16 luku

Kooranin, Daatanin ja Abiramin kapina.

1. Mutta Koorah, Jisharin poika, joka oli Leevin pojan Kehatin poika, otti Daatanin ja Abiramin, Eliabin pojat, ja Oonin, joka oli Ruubenin pojan Peletin poika,

1. Ja Kora Jetseharin poika, joka oli Levin pojan Kahatin poika, otti kanssansa Datanin ja Abiramin Eliabin pojat, ja Onin Peletin pojan Rubenin pojista,

1. JA Corah Jezeharin poica joca oli Cahatin Lewin pojan poica ynnä Dathanin ja Abiramin Eliabin poicain cansa ja On Pelethin poica joca oli Rubenin pojista:

1 Now Korah, the son of Izhar, the son of Kohath, the son of Levi, with Dathan and Abiram, the sons of Eliab and On, the son of Peleth, sons of Reuben, took,

1. Now Korah, the son of Izhar, the son of Kohath, the son of Levi, and Dathan and Abiram, the sons of Eliab, and On, the son of Peleth, sons of Reuben, took men:

1. Og Kora, en Søn af Jizehar, der var en Søn af Kahat, Levi Søn, tog til sig baade Dathan og Abiram, Eliabs Sønner, og On, Peleths Søn, Rubens Børn.

1. Och Korah, Jizears son, Kehats sons, Levi sons, tog till sig Dathan och Abiram, Eliabs söner, och On, Peleths son, af Rubens söner.

1. Ja Lewi poia Keati poia Itsari poeg Kora ja Tatan ja Abiram Eliabi poiad, ja On Peleti poeg, kes Rubeni poiad, wötsid ette,

1. Korachas, Levio sūnaus Kehato sūnaus Iccharo sūnus, ir iš Rubeno sūnų Eliabo sūnūs Datanas ir Abiramas bei Peleto sūnus Onas

1. Und Korah, der Sohn Jizhars, des Sohnes Kahaths, des Sohnes Levis, samt Dathan und Abiram, den Söhnen Eliabs, und On, dem Sohn Peleths, den Söhnen Rubens,

1. Or, Coré, fils de Jitsehar, fils de Kehath, fils de Lévi, fit une entreprise avec Dathan et Abiram, fils d'Éliab, et On, fils de Péleth, enfants de Ruben;

1. Y TOMÓ Coré, hijo de Isaar, hijo de Caat, hijo de Leví; y Datán y Abirom, hijos de Eliab; y Hon, hijo de Felet de los hijos de Rubén,

1 Korach nu, de zoon van Jizhar, zoon van Kohath, zoon van Levi, nam tot zich zo Dathan als Abiram, zonen van Eliab, en On, den zoon van Peleth, zonen van Ruben.

1. Tedy się zbuntował Kore, syn Izaara, syna Kaatowego, syna Lewiego, także Datan i Abiron, synowie Elijabowi, i Hon, syn Faletów z synów Rubenowych.

1. Kóré [1†] pedig az Iczhár fia, a ki a Lévi fiának, Kéhátnak fia vala; és Dáthán és Abirám, Eliábnak fiai; és On, a Péleth fia, a kik Rúben fiai valának, fogták magokat;

1 Корей, сын Ицгара, сын Каафов, сын Левиин, и Дафан и Авирон, сыны Елиава, и Авнан, сын Фалефа, сыны Рувимовы,

1. Уперся Кораг, син Їзгара, сина Кегаа, сина Левієвого, а з ним Датан та Абірам Елїабенки та Он Пелетієнко, сини Рубенові,

2. ja he nousivat kapinaan Moosesta vastaan, ja heihin yhtyi israelilaisista kaksisataa viisikymmentä miestä, kansan päämiehiä, kansankokouksen jäseniä, arvokkaita miehiä.

2. Ja he nousivat Mosesta vastaan: niin myös Israelin lapsista kaksisataa ja viisikymmentä miestä ylimmäisistä, kansalta kutsuttua, kuuluisaa miestä,

2. Capinoidzit Mosesta wastan monicahtain miesten cansa Israelin lapsist caxisata ja wijsikymmendä ylimmäist Canssan seast Raadiherra ja cuuluisata miestä.

2 and they rose up before Moses, with certain of the sons of Israel, two hundred and fifty rulers of the congregation, called to the assembly, men of renown,

2. And they rose up before Moses, with certain of the children of Israel, two hundred and fifty princes of the assembly, famous in the congregation, men of renown:

2. Og de stode op for Mose Ansigt tillige med to Hundrede og halvtredsindstyve Mænd af Israels Børn, Menighedens Fyrster, udnævnte blandt Forsamlingen, navnkundige Mænd.

2. Och de hofvo sig upp emot Mose, med några män af Israels barn, tuhundrade och femtio myndige i menighetene, rådherrar och ärlige män.

2. Ja tousid Mosesse silma ees ülles, ja Israeli laste seast kaks sadda ja wiiskümmend meest, koggodusse würstid, kedda koggodusse jure kutsuti, kuulsad mehhed.

2. sukilo prieš Mozę. Prie jų prisidėjo du šimtai penkiasdešimt izraelitų, tautos kunigaikščių, žinomų bendruomenėje ir gerbiamų vyrų.

2. die empörten sich wider Mose samt etlichen Männern unter den Kindern Israel, zweihundertundfünfzig, Vornehmste in der Gemeinde, Ratsherren und namhafte Leute.

2. Et ils s'élevèrent contre Moïse, avec deux cent cinquante hommes des enfants d'Israël, des principaux de l'assemblée, qu'on appelait au conseil, des hommes de renom.

2. Y levantáronse contra Moisés con doscientos y cincuenta varones de los hijos de Israel, príncipes de la congregación, de los del consejo, varones de nombre.

2 En zij stonden op voor het aangezicht van Mozes, mitsgaders tweehonderd en vijftig mannen uit de kinderen Israels, oversten der vergadering, de geroepenen der samenkomst, mannen van naam.

2. I powstali przeciw Mojżeszowi, a z nimi mężów z synów Izraelskich dwieście i pięćdziesiąt, książęta między ludem, których do rady przyzywano, ludzie zacni.

2. És támadának Mózes ellen, és velök Izráel fiai közül kétszáz és ötven ember, a kik a gyülekezetnek fejedelmei valának, tanácsbeli híres neves emberek.

2 восстали на Моисея, и с ними из сынов Израилевых двести пятьдесят мужей, начальники общества, призываемые на собрания, люди именитые.

2. Та й встали вони проти Мойсея, і з ними двістї пятьдесять чоловіка із синів Ізраїля, князї громадські, покликані до ради громадської люде з намениті.

3. Ja he kokoontuivat Moosesta ja Aaronia vastaan ja sanoivat heille: Jo riittää! Koko seurakunta, he kaikki, ovat pyhät, ja Herra on heidän keskellänsä. Miksi te siis korotatte itsenne Herran seurakunnan yli?

3. Ja he kokoontuivat Mosesta ja Aaronia vastaan, ja sanoivat heille: se on teille ylen paljo; sillä kansa on kaikki pyhä, ja Herra on heidän kanssansa, ja miksi te korotatte teitänne Herran kansan päälle?

3. Ja he cocoisit heidäns Mosesta ja Aaronita wastan ja sanoit heille: te teitte ylönpaljo: sillä Canssa on caicki pyhä ja HERra on heidän cansans mixi te corgotatte teitän HERran Canssan päälle?

3 and they assembled themselves together against Moses and against Aaron and said to them, You* take too much upon you*, since all the congregation are holy, every one of them and Jehovah is among them. Why then do you* lift up yourselves above the assembly of Jehovah?

3. And they gathered themselves together against Moses and against Aaron, and said unto them, Ye take too much upon you, seeing all the congregation are holy, every one of them, and the LORD is among them: wherefore then lift ye up yourselves above the congregation of the LORD?

3. Og de samlede sig imod Mose og Aron, og de sagde til dem: Lader det være eder nok! thi den ganske Menighed er allesammen hellige, og Herren midt ihlandt dem, og hvi ophøje eder over Herrens Menighed?

3. Och de församlade sig emot Mose och Aaron, och sade till dem: I gören allt för mycket; ty hela menigheten är helig, och Herren är ibland dem; hvi upphäfven I eder öfver Herrans menighet?

3. Ja nemmad tullid kokko Mosesse wasto ja Aaroni wasto, ja ütlesid nende wasto: teie tete liga, sest keik se koggodus, nemmad keik on pühhad, ja Jehowa on nende seas; mispärrast töstate teie siis endid ülle Jehowa koggodusse?

3. Jie susirinkę kalbėjo prieš Mozę ir Aaroną: ‘‘Gana judviem; visi izraelitai yra šventi ir Viešpats yra tarp jų. Kodėl judu keliatės aukščiau Viešpaties tautos?’‘

3. Und sie versammelten sich wider Mose und Aaron und sprachen zu ihnen: Ihr macht's zu viel. Denn die ganze Gemeinde ist überall heilig, und der HERR ist unter ihnen; warum erhebt ihr euch über die Gemeinde des HERRN?

3. Ils s'assemblèrent donc contre Moïse et contre Aaron, et leur dirent: Que cela vous suffise! car tous ceux de l'assemblée sont consacrés, et l'Éternel est au milieu d'eux; pourquoi donc vous élevez-vous au-dessus de l'assemblée de l'Éternel?

3. Y juntáronse contra Moisés y Aarón, y dijéronles: Bástaos, porque toda la congregación, todos ellos son santos, y en medio de ellos está Jehová: ¿por qué, pues, os levantáis vosotros sobre la congregación de Jehová?

3 En zij vergaderden zich tegen Mozes, en tegen Aaron, en zeiden tot hen: Het is te veel voor u, want deze ganse vergadering, zij allen, zijn heilig, en de HEERE is in het midden van hen; waarom dan verheft gijlieden u over de gemeente des HEEREN?

3. Ci zebrawszy się przeciw Mojżeszowi, i przeciw Aaronowi, rzekli im: Wiele to na was, ponieważ wszystek ten lud, wszyscy są święci, a w pośrodku nich jest Pan; przeczże się wy wynosicie nad zgromadzeniem Paóskiem?

3. És gyülekezének Mózes ellen és Áron ellen, és mondának nékik: Sokat tulajdonítotok magatoknak, holott az egész gyülekezet, ezek mindnyájan szentek, és közöttök van az Úr: miért emelitek azért fel magatokat az Úr gyülekezete fölé?

3 И собрались против Моисея и Аарона и сказали им: полно вам; все общество, все святы, и среди их Господь! почему же вы ставите себя выше народа Господня?

3. І зібрались вони проти Мойсея та Арона, і промовили до них: Годї вам! Бо ж уся громада сьвята і Господь серед неї. Чого ж ви пнетесь високо над громадою Господньою?

4. Kun Mooses sen kuuli, lankesi hän kasvoillensa.

4. Koska Moses sen kuuli, lankesi hän kasvoillensa,

4. Cosca Moses sen cuuli langeis hän caswoillens

4 And when Moses heard it, he fell upon his face.

4. And when Moses heard it, he fell upon his face:

4. Der Mose hørte det, da faldt han paa sit Ansigt.

4. Då Mose det hörde, föll han uppå sitt ansigte;

4. Ja Moses kulis sedda ja heitis ennast silmili mahha,

4. Tai išgirdęs, Mozė puolė ant žemės

4. Da das Mose hörte, fiel er auf sein Angesicht

4. Moïse, entendant cela, se jeta sur son visage.

4. Y como lo oyó Moisés, echóse sobre su rostro:

4 Als Mozes dit hoorde, zo viel hij op zijn aangezicht.

4. Co gdy usłyszał Mojżesz, upadł na oblicze swoje,

4. És mikor hallá ezt Mózes, arczra borula,

4 Моисей, услышав это, пал на лице свое

4. Почувши те Мойсей упав на лице своє.

5. Sitten hän puhui Koorahille ja kaikelle hänen joukolleen sanoen: Huomenna Herra ilmoittaa, kuka on hänen omansa ja kuka on pyhä ja kenen hän sallii käydä tykönsä. Kenen hän valitsee, sen hän sallii käydä tykönsä.

5. Ja puhui Koralle ja koko hänen seurallensa sanoen: huomenna Herra ilmoittaa kuka hänen omansa on, ja kuka pyhä on ja saa hänelle uhrata: jonka hän valitsee, se uhratkaan hänelle.

5. Ja sanoi Corahlle ja coco hänen seurallens: huomena HERra ilmoitta cuca hänen omans on ja cuca pyhä on ja hänelle uhraman pitä jonga hän walidze se uhratcan.

5 And he spoke to Korah and to all his company, saying, In the morning Jehovah will show who are his and who is holy and will cause him to come near to him, even him whom he will choose will he cause to come near to him.

5. And he spake unto Korah and unto all his company, saying, Even to morrow the LORD will shew who are his, and who is holy; and will cause him to come near unto him: even him whom he hath chosen will he cause to come near unto him.

5. Og han talte til Kora og alt hans Selskab, sigende: I Morgen skal Herren give til Kende, hvo hans er, og den, som hellig er, og den, han skal lade komme nær til sig; og hvem han udvælger, den skal han lade komme nær til sig.

5. Och sade till Korah, och hans hela parti: I morgon varder Herren kungörandes, hvilka honom tillhöra, hvilken helig är, och honom offra skall; den han utväljer, han skall offra honom.

5. Ja räkis Kora wasto ja keik temma seltsi wasto ja ütles: hom̃e siis peab Jehowa teäda andma sedda, kes temma pärralt ja pühha on, ja kedda ta ennese jure lasseb liggi tulla; ja kedda ta saab ärrawallitsenud, sedda lasseb ta ennese jure liggi tulla.

