32 luku

Kultainen vasikka.

1. Mutta kun kansa näki, että Mooses viipyi eikä tullut alas vuorelta, kokoontui kansa Aaronin ympärille ja sanoi hänelle: Nouse, tee meille Jumala, joka käy meidän edellämme. Sillä me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tälle miehelle, joka johdatti meidät Egyptin maasta.

1. Mutta koska kansa näki, että Moses viipyi tulemasta alas vuorelta, niin he kokoontuivat Aaronia vastaan, ja sanoivat hänelle: nouse, tee meille jumalia, jotka meidän edellämme kävisivät; sillä emme tiedä, mitä tälle miehelle Mosekselle tapahtunut on, joka meidät Egyptin maalta johdatti.

1. MUtta cosca Canssa näki että Moses wijwyi tulemast alas wuorelda nijn he cocounsit Aaronita wastan ja sanoit hänelle: nouse tee meille jumalita jotca meidän edelläm käywät: sillä en me tiedä mitä tälle miehelle Mosexelle tapahtunut on joca meidän Egyptin maalda johdatti.

1 And when the people saw that Moses delayed to come down from the mountain, the people gathered themselves together to Aaron and said to him, Up, make gods for us, which will go before us. For as for this Moses, the man that brought us up out of the land of Egypt, we do not know what has become of him.

1. And when the people saw that Moses delayed to come down out of the mount, the people gathered themselves together unto Aaron, and said unto him, Up, make us gods, which shall go before us; for as for this Moses, the man that brought us up out of the land of Egypt, we wot not what is become of him.

1. Og Folket saa, at Mose tøvede med at komme ned ad Bjerget; og Folket forsamledes om Aron. og de sagde til ham: Staa op, gør os Guder, som kunne gaa foran os; thi denne Mose, Manden, som førte os op af Ægyptens Land, vide vi ikke, hvad der er vederfaret.

1. Då folket såg, att Mose fördröjde komma neder af bergena, församlade de sig emot Aaron, och sade till honom: Upp, och gör oss gudar, de som gå före oss; ty vi vete icke hvad dessom manne Mose vederfaret är, den oss fört hafver utur Egypti land.

1. Kui rahwas näggi, et Mosessele aega läks mäe peält mahhatulles, siis koggus rahwas Aaroni jure ja ütlesid ta wasto: Wötta kätte te meile jummalad, kes meie ees käiwad: sest sest Mosessest, sest mehhest, kes meid Egiptusse maalt seie üllestonud, ei tea meie mitte, mis temmale juhtund.

1. Tauta, nesulaukdama Mozės grįžtant, susirinko apie Aaroną ir sakė jam: ‘‘Padaryk mums dievą, kuris eitų pirma mūsų, nes mes nežinome, kas atsitiko tam žmogui Mozei, kuris mus išvedė iš Egipto žemės’‘.

1. Da aber das Volk sah, daß Mose verzog, von dem Berge zu kommen, sammelte sich's wider Aaron und sprach zu ihm: Auf, mache uns Götter, die vor uns her gehen! Denn wir wissen nicht, was diesem Mann Mose widerfahren ist, der uns aus Ägyptenland geführt hat.

1. Mais le peuple, voyant que Moïse tardait à descendre de la montagne, s'assembla vers Aaron et lui dit: Viens, fais-nous des dieux qui marchent devant nous; car pour ce Moïse, cet homme qui nous a fait monter du pays d'Égypte, nous ne savons ce qui lui est arrivé.

1. MAS viendo el pueblo que Moi- ses tardaba de descender del monte, juntóse entónces el pueblo contra Aarón, y dijéronle: Levántate, háznos dioses que vayan delante de nosotros: porque a este Moisés, aquel varón que nos sacó de la tierra de Egipto, no sabemos que le haya acontecido.

1 Toen het volk zag, dat Mozes vertoog van den berg af te komen, zo verzamelde zich het volk tot Aaron, en zij zeiden tot hem: Sta op, maak ons goden, die voor ons aangezicht gaan; want dezen Mozes, dien man, die ons uit Egypteland uitgevoerd heeft, wij weten niet, wat hem geschied zij.

1. A widząc lud, iż omieszkiwał Mojżesz zejść z góry, tedy zebrał się lud przeciw Aaronowi, i mówili do niego: Wstaó, uczyó nam bogi, którzy by szli przed nami; bo Mojżeszowi, mężowi temu, który nas wywiódł z ziemi Egipskiej, nie wiemy co się stało.

1. Mikor látá a nép, hogy Mózes késik a hegyről leszállani, egybegyűle a nép Áron ellen és mondá néki: Kelj fel, [1†] csinálj nékünk isteneket, kik előttünk járjanak; mert nem tudjuk mint lőn dolga ama férfiúnak Mózesnek, a ki minket Égyiptom földéből kihozott.

1 Когда народ увидел, что Моисей долго не сходит с горы, то собрался к Аарону и сказал ему: встань и сделай нам бога, который бы шел перед нами, ибо с этим человеком, с Моисеем, который вывел нас из земли Египетской, не знаем, что сделалось.

1. І вбачили люде, що загаявся Мойсей зійти з гори, і згромадились люде до Арона, і мовляли до його: Заходись лишень та пороби нам боги, щоб вони йшли поперед нас! Бо ми не знаємо, що сталось Мойсейові, чоловікові сьому, що вивів нас із Египецької землї.

2. Niin Aaron sanoi heille: Irroittakaa kultarenkaat, jotka ovat vaimojenne, poikienne ja tyttärienne korvissa, ja tuokaa ne minulle.

2. Niin sanoi Aaron heille: reväiskäät kultaiset korvarenkaat, jotka ovat emäntienne korvissa, ja teidän poikainne, ja teidän tyttärenne: ja tuokaat minun tyköni.

2. Nijn sanoi Aaron heille: rewäiskät ne cullaiset corwarengat jotca owat teidän emännitten corwisa ja teidän poicain ja teidän tytärten ja tuocat minun tygöni.

2 And Aaron said to them, Break off the golden rings, which are in the ears of your* wives, of your* sons and of your* daughters and bring them to me.

2. And Aaron said unto them, Break off the golden earrings, which are in the ears of your wives, of your sons, and of your daughters, and bring them unto me.

2. Og Aron sagde til dem: Afriver de Guldsmykker, som ere i eders Hustruers, eders Sønners og eders Døtres Øren, I og bærer dem til mig.

2. Aaron sade till dem: Rifver de gyldene örnaringar utur edra hustrurs öron, edra söners och edra döttrars, och bärer dem till mig.

2. Ja Aaron ütles nende wasto: Kiskuge ärra need kuld-ehted, mis teie naeste, teie poegade ja teie tüttarte körwus on, ja toge mo kätte.

2. Aaronas jiems atsakė: ‘‘Imkite iš savo žmonų, sūnų ir dukterų auksinius auskarus ir atneškite man’‘.

2. Aaron sprach zu ihnen: Reißt ab die goldenen Ohrenringe an den Ohren eurer Weiber, eurer Söhne und eurer Töchter und bringet sie zu mir.

2. Et Aaron leur répondit: En-levez les anneaux d'or qui sont aux oreilles de vos femmes, de vos fils et de vos filles, et apportez-les-moi.

2. Y Aarón les dijo: Apartád los zarcillos de oro que están en las orejas de vuestras mujeres, y de vuestros hijos, y de vuestras hijas, y traédmelos.

2 Aaron nu zeide tot hen: Rukt af de gouden oorsierselen, die in de oren uwer vrouwen, uwer zonen, en uwer dochteren zijn; en brengt ze tot mij.

2. Tedy im rzekł Aaron: Odejmijcie nausznice złote, które są na uszach żon waszych, synów waszych, i córek waszych, a przynieście do mnie.

2. És monda nékik Áron: Szedjétek le az aranyfüggőket, a melyek feleségeitek, fiaitok és leányaitok fülein vannak, és hozzátok én hozzám.

2 И сказал им Аарон: выньте золотые серьги, которые в ушах ваших жен, ваших сыновей и ваших дочерей, и принесите ко мне.

2. І рече їм Арон: Повиймайте ж сережки* золоті, що в ушу жінок ваших, у ваших синів і дочок, та й принесїть до мене.

3. Ja kaikki kansa irroitti kultarenkaat, jotka heillä oli korvissaan, ja he toivat ne Aaronille;

3. Niin kaikki kansa repäisi ne kultaiset korvarenkaat, jotka olivat heidän korvissansa: ja toivat Aaronin tykö.

3. Nijn caicki Canssa rewäisit heidän cullaiset corwarengans heidän corwistans ja toit Aaronin tygö.

3 And all the people broke off the golden rings which were in their ears and brought them to Aaron.

3. And all the people brake off the golden earrings which were in their ears, and brought them unto Aaron.

3. Saa afrev alt Folket de Guldsmykker, som vare i deres Øren, og de bare dem til Aron.

3. Då ref allt folket deras gyldene örnaringar utu deras öron, och båro dem till Aaron.

3. Ja keik rahwas kiskus warsti need kuld-ehted, mis nende körwus ollid , ja töid neid Aaroni kätte.

3. Visi žmonės išsiėmė auksinius auskarus iš savo ausų ir atnešė juos Aaronui.

3. Da riß alles Volk seine goldenen Ohrenringe von ihren Ohren, und brachten sie zu Aaron.

3. Et tous enlevèrent les anneaux d'or qui étaient à leurs oreilles; et ils les apportèrent à Aaron,

3. Entónces todo el pueblo apartó los zarcillos de oro que tenían en sus orejas, y trajéronlos a Aarón.

3 Toen rukte het ganse volk de gouden oorsierselen af, die in hun oren waren; en zij brachten ze tot Aaron.

3. I poodrywał wszystek lud nausznice złote, które były na uszach ich, a przynieśli do Aarona.

3. Leszedé azért mind az egész nép az aranyfüggőket füleiről, és elvivék Áronhoz.

3 И весь народ вынул золотые серьги из ушей своих и принесли к Аарону.

3. І повиймали всї люде сережки золоті, що в ушу в їх, і поприносили до Арона.

4. ja hän otti vastaan kullan heidän käsistään, kaavaili sitä piirtimellä ja teki siitä valetun vasikan. Ja he sanoivat: Tämä on sinun jumalasi, Israel, se, joka on johdattanut sinut Egyptin maasta.

4. Jonka hän otti heidän kädestänsä, ja kuvasi sen kaivinraudalla, ja teki siitä valetun vasikan; ja he sanoivat: nämät ovat sinun jumalas, Israel, jotka sinun Egyptin maalta johdattivat ulos.

4. Jotca hän otti heidän kädestäns ja krijpusteli sen caiwinraudalla ja teki sijtä waletun wasican: ja he sanoit: nämät owat sinun jumalas Israel jotca sinun Egyptin maalda johdatit.

4 And he received it at their hand and fashioned it with a graving tool and made it a molten calf. And they said, These are your gods, O Israel, which brought you up out of the land of Egypt.

4. And he received them at their hand, and fashioned it with a graving tool, after he had made it a molten calf: and they said, These be thy gods, O Israel, which brought thee up out of the land of Egypt.

4. Og han tog det af deres Haand og dannede det med Mejselen og gjorde en støbt Kalv deraf, og de sagde: Israel! disse ere dine dine Guder, som førte dig op af Ægyptens Land.

4. Och han tog dem af deras händer, och utkastade det med en grafstickel, och gjorde en gjuten kalf. Och de sade: Desse äro dine gudar, Israel, som dig utur Egypti land fört hafva.

4. Ja ta wöttis nende käest wasto ja walmistas sedda terrawa rauaga, ja teggi sedda wallatud wassikaks; siis ütlesid nemmad: Need on so jummalad , Israel, kes sind Egiptusse maalt seie üllestonud.

4. Tas juos išlydė ir nuliedino veršį. Žmonės tarė: ‘‘Izraeli, štai tavo dievas, kuris tave išvedė iš Egipto žemės’‘.

4. Und er nahm sie von ihren Händen und entwarf's mit einem Griffel und machte ein gegossenes Kalb. Und sie sprachen: Das sind deine Götter, Israel, die dich aus Ägyptenland geführt haben!

4. Qui les prit de leur main, les travailla au ciseau, et en fit un veau de fonte. Alors ils dirent: Voici tes dieux, ô Israël, qui t'ont fait monter du pays d'Égypte.

4. El cual los tomó de las manos de ellos, y formólo con buril, e hizo de ello un becerro de fundición, y dijeron: Israel, estos son tus dioses que te sacaron de tierra de Egipto.

4 En hij nam ze uit hun hand, en hij bewierp het met een griffie, en hij maakte een gegoten kalf daaruit. Toen zeiden zij: Dit zijn uw goden, Israel! die u uit Egypteland opgevoerd hebben.

