31 luku

Kostoretki midianilaisia vastaan. Saaliin jakoa.

1. Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:

1. Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:

1. JA HERra puhui Mosexelle sanoden:

1 And Jehovah spoke to Moses, saying,

1. And the LORD spake unto Moses, saying,

1. Og Herren talede til Mose og sagde:

1. Och Herren talade med Mose, och sade:

1. Ja Jehowa räkis Mosesse wasto ja ütles:

1. Viešpats tarė Mozei:

1. Und der HERR redete mit Mose und sprach:

1. L'Éternel parla encore à Moïse, en disant:

1. ÍTEM, Jehová habló a Moisés, diciendo:

1 En de HEERE sprak tot Mozes, zeggende:

1. Potem rzekł Pan do Mojżesza, mówiąc:

1. És szóla az Úr Mózesnek, mondván:

1 И сказал Господь Моисею, говоря:

1. І промовив Господь до Мойсея кажучи:

2. Kosta israelilaisten puolesta midianilaisille. Senjälkeen sinut otetaan pois heimosi tykö.

2. Kosta täydellisesti Midianilaisille Israelin lasten puolesta, sitte kootaan sinä kansas tykö.

2. Costa Midianitereille Israelin lasten puolesta ja coco sijtte idzes sinun Canssas tygö.

2 Avenge the sons of Israel of the Midianites. Afterward you will be gathered to your people.

2. Avenge the children of Israel of the Midianites: afterward shalt thou be gathered unto thy people.

2. Hævn over Israels Børn paa Midi aniterne; derefter skal du samles til dit Folk.

2. Hämna Israels barn öfver de Midianiter, att du sedan församkar dig till ditt folk.

2. Maksa Israeli laste pärrast Midjani-rahwa kätte; pärrast pead sa omma rahwa jure sama ärrakorristud.

2. ‘‘Atkeršyk midjaniečiams už izraelitams padarytas skriaudas ir tada susijungsi su savo tauta’‘.

2. Räche die Kinder Israel an den Midianitern, daß du darnach dich sammelst zu deinem Volk.

2. Venge les enfants d'Israël des Madianites; puis tu seras recueilli vers tes peuples.

2. Haz la venganza de los hijos de Israel de los Madianitas, después serás recogido a tus pueblos.

2 Neem de wraak der kinderen Israels van de Midianieten; daarna zult gij verzameld worden tot uw volken.

2. Pomścij się krzywdy synów Izraelskich nad Madyjanitami, i potem przyłączon będziesz do ludu twego.

2. Állj bosszút [1†] Izráel fiaiért a Midiánitákon, azután a te népeidhez takaríttatol.

2 отмсти Мадианитянам за сынов Израилевых, и после отойдешь к народу твоему.

2. Помстись на Мидіянїях за синів Ізрайлевих; тодї прилучиш ся до предків твоїх.

3. Niin Mooses puhui kansalle sanoen: Varustakaa joukostanne miehiä sotaan, ja lähtekööt he Midiania vastaan toimittamaan Herran koston Midianille.

3. Niin Moses puhui kansalle sanoen: hankitkaat teistänne miehet sotaan Midianilaisia vastaan, että he kostaisivat Midianilaisia, Herran puolesta.

3. Nijn Moses puhui Canssalle sanoden: hangitcat teistän miehet sotaan Midianitereitä wastan että he costaisit Midianitereille HERran puolest.

3 And Moses spoke to the people, saying, Arm men from among you* for the war, that they may go against Midian, to execute Jehovah's vengeance on Midian.

3. And Moses spake unto the people, saying, Arm some of yourselves unto the war, and let them go against the Midianites, and avenge the LORD of Midian.

3. Da talede Mose til Folket og sagde: Lader Mænd iblandt eder væbne sig til Strid, og de skulle drage imod Midianiterne at udføre; Herrens Hævn paa Midianiterne;

3. Så talade Mose med folket, och sade: Väpner män af eder till härs emot de Midianiter, att de hämnas Herran öfver de Midianiter;

3. Siis räkis Moses rahwa wasto ja ütles: sago teie seast mehhi söa tarwis walmistud, et nemmad lähhäwad Midjani-rahwa wasto ja Jehowa polest Midjani-rahwa kätte makswad.

3. Mozė įsakė apginkluoti vyrus, kurie vykdys Viešpaties kerštą midjaniečiams,

3. Da redete Mose mit dem Volk und sprach: Rüstet unter euch Leute zum Heer wider die Midianiter, daß sie den HERRN rächen an den Midianitern,

3. Moïse parla donc au peuple, en disant: Équipez d'entre vous des hommes pour la guerre; et qu'ils attaquent Madian, pour exécuter la vengeance de l'Éternel sur Madian.

3. Entónces Moisés habló al pueblo, diciendo: Armáos algunos de vosotros para la guerra, y serán contra Madián y harán la venganza de Jehová en Madián.

3 Mozes dan sprak tot het volk, zeggende: Dat zich mannen uit u ten strijde toerusten, en dat zij tegen de Midianieten zijn, om de wraak des HEEREN te doen aan de Midianieten.

3. Tedy rzekł Mojżesz do ludu, mówiąc: Wyprawcie z pośrodku siebie męże ku bitwie, aby szli przeciw Madyjanitom, i wykonali pomstę Paóską nad nimi.

3. Szóla azért Mózes a népnek, mondván: Készítsétek fel magatok közül a viadalra való embereket, és induljanak Midián ellen, hogy bosszút álljanak az Úrért Midiánon.

3 И сказал Моисей народу, говоря: вооружите из себя людей на войну, чтобы они пошли против Мадианитян, совершить мщение Господне над Мадианитянами;

3. І промовив Мойсей до люду словами: Оружіть людей зміж вас на війну, щоб ійти їм на Мидіянїя, сповнити помсту Господню на Мидіянїєві.

4. Tuhat miestä jokaisesta sukukunnasta, kaikista Israelin sukukunnista, lähettäkää sotaan.

4. Jokaisesta sukukunnasta pitää teidän lähettämän tuhannen sotaan, kaikista Israelin sukukunnista.

4. Jocaidzest sucucunnast tuhannen nijn että te lähetät sotaan caikista Israelin sucucunnista.

4 From every tribe a thousand, throughout all the tribes of Israel, you* will send to the war.

4. Of every tribe a thousand, throughout all the tribes of Israel, shall ye send to the war.

4. et Tusinde af hver Stamme, af alle Israels Stammer, skulle I send til Striden.

4. Utu hvart slägte ett tusend, så att I skicken i hären af alla Israels slägter.

4. Tuhhat igga sou-arrust, keikist Israeli sou-arrudest peate teie sötta läkkitama.

4. ir pasiųsti po tūkstantį vyrų iš kiekvienos giminės.

4. aus jeglichem Stamm tausend, daß ihr aus allen Stämmen Israels in das Heer schickt.

4. Vous enverrez à la guerre mille hommes par tribu, de toutes les tribus d'Israël.

4. Mil de cada tribu de todas las tribus de los hijos de Israel enviaréis a la guerra.

4 Van elken stam onder alle stammen Israels zult gij een duizend ten strijde zenden.

4. Po tysiącu z każdego pokolenia, ze wszystkich pokoleó Izraelskich wyślecie na wojnę.

4. Ezret-ezret egy-egy törzsből, Izráelnek minden törzséből küldjetek a hadba.

4 по тысяче из колена, от всех колен Израилевых пошлите на войну.

4. По тисячі чоловіка з одного поколїння, від усїх поколїнь Ізрайлевих вишлете і поставите до війська.

5. Silloin annettiin Israelin heimoista tuhat miestä jokaisesta sukukunnasta, yhteensä kaksitoista tuhatta sotaan varustettua miestä.

5. Niin otettiin Israelin sukukunnista joka sukukunnasta tuhannen, niin että he varustivat sotaan kaksitoistakymmentä tuhatta.

5. Ja he otit Israelin tuhannist joca sucucunnast tuhannen nijn että he hangidzit sotaan caxitoistakymmendä tuhatta.

5 So there were delivered, out of the thousands of Israel, a thousand of every tribe, twelve thousand armed for war.

5. So there were delivered out of the thousands of Israel, a thousand of every tribe, twelve thousand armed for war.

5. Og der udtoges af lsraels Tusinder et Tusinde for hver Stamme, tolv Tusinde væbnede til Strid.

5. Och de togo af Israels tusender, ju tusende af hvart slägtet, tolftusende väpnade till härs.

5. Ja Israeli tuhhandist pandi wälja tuhhat igga sou-arrust, ühte kaksteistkümmend tuhhat, mis walmistud söa tarwis.

5. Buvo atskirta po tūkstantį vyrų iš kiekvienos giminės, iš viso dvylika tūkstančių, pasirengusių kovai.

5. Und sie nahmen aus den Tausenden Israels je tausend eines Stammes, zwölftausend gerüstet zum Heer.

5. On leva donc, d'entre les milliers d'Israël, mille hommes par tribu, douze mille hommes équipés pour la guerre.

5. Así fueron dados de los millares de Israel mil por cada una tribu, doce mil a punto de guerra.

5 Alzo werden geleverd uit de duizenden van Israel, duizend van elken stam, twaalf duizend toegerusten ten strijde.

5. I wyprawili z tysiąców Izraelskich, po tysiącu z każdego pokolenia, dwanaście tysięcy ludzi gotowych do bitwy.

5. Kiválogatának azért Izráel ezereiből, ezeret törzsenként, tizenkét ezeret, viadalra készet.

5 И выделено из тысяч Израилевых, по тысяче из колена, двенадцатьтысяч вооруженных на войну.

5. І вибрали зміж тисячей Ізраїля по тисячі чоловіка з кожного поколїння, дванайцять тисяч оружних на війну.

6. Ja Mooses lähetti heidät, tuhat miestä jokaisesta sukukunnasta, sotaan sekä heidän kanssaan Piinehaan, pappi Eleasarin pojan; tällä oli mukanaan pyhät esineet ja hälytystorvet.

6. Ja Moses lähetti heidät sotaan, tuhannen jokaisesta sukukunnasta, ynnä Pinehaan papin Eleatsarin pojan kanssa, ja pyhät aseet, ja myös ilotorvet hänen kädessänsä.

6. Ja Moses lähetti heidän sotaan tuhannen jocaidzest sucucunnast ynnä Pinehan papin Eleazarin pojan cansa ja pyhät aset ja myös riemu Basunat heidän kädesäns.

6 And Moses sent them, a thousand of every tribe, to the war, them and Phinehas the son of Eleazar the priest, to the war, with the vessels of the sanctuary and the trumpets for the alarm in his hand.

6. And Moses sent them to the war, a thousand of every tribe, them and Phinehas the son of Eleazar the priest, to the war, with the holy instruments, and the trumpets to blow in his hand.

6. Og Mose sendte dem, tusinde for hver Stamme, til Striden, dem og Pinehas, Præsten Eleasers Søn, til Striden, og de hellige Redskaber og Klangbasunerne vare i hans Haand.

6. Och Mose skickade dem med Pinehas, Prestens Eleazars son, i här, och de helga tygen, och de klangtrummeter i hans hand.

6. Ja Moses läkkitas neid sötta igga sou-arrust tuhhat, neid ja preestri Eleasari poia Pineasi sötta, ja pühhad riistad ja helledad trumpetid ollid temma käes.

6. Mozė juos išsiuntė su kunigo Eleazaro sūnumi Finehasu, kuriam pavedė šventus daiktus ir trimitus.

6. Und Mose schickte sie mit Pinehas, dem Sohn Eleasars, des Priesters, ins Heer und die heiligen Geräte und die Halldrommeten in seiner Hand.

6. Et Moïse les envoya à la guerre, mille par tribu, avec Phinées, fils d'Éléazar, le sacrificateur, qui avait les instruments sacrés, les trompettes éclatantes en sa main.

6. Y Moisés los envió a la guerra: mil de cada tribu envió, y Finees hijo de Eleazar sacerdote fué a la guerra, con los santos instrumentos, con las trompetas del júbilo en su mano.

6 En Mozes zond hen ten strijde, duizend van elken stam, hen en Pinehas, den zoon van Eleazar, den priester, ten strijde, met de heilige vaten, en de trompetten des geklanks in zijn hand.

6. I wysłał je Mojżesz po tysiącu z każdego pokolenia na wojnę; posłał też z nimi Fineesa, syna Eleazara kapłana, na wojnę, a naczynia święte, i trąby do trąbienia były w ręku jego.

6. És elküldé őket Mózes, törzsenként ezeret-ezeret a hadba, és velök Fineást, Eleázár papnak fiát is a hadba; és a szent edények és a riadó kürtök valának az ő keze alatt.

6 И послал их Моисей на войну, по тысяче из колена, их и Финееса, сына Елеазара, священника, на войну, и в руке его священные сосуды и трубы для тревоги.

6. І вислав їх Мойсей, по тисячі з кожного поколїння, на війну, їх і Пінегаса Єлеазаренка, сьвященника, на війну; а посуди сьвятинї і труби для трівоги були в його руках.

7. Niin he lähtivät sotimaan Midiania vastaan, niinkuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut, ja surmasivat kaikki miehenpuolet.

7. Ja he sotivat Midianilaisia vastaan, niinkuin Herra oli Mosekselle käskenyt, ja löivät kuoliaaksi kaiken miehenpuolen.

7. Ja he sodit Midianitereitä wastan nijncuin HERra oli Mosexelle käskenyt ja löit cuoliaxi caiken miehenpuolen.

7 And they warred against Midian as Jehovah commanded Moses and they killed every male.

7. And they warred against the Midianites, as the LORD commanded Moses; and they slew all the males.

7. Og de strede imod Midianiterne, som Herren havde befalet Mose, og de ihjelsloge alt Mandkøn.

7. Och de förde hären emot de Midianiter, såsom Herren hade budit Mose; och slogo ihjäl allt det som mankön var.

7. Ja nemmad söddisid Midjani-rahwa wasto, nenda kui Jehowa Mosest olli käsknud, ja tapsid keik meeste-rahwast ärra.

7. Jie nugalėjo midjaniečius ir išžudė visus jų vyrus, kaip Viešpats buvo įsakęs Mozei,

7. Und sie führten das Heer wider die Midianiter, wie der HERR dem Mose geboten hatte, und erwürgten alles, was männlich war.

7. Ils firent donc la guerre contre Madian, comme l'Éternel l'avait commandé à Moïse, et ils tuèrent tous les mâles.

7. Y pelearon contra Madián, como Jehová lo mandó a Moisés, y mataron a todo varón.

7 En zij streden tegen de Midianieten, gelijk als de HEERE Mozes geboden had, en zij doodden al wat mannelijk was.

7. Tedy zwiedli bitwę z Madyjanitami, jako rozkazał Pan Mojżeszowi, i pobili wszystkie mężczyzny.

7. És harczolának Midián ellen, a miképen megparancsolta vala az Úr Mózesnek, és minden férfiút [2†] megölének.

7 И пошли войною на Мадиама, как повелел Господь Моисею, и убили всех мужеского пола;

7. І почали вони бити Мидіяна, як заповідав Господь Мойсейові, та й повбивали ввесь музький пол.

8. Muiden mukana, jotka kaatuivat, he surmasivat Midianin kuninkaat Evin, Rekemin, Suurin, Huurin ja Reban, Midianin viisi kuningasta. Myös Bileamin, Beorin pojan, he surmasivat miekalla.