5. ir kalbėjo Korachui ir su juo esantiems: ‘‘Rytoj Viešpats parodys, kas yra šventas ir kas yra Jo. Tiems, kuriuos Jis išsirinko, Jis leis prisiartinti prie Jo.

5. und sprach zu Korah und zu seiner ganzen Rotte: Morgen wird der HERR kundtun, wer sein sei, wer heilig sei und zu ihm nahen soll; welchen er erwählt, der soll zu ihm nahen.

5. Et il parla à Coré et à tous ceux qui étaient assemblés avec lui, en disant: Demain matin, l'Éternel fera connaître qui est à lui, et qui est consacré, et il le fera approcher de lui; il fera approcher de lui celui qu'il aura choisi.

5. Y habló a Coré y a toda su compañía, diciendo: Mañana mostrará Jehová quien es suyo, y al santo hacerle ha llegar a sí: y al que él escogiere, él le llegará a sí.

5 En hij sprak tot Korach, en tot zijn ganse vergadering, zeggende: Morgen vroeg dan zal de HEERE bekend maken, wie de Zijne, en de heilige is, dien Hij tot Zich zal doen naderen; en wien Hij verkoren zal hebben, dien zal Hij tot Zich doen naderen.

5. I rzekł do Korego i do wszystkiej roty jego, mówiąc: Rano pokaże Pan, kto jest jego, i kto jest święty, i kto ma przystępować przedeó; bo kogo sobie wybrał, temu rozkaże przystąpić do siebie.

5. És szóla Kórénak és az ő egész gyülekezetének, mondván: Reggel megmutatja az Úr: ki az övé és ki a szent, és kit fogadott magához; mert a kit magának választott, magához fogadja azt.

5 и сказал Корею и всем сообщникам его, говоря: завтра покажет Господь, кто Его, и кто свят, чтобы приблизить его к Себе; и кого Он изберет, того и приблизит к Себе;

5. І промовив він до Корага й усієї роти його, і каже: Завтра сповістить Господь, хто його і хто сьвятий, щоб допустити його до себе; кого він вибрав, того допустить до себе.

6. Tehkää näin: Ottakaa itsellenne hiilipannut, sinä Koorah ja kaikki sinun joukkosi,

6. Tehkäät näin: ottakaat teillenne savuastiat, Kora ja kaikki hänen seuransa,

6. Tehkät nijn ottacat teillen sawuastiat Corah ja caicki hänen seurans.

6 This do: You* take censers, Korah and all his company,

6. This do; Take you censers, Korah, and all his company;

6. Gører dette: Tager eder Ildkar, Kora og alt hans Selskab!

6. Detta görer: Tager för eder rökopannor, Korah och hans hela parti;

6. Tehke sedda, wötke ennestele suitsetamisse-pannud, Kora ja keik temma selts,

6. Kiekvienas imkite savo smilkytuvą: tu, Korachai, ir visas tavo būrys,

6. Das tut: nehmet euch Pfannen, Korah und seine ganze Rotte,

6. Faites ceci: Prenez des encensoirs, Coré, et tous ceux qui sont assemblés avec lui;

6. Hacéd esto, tomáos incensarios, Coré y toda su compañía;

6 Doet dit: neemt u wierookvaten, Korach en zijn ganse vergadering;

6. To tedy uczynicie: Weźmiecie sobie kadzielnice, ty Kore, i wszystka rota twoja.

6. Ezt cselekedjétek azért: Vegyetek magatoknak temjénezőket, Kóré és az ő egész gyülekezete!

6 вот что сделайте: Корей и все сообщники его возьмите себе кадильницы

6. Так учинїть: Нехай возьме з собою кадильницї Кораг і вся громада його,

7. ja virittäkää niihin tuli ja pankaa niihin huomenna suitsuketta Herran edessä, niin se mies, jonka Herra silloin valitsee, on pyhä. Riittäköön se teille, te leeviläiset!

7. Ja pankaat niihin tulta, ja heittäkäät niihin suitsutusta Herran eteen huomenna, ja se mies, jonka Herra valitsee, olkoon pyhä: se on teille paljo, Levin lapset.

7. Ja pangat nijhin tulda ja heittäkät nijhin pyhäsawua HERran eteen huomena: jonga HERra walidze se olcon pyhä: te teette paljo Lewin lapset.

7 and put fire in them and put incense upon them before Jehovah tomorrow. And it will be that the man whom Jehovah chooses, he (is) holy. You* take too much upon you*, you* sons of Levi.

7. And put fire therein, and put incense in them before the LORD to morrow: and it shall be that the man whom the LORD doth choose, he shall be holy: ye take too much upon you, ye sons of Levi.

7. Og lægger Ild i dem og lægger Røgelse paa dem for Herrens Ansigt i Morgen, og det skal ske, hvilken Mand Herren udvælger, han er den hellige; lader det være eder nok, Levi Børn!

7. Och lägger der eld in, och kaster rökverk deruppå för Herranom i morgon. Hvilken som Herren utväljer, han vare helig; I göret allt för mycket, I Levi barn.

7. Ja pange nende sisse tuld, ja pange nende peäle suitsetamisse-rohto Jehowa ette hom̃e: siis peab se nenda ollema: see mees kedda Jehowa saab ärrawallitsend, se on pühha; teie tete liga Lewi lapsed!

7. pasiėmę ugnies, užberkite ant jos smilkalų Viešpaties akivaizdoje. Kurį Jis išsirinks, tas bus šventas. Jūs, Levio sūnūs, keliatės per aukštai!’‘

7. und legt Feuer darein und tut Räuchwerk darauf vor dem HERRN morgen. Welchen der HERR erwählt, der sei heilig. Ihr macht es zu viel, ihr Kinder Levi.

7. Et demain mettez-y du feu, et déposez-y du parfum devant l'Éternel; et l'homme que l'Éternel choisira, c'est celui-là qui lui est consacré. Que cela vous suffise, enfants de Lévi!

7. Y ponéd fuego en ellos; y ponéd en ellos sahumerio delante de Jehová mañana; y será, que el varón que Jehová escogiere, aquel será el santo: Básteos esto hijos de Leví.

7 En doet morgen vuur daarin, legt reukwerk daarop voor het aangezicht des HEEREN; en het zal geschieden, dat de man, dien de HEERE verkiezen zal, die zal heilig zijn. Het is te veel voor u, gij, kinderen van Levi!

7. I nakładłszy w nie ognia, włóżcie naó kadzidła przed Panem jutro; i stanie się, że kogokolwiek obierze Pan, ten będzie świętym: wiele to na was synowie Lewiego.

7. És tegyetek azokba tüzet, és rakjatok rá füstölő szert az Úr előtt holnap, és az a férfiú legyen szent, a kit kiválaszt az Úr. Sokat tulajdonítotok magatoknak, Lévi fiai!

7 и завтра положите в них огня и всыпьте в них курения пред Господом; и кого изберет Господь, тот и будет свят. Полно вам, сыны Левиины!

7. І завтра положіть у їх жару, і положіть на йому кадило перед Господом; і нехай буде так: той чоловік, що вибере його Господь, нехай буде сьвятим. Буде з вас, Левієві сини!

8. Ja Mooses puhui Koorahille: Kuulkaa, te leeviläiset!

8. Ja Moses sanoi Koralle: kuulkaat nyt Levin lapset!

8. Ja Moses sanoi Corahlle: cuulcat Lewin lapset

8 And Moses said to Korah, Hear now, you* sons of Levi.

8. And Moses said unto Korah, Hear, I pray you, ye sons of Levi:

8. Og Mose sagde til Kora: Hører dog, I Levi Børn!

8. Och Mose sade till Korah: Käre, hörer dock, I Levi barn;

8. Ja Moses ütles Kora wasto: et kuulge wahhest Lewi poiad:

8. Mozė sakė Korachui: ‘‘Klausykite, Levio sūnūs!

8. Und Mose sprach zu Korah: Höret doch, ihr Kinder Levi!

8. Et Moïse dit à Coré: Écoutez maintenant, enfants de Lévi.

8. Dijo más Moisés a Coré: Oid ahora hijos de Leví:

8 Voorts zeide Mozes tot Korach: Hoort toch, gij, kinderen van Levi!

8. Nad to rzekł Mojżesz do Korego: Słuchajcie proszę synowie Lewiego;

8. És monda Mózes Kórénak: Halljátok meg, kérlek, Lévi fiai:

8 И сказал Моисей Корею: послушайте, сыны Левия!

8. І промовив Мойсей до Корага: Слухайте ж, сини Левієві!

9. Eikö teille jo riitä se, että Israelin Jumala on erottanut teidät Israelin seurakunnasta, sallinut teidän käydä hänen tykönsä toimittamaan palvelusta Herran asumuksessa ja seisomaan seurakunnan edessä palvelemassa heitä?

9. Vähäkö se teille on, että Israelin Jumala on teidät eroittanut Israelin kansasta ja antanut tulla tykönsä palvelusta tekemään Herran Tabernaklin virassa, ja seisomaan seurakunnan edessä, ja heitä palvelemaan?

9. Wähäkö se teille on että Israelin Jumala on teidän eroittanut Israelin Canssast hänellens uhraman ja palweleman HERran Tabernaclin wirasa ja seisoman seuracunnan edes ja händä palweleman?

9 (Is it) a small thing to you*, that the God of Israel has separated you* from the congregation of Israel, to bring you* near to himself, to do the service of the tabernacle of Jehovah and to stand before the congregation to minister to them,

9. Seemeth it but a small thing unto you, that the God of Israel hath separated you from the congregation of Israel, to bring you near to himself to do the service of the tabernacle of the LORD, and to stand before the congregation to minister unto them?

9. Er det eder for lidet, at Israels Gud har udskilt eder fra Israels Menighed for at lade eder komme nær til sig, til at besørge Herrens Tabernakels Tjeneste og til at staa for Menighedens Ansigt at tjene dem

9. Är det eder icke nog, att Israels Gud hafver afskiljt eder ifrå den meniga Israel, att I skolen offra honom, så att I skolen tjena honom i Herrans tabernakels ämbete, och träda fram för menighetena till att tjena henne?

9. On se pissut teile, et Israeli Jummal teid ärralahhutand Israeli koggodussest, et ta teid ennese jure liggi lasseb tulla, et teie Jehowa maia teggemist ärratete ja seisate koggodusse eest, et teie nende eest ammeti tööd tete?

9. Argi jums dar maža, kad Izraelio Dievas jus išsirinko iš visos tautos ir pašaukė eiti tarnystę Viešpaties palapinėje ir tarnauti tautai?

9. Ist's euch zu wenig, daß euch der Gott Israels ausgesondert hat von der Gemeinde Israel, daß ihr zu ihm nahen sollt, daß ihr dienet im Amt der Wohnung des HERRN und vor die Gemeinde tretet, ihr zu dienen?

9. Est-ce trop peu pour vous, que le Dieu d'Israël vous ait séparés de l'assemblée d'Israël, pour vous faire approcher de lui, afin de faire le service de la Demeure de l'Éternel, et pour assister devant l'assemblée, afin de la servir;

9. ¿Poco os es, que os haya apartado el Dios de Israel de la compañía de Israel, haciéndoos allegar a sí, para que ministraseis en el servicio del tabernáculo de Jehová, que estuvieseis delante de la congregación para ministrarles?

9 Is het u te weinig, dat de God van Israel u van de vergadering van Israel heeft afgescheiden, om ulieden tot Zich te doen naderen; om den dienst van des HEEREN tabernakel te bedienen, en te staan voor het aangezicht der vergadering, om hen te dienen?

9. Izali wam to mało, że was oddzielił Bóg Izraelski od zgromadzenia Izraelskiego, abyście przystępowali do niego ku odprawowaniu usługi w przybytku Paóskim, a iżbyście stali przed zgromadzeniem, i służyli mu?

9. Avagy keveslitek-é azt, hogy titeket Izráel Istene külön választott Izráel gyülekezetétől, hogy magához fogadjon titeket, hogy szolgáljatok az Úr sátorának szolgálatában, hogy álljatok e gyülekezet előtt, és szolgáljatok néki?

9 неужели мало вам того, что Бог Израилев отделил вас от общества Израильского и приблизил вас к Себе, чтобы вы исполняли службы при скинии Господней и стоялипред обществом, служа для них?

9. Хиба мало вам, що Бог Ізраїлїв вилучив вас із громади Ізраїля, щоб вам можна приближитись до його, щоб вам можна послугувати в храминї Господнїй та стояти перед громадою послугуючи їй,

10. Hän salli käydä tykönsä sinun ja kaikkien veljiesi, leeviläisten, sinun kanssasi; ja nyt te tavoittelette pappeuttakin.

10. Hän on ottanut sinun ja kaikki sinun veljes Levin lapset tykönsä: ja te pyydätte myös pappeutta?

10. Hän on ottanut sinun ja caicki sinun weljes Lewin lapset hänen tygöns ja te pyydätte myös pappeutta?

10 and that he has brought you near and all your brothers the sons of Levi with you? And you* seek the priesthood also?

10. And he hath brought thee near to him, and all thy brethren the sons of Levi with thee: and seek ye the priesthood also?

10. Og han har ladet dig og alle dine Brødre, Levi Børn, med dig komme nær, og nu søge I ogsaa Præstedømmet!

10. Han hafver tagit dig, och alla dina bröder, Levi barn, samt med dig till sig, och I faren nu ock efter Presterskapet.

10. Ja on sind ja keik so wennad Lewi lapsed sinnoga ennese jure lasknud liggi tulla? ja teie otsite ka preestri-ammeti peäle sada.