4. Które gdy odebrał z ręku ich, wykształtował je rylcem i uczynił z nich cielca odlewanego. I rzekli: Ci są bogowie twoi, Izraelu, którzy cię wywiedli z ziemi Egipskiej.

4. És elvevé kezökből, és alakítá azt vésővel; így csinála abból [2†] öntött borjút. És szóltak: Ezek a te isteneid Izráel, a kik kihoztak téged Égyiptom földéről.

4 Он взял их из рук их, и сделал из них литого тельца, и обделал его резцом. И сказали они: вот бог твой, Израиль, который вывел тебя из земли Египетской!

4. І позабирав їх із рук їх, і виробив форму, і зробив із них литого бичка. І казали люде: Ось бог твій, Ізраїлю, що вивів тебе з Египецької землї.

5. Kun Aaron tämän näki, rakensi hän sille alttarin; ja Aaron julisti ja sanoi: Huomenna on Herran juhla.

5. Ja koska Aaron sen näki, rakensi hän alttarin heidän eteensä; ja Aaron huusi ja sanoi: huomenna on Herran juhlapäivä.

5. Cosca Aaron sen näki rakensi hän Altarin heidän eteens huusi ja sanoi: huomena on HERran juhlapäiwä.

5 And when Aaron saw this, he built an altar before it. And Aaron made proclamation and said, Tomorrow will be a feast to Jehovah.

5. And when Aaron saw it, he built an altar before it; and Aaron made proclamation, and said, To morrow is a feast to the LORD.

5. Der Aron saa det, byggede han et Alter for den; og Aron raabte og sagde: I Morgen er det Herrens Højtid.

5. Då Aaron såg det, byggde han ett altare för honom, och lät utropa, och säga: I morgon är Herrans högtid.

5. Ja Aaron näggi sedda ja ehhitas altari temma ette, ja Aaron hüdis ja ütles: Hom̃e on üks Pühha Jehowale.

5. Aaronas, matydamas tai, pastatė aukurą ir paskelbė: ‘‘Rytoj Viešpaties šventė!’‘

5. Da das Aaron sah, baute er einen Altar vor ihm und ließ ausrufen und sprach: Morgen ist des HERRN Fest.

5. Aaron, voyant cela, bâtit un autel devant lui. Puis, Aaron cria et dit: Demain il y aura fête en l'honneur de l'Éternel!

5. Y viéndolo Aarón, edificó un altar delante de él, y pregonó Aarón, y dijo: Mañana será fiesta a Jehová.

5 Als Aaron dat zag, zo bouwde hij een altaar voor hetzelve; en Aaron riep uit, en zeide: Morgen zal den HEERE een feest zijn!

5. Co ujrzawszy Aaron, zbudował ołtarz przed nim; a wołając Aaron mówił: Święto Paóskie jutro będzie.

5. Mikor látta ezt Áron, oltárt építe az előtt, és kiálta Áron, mondván: Holnap az Úrnak innepe lesz!

5 Увидев сие , Аарон поставил пред ним жертвенник, и провозгласил Аарон, говоря: завтра праздник Господу.

5. І вбачаючи се Арон, вистроїв перед ним жертівника. І покликне Арон і каже: Завтра сьвято Господеві!

6. Ja he nousivat varhain seuraavana päivänä ja uhrasivat polttouhreja ja toivat yhteysuhreja; ja kansa istui syömään ja juomaan, ja sitten he nousivat iloa pitämään.

6. Ja he varhain aamulla nousivat toisena päivänä, ja he uhrasivat polttouhria, ja kantoivat edes kiitosuhria. Ja kansa istui syömään ja juomaan, ja nousivat mässäämään.

6. JA he warhain amulla nousit toisna päiwänä ja uhraisit polttouhria ja cannoit edes kijtosuhria. Ja Canssa istuit syömän ja juoman ja nousit mässämän.

6 And they rose up early on the morrow and offered burnt offerings and brought peace offerings. And the people sat down to eat and to drink and rose up to revel.

6. And they rose up early on the morrow, and offered burnt offerings, and brought peace offerings; and the people sat down to eat and to drink, and rose up to play.

6. Og de stode aarle op den anden, Dag og ofrede Brændofre og fremførte Takofre; og Folket satte sig ned til at æde og drikke og stod op at lege.

6. Och de stodo om morgonen bittida upp, och offrade bränneoffer, och båro fram tackoffer. Sedan satte sig folket till att äta och dricka, och stodo upp till att leka.

6. Ja nem̃ad tousid teisel päwal warra ülles, ja ohwerdasid pölletamisse-ohwrid ja töid tänno-ohwrid; ja rahwas istusid mahha söma ja joma, ja tousid ülles mängima.

6. Atsikėlę anksti rytą, jie aukojo deginamąsias ir padėkos aukas, sėdo valgyti ir gerti, ir kėlėsi žaisti.

6. Und sie standen des Morgens früh auf und opferten Brandopfer und brachten dazu Dankopfer. Darnach setzte sich das Volk, zu essen und zu trinken, und standen auf zu spielen.

6. Ils se levèrent donc de bon matin, le lendemain, et ils offrirent des holocaustes, et ils présentèrent des sacrifices de prospérité, et le peuple s'assit pour manger et boire; puis ils se levèrent pour se divertir.

6. Y el día siguiente madrugaron, y ofrecieron holocaustos, y presentaron pacíficos: y el pueblo se asentó a comer y a beber, y levantáronse a regocijarse.

6 En zij stonden des anderen daags vroeg op, en offerden brandoffer, en brachten dankoffer daartoe; en het volk zat neder om te eten en te drinken; daarna stonden zij op, om te spelen.

6. A wstawszy bardzo rano nazajutrz, ofiarowali całopalenia, i przywiedli ofiary spokojne; i siadł lud, aby jadł i pił, i wstali grać.

6. Felkelvén azért másnapon jó reggel, áldozának égőáldozattal és hálaáldozattal is; azután [3†] leüle a nép enni és inni; azután felkelének játszani.

6 На другой день они встали рано и принесли всесожжения и привели жертвы мирные: и сел народ есть и пить, а после встал играть.

6. І повставали вони рано враньцї, та й вознесли жертви огняні і жертви мирні. І посїдали люде їсти й пити з ним, і вставши позаводили іграшки.

7. Silloin Herra sanoi Moosekselle: Mene, astu alas, sillä sinun kansasi, jonka johdatit Egyptin maasta, on turmion tehnyt.

7. Mutta Herra puhui Mosekselle: mene, astu alas; sillä sinun kansas, jonka sinä Egyptin maalta johdatit ulos, turmeli itsensä.

7. Mutta HERra puhui Mosexelle: mene astu alas: sillä sinun Canssas jonga sinä Egyptin maalda johdatit turmeli idzens.

7 And Jehovah spoke to Moses, Go, get down. For your people, that you brought up out of the land of Egypt, have corrupted themselves.

7. And the LORD said unto Moses, Go, get thee down; for thy people, which thou broughtest out of the land of Egypt, have corrupted themselves:

7. Da sagde Herren til Mose: Gaa, stig ned; thi dit Folk, som du førte op af Ægyptens Land, har handlet fordærveligt.

7. Då sade Herren till Mose: Gack, stig ned; ty ditt folk, som du utur Egypti land fört hafver, hafver förderfvat det.

7. Ja Jehowa räkis Mosesse wasto: Minne, astu mahha: sest so rahwas, mis sa Egiptusse maalt olled seie ülles tonud, on pahhaste teinud.

7. Ir Viešpats pasakė Mozei: ‘‘Eik, nusileisk žemyn, nes tavo tauta, kurią išvedei iš Egipto žemės, nusidėjo.

7. Der HERR aber sprach zu Mose: Gehe, steig hinab; denn dein Volk, das du aus Ägyptenland geführt hast, hat's verderbt.

7. Alors l'Éternel dit à Moïse: Va, descends, car ton peuple, que tu as fait monter du pays d'Égypte, s'est corrompu;

7. Entónces Jehová dijo a Moisés: Anda, desciende; porque tu pueblo, que sacaste de tierra de Egipto, se ha corrompido.

7 Toen sprak de HEERE tot Mozes: Ga heen, klim af! want uw volk, dat gij uit Egypteland opgevoerd hebt, heeft het verdorven.

7. Tedy rzekł Pan do Mojżesza: Idź zstąp; bo się popsował lud twój, któryś wywiódł z ziemi Egipskiej.

7. Szóla pedig az Úr Mózesnek: Eredj menj alá; mert megromlott a te néped, a melyet kihoztál Égyiptom földéből.

7 И сказал Господь Моисею: поспеши сойти; ибо развратился народ твой, который ты вывел из земли Египетской;

7. І рече Господь Мойсейові: Ійди боржій, спустись! Показились бо сї люде, що вивів єси з Египецької землї.

8. Pian he poikkesivat siltä tieltä, jota minä käskin heidän kulkea; he tekivät itselleen valetun vasikan. Sitä he ovat kumartaneet, ja sille he ovat uhranneet ja sanoneet: 'Tämä on sinun jumalasi, Israel, se, joka on johdattanut sinut Egyptin maasta.'

8. He äkisti poikkesivat pois siltä tieltä, jonka minä heille käskin. He tekivät itsellensä valetun vasikan, ja kumarsivat sitä, ja uhrasivat sille, ja sanoivat: nämät ovat sinun jumalas, Israel, jotka sinun Egyptin maalta johdattivat ulos.

8. He äkist poickeisit pois sildä tieldä jonga minä heille käskin. He teit heillens waletun wasican ja cumarsit sitä ja uhraisit sille ja sanoit: Nämät owat sinun jumalas Israel jotca sinun Egyptin maalda johdatit.

8 They have turned aside quickly out of the way which I commanded them. They have made for them a molten calf and have worshiped it and have sacrificed to it and said, These are your gods, O Israel, which brought you up out of the land of Egypt.

8. They have turned aside quickly out of the way which I commanded them: they have made them a molten calf, and have worshipped it, and have sacrificed thereunto, and said, These be thy gods, O Israel, which have brought thee up out of the land of Egypt.

8. De vege snart fra den Vej, som jeg bød dem, de have gjort sig en støbt Kalv, og de have tilbedet den og ofret til den og sagt: Israel! disse ere dine Guder, som førte dig op af Ægyptens Land.

8. De äro snarliga trädde ifrå de vägar, som jag dem budit hafver. De hafva gjort sig en gjuten kalf; och hafva tillbedit honom, och offrat honom och sagt: Desse äro dina gudar, Israel, som dig hafva fört utur Egypti land.

8. Nemmad on äkkitselt ärralahkund seält tee peält, mis ma neid käsksin; nemmad on ennesele ühhe wallatud wassika teinud, ja selle ette kummardanud ja temmale ohwerdanud ja öölnud: Need on so jummalad, Israel, kes sind Egiptusse maalt seie üllestonud.

8. Jie greitai nuklydo nuo kelio, kurį jiems nurodžiau. Nusiliedinę veršį, jį garbina, jam aukoja aukas ir sako: ‘Šitas yra tavo dievas, Izraeli, kuris tave išvedė iš Egipto žemės’.

8. Sie sind schnell von dem Wege getreten, den ich ihnen geboten habe. Sie haben sich ein gegossenes Kalb gemacht und haben's angebetet und ihm geopfert und gesagt: Das sind deine Götter, Israel, die dich aus Ägyptenland geführt haben.

8. Ils se sont bientôt détournés de la voie que je leur avais prescrite; ils se sont fait un veau de fonte, se sont prosternés devant lui, lui ont sacrifié, et ont dit: Voici tes dieux, ô Israël, qui t'ont fait monter du pays d'Égypte.

8. Presto se han apartado del camino que yo les mandé; y se han hecho un becerro de fundición, y lo han adorado, y han sacrificado a él, y han dicho: Israel, estos son tus dioses, que te sacaron de tierra de Egipto.

8 En zij zijn haast afgeweken van den weg, dien Ik hun geboden had, zij hebben zich een gegoten kalf gemaakt; en zij hebben zich voor hetzelve gebogen, en hebben het offerande gedaan, en gezegd: Dit zijn uw goden, Israel, die u uit Egypteland opgevoerd hebben.

8. Ustąpili prędko z drogi, którąm im przykazał; uczynili sobie cielca odlewanego, i kłaniali się mu, i ofiarowali mu mówiąc: Ci są bogowie twoi, Izraelu, którzy cię wywiedli z ziemi Egipskiej.

8. Hamar letértek az útról, a melyet parancsoltam nékik, borjúképet öntöttek magoknak, azt tisztelik és annak áldoznak, és azt mondják: [4†] Ezek a te isteneid Izráel, a kik téged kihoztak Égyiptom földéből.