8. Niin tappoivat he myös Midianilaisten kuninkaat heidän lyötyjensä päälle; Evin, Rekemin, Zurin, Hurin ja Reban, ne viisi Midianilaisten kuningasta; Bileamin Beorin pojan löivät he myös miekalla.

8. Nijn löit he myös Midianiterein Cuningat lyötyden cansa nimittäin: Ewin Rekemin Zurin Hurin ja Reban wijsi Midianiterein Cuningast. Bileamin Beorin pojan löit he myös miecalla.

8 And they killed the kings of Midian with the rest of their slain: Evi and Rekem and Zur and Hur and Reba, the five kings of Midian. They also killed Balaam the son of Beor with the sword.

8. And they slew the kings of Midian, beside the rest of them that were slain; namely, Evi, and Rekem, and Zur, and Hur, and Reba, five kings of Midian: Balaam also the son of Beor they slew with the sword.

8. Tillige med de øvrige ihjelslagne sloge og Midianiternes Konger ihjel, nemlig Evi og Rekem og Zur og Hur og Reha, fem midianitiske Konger; ogsaa sloge de Bileam, Beors Søn, ihjel med Sværdet.

8. Dertill slogo de de Midianiters Konungar, med deras slagna, nämliga Evi, Rekem, Zur, Hur och Reba, de fem Midianiters Konungar; Bileam, Beors son, slogo de ock med svärd.

8. Nende hulkas mis mahhalödi, tapsid nemmad ka Midjani kunningad, Ewi ja Rekemi ja Suri ja Uri ja Reba, wiis Midjani kunningast, nemmad tapsid ka Peori poia Pileami moögaga.

8. taip pat ir jų karalius: Evį, Rekemą, Cūrą, Hūrą ir Rebą. Užmušė kardu ir Beoro sūnų Balaamą.

8. Dazu die Könige der Midianiter erwürgten sie samt ihren Erschlagenen, nämlich Evi, Rekem, Zur, Hur und Reba, die fünf Könige der Midianiter. Bileam, den Sohn Beors, erwürgten sie auch mit dem Schwert.

8. Ils tuèrent aussi les rois de Madian, outre les autres qui furent tués: Évi, Rékem, Tsur, Hur et Réba, cinq rois de Madian; ils tuèrent aussi par l'épée Balaam, fils de Béor.

8. Mataron también entre los que mataron de ellos a los reyes de Madián Evi, y Recem, y Sur, y Jur, y Rebe, cinco reyes de Madián: y a Balaam hijo de Beor mataron a cuchillo.

8 Daartoe doodden zij boven hun verslagenen, de koningen der Midianieten, Evi, en Rekem, en Zur, en Hur, en Reba, vijf koningen der Midianieten; ook doodden zij met het zwaard Bileam, den zoon van Beor.

8. Króle też Madyjaóskie pobili między inszymi pobitymi ich, Ewiego, i Rechema, i Sura, i Hura, i Rebaha, pięciu królów Madyjaóskich, i Balaama, syna Beorowego, zabili mieczem.

8. A Midián királyait is megölék, azoknak levágott népeivel egybe: Evit, Rékemet, Czúrt, Húrt, és Rebát, Midiánnak öt királyát; és Bálámot a [3†] Beór fiát is megölék fegyverrel.

8 и вместе с убитыми их убили царей Мадиамских: Евия, Рекема, Цура, Хура и Реву, пять царей Мадиамских, и Валаама, сына Веорова, убили мечом;

8. І вбили вони опріч инших вбитих царів Мидіяна: Евія і опріч инших Рекема і Зура і Гура і Реба, пятьох царів Мидіянських; так само Білеама Бейоренка вбили мечем.

9. Mutta israelilaiset ottivat vangiksi midianilaisten vaimot ja lapset ja ryöstivät kaikki heidän juhtansa ja kaiken heidän karjansa ja kaiken heidän tavaransa.

9. Mutta Israelin lapset ottivat vangiksi Midianilaisten vaimot ja heidän lapsensa, ja kaikki heidän eläimensä ja kaikki heidän kalunsa ja kaiken heidän hyvyytensä ryöstivät he.

9. Mutta Israelin lapset otit fangixi Midianiterein waimot heidän lapsens ja caicki heidän eläimens ja caicki heidän carjans ja ryöstit caiken heidän hywydens.

9 And the sons of Israel took captive the women of Midian and their little ones. And all their cattle and all their flocks and all their goods, they took for a prey.

9. And the children of Israel took all the women of Midian captives, and their little ones, and took the spoil of all their cattle, and all their flocks, and all their goods.

9. Og Israels Børn toge Midianiternes Hustruer og deres smaa Børn fangne; og alle deres Lastdyr og alt deres Kvæg og al deres Formue røvede de.

9. Och Israels barn togo till fångar de Midianiters qvinnor med deras barn; all deras boskap, alla deras håfvor, och allt deras gods skinnade de;

9. Ja Israeli lapsed wisid Midjani-ma naeste-rahwast ja nende wäetimad lapsed wangi, ja risusid ärra keik nende lojuksed ja keik nende weiksed ja keik nende warrandust,

9. Jie paėmė į nelaisvę jų moteris, vaikus, visus galvijus ir visą midjaniečių lobį,

9. Und die Kinder Israel nahmen gefangen die Weiber der Midianiter und ihre Kinder; all ihr Vieh, alle ihre Habe und alle ihre Güter raubten sie,

9. Et les enfants d'Israël emmenèrent prisonnières les femmes de Madian et leurs petits enfants; et ils pillèrent tout leur bétail, tous leurs troupeaux, et tous leurs biens.

9. Y llevaron cautivas los hijos de Israel las mujeres de los Madianitas, y sus chiquitos, y todas sus bestias, y todos sus ganados, y robaron toda su hacienda.

9 Maar de kinderen Israels namen de vrouwen der Midianieten, en hun kinderkens gevangen; zij roofden ook al hun beesten, en al hun vee, en al hun vermogen.

9. I pobrali w niewolą synowie Izraelscy żony Madyjaóczyków, i dziatki ich, i wszystko bydło ich, i wszystkie trzody ich, i wszystkie majętności ich pobrali;

9. És fogságba vivék Izráel fiai a Midiániták feleségeit és azoknak kisdedeit, és azoknak minden barmát és minden nyáját, és minden vagyonát prédára veték.

9 а жен Мадиамских и детей их сыны Израилевы взяли в плен, и весь скот их, и все стада их и все имение их взяли в добычу,

9. І сини Ізраїля позаймали в полонь все жіноцтво Мидіянське і дїтвору їх, і забрали здобичу, скотину їх і всї отари їх, і всї достатки їх;

10. Ja kaikki heidän asumansa kaupungit ja kaikki heidän leiripaikkansa he polttivat tulella.

10. Ja kaikki heidän kaupunkinsa ja asumisensa ja kaikki heidän linnansa he polttivat.

10. Ja poltit caicki heidän Caupungins ja asumisens ja caicki heidän linnans.

10 And all their cities in the places in which they dwelt and all their encampments, they burnt with fire.

10. And they burnt all their cities wherein they dwelt, and all their goodly castles, with fire.

10. Og alle deres Stæder, som de boede udi, og alle deres Byer opbændte de med Ild.

10. Och uppbrände med eld alla deras städer, deras boningar och alla borger;

10. Ja pölletasid tullega ärra keik nende liñnad ja nende ello-maiad ja keik nende tuggewad liñnad.

10. sudegino jų miestus ir stovyklas.

10. und verbrannten mit Feuer alle ihre Städte ihrer Wohnungen und alle Zeltdörfer.

10. Et ils brûlèrent toutes leurs villes, avec leurs habitations, et tous leurs bourgs;

10. Y todas sus ciudades por sus habitaciones, y todos sus palacios quemaron a fuego.

10 Voorts al hun steden met hun woonplaatsen, en al hun burchten verbrandden zij met vuur.

10. A wszystkie miasta ich, w których mieszkali, i wszystkie zamki ich popalili ogniem;

10. Minden városukat pedig az ő lakhelyeik szerint, és minden falvaikat tűzzel megégeték.

10 и все города их во владениях их и все селения их сожгли огнем;

10. А всї міста їх, по займаньщинах їх, і всї оселї їх пустили на пожар.

11. Ja he ottivat kaiken ryöstettävän ja kaiken otettavan, sekä ihmiset että karjan.

11. Ja ottivat kaiken saaliin ja kaikki mikä otettava oli, sekä ihmiset että eläimet,

11. Ja he otit heidän saalins ja caicki cuin otettapa oli sekä ihmiset että eläimet.

11 And they took all the spoil and all the prey, both of man and of beast.

11. And they took all the spoil, and all the prey, both of men and of beasts.

11. Og de toge alt Byttet og alt Rovet af Mennesker og Dyr.

11. Och togo allt rof, och allt det till tagandes var, både menniskor och boskap;

11. Ja nemmad wötsid keik saki, ja mis ial sündis wötta innimestest ja lojustest,

11. Belaisvius, gyvulius ir visą karo grobį

11. Und nahmen allen Raub und alles, was zu nehmen war, Menschen und Vieh,

11. Et ils prirent toutes les dépouilles, et tout le butin, en hommes et en bétail;

11. Y tomaron todo el despojo y toda la presa así de hombres como de bestias,

11 En zij namen al den roof, en al den buit, van mensen en van beesten.

11. I pobrali wszystkie łupy, i wszystkie plony z ludzi, i z bydła,

11. És elvivének minden ragadományt és minden prédát mind emberekből, mind barmokból.

11 и взяли все захваченное и всю добычу, от человека до скота;

11. І взяли всю здобич і все награбоване, людей і скотину,

12. Ja he toivat Moosekselle ja pappi Eleasarille sekä Israelin kansalle vangit ja ottamansa ja ryöstämänsä saaliin leiriin Mooabin arolle, joka on Jordanin luona, Jerikon kohdalla.

12. Ja veivät ne Moseksen ja papin Eleatsarin eteen, ja kaiken Israelin lasten seurakunnan eteen; vangit ja otetut eläimet, ja saaliin, leiriin Moabin kedolle, joka on Jordanin tykönä Jerihon kohdalla.

12. Ja weit ne Mosexen ja papin Eleazarin eteen ja caiken Israelin lasten seuracunnan eteen nimittäin fangit ja otetut eläimet ja ryöwätyt calut leirijn Moabiterein kedolle joca on Jordanin tykönä Jerihon cohdalla.

12 And they brought the captives and the prey and the spoil, to Moses and to Eleazar the priest and to the congregation of the sons of Israel, to the camp at the plains of Moab, which are by the Jordan at Jericho.

12. And they brought the captives, and the prey, and the spoil, unto Moses, and Eleazar the priest, and unto the congregation of the children of Israel, unto the camp at the plains of Moab, which are by Jordan near Jericho.

12. Og de førte til Mose og til Præsten Eleasar og til Israels Børns Menighed Fangene og Rovet og Byttet til Lejren paa: Moabiternes slette Marker, som ere ved Jordanen over for Jeriko.

12. Och hade det till Mose, och till Presten Eleazar, och till menighetena af Israels barn, nämliga de fångar och den tagna boskapen, och det skinnade godset, uti lägret på de Moabiters mark, som ligger vid Jordan emot Jericho.

12. Ja wisid leri Mosesse ja preestri Eleasari jure ja Israeli laste koggodusse jure need wangid, ja mis sündind wötta ja sedda saki, Moabi laggedatte peäle, mis on Jordani äres wasto Jeriko.

12. izraelitai atgabeno pas Mozę ir kunigą Eleazarą į izraelitų stovyklą Moabo lygumose prie Jordano, ties Jerichu.

12. und brachten's zu Mose und zu Eleasar, dem Priester, und zu der Gemeinde der Kinder Israel, nämlich die Gefangenen und das genommene Vieh und das geraubte Gut ins Lager auf der Moabiter Gefilde, das am Jordan liegt gegenüber Jericho.

12. Et ils amenèrent les prisonniers, les dépouilles et le butin, à Moïse, à Éléazar, le sacrificateur, et à l'assemblée des enfants d'Israël, au camp, dans les plaines de Moab, qui sont près du Jourdain de Jérico.

12. Y trajéronlo a Moisés, y a Eleazar el sacerdote, y a la congregación de los hijos de Israel; los cautivos y la presa, y los despojos, al campo, en los llanos de Moab, que están junto al Jordán de Jericó.

12 Daarna brachten zij de gevangenen, en den buit, en den roof, tot Mozes en tot Eleazar, den priester, en tot de vergadering der kinderen Israels, in het leger, in de vlakke velden van Moab, dewelke zijn aan de Jordaan van Jericho.

12. I przywiedli do Mojżesza i do Eleazara kapłana, i do zgromadzenia synów Izraelskich więźnie, i łupy, i korzyści do obozu na pola Moabskie, które są nad Jordanem przeciw Jerychu.

12. És vivék Mózeshez és Eleázár paphoz, és Izráel fiainak gyülekezetéhez a foglyokat, a prédát és a ragadományokat a táborba, a mely a Moáb mezőségén vala a Jordán mellett, Jérikhó átellenében.

12 и доставили пленных и добычу и захваченное к Моисею и к Елеазару священнику и к обществу сынов Израилевых, к стану, на равнины Моавитские, что у Иордана, против Иерихона.

12. Та й привели бранцїв і награблене і здобич до Мойсея і до Елеазара сьвященника, і до громади синів Ізраїля у табір, на поділлє Моабське, що на Йорданї, проти Єрихона.

13. Silloin Mooses ja pappi Eleasar ja kaikki kansan päämiehet lähtivät heitä vastaan leirin ulkopuolelle.

13. Ja Moses ja pappi Eleatsar ja kaikki seurakunnan päämiehet menivät heitä vastaan, ulos leiristä.

13. Ja Moses ja pappi Eleazar ja caicki seuracunnan päämiehet menit heitä wastan leiristä.

13 And Moses and Eleazar the priest and all the rulers of the congregation, went forth to meet them outside the camp.

13. And Moses, and Eleazar the priest, and all the princes of the congregation, went forth to meet them without the camp.

13. Og Mose og Eleasar, Præsten, og alle Menighedens Fyrster gik dem i Møde uden for Lejren.

13. Och Mose och Eleazar Presten, och alle Förstarna för menighetene, gingo emot dem ut för lägret.

13. Ja Moses ja preester Eleasar ja keik koggodusse würstid tullid wälja nende wasto leri tahha.

13. Mozė, kunigas Eleazaras ir visi izraelitų kunigaikščiai išėjo jų pasitikti už stovyklos.

13. Und Mose und Eleasar, der Priester, und alle Fürsten der Gemeinde gingen ihnen entgegen, hinaus vor das Lager.

13. Alors Moïse, Éléazar, le sacrificateur, et tous les principaux de l'assemblée, sortirent à leur rencontre hors du camp.

13. Y salieron Moisés, y Eleazar el sacerdote, y todos los príncipes de la congregación a recibirlos fuera del campo.

13 Maar Mozes en Eleazar, de priester, en alle oversten der vergadering, gingen uit hen tegemoet, tot buiten voor het leger.

