22 luku

Omistusoikeutta koskevia ynnä muita lakeja.

1. Jos joku varastaa härän tai lampaan ja teurastaa tahi myy sen, antakoon viisi raavasta yhdestä härästä ja neljä lammasta yhdestä lampaasta.

1. Jos joku varastaa härjän taikka lampaan ja teurastaa eli myy sen; hänen pitää antaman viisi härkää yhdestä härjästä, ja neljä lammasta yhdestä lampaasta.

1. JOs jocu warasta härjän taicka lamban ja teurasta eli myy sen hänen pitä andaman wijsi härkä yhdestä härjästä ja neljä lammast yhdestä lambasta.

1 If a man will steal an ox, or a sheep and kill it, or sell it, he will pay five oxen for an ox and four sheep for a sheep.

1. If a man shall steal an ox, or a sheep, and kill it, or sell it; he shall restore five oxen for an ox, and four sheep for a sheep.

1. Naar nogen stjæler en Okse eller et Lam og slagter det eller sælger det, skal han betale fem Okser for Oksen og fire Lam for Lammet.

1. Om någor stjäl en oxa eller ett får, och slagtar det, eller säljer, han skall igengifva fem oxar för en oxa, och fyra får för ett får.

37. Kui kegi ühhe härja ehk lamba warrastab ja tappab sedda ehk müüb sedda ärra: siis peab ta wiis härga ühhe härja wasto jälle andma, ja nelli lammast ühhe lamba wasto.

1. ‘‘Jei kas pavagia jautį ar avį ir jį papjauna ar parduoda, jis sugrąžins penkis jaučius už jautį ir keturias avis už avį.

1. 21:37 Wenn jemand einen Ochsen oder ein Schaf stiehlt und schlachtet's oder verkauft's, der soll fünf Ochsen für einen Ochsen wiedergeben und vier Schafe für ein Schaf.

1. Si un homme dérobe un bœuf, ou un agneau, et le tue ou le vend, il restituera cinq bœufs pour le bœuf, et quatre agneaux pour l'agneau.

1. CUANDO alguno hurtare buey, o oveja, y lo degollare, o vendiere, por aquel buey pagará cinco bueyes, y por aquella oveja cuatro ovejas.

1 Wanneer iemand een os, of klein vee steelt, en slacht het, of verkoopt het, die zal vijf runderen voor een os wedergeven, en vier schapen voor een stuk klein vee.

37. Jeźliby kto ukradł wołu albo owcę, i zabiłby je, albo je sprzedał, pięć wołów wróci za jednego wołu, a cztery owce za jedną owcę,

1. Ha valaki ökröt vagy bárányt lop, és levágja vagy eladja azt: öt barmot fizessen egy ökörért, és négy juhot egy [1†] bárányért.

1 Если кто украдет вола или овцу и заколет или продаст, то пять волов заплатит за вола и четыре овцы за овцу.

1. Коли хто вкраде вола, чи дрібну скотину та й убє її, чи продасть її, пять волів мусить віддати за вола і чотири скотин за одну штуку.

2. Jos varas tavataan murtautumasta sisälle ja lyödään kuoliaaksi, ei tappaja ole vereen vikapää.

2. Jos varas käsitetään, koska hän itsensä sisälle kangottaa, ja hän lyödään kuoliaaksi, niin ei pidä tappajan vereen vikapään oleman.

2. JOs waras käsitetän cosca hän idzens sisälle cangotta ja hän lyödän cuoliaxi: nijn ei pidä tappajan wereen wicapään oleman.

2 If the thief is found breaking in and be struck so that he dies, there will be no blood-guilt for him.

2. If a thief be found breaking up, and be smitten that he die, there shall no blood be shed for him.

2. Om nogen Tyv bliver greben, idet han bryder ind, og bliver slagen og dør, skal ingen Bloddom udgaa for hans Skyld.

2. Om en tjuf beslagen varder, att han bryter sig in, och får hugg till döds; så skall ingen blodsrätt gå öfver dråparen.

1. Kui warrast leitakse middagi läbbimurdmast ja tedda lüakse, nenda et ta surreb: siis ei olle teisel were-süüd.

2. Jei kas užklumpa vagį besilaužiantį ir suduoda jam taip, kad tas numiršta, jis nebaudžiamas už pralietą kraują.

2. 22:1 Wenn ein Dieb ergriffen wird, daß er einbricht, und wird dabei geschlagen, daß er stirbt, so soll man kein Blutgericht über jenen lassen gehen.

2. Si le larron est trouvé faisant effraction, et est frappé à mort, celui qui l'aura frappé ne sera point coupable de meurtre.

2. Si el ladrón fuere hallado en la mina, y fuere herido, y muriere, el que le hirió no será culpado de su muerte.

2 Indien een dief gevonden wordt in het doorgraven, en hij wordt geslagen, dat hij sterft, het zal hem geen bloedschuld zijn.

1. Jeźliby przy podkopywaniu zastany był złodziej, a ubity będąc umarłby, kto zabił, nie będzie winien krwi;

2. Ha ház-fölverésen kapják a tolvajt, és úgy megverik, hogy meghal, nincs vérbűn miatta.

2 Если кто застанет вора подкапывающего и ударит его, так что он умрет, то кровь не вменится ему;

2. Коли захоплять злодїя, як вломився, і побють так, що вмре, то се не буде крівавою провиною.

3. Mutta jos aurinko jo oli noussut, niin tappaja on vereen vikapää. Varas maksakoon korvauksen; mutta jos hänellä ei ole mitään, niin myytäköön hänet varastamansa tavaran korvaukseksi.

3. Vaan jos aurinko on noussut hänen ylitsensä, niin pitää tappajan kuolemaan vikapään oleman: kaiketi pitää hänen jällensä maksaman; jollei hänellä ole varaa, niin myytäkään hän varkautensa tähden.

3. Waan jos auringo on nosnut nijn pitä tappajan cuolemaan wicapään oleman.

3 If the sun has risen upon him, there will be blood-guilt for him. A thief will make restitution. If he has nothing, then he will be sold for his theft.

3. If the sun be risen upon him, there shall be blood shed for him; for he should make full restitution; if he have nothing, then he shall be sold for his theft.

3. Men er Solen opgangen over ham, da skal Bloddom udgaa for hans Skyld. Tyven skal betale; men har han intet, da skal han sælges for sit Tyveri.

3. Men är solen öfver honom uppgången, då skall man blodsrätten gå låta. En tjuf skall igen betala. Hafver han intet, så skall man sälja honom för hans tjufnad.

2. Kui pääw ta ülle on tousnud, siis on teisel were-sü; kül se warras olleks piddand jälle puhhas ärratassuma: kui temmal ep olleks ühtegi olnud , siis olleks tedda woinud ta wargusse pärrast ärramüa.

3. Jei jis tai padarytų dienos metu, jis kaltinamas už pralietą kraują. Vagis privalo viską atlyginti. Jei jis nieko neturi, jį parduosite už vagystę.

3. 22:2 Ist aber die Sonne über ihn aufgegangen, so soll man das Blutgericht gehen lassen. Es soll aber ein Dieb wiedererstatten; hat er nichts, so verkaufe man ihn um seinen Diebstahl.

3. Mais si le soleil était levé sur lui, il sera coupable de meurtre. Le voleur fera donc restitution; s'il n'a pas de quoi, il sera vendu pour son vol.

3. Si el sol hubiere salido sobre él, él será reo de muerte, pagando pagará: si no tuviere, será vendido por su hurto.

3 Indien de zon over hem opgegaan is, zo zal het hem een bloedschuld zijn; hij zal het volkomen wedergeven; heeft hij niet, zo zal hij verkocht worden voor zijn dieverij.

2. Jeźliby to po wejściu słoóca uczynił, krwi winien będzie, koniecznie wróci; a jeźli nie ma, sprzedany będzie za złodziejstwo swoje.

3. Ha reá sütött a nap, vérbűn van miatta: fizessen; ha nincs néki: adassék el tolvajságáért.

3 но если взошло над ним солнце, то вменится ему кровь. Укравший должен заплатить; а если нечем, то пусть продадут его для уплаты за украденное им;

3. Коли ж тодї вже соньце сьвітило, дак се буде крівава провина. Злодїй мусить заплатити; коли ж нїчого нема в його, мусять його, за кражу його продати.

4. Jos varastettu eläin, olipa se härkä, aasi tai lammas, tavataan hänen hallustaan elävänä, niin korvatkoon sen kaksinkertaisesti.

4. Jos varkaan kappale löydetään täydellisesti hänen tyköänsä, härkä, aasi, eli lammas; niin pitää hänen jällensä kaksikertaisesti maksaman.

4. Warcan pitä jällens maxaman jollei hänellä ole wara nijn myytäkän hän warcaudens tähden. Jos warcan cappale löytän eläwänä hänen tyköns härkä Asi eli lammas nijn pitä hänen jällens caxikertaisest maxaman.

4 If the theft is found in his hand alive, whether it is ox, or donkey, or sheep, he will pay double.

4. If the theft be certainly found in his hand alive, whether it be ox, or ass, or sheep; he shall restore double.

4. Dersom det stjaalne findes i hans Vold, hvad enten det er Okse eller Asen eller Lam, som er levende, skal han betale dobbelt.

4. Finner man tjufnaden när honom lefvande, det vare sig oxe, åsne eller får, så skall han gifva dubbelt igen.

3. Kui se wargus (olgo se härg ehk esel ehk lammas) ellus alles temma käest leitakse: siis peab ta kahhewörra jälle maksma.

