29 luku

Jaakob saapuu Laabanin luo. hän nai Leean ja Raakelin. Leean neljä vanhinta poikaa.

1. Ja Jaakob lähti matkaan ja tuli Idän miesten maalle.

1. Niin Jakob läksi matkaan: ja tuli itäiselle maalle.

1. Nijn Jacob läxi matcan ja tuli idäiselle maalle.

2. Ja katso, hän huomasi kedolla kaivon, ja katso, sen ääressä makasi kolme lammaslaumaa, sillä siitä kaivosta oli tapana juottaa laumoja. Ja kaivon suulla oli suuri kivi.

2. Ja katseli ympärillensä, ja katso, kaivo oli kedolla. Ja katso, siellä makasi myös kolme lammaslaumaa sen tykönä, sillä siitä kaivosta juottivat he laumat: ja suuri kivi oli kaivon suulla.

2. Ja cadzeli ymbärillens ja cadzo caiwo oli kedolla. Ja cadzo oli myös siellä colme lammaslauma sen tykönä: sillä sijtä caiwost juotit he laumat ja suuri kiwi oli caiwon suulla.

3. Sentähden annettiin kaikkien laumojen kokoontua sinne ja sitten vieritettiin kivi kaivon suulta ja juotettiin lampaat, jonka jälkeen kivi taas pantiin paikoilleen kaivon suulle.

3. Sillä sinne koottiin kaikki laumat, ja vieritettiin kivi kaivon suulta, ja he juottivat lampaita: ja vierittivät kiven jälleen siallensa kaivon suulle.

3. Sillä he cocoisit sinne caicki laumat ja wieritit kiwen caiwon suulda ja juotit lambaita ja wieritit kiwen jällens siallens caiwon suulle.

4. Ja Jaakob sanoi heille: Veljeni, mistä te olette? He vastasivat: Harranista olemme.

4. Ja Jakob sanoi heille: minun veljeni, kusta te olette? he vastasivat: Haranista me olemme.

4. JA Jacob sanoi heille: minun weljeni custa te oletta? he wastaisit: Haranist.

5. Hän kysyi heiltä: Tunnetteko Laabanin, Naahorin pojan? He vastasivat: Tunnemme.

5. Hän sanoi heille: tunnetteko Labanin, Nahorin pojan? he sanoivat: tunnemme kyllä.

5. Hän sanoi heille: tunnettaco Labanin Nahorin pojan? he sanoit: tunnem kyllä.

6. Ja hän kysyi heiltä: Voiko hän hyvin? He vastasivat: Hyvin hän voi; ja katso, Raakel, hänen tyttärensä, tulee tuolla lammasten kanssa.

6. Hän sanoi: onko hän rauhassa? he vastasivat: rauhassa hän on. Ja katso, Rakel hänen tyttärensä tulee lammasten kanssa.

6. Hän sanoi: ongo hän rauhas? he wastaisit: rauhas hän on. Ja cadzo Rahel hänen tyttärens tule lammasten cansa.

7. Hän sanoi: Vielä on täysi päivä ja liian aikaista koota lauma; juottakaa lampaat ja viekää ne takaisin laitumelle.

7. Niin hän sanoi: katso, vielä on paljo päivää, eikä vielä ole aika karjaa koota: niin juottakaat siis lampaita, menkäät ja kaitkaat heitä.

7. Ja sanoi: cadzo wielä on paljo päiwä eikä wielä ole aica carja cotia aja nijn juottacat sijs lambaita mengät ja caidzecat heitä.

8. He vastasivat: Emme voi, ennenkuin kaikki laumat ovat koolla ja kivi on vieritetty kaivon suulta; sitten juotamme lampaat.

8. He sanoivat: emme saa siihenasti kuin kaikki laumat kootaan, ja vieritämme kiven kaivon suulta, juottaaksemme lampaat.

8. He sanoit: emme saa sijhenasti cuin caicki laumat cootan ja wieritämme kiwen caiwon suulda juottaxem lambat.

9. Hänen vielä puhuessaan heidän kanssaan tuli Raakel isänsä lammasten kanssa, sillä hänen oli tapana olla paimenessa.

9. Vielä hänen puhuissansa heidän kanssansa, tuli Rakel isänsä lammasten kanssa: sillä hän kaitsi lampaita.

9. Wielä hänen puhuisans heidän cansans tuli Rahel Isäns lammasten cansa: sillä hän caidzi lambaita.

10. Kun Jaakob näki Raakelin, enonsa Laabanin tyttären, ja enonsa Laabanin lampaat, astui hän esiin ja vieritti kiven kaivon suulta ja juotti enonsa Laabanin lampaat.

