9 luku

Saban kuningatar Salomon luona. Salomon rikkaus ja viisaus. Hänen kuolemansa.

1. Kun Saban kuningatar kuuli Salomon maineen, tuli hän Jerusalemiin koettelemaan Salomoa arvoituksilla. Hän tuli sangen suuren seurueen kanssa, mukanaan kameleja, jotka kantoivat hajuaineita, kultaa ylen paljon ja kalliita kiviä. Ja kun hän tuli Salomon luo, puhui hän tälle kaikki, mitä hänellä oli mielessänsä.

1. Ja rikkaan Arabian kuningatar kuuli Salomosta sanoman, ja tuli sangen suuren joukon kanssa Jerusalemiin, ja kamelein kanssa, jotka kantoivat yrttejä ja paljon kultaa, ja kalliita kiviä, koettelemaan Salomoa tapauksilla. Ja kuin hän tuli Salomon tykö, puhui hän hänen kanssansa kaikki, mitä hän sydämessänsä aikonut oli.

1. JA cosca rickan Arabian Drotning cuuli Salomost sanoman/ tuli hän suuren joucon cansa Jerusalemijn/ ja Camelein cansa/ jotca cannatit yrtejä ja paljon culda/ ja callita kiwiä/ coetteleman Salomot tapauxilla. Ja cuin hän tuli Salomon tygö/ puhui hän hänen cansans caicki mitä hän hänen sydämesäns aicoinut oli.

1 And when the queen of Sheba heard of the fame of Solomon, she came to test Solomon with hard questions at Jerusalem, with a very great caravan and camels that bore spices and gold in abundance and precious stones. And when she came to Solomon, she spoke with him of all that was in her heart.

1. And when the queen of Sheba heard of the fame of Solomon, she came to prove Solomon with hard questions at Jerusalem, with a very great company, and camels that bare spices, and gold in abundance, and precious stones: and when she was come to Solomon, she communed with him of all that was in her heart.

1. Og Dronningen af Seba hørte Salomos Rygte og kom for at prøve Salomo med mørke Taler til Jerusalem med en saare stor Skare af Kameler, som bare vellugtende Urter og Guld i Mangfoldighed og dyrehare Stene; og hun kom til Salomo og talte med ham alt det, som var i hendes Hjerte.

1. Och då Drottningen af rika Arabien hörde Salomos rykte, kom hon med ganska stor skara till Jerusalem med cameler, som örter och guld båro, väl mycket, och ädla stenar, till att försöka Salomo med gåtor. Och då hon kom till Salomo, talade hon med honom allt det hon sig i sitt hjerta föresatt hade.

1. Ja kui Seba kunninga-emmand sedda jutto Salomonist kulis, siis tulli ta Jerusalemma, Salomoni kiusama moistatustega, wägga sure wäega ja kamelidega, mis kallid rohhud kandsid, ja paljo kulda ja kallid kiwwid; ja kui ta Salomoni jure tulli, siis räkis ta temmaga keik, mis ta süddames olli.

1. Šebos karalienė, išgirdusi apie Saliamoną ir norėdama jį išmėginti sunkiais klausimais, atvyko į Jeruzalę su labai didele palyda ir kupranugariais, nešančiais kvepalus, gausybę aukso ir brangiųjų akmenų. Atėjusi pas Saliamoną, ji kalbėjosi su juo apie viską, kas buvo jos širdyje.

1. Und da die Königin von Reicharabien das Gerücht von Salomo hörte, kam sie mit sehr vielem Volk gen Jerusalem, mit Kamelen, die Gewürze und Gold die Menge trugen und Edelsteine, Salomo mit Rätseln zu versuchen. Und da sie zu Salomo kam, redete sie mit ihm alles, was sie sich hatte vorgenommen.

1. Or la reine de Shéba, ayant appris la renommée de Salomon, vint à Jérusalem pour éprouver Salomon par des questions obscures. Elle avait un fort grand train, et des chameaux portant des aromates, de l'or en grande quantité et des pierres précieuses. Elle vint à Salomon, et elle lui dit tout ce qu'elle avait dans le cœur.

1. Y LA reina de Sabá oyendo la fama de Salomón, vino a Jerusalem para tentar a Salomón con preguntas oscuras, con un muy grande ejército, con camellos cargados de olores, y oro en abundancia, y piedras preciosas. Y luego que vino a Salomón, habló con él todo lo que tenía en su corazón.

1 En toen de koningin van Scheba het gerucht van Salomo hoorde, kwam zij, om Salomo met raadselen te verzoeken, te Jeruzalem, met een zeer zwaar heir, en kemelen, dragende specerijen en goud in menigte, en kostelijk gesteente; en zij kwam tot Salomo, en sprak met hem al wat in haar hart was.

1. Tedy królowa z Saby słysząc sławę Salomonową, przyjechała do Jeruzalemu, aby doświadczała Salomona w zagadkach, z wielkim bardzo pocztem, i z wielbłądami niosącemi rzeczy wonne, i złota bardzo wiele, i kamienia drogiego, a przyszedłszy do Salomo na, mówiła z nim o wszystkiem, co miała w sercu swojem.

1. A Séba [1†] királynéasszonya pedig hallván Salamon hírét, eljöve, hogy megkisértse Salamont nehéz kérdésekkel, Jeruzsálembe, igen nagy sereggel és tevékkel, a melyek hoznak vala fűszereket, igen sok aranyat és drágaköveket; és Salamonhoz méne, és beszélt vele mindenekről, a melyek szívén voltak.

1 Царица Савская, услышав о славе Соломона, пришла испытать Соломона загадками в Иерусалим, с весьма большим богатством, и с верблюдами, навьюченными благовониями и множеством золота и драгоценных камней. И пришла к Соломону и беседовала с ним обо всем, что было на сердце у нее.

1. Як перечула цариця Сабська про славу Соломонову, прибула вона, вивідати Соломона загадками, до Ерусалиму з великим багацьтвом, з верблюдами, що везли пахощі та премного золота й дорогоцїнного каміння. І прибувши до Соломона, розмовляла з ним про все, що було в неї на серцї.

2. Mutta Salomo selitti hänelle kaikki hänen kysymyksensä; Salomolle ei mikään jäänyt ongelmaksi, jota hän ei olisi hänelle selittänyt.

2. Ja Salomo ilmoitti hänelle kaikki hänen sanansa; ja ei ollut mitään Salomolta salattu, jota ei hän ilmoittanut hänelle.

2. Ja Cuningas sanoi hänelle caicki mitä hän kysyi/ ja ei mitän häneldä salannut/ jota ei hän sanonut hänen edesäns. ]

2 And Solomon answered to her all her questions. And there was not anything hid from Solomon that he did not answer her.

2. And Solomon told her all her questions: and there was nothing hid from Solomon which he told her not.

2. Og Salomo udtydede hende alle hendes Ord, og der var ikke et Ord skjult for Salomo, som han ej udtydede hende.

2. Och Salomo sade henne allt det hon frågade; och Salomo var ingen ting fördold, det han icke sade henne.

2. Ja Salomon räkis temmale ülles keik temma sannad, ja Salomonil ei olnud ühtegi teädmatta, mis ta temmale polleks üllesräkinud.

2. Saliamonas atsakė jai į visus klausimus. Nebuvo nieko, ko Saliamonas nebūtų galėjęs jai atsakyti.

2. Und der König sagte ihr alles, was sie fragte, und war Salomo nichts verborgen, das er ihr nicht gesagt hätte.

2. Et Salomon lui expliqua tout ce qu'elle proposa; il n'y eut rien que Salomon n'entendît et qu'il ne lui expliquât.

2. Y Salomón le declaró todas sus palabras: ninguna cosa quedó que Salomón no le declarase.

2 En Salomo verklaarde haar al haar woorden; en geen ding was er verborgen voor Salomo, dat hij haar niet verklaarde.

2. Ale jej odpowiedział Salomon na wszystkie jej słowa, a nie było nic skrytego przed Salomonem, na coby jej nie odpowiedział.

2. És Salamon megfelelt [2†] minden beszédeire, mert semmi sem volt Salamon elől elrejtve, a melyet meg nem mondhatott volna néki.

2 И объяснил ей Соломон все слова ее, и не нашлось ничего незнакомого Соломону, чего он не объяснил бы ей.

2. І відповідав їй Соломон на все, про що вона питала, й не знайшлось нїчого невідомого в Соломона, чого б він їй не вияснив.

3. Kun Saban kuningatar näki kaiken Salomon viisauden, linnan, jonka hän oli rakentanut,

3. Ja kuin rikkaan Arabian kuningatar näki Salomon taidon ja huoneen, jonka hän rakentanut oli,

3. JA cuin rickan Arabian Drotning näki Salomon taidon ja huonen/ jonga hän tehnyt oli. ]

3 And when the queen of Sheba had seen the wisdom of Solomon and the house that he had built,

3. And when the queen of Sheba had seen the wisdom of Solomon, and the house that he had built,

3. Da Dronningen af Seba saa Salomos Visdom og det Hus, som han havde bygget,

3. Och då Drottningen af rika Arabien såg Salomos vishet, och huset, som han byggt hade;

3. Kui Seba kunninga-emmand näggi Salomoni tarkust ja sedda kodda, mis ta olli üllesehhitand,

3. Šebos karalienė, pamačiusi Saliamono išmintį ir namus, kuriuos jis pasistatė,

3. Und da die Königin von Reicharabien sah die Weisheit Salomos und das Haus, das er gebaut hatte,

3. Alors, la reine de Shéba voyant la sagesse de Salomon, et la maison qu'il avait bâtie,

3. Y viendo la reina de Sabá la sabiduría de Salomón, y la casa que había edificado,

3 Als nu de koningin van Scheba zag de wijsheid van Salomo, en het huis, dat hij gebouwd had,

3. Przetoż widząc królowa z Saby mądrość Salomonową, i dom, który zbudował;

3. És mikor látta Séba királynéasszonya Salamon bölcseségét és a házat, a melyet épített vala;

3 И увидела царица Савская мудрость Соломона и дом, который он построил,

3. І побачила цариця Сабська мудрість Соломонову й дім, що він збудував,

4. ruuat hänen pöydällänsä, kuinka hänen palvelijansa asuivat ja hänen palvelusväkensä palveli ja kuinka he olivat puetut, ja näki hänen juomanlaskijansa ja kuinka he olivat puetut, ja hänen yläsalinsa, josta hän nousi Herran temppeliin, meni hän miltei hengettömäksi.

4. Ja ruat hänen pöydällänsä, ja hänen palveliainsa asuinsiat, niin myös hänen palveliainsa viran ja heidän vaatteensa, hänen juomansa laskiat vaatteinensa, ja solan, josta Herran huoneesen käytiin; niin ei hän taitanut itsiänsä enää pitää.

4. Ja ruan hänen pöydälläns/ ja hänen palweliains asuinsiat/ nijn myös hänen palwelioittens wiran/ ja heidän waattens/ hänen juomanlaskians heidän waatteinens/ ja Salin/ josta HERran huoneseen käytin/ ei hän tainnut händäns enämbi pitä. ]

4 and the food of his table and the seating of his servants and the attendance of his ministers and their apparel, also his cupbearers and their apparel and his ascent by which he went up to the house of Jehovah, there was no more spirit in her.

4. And the meat of his table, and the sitting of his servants, and the attendance of his ministers, and their apparel; his cupbearers also, and their apparel; and his ascent by which he went up into the house of the LORD; there was no more spirit in her.