4. Jei pas jį randamas dar gyvas pavogtas jautis ar avis, jis atlygins dvigubai.

4. 22:3 Findet man aber bei ihm den Diebstahl lebendig, es sei ein Ochse, Esel oder Schaf, so soll er's zwiefältig wiedergeben.

4. Si ce qui a été dérobé est trouvé vivant entre ses mains, soit bœuf, soit âne, soit agneau, il rendra le double.

4. Si fuere hallado con el hurto en la mano, buey, o asno, o oveja, vivos, pagará dos.

4 Indien de diefstal levend in zijn hand voorzeker gevonden wordt, hetzij os, of ezel, of klein vee, hij zal het dubbel wedergeven.

3. Jeźli znaleziona będzie w ręku jego rzecz kradziona, bądź wół, bądź osieł, bądź owca, jeszcze żywe, we dwójnasób wróci.

4. Ha elevenen kapják kezében a lopott jószágot, akár ökör, akár szamár, akár juh: két annyit fizessen érette.

4 если украденное найдется у него в руках живым, вол ли то, или осел, или овца, пусть заплатит вдвое.

4. Коли вкрадене, чи то буде віл, чи осел, чи мала скотина, живим у його знайдуть, мусить він за кожне ще другу животину дати.

5. Jos joku turmelee toiselta pellon tai viinitarhan päästämällä siihen karjansa ja syöttämällä sitä toisen pellossa, antakoon korvaukseksi peltonsa tai viinitarhansa parhaimman kasvun.

5. Jos joku syöttää toisen pellon eli viinamäen, niin että hän päästää sisälle karjansa, ja syöttää toisen pellossa, hänen pitää siitä parhaasta, kuin hänen omassa pellossansa eli viinamäessänsä löydetään maksaman.

5. JOs jocu wahingon teke toisen pellos eli wijnamäes nijn että hän päästä carjans ja wahingota teke toisen pellos hänen pitä sijtä parhasta cuin hänen omasa pellosans eli wijnamäesäns löytän maxaman.

5 If a man will cause a field or vineyard to be eaten and will let his beast loose and it feeds in another man's field, he will make restitution of the best of his own field and of the best of his own vineyard.

5. If a man shall cause a field or vineyard to be eaten, and shall put in his beast, and shall feed in another man's field; of the best of his own field, and of the best of his own vineyard, shall he make restitution.

5. Naar nogen lader afæde Ager eller Vingaard, idet han slaar sit Kvæg løs, og det afæder en andens Ager, da skal han betale afdet bedste paa sin Ager og af det bedste i sin Vingaard.

5. Om någor gör skada på åker eller vingård, så att han låter sin boskap skada göra uti ens annars åker; han skall af det bästa i sin åker och vingård igen betala.

4. Kui kegi ühhe pöllo ehk wina-mäe lasseb ärrasöta, ja aiab omma lojust senna sisse , ja södab teise mehhe pöllo ärra: se peab sedda keigeparremat ommast pöllust ja sedda keigeparremat ommast wina-mäest jälle andma.

5. Jei kas nugano lauką ar vynuogyną ir leidžia savo gyvulius ganytis svetimame lauke, tas privalo atlyginti geriausiu, kas yra jo paties lauke ar vynuogyne.

5. 22:4 Wenn jemand einen Acker oder Weinberg beschädigt, daß er sein Vieh läßt Schaden tun in eines andern Acker, der soll von dem Besten auf seinem Acker und Weinberg wiedererstatten.

5. Si quelqu'un fait du dégât dans un champ, ou dans une vigne, et lâche son bétail, qui paisse dans le champ d'autrui, il rendra le meilleur de son champ et le meilleur de sa vigne.

5. Si alguno paciere tierra o viña, y metiere su bestia, y comiere la tierra de otro, lo mejor de su tierra y lo mejor de su viña pagará.

5 Wanneer iemand een veld, of een wijngaard laat afweiden, en hij zijn beest daarin drijft, dat het in eens anders veld weidt, die zal het van het beste zijns velds en van het beste zijns wijngaards wedergeven.

4. Gdyby wypasł kto pole, albo winnicę, i puściłby bydlę swoje, aby się pasło na polu cudzem: z najlepszego urodzaju pola swego, i z najlepszego urodzaju winnicy swej nagrodzi.

5. Ha valaki mezőt vagy szőlőt étet le, úgy hogy barmát elereszti, és az a más mezején legel: mezejének javából és szőlőjének javából fizesse meg a kárt.

5 Если кто потравит поле, или виноградник, пустив скот свой травить чужое поле, пусть вознаградит лучшим из поля своего и лучшим извиноградника своего.

5. Коли хто чуже поле чи виноградник випасувати ме, а скотину свою пускати ме пустопаш, і воно на чужому полї що поїсть, дак мусить він віддати за се найлучче з поля свого чи з виноградника свого.

6. Jos tuli pääsee irti ja tarttuu orjantappuroihin ja jos kuhilaat tai vilja tai pelto palaa, niin korvatkoon vahingon se, joka on kulovalkean sytyttänyt.

6. Jos valkia vallallensa pääsee, ja orjantappuroihin syttyy, niin että kykäät eli laiho, eli pelto poltetaan, niin sen pitää maksaman, kuin valkian päästi.

6. JOs walkia wallallens pääse ja orjantappuroihin sytty nijn että kykät eli laiho joca wielä ottamata on eli peldo poldetan nijn sen pitä maxaman cuin walkian päästi.

6 If fire breaks out and catches in thorns, so that the shocks of grain, or the standing grain, or the field are consumed, he who kindled the fire will surely make restitution.

6. If fire break out, and catch in thorns, so that the stacks of corn, or the standing corn, or the field, be consumed therewith; he that kindled the fire shall surely make restitution.

6. Om Ild farer ud og griber fat i Torne, og Negene eller det staaende Korn eller Ageren ødelægges, da skal han, som antænde Branden, visselig betale.

6. Om en eld uppkommer, och fånger i törne, så att skylarne eller säden, som ännu står, eller åkren uppbränd varder; det skall han betala igen, som elden släppt hafver.

5. Kui tulloke lahti saab ja hakkab kibbowitste külge, ja wilja-nabrad pölletakse ärra, ehk leikamatta willi ehk pöld: siis peab se, kes tuld on süütnud pöllema, ikka tassuma, mis ärrapöllend.

6. Jei ugnis išsiplečia ir apima erškėčius, ir sudega sustatyti pėdai ar tebeaugantys javai lauke, tai tas, kuris užkūrė ugnį, atlygina visą nuostolį.

6. 22:5 Wenn ein Feuer auskommt und ergreift die Dornen und verbrennt die Garben oder Getreide, das noch steht, oder den Acker, so soll der wiedererstatten, der das Feuer angezündet hat.

6. Si le feu sort et trouve des épines, et que du blé en gerbes, ou la moisson, ou le champ, soit consumé, celui qui aura allumé le feu rendra entièrement ce qui aura été brûlé.

6. Cuando saliere el fuego, y hallare espinas, y fuere quemado montón, o haza, o tierra, el que encendió el fuego pagará lo quemado.

6 Wanneer een vuur uitgaat, en vat de doornen, zodat de koornhoop verteerd wordt, of het staande koorn, of het veld; hij, die den brand heeft aangestoken, zal het volkomen wedergeven.

5. Jeźliby wyszedł ogieó, a trafiłby na ciernie, i spaliłby stóg, albo stojące zboże, albo pole samo, koniecznie nagrodzi ten, co zapalił, co zgorzało.

6. Ha tűz támad, és tövisbe kap, és megég az asztag, vagy a lábon álló gabona, vagy a mező: fizesse meg a kárt, a ki a tüzet gyujtotta.

6 Если появится огонь и охватит терн и выжжет копны, или жатву, или поле, то должен заплатить, кто произвел сей пожар.

6. Коли загориться багаттє й обійме тернину, а при тому погорять копи, чи на пни стояче колоссє, чи усе поле вигорить, дак мусить той, що через його сталась пожежа, за попалене заплатити.

7. Jos joku antaa toiselle rahaa tai tavaraa säilytettäväksi ja se varastetaan tämän talosta, niin varas, jos hänet tavataan, korvatkoon sen kaksinkertaisesti.

7. Jos joku antaa lähimmäisellensä rahaa, eli muuta kalua kätköön, ja se varastetaan hänen huoneestansa: jos se varas löydetään, niin hänen pitää sen kaksikertaisesti maksaman.

7. JOs jocu anda lähimmäisellens raha eli muuta calua kätköön ja se warastetan hänen huonestans: jos se waras löytän nijn hänen pitä sen caxikertaisest maxaman.

7 If a man will deliver to his neighbor money or stuff to keep and it is stolen out of the man's house, if the thief be found, he will pay double.

7. If a man shall deliver unto his neighbour money or stuff to keep, and it be stolen out of the man's house; if the thief be found, let him pay double.

7. Om nogen flyr sin Næste Penge eller Tøj at forvare, og det bliver stjaalet af Mandens Hus, skal Tyven, hvis han finaes, betale dobbelt.

7. Om någor får sinom nästa penningar, eller tyg till att gömma, och dem samma varder det stulet utu huset; finner man tjufven, då skall han gifva det tvefaldt igen.

6. Kui kegi omma liggimessele annab rahha ehk riisto hoida, ja sedda warrastakse selle mehhe maiast ärra; kui se warras leitakse, siis peab ta kahhewörra maksma.

7. Jei kas paveda savo artimui saugoti pinigus ar kitokius daiktus ir jie pavagiami iš jo namų, tai, suradus vagį, jis privalo dvigubai atlyginti.