10. Ja tapahtui, koska Jakob näki Rakelin enonsa Labanin tyttären, ja enonsa Labanin lampaat: niin meni Jakob hänen tykönsä, ja vieritti kiven kaivon suulta. Ja juotti enonsa Labanin lampaat.

10. Cosca Jacob näki Rahelin Labanin enoins tyttären ja Labanin hänen enoins lambat meni Jacob hänen tygöns ja wieritti kiwen caiwon suulda.

11. Ja Jaakob suuteli Raakelia ja korotti äänensä ja itki.

11. Ja Jakob suuta antoi Rakelin: ja korotti äänensä ja itki.

11. Ja juotti Labanin enoins lambat. Ja Jacob suuta andoi Rahelin ja corgotti änens ja itki.

12. Niin Jaakob ilmoitti Raakelille, että hän oli hänen isänsä sukulainen ja Rebekan poika; ja Raakel riensi pois ja ilmoitti sen isällensä.

12. Ja ilmoitti hänelle, että hän oli hänen isänsä veli, Rebekan poika. Niin juoksi hän ja ilmoitti sen isällensä.

12. Ja ilmoitti hänelle että hän oli hänen Isäns weli ja Rebeckan poica. Nijn juoxi Rahel ja ilmoitti sen Isällens.

13. Kun Laaban kuuli kerrottavan Jaakobista, sisarensa pojasta, riensi hän häntä vastaan, syleili ja suuteli häntä ja toi hänet kotiinsa; ja hän kertoi Laabanille kaikki, mitä oli tapahtunut.

13. Ja koska Laban kuuli sanoman Jakobista sisarensa pojasta, juoksi hän häntä vastaan, ja otti hänen syliinsä, ja suuta antoi hänen, ja vei hänen huoneesensa: ja hän jutteli Labanille kaiken asian.

13. JA cosca Laban cuuli sanoman Jacobist sisarens pojast juoxi händä wastan ja otti hänen sylijns ja suuta andoi hänen ja wei hänen huonesens ja hän jutteli Labanille caiken asian.

14. Ja Laaban sanoi hänelle: Niin, sinä olet minun luutani ja lihaani. Ja hän asui hänen luonaan kuukauden päivät.

14. Niin sanoi Laban hänelle: tosin sinä olet minun luuni ja lihani. Ja hän oli hänen tykönänsä koko kuukauden.

14. Nijn sanoi Laban hänelle: sinä olet minun luun ja lihan. Ja cosca hän oli ollut cuucauden hänen tykönäns.

15. Ja Laaban sanoi Jaakobille: Olet tosin sukulaiseni, mutta palvelisitko silti minua palkatta? Sano minulle, mikä on palkkasi oleva.

15. Sitte sanoi Laban Jakobille: vaikkas olet minun veljeni, palveletkos sentähden minua ilman mitäkään? ilmoita minulle, mikä sinun palkkas olis.

15. Sijtte sanoi Laban Jacobille: waickas olet minun weljen palweletcos minua sentähden ilman mitäkän? ilmoita minulle mikä sinun palckas olis?

16. Mutta Laabanilla oli kaksi tytärtä; vanhemman nimi oli Leea, nuoremman nimi oli Raakel.

16. Ja Labanilla oli kaksi tytärtä: vanhemman nimi oli Lea, ja nuoremman nimi oli Rakel.

16. Ja Labanilla oli caxi tytärtä wanhemman nimi oli Lea ja nuoremman nimi oli Rahel.

17. Ja Leealla oli sameat silmät, mutta Raakelilla oli kaunis vartalo ja kauniit kasvot.

17. Mutta Lea oli pehmiä silmistä; vaan Rakel oli kauniin muotoinen, ja ihana kasvoilta.

17. Mutta Lea oli pehmiä silmist waan Rahel oli caunin muotoinen ja ihana caswoilda.

18. Ja Jaakob rakasti Raakelia; niin hän sanoi: Minä palvelen sinua seitsemän vuotta saadakseni Raakelin, nuoremman tyttäresi.

