33 luku

Manasse ja Aamon Juudan kuninkaana.

1. Manasse oli kahdentoista vuoden vanha tullessansa kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa viisikymmentä viisi vuotta.

1. Manasse oli kahdentoistakymmenen ajastaikainen tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi viisi ajastaikaa kuudettakymmentä Jerusalemissa,

1. MAnasse oli cahdentoistakymmenen ajastaicainen tulduans Cuningaxi ja hallidzi wijsi ajastaica cuudettakymmendä Jerusalemis.

1 Manasseh was twelve years old when he began to reign and he reigned fifty-five years in Jerusalem.

1. Manasseh was twelve years old when he began to reign, and he reigned fifty and five years in Jerusalem:

1. Manasse var tolv Aar gammel, der han blev Konge, og regerede fem og halvtredsindstyve Aar i Jerusalem.

1. Manasse var tolf åra gammal, då han Konung vardt, och regerade fem och femtio år i Jerusalem;

1. Manasse olli kaksteistküm̃end aastat wanna, kui ta kunningaks sai, ja wallitses wiis kuetkümmend aastat Jerusalemmas.

1. Manasas, pradėdamas karaliauti, buvo dvylikos metų ir karaliavo Jeruzalėje penkiasdešimt penkerius metus.

1. Manasse war zwölf Jahre alt, da er König ward, und regierte fünfundfünzig Jahre zu Jerusalem

1. Manassé était âgé de douze ans quand il devint roi, et il régna cinquante-cinq ans à Jérusalem.

1. DE doce años era Manasés, cuando comenzó a reinar, y cincuenta y cinco años reinó en Jerusalem.

1 Manasse was twaalf jaren oud, als hij koning werd, en regeerde vijf en vijftig jaren te Jeruzalem.

1. We dwunastym roku był Manases, gdy królować począł; a pięćdziesiąt i pięć lat królował w Jeruzalemie.

1. Tizenkét esztendős vala [1†] Manasse, mikor uralkodni kezdett volt, és ötvenöt esztendeig uralkodott Jeruzsálemben.

1 Двенадцати лет был Манассия, когда воцарился, и пятьдесят пять лет царствовал в Иерусалиме,

1. Манассії було дванайцять років, як став царем, а пятьдесять пять років царював він у Ерусалимі.

2. Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, niiden kansain kauhistavien tekojen mukaan, jotka Herra oli karkoittanut israelilaisten tieltä.

2. Ja teki pahaa Herran edessä, pakanain kauhistusten jälkeen, jotka Herra Israelin lasten edestä oli ajanut pois.

2. Ja teki paha HERran edes pacanoitten cauhistuxen jälken jotca HERra Israelin lasten edest oli ajanut pois.

2 And he did what was evil in the sight of Jehovah after the abominations of the nations whom Jehovah cast out before the sons of Israel.

2. But did that which was evil in the sight of the LORD, like unto the abominations of the heathen, whom the LORD had cast out before the children of Israel.

2. Og han gjorde det, som var ondt for Herrens Øjne, efter de HedningersVederstykkeligheder, som Herren havde fordrevet for Israels Børns Ansigt.

2. Och gjorde det ondt var för Herranom, efter Hedningarnas styggelse, som Herren för Israels barn fördrifvit hade.

2. Ja teggi kurja Jehowa silma ees nende pagganatte hirmsaid teggusid möda, mis Jehowa Israeli laste eest olli ärraaianud.

2. Jis darė pikta Viešpaties akyse, mėgdžiodamas bjaurius papročius pagonių, kuriuos Viešpats išvarė, atiduodamas izraelitams kraštą.

2. und tat, was dem HERR übel gefiel, nach den Greueln der Heiden, die der HERR vor den Kindern Israel vertrieben hatte,

2. Il fit ce qui est mauvais aux yeux de l'Éternel, selon les abominations des nations que l'Éternel avait chassées devant les enfants d'Israël.

2. E hizo lo malo en los ojos de Jehová, conforme a las abominaciones de las gentes que había echado Jehová delante de los hijos de Israel.

2 En hij deed dat kwaad was in de ogen des HEEREN, naar de gruwelen der heidenen, die de HEERE voor het aangezicht der kinderen Israels uit de bezitting verdreven had.

2. Ten czynił złe przed oczyma Paóskiemi według obrzydłości onych narodów, które wygnał Pan przed obliczem synów Izraelskich.

2. És gonoszul cselekedék az Úr szemei előtt a pogányok útálatosságai szerint, a kiket az Úr az Izráel fiai elől kiűzött vala.

2 и делал он неугодное в очах Господних, подражая мерзостям народов, которых прогнал Господь от лица сынов Израилевых,

2. І чинив він невгодне в очах Господнїх, ійдучи за гидотами народів, що їх прогнав Господь зперед лиця синів Ізрайлевих:

3. Hän rakensi jälleen uhrikukkulat, jotka hänen isänsä Hiskia oli kukistanut, pystytti alttareja baaleille, teki aseroja ja kumarsi ja palveli kaikkea taivaan joukkoa.

3. Ja hän rakensi jälleen korkeudet, jotka hänen isänsä Jehiskia kukistanut oli, ja rakensi Baalille alttareita, ja teki metsistöt, ja kumarsi kaikkea taivaallista sotaväkeä, ja palveli niitä.

3. Ja hän palais ja rakensi corkeuxet jotca hänen Isäns Jehiskia cukistanut oli ja rakensi Baalille Altareita ja teki medzistöt ja cumarsi caickea taiwallista sotawäke ja palweli nijtä.

3 For he built again the high places which Hezekiah his father had broken down. And he reared up altars for the Baals {Baalim} and made Asheroth {Asherahs} and worshiped all the host of heaven and served them.

3. For he built again the high places which Hezekiah his father had broken down, and he reared up altars for Baalim, and made groves, and worshipped all the host of heaven, and served them.

3. Thi han opbyggede igen de Høje, som Ezekias, hans Fader, havde nedbrudt, og oprejste Altre til Baalerne og gjorde Astartebilleder og tilbad al Himmelens Hær og tjente dem.

3. Och han afvände sig, och uppbyggde höjder, som hans fader Jehiskia nederslagit hade, och stiktade altare till Baalim, och gjorde lundar, och tillbad allan himmelens är, och tjente dem.

3. Ja ta ehhitas jälle ülles need körged paigad, mis temma issa Hiskia olli mahhakisknud, ja teggi altarid ülles Paalidele ja teggi iesid ja kummardas keige taewa wäe ette ja tenis neid.

3. Jis atstatė aukštumas, kurias jo tėvas Ezekijas buvo nugriovęs, pastatė aukurų Baalui, pasodino giraičių ir garbino visą dangaus kareiviją, ir jiems tarnavo.

3. und baute wieder Höhen, die sein Vater Hiskia abgebrochen hatte und stiftete den Baalim Altäre und machte Ascherabilder und betete an alles Heer des Himmels und diente ihnen.

3. Il rebâtit les hauts lieux qu'Ézéchias, son père, avait démolis, il éleva des autels aux Baals, il fit des emblèmes d'Ashéra, et se prosterna devant toute l'armée des cieux et la servit.

3. Porque él reedificó los altos que Ezequías su padre había derribado; y levantó altares a los Baales, e hizo bosques, y adoró a todo el ejército de los cielos, y a él sirvió.

3 Want hij bouwde de hoogten weder op, die zijn vader Jehizkia afgebroken had, en richtte den Baals altaren op, en maakte bossen, en boog zich neder voor al het heir des hemels, en diende ze;

3. Albowiem znowu pobudował wyżyny, które był poburzył Ezechyjasz, ojciec jego; wystawił też i ołtarze Baalom, a nasadził gajów, i kłaniał się wszystkiemu wojsku niebieskiemu, a służył mu,

3. Mert a magaslatokat ismét megépíté, a melyeket Ezékiás az ő atyja [2†] azelőtt elrontott vala, és oltárokat emele Baálnak, Aserákat [3†] is plántála, és tisztelé az ég minden seregeit, és szolgála azoknak.

3 и снова построил высоты, которые разрушил Езекия, отец его, и поставил жертвенники Ваалам, и устроил дубравы, и поклонялсявсему воинству небесному, и служил ему,

3. І побудував знов висоти, що попустошив Езекія, батько його, й построїв жертовники Баалам, і позаводив дуброви, та поклонявся усьому воінству небесному, і служив йому;

4. Hän rakensi alttareja myös Herran temppeliin, josta Herra oli sanonut: Jerusalemissa on minun nimeni oleva iankaikkisesti.

4. Ja hän rakensi myös alttareita Herran huoneesen, josta Herra sanonut oli: Jerusalemissa pitää minun nimeni oleman ijankaikkisesti.

