17 luku

Kansa napisee Massassa. Voitto amalekilaisista.

1. Sitten kaikki israelilaisten seurakunta lähti liikkeelle Siinin erämaasta ja matkusti levähdyspaikasta toiseen Herran käskyn mukaan. Ja he leiriytyivät Refidimiin; siellä ei ollut vettä kansan juoda.

1. Ja koko Israelin lasten joukko matkusti Sinnin korvesta, vaelluksissansa Herran käskyn jälkeen, ja sioittivat itsensä Raphidimiin, ja ei ollut vettä kansalle juoda.

1. JA coco Israelin lasten joucko matcustit Sinnin corwesta heidän päiwäcunnisans HERran käskyn jälken ja sioitit idzens Raphidimijn.

1 And all the congregation of the sons of Israel journeyed from the wilderness of Sin, by their journeys, according to the commandment of Jehovah and encamped in Rephidim. And there was no water for the people to drink.

1. And all the congregation of the children of Israel journeyed from the wilderness of Sin, after their journeys, according to the commandment of the LORD, and pitched in Rephidim: and there was no water for the people to drink.

1. Og al Israels Børns Menighed drog fra den Ørk Sin, paa deres Rejser, efter Herrens Mund, og de lejrede sig i Refidim, og Folket havde intet Vand at drikke.

1. Och hela menigheten af Israels barn drog ut af den öknene Sin deras dagsresor, såsom Herren befallde dem; och lägrade sig i Rephidim; der hade folket intet vatten till att dricka.

1. Ja keik Israeli laste koggodus läks eddasi Sinni körwest ärra omma tee-käimiste järrele Jehowa su-sanna järrele, ja löid leri ülles Rewidimi, ja seäl ei olnud rahwal wet jua.

1. Visi izraelitai keliavo toliau iš Sino dykumos sustodami, kai Viešpats įsakydavo. Jie pasistatė stovyklą Refidime. Čia jie nerado geriamo vandens

1. Und die ganze Gemeinde der Kinder Israel zog aus der Wüste Sin ihre Tagereisen, wie ihnen der HERR befahl, und sie lagerten sich in Raphidim. Da hatte das Volk kein Wasser zu trinken.

1. Et toute l'assemblée des enfants d'Israël partit du désert de Sin, suivant leurs étapes, d'après le commandement de l'Éternel. Et ils campèrent à Réphidim; et il n'y avait point d'eau à boire pour le peuple.

1. Y TODA la compañía de los hijos de Israel partió del desierto de Sin por sus jornadas, al mandamiento de Jehová, y asentaron el campo en Rafidim, y no había agua para que el pueblo bebiese.

1 Daarna toog de ganse vergadering van de kinderen Israels, naar hun dagreizen, uit de woestijn Sin, op het bevel des HEEREN, en zij legerden zich te Rafidim. Daar nu was geen water voor het volk om te drinken.

1. Ruszyło się tedy wszystko mnóstwo synów Izraelskich z puszczy Zyn stanowiskami swemi, według rozkazania Paóskiego, i położyli się obozem w Rafidym, gdzie wody nie było, aby pił lud.

1. És elindula Izráel fiainak egész gyülekezete a Szin pusztájából, [1†] az Úr rendeléséhez képest az ő útjok rendje szerint és tábort ütének Refidimben. De a népnek nem vala inni való vize.

1 И двинулось все общество сынов Израилевых из пустыни Син в путьсвой, по повелению Господню, и расположилось станом в Рефидиме, и не быловоды пить народу.

1. І мандрувала вся громада Ізраїльська із Син степу, переходами, по слову Господньому. І втаборились у Рефидимі; і не було води пити людям.

2. Niin kansa riiteli Moosesta vastaan ja sanoi: Antakaa meille vettä juoda! Mooses vastasi heille: Miksi riitelette minua vastaan? Miksi kiusaatte Herraa?

2. Ja kansa riiteli Moseksen kanssa, ja sanoi: antakaat meille vettä juodaksemme. Moses sanoi heille: mitä te riitelette minun kanssani? Miksi kiusaatte Herraa?

2. Siellä ei ollut wettä Canssalla juoda. Ja Canssa napisit Mosesta wastan ja sanoit: andacat meille wettä juodaxem. Moses sanoi heille: mitä te torutte minun cansani? Mixi te kiusatte HERra?

2 Therefore the people contended with Moses and said, Give us water that we may drink. And Moses said to them, Why do you* contend with me? Why do you* challenge Jehovah?

2. Wherefore the people did chide with Moses, and said, Give us water that we may drink. And Moses said unto them, Why chide ye with me? wherefore do ye tempt the LORD?

2. Og Folket kivedes med Mose, og de sagde: Giver os Vand, at vi kunne drikke; og Mose sagde til dem: Hvad ville I kives med mig for hvorfor ville I friste Herren?

2. Och de kifvade med Mose, och sade: Gifver oss vatten, att vi må dricka. Mose sade till dem: Hvi kifven I med mig? Hvi försöken I Herran?

2. Ja rahwas riidlesid Mosessega ja ütlesid: Saatke meile wet, et same jua; ja Moses ütles neile: Mis teie riidlete minnoga? mis teie Jehowat kiusate?

2. ir priekaištavo Mozei, sakydami: ‘‘Duok mums vandens atsigerti!’‘ Mozė jiems atsakė: ‘‘Ko burnojate prieš mane? Kodėl gundote Viešpatį?’‘

2. Und sie zankten mit Mose und sprachen: Gebt uns Wasser, daß wir trinken. Mose sprach zu ihnen: Was zankt ihr mit mir? Warum versucht ihr den HERRN?

2. Et le peuple contesta avec Moïse; et ils dirent: Donnez-nous de l'eau; que nous buvions. Et Moïse leur dit: Pourquoi me querellez-vous? Pourquoi tentez-vous l'Éternel?