18. Ja Jakob rakasti Rakelia: ja sanoi: minä palvelen sinua seitsemän ajastaikaa Rakelin, sinun nuoremman tyttäres tähden.

18. Ja Jacob racasti Rahelit ja sanoi: minä palwelen sinua seidzemen ajastaica Rahelin sinun nuoremman tyttäres tähden.

19. Laaban vastasi: Parempi on, että annan hänet sinulle, kuin että antaisin hänet jollekin toiselle; jää luokseni.

19. Laban vastasi: parempi on, että minä hänen annan sinulle, kuin jollekin toiselle: ole minun tykönäni.

19. Laban wastais: parambi on että minä hänen annan sinulle cuin jollakin toiselle ole minun tykönäni.

20. Jaakob palveli siis seitsemän vuotta saadakseen Raakelin, ja ne tuntuivat hänestä muutamilta päiviltä; niin hän rakasti häntä.

20. Niin palveli Jakob Rakelin tähden seitsemän ajastaikaa: ja ne olivat hänen silmissänsä niinkuin muutamat päivät, rakastaissansa häntä.

20. Nijn palweli Jacob Rahelin tähden seidzemen ajastaica ja se aica näkyi lyhyexi nijn rackana hän piti hänen.

21. Senjälkeen Jaakob sanoi Laabanille: Anna minulle vaimoni, sillä aikani on nyt kulunut umpeen, mennäkseni hänen tykönsä.

21. Ja Jakob sanoi Labanille: anna minun emäntäni minulle: sillä minun aikani on täytetty mennä hänen tykönsä.

21. Ja Jacob sanoi Labanille: anna minun emändän minulle: sillä nyt on aica minun maata hänen cansans.

22. Silloin Laaban kutsui kokoon kaikki sen paikkakunnan asukkaat ja laittoi pidot;

22. Niin Laban kutsui kokoon kaiken sen paikkakunnan miehet, ja piti häät.

22. Nijn Laban coconcudzui caiken sen paickacunnan miehet ja piti häät.

23. mutta illalla hän otti tyttärensä Leean ja vei hänet hänen luokseen; ja hän yhtyi häneen.

23. Mutta ehtoona otti hän tyttärensä Lean, ja vei sen hänen tykönsä: ja hän makasi sen tykönä.

23. Mutta ehtona otti hän Lean hänen tyttärens ja wei sen hänen tygöns ja hän macais sen tykönä.

24. Ja Laaban antoi orjattarensa Silpan tyttärellensä Leealle orjattareksi.

24. Ja Laban antoi tyttärellensä Lealle piikansa Silpan piiaksi.

24. Ja Laban andoi hänen tyttärellens Lealle hänen pijcans Silpan pijcaxi.

25. Aamulla hän näki, että se oli Leea. Ja hän sanoi Laabanille: Mitä oletkaan minulle tehnyt? Olenhan palvellut sinua saadakseni Raakelin! Miksi petit minut?

25. Aamulla, katso, se oli Lea. Ja hän sanoi Labanille: miksis tämän minulle teit? enkö minä Rakelin tähden palvellut sinua? miksis minun petit?

25. Amulla cadzo se oli Lea. Ja hän sanoi Labanille: mixis tämän minulle teit? engö minä Rahelin tähden palwellut sinua? mixis minun petit?

26. Laaban vastasi: Ei ole meidän maassamme tapana antaa nuorempaa ennen vanhempaa.

26. Vastasi Laban: ei niin ole meidän maan tapa, että nuorempi annetaan ennen vanhempaa.

26. Wastais Laban: ei nijn ole meidän maan tapa että nuorembi annetan ennen wanhembata?

27. Vietä nyt vain tämä hääviikko loppuun, niin annetaan sinulle toinenkin, kunhan olet palveluksessani vielä toiset seitsemän vuotta.

27. Täytä tämän viikko; niin se myös sinulle annetaan, siitä palveluksesta kun sinä palvelet minua vielä toiset seitsemän ajastaikaa.

27. Täytä wielä tämä wijcko nijn minä hänen myös sinulle annan sijtä palweluxest cuins palwelet minua wielä toiset seidzemen ajastaica.

28. Ja Jaakob suostui siihen, ja kun hän oli viettänyt sen viikon loppuun, antoi Laaban myöskin tyttärensä Raakelin hänelle vaimoksi.