10. Jis pašaukė savo tarnystei tave ir tavo brolius levitus, tai kodėl dar reikalaujate kunigystės?

10. Er hat dich und alle deine Brüder, die Kinder Levi, samt dir zu sich genommen; und ihr sucht nun auch das Priestertum?

10. Et qu'il t'ait fait approcher, ainsi que tous tes frères, les enfants de Lévi avec toi, que vous recherchiez encore le sacerdoce?

10. ¿Y que te hizo llegar a tí, y a todos tus hermanos los hijos de Leví contigo, sino que procuréis también el sacerdocio?

10 Daar Hij u, en al uw broederen, de kinderen van Levi, met u, heeft doen naderen; zoekt gij nu ook het priesterambt?

10. I przyjął ciebie, i wszystkę bracią twoję, syny Lewiego z tobą, że jeszcze szukacie kapłaóstwa?

10. És hogy magának fogadott tégedet, és minden atyádfiát, a Lévi fiait te veled; hanem még a papságot is kivánjátok?

10 Он приблизил тебя и с тобою всех братьев твоих, сынов Левия, и вы домогаетесь еще исвященства.

10. Що удостоїв тебе і всїх братів твоїх, синів Левієвих з тобою, приближитись до його? А вам ще й сьвященьства захотїлось!

11. Niin siis sinä ja koko sinun joukkosi käytte kapinoimaan Herraa vastaan; sillä mikä on Aaron, että te häntä vastaan napisette!

11. Sinä ja kaikki sinun joukkos nostatte kapinan Herraa vastaan. Mikä Aaron on, että te napisette häntä vastaan?

11. Sinä ja caicki sinun jouckos nostat capinan HERra wastan. Mikä Aaron on että te napisette händä wastan?

11 Therefore you and all your company are gathered together against Jehovah. And Aaron, what is he that you* murmur against him?

11. For which cause both thou and all thy company are gathered together against the LORD: and what is Aaron, that ye murmur against him?

11. Derfor er du og alt dit Selskab, de som ere forsamlede, imod Herren; og Aron, hvad er han, at I knurre imod ham?

11. Du och ditt hela parti gören uppror emot Herran: Hvad är Aaron, att I knorren emot honom?

11. Sepärrast olled sinna se ja keik so selts kes Jehowa wasto kokkotulnud; ja mis on Aaron, et teie temma wasto nurrisete?

11. Kodėl sukilote tu ir tavo pasekėjai prieš Viešpatį? Kas gi yra Aaronas, kad prieš jį murmate?’‘

11. Du und deine ganze Rotte macht einen Aufruhr wider den HERRN. Was ist Aaron, daß ihr wider ihn murrt?

11. C'est pourquoi, toi et tous ceux qui sont assemblés avec toi, vous vous êtes assemblés contre l'Éternel! Car qui est Aaron, que vous murmuriez contre lui?

11. Por tanto tú, y toda tu compañía sois los que os juntáis contra Jehová: ¿que Aarón qué es, que os cuajáis vosotros contra él?

11 Daarom gij, en uw ganse vergadering, gij zijt vergaderd tegen den HEERE, want Aaron, wat is hij, dat gij tegen hem murmureert?

11. Dla tegoż, ty i wszystka rota twoja, zbuntowaliście się przeciw Panu; bo Aaron cóż jest, żeście szemrali przeciw niemu?

11. Azért hát te és a te egész gyülekezeted az Úr ellen gyülekeztetek össze; mert Áron micsoda, hogy ő ellene zúgolódtok?

11 Итак ты и все твое общество собрались против Господа. Что Аарон, что вы ропщете на него?

11. Тим і повстали ви, ти і вся рота твоя проти Господа; бо що таке Арон, що ви нарікаєте на його?

12. Ja Mooses kutsutti Daatanin ja Abiramin, Eliabin pojat. Mutta he sanoivat: Emme tule.

12. Ja Moses lähetti kutsumaan Datania ja Abiramia Eliabin poikia; mutta he sanoivat: emme sinne tule ylös.

12. JA Moses lähetti cudzuman Dathani ja Abirami Heliabin poikia. Mutta he sanoit: emme sinne tule ylös.

12 And Moses sent to call Dathan and Abiram, the sons of Eliab. And they said, We will not come up.

12. And Moses sent to call Dathan and Abiram, the sons of Eliab: which said, We will not come up:

12. Og Mose sendte hen at kalde ad Dathan og ad Abiram, Eliabs Sønner, og de sagde: Vi komme ikke op.

12. Och Mose sände bort och lät kalla Dathan och Abiram, Eliabs söner; men de sade: Vi komme intet ditupp.

12. Ja Moses läkkitas kutsma Tatani ja Abirami Eliabi poiad; ja nemmad ütlesid: ei meie tulle senna ülles.

12. Mozė pasiuntė pašaukti abu Eliabo sūnus Dataną ir Abiramą. Juodu atsakė: ‘‘Mudu neisime.

12. Und Mose schickte hin und ließ Dathan und Abiram rufen, die Söhne Eliabs. Sie aber sprachen: Wir kommen nicht hinauf.

12. Et Moïse envoya appeler Dathan et Abiram, fils d'Éliab; mais ils répondirent: Nous ne monterons pas.

12. Y envió Moisés a llamar a Datán y a Abirón los hijos de Eliab; y ellos respondieron: No vendremos.

12 En Mozes schikte heen, om Dathan en Abiram, de zonen van Eliab, te roepen; maar zij zeiden: Wij zullen niet opkomen!

12. Tedy posłał Mojżesz, aby zawołano Datana, i Abirona, synów Elijabowych, którzy odpowiedzieli: Nie pójdziemy.

12. Elkülde azután Mózes, hogy hívják elő Dáthánt és Abirámot, az Eliáb fiait. Azok pedig felelének: Nem megyünk fel!

12 И послал Моисей позвать Дафана и Авирона, сынов Елиава. Но они сказали: не пойдем!

12. І післав Мойсей, щоб покликати Датана та Абірама Елїабенків, та вони сказали: Не пійдемо на гору!

13. Eikö jo riitä, että olet tuonut meidät tänne maasta, joka vuotaa maitoa ja mettä, hukuttaaksesi meidät erämaahan? Pyritkö vielä meidän valtiaaksemme?

13. Vähäkö se on, että sinä olet meidät maalta tuonut ulos, jossa rieskaa ja hunajaa vuotaa, tappaakses meitä korvessa, vaan teet sinus vielä päämieheksi meidän ylitsemme, ja tahdot myös hallita meitä?

13. Wähäkö se on että sinä olet meidän maalda tuonut ulos josa hunajata ja riesca wuota ettäs meitä tahdot tappa corwes ja wielä päälisexi hallita meitä.

13 Is it a small thing that you have brought us up out of a land flowing with milk and honey, to kill us in the wilderness, but you must make yourself also a ruler over us?

13. Is it a small thing that thou hast brought us up out of a land that floweth with milk and honey, to kill us in the wilderness, except thou make thyself altogether a prince over us?

13. Er det for lidet, at du har ført os op af et Land, som flyder med Mælk og Honning, for at lade os dø i Ørken? thi du vil endog aldeles tiltage dig selv Herredømmet over os.

13. Är det icke nog, att du hafver fört oss utu landet, der mjölk och hannog uti flyter, att du skulle dräpa oss i öknene; skall du ännu dertill vara herre öfver oss?

13. On se pissut, et sa meid seie ülles saatnud seält maalt, mis pima ja met joseb, meid körbe surretama? et sa weel püad ülle meid keikipiddi wallitseda.

13. Ar tau dar maža, kad mus išvedei iš žemės, plūstančios pienu ir medum, kad nužudytum dykumoje? Ar dar nori viešpatauti mums?

13. Ist's zu wenig, daß du uns aus dem Lande geführt hast, darin Milch und Honig fließt, daß du uns tötest in der Wüste? Du mußt auch noch über uns herrschen?

13. Est-ce peu de chose que tu nous aies fait monter hors d'un pays où coulent le lait et le miel, pour nous faire mourir dans le désert, que tu veuilles aussi dominer sur nous?

13. ¿Poco es que nos hayas hecho venir de una tierra que corre leche y miel, para hacernos morir en el desierto, sino que también te enseñorees de nosotros enseñoreando?

13 Is het te weinig, dat gij ons uit een land, van melk en honig vloeiende, hebt opgevoerd, om ons te doden in de woestijn, dat gij ook uzelven ten enenmaal over ons tot een overheer maakt?

13. Izali mało na tem, żeś nas wywiódł z ziemi opływającej mlekiem i miodem, abyś nas pomorzył na tej puszczy, że jeszcze chcesz mieć nad nami zwierzchność i nam rozkazować?

13. Avagy kevesled-é azt, hogy felhozál minket a tejjel és mézzel folyó földről, hogy megölj minket a pusztában; hanem még uralkodni is akarsz rajtunk?

13 разве мало того, что ты вывел нас из земли, в которой течет молоко и мед, чтобы погубить нас в пустыне? и ты еще хочешь властвовать над нами!

13. Хиба мало того, що ти вивів нас із землї текущої молоком та медом, щоб поморити нас в степу; ти хочеш іще й царювати над нами?

14. Oletpa totisesti tuonut meidät maahan, joka vuotaa maitoa ja mettä, ja antanut meille perintöosaksi vainioita ja viinitarhoja! Luuletko voivasi sokaista silmät näiltä ihmisiltä? Me emme tule.

14. Jalosti sinä olet meidät johdattanut siihen maahan, jossa rieskaa ja hunajaa vuotaa, ja annoit pellot ja viinamäet perinnöksi. Tahdotkos vielä näiltä miehiltä silmät puhkaista? emme tule sinne.

14. Jalosti sinä olet meidän johdattanut sijhen maahan josa riesca ja hunajata wuota ja annoit pellot ja wijnamäet perinnöxi. Tahdotcos wielä myös Canssalda silmät puhwaista? en me tule sinne.

14 Moreover you have not brought us into a land flowing with milk and honey, nor given us inheritance of fields and vineyards. Will you put out the eyes of these men? We will not come up.

14. Moreover thou hast not brought us into a land that floweth with milk and honey, or given us inheritance of fields and vineyards: wilt thou put out the eyes of these men? we will not come up.

14. Du har visselig ikke ført os ind i et Land, som flyder med Mælk og Honning, eller givet os Agre og Vingaarde til Arv; vil du blænde Øjnene paa disse Mænd? vi ville ikke komme op.

14. Skönliga hafver du fört oss in uti det land, der mjölk och hannog uti flyter, och hafver gifvit oss åkrar och vingårdar till arfvedel; vill du ock stinga folke ögonen ut? Vi komme intet ditupp.

14. Ei sa polle meid ka mitte ühhe male winud, mis pima ja met joseb, et sa meile olleksid annud pöldude ja wina-mäggede pärris-ossa; tahhad sa nende meeste silmad peast pista? ei meie tulle senna ülles.

14. Ar nuvedei mus į žemę, kurioje teka pienas ir medus, ir ar davei mums paveldėti laukus ir vynuogynus? Ar ir akis nori šiems žmonėms išlupti? Mudu neateisime!’‘

14. Wie fein hast du uns gebracht in ein Land, darin Milch und Honig fließt, und hast uns Äcker und Weinberge zum Erbteil gegeben! Willst du den Leuten auch die Augen ausreißen? Wir kommen nicht hinauf.

14. Certes, tu ne nous as pas fait venir dans un pays où coulent le lait et le miel! Et tu ne nous as pas donné un héritage de champs ni de vignes! Veux-tu crever les yeux de ces gens? Nous ne monterons pas.

14. Y tampoco tú no nos has metido en tierra que corre leche y miel, ni nos has dado heredades de tierras y viñas, ¿has de arrancar los ojos de estos varones? No subiremos.

14 Ook hebt gij ons niet gebracht in een land, dat van melk en honig vloeit, noch ons akkers en wijngaarden ten erfdeel gegeven. Zult gij de ogen dezer mannen uitgraven? Wij zullen niet opkomen!

14. Ku temu do ziemi opływającej mlekiem i miodem nie wprowadziłeś nas, aniś nam dał w dziedzictwo pól i winnic: izali oczy tym mężom wyłupić chcesz? Nie pójdziemy

14. Éppen nem tejjel és mézzel folyó földre hoztál be minket, sem szántóföldet és szőlőt nem adtál nékünk örökségül! Avagy ki akarod-é szúrni az emberek szemeit? Nem megyünk fel!

14 привел ли ты нас в землю, где течет молоко и мед, и дал ли нам во владение поля и виноградники? глаза людей сих ты хочешь ослепить? не пойдем!

14. І нї в землю, текущу молоком та медом не привів єси нас, нї дав нам у наслїддє поля й виноградники! Хочеш людям сим очі виколити? Не пійдемо!

15. Silloin Mooses vihastui kovin ja sanoi Herralle: Älä katso heidän uhrilahjansa puoleen. En ole keneltäkään heistä aasiakaan anastanut enkä kenellekään heistä mitään vääryyttä tehnyt.

15. Silloin vihastui Moses sangen kovin, ja sanoi Herralle: älä käännä sinuas heidän ruokauhrinsa puoleen! En minä heiltä ottanut aasiakaan, ja en ole heidän yhdenkään pahaa tehnyt.

15. Silloin wihastui Moses sangen cowin ja sanoi HERralle: älä käännä sinuas heidän ruocauhrins puoleen. En minä heildä ottanut Asiacan ja en heidän yhdengän paha tehnyt.

15 And Moses was very angry and said to Jehovah, Do not respect you their offering. I have not taken one donkey from them, neither have I hurt one of them.

15. And Moses was very wroth, and said unto the LORD, Respect not thou their offering: I have not taken one ass from them, neither have I hurt one of them.