2. Y riñó el pueblo con Moisés, y dijeron: Dádnos agua, que bebamos. Y Moisés les dijo: ¿Por qué reñis conmigo? ¿Por qué tentáis a Jehová?

2 Toen twistte het volk met Mozes, en zeide: Geeft gijlieden ons water, dat wij drinken! Mozes dan zeide tot hen: Wat twist gij met mij? Waarom verzoekt gij den HEERE?

2. Przetoż swarzył się lud z Mojżeszem, mówiąc: Dajcie nam wody, abyśmy pili. Którym odpowiedział Mojżesz: Cóż się swarzycie ze mną? a czemu kusicie Pana?

2. Verseng [2†] vala azért a nép Mózessel és mondák: Adjatok nékünk vizet, hogy igyunk. És monda nékik Mózes: Miért versengtek én velem? Miért kísértitek az Urat?

2 И укорял народ Моисея, и говорили: дайте нам воды пить. И сказал им Моисей: что вы укоряете меня? что искушаете Господа?

2. І сварились люде з Мойсейом, і гукали: Дай нам пити! І рече Мойсей їм: Чого сваритесь зомною? Про що спокушуєте Господа?

3. Mutta kansalla oli siellä jano, ja he napisivat yhä Moosesta vastaan ja sanoivat: Minkätähden olet tuonut meidät Egyptistä, antaaksesi meidän ja meidän lastemme ja karjamme kuolla janoon?

3. Ja kansa janosi juoda siellä vettä, ja he napisivat Mosesta vastaan, ja sanoivat: mitä vasten sinä olet meidät johdattanut Egyptistä tänne kuolettaakses minua ja minun lapsiani, ja minun eläimiäni janolla?

3. Cosca Canssa siellä janoisit wettä napisit he Mosesta wastan ja sanoit: mitä wasten sinä olet meidän johdattanut Egyptist cuolettaxes meitä ja meidän lapsiam ja meidän eläimitäm janolla?

3 And the people thirsted there for water. And the people murmured against Moses and said, Why have you brought us up out of Egypt, to kill us and our sons and our cattle with thirst?

3. And the people thirsted there for water; and the people murmured against Moses, and said, Wherefore is this that thou hast brought us up out of Egypt, to kill us and our children and our cattle with thirst?

3. Og Folket tørstede der efter Vand, og Folket knurrede imod Mose, og de sagde: Hvorfor har du ført os op af Ægypten, at lade mig og mine Børn og mit Kvæg dø af Tørst

3. Då nu folket dersammastäds törste efter vatten, knorrade de emot Mose, och sade: Hvi hafver du låtit oss fara utur Egypten, på det att du oss, vår barn och boskap, skulle låta dö i törst?

3. Ja rahwal olli seäl janno wee järrele, ja rahwas nurrises Mosesse wasto ja ütles: Mikspärrast olled sa meid Egiptussest seie ülleswinud, et sa meid ja meie lapsed ja meie lodussed janno ärra-surretad?

3. Žmonės, ištroškę vandens, murmėjo prieš Mozę: ‘‘Kodėl mus išvedei iš Egipto, kad mus, mūsų vaikus ir gyvulius numarintum troškuliu?’‘

3. Da aber das Volk daselbst dürstete nach Wasser, murrten sie wider Mose und sprachen: Warum hast du uns lassen aus Ägypten ziehen, daß du uns, unsre Kinder und unser Vieh Durstes sterben ließest?

3. Le peuple eut donc soif dans ce lieu, faute d'eau; et le peuple murmura contre Moïse, et dit: Pourquoi donc nous as-tu fait monter hors d'Égypte, pour nous faire mourir de soif, moi et mes enfants, et mes troupeaux?

3. Así que el pueblo tuvo allí sed de agua, y murmuró contra Moisés, y dijo: ¿Por qué nos hiciste subir de Egipto, para matarnos de sed a nosotros y a nuestros hijos, y a nuestros ganados?

3 Toen nu het volk aldaar dorstte naar water, zo murmureerde het volk tegen Mozes, en het zeide: Waartoe hebt gij ons nu uit Egypte doen optrekken, opdat gij mij, en mijn kinderen, en mijn vee, van dorst deedt sterven?

3. I pragnął tam lud wody, a szemrał przeciwko Mojżeszowi, mówiąc: Po cóżeś nas wywiódł z Egiptu, abyś pomorzył mnie, i syny moje, i bydło moje pragnieniem?

3. És szomjúhozik vala ott a nép a vízre és zúgolódék a nép Mózes ellen és monda: Miért hoztál ki minket Égyiptomból? hogy szomjúsággal ölj meg minket, gyermekeinket és barmainkat?

3 И жаждал там народ воды, и роптал народ на Моисея, говоря: зачем ты вывел нас из Египта, уморить жаждою нас и детей наших и стада наши?

3. І були там люде жадні води, і нарекали на Мойсея кажучи: Про що се ти вивів нас із Египту, щоб уморити нас, і дїти наші, і скот наш жадою?

4. Niin Mooses huusi Herraa ja sanoi: Mitä minä teen tälle kansalle? Ei paljon puutu, että he kivittävät minut.

4. Niin Moses huusi Herran tykö, sanoen: mitä minä teen tälle kansalle? Vähä puuttuu, ettei he kivitä minua.

4. MOses huusi HERran tygö sanoden: mitä minä teen tälle Canssalle? wähä puuttu ettei he kiwitä minua.

4 And Moses cried to Jehovah, saying, What shall I do to this people? They are almost ready to stone me.

4. And Moses cried unto the LORD, saying, What shall I do unto this people? they be almost ready to stone me.

4. Da raabte Mose til Herren og sagde: Hvad skal jeg gøre ved dette Folk om et lidet saa stene de mig.

4. Mose ropade till Herran, och sade: Huru skall jag göra med detta folket? Det fattas icke mycket, att de varda mig ännu stenande.