4. og Maden til hans Bord og hans Tjeneres Bolig, og hvordan de stode, som opvartede ham, og deres Kæder og hans Mundskænke og deres Klæder og hans Opgang, ad hvilken han gik op til Herrens Hus: Da var hun ude af sig selv.

4. Maten på hans bord, boningarna för hans tjenare, hans tjenares ämbete, och deras kläder, hans skänkesvänner, med deras kläder, och hans sal, der man uppgick uti Herrans hus, kunde hon icke längre hålla sig;

4. Ja sedda roga, mis ta laua peäl , ja ta sullaste honed, ja ta teenride ammetid ja nende rided, ja temma keldri-sullased ja nende rided, ja ta üllesminnemisse paiga, kust ta üllesläks Jehowa kotta, siis sai temma hing kui tuimaks.

4. jo stalo valgius, tarnų būstus, patarnautojų laikyseną bei apdarus, vyno pilstytojus bei jų apdarus, įėjimą į Viešpaties namus, nebegalėjo susilaikyti

4. die Speise für seinen Tisch, die Wohnung für die Knechte, die Ämter seiner Diener und ihre Kleider, seine Schenken mit ihren Kleidern und seinen Gang, da man hinaufging ins Haus des HERRN, konnte sie sich nicht mehr enthalten,

4. Et les mets de sa table, et la demeure de ses serviteurs, l'ordre de service et les vêtements de ceux qui le servaient, et ses échansons et leurs vêtements, et sa montée, par où l'on montait à la maison de l'Éternel, elle fut toute hors d'elle-même.

4. Y las viandas de su mesa, y el asiento de sus siervos, y el estado de sus criados, y los vestidos de ellos, sus maestresalas y sus vestidos, y su subida por donde subía a la casa de Jehová, no quedó más espíritu en ella;

4 En de spijze zijner tafel, en het zitten zijner knechten, en het staan zijner dienaren, en hun kledingen, en zijn schenkers, en hun kledingen, en zijn opgang, waardoor hij opging in het huis des HEEREN, zo was in haar geen geest meer.

4. Także potrawy stołu jego, i siadania sług jego, i stawania służących mu, i szaty ich, i podczaszy jego, i szaty ich, i schody, po których wstępował do domu Paóskiego, zdumiewała się bardzo.

4. És az ő asztalának étkeit, szolgáinak lakását és hivatalnokainak állását és öltözékeiket, pohárnokait s azoknak öltözékeit, és az ő áldozatát, a melylyel az Úrnak házában áldozott: a lélekzete is elállott.

4 и пищу за столом его, и жилище рабов его, и чинность служащих ему и одежду их, и виночерпиев его и одежду их, и ход, которым он ходил в дом Господень, – и была она вне себя.

4. І страви до столу його, й житла дворян його, й заняттє слуг його й одежу їх, і пивничників його та одежу на їх, і хідник, через який він ходив в дім Господень, і вона не стямилась;

5. Sitten hän sanoi kuninkaalle: Totta oli se puhe, jonka minä kotimaahani sinusta ja sinun viisaudestasi kuulin.

5. Ja hän sanoi kuninkaalle: se on tosi, minkä minä kuullut olen minun maalleni sinun menostas ja taidostas;

5. Ja hän sanoi Cuningalle: se on tosi cuin minä cuullut olen maalleni sinun menostas ja taidostas. ]

5 And she said to the king, It was a true report that I heard in my own land of your acts and of your wisdom.

5. And she said to the king, It was a true report which I heard in mine own land of thine acts, and of thy wisdom:

5. Og hun sagde til Kongen: Det Ord er sandt, som jeg har hørt i mit Land om dine Sager og om din Visdom;

5. Och hon sade till Konungen: Det är sant, hvad jag hört hafver uti mitt land, af ditt väsende, och af dinom visdom;

5. Ja ta ütles kunninga wasto: Se könne on tössi, mis ma ommal maal ollen kuulnud sinno asjust ja so tarkussest.

5. ir tarė karaliui: ‘‘Ką girdėjau savo krašte apie tavo darbus ir išmintį, yra tiesa.

5. und sie sprach zum König: Es ist wahr, was ich gehört habe in meinem Lande von deinem Wesen und von deiner Weisheit.

5. Et elle dit au roi: Ce que j'ai entendu dire dans mon pays, de ton état et de ta sagesse, est véritable.

5. Y dijo al rey: Verdad es lo que he oido en mi tierra de tus cosas, y de tu sabiduría:

5 En zij zeide tot den koning: Het is een waarachtig woord geweest, dat ik in mijn land gehoord heb, van uw zaken en van uw wijsheid.

5. I rzekła do króla: Prawdziwać to mowa, którąm słyszała w ziemi mojej o sprawach twoich, i o mądrości twojej.

5. És monda a királynak: Mind igaz volt, a mit hallottam volt az én lakóföldemben a te dolgaidról és [3†] bölcseségedről;

5 И сказала царю: верно то, что я слышала в земле моей о делах твоих и о мудрости твоей,

5. І промовила до царя: Щира правда те, що я чула в землї моїй про дїла твої та про мудрість твою,

6. Minä en uskonut, mitä sanottiin, ennenkuin itse tulin ja sain omin silmin nähdä; ja katso, ei puoltakaan sinun suuresta viisaudestasi oltu minulle kerrottu. Sinä olet paljon suurempi, kuin minä olin kuullut huhuttavan.

6. Vaan en minä uskonut heidän sanojansa ennenkuin minä itse tulin, ja minun silmäni nähneet ovat: ja katso, ei ole minulle puoliakaan sanottu sinun suuresta taidostas: sinulla on enempi, kuin se sanoma on, jonka minä kuulin.

6. Waan en minä usconut heidän sanojans/ ennencuin minä nyt idze tänne tullut olen/ ja nähnyt ne silmilläni/ ja cadzo/ ei minun edesäni nijn puolittaingan ole sanottu sinun suurest taidostas: sinus on enä cuin se sanoma on/ jonga minä cuulin. ]

6 However I did not believe their words until I came and my eyes had seen it. And behold, the half of the greatness of your wisdom was not told me. You exceed the fame that I heard.

6. Howbeit I believed not their words, until I came, and mine eyes had seen it: and, behold, the one half of the greatness of thy wisdom was not told me: for thou exceedest the fame that I heard.

6. og jeg vilde ikke tro deres Ord, førend jeg kom, og mine Øjne have set det, og se, ikke Halvdelen er mig forkyndt af din megen Visdom; du har mere end efter Rygtet, som jeg har hørt.

6. Men jag ville icke tro deras ord, till dess jag kommen är, och hafver det sett med min ögon; och si, mig är icke hälften sagt af dinom stora visdom; det är mer med dig än ryktet, som jag hört hafver.

6. Ja minna ei usknud mitte nende könnesid, enne kui ma ollen tulnud ja mo silmad isse näinud, ja wata, ei olle mulle pooltke üllesräkitud so surest tarkussest; sa olled üllem kui se jut olli , mis ma kuulnud.

6. Aš netikėjau žodžiais, kol neatvykau ir savo akimis nepamačiau. Iš tikrųjų nė pusės apie tavo išmintį man nebuvo papasakota. Tu viršiji tai, ką apie tave girdėjau.

6. Ich wollte aber ihren Worten nicht glauben, bis ich gekommmen bin und habe es mit meinen Augen gesehen. Und siehe, es ist mir nicht die Hälfte gesagt deiner großen Weisheit. Es ist mehr an dir denn das Gerücht, das ich gehört habe.

6. Je ne croyais point ce qu'on en disait, jusqu'à ce que je sois venue, et que mes yeux l'aient vu; et voici, on ne m'avait pas rapporté la moitié de la grandeur de ta sagesse; tu surpasses ce que j'avais appris de la renommée.

6. Mas yo no creía las palabras de ellos, hasta que he venido, y mis ojos han visto; y he aquí que ni aun la mitad de la multitud de tu sabiduría me había sido dicha: porque tú añades sobre la fama que yo había oido.

6 En ik heb hun woorden niet geloofd, totdat ik gekomen ben, en mijn ogen dat gezien hebben; en zie, de helft van de grootheid uwer wijsheid is mij niet aangezegd; gij hebt overtroffen het gerucht, dat ik gehoord heb.

6. Alem nie wierzyła słowom ich, ażem przyjechawszy oglądała oczyma swemi; ale oto nie powiedziano mi i połowy o wielkiej mądrości twojej; przeszedłeś sławę, o którejm słyszała.

6. De hinni sem akartam azoknak beszédeit, míg én magam el nem jöttem és szemeimmel nem láttam. És ímé nékem a felét sem beszélték el a te bölcseséged nagyságának; felülmúltad a hírt, a melyet hallottam.

6 но я не верила словам о них, доколе не пришла и не увидела глазамисвоими. И вот, мне и вполовину не сказано о множестве мудрости твоей: ты превосходишь молву, какую я слышала.

6. Та я не йняла віри переказам про їх, доки не прийшла й не побачила на свої очі. І оце менї й половини не сказано про твою велику мудрість: у тебе сього більше, нїж ійде чутка, що я чула.

7. Onnellisia ovat sinun miehesi, onnellisia nämä palvelijasi, jotka aina saavat olla sinun edessäsi ja kuulla sinun viisauttasi.

7. Autuaat ovat sinun miehes, autuaat ovat myös nämät sinun palvelias, jotka joka hetki sinun edessäs seisovat ja kuultelevat taitoas.

7. Autuat owat sinun miehes/ autuat owat myös nämät sinun palwelias/ jotca joca hetki sinun edesäs seisowat ja cuuldelewat sinun taitoas. ]

7 Your men are fortunate and these, your servants, are fortunate who stand continually before you and hear your wisdom.

7. Happy are thy men, and happy are these thy servants, which stand continually before thee, and hear thy wisdom.

7. Salige ere dine Mænd, og salige ere disse dine Tjenere, som stedse staa for dit Ansigt, og som høre din Visdom!

7. Salige äro dine män, och salige desse dine tjenare, som alltid stå för dig, och höra din visdom.

7. Önsad on so mehhed ja önsad on needsinnatsed so sullased, kes allatsi so ees seiswad ja so tarkust kuulwad.

7. Laimingi tavo žmonės ir laimingi tavo tarnai, kurie nuolat yra priešais tave ir girdi tavo išmintį.

7. Selig sind deine Männer und selig diese deine Knechte, die allewege vor dir stehen und deine Weisheit hören.

7. Heureux tes gens! heureux tes serviteurs qui se tiennent continuellement devant toi, et qui écoutent ta sagesse!

7. Bienaventurados tus varones, y bienaventurados estos tus siervos, que están siempre delante de tí, y oyen tu sabiduría.

7 Welgelukzalig zijn uw mannen, en welgelukzalig deze uw knechten, die geduriglijk voor uw aangezicht staan, en uw wijsheid horen.

7. Błogosławieni mężowie twoi i błogosławieni ci słudzy twoi, którzy stoją przed tobą zawsze, a słuchają mądrości twojej.

7. Boldogok a te embereid és boldogok ezek a te szolgáid, a kik szüntelen udvarlanak néked, hogy hallhatják a [4†] te bölcseségedet!

7 Блаженны люди твои, и блаженны сии слуги твои, всегда предстоящие пред тобою и слышащие мудрость твою!

7. Щасливі люде твої, й щасливі сї слуги твої, що по всяк час стоять перед тобою, та слухають мудростї твоєї.