4. Hän rakensi myös Altareita HERran huoneseen joista HERra sanonut oli: Jerusalemis on minun nimen ijancaickisest.

4 And he built altars in the house of Jehovah, of which Jehovah said, In Jerusalem will my name be everlasting.

4. Also he built altars in the house of the LORD, whereof the LORD had said, In Jerusalem shall my name be for ever.

4. Og han byggede Altre i Herrens Hus, om hvilke Herren havde sagt: I Jerusalem skal mit Navn være evindelig.

4. Han byggde ock altare i Herrans hus, om hvilket Herren sagt hade: I Jerusalem skall mitt Namn vara i evig tid.

4. Ja ehhitas altarid ülles Jehowa kotta, kennest Jehowa olli üttelnud: Jerusalemmas peab mo nimmi ollema iggaweste.

4. Jis pastatė aukurų net Viešpaties namuose, apie kuriuos Viešpats buvo pasakęs: ‘‘Jeruzalėje mano vardas bus per amžius’‘.

4. Er baute auch Altäre im Hause des HERRN, davon der HERR geredet hat: Zu Jerusalem soll mein Name sein ewiglich;

4. Il bâtit aussi des autels dans la maison de l'Éternel, de laquelle l'Éternel avait dit: Mon nom sera dans Jérusalem à jamais.

4. Edificó también altares en la casa de Jehová, de la cual Jehová había dicho: En Jerusalem será mi nombre perpetuamente.

4 En bouwde altaren in het huis des HEEREN, van hetwelk de HEERE gezegd had: Te Jeruzalem zal Mijn Naam zijn tot in eeuwigheid.

4. Pobudował też ołtarze w domu Paóskim, o którym powiedział był Pan: W Jeruzalemie będzie imię moje na wieki.

4. Sőt az Úr házában is építe [4†] oltárokat, a melyről az Úr azt mondotta volt: Jeruzsálemben [5†] lészen az én nevem örökké.

4 и соорудил жертвенники в доме Господнем, о котором сказал Господь:в Иерусалиме будет имя Мое вечно;

4. І спорудив жертовники в домі Господньому, що про його заповідав Господь: в Ерусалимі буде імення моє по віки;

5. Hän rakensi alttareja kaikelle taivaan joukolle Herran temppelin molempiin esipihoihin.

5. Ja hän rakensi alttareita kaikelle taivaalliselle sotaväelle molempiin Herran huoneen pihoihin.

5. Ja hän rakensi Altareita caikelle taiwalliselle sotawäelle molembijn HERran huonen cartanoihin.

5 And he built altars for all the host of heaven in the two courts of the house of Jehovah.

5. And he built altars for all the host of heaven in the two courts of the house of the LORD.

5. Tilmed byggede han Altre til hele Himmelens Hær i begge Forgaardene til Herrens Hus.

5. Och han byggde altare till allan himmelens här, i båda gårdarna åt Herrans hus.

5. Ja ehhitas altarid ülles keige taewa wäele mollematte Jehowa koia ouedesse.

5. Buvo pastatyti aukurai dangaus kareivijai garbinti dviejuose Viešpaties namų kiemuose.

5. und baute Altäre allem Heer des Himmels in beiden Höfen am Hause des HERRN.

5. Il bâtit des autels à toute l'armée des cieux, dans les deux parvis de la maison de l'Éternel.

5. Edificó asimismo altares a todo el ejército de los cielos en los dos patios de la casa de Jehová.

5 Daartoe bouwde hij altaren voor al het heir des hemels, in beide de voorhoven van het huis des HEEREN.

5. Nadto nabudował ołtarze wszystkiemu wojsku niebieskiemu we dwóch sieniach domu Paóskiego.

5. És építe oltárokat az ég minden seregeinek, az Úr házának mindkét pitvariban.

5 и соорудил жертвенники всему воинству небесному на обоих дворах дома Господня.

5. І построїв жертовники усьому воінству небесному на обох дворах дому Господнього.

6. Myös pani hän poikansa kulkemaan tulen läpi Ben-Hinnomin laaksossa, ennusteli merkeistä, harjoitti noituutta ja velhoutta ja hankki itsellensä vainaja- ja tietäjähenkien manaajia; hän teki paljon sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vihoitti hänet.

6. Ja hän käytti poikiansa tulessa Hinnomin poikain laaksossa, ja valitsi itsellensä päivät, ja otti vaarin lintuin lauluista, ja noitui, ja sääsi velhot ja merkkein tulkitsiat, ja teki paljon pahaa Herran silmäin edessä, kehoittaaksensa häntä vihaan.

6. Ja hän käytti poikians tules Hinnomin poicain laxos ja walidzi hänellens päiwät ja otti waarin linduin lauluista ja noidui ja sääsi welhot ja merckein tulkidziat ja teki ylön paljo paha HERran silmäin edes kehoittaxens händä wihaan.

6 He also made his sons to pass through the fire in the valley of the son of Hinnom. And he practiced soothsaying and used enchantments and practiced sorcery and dealt with psychics and with wizards. He worked much evil in the sight of Jehovah, to provoke him to anger.

6. And he caused his children to pass through the fire in the valley of the son of Hinnom: also he observed times, and used enchantments, and used witchcraft, and dealt with a familiar spirit, and with wizards: he wrought much evil in the sight of the LORD, to provoke him to anger.

6. Og han lod sine Sønner gaa igennem Ilden i Hinnoms Søns Dal og var en Dagvælger og agtede paa Fugleskrig og brugte Trolddom og beskikkede Spaamænd og Tegnsudlæggere, han gjorde meget ondt for Herrens Øjne til at opirre ham.

6. Och han lät sina söner gå genom eld uti Hinnoms sons dal, och utvalde dagar, och aktade på foglarop, och brukade trolldom, och stiktade spåmän och tecknatydare, och gjorde mycket det Herranom illa behagade, till att reta honom.

6. Ja temma laskis ommad poiad tullest läbbi miñna Hinnomi poia orgus, ja lausus pilwest ja ussidega, ja noidis ja piddas pommisejaid noide ja teädmamehhi; temma teggi paljo kurja Jehowa silma ees tedda ärritades.

6. Jis leido savo vaikus per ugnį Ben Hinomo slėnyje. Be to, jis žyniavo, būrė iš ženklų, kerėjo ir laikė mirusiųjų dvasių iššaukėjus bei žynius. Jis darė daug pikto Viešpaties akyse, sukeldamas Jo rūstybę.

6. Und er ließ seine Söhne durchs Feuer gehen im Tal des Sohnes Hinnoms und wählte Tage und achtete auf Vogelgeschrei und zauberte und stiftete Wahrsager und Zeichendeuter und tat viel, was dem HERRN übel gefiel, ihn zu erzürnen.

6. Il fit passer ses fils par le feu dans la vallée du fils de Hinnom; il pratiquait la magie, les sorcelleries et les augures; il établit des nécromanciens et des devins. Il fit de plus en plus ce qui est mauvais aux yeux de l'Éternel, pour l'irriter.

6. Y pasó sus hijos por fuego en el valle de los hijos de Ennon: miraba en los tiempos, miraba en agüeros, y era dado a adivinaciones, consultaba pitones y encantadores: multiplicó en hacer lo malo en ojos de Jehová para irritarle.

6 En hij deed zijn zonen door het vuur gaan, in het dal des zoons van Hinnom, en pleegde guichelarij, en gaf op vogelgeschrei acht, en toverde, en hij stelde waarzeggers en duivelskunstenaren; en hij deed zeer veel kwaads in de ogen des HEEREN, om Hem tot toorn te verwekken.

6. I przewodził synów swych przez ogieó w dolinie synów Hennomowych; nadto czasów przestrzegał, i bawił się wieszczbą i czarnoksięstwem, a ustawił czarnoksiężników i guślarzy, i bardzo wiele złego czynił przed oczyma Paóskiemi, draźniąc go.

6. És fiait átvitte a tűzön [6†] a Hinnom fiának völgyében; és az időnek forgására ügyelt, jövendőmondásokat, varázslásokat [7†] és szemfényvesztéseket űzött, ördöngösöket és jövendőmondókat szerzett, és sok gonoszságot cselekedett az Úr szemei előtt, hogy őt haragra indítaná.

6 Он же проводил сыновей своих чрез огонь в долине сына Енномова, и гадал, и ворожил, и чародействовал, и учредил вызывателей мертвецов и волшебников; много делал он неугодного в очах Господа, кпрогневлению Его.

6. Таки ж переводив він синів своїх через огонь у долинї сина Енномового, й знахорював, і ворожив і чарував, і позаводив викликачів мертвих та чарівників, і коїв богато злого в очах Господа, щоб його гнївити.

7. Ja teettämänsä veistetyn kuvapatsaan hän asetti Jumalan temppeliin, josta Jumala oli sanonut Daavidille ja hänen pojallensa Salomolle: Tähän temppeliin ja Jerusalemiin, jonka minä olen valinnut kaikista Israelin sukukunnista, minä asetan nimeni ikiajoiksi.