8 скоро уклонились они от пути, который Я заповедал им: сделали себелитого тельца и поклонились ему, и принесли ему жертвыи сказали: вот бог твой, Израиль, который вывел тебя из земли Египетской!

8. Хутко звернули з дороги, що я заповідав їм; зробили собі литого бичка та й поприпадали ниць перед ним, і принесли йому жертву, й мовляють: Ось, бог твій Ізраїлю, що вивів тебе з Египецької землї.

9. Ja Herra sanoi vielä Moosekselle: Minä näen, että tämä kansa on niskurikansa.

9. Ja Herra sanoi Mosekselle: minä näin tämän kansan; ja katso, se on niskurikansa.

9. Ja HERra sanoi Mosexelle: minä näen tämän Canssan ja cadzo se on niscuri Canssa.

9 And Jehovah said to Moses, I have seen this people, and behold, it is a stiff-necked people.

9. And the LORD said unto Moses, I have seen this people, and, behold, it is a stiffnecked people:

9. Og Herren sagde til Mose: Jeg har set dette Folk, og se, det er et haardnakket Folk.

9. Och Herren sade till Mose: Jag ser, att det är ett hårdnackadt folk.

9. Ja Jehowa ütles Mosesse wasto: Ma nään sedda rahwast, ja wata, se on üks kangekaelne rahwas.

9. Matau, kad tai kietasprandė tauta.

9. Und der HERR sprach zu Mose: Ich sehe, daß es ein halsstarriges Volk ist.

9. L'Éternel dit aussi à Moïse: J'ai regardé ce peuple, et voici, c'est un peuple au cou roide.

9. Dijo más Jehová a Moisés: Yo he visto a este pueblo, que cierto es pueblo de dura cerviz.

9 Verder zeide de HEERE tot Mozes: Ik heb dit volk gezien, en zie, het is een hardnekkig volk!

9. Rzekł zasię Pan do Mojżesza: Widziałem lud ten, a oto, jest lud twardego karku.

9. Monda ismét az Úr Mózesnek: Látom ezt a népet, bizony [5†] keménynyakú nép.

9 И сказал Господь Моисею: Я вижу народ сей, и вот, народ он –жестоковыйный;

9. І рече Господь Мойсейові: Бачив я людей сих; се люде затвердїлого серця.

10. Anna minun olla, että vihani leimahtaisi heitä vastaan, hukuttaakseni heidät; mutta sinusta minä teen suuren kansan.

10. Sentähden salli nyt minun vihani julmistua heidän päällensä, että minä hukutan heidät: niin minä teen sinun suureksi kansaksi.

10. Sentähden salli nyt minun wihan julmistua heidän päällens ja niellä heitä: nijn minä teen sinun suurexi Canssaxi.

10 Now therefore let me alone, that my wrath may grow hot against them and that I may consume them. And I will make of you a great nation.

10. Now therefore let me alone, that my wrath may wax hot against them, and that I may consume them: and I will make of thee a great nation.

10. Og lad mig nu fare frem, at min Vrede maa optændes mod dem, og jeg maa fortoere dem; og jeg vil gøre dig til et stort Folk.

10. Och nu låt mig, att min vrede förgrymmar sig öfver dem, och uppfräter dem, så vill jag göra dig till ett stort folk.

10. Ja nüüd, lasse mind, et mo wihha nende wasto süttib pöllema, et ma otsa nende peäle teen, siis tahhan ma sind sureks rahwaks tehha.

10. Palik mane, kad mano rūstybė užsidegtų prieš juos ir juos sunaikinčiau, o iš tavęs padarysiu didelę tautą’‘.

10. Und nun laß mich, daß mein Zorn über sie ergrimme und sie vertilge; so will ich dich zum großen Volk machen.

10. Or maintenant, laisse-moi faire; que ma colère s'enflamme contre eux, et que je les consume; mais je ferai de toi une grande nation.

10. Ahora pues déjame, que se encienda mi furor en ellos, y los consuma, y a tí yo te pondré sobre gran gente.

10 En nu, laat Mij toe, dat Mijn toorn tegen hen ontsteke, en hen vertere; zo zal Ik u tot een groot volk maken.

10. Przetoż teraz puść mię, że się rozpali popędliwość moja na nie i wygładzę je; a ciebie uczynię w naród wielki.

10. Azért hagyj békét nékem, hadd gerjedjen fel haragom ellenök, és törűljem el őket: Téged azonban [6†] nagy néppé teszlek.

10 итак оставь Меня, да воспламенится гнев Мой на них, и истреблю их, и произведу многочисленный народ от тебя.

10. Іди ж від мене, щоб запалав я гнївом на їх, і щоб менї вигубити їх; тебе ж я зроблю народом великим.

11. Mutta Mooses rukoili armoa Herralta, Jumalaltansa, ja sanoi: Herra, miksi sinun vihasi syttyy omaa kansaasi vastaan, jonka olet vienyt pois Egyptin maasta suurella voimalla ja väkevällä kädellä?

11. Mutta Moses rukoili hartaasti Herran Jumalansa edessä, ja sanoi: Herra, miksi sinun vihas julmistuu sinun kansan päälle, jonka Egyptin maalta johdatit ulos, suurella voimalla ja väkevällä kädellä?

11. Mutta Moses hartast rucoili hänen HERrans Jumalans edes ja sanoi: HERra mixi sinun wihas julmistu sinun Canssas päälle jongas Egyptin maalda johdatit suurella woimalla ja wäkewällä kädellä?

11 And Moses besought Jehovah his God and said, Jehovah, why does your wrath grow hot against your people, whom you have brought forth out of the land of Egypt with great power and with a mighty hand?

11. And Moses besought the LORD his God, and said, LORD, why doth thy wrath wax hot against thy people, which thou hast brought forth out of the land of Egypt with great power, and with a mighty hand?

11. Og Mose bad ydmygelig for Herrens, sin Guds Ansigt og sagde: Herre, hvorfor skal din Vrede optændes imod dit Folk, som du udførte af Ægyptens Land med stor Kraft og med en stærk Haand

11. Men Mose bad allvarliga inför Herran sin Gud, och sade: Ack! Herre, hvi vill din vrede förgrymma sig öfver ditt folk, det du med stora magt och väldiga hand utur Egypti land fört hafver?

11. Ja Moses pallus allandlikkult Jehowa omma Jum̃ala pallet, ja ütles: Jehowa mikspärrast süttib so wihha pöllema omma rahwa wasto, mis sa sure rammoga ja tuggewa käega olled Egiptusse maalt wäljawinud.

11. Mozė maldavo Viešpatį, savo Dievą, sakydamas: ‘‘Kodėl, Viešpatie, Tavo rūstybė užsidega prieš Tavo tautą, kurią išvedei iš Egipto žemės didžia jėga ir galinga ranka?

11. Mose aber flehte vor dem HERRN, seinem Gott, und sprach: Ach HERR, warum will dein Zorn ergrimmen über dein Volk, das du mit großer Kraft und starker Hand hast aus Ägyptenland geführt?

11. Alors Moïse supplia l'Éternel son Dieu, et dit: Pourquoi, ô Éternel! ta colère s'enflammerait-elle contre ton peuple, que tu as fait sortir du pays d'Égypte avec une grande puissance et par une main forte?

11. Entónces Moisés oró a la faz de Jehová su Dios, y dijo: Oh, Jehová, ¿por qué se encenderá tu furor en tu pueblo, que tú sacaste de la tierra de Egipto con gran fortaleza, y con mano fuerte?

11 Doch Mozes aanbad het aangezicht des HEEREN zijns Gods, en hij zeide: O HEERE! waarom zou Uw toorn ontsteken tegen Uw volk, hetwelk Gij met grote kracht, en met een sterke hand, uit Egypteland uitgevoerd hebt?

11. I modlił się Mojżesz Panu Bogu swemu, a rzekł: Przeczże o Panie, rozpala się popędliwość twoja przeciwko ludowi twemu, któryś wywiódł z ziemi Egipskiej mocą wielką i ręką możną?

11. De Mózes esedezék az Úrnak, az ő Istenének színe előtt, mondván: Miért gerjedne Uram a te haragod néped ellen, a melyet nagy erővel és hatalmas kézzel hoztál vala ki Égyiptomnak földéről?

11 Но Моисей стал умолять Господа, Бога Своего, и сказал: да не воспламеняется, Господи, гнев Твой на народ Твой, который Ты вывел из земли Египетской силою великою и рукою крепкою,

11. І благав Мойсей Господа, Бога свого, і промовив: Про що, Господе, палати гнївом тобі на людей твоїх, що вивів єси з Египецької землї потугою великою й рукою міцною?

12. Miksi egyptiläiset saisivat sanoa: 'Heidän onnettomuudekseen hän vei heidät pois, tappaaksensa heidät vuorilla ja hävittääksensä heidät maan päältä'? Käänny vihasi hehkusta ja kadu sitä turmiota, jonka aiot tuottaa kansallesi.

12. Miksi Egyptiläiset pitäis puhuman ja sanoman: heidän vahingoksensa hän heitä johdatti ulos, tappaaksensa heitä vuorella, ja hävittääksensä heitä maan päältä? Käänny pois sinun vihas hirmuisuudesta, ja kadu sitä pahaa sinun kansaas vastaan.

12. Mixi Egyptiläiset pidäis puhuman ja sanoman: heidän wahingoxens hän heitä johdatti ulos tappaxens heitä wuorella ja häwittäxens heitä maan pääldä? käännä pois sinun wihas hirmuisudesta ja ole armollinen sinun Canssas pahudelle.

12 Why should the Egyptians speak, saying, He brought them forth for evil, to kill them on the mountains and to consume them from the face of the earth? Turn from your fierce wrath and relent of this evil against your people.

12. Wherefore should the Egyptians speak, and say, For mischief did he bring them out, to slay them in the mountains, and to consume them from the face of the earth? Turn from thy fierce wrath, and repent of this evil against thy people.

12. Hvorfor skulle Eaypterne tale og sige: Han har udført dem til Ulykke, for at ihjelslaa dem paa Bjergene og Ødelægge dem af Jorderige Vend om fra din grumme Vrede, og lad det onde mod dit Folk fortryde dig!

12. Hvi skulle de Egyptier tala, och säga: Han hafver fört dem ut till deras ofärd, på det han skulle dräpa dem i bergomen, och utskrapa dem af jordene? Vänd dig ifrå dine vredes grymhet, och var nådelig öfver dins folks ondsko.

12. Mikspärrast peawad Egiptusse-rahwas räkima ja ütlema: Neile kahjuks on ta neid wäljawinud, et ta neid mäggede wahhele ärratappaks, ja et ta neid Ma peält ärralöppetaks? pöra ennast ommast tullisest wihhast, ja wötta kahhetseda sedda kurja, mis sa omma rahwale piddid teggema .

12. Kodėl egiptiečiai turėtų sakyti: ‘Išvedė juos į pražūtį, kad nužudytų kalnuose ir išnaikintų nuo žemės paviršiaus’. Liaukis rūstavęs ir nesielk piktai su šia tauta.

12. Warum sollen die Ägypter sagen und sprechen: Er hat sie zu ihrem Unglück ausgeführt, daß er sie erwürgte im Gebirge und vertilgte vom Erdboden? Kehre dich von dem Grimm deines Zornes und laß dich gereuen des Übels über dein Volk.

12. Pourquoi les Égyptiens diraient-ils: Il les a fait sortir pour leur malheur, pour les tuer dans les montagnes, et pour les consumer de dessus la terre? Reviens de l'ardeur de ta colère, et te repens du mal que tu veux faire à ton peuple.

12. ¿Por qué han de decir los Egipcios, diciendo: Con mal los sacó, para matarlos en los montes, y para raerlos de sobre la haz de la tierra? Vuélvete de la ira de tu furor, y arrepiéntete del mal de tu pueblo.

12 Waarom zouden de Egyptenaars spreken, zeggende: In kwaadheid heeft Hij hen uitgevoerd, opdat Hij hen doodde op de bergen, en opdat Hij hen vernielde van den aardbodem? Keer af van de hittigheid Uws toorns, en laat het U over het kwaad Uws volks berouwen.

12. A przeczżeby Egipczanie rzec mieli, mówiąc: Na ich złe wywiódł je, aby je pobił na górach, i aby je wygładził z wierzchu ziemi? Odwróć się od gniewu zapalczywości twojej, a ulituj się nad złem ludu twego.

12. Miért [7†] mondanák az égyiptomiak, mondván: Vesztökre vivé ki őket, hogy elveszítse a hegyek között, és eltörülje őket a föld színéről? Múljék el a te haragod tüze, és hagyd abba azt a néped ellen való veszedelmet.