8. Kiitetty olkoon Herra, sinun Jumalasi, joka sinuun on niin mielistynyt, että on asettanut sinut valtaistuimellensa olemaan kuninkaana Herran, sinun Jumalasi, kunniaksi. Sentähden, että sinun Jumalasi rakastaa Israelia ja tahtoo pitää sen pystyssä ainiaan, on hän antanut sinut heille kuninkaaksi, tekemään sitä, mikä oikeus ja vanhurskaus on.

8. Herra sinun Jumalas olkoon kiitetty, joka sinuun mielistynyt on, ja pannut sinun istuimellensa Herralle sinun Jumalalles kuninkaaksi. Että Jumala rakastaa Israelia, vahvistaaksensa häntä ijankaikkisesti, on hän sinun asettanut heidän kuninkaaksensa, tekemään oikeutta ja vanhurskautta.

8. HERra sinun Jumalas olcon kijtetty/ joca sinuun mielistynyt on/ ja pannut sinun istuimellens/ HERralle sinun Jumalalles Cuningaxi. Että sinun Jumalas racasta Israeli/ wahwistaxens händä ijancaickisest/ sentähden on hän sinun asettanut heidän Cuningaxens/ tekemän oikeutta ja wanhurscautta. ]

8 Praise Jehovah your God, who delighted in you, to set you on his throne to be king for Jehovah your God. Because your God loved Israel, to establish them everlasting, therefore he made you king over them, to do justice and righteousness.

8. Blessed be the LORD thy God, which delighted in thee to set thee on his throne, to be king for the LORD thy God: because thy God loved Israel, to establish them for ever, therefore made he thee king over them, to do judgment and justice.

8. Lovet være Herren din Gud, som havde Lyst til dig, at sætte dig paa sin Trone til Konge for Herren, din Gud! Fordi din Gud elsker Israel og vil befæste det evindelig, derfor satte han dig til Konge over dem, til at gøre Ret og Retfærdighed.

8. Herren din Gud vare lofvad, som dig kär hafver, att han dig till en Konung på din stol satt hafver, Herranom dinom Gud; det gör, att din Gud hafver Israel kär, så att han vill dem vid magt hålla till evig tid; derföre hafver han satt dig öfver dem till en Konung, att du skall hålla rätt och redelighet.

8. Kidetud olgo Jehowa so Jummal, kel hea meel sinnust on, et ta sind pannud omma aujärje peäle kunningaks Jehowale sinno Jummalale; et so Jummal Israeli armastab, et ta tedda kinnitaks iggaweste, sepärrast on ta sind pannud nende ülle kunningaks, et sa teed, mis kohhus ja öigus.

8. Palaimintas Viešpats, tavo Dievas, kuris pamėgo tave ir pasodino į savo sostą, kad būtum Viešpaties, savo Dievo, karaliumi. Kadangi Dievas myli Izraelį ir nori jį išlaikyti per amžius, Jis padarė tave jų karaliumi teismui ir teisingumui vykdyti’‘.

8. Der HERR, dein Gott, sei gelobt, der dich liebhat, daß er dich auf seinen Stuhl zum König gesetzt hat dem HERRN, deinem Gott. Das macht, dein Gott hat Israel lieb, daß er es ewiglich aufrichte; darum hat er dich über sie zum König gesetzt, daß du Recht und Redlichkeit handhabest.

8. Béni soit l'Éternel, ton Dieu, qui t'a eu pour agréable, pour te placer sur son trône, comme roi pour l'Éternel, ton Dieu! C'est parce que ton Dieu aime Israël, pour le faire subsister à jamais, qu'il t'a établi roi sur eux pour faire droit et justice.

8. Jehová tu Dios sea bendito, que se ha agradado en tí, para ponerte sobre su trono por rey de Jehová tu Dios: por cuanto tu Dios ha amado a Israel, para afirmarle perpetuamente, y te puso por rey sobre ellos para que hagas juicio y justicia.

8 Geloofd zij de HEERE, uw God, Die behagen in u gehad heeft, om u op Zijn troon, den HEERE, uw God, tot een koning te zetten; overmits uw God Israel bemint, om hetzelve tot in eeuwigheid op te richten, zo heeft Hij u tot een koning over hen gesteld, om recht en gerechtigheid te doen.

8. Niechże będzie Pan, Bóg twój, błogosławiony, który cię sobie upodobał, aby cię posadził na stolicy swojej za króla przed Panem, Bogiem twoim. Dla tego, iż umiłował Bóg twój Izraela, aby go umocnił na wieki, przetoż postanowił cię nad nimi za króla, abyś czynił sąd i sprawiedliwość.

8. Legyen az Úr, a te Istened áldott, a ki téged annyira szeretett, hogy az ő székébe helyezett, hogy lennél az Úrnak, a te Istenednek királya; mivel a te Istened szerette Izráelt, hogy megerősítse őt mindörökké, azért tett téged királylyá felettök, hogy szolgáltass ítéletet és igazságot.

8 Да будет благословен Господь Бог твой, Который благоволил посадить тебя на престол Свой в царя у Господа Бога твоего. По любви Бога твоего к Израилю, чтоб утвердить его на веки, Он поставил тебя царем над ним – творить суд и правду.

8. Нехай буде слава Господеві, Богові твойму, що зволив посадити тебе на престол свій за царя в Господа, Бога твого. Се тому, що Бог твій полюбив Ізраїля, і хотїв зміцнити його на віки, настановив він тебе царем над ним, щоб чинив суд та правду.

9. Ja hän antoi kuninkaalle sata kaksikymmentä talenttia kultaa, sangen paljon hajuaineita ja kalliita kiviä. Ei milloinkaan ole ollut moisia hajuaineita kuin ne, jotka Saban kuningatar antoi kuningas Salomolle.

9. Ja hän antoi kuninkaalle sata ja kaksikymmentä leiviskää kultaa ja ylen paljon yrttejä ja kalliita kiviä. Ja ei senkaltaisia yrttejä ollut, kuin ne olivat, jotka rikkaan Arabian kuningatar antoi kuningas Salomolle.

9. Ja hän andoi Cuningalle sata ja caxikymmendä leiwiskätä culda/ ja ylönpaljon yrtejä ja callita kiwiä. Ja ei sencaltaista yrtiä yhtän ennen ollut/ cuin ne olit/ jotca rickan Arabian Drotning andoi Cuningas Salomolle. ]

9 And she gave the king a hundred and twenty talants of gold and spices in great abundance and precious stones. Neither was there any such spice as the queen of Sheba gave to king Solomon.

9. And she gave the king an hundred and twenty talents of gold, and of spices great abundance, and precious stones: neither was there any such spice as the queen of Sheba gave king Solomon.

9. Og hun gav Kongen hundrede og tyve Centner Guld og saare mange vellugtende Urter og dyrebare Stene; der var ikke saadanne Urter som disse, hvilke Dronningen af Seba gav Kong Salomo.

9. Och hon gaf Konungenom hundrade och tjugu centener guld, och ganska mycket örter, och ädla stenar: inga örter voro sådana som dessa, som Drottningen af rika Arabien Konung Salomo gaf.

9. Ja temma andis kunningale sadda ja kakskümmend talenti kulda, ja wägga paljo kallid rohtusid, ja kallid kiwwid; ja ei olnud mitte seddasuggust rohto, mis Seba kunninga-emmand kunninga Salomonile andis.

9. Šebos karalienė padovanojo karaliui šimtą dvidešimt talentų aukso, labai daug kvepalų ir brangiųjų akmenų; niekad nebuvo tokių kvepalų, kokius Šebos karalienė padovanojo karaliui Saliamonui.

9. Und sie gab dem König hundertundzwanzig Zentner Gold und sehr viel Gewürze und Edelsteine. Es waren keine Gewürze wie diese, die die Königin von Reicharabien dem König Salomo gab.

9. Et elle donna au roi cent vingt talents d'or, et une très grande quantité d'aromates, et des pierres précieuses; et il n'y eut plus d'aromates tels que ceux que la reine de Shéba donna au roi Salomon.

9. Y dió al rey ciento y veinte talentos de oro, y gran copia de especiería, y piedras preciosas: nunca hubo tal especiería como la que dió la reina de Sabá al rey Salomón.

9 En zij gaf den koning honderd en twintig talenten gouds, en specerijen in grote menigte, en kostelijk gesteente; en er was gelijk deze specerij, die de koningin van Scheba den koning Salomo gaf, geen geweest.

9. I dała królowi sto i dwadzieścia talentów złota, i rzeczy wonnych bardzo wiele, i kamienia drogiego; a nieprzyszło nigdy więcej takich rzeczy wonnych, jakie dała królowa z Saby królowi Salomonowi.

9. És ada a királynak százhúsz tálentom aranyat és felette sok fűszerszámot és drágaköveket. Nem is volt több olyan fűszerszám, mint a milyet Séba királynéasszonya ada Salamon királynak.

9 И подарила она царю сто двадцать талантов золота и великое множество благовоний и драгоценных камней; и не бывало таких благовоний, какие подарила царица Савская царю Соломону.

9. І подарувала вона цареві сто й двайцять талантів золота й велику силу пахощів та дорогого каміння; й не бувало таких пахощів, які подарувала цариця Сабська цареві Соломонові.

10. Huuramin palvelijat ja Salomon palvelijat, jotka toivat kultaa Oofirista, toivat myöskin santelipuuta ja kalliita kiviä.

10. Veivät myös Hiramin ja Salomon palveliat kultaa Ophirista, ja Hebenin puita ja kalliita kiviä.

10. Weit myös Hiramin ja Salomon palweliat culda Ophirist ja Hebenin puita/ ja callita kiwiä. ]

10 And also the servants of Huram and the servants of Solomon, who brought gold from Ophir, brought algum trees and precious stones.

10. And the servants also of Huram, and the servants of Solomon, which brought gold from Ophir, brought algum trees and precious stones.

10. Dertil med havde Hurams Tjenere og Salomos Tjenere bragt Guld fra Ofir og bragt Hebentræ og dyrebare Stene.

10. Dertill Hyrams tjenare och Salomos tjenare, som guld förde ifrån Ophir, de förde ock hebenträ, och ädla stenar.

10. Ja Urami sullased ja Salomoni sullased, kes Owirist kulda töid, töid ka algumi-puid ja kallid kiwwid.

10. Hiramo ir Saliamono tarnai pargabeno aukso iš Ofyro, raudonmedžio ir brangiųjų akmenų.

10. Dazu die Knechte Hurams und die Knechte Salomos, die Gold aus Ophir brachten, die brachten auch Sandelholz und Edelsteine.

10. Les serviteurs de Huram et les serviteurs de Salomon, qui amenèrent de l'or d'Ophir, amenèrent aussi du bois de santal et des pierres précieuses.

10. También los siervos de Hiram, y los siervos de Salomón, que habían traido el oro de Ofir, trajeron madera de almugim, y piedras preciosas.

10 Verder ook Hurams knechten, en Salomo's knechten, die goud brachten uit Ofir, brachten algummimhout en edelgesteente.

10. Nadto i słudzy Hiramowi, i słudzy Salomonowi, którzy byli przywieźli złota z Ofir, przywieźli i drzewa almugimowego, i kamienia drogiego.

10. És Hirám szolgái is és Salamon szolgái is, a kik hoztak vala [5†] aranyat Ofirból; hoztak ébenfát és drágaköveket is.

10 И слуги Хирамовы и слуги Соломоновы, которые привезли золото из Офира, привезли и красного дерева и драгоценных камней.