13. I wyszli Mojżesz i Eleazar kapłan, i wszystkie książęta zgromadzenia przeciwko nim przed obóz.

13. Kimenének azért Mózes és Eleázár pap, és a gyülekezetnek minden fejedelme ő eléjök a táboron kívül.

13 И вышли Моисей и Елеазар священник и все князья общества навстречу им из стана.

13. І вийшли Мойсей та Єлеазар сьвященник і всї князї громадські назустріч їм перед табором.

14. Ja Mooses vihastui sotajoukon johtajiin, tuhannen- ja sadanpäämiehiin, kun he palasivat sotaretkeltä.

14. Ja Moses vihastui sodan päämiesten päälle, jotka olivat päämiehet tuhannen ja sadan päällä, kuin siitä sodan joukosta tulivat.

14. JA Moses wihastui sodan päämiestän päälle jotca olit sadan ja tuhannen päällä jotca sijtä sodan joucosta tulit.

14 And Moses was angry with the officers of the army, the captains of thousands and the captains of hundreds, who came from the service of the war.

14. And Moses was wroth with the officers of the host, with the captains over thousands, and captains over hundreds, which came from the battle.

14. Og Mose blev vred paa dem, som vare beskikkede over Hæren, paa Fyrsterne over Tusinderne og Fyrsterne over Hundederne, de som kom fra. Krigstoget.

14. Och Mose vardt vred på härens höfvitsmän, som höfvitsmän voro öfver tusende, och öfver hundrade, och kommo utu hären och stridene;

14. Ja Moses wihhastas wägga nende wäe-üllematte peäle, kes ollid pealikkud ülle igga tuhhande ja pealikkud igga ülle saa, kes söast ja taplussest tulnud.

14. Užsirūstinęs ant kariuomenės vadų, tūkstantininkų ir šimtininkų, kurie grįžo iš kovos lauko,

14. Und Mose ward zornig über die Hauptleute des Heeres, die Hauptleute über tausend und über hundert waren, die aus dem Heer und Streit kamen,

14. Et Moïse s'irrita contre les capitaines de l'armée, les chefs de milliers, et les chefs de centaines qui revenaient de cette expédition guerrière.

14. Y Moisés se enojó contra los capitanes del ejército, los tribunos y centuriones que volvían de la guerra.

14 En Mozes werd grotelijks vertoornd tegen de bevelhebbers des heirs, de hoofdlieden der duizenden, en de hoofdlieden der honderden, die uit den strijd van dien oorlog kwamen.

14. I rozgniewał się bardzo Mojżesz na hetmany wojska onego, na pułkowniki, i na rotmistrze, którzy się byli wrócili z onej bitwy.

14. És megharaguvék Mózes a hadnak vezetőire, az ezredesekre és századosokra, a kik megjöttek vala a harczról.

14 И прогневался Моисей на военачальников, тысяченачальников истоначальников, пришедших с войны,

14. І розгнївився Мойсей на воєводів та на тисячників і на сотників, що з війни вернулись;

15. Ja Mooses sanoi heille: Oletteko siis jättäneet henkiin kaikki naiset?

15. Ja Moses sanoi heille: ettekö te ole kaikki vaimot jättäneet elämään?

15. Ja Moses sanoi heille: ettekö te ole caickia waimoja jättänet elämän?

15 And Moses said to them, Have you* saved all the women alive?

15. And Moses said unto them, Have ye saved all the women alive?

15. Og Mose sagde til dem: Have I ladet Kvinderne leve?

15. Och sade till dem: Hafven I låtit alla qvinnor lefva?

15. Ja Moses ütles nende wasto: Kas teie ollete keik naeste-rahwast jätnud ellama?

15. Mozė tarė: ‘‘Kodėl palikote gyvas moteris?

15. und sprach zu ihnen: Warum habt ihr alle Weiber leben lassen?

15. Et Moïse leur dit: Vous avez laissé la vie à toutes les femmes?

15. Y díjoles Moisés: ¿Todas las mujeres habéis reservado?

15 En Mozes zeide tot hen: Hebt gij dan alle vrouwen laten leven?

15. I mówił do nich Mojżesz: Przeczżeście żywo zachowali wszystkie niewiasty?

15. És monda nékik Mózes: Megtartottátok-é életben mind az asszonyokat?

15 и сказал им Моисей: для чего вы оставили в живых всех женщин?

15. І каже до них Мойсей: Про що ви зоставили живими все жіноцтво?

16. Katso, nehän ne olivat, jotka Bileamin neuvosta saivat israelilaiset antautumaan uskottomuuteen Herraa vastaan Peorin vuoksi, niin että vitsaus kohtasi Herran seurakuntaa.

16. Katso, eikö ne Bileamin neuvosta kääntäneet Israelin lapsia syntiä tekemään Herraa vastaan Peorin asiassa, ja rangaistus tuli Herran kansan päälle.

16. Cadzo eikö ne käändänet Israelin lapsia Bileamin neuwost syndiä tekemän HERra wastan Peorin asias ja rangaistus tuli HERran Canssan päälle.

16 Behold, these caused the sons of Israel, through the counsel of Balaam, to commit trespass against Jehovah in the matter of Peor and so the plague was among the congregation of Jehovah.

16. Behold, these caused the children of Israel, through the counsel of Balaam, to commit trespass against the LORD in the matter of Peor, and there was a plague among the congregation of the LORD.

16. Se, disse bleve paa Bileams Ord Anledning for Israel Børn til Troløshed mod Herren formedelst Sagen med Peor; hvorfor Plagen kom over Herrens Menighed.

16. Si, hafva icke de förvändt Israels barn, genom Bileams råd, till att synda emot Herran på Peor; och en plåga öfvergick Herrans menighet?

16. Wata need on Pileami sanna peäle Israeli lapsed saatnud wallatusse sisse Jehowa wasto Peori asja pärrast, et nuhtlus Jehowa koggodusse peäle sai.

16. Argi ne jos suvedžiojo izraelitus, patariant Balaamui, nusikalsti Viešpačiui Baal Peore, dėl ko tauta buvo nubausta maru.

16. Siehe, haben nicht dieselben die Kinder Israel durch Bileams Rat abwendig gemacht, daß sie sich versündigten am HERRN über dem Peor und eine Plage der Gemeinde des HERRN widerfuhr?

16. Voici, ce sont elles qui, d'après la parole de Balaam, ont donné occasion aux enfants d'Israël de commettre un crime contre l'Éternel dans l'affaire de Peor, ce qui attira la plaie sur l'assemblée de l'Éternel.

16. He aquí, ellas fueron a los hijos de Israel por consejo de Balaam para dar prevaricación contra Jehová en el negocio de Pehor, por lo cual hubo mortandad en la congregación de Jehová.

16 Ziet, deze waren, door den raad van Bileam, den kinderen Israels, om oorzake der overtreding tegen den HEERE te geven, in de zaak van Peor; waardoor die plaag werd onder de vergadering des HEEREN.

16. Gdyż te są, które synom Izraelskim za radą Balaamową dały przyczynę do przestępstwa przeciw Panu przy bałwanie Fegor, skąd była przyszła plaga na zgromadzenie Paóskie.

16. Ímé ők voltak, a kik Izráel fiait Bálám [4†] tanácsából hűtlenségre bírták az Úr ellen a Peór dolgában; és lőn csapás az Úr gyülekezetén.

16 вот они, по совету Валаамову, были для сынов Израилевых поводом к отступлению от Господа в угождение Фегору, за что и поражение было в обществе Господнем;

16. Се ж вони були по радї Білеама принадою синам Ізрайлевим, щоб вони вчинили зраду проти Господа, задля Пейора, через що й був помір у громадї Господнїй.

17. Niin surmatkaa siis kaikki poikalapset ja surmatkaa myös jokainen vaimo, joka on yhtynyt mieheen.

17. Niin lyökäät nyt kuoliaaksi kaikki miehenpuoli lasten seassa, ja kaikki vaimot, jotka miehen tunteneet ja miehen kanssa maanneet ovat, lyökäät myös kuoliaaksi.

17. Nijn sijs cuoliaxi lyökät caicki miehenpuoli lasten seas ja caicki waimot cuin miehen tundenet owat ja maannet tykönä.

17 Now therefore kill every male among the little ones and kill every woman that has known man by lying with him.

17. Now therefore kill every male among the little ones, and kill every woman that hath known man by lying with him.

17. Og nu, slaar alt Mandkøn ihjel iblandt smaa Børn, og slaar hver Kvinde ihjel, som har kendt Mand, ved at ligge hos Mandkøn;

17. Så slår nu ihjäl allt det som mankön är ibland barnen, och alla de qvinnor, som man känt och när legat hafva.

17. Siis tapke nüüd ärra keik meeste-rahwast wäetimatte laste seast, ja keik naeste-rahwast kes mehhega ühte sanud meeste-rahwa jures maggades, tapke ka ärra.

17. Nužudykite visus berniukus bei moteris, kurios gyveno su vyrais!

17. So erwürget nun alles, was männlich ist unter den Kindern, und alle Weiber, die Männer erkannt und beigelegen haben;

17. Maintenant donc tuez tout mâle parmi les petits enfants, et tuez toute femme qui aura eu compagnie d'homme;

17. Matád pues ahora a todos los varones en los niños: y a toda mujer que haya conocido varón en ayuntamiento de varón matád.

17 Nu dan, doodt al wat mannelijk is onder de kinderkens; en doodt alle vrouw, die door bijligging des mans een man bekend heeft.

17. Przetoż teraz pozabijajcie wszystkie mężczyzny z dzieci, i każdą niewiastę, która poznała męża, obcując z nim, zabijcie;

17. Most azért öljetek meg a kisdedek közül minden fineműt; és minden asszonyt is, a ki férfit ismert azzal való hálás végett, megöljetek.

17 итак убейте всех детей мужеского пола, и всех женщин, познавших мужа на мужеском ложе, убейте;

17. Оце ж повбивайте всїх дїтей музького полу, і все жіноцтво, що пізнало мужчину, злїгшись, також повбивайте.

18. Mutta jokainen tyttö, joka ei ole yhtynyt mieheen, jättäkää itsellenne henkiin.

18. Mutta lapsista kaikki vaimonpuoli, jotka ei ole miestä tunteneet eikä maanneet miehen tykönä, sallikaat elää teidän edessänne.

18. Mutta caicki waimonpuoli jotca ei ole miestä tundenet eikä maannet miesten tykönä sallicat elä teidän edesän.

18 But all the girls, who have not known man by lying with him, keep alive for yourselves.

18. But all the women children, that have not known a man by lying with him, keep alive for yourselves.

18. men lader alle smaa Børn af Kvindekønnet, som ikke have kendt Mandkøns Samkvem, leve for eder

18. Men all pigobarn, som icke ännu man känt, eller när legat hafva, dem låter för eder lefva.

18. Ja keik wäetimad lapsed naeste-rahwa seast, mis ei olle tunnud meeste-rahwa juures-maggamist, jätke ennestele ellusse.

18. Mergaites, kurios nėra pažinusios vyro, pasilaikykite sau.

18. aber alle Kinder, die weiblich sind und nicht Männer erkannt haben, die laßt für euch leben.

18. Mais laissez vivre, pour vous, toutes les jeunes filles qui n'ont point eu compagnie d'homme.

18. Y todas las niñas entre las mujeres, que no hayan conocido ayuntamiento de varón, os guardaréis vivas.

18 Doch al de kinderen van vrouwelijk geslacht, die de bijligging des mans niet bekend hebben, laat voor ulieden leven.

18. Ale wszystkie dzieweczki z białych głów, które nie poznały łoża męskiego, żywo zachowajcie sobie.

18. Minden leánygyermeket pedig, a kik nem háltak [5†] férfiúval, tartsatok életben magatoknak.

18 а всех детей женского пола, которые не познали мужеского ложа, оставьте в живых для себя;

18. Всїх же дїтей жіночого полу, дївчат, що не пізнали ложа з чоловіком, позоставляйте живими для себе.

19. Mutta itse oleskelkaa leirin ulkopuolella seitsemän päivää. Jokainen teistä, joka on jonkun surmannut, ja jokainen teistä, joka on koskenut surmattuun, puhdistautukoon kolmantena ja seitsemäntenä päivänä, sekä te että teidän vankinne.

19. Ja pysykäät ulkona leiristä seitsemän päivää kaikki, jokainen, joka hengen tappanut on eli tapettuun sattunut, että te puhdistatte teitänne kolmantena ja seitsemäntenä päivänä, ynnä niiden kanssa, jotka te vangiksi otitte.

19. Ja maatca ulcona leiristä seidzemen päiwä caicki joca jongun lyönyt on eli lyötyn sattunut että te puhdistatte teitän colmandena ja seidzemendenä päiwänä ynnä nijden cansa jotca te fangixi otitte.

19 And encamp you* outside the camp seven days. Whoever has killed any person and whoever has touched any slain, purify yourselves on the third day and on the seventh day, you* and your* captives.

19. And do ye abide without the camp seven days: whosoever hath killed any person, and whosoever hath touched any slain, purify both yourselves and your captives on the third day, and on the seventh day.

19. Og I, lejrer eder uden for Lejrer syv Dage; hver af eder, som har slaaet nogen ihjel, og hver af eder, som har rørt ved en ihjelslagen, I skulle rense eder for Synden paa den tr edje Dag og paa den syvende Dag, I og eders Fanger.

19. Och ligger utanför lägret i sju dagar, alle som någon slagit, eller den slagen var vederkommit hafven, på det I skolen rena eder på tredje och sjunde dagen; samt med dem som I till fångar gripit hafven.

19. Ja teie löge leri ülles leri tahha seitsmeks päwaks; teie peate iggamees, kes ühhe innimesse ärratapnud, ja iggamees, kes ühhesse neist mahhalödud on puutnud, ennast puhhastama teie ja teie wangid kolmandal ja seitsmel päwal.

19. Pasilikite už stovyklos septynias dienas. Kas užmušė žmogų ar užmuštąjį palietė, apsivalykite patys ir jūsų belaisviai trečią ir septintą dieną.

19. Und lagert euch draußen vor dem Lager sieben Tage, alle, die jemand erwürgt oder Erschlagene angerührt haben, daß ihr euch entsündigt am dritten und am siebenten Tage, samt denen, die ihr gefangen genommen habt.

19. Quant à vous, campez sept jours hors du camp. Quiconque a tué quelqu'un, et quiconque a touché quelqu'un de tué, qu'il se purifie le troisième jour et le septième jour, lui et ses prisonniers.

19. Y vosotros quedáos fuera del campo siete dias: y todos los que mataren persona, y cualquiera que tocare a muerto, expiaros heis al tercero y al séptimo día, vosotros y vuestros cautivos.

19 En gijlieden, legert u buiten het leger zeven dagen; een ieder, die een mens gedood, en een ieder, die een verslagene zult aangeroerd hebben, zult u op den derden dag en op den zevenden dag ontzondigen, gij en uw gevangenen.

19. A wy sami zostaócie w namiecich za obozem przez siedem dni; każdy, który kogo zabił, i który się dotykał zabitego, oczyścicie się dnia trzeciego a dnia siódmego, siebie i więźnie wasze;

19. Ti pedig maradjatok a táboron kivül hét napig; a ki megölt valakit, és a ki hullát érintett, [6†] mind tisztítsátok meg magatokat harmad és hetednapon, magatokat és foglyaitokat.