4. Ja Moses kissendas Jehowa pole ja ütles: Mis pean ma selle rahwaga teggema? pissut waiak, siis wiskawad nemmad mind kiwwidega surnuks .

4. Tada Mozė šaukėsi Viešpaties: ‘‘Ką man daryti su šita tauta? Nedaug trūksta, kad jie užmuštų mane akmenimis’‘.

4. Mose schrie zum HERRN und sprach: Wie soll ich mit dem Volk tun? Es fehlt nicht viel, sie werden mich noch steinigen.

4. Et Moïse cria à l'Éternel, en disant: Que ferai-je à ce peuple? Encore un peu et ils me lapideront.

4. Entónces Moisés clamó a Jehová, diciendo: ¿Qué haré con este pueblo? De aquí a un poco me apedrearán.

4 Zo riep Mozes tot den HEERE, zeggende: Wat zal ik dit volk doen? Er feilt niet veel aan, of zij zullen mij stenigen.

4. Zawołał tedy Mojżesz do Pana, mówiąc: Cóż mam czynić ludowi temu? blisko tego, że mię ukamionują.

4. Mózes pedig az Úrhoz kiálta mondván: Mit cselekedjem ezzel a néppel? Kevés hijja, hogy meg nem köveznek engemet.

4 Моисей возопил к Господу и сказал: что мне делать с народом сим? еще немного, и побьют меня камнями.

4. І заголосив Мойсей до Господа кажучи: Що маю дїяти з людьми моїми? Ще трохи, та й побють мене каміннєм.

5. Herra vastasi Moosekselle: Mene kansan edellä ja ota mukaasi muutamia Israelin vanhimpia. Ja ota käteesi sauva, jolla löit Niilivirtaa, ja mene.

5. Ja Herra sanoi Mosekselle: mene kansan edellä, ja ota kanssas muutamia Israelin vanhimmista, ja sinun sauvas, jolla sinä löit virtaa, ota sinun kätees ja mene.

5. Sanoi HERra Mosexelle: mene Canssan edellä ja ota cansas muutamat Israelin wanhimmista ja sinun sauwas jolla sinä löit wettä ota sinun kätees ja mene.

5 And Jehovah said to Moses, Pass on before the people and take with you from the elders of Israel and your rod, with which you killed* the river, take in your hand and go.

5. And the LORD said unto Moses, Go on before the people, and take with thee of the elders of Israel; and thy rod, wherewith thou smotest the river, take in thine hand, and go.

5. Og Herren sagde til Mose: Gak frem for Folket og tag med dig af de ældste af Israel; og tag din Stav, med hvilken du slog Floden, i din Haand, og gaa.

5. Herren sade till honom: Gack för folket, och tag några de äldsta af Israel med dig; och tag din staf i dina hand, med hvilkom du slog vattnet, och gack.

5. Ja Jehowa ütles Mosesse wasto: Minne rahwa ele ja wötta ennesega monningad Israeli wannemist, ja omma kep, misga sa jöe löid, wötta ennese kätte ja minne.

5. Viešpats atsakė Mozei: ‘‘Išeik prieš tautą kartu su Izraelio vyresniaisiais; laikyk rankoje lazdą, kuria sudavei į upę, ir eik.

5. Der HERR sprach zu ihm: Gehe hin vor dem Volk und nimm etliche Älteste von Israel mit dir und nimm deinen Stab in deine Hand, mit dem du den Strom schlugst, und gehe hin.

5. Et l'Éternel répondit à Moïse: Passe devant le peuple, et prends avec toi des anciens d'Israël, et prends en ta main la verge dont tu frappas le fleuve, et marche.

5. Y Jehová dijo a Moisés: Pasa delante del pueblo; y toma contigo de los ancianos de Israel, y toma también en tu mano tu vara, con que heriste el río, y vé:

5 Toen zeide de HEERE tot Mozes: Ga heen voor het aangezicht des volks, en neem met u uit de oudsten van Israel; en neem uw staf in uw hand, waarmede gij de rivier sloegt, en ga heen.

5. I rzekł Pan do Mojżesza: Idź przed ludem, a weźmij z sobą niektóre z starszych Izraelskich; laskę też twoję którąś uderzył w rzekę, weźmij w rękę twoję, a idź.

5. És az Úr monda Mózesnek: Eredj el a nép előtt és végy magad mellé Izráel vénei közűl; pálczádat is, [3†] melylyel a folyót [4†] megsujtottad, vedd kezedbe és indulj el.

5 И сказал Господь Моисею: пройди перед народом, и возьми с собою некоторых из старейшин Израильских, и жезл твой, которым ты ударил по воде,возьми в руку твою, и пойди;

5. І рече Господь Мойсейові: Пройди поперід людей, та возьми з собою старших мужів громадських Ізраїльських; і палицю твою, що нею вдарив єси по ріцї, візьми в руку твою, та й ійди.

6. Katso, minä seison siellä sinun edessäsi kalliolla Hoorebin luona; lyö kallioon, ja siitä on vuotava vettä, niin että kansa saa juoda. Ja Mooses teki niin Israelin vanhimpain nähden.

6. Katso, minä seison siellä sinun edessäs kalliolla Horebissa: ja sinun pitää lyömän kalliota, ja siinä pitää vedet juokseman, niin että kansa siitä juoda saa. Ja Moses teki niin Israelin vanhimpain edessä.

6. Cadzo minä seison siellä sinun edesäs calliolla Horebis siellä sinun pitä calliota lyömän ja sijtä pitä wedet juoxeman nijn että Canssa sijtä juoda saa. Ja Moses teki nijn Israelin wanhimmitten edes.

6 Behold, I will stand before you there upon the rock in Horeb and you will kill* the rock and there will come water out of it, that the people may drink. And Moses did so in the sight of the elders of Israel.

6. Behold, I will stand before thee there upon the rock in Horeb; and thou shalt smite the rock, and there shall come water out of it, that the people may drink. And Moses did so in the sight of the elders of Israel.