7. 22:6 Wenn jemand seinem Nächsten Geld oder Geräte zu bewahren gibt, und es wird demselben aus seinem Hause gestohlen: findet man den Dieb, so soll er's zwiefältig wiedergeben;

7. Si un homme donne à son prochain de l'argent ou des objets à garder, et qu'on les dérobe de sa maison; si le larron est découvert, il rendra le double.

7. Cuando alguno diere a su prójimo plata, o vasos a guardar, y fuere hurtado de la casa de aquel hombre, si el ladrón se hallare, pagará el doble:

7 Wanneer iemand zijn naaste geld of vaten te bewaren geeft, en het wordt uit diens mans huis gestolen; indien de dief gevonden wordt, hij zal het dubbel wedergeven.

6. Gdyby kto dał bliźniemu swemu srebro, albo naczynie do schowania, a to by ukradziono było z domu onego człowieka: jeźliby znaleziony był złodziej, wróci dwojako.

7. Ha valaki pénzt vagy edényeket ád felebarátjának megőrzés végett, és ellopják annak a férfiúnak házából: ha megtalálják a tolvajt, fizessen kétannyit.

7 Если кто отдаст ближнему на сохранение серебро или вещи, и ониукрадены будут из дома его, то, если найдется вор, пусть он заплатит вдвое;

7. Коли хто другому передасть у схованку гроші, чи дорогі речі, і те буде вкрадене в його, мусить злодїй, коли знайдеться, заплатити удвоє за окражу;

8. Mutta jos varasta ei tavata, astukoon talon omistaja Jumalan eteen ja vannokoon, ettei hän ole kädellänsä kajonnut toisen omaan.

8. Ja jos ei varas löydetä, niin pitää huoneen isäntä tuotaman tuomarien eteen vannotettaa, jos ei hän ole käsiänsä satuttanut lähimmäisensä kaluun.

8. Ja jos ei waras löytä nijn pitä huonen isännän tuotaman jumalitten eteen jos ei hän ole käsiäns satuttanut lähimmäisens caluun.

8 If the thief is not found, then the master of the house will come near to God, to see whether he has not put his hand to his neighbor's goods.

8. If the thief be not found, then the master of the house shall be brought unto the judges, to see whether he have put his hand unto his neighbour's goods.

8. Men findes Tyven ikke, da skal Hushonden føres frem for Gud at vidne, at han ikke har lagt sin Haand paa sin Næstes Tøj.

8. Finner man icke tjufven, så skall man hafva husvärden fram för gudarna; om han icke hafver kommit sina hand vid sins nästas ting.

7. Kui sedda warrast ei leita mitte, siis peab se-perremees jum̃alatte ette sama widud: kas ta ei olle om̃a kät liggimisse warra külge pistnud.

8. Jei vagies nesuranda, namų savininką atvesite pas teisėjus, kad ištirtų, ar jis nepridėjo rankos prie savo artimo nuosavybės.

8. 22:7 findet man aber den Dieb nicht, so soll man den Hauswirt vor die "Götter" bringen, ob er nicht seine Hand habe an seines Nächsten Habe gelegt.

8. Si le larron ne se trouve point, le maître de la maison sera amené devant Dieu, pour jurer s'il n'a point mis la main sur le bien de son prochain.

8. Si el ladrón no se hallare, entónces el dueño de la casa será llegado a los jueces para jurar si ha metido su mano en la hacienda de su prójimo.

8 Indien de dief niet gevonden wordt, zo zal de heer des huizes tot de goden gebracht worden, of hij niet zijn hand aan zijns naasten have gelegd heeft.

7. Jeźliby nie był znaleziony złodziej, stawi się pan domu onego przed sędziów, i przysięże, że nie ściągnął ręki swojej na rzecz bliźniego swego.

8. Ha nem találják meg a tolvajt, a ház urát vigyék a bírák eleibe: hogy nem nyújtotta-é ki kezét az ő felebarátja vagyonára.

8 а если не найдется вор, пусть хозяин дома придет пред судей и поклянется , что не простер руки своей на собственность ближнего своего.

8. Коли ж злодїй не знайдеться, дак мусить власник дому того прийти перед суддїв та й заприсягти, що не загарбав чужої власностї.

9. Jokaisessa anastusasiassa, koskipa se härkää tai aasia tai lammasta tai vaatetta tai mitä tahansa kadonnutta, josta joku sanoo: 'Tämä se on', tulkoon kummankin asia Jumalan eteen; ja se, jonka Jumala tuomitsee syylliseksi, korvatkoon toiselle kaksinkertaisesti.

9. Kaiken väärän asian tähden härjästä eli aasista, taikka lampaasta, eli vaatteesta ja kaiken sen tähden kuin pois tullut on, josta joku sanoo: tämä se on, niin pitää heidän molempain asiansa tuleman tuomarien eteen; jonka tuomarit vikapääksi löytävät, sen pitää lähimmäisellensä kaksikertaisesti maksaman.

9. JOs jocu soimu on härjäst eli Asist taicka lambast eli waattest eli jongun muun tähden cuin on tullut pois nijn pitä heidän molembain asians tuleman jumalitten eteen cumman jumalat wicapääxi löytäwät sen pitä lähimmäisellens caxikertaisest maxaman.

9 For every matter of trespass, whether it is for ox, for donkey, for sheep, for garments, or for any manner of lost thing, of which a man says, This is it, the case of both parties will come before God. He whom God will condemn will pay double to his neighbor.

9. For all manner of trespass, whether it be for ox, for ass, for sheep, for raiment, or for any manner of lost thing, which another challengeth to be his, the cause of both parties shall come before the judges; and whom the judges shall condemn, he shall pay double unto his neighbour.

9. Hvad angaar al svigagtig Handel, om Okse, Asen, Lam, Klæder, om alt, hvad der er tøt, om hvilket nogen siger, at dette er hans; da skal begges Sag komrne for Gud; hvem Gud siger at være skyldig, han skal betale sin Næste dobbelt.

9. Och om en den andra skyller för någon orätt, vare sig om oxa, eller åsna, eller får, eller kläder, eller hvad som helst bortkommet är, då skall begges deras sak komma inför gudarna; hvilken gudarne fördöma, han skall betala sinom nästa dubbelt igen.

8. Keige ülleastmisse asja pärrast, härja pärrast, eesli pärrast, lamba pärrast, ride pärrast, iggaühhe ärrakaddunud asja pärrast, mis kegi ütleb, et se temma pärralt on: siis peab nende mollematte assi jummalatte ette tullema, kumma need jum̃alad sü-alluseks moistwad, se peab omma liggimessele kahhewörra maksma.

9. Kai kyla ginčas dėl nuosavybės: jaučio, asilo, avies, apsiausto ar dėl bet kokio kito pamesto daikto, apie kurį kitas tvirtina, kad tai jo,­abu privalo ateiti pas teisėjus. Kuris kaltas, privalo dvigubai atlyginti savo artimui.

9. 22:8 Wo einer den andern beschuldigt um irgend ein Unrecht, es sei um Ochsen oder Esel oder Schaf oder Kleider oder allerlei, das verloren ist, so soll beider Sache vor die "Götter" kommen. Welchen die "Götter" verdammen, der soll's zwiefältig seinem Nächsten wiedergeben.

9. Dans toute affaire où il y a prévarication, pour un bœuf, pour un âne, pour un agneau, pour un vêtement, pour tout objet perdu, dont on dira: c'est cela, la cause des deux parties viendra devant Dieu; celui que Dieu condamnera, rendra le double à son prochain.

9. Sobre todo negocio de fraude, sobre buey, sobre asno, sobre oveja, sobre vestido, sobre toda cosa perdida, cuando alguno dijere: Que esto es; la causa de ámbos vendrá delante de los jueces, y el que los jueces condenaren, pagará el doble a su prójimo.

9 Over alle zaak van onrecht, over een os, over een ezel, over klein vee, over kleding, over al het verlorene, hetwelk iemand zegt, dat het zijn is, beider zaak zal voor de goden komen; wien de goden verwijzen, die zal het aan zijn naaste dubbel wedergeven.

8. O każdą rzecz, o którą by był spór, o wołu, o osła, o owcę, o szatę, o każdą, rzecz zgubioną, gdyby kto rzekł, że to jest moje, przed sędziów przyjdzie sprawa obydwu; kogo winnym znajdą sędziowie, nagrodzi w dwójnasób bliźniemu swemu.

9. Akármi bűn dolgában, akár ökör, akár szamár, akár juh, akár ruha, akármi elveszett jószág az, a miről azt mondja: ez az; mindkettőjük ügye a bírák eleibe menjen, és a kit a bírák bűnösnek mondanak, fizessen két annyit az ő felebarátjának.

9 О всякой вещи спорной, о воле, об осле, об овце, об одежде, о всякой вещи потерянной, о которой кто-нибудь скажет, что она его, дело обоих должно бытьдоведено до судей: кого обвинят судьи, тот заплатит ближнему своему вдвое.

9. При кожному спроневіренню власностї, чи то буде віл, чи осел, чи малий скот, чи одежина, чи яка инша втрата, про котру хто скаже: "Ось воно", мусить прийти перед суддїв слово обох, і той, кого суддї узнають винним, мусить заплатити близьньому удвоє.