7. Hän asetti myös valetuita kuvia, jotka hän tehdä antoi Jumalan huoneesen, josta Jumala oli sanonut Davidille ja hänen pojallensa Salomolle: tähän huoneesen ja Jerusalemiin, jonka minä valinnut olen kaikista Israelin sukukunnista, panen minä minun nimeni ijankaikkisesti.

7. Hän asetti myös cuwia ja epäjumalita jotca hän Jumalan huoneseen tehdä andoi joista Jumala oli sanonut Dawidille ja hänen pojallens Salomolle sanoden: tähän huoneseen Jerusalemis cuin minä walinnut olen caikist Israelin sucucunnist panen minä minun nimeni ijancaickisest.

7 And he set the graven image of the idol which he had made, in the house of God, of which God said to David and to Solomon his son, In this house and in Jerusalem, which I have chosen out of all the tribes of Israel, I will put my name everlasting,

7. And he set a carved image, the idol which he had made, in the house of God, of which God had said to David and to Solomon his son, In this house, and in Jerusalem, which I have chosen before all the tribes of Israel, will I put my name for ever:

7. Han satte og et udskaaret Billede, som han lod gøre i Guds Hus, om hvilket Gud havde sagt til David og til Salomo, hans; Søn: I dette Hus og i Jerusalem som jeg har udvalgt fremfor alle Israels Stammer, vil jeg sætte mit Navn evindelig.

7. Han satte desslikes beläte och afgudar, som han i Guds hus göra lät, der Gud om sagt hade till David, och hans son Salomo: Uti detta hus, i Jerusalem, som jag utvalt hafver för alla Israels slägter, vill jag sätta mitt Namn i evig tid;

7. Ja ta panni sedda nikkertud kuio, mis ta teinud, Jummala kotta, kennest Jummal Taweti wasto ja ta poia Salomoni wasto olli üttelnud: Seie kotta ja Jerusalemma, mis ma keikist Israeli sugguarrudest ärrawallitsenud, tahhan ma omma nimme panna iggaweste.

7. Jis pastatė drožtą atvaizdą, stabą Dievo namuose, apie kuriuos Dievas kalbėjo Dovydui ir jo sūnui Saliamonui: ‘‘Šituose namuose ir Jeruzalėje, kurią išsirinkau iš visų Izraelio giminių, per amžius bus mano vardas.

7. Er setzte auch das Bild des Götzen, das er machen ließ, ins Haus Gottes, davon Gott zu David geredet hatte und zu Salomo, seinem Sohn: In diesem Hause zu Jerusalem, das ich erwählt habe vor allen Stämmen Israels, will ich meinen Namen setzen ewiglich;

7. Il plaça une image taillée, une idole qu'il avait faite, dans la maison de Dieu, de laquelle Dieu avait dit à David et à Salomon, son fils: Je mettrai à perpétuité mon nom dans cette maison et dans Jérusalem, que j'ai choisie entre toutes les tribus d'Israël;

7. Además de esto puso una imágen de fundición que hizo, en la casa de Dios, de la cual Dios había dicho a David, y a Salomón su hijo: En esta casa, y en Jerusalem, la cual yo elegí sobre todas las tribus de Israel, pondré mi nombre para siempre:

7 Hij stelde ook de gelijkenis van een gesneden beeld, die hij gemaakt had, in het huis Gods, van hetwelk God gezegd had tot David en tot zijn zoon Salomo: In dit huis, en te Jeruzalem, dat Ik uit alle stammen van Israel verkoren heb, zal Ik Mijn Naam zetten tot in eeuwigheid.

7. Postawił także bałwana rytego, którego był uczynił w domu Bożym, o którym był rzekł Bóg do Dawida i do Salomona, syna jego: W domu tym i w Jeruzalemie, którem obrał ze wszystkich pokoleó Izraelskich, położę imię moje na wieki;

7. A faragott bálványt, a melyet csináltatott vala, az Úr házában állítá fel, a melyről azt mondá az Isten Dávidnak, és az ő fiának, Salamonnak: [8†] E házban és Jeruzsálemben, a melyet választottam az Izráel minden nemzetségei közül, helyheztetem az én nevemet mindörökké;

7 И поставил резного идола, которого сделал, в доме Божием, о которомговорил Бог Давиду и Соломону, сыну его: в доме сем и в Иерусалиме, который Я избрал из всех колен Израилевых, Я положу имя Мое навек;

7. І поставив вирізаного ідола, що його зробив, у домі Божому, що про його говорив Бог Давидові та Соломонові, синові його: в сьому домі та в Ерусалимі, що я вибрав ізпоміж усїх поколїнь Ізрайлевих, положу я імя моє навіки;

8. Enkä minä enää kuljeta Israelin jalkoja pois siitä maasta, jonka olen määrännyt teidän isillenne, jos Israel vain tarkoin noudattaa kaikkea, mitä minä olen käskenyt heidän noudattaa, koko lakia ja käskyjä ja oikeuksia, jotka ovat Mooseksen kautta annetut.

8. Enkä enää Israelin lasten jalkoja tästä maasta siirrä, jonka minä teidän isillenne säätänyt olen; jos he muutoin pitävät kaikkia, mitä minä heille Moseksen kautta käskenyt olen kaikessa laissa, ja säädyissä ja oikeuksissa.

8. Ja en enä Israelin lasten jalcoja tästä maasta sijrrä jonga minä heidän Isillens luwannut olen jos he muutoin pitäwät caickia nijtä cuin minä heille Mosexen cautta käskenyt olen caikes Lais käskyis ja oikeudes.

8 neither will I any more remove the foot of Israel from the land which I have appointed for your* fathers, if only they will observe to do all that I have commanded them, even all the law and the statutes and the ordinances (given) by Moses.

8. Neither will I any more remove the foot of Israel from out of the land which I have appointed for your fathers; so that they will take heed to do all that I have commanded them, according to the whole law and the statutes and the ordinances by the hand of Moses.

8. Og jeg vil ikke mere lade Israels Fod fortrænges fra; Landet, som jeg bestemte for deres Fædre; kun saafremt de tage Vare paa at gøre alt det, jeg har budet dem, efter hele Loven og Skikkene og Budene ved Mose.

8. Och skall icke mer låta Israels fot vika ifrå landena, som jag deras fäder beställt hafver; så framt de hålla sig, så att de göra allt det jag dem budit hafver, i all lag, bud och rätter, igenom Mose.

8. Ja minna ei tahha mitte ennam Israeli jalga ärralükkada siit Ma peält, mis ma ollen seädnud teie wannemattele, kui nemmad agga katsuwad tehha keik, mis ma neid käsknud Mosesse läbbi, keik kässoöppetust ja seädmissi ja kohtoseädussi möda.

8. Aš nepašalinsiu Izraelio tautos iš krašto, kurį daviau jūsų tėvams, jei jie rūpestingai laikysis mano įstatymų, įsakymų ir nuostatų, duotų jiems per Mozę’‘.

8. und will nicht mehr den Fuß Israels lassen weichen von dem Lande, das ich ihren Vätern bestellt habe, sofern sie sich halten, daß sie tun alles, was ich ihnen geboten habe, in allem Gesetz und den Geboten und Rechten durch Mose.

8. Et je ne ferai plus sortir Israël de la terre que j'ai assignée à leurs pères, pourvu seulement qu'ils prennent garde à faire tout ce que je leur ai commandé, selon toute la loi, les préceptes et les ordonnances prescrites par Moïse.

8. Y nunca más quitaré el pié de Israel de la tierra que yo entregué a vuestros, padres, a condición que guarden y hagan todas las cosas que yo les he mandado, toda la ley, estatutos, y derechos por mano de Moisés.

8 En Ik zal den voet van Israel niet meer doen wijken van het land, dat Ik uw vaderen besteld heb; alleenlijk zo zij waarnemen te doen, al hetgeen Ik hun geboden heb, naar de ganse wet, en inzettingen, en rechten, door de hand van Mozes.

8. A nie dopuszczę się więcej ruszyć nodze Izraela z ziemi, którąm naznaczył ojcom waszym, by jedno strzegli i sprawowali się według wszystkiego, com i rozkazał, według wszystkiego zakonu, i ustaw, i sądów wydanych przez Mojżesza.

8. És nem űzöm ki [9†] az Izráelt e földről, melyet adtam volt a ti atyáitoknak; de csak úgy, ha ők is mind megtartándják, [10†] a melyeket nékik Mózes által parancsoltam, minden törvényt, rendeléseket és ítéleteket;

8 и не дам впредь выступить ноге Израиля из земли сей, которую Яукрепил за отцами их, если только они будут стараться исполнять все, что Я заповедал им, по всему закону и уставам и повелениям, данным рукоюМоисея.