10. А слуги Гирамові й слуги Соломонові, що привезли золото з Офира, привезли й червоного дерева та благородного каміння.

11. Ja kuningas teetti santelipuusta portaat Herran temppeliin ja kuninkaan palatsiin ja kanteleita ja harppuja laulajille. Moisia ei oltu ennen nähty Juudan maassa.

11. Ja Salomo antoi tehdä astuimet Hebenin puista Herran huoneesen ja kuninkaan huoneesen, ja kanteleita ja psaltareita veisaajille. Ei yhtään senkaltaista ennen ollut nähty Juudan maalla.

11. Ja Salomo andoi tehdä traput Hebenin puista HERran huoneseen/ ja Cuningan huoneseen/ ja candeleit ja Psaltareit weisaille. Ei yhtän sencaltaista puuta ennen ollut nähty Judan maalla. ]

11 And the king made of the algum trees terraces for the house of Jehovah and for the king's house and harps and psalteries for the singers. And there were none such seen before in the land of Judah.

11. And the king made of the algum trees terraces to the house of the LORD, and to the king's palace, and harps and psalteries for singers: and there were none such seen before in the land of Judah.

11. Og af Hebentræet lod Kongen gøre Gange til Herrens Hus og til Kongens Hus, samt Harper og Psaltre til Sangerne; og der blev ikke tilforn set saadant som dette i Judas Land.

11. Och Salomo lät göra trappor utaf hebenträ i Herrans hus, och i Konungshusena, och harpor och psaltare för sångare; ingen sådana trä voro tillförene sedd i Juda land.

11. Ja kunningas teggi neist algumi-puist treppid Jehowa kotta, ja kunninga kotta, ja kandled, ja nablimängid lauljattele; ja ei olle neidsuggusid mitte enne nähtud Juda-maal.

11. Iš raudonmedžio buvo padaryti laiptai Viešpaties namams, psalteriai ir arfos giesmininkams; anksčiau tokių niekas nebuvo matęs Judo žemėje.

11. Und Salomo ließ aus dem Sandelholz Treppen im Hause des HERRN und im Hause des Königs machen und Harfen und Psalter für die Sänger. Es waren vormals nie gesehen solche Hölzer im Lande Juda.

11. Le roi fit de ce bois de santal des escaliers pour la maison de l'Éternel et pour la maison du roi, et des harpes et des lyres pour les chantres. On n'en avait point vu auparavant de semblable dans le pays de Juda.

11. E hizo el rey de la madera de almugim gradas en la casa de Jehová, y en las casas reales, y arpas y salterios para los cantores: nunca en tierra de Judá fué vista madera semejante.

11 En de koning maakte van dat algummimhout hoge gangen tot het huis des HEEREN en tot het huis des konings, mitsgaders harpen en luiten voor de zangers; desgelijks ook was te voren in het land van Juda niet geweest.

11. I poczynił król z onego drzewa almugimowego schody do domu Paóskiego, i do domu królewskiego, i harfy, i lutnie śpiewakom; a nie widziano przedtem nigdy takich rzeczy w ziemi Judzkiej.

11. És csinála a király az ébenfából lépcsőket az Úr házába és a király házába, s cziterákat és lantokat az éneklőknek. Ezekhez hasonlókat nem láttak azelőtt Júda országában.

11 И сделал царь из этого красного дерева лестницы к дому Господнюи к дому царскому, и цитры и псалтири для певцов. И не видано было подобного сему прежде в земле Иудейской.

11. І поробив царь з сього червоного дерева східцї до дому Господнього і до дому царського, і цитри та псалтирі для сьпівцїв. І не видано було нїчого такого переднїйше в землї Юдейській.

12. Kuningas Salomo taas antoi Saban kuningattarelle kaikki, mitä tämä halusi ja pyysi, antoi vielä enemmän, kuin mitä tämä oli tuonut kuninkaalle. Sitten hän lähti paluumatkalle ja meni palvelijoineen omaan maahansa.

12. Ja kuningas Salomo antoi rikkaan Arabian kuningattarelle kaikkia, mitä hän pyysi ja anoi, paitsi sitä, mitä hän kuninkaalle tuonut oli. Ja hän palasi ja matkusti omalle maallensa palvelioinensa.

12. Ja Cuningas Salomo andoi rickan Arabian Drotningille caickia mitä hän anoi ja pyysi/ paidzi sitä cuin hän Cuningalle tuonut oli. Ja hän palais omalle maallens palwelioinens. ]

12 And king Solomon gave to the queen of Sheba all her desire, whatever she asked, besides what she had brought to the king. So she turned and went to her own land, she and her servants.

12. And king Solomon gave to the queen of Sheba all her desire, whatsoever she asked, beside that which she had brought unto the king. So she turned, and went away to her own land, she and her servants.

12. Og Kong Salomo gav Dronningen af Seba alt det, hun havde Lyst til, som hun begærede, foruden Gaver for det, som hun havde medbragt til Kongen; og hun vendte om og drog til sit Land, hun og hendes Tjenere.

12. Men Konung Salomo gaf Drottningene af rika Arabien allt det hon begärade och beddes, utan det hon hade fört till Konungen. Och hon vände om, och drog i sitt land igen med sina tjenare.

12. Ja kunningas Salomon andis Seba kunninga-emmandale keik, mis ta mele pärrast, mis ta pallus, agga mitte seddasuggust, mis ta olli kunningale tonud; ja ta pöris ümber ja läks ärra omma male, temma ja ta sullased.

12. Karalius Saliamonas davė Šebos karalienei viską, ko ji norėjo ir prašė. Jis jai dovanojo daugiau, negu ji jam atgabeno. Po to ji su savo palyda grįžo į savo kraštą.

12. Und der König Salomo gab der Königin von Reicharabien alles, was sie begehrte und bat, außer was sie zum König gebracht hatte. Und sie wandte sich und zog in ihr Land mit ihren Knechten.

12. Et le roi Salomon donna à la reine de Shéba tout ce qu'elle souhaita, ce qu'elle demanda, plus qu'elle n'avait apporté au roi; et elle s'en retourna, et revint en son pays, elle et ses serviteurs.

12. Y el rey Salomón dió a la reina de Sabá todo lo que ella quiso y le pidió, más de lo que ella había traido al rey: y ella se volvió y se fué a su tierra con sus siervos.

12 En de koning Salomo gaf de koningin van Scheba al haar behagen, wat zij begeerde, behalve hetgeen zij tot den koning gebracht had; zo keerde zij, en toog naar haar land, zij en haar knechten.

12. Król także Salomon dał królowej z Saby wszystko, czego chciała, i czego żądała, oprócz nagrody za to, co była przyniosła do króla. Potem się wróciła, i odjechała do ziemi swej, ona i słudzy jej.

12. Salamon király pedig ada a Séba királynéasszonyának mindent, a mit csak kivánt és kért tőle, azonkivül, a mit ő a királynak hozott. Azután megtére és méne az ő földébe mind ő, mind az ő szolgái.

12 Царь же Соломон дал царице Савской все, чего она желала и чего она просила, кроме таких вещей, какие она привезла царю. И она отправилась обратно в землю свою, она и слуги ее.

12. Царь же Соломон дав царицї Сабській усе, чого вона забажала і чого вона просила, окрім подібних річей, які вона привезла цареві. І вибралась вона назад у землю свою, вона й прислуга її.

13. Kullan paino, mikä yhtenä vuotena tuli Salomolle, oli kuusisataa kuusikymmentä kuusi talenttia kultaa,

13. Ja kulta, joka vuosittain tuotiin Salomolle, oli kuusisataa ja kuusiseitsemättäkymmentä leiviskää.

13. JA culda/ joca wuodes tuotin Salomolle/ oli cuusi sata ja cuusi seidzemettäkymmendä leiwiskätä. ]

13 Now the weight of gold that came to Solomon in one year was six hundred and sixty-six talants of gold,

13. Now the weight of gold that came to Solomon in one year was six hundred and threescore and six talents of gold;

13. Og Vægten paa det Guld, som kom til Salomo paa eet Aar, var seks Hundrede og seks og tresindstyve Centner Guld

13. Men det guld, som Salomo årliga tillfördt vardt, var sexhundrad sex och sextio centener;

13. Ja selle kulla raskus, mis Salomoni kätte tulli ühhel aastal, olli kuussadda ja kuuskümmend ja kuus talenti kulda.

13. Auksas, kurį kas metai atgabendavo Saliamonui, svėrė šešis šimtus šešiasdešimt šešis talentus,

13. Des Goldes aber, das Salomo in einem Jahr gebracht ward, war sechshundertsechsundsechzig Zentner,

13. Le poids de l'or qui arrivait à Salomon chaque année, était de six cent soixante-six talents d'or;

13. Y el peso de oro que venía a Salomón cada un año era seiscientos y sesenta y seis talentos de oro,

13 Het gewicht nu van het goud, dat voor Salomo op een jaar inkwam, was zeshonderd zes en zestig talenten gouds;

13. A była waga tego złota, które przychodziło Salomonowi na każdy rok, sześć set i sześćdziesiąt i sześć talentów złota.

13. Vala pedig mértéke az aranynak, a mely esztendőnként bejő vala Salamonnak, hatszázhatvanhat tálentom arany,

13 Весу в золоте, которое приходило к Соломону в один год, было шестьсот шестьдесят шесть талантов золота.

13. Ваги в золотї, що приходило до Соломона що року, було шістьсот шістьдесять шість талантів золота;

14. paitsi mitä kauppamiehet ja kaupustelijat toivat. Sen lisäksi kaikki Arabian kuninkaat ja maan käskynhaltijat toivat Salomolle kultaa ja hopeata.

14. Paitsi mitä kauppamiehet ja yrttein myyjät toivat. Ja kaikki Arabian kuninkaat ja maan herrat veivät kultaa ja hopiaa Salomolle.

14. Paidzi sitä cuin cauppamiehet toit: Ja caicki Arabian Cuningat ja maan Herrat weit culda ja hopiata Salomolle. ]

14 besides what the traders and merchants brought. And all the kings of Arabia and the governors of the country brought gold and silver to Solomon.

14. Beside that which chapmen and merchants brought. And all the kings of Arabia and governors of the country brought gold and silver to Solomon.

14. foruden det, som indkom fra Toldbetjentene, og det, som Købmændene bragte; og alle Kongerne af Arabia og Fyrsterne i Landet bragte Guld og Sølv til Salomo.

14. Förutan det som krämare och köpmän förde; och alle Arabers Konungar, och herrarna i landen förde guld och silfver till Salomo.

14. Isse se, mis surist kaupmehhist ja kauplejaist todi, ja keik Arabia kunningad ja ma-wallitsejad töid Salomonile kulda ja höbbedat.

14. neskaičiuojant to, ką atgabendavo karaliui Saliamonui prekybininkai ir keliaujantieji pirkliai, Arabijos karaliai ir krašto valdytojai.

14. außer was die Krämer und Kaufleute brachten. Und alle Könige der Araber und die Landpfleger brachten Gold und Silber zu Salomo.

14. Outre ce qu'il retirait des négociants et des marchands qui en apportaient, et de tous les rois d'Arabie et des gouverneurs du pays, qui apportaient de l'or et de l'argent à Salomon.

14. Sin lo que traían los mercaderes y negociantes. Y también todos los reyes de Arabia, y los príncipes de la tierra, traían oro y plata a Salomón.