10. Jos joku antaa toiselle aasin tai härän tai lampaan tai minkä eläimen tahansa säilytettäväksi ja se kuolee tai vahingoittuu tai ryöstetään pois kenenkään näkemättä,

10. Jos joku antaa lähimmäisellensä aasin, eli härjän, eli lampaan, taikka mikä eläin se olis, tähteelle, ja se kuolee, taikka saa muutoin vamman, taikka ajetaan pois, ettei yksikään sitä näe:

10. JOs jocu anda lähimmäisellens Asin eli härjän eli lamban taicka mikä eläin se olis tähdelle ja se cuole taicka saa muutoin wamman taicka ajetan pois ettei yxikän sitä näe/

10 If a man delivers to his neighbor a donkey, or an ox, or a sheep, or any beast, to keep and it dies, or be hurt, or driven away, no man seeing it,

10. If a man deliver unto his neighbour an ass, or an ox, or a sheep, or any beast, to keep; and it die, or be hurt, or driven away, no man seeing it:

10. Naar nogen flyr sin Næste Asen eller Okse eller Lam eller andet Kvæg at passe paa, og det dør, eller det kommer til Skade,

10. Om någor sätter neder när sin nästa, åsna, eller oxa, eller får, eller hvad boskap det kan vara, och det dör, eller eljest får skada, eller varder honom bortdrifvet, så att ingen ser det;

9. Kui kegi omma liggimessele ühhe eesli ehk härja, ehk lamba ehk mingisugguse lojukse annab hoida, ja se surreb ehk saab wiggaseks ehk aetakse ärra ei ühhegi nähhes:

10. Jei kas paveda savo artimui saugoti asilą, jautį, avį ar bet kokį gyvulį ir tas, niekam nematant, pastimpa, susižeidžia ar nuvaromas,

10. 22:9 Wenn jemand seinem Nächsten einen Esel oder Ochsen oder ein Schaf oder irgend ein Vieh zu bewahren gibt, und es stirbt ihm oder wird beschädigt oder wird ihm weggetrieben, daß es niemand sieht,

10. Si quelqu'un donne à garder à son prochain un âne ou un bœuf, ou un agneau, ou quelque bête que ce soit, et qu'elle meure, ou se casse quelque membre, ou soit emmenée sans que personne le voie,

10. Si alguno hubiere dado a su prójimo asno, o buey, o oveja, o cualquiera otro animal a guardar, y se muriere, o se perniquebrare, o fuere cautivado sin verlo nadie:

10 Wanneer iemand aan zijn naaste een ezel, of os, of klein vee, of enig beest te bewaren geeft, en het sterft, of het wordt verzeerd, of weggedreven, dat het niemand ziet;

9. Jeźliby kto dał bliźniemu swemu osła, albo wołu, albo owcę, albo inne bydlę na chowanie, a zdechłoby albo okaleczało, albo gwałtem zajęte było, gdzie by nikt nie widział:

10. Ha valaki szamarat, vagy ökröt, vagy bárányt, vagy akármiféle barmot ád az ő felebarátja gondviselése alá, és az elhull, vagy megsérül, vagy elhajtatik, úgy hogy senki sem látta:

10 Если кто отдаст ближнему своему осла, или вола, или овцу, или какой другой скот на сбережение, а он умрет, или будет поврежден, или уведен, так что никто сего не увидит, –

10. Коли хто передасть другому на перехованнє осла, чи вола, чи малого скота, чи всяку иншу животину, і воно здохне, чи буде пошкоджене, або украдене і нїхто не бачив,

11. niin vala Herran edessä ratkaiskoon heidän välillään, onko toinen kädellänsä kajonnut toisen omaan; omistaja hyväksyköön valan, ja toinen olkoon korvauksesta vapaa.

11. Niin pitää valan heidän molempain välillänsä käymän Herran kautta, ettei hän ole satuttanut kättänsä lähimmäisensä kaluun; ja sen jonka kalu oma oli, pitää siihen tyytymän, ja toisen ei pidä sitä maksaman.

11. Nijn pitä walan heidän molembain wälilläns käymän HERran cautta ettei hän ole satuttanut kättäns lähimmäisens caluun. Ja sen jonga calu oma oli pitä sijhen walaan tytymän. Ja toisen ei pidä sitä maxaman.

11 the oath of Jehovah will be between them both, whether he has not put his hand to his neighbor's goods. And the owner of it will accept it and he will not make restitution.

11. Then shall an oath of the LORD be between them both, that he hath not put his hand unto his neighbour's goods; and the owner of it shall accept thereof, and he shall not make it good.

11. da skal Ed ved Herren være imellem dem begge, at han ikke har lagt sin Haand paa sin Næstes Gods, og den skal dets Ejermand tage for god, og den anden skal ikke betale.

11. Så skall det komma till en ed dem emellan vid Herran, att han icke hafver låtit komma sina hand vid hans nästas ting. Och äganden skall den anamma, att hin icke skall gifvat igen.

10. Siis peab wanne Jehowa ees nende kahhe wahhel ollema: kas ta on omma kät omma liggimesse warra külge pistnud? ja se kelle pärralt se on, peab se wande wastowötma, ja teine ei pea sedda mitte jälle tassuma.

11. tas, kuris saugojo, turi prisiekti prieš Viešpatį, kad nepridėjo rankos prie artimo nuosavybės. Tada savininkas privalo sutikti su tuo ir jis neturės atlyginti nuostolio.

11. 22:10 so soll man's unter ihnen auf einen Eid bei dem HERRN kommen lassen, ob er nicht habe seine Hand an seines Nächsten Habe gelegt; und des Gutes Herr soll's annehmen, also daß jener nicht bezahlen müsse.

11. Le serment de l'Éternel interviendra entre les deux parties, pour savoir s'il n'a point mis la main sur le bien de son prochain; le maître de la bête acceptera le serment, et l'autre ne fera pas restitution.

11. Juramento de Jehová será entre ámbos, que no metió su mano en la hacienda de su prójimo. Y su dueño se contentará, y el otro no pagará.

11 Zo zal des HEEREN eed tussen hen beiden zijn, of hij niet zijn hand aan zijns naasten have geslagen heeft; en derzelver heer zal dien aannemen; en hij zal het niet wedergeven.

10. Przysięga Paóska będzie między obiema, że nie ściągnął ręki swej na rzecz bliźniego swego: i przyjmie pan onej rzeczy przysięgę, a on nie będzie nagradzał.

11. Az Úrra való esküvés legyen kettejök közt, hogy nem nyújtotta-é ki kezét felebarátja vagyonára; és ezt fogadja el annak ura, és az semmit se fizessen.

11 клятва пред Господом да будет между обоими в том, что взявший не простер руки своей на собственность ближнего своего; и хозяин должен принять, а тот не будет платить;

11. Дак мусить присяга перед Господом розвязати справу, чи не посягнув він рукою на власність свого близьнього; коли власник се прийме, не мусить нїчого той платити.

12. Mutta jos se on häneltä varastettu, korvatkoon sen omistajalle.

12. Jos varas sen varastaa häneltä, niin pitää hänen sen maksaman sen isännälle.

12. Jos waras sen warasta häneldä nijn pitä hänen sen maxaman Isännälle.

12 But if it is stolen from him, he will make restitution to the owner of it.

12. And if it be stolen from him, he shall make restitution unto the owner thereof.

12. Men bliver det stjaalet fra ham, da skal han betale dets Ejermand det.

12. Om en tjuf stjäl honom det ifrå, skall han då betala det ägandenom igen.

11. Agga kui se ikka tem̃a käest on warrastud, siis peab ta sellele, kelle pärralt se on, maksma.

12. O jei bus pavogta iš jo, jis atlygins savininkui.

12. 22:11 Stiehlt's ihm aber ein Dieb, so soll er's seinem Herrn bezahlen.

12. Mais si elle lui a été dérobée, il la rendra à son maître.

12. Mas si le hubiere sido hurtado, pagarlo ha a su dueño.

12 Maar indien het van hem zekerlijk gestolen is, hij zal het zijn heer wedergeven.

11. A jeźliby mu to kradzieżą wzięto, nagrodzi panu rzeczy onej.

12. Ha pedig [2†] ellopták tőle: megfizesse az urának.

12 а если украден будет у него, то должен заплатить хозяину его;

12. Коли справдї вкрадено йому, дак мусить заплатити власникові.

13. Jos se on raadeltu, tuokoon sen esiin todistukseksi, eikä hänen tarvitse raadeltua korvata.

13. Mutta jos se raadeltu on, niin pitää hänen todistajat tuoman, ja ei mitään jälleen antaman.

13. Mutta jos se raadeldu on nijn pitä hänen todistajat tuoman ja ei mitän jällens andaman.

13 If it is torn in pieces, let him bring it for evidence. He will not make good what was torn.

13. If it be torn in pieces, then let him bring it for witness, and he shall not make good that which was torn.

13. Men bliver det sønderrevet, da skal han føre det frem til et Vidnesbyrd; han skal ikke betale det, som er sønderrevet.

13. Varder det rifvet, skall han hafva fram vittne deruppå, och så intet igengifva.

12. Kui se ikka murtud, siis peab ta se peäle ühhe tunnistus-mehhe saatma; sedda murtud ei pea ta mitte maksma.

13. Jei gyvulį sudrasko žvėrys, jis privalo liekanas atgabenti įrodymui ir jam nereikės atlyginti už tai, kas sudraskyta.

13. 22:12 Wird es aber zerrissen, soll er Zeugnis davon bringen und nicht bezahlen.

13. Si elle a été déchirée par les bêtes sauvages, il l'apportera en preuve; il ne rendra point ce qui a été déchiré.

13. Mas si le hubiere sido arrebatado, traerle ha testimonio, y no pagará lo arrebatado.

13 Is het gewisselijk verscheurd, dat hij het brenge tot getuige, zo zal hij het verscheurde niet wedergeven.

12. Jeźliby od zwierza rozszarpane było, postawi rozszarpane za świadka, a rozszarpanego nie nagrodzi.

13. Ha [3†] széttépetett, hozza el azt bizonyságul; a széttépettet nem fizeti meg.

13 если же будет зверем растерзан, то пусть в доказательство представит растерзанное:за растерзанное он не платит.