15. Da blev Mose saare vred og sagde til Herren: Vend dig ikke til deres Madoffer; jeg har ikke taget et Asen fra dem, og jeg har ikke gjort een iblandt dem ondt.

15. Då förgrymmade sig Mose ganska svårliga, och sade till Herran: Vänd dig icke till deras spisoffer; jag hafver icke tagit dem en åsna ifrå, och ingen af dem något gjort emot.

15. Ja Mosesse wihha süttis wägga pöllema, ja ta ütles Jehowa wasto: Ärra pöra nende roa-ohwri pole! polle ma ühteainust eesli nende käest wötnud, egga ühhelegi nende seast kurja teinud.

15. Mozė, labai įpykęs, meldė Viešpatį: ‘‘Nežiūrėk į jų aukas; aš neėmiau iš jų nė asilaičio ir nė vieno nenuskriaudžiau’‘.

15. Da ergrimmte Mose sehr und sprach zu dem HERRN: Wende dich nicht zu ihrem Speisopfer! Ich habe nicht einen Esel von ihnen genommen und habe ihrer keinem nie ein Leid getan.

15. Et Moïse fut fort irrité, et il dit à l'Éternel: Ne regarde point à leur offrande; je n'ai pas pris d'eux un seul âne, et je n'ai point fait de mal à un seul d'entre eux.

15. Entónces Moisés se enojó en gran manera, y dijo a Jehová: No mires a su presente; ni aun un asno he tomado de ellos, ni a ninguno de ellos he hecho mal.

15 Toen ontstak Mozes zeer, en hij zeide tot den HEERE: Zie hun offer niet aan! Ik heb niet een ezel van hen genomen, en niet een van hen kwaad gedaan.

15. Tedy się rozgniewał Mojżesz bardzo, i rzekł do Pana: Nie patrz na ofiarę ich; ni jednego osła nie wziąłem od nich, anim co złego komu z nich uczynił.

15. Megharaguvék azért Mózes igen, és monda az Úrnak: Ne tekints az ő áldozatjokra! Egy szamarat sem vettem [2†] el tőlök, és egyet sem bántottam közülök.

15 Моисей весьма огорчился и сказал Господу: не обращай взора Твоего на приношение их; я не взял ни у одного из них осла и не сделал зла ни одному из них.

15. І розлютився вельми Мойсей, і сказав до Господа: Не повертайсь до приносів їх! Нї одного осла не взяв я від них і не заподїяв зла нї одному з них.

16. Silloin Mooses sanoi Koorahille: Astukaa huomenna Herran eteen, sinä itse ja koko sinun joukkosi, sekä myöskin Aaron,

16. Ja Moses sanoi Koralle: sinä ja koko sinun joukkos pitää huomenna oleman Herran edessä, sinä ja he, ja Aaron,

16. Ja Moses sanoi Corahlle: sinä ja coco sinun jouckos pitä huomena oleman HERran edes sinä ja he myös ja Aaron.

16 And Moses said to Korah, You and all your company be before Jehovah, you and they and Aaron, tomorrow.

16. And Moses said unto Korah, Be thou and all thy company before the LORD, thou, and they, and Aaron, to morrow:

16. Og Mose sagde til Kora: vær du og dit ganske Selskab for Herrens Ansigt, du og de og Aron, i Morgen,

16. Och han sade till Korah: Du och ditt hela parti skolen i morgon vara för Herranom, du, de ock, och Aaron.

16. Ja Moses ütles Kora wasto: Sinna ja keik so selts peawad Jehowa ees ollema, sinna ja nemmad ja Aaron, hom̃e.

16. Mozė sakė Korachui: ‘‘Rytoj tu ir visas tavo būrys stokite Viešpaties akivaizdoje: tu, jie ir Aaronas.

16. Und er sprach zu Korah: Du und deine Rotte sollt morgen vor dem HERRN sein; du, sie auch und Aaron.

16. Puis Moïse dit à Coré: Toi et tous ceux qui sont assemblés avec toi, trouvez-vous demain devant l'Éternel, toi et eux, avec Aaron.

16. Después Moisés dijo a Coré: Tú y toda tu compañía ponéos delante de Jehová, tú y ellos, y Aarón, mañana:

16 Voorts zeide Mozes tot Korach: Gij, en uw ganse vergadering, weest voor het aangezicht des HEEREN; gij, en zij, ook Aaron, op morgen.

16. Potem rzekł Mojżesz do Korego: Ty, i wszystka rota twoja, stawcie się przed Pana jutro, ty, i oni, i Aaron:

16. Azután monda Mózes Kórénak: Te és a te egész gyülekezeted legyetek az Úr előtt; te és azok és Áron, holnap.

16 И сказал Моисей Корею: завтра ты и все общество твое будьте предлицем Господа, ты, они и Аарон;

16. І сказав Мойсей до Корага: Ти і вся твоя громада, станьте ви завтра перед Господом, ти сам і вони і Арон.

17. ja ottakoon kukin teistä hiilipannunsa ja pankoon siihen suitsuketta sekä tuokoon Herran eteen hiilipannunsa, kaksisataa viisikymmentä hiilipannua; niinikään sinä ja Aaron tuokaa kumpikin hiilipannunne.

17. Ja jokainen ottakoon savuastiansa, ja pankaan suitsutusta siihen, ja tuokaan Herran eteen, kukin savuastiansa, kaksisataa ja viisikymmentä savuastiaa, niin myös sinä ja Aaron kukin savuastianne.

17. Ja jocainen ottacan sawuastians ja pangan pyhäsawua sijhen cukin sawuastians cansa se on caxisata ja wijsikymmendä astiata.

17 And take you* every man his censer and put incense upon them and bring you* before Jehovah every man his censer, two hundred and fifty censers, you also and Aaron, each his censer.

17. And take every man his censer, and put incense in them, and bring ye before the LORD every man his censer, two hundred and fifty censers; thou also, and Aaron, each of you his censer.

17. og tager hver sit Ildkar og lægger Røgelse paa dem, og hver føre sit Ildkar frem for Herrens Ansigt, to Hundrede og halvtredsindstyve Ildkar; og du og Aron, hver med sit Ildkar!

17. Och hvar tage sina rökopanno, och lägge rökverk deruppå, och går fram för Herran, hvar med sine panno, det äro tuhundrade och femtio pannor.

17. Ja wötke iggamees omma suitsetamisse-pan, ja pange nende peäle suitsetamisse-rohto, ja toge Jehowa ette iggamees omma suitsetamisse-pan, kaks sadda ja wiiskümmend suitsetamisse-panno: ja sinna ja Aaron kumbki omma suitsetamisse-pannoga.

17. Imkite kiekvienas savo smilkytuvą, įdėkite į juos smilkalų ir atneškite smilkytuvus Viešpaties akivaizdon­du šimtus penkiasdešimt smilkytuvų; taip pat tu ir Aaronas atneškite savo smilkytuvus’‘.

17. Und ein jeglicher nehme seine Pfanne und lege Räuchwerk darauf, und tretet herzu vor den HERRN, ein jeglicher mit seiner Pfanne, das sind zweihundertundfünfzig Pfannen; auch Du Aaron, ein jeglicher mit seiner Pfanne.

17. Et prenez chacun votre encensoir, mettez-y du parfum, et présentez devant l'Éternel chacun votre encensoir, deux cent cinquante encensoirs; toi et Aaron, ayez aussi chacun votre encensoir.

17. Y tomád cada uno su incensario, y ponéd sahumerio en ellos, y ofrecéd delante de Jehová cada uno su incensario, doscientos y cincuenta incensarios: y tú y Aarón cada uno con su incensario.

17 En neemt een ieder zijn wierookvat, en legt reukwerk daarin, en brengt voor het aangezicht des HEEREN, een ieder zijn wierookvat, tweehonderd en vijftig wierookvaten; ook gij, en Aaron, een ieder zijn wierookvat.

17. A wziąwszy każdy kadzielnicę swoję, włóżcie w nię kadzidła, i stawcie się przed Pana, każdy z kadzielnicą swoją, dwieście i pięćdziesiąt kadzielnic, i ty, i Aaron, każdy z kadzielnicą swoją.

17. És kiki vegye az ő temjénezőjét, és tegyetek abba füstölő szert, és vigyétek az Úr elé, kiki az ő temjénezőjét; kétszáz és ötven temjénezőt. Te is, és Áron is, kiki az ő temjénezőjét.

17 и возьмите каждый свою кадильницу, и положите в них курения, и принесите пред лице Господне каждый свою кадильницу, двести пятьдесят кадильниц; ты и Аарон, каждый свою кадильницу.

17. І нехай кожен візьме кадильницю свою і накладе у її кадила, і нехай принесе кожен свою кадильницю перед Господом, двістї і пятьдесять кадильниць; і ти і Арон, кожен кадильницю свою.

18. Niin he ottivat kukin hiilipannunsa, virittivät niihin tulen ja panivat niihin suitsuketta ja asettuivat ilmestysmajan ovelle; samoin myöskin Mooses ja Aaron.

18. Ja kukin otti savuastiansa, ja pani siihen tulen, ja heittivät siihen suitsutusta, ja seisoivat seurakunnan majan ovessa, Moses ja Aaron myös.

18. Ja cukin otti sawuastians ja panit sijhen tulen ja heitit sijhen pyhäsawua ja menit seuracunnan majan owen eteen Moses ja Aaron myös

18 And they took every man his censer and put fire in them and laid incense on it and stood at the door of the tent of meeting with Moses and Aaron.

18. And they took every man his censer, and put fire in them, and laid incense thereon, and stood in the door of the tabernacle of the congregation with Moses and Aaron.

18. Og de toge hver sit Ildkar og lagde Ild i dem og lagde Røgelse paa dem, og de stode for Forsamlingens Pauluns Dør, ligeledes Mose og Aron.

18. Och hvardera tog sina panno, och lade der eld in, och kastade rökverk deruppå, och gingo in för dörrena af vittnesbördsens tabernakel; och Mose och Aaron desslikes.

18. Siis wötsid iggamees omma suitsetamisse-panno ja pannid senna sisse tuld, ja pannid senna peäle suitsetamisse-rohto, ja jäid seisma koggodusse telgi ukse ette, ka Moses ja Aaron.

18. Visi įsidėjo ugnies į smilkytuvus ir užbėrę ant jos smilkalų atsistojo prie Susitikimo palapinės įėjimo, kartu su Moze su Aaronu.

18. Und ein jeglicher nahm seine Pfanne und legte Feuer und Räuchwerk darauf; und sie traten vor die Tür der Hütte des Stifts, und Mose und Aaron auch.

18. Ils prirent donc chacun leur encensoir, ils y mirent du feu, et y déposèrent du parfum, et ils se tinrent à l'entrée du tabernacle d'assignation, ainsi que Moïse et Aaron.

18. Y tomaron cada uno su incensario, y pusieron en ellos fuego, y pusieron en ellos sahumerio, y pusiéronse a la puerta del tabernáculo del testimonio, y Moisés y Aarón.

18 Zo namen zij een ieder zijn wierookvat, en deden vuur daarin, en leiden reukwerk daarin; en zij stonden voor de deur van de tent der samenkomst, ook Mozes en Aaron.

18. Wziął tedy każdy kadzielnicę swoję, a włożywszy w nią ognia nakładli w nią kadzidła; i stanęli u drzwi namiotu zgromadzenia Mojżesz i Aaron.

18. Vevé azért kiki az ő temjénezőjét, és tevének abba tüzet, és rakának arra füstölő szert, és megállának a gyülekezet sátorának nyílása előtt, Mózes is és Áron.

18 И взял каждый свою кадильницу, и положили в них огня, и всыпали в них курения, и стали при входе в скинию собрания; также и Моисей и Аарон.

18. І взяли вони кожен кадильницю свою, і понакладали в них жару, і понасипували в них кадила; та й приступили до входу в соборний намет, і Мойсей та Арон.

19. Mutta Koorah kokosi heitä vastaan koko seurakunnan ilmestysmajan ovelle. Silloin Herran kirkkaus näkyi koko seurakunnalle.

19. Ja Kora kokosi heitä vastaan kaiken kansan, seurakunnan majan oven eteen: silloin Herran kunnia näkyi kaikelle kansalle.

19. Ja Corah cocois heitä wastan caiken Canssan seuracunnan majan owen eteen. Ja HERran cunnia näyi caikelle Canssalle.

19 And Korah assembled all the congregation against them to the door of the tent of meeting. And the glory of Jehovah appeared to all the congregation.

19. And Korah gathered all the congregation against them unto the door of the tabernacle of the congregation: and the glory of the LORD appeared unto all the congregation.

19. Og Kora samlede den ganske Menighed imod dem til Forsamlingens Pauluns Dør; men Herrens Herlighed viste sig for den ganske Menighed.

19. Och Korah församlade emot dem hela menighetena, inför dörrena af vittnesbördsens tabernakel. Och Herrans härlighet syntes för hela menighetene.

19. Ja Kora satis nende wasto kokko keik sedda koggodust koggodusse telgi ukse ette; # ja Jehowa au näitis ennast keige koggodussele.

19. Korachas sušaukė visus izraelitus prie Susitikimo palapinės, ir visiems matant pasirodė Viešpaties šlovė.

19. Und Korah versammelte wider sie die ganze Gemeinde vor der Tür der Hütte des Stifts. Aber die Herrlichkeit des HERRN erschien vor der ganzen Gemeinde.

19. Et Coré réunit contre eux toute l'assemblée, à l'entrée du tabernacle d'assignation, et la gloire de l'Éternel apparut à toute l'assemblée.

19. Y a Coré había hecho juntar contra ellos toda la compañía a la puerta del tabernáculo del testimonio: Entónces la gloria de Jehová apareció a toda la congregación.