6. Se, jeg vil staa for dig der paa Klippen paa Horeb, og du skal slaa paa Klippen, saa skal der flyde Vand ud af den, at Folket maa drikke; og Mose gjorde saa for Israels ældstes Øjne.

6. Si, jag vill stå der före dig på ett hälleberg i Horeb; der skall du slå hälleberget, och der skall utlöpa vatten, så att folket får dricka. Mose gjorde ock så för de äldsta af Israel.

6. Wata ma tahhan seista seäl sinno ees Horebi kaljo peäl, ja sa pead wasto kaljo löma, ja wessi peab sest wäljatullema, et rahwas saab jua; ja Moses teggi nenda Israeli wannematte nähhes.

6. Aš stovėsiu prieš tave ant uolos Horebe. Tu suduosi lazda į uolą, iš jos ištekės vanduo ir žmonės galės atsigerti’‘. Mozė taip ir padarė Izraelio vyresniųjų akyse.

6. Siehe, ich will daselbst stehen vor dir auf einem Fels am Horeb; da sollst du den Fels schlagen, so wird Wasser herauslaufen, daß das Volk trinke. Mose tat also vor den Ältesten von Israel.

6. Voici, je me tiendrai devant toi, là, sur le rocher, en Horeb, et tu frapperas le rocher; et il en sortira de l'eau, et le peuple boira. Moïse fit donc ainsi aux yeux des anciens d'Israël.

6. He aquí que yo estoy delante de tí allí sobre la peña en Horeb: y herirás la peña, y saldrán de ella aguas, y beberá el pueblo. Y Moisés lo hizo así en presencia de los ancianos de Israel.

6 Zie, Ik zal aldaar voor uw aangezicht op de rotssteen in Horeb staan; en gij zult op den rotssteen slaan, zo zal er water uitgaan, dat het volk drinke. Mozes nu deed alzo voor de ogen der oudsten van Israel.

6. Oto, Ja stanę przed tobą tam na skale w Horeb, i uderzysz w skałę, a wynijdą z niej wody, które będzie pił lud. I uczynił tak Mojżesz przed oczyma starszych Izraelskich.

6. Ímé én oda állok te elődbe a sziklára a Hóreben, és te sujts a [5†] sziklára, és víz jő ki abból, hogy igyék a nép. És úgy cselekedék Mózes Izráel vénei szeme láttára.

6 вот, Я стану пред тобою там на скале в Хориве, и ты ударишь в скалу, и пойдет из нее вода, и будет пить народ. И сделал так Моисей в глазах старейшин Израильских.

6. Се я стану перед тобою там, на скелї в Горебі; і вдариш ти по скелї, і рине з її вода, щоб напились люде. І вчинив так Мойсей перед віччу в старших мужів громадських Ізраїльських.

7. Ja hän antoi sille paikalle nimen Massa ja Meriba sentähden, että israelilaiset siellä riitelivät ja kiusasivat Herraa, sanoen: Onko Herra meidän keskellämme vai ei?

7. Ja kutsui sen paikan nimen Massa ja Meriba, Israelin lasten riidan tähden, ja että he kiusasivat Herraa, sanoen: olleeko Herra meidän seassamme elikkä ei?

7. Sentähden cudzui hän sen paican Massa Meriba Israelin lasten toran tähden ja sentähden että he kiusaisit HERra sanoden: olleco HERra meidän seasam elickä ei?

7 And he called the name of the place Massah and Meribah, because of the contending of the sons of Israel and because they challenged Jehovah, saying, Is Jehovah among us, or not?

7. And he called the name of the place Massah, and Meribah, because of the chiding of the children of Israel, and because they tempted the LORD, saying, Is the LORD among us, or not?

7. Saa kaldte han Stedets Navn Massa og Meriba, for Israels Børns Kiv, og fordi de havde fristet Herren og sagt: Monne Herren være iblandt os eller ej?

7. Derföre kallar man det rummet Massa och Meriba; för det Israels barnas kifs skull, och för det, att de försökte Herran, och sade: Är Herren med oss, eller ej?

7. Ja ta panni selle paiga nimme Massa ja Meriba Israeli laste rio pärrast, ja et nemmad Jehowa ollid kiusanud ja öölnud: Ons Jehowa meie seas ehk ollematta?

7. Jis praminė tą vietą Masa ir Meriba dėl to, kad izraelitai priekaištavo ir gundė Viešpatį, sakydami: ‘‘Ar yra Viešpats tarp mūsų?’‘

7. Da hieß man den Ort Massa und Meriba um des Zanks willen der Kinder Israel, und daß sie den HERRN versucht und gesagt hatten: Ist der HERR unter uns oder nicht?

7. Et on nomma le lieu Massa et Mériba (tentation et querelle), à cause de la contestation des enfants d'Israël, et parce qu'ils avaient tenté l'Éternel, en disant: L'Éternel est-il au milieu de nous, ou n'y est-il pas?

7. Y llamó el nombre de aquel lugar, Massa y Meriba, por la rencilla de los hijos de Israel; y porque tentaron a Jehová, diciendo: ¿Si está Jehová entre nosotros, o no?

7 En hij noemde den naam dier plaats Massa en Meriba, om den twist der kinderen Israels, en omdat zij den HEERE verzocht hadden, zeggende: Is de HEERE in het midden van ons, of niet?

7. I nazwał imię onego miejsca Masa i Meryba, dla swarów synów Izraelskich, a iż kusili Pana mówiąc: I jestże Pan między nami czyli nie?

7. És nevezé annak a helynek nevét Masszának és Méribának, Izráel fiainak versengéséért, és mert kísértették az Urat, mondván: Vajjon köztünk van-é az Úr vagy nincsen?

7 И нарек месту тому имя: Масса и Мерива, по причине укорения сынов Израилевых и потому, что они искушали Господа, говоря: есть ли Господь среди нас, или нет?