13. Коли ж дикий зьвіряка роздер його, і він се явним доказом доведе, не треба йому нїчого за роздерте платити.

14. Jos joku lainaa toiselta elukan ja se vahingoittuu tai kuolee eikä sen omistaja ole saapuvilla, korvatkoon sen.

14. Jos joku ottaa lainaksi lähimmäiseltänsä, ja se tulee rivinomaksi eli kuolee, niin ettei sen isäntä ole läsnä, niin hänen pitää sen kokonansa maksaman.

14. JOs jocu otta lainaxi lähimmäiseldäns ja se tule riwinomaxi eli cuole nijn ettei sen Isändä ole läsnä nijn hänen pitä sen maxaman.

14 And if a man borrows anything of his neighbor and it is hurt, or die, the owner of it not being with it, he will surely make restitution.

14. And if a man borrow ought of his neighbour, and it be hurt, or die, the owner thereof being not with it, he shall surely make it good.

14. Og naar nogen laaner noget af sin Næste, og det kommer til Skade eller dør, da skal han, hvis Ejermanden ikke er til Stede, betale det.

14. Om någor lånar af sin nästa, och det varder förderfvadt, eller dör, så att dess herre der icke när är, då skall han gifva det igen.

13. Ja kui kegi omma liggimesse käest middagi laenab, ja se saab wiggaseks, ehk surreb ärra; kui se kelle pärralt se on, seäl jures ei olle, siis peab ta sedda ikka tassuma.

14. Jei kas pasiskolina iš savo artimo ir tai sugadinama ar pastimpa, kai savininko nėra šalia, tai jis privalo atlyginti nuostolį.

14. 22:13 Wenn's jemand von seinem Nächsten entlehnt, und es wird beschädigt oder stirbt, daß sein Herr nicht dabei ist, so soll er's bezahlen.

14. Si quelqu'un emprunte de son prochain une bête, et qu'elle se casse quelque membre, ou qu'elle meure, son maître n'étant point avec elle, il en fera la restitution.

14. Ítem, cuando alguno hubiere tomado emprestado de su prójimo, y fuere perniquebrado o muerto, ausente su dueño, pagará.

14 En wanneer iemand van zijn naaste wat begeert, en het wordt beschadigd, of het sterft; zijn heer daar niet bij zijnde, zal hij het volkomen wedergeven.

13. Gdyby też kto pożyczył bydlęcia od bliźniego swego, a okaleczałoby, albo zdechło w niebytności pana jego, koniecznie nagrodzi.

14. Ha pedig valaki kölcsön kér az ő felebarátjától, és az megsérül vagy elhull urának távollétében: fizesse meg a kárt.

14 Если кто займет у ближнего своего скот, и он будет поврежден, или умрет, а хозяина его не было при нем, то должен заплатить;

14. Коли хто вижичить у другого скотину, і вона буде пошкоджена, чи здохне, так що власника його не було при тому, мусить він тому заплатити.

15. Jos sen omistaja on saapuvilla, ei tarvitse korvausta maksaa; jos se oli vuokralla, olkoon vuokra korvauksena.

15. Mutta jos sen isäntä on siihen tykönä, niin ei hänen pidä sitä maksaman; jos se palkalla oli, niin saakoon palkkansa.

15. Mutta jos sen Isändä on sijnä tykönä nijn ei hänen pidä sitä maxaman: että hän sen rahallans palcannut on.

15 If the owner of it is with it, he will not make it good. If it is a hired thing, it came for its hire.

15. But if the owner thereof be with it, he shall not make it good: if it be an hired thing, it came for his hire.

15. Dersom dets Ejermand er der hos, da skal han ikke betale; dersom det er lejet, da regnes det for Lejen.

15. Är dess herre der när, då skall han icke gifva det igen; medan han det för sina penningar lejt hafver.

14. Kui se, kelle pärralt se on, seäl jures olnud , siis ei pea ta mitte maksma; kui se on numatud, siis jääb se numa-hinna ette.

15. Jei savininkas buvo šalia, atlyginti nereikia. Jei buvo išnuomota, reikia sumokėti tik už nuomą.

15. 22:14 Ist sein Herr aber dabei, soll er's nicht bezahlen, so er's um sein Geld gedingt hat.

15. Si son maître est avec elle, il n'y aura pas de restitution; si elle a été louée, elle est venue pour son salaire.

15. Si su dueño estaba presente, no pagará. Si era de alquiler, el vendrá por su alquile.

15 Indien zijn heer daarbij geweest is, hij zal het niet wedergeven; indien het gehuurd is, zo is het voor zijn huur gekomen.

14. Jeźliby pan jego był przy nim, nie będzie nagradzał; a jeźliby najęte było, najem tylko zapłaci.

15. Ha ura vele van, nem fizet; ha bérbe adatott, bérébe megy.

15 если же хозяин его был при нем, то не должен платить; если он взят был в наймы за деньги,то пусть и пойдет за ту цену.

15. Коли ж власник та був при тому, не треба йому платити нїчого. Коли дана була в найми, то нехай буде за умовлену цїну.

16. Jos joku viettelee neitsyen, joka ei ole kihlattu, ja makaa hänet, maksakoon hänestä morsiamenhinnan ja ottakoon hänet vaimokseen.

16. Jos joku viettelee neitseen, joka ei vielä ole kihlattu, ja makaa hänen, sen pitää kaiketi hänelle antaman huomenlahjan, ja ottaman hänen emännäksensä.

16. JOs jocu wiettele neidzen joca ei wielä ole kihlattu ja maca hänen sen pitä hänelle andaman huomenlahjan ja ottaman hänen emännäxens.

16 And if a man entices a virgin who is not betrothed and lies with her, he will surely pay wedding-money for her to be his wife.

16. And if a man entice a maid that is not betrothed, and lie with her, he shall surely endow her to be his wife.

16. Og naar nogen lokker en Jomfru, som ikke er trolovet, og ligger hos hende, da skal han visselig give Morgengave for hende og tage sig hende til Hustru.

16. Om någor lockar ena jungfru, den ännu icke förlofvad är, och lägrar henne; han skall gifva henne hennes morgongåfvor, och hafva henne till hustru.

15. Ja kui kegi ühhe neitsi melitab, kes ei olle kihlatud, ja maggab ta jures, siis peab ta warsi joudma tedda ennesele naeseks wötta.

16. Jei kas suvedžioja mergaitę dar nesužadėtą, jis privalo ją vesti ir duoti jai kraitį.

16. 22:15 Wenn jemand eine Jungfrau beredet, die noch nicht verlobt ist, und bei ihr schläft, der soll ihr geben ihre Morgengabe und sie zum Weibe haben.

16. Si quelqu'un suborne une vierge qui n'était point fiancée, et couche avec elle, il faudra qu'il paie sa dot et la prenne pour femme.

16. Ítem, cuando alguno engañare a alguna vírgen que no fuere desposada, y durmiere con ella, dotarla ha por su mujer.

16 Wanneer nu iemand een maagd verlokt, die niet ondertrouwd is, en hij ligt bij haar, die zal haar zonder uitstel een bruidschat geven, dat zij hem ter vrouwe zij.

15. Jeźliby kto zwiódł pannę, która nie jest poślubiona, i spałby z nią, da jej koniecznie wiano, i weźmie ją sobie za żonę.

16. Ha [4†] valaki hajadont csábít el, a ki nincs eljegyezve, és vele hál: jegyajándékkal jegyezze azt el magának feleségül.

16 Если обольстит кто девицу необрученную и переспит с нею, пусть даст ей вено и возьмет ее себе в жену;

16. Коли хто зведе з ума дівицю, що не була ще заручена, та й лежати ме з нею, мусить дати ій віно і взяти собі її за жінку.

17. Jos isä kieltäytyy antamasta häntä hänelle, maksakoon mies rahassa morsiamenhinnan niinkuin neitsyestä.

17. Jos hänen isänsä ei tahdo häntä antaa hänelle, niin hänen pitää antaman rahaa, niin paljo kuin neitseen huomenlahja on.

17. Jos hänen Isäns ei suo händä hänelle nijn hänen pitä andaman raha nijn paljo cuin neidzen huomenlahja on.

17 If her father utterly refuses to give her to him, he will pay money according to the wedding-money of virgins.

17. If her father utterly refuse to give her unto him, he shall pay money according to the dowry of virgins.

17. Men om hendes Fader vægrer sig ved at give ham hende, da skal han tilveje Penge efter Morgengave for en Jomfru.

17. Om hennes fader försön honom henne, skall han då utgifva penningar, så mycket som jungfruers morgongåfvor tillhörer.

16. Kui temma issa ei tahha paigast tedda temmale anda: siis peab ta rahha wagima ni paljo kui neitside kasa-rahha tulleb .

17. Jei jos tėvas nesutinka jos išleisti už jo, tai jis sumokės tiek pinigų, kiek mokama kraičiui mergaitei.

17. 22:16 Weigert sich aber ihr Vater, sie ihm zu geben, soll er Geld darwägen, wieviel einer Jungfrau zur Morgengabe gebührt.

17. Si le père de la fille refuse absolument de la lui donner, il lui paiera l'argent qu'on donne pour la dot des vierges.

17. Si su padre no quisiere dársela, él le pesará plata conforme al dote de las vírgenes.

17 Indien haar vader ganselijk weigert haar aan hem te geven, zo zal hij geld geven naar den bruidschat der maagden.

16. Jeźliby żadną miarą ojciec jej nie chciał mu jej dać, odważy srebra według zwyczaju wiana panieóskiego.

17. Ha annak atyja nem akarja azt néki adni: annyi pénzt adjon, a mennyi a hajadonok jegyajándéka.

17 а если отец не согласится выдать ее за него, пусть заплатит столько серебра, сколько полагается на вено девицам.