12 чтобы Египтяне не говорили: на погибель Он вывел их, чтобы убить ихв горах и истребить их с лица земли; отврати пламенный гнев Твой и отмени погубление народа Твоего;

12. Чи то ж гаразд, як мовляти муть Египтїї: На лихо він вивів їх, аби повбивати в горах та повикорінювати з лиця земного? Одвернись від гнїва твого, да зжалься, що розлютувався на людей твоїх.

13. Muista palvelijoitasi Aabrahamia, Iisakia ja Israelia, joille olet itse kauttasi vannonut ja sanonut: 'Minä teen teidän jälkeläistenne luvun paljoksi kuin taivaan tähdet; ja koko tämän maan, josta olen puhunut, minä annan teidän jälkeläisillenne, ja he saavat sen ikuiseksi perinnöksi.'

13. Muista sinun palvelioitas Abrahamia, Isaakia ja Israelia, joille sinä itse kauttas vannoit, ja sanoit heille: minä enennän teidän siemenenne niinkuin taivaan tähdet: ja kaiken tämän maan, josta minä sanoin, annan teidän siemenellenne, ja heidän pitää sen perimän ijankaikkisesti.

13. Muistele sinun palweliais Abrahamin Isaachin ja Israelin päälle joille sinä idze cauttas wannoit ja sanoit heille: Minä enännän teidän siemenen nijncuin taiwan tähdet ja caiken tämän maan josta minä sanoin: annan teidän siemenellen ja heidän pitä sen perimän ijancaickisest.

13 Remember Abraham, Isaac and Israel, your servants, to whom you swore by your own self and said to them, I will multiply your* seed as the stars of heaven. And all this land that I have spoken of I will give to your* seed and they will inherit it everlasting.

13. Remember Abraham, Isaac, and Israel, thy servants, to whom thou swarest by thine own self, and saidst unto them, I will multiply your seed as the stars of heaven, and all this land that I have spoken of will I give unto your seed, and they shall inherit it for ever.

13. Kom dine Tjenere, Abraham, Isak og Israel i Hu, hvilke du har tilsvoret ved dig selv og tilsagt: Jeg vil gøre eders Sæd mangfoldig, som Stjernerne paa Himmelen; og alt det Land, som jeg har sagt, vil jeg give eders Sæd, og de, skulle eje det evindelig.

13. Tänk uppå dina tjenare Abraham, Isaac och Israel, hvilkom du vid dig sjelf svorit hafver, och sagt dem: Jag skall föröka edra säd, såsom stjernorna i himlenom; och allt det landet, der jag om talat hafver, vill jag gifva edro säd, och de skola besitta det evinnerliga.

13. Mötle omma sullaste Abraami, Isaaki ja Israeli peäle, kennele sa olled isse ennese jures wandunud ja nende wasto öölnud : Ma tahhan teie suggu ni paljo tehha kui taewa tähhed, ja keik sedda maad, mis ma ollen räkinud, tahhan ma teie suggule anda, et nem̃ad sedda pärris-ossaks sawad iggaweste.

13. Atsimink savo tarnus: Abraomą, Izaoką ir Izraelį, kuriems prisiekei: ‘Padauginsiu jūsų palikuonis kaip dangaus žvaigždes ir visą šitą žemę, apie kurią kalbėjau, duosiu jūsų palikuonims, kad jie paveldėtų ją amžiams’ ‘‘.

13. Gedenke an deine Diener Abraham, Isaak und Israel, denen du bei dir selbst geschworen und verheißen hast: Ich will euren Samen mehren wie die Sterne am Himmel, und alles Land, das ich euch verheißen habe, will ich eurem Samen geben, und sie sollen's besitzen ewiglich.

13. Souviens-toi d'Abraham, d'Isaac et d'Israël, tes serviteurs, auxquels tu as juré par toi-même, en leur disant: Je multiplierai votre postérité comme les étoiles des cieux, et je donnerai à votre postérité tout ce pays dont j'ai parlé, et ils le posséderont à jamais.

13. Acuérdate de Abraham, de Isaac, y de Israel tus siervos, a los cuales has jurado por tí mismo, y dícholes: Yo multiplicaré vuestra simiente como las estrellas del cielo: y daré a vuestra simiente toda esta tierra que he dicho, y tomarla han por heredad para siempre.

13 Gedenk aan Abraham, aan Izak en aan Israel, Uw knechten, aan welke Gij bij Uzelven gezworen hebt, en hebt tot hen gesproken: Ik zal uw zaad vermenigvuldigen als de sterren des hemels; en dit gehele land, waarvan Ik gezegd heb, zal Ik aan ulieder zaad geven, dat zij het erfelijk bezitten in eeuwigheid.

13. Wspomnij na Abrahama, Izaaka, i Izraela, sługi twoje, którymeś przysiągł sam przez się i mówiłeś do nich: Rozmnożę nasienie wasze jako gwiazdy niebieskie, i wszystkę tę ziemię, o którejm mówił. Dam ją nasieniu waszemu, i odziedziczą ją na wieki.

13. Emlékezzél meg Ábrahámról, Izsákról és Izráelről a te szolgáidról, kiknek [8†] megesküdtél te magadra, mondván nékik: Megsokasítom a ti magotokat mint az égnek csillagait; és azt az egész földet, melyről szóltam, a ti magotoknak adom, és örökségül bírják azt örökké.

13 вспомни Авраама, Исаака и Израиля, рабов Твоих, которым клялся ТыСобою, говоря: умножая умножу семя ваше, как звезды небесные, и всю землю сию, о которойЯ сказал, дам семени вашему, и будут владеть вечно.

13. Спогадай Авраама, Ізаака й Ізраїля, слуг твоїх, що їм клявся єси собою самим, словами: Намножу насїння вашого, як зір небесних, і всю 'цю землю, що про неї я глаголав, дам я насїнню вашому і наслїдувати мете її віковічно.

14. Niin Herra katui sitä turmiota, jonka hän oli uhannut tuottaa kansallensa.

14. Niin Herra katui sitä pahaa, jonka hän uhkasi tehdä kansallensa.

14. Nijn HERra catui sitä pahutta jonga hän uhcais tehdäxens Canssallens.

14 And Jehovah relented of the evil which he said he would do to his people.

14. And the LORD repented of the evil which he thought to do unto his people.

14. Saa fortrød Herren det onde, som han havde talet om at ville gøre sit Folk.

14. Så ångrade då Herren det onda, som han hotade att göra sino folke.

14. Ja Jehowa kahhetses sedda kurja, mis ta käsknud omma rahwale tehha.

14. Ir Viešpats nepasielgė piktai su savo tauta, kaip buvo sumanęs.

14. Also gereute den HERRN das Übel, das er drohte seinem Volk zu tun.

14. Et l'Éternel se repentit du mal qu'il avait dit qu'il ferait à son peuple.

14. Entónces Jehová se arrepintió del mal, que dijo, que había de hacer a su pueblo.

14 Toen berouwde het den HEERE over het kwaad, hetwelk Hij gesproken had Zijn volk te zullen doen.

14. I użalił się Pan nad złem, które mówił, że uczynić miał ludowi swemu.

14. És abba hagyá az Úr azt a [9†] veszedelmet, melyet akart vala bocsátani az ő népére.

14 И отменил Господь зло, о котором сказал, что наведет его на народ Свой.

14. І зжалївся Господь, що розлютувався та й хотїв заподїяти лихо людям своїм.

15. Ja Mooses kääntyi ja astui alas vuorelta, ja hänen kädessään oli kaksi laintaulua. Ja tauluihin oli kirjoitettu molemmille puolille; etupuolelle ja takapuolelle oli niihin kirjoitettu.

15. Ja Moses käänsi itsensä, ja astui alas vuorelta, ja hänen kädessänsä oli kaksi todistuksen taulua: ja taulut olivat kirjoitetut molemmilta puolilta.

15. JA Moses käänsi idzens ja astui alas wuorelda ja hänen kädesäns oli caxi todistuxen taulua ja taulut olit kirjoitetut molemmilda puolilda.

15 And Moses turned and went down from the mountain, with the two tablets of the testimony in his hand, tablets that were written on both their sides; on the one side and on the other were they written.

15. And Moses turned, and went down from the mount, and the two tables of the testimony were in his hand: the tables were written on both their sides; on the one side and on the other were they written.

15. Og Mose vendte sig og gik ned ad Bjerget og havde to Vidnesbyrdets Tavler i sin Haand, Tavler beskrevne paa begge Sider, de vare skrevne baade paa den ene og den anden Side.

15. Mose vände sig, och steg ned af bergena, och hade två vittnesbördsens taflor i sine hand; de voro skrifna på båda sidor.

15. Ja Moses pöris ümber ja läks mäe peält mahha, ja kaks tunnistusse lauda temma käes: need lauad ollid mollemalt polelt kirjotud, siit ja seält poolt ollid nemmad kirjotud.

15. Mozė sugrįžo nuo kalno, nešdamas rankoje dvi liudijimo plokštes, abiejose pusėse prirašytas.

15. Mose wandte sich und stieg vom Berge und hatte zwei Tafeln des Zeugnisses in seiner Hand, die waren beschrieben auf beiden Seiten.

15. Alors Moïse retourna et descendit de la montagne, les deux tables du Témoignage en sa main, les tables écrites des deux côtés; elles étaient écrites sur l'une et l'autre face.

15. Y volvióse Moisés, y descendió del monte trayendo en su mano las dos tablas del testimonio, las tablas escritas por sus ambas partes: de una parte y de otra estaban escritas.

15 En Mozes wendde zich om, en klom van den berg af, met de twee tafelen der getuigenis in zijn hand; deze tafelen waren op haar beide zijden beschreven, zij waren op de ene en op de andere zijde beschreven.

15. A obróciwszy się Mojżesz zstąpił z góry, dwie tablice świadectwa mając w ręku swych, tablice pisane po obu stronach; i na tej, i na owej stronie były pisane.

15. Megfordula azért és megindula Mózes a hegyről, kezében a bizonyság két táblája; mindkét oldalukon beírt táblák, mind egy felől, mind más felől beírva.

15 И обратился и сошел Моисей с горы; в руке его были двескрижали откровения, на которых написано было с обеих сторон: и на той и на другой стороне написано было;

15. І повернувся Мойсей, і спустивсь з гори, а таблицї сьвідчення в руцї його, таблицї пописані з обох боків; з одного й з другого боку пописані.

16. Ja taulut olivat Jumalan tekemät, ja kirjoitus oli Jumalan kirjoitusta, joka oli tauluihin kaiverrettu.

16. Ja taulut olivat Jumalan teko: ja kirjoitus oli myös Jumalan kirjoitus, kaivettu tauluihin.

16. Ja taulut olit Jumalan teco ja kirjoitus oli myös Jumalan kirjoitus caiwettu tauluin.

16 And the tablets were the work of God and the writing was the writing of God, engraved upon the tablets.

16. And the tables were the work of God, and the writing was the writing of God, graven upon the tables.

16. Og Tavlerne vare Guds Arbejde; og Skriften var Guds Skrift, indgravet i Tavlerne.

16. Och Gud hade sjelf gjort dem, och sjelf skrifvit skriftena deruti.

16. Ja need lauad ollid Jummala tehtud, ja se kirri olli Jummala kirjotud, mis laudade peäle olli üllespandud.

16. Plokštės ir jose įrėžtas raštas buvo Dievo darbas.

16. Und Gott hatte sie selbst gemacht und selber die Schrift eingegraben.

16. Et les tables étaient l'ouvrage de Dieu; l'écriture aussi était l'écriture de Dieu, gravée sur les tables.

16. Y las tablas eran obra de Dios, y la escritura era escritura de Dios grabada sobre las tablas.

16 En diezelfde tafelen waren Gods werk; het geschrift was ook Gods geschrift zelf, in de tafelen gegraveerd.

16. A one tablice robotą Bożą były; pismo także pismo Boże było, wyryte na tablicach.

16. A táblák pedig [10†] Isten kezének csinálmányai valának, az írás is Isten írása vala, kimetszve a táblákra.

16 скрижали были дело Божие, и письмена, начертанные на скрижалях, были письмена Божии.

16. А таблицї були дїло Боже і письмо - письмо Боже, вирізане на таблицях.

17. Kun Joosua kuuli kansan huudon, sen melutessa, sanoi hän Moosekselle: Sotahuuto kuuluu leiristä.

17. Koska Josua kuuli kansan huudon, sanoi hän Mosekselle: sodan ääni leirissä.

17. Cosca Josua cuuli Canssan huudon että he riemuidzit sanoi hän Mosexelle: Sodan meteli on leiris.

17 And when Joshua heard the noise of the people as they shouted, he said to Moses, There is a noise of war in the camp.

17. And when Joshua heard the noise of the people as they shouted, he said unto Moses, There is a noise of war in the camp.