28. Jakob teki niin, ja täytti hänen viikkonsa: ja hän antoi hänelle tyttärensä Rakelin emännäksi.

28. Jacob teki nijn ja täytti hänen wijckons ja hän andoi hänelle Rahelin hänen tyttärens emännäxi.

29. Ja Laaban antoi orjattarensa Bilhan tyttärellensä Raakelille orjattareksi.

29. Ja Laban antoi tyttärellensä Rakelille piikansa Bilhan, piiaksi.

29. Ja Laban andoi Rahelille hänen tyttärellens hänen pijcans Bilhan pijcaxi.

30. Ja hän yhtyi myös Raakeliin, ja Raakel oli hänelle rakkaampi kuin Leea; ja hän palveli Laabanin luona vielä toiset seitsemän vuotta.

30. Niin hän makasi myös Rakelin kanssa, ja piti Rakelin rakkaampana kuin Lean; ja palveli häntä vielä toiset seitsemän ajastaikaa.

30. Nijn hän macais myös Rahelin cansa ja piti Rahelin rackambana cuin Lean ja palweli händä wielä toiset seidzemen ajastaica.

31. Ja kun Herra näki, että Leeaa hyljittiin, avasi hän hänen kohtunsa; mutta Raakel oli hedelmätön.

31. Ja koska Herra näki Lean katsottavan ylön, teki hän hänen hedelmälliseksi; mutta Rakel oli hedelmätöin.

31. MUtta cosca HERra näki Lean cadzottawan ylön teki hän hänen hedelmälisexi mutta Rahelin hedelmättömäxi.

32. Niin Leea tuli raskaaksi ja synnytti pojan ja antoi hänelle nimen Ruuben, sanoen: Herra on nähnyt minun kurjuuteni; nyt on mieheni rakastava minua.

32. Niin Lea tuli raskaaksi, ja synnytti pojan, ja kutsui hänen nimensä Ruben, ja sanoi: Herra on katsonut minun ahdistukseni puoleen, nyt siis minun mieheni rakastaa minua.

32. Nijn Lea tuli rascaxi ja synnytti pojan ja cudzui hänen nimens Ruben ja sanoi: HERra on nähnyt minun ahdistuxeni nyt sijs minun miehen racasta minua.

33. Ja hän tuli jälleen raskaaksi ja synnytti pojan ja sanoi: Herra on kuullut, että minua hyljitään, ja on antanut minulle myös tämän. Niin hän antoi hänelle nimen Simeon.

33. Ja hän taas tuli raskaaksi, ja synnytti pojan, ja sanoi: Herra on kuullut minua katsottavan ylön, ja on myös tämän minulle antanut: ja kutsui hänen nimensä Simeon.

33. Ja hän taas tuli rascaxi ja synnytti pojan ja sanoi: HERra on cuullut minua cadzottawan ylön ja on myös tämän minulle andanut ja cudzui hänen nimens Simeon.

34. Ja hän tuli jälleen raskaaksi ja synnytti pojan ja sanoi: Nyt kai mieheni vihdoinkin kiintyy minuun, sillä olenhan synnyttänyt hänelle kolme poikaa. Sentähden hän antoi hänelle nimen Leevi.

34. Ja hän jälleen tuli raskaaksi ja synnytti pojan, ja sanoi: nyt taas minun mieheni pysyy minun tykönäni: sillä minä synnytin hänelle kolme poikaa. Sentähden hän kutsui hänen nimensä Levi.

34. Ja hän jällens tuli rascaxi ja synnytti pojan ja sanoi: nyt taas minun miehen pysy minun tykönäni: sillä minä synnytin hänelle colme poica. Sentähden hän cudzui hänen nimens Lewi.

35. Ja hän tuli vieläkin raskaaksi ja synnytti pojan ja sanoi: Nyt minä kiitän Herraa. Sentähden hän antoi hänelle nimen Juuda. Sitten hän lakkasi synnyttämästä.

35. Ja hän tuli vielä raskaaksi, ja synnytti pojan, ja sanoi: nyt minä kiitän Herraa; sentähden kutsui hän hänen nimensä Juuda: ja lakkasi synnyttämästä.

35. Neljännen kerran tuli hän rascaxi ja synnytti pojan ja sanoi: nyt minä kijtän HERra sentähden cudzui hän hänen nimens Juda ja lackais synnyttämäst.