7. І проложив прізвище врочищу тому: Маса і Мерива задля сварки між синами Ізрайлевими і задля того, що спокушували Бога мовляючи: Чи Господь є між нами, чи нема?

8. Sitten tulivat amalekilaiset ja taistelivat Israelia vastaan Refidimissä.

8. Niin Amalek tuli: ja soti Israelia vastaan Raphidimissa.

8. NIin Amalech tuli: ja sodei Israeli wastan Raphidimis.

8 Then Amalek came and fought with Israel in Rephidim.

8. Then came Amalek, and fought with Israel in Rephidim.

8. Og Amalek kom og stred imod Israel i Refidim.

8. Då kom Amalek, och stridde emot Israel i Rephidim.

8. Ja Amalek tulli ja söddis Israeli rahwa wasto Rewidimis.

8. Tada atėjo amalekiečiai ir kariavo su Izraeliu Refidime.

8. Da kam Amalek und stritt wider Israel in Raphidim.

8. Alors Amalek vint et livra bataille à Israël à Réphidim.

8. Y vino Amalec, y peleó con Israel en Rafidim.

8 Toen kwam Amalek en streed tegen Israel in Rafidim.

8. Tedy przyciągnął Amalek, aby walczył z Izraelem w Rafidym.

8. Eljöve pedig [6†] Amálek és hadakozék Izráel ellen Refidimben.

8 И пришли Амаликитяне и воевали с Израильтянами в Рефидиме.

8. І прийшов Амалек, і бив на Ізраїля в Рефидимі.

9. Niin Mooses sanoi Joosualle: Valitse meille miehiä, mene ja taistele huomenna amalekilaisia vastaan. Minä asetun vuoren huipulle, Jumalan sauva kädessäni.

9. Ja Moses sanoi Josualle: valitse meille miehiä, mene ja sodi Amalekia vastaan: huomenna minä seison mäen kukkulalla, ja pidän Jumalan sauvan kädessäni.

9. Ja Moses sanoi Josualle: walidze meille miehiä mene ja sodi Amalechiä wastan: huomena minä seison mäen cuckulalla ja pidän Jumalan sauwan kädesäni.

9 And Moses said to Joshua, Choose us out men and go out, fight with Amalek. Tomorrow I will stand on the top of the hill with the rod of God in my hand.

9. And Moses said unto Joshua, Choose us out men, and go out, fight with Amalek: to morrow I will stand on the top of the hill with the rod of God in mine hand.

9. Da sagde Mose til Josva: Udvælg os Mænd og drag ud, strid imod Amalek; jeg vil staa øverst paa Højen i Morgen, og Guds Stav skal være i min Haand.

9. Och Mose sade till Josua: Utvälj oss män; far ut, och strid emot Amalek; i morgon vill jag stå öfverst på högenom, och hafva Guds staf i mine hand.

9. Ja Moses ütles Josua wasto: Wallitse meile mehhi ja minne wälja, söddi Amaleki wasto: hom̃e tahhan minna seista se mäekingo otsas, ja Jummala kep mo käes.

9. Mozė įsakė Jozuei: ‘‘Pasirink vyrų ir eik kariauti prieš amalekiečius! Rytoj aš atsistosiu ant kalvos viršūnės ir laikysiu Dievo lazdą rankoje’‘.

9. Und Mose sprach zu Josua: Erwähle uns Männer, zieh aus und streite wider Amalek; morgen will ich auf des Hügels Spitze stehen und den Stab Gottes in meiner Hand haben.

9. Et Moïse dit à Josué: Choisis-nous des hommes; sors, et combats contre Amalek; demain je me tiendrai au sommet de la colline, avec la verge de Dieu dans ma main.

9. Y dijo Moisés a Josué: Escógenos varones, y sal, pelea con Amalec: mañana yo estaré sobre la cumbre del collado, y la vara de Dios en mi mano.

9 Mozes dan zeide tot Jozua: Kies ons mannen, en trek uit, strijd tegen Amalek; morgen zal ik op de hoogte des heuvels staan, en de staf Gods zal in mijn hand zijn.

9. I rzekł Mojżesz do Jozuego: Wybierz nam męże, a wyszedłszy, stocz bitwę z Amalekity: a jutro stanę na wierzchu pagórka, mając laskę Bożą w ręce mojej.

9. És monda Mózes Józsuénak: Válaszsz nékünk férfiakat és menj el, ütközzél meg Amálekkel. Holnap én a halom tetejére állok és az Isten pálczája [7†] kezemben lesz.

9 Моисей сказал Иисусу: выбери нам мужей, и пойди,сразись с Амаликитянами; завтра я стану на вершине холма, и жезл Божий будет в руке моей.

9. І рече Мойсей Йосуї: Навибірай нам людей та йди битись із Амалеком; завтра се я стану на шоломенї ховма і жезло Боже в руцї моїй.

10. Ja Joosua teki, niinkuin Mooses oli hänelle sanonut, ja taisteli amalekilaisia vastaan. Mutta Mooses, Aaron ja Huur nousivat vuoren huipulle.

10. Ja Josua teki niinkuin Moses sanoi hänelle, ja soti Amalekia vastaan. Mutta Moses, Aaron ja Hur astuivat mäen kukkulalle.

10. Ja Josua teki nijncuin Moses sanoi hänelle ja sodei Amalechia wastan. Mutta Moses Aaron ja Hur astuit mäen cuckulalle.

10 So Joshua did as Moses had said to him and fought with Amalek. And Moses, Aaron and Hur went up to the top of the hill.

10. So Joshua did as Moses had said to him, and fought with Amalek: and Moses, Aaron, and Hur went up to the top of the hill.

10. Og Josva gjorde, som Mose havde sagt ham om at stride imod Amalek; men Mose, Aron og Hur gik op øverst paa Højen.

10. Och Josua gjorde såsom Mose honom sade, att han stridde emot Amalek. Men Mose, och Aaron, och Hur stego upp öfverst på högen.