17. Der Josva hørte Lyden af Folket, som raabte, da sagde han til Mose: Der er en, Krigslyd i Lejren.

17. Då nu Josua hörde folkens skri, att de jubilerade, sade han till Mose: Ett krigsskriande är i lägret.

17. Ja Josua kulis rahwa heäle, et nemmad öiskasid, ja ta ütles Mosesse wasto: Söddimisse heäl on leris.

17. Jozuė, išgirdęs šūkaujančios tautos triukšmą, tarė Mozei: ‘‘Karo šauksmas girdisi stovykloje’‘.

17. Da nun Josua hörte des Volks Geschrei, daß sie jauchzten, sprach er zu Mose: Es ist ein Geschrei im Lager wie im Streit.

17. Or Josué entendit la voix du peuple qui poussait des cris, et il dit à Moïse: Il y a un bruit de bataille dans le camp.

17. Y oyendo Josué la voz del pueblo que gritaba, dijo a Moisés: Alarido de pelea hay en el campo.

17 Toen nu Jozua des volks stem hoorde, als het juichte, zo zeide hij tot Mozes: Er is een krijgsgeschrei in het leger.

17. A usłyszawszy Jozue głos ludu wołającego, rzekł do Mojżesza: Głos bitwy w obozie.

17. Józsué pedig hallván a nép rivalgását, monda Mózesnek: Harczkiáltás van a táborban.

17 И услышал Иисус голос народа шумящего и сказал Моисею: военный крик в стане.

17. І почув Йосуа голос люду, що вигукував, і каже Мойсейові: Військовий погук у коші.

18. Mutta tämä vastasi: Se ei ole voittajien huutoa, eikä se ole voitettujen huutoa; minä kuulen laulua.

18. Hän vastasi: ei se ole voittajain, eikä voitettuiden huuto: minä kuulen veisaajain äänen.

18. Hän wastais: ei se ole woittaitten eikä woitettuiden huuto mutta minä cuulen hyppäwäisten weisun änen.

18 And he said, It is not the voice of those who shout for mastery, neither is it the voice of those who cry for being overcome, but the noise of those who sing I hear.

18. And he said, It is not the voice of them that shout for mastery, neither is it the voice of them that cry for being overcome: but the noise of them that sing do I hear.

18. Men denne sagde: Det er ikke en Lyd af dem, som raabe, naar de sejre, og ikke en Lyd af dem, som raabe, naar de tabe; men jeg hører en Lyd af Sang.

18. Svarade han: Det är icke ett skriande såsom af dem der vinna eller tappa; utan jag hörer ett skriande af qvädedansar.

18. Ja ta ütles: Ei se olle mitte nende heäl, kes wastastikko hüüdwad: Woimus käes! egga nende heäl, kes wastastikko hüüdwad: Hukkas keik! ma kulen nende heäle, kes wastastikko laulwad.

18. O Mozė atsakė: ‘‘Tai ne nugalėtojų šauksmas ir ne pralaimėjusiųjų balsai, bet dainuojančių balsus aš girdžiu’‘.

18. Er antwortete: Es ist nicht ein Geschrei gegeneinander derer, die obliegen und unterliegen, sondern ich höre ein Geschrei eines Singetanzes.

18. Et Moïse dit: Ce n'est ni un bruit de cris de victoire, ni un bruit de cris de défaite; j'entends un bruit de chants.

18. Y él respondió: No es alarido de respuesta de fuertes, ni alarido de respuesta de flacos: alarido de cantar oigo yo.

18 Maar hij zeide: Het is geen stem des geroeps van overwinning, het is ook geen stem des geroeps van nederlaag; ik hoor een stem van zingen bij beurte.

18. Który odpowiedział: Nie jest to głos zwyciężających, ani głos porażonych: głos śpiewających ja słyszę.

18. Az pedig felele: Nem diadalmasoknak, sem meggyőzetteknek kiáltása ez, éneklés hangját hallom én.

18 Но Моисей сказал: это не крик побеждающих и не вопль поражаемых; я слышу голос поющих.

18. Та нї! каже, не так гукають подужники, і не так гукають подужані; голос пересьпівів я чую.

19. Ja kun Mooses lähestyi leiriä ja näki vasikan ja karkelon, niin hänen vihansa syttyi, ja hän heitti taulut käsistänsä ja murskasi ne vuoren juurella.

19. Ja koska hän lähestyi leiriä, näki hän vasikan ja hypyn. Ja Moseksen viha julmistui, ja heitti pois käsistänsä taulut, ja löi ne rikki vuoren alla.

19. Ja cosca hän lähestyi leiriä näki hän wasican ja hypyn. Ja Mosexen wiha julmistui ja heitti pois käsistäns taulut ja löi ricki wuoren alla.

19 And it happened, as soon as he came near to the camp, that he saw the calf and the dancing. And Moses' anger grew hot and he cast the tablets out of his hands and broke them beneath the mountain.

19. And it came to pass, as soon as he came nigh unto the camp, that he saw the calf, and the dancing: and Moses' anger waxed hot, and he cast the tables out of his hands, and brake them beneath the mount.

19. Og det skete, der han kom nær til Lejren og saa Kalven og Dansen, da optændtes Mose Vrede, og han kastede Tavlerne af sine Hænder og senderbrød dem neden for Bjerget.

19. Som han nu kom intill lägret, och fick se kalfven, och dansen, förgrymmade han sig i vrede, och kastade taflorna utu sine hand, och slog dem sönder nedanför bergena;

19. Ja se sündis, kui ta leri liggi sai ja näggi se wassika, ja et nemmad riddastikko mängisid : siis hakkas Mosesse wihha pöllema, ja ta wiskas need lauad ommast käest mahha, ja murdis neid katki mäe al.

19. Prisiartinęs prie stovyklos, jis išvydo veršį ir šokius. Mozė užsidegė pykčiu ir išmetė iš rankų abi plokštes, ir jas sudaužė kalno papėdėje.

19. Als er aber nahe zum Lager kam und das Kalb und den Reigen sah, ergrimmte er mit Zorn und warf die Tafeln aus seiner Hand und zerbrach sie unten am Berge

19. Et lorsqu'il fut près du camp, il vit le veau et les danses. Alors la colère de Moïse s'enflamma, et il jeta de ses mains les tables, et les brisa au pied de la montagne.

19. Y aconteció, que como él llegó al campo, y vió el becerro, y las danzas, el furor se le encendió a Moisés, y arrojó las tablas de sus manos, y quebrólas al pié del monte.

19 En het geschiedde, als hij aan het leger naderde, en het kalf, en de reien zag, dat de toorn van Mozes ontstak, en dat hij de tafelen uit zijn handen wierp, en dezelve beneden aan den berg verbrak.

19. I stało się, gdy się przybliżył do obozu, że ujrzał cielca i taóce; a rozgniewawszy się bardzo Mojżesz, porzucił z ręku swoich tablice, i stłukł je pod górą.

19. És mikor közeledett volna a táborhoz, látá a borjút és a tánczolást, és felgerjede Mózesnek haragja, és elveté kezéből a táblákat, és összetöré azokat a hegy alatt.

19 Когда же он приблизился к стану и увидел тельца и пляски, тогда он воспламенился гневом и бросил из рук своих скрижали и разбил их под горою;

19. І сталось, що, наближившись до табору, побачив бичка і таньцї, і запалав Мойсей гнївом, та й кинув таблицї з рук, і розбив їх під горою.

20. Senjälkeen hän otti vasikan, jonka he olivat tehneet, poltti sen tulessa ja rouhensi sen hienoksi ja hajotti veteen ja juotti sen israelilaisille.

20. Hän otti myös vasikan, jonka he tehneet olivat, ja poltti tulella, ja musersi sen tuhaksi; sitte hajoitti hän sen veteen, ja antoi sen Israelin lasten juoda.

20. Hän otti myös wasican jonga he tehnet olit ja poltti tulella ja musersi sen tuhwaxi sijtte hän secoitti sen weteen ja andoi sen Israelin lasten juoda.

20 And he took the calf which they had made and burnt it with fire and ground it to powder and scattered it upon the water and made the sons of Israel drink of it.

20. And he took the calf which they had made, and burnt it in the fire, and ground it to powder, and strawed it upon the water, and made the children of Israel drink of it.

20. Og han tog Kalven, som de havde gjort, og opbrændte den med Ild og malede den til Støv og strøede det ov en paa Vandet og gav Israels Børn det at drikke.

20. Och tog kalfven, som de gjort hade, och brände honom upp i eld, och gjorde honom till pulfver, och strödde det i vatten, och gaf det Israels barnom till att dricka;

20. Ja wöttis se wassika, mis nemmad ollid teinud, ja pölletas sedda tullega ärra ja jahwatas sedda , senni kui ta peneks sai, ja ta külwas sedda wee peäle, ja andis Israeli lastele jua.

20. Paėmęs veršį, kurį jie buvo pasidarę, sudegino jį ir sutrynė į dulkes; jas subėrė į vandenį ir davė gerti Izraelio vaikams.

20. und nahm das Kalb, das sie gemacht hatten, und zerschmelzte es mit Feuer und zermalmte es zu Pulver und stäubte es aufs Wasser und gab's den Kindern Israel zu trinken

20. Puis, il prit le veau qu'ils avaient fait, le brûla au feu, et le broya jusqu'à ce qu'il fût réduit en poudre, qu'il répandit sur l'eau, et il en fit boire aux enfants d'Israël.

20. Y tomó el becerro que habían hecho, y quemólo en el fuego, y moliólo hasta volverlo en polvos, y esparció los polvos sobre las aguas, y diólo a beber a los hijos de Israel.

20 En hij nam dat kalf, dat zij gemaakt hadden, en verbrandde het in het vuur, en vermaalde het, totdat het klein werd, en strooide het op het water, en deed het den kinderen Israels drinken.

20. Wziął też cielca, którego byli uczynili, i spalił go w ogniu, i skruszył go aż na proch, a wysypawszy na wodę, dał pić synom Izraelskim.

20. Azután fogá a borjút, a melyet csináltak vala, tűzben [11†] megégeté, és apróra töré mígnem porrá lett, és a vízbe hintvén, itatá azt az Izráel fiaival.

20 и взял тельца, которого они сделали, и сжег его в огне, и стер в прах, и рассыпал по воде, и дал ее пить сынам Израилевым.

20. І взяв бичка, що вони зробили, та й спалив його на вогнї, і розтовк його на прах; та й висипав у воду, та й дав її пити синам Ізрайлевим.

21. Ja Mooses sanoi Aaronille: Mitä tämä kansa on tehnyt sinulle, kun olet saattanut heidät näin suureen syntiin?

21. Ja Moses sanoi Aaronille: mitä tämä kansa on sinulle tehnyt, ettäs niin suuren rikoksen saatit heidän päällensä?

21. Ja Moses sanoi Aaronille: mitä tämä Canssa on sinun tehnyt ettäs nijn suuren ricoxen saatit heidän päällens?

21 And Moses said to Aaron, What did this people do to you, that you have brought a great sin upon them?

21. And Moses said unto Aaron, What did this people unto thee, that thou hast brought so great a sin upon them?

21. Og Mose sagde til Aron: Hvad har dette Folk gjort dig, at du har ført en saa stor Synd over det

21. Och sade till Aaron: Hvad hafver folket gjort dig, att du hafver kommit dem en så stor synd uppå?

21. Ja Moses ütles Aaroni wasto: Mis on se rahwas sulle teinud, et sa ni suurt patto nende peäle saatnud?

21. Mozė klausė Aaroną: ‘‘Ką tau padarė šita tauta, kad užtraukei jiems tokią didelę nuodėmę?’‘

21. und sprach zu Aaron: Was hat dir das Volk getan, daß du eine so große Sünde über sie gebracht hast?

21. Et Moïse dit à Aaron: Que t'a fait ce peuple, que tu aies attiré sur lui un si grand péché?

21. Y dijo Moisés a Aarón: ¿Qué te ha hecho este pueblo, que has traido sobre él tan gran pecado?

21 En Mozes zeide tot Aaron: Wat heeft u dit volk gedaan, dat gij zulk een grote zonde over hetzelve gebracht hebt?

21. I rzekł Mojżesz do Aarona: Cóż ci ten lud uczynił, żeś wprowadził naó grzech wielki?

21. És monda Mózes Áronnak: Mit tett néked e nép, hogy ilyen nagy bűnbe keverted?

21 И сказал Моисей Аарону: что сделал тебе народ сей, что ты ввел его в грех великий?

21. І рече Мойсей Аронові: Що тобі заподїяли сї люде? За що навів на їх великий гріх?