8. І не допущу виступити нозї Ізраїля з сієї землї, що я затвердив за батьками їх, коли тільки пильнувати муть, щоб виконувати все, що я заповідав їм, по всьому закону й постановам, і приказам, наданим рукою Мойсейовою.

9. Mutta Manasse eksytti Juudan ja Jerusalemin asukkaat tekemään enemmän pahaa, kuin olivat tehneet ne kansat, jotka Herra oli hävittänyt israelilaisten tieltä.

9. Mutta Manasse vietteli Juudan ja Jerusalemin asuvaiset tekemään pahemmin kuin pakanat, jotka Herra Israelin lasten edestä hävittänyt oli.

9. MUtta Manasse wietteli Judan ja Jerusalemin asuwaiset tekemän pahemmin cuin pacanat jotca HERra Israelin lasten edest häwittänyt oli.

9 And Manasseh made Judah and the inhabitants of Jerusalem go-astray, so that they did evil more than the nations did whom Jehovah destroyed before the sons of Israel.

9. So Manasseh made Judah and the inhabitants of Jerusalem to err, and to do worse than the heathen, whom the LORD had destroyed before the children of Israel.

9. Men Manass forførte Juda og Indbyggerne i Jerusalem til at handle værre en Hedningerne, som Herren havde ødelagt for Israels Børns Ansigt.

9. Men Manasse förförde Juda och dem i Jerusalem, så att de gjorde värre än Hedningarna, som Herren för Israels barn förgjort hade.

9. Ja Manasse satis Juda ja Jerusalemma-rahwast eksima, et nemmad ennam kurja teggid kui need pagganad, mis Jehowa Israeli laste eest olli ärrakautanud.

9. Bet Manasas suvedžiojo Judo ir Jeruzalės gyventojus taip, kad jie elgėsi blogiau negu pagonys, kuriuos Viešpats išnaikino izraelitų akivaizdoje.

9. Aber Manasse verführte Juda und die zu Jerusalem, daß sie ärger taten denn die Heiden, die der HERR vor den Kindern Israel vertilgt hatte.

9. Manassé fit donc que Juda et les habitants de Jérusalem s'égarèrent, jusqu'à faire pis que les nations que l'Éternel avait exterminées devant les enfants d'Israël.

9. Así que Manasés hizo descaminar a Judá y a los moradores de Jerusalem, para hacer más mal que las gentes que Jehová destruyó delante de los hijos de Israel.

9 Zo deed Manasse Juda en de inwoners te Jeruzalem dwalen, dat zij erger deden dan de heidenen, die de HEERE voor het aangezicht der kinderen Israels verdelgd had.

9. Ale Manases zwiódł Judę i obywateli Jeruzalemskich, tak iż się gorzej sprawowali niż narody, które Pan wygładził przed obliczem synów Izraelskich.

9. De Manasse elcsábítá Júdát és Jeruzsálem lakóit, hogy még gonoszabbul cselekedjenek, mint a pogányok, a kiket az Úr kigyomlált volt az Izráel fiai elől.

9 Но Манассия довел Иудею и жителей Иерусалима до того, что они поступали хуже тех народов, которых истребил Господь от лица сынов Израилевых.

9. І так довів Манассія Юдею та осадників Ерусалимських до того, що вони чинили гірше від тих народів, яких вигубив Господь зперед лиця синів Ізрайлевих.

10. Ja Herra puhui Manasselle ja hänen kansallensa, mutta he eivät kuunnelleet.

10. Ja kuin Herra puhui Manasselle ja hänen kansallensa, eikä he sitä totelleet,

10. Ja cosca HERra puhui Manasselle ja hänen Canssallens nijn ei he sitä totellet.

10 And Jehovah spoke to Manasseh and to his people, but they gave no heed.

10. And the LORD spake to Manasseh, and to his people: but they would not hearken.

10. Og Herren talte til Manasse og til hans Folk; men de gave ikke Agt derpaa

10. Och när Herren lät tala till Manasse och hans folk, aktade de det intet.

10. Ja Jehowa räkis Manasse wasto ja ta rahwa wasto; agga nem̃ad ei pannud tähhele.

10. Viešpats kalbėjo Manasui ir jo tautai, tačiau jie nekreipė dėmesio.

10. Und wenn der HERR mit Manasse und seinem Volk reden ließ, merkten sie nicht darauf.

10. Et l'Éternel parla à Manassé et à son peuple; mais ils n'y voulurent point entendre.

10. Y Jehová hablo a Manasés y a su pueblo; mas ellos no escucharon:

10 De HEERE sprak wel tot Manasse en tot zijn volk; maar zij merkten daar niet op.

10. Bo choć mówił Pan do Manasesa, i do ludu jego, przecież oni nie słuchali.

10. És noha megszólította [11†] az Úr Manassét és az ő népét; de nem figyelmezének reá.

10 И говорил Господь к Манассии и к народу его, но они не слушали.

10. І говорив Господь до Манассії й до народу його, але вони не слухали.

11. Niin Herra toi Assurin kuninkaan sotapäälliköt heidän kimppuunsa. He ottivat Manassen kiinni koukuilla, kytkivät hänet vaskikahleisiin ja veivät hänet Baabeliin.

11. Niin saatti Herra heidän päällensä Assurin kuninkaan sodanpäämiehet; he ottivat Manassen kiinni orjantappurain seasta, ja sitoivat hänen kaksilla vaskikahleilla ja veivät Babeliin.

11. Sentähden saatti HERra heidän päällens Assurin Cuningan sodan Förstit he otit Manassen fangixi jalcaraudois ja sidoit hänen cahleilla ja weit Babelijn.

11 Therefore Jehovah brought upon them the captains of the army of the king of Assyria, who took Manasseh in chains and bound him with fetters and carried him to Babylon.

11. Wherefore the LORD brought upon them the captains of the host of the king of Assyria, which took Manasseh among the thorns, and bound him with fetters, and carried him to Babylon.

11. Derfor lod Herren Kongen af Assyriens Hærførere komme over dem, og de grebe Manasse iblandt Tornebuskene, og de bandt ham med to Kobberlænker og førte ham til Abel.

11. Derföre lät Herren komma öfver dem de öfverstar öfver Konungens här i Assur; de togo Manasse fången i fjettrar, och bundo honom med kedjor, och förde honom till Babel.

11. Ja Jehowa töi nende peäle söapealikkud, kes Assuri kunninga pärralt, ja nemmad wötsid Manasse kinni orjawitsa poösas, ja siddusid tedda kahhe wask-ahhelaga kinni ja wisid tedda Pabeli.

11. Viešpats leido Asirijos karaliaus kariuomenės vadams užimti kraštą; jie sugavo Manasą, sukaustė jį grandinėmis ir nuvedė į Babiloną.

11. Darum ließ der HERR über sie kommen die Fürsten des Heeres des Königs von Assyrien, die nahmen Manasse gefangen mit Fesseln und banden ihn mit Ketten und brachten ihn gen Babel.

11. Alors l'Éternel fit venir contre eux les chefs de l'armée du roi des Assyriens, qui mirent Manassé dans les fers; ils le lièrent d'une double chaîne d'airain, et l'emmenèrent à Babylone.

11. por lo cual Jehová trajo contra ellos los príncipes del ejército del rey de los Asirios, los cuales echaron en grillos a Manasés: y atado con dos cadenas le llevaron a Babilonia.

11 Daarom bracht de HEERE over hen de krijgsoversten, die de koning van Assyrie had, dewelke Manasse gevangen namen onder de doornen; en zij bonden hem met twee koperen ketenen, en voerden hem naar Babel.

11. Przetoż Pan nawiódł na nich hetmanów wojska króla Assyryjskiego, którzy pojmawszy Manasesa w cierniu, i związawszy go dwoma łaócuchami, zawiedli go do Babilonu.

11. Reájok hozá azért az Úr az Assiriabeli király seregének vezéreit, a kik Manassét megfogták [12†] és vasba vervén megkötözék őt két lánczczal, és Babilóniába vivék.

11 И привел Господь на них военачальников царя Ассирийского, и заковали они Манассию в кандалы и оковали его цепями, и отвели его в Вавилон.

11. І навів Господь на їх воєводів царя Ассирийського; й забили вони Манассію в кайдани, й закували його в ланцюги та й одвели в Вавилон.

12. Mutta ahdingossa ollessaan hän etsi Herran, Jumalansa, mielisuosiota ja nöyrtyi syvästi isiensä Jumalan edessä.

12. Ja kuin hän oli siinä ahdistuksessa, rukoili hän Herraa Jumalaansa ja nöyryytti itsensä suuresti isäinsä Jumalan edessä.

12. Ja cosca hän oli sijnä ahdistuxes rucoili hän HERra hänen Jumalatans ja nöyrytti idzens suurest hänen Isäins Jumalan edes.