19 и пробудьте вне стана семь дней; всякий, убивший человека и прикоснувшийся к убитому, очиститесь в третий день и в седьмой день, вы и пленные ваши;

19. А ви самі пробудете поза табором сїм день, кожен, хто вбив чоловіка і кожен, хто приторкнувсь до вбитого, всї ви очиститесь в третїй день і в семий день, ви і полоняни ваші,

20. Ja puhdistettakoon jokainen vaate ja jokainen nahkaesine ja kaikki, mikä on tehty vuohen karvoista, ja jokainen puuesine.

20. Ja kaikki vaatteet, ja kaikki nahkakalut, ja kaikki, mitkä vuohen karvoista tehdyt ovat, ja kaikki puuastiat pitää teidän puhdistaman.

20. Ja caicki waattet ja caicki nahcacalut ja caicki jotca wuohen carwoista tehdyt owat ja caicki puuastiat pitä teidän puhdistaman.

20 And as to every garment and all that is made of skin and all work of goats' (hair) and all things made of wood, you* will purify yourselves.

20. And purify all your raiment, and all that is made of skins, and all work of goats' hair, and all things made of wood.

20. Og hvert Klædebon og alt Tøj af Skind og alt, hvad der er gjort af Gedehaar og alle Haande Trækar skulle I rense for Synd.

20. Och all kläder, och all tyg af skinn, och allt skinnverk, och all träkäril skolen I skär göra.

20. Ja keik rided ja keik nahk-riistad ja keik mis kitse-karwust tehtud ja keik pu-astjad peate teie puhhastama.

20. Reikia apvalyti ir visą grobį: ar tai būtų drabužiai, ar indai, ar bet koks daiktas, padarytas iš odos, ožkų vilnų ar iš medžio’‘.

20. Und alle Kleider und alles Gerät von Fellen und alles Pelzwerk und alles hölzerne Gefäß sollt ihr entsündigen.

20. Vous purifierez aussi tout vêtement, tout objet de peau, tout ouvrage en poil de chèvre, et tout ustensile de bois.

20. Y todo vestido, y toda alhaja de pieles, y toda obra de pelos de cabras, y todo vaso de madera expiaréis.

20 Ook zult gij alle kleding, en alle gereedschap van vellen, en alle geiten haren werk, en gereedschap van hout, ontzondigen.

20. I wszelką szatę, i wszelkie naczynie skórzane, i wszystko, co urobiono z koziej sierści, i wszelkie naczynie drzewiane oczyścicie.

20. Minden ruhát, minden bőrből való eszközt, minden kecskeszőrből való készítményt és minden faedényt; tisztítsátok meg magatokat.

20 и все одежды, и все кожаные вещи, и все сделанное из козьей шерсти , и все деревянные сосуды очистите.

20. Мусите ви очистити і всяку одїж і всяку посудину шкіряну, і всяку роботу з козиної шерстї і всяку посудину деревяну.

21. Ja pappi Eleasar sanoi sotamiehille, jotka olivat menneet sotaan: Tämä on lakisäädös, jonka Herra antoi Moosekselle:

21. Ja pappi Eleatsar sanoi sotajoukolle, jotka sodassa olleet olivat: tämä on lain sääty, jonka Herra on käskenyt Mosekselle:

21. Ja pappi Eleazar sanoi sotajoucolle jotca sodas ollet olit: tämä on laki jonga HERra on käskenyt Mosexelle.

21 And Eleazar the priest said to the men of war who went to the battle, This is the statute of the law which Jehovah has commanded Moses:

21. And Eleazar the priest said unto the men of war which went to the battle, This is the ordinance of the law which the LORD commanded Moses;

21. Og Eleaser, Præsten, sagde til Stridsmændene, de, som vare dragne i Krigen: Dette er Lovens Bud, som Herren har befalet Mose:

21. Och Presten Eleazar sade till krigsfolket, som i stridene varit hade: Detta är lagen, som Herren hafver budit Mose:

21. Ja preester Eleasar ütles nende söa-meeste wasto, kes ollid käinud söas: Se on se kässo seädminne, mis Jehowa Mosest on käsknud:

21. Kunigas Eleazaras kalbėjo kovoje dalyvavusiems kariams: ‘‘Štai Viešpaties nurodymas:

21. Und Eleasar, der Priester, sprach zu dem Kriegsvolk, das in den Streit gezogen war: Das ist das Gesetz, welches der HERR dem Mose geboten hat:

21. Et Éléazar, le sacrificateur, dit aux hommes de l'armée qui étaient allés à la guerre: Voici l'ordonnance de la loi que l'Éternel a commandée à Moïse.

21. Y Eleazar el sacerdote dijo a los hombres de guerra, que venían de la guerra: Esta es la ordenanza de la ley que Jehová mandó a Moisés:

21 En Eleazar, de priester, zeide tot de krijgslieden, die tot dien strijd getogen waren: Dit is de inzetting der wet, die de HEERE Mozes geboden heeft.

21. I rzekł Eleazar kapłan do żołnierstwa, które chodziło na wojnę: Tać jest ustawa zakonna, którą był rozkazał Pan Mojżeszowi:

21. És monda Eleázár pap a vitézeknek, a kik elmentek vala a hadba: Ez a törvény rendelése, a melyet parancsolt vala az Úr Mózesnek:

21 И сказал Елеазар священник воинам, ходившим на войну: вот постановление закона, который заповедал Господь Моисею:

21. І сказав Єлеазар сьвященник до всїх людей військових, що ходили на війну: Се установа закону, що заповідав Господь Мойсейові:

22. Vain kulta, hopea, vaski, rauta, tina ja lyijy,

22. Ainoastansa kullan, hopian, vasken, raudan, tinan ja lyijyn,

22. Cullan hopian wasken raudan tinan ja blyjyn

22 only the gold and the silver, the brass, the iron, the tin and the lead–

22. Only the gold, and the silver, the brass, the iron, the tin, and the lead,

22. Ikkun Guldet og Sølvet, Kobberet, Jernet, Tinnet og Blyet,

22. Guld, silfver, koppar, jern, tenn och bly;

22. Agga kulda ja höbbedat, waske, rauda, kowwa tinna ja sea-tinna,

22. auksą, sidabrą, varį, geležį, šviną, ciną

22. Gold, Silber, Erz, Eisen, Zinn und Blei

22. L'or, l'argent, l'airain, le fer, l'étain, et le plomb, tout ce qui peut aller au feu,

22. Ciertamente el oro, y la plata, metal, hierro, estaño, y plomo,

22 Alleen het goud en het zilver, en het koper, het ijzer, het tin en het lood;

22. Złoto jednak i srebro, miedź, żelazo, cynę i ołów;

22. Az aranyat, ezüstöt, rezet, vasat, az ónt és ólmot bizonyára;

22 золото, серебро, медь, железо, олово и свинец,

22. Тільки золото й срібло, мідь, зелїзо, цина й олово,

23. kaikki, mikä tulta kestää, käyttäkää tulessa, niin se puhdistuu; puhdistettakoon se kuitenkin vielä puhdistusvedellä. Mutta mikä ei tulta kestä, käyttäkää se vedessä.

23. Ja kaikki mikä tulen kärsii, pitää teidän tulessa käyttämän, ja ne ovat puhtaat; kuitenkin pitää ne puhdistusvedellä puhtaaksi tehtämän. Mutta kaikki se, mikä ei tulta kärsi, pitää teidän vedessä käyttämän.

23. Ja caicki cuin tulen kärsi pitä teidän käyttämän tulen läpidze ja puhdistaman ne että se prijscotuswedellä kirckaxi tule. Mutta caicki se joca ei tulta kärsi pitä teidän käyttämän weden läpidze.

23 everything which may go into fire — you* will make to go through the fire and it will be clean. Nevertheless it will be purified with the water for impurity. And all that may not go into fire you* will make to go through the water.

23. Every thing that may abide the fire, ye shall make it go through the fire, and it shall be clean: nevertheless it shall be purified with the water of separation: and all that abideth not the fire ye shall make go through the water.

23. al den Ting, som taaler Ilden, skulle I lade gaa igennem Ilden, saa er den ren; dog skal den renses for Synd ved Renselsesvandet: men alt det, som ikke taaler Ilden, skulle I lade gaa igennem Vandet.

23. Och allt det som eld lider, skolen I gå låta genom eld, och rena det, att det med stänkevattnena skärt varder; men allt det som icke lider eld, skolen I låta gå genom vatten;

23. Keik suggu, mis tullest woib läbbikäia, laske tullest läbbi-miñna, siis on se puhhas: agga se peab ka sama puhhastud roja-lahhutamisse weega, ja keik mis tullest ei woi läbbikäia, sedda laske weest läbbimiñna.

23. ir visa, kas nedega liepsnoje, apvalykite ugnimi ir apvalomuoju vandeniu, kas dega ugnyje, apvalykite vandeniu.

23. und alles was das Feuer leidet, sollt ihr durchs Feuer lassen gehen und reinigen; nur daß es mit dem Sprengwasser entsündigt werde. Aber alles, was das Feuer nicht leidet, sollt ihr durchs Wasser gehen lassen.

23. Vous le ferez passer par le feu, et il sera pur; toutefois on le purifiera avec l'eau de purification. Mais tout ce qui ne va pas au feu, vous le ferez passer dans l'eau.

23. Todo lo que entra en fuego haréis pasar por fuego, y será limpio; empero en las aguas de la expiación se alimpiará: mas todo lo que no entra en fuego, haréis pasar por agua.

23 Alle ding, dat het vuur lijdt, zult gij door het vuur laten doorgaan, dat het rein worde; evenwel zal het door het water der afzondering ontzondigd worden; maar al wat het vuur niet lijdt, zult gij door het water laten doorgaan.

23. I każdą rzecz, która znieść może ogieó, wyprawicie przez ogieó, a będzie oczyszczona, wszakże pierwej wodą oczyszczenia będzie oczyszczona; ale wszystko, co nie może znieść ognia, wodą oczyścicie.

23. Minden egyebet is, a mi állja a tüzet, vigyetek át a tűzön, és megtisztíttatik, de a tisztító vízzel is tisztíttassék meg; mindazt pedig, a mi nem állja a tűzet, vízen vigyétek át.

23 и все, что проходит через огонь, проведите через огонь, чтоб оно очистилось, а кроме того и очистительною водою должно очистить; все же,что не проходит через огонь, проведите через воду;

23. Усе що держиться в огнї, мусите проводити через огонь, щоб стало чистим; а все таки мусите його водою очищення од гріха очистити; а все, що не видержить в огнї, проведете через воду.

24. Ja peskää vaatteenne seitsemäntenä päivänä, niin te puhdistutte; ja sitten tulkaa leiriin.

24. Ja teidän pitää pesemän vaatteenne seitsemäntenä päivänä, niin te tulette puhtaaksi, sitte teidän pitää tuleman leiriin.

24. Ja teidän pitä pesemän waattenne seidzemendenä päiwänä nijn te tuletta puhtaxi sijtte teidän pitä tuleman leirijn.

24 And you* will wash your* clothes on the seventh day and you* will be clean and afterward you* will come into the camp.

24. And ye shall wash your clothes on the seventh day, and ye shall be clean, and afterward ye shall come into the camp.

24. Og I skulle to eders Klæder paa den syvende Dag, saa blive I rene; og derefter maa I komme i Lejren.

24. Och skolen två eder kläder på sjunde dagen, så varden I rene; sedan skolen I komma i lägret.

24. Ja teie peate ommad rided pessema seitsmel päwal, siis ollete puhtad, ja pärrast woite teie leri tulla.

24. Septintą dieną išplaukite savo drabužius ir, taip apsivalę, įeikite į stovyklą’‘.

24. Und sollt eure Kleider waschen am siebenten Tage, so werdet ihr rein; darnach sollt ihr ins Lager kommen.

24. Vous laverez aussi vos vêtements le septième jour, et vous serez purs; ensuite, vous entrerez au camp.

24. demás de esto lavaréis vuestros vestidos el séptimo día, y así seréis limpios: y entraréis después en el campo.

24 Gij zult ook uw klederen op den zevenden dag wassen, dat gij rein wordt; en daarna zult gij in het leger komen.

24. Upierzecie też szaty wasze dnia siódmego, i czystymi będziecie, a potem wnijdziecie do obozu.

24. Ruháitokat pedig mossátok meg a hetedik napon, és tiszták lesztek: és azután bemehettek a táborba.

24 и одежды ваши вымойте в седьмой день, и очиститесь, и после тоговходите в стан.

24. І повипираєте одїж свою в семий день, і станете чистими, а тодї ввійдете до табору.

25. Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:

25. Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:

25. JA HERra puhui Mosexelle sanoden:

25 And Jehovah spoke to Moses, saying,

25. And the LORD spake unto Moses, saying,

25. Og Herren talede til Mose og sagde:

25. Och Herren talade med Mose, och sade:

25. Ja Jehowa räkis Mosesse wasto ja ütles:

25. Viešpats kalbėjo Mozei:

25. Und der HERR redete mit Mose und sprach:

25. L'Éternel parla encore à Moïse, en disant:

25. Ítem, Jehová habló a Moisés diciendo:

25 Verder sprak de HEERE tot Mozes, zeggende:

25. Zatem rzekł Pan do Mojżesza, mówiąc:

25. Újra szóla az Úr Mózesnek, mondván:

25 И сказал Господь Моисею, говоря:

25. І промовив Господь до Мойсея словами:

26. Laskekaa, sinä ja pappi Eleasar ja kansan perhekuntien päämiehet, otetun saaliin määrä, ihmiset ja karja.

26. Lue vangittuin saalis sekä ihmiset että eläimet: sinä ja pappi Eleatsar, ja ylimmäiset kansan isät.

26. Lue fangittuiden saalis sekä ihmisist että eläimist sinä ja pappi Eleazar ja ylimmäiset Isät Canssast.

26 Take the sum of the prey that was taken, both of man and of beast, you and Eleazar the priest and the heads of the fathers of the congregation,

26. Take the sum of the prey that was taken, both of man and of beast, thou, and Eleazar the priest, and the chief fathers of the congregation:

26. Tag Hovedsum paa det bortførte Rov af Mennesker og af Dyr, du og Eleasar, Præsten, og de Øverste af Menighedens Fædrenehuse.

26. Tag summona af fångarnas rof, både af menniskor och af boskap, du och Eleazar Presten, och de öfverste fäderna i menighetene;

26. Wötta arro ülles sest mis sündind wötta wangidest ja lojustest, sinna ja preester Eleasar ja koggodusse wannematte pea-mehhed.

26. ‘‘Tu, kunigas Eleazaras ir tautos vyresnieji suskaičiuokite visą grobį­ žmones ir galvijus.

26. Nimm die Summe des Raubes der Gefangenen, an Menschen und an Vieh, du und Eleasar, der Priester, und die obersten Väter der Gemeinde;

26. Fais le compte du butin qu'on a emmené, en personnes et en bétail, toi, Éléazar le sacrificateur, et les chefs des maisons des pères de l'assemblée;

26. Toma la cuenta de la presa de la cautividad, así de los hombres como de las bestias, tú y Eleazar el sacerdote, y las cabezas de los padres de la congregación.

26 Neem op de som van den buit der gevangenen van mensen en van beesten; gij en Eleazar, de priester, en de hoofden van de vaderen der vergadering.