22. Aaron vastasi: Älköön herrani viha syttykö; sinä tiedät itse, että tämä kansa on paha.

22. Ja Aaron sanoi: älköön minun herrani viha julmistuko: sinä tiedät, että tämä kansa on pahuudessa.

22. Aaron sanoi: älkön minun herrani wiha julmistuco sinä tiedät että tämä Canssa on paha.

22 And Aaron said, Do not let the anger of my lord grow hot. You know the people, that they are set on evil.

22. And Aaron said, Let not the anger of my lord wax hot: thou knowest the people, that they are set on mischief.

22. Og Aron svarede: Min Herres Vrede forhaste sig ikke; du kender Folket, at, det ligger i det onde.

22. Aaron sade: Min herre låte sina vrede icke förgrymma sig; du vetst att detta folket är ondt.

22. Ja Aaron ütles: ärgo süttigo mo issanda wihha pöllema; sa tunned sedda rahwast, et nemmad kurja sees on.

22. Aaronas atsakė: ‘‘Tenesirūstina mano valdovas. Tu žinai šitą tautą, kad jie greit nusikalsta.

22. Aaron sprach: Mein Herr lasse seinen Zorn nicht ergrimmen. Du weißt, daß dies Volk böse ist.

22. Et Aaron répondit: Que la colère de mon seigneur ne s'enflamme point; tu sais que ce peuple est porté au mal;

22. Y respondió Aarón: No se enoje mi señor, tú conoces el pueblo, que es inclinado a mal:

22 Toen zeide Aaron: De toorn mijns heren ontsteke niet! gij kent dit volk, dat het in den boze ligt.

22. Odpowiedział Aaron: Niech się nie rozpala gniew pana mego; ty znasz ten lud, jako do złego skłonny jest.

22. Felele Áron: Ne gerjedjen fel uram haragja: ismered e népet, [12†] hogy gonosz.

22 Но Аарон сказал: да не возгорается гнев господина моего; ты знаешь этот народ, что он буйный.

22. І рече Арон: Не палай гнївом на мене, добродїю. Ти сам знаєш сей люд, який він ледачий.

23. He sanoivat minulle: 'Tee meille jumala, joka käy meidän edellämme; sillä emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tälle miehelle, joka johdatti meidät Egyptin maasta.'

23. He sanoivat minulle: tee meille jumalia, jotka meidän edellemme kävisivät; sillä emme tiedä, mitä tälle miehelle Mosekselle tapahtunut on, joka meidän Egyptin maalta johdatti.

23. He sanoit minulle: tee meille jumalita jotca meidän edelläm käywät: sillä en me tiedä mitä tälle miehelle Mosexelle tapahtunut on joca meidän Egyptin maalda johdatti.

23 For they said to me, Make gods for us, which will go before us. For as for this Moses, the man who brought us up out of the land of Egypt, we do not know what has become of him.

23. For they said unto me, Make us gods, which shall go before us: for as for this Moses, the man that brought us up out of the land of Egypt, we wot not what is become of him.

23. Og de sagde til mig: Gør os Guder, som kunne gaa foran os; thi denne Mose, Manden, som førte os op af Ægyptens Land, vide vi ikke, hvad der er vederfaret.

23. De sade till mig: Gör oss gudar, som oss föregå; ty vi vete icke huru denna mannenom Mose går, den oss fört hafver utur Egypti land.

23. Sest nemmad ütlesid mulle: te meile jummalad, kes meie eel käiwad, sest sest Mosessest, sest mehhest, kes meid Egiptusse maalt seie üllestonud, ei tea meie mitte, mis temmale juhtund.

23. Nes jie man sakė: ‘Padirbk mums dievą, kuris eitų pirma mūsų, nes mes nežinome, kas atsitiko tam žmogui Mozei, kuris mus išvedė iš Egipto žemės’.

23. Sie sprachen zu mir: Mache uns Götter, die vor uns her gehen; denn wir wissen nicht, wie es diesem Manne Mose geht, der uns aus Ägyptenland geführt hat.

23. Ils m'ont dit: Fais-nous des dieux qui marchent devant nous; car pour ce Moïse, cet homme qui nous a fait monter du pays d'Égypte, nous ne savons ce qui lui est arrivé.

23. Porque me dijeron: Háznos dioses que vayan delante de nosotros; que a este Moisés, el varón que nos sacó de tierra de Egipto, no sabemos que le ha acontecido.

23 Zij dan zeiden tot mij: Maak ons goden, die voor ons aangezicht gaan, want dezen Mozes, dien man, die ons uit Egypteland opgevoerd heeft, wij weten niet, wat hem geschied zij.

23. Bo mi mówili: Uczyó nam bogi, którzy by szli przed nami, gdyż Mojżeszowi, mężowi temu, który nas wywiódł z ziemi Egipskiej, nie wiemy, co się stało.

23. Mert azt mondák nékem: Csinálj nékünk isteneket, [13†] a kik előttünk járjanak; mert ama férfiúnak Mózesnek, ki minket Égyiptom földéről kihozott, nem tudjuk mint lőn dolga.

23 Они сказали мне: сделай нам бога, который шел бы перед нами; ибо сМоисеем, с этим человеком, который вывел нас из земли Египетской, не знаем, что сделалось.

23. Кажуть вони менї: Зроби нам бога, щоб ійшов поперед нас, бо не знаємо, що сталось Мойсейові, чоловікові сьому, що вивів нас з Египецької землї.

24. Niin minä sanoin heille: 'Jolla on kultaa, irroittakoon sen yltänsä'; ja he antoivat sen minulle. Ja minä heitin sen tuleen, ja siitä tuli tämä vasikka.

24. Joille minä sanoin: jolla on kultaa, reväiskään sen pois; ja he antoivat sen minulle, ja minä heitin sen tuleen, ja siitä tuli tämä vasikka.

24. Joille minä sanoin: jolla on culda rewäiskän sen pois ja andacan minulle ja minä heitin sen tuleen ja sijtä tuli tämä wasicka.

24 And I said to them, Whoever has any gold, let them break it off. So they gave it to me and I cast it into the fire and there came out this calf.

24. And I said unto them, Whosoever hath any gold, let them break it off. So they gave it me: then I cast it into the fire, and there came out this calf.

24. Da sagde jeg til dem: Hvo som har Guld, de maa rive det af, og de gave mig det; og jeg kastede det i Ilden, saa kom denne Kalv ud.

24. Jag sade till dem: Den som guld hafver, han rifve det af, och få mig; och jag kastade det i eld, deraf är denne kalfven vorden.

24. Ja ma ütlesin neile: Kel on kulda? nem̃ad kiskusid warsti ärra ja andsid mulle; siis wiskasin ma sedda tullesse, ja se wassikas tulli wälja.

24. Aš jiems sakiau: ‘Kas iš jūsų turi aukso, suneškite!’ Jie atidavė man auksą, aš įmečiau jį į ugnį ir išėjo šitas veršis’‘.

24. Ich sprach zu ihnen: Wer Gold hat, der reiß es ab und gebe es mir. Und ich warf's ins Feuer; daraus ist das Kalb geworden.

24. Alors je leur ai dit: Que ceux qui ont de l'or s'en dépouillent; et ils me l'ont donné, et je l'ai jeté au feu, et il en est sorti ce veau.

24. Y yo les respondí: ¿Quién tiene oro? apartádlo. Y diéronmelo, y echélo en el fuego, y salió este becerro.

24 Toen zeide ik tot hen: Wie goud heeft, die rukke het af, en geve het mij; en ik wierp het in het vuur, en dit kalf is er uit gekomen.

24. I odpowiedziałem im: Kto ma złoto, odrywajcie je z siebie. I dali mi, i wrzuciłem je w ogieó, i ulał się ten cielec.

24. Én pedig felelék: Kinek van aranya? Szedjétek le; és nékem ide adák, én pedig a tűzbe vetettem, és e [14†] borjú formáltaték.

24 И я сказал им: у кого есть золото, снимите с себя. и отдали мне; я бросил его в огонь, и вышел этот телец.

24. Я й кажу їм: У кого є золото, здіймайте з себе. І пооддавали менї, і вкинув я в огонь його, і вийшов сей бичок.

25. Kun Mooses näki, että kansa oli kurittomuuden vallassa, koska Aaron oli päästänyt heidät kurittomuuden valtaan, vahingoniloksi heidän vihollisillensa,

25. Kun Moses näki, että kansa oli paljastettu; sillä Aaron oli heidän paljastanut häväistykseksi heidän vihollisillensa,

25. COsca Moses näki että Canssa oli paljas (sillä Aaron oli heidän paljastanut häwäistyxexi heidän wiholisillens)

25 And when Moses saw that the people were broken loose, (for Aaron had let them loose for a whisper among their enemies,)

25. And when Moses saw that the people were naked; (for Aaron had made them naked unto their shame among their enemies:)

25. Der Mose saa Folket, at det var tøjleløst, - thi Aron havde givet det Tøjlen til en Spot for deres Modstandere,

25. Då nu Mose såg, att folket var fritt (ty Aaron hade gjort dem fri, och dermed han dem förhöja ville, kom han dem på skam),

25. Ja Moses näggi sedda rahwast, et ta lahti sanud Jum̃alast , sest Aaron olli tedda lahti teinud, teotusseks nende seas, kes nende wasto seisid.

25. Mozė matė, kad tauta yra apnuoginta, nes Aaronas buvo ją apnuoginęs ir pastatęs priešų pajuokai.

25. Da nun Mose sah, daß das Volk zuchtlos geworden war (denn Aaron hatte sie zuchtlos gemacht, zum Geschwätz bei ihren Widersachern),

25. Or, Moïse vit que le peuple était sans frein; car Aaron l'avait laissé sans frein, objet d'opprobre parmi leurs ennemis.

25. Y viendo Moisés el pueblo, que estaba desnudo, (porque Aarón le había desnudado para vergüenza entre sus enemigos,)

25 Als Mozes zag, dat het volk ontbloot was, (want Aaron had het ontbloot tot verkleining onder degenen, die tegen hen hadden mogen opstaan),

25. Widząc tedy Mojżesz lud obnażony, (bo go był złupił Aaron na zelżenie przed nieprzyjaciołmi ich).

25. És látván Mózes, hogy a nép megvadula, mert Áron megvadítá vala őket, ellenségeik csúfjára.

25 Моисей увидел, что это народ необузданный, ибо Аарон допустил его до необузданности, к посрамлению пред врагами его.

25. І вбачав Мойсей, що розузданий се люд, а розуздав його Арон, на сором їх перед противниками їх.

26. niin Mooses seisahtui leirin portille ja huusi: Joka on Herran oma, se tulkoon minun luokseni. Silloin kokoontuivat hänen luoksensa kaikki leeviläiset.

26. Niin Moses seisoi leirin portissa ja sanoi: joka on Herran oma, se tulkaan minun tyköni; niin kokoontuivat hänen tykönsä kaikki Levin pojat,

26. Nijn Moses astui leirin porttijn ja sanoi: joca on HERran oma se tulcan minun tygöni: nijn cocounsit hänen tygöns caicki Lewin pojat.

26 then Moses stood in the gate of the camp and said, Whoever is on Jehovah's side, come to me. And all the sons of Levi gathered themselves together to him.

26. Then Moses stood in the gate of the camp, and said, Who is on the LORD'S side? let him come unto me. And all the sons of Levi gathered themselves together unto him.

26. da stillede Mose sig i Lejrens Port og sagde: Hvo der hører Herren til, han komme til mig; da forsamlede alle Levi Børn sig til ham.

26. Trädde han in i porten åt lägrena, och sade: Kommer hit till mig hvar och en, som Herranom tillhörer. Då församlade sig till honom alle Levi barn.

26. Ja Moses jäi leri wärrawasse seisma ja ütles: Kes Jehowa pärralt on, se tulgo mo jure; siis koggusid temma jure keik Lewi poiad.

26. Tada Mozė, stovėdamas stovyklos vartuose, sakė: ‘‘Kas esate Viešpaties, susirinkite prie manęs!’‘ Prie jo susirinko visi Levio sūnūs.

26. trat er an das Tor des Lagers und sprach: Her zu mir, wer dem HERRN angehört! Da sammelten sich zu ihm alle Kinder Levi.

26. Alors Moïse se tint à la porte du camp, et dit: A moi quiconque est pour l'Éternel! Et tous les enfants de Lévi s'assemblèrent vers lui.

26. Púsose Moisés a la puerta del real, y dijo: ¿Quién es de Jehová? Venga conmigo. Y juntáronse con él todos los hijos de Leví.