17. Коли ж отець її затнеться віддати йому за жінку, дак мусить він стільки срібла одважити, скільки дається як віно дївицї.

18. Velhonaisen älä salli elää.

18. Velhonaista ei sinun pidä salliman elää.

18. WElhonaisia ei sinun pidä salliman elä.

18 You will not allow a sorceress to live.

18. Thou shalt not suffer a witch to live.

18. Du skal ikke lade en Troldkvinde leve.

18. En trollkona skall du icke låta lefva.

17. Noida ei pea sa mitte ellusse jätma.

18. Būrėjams neleisi gyviems išlikti.

18. 22:17 Die Zauberinnen sollst du nicht leben lassen.

18. Tu ne laisseras point vivre la sorcière.

18. A la hechicera no darás la vida.

18 De toveres zult gij niet laten leven.

17. Czarownicy żyć nie dopuścisz.

18. Varázsló asszonyt ne hagyj életben.

18 Ворожеи не оставляй в живых.

18. Не зоставляй відьми живою.

19. Jokainen, joka sekaantuu eläimeen, rangaistakoon kuolemalla.

19. Joka järjettömäin luontokappalten kanssa yhteyntyy, sen pitää totisesti kuoleman.

19. Joca järjettömäin luondocappalden cansa yhteyndy hänen pitä totisest cuoleman.

19 Whoever lies with a beast will surely be put to death.

19. Whosoever lieth with a beast shall surely be put to death.

19. Hver som ligger hos et Dyr, skal visselig dødes.

19. Den som hafver värdskap med någon boskap, han skall döden dö.

18. Iggaüks kes lojuksega ühtepeab, sedda peab armota surma pandama.

19. Kas santykiauja su gyvuliu, turi būti baudžiamas mirtimi.

19. 22:18 Wer bei einem Vieh liegt, der soll des Todes sterben.

19. Quiconque couchera avec une bête, sera puni de mort.

19. Cualquiera que tuviere ayuntamiento con bestia, morirá.

19 Al wie bij een beest ligt, die zal zekerlijk gedood worden.

18. Każdy, kto by się złączał z bydlęciem, śmiercią umrze.

19. A ki [5†] barommal közösül, halállal lakoljon.

19 Всякий скотоложник да будет предан смерти.

19. Кожного, що злїгсь із скотиною, смертю карати меш.

20. Joka uhraa muille jumalille kuin Herralle, ainoalle, olkoon vihitty tuhon omaksi.

20. Se joka uhraa jumalille, ja ei ainoalle Herralle, hänen pitää kirottu oleman.

20. Se joca uhra jumalille ja ei ainoalle HERralle hänen pitä kirottu oleman.

20 He who sacrifices to any god, except to Jehovah only, will be utterly destroyed.

20. He that sacrificeth unto any god, save unto the LORD only, he shall be utterly destroyed.

20. Hvo som ofrer til Guderne og ikke til Herren alene, skal være forbandet.

20. Den som offrar gudom, utan Herranom allena, han vare förbannad.

19. Kes jummalattele ohwerdab ja ei mitte Jehowale üksipäinis, sedda peab sutumaks ärrakautama.

20. Kas aukoja kitiems dievams, o ne Viešpačiui, turi būti sunaikintas.

20. 22:19 Wer den Göttern opfert und nicht dem HERRN allein, der sei verbannt.

20. Celui qui sacrifie à d'autres dieux qu'à l'Éternel seul, sera voué à l'extermination.

20. El que sacrificare a dioses, sino a solo Jehová, morirá.

20 Wie den goden offert, behalve den HEERE alleen, die zal verbannen worden.

19. Kto by ofiarował bogom, oprócz samego Pana, wytracony będzie.

20. A ki isteneknek [6†] áldozik, nem csupán az Úrnak, megölettessék.

20 Приносящий жертву богам, кроме одного Господа, дабудет истреблен.

20. Хто замість Господа приносить жертву ідолам, мусить бути прогнаний.

21. Älä sorra äläkä ahdista muukalaista, sillä te olette itse olleet muukalaisina Egyptin maassa.

21. Muukalaisia ei sinun pidä ahdistaman, eikä myös polkuna pitämän: sillä te olette myös olleet muukalaisna Egyptin maalla.

21. MUucalaisia ei sinun pidä ryöstämän eikä myös polcuna pitämän sillä te oletta myös ollet muucalaisna Egyptin maalla.

21 And you will not wrong a traveler, neither will you oppress him, because you* were travelers in the land of Egypt.

21. Thou shalt neither vex a stranger, nor oppress him: for ye were strangers in the land of Egypt.

21. Og du skal ikke plage en fremmed og ikke undertrykke ham; thi I have været fremmede i Ægyptens Land.

21. Främlingar skall du icke beröfva eller undertrycka; förty I hafven ock varit främlingar i Egypti lande.

20. Ja sinna ei pea mitte woörast waewama egga temmale hädda teggema: sest teie ollete woörad olnud Egiptusse maal.

21. Ateivio neskriausi ir nespausi, nes jūs patys buvote ateiviai Egipto šalyje.

21. 22:20 Die Fremdlinge sollst du nicht schinden noch unterdrücken; denn ihr seid auch Fremdlinge in Ägyptenland gewesen.

21. Tu ne maltraiteras point l'étranger, et tu ne l'opprimeras point; car vous avez été étrangers dans le pays d'Égypte.

21. Y al extranjero no engañaras, ni angustiarás, porque extranjeros fuisteis vosotros en la tierra de Egipto,

21 Gij zult ook den vreemdeling geen overlast doen, noch hem onderdrukken; want gij zijt vreemdelingen geweest in Egypteland.

20. Przychodniowi nie uczynisz krzywdy, ani go uciśniesz: boście byli przychodniami w ziemi Egipskiej.

21. A jövevényen [7†] ne hatalmaskodjál, és ne nyomorgasd azt, mert jövevények voltatok Égyiptom földén.

21 Пришельца не притесняй и не угнетай его, ибо вы сами были пришельцами в земле Египетской.

21. Не тїснити меш чуженицї і не гнобити меш його; були бо ви чуженицями в Египецькій землї.

22. Älkää sortako leskeä tai orpoa.

22. Ei teidän pidä yhtään leskeä eli orpolasta murheelliseksi saattaman.

22. EI teidän pidä yhtän leske eli orwoilasta murhelisexi saattaman.

22 You* will not afflict any widow, or fatherless child.

22. Ye shall not afflict any widow, or fatherless child.

22. skulle ikke plage nogen Enke eller faderløs.

22. I skolen ingen enko och faderlös barn bedröfva.

21. Teie ei pea mitte ühtegi lesk-naest egga waest-last waewama.

22. Neskriauskite našlės ar našlaičio.

22. 22:21 Ihr sollt keine Witwen und Waisen bedrängen.

22. Vous n'affligerez aucune veuve ni aucun orphelin.

22. A ninguna viuda ni huérfano afligiréis.

22 Gij zult geen weduwe noch wees beledigen.

21. Żadnej wdowy ani sieroty trapić nie będziecie.

22. Egy [8†] özvegyet vagy árvát se nyomorítsatok meg.

22 Ни вдовы, ни сироты не притесняйте;

22. Удови нїяким робом не тїснити меш, анї сироти.

23. Sillä jos sinä sorrat heitä ja he huutavat minua avuksensa, niin minä totisesti kuulen heidän huutonsa,

23. Koska sinä jonkun heistä murheelliseksi saatat: jos hän hartaasti huutaa minun tyköni, niin minä tahdon totisesti kuulla hänen huutonsa.

23. Jos sinä heitä murhelisexi saatat nijn he huutawat minun tygöni ja minä cuulen heidän huutons.

23 If you afflict them at all and they cry at all to me, I will surely hear their cry,

23. If thou afflict them in any wise, and they cry at all unto me, I will surely hear their cry;

23. Dersom du plager ham, og han raaber til mig, da skal jeg visselig høre hans Raab.

23. Bedröfvar du dem, så varda de ropande till mig, och jag skall höra deras rop;

22. Kui sa neid milgi wisil waewad: kui nemmad siis miño pole süddamest kissandawad, siis wöttan ma nende kissendamist töeste kuulda;

23. Jei juos skriausi ir jie šauksis mano pagalbos, Aš tikrai išklausysiu jų šauksmą.

23. 22:22 Wirst du sie bedrängen, so werden sie zu mir schreien, und ich werde ihr Schreien erhören;

23. Si tu les affliges, et qu'ils crient à moi, certainement j'entendrai leur cri;

23. Que si tú afligiendo los afligieres, y ellos clamando clamaren a mí, yo oyendo oiré su clamor;

23 Indien gij hen enigszins beledigt, en indien zij enigszins tot Mij roepen, Ik zal hun geroep zekerlijk verhoren;

22. Jeźlibyś je bez litości trapił, a one by wołały do mnie, słysząc wysłucham wołanie ich.

23. Ha nyomorgatod azt, és hozzám kiált, meghallgatom az ő kiáltását.

23 если же ты притеснишь их, то, когда они возопиют ко Мне, Я услышу вопль их,

23. Бо коли їх тїснити меш, і вони заголосять до мене, дак я певно голос їх почую.

24. ja minun vihani syttyy, ja minä surmaan teidät miekalla, niin että teidän vaimonne joutuvat leskiksi ja lapsenne orvoiksi.

24. Ja minun vihani julmistuu, niin että minä tapan heidät miekalla; ja teidän emäntänne pitää tuleman leskiksi, ja teidän lapsenne orvoiksi.