14 Behalve dat zij van de kramers en de kooplieden inbrachten; ook brachten alle koningen van Arabie, en de vorsten deszelven lands, goud en zilver aan Salomo.

14. Oprócz tego, co kupcy, i którzy handlują przynosili; także wszyscy królowie Arabscy, i książęta onej ziemi przywozili złoto i srebro Salomonowi.

14. Azonkivül, a mit hoznak vala a kalmárok és kereskedők; de még Arábia minden királyai és annak a földnek fejedelmei és hoznak vala aranyat és ezüstöt Salamonnak.

14 Сверх того, послы и купцы приносили, и все цари Аравийские и начальники областные приносили золото и серебро Соломону.

14. Окрім того, приносили посланцї та купцї, та й всї царі Арабські й намісники земські приносили золото та срібло Соломонові.

15. Ja kuningas Salomo teetti kaksisataa suurta kilpeä pakotetusta kullasta ja käytti jokaiseen kilpeen kuusisataa sekeliä pakotettua kultaa;

15. Niin antoi kuningas Salomo tehdä kaksisataa kilpeä parhaasta kullasta, niin että kuusisataa kappaletta kultaa tuli jokaiseen keihääseen.

15. Nijstä teki Cuningas Salomo caxi sata keihästä parhast cullast/ nijn että cuusi sata cappaletta culda tuli jocaidzeen keihäseen. ]

15 And king Solomon made two hundred bucklers of beaten gold; six hundred (shekels) of beaten gold went to one buckler.

15. And king Solomon made two hundred targets of beaten gold: six hundred shekels of beaten gold went to one target.

15. Og Kong Salomo lod gøre to Hundrede Skjolde af drevet Guld; seks Hundrede Sekel drevet Guld lod han gaa paa hvert Skjold;

15. Och gjorde Konung Salomo tuhundrad spetsar af bästa guld; så att sexhundrad stycke guld kommo till hvar spets.

15. Ja kunningas Salomon teggi kakssadda kilpi tautud kullast, kuussadda sekli tautud kulda läks ühhe kilbi tarwis.

15. Karalius Saliamonas padarė du šimtus didžiųjų skydų iš kalto aukso, sunaudodamas kiekvienam skydui po šešis šimtus šekelių aukso,

15. Daher machte der König Salomo zweihundert Schilde vom besten Golde, daß sechshundert Lot auf einen Schild kam,

15. Le roi Salomon fit deux cents grands boucliers d'or battu employant six cents sicles d'or battu, pour chaque bouclier;

15. Hizo también el rey Salomón doscientos paveses de oro de martillo, que tenía cada paves seiscientas piezas de oro de martillo.

15 Daartoe maakte de koning Salomo tweehonderd rondassen van geslagen goud; zeshonderd sikkelen van geslagen goud liet hij opwegen tot elke rondas.

15. Przetoż uczynił król Salomon dwieście tarczy ze złota ciągnionego; sześć set syklów złota ciągnionego wychodziło na każdą tarczą.

15. És csináltata Salamon király kétszáz paizst vert aranyból, mindenik paizsra hatszáz vert arany siklus ment fel.

15 И сделал царь Соломон двести больших щитов изкованого золота, – по шестисот сиклей кованого золота пошло на каждый щит, –

15. І зробив царь Соломон двістї великих щитів із кованого золота, - по шістьсот секлів кованого золота пішло на кожний щит, -

16. samoin kolmesataa pienempää kilpeä pakotetusta kullasta, ja käytti jokaiseen kilpeen kolmesataa sekeliä kultaa. Ja kuningas asetti ne Libanoninmetsä-taloon.

16. Teki hän myös kolmesataa vähempää kilpeä parhaasta kullasta, niin että kolmesataa kappaletta kultaa tuli jokaiseen kilpeen. Ja kuningas pani ne Libanonin metsähuoneesen.

16. Teki hän myös colme sata kilpe parhast cullast/ nijn että colme sata cappalda culda tuli jocaidzeen kilpeen. Ja Cuningas pani ne Libanonin medzähuoneseen. ]

16 And (he made) three hundred shields of beaten gold; three hundred (shekels) of gold went to one shield. And the king put them in the house of the forest of Lebanon.

16. And three hundred shields made he of beaten gold: three hundred shekels of gold went to one shield. And the king put them in the house of the forest of Lebanon.

16. og tre Hundrede smaa Skjolde af drevet Guld, tre Hundrede Sekel Guld lod han gaa paa hvert Skjold; og Kongen lagde dem i Libanons Skovhus.

16. Och trehundrad sköldar af bästa guld, så att trehundrad stycke guld kommo till hvar sköld; och Konungen lät dem i huset af Libanons skog.

16. Ja kolmsadda wähhemat kilpi tautud kullast, kolmsadda sekli kulda läks ühhe kilbi tarwis, ja kunningas panni neid siñna kotta, mis Libanoni metsast olli üllesraiutud .

16. ir tris šimtus mažųjų skydų iš kalto aukso, sunaudodamas vienam po tris šimtus šekelių aukso. Karalius juos sudėjo namuose iš Libano medžio.

16. und dreihundert Tartschen vom besten Golde, daß dreihundert Lot Gold zu einer Tartsche kam.

16. Et trois cents boucliers plus petits d'or battu, employant trois cents sicles d'or pour chaque bouclier; et le roi les mit dans la maison de la Forêt du Liban.

16. Ítem, trescientos escudos de oro extendido, que tenía cada escudo trescientas piezas de oro. Y púsolos el rey en la casa del bosque del Líbano.

16 Insgelijks driehonderd schilden van geslagen goud; driehonderd sikkelen gouds liet hij opwegen tot elk schild; en de koning leide ze in het huis des wouds van den Libanon.

16. Przytem trzysta puklerzy ze złota ciągnionego, trzysta syklów złotych wychodziło na każdy puklerz, które schował król w dom lasu Libanowego.

16. Háromszáz kerek paizst is vert aranyból; mindenik paizsra háromszáz arany siklus megy vala, a melyeket a király helyeztete [6†] a Libánon erdejének házába.

16 и триста щитов меньших из кованого золота, – потриста сиклей золота пошло на каждый щит; и поставил их царь в доме из Ливанского дерева.

16. І триста щитів меньших з кованого золота, - по триста секлів золота пішло на кожний щит; і помістив їх царь в домі з Ливанського дерева.

17. Vielä kuningas teetti suuren norsunluisen valtaistuimen ja päällysti sen puhtaalla kullalla.

17. Ja kuningas teki suuren istuimen elephantin luista ja kultasi sen puhtaalla kullalla.

17. JA Cuningas teki istuimen Elephantin luista/ ja culdais puhtalla cullalla. ]

17 Moreover the king made a great throne of ivory and overlaid it with pure gold.

17. Moreover the king made a great throne of ivory, and overlaid it with pure gold.

17. Og Kongen lod gøre en stor Trone af Elfenben og beslog den med purt Guld.

17. Och Konungen gjorde en stor elphenbensstol, och öfverdrog honom med klart guld.

17. Ja kunningas teggi sure aujärje elewanti-luust ja kattis sedda selge kullaga.

17. Karalius padarė didžiulį sostą iš dramblio kaulo ir padengė jį grynu auksu.

17. Und der König tat sie ins Haus vom Walde Libanon. Und der König machte einen großen elfenbeinernen Stuhl und überzog ihn mit lauterem Golde.

17. Le roi fit aussi un grand trône d'ivoire, qu'il couvrit d'or pur;

17. Hizo también el rey un gran trono de marfil, y cubrióle de oro puro:

17 Nog maakte de koning een groten elpenbenen troon, en hij overtoog denzelven met louter goud.

17. Uczynił także król stolicę wielką z kości słoniowej, i powlókł ją szczerem złotem.

17. És csináltatott a király egy nagy királyiszéket [7†] elefántcsontból, és beboríttatá azt finom aranynyal.

17 И сделал царь большой престол из слоновой кости иобложил его чистым золотом,

17. І зробив царь великий престол із слонової костї, й обтягнув його щирим золотом.

18. Valtaistuimessa oli kuusi porrasta ja astinlauta, kullalla kiinnitettyinä valtaistuimeen. Istuimen kummallakin puolella oli käsinoja, ja kaksi leijonaa seisoi käsinojan vieressä.

18. Ja istuimessa oli kuusi astuinta, ja kultainen astinlauta istuimen edessä, ja kaksi käsipuuta molemmin puolin istuinta, ja kaksi jalopeuraa seisoi käsipuiden tykönä,

18. Ja istuimes oli cuusi trappua/ ja cuusi cullaista astinlauta istuimen edes/ ja caxi käsipuuta istuimen edes molemmin puolin istuinda/ ja caxi Lejonita seisoit käsipuiden tykönä. ]

18 And there were six steps to the throne, with a footstool of gold, which were fastened to the throne and supports on either side by the place of the seat and two lions standing beside the supports.

18. And there were six steps to the throne, with a footstool of gold, which were fastened to the throne, and stays on each side of the sitting place, and two lions standing by the stays:

18. Og Tronen havde seks Trin og en Skammel, som med Guld vare fastgjorte til Tronen, og der var Arme paa begge Sider omkring Sædets Sted, og to Løver stode ved Armene.

18. Och stolen hade sex trappor och en gyldene fotapall till stolen, och två stolpar, på båda sidor om sätet; och tu lejon stodo vid stolparna;

18. Ja kuus treppi olli sel aujärjel ja üks jalg-allune kullast aujärje külge ühtepandud, ja käepiddemed mollemal polel, kus istumisse asse, ja kaks loukoera olli käe-piddemette körwas seismas.

18. Sostas turėjo šešis laiptus ir auksinį pakojį. Abiejose sosto pusėse buvo rankoms atramos, du liūtai stovėjo šalia tų atramų.

18. Und der Stuhl hatte sechs Stufen und einen goldenen Fußschemel am Stuhl und hatte Lehnen auf beiden Seiten um den Sitz, und zwei Löwen standen neben den Lehnen.

18. Ce trône avait six degrés et un marche-pied d'or qui tenaient au trône; et il avait des accoudoirs de l'un et de l'autre côté du siège; et deux lions se tenaient auprès des accoudoirs;

18. Y al trono seis gradas, y un estrado de oro al trono, y arrimadizos de la una parte y de la otra al lugar del asiento, y dos leones, que estaban junto a los arrimadizos.

18 En de troon had zes trappen en een voetbank van goud, aan den troon vast zijnde, en leuningen aan beide zijden, tot de zitplaats toe; en twee leeuwen stonden bij de leuningen.

18. A sześć stopni było u onej stolicy, a podnóżek był ze złota, trzymający się stolicy; poręcze też były z obudwu stron, kędy siadano, a dwa lwy stały u poręczy.

18. Hat lépcsője volt a széknek, és arany zsámolya a székhez erősítve, és támaszai valának mindkét felől az ülés mellett, és két oroszlán állott a karok mellett.

18 и шесть ступеней к престолу и золотое подножие, к престолу приделанное, и локотники по обе стороны у места сидения, и двух львов, стоящих возле локотников,

18. І шість східцїв до престола й золотий підніжок, прироблений до престола, й поруччя по обидва боки сїдалища, а два леви, стояли коло поруччя,

19. Ja kaksitoista leijonaa seisoi siinä kuudella portaalla, kummallakin puolella. Senkaltaista ei ole tehty missään muussa valtakunnassa.

19. Ja kaksitoistakymmentä jalopeuraa seisoi niillä kuudella astuimella, molemmilla puolilla; senkaltaista ei ole tehty yhdessäkään valtakunnassa.