26. Zbierz summę korzyści pobranych z ludzi i z bydła, ty i Eleazar kapłan, i przedniejsi z ojców w ludu;

26. Vedd számba az elfoglalt prédát, mind emberben, mind baromban, te és Eleázár, a pap, és a gyülekezet atyáinak fejei.

26 сочти добычу плена, от человека до скота, ты и Елеазар священник и начальники племен общества;

26. Перелїчи здобичу, людей і скотину, ти і Єлеазар сьвященник і голови родин всієї громади;

27. Ja pane saalis kahtia soturien, sotaan lähteneiden, ja kaiken muun kansan kesken.

27. Ja anna puoli saalista niille, jotka sotaan menivät ja sotineet ovat, ja toinen puoli kaikelle kansalle.

27. Ja anna heille puoli jotca sotaan menit ja sotinet owat ja toinen puoli coco seuracunnalle.

27 and divide the prey into two parts: between the men skilled in war who went out to battle and all the congregation.

27. And divide the prey into two parts; between them that took the war upon them, who went out to battle, and between all the congregation:

27. Og du skal halvdele Rovet imellem dem, som have taget Del i Krigen, dem, som vare uddragne i Striden, og imellem hele Menigheden.

27. Och gif dem hälftena, som utgingo i hären, och stridt hafva, och andra hälftena menighetene.

27. Ja jagga sedda mis woetud poleks neile, kes olnud taplemas, kes söas käinud, ja keige koggodussele.

27. Padalykite grobį į dvi lygias dalis kovojusiems ir kitiems izraelitams.

27. und gib die Hälfte denen, die ins Heer gezogen sind und die Schlacht getan haben, und die andere Hälfte der Gemeinde.

27. Et partage le butin entre les combattants qui sont allés à la guerre et toute l'assemblée.

27. Y partirás por medio la presa entre los que pelearon, los que salieron a la guerra, y toda la congregación.

27 En deel den buit in twee helften tussen degenen, die den strijd aangegrepen hebben, die tot den strijd uitgegaan zijn, en tussen de ganse vergadering.

27. I rozdzielisz te łupy na dwie części, między żołnierze, którzy na wojnę wychodzili, i między wszystko zgromadzenie.

27. És oszszad a prédát két részre: a [7†] hadakozók között, a kik hadba mentek, és az egész gyülekezet között.

27 и раздели добычу пополам между воевавшими, ходившими на войну, и между всем обществом;

27. Та й подїлїть здобичу по половинї між тими, що воювали, і всією громадою.

28. Ja ota Herralle verona sotamiehiltä, sotaan lähteneiltä, yksi viidestäsadasta, ihmisiä, raavaita, aaseja ja lampaita.

28. Ja sinun pitää ylentämän Herralle sotamiehiltä, jotka sodassa olivat, aina viidestäsadasta yhden sielun, ihmisistä, eläimistä, aaseista ja lampaista.

28. Ja sinun pitä ylöndämän HERralle sotamiehistä jotca sodas olit aina wijdestä sadasta yhden sielun ihmisist eläimist Aseist ja lambaist.

28 And levy a tribute to Jehovah of the men of war who went out to battle: one soul of five hundred, (both) of the persons and of the oxen and of the donkeys and of the flocks.

28. And levy a tribute unto the LORD of the men of war which went out to battle: one soul of five hundred, both of the persons, and of the beeves, and of the asses, and of the sheep:

28. Og du skal hæve som Afgift til Herren fra Krigsmændene, som vare dragne i Striden, een Sjæl af hvert fem Hundrede, baade af Mennesker og af stort Kvæg og af Asener og af smaat Kvæg.

28. Och du skall häfoffra Herranom af stridsmännernas del, som i hären voro, ju af femhundrade ena själ, både i menniskor, fä, åsnar och får.

28. Pärrast pead sa isse ossa wötma Jehowale nende söa-meeste käest, kes söas käinud, üks hing wiest saast, innimestest ja weistest ja eeslidest ja puddolojustest.

28. Iš tų, kurie kovojo kare ir gavo karo grobio, atskirk Viešpaties daliai po vieną iš penkių šimtų žmonių, taip pat iš galvijų, asilų ir avių;

28. Du sollst aber dem HERRN heben von den Kriegsleuten, die ins Heer gezogen sind, je fünf Hunderten eine Seele, an Menschen, Rindern, Eseln und Schafen.

28. Et tu prélèveras sur les gens de guerre qui sont allés à la bataille, un tribut pour l'Éternel, un sur cinq cents, tant des personnes, que des bœufs, des ânes et des brebis.

28. Y apartarás para Jehová el tributo de los hombres de guerra, que salieron a la guerra, de quinientos uno, así de los hombres como de los bueyes, de los asnos, y de las ovejas.

28 Daarna zult gij een schatting voor den HEERE heffen, van de oorlogsmannen, die tot dezen krijg uitgetogen zijn, van vijfhonderd een ziel, uit de mensen en uit de runderen, en uit de ezelen, en uit de schapen.

28. Odbierzesz też dział na Pana od mężów rycerskich, którzy byli wyszli na wojnę, po jednemu od pięciu set, z ludzi, i z wołów, i z osłów, i z owiec;

28. És végy részt az Úrnak a hadakozó férfiaktól, akik hadba mentek: ötszázból egy lelket, az emberek közül, az ökrök közül, a szamarak közül, és a juhok közül.

28 и от воинов, ходивших на войну, возьми дань Господу, по одной душе из пятисот, из людей и из крупного скота, и из ослов и из мелкого скота;

28. І возьми данину для Господа від тих, що становились у військові лави: одну душу із пятьсот, з людей та з буйної скотини та з ослів та з дрібної скотини;

29. Ota se heille tulevasta puoliskosta ja anna se pappi Eleasarille antina Herralle.

29. Siitä puolesta osasta, joka heille tuli, pitää sinun ottaman ja antaman papille Eleatsarille, ylennykseksi Herralle.

29. Sijtä puolest osast cuin heidän tuli pitä sinun sen ottaman ja andaman papille Eleazarille ylönnyxexi HERralle.

29 Take it of their half and give it to Eleazar the priest, for Jehovah's heave offering.

29. Take it of their half, and give it unto Eleazar the priest, for an heave offering of the LORD.

29. Af den Halvdel, som er tilfalden dem, skulle I tage det; og du skal give Eleasar, Præsten, Gaven til Herren.

29. Af deras hälfte skall du taga det, och få det Prestenom Eleazar, till att häfoffra det Herranom.

29. Nende polest jaust peate teie wotma ja preestri Eleasari kätte andma, üllestöstmisse-anniks Jehowale.

29. viską atiduok kunigui Eleazarui, nes tai yra auka Viešpačiui.

29. Von ihrer Hälfte sollst du es nehmen und dem Priester Eleasar geben zur Hebe dem HERRN.

29. Vous le prendrez sur leur moitié, et tu le donneras à Éléazar, le sacrificateur, en offrande à l'Éternel.

29. De la mitad de ellos tomaréis, y daréis a Eleazar el sacerdote la ofrenda de Jehová.

29 Van hun helft zult gij het nemen, en den priester Eleazar geven tot een heffing des HEEREN.

29. A z połowy ich weźmiecie, i oddacie Eleazarowi kapłanowi na ofiarę podnoszenia Panu.

29. Azoknak fele részéből vegyétek, és adjad Eleázárnak, a papnak, felemelt áldozatul az Úrnak.

29 возьми это из половины их и отдай Елеазару священнику в возношение Господу;

29. Із їх половини возьмеш се та й оддаси Єлеазарові сьвященникові як жертву возношення Господеві.

30. Ja israelilaisille tulevasta puoliskosta ota yksi viidestäkymmenestä, ihmisiä, raavaita, aaseja, lampaita ja kaikkia karjaeläimiä, ja anna ne leeviläisille, joiden on hoidettava tehtävät Herran asumuksessa.

30. Vaan siitä puolesta, joka Israelin lapsille tuli, pitää sinun aina viidestäkymmenestä ottaman yhden niistä otetuista, ihmisistä, karjasta, aaseista ja lampaista, ja kaikista eläimistä, ja sinun pitää ne antaman Leviläisille, jotka vartioitsevat Herran majaa.

30. Waan sijtä puolest cuin Israelin lasten tuli pitä sinun aina wijdestkymmenest ottaman yhden cappalen ihmisist carjast Aseist ja lambaist ja caikist eläimist ja sinun pitä ne andaman Lewitaille jotca wartioidzewat HErran maja.

30 And of the sons of Israel's half, you will take one drawn out of every fifty, of the persons, of the oxen, of the donkeys and of the flocks, (even) of all the cattle and give them to the Levites, who keep the charge of the tabernacle of Jehovah.

30. And of the children of Israel's half, thou shalt take one portion of fifty, of the persons, of the beeves, of the asses, and of the flocks, of all manner of beasts, and give them unto the Levites, which keep the charge of the tabernacle of the LORD.

30. Og af den Halvdel, som er tilfalden Israels Børn, skal du tage een ud af hvert halvtredsindstyve, baade af Mennesker og af stort Kvæg og af Asener og af smaat Kvæg, af alt Kvæget; og du skal give dem til Leviterne, som tage Vare paa, hvad der er at varetage ved Herrens Tabernakel.

30. Men af den hälften, som Israels barn tillkommer, skall du ju af femtio taga ett stycke, både af menniskor, fä, åsnar och får, och af allom fänad, och skall gifva det Leviterna, som taga vara på Herrans tabernakels vakt.

30. Ja Israeli laste polest jaust pead sa wötma ühhe wiestkümnest mis kätte tulleb, innimestest, weistest, eeslidest ja puddolojustest, keikist lojustest, ja pead neid andma Lewitide kätte, kes Jehowa maia teggemist ärratewad.

30. O iš nekariavusių izraelitų grobio imk kiekvieną penkiasdešimtą žmogų, taip pat galviją, asilą, avį ir kitų gyvulių ir atiduok levitams, kurie tarnauja Viešpačiui’‘.

30. Aber von der Hälfte der Kinder Israel sollst du je ein Stück von fünfzigen nehmen, an Menschen, Rindern, Eseln und Schafen und von allem Vieh, und sollst es den Leviten geben, die des Dienstes warten an der Wohnung des HERRN.

30. Et de la moitié échue aux enfants d'Israël, tu mettras à part un sur cinquante, tant des personnes, que des bœufs, des ânes et des brebis, et de tout le bétail, et tu le donneras aux Lévites, qui ont la garde de la Demeure de l'Éternel.

30. Y de la mitad de los hijos de Israel tomarás uno de cincuenta, de los hombres, de los bueyes, de los asnos, y de las ovejas, de todo animal, y darla has a los Levitas, que tienen la guarda del tabernáculo de Jehová.

30 Maar van de helft der kinderen Israels zult gij een gevangene van vijftig nemen, uit de mensen, uit de runderen, uit de ezelen, en uit de schapen, uit al de beesten; en gij zult ze aan de Levieten geven, die de wacht van de tabernakel des HEEREN waarnemen.

30. A z połowy synów Izraelskich weźmiesz jedną część z pięciudziesiąt, z ludzi, z wołów, z osłów, i z owiec, i z wszelkiego bydła, i oddasz to Lewitom trzymającym straż w przybytku Paóskim.

30. Az Izráel fiainak járó fele részből pedig egy elfogottat végy ötvenből: emberekből, ökrökből, szamarakból, juhokból, és minden baromból; és adjad azokat a lévitáknak, a kik ügyelnek az Úr hajlékának ügyére.

30 и из половины сынов Израилевых возьми по одной доле из пятидесяти, из людей, из крупного скота, из ослов и из мелкого скота, и отдай это левитам, служащим при скинии Господней.

30. А з половини, що дістанеться синам Ізрайлевим, возьмеш одну душу із пятьдесять, із людей, та з буйної скотини, та з ослів, та з дрібної скотини, з усякої скотини; і віддаси Левітам, що доглядають храмини Господньої.

31. Ja Mooses ja pappi Eleasar tekivät, niinkuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.

31. Ja Moses ja pappi Eleatsar tekivät niinkuin Herra oli käskenyt Mosekselle.

31. Ja Moses ja pappi Eleazar teit nijncuin HERra oli käskenyt Mosexelle.

31 And Moses and Eleazar the priest did as Jehovah commanded Moses.

31. And Moses and Eleazar the priest did as the LORD commanded Moses.

31. Og Mose og Eleasar, Præsten, gjorde, som Herren havde befalet Mose.

31. Och Mose, och Eleazar Presten, gjorde såsom Herren hade budit Mose.

31. Ja Moses ja preester Eleasar teggid nenda, kui Jehowa Mosest olli käsknud.

31. Mozė ir Eleazaras padarė, kaip Viešpats įsakė.

31. Und Mose und Eleasar, der Priester, taten, wie der HERR dem Mose geboten hatte.

31. Et Moïse et Éléazar, le sacrificateur, firent comme l'Éternel avait commandé à Moïse.

31. E hizo Moisés y Eleazar el sacerdote como Jehová mandó a Moisés.

31 En Mozes en Eleazar, de priester, deden, gelijk als de HEERE Mozes geboden had.

31. I uczynił Mojżesz i Eleazar kapłan, jako rozkazał Pan Mojżeszowi.

31. És úgy cselekedék Mózes és Eleázár, a pap, a miképen parancsolta vala az Úr Mózesnek.

31 И сделал Моисей и Елеазар священник, как повелел Господь Моисею.

31. І вчинили Мойсей та Єлеазар сьвященник так, як заповідав Господь Мойсейові.

32. Ja saalis, jäännös siitä, mitä sotajoukko oli ryöstänyt, oli: lampaita kuusisataa seitsemänkymmentäviisi tuhatta

32. Ja se saalisluku mikä jäänyt oli siitä minkä sotaväki ryöstänyt oli, oli kuusisataa tuhatta, ja viisikahdeksattakymmentä tuhatta lammasta.

32. Ja se saaliscalu cuin jäänyt oli sijtä cuin sotawäki ryöstänyt oli oli cuusisata tuhatta ja wijsi cahdexattakymmendä tuhatta lammasta.

32 Now the prey, over and above the booty which the men of war took, was six hundred seventy-five thousand sheep,

32. And the booty, being the rest of the prey which the men of war had caught, was six hundred thousand and seventy thousand and five thousand sheep,

32. Og Rovet, nemlig hvad der var tilbage af Rovet, som Stridsfolket havde røvet, var: Smaat Kvæg seks Hundrede Tusinde og halvfjerdsindstyve Tusinde og fem Tusinde;

32. Och det öfriga bytet, som krigsfolket röfvat hade, var sexhundradetusend, fem och sjutio tusend får;

32. Ja mis nemmad ollid wötnud, mis üllejänud sest sagist, mis söa-rahwas risunud, sedda olli kuus sadda tuhhat ja wiis kahheksatkümmend tuhhat puddo-lojust.