10. Ja Josua teggi nenda kui Moses temmale olli üttelnud, et ta piddi söddima Amaleki wasto: ja Moses, Aaron ja Ur läksid ülles mäekingo otsa.

10. Jozuė padarė, kaip jam Mozė buvo įsakęs, ir kovojo prieš amalekiečius. Mozė, Aaronas ir Hūras užlipo ant kalvos viršūnės.

10. Und Josua tat, wie Mose ihm sagte, daß er wider Amalek stritte. Mose aber und Aaron und Hur gingen auf die Spitze des Hügels.

10. Et Josué fit comme Moïse lui avait dit, pour combattre contre Amalek. Moïse, Aaron et Hur montèrent au sommet de la colline.

10. E hizo Josué como le dijo Moisés, peleando con Amalec: y Moisés, y Aarón, y Jur subieron a la cumbre del collado.

10 Jozua nu deed, als Mozes hem gezegd had, strijdende tegen Amalek; doch Mozes, Aaron en Hur klommen op de hoogte des heuvels.

10. I uczynił Jozue, jako mu rozkazał Mojżesz, i stoczył bitwę z Amalekiem; a Mojżesz, Aaron i Chur wstąpili na wierzch pagórka.

10. És úgy cselekedék Józsué a mint mondotta vala néki Mózes, megütközék Amálekkel: Mózes, Áron és Húr pedig felmenének a halom tetejére.

10 И сделал Иисус, как сказал ему Моисей, и пошел сразиться сАмаликитянами; а Моисей и Аарон и Ор взошли на вершину холма.

10. І вчинив Йосуа так, як повелїв йому Мойсей; почав битись із Амалеком. А Мойсей, Арон та Гур зійшли на шоломє ховма.

11. Ja niin kauan kuin Mooses piti kätensä ylhäällä, oli Israel voitolla; mutta kun hän antoi kätensä vaipua, olivat amalekilaiset voitolla.

11. Ja tapahtui, että koska Moses piti kätensä ylhäällä, voitti Israel; mutta koska hän kätensä laski alas, voitti Amalek.

11. Ja nijncauwan cuin Moses piti kätens ylhällä/ woitti Israel/ mutta cosca hän kätens laski alas/ woitti Amalech.

11 And it happened, when Moses held up his hand, that Israel prevailed and when he let down his hand, Amalek prevailed.

11. And it came to pass, when Moses held up his hand, that Israel prevailed: and when he let down his hand, Amalek prevailed.

11. Og det skete, Mose opløftede sin Haand, da Israel Overhaand; men naar han sin Haand synke, da fik Ama Overhaand.

11. Och så länge Mose upphöll sina händer, hade Israel öfverhandena; men när han lät händerna ned, hade Amalek öfverhandena.

11. Ja se sündis, kui Moses omma kät üllestöstis, siis sai Israel woimust, ja kui ta omma kät mahhalaskis, siis sai Amalek woimust.

11. Kol Mozė laikydavo pakėlęs savo rankas, laimėdavo izraelitai; kai tik jas nuleisdavo, laimėdavo amalekiečiai.

11. Und wenn Mose seine Hand emporhielt, siegte Israel; wenn er aber seine Hand niederließ, siegte Amalek.

11. Et il arrivait, lorsque Moïse élevait sa main, qu'Israël était le plus fort, mais quand il reposait sa main, Amalek était le plus fort.

11. Y era que como alzaba Moisés su mano, Israel prevalecía; mas como el abajaba su mano, prevalecía Amalec.

11 En het geschiedde, terwijl Mozes zijn hand ophief, zo was Israel de sterkste; maar terwijl hij zijn hand nederliet, zo was Amalek de sterkste.

11. A gdy podnosił Mojżesz rękę swoję, przemagał Izrael; a gdy opuszczał rękę swoję, przemagał Amalek.

11. És lőn, mikor Mózes felemelé kezét, Izráel győz vala; mikor pedig leereszté kezét, Amálek győz vala.

11 И когда Моисей поднимал руки свои, одолевал Израиль, а когда опускал руки свои, одолевал Амалик;

11. І сталось, що як піднімав Мойсей руцї, дак брали гору Ізраілитяне, а як попускав Мойсей руцї свої, дак брав гору Амалек.

12. Mutta kun Mooseksen kädet väsyivät, ottivat he kiven ja asettivat sen hänen allensa, ja hän istui sille, ja Aaron ja Huur kannattivat hänen käsiänsä kumpikin puoleltansa. Näin hänen kätensä kestivät vahvoina auringon laskuun asti.

12. Mutta Moseksen kädet olivat raskaat, sentähden ottivat he kiven ja asettivat hänen alansa ja hän istui sen päällä; vaan Aaron ja Hur pitivät ylhäällä hänen käsiinsä kumpikin puoleltansa, niin pysyi hänen kätensä juuri vahvana auringon laskemaan asti.

12. Ja Mutta Mosexen kädet olit rascat sentähden otit he kiwen ja asetit hänen alans että hän istuis sen päällä. Waan Aaron ja Hur pidit ylhällä hänen käsiäns cumbikin puoleldans nijn wahwistuit hänen kätens auringon laskeman asti.nijncauwan cuin Moses piti kätens ylhällä woitti Israel mutta cosca hän kätens laski alas woitti Amalech.

12 But Moses' hands were heavy. And they took a stone and put it under him and he sat on it. and Aaron and Hur held up his hands, the one on the one side and the other on the other side. And his hands were steady until the going down of the sun.

12. But Moses' hands were heavy; and they took a stone, and put it under him, and he sat thereon; and Aaron and Hur stayed up his hands, the one on the one side, and the other on the other side; and his hands were steady until the going down of the sun.

12. Men Mose Hænder bleve trætte, derfor toge de en Sten og lagde under ham, og han satte sig derpaa; og Aron og Hur holdt hans Hænder oppe, een paa den ene Side og een paa den anden Side; og hans Hænder bleve stadigt holdt lidt oppe, indtil Solen gik ned.