12 And when he was in distress, he besought Jehovah his God and humbled himself greatly before the God of his fathers.

12. And when he was in affliction, he besought the LORD his God, and humbled himself greatly before the God of his fathers,

12. Og der han kom i Angest, bad han ydmygelig for Herren sin Guds Ansigt og ydmygede sig saare fór sine Fædres Guds Ansigt.

12. Och som han var i ångest, bad han Herran sin Gud, och ödmjukade sig storliga för sina fäders Gud;

12. Ja kui temmal kitsas kä olli, pallus ta Jehowa omma Jummala Palle, ja allandas ennast wägga omma wannematte Jummala ees.

12. Būdamas nelaisvėje, jis nusižemino prieš savo tėvų Dievą ir maldavo Viešpatį, savo Dievą.

12. Und da er in Angst war, flehte er vor dem HERRN, seinem Gott, und demütigte sich sehr vor dem Gott seiner Väter

12. Et lorsqu'il fut dans l'angoisse, il implora l'Éternel, son Dieu, et il s'humilia fort devant le Dieu de ses pères.

12. Mas después que fué puesto en angustias oró a la faz de Jehová su Dios, humillado grandemente en la presencia del Dios de sus padres.

12 En als hij hem benauwde, bad hij het aangezicht des HEEREN, zijns Gods, ernstelijk aan, en vernederde zich zeer voor het aangezicht van den God zijner vaderen,

12. Który będąc uciśniony, modlił się Panu, Bogu swemu, i upokorzył się bardzo przed obliczem Boga ojców swoich,

12. Mikor pedig nagy nyomorúságban volna, fohászkodék [13†] az Úrhoz az ő Istenéhez, és teljesen megalázta magát az ő atyáinak Istene előtt.

12 И в тесноте своей он стал умолять лице Господа Бога своего и глубоко смирился пред Богом отцов своих.

12. Та в тїснотї своїй став він благати лице Господа, Бога свого, і смирився вельми перед Богом батьків своїх.

13. Ja kun hän näin rukoili häntä, niin Jumala taipui ja kuuli hänen rukouksensa ja toi hänet takaisin Jerusalemiin, hänen valtakuntaansa. Silloin Manasse tuli tietämään, että Herra on Jumala.

13. Ja rukoili häntä hartaasti; ja hän kuuli laupiaasti hänen hartaan rukouksensa ja johdatti hänen jälleen valtakuntaansa Jerusalemiin. Niin Manasse ymmärsi, että Herra on Jumala.

13. Ja rucoili händä hartast ja hänen rucouxens cuultin ja johdatti hänen jällens waldacundaans Jerusalemijn. Nijn Manasse ymmärsi että HERra oli Jumala.

13 And he prayed to him. And he was entreated of him and heard his supplication and brought him again to Jerusalem into his kingdom. Then Manasseh knew that Jehovah he was God.

13. And prayed unto him: and he was intreated of him, and heard his supplication, and brought him again to Jerusalem into his kingdom. Then Manasseh knew that the LORD he was God.

13. Ja, han bad til ham, og Gud bønhørte ham og hørte hans ydmyge Begæring og førte ham tilbage til Jrusalem, til hans Rige; da kendte Manasse, at Herren var Gud.

13. Och bad honom innerliga. Då hörde han hans bön, och lät honom komma till Jerusalem igen till sitt rike. Och besinnade då Manasse, att Herren är Gud.

13. Ja pallus tedda wägga, ja temma wöttis ta palwe wasto ja kulis ta allandlikko pallumisse, ja satis tedda taggasi Jerusalemma temma kunningrigi peäle: # siis tundis Manasse, et Jehowa Jummal olli .

13. Viešpats išgirdo jo prašymą, išklausė jo maldavimą ir leido jam grįžti į Jeruzalę, į jo karalystę. Tada Manasas suprato, kad Viešpats yra Dievas.

13. und bat und flehte zu ihm. Da erhörte er sein Flehen und brachte ihm wieder gen Jerusalem zu seinem Königreich. Da erkannte Manasse, daß der HERR Gott ist.

13. Il lui adressa ses supplications, et Dieu fut fléchi par sa prière, et exauça sa supplication; et il le fit retourner à Jérusalem, dans son royaume; et Manassé reconnut que c'est l'Éternel qui est Dieu.

13. Y como oró a él, fué oido: porque él oyó su oración, y le volvió a Jerusalem a su reino. Entónces conoció Manasés que Jehová era Dios.

13 En bad Hem; en Hij liet Zich van hem verbidden, en hoorde zijn smeking, en Hij bracht hem weder te Jeruzalem, in zijn koninkrijk. Toen erkende Manasse, dat de HEERE God is.

13. I prosił go; a dał mu się uprosić, i wysłuchał modlitwę jego, a przywrócił go do Jeruzalemu na królestwo jego. Tedy poznał Manases, iż sam Pan jest Bogiem.

13. És könyörögvén hozzá megkegyelmeze néki, és [14†] meghallgatván könyörgését, visszahozá őt Jeruzsálembe, az ő országába. Akkor ismeré meg Manasse, hogy az Úr az igaz Isten.

13 И помолился Ему, и Бог преклонился к нему и услышал моление его, и возвратил его в Иерусалим на царство его. И узнал Манассия, что Господь есть Бог.

13. І помолився йому, і Бог прихилився до його й вислухав благання його й вернув його в Ерусалим на царство його. І пересьвідчився Манассія, що Господь є Богом.

14. Sen jälkeen hän rakennutti Daavidin kaupungin ulomman muurin, länteen päin Giihonista, laaksoon, aina Kalaporttiin saakka, niin että se ympäröi Oofelin, ja hän teki siitä hyvin korkean. Ja hän asetti sotapäälliköitä kaikkiin Juudan varustettuihin kaupunkeihin.

14. Senjälkeen rakensi hän ulkomaisen muurin Davidin kaupunkiin, lännen puoleen, Gihonin laaksoon, josta Kalaporttiin mennään, ja Ophelin ympäri, ja teki sen sangen korkiaksi, ja asetti sodanpäämiehet kaikkiin Juudan vahvoihin kaupunkeihin,

14. SEnjälken rakensi hän ulcomaisen muurin Dawidin Caupungijn lännen puoleen Gihonin ojaan ja custa calaporttijn mennän ja Ophelin ymbärins ja teki sen sangen corkiaxi ja asetti sodanpäämiehet caickijn Judan wahwoin Caupungeihin.

14 Now after this he built an outer wall to the city of David, on the west side of Gihon, in the valley, even to the entrance at the fish gate. And he encompassed Ophel around (with it) and raised it up to a very great height. And he put valiant captains in all the fortified cities of Judah.

14. Now after this he built a wall without the city of David, on the west side of Gihon, in the valley, even to the entering in at the fish gate, and compassed about Ophel, and raised it up a very great height, and put captains of war in all the fenced cities of Judah.

14. Og derefter byggede han den yderste Mur for Davids Stad, Vesten for Gihon i Dalen, og hen til Fiskeporten, og han førte den omkring Ofel og gjorde den saare høj; og han lagde Stridshøvedsmænd i alle Judas faste Stæder.

14. Derefter byggde han de yttersta murarna till Davids stad, vestantill vid Gihon i bäckenom, och der man ingår genom fiskaporten, och allt omkring intill Ophel, och gjorde dem ganska höga; och satte höfvitsmän uti Juda fasta städer;

14. Ja pärrast sedda ehhitas temma se wäljaspooltse müri Taweti liñna ümber öhto pole Kihhoni wasto siñna orko ja seält sadik, kust kalla wärrawast sisseminnakse, ja teggi sedda se mäekingo ümber ja teggi sedda wägga körgeks, ja panni wäepealikkud keige tuggewatte liñnade sisse Juda-male .

14. Po to jis pastatė labai aukštą išorinę sieną Dovydo miestui Gihono šaltinio vakaruose, slėnyje, iki Žuvų vartų ir aplink Ofelio kalvą. Jis taip pat paskyrė kariuomenės vadus kiekvienam sutvirtintam Judo miestui.

14. Darnach baute er die äußere Mauer an der Stadt Davids abendswärts an Gihon im Tal und wo man zum Fischtor eingeht und umher an den Ophel und machte sie sehr hoch und legte Hauptleute in die festen Städte Juda's{~}

14. Après cela, il bâtit une muraille extérieure à la cité de David, à l'occident, vers Guihon, dans la vallée, jusqu'à l'entrée de la porte des Poissons; il en entoura Ophel, et lui donna une grande hauteur; il établit aussi des chefs d'armée dans toutes les villes fortes de Juda.

14. Después de esto edificó el muro de a fuera de la ciudad de David, al occidente de Gijón en el valle, y a la entrada de la puerta del pescado, y cercó a Ofel, y alzólo muy alto: y puso capitanes de ejército en todas las ciudades fuertes por Judá.

14 En na dezen bouwde hij den buitenmuur aan de stad Davids, aan de westzijde van Gihon in het dal, en tot den ingang van de Vispoort, en omsingelde Ofel, en verhief dien zeer; hij leide ook krijgsoversten in alle vaste steden in Juda.