32. Karo grobis buvo: šeši šimtai septyniasdešimt penki tūkstančiai avių,

32. Und es war die übrige Ausbeute, die das Kriegsvolk geraubt hatte, sechsmal hundert und fünfundsiebzigtausend Schafe,

32. Or le butin, reste du pillage que le peuple qui était allé à la guerre avait fait, était de six cent soixante et quinze mille brebis,

32. Y fué la presa, el resto de la presa que tomaron los hombres de guerra, seiscientas y setenta y cinco mil ovejas,

32 De buit nu, het overschot van den roof, dat het krijgsvolk geroofd had, was zeshonderd vijf en zeventig duizend schapen;

32. A było onej korzyści z pozostałych łupów, które rozchwycił lud wojenny: Owiec sześć kroć sto tysięcy, i siedemdziesiąt tysięcy i pięć tysięcy;

32. És vala az a préda, azaz annak a zsákmánynak maradéka, a mit a hadakozó nép zsákmányolt: hatszáz hetvenöt ezer juh.

32 И было добычи, оставшейся от захваченного, что захватили бывшие на войне: мелкого скота шестьсот семьдесят пять тысяч,

32. І була добич, оставшаяся від захопленого, що захопив люд військовий, така: дрібної скотини шістьсот і сїмдесять і пять тисяч,

33. ja raavaita seitsemänkymmentäkaksi tuhatta

33. Kaksikahdeksattakymmentä tuhatta nautaa,

33. Caxi cahdexattakymmendä tuhatta nauta.

33 and seventy-two thousand oxen,

33. And threescore and twelve thousand beeves,

33. og stort Kvæg to og halvfjerdsindstyve Tusinde;

33. Tu och sjutio tusend nöt;

33. Ja kaks kahheksatkümmend tuhhat härga,

33. septyniasdešimt du tūkstančiai galvijų,

33. zweiundsiebzigtausend Rinder,

33. De soixante et douze mille bœufs,

33. Y setenta y dos mil bueyes,

33 En twee en zeventig duizend runderen;

33. Wołów zaś, siedemdziesiąt i dwa tysiące;

33. És hetvenhét ezer ökör.

33 крупного скота семьдесят две тысячи,

33. А буйної скотини сїмдесять і дві тисячі,

34. ja aaseja kuusikymmentäyksi tuhatta

34. Yksiseitsemättäkymmentä tuhatta aasia,

34. Yxi seidzemettäkymmendä tuhatta Asia.

34 and sixty-one thousand donkeys,

34. And threescore and one thousand asses,

34. og Asener een og tresindstyve Tusinde;

34. Ett och sextio tusend åsnar;

34. Ja üks seitsmetkümmend tuhhat eesli,

34. šešiasdešimt vienas tūkstantis asilų,

34. einundsechzigtausend Esel

34. De soixante et un mille ânes.

34. Y sesenta y un mil asnos,

34 En een en zestig duizend ezelen;

34. A osłów sześćdziesiąt tysięcy i jeden.

34. És hatvanegy ezer szamár.

34 ослов шестьдесят одна тысяча,

34. А ослів шістьдесять і одна тисяча;

35. ja ihmisiä, tyttöjä, jotka eivät olleet yhtyneet mieheen, kaikkiaan kolmekymmentäkaksi tuhatta.

35. Vaimoväkeä, jotka ei olleet miehen kanssa maanneet, oli kaksineljättäkymmentä tuhatta sielua.

35. Waimowäke jotca ei ole miestä tundenet eikä maannet tykönä oli caxi neljättäkymmendä tuhatta sielua.

35 and thirty-two thousand persons in all, of the women who had not known man by lying with him.

35. And thirty and two thousand persons in all, of women that had not known man by lying with him.

35. og de Personer af Kvindfolk som ikke havde kendt Mandkøns Samkvem, alle disse vare to og tredive Tusinde.

35. Och qvinnfolk, som icke hade känt man eller när legat, tu och tretio tusend själar.

35. Ja innimeste hinged naeste-rahwa seast, kes es olle mehhega ühte sanud meeste-rahwa jures maggades, keik hingesid olli kaks neljatkümmend tuhhat.

35. trisdešimt du tūkstančiai nekaltų mergaičių.

35. und der Mädchen, die nicht Männer erkannt hatten, zweiunddreißigtausend Seelen.

35. Quant aux femmes qui n'avaient point eu compagnie d'homme, elles étaient en tout trente-deux mille âmes.

35. Y personas de hombres, y de mujeres que no habían conocido ayuntamiento de varón, de todas personas, treinta y dos mil.

35 En der mensen zielen, uit de vrouwen, die geen bijligging des mans bekend hadden, alle zielen waren twee en dertig duizend.

35. A ludzi z białych głów, które nie poznały obcowania z mężem, wszystkich było trzydzieści i dwa tysiące.

35. Emberi lélek pedig: a leányok közül, a kik nem ismertek vala férfival való egyesülést, ilyen lélek összesen harminczkét ezer.

35 людей, женщин, которые не знали мужеского ложа, всех душ тридцать две тысячи.

35. Що ж до душ людських, то було дївчат, що не знали ложа мужнього, всїх, трийцять і дві тисячі душ.

36. Ja puolet siitä eli se osa, joka tuli sotaan lähteneille, oli: lampaita kolmesataa kolmekymmentäseitsemän tuhatta viisisataa,

36. Ja se puoli, joka heille tuli, jotka sodassa olleet olivat, oli lukuansa kolmesataa tuhatta, seitsemänneljättäkymmentä tuhatta ja viisisataa lammasta.

36. Ja sen puolen joca heidän tuli jotca sodas ollet olit lucu oli: colmesata tuhatta seidzemen neljättäkymmendä tuhatta ja wijsisata lammasta.

36 And the half, which was the portion of those who went out to war, was in number three hundred thirty-seven thousand and five hundred sheep.

36. And the half, which was the portion of them that went out to war, was in number three hundred thousand and seven and thirty thousand and five hundred sheep:

36. Og Halvdelen, som var tilfalden dem, der vare udgangne til Striden, var i Tallet: Smaat Kvæg tre Hundrede Tusinde og tredive Tusinde og syv Tusinde og fem Hundrede.

36. Och den hälften, som dem tillkom, som i stridene varit hade, var i talet trehundradetusend, sju och tretio tusend, och femhundrade får;

36. Ja pool jaggo nende ossaks kes söas käinud, puddolojuste arro olli kolm sadda tuhhat ja seitse neljatkümmend tuhhat ja wiis sadda.

36. Pusė buvo atiduota kare dalyvavusiems: trys šimtai trisdešimt septyni tūkstančiai penki šimtai avių;

36. Und die Hälfte, die denen, so ins Heer gezogen waren, gehörte, war an der Zahl dreihundertmal und siebenunddreißigtausend und fünfhundert Schafe;

36. La moitié, la part de ceux qui étaient allés à la guerre, fut de trois cent trente-sept mille cinq cents brebis,

36. Y fué la mitad, la parte de los que habían salido a la guerra, el número de las ovejas, trescientas y treinta y siete mil y quinientas.

36 En de helft, te weten het deel dergenen, die tot dezen krijg uitgetogen waren, was in getal driehonderd zeven en dertig duizend en vijfhonderd schapen.

36. I dostała się połowa działu tym, co wychodzili na wojnę, liczba owiec trzy kroć sto tysięcy, i trzydzieści tysięcy, i siedem tysięcy i pięć set.

36. Vala pedig az egyik fele, azoknak része, a kik hadba mentek vala: számszerint háromszáz harminczhét ezer és ötszáz juh.

36 Половина, доля ходивших на войну, по расчислению была: мелкого скота триста тридцать семь тысяч пятьсот,

36. А друга половина, пай тих, що стояли у військових лавах, була по перелїченю така: дрібної скотини триста трийцять сїм тисяч і пятьсот.

37. ja Herralle tuleva vero lampaista oli kuusisataa seitsemänkymmentä viisi;

37. Siitä tuli Herralle kuusisataa ja viisikahdeksattakymmentä lammasta,

37. Sijtä tuli HERralle cuusisata wijsi cahdexattakymmendä lammasta.

37 And Jehovah's tribute of the sheep was six hundred and seventy-five.

37. And the LORD'S tribute of the sheep was six hundred and threescore and fifteen.

37. Og Afgiften til Herren af smaat Kvæg var seks Hundrede fem og halvjerdsindstyve.

37. Deraf vordo Herranom sexhundrade fem och sjutio får.

37. Ja Jehowale sai isse-ossa neist puddolojustest, kuus sadda ja wiis kahheksatkümmend.

37. iš jų Viešpačiui atskirta šeši šimtai septyniasdešimt penkios avys.

37. davon wurden dem HERRN sechshundertfünfundsiebzig Schafe.

37. Dont le tribut pour l'Éternel fut de six cent soixante-quinze;

37. Y fué el tributo de Jehová de las ovejas, seiscientas y setenta y cinco.

37 En de schatting voor den HEERE van schapen was zeshonderd vijf en zeventig.

37. Dostało się też działu na Pana owiec sześć set, siedemdziesiąt i pięć;

37. Vala pedig az Úrnak része a juhokból: hatszáz és hetvenöt.

37 и дань Господу из мелкого скота шестьсот семьдесят пять;

37. А данина для Господа з дрібної скотини була: шістьсот сїмдесять і пять штук;

38. ja raavaita kolmekymmentäkuusi tuhatta sekä niistä Herralle tuleva vero seitsemänkymmentä kaksi;

38. Niin myös kuusineljättäkymmentä tuhatta nautaa, ja siitä Herralle kaksikahdeksattakymmentä,

38. Nijn myös cuusi neljättäkymmendä tuhatta nauta ja sijtä HERralle caxi cahdexattakymmendä.

38 And the oxen were thirty-six thousand, of which Jehovah's tribute was seventy-two.

38. And the beeves were thirty and six thousand; of which the LORD'S tribute was threescore and twelve.

38. Og af stort Kvæg var der seks og tredive Tusinde; og Afgiften af dem til Herren var to og halvfjerdsindstyve.

38. Item sex och tretio tusend nöt; deraf vordo Herranom tu och sjutio.

38. Ja härgade arro olli kuus neljatkümmend tuhhat, ja neist sai Jehowale isse-ossa kaks kahheksatkümmend.

38. Trisdešimt šeši tūkstančiai galvijų; iš jų Viešpačiui atskirta septyniasdešimt du;

38. Desgleichen sechsunddreißigtausend Rinder; davon wurden dem HERRN zweiundsiebzig.

38. Et trente-six mille bœufs, dont le tribut pour l'Éternel fut de soixante et douze;

38. Y de los bueyes, treinta y seis mil: y el tributo de ellos para Jehová, setenta y dos.

38 En de runderen waren zes en dertig duizend, en hun schatting voor den HEERE twee en zeventig.

38. A z wołów trzydzieści i sześć tysięcy, a działu z nich Panu siedemdziesiąt i dwa;

38. Az ökör pedig: harminczhat ezer; és azokból az Úrnak része: hetvenkettő.

38 крупного скота тридцать шесть тысяч, и дань из них Господу семьдесят два;

38. А буйної скотини було трийцять і шість тисяч, з того данина для Господа була: сїмдесять і дві штуки;

39. ja aaseja kolmekymmentä tuhatta viisisataa sekä niistä Herralle tuleva vero kuusikymmentä yksi;

39. Niin myös kolmekymmentä tuhatta ja viisisataa aasia, ja siitä tuli Herralle yksiseitsemättäkymmentä,

39. Nijn myös colmekymmendä tuhatta ja wijsisata Asia ja sijtä tuli HERralle yxi seidzemettäkymmendä.

39 And the donkeys were thirty thousand and five hundred, of which Jehovah's tribute was sixty-one.

39. And the asses were thirty thousand and five hundred; of which the LORD'S tribute was threescore and one.

39. Og af Asener var der tredive Tusinde og fem Hundrede; og Afgiften af dem til Herren var een og tresindstyve.

39. Item tretiotusend och femhundrade åsnar; deraf vordo Herranom en och sextio.

39. Ja eeslide arro olli kolmkümmend tuhhat ja wiis sadda, ja neist sai Jehowale isse-ossa üks seitsmetkümmend.

39. trisdešimt tūkstančių penki šimtai asilų, iš kurių atskirta Viešpačiui šešiasdešimt vienas asilas.

39. Desgleichen dreißigtausend und fünfhundert Esel; davon wurden dem HERRN einundsechzig.

39. Et trente mille cinq cents ânes, dont le tribut pour l'Éternel fut de soixante et un;

39. Y de los asnos, treinta mil y quinientos: y el tributo de ellos para Jehová, setenta y uno.

39 En de ezelen waren dertig duizend en vijfhonderd, en hun schatting voor den HEERE was een en zestig.

39. Osłów też trzydzieści tysięcy i pięć set, a działu z nich Panu sześćdziesiąt i jeden.

39. És a szamár: harmincz ezer és ötszáz; azokból az Úrnak része: hatvanegy.

39 ослов тридцать тысяч пятьсот, и дань из них Господу шестьдесятодин;

39. А ослів було трийцять тисяч і пятьсот, а данина для Господа з них шістьдесять і одна штука;

40. ja ihmisiä kuusitoista tuhatta sekä niistä Herralle tuleva vero kolmekymmentä kaksi.

40. Niin myös ihmisten sieluja kuusitoistakymmentä tuhatta, ja niistä tuli Herralle kaksineljättäkymmentä sielua.

40. Nijn myös ihmisten sieluja cuusitoistakymmendä tuhatta sielua ja nijstä tuli Herralle caxi neljättäkymmendä.

40 And the persons were sixteen thousand, of whom Jehovah's tribute was thirty-two persons.

40. And the persons were sixteen thousand; of which the LORD'S tribute was thirty and two persons.

40. Og af Mennesker var der seksten Tusinde; og Afgiften af dem til Herren var to og tredive Personer.

40. Item menniskors själar, sextontusend själar; deraf vordo Herranom två och tretio.

40. Ja innimeste hingede arro olli kuusteistkümmend tuhhat, ja neist sai Jehowale isse-ossa kaks neljatkümmend hinge.

40. Šešiolika tūkstančių žmonių, iš kurių Viešpačiui teko trisdešimt du.

40. Desgleichen Menschenseelen, sechzehntausend Seelen; davon wurden dem HERRN zweiunddreißig Seelen.

40. Et seize mille personnes, dont le tribut pour l'Éternel fut de trente-deux personnes.

40. Y de las personas, diez y seis mil: y el tributo de ellas para Jehová, treinta y dos personas.

40 En der mensen zielen waren zestien duizend, en hun schatting voor den HEERE twee en dertig zielen.

40. Przytem ludu szesnaście tysięcy, a działu z nich Panu trzydzieści i dwoje ludzi.

40. Emberi lélek pedig tizenhat ezer; és azokból az Úrnak része: harminczhét lélek.

40 людей шестнадцать тысяч, и дань из них Господу тридцать две души.

40. Душ же людських було шіснайцять тисяч, а з них данина для Господа трийцять і дві душі.

41. Ja Mooses antoi Herran antiveron pappi Eleasarille, niinkuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.

41. Ja Moses antoi Herran ylennysuhrin osan papille Eleatsarille, niinkuin Herra oli hänelle käskenyt.

41. Ja Moses andoi sen HERran ylönnysuhrin papille Eleazarille nijncuin HERra oli hänelle käskenyt.

41 And Moses gave the tribute, which was Jehovah's heave offering, to Eleazar the priest, as Jehovah commanded Moses.

41. And Moses gave the tribute, which was the LORD'S heave offering, unto Eleazar the priest, as the LORD commanded Moses.