19 En Korach deed de ganse vergadering tegen hen verzamelen, aan de deur van de tent der samenkomst. Toen verscheen de heerlijkheid des HEEREN aan deze ganse vergadering.

19. Ale Kore już był zebrał przeciwko nim wszystkę rotę do drzwi namiotu zgromadzenia; tedy chwała Paóska ukazała się wszystkiemu ludowi.

19. Kóré pedig összegyűjtötte vala ellenök az egész gyülekezetet a gyülekezet sátorának nyílásához, és megjelenék az Úrnak dicsősége az egész gyülekezetnek.

19 И собрал против них Корей все общество ко входу скинии собрания. И явилась слава Господня всему обществу.

19. І скликав Кораг проти них усю громаду до входу в соборний намет.

20. Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen:

20. Ja Herra puhui Mosekselle ja Aaronille, sanoen:

20. JA HERra puhui Mosexelle ja Aaronille sanoden:

20 And Jehovah spoke to Moses and to Aaron, saying,

20. And the LORD spake unto Moses and unto Aaron, saying,

20. Og Herren talede til Mose og til Aron og sagde:

20. Och Herren talade med Mose och Aaron, och sade:

20. Ja Jehowa räkis Mosesse wasto ja Aaroni wasto ja ütles:

20. Viešpats tarė Mozei ir Aaronui:

20. Und der HERR redete mit Mose und Aaron und sprach:

20. Puis l'Éternel parla à Moïse et à Aaron, en disant:

20. Y Jehová habló a Moisés y Aarón, diciendo:

20 En de HEERE sprak tot Mozes en tot Aaron, zeggende:

20. I rzekł Pan do Mojżesza i do Aarona, mówiąc:

20. És szóla az Úr Mózesnek és Áronnak, mondván:

20 И сказал Господь Моисею и Аарону, говоря:

20. І показалась слава Господня перед всією громадою. І промовив Господь до Мойсея та Арона слова:

21. Erottautukaa te tästä joukosta, niin minä tuokiossa heidät tuhoan.

21. Eroittakaat teitänne tästä joukosta, niin minä äkisti heidät hukutan.

21. Eroittacat teitän tästä joucost että minä äkist heitä hucutan.

21 Separate yourselves from among this congregation, that I may consume them in a moment.

21. Separate yourselves from among this congregation, that I may consume them in a moment.

21. Skiller eder midt ud af denne Menighed, saa vil jeg gøre Ende paa dem, i et Øjeblik.

21. Skiljer eder ifrå denna menighetene, att jag med hast må förgöra dem.

21. Lahhutage endid ärra sestsinnatsest seltsist, siis tahhan ma neid ärralöppetada ühhe silma-pilkmisse aial.

21. ‘‘Pasitraukite iš šio susirinkimo, Aš juos bematant sunaikinsiu’‘.

21. Scheidet euch von dieser Gemeinde, daß ich sie plötzlich vertilge.

21. Séparez-vous du milieu de cette assemblée, et je les consumerai en un moment.

21. Apartáos de entre esta compañía, y consumirlos he en un momento.

21 Scheidt u af uit het midden van deze vergadering, en Ik zal hen als in een ogenblik verteren!

21. Odłączcie się z pośrodku zebrania tego, abym je nagle zatracił.

21. Váljatok külön e [3†] gyülekezettől, hogy megemészszem [4†] őket egy szempillantásban.

21 отделитесь от общества сего, и Я истреблю их во мгновение.

21. Вилучтесь із між громади сієї, і погублю їх в одну мить ока.

22. Mutta he lankesivat kasvoillensa ja sanoivat: Oi Jumala, sinä Jumala, jonka vallassa on kaiken lihan henki: jos yksi mies rikkoo, vihastutko silloin koko seurakuntaan?

22. Mutta he lankesivat kasvoillensa ja sanoivat: Jumala, kaiken lihan henkein Jumala! jos yksi mies on syntiä tehnyt, tahdotkos antaa vihas julmistua kaiken kansan päälle?

22. Mutta he langeisit caswoillens ja sanoit: Jumala caiken lihan hengein Jumala jos yxi mies on syndi tehnyt tahdotcos sen costa caikelle Canssalle.

22 And they fell upon their faces and said, O God, the God of the spirits of all flesh, will one man sin and will you be angry with all the congregation?

22. And they fell upon their faces, and said, O God, the God of the spirits of all flesh, shall one man sin, and wilt thou be wroth with all the congregation?

22. Men de faldt ned paa deres Ansigter og sagde: Gud, alt Køds Aanders Gud! om den ene Mand synder, vil du derfor blive vred paa al Menigheden?

22. Men de föllo på sitt ansigte, och sade: Ack Gud, allt kötts andas Gud! Om en man syndat hafver, vill du då hämnas öfver hela menighetena?

22. Ja nemmad heitsid endid silmili mahha ja ütlesid: Jummal, keige lihha waimude Jummal, üks mees teeb patto, ja sa peaksid keige se koggodusse peäle ni wägga wihhastama!

22. Juodu puolė ant žemės, prašydami: ‘‘Dieve, Tu kiekvieno kūno dvasios Dievas. Argi vienam nusidėjus Tavo rūstybė sunaikins visus?’‘

22. Sie fielen aber auf ihr Angesicht und sprachen: Ach Gott, der du bist ein Gott der Geister alles Fleisches, wenn ein Mann gesündigt hat, willst du darum über die ganze Gemeinde wüten?

22. Et ils se jetèrent sur leur visage, et dirent: O Dieu, Dieu des esprits de toute chair, un seul homme a péché, et tu t'indignerais contre toute l'assemblée!

22. Y ellos se echaron sobre sus rostros, y dijeron: Dios, Dios de los espíritus de toda carne, ¿no es un varón el que pecó, y airarte has tú contra toda la compañía?

22 Maar zij vielen op hun aangezichten, en zeiden: O God! God der geesten van alle vlees! een enig man zal gezondigd hebben, en zult Gij U over deze ganse vergadering grotelijks vertoornen?

22. Lecz oni upadli na oblicza swe i rzekli: O Boże, Boże Duchów, i wszelkiego ciała! człowiek jeden zgrzeszył, a na wszystekże lud gniewać się będziesz?

22. Ők pedig arczukra borulának, és mondának: Isten, minden test [5†] lelkének Istene! nem egy férfiú vétkezett-é, és az egész gyülekezetre haragszol-é?

22 Они же пали на лица свои и сказали: Боже, Боже духов всякой плоти! один человек согрешил, и Ты гневаешься на все общество?

22. І впали вони ниць на лиця свої і сказали: Боже, ти Боже духів усякого тїла! Один чоловік согрішив, а гнїв би твій мав бути на всю громаду?

23. Niin Herra puhui Moosekselle sanoen:

23. Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:

23. Ja HERra puhui Mosexelle sanoden:

23 And Jehovah spoke to Moses, saying,

23. And the LORD spake unto Moses, saying,

23. Og Herren talede til Mose og sagde:

23. Och Herren talade med Mose, och sade:

23. Ja Jehowa räkis Mosesse wasto ja ütles:

23. Viešpats atsakė Mozei:

23. Und der HERR redete mit Mose und sprach:

23. Et l'Éternel parla à Moïse, en disant:

23. Entónces Jehová habló a Moisés, diciendo:

23 En de HEERE sprak tot Mozes, zeggende:

23. Tedy rzekł Pan do Mojżesza, mówiąc:

23. Akkor szóla az Úr Mózesnek, mondván:

23 и сказал Господь Моисею, говоря:

23. І рече Господь Мойсейові:

24. Puhu seurakunnalle näin: Lähtekää pois Koorahin, Daatanin ja Abiramin asumuksen ympäriltä.

24. Puhu kansalle ja sano: paetkaat Koran, Datanin ja Abiramin majain ympäriltä.

24. Puhu Canssalle ja sano: paetca Corahn Dathanin ja Abiramin majan ymbärildä.

24 Speak to the congregation, saying, You* get up from about the tabernacle of Korah, Dathan and Abiram.

24. Speak unto the congregation, saying, Get you up from about the tabernacle of Korah, Dathan, and Abiram.

24. Tal til Menigheden og sig: Gaar bort trindt omkring fra Kora, Dathans og Abirams Bolig.

24. Tala till menighetena, och säg: Kommer upp ifrå Korahs, och Dathans, och Abirams tjäll.

24. Rägi selle koggodusse wasto ja ütle: minge seält Kora, Tatani ja Abirami maia ümbert ärra.

24. ‘‘Įsakyk visiems pasitraukti nuo Koracho, Datano ir Abiramo palapinių’‘.

24. Sage der Gemeinde und sprich: Weicht ringsherum von der Wohnung Korahs und Dathans und Abirams.

24. Parle à l'assemblée, et dis-lui: Retirez-vous d'autour de la demeure de Coré, de Dathan et d'Abiram.

24. Habla a la congregación, diciendo: Apartáos de en derredor de la tienda de Coré, Datán, y Abirón.

24 Spreek tot deze vergadering, zeggende: Gaat op van rondom de woning van Korach, Dathan en Abiram.

24. Rzecz do zgromadzenia, a mów: Odstąpcie od namiotu Korego, Datana i Abirona.

24. Szólj a gyülekezetnek, mondván: Menjetek el a Kóré, Dáthán és Abirám hajléka mellől köröskörül.

24 скажи обществу: отступите со всех сторон от жилища Корея, Дафана и Авирона.

24. Промов до громади і скажи: Відступіть геть навкруги від наметів Корага, Датана й Абірама.

25. Sitten Mooses nousi ja meni Daatanin ja Abiramin luo, ja Israelin vanhimmat seurasivat häntä.

25. Ja Moses nousi ja meni Datanin ja Abiramin tykö, ja vanhimmat Israelista seurasivat häntä,

25. Ja Moses nousi ja meni Dathanin ja Abiramin tygö ja wanhimmat Israelist seuraisit händä.

25 And Moses rose up and went to Dathan and Abiram and the elders of Israel followed him.

25. And Moses rose up and went unto Dathan and Abiram; and the elders of Israel followed him.

25. Og Mose stod op og gik til Dathan og Abiram, og de Ældste af Israel gik efter ham.

25. Och Mose stod upp, och gick till Dathan och Abiram; och de äldste af Israel följde honom efter;

25. Siis tousis Moses ülles ja läks Tatani ja Abirami jure, ja Israeli wannemad käisid temma järrel.

25. Mozė ėjo prie Datano ir Abiramo, jį sekė Izraelio vyresnieji.

25. Und Mose stand auf und ging zu Dathan und Abiram, und die Ältesten Israels folgten ihm nach,

25. Et Moïse se leva et alla vers Dathan et Abiram; et les anciens d'Israël le suivirent.

25. Y Moisés se levantó, y fué a Datán, y Abirón, y los ancianos de Israel fueron en pos de él.

25 Toen stond Mozes op, en ging tot Dathan en Abiram; en achter hem gingen de oudsten van Israel.

25. A wstawszy Mojżesz, szedł do Datana i Abirona; i szli za nim starsi Izraelscy.

25. Felkele azért Mózes, és elméne Dáthán és Abirám felé, követék őt Izráel vénei.

25 И встал Моисей, и пошел к Дафану и Авирону, и за ним пошли старейшины Израилевы.

25. І встав Мойсей, і пійшов до Датана й Абірама, і пійшли за ним старші мужі Ізраїля.

26. Ja hän puhui seurakunnalle sanoen: Siirtykää pois näiden jumalattomien miesten majoilta älkääkä koskeko mihinkään, mikä on heidän, ettette tuhoutuisi kaikkien heidän syntiensä tähden.

26. Ja puhui kansalle, sanoen: paetkaat näiden jumalattomain ihmisten majain ympäriltä, ja älkäät ruvetko mihinkään heidän omaansa, ettette myös hukkuisi kaikissa heidän synneissänsä.

26. Ja puhui Canssalle sanoden: paetca näiden jumalattomitten ihmisten majain ymbärildä ja älkät ruwetco mihingän heidän omans ettet te myös huckuis caikis heidän synneisäns.

26 And he spoke to the congregation, saying, Depart, I beseech you*, from the tents of these wicked men and touch nothing of theirs, lest you* are consumed in all their sins.

26. And he spake unto the congregation, saying, Depart, I pray you, from the tents of these wicked men, and touch nothing of theirs, lest ye be consumed in all their sins.

26. Og han talede til Menigheden og sagde: Kære, viger bort fra disse ugudelige Mænds Telte, og rører ikke ved noget af det, som hører, dem til, at I ikke skulle omkomme i alle deres Synder.

26. Och talade till menighetena, och sade: Går ifrå dessa ogudaktiga menniskors tjäll, och kommer intet vid något det dem tillhörer, att I icke tilläfventyrs förgås uti någon deras synd.

26. Ja ta räkis koggodusse wasto ja ütles: Et lahkuge nendesinnaste öälatte meeste telkide jurest ärra , ja ärge puutke mitte ühhegi asja külge, mis nende pärralt on , et teid wahhest ei löppeta keige nende pattude pärrast.

26. Jis tarė tautai: ‘‘Pasitraukite nuo šių piktadarių palapinių ir nelieskite nieko, kas jiems priklauso, kad ir jūs nežūtumėte dėl jų nuodėmių’‘.

26. und er redete mit der Gemeinde und sprach: Weichet von den Hütten dieser gottlosen Menschen und rührt nichts an, was ihr ist, daß ihr nicht vielleicht umkommt in irgend einer ihrer Sünden.

26. Et il parla à l'assemblée, en disant: Éloignez-vous maintenant des tentes de ces hommes méchants, et ne touchez à rien qui leur appartienne, de peur que vous ne périssiez pour tous leurs péchés.