26 Zo bleef Mozes staan in de poort des legers, en zeide: Wie den HEERE toebehoort, kome tot mij! Toen verzamelden zich tot hem al de zonen van Levi.

26. Stanął Mojżesz w bramie obozu, i rzekł: Kto Paóski, przystąp do mnie. I zebrali się do niego wszyscy synowie Lewiego.

26. Megálla Mózes a tábor kapujában, és monda: A ki az Úré, ide hozzám! és gyűlének ő hozzá mind a Lévi fiai.

26 И стал Моисей в воротах стана и сказал: кто Господень, – ко мне!И собрались к нему все сыны Левиины.

26. І став Мойсей у кошових воротях, і покликнув: Хто за Господа, до мене! І скупились до його всї сини Левієві.

27. Ja hän sanoi heille: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: 'Jokainen sitokoon miekkansa vyölleen. Käykää sitten edestakaisin leirin halki portista porttiin ja tappakaa jokainen, olkoon vaikka oma veli, ystävä tai sukulainen.'

27. Joille hän sanoi: näin sanoo Herra Israelin Jumala: jokainen sitokaan miekan kupeillensa: vaeltakaat lävitse, ja palaitkaat portista niin porttiin leirissä, ja tappakaat itsekukin veljensä, ja kukin ystävänsä, ja kukin lähimmäisensä.

27. Joille hän sanoi: näin sano HERra Israelin Jumala: jocainen sitocan miecan cupeillens waeldacat läpidze ja palaitcat portist nijn porttijn leirisä ja tappacan idzecukin weljens ja idzecukin ystäwäns ja idzecukin lähimmäisens.

27 And he said to them, Jehovah says thus, the God of Israel, Put every man his sword upon his thigh and go to and fro from gate to gate throughout the camp and kill* every man his brother and every man his companion and every man his neighbor.

27. And he said unto them, Thus saith the LORD God of Israel, Put every man his sword by his side, and go in and out from gate to gate throughout the camp, and slay every man his brother, and every man his companion, and every man his neighbour.

27. Og han sagde til dem: Saa siger Herren, Israels Gud: Hver binde sit Sværd ved sin Side; gaar frem og tilbage, fra den ene Port i Lejren til den anden, og ihjelslaar her sin Broder og hver sin Ven og hver sin Næste.

27. Och han sade till dem: Detta säger Herren Israels Gud: Binde hvar och en sitt svärd på sina länder; och går igenom lägret fram och åter, ifrå den ena porten till den andra, och dräpe hvar och en sin broder, frända och nästa.

27. Ja ta ütles neile: Nenda ütleb Jehowa Israeli Jummal: Iggaüks pango omma moöga ennese wöle, minge siñna ja tenna ühhest leri wärrawast teise, ja tapke iggaüks om̃a wenda, ja iggaüks om̃a söbra, ja iggaüks om̃a suggulast.

27. Jis tarė: ‘‘Taip sako Viešpats: ‘Kiekvienas prisijuoskite kardą prie juosmens. Eikite per stovyklą išilgai nuo vartų ligi vartų ir nužudykite savo brolį, draugą ir artimą’ ‘‘.

27. Und er sprach zu ihnen: So spricht der HERR, der Gott Israels: Gürte ein jeglicher sein Schwert um seine Lenden und durchgehet hin und zurück von einem Tor zum andern das Lager, und erwürge ein jeglicher seinen Bruder, Freund und Nächsten.

27. Et il leur dit: Ainsi a dit l'Éternel, le Dieu d'Israël: Que chacun de vous mette son épée au côté. Passez et repassez, de porte en porte, dans le camp; et tuez chacun son frère, chacun son ami, et chacun son voisin.

27. Y él les dijo: Así dijo Jehová, el Dios de Israel: Ponéd cada uno su espada sobre su muslo: pasád y volvéd de puerta a puerta por el campo, y matád cada uno a su hermano, y a su amigo, y a su pariente.

27 En hij zeide tot hen: Alzo zegt de HEERE, de God van Israel: Een ieder doe zijn zwaard aan zijn heup; gaat door en keert weder, van poort tot poort in het leger, en een iegelijk dode zijn broeder, en elk zijn vriend, en elk zijn naaste!

27. I rzekł do nich: Tak mówi Pan, Bóg Izraelski: Przypasz każdy miecz swój do biodry swojej; przychodźcie a wracajcie się od bramy do bramy w obozie, a zabijajcie każdy brata swego, i każdy przyjaciela swego, i każdy bliźniego swego.

27. És szóla nékik: Ezt mondja az Úr, Izráel Istene: Kössön mindenitek kardot az oldalára, menjetek által és vissza a táboron, egyik kaputól a másik kapuig, és kiki ölje meg az ő attyafiát, barátját és rokonságát.

27 И он сказал им: так говорит Господь Бог Израилев: возложите каждый свой меч на бедро свое, пройдите по стану от ворот до ворот и обратно, и убивайте каждый брата своего, каждый друга своего, каждый ближнего своего.

27. І каже їм: Так глаголе Господь, Бог Ізраїлїв: Підпережи кожен меча свого при бедрі, пройдїте сюди, і назад по табору од воріт і до воріт, і побивайте браттє ваше, і товариство ваше, і сусїд ваших.

28. Niin leeviläiset tekivät Mooseksen käskyn mukaan; ja sinä päivänä kaatui kansaa noin kolmetuhatta miestä.

28. Niin Levin pojat tekivät Moseksen käskyn jälkeen: ja sinä päivänä lankesi kansasta liki kolmetuhatta miestä.

28. Nijn Lewin pojat teit Mosexen käskyn jälken. Ja sinä päiwänä langeis Canssasta liki colmetuhatta miestä.

28 And the sons of Levi did according to the word of Moses. And there fell of the people that day about three thousand men.

28. And the children of Levi did according to the word of Moses: and there fell of the people that day about three thousand men.

28. Og Levi Børn gjorde, som Mose havde sagt, og der faldt af Folket paa den samme Dag henved tre Tusinde Mænd.

28. Levi barn gjorde såsom Mose dem sade. Och föll i den dagen af folkena vid tretusend män.

28. Ja Lewi lapsed teggid Mosesse sanna järrele, ja selsammal päwal langsid rahwa seast liggi kolm tuhhat meest.

28. Levitai padarė, kaip Mozė įsakė. Tą dieną krito maždaug trys tūkstančiai žmonių.

28. Die Kinder Levi taten, wie ihnen Mose gesagt hatte; und fielen des Tages vom Volk dreitausend Mann.

28. Et les enfants de Lévi firent selon la parole de Moïse; et il y eut en ce jour-là environ trois mille hommes du peuple qui périrent.

28. Y los hijos de Leví lo hicieron conforme al dicho de Moisés, y cayeron del pueblo en aquel día como tres mil hombres.

28 En de zonen van Levi deden naar het woord van Mozes; en er vielen van het volk, op dien dag, drie duizend man.

28. I uczynili synowie Lewiego według słowa Mojżeszowego; i poległo z ludu dnia onego około trzech tysięcy mężów.

28. A Lévi fiai pedig a Mózes beszéde szerint cselekedének, és elhulla azon a napon a népből úgymint háromezer férfiú.

28 И сделали сыны Левиины по слову Моисея: и пало в тот день из народа около трех тысяч человек.

28. І вчинили синове Ізрайлеві по слову Мойсейовому; і полягло того дня з люду до трох тисяч чоловіка.

29. Ja Mooses sanoi: Koska te nyt olette olleet omia poikianne ja veljiänne vastaan, niin vihkiytykää tänä päivänä Herran palvelukseen, että hän tänä päivänä antaisi siunauksen teille.

29. Moses sanoi: pyhittäkäät tänäpänä teidän kätenne Herralle, itsekukin pojassansa ja veljessänsä, että hän tänäpänä antais teille siunauksen.

29. Moses sanoi: Täyttäkät tänäpänä teidän käten HERralle idzecukin pojasans ja weljesäns että hän tänäpänä andais teille siunauxen.

29 And Moses said, Consecrate yourselves today to Jehovah, yes, every man against his son and against his brother, that he may bestow upon you* a blessing this day.

29. For Moses had said, Consecrate yourselves to day to the LORD, even every man upon his son, and upon his brother; that he may bestow upon you a blessing this day.

29. Mose sagde: Foder eders Haand i Dag for Herren, at enhver er imod sin Søn og imod sin Broder, og det for at bringe Velsignelse over eder i Dag.

29. Då sade Mose: Fyller i dag edra händer Herranom, hvar och en på sin son och broder, att i dag må öfver eder välsignelse gifven varda.

29. Sest Moses olli üttelnud: Täitke tänna ommad käed Jehowale, sest iggaüks mingo omma poia ja omma weña peäle, ja sedda sepärrast, et Ta teile tänna önnistust annab.

29. Nes Mozė sakė: ‘‘Pasišvęskite šiandien Viešpačiui, nesigailėkite savo sūnaus nė brolio, kad jums tektų palaiminimas’‘.

29. Da sprach Mose: Füllet heute eure Hände dem HERRN, ein jeglicher an seinem Sohn und Bruder, daß heute über euch der Segen gegeben werde.

29. Or Moïse avait dit: Consacrez aujourd'hui vos mains à l'Éternel, chacun de vous, même au prix de son fils ou de son frère, pour attirer aujourd'hui sur vous la bénédiction.

29. Entónces Moisés dijo: Hoy os habéis consagrado a Jehová, porque cada uno se ha consagrado en su hijo, y en su hermano, para que él dé hoy sobre vosotros bendición.

29 Want Mozes had gezegd: Vult heden uw handen den HEERE; want elk zal zijn tegen zijn zoon, en tegen zijn broeder; en dit, opdat Hij heden een zegen over ulieden geve!

29. Bo był rzekł Mojżesz: Poświęćcie ręce swoje dziś Panu, każdy na synu swym, i na bratu swym, aby wam dane było dziś błogosławieóstwo.

29. És mondá Mózes: Ma szenteljétek kezeiteket az Úrnak, kiki az ő fia és attyafia ellen, hogy áldása szálljon ma reátok.

29 Ибо Моисей сказал: сегодня посвятите руки ваши Господу, каждый в сыне своем и брате своем, да ниспошлет Он вам сегодня благословение.

29. І каже Мойсей: Присьвятїтеся Господеві сьогоднї проти синів своїх і проти братів своїх, щоб на вас послав сьогоднї благословеннє.

30. Seuraavana päivänä Mooses sanoi kansalle: Te olette tehneet suuren synnin. Minä nousen nyt Herran tykö — jos ehkä voisin sovittaa teidän rikoksenne.

30. Toisna päivänä sanoi Moses kansalle: te olette tehneet suuren synnin; ja nyt minä astun ylös Herran tykö, jos minä mitämaks taidan sovittaa teidän rikoksenne.

30. TOisna päiwänä sanoi Moses Canssalle: te oletta tehnet suuren pahan: nyt minä astun ylös HERran tygö jos minä lepytän teidän ricoxen.

30 And it happened on the morrow, that Moses said to the people, You* have sinned a great sin. And now I will go up to Jehovah, perhaps I will make atonement for your* sin.

30. And it came to pass on the morrow, that Moses said unto the people, Ye have sinned a great sin: and now I will go up unto the LORD; peradventure I shall make an atonement for your sin.

30. Og det skete den anden Dag, da sagde Mose til Folket: I have syndet en stor Synd, dog nu vil jeg opstige til Herren, om jeg maaske kan gøre Forligelse for eders Synd.

30. Om morgonen derefter sade Mose till folket: I hafven gjort en stor synd. Nu, jag vill uppstiga till Herran, om jag tilläfventyrs kan försona edra synder.

30. Ja se sündis teisel päwal, et Moses rahwa wasto ütles: Teie ollete wägga suurt patto teinud; ja nüüd tahhan ma Jehowa jure üllesminna, ehk ma teen teie patto pärrast ärraleppitamist.

30. Kitą dieną Mozė kalbėjo tautai: ‘‘Labai nusidėjote: eisiu pas Viešpatį, gal kaip nors sutaikinsiu jus dėl jūsų nusikaltimo’‘.

30. Des Morgens sprach Mose zum Volk: Ihr habt eine große Sünde getan; nun will ich hinaufsteigen zu dem HERRN, ob ich vielleicht eure Sünde versöhnen möge.

30. Et le lendemain Moïse dit au peuple: Vous avez commis un grand péché; mais maintenant je monterai vers l'Éternel; peut-être obtiendrai-je le pardon de votre péché.

30. Y aconteció que el día siguiente Moisés dijo al pueblo: Vosotros habéis pecado un gran pecado: mas yo subiré ahora a Jehová, quizá le aplacaré sobre vuestro pecado.