41. Og Mose gav Afgiften som en Gave for; Herren til Eleasar, Præsten, som Herren havde befalet Mose.

41. Och Mose fick det Herrans häfoffret Prestenom Eleazar, såsom Herren honom budit hade.

41. Ja Moses andis Jehowa üllestöstmisse anni ossa preestri Eleasari kätte, nenda kui Jehowa Mosest olli käsknud.

41. Mozė atidavė, kaip buvo liepta, Viešpaties aukos dalį Eleazarui.

41. Und Mose gab solche Hebe des HERRN dem Priester Eleasar, wie ihm der HERR geboten hatte.

41. Or Moïse donna à Éléazar, le sacrificateur, le tribut de l'offrande à l'Éternel, comme l'Éternel le lui avait commandé.

41. Y dió Moisés, el tributo de la ofrenda de Jehová a Eleazar el sacerdote, como Jehová lo mandó a Moisés.

41 En Mozes gaf Eleazar, den priester, de schatting van de heffing des HEEREN, gelijk als de HEERE Mozes geboden had.

41. I oddał Mojżesz dział na ofiarę Panu, Eleazarowi kapłanowi, jako był rozkazał Pan Mojżeszowi.

41. És adá Mózes az Úrnak részét felemelt áldozatul Eleázárnak, [8†] a papnak, a miképen parancsolta vala az Úr Mózesnek.

41 И отдал Моисей дань, возношение Господу, Елеазару священнику, какповелел Господь Моисею.

41. І віддав Мойсей Єлеазарові, сьвященникові, данину на жертву возношення Господеві, як повелїв Господь Мойсейові.

42. Ja israelilaisille tuleva puolisko, jonka Mooses oli erottanut sotamiesten osasta,

42. Mutta toisesta puolesta, jonka Moses Israelin lapsille jakanut oli sotamiehiltä,

42. Mutta sijtä toisesta puolesta cuin Moses Israelin lapsille jacanut oli sotamiehildä

42 And of the sons of Israel's half, which Moses divided off from the men who warred

42. And of the children of Israel's half, which Moses divided from the men that warred,

42. Og af den Halvdel, som tilfaldt Israels Børn, den Halvdel, som Mose tog fra Mændene, som havde stridt; -

42. Men den andra hälften, som Mose Israels barnom tillbytt hade ifrå krigsmännerna;

42. Ja Israeli laste polest jaust, mis Moses neile olli jagganud nende meeste käest kes olnud söddimas,

42. Izraelitams, nedalyvavusiems kare, buvo duota:

42. Aber die andere Hälfte, die Mose den Kindern Israel zuteilte von den Kriegsleuten,

42. Puis, de la moitié appartenant aux enfants d'Israël, que Moïse avait séparée de celle des hommes qui étaient allés à la guerre,

42. Y de la mitad de los hijos de Israel que partió Moisés de los hombres que habían ido a la guerra,

42 En van de helft der kinderen Israels, welke Mozes afgedeeld had, van de mannen, die gestreden hadden;

42. A z drugiej połowy synów Izraelskich, którą wziął Mojżesz od mężów, którzy byli wyszli na wojnę.

42. Az Izráel fiainak eső másik fele részből pedig, a melyet elválasztott Mózes a hadakozó férfiakétól.

42 И из половины сынов Израилевых, которую отделил Моисей у бывших на войне;

42. А з половини, що випала синам Ізрайлевим, що віддїлив Мойсей від другої половини, що була для людей військових,

43. tämä seurakunnalle tuleva puolisko oli: lampaita kolmesataa kolmekymmentäseitsemän tuhatta viisisataa

43. Se puoli, mikä kansalle tuli, oli kolmesataa tuhatta, seitsemänneljättäkymmentä tuhatta ja viisisataa lammasta,

43. Nimittäin sen puolen cuin seuracunnalle tuli oli colmesata tuhatta seidzemen neljättäkymmendä tuhatta ja wijsisata lammasta.

43 (now the congregation's half was three hundred thirty-seven thousand and five hundred sheep,

43. (Now the half that pertained unto the congregation was three hundred thousand and thirty thousand and seven thousand and five hundred sheep,

43. men Menighedens Halvdel var af smaat Kvæg: Tre Hundrede Tusinde og tredive Tusinde, syv Tusinde og fem Hundrede;

43. Nämliga den hälften, som menighetene tillkom, var ock trehundradetusend, sju och tretio tusend, femhundrade får;

43. Olli ka koggodusse pool jaggo neist puddolojustest, kolmsadda tuhhat ja seitse neljatkümmend tuhhat ja wiis sadda.

43. trys šimtai trisdešimt septyni tūkstančiai penki šimtai avių,

43. nämlich die Hälfte, der Gemeinde zuständig, war auch dreihundertmal und siebenunddreißigtausend fünfhundert Schafe,

43. (Or, cette moitié échue à l'assemblée était de trois cent trente-sept mille cinq cents brebis,

43. La mitad de la congregación fué, de las ovejas, trescientas y treinta y siete mil y quinientas:

43 (Het halve deel nu der vergadering was, uit de schapen, driehonderd zeven en dertig duizend en vijfhonderd;

43. (A połowa należąca zgromadzeniu, była: Owiec trzy kroć sto tysięcy, i trzydzieści tysięcy, siedem tysięcy i pięć set;

43. (Vala pedig a gyülekezetre eső felerész juhokból: háromszáz harminczhét ezer és ötszáz;

43 половина же на долю общества была: мелкого скота триста тридцать семь тысяч пятьсот,

43. Була ж половина, що випала для громади, така: триста трийцять сїм тисяч і пятьсот штук малої скотини,

44. ja raavaita kolmekymmentäkuusi tuhatta

44. Kuusineljättäkymmentä tuhatta nautaa,

44. Cuusi neljättäkymmendä tuhatta nauta.

44 and thirty-six thousand oxen,

44. And thirty and six thousand beeves,

44. og af stort Kvæg var den seks og tredive Tusinde;

44. Sex och tretio tusend nöt;

44. Ja härgade arro olli kuus neljatkümmend tuhhat,

44. trisdešimt šeši tūkstančiai galvijų,

44. sechsunddreißigtausend Rinder,

44. Trente-six mille bœufs,

44. Y de los bueyes, treinta y seis mil:

44 En de runderen waren zes en dertig duizend;

44. A wołów trzydzieści i sześć tysięcy;

44. Ökör: harminczhat ezer;

44 крупного скота тридцать шесть тысяч,

44. Та буйної скотини: трийцять і шість тисяч,

45. ja aaseja kolmekymmentä tuhatta viisisataa

45. Kolmekymmentä tuhatta ja viisisataa aasia,

45. Colmekymmendä tuhatta ja wijsisata Asia.

45 and thirty thousand and five hundred donkeys,

45. And thirty thousand asses and five hundred,

45. og af Asener var den tredive Tusinde og fem Hundrede;

45. Tretiotusend och femhundrade åsnar;

45. Ja eeslide arro olli kolmkümmend tuhhat ja wiis sadda,

45. trisdešimt tūkstančių penki šimtai asilų,

45. dreißigtausend und fünfhundert Esel

45. Trente mille cinq cents ânes,

45. Y de los asnos, treinta mil y quinientos:

45 En de ezelen dertig duizend en vijfhonderd;

45. A osłów trzydzieści tysięcy i pięć set;

45. Szamár: harmincz ezer és ötszáz:

45 ослов тридцать тысяч пятьсот,

45. Та ослів: трийцять тисяч і пятьсот,

46. sekä ihmisiä kuusitoista tuhatta.

46. Ja kuusitoistakymmentä tuhatta ihmisten sielua.

46. Ja cuusitoistakymmendä tuhatta ihmisten sielua.

46 and sixteen thousand persons),

46. And sixteen thousand persons;)

46. og af Mennesker var den seksten Tusinde;

46. Och sextontusend menniskors själar.

46. Ja innimeste hingede arro olli kuusteistkümmend tuhhat.

46. šešiolika tūkstančių belaisvių.

46. und sechzehntausend Menschenseelen.

46. Et seize mille personnes),

46. Y de las personas, diez y seis mil.

46 En der mensen zielen zestien duizend;)

46. A ludu szesnaście tysięcy.)

46. Emberi lélek: tizenhat ezer.)

46 людей шестнадцать тысяч.

46. Та й душ людьких: шіснайцять тисяч душ.

47. Tästä israelilaisille tulevasta puoliskosta Mooses otti yhden viidestäkymmenestä, ihmisiä ja karjaa, sekä antoi ne leeviläisille, joiden oli hoidettava tehtävät Herran asumuksessa, niinkuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.

47. Ja Moses otti siitä puolesta osasta, joka Israelin lasten oli, aina yhden viidestäkymmenestä, sekä ihmisistä että eläimistä, ja antoi sen Leviläisille, jotka vartioitsivat Herran majaa, niinkuin Herra oli Mosekselle käskenyt.

47. Ja Moses otti sijtä puolest osast joca Israelin oli aina yhden cappalen wijdestkymmenest sekä eläimist että ihmisist ja andoi sen Lewitaille jotca wartioidzit HERRAN

47 even of the sons of Israel's half, Moses took one drawn out of every fifty, both of man and of beast and gave them to the Levites, who kept the charge of the tabernacle of Jehovah, as Jehovah commanded Moses.

47. Even of the children of Israel's half, Moses took one portion of fifty, both of man and of beast, and gave them unto the Levites, which kept the charge of the tabernacle of the LORD; as the LORD commanded Moses.

47. af denne Halvdel, som tilfaldt Israels Børn, tog Mose een ud af hvert halvtredsindstyve, baade af Mennesker og af Dyr, og han gav dem til Leviterne, som toge Vare paa, hvad der var at varetage ved Herrens Tabernakel, saaledes som Herren havde befalet Mose.

47. Och Mose tog af denna hälftene, som Israels barnas var, ju ett stycke af femtio, både af fänaden och af menniskor, och fick det Leviterna, som togo vara på Herrans tabernakels vakt; såsom Herren hade budit Mose.

47. Ja Moses wöttis Israeli laste polest jaust ühhe wiestkümnest, mis kätte tulli innimestest ja lojustest, ja andis neid Lewitide kätte, kes Jehowa maia teggemist ärratewad, nenda kui Jehowa Mosest olli käsknud.

47. Mozė ėmė kas penkiasdešimtą gyvulį ir belaisvį ir atidavė levitams, tarnaujantiems prie Viešpaties palapinės, kaip Viešpats buvo įsakęs.

47. Und Mose nahm von dieser Hälfte der Kinder Israel je ein Stück von fünfzigen, sowohl des Viehs als der Menschen, und gab's den Leviten, die des Dienstes warteten an der Wohnung des HERRN, wie der HERR dem Mose geboten hatte.

47. De cette moitié, appartenant aux enfants d'Israël, Moïse en mit à part un sur cinquante, tant des personnes que du bétail, et il les donna aux Lévites qui avaient charge de garder la Demeure de l'Éternel, comme l'Éternel le lui avait commandé.

47. Y de la mitad de los hijos de Israel Moisés tomó uno de cincuenta. de los hombres y de las bestias, y dióla a los Levitas, que tenían la guarda del tabernáculo de Jehová, como Jehová lo había mandado a Moisés.

47 Van die helft der kinderen Israels nam Mozes een gevangene uit vijftig, van mensen en van beesten; en hij gaf ze aan de Levieten, die de wacht van den tabernakel des HEEREN waarnamen, gelijk als de HEERE Mozes geboden had.

47. Wziął Mojżesz z tej połowy należącej synom Izraelskim, jednę część z pięciudziesiąt, z ludzi, i z bydła, i dał to Lewitom trzymającym straż przybytku Paóskiego, jako był rozkazał Pan Mojżeszowi.

47. Az Izráel fiainak eső fele részből pedig egy elfogottat vett Mózes ötvenből, az emberekből és a barmokból; és adá azokat a lévitáknak, a kik ügyelnek az Úr hajlékának ügyére, a miképen parancsolta vala az Úr Mózesnek.

47 Из половины сынов Израилевых взял Моисей однупятидесятую часть из людей и из скота и отдал это левитам, исполняющим службу при скинии Господней, как повелел Господь Моисею.

47. А з половини, що випала синам Ізрайлевим, взяв Мойсей одну душу із пятьдесять, із людей та із скотини, та й віддав Левітам, що доглядали храмини Господньої; так як заповідав Господь Мойсейові.

48. Silloin tulivat sotajoukon osastojen johtajat, tuhannen- ja sadanpäämiehet, Mooseksen luo

48. Ja ne, jotka asetetut olivat sotaväestä tuhanten päälle, tuhanten ja satain päämiehet, ne menivät Moseksen tykö,

48. JA ne jotca päämiehet olit sotawäestä tuhandein päällä nimittäin tuhannen ja sadan päällä ne menit Mosexen tygö.

48 And the officers who were over the thousands of the army, the captains of thousands and the captains of hundreds, came near to Moses.

48. And the officers which were over thousands of the host, the captains of thousands, and captains of hundreds, came near unto Moses:

48. Og de gik frem til Mose, de som vare satte over Tusinderne i Hæren, Fyrsterne over Tusinderne og Fyrsterne over Hundrederne,

48. Och de som höfvitsmännerna voro öfver de tusend i krigsfolket, nämliga öfver tusend, och öfver hundrade, gingo fram till Mose;

48. Ja need wäe-üllemad kes ollid ülle söawäe tuhhandette, pealikkud ülle igga tuhhande ja pealikud ülle igga saa, tullid Mosesse jure,

48. Kariuomenės vadai, tūkstantininkai ir šimtininkai, priėję prie Mozės, kalbėjo:

48. Und es traten herzu die Hauptleute über die Tausende des Kriegsvolks, nämlich die über tausend und über hundert waren, zu Mose

48. Et les capitaines des milliers de l'armée, les chefs de milliers et les chefs de centaines, s'approchèrent de Moïse,

48. Y llegaron a Moisés los capitanes de los millares de la guerra, los tribunos y centuriones,

48 Toen traden tot Mozes de bevelhebbers, die over de duizenden des heirs waren, de hoofdlieden der duizenden, en de hoofdlieden der honderden;

48. Tedy przyszli do Mojżesza hetmani wojska, pułkownicy, i rotmistrze.

48. És járulának Mózeshez a had ezereinek vezetői, az ezredesek és századosok.

48 И пришли к Моисею начальники над тысячами войска, тысяченачальники и стоначальники,

48. І приступили до Мойсея воєводи та тисячники та сотники, та й промовили до Мойсея:

49. ja sanoivat Moosekselle: Palvelijasi ovat laskeneet niiden sotamiesten luvun, jotka ovat olleet hallussamme, eikä meistä puutu yhtäkään.

49. Ja he sanoivat hänelle: sinun palvelias ovat lukeneet sotajoukon, jotka meidän allamme olivat, ja ei siitä yhtäkään puutu.

49. Ja he sanoit hänelle: sinun palwelias owat lukenet sotajoucon jotca meidän allam olit ja ei sijtä yhtäkän puutu.

49 And they said to Moses, Your servants have taken the sum of the men of war that are under our charge and there lacks not one man of us.

49. And they said unto Moses, Thy servants have taken the sum of the men of war which are under our charge, and there lacketh not one man of us.

49. og, de sagde til Mose: Dine Tjenere have taget Hovedsum paa Krigsmændene, som vare under vore Hænder, og der fattedes ikke een Mand af os i Tallet.

