13 luku

Aabraham ja Loot eroavat.

1. Niin Abram lähti pois Egyptistä, hän ja hänen vaimonsa ja kaikki, mitä hänellä oli, ja Loot hänen kanssaan, Etelämaahan.

1. Niin Abram vaelsi ylös Egyptistä emäntänsä ja kaiken kalunsa kanssa, ja Lot hänen kanssansa, etelään päin.

1. Nijn Abram waelsi Egyptist emändäns ja caiken caluns cansa ja Loth hänen cansans etelän päin.

2. Abram oli hyvin rikas: hänellä oli karjaa, hopeata ja kultaa.

2. Ja Abramilla oli sangen paljo karjaa, hopiaa ja kultaa.

2. Ja Abramilla oli sangen paljo carja hopiata ja culda.

3. Ja hän vaelsi, kulkien levähdyspaikasta toiseen, Etelämaasta Beeteliin asti, aina siihen paikkaan, missä hänen majansa oli ensi kerralla ollut, Beetelin ja Ain välillä,

3. Ja hän matkusti edespäin etelästä BetEliin asti, hamaan siihen paikkaan, jossa hänen majansa oli ennen ollut, BetElin ja Ain vaiheella:

3. Ja hän matcusti edespäin eteläst BethElin asti haman sijhen paickaan josa hänen majans oli ennen ollut BethElin ja Ain waihella/

4. siihen paikkaan, johon hän ennen oli rakentanut alttarin; ja Abram huusi siinä avuksi Herran nimeä.

4. Juuri siihen paikkaan, johon hän ennen alttarin oli rakentanut; ja Abram saarnasi siinä Herran nimestä.

4. Juuri sijhen paickaan johon hän ennen Altarin oli rakendanut ja saarnais sijnä HErran nimest.

5. Ja myöskin Lootilla, joka vaelsi Abramin kanssa, oli pikkukarjaa, raavaskarjaa ja telttoja.

5. Mutta Lotilla, joka Abramia seurasi, oli myös lampaita, ja karjaa, ja majoja.

5. Mutta Lothilla joca Abramia seurais oli myös lambaita ja carja ja majoja.

6. Eikä maa riittänyt heidän asuakseen yhdessä, sillä heillä oli paljon omaisuutta, niin etteivät voineet yhdessä asua.

6. Ja ei heitä vetänyt maa yhdessä asumaan; sillä heillä oli paljo tavaraa, eikä taitaneet yhdessä asua.

6. Ja ei heitä wetänyt maa yhdes asuman sillä heillä oli paljo tawara eikä tainnet yhdes asua.

7. Niin syntyi riitaa Abramin karjapaimenten ja Lootin karjapaimenten välillä. Ja siihen aikaan asuivat siinä maassa kanaanilaiset ja perissiläiset.

7. Ja riita oli Abramin paimenien ja Lotin paimenien välillä: Ja siihen aikaan asuivat myös Kanaanealaiset ja Pheresiläiset maalla.

7. Ja rijta oli aina Abramin paimenitten ja Lothin paimenitten wälillä. Ja sijhen aican asuit myös Cananerit ja Phereserit maalla.

8. Silloin Abram sanoi Lootille: Älköön olko riitaa meidän välillämme, minun ja sinun, älköönkä minun paimenteni ja sinun paimentesi välillä, sillä olemmehan veljeksiä.

8. Niin Abram sanoi Lotille: älkään olko riita minun ja sinun välilläs, ja minun ja sinun paimentes välillä: sillä me olemme miehet veljekset.

8. Nijn Abram sanoi Lothille: älkän olco rijta minun ja sinun wälilläs ja minun ja sinun paimendes wälillä: sillä me olem weljexet.

9. Eikö koko maa ole avoinna edessäsi? Eroa minusta. Jos sinä menet vasemmalle, niin minä menen oikealle, tahi jos sinä menet oikealle, niin minä menen vasemmalle.

9. Eikö koko maa ole edessäs altis? eroita sinus minusta, jos sinä menet vasemmalle puolelle, minä menen oikialle, eli jos sinä menet oikialle, minä menen vasemmalle.

9. Eikö coco maa ole edesäs aldis? eroita sinus minusta jos sinä menet wasemalle puolelle minä menen oikialle eli jos sinä menet oikialle minä menen wasemalle.