12. Men Mose händer voro tunga, derföre togo de en sten, och lade under honom, att han satte sig deruppå. Aaron och Hur höllo under hans händer, hvar på sine sido; så vordo hans händer stadiga, intilldess solen gick neder.

12. Ja Mosesse käed ollid rasked, sepärrast wötsid nemmad kiwwi ja pannid temma alla, et ta temma peäle istus, ja Aaron ja Ur piddasid temma käed ülles, teine siit poolt ja teine seält poolt, ja temma käed ollid kindlaste seismas , senni kui pääw looja läks.

12. Mozės rankos pavargo; jie tad paėmė akmenį, ir jis atsisėdo ant jo. Aaronas ir Hūras laikė jo rankas, vienas iš vienos, kitas iš kitos pusės; taip jo rankos buvo pakeltos iki saulės nusileidimo.

12. Aber die Hände Mose's wurden schwer; darum nahmen sie einen Stein und legten ihn unter ihn, daß er sich daraufsetzte. Aaron aber und Hur stützten ihm seine Hände, auf jeglicher Seite einer. Also blieben seine Hände fest, bis die Sonne unterging.

12. Et les mains de Moïse étant devenues pesantes, ils prirent une pierre et la mirent sous lui, et il s'assit dessus; et Aaron et Hur soutinrent ses mains, l'un d'un côté et l'autre de l'autre; et ses mains furent fermes jusqu'au coucher du soleil.

12. Y las manos de Moisés eran pesadas, y tomaron una piedra, y pusiéronla debajo de él, y él se sentó sobre ella; y Aarón y Jur sustentaban sus manos, el uno de una parte y el otro de otra, y hubo en sus manos firmeza hasta que se puso el sol.

12 Doch de handen van Mozes werden zwaar; daarom namen zij een steen, en legden dien onder hem, dat hij daarop zat; en Aaron en Hur onderstutten zijn handen, de een op deze, de ander op de andere zijde; alzo waren zijn handen gewis, totdat de zon onderging.

12. Ale ręce Mojżeszowe ociężały były; wziąwszy tedy kamieó, podłożyli podeó, i usiadł na nim; a Aaron, i Chur podpierali ręce jego, jeden z jednej, drugi z drugiej strony; i nie ustały ręce jego aż do zajścia słoóca.

12. Mikor azért Mózes kezei elnehezedének, követ hozának és alája tevék, hogy arra űljön; Áron pedig és Húr tartják vala az ő kezeit, egy felől az egyik, más felől a másik, és felemelve maradának kezei a nap lementéig.

12 но руки Моисеевы отяжелели, и тогда взяли камень и подложили поднего, и он сел на нем, Аарон же и Ор поддерживали руки его, один с одной, а другой с другой стороны . И были руки его подняты до захождения солнца.

12. Та стали важкі руки Мойсея. Тодї взяли вони каменя, та й підложили під його, і седїв на йому; Арон же та Гур стали піддержувати руцї його, один з одного боку, другий з другого, і піддержувано руцї його до заходу соньця.

13. Ja Joosua voitti amalekilaiset ja heidän sotaväkensä miekan terällä.

13. Ja Josua heikonsi Amalekin ja hänen kansansa miekan terällä.

13. Ja Josua hucutti Amalechin ja hänen Canssans miecan terällä.

13 And Joshua weakened Amalek and his people with the edge of the sword.

13. And Joshua discomfited Amalek and his people with the edge of the sword.

13. Og Josva svækkede Amalek og hans Folk med skarpe Sværd.

13. Och Josua nederlade Amalek, och hans folk, genom svärdsegg.

13. Ja Josua teggi Amaleki ja temma rahwast woimatumaks moöga terraga.

13. Tuo būdu Jozuė nugalėjo Amaleką ir jo tautą savo kardu.

13. Und Josua dämpfte den Amalek und sein Volk durch des Schwertes Schärfe.

13. Et Josué défit Amalek et son peuple par le tranchant de l'épée.

13. Y Josué deshizo a Amalec y a su pueblo a filo de espada.

13 Alzo dat Jozua Amalek en zijn volk krenkte, door de scherpte des zwaards.

13. Tedy poraził Jozue Amaleka i lud jegoż ostrzem miecza.

13. Józsué pedig leveré Amáleket és az ő népét fegyver élivel.

13 И низложил Иисус Амалика и народ его острием меча.

13. І повалив Йосуа Амалека й людей його мечовим лезвом.

14. Ja Herra sanoi Moosekselle: Kirjoita tämä kirjaan muistoksi ja teroita se Joosuan mieleen: Minä pyyhin pois amalekilaisten muiston taivaan alta.

14. Ja Herra sanoi Mosekselle: kirjoita tämä muistoksi kirjaan, ja muistuta Josuan korvissa; sillä minä pyyhin kokonansa pois Amalekin muiston taivaan alta.

14. Ja HERra sanoi Mosexelle: kirjoita nämät muistoxi kirjaan ja muistuta Josuan corwisa sillä minä pyhin Amalechin muiston taiwan alda.

14 And Jehovah said to Moses, Write this for a memorial in a book and rehearse it in the ears of Joshua: that I will utterly blot out the remembrance of Amalek from under heaven.

14. And the LORD said unto Moses, Write this for a memorial in a book, and rehearse it in the ears of Joshua: for I will utterly put out the remembrance of Amalek from under heaven.

14. Og Herren sagde til Mose: Skriv dette til en Ihukommelse i Bogen, og indprent det i Josvas Øren; thi jeg vil visselig udslette Amaleks Ihukommelse under Himmelen.

14. Och Herren sade till Mose: Skrif detta till en åminnelse uti en bok, och befall det i Josua öron; ty jag skall förgöra Amalek undan himmelen, att man icke mer skall tänka uppå honom.