49. Och de sade till honom: Dine tjenare hafva tagit summona af krigsfolket, som under våra händer varit hafva, och der fattas icke en.

49. Ja ütlesid Mosesse wasto: Sinno sullased on arro ülleswötnud neist söa-mehhist kes meie käe al, ja neist ei olle ühte ainustki waia.

49. ‘‘Mes, tavo tarnai, suskaičiavome kareivius, kuriuos turime savo žinioje, ir nė vieno nepasigedome.

49. und sprachen zu ihm: Deine Knechte haben die Summe genommen der Kriegsleute, die unter unsern Händen gewesen sind, und fehlt nicht einer.

49. Et lui dirent: Tes serviteurs ont fait le compte des gens de guerre qui étaient sous nos ordres, et il n'en manque pas un seul.

49. Y dijeron a Moisés: Tus siervos han tomado la copia de los hombres de guerra que están en nuestro poder, y ninguno ha faltado de nosotros:

49 En zij zeiden tot Mozes: Uw knechten hebben opgenomen de som der krijgslieden, die onder onze hand geweest zijn; en uit ons ontbreekt niet een man.

49. I mówili do niego: My słudzy twoi przynieśliśmyć poczet mężów wojennych, którzy byli pod sprawą naszą, a nie zginął z nas i jeden.

49. És mondának Mózesnek: Szolgáid megszámlálták a hadakozó férfiakat, a kik a mi kezünk alatt voltak, és senki közülünk el nem veszett.

49 и сказали Моисею: рабы твои сосчитали воинов,которые нам поручены, и не убыло ни одного из них;

49. Слуги твої перелїчили військових людей, що поручені нам, і не бракує з нас нї одного чоловіка:

50. Sentähden me tuomme nyt Herralle lahjaksi, mitä kukin on saanut kultakaluja: käätyjä, rannerenkaita, sormuksia, korvarenkaita ja kaulakoristeita, saadaksemme itsellemme sovituksen Herran edessä.

50. Ja me tuomme Herralle lahjoja, senjälkeen kuin kukin löytänyt on, kultaisia kaluja, käsirenkaita, rannerenkaita, sormuksia, korvarenkaita, seppeleitä, että meidän sielumme sovitettaisiin Herran edessä.

50. Sentähden me tuomme HERralle lahjoja senjälken cuin cukin löynnyt on cullaisia caluja käädyjä rannerengaita sormuxia corwarengaita seppeleitä että meidän sielum sowitettaisin HERran edes.

50 And we have brought Jehovah's oblation, what every man has gotten, of jewels of gold, armlets and bracelets, signet-rings, earrings and armlets, to make atonement for our souls before Jehovah.

50. We have therefore brought an oblation for the LORD, what every man hath gotten, of jewels of gold, chains, and bracelets, rings, earrings, and tablets, to make an atonement for our souls before the LORD.

50. Derfor ofre vi som Offer til Herren, enhver hvad han har fundet af Guldsager: Armsmykker og Armbaand, Fingerringe, Ørenringe og Kæder, til at gøre Forligelse for vore Sjæle for Herrens Ansigt.

50. Derföre bäre vi Herranom gåfvor, hvad som hvar och en funnit hafver af gyldene tyg, kedjor, armsmide, ringar, örnaringar och spann, att våra själar måga varda försonada för Herranom.

50. Sepärrast olleme Jehowale ohwri-andi tonud, iggamees mis ta sanud kuld-riisto käe-warre-ehted, ja kässi-kedesid, sörmuksid, körwa-ehted ja kuppudega wösid, et meie enneste hingede eest Jehowa ees ärraleppitamist teme.

50. Todėl kiekvienas atnešame kaip dovaną Viešpačiui visus auksinius papuošalus, kuriuos paėmėme karo grobiu: grandinėles, apyrankes, žiedus, auskarus ir kaklo papuošalus, kad sutaikintum mus su Viešpačiu’‘.

50. Darum bringen wir dem HERRN Geschenke, was ein jeglicher gefunden hat von goldenem Geräte, Ketten, Armgeschmeide, Ringe, Ohrenringe und Spangen, daß unsere Seelen versöhnt werden vor dem HERRN.

50. Et nous avons apporté comme offrande à l'Éternel, chacun ce qu'il a trouvé d'objets d'or, chaînettes, bracelets, anneaux, pendants d'oreilles et colliers, afin de faire l'expiation pour nos personnes devant l'Éternel.

50. Por lo cual hemos ofrecido a Jehová ofrenda cada uno de lo que ha hallado, vasos de oro, braceletes, manillas, anillos, zarcillos, y cadenas para reconciliar nuestras almas delante de Jehová.

50 Daarom hebben wij een offerande des HEEREN gebracht, een ieder wat hij gekregen heeft, een gouden vat, een keten, of een armring, een vingerring, een oorring, of een afhangenden gordel, om voor onze zielen verzoening te doen voor het aangezicht des HEEREN.

50. A tak przynieśliśmy tu na ofiarę Panu, każdy czego nabył, naczynie złote, zapony, i manele, pierścienie, i nausznice, i łaócuszki, dla oczyszczenia dusz naszych przed Panem.

50. Hoztunk azért az Úrnak való áldozatul kiki a mit talált: aranyeszközöket, karlánczokat, karpereczeket, gyűrűket, fülönfüggőket, nyaklánczokat, hogy engesztelést végezzünk a mi lelkünkért az Úr előtt.

50 и вот , мы принесли приношение Господу, кто что достал из золотых вещей: цепочки, запястья, перстни, серьги и привески, для очищения душ наших пред Господом.

50. І оце ж приносимо ми приніс Господеві, що хто знайшов із золотих річей: обручки, ланьцюжки, перстенї, сережки й намиста, щоб відправити за душі наші покуту перед Господом.

51. Niin Mooses ja pappi Eleasar ottivat heiltä kullan, kaikkinaiset taidokkaasti valmistetut esineet.

51. Niin Moses ja pappi Eleatsar ottivat heiltä kullan kaikkinaisissa kappaleissa.

51. Nijn Moses ja pappi Eleazar otit heildä cullan caickinaisisa cappaleisa.

51 And Moses and Eleazar the priest took the gold from them, even all worked jewels.

51. And Moses and Eleazar the priest took the gold of them, even all wrought jewels.

51. Og Mose og Eleasar Præsten, toge Guldet af dem, ja alle Haande forarbejdede Sager.

51. Och Mose med Prestenom Eleazar tog af dem guldet i allahanda tyg.

51. Ja Moses ja preester Eleasar wötsid sedda kulda nende käest, keiksuggu tehtud riisto.

51. Mozė ir kunigas Eleazaras priėmė auką Viešpačiui iš tūkstantininkų ir šimtininkų, visus atneštus auksinius papuošalus,

51. Und Mose samt dem Priester Eleasar nahm von ihnen das Gold von allerlei Geräte.

51. Alors Moïse et Éléazar, le sacrificateur, reçurent d'eux l'or et tous les joyaux travaillés.

51. Y recibió Moisés y Eleazar el sacerdote el oro de ellos, todos vasos obrados.

51 Zo nam Mozes en Eleazar, de priester, van hen het goud, alle welgewrochte vaten.

51. Odebrał tedy Mojżesz i Eleazar kapłan ono złoto od nich z wszelakiem naczyniem z niego urobionym.

51. És elvevé Mózes és Eleázár, a pap, az aranyat ő tőlök, és a megkészített eszközöket is mind.

51 И взял у них Моисей и Елеазар священник золото во всех этих изделиях;

51. І взяли в них Мойсей та Єлеазар сьвященник золото всїлякої штучної роботи.

52. Ja anniksi annettua kultaa, jonka he antoivat Herralle tuhannen- ja sadanpäämiesten puolesta, oli kaikkiaan kuusitoista tuhatta seitsemänsataa viisikymmentä sekeliä.

52. Ja kaikki ylennysuhrin kulta, jonka he Herralle uhrasivat, oli kuusitoistakymmentä tuhatta seitsemänsataa ja viisikymmentä sikliä, tuhanten ja satain päämiehiltä;

52. Ja caicki ylönnysuhrin culda jonga he HERralle uhraisit oli cuusitoistakymmendä tuhatta seidzemensata ja wijsikymmendä Sicli päämiehildä tuhannen ja sadan päällä.

52 And all the gold of the heave offering that they offered up to Jehovah, of the captains of thousands and of the captains of hundreds, was sixteen thousand seven hundred and fifty shekels.

52. And all the gold of the offering that they offered up to the LORD, of the captains of thousands, and of the captains of hundreds, was sixteen thousand seven hundred and fifty shekels.

52. Og alt Guldet, som de ydede Herren i Gave, var seksten Tusinde, syv Hundrede óg halvtredsindstyve Sekel, nemlig fra Fyrsterne over Tusinderne og fra Fyrsterne over Hundrederne.

52. Och allt gulds häfoffer, som de Herranom häfoffrade, var sextontusend, sjuhundrade och femtio siklar, af höfvitsmännerna öfver tusend, och öfver hundrade.

52. Ja keik üllestöstmisse anni kulda, mis nemmad Jehowale üllestöstsid, olli kuusteistkümmend tuhhat, seitse sadda ja wiiskümmend sekli, neist kes pealikkud ülle tuhhandette ja neist kes pealikkud igga saa ülle.

52. kurie svėrė šešiolika tūkstančių septynis šimtus penkiasdešimt šekelių.

52. Und alles Goldes Hebe, das sie dem HERRN hoben, war sechzehntausend und siebenhundertfünfzig Lot von den Hauptleuten über tausend und hundert.

52. Et tout l'or de l'offrande qu'on préleva pour l'Éternel, de la part des chefs de milliers et des chefs de centaines, fut de seize mille sept cent cinquante sicles.

52. Y fué todo el oro de la ofrenda que ofrecieron a Jehová diez y seis mil y sietecientos y cincuenta siclos, de los tribunos y centuriones.

52 En al het goud der heffing, dat zij den HEERE offerden, was zestien duizend zevenhonderd en vijftig sikkelen, van de hoofdlieden der duizenden, en van de hoofdlieden der honderden.

52. A było onego wszystkiego złota ofiarowanego, które ofiarowali Panu, szesnaście tysięcy, siedem set i pięćdziesiąt syklów od pułkowników i od rotmistrzów.

52. És mindaz az arany, a melyet felemelt áldozatul vivének az Úrnak, tizenhat ezer hétszáz és ötven siklus vala az ezeredesektől és századosoktól.

52 и было всего золота, которое принесено в возношение Господу, шестнадцать тысяч семьсот пятьдесят сиклей, от тысяченачальников и стоначальников.

52. І було всього золота, принесеного в жертву возношення Господеві шістьдесять тисяч сїмсот і пятьдесять секлїв, від тисячників і від сотників.

53. Sotamiehet olivat ottaneet saalista kukin itselleen.

53. Sillä sotaväki oli ryövännyt itsekukin edestänsä,

53. Sillä sotawäki oli ryöwännyt idzecukin edestäns.

53 ((For) the men of war had taken booty, every man for himself.)

53. (For the men of war had taken spoil, every man for himself.)

53. Stridsmændene havde gjort Bytte hver for sig.

53. Förty krigsfolket hade röfvat hvar och en för sig.

53. Söa-mehhed ollid iggaüks isseennesele risunud.

53. Eiliniai kareiviai grobį pasilaikė sau.

53. Denn die Kriegsleute hatten geraubt ein jeglicher für sich.

53. Or les gens de l'armée avaient pillé chacun pour soi.

53. Porque los varones del ejército habían tomado despojos cada uno para sí.

53 Aangaande de krijgslieden, een iegelijk had geroofd voor zichzelven.

53. (Bo żołnierze, co łupem dostali, sobie otrzymali.)

53. A hadakozó férfiak közül kiki magának zsákmányolt.

53 Воины грабили каждый для себя.

53. Люде ж військові грабили кожен для себе.

54. Ja Mooses ja pappi Eleasar ottivat kullan tuhannen- ja sadanpäämiehiltä ja veivät sen ilmestysmajaan, että se johdattaisi israelilaiset Herran muistoon.

54. Ja Moses ja pappi Eleatsar ottivat kullan tuhanten ja satain päämiehiltä, ja he veivät sen seurakunnan majaan, Israelin lapsille muistoksi Herran eteen.

54. Ja Moses ja pappi Eleazar otit cullan päämiehildä jotca olit tuhannen ja sadan päällä ja he weit sen seuracunnan majaan Israelin lapsille muistoxi HERran eteen.

54 And Moses and Eleazar the priest took the gold of the captains of thousands and of hundreds and brought it into the tent of meeting, for a memorial for the sons of Israel before Jehovah.

54. And Moses and Eleazar the priest took the gold of the captains of thousands and of hundreds, and brought it into the tabernacle of the congregation, for a memorial for the children of Israel before the LORD.

54. Og Mose og Eleasar, Præsten, toge Guldet fra Fyrsterne over Tusinderne og Hundrederne, og de førte det ind i Forsamlingens Paulun for Herrens Ansigt til en Ihukommelse for Israels Børn.

54. Och Mose med Prestenom Eleazar tog guldet af höfvitsmännerna öfver tusend, och öfver hundrade, och båro det in uti vittnesbördsens tabernakel, Israels barnom till en åminnelse för Herranom.

54. Ja Moses ja preester Eleasar wötsid sedda kulda nende pealikkude käest, kes ollid ülle tuhhandette ja ülle igga saa, ja wisid sedda koggodusse telki, Israeli laste mällestusseks Jehowa ette.

54. Paimtą auksą iš tūkstantininkų ir šimtininkų Mozė ir kunigas Eleazaras įnešė į Susitikimo palapinę, kad Viešpats atmintų izraelitus.

54. Und Mose mit Eleasar, dem Priester, nahm das Gold von den Hauptleuten über tausend und hundert, und brachten es in die Hütte des Stifts zum Gedächtnis der Kinder Israel vor dem HERRN.

54. Moïse et Éléazar, le sacrificateur, prirent donc l'or des chefs de milliers et de centaines, et le portèrent au tabernacle d'assignation, comme mémorial pour les enfants d'Israël, devant l'Éternel.

54. Y recibió Moisés y Eleazar el sacerdote el oro de los tribunos y centuriones, y trajéronlo al tabernáculo del testimonio por memoria de los hijos de Israel delante de Jehová.

54 Zo nam Mozes en Eleazar, de priester, dat goud van de hoofdlieden der duizenden en der honderden, en zij brachten het in de tent der samenkomst, ter gedachtenis voor de kinderen Israels, voor het aangezicht des HEEREN.

54. A wziąwszy Mojżesz i Eleazar kapłan ono złoto od pułkowników i rotmistrzów, wnieśli je do namiotu zgromadzenia, na pamiątkę synów Izraelskich przed Panem.

54. Miután elvette vala Mózes és Eleázár, a pap, az aranyat az ezeredesektől és századosoktól, bevivék azt a gyülekezetnek sátorába, Izráel fiaira való emlékeztetőül az Úr elé.

54 И взял Моисей и Елеазар священник золото от тысяченачальников истоначальников, и принесли его в скинию собрания, в память сынов Израилевых пред Господом.

54. І взяли Мойсей та Єлеазар сьвященник золото у тисячників і сотників, і внесли його в соборний намет, як спомин від синів Ізраїля перед Господом.