10. Ja Loot nosti silmänsä ja näki koko Jordanin lakeuden olevan runsasvetistä seutua; ennenkuin Herra hävitti Sodoman ja Gomorran, oli se Sooariin saakka niinkuin Herran puutarha, niinkuin Egyptin maa.

10. Niin Lot nosti silmänsä, ja katseli kaiken Jordanin lakeuden; sillä se oli vedestä viljainen: ennen kuin Herra Sodoman ja Gomorran hukutti, oli se niinkuin Herran yrttitarha, niinkuin Egyptin maa, siihenasti kuin Zoariin tullaan.

10. Nijn Loth nosti silmäns ja cadzeli caiken Jordanin lakeuden: sillä ennencuin HErra Sodoman ja Gomorran hucutti oli se wedest wiljainen sijhenasti cuin Zoarijn tullan nijncuin HErran krydimaa nijncuin Egyptin maa.

11. Niin Loot valitsi itselleen koko Jordanin lakeuden ja siirtyi itään päin, ja he erkanivat toisistaan.

11. Ja Lot vallitsi itsellensä koko sen lakeuden Jordanin tykönä, ja matkusti itään päin: ja niin veljekset erkanivat toinen toisestansa:

11. Ja Loth walidzi hänellens coco sen lakeuden Jordanin tykönä ja matcusti itän päin: ja nijn weljexet ercanit toinen toisestans/

12. Abram asettui Kanaanin maahan, Loot asettui lakeuden kaupunkeihin ja siirtyi siirtymistään telttoineen Sodomaan asti.

12. Että Abram asui Kanaanin maalla, ja Lot asui lakeuden kaupungeissa, ja pani majansa Sodoman puoleen.

12. Että Abram asui Canaan maalla ja Loth asui sen lakeuden Caupungeis ja pani majans Sodoman puoleen.

13. Mutta Sodoman kansa oli kovin pahaa ja syntistä Herran edessä.

13. Mutta Sodoman kansa oli paha, ja rikkoi kovin Herraa vastaan.

13. Mutta Sodoman Canssa oli paha ja ricoit cowin HERra wastan.

14. Ja Herra sanoi Abramille, sen jälkeen kuin Loot oli hänestä eronnut: Nosta silmäsi ja katso siitä paikasta, missä olet, pohjoiseen, etelään, itään ja länteen.

14. Ja Herra sanoi Abramille, sitte kuin Lot oli eroittanut itsensä Abramista: nosta nyt silmäs ja katso siitä, kussas asut, pohjan puoleen, etelän puoleen, idän puoleen ja lännen puoleen.

14. Cosca Loth oli eroittanut idzens Abramist sanoi HErra Abramille: nosta silmäs ja cadzo sijtä cusas nyt asut pohjan etelän idän ja lännen puoleen:

15. Sillä kaiken maan, jonka näet, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi ikuisiksi ajoiksi.

15. Sillä kaiken sen maan, minkä sinä näet, annan minä sinulle, ja sinun siemenelles ijankaikkiseksi.

15. Sillä caiken sen maan cuins näet annan minä sinulle ja sinun siemenelles ijancaickisexi.

16. Ja minä teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin maan tomun. Jos voidaan lukea maan tomu, niin voidaan lukea myöskin sinun jälkeläisesi.

16. Ja teen sinun siemenes niinkuin tomun maan päällä: että jos joku taita lukea tomun maan päällä, niin hän myös taitaa sinun siemenes lukea.

16. Ja teen sinun siemenes nijncuin tomun maan päällä. Taitaco jocu lukea tomun maan päällä nijn hän myös taita sinun siemenes lukea.

17. Nouse ja vaella maata pitkin ja poikin, sillä sinulle minä sen annan.

17. Nouse ja vaella maata pitkin ja poikin: sillä sinulle minä sen annan.

17. Sentähden nouse ja waella maata pitkin ja poikin: sillä sinulle minä sen annan.

18. Ja Abram siirtyi siirtymistään telttoineen ja tuli ja asettui Mamren tammistoon, joka on Hebronin luona, ja rakensi sinne alttarin Herralle.

18. Niin Abram siirsi majansa, ja tuli, ja asui Mamren lakeudella, joka on Hebronissa: ja rakensi siinä alttarin Herralle.

18. Nijn Abram sijrsi majans ja tuli ja asui Mamren lakeudella joca on Hebronis ja rakensi sijnä