14. Ja Jehowa ütles Mosesse wasto: Kirjota sedda mällestusseks ramatusse, ja rägi sedda Josua körwade ette: sest ma tahhan Amaleki mällestust taewa alt hopis ärrakautada.

14. Viešpats liepė Mozei: ‘‘Įrašyk tai į knygą atminimui ir perskaityk Jozuei girdint, kad Aš išnaikinsiu atminimą apie amalekiečius iš po dangaus’‘.

14. Und der HERR sprach zu Mose: Schreibe das zum Gedächtnis in ein Buch und befiehls's in die Ohren Josuas; denn ich will den Amalek unter dem Himmel austilgen, daß man sein nicht mehr gedenke.

14. Alors l'Éternel dit à Moïse: Écris ceci pour mémoire dans le livre, et fais entendre à Josué que j'effacerai entièrement la mémoire d'Amalek de dessous les cieux.

14. Y Jehová dijo a Moisés: Escribe esto por memoria en el libro, y pon en oidos de Josué; que rayendo raeré del todo la memoria de Amalec de debajo del cielo.

14 Toen zeide de HEERE tot Mozes: Schrijf dit ter gedachtenis in een boek, en leg het in de oren van Jozua, dat Ik de gedachtenis van Amalek geheel uitdelgen zal van onder den hemel.

14. Potem rzekł Pan do Mojżesza: Wpisz to dla pamięci w księgi, a włóż to w uszy Jozuego, że pewnie wygładzę pamiątkę Amaleka pod niebem.

14. És monda az Úr Mózesnek: Írd meg ezt [8†] emlékezetül könyvbe és add tudtára Józsuénak, hogy mindenestől eltörlöm Amálek [9†] emlékezetét az ég alól.

14 И сказал Господь Моисею: напиши сие для памяти в книгу и внуши Иисусу, что Я совершенно изглажу память Амаликитяниз поднебесной.

14. І рече Господь Мойсейові: Впиши се на спомин у книзї, та передай се слухам Йосуєвим, що зотру до щаду й память Амалекову спід небес.

15. Ja Mooses rakensi alttarin ja pani sille nimeksi: Herra on minun lippuni.

15. Ja Moses rakensi alttarin, ja kutsui sen nimen: Herra on minun lippuni.

15. Ja Moses rakensi Altarin ja cudzui hänen nimens: HERra Nissi.

15 And Moses built an altar and called the name of it Jehovah-nissi.

15. And Moses built an altar, and called the name of it Jehovahnissi:

15. Og Mose byggede et Alter og kaldte dets Navn: Herren er mit Banner.

15. Och Mose byggde ett altare, och kallade det Herren Nissi;

15. Ja Moses ehhitas ühhe altari ülles ja panni ta nimme: Jehowa on minno lip.

15. Mozė pastatė aukurą ir jį pavadino ‘‘Viešpats yra mano vėliava’‘.

15. Und Mose baute einen Altar und hieß ihn: Der HERR ist mein Panier.

15. Et Moïse bâtit un autel, et le nomma: l'Éternel mon étendard (Jéhovah-nissi).

15. Y Moisés edificó altar, y llamó su nombre Jehová-nissi:

15 En Mozes bouwde een altaar; en hij noemde deszelfs naam: De HEERE is mijn Banier!

15. I zbudował Mojżesz ołtarz, a nazwał imię jego: Pan chorągiew moja;

15. És építe Mózes oltárt és nevezé nevét Jehova-Niszszi-nek.

15 И устроил Моисей жертвенник и нарек ему имя: Иегова Нисси.

15. І поставив Мойсей жертівника і дав йому імя Єгова-Нїссі*.

16. Ja hän sanoi: Minä nostan käteni Herran istuinta kohden: Herra sotii amalekilaisia vastaan sukupolvesta sukupolveen.

16. Ja hän sanoi: koska käsi oli Herran istuinta päin, oli Herralla sota Amalekia vastaan: (niin se on tästäkin lähin) suvusta sukuun.

16. Sillä hän sanoi: se on muisto HERran istuimen tykönä/ että HERran sota pitä oleman Amalechiä wastan sugusta nijn sucuun.

16 And he said, Jehovah has sworn, Jehovah will have war with Amalek from generation to generation.

16. For he said, Because the LORD hath sworn that the LORD will have war with Amalek from generation to generation.

16. Og han sagde: Der er en udrakt Haand paa Herrens Trone; Herrens Strid skal være imod Amalek fra til Slægt

16. Ty han sade: Herrans strid skall vara emot Amalek genom ena hand, under Guds beskärm ifrå barn intill barnabarn.

16. Ja ta ütles: Et Amaleki kässi Jehowa aujärje wasto olnud , siis peab Jehowa södda Amaleki wasto ollema pölwest pölweni.

16. Nes jis sakė: ‘‘Viešpats prisiekė ir Jis kariaus prieš amalekiečius per kartų kartas’‘.

16. Denn er sprach: Es ist ein Malzeichen bei dem Stuhl des HERRN, daß der HERR streiten wird wider Amalek von Kind zu Kindeskind.

16. Et il dit: Parce qu'il a levé la main sur le trône de l'Éternel, l'Éternel a guerre avec Amalek d'âge en âge.

16. Y dijo: Porque la mano sobre el trono de Jehová, que Jehová tendrá guerra con Amalec, de generación en generación.

16 En hij zeide: Dewijl de hand op den troon des HEEREN is, zo zal de oorlog des HEEREN tegen Amalek zijn, van geslacht tot geslacht!

16. Bo rzekł: Iż ręka stolicy Paóskiej, i wojna Paóska, będzie przeciwko Amalekowi od rodzaju do rodzaju.

16. És monda: Megesküdött az Úr, hogy harcza lesz az Úrnak Amálek ellen nemzetségről nemzetségre.

16 Ибо, сказал он, рука на престоле Господа: брань у Господа против Амалика из рода в род.

16. Каже бо: Рука на престолї Господа: війна у Господа проти Амалека з роду в рід.