14. Potem budował mur około miasta Dawidowego ku zachodniej stronie Gichonu potoku aż do wejścia do bramy rybnej, i otoczył murem Ofel, i wywiódł go bardzo wysoko; postanowił też hetmanów po wszystkich miastach obronnych w Judzie.

14. Ezek után a Dávid városának külső kőfalát felépíté Gihontól napnyugat felé a völgyben, a halkapu bemeneteléig; Ofelt is körülvéteté magas kerítéssel, és Júdának minden megerősített városaiba seregvezéreket helyeze.

14 И после того построил внешнюю стену города Давидова, на западной стороне Геона, по лощине и до входа в Рыбные ворота, и провел ее вокруг Офела и высоко поднял ее. И поставил военачальников по всем укрепленным городам в Иудее,

14. І після того построїв він знадвірний мур міста Давидового, на західньому боцї Геона, долиною аж до приходу в рибні ворота; й протяг його кругом Офела, і підвів його високо. І настановив воєводів по всїх утверджених містах в Юдеї.

15. Ja hän poisti vieraat jumalat ja kuvapatsaan Herran temppelistä sekä kaikki alttarit, jotka hän oli rakennuttanut Herran temppelin vuorelle ja Jerusalemiin, ja heitätti ne kaupungin ulkopuolelle.

15. Ja otti vieraat jumalat ja epäjumalat pois Herran huoneesta, ja kaikki alttarit, jotka hän rakentanut oli Herran huoneen vuorelle ja Jerusalemiin, ja heitti ne kaupungista ulos.

15. Ja otti wierat Jumalat ja epäjumalat pois HERran huonest ja caikilda Altareilda cuin hän rakendanut oli HERran huonen wuorelle Jerusalemis ja heitti ne Caupungist ulos.

15 And he took away the foreign gods and the idol out of the house of Jehovah and all the altars that he had built in the mountain of the house of Jehovah and in Jerusalem and cast them out of the city.

15. And he took away the strange gods, and the idol out of the house of the LORD, and all the altars that he had built in the mount of the house of the LORD, and in Jerusalem, and cast them out of the city.

15. Og han borttog; de fremmede Guder og hint Billede fra Herrens Hus og alle Altrene, som han havde bygget paa Herrens Hus's Bjerg og i Jerusalem, og han kastede dem uden for Staden.

15. Och kastade bort de främmande gudar och afgudar utu Herrans hus, och all altare, som han byggt hade på Herrans hus berg, och i Jerusalem, och kastade dem ut för staden;

15. Ja satis ärra need woöra Ma jummalad ja se kuio Jehowa koiast, ja keik altarid, mis ta olli ehhitanud Jehowa koia mäe peäle ja Jerusalemma, wiskas ta linnast wälja.

15. Jis pašalino svetimus dievus ir stabą iš Viešpaties namų bei visus aukurus, kuriuos buvo pastatęs Viešpaties namų kalne bei Jeruzalėje, ir išmetė juos už miesto vartų.

15. und tat weg die fremden Götter und den Götzen aus dem Hause des HERRN und alle Altäre, die er gebaut hatte auf dem Berge des Hauses des HERRN und zu Jerusalem, und warf sie hinaus vor die Stadt

15. Il ôta de la maison de l'Éternel les dieux des étrangers, et l'idole, et tous les autels, qu'il avait bâtis sur la montagne de la maison de l'Éternel et à Jérusalem; et il les jeta hors de la ville.

15. Asimismo quitó los dioses ajenos, y el ídolo de la casa de Jehová, y todos los altares que había edificado en el monte de la casa de Jehová, y en Jerusalem, y echólo todo fuera de la ciudad.

15 En hij nam de vreemde goden en die gelijkenis uit het huis des HEEREN weg, mitsgaders al de altaren, die hij gebouwd had op den berg van het huis des HEEREN, en te Jeruzalem; en hij wierp ze buiten de stad.

15. Zniósł też bogów cudzych, i bałwana z domu Paóskiego, i wszystkie ołtarze, które był pobudował na górze domu Paóskiego, i w Jeruzalemie, i wyrzucił za miasto.

15. És eltávolítá az idegen isteneket és a bálványt az Úr [15†] házából, és minden oltárt, a melyet az Úr házának hegyén és Jeruzsálemben emeltetett, kihányatá azokat a városon [16†] kivül.

15 и низверг чужеземных богов и идола из дома Господня, и все капища, которые соорудил на горе дома Господня и в Иерусалиме, и выбросил их за город.

15. І повикидав чужоземних богів і ідола з дому Господнього, й усї божницї, які понаставляв на горі при домі Господньому і в Ерусалимі, та й повикидав їх за місто.

16. Ja hän pani kuntoon Herran alttarin ja uhrasi sillä yhteys- ja kiitosuhreja ja kehoitti Juudaa palvelemaan Herraa, Israelin Jumalaa.

16. Ja uudisti Herran alttarin, ja uhrasi siellä kiitosuhria ja ylistysuhria, ja käski Juudan palvella Herraa Israelin Jumalaa.

16. Ja udisti HERran Altarin ja uhraisi sillä kijtosuhria ja ylistysuhria HERralle ja käski Judan palwella HERra Israelin Jumalata.

16 And he built up the altar of Jehovah and offered on it sacrifices of peace offerings and of thanksgiving and commanded Judah to serve Jehovah, the God of Israel.

16. And he repaired the altar of the LORD, and sacrificed thereon peace offerings and thank offerings, and commanded Judah to serve the LORD God of Israel.

16. Og han istandsatte Herrens Alter og ofrede derpaa Takofre og Lovofre; og han sagde til Juda, at de skulde tjene Herren, Israels Gud.

16. Och uppfärdade Herrans altare, och offrade deruppå tackoffer och lofoffer, och befallde Juda, att de skulle tjena Herranom Israels Gud.

16. Ja ehhitas Jehowa altari ja ohwerdas seäl peäl tänno- ja kitusse-ohwrid, ja käskis Juda-rahwast Jehowa Israeli Jummalat tenida.

16. Jis atstatė Viešpaties aukurą, aukojo ant jo sutaikinimo ir padėkos aukas ir įsakė Judui tarnauti Viešpačiui, Izraelio Dievui.

16. und richtete zu den Altar des HERRN und opferte darauf Dankopfer und Lobopfer und befahl Juda, daß sie dem HERRN, dem Gott Israels, dienen sollten.

16. Puis il rebâtit l'autel de l'Éternel et y offrit des sacrifices de prospérités et de louanges; et il ordonna à Juda de servir l'Éternel, le Dieu d'Israël.

16. Y reparó el altar de Jehová, y sacrificó sobre él sacrificios pacíficos, y de alabanza: y mandó a Judá que sirviesen a Jehová Dios de Israel.

16 En hij richtte het altaar des HEEREN toe, en offerde daarop dankofferen en lofofferen, en zeide tot Juda, dat zij den HEERE, den God Israels, dienen zouden.

16. Zatem naprawił ołtarz Paóski, i sprawował na nim ofiary spokojne, i dziękczynienia, a przykazał Judzie, aby służyli Panu, Bogu Izraelskiemu.

16. És megépíté az Úr oltárát, és áldozék rajta hálaadó és dicsőítő áldozatokkal, és megparancsolá Júdának, hogy szolgáljanak az Úrnak, Izráel Istenének.

16 И восстановил жертвенник Господень и принес на нем жертвы мирныеи хвалебные, и сказал Иудеям, чтобы они служили Господу Богу Израилеву.

16. І поставив наново жертовник Господнїй, і принїс на йому жертви мирні й похвальні, і звелїв Юдеям, щоб служили Господеві, Богові Ізрайлевому.

17. Mutta kansa uhrasi edelleen uhrikukkuloilla, kuitenkin ainoastaan Herralle, Jumalallensa.

17. Mutta kansa uhrasi vielä korkeuksilla, kuitenkin Herralle Jumalallensa.

17. Cuitengin uhrais Canssa wielä corkeuxilla waan HERralle heidän Jumalallens.

17 Nevertheless the people still sacrificed in the high places, but only to Jehovah their God.

17. Nevertheless the people did sacrifice still in the high places, yet unto the LORD their God only.

17. Dog ofrede Folket endnu paa Højene, men kun til Herren deres Gud.

17. Likväl offrade folket ännu på höjderna; dock Herranom deras Gud.

17. Agga rahwas ohwerdasid alles körge paikade peäl, agga ommeti Jehowa omma Jummalale.

17. Žmonės vis dar aukojo aukštumose, tačiau tik Viešpačiui, savo Dievui.