24. Ja minun wihan julmistu nijn että minä tapan teidän miecalla ja teidän emändän pitä tuleman leskixi ja teidän lapsen orwoixi.

24 and my wrath will grow hot and I will kill you* with the sword and your* wives will be widows and your* sons fatherless.

24. And my wrath shall wax hot, and I will kill you with the sword; and your wives shall be widows, and your children fatherless.

24. Saa optændes min Vrede, og jeg ihjelslaar eder med Sværd, og eders Hustruer skulle blive Enker og eders Børn faderløse.

24. Och min vrede skall förgrymma sig, så att jag dräper eder med svärd, och edra hustrur skola varda enkor, och edor barn faderlös.

23. Ja mo wihha süttib pöllema, ja ma tappan teid moögaga ärra, ja teie naesed peawad leskeks ja teie lapsed waesiks-lapsiks sama.

24. Tada savo rūstybėje išžudysiu jus kardu: jūsų žmonos liks našlėmis ir vaikai našlaičiais.

24. 22:23 so wird mein Zorn ergrimmen, daß ich euch mit dem Schwert töte und eure Weiber Witwen und eure Kinder Waisen werden.

24. Et ma colère s'enflammera, et je vous tuerai par l'épée, et vos femmes seront veuves, et vos enfants orphelins.

24. Y mi furor se encenderá, y mataros he a cuchillo, y vuestras mujeres serán viudas, y vuestros hijos huérfanos.

24 En Mijn toorn zal ontsteken, en Ik zal ulieden met het zwaard doden; en uw vrouwen zullen weduwen, en uw kinderen zullen wezen worden.

23. I rozgniewa się zapalczywość moja, a pobiję was mieczem, i będą żony wasze wdowami, a synowie wasi sierotami.

24. És felgerjed haragom, és megöllek titeket fegyverrel, és a ti feleségeitek özvegyekké lésznek, a ti fiaitok pedig árvákká.

24 и воспламенится гнев Мой, и убью вас мечом, и будут жены ваши вдовами и дети ваши сиротами.

24. І загориться гнїв мій і попущу побити вас мечем, так що жінки ваші будуть удовами, а дїти сиротами.

25. Jos lainaat rahaa jollekin minun kansastani, jollekin köyhälle, joka on sinun luonasi, niin älä menettele koronkiskurin tavoin häntä kohtaan. Älkää panko korkoa hänen maksettavakseen.

25. Koska sinä lainaat minun kansalleni rahaa, köyhälle kuin sinun tykönäs on, ei sinun pidä oleman häntä vastaan niinkuin kasvon ottaja, eli korkoa hänen päällensä paneman.

25. COsca sinä lainat minun Canssalleni raha köyhälle cuin sinun tykönäs on ei sinun pidä angaran oleman händä wastan hänelle wahingoxi eli caswoja waatiman.

25 If you lend money to any of my people with you who is poor, you will not be to him as a creditor, neither will you* lay upon him interest.

25. If thou lend money to any of my people that is poor by thee, thou shalt not be to him as an usurer, neither shalt thou lay upon him usury.

25. Dersom du laaner mit Folk Penge, nemlig den fattige hos dig, da skal du ikke være ham som en Aagerkarl; I skulle ikke lægge Aager paa ham.

25. När du lånar mino folke penningar, det fattigt är när dig, skall du icke hafva dig så med honom som en ockrare, och intet ocker på honom bedrifva.

24. Kui sa minno rahwale, mis so jures kehwa on, rahha laenad: siis ei pea sa mitte ta wasto ollema kui kasso-wötja; teie ei pea temma peäle mitte renti pannema.

25. Jei paskolinsi pinigų mano tautos beturčiui, gyvenančiam šalia tavęs, nepasidaryk lupikas ir neapkrauk jo palūkanomis.

25. 22:24 Wenn du Geld leihst einem aus meinem Volk, der arm ist bei dir, sollst du ihn nicht zu Schaden bringen und keinen Wucher an ihm treiben.

25. Si tu prêtes de l'argent à mon peuple, au malheureux qui est avec toi, tu n'agiras point avec lui comme un usurier; vous ne lui imposerez point d'intérêt.

25. Si dieres a mi pueblo dinero emprestado, al pobre que está contigo, no te habrás con él como usurero, no le impondréis usura.

25 Indien gij Mijn volk, dat bij u arm is, geld leent, zo zult gij tegen hetzelve niet zijn, als een woekeraar; gij zult op hetzelve geen woeker leggen.

24. Jeźlibyś pieniędzy pożyczył ludowi memu ubogiemu, który mieszka z tobą, nie bądziesz mu jako lichwiarz, nie obciążycie go lichwą.

25. Ha pénzt adsz [9†] kölcsön az én népemnek, a szegénynek a ki veled van; ne légy hozzá olyan, mint a hitelező; ne vessetek reá uzsorát.

25 Если дашь деньги взаймы бедному из народа Моего,то не притесняй его и не налагай на него роста.

25. Коли даси грошей кому з людей моїх убогому, що при тобі живе, не мусиш ти бути йому пожичальником, не наложиш на його чиншу.

26. Jos sinä olet lähimmäiseltäsi ottanut pantiksi vaipan, anna se hänelle takaisin, ennenkuin aurinko laskee;

26. Koska sinä lähimmäiseltäs vaatteet otat pantiksi, niin sinun pitää antaman sen hänelle jällensä, ennen kuin aurinko laskee.

26. COsca sinä lähimmäiseldäs waatten otat pandixi nijn sinun pitä andaman sen hänelle jällens ennen cuin auringo laske.

26 If you at all take your neighbor's garment to pledge, you will restore it to him before the sun goes down,

26. If thou at all take thy neighbour's raiment to pledge, thou shalt deliver it unto him by that the sun goeth down:

26. Dersom du tager din Næstes Klædebon til Pant, da skal du give ham det igen, førend Solen gaar ned.

26. När du tager en klädnad till pant af din nästa, skall du få honom det igen, förra än solen går ned.

25. Kui sa ial omma liggimesse ride pandiks wöttad: siis pead sa sedda temmale jälle taggasi andma, eñe kui pääw loja lähhäb.

26. Jei paimsi kaip užstatą savo artimo apsiaustą, privalai jam grąžinti jį iki saulės laidos.

26. 22:25 Wenn du von deinem Nächsten ein Kleid zum Pfande nimmst, sollst du es ihm wiedergeben, ehe die Sonne untergeht;

26. Si tu prends en gage le vêtement de ton prochain, tu le lui rendras avant que le soleil soit couché;

26. Si tomares en prenda el vestido de tu prójimo, a puesta del sol se lo volverás:

26 Indien gij enigszins uws naasten kleed te pand neemt, zo zult gij het hem wedergeven, eer de zon ondergaat;

25. Jeźli w zastawie weźmiesz szatę bliźniego twego, przed zachodem słoóca wrócisz mu ją;

26. Ha zálogba [10†] veszed a te felebarátod felső ruháját: naplemente előtt visszaadd azt néki:

26 Если возьмешь в залог одежду ближнего твоего, до захождения солнца возврати ее,

26. Коли візьмеш у заклад свиту в близнього твого, мусиш вернути йому її до заходу соньця;

27. sillä se on hänen ainoa peitteensä, johon hän käärii ruumiinsa. Missä hän muutoin makaisi? Ja jos hän huutaa minua avukseen, kuulen minä häntä, sillä minä olen laupias.

27. Sillä se on hänen ainoa verhonsa, ja vaate hänen ihollansa: missästä hän makais? Ja tapahtuu, että hän huutaa minun tyköni, niin minä kuulen häntä; sillä minä olen laupias.

27. Sillä hänen waattens on hänen ihons ainoa werho josa hän lepä. Jos hän huuta minun tygöni nijn minä cuulen händä sillä minä olen laupias.

27 because that is his only covering. It is his garment for his skin. How will he sleep? And it will happen, when he cries to me, that I will hear, because I am gracious.

27. For that is his covering only, it is his raiment for his skin: wherein shall he sleep? and it shall come to pass, when he crieth unto me, that I will hear; for I am gracious.

27. Thi det er hans eneste Skjul, det er hans Klædebon for hans Krop; deri ligger han; og det skal ske, naar han raaber til mig, da skal jeg høre det, thi jeg er naadig.

27. Förty hans klädnad är hans huds endesta öfvertäckelse, der han uti sofver. Ropar han till mig, så vill jag höra honom; ty jag är barmhertig.

26. Sest se on temma ainus katte, se on temma rie ta ihho tarwis, misga ta maggab, ja se sünnib, et minna kulen, kui ta mo pole kissendab, sest ma ollen armolinne.

27. Nes tai yra jo vienintelis apsiaustas kūnui pridengti. Kuo kitu jis apsidengs miegodamas? Ir kai jis šauksis manęs, išklausysiu, nes esu gailestingas.

27. 22:26 denn sein Kleid ist seine einzige Decke seiner Haut, darin er schläft. Wird er aber zu mir schreien, so werde ich ihn erhören; denn ich bin gnädig.

27. Car c'est sa seule couverture, c'est son vêtement pour couvrir sa peau. Dans quoi coucherait-il? Et s'il arrive qu'il crie à moi, je l'entendrai, car je suis miséricordieux.

27. Porque solo aquello es su cobertura, aquel es el vestido de sus carnes en que ha de dormir: y será, que cuando él clamare a mí, yo entónces lo oiré, porque soy misericordioso.

27 Want dat alleen is zijn deksel, het is zijn kleed over zijn huid; waarin zou hij liggen? Het zal dan geschieden, wanneer hij tot Mij roept, dat Ik het zal horen; want Ik ben genadig!