19. Ja caxitoistakymmendä Lejonita seisoit nijllä cuudella trapulla/ molemmilla puolilla/ sencaltaista ei ole tehty yhdesäkän Cuningan waldacunnas. ]

19 And twelve lions stood there on the one side and on the other upon the six steps. There was not the like made in any kingdom.

19. And twelve lions stood there on the one side and on the other upon the six steps. There was not the like made in any kingdom.

19. Og der stod tolv Løver paa de seks Trin paa begge Sider; saadant er ikke gjort i noget Rige.

19. Och tolf lejon stodo på de sex trappor, på båda sidor. En sådan är icke gjord i all Konungarike.

19. Ja kaksteistküm̃end loukorda olli seäl seismas kue treppi peäl mollemal polel; ei seddasuggust olle tehtud ei ühheski kunningrikis.

19. Be to, dvylika liūtų stovėjo ant šešių laiptų, po vieną iš abiejų pusių. Nieko panašaus nebuvo padaryta jokioje karalystėje.

19. Und zwölf Löwen standen daselbst auf den sechs Stufen zu beiden Seiten. Ein solches ist nicht gemacht in allen Königreichen.

19. Et douze lions se tenaient là sur les six degrés, des deux côtés. Rien de pareil n'avait été fait pour aucun royaume.

19. Había también allí doce leones sobre las seis gradas de la una parte y de la otra: en todos los reinos nunca fué hecho otro tal.

19 En twaalf leeuwen stonden daar aan beide zijden, op de zes trappen; desgelijks is in geen koninkrijk gemaakt geweest.

19. Dwanaście też lwów stało na sześciu stopniach z obu stron; nie było nic takowego urobiono w żadnem królestwie.

19. És tizenkét oroszlán áll vala ott a hat lépcsőn mindkét felől. Senki soha olyant nem csinált egyetlen országban sem.

19 и еще двенадцать львов, стоящих там на шести ступенях, по обе стороны. Небывало такого престола ни в одном царстве.

19. Дванайцять же левчуків стояло там на шести ступенях по обидва боки. Не було такого (престола) нї в одному царстві.

20. Ja kaikki kuningas Salomon juoma-astiat olivat kultaa, ja kaikki Libanoninmetsä-talon astiat olivat puhdasta kultaa. Hopeata ei Salomon päivinä pidetty minkään arvoisena.

20. Ja kaikki kuningas Salomon juoma-astiat olivat kullasta, ja kaikki astiat Libanonin metsähuoneessa puhtaasta kullasta; sillä ei hopiaa miksikään luettu Salomon aikana.

20. Ja caicki Cuningan juomaastiat olit cullast/ ja caicki astiat Libanonin medzähuones olit puhtast cullast: sillä ei hopiata mixikän luettu Salomon aicana. ]

20 And all king Solomon's drinking vessels were of gold and all the vessels of the house of the forest of Lebanon were of pure gold; silver was accounted of nothing in the days of Solomon.

20. And all the drinking vessels of king Solomon were of gold, and all the vessels of the house of the forest of Lebanon were of pure gold: none were of silver; it was not any thing accounted of in the days of Solomon.

20. Og alle Kong Salomos Drikkekar vare af Guld, og alle Karrene i Libanons Skovhus vare af fint Guld; Sølv agtedes ikke for noget i Salomos Dage.

20. Och all Konung Salomos drickekar voro af guld, och all käril i Libanons skogs huse voro af klart guld; förty silfver vardt intet aktadt i Salomos tid.

20. Ja keik kunninga Salomoni joma-riistad ollid kullast, ja keik selle Libanoni metsast raiutud koia riistad ollid selgemast kullast; höbbe ei maksnud middagi Salomoni aial.

20. Visi karaliaus Saliamono geriamieji indai ir namų iš Libano medžio indai buvo gryno aukso. Nieko nebuvo iš sidabro, nes jis neturėjo vertės Saliamono laikais.

20. Und alle Trinkgefäße des Königs Salomo waren golden, und alle Gefäße des Hauses vom Walde Libanon waren lauteres Gold; denn das Silber ward für nichts gerechnet zur Zeit Salomos.

20. Et tous les vases à boire du roi Salomon étaient d'or, et toute la vaisselle de la maison de la Forêt du Liban était d'or pur; rien n'était d'argent; on n'en faisait aucun cas du vivant de Salomon.

20. Toda la bajilla del rey Salomón era de oro, y toda la bajilla de la casa del bosque del Líbano de oro puro. En los dias de Salomón la plata no era de estima.

20 Ook waren alle drinkvaten van den koning Salomo van goud, en alle vaten van het huis des wouds van den Libanon waren van gesloten goud; het zilver was in de dagen van Salomo niet voor iets geacht.

20. Nadto wszystkie naczynia, z których pijał król Salomon, były złote, i wszystek sprzęt w domu lasu Libanowego ze złota szczerego; nic nie było ze srebra, bo go nie miano w żadnej cenie za dni Salomonowych.

20. És Salamon királynak összes ivóedényei aranyból valának; a Libánon erdő házának is összes edényei tiszta aranyból valának; nem vala az ezüstnek [8†] semmi becse a Salamon idejében;

20 И все сосуды для питья у царя Соломона были из золота, и все сосуды в домеиз Ливанского дерева были из золота отборного; серебро во дни Соломона вменялось ни во что,

20. І ввесь пивний посуд у царя Соломона був із золота, та й усе знаряддє в будинку з деревнї Ливанської були з добірнього золота; срібло за часів Соломонових вважалось нї защо,

21. Kuninkaalla oli näet laivoja, jotka kulkivat Tarsiiseen Huuramin palvelijain kanssa; kerran kolmessa vuodessa Tarsiin-laivat tulivat ja toivat kultaa ja hopeata, norsunluuta, apinoita ja riikinkukkoja.

21. Sillä kuninkaan haahdet menivät Tarsikseen Hiramin palveliain kanssa, ja tulivat kerran joka kolmantena vuotena, ja toivat kultaa, hopiaa, elephantin luita, apinoita ja riikinkukkoja.

21. Sillä Cuningan hahdet menit merelle Hiramin palwelioitten cansa/ ja tulit erän joca colmandena wuotena/ ja toit culda/ hopiata/ Elephantin luita/ Apinoita ja Rikincuckoja. ]

21 For the king had ships that went to Tarshish with the servants of Huram. Once every three years the ships of Tarshish came, bringing gold and silver, ivory and apes and peacocks.

21. For the king's ships went to Tarshish with the servants of Huram: every three years once came the ships of Tarshish bringing gold, and silver, ivory, and apes, and peacocks.

21. Thi Kongens Skibe fore til Tharsis med Hurams Tjenere; een Gang i tre Aar kom de Tharsis Skibe, som bragte Guld og Sølv, Elfenben, Aber og Paafugle.

21. Ty Konungens skepp foro till sjös med Hyrams tjenare, och kommo en gång i hvar tre år, och förde guld, silfver, elphenben, apor och påfoglar.

21. Sest kunninga laewad käisid Tarsisis Urami sullastega, ükskord kolmes aastas tullid need Tarsisi laewad, ja töid kulda ja höbbedat, elewanti-luid ja merre-kassid ja waua-lindo.

21. Karaliaus laivai plaukiojo į Taršišą kartu su Hiramo tarnais. Kas treji metai Taršišo laivai grįždavo su auksu, sidabru, dramblio kaulu, beždžionėmis ir povais.

21. Denn die Schiffe des Königs fuhren auf dem Meer mit den Knechten Hurams und kamen in drei Jahren einmal und brachten Gold, Silber, Elfenbein, Affen und Pfauen.

21. Car les navires du roi allaient à Tarsis avec les serviteurs de Huram; et tous les trois ans une fois arrivaient les navires de Tarsis, apportant de l'or, de l'argent, des dents d'éléphants, des singes et des paons.

21. Porque la flota del rey iba a Társis con los siervos de Hiram, y cada tres años solían venir las naves de Társis, y traían oro, plata, marfil, simios, y pavos.

21 Want des konings schepen voeren naar Tharsis, met de knechten van Huram; eens in drie jaren kwamen de schepen van Tharsis in, brengende goud, en zilver, elpenbeen, en apen, en pauwen.

21. Albowiem okręty królewskie chodziły na morze z sługami Hiramowymi; raz we trzy lata wracały się też okręty z morza, przynosząc złoto, i srebro, kości słoniowe, i koczkodany, i pawie.

21. Mert hajói voltak a királynak, a melyek Társisba jártak a Hirám szolgáival együtt. Minden három esztendőben egyszer menének a hajók Társisba, honnan aranyat, ezüstöt, elefántcsontot, majmokat és pávákat hoznak vala.

21 ибо корабли царя ходили в Фарсис с слугами Хирама, и в три года раз возвращались корабли из Фарсиса и привозили золото и серебро, слоновую кость и обезьян и павлинов.

21. Бо цареві кораблї ходили в Тарсис із слугами Гирамовими, й що три роки вертались кораблї з Тарсиса, й привозили золото й срібло, слонову кість і малпи й пави.

22. Ja kuningas Salomo oli kaikkia maan kuninkaita suurempi rikkaudessa ja viisaudessa.

22. Ja kuningas Salomo tuli suuremmaksi kaikkia kuninkaita maan päällä rikkaudessa ja viisaudessa.

22. JA nijn Cuningas Salomo tuli suuremmaxi caickia Cuningaita maan päällä rickaudest ja taidost. ]

22 So king Solomon exceeded all the kings of the earth in riches and wisdom.

22. And king Solomon passed all the kings of the earth in riches and wisdom.

22. Og Kong Salomo blev større end alle Konger paa Jorden ved Rigdom og Visdom.

22. Alltså vardt Konung Salomo större, än alle Konungar på jordene, med rikedomar och vishet.

22. Ja kunningas Salomon sai suremaks, kui keik ma-ilma kunningad rikkusse ja tarkusse polest.

22. Karalius Saliamonas pranoko visus žemės karalius savo turtais ir išmintimi.

22. Also ward der König Salomo größer denn alle Könige auf Erden an Reichtum und Weisheit.

22. Ainsi le roi Salomon fut plus grand que tous les rois de la terre, en richesses et en sagesse.

22. Y excedió el rey Salomón a todos los reyes de la tierra en riqueza y en sabiduría.

22 Alzo werd de koning Salomo groter dan alle koningen der aarde in rijkdom en wijsheid.

22. A tak uwielbiony jest król Salomon nad wszystkich królów ziemskich, bogactwy i mądrością.

22. És felülmúlta Salamon király e földnek minden királyait [9†] gazdagságban és bölcseségben.

22 И превзошел царь Соломон всех царей земли богатством и мудростью.

22. І переважив Соломон усїх царів на землї заможностю і мудростю.

23. Ja kaikki maan kuninkaat pyrkivät näkemään Salomoa kuullaksensa hänen viisauttaan, jonka Jumala oli antanut hänen sydämeensä.

23. Ja kaikki kuninkaat maan päällä himoitsivat nähdä Salomon kasvoja ja kuulla hänen taitoansa, jonka Jumala hänen sydämeensä antanut oli.