26. Y él habló a la congregación, diciendo: Apartáos ahora de las tiendas de estos impíos hombres, y no toquéis ninguna cosa suya, porque no perezcáis en todos sus pecados.

26 En hij sprak tot de vergadering, zeggende: Wijkt toch af van de tenten dezer goddeloze mannen, en roert niets aan van hetgeen hunner is, opdat gij niet misschien verdaan wordt in al hun zonden.

26. I rzekł do zgromadzenia, mówiąc: Odstąpcie, proszę, od namiotów mężów tych niepobożnych, ani się dotykajcie wszystkiego, co ich jest, byście snać nie zginęli we wszystkich grzechach ich.

26. És szóla a gyülekezetnek, mondván: Kérlek, távozzatok el ez istentelen emberek sátorai mellől, és semmit ne illessetek abból, a mi az övék, hogy el ne veszszetek az ő bűneik miatt.

26 И сказал обществу: отойдите от шатров нечестивых людей сих, и неприкасайтесь ни к чему, что принадлежит им, чтобы не погибнуть вам во всех грехах их.

26. І промовив він до громади кажучи: Відступіте ж від наметів сих безбожних людей, і не торкайте нїчого їх, щоб не погибнути вам у всїх гріхах їх.

27. Niin he lähtivät pois Koorahin, Daatanin ja Abiramin asumuksen ympäriltä. Mutta Daatan ja Abiram olivat tulleet ulos ja asettuneet majojensa ovelle vaimoinensa ja suurine ja pienine lapsinensa.

27. Ja he pakenivat Koran, Datanin ja Abiramin majain ympäriltä; mutta Datan ja Abiram kävivät ulos, ja seisoivat majainsa ovella emäntinensä, poikinensa ja lapsinensa.

27. Ja he eraunsit Corahn Dathanin ja Abiramin majain ymbärildä. Mutta Dathan ja Abiram käwit ulos ja seisoit majains owella emändinens poikinens ja lapsinens.

27 So they got up from the tabernacle of Korah, Dathan and Abiram, on every side. And Dathan and Abiram came out and stood at the door of their tents and their wives and their sons and their little ones.

27. So they gat up from the tabernacle of Korah, Dathan, and Abiram, on every side: and Dathan and Abiram came out, and stood in the door of their tents, and their wives, and their sons, and their little children.

27. Og; de gik bort fra Koras, Dathans og Abirams Bolig trindt omkring; men Dathan og Abiram vare gangne ud og stode i deres Teltes Dør, og deres Hustruer og deres Sønner og deres smaa Børn.

27. Och de gingo upp ifrå Korahs, Dathans och Abirams tjäll; men Dathan och Abiram gingo ut, och trädde i dörrena af deras tjäll med deras hustrur, söner och barn.

27. Ja nemmad tullid Kora, Tatani ja Abirami maia jurest seält ümbert ärra: agga Tatan ja Abiram tullid wälja ja seisid omma telkide ukse ees, ka nende naesed ja nende lapsed ja nende wäetimad lapsed.

27. Visiems pasitraukus nuo Koracho, Datano ir Abiramo palapinių, Datanas ir Abiramas išėję stovėjo savo palapinių angose kartu su žmonomis ir vaikais.

27. Und sie gingen hinweg von der Hütte Korahs, Dathans und Abirams. Dathan aber und Abiram gingen heraus und traten an die Tür ihrer Hütten mit ihren Weibern und Söhnen und Kindern.

27. Ils se retirèrent donc d'autour de la demeure de Coré, de Dathan et d'Abiram. Et Dathan et Abiram sortirent, et se tinrent debout à l'entrée de leurs tentes, avec leurs femmes, leurs fils et leurs petits enfants.

27. Y apartáronse de las tiendas de Coré, de Datán y de Abirón en derredor, y Datán y Abirón salieron, y pusiéronse a las puertas de sus tiendas con sus mujeres, y sus hijos, y sus chiquitos.

27 Zo gingen zij op van de woning van Korach, Dathan en Abiram, van rondom; maar Dathan en Abiram gingen uit, staande in de deur hunner tenten, met hun vrouwen, en hun zonen, en hun kinderkens.

27. I odstąpili od namiotu Korego, Datana i Abirona zewsząd. Ale Datan i Abiron wyszedłszy stali u drzwi namiotów swoich, i żony ich, i synowie ich, i maluczcy ich.

27. És elmenének a Kóré, Dáthán és Abirám hajlékai mellől köröskörül; Dáthán pedig és Abirám kimenének, megállván az ő sátoraiknak nyílásánál feleségeikkel, fiaikkal és kisdedeikkel.

27 И отошли они со всех сторон от жилища Корея, Дафана и Авирона; а Дафан и Авирон вышли и стояли у дверей шатров своих с женами своими и сыновьями своими и с малыми детьми своими.

27. І відступили вони геть навкруги від храмини Корага, Датана та Абірама. А Датан та Абірам, вийшовши стояли коло входу в намети свої з жінками своїми й дїтьми своїми і з немовлятами своїми.

28. Ja Mooses puhui: Tästä te tietäkää, että Herra on minut lähettänyt tekemään kaikki nämä teot ja etteivät ne ole tapahtuneet minun omasta tahdostani:

28. Ja Moses sanoi: siitä teidän pitää tietämän Herran minua lähettäneeksi, kaikkia näitä töitä tekemään, niin ettei se ole minun omasta sydämestäni:

28. Ja Moses sanoi: sijtä teidän pitä ymmärtämän HERran minua lähettänexi että minun pidäis caicki nämät työt tekemän ei minun sydämestän.

28 And Moses said, Hereby you* will know that Jehovah has sent me to do all these works, for (it is) not of my own mind.

28. And Moses said, Hereby ye shall know that the LORD hath sent me to do all these works; for I have not done them of mine own mind.

28. Og Mose sagde: Derpaa skulle I kende, at Herren har sendt mig at gøre alle disse Gerninger, og at de ikke ere af mit eget Hjerte:

28. Och Mose sade: Deruppå skolen I märka, att Herren mig sändt hafver, att jag alla dessa gerningar göra skulle; och icke af mino hjerta.

28. Ja Moses ütles: Sest peate teie tundma, et Jehowa mind läkkitand keik needsinnatsed teud teggema, et need ei tulle mo süddame noust.

28. Mozė tarė: ‘‘Dabar matysite, kad Viešpats siuntė mane visa tai daryti ir kad aš nieko nedariau savo valia.

28. Und Mose sprach: Dabei sollt ihr merken, daß mich der HERR gesandt hat, daß ich alle diese Werke täte, und nicht aus meinem Herzen:

28. Et Moïse dit: A ceci vous connaîtrez que l'Éternel m'a envoyé pour faire toutes ces choses, et que je n'ai rien fait de moi-même:

28. Y dijo Moisés: En esto conoceréis que Jehová me ha enviado para que hiciese todas estas obras, que no las he hecho de mi corazón.

28 Toen zeide Mozes: Hieraan zult gij bekennen, dat de HEERE mij gezonden heeft, om al deze daden te doen, dat zij niet uit mijn eigen hart zijn.

28. Tedy rzekł Mojżesz: Po tem poznacie, że mię Pan posłał, abym czynił te wszystkie sprawy, a że nic z domysłu serca swego nie czynię;

28. Akkor monda Mózes: Ebből tudjátok meg, hogy az Úr küldött engemet, hogy cselekedjem mind e dolgokat, hogy nem magamtól indultam:

28 И сказал Моисей: из сего узнаете, что Господь послал меня делать все дела сии, а не по своему произволу я делаю сие :

28. І сказав Мойсей: По тому зрозумієте ви, що Господь післав мене сотворити всї дїла сї, та що не по своїй волї вчинив я се:

29. jos nämä kuolevat samalla tavalla, kuin muut ihmiset kuolevat, ja heidän käy, niinkuin kaikkien muiden ihmisten käy, niin ei Herra ole minua lähettänyt.

29. Jos he kuolevat niinkuin kaikki ihmiset kuolevat, eli kostetaan, niinkuin kaikille ihmisille kostetaan, niin ei Herra ole minua lähettänyt.

29. Jos he cuolewat nijncuin caicki ihmiset cuolewat eli costetan nijncuin caikille ihmisille costetan nijn ei HERra minua lähettänyt.

29 If these men die the common death of all men, or if they are visited after the visitation of all men, then Jehovah has not sent me.

29. If these men die the common death of all men, or if they be visited after the visitation of all men; then the LORD hath not sent me.

29. Dersom disse dø, som alle Mennesker dø, eller hjemsøges, som alle Mennesker hjemsøges, da har Herren ikke sendt mig;

29. Om de dö såsom alla menniskor, eller hemsökta varda, såsom alla menniskor hemsökta varda; så hafver Herren icke sändt mig.

29. Kui need surrewad nenda kui keik muud inimessed surrewad, ja se nuhtlus mis keik mu innimeste peäle tulleb , nende peäle ka tulleb, ei siis polle Jehowa mind mitte läkkitand.

29. Jei jie mirs paprasta mirtimi, kaip miršta visi žmonės, tai Viešpats manęs nesiuntė;

29. werden sie sterben, wie alle Menschen sterben, oder heimgesucht, wie alle Menschen heimgesucht werden, so hat mich der HERR nicht gesandt;

29. Si ces gens-là meurent comme tous les hommes meurent, et s'ils sont punis comme tous les hommes le sont, l'Éternel ne m'a point envoyé;

29. Si como mueren todos los hombres, murieren estos, y si con visitación de todos los hombres será visitado sobre ellos, Jehová no me envió.

29 Indien deze zullen sterven, gelijk alle mensen sterven, en over hen een bezoeking zal gedaan worden, naar aller mensen bezoeking, zo heeft mij de HEERE niet gezonden.

29. Jeźliże tak, jako inni ludzie umierają, pomrą ci, a zwykłem innych ludzi karaniem, karani będą, nie posłał mię Pan;

29. Ha úgy halnak meg ezek, a mint meghal minden más ember, és ha minden más ember büntetése szerint büntettetnek meg ezek: akkor nem az Úr küldött engemet.

29 если они умрут, как умирают все люди, и постигнет их такое наказание, какое постигает всех людей, то не Господь послал меня;

29. Коли вони помруть, як всї люде вмирають, і постигне їх така кара як всїх людей, то не послав мене Господь;

30. Mutta jos Herra antaa jotakin erikoista tapahtua ja maa avaa kitansa ja nielaisee heidät kaikkinensa, niin että he elävältä suistuvat tuonelaan, niin siitä tietäkää, että nämä miehet ovat pilkanneet Herraa.

30. Mutta jos Herra tässä jotakin uutta tekee, niin että maa avaa suunsa ja nielee heidät kaikkein kanssa, mitä heillä on, niin että he elävinä menevät helvettiin, niin teidän pitää tietämän, että nämät miehet pilkkasivat Herraa.

30. Mutta jos HERra täsä jotakin utta teke nijn että maa awa suuns ja niele heidän caickein cansa cuin heillä on nijn että he eläwänä menewät helwettijn nijn teidän pitä ymmärtämän että nämät miehet pilckaisit HERra.

30 But if Jehovah makes a new thing and the ground opens its mouth and swallows them up, with all that pertains to them and they go down alive into Sheol, then you* will understand that these men have despised Jehovah.

30. But if the LORD make a new thing, and the earth open her mouth, and swallow them up, with all that appertain unto them, and they go down quick into the pit; then ye shall understand that these men have provoked the LORD.

30. men dersom Herren skaber noget nyt, at Jorden oplader sin Mund og opsluger dem og alt det, de have, saa at de fare levende ned i Helvede, da skulle I kende, at disse Mænd have opirret Herren.

30. Men om Herren gör här något nytt, så att jorden öppnar sin mun, och uppslukar dem, med allt det de hafva, att de lefvande fara neder i helvetet; så skolen I förstå, att desse männerna hafva försmädat Herran.

30. Agga kui Jehowa wöttab ühhe ue asja lua, et Ma omma suud lahtiteeb, ja nelab ärra neid ja keik, mis nende pärralt on, et nemmad ellawalt hauda allalähhäwad: siis peate teie tundma, et need mehhed Jehowa on laitnud.

30. bet jei Viešpats padarys naują dalyką, kad žemė atsivers ir prarys juos ir visa, kas jiems priklauso, ir jie gyvi pateks į mirusiųjų buveinę, žinokite, kad jie piktžodžiavo Viešpačiui’‘.

30. wird aber der HERR etwas Neues schaffen, daß die Erde ihren Mund auftut und verschlingt sie mit allem, was sie haben, daß sie lebendig hinunter in die Hölle fahren, so werdet ihr erkennen, daß diese Leute den HERRN gelästert haben.

30. Mais si l'Éternel crée une chose toute nouvelle, et que la terre ouvre sa bouche, et les engloutisse avec tout ce qui leur appartient, et qu'ils descendent vivants au Sépulcre, vous saurez que ces hommes ont méprisé l'Éternel.

30. Mas si Jehová criare criatura, y la tierra abriere su boca, y los tragare con todas sus cosas y descendieren al infierno vivos, entónces conoceréis que estos hombres irritaron a Jehová.

30 Maar indien de HEERE wat nieuws zal scheppen, en het aardrijk zijn mond zal opendoen, en verslinden hen met alles wat hunner is, en zij levend ter helle zullen nedervaren; alsdan zult gij bekennen, dat deze mannen de HEERE getergd hebben.

30. Ale jeźliż co nowego uczyni Pan, że otworzy ziemia usta swe, i pożre je i wszystkiego co mają, i zstąpią żywo do piekła, tedy poznacie, że rozdraźnili ci mężowie Pana.