17. Doch opferte das Volk noch auf den Höhen, wiewohl dem HERRN, ihrem Gott.

17. Toutefois le peuple sacrifiait encore dans les hauts lieux, mais seulement à l'Éternel, son Dieu.

17. Empero el pueblo aun sacrificaba en los altos, aunque a Jehová su Dios.

17 Maar het volk offerde nog op de hoogten, hoewel aan den HEERE, hun God.

17. Wszakże jeszcze lud ofiarował na wyżynach, lecz tylko Panu, Bogu swemu.

17. Mindazáltal még akkor a nép áldozik vala a magaslatokon; [17†] de csak az Úrnak, az ő Istenének.

17 Но народ еще приносил жертвы на высотах, хотя и Господу Богу своему.

17. Але народ приносив ще жертви на висотах, хоч то й Господеві, Богові свойму.

18. Mitä muuta on kerrottavaa Manassesta, ja kuinka hän rukoili Jumalaansa, ja näkijäin puheista, jotka puhuivat hänelle Herran, Israelin Jumalan, nimessä, katso, se on Israelin kuningasten aikakirjassa.

18. Mitä enempää Manassesta sanomista on, ja hänen rukouksestansa Jumalan tykö, ja näkiäin puheesta, jotka Herran Israelin Jumalan nimeen hänen kanssansa puhuneet olivat: katso, ne ovat (kirjoitetut) Israelin kuningasten teoissa.

18. Mitä enämbi Manassest sanomist on ja hänen rucouxistans Jumalans tygö ja Näkiäin puhest cuin HERran Israelin Jumalan nimeen hänen cansans puhunet olit cadzo ne owat kirjoitetut Israelin Cuningasten tecoin kirjas.

18 Now the rest of the acts of Manasseh and his prayer to his God and the words of the seers who spoke to him in the name of Jehovah, the God of Israel, behold, they are written among the acts of the kings of Israel.

18. Now the rest of the acts of Manasseh, and his prayer unto his God, and the words of the seers that spake to him in the name of the LORD God of Israel, behold, they are written in the book of the kings of Israel.

18. Men det øvrige af Manasses Handeler og hans Bøn til hans Gud og de Seeres Taler, som talte til ham i Herren Israels Guds Navn, se, dette er skrevet i Israels Kongernes Krønike.

18. Hvad nu mera af Manasse sägande är, och om hans bön till sin Gud, och om de ord, som Siarena med honom talade i Herrans Israels Guds Namn, si, det är ibland Israels Konungars gerningar;

18. Ja mis weel tulleks Manassest öölda ja temma palwe ta Jummala pole, ja nende näggiatte sannad, kes ta wasto rääksid Jehowa Israeli Jummala nimmel, wata, need on Israeli kunningatte asjade seas.

18. Kiti Manaso darbai, jo malda į savo Dievą ir žodžiai regėtojų, kurie jam kalbėjo Viešpaties, Izraelio Dievo, vardu, yra surašyti Izraelio karalių knygoje.

18. Was aber mehr von Manasse zu sagen ist und sein Gebet zu seinem Gott und die Reden der Seher, die mit ihm redeten im Namen des HERRN, des Gottes Israels, siehe, die sind unter den Geschichten der Könige Israels.

18. Le reste des actions de Manassé, sa prière à son Dieu, et les paroles des Voyants qui lui parlaient au nom de l'Éternel, le Dieu d'Israël, voici, cela est écrit dans les actes des rois d'Israël.

18. Lo demás de los hechos de Manasés, y su oración a su Dios, y las palabras de los videntes que le hablaron en nombre de Jehová el Dios de Israel, he aquí, todo está escrito en los hechos de los reyes de Israel.

18 Het overige nu der geschiedenissen van Manasse, en zijn gebed tot zijn God, ook de woorden der zieners, die tot hem gesproken hebben in den Naam van den HEERE, den God Israels, ziet, die zijn in de geschiedenissen der koningen van Israel;

18. Ale inne sprawy Manasesowe, i modlitwa jego do Boga jego, i słowa widzących, którzy mawiali do niego w imię Pana, Boga Izraelskiego, są w księgach spraw królów Izraelskich.

18. Manassénak pedig többi dolgai, Istenéhez való könyörgése, a próféták intése, [18†] a kik az Úrnak, Izráel Istenének nevében szólának néki, ímé meg vannak írva az Izráel királyainak dolgai között.

18 Прочие дела Манассии, и молитва его к Богу своему, и слова прозорливцев, говоривших к нему именем Господа Бога Израилева, находятся в записях царей Израилевых.

18. Прочі дїї Манассіїні і його молитва до Бога свого, і слова пророків, що говорили до його в імя Господа, Бога Ізрайлевого, знаходяться в записах про царів Ізрайлевих.

19. Ja hänen rukouksestaan ja kuinka hän tuli kuulluksi, ja kaikista hänen synneistään ja uskottomuudestaan ja niistä paikoista, joihin hän rakennutti uhrikukkuloita ja pystytti asera-karsikoita ja jumalankuvia, ennenkuin hän nöyrtyi, katso, niistä on kirjoitettu Hoosain aikakirjaan.

19. Ja hänen rukouksensa, ja kuinka häntä kuultiin, ja kaikki hänen syntinsä ja väärät tekonsa, ja paikat, joihin hän korkeudet rakensi ja asetti metsistöt ja valetut epäjumalat, ennenkuin hän nöyryytti itsensä: katso, ne ovat kirjoitetut näkiäin teoissa.

19. Ja hänen rucouxens ja cuinga hän cuultin ja caicki hänen syndins ja wäärät tecons ja paicat joihinga hän corkeuxet rakensi ja asetti medzistöt ja epäjumalat enenncuin hän oli nöyryttänyt idzens cadzo se on kirjoitettu Näkiäin tegois.

19 Also his prayer and how (God) was entreated by him and all his sin and his trespass and the places in which he built high places and set up the Asherim {pole-images} and the graven images, before he humbled himself, behold, they are written in the history of Hozai {The Seers}.

19. His prayer also, and how God was intreated of him, and all his sin, and his trespass, and the places wherein he built high places, and set up groves and graven images, before he was humbled: behold, they are written among the sayings of the seers.

19. Og hans Bøn, og at han blev bønhørt, og al hans Synd og Forgribelse og de Steder, paa hvilke han byggede Højene og satte Astartebilleder og udskaarne Billeder, førend han blev ydmyget; se, dette er skrevet i Seernes Krønike.

19. Och om hans bön, och huru han bönhörd vardt, och alla hans synder och missgerningar, och rummet, der han höjder uppå byggde, och lundar och afgudar stiktade, förr än han ödmjukad vardt, si, det är allt skrifvet ibland Siarenas gerningar.

19. Ja temma palwe ja kuida ta palwed kuuldud, ja keik ta pattud ja ta wallatus, ja need kohhad, kus peäle ta körged paigad üllesehhitas, ja ied ja nikkertud kuiud seisma panni, enne kui ta ennast allandas; wata, need on ülleskirjotud Osai asjade ramatusse .

19. Jo malda, Viešpaties atsakymas, nusikaltimas, neištikimybė ir vietos, kuriose jis prieš nusižemindamas įkūrė giraičių, aukštumų ir drožtų atvaizdų, yra surašyta regėtojų raštuose.

19. Und sein Gebet und Flehen und alle seine Sünde und Missetat und die Stätten, darauf er die Höhen baute und Ascherabilder und Götzen stiftete, ehe denn er gedemütigt ward, siehe, die sind geschrieben unter den Geschichten der Seher.

19. Sa prière, et comment Dieu fut fléchi, tout son péché et son infidélité, les places dans lesquelles il bâtit des hauts lieux, et dressa des emblèmes d'Ashéra et des images taillées, avant qu'il s'humiliât, voici cela est écrit dans les paroles des Voyants.

19. Su oración también, y como fué oido, todos sus pecados, y su prevaricación, los lugares: donde edificó altos y había puesto bosques e ídolos ántes que se humillase, he aquí, estas cosas están escritas en las palabras de los videntes.

19 En zijn gebed, en hoe God Zich van hem heeft laten verbidden, ook al zijn zonde, en zijn overtreding, en de plaatsen, waarop hij hoogten gebouwd, en bossen en gesneden beelden gesteld heeft, eer hij vernederd werd, ziet, dat is beschreven in de woorden der zieners.

19. Modlitwa zaś jego, i jako jest wysłuchany, i każdy grzech jego, i przestępstwo jego, i miejsca, na których był pobudował wyżyny, i wystawił gaje święcone, i bałwany, przedtem niż się był upokorzył, zapisane w księgach Chozaja.

19. Az ő könyörgése pedig, és hogy az Isten mint kegyelmezett volt meg néki, s az ő minden bűne és vétke; és a helyek, a melyeken magaslatokat épített volt, s Aserákat és bálványokat állított fel, minekelőtte megalázta volna magát: ímé meg vannak írva a Hózai beszédei között.