23. Ja caicki Cuningat maan päällä himoidzit nähdä Salomon caswoja/ ja cuulla hänen taitoans/ cuin Jumala hänen sydämeens andanut oli. ]

23 And all the kings of the earth sought the presence of Solomon, to hear his wisdom, which God had put in his heart.

23. And all the kings of the earth sought the presence of Solomon, to hear his wisdom, that God had put in his heart.

23. Og alle Jordens Konger søgte Salomos Ansigt for at høre hans Visdom, som Gud havde givet i hans Hjerte.

23. Och alle Konungar på jordene begärade Salomos ansigte, att höra hans visdom, som Gud honom i hjertat gifvit hade.

23. Ja keik ma-ilma kunningad püüdsid Salomoni silmad nähha , et nemmad piddid sama temma tarkust kuulda, mis Jummal ta süddamesse olli annud.

23. Visi žemės karaliai siekė išvysti Saliamoną, norėdami išgirsti jo išmintį, kurią Dievas buvo įdėjęs į jo širdį.

23. Und alle Könige auf Erden suchten das Angesicht Salomos, seine Weisheit zu hören, die ihm Gott in sein Herz gegeben hatte.

23. Tous les rois de la terre recherchaient la face de Salomon, pour entendre la sagesse que Dieu lui avait mise dans le cœur.

23. Y todos los reyes de la tierra procuraban ver el rostro de Salomón, por oir su sabiduría, que Dios había dado en su corazón.

23 En alle koningen der aarde zochten Salomo's aangezicht, om zijn wijsheid te horen, die God in zijn hart gegeven had.

23. Przetoż wszyscy królowie ziemscy pragnęli widzieć Salomona, aby słuchali mądrości jego, którą był dał Bóg w serce jego.

23. És e földnek minden királyai kivánnak vala [10†] szembe lenni Salamonnal, hogy hallhatnák az ő bölcseségét, a melyet Isten adott vala az ő szívébe.

23 И все цари земли искали видеть Соломона, чтобы послушать мудрости его, которую вложил Бог в сердце его.

23. І всї царі на землї бажали бачити Соломона, щоб послухати мудростї його, що вложив йому Бог у серце.

24. Ja he toivat kukin lahjansa: hopea- ja kultakaluja, vaatteita, aseita, hajuaineita, hevosia ja muuleja, joka vuosi vuoden tarpeen.

24. Ja he veivät hänelle kukin lahjansa, hopia-astioita, kulta-astioita, vaatteita, sota-aseita, yrttejä, hevosia ja muuleja, joka vuosi.

24. Ja he weit hänelle cukin lahjans/ cuin olit: hopiaastioita/ culdaastioita/ watteita/ harniscoita/ yrtejä/ hewoisita ja Muuleja joca wuosi. ]

24 And they brought every man his tribute, vessels of silver and vessels of gold and garments, armor and spices, horses and mules, a rate year by year.

24. And they brought every man his present, vessels of silver, and vessels of gold, and raiment, harness, and spices, horses, and mules, a rate year by year.

24. Og de førte hver sin Skænk: Sølvkar og Guldkar og Klæder, Rustninger og vellugtende Urter, Heste og Muler, I hvilket skete aarligt.

24. Och de förde honom årliga hvar och en sina skänkningar, silfkar och guldkar, kläder, harnesk, örter, hästar och mular.

24. Ja nemmad töid iggamees ommad annid, höbbe-riisto ja kuld-riisto ja ridid, söariisto ja kallist rohto, hobbosid ja hobbo-eeslid, igga aasta omma ossa.

24. Kiekvienas atgabendavo jam dovanų: sidabrinių ir auksinių daiktų, rūbų, ginklų, kvepalų, žirgų ir mulų; taip buvo kasmet.

24. Und sie brachten ein jeglicher sein Geschenk, silberne und goldene Gefäße, Kleider, Waffen, Gewürz, Rosse und Maultiere, jährlich.

24. Et chacun d'eux apportait son présent, des vases d'argent, et des vases d'or, des vêtements, des armes, des aromates, des chevaux et des mulets, année par année.

24. Y de estos cada uno traía su presente, vasos de plata, vasos de oro, vestidos, armas, especierías, caballos, y acémilas, todos los años.

24 En zij brachten een ieder zijn geschenk, zilveren vaten, en gouden vaten, en klederen, harnas, en specerijen, paarden, en muilezelen, van elk van jaar tot jaar.

24. I przynosili mu każdy upominek swój, naczynia srebrne, i naczynia złote, szaty, zbroje, i rzeczy wonne, konie i muły, a to na każdy rok.

24. És azok mindnyájan ajándékot visznek vala néki, arany és ezüst edényeket, ruhákat, fegyvert, fűszerszámokat, lovakat és öszvéreket esztendőnként.

24 И каждый из них подносил от себя в дар сосуды серебряные и сосуды золотые и одежды, оружие и благовония, коней и лошаков, из года в год.

24. І кожний з їх приносив у дарі посуд срібний, і посуд золотий, і вбрання, зброю й пахощі, конї й мули, що року.

25. Salomolla oli neljätuhatta hevosvaljakkoa vaunuineen ja kaksitoista tuhatta ratsumiestä; ne hän sijoitti vaunukaupunkeihin ja kuninkaan luo Jerusalemiin.

25. Ja Salomolla oli neljätuhatta hevoskorsua ja kaksitoistakymmentä tuhatta ratsasmiestä, ja ne pantiin vaunukaupunkeihin ja kuninkaan tykö Jerusalemiin.

25. JA Salomolla oli neljä tuhatta seimiä/ waunuhewoisita/ ja caxitoistakymmendä tuhatta radzasmiestä/ ja ne pandin waunucaupungeihin Cuningan tygö Jerusalemijn. ]

25 And Solomon had four thousand stalls for horses and chariots and twelve thousand horsemen, that he bestowed in the chariot cities and with the king at Jerusalem.

25. And Solomon had four thousand stalls for horses and chariots, and twelve thousand horsemen; whom he bestowed in the chariot cities, and with the king at Jerusalem.

25. Og Salomo havde fire Tusinde Stalde til Heste og Vogne og tolv Tusinde Ryttere, og han lod dem blive i Vognstæderne og hos Kongen i Jerusalem.

25. Och Salomo hade fyratusend vagnshästar, och tolftusend resenärar, och man lät dem uti vagnsstäderna, och när Konungenom i Jerusalem.

25. Ja Salomonil olli nelli-tuhhat hooste talli ja wankrit ja kaksteistkümmend tuhhat rüütlit, ja panni neid seisma wankritte liñnade sisse ja kunninga jure Jerusalemma.

25. Saliamonas turėjo keturis tūkstančius pastatų žirgams bei kovos vežimams ir dvylika tūkstančių raitelių, kuriuos jis paskirstė kovos vežimų miestuose ir pas save Jeruzalėje.

25. Und Salomo hatte viertausend Wagenpferde und zwölftausend Reisige; und man legte in die Wagenstädte und zu dem König nach Jerusalem.

25. Salomon avait quatre mille râteliers de chevaux, avec des chars, et douze mille cavaliers, qu'il mit dans les villes des chars, et auprès du roi à Jérusalem.

25. Tuvo también Salomón cuatro mil caballerizas para los caballos y carros, y doce mil caballeros, los cuales puso en las ciudades de los carros, y con el rey en Jerusalem.

25 Ook had Salomo vier duizend paardenstallen, en wagenen, en twaalf duizend ruiteren; en hij leide ze in de wagensteden, en bij den koning te Jeruzalem.

25. I miał Salomon cztery tysiące stajen koni i wozów, a dwanaście tysięcy jezdnych, których rozsadził po miastach wozów, i przy sobie w Jeruzalemie.

25. És Salamonnak négyezer [11†] lóistállói, szekerei és tizenkétezer lovagjai valának, a kiket helyheztete a szekerek városaiba és a király mellé Jeruzsálemben.

25 И было у Соломона четыре тысячи стойл для коней и колесниц и двенадцать тысяч всадников; и он разместил их в городах колесничных и при царе – в Иерусалиме;

25. І було в Соломона чотири тисячі стаєн на конї й вози, й дванайцять тисяч їздецїв, а порозміщував він їх по колесничнїх містах і при цареві - в Ерусалимі;

26. Ja hän vallitsi kaikkia kuninkaita Eufrat-virrasta aina filistealaisten maahan ja Egyptin rajaan asti.

26. Ja hän oli kaikkein kuningasten haltia, hamasta virrasta niin Philistealaisten maahan asti, Egyptin maan rajaan saakka.

26. Ja hän oli caickein Cuningasten haldia/ hamast wirrast nijn Philisterein maahan asti/ ja Egyptin maan rajan saacka. ]

26 And he ruled over all the kings from the River even to the land of the Philistines and to the border of Egypt.

26. And he reigned over all the kings from the river even unto the land of the Philistines, and to the border of Egypt.

26. Og han herskede over alle Kongerne, fra Floden og indtil Filisternes Land og indtil Ægyptens Landemærke.

26. Och han var en herre öfver alla Konungar, allt ifrån älfvene intill de Philisteers land, och allt intill Egypti gränso.

26. Ja ta wallitses keige kunningatte ülle Wratti jöest Wilistide maast sadik ja Egiptusse raiani.

26. Jis buvo valdovas visų karalių nuo upės iki filistinų krašto ir Egipto sienos.

26. Und er war ein Herr über alle Könige vom Strom an bis an der Philister Land und bis an die Grenze Ägyptens.

26. Il dominait sur tous les rois depuis le fleuve jusqu'au pays des Philistins, et jusqu'à la frontière d'Égypte.

26. Y tuvo señorío sobre todos los reyes, desde el río hasta la tierra de los Filisteos, y hasta el término de Egipto.

26 En hij heerste over alle koningen, van de rivier tot aan het land der Filistijnen, en tot aan de landpale van Egypte.

26. I panował nad wszystkimi królmi od rzeki aż do ziemi Filistyóskiej, i aż do granicy Egipskiej.

26. És uralkodó vala minden király felett az Eufrátes [12†] folyóvíztől a Filiszteusok földéig és az Égyiptom határáig.

26 и господствовал он над всеми царями, от реки Евфрата до земли Филистимской и до пределов Египта.

26. І панував він над усїма царями, від ріки Евфрату до землї Филистійської й до гряниць Египту.

27. Ja kuningas toimitti niin, että Jerusalemissa oli hopeata kuin kiviä, ja setripuuta niin paljon kuin metsäviikunapuita Alankomaassa.

27. Ja kuningas saatti niin paljon hopiaa Jerusalemiin kuin kiviä, ja niin paljon sedripuita toimitti hän kuin metsäfikunapuita laaksossa.

27. Ja Cuningas saatti nijn paljon hopiata Jerusalemijn cuin kiwiäkin/ ja nijn paljo Cedripuita/ cuin willificuna puitakin laxos. ]

27 And the king made silver to be in Jerusalem as stones and he made cedars to be as the sycamore trees that are in the lowland, for abundance.

27. And the king made silver in Jerusalem as stones, and cedar trees made he as the sycomore trees that are in the low plains in abundance.

27. Og Kongen gjorde Sølvet i Jerusalem som Stenene og gjorde Gedertræerne som Morbærtræerne, der ere i Lavlandet i Mangfoldighed.

27. Och Konungen lät silfver i Jerusalem varda så mycket som stenar, och cederträ så mycket som mulbärsträ i dalarna.

27. Ja kunningas satis höbbedat Jerusalemma ni paljo kui kiwwid, ja satis seedrid ni paljo kui mets-wigipuud, mis mäe alluse Ma peäl.

27. Karalius padarė, kad sidabro Jeruzalėje buvo kaip akmenų, o kedrų tiek, kiek figmedžių, kurie gausiai auga slėniuose.