30. Ha pedig az Úr valami új dolgot cselekszik, [6†] és a föld megnyitja az ő száját, és elnyeli őket, és mindazt, a mi az övék, és elevenen szállanak alá pokolba: akkor megismeritek, hogy gyalázták ezek az emberek az Urat.

30 а если Господь сотворит необычайное, и земля разверзет уста своии поглотит их и все, что у них, и они живые сойдут в преисподнюю, то знайте, что люди сии презрели Господа.

30. Коли ж нечуване диво сотворить Господь, і роззявить земля уста свої та й проковтне їх і все, що їх, і пійдуть живими під землю, тодї пізнаєте, що сї люде споневірали Господом.

31. Tuskin oli hän saanut kaiken tämän sanotuksi, niin maa halkesi heidän altansa

31. Ja tapahtui, koska hän kaikki nämät sanat puhunut oli, halkesi maa heidän altansa.

31. Ja cosca hän caicki nämät sanat puhui halkeis maa heidän aldans.

31 And it happened, as he made an end of speaking all these words, that the ground split asunder that was under them,

31. And it came to pass, as he had made an end of speaking all these words, that the ground clave asunder that was under them:

31. Og det skete, der han havde fuldendt at tale alle disse Ord, da revnede Jorden, som var under dem,

31. Och som han all dessa orden uttalat hade, remnade jorden under dem;

31. Ja se sündis, kui ta sai räkinud keik need sannad, # siis löhkes se Ma mis nende al olli ,

31. Kai tik jis baigė kalbėti, žemė prasiskyrė po jų kojomis

31. Und als er diese Worte hatte alle ausgeredet, zerriß die Erde unter ihnen

31. Et dès qu'il eut achevé de prononcer toutes ces paroles, le sol qui était sous eux, se fendit;

31. Y aconteció, que en acabando él de hablar todas estas palabras, la tierra, que estaba debajo de ellos se rompió:

31 En het geschiedde, als hij geeindigd had al deze woorden te spreken, zo werd het aardrijk, dat onder hen was, gekloofd;

31. I stało się, gdy przestał mówić wszystkich tych słów, że się rozstąpiła ziemia pod nimi;

31. És lőn, a mint elvégezé mind e beszédeket, meghasada a föld alattok.

31 Лишь только он сказал слова сии, расселась земля под ними;

31. І сталося, що як він скіньчив промовляти сї слова,

32. ja maa avasi kitansa ja nielaisi heidät, heidän asuntonsa, kaiken Koorahin väen ja kaikki heidän tavaransa.

32. Ja maa avasi suunsa ja nieli heidät, ja heidän huoneensa, ja kaikki ne ihmiset, jotka Koran tykönä olivat, ja kaiken heidän tavaransa.

32. Ja maa awais suuns ja nieli heidän ja heidän huonens ja caicki ne ihmiset cuin Corahn tykönä olit ja caiken heidän tawarans.

32 and the earth opened its mouth and swallowed them up and their households and all the men that pertained to Korah and all their goods.

32. And the earth opened her mouth, and swallowed them up, and their houses, and all the men that appertained unto Korah, and all their goods.

32. og Jorden aabnede sin Mund og opslugte dem og deres Huse og hvert Menneske, som hørte Kora til, og alt Godset.

32. Och lät sin mun upp, och uppslukte dem med deras hus, med alla de menniskor, som när Korah voro, och med alla deras håfvor.

32. Ja Ma teggi omma suud lahti ja nelas ärra neid ja nende maiad ja keik need innimessed mis Kora pärralt, ja keik warrandust.

32. ir atsivėrusi prarijo juos su jų palapinėmis, žmonėmis ir visu lobiu.

32. und tat ihren Mund auf und verschlang sie mit ihren Häusern, mit allen Menschen, die bei Korah waren, und mit aller ihrer Habe;

32. Et la terre ouvrit sa bouche, et les engloutit avec leurs familles, et tous les hommes qui étaient à Coré, et tout leur bien.

32. Y abrió la tierra su boca, y tragólos a ellos, y a sus casas, y a todos los hombres de Coré, y a toda su hacienda:

32 En de aarde opende haar mond, en verslond hen met hun huizen, en allen mensen, die Korach toebehoorden, en al de have.

32. A otworzywszy ziemia paszczękę swoję, pożarła je, i domy ich, ze wszystkimi ludźmi, którzy byli przy Korem, i wszystkie majętności ich.

32. És megnyitá a föld az ő száját, és elnyelé [7†] őket és az ő háznépeiket: és minden embert, a kik Kórééi valának, és minden jószágukat.

32 и разверзла земля уста свои, и поглотила их и домы их, и всех людей Кореевых и все имущество;

32. Розступилась земля під ними, і роззявила земля уста свої та й проглинула їх самих і домівки їх і всїх людей, що були в Корага, і все майно.

33. Ja he suistuivat kaikkinensa elävältä tuonelaan, ja maa peitti heidät; ja niin heidät hävitettiin seurakunnan keskeltä.

33. Ja he menivät elävänä helvettiin, kaikkinensa kuin heillä oli, ja maa peitti heidät, ja he hukkuivat kansan seasta.

33. Ja he menit eläwänä helwettijn caickinens cuin heillä oli. Ja maa peitti heidän ja he hucuit Canssan seast.

33 So they and all that pertained to them, went down alive into Sheol. And the earth closed upon them and they perished from among the assembly.

33. They, and all that appertained to them, went down alive into the pit, and the earth closed upon them: and they perished from among the congregation.

33. Og de og alt det, de havde, fore levende ned i Helvede; og Jorden skjulte dem, og de omkom midt i Menigheden.

33. Och de foro lefvande neder i helvetet, med allt det de hade; och jorden öfvertäckte dem; och de förgingos utu menighetene.

33. Nenda läksid nemmad ja keik mis nende pärralt, ellawalt senna hauda, ja Ma kattis neid peält kinni, ja nemmad kaddusid koggodusse seest ärra.

33. Jie gyvi nugrimzdo į mirusiųjų buveinę, ir žemė apdengė juos, ir jie buvo išnaikinti iš susirinkusiųjų.

33. und sie fuhren hinunter lebendig in die Hölle mit allem, was sie hatten, und die Erde deckte sie zu, und kamen um aus der Gemeinde.

33. Ils descendirent, eux et tout ce qui leur appartenait, vivants au Sépulcre, et la terre les couvrit; et ils périrent du milieu de l'assemblée.

33. Y ellos y todo lo que tenían, descendieron vivos al infierno; y la tierra los cubrió, y perecieron de en medio de la congregación.

33 En zij voeren neder, zij en alles wat hunner was, levend ter helle; en de aarde overdekte hen, en zij kwamen om uit het midden der gemeente.

33. I zstąpili oni ze wszystkiem co mieli, żywo do piekła, i okryła je ziemia, i poginęli z pośrodku zgromadzenia.

33. És alászállának azok és mindaz, a mi az övék, elevenen a pokolra: és befedezé őket a föld, és elveszének a község közül.

33 и сошли они со всем, что принадлежало им, живые в преисподнюю, и покрыла их земля, ипогибли они из среды общества.

33. І провалились вони, і все що було їх, живими під землю, і покрила їх земля, і погинули вони спроміж громади.

34. Ja koko Israel, joka oli heidän ympärillänsä, pakeni kuullessaan heidän huutonsa, sillä he pelkäsivät maan nielaisevan heidätkin.

34. Ja koko Israel, joka heidän ympärillänsä oli, pakeni heidän parkunsa tähden. Sillä he sanoivat: ettei maa meitäkin nielisi.

34. Ja coco Israel joca heidän ymbärilläns oli pakeni heidän parcuns tähden. Sillä he sanoit: ettei myös maa meitäkän nielis.

34 And all Israel that were all around them fled at the cry of them, for they said, Lest the earth swallow us up.

34. And all Israel that were round about them fled at the cry of them: for they said, Lest the earth swallow us up also.

34. Og al Israel, som var trindt omkring dem, flyede ved deres Skrig; thi de sagde: Blot Jorden ikke opsluger os!

34. Och hela Israel, som omkring dem var, flydde för deras skris skull; ty de sade: Att jorden icke ock uppslukar oss.

34. Ja keik Israeli-rahwas mis nende ümberkaudo ollid pöggenesid ärra nende heäle pärrast, sest nemmad ütlesid: ehk wahhest Ma meid ka ärranelab.

34. O visi izraelitai, kurie stovėjo aplinkui, žūstantiems šaukiant, pradėjo bėgti, nes jie sakė: ‘‘Kad tik ir mūsų žemė neprarytų’‘.

34. Und ganz Israel, das um sie her war, floh vor ihrem Geschrei; denn sie sprachen: daß uns die Erde nicht auch verschlinge!

34. Et tout Israël, qui était autour d'eux, s'enfuit à leur cri; car ils disaient: Prenons garde que la terre ne nous engloutisse!

34. Y todo Israel, los que estaban en derredor de ellos, huyeron al extruendo de ellos: porque decían: Porque no nos trague la tierra.

34 En het ganse Israel, dat rondom hen was, vlood voor hun geschrei; want zij zeiden: Dat ons de aarde misschien niet verslinde!

34. Wszyscy zaś Izraelitowie, którzy byli około nich, uciekali na krzyk ich, bo mówili: By snać nie pożarła i nas ziemia.

34. Az Izráeliták pedig, a kik körülöttök valának, mind elfutának azoknak kiáltására; mert azt mondják vala: netalán elnyel minket a föld!

34 И все Израильтяне, которые были вокруг них, побежали при их вопле, дабы, говорили они,и нас не поглотила земля.

34. І ввесь Ізраїль, що був навкруги них, кинувсь навтеки, на зойк їх: казали бо вони: Коли б і нас не проглинула земля!

35. Mutta tuli lähti Herran tyköä ja kulutti ne kaksisataa viisikymmentä miestä, jotka olivat tuoneet suitsutusta.

35. Ja tuli läksi Herralta, ja poltti ne kaksisataa ja viisikymmentä miestä, jotka suitsutusta uhrasivat.

35. Ja wielä sijtte läxi tuli HERralda ja poltti ne caxisata ja wijsikymmendä miestä cuin pyhäsawua uhraisit.

35 And fire came out from Jehovah and devoured the two hundred and fifty men who offered the incense.

35. And there came out a fire from the LORD, and consumed the two hundred and fifty men that offered incense.

35. Og en Ild for ud fra Herren og fortærede de to Hundrede og halvtredsindstyve Mænd, som ofrede Røgelse.

35. Dertill for en eld ut ifrå Herranom, och upptärde de tuhundrade och femtio män, som det rökverket offrade.

35. Ja tulli läks wälja Jehowa käest ja löppetas ärra need kaks sadda ja wiiskümmend meest, kes suitsetamisse-rohto ohwerdasid.

35. Viešpaties siųsta ugnis sunaikino tuos du šimtus penkiasdešimt vyrų, kurie aukojo smilkalus.

35. Dazu fuhr das Feuer aus von dem HERRN und fraß die zweihundertundfünfzig Männer, die das Räuchwerk opferten.

35. Et un feu sortit, de la part de l'Éternel, et dévora les deux cent cinquante hommes qui offraient le parfum.

35. Y salió fuego de Jehová, y consumió los doscientos y cincuenta hombres que ofrecían el sahumerio.

35 Daartoe ging een vuur uit van den HEERE, en verteerde die tweehonderd en vijftig mannen, die reukwerk offerden.

35. Wyszedł także ogieó od Pana, i spalił onych dwieście i pięćdziesiąt mężów, którzy ofiarowali kadzenie.

35. És tűz jöve ki az Úrtól, és megemészté ama kétszáz és ötven férfiút, a kik füstölő szerekkel áldoznak vala.

35 И вышел огонь от Господа и пожрал тех двести пятьдесят мужей, которые принесли курение.

35. І вийшов огонь від Господа, і пожер двістї чоловіка, що поприносили кадила.

36. Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:

36. Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:

36. JA HERra puhui Mosexelle sanoden:

36 And Jehovah spoke to Moses, saying,

36. And the LORD spake unto Moses, saying,

36. Og Herren talede til Mose og, sagde:

36. Och Herren talade med Mose, och sade:

1. Ja Jehowa räkis Mosesse wasto ja ütles:

36. Po to Viešpats kalbėjo Mozei:

36. 17:1 Und der HERR redete mit Mose und sprach:

36. Puis l'Éternel parla à Moïse, en disant:

36. Entónces Jehová habló a Moisés, diciendo:

36 En de HEERE sprak tot Mozes, zeggende:

1. Potem rzekł Pan do Mojżesza mówiąc:

36. Szóla pedig az Úr Mózesnek, mondván:

36 И сказал Господь Моисею, говоря:

36. І рече Господь Мойсейові:

37. Käske Eleasaria, pappi Aaronin poikaa, korjaamaan nuo hiilipannut palosta, mutta puhdistamaan tuli niistä kauas,

37. Sano Eleatsarille papin Aaronin pojalle, että hän ottaa savuastiat tulipalosta, ja hajoittaa tulen sinne ja tänne; sillä ne ovat pyhät.

37. Sano Eleazarille papin Aaronin pojalle että hän otta sawuastiat tulipalosta ja hajotta tulen sinne ja tänne:

37 Speak to Eleazar the son of Aaron the priest, that he take up the censers out of the burning and scatter you the fire yonder, for they are holy,

37. Speak unto Eleazar the son of Aaron the priest, that he take up the censers out of the burning, and scatter thou the fire yonder; for they are hallowed.

37. Sig til Eleasar, Præsten Arons Søn, at han skal tage Ildkarrene ud af Branden og sprede Ilden langt bort; thi de ere helligede,

37. Säg Eleazar, Prestens Aarons son, att han upptager rökopannorna utu brandenom, och förströr elden hit och dit;

2. Ütle Eleasari preestri Aaroni poia wasto, et ta wöttab need suitsetamisse-pannud ülles pölletusse seest, ja aia se tulli emale; sest need on pühhad.