26. Bo to odzienie jego tylko to jest nakrycie ciała jego, na którem sypia; będzieli do mnie wołał, wysłucham go, bom Ja miłosierny.

27. Mert egyetlen takarója, testének ruhája az: miben háljon? Bizony, ha én hozzám kiált, meghallgatom; mert én irgalmas vagyok.

27 ибо она есть единственный покров у него, она – одеяние тела его: в чем будет он спать? итак, когда он возопиет ко Мне, Я услышу, ибо Я милосерд.

27. Бо се одна, тільки й одежи його, свитка про шкіру його; у чому ж лягти йому? І як заголосить до мене, почую плач його; бо я милосерден.

28. Jumalaa älä herjaa, ja kansasi ruhtinasta älä kiroa.

28. Tuomareita ei sinun pidä kiroileman, ja ylimmäistä sinun kansassas ei sinun pidä sadatteleman.

28. JUmalita ei sinun pidä kiroileman ja sitä ylimmäistä sinun Canssasas ei sinun pidä häwäisemän.

28 You will not revile God, nor speak ill of a ruler of your people.

28. Thou shalt not revile the gods, nor curse the ruler of thy people.

28. Du skal ikke bande Gud, og den øverste iblandt dit Folk skal du ikke ønske ondt over.

28. Gudarna skall du icke banna, och den öfversta i ditt folk skall du icke lasta.

27. Jummalat ei pea sa mitte ärrawanduma, ja omma rahwa üllemat ei pea sa mitte ärraneedma.

28. Nekalbėk pikta prieš tautos teisėjus ir nekeik tautos vadovo.

28. 22:27 Den "Göttern" sollst du nicht fluchen, und den Obersten in deinem Volk nicht lästern.

28. Tu ne blasphémeras point Dieu, et tu ne maudiras point le prince de ton peuple.

28. A los dioses no injuriarás, ni maldecirás al príncipe en tu pueblo.

28 De goden zult gij niet vloeken, en de oversten in uw volk zult gij niet lasteren.

27. Sędziom nie będziesz złorzeczył, a przełożonego ludu twego nie będziesz przeklinał.

28. A [11†] bírákat ne szidalmazd, és néped fejedelmét ne átkozd.

28 Судей не злословь и начальника в народе твоем не поноси.

28. Не лаяти меш суддїв, і не проклинати меш князя народу твого.

29. Älä viivyttele antamasta antia vilja- ja mehusatosi runsaudesta. Esikoinen pojistasi anna minulle.

29. Sinun uutistas ja pisarias ei sinun pidä viivyttelemän. Esikoisen sinun pojistas pitää sinun antaman minulle.

29. SInun utistas ja pisaroitas ei sinun pidä wijwyttelemän. Esicoisen sinun pojistas pitä sinun andaman minulle.

29 You will not delay to offer from your harvest and from the outflow of your presses. The firstborn of your sons you will give to me.

29. Thou shalt not delay to offer the first of thy ripe fruits, and of thy liquors: the firstborn of thy sons shalt thou give unto me.

29. Du skal ikke tøve med at give mig af din Lades Fylde og din Vinperses Væde; du skal give mig den førstefødte af dine Sønner.

29. Din fyllelse och tårar skall du icke fördröja. Din första son skall du gifva mig.

28. Omma walmis kuiwa ja märja wiljaga ei pea sa mitte wibima; se essimesse lapse ¤ omma poegest pead sa mulle andma.

29. Savo javų ir vaisių pirmienų nedelsk pristatyti. Pirmagimį savo sūnų atiduosi man.

29. 22:28 Deiner Frucht Fülle und Saft sollst du nicht zurückhalten. Deinen ersten Sohn sollst du mir geben.

29. Tu ne différeras point le tribut de ce qui remplit ton grenier et de ce qui découle de ton pressoir. Tu me donneras le premier-né de tes fils.

29. Tu plenítud, ni tu lágrima, no dilatarás, el primogénito de tus hijos me darás.

29 Uw volheid en uw tranen zult gij niet uitstellen; den eerstgeborene uwer zonen zult gij Mij geven.

28. Z obfitości zboża, i ciekących rzeczy twych nie omieszkasz pierwiastek ofiarować; pierworodnego z synów twoich oddasz mi.

29. Gabonáddal és boroddal ne késlekedjél; [12†] fiaid elsőszülöttét nékem add.

29 Не медли приносить Мне начатки от гумна твоего и от точила твоего; отдавай Мне первенца из сынов твоих;

29. Від достатків збіжа твого і випливу точива твого не гаяти мешся приносити в жертву. Первенця з дїтей твоїх оддавати меш менї.

30. Samoin tee raavaittesi ja lampaittesi ensiksisyntyneelle. Seitsemän päivää se olkoon emänsä kanssa; kahdeksantena päivänä anna se minulle.

30. Niin pitää myös sinun tekemän härkäis ja lammastes kanssa. Seitsemän päivää anna heidän olla emäinsä tykönä, kahdeksantena päivänä pitää sinun sen antaman minulle.

30. Nijn pitä myös sinun tekemän härkäis ja lammastes cansa. Seidzemen päiwä anna heidän olla emäins tykönä cahdexandena päiwänä pitä sinun sen andaman minulle.

30 Likewise you will do with your oxen and with your sheep. Seven days it will be with its dam. On the eighth day you will give it me.

30. Likewise shalt thou do with thine oxen, and with thy sheep: seven days it shall be with his dam; on the eighth day thou shalt give it me.

30. Saaledes skal du gøre med din Okse og med dit Faar; det skal være syv Dage hos sin Moder, paa den ottende Dag skal du give mig det.

30. Så skall du ock göra med dinom oxa och får; i sju dagar låt det blifva när sine moder; på åttonde dagenom skall du gifva mig det.

29. Nenda pead sa om̃a härgega ja om̃a puddolojustega teggema: seitse päwa peab se om̃a emma jures ollema, kahheksamal päwal pead sa tedda mulle andma.

30. Taip pat pasielgsi su savo jaučiais ir avimis. Septynias dienas jis pasiliks prie savo motinos, aštuntąją dieną atiduosi jį man.

30. 22:29 So sollst du auch tun mit deinem Ochsen und Schafe. Sieben Tage laß es bei seiner Mutter sein, am achten Tag sollst du mir's geben.

30. Tu en feras de même de ton bœuf, de tes brebis; leur premier-né sera sept jours avec sa mère, au huitième jour tu me le donneras.

30. Así harás de tu buey, de tu oveja: siete dias estará con su madre, y al octavo día me lo darás.

30 Desgelijks zult gij doen met uw ossen en met uw schapen; zeven dagen zullen zij bij hun moeder zijn, op den achtsten dag zult gij ze Mij geven.

29. Toż uczynisz z wołów twych i z owiec twoich; siedem dni będzie z matką swoją, a ósmego dnia oddasz mi je.

30. Hasonlóképen cselekedjél ökröddel, juhoddal; hét napig legyen az ő anyjával, a [13†] nyolczadik napon nékem add azt.

30 то же делай с волом твоим и с овцою твоею. семьдней пусть они будут при матери своей, а в восьмой день отдавай их Мне.

30. Так робити меш з волом і з малим скотом; сїм день буде воно при матері своїй, а восьмого дня даси його менї.

31. Ja te olkaa minulle pyhä kansa. Älkää syökö kedolla raadellun eläimen lihaa, vaan heittäkää se koirille.

31. Teidän pitää oleman pyhä kansa minulle. Sentähden ei teidän pidä syömän lihaa, joka metsän pedoilta raadeltu on, mutta heittämän sen koirille.

31. Teidän pitä oleman pyhä Canssa minulle. Sentähden ei teidän pidä syömän liha joca medzän pedoilda raadeldu on mutta heittämän sen coirille.

31 And you* will be holy men to me. Therefore you* will not eat any flesh that is torn of beasts in the field. You* will cast it to the dogs.

31. And ye shall be holy men unto me: neither shall ye eat any flesh that is torn of beasts in the field; ye shall cast it to the dogs.

31. Og I skulle være mig aldeles hellige Mennesker og ikke æde Kød, som er sønderrevet paa Marken; for Hunde skulle I kaste det.

31. I skolen vara ett heligt folk för mig; derföre skolen I intet kött äta, det som på markene af djurom rifvet är, utan kasta det för hundarna.

30. Ja teie peate mulle ühhed pühhad innimessed ollema: ja sedda lihha, mis wälja peäl murtud, ei pea teie mitte söma, koertele peate teie sedda wiskama.

31. Jūs būsite šventi žmonės man, ir žvėries sudraskyto gyvulio nevalgysite; šuniui jį numeskite’‘.

31. 22:30 Ihr sollt heilige Leute vor mir sein; darum sollt ihr kein Fleisch essen, das auf dem Felde von Tieren zerrissen ist, sondern es vor die Hunde werfen.

31. Vous me serez des hommes saints, et vous ne mangerez point de chair déchirée aux champs par les bêtes sauvages, vous la jetterez aux chiens.

31. Y ser me heis varones santos: y carne arrebatada en el campo no comeréis, echarla heis al perro.

31 Gij nu zult Mij heilige lieden zijn; daarom zult gij geen vlees eten, dat op het veld gescheurd is, gij zult het den hond voorwerpen.

30. Ludem świętym będziecie mi, a mięsa na polu rozszarpanego jeść nie będziecie; psom je wyrzucicie.

31. És szent emberek legyetek én előttem; a mezőn széttépett [14†] húst meg ne egyétek; az ebnek vessétek azt.

31 И будете у Меня людьми святыми; и мяса, растерзанного зверем в поле,не ешьте, псам бросайте его.

31. І люде сьвяті будете ви менї, і мясива в полї роздертого не їсти мете; собацї кидати мете його.