27. Und der König machte, daß des Silber so viel war zu Jerusalem wie die Steine und der Zedern so viel wie die Maulbeerbäume in den Gründen.

27. Et le roi fit que l'argent était aussi commun à Jérusalem que les pierres, et les cèdres aussi nombreux que les sycomores qui sont dans la plaine.

27. Y puso el rey plata en Jerusalem como piedras, y cedros como los cabrahigos que nacen por las campañas en abundancia.

27 Ook maakte de koning het zilver in Jeruzalem te zijn als stenen, en de cederen maakte hij te zijn als de wilde vijgebomen, die in de laagte zijn, in menigte.

27. A złożył król srebra w Jeruzalemie jako kamienia, a ceder złożył jako płonnych fig, których rośnie na polu bardzo wiele.

27. És a király Jeruzsálemben olyanná tevé az ezüstöt, [13†] mint a köveket, és a czédrusfákat úgy elszaporítá, mint a vad fügefákat, a melyek nevekednek a mezőségen bőséggel.

27 И сделал царь серебро в Иерусалиме равноценным простому камню, а кедры, по ихмножеству, сделал равноценными сикоморам, которые на низких местах.

27. І зробив царь в Ерусалимі срібло в рівній цїнї з простим каміннєм, а кедри задля їх множества в однаковій цїнї що й сикомори по низинах.

28. Ja hevosia tuotiin Salomolle Egyptistä ja kaikista muista maista.

28. Ja Salomolle vietiin hevosia Egyptistä ja kaikista maakunnista.

28. Ja hänelle wietin hewoisia Egyptist/ ja jocaidzist maacunnist. ]

28 And they brought horses for Solomon out of Egypt and out of all lands.

28. And they brought unto Solomon horses out of Egypt, and out of all lands.

28. Og man udførte Heste til Salomo fra Ægypten og fra alle Landene.

28. Och man förde honom hästar utur Egypten, och utur all land.

28. Ja nemmad töid Salomonile hobbosid wälja Egiptussest ja keige made seest.

28. Saliamonas pirkdavo žirgų iš Egipto ir kitų šalių.

28. Und man brachte ihm Rosse aus Ägypten und aus allen Ländern.

28. On tirait des chevaux pour Salomon, de l'Égypte et de tous les pays.

28. Sacaban también caballos para Salomón de Egipto, y de todas las provincias.

28 En zij brachten voor Salomo paarden uit Egypte, en uit al die landen.

28. Przywodzono też konie Salomonowi z Egiptu i ze wszystkich innych ziem.

28. Hordnak vala pedig Salamonnak lovakat Égyiptomból és minden országból.

28 Коней приводили Соломону из Египта и из всех земель.

28. Конї приводили Соломонові з Египту й з усїх країв.

29. Mitä muuta Salomosta on kerrottavaa, hänen sekä aikaisemmista että myöhemmistä vaiheistaan, se on kirjoitettuna profeetta Naatanin historiassa, siilolaisen Ahian ennustuksessa ja näkijä Jeddon näyssä Jerobeamista, Nebatin pojasta.

29. Mitä enempää Salomon asioista sanomista on, sekä ensimäisistä että viimeisistä: eikö ne ole kirjoitetut Natan prophetan aikakirjassa, ja Ahian Silonilaisen prophetiassa, niin myös Jeddin näkiän näyssä, Jerobeamia Nebatin poikaa vastoin.

29. Mitä enämbi Salomost sanomist on/ sekä hänen ensimäisist että wijmeisistäns/ cadzo/ ne owat kirjoitetut Nathan Prophetan Aicakirjas/ ja Ahian Prophetias/ joca on Silost/ nijn myös Jeddin sen Näkiän näys/ Jerobeami Nebathin poica wastoin. ]

29 Now the rest of the acts of Solomon, first and last, are they not written in the history of Nathan the prophet and in the prophecy of Ahijah the Shilonite and in the visions of Iddo the seer concerning Jeroboam the son of Nebat?

29. Now the rest of the acts of Solomon, first and last, are they not written in the book of Nathan the prophet, and in the prophecy of Ahijah the Shilonite, and in the visions of Iddo the seer against Jeroboam the son of Nebat?

29. Men det øvrige af Salomos Handeler, de første og de sidste, ere de Ting ikke skrevne i Profeten Nathans Krønike og i Siloniten Ahias Profeti og i Seeren Jeddis Syn imod Jeroboam, Nebats? Søn?

29. Hvad nu mer af Salomo sägande är, både om hans första och om hans sista, si, det är skrifvet uti den Prophetens Nathans Chrönico, och uti Ahias Prophetia af Silo, och uti de syner Jeddo den Siarens, emot Jerobeam, Nebats son.

29. Ja se, mis weel tulleks Salomoni essimessist ja wiimsist asjust öölda, eks need asjad olle ülleskirjotud prohweti Natani asjade ramatusse , ja Ahia Silomehhe ennekulutamisse-ramatusse , ja Jedo näggemiste ramatusse , mis ta näggi Nebati poiast Jarobeamist.

29. Kiti Saliamono darbai nuo pradžios iki galo yra surašyti pranašo Natano knygoje, Ahijos iš Šilojo pranašystėje ir regėtojo Idojo regėjimuose apie Nebato sūnų Jeroboamą.

29. Was aber mehr von Salomo zu sagen ist, beides, sein erstes und sein letztes, siehe, das ist geschrieben in den Geschichten des Propheten Nathan und in den Prophezeiungen Ahias von Silo und in den Geschichten Jeddis, des Sehers, wider Jerobeam, den Sohn Nebats.

29. Quant au reste des actions de Salomon, les premières et les dernières, cela n'est-il pas écrit dans le livre de Nathan, le prophète, dans la prophétie d'Achija, le Silonite, et dans la vision de Jéeddo, le Voyant, touchant Jéroboam, fils de Nébat?

29. Lo demás de los hechos de Salomón primeros y postreros, ¿no está todo escrito en los libros de Natán profeta, y en la profecia de Ahías Silonita, y en las profecias de Addo vidente, contra Jeroboam, hijo de Nabat?

29 Het overige nu der geschiedenissen van Salomo, der eerste en der laatste, zijn die niet geschreven in de woorden van Nathan, den profeet, en in de profetie van Ahia, den Siloniet, en in de gezichten van Jedi, den ziener, aangaande Jerobeam, den zoon van Nebat?

29. A ostatek spraw Salomonowych pierwszych i ostatnich zapisano w księdze Natana proroka, i w proroctwie Achyjasza Sylonitczyka, i w widzeniach Jaddy widzącego, który prorokował przeciw Jeroboamowi, synowi Nabatowemu.

29. Salamonnak egyéb [14†] dolgai, úgy az elsők, mint az utolsók, avagy nem írattak-é meg a Nátán próféta könyvében, és a Silóbeli Ahija prófécziájában, és Jehdó prófétának Jeroboám ellen, a Nébát fia ellen írt látásaiban?

29 Прочие деяния Соломоновы, первые и последние, описаны в записяхНафана пророка и в пророчестве Ахии Силомлянина и в видениях прозорливца Иоиля о Иеровоаме, сыне Наватовом.

29. Прочі дїї Соломонові, як перші так і останні, записані в лїтописях пророка Натана і в пророкуваннях Ахії з Силому та в видїннях віщого Йоїля про Еробоама, сина Набатового.

30. Salomo hallitsi Jerusalemissa koko Israelia neljäkymmentä vuotta.

30. Ja Salomo hallitsi Jerusalemissa koko Israelia neljäkymmentä ajastaikaa.

30. Ja Salomo hallidzi Jerusalemis coco Israeli/ neljäkymmendä ajastaica. ]

30 And Solomon reigned in Jerusalem over all Israel forty years.

30. And Solomon reigned in Jerusalem over all Israel forty years.

30. Og Salomo regerede i Jerusalem over al Israel fyrretyve Aar.

30. Och Salomo regerade i Jerusalem öfver hela Israel i fyratio år.

30. Ja Salomon wallitses Jerusalemmas ülle keige Israeli nellikümmend aastat.

30. Saliamonas karaliavo Jeruzalėje visam Izraeliui keturiasdešimt metų.

30. Und Salomo regierte zu Jerusalem über ganz Israel vierzig Jahre.

30. Salomon régna quarante ans à Jérusalem sur tout Israël.

30. Y reinó Salomón en Jerusalem sobre todo Israel cuarenta años.

30 En Salomo regeerde te Jeruzalem over gans Israel, veertig jaren.

30. I królował Salomon w Jeruzalemie nad wszystkim Izraelem czterdzieści lat.

30. És uralkodék Salamon Jeruzsálemben az egész Izráel felett [15†] negyven esztendeig.

30 Царствовал же Соломон в Иерусалиме над всем Израилем сорок лет.

30. А царював Соломон в Ерусалимі над усїм Ізраїлем сорок років.

31. Sitten Salomo meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin isänsä Daavidin kaupunkiin. Ja hänen poikansa Rehabeam tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

31. Ja Salomo nukkui isäinsä kanssa, ja he hautasivat hänen isänsä Davidin kaupunkiin; ja Rehabeam hänen poikansa tuli kuninkaaksi hänen siaansa.

31. Ja Salomo nuckui Isäins cansa/ ja he hautaisit hänen Dawidin Isäns Caupungijn/ ja Rehabeam hänen poicans tuli Cuningaxi hänen siaans. ]

31 And Solomon slept with his fathers and he was buried in the city of David his father. And Rehoboam his son reigned instead of him.

31. And Solomon slept with his fathers, and he was buried in the city of David his father: and Rehoboam his son reigned in his stead.

31. Og Salomo laa med sine Fædre, og de begrove ham i Davids, hans Faders, Stad; og Roboam, hans Søn, blev Konge i hans Sted.

31. Och Salomo afsomnade med sina fäder, och man begrof honom uti Davids hans faders stad. Och Rehabeam, hans son, vardt Konung i hans stad.

31. Ja Salomon läks maggama omma wannemattega, ja nemmad matsid tedda mahha ta issa Taweti liñna; ja temma poeg Reabeam sai kunningaks ta assemele.

31. Saliamonas užmigo prie savo tėvų ir buvo palaidotas savo tėvo Dovydo mieste; jo sūnus Roboamas pradėjo karaliauti jo vietoje.

31. Und Salomo entschlief mit seinen Vätern, und man begrub ihn in der Stadt Davids, seines Vaters. Und Rehabeam, sein Sohn, ward König an seiner Statt.

31. Puis Salomon s'endormit avec ses pères, et on l'ensevelit dans la cité de David, son père; et Roboam, son fils, régna à sa place.

31. Y durmió Salomón con sus padres, y sepultáronle en la ciudad de David su padre: y reinó en su lugar Roboam su hijo.

31 En Salomo ontsliep met zijn vaderen, en zij begroeven hem in de stad zijns vaders Davids; en zijn zoon Rehabeam werd koning in zijn plaats.

31. Zasnął potem Salomon z ojcami swymi, a pochowano go w mieście Dawida, ojca jego, a Roboam syn jego, królował miasto niego.

31. És elaluvék Salamon az ő atyáival egyetemben, és eltemeték őt az ő atyjának, Dávidnak városában, és uralkodék helyette az ő fia, Roboám.

31 И почил Соломон с отцами своими, и похоронили его в городе Давида,отца его. И воцарился Ровоам, сын его, вместо него.

31. І спочив Соломон із батьками своїми, й поховали його в містї Давида, батька його. І зацярював Робоам, син його, замість його.