37. ‘‘Įsakyk Aarono sūnui kunigui Eleazarui surinkti smilkytuvus iš degėsių, ir išsklaidyti ugnį, nes jie pašventinti.

37. 17:2 Sage Eleasar, dem Sohn Aarons, des Priesters, daß er die Pfannen aufhebe aus dem Brand und streue das Feuer hin und her;

37. Dis à Éléazar, fils d'Aaron, le sacrificateur, qu'il ramasse les encensoirs du milieu de l'embrasement, et répands-en le feu au loin; car ils ont été consacrés.

37. Dí a Eleazar hijo de Aarón sacerdote, que tome los incensarios de en medio del incendio, y derrame el fuego a delante, porque son santificados:

37 Zeg tot Eleazar, den zoon van Aaron, den priester, dat hij de wierookvaten uit den brand opneme; en strooi het vuur verre weg; want zij zijn heilig;

2. Rzecz do Eleazara, syna Aaronowego, kapłana, aby pozbierał kadzielnice z onego pogorzeliska, a ogieó i tam i sam niech rozrzuci; bo są poświęcone.

37. Mondd meg Eleázárnak, Áron pap fiának, hogy szedje ki a temjénezőket a tűzből, a tüzet pedig hintsd széjjel, mert megszenteltettek a temjénezők;

37 скажи Елеазару, сыну Аарона, священнику, пусть он соберет кадильницы сожженных и огонь выбросит вон; ибо освятились

37. Скажи Елеазарові Ароненкові, сьвященникові, щоб повигрібав кадильницї із пожарища; і нехай порозкидає жар, вони бо посьвячені.

38. sillä ne ovat tulleet pyhäkön omiksi. Noiden henkensä menettäneiden syntisten hiilipannuista takokaa ohuita levyjä alttarin päällystämiseksi; sillä he toivat ne Herran eteen, ja niin ne tulivat pyhäkön omiksi ja merkiksi israelilaisille.

38. Näiden savuastiat, jotka syntiä tekivät sielujansa vastaan, ne takokaat leveiksi, ohukaisiksi kiskoiksi, joilla alttari peitetään; sillä ne ovat Herran eteen uhratut ja pyhitetyt. Ja ne pitää oleman merkiksi Israelin lapsille.

38. Sillä ne synnisten sawuastiat pyhitetän heidän sieluns cautta että he tawotan lewiöixi ohucaisixi cappaleixi joilla Altari peitetän: sillä ne owat HERran eteen uhratut ja pyhitetyt. Ja ne pitä oleman merkixi Israelin lapsille.

38 even the censers of these sinners against their own lives and let them be made beaten plates for a covering of the altar, for they offered them before Jehovah, therefore they are holy and they will be a sign to the sons of Israel.

38. The censers of these sinners against their own souls, let them make them broad plates for a covering of the altar: for they offered them before the LORD, therefore they are hallowed: and they shall be a sign unto the children of Israel.

38. deres Ildkar, som syndede imod deres Liv, og man skal slaa dem i brede Plader at beslaa Alteret med; thi de bare dem frem for Herrens Ansigt, og de ere helligede; og de skulle være Israels Børn til et Tegn.

38. Förty de syndares pannor äro helgade genom deras själar, att man må slå dem i skifvor, och hänga dem på altaret; ty de äro offrade för Herranom, och helgade, och skola vara Israels barnom ett tecken.

3. Nende suitsetamisse-pannud, kes patto teinud omma hinge wasto, ja nemmad peawad neist teggema öhhukesseks tautud platid altari katteks: sest nemmad on neid Jehowa ette tonud, sepärrast on need pühhad, ja need peawad ollema tähheks Israeli lastele.

38. Smilkytuvus tų, kurie nusidėjo prieš savo sielas, tegul perkala į skardas ir jomis apdengia aukurą, nes jie buvo aukojami prieš Viešpatį ir tapo pašventinti. Tai bus izraelitams atsiminimo ženklas’‘.

38. 17:3 denn die Pfannen solcher Sünder sind dem Heiligtum verfallen durch ihre Seelen. Man schlage sie zu breiten Blechen, daß man den Altar damit überziehe; denn sie sind geopfert vor dem HERRN und geheiligt und sollen den Kindern Israel zum Zeichen sein.

38. Quant aux encensoirs de ceux qui ont péché contre leurs âmes, qu'on en fasse de larges plaques pour couvrir l'autel. Puisqu'ils les ont présentés devant l'Éternel, ils ont été consacrés; et ils serviront de signe aux enfants d'Israël.

38. Los incensarios de estos pecadores en sus almas; y harán de ellos planchas extendidas para cubrir el altar: por cuanto ofrecieron con ellos delante de Jehová, son santificados; y serán por señal a los hijos de Israel.

38 Te weten de wierookvaten van dezen, die tegen hun zielen gezondigd hebben; dat men uitgerekte platen daarvan make, tot een overdeksel voor het altaar; want zij hebben ze gebracht voor het aangezicht des HEEREN, daarom zijn zij heilig; en zij zullen den kinderen Israels tot een teken zijn.

3. A z kadzielnic tych, którzy zgrzeszyli przeciwko duszom swym, rozbiwszy je na blachy, niech obije ołtarz, bo iż w nich ofiarowali przed Panem, poświęcone są, przetoż będą na znak synom Izraelskim.

38. Ezeknek temjénezői, a kik a magok lelke ellen vétkeztek. És csináljanak azokból vékonyra vert lapokat az oltár beborítására. Mivelhogy járultak azokkal az Úr elé, és megszenteltettek: legyenek jegyül Izráel fiainak.

38 кадильницы грешников сих смертью их, и пусть разобьют их в листы для покрытия жертвенника, ибо они принесли их пред лице Господа, и они сделались освященными; и будут они знамением для сынов Израилевых.

38. Із кадильниць тих чоловіків, що согрішили, нехай пороблють із них тонкі бляхи, щоб ними покрити жертівника; бо принесли вони їх перед Господа, і тому стали вони посьвяченими; і будуть вони знаменнєм синам Ізрайлевим.

39. Niin pappi Eleasar otti ne vaskiset hiilipannut, jotka nuo tulen polttamat miehet olivat tuoneet, ja ne taottiin alttarin päällystykseksi,

39. Ja Eleatsar pappi otti ne vaskiastiat, joissa palaneet miehet olivat uhranneet, ja taotti ne leveiksi, ohukaisiksi kiskoiksi, alttarin peitteeksi,

39. Ja Eleazar pappi otti ne waskiastiat joisa palanet miehet olit uhrannet ja tawotti ne lewiöixi ohucaisixi cappaleixi Altarin peittexi.

39 And Eleazar the priest took the brazen censers, which those who were burnt had offered and they beat them out for a covering of the altar,

39. And Eleazar the priest took the brasen censers, wherewith they that were burnt had offered; and they were made broad plates for a covering of the altar:

39. Saa tog Eleasar, Præsten, de Ildkar af Kobber, som de opbrændte havde ofret med, og slog dem ud til Plader til at beslaa Alteret med,

39. Och Eleazar Presten tog de kopparpannorna, som de uppbrände män uti offrat hade, och slog dem i skifvor, till att hänga vid altaret;

4. Ja Eleasar se preester wöttis need wask-suitsetamisse-pannud, mis need tonud kes ollid ärrapöllend, ja nemmad taggusid neid öhhukesseks altari katteks:

39. Kunigas Eleazaras surinko varinius smilkytuvus, kuriuose aukojo gaisre žuvę, perkalė į skardas ir apdengė jomis aukurą,

39. 17:4 Und Eleasar, der Priester, nahm die ehernen Pfannen, die die Verbrannten geopfert hatten und schlug sie zu Blechen, den Altar zu überziehen,

39. Éléazar, le sacrificateur, prit donc les encensoirs d'airain qu'avaient présentés ceux qui avaient été brûlés, et l'on en fit des plaques pour couvrir l'autel,

39. Y el sacerdote Eleazar tomó los incensarios de metal con que los quemados habían ofrecido, y extendiéronlos para cubrir el altar,

39 En Eleazar, de priester, nam de koperen wierookvaten, die de verbranden gebracht hadden, en zij rekten ze uit tot een overtreksel voor het altaar;

4. Tedy pozbierał Eleazar kapłan one miedziane kadzielnice, w których ofiarowali oni popaleni; i rozbito je na blachy, na obicie ołtarza.

39. Felszedé azért Eleázár pap a réz temjénezőket, a melyekkel a megégettek járultak vala oda, és vékonyra verette azokat az oltár beborítására.

39 И взял Елеазар священник медные кадильницы, которые принеслисожженные, и разбили их в листы для покрытия жертвенника,

39. І взяв Елеазар, сьвященник, кадильницї мідяні, що принесли погорівші, і поросплїскувано їх, щоб покрити жертівника,

40. muistuttamaan israelilaisille, ettei kukaan syrjäinen, joka ei ole Aaronin sukua, lähestyisi polttamaan suitsuketta Herran edessä, niin ettei hänen kävisi samoin kuin Koorahin ja hänen joukkonsa, niinkuin Herra oli hänelle Mooseksen kautta puhunut.

40. Israelin lapsille muistoksi, ettei yksikään muukalainen, joka ei ole Aaronin siemenestä, lähestyisi uhraamaan suitsutusta Herran eteen, ettei hänelle tapahtuisi, niinkuin Koralle ja hänen joukollensa, niinkuin Herra hänelle sanoi Moseksen kautta.

40. Israelin lapsille muistoxi ettei yxikän muucalainen lähestyis joca ei ole Aaronin siemenest uhraman pyhäsawua HERran eteen ettei hänelle tapahduis nijncuin Corahlle ja hänen joucollens nijncuin HERra hänelle sanoi Mosexen cautta.

40 to be a memorial to the sons of Israel, to the end that no stranger, who is not of the seed of Aaron, come near to burn incense before Jehovah, that he not be as Korah and as his company, as Jehovah spoke to him by Moses.

40. To be a memorial unto the children of Israel, that no stranger, which is not of the seed of Aaron, come near to offer incense before the LORD; that he be not as Korah, and as his company: as the LORD said to him by the hand of Moses.

40. Israels Børn til en Ihukommelse, paa det at ingen fremmed Mand, som ikke er af Arons Sæd, skal nærme sig for at gøre Offer af Røgelse for Herrens Ansigt; og at det ikke skal gaa ham som Kora og som hans Selskab, som Herren havde sagt ham ved Mose.

40. Israels barnom till en åminnelse, att ingen främmande skulle gå fram, som icke är af Aarons säd, till att offra rökverk för Herranom; på det honom icke skall gå såsom Korah och hans parti, såsom Herren honom sagt hade genom Mose.

5. Mällestusseks Israeli lastele, et ükski woöras ei pea liggi tullema, kes ei olle Aaroni suggust, et ta suitsetamisse-rohto suitsetab Jehowa ees, et ta mitte ei saaks nisugguseks kui Kora, ja kui temma selts; nenda kui Jehowa temmale olli öölnud Mosesse läbbi.

40. kaip atminimą Izraelio vaikams, kaip Viešpats jam sakė per Mozę, kad svetimasis, kuris nėra Aarono palikuonis, nesiartintų aukoti smilkalų Viešpačiui ir nežūtų kaip Korachas ir visas jo būrys.

40. 17:5 zum Gedächtnis der Kinder Israel, daß nicht jemand Fremdes sich herzumache, der nicht ist des Samens Aarons, zu opfern Räuchwerk vor dem HERRN, auf daß es ihm nicht gehe wie Korah und seiner Rotte, wie der HERR ihm geredet hatte durch Mose.

40. En mémorial aux enfants d'Israël, afin qu'un étranger, qui n'est point de la race d'Aaron, ne s'approche point pour faire fumer le parfum devant l'Éternel, et qu'il ne soit comme Coré et comme ceux qui s'assemblèrent avec lui, ainsi que l'Éternel le lui avait dit par Moïse.

40. En memorial a los hijos de Israel, que ningún extraño que no sea de la simiente de Aarón, llegue a ofrecer sahumerio delante de Jehová, porque no sea como Coré, y como su compañía, como lo dijo Jehová por mano de Moisés a él.

40 Ter nagedachtenis voor de kinderen Israels, opdat niemand vreemds, die niet uit het zaad van Aaron is, nadere om reukwerk aan te steken voor het aangezicht des HEEREN; opdat hij niet worde als Korach, en zijn vergadering, gelijk als hem de HEERE door den dienst van Mozes gesproken had.

5. Na pamiątkę synom Izraelskim, aby nie przystępował żaden obcy, któryby nie był z nasienia Aaronowego, do odprawowania kadzenia przed Panem, aby mu się nie stało jako Koremu, i jako rocie jego, jako mu był powiedział Pan przez Mojżesza.

40. Emlékeztetőül Izráel fiainak, hogy senki idegen, a ki nem az Áron magvából való, [8†] ne járuljon az Úr elé füstölő szerrel füstölögtetni, hogy úgy ne járjon, mint Kóré és mint az ő gyülekezete, a miképen megmondotta vala néki az Úr Mózes által.

40 в память сынам Израилевым, чтобы никто посторонний, который не отсемени Аарона, не приступал приносить курение пред лице Господне, и небыло с ним, что с Кореем и сообщниками его, как говорил ему Господь чрез Моисея.

40. На спомин синам Ізрайлевим, щоб нїхто чужий, хто не з насїння Аронового, не приступав, кадити перед Господом, щоб із ним не сталось, як з Корагом і з його громадою, як сказав йому Господь через Мойсея.