30 En het geschiedde des anderen daags, dat Mozes tot het volk zeide: Gijlieden hebt een grote zonde gezondigd; doch nu, ik zal tot den HEERE opklimmen; misschien zal ik een verzoening doen voor uw zonde.

30. A gdy było nazajutrz, mówił Mojżesz do ludu: Wyście zgrzeszyli grzechem wielkim; przetoż teraz wstąpię do Pana, aza go ubłagam za grzech wasz.

30. És másnap monda Mózes a népnek: Nagy bűnt követtetek el, most azért felmegyek az Úrhoz, talán kegyelmet nyerhetek a ti bűneiteknek.

30 На другой день сказал Моисей народу: вы сделали великий грех; итак я взойду к Господу, не заглажу ли греха вашего.

30. Другого ж дня промовив Мойсей до людей: Великим гріхом провинили ви! Оце ж підіймусь до Господа; може й спокутую ваші гріхи.

31. Ja Mooses palasi Herran tykö ja sanoi: Voi, tämä kansa on tehnyt suuren synnin! He ovat tehneet itselleen jumalan kullasta.

31. Niin Moses palasi Herran tykö, ja sanoi: minä rukoilen; tämä kansa teki suuren synnin, ja he tekivät itsellensä kultaisia jumalia.

31. Nijn Moses palais HERran tygö ja sanoi: minä rucoilen tämä Canssa teki suuren synnin: sillä he teit idzellens cullaisita jumalita.

31 And Moses returned to Jehovah and said, Oh, this people have sinned a great sin and have made gods of gold for them.

31. And Moses returned unto the LORD, and said, Oh, this people have sinned a great sin, and have made them gods of gold.

31. Der Mose kom igen til Herren, sagde han: Ak! dette Folk har syndet en stor Synd, og de have gjort sig Guder af Guld.

31. Som nu Mose åter kom till Herran, sade han: Ack! detta folket hafver gjort en stor synd, och hafva gjort sig gyldene gudar.

31. Ja Moses tulli jälle Jehowa jure ja ütles: Oh! se rahwas on wägga suurt patto teinud, ja kuld-jummalat ennesele teinud.

31. Sugrįžęs pas Viešpatį, tarė: ‘‘Šita tauta, pasidarydama auksinį dievą, labai nusidėjo.

31. Als nun Mose wieder zum HERRN kam, sprach er: Ach, das Volk hat eine große Sünde getan, und sie haben sich goldene Götter gemacht.

31. Moïse retourna donc vers l'Éternel, et dit: Hélas! ce peuple a commis un grand péché, en se faisant des dieux d'or;

31. Entónces volvió Moisés a Jehová, y dijo: Yo te ruego: este pueblo ha pecado un pecado grande, porque se hicieron dioses de oro,

31 Zo keerde Mozes weder tot den HEERE, en zeide: Och, dit volk heeft een grote zonde gezondigd, dat zij zich gouden goden gemaakt hebben.

31. Wróciwszy się tedy Mojżesz do Pana, mówił: Proszę, zgrzeszył ten lud grzechem wielkim; bo sobie uczynili bogi złote.

31. Megtére azért Mózes az Úrhoz, és monda: Kérlek! Ez a nép nagy bűnt követett el: mert aranyból csinált magának isteneket.

31 И возвратился Моисей к Господу и сказал: о, народ сей сделал великий грех: сделал себе золотого бога;

31. Вернувся Мойсей до Господа й рече: Ой, величезним гріхом провинили сї люде; зробили собі бога із золота.

32. Jospa nyt antaisit heidän rikoksensa anteeksi! Mutta jos et, niin pyyhi minut pois kirjastasi, johon kirjoitat.

32. Nyt siis anna heidän rikoksensa anteeksi; mutta jollei, niin pyyhi minut nyt pois sinun kirjastas, jonkas kirjoittanut olet.

32. Nyt sijs anna heidän ricoxens andexi mutta jolleica nijn pyhi minua pois sinun kirjastas jongas kirjoittanut olet.

32 Yet now, if you will forgive their sin — and if not, I beseech you, blot me out of your book which you have written.

32. Yet now, if thou wilt forgive their sin--; and if not, blot me, I pray thee, out of thy book which thou hast written.

32. Og nu, gid du vilde forlade dem deres Synd; men hvis ikke, da udslet mig nu af din Bog, som du har skrevet!

32. Nu förlåt dem deras synd; hvar icke, så skrapa mig ock utu dine bok, som du skrifvit hafver.

32. Ja nüüd, oh! kui sa nende pattud, andeks annaksid! ja kui mitte, siis kustuta, pallun ma, mind ärra ommast ramatust, mis sa olled kirjotanud.

32. Bet aš maldauju, atleisk jiems tą kaltę: jei ne, išbrauk mane iš knygos, kurion įrašei’‘.

32. Nun vergib ihnen ihre Sünde; wo nicht, so tilge mich auch aus deinem Buch, das du geschrieben hast.

32. Mais maintenant, pardonne leur péché! Sinon, efface-moi de ton livre que tu as écrit.

32. Que perdones ahora su pecado, y si no, ráeme ahora de tu libro, que has escrito.

32 Nu dan, indien Gij hun zonden vergeven zult! doch zo niet, zo delg mij nu uit Uw boek, hetwelk Gij geschreven hebt.

32. Teraz tedy, albo odpuść grzech ich, albo jeźli nie, wymaż mię proszę z ksiąg twoich, któreś napisał.

32. De most bocsásd meg bűnöket; ha pedig nem: törölj ki [15†] engem a te könyvedből, a melyet írtál.

32 прости им грех их, а если нет, то изгладь и меня из книги Твоей, в которую Ты вписал.

32. Оце ж, коли б простив гріх їх! Коли ж нї, дак вичеркни мене з книги твоєї, що написав єси.

33. Mutta Herra vastasi Moosekselle: Joka on tehnyt syntiä minua vastaan, sen minä pyyhin pois kirjastani.

33. Ja Herra sanoi Mosekselle: joka minua vastaan syntiä tekee, sen minä pyyhin minun kirjastani.

33. Ja HERra sanoi Mosexelle: Cuinga? Joca minua wastan ricko sen minä pyhin minun kirjastani.

33 And Jehovah said to Moses, Whoever has sinned against me, him will I blot out of my book.

33. And the LORD said unto Moses, Whosoever hath sinned against me, him will I blot out of my book.

33. Og Herren sagde til Mose: Hver den som synder imod mig, den vil jeg udslette af min Bog.

33. Herren sade till Mose: Huru? Den vill jag utskrapa utu mine bok, som syndar emot mig.

33. Ja Jehowa ütles Mosesse wasto: Sedda tahhan ma om̃ast ramatust ärrakustutada, kes ial mo wasto patto teinud.

33. Viešpats jam atsakė: ‘‘Kas man nusideda, tą išbrauksiu iš savo knygos.

33. Der HERR sprach zu Mose: Was? Ich will den aus meinem Buch tilgen, der an mir sündigt.

33. Et l'Éternel répondit à Moïse: Celui qui aura péché contre moi, je l'effacerai de mon livre.

33. Y Jehová respondió a Moisés: Al que pecare contra mí, a este raeré yo de mi libro.

33 Toen zeide de HEERE tot Mozes: Dien zou Ik uit Mijn boek delgen, die aan Mij zondigt.

33. I rzekł Pan do Mojżesza: Kto mi zgrzeszył, tego wymażę z ksiąg moich.

33. És monda az Úr Mózesnek: A ki vétkezett ellenem, azt törlöm ki az én könyvemből.

33 Господь сказал Моисею: того, кто согрешил предо Мною, изглажу из книги Моей;

33. І рече Мойсейові Господь: Хто провинив менї, вичеркну з книги моєї.

34. Mene nyt ja johdata kansa siihen paikkaan, josta minä olen sinulle puhunut; katso, minun enkelini käy sinun edelläsi. Mutta kostoni päivänä minä kostan heille heidän rikoksensa.

34. Niin mene sinä nyt, ja johdata kansa sille sialle, josta minä olen sinulle puhunut: Katsos, minun enkelini käy sinun edelläs. Mutta minun etsikkopäivänäni kostan minä heidän rikoksensa.

34. Nijn mene sijs nyt ja johdata Canssa sille sialle josta minä olen sinulle puhunut: Cadzos minun Engelin käy sinun edelläs. Mutta sinä minun edzickopäiwäni costan minä heidän ricoxens.

34 And now go, lead the people to the place of which I have spoken to you. Behold, my messenger will go before you. Nevertheless in the day when I visit, I will visit their sin upon them.

34. Therefore now go, lead the people unto the place of which I have spoken unto thee: behold, mine Angel shall go before thee: nevertheless in the day when I visit I will visit their sin upon them.

34. Og nu gaa, før Folket didhen, som jeg sagde dig: Se, min Engel skal gaa for dit Ansigt; men paa min Hjemsøgelses Dag vil jeg hjemsøge deres Synd over dem.

34. Så gack nu, och för folket dit, som jag hafver sagt dig; si, min Ängel skall gå före dig. Men på min sökningsdag skall jag söka deras synder öfver dem.

34. Ja nüüd minne, wi se rahwas siñna, kus ma sulle üttelnud: wata mo Ingel peab so eel käima; ja sel päwal kui ma tullen katsma, siis maksan ma nende patto nende kätte.

34. Todėl eik ir vesk tautą, kur tau įsakiau. Mano angelas eis pirma tavęs. O kai laikas ateis, Aš juos nubausiu už jų nuodėmę’‘.

34. So gehe nun hin und führe das Volk, dahin ich dir gesagt habe. Siehe, mein Engel soll vor dir her gehen. Ich werde ihre Sünde wohl heimsuchen, wenn meine Zeit kommt heimzusuchen.

34. Et maintenant, va, conduis le peuple où je t'ai dit. Voici, mon ange ira devant toi; mais, au jour où j'exercerai la punition, je punirai sur eux leur péché.

34. Vé pues ahora, lleva a este pueblo donde te he dicho: he aquí, mi ángel irá delante de tí, que en el día de mi visitación yo visitaré en ellos su pecado.

34 Doch ga nu heen, leid dit volk, waarheen Ik u gezegd heb; zie, Mijn Engel zal voor uw aangezicht gaan! doch ten dage Mijns bezoekens, zo zal Ik hun zonde over hen bezoeken!

34. A teraz idź, prowadź ten lud, gdziem ci rozkazał. Oto, Anioł mój pójdzie przed tobą; ale w dzieó nawiedzenia mego nawiedzę też i na nich ten grzech ich.

34. Most azért eredj: vezesd a népet a hová mondottam néked: Ímé, Angyalom [16†] megy előtted; és az én látogatásom napján ezt az ő bűnöket is meglátogatom.

34 итак, иди, веди народ сей, куда Я сказал тебе; вот Ангел Мой пойдет пред тобою, и в день посещения Моего Я посещу их за грех их.

34. Нинї ж ійди, веди люди туди, куди я заповідав тобі. Ангел мій йти ме поперед тебе; як же прийде година кари моєї, тодї й карати му їх за провини їх.

35. Niin Herra rankaisi kansaa, koska he olivat teettäneet vasikan, jonka Aaron teki.

35. Ja niin löi Herra kansaa; että he olivat tehneet vasikan, jonka Aaron teki.

35. Ja nijn rangais HERra Canssa että he olit tehnet wasican jonga Aaron heille teki.

35 And Jehovah killed* the people, because they made the calf, which Aaron made.

35. And the LORD plagued the people, because they made the calf, which Aaron made.

35. Og Herren slog Folket, fordi de havde gjort Kalven, som Aron havde gjort.

35. Alltså plågade Herren folket, derföre att de hade gjort kalfven, hvilken Aaron gjorde.

35. Ja Jehowa löi sedda rahwast sepärrast, et nemmad ollid sedda wassikast teinud, mis Aaron teinud.

35. Viešpats baudė tautą dėl veršio, kurį Aaronas buvo padaręs.

35. Also strafte der HERR das Volk, daß sie das Kalb hatten gemacht, welches Aaron gemacht hatte.

35. Ainsi l'Éternel frappa le peuple, parce qu'il avait été l'auteur du veau qu'avait fait Aaron.

35. E hirió Jehová al pueblo, porque habían hecho el becerro que hizo Aarón.

35 Aldus plaagde de HEERE dit volk, omdat zij dat kalf gemaakt hadden, hetwelk Aaron gemaakt had.

35. Skarał tedy Pan lud, przeto, że uczynili byli cielca, którego był uczynił Aaron.

35. És megverte az Úr a népet ezért is, [17†] a mit cselekedtek a borjúval, melyet Áron készített vala.

35 И поразил Господь народ за сделанного тельца, которого сделал Аарон.

35. І послав Господь морову кару на людей за литого бичка, котрого виробив Арон.