19 И молитва его, и то, что Бог преклонился к нему, и все грехи его и беззакония его, и места, накоторых он построил высоты и поставил изображения Астарты и истуканов, прежде нежели смирился, описаны в записях Хозая.

19. Та й молитва його, і те, що Бог прихилився до його, й усї його гріхи та беззаконностї його, і місця, на яких він завів був висоти й поставив образи Астарти та ідолів, перед тим нїм упокорився, списані в записах Хозая.

20. Ja Manasse meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin linnaansa. Ja hänen poikansa Aamon tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

20. Ja Manasse nukkui isäinsä kanssa, ja he hautasivat hänen omaan huoneeseensa. Ja hänen poikansa Amon tuli kuninkaaksi hänen siaansa.

20. Ja Manasse nuckui Isäins cansa ja he hautiasit hänen hänen huoneseens. Ja hänen poicans Amon tuli Cuningaxi hänen siaans.

20 So Manasseh slept with his fathers and they buried him in his own house. And Amon his son reigned instead of him.

20. So Manasseh slept with his fathers, and they buried him in his own house: and Amon his son reigned in his stead.

20. Og Manasse laa med sine Fædre, og de begrove ham i hans Hus, og hans Søn Amon blev Konge i hans Sted.

20. Och Manasse afsomnade med sina fäder, och de begrofvo honom i hans hus; och hans son Amon vardt Konung i hans stad.

20. Ja Manasse läks maggama omma wannemattega, ja nemmad matsid tedda mahha temma koia jure, ja Amon ta poeg sai kunningaks ta assemele.

20. Manasas užmigo prie savo tėvų ir jį palaidojo jo namuose; jo sūnus Amonas karaliavo jo vietoje.

20. Und Manasse entschlief mit seinen Vätern und sie begruben ihn in seinem Hause. Und sein Sohn Amon ward König an seiner Statt.

20. Puis Manassé s'endormit avec ses pères, et on l'ensevelit dans sa maison; et Amon, son fils, régna à sa place.

20. Y durmió Manasés con sus padres, y sepultáronle en su casa: y reinó en su lugar Amón su hijo.

20 En Manasse ontsliep met zijn vaderen, en zij begroeven hem in zijn huis; en zijn zoon Amon werd koning in zijn plaats.

20. Potem zasnął Manases z ojcami swymi, i pochowali go w domu jego; a Amon, syn jego, królował miasto niego.

20. És meghala Manasse az ő atyáival, és eltemeték őt az ő [19†] házában; és uralkodék Amon, az ő fia helyette.

20 И почил Манассия с отцами своими, и похоронили его в доме его. И воцарился Амон, сын его, вместо него.

20. І спочив Манассія при батьках своїх, і поховали його в його домі. І став царем Амон, син його, замість його.

21. Aamon oli kahdenkymmenen kahden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksi vuotta.

21. Amon oli kahden ajastaikainen kolmattakymmentä tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi kaksi ajastaikaa Jerusalemissa,

21. AMon oli cahden ajastaicainen colmattakymmendä tulduans Cuningaxi ja hallidzi caxi ajastaica Jerusalemis.

21 Amon was twenty-two years old when he began to reign and he reigned two years in Jerusalem.

21. Amon was two and twenty years old when he began to reign, and reigned two years in Jerusalem.

21. Amon var to og tyve Aar gammel, der han blev Konge, og regerede to Aar i Jerusalem.

21. Tu och tjugu år gammal var Amon, då han Konung vardt, och regerade tu år i Jerusalem;

21. Kaks aastat kolmatkümmend olli Amon wanna, kui ta kunningaks sai ja wallitses kaks aastat Jerusalemmas.

21. Amonas pradėjo karaliauti, būdamas dvidešimt dvejų metų, ir karaliavo Jeruzalėje dvejus metus.

21. Zweiundzwanzig Jahre alt war Amon, da er König ward, und regierte zwei Jahre zu Jerusalem

21. Amon était âgé de vingt-deux ans quand il devint roi, et il régna deux ans à Jérusalem.

21. De veinte y dos años era Amón, cuando comenzó a reinar, y dos años reinó en Jerusalem.

21 Amon was twee en twintig jaren oud, als hij koning werd, en regeerde twee jaren te Jeruzalem.

21. We dwudziestu i dwóch latach był Amon, gdy królować począł, a dwa lata królował w Jeruzalemie.

21. Huszonkét esztendős vala [20†] Amon, mikor uralkodni kezdett, és két esztendeig uralkodék Jeruzsálemben.

21 Двадцати двух лет был Амон, когда воцарился, и два года царствовал в Иерусалиме.

21. Двайцять два роки було Амонові, як став царем, а два роки царював в Ерусалимі,

22. Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, niinkuin hänen isänsä Manasse oli tehnyt. Ja Aamon uhrasi kaikille niille jumalankuville, jotka hänen isänsä Manasse oli teettänyt, ja palveli niitä.

22. Ja teki pahaa Herran edessä, niinkuin hänen isänsäkin Manasse tehnyt oli; ja Amon uhrasi kaikille epäjumalille, jotka hänen isänsä Manasse tehnyt oli, ja palveli niitä.

22. Ja teki paha HERran edes nijn cuin hänen Isäns Manasse tehnyt oli ja Amon uhrais caikille epäjumalille jotca hänen Isäns Manasse tehnyt oli ja palweli nijtä.

22 And he did what was evil in the sight of Jehovah, as did Manasseh his father. And Amon sacrificed to all the graven images which Manasseh his father had made and served them.

22. But he did that which was evil in the sight of the LORD, as did Manasseh his father: for Amon sacrificed unto all the carved images which Manasseh his father had made, and served them;

22. Og han gjorde det, som var ondt for Herrens Øjne, ligesom Manasse, hans Fader, havde gjort, og til alle de udskaarne Billeder, som Manasse, hans Fader, havde gjort, ofrede Amon og tjente dem.

22. Och gjorde det ondt var för Herranom, såsom hans fader Manasse gjort hade; och Amon offrade allom afgudom, som hans fader Manasse gjort hade, och tjente dem.

22. Ja teggi kurja Jehowa silma ees nenda kui ta issa Manasse olli teinud, ja keikile nikkertud kuiudele, mis ta issa Manasse teinud, ohwerdas Amon ja tenis neid.

22. Jis, kaip ir jo tėvas Manasas, darė pikta Viešpaties akyse, aukodamas ir tarnaudamas visiems stabams, kuriuos padarė jo tėvas Manasas.

22. und tat, was dem HERRN übel gefiel, wie sein Vater Manasse getan hatte. Und Amon opferte allen Götzen, die sein Vater Manasse gemacht hatte, und diente ihnen.

22. Il fit ce qui est mauvais aux yeux de l'Éternel, comme avait fait Manassé, son père; il sacrifia à toutes les images taillées que Manassé, son père, avait faites, et il les servit.

22. E hizo lo malo en ojos de Jehová, como había hecho Manasés su padre: porque a todos los ídolos que su padre Manasés había hecho, sacrificó y sirvió Amón.

22 En hij deed dat kwaad was in de ogen des HEEREN, gelijk als zijn vader Manasse gedaan had; want Amon offerde al den gesneden beelden, die zijn vader Manasse gemaakt had, en diende ze.

22. I czynił złe przed oczyma Paóskiemi, jako czynił Manases, ojciec jego; albowiem wszystkim bałwanom, których był naczynił Manases, ojciec jego, ofiarował Amon, i służył im.

22. És gonoszul cselekedék az Úr szemei előtt, miként az ő atyja Manasse cselekedett volt, mert áldozék Amon mindama bálványoknak, a melyeket az ő atyja Manasse csináltatott, és azoknak szolgál vala.

22 И делал неугодное в очах Господних так, как делал Манассия, отец его; и всем истуканам, которых сделал Манассия, отец его, приносил Амон жертвы и служил им.

22. І чинив невгодне в очах Господнїх так, як чинив Манассія, батько його: і всїм ідолам, що поробив Манассія, батько його, приносив Амон жертви й служив їм.

23. Mutta hän ei nöyrtynyt Herran edessä, niinkuin hänen isänsä Manasse oli nöyrtynyt, vaan hän, Aamon, sälytti päällensä suuren syntivelan.

23. Mutta ei hän nöyryyttänyt itseänsä Herran edessä, niinkuin hänen isänsä Manasse itsensä nöyryyttänyt oli; vaan tämä Amon teki paljon syntiä.

23. Mutta ei hän nöyryttänyt idzens HERran edes nijncuin hänen Isäns Manasse idzens nöyryttänyt oli: sillä tämä Amon teki paljo syndiä.

23 And he did not humble himself before Jehovah, as Manasseh his father had humbled himself, but this same Amon trespassed more and more.

23. And humbled not himself before the LORD, as Manasseh his father had humbled himself; but Amon trespassed more and more.

23. Men han ydmygede sig ikke for Herrens Ansigt, som hans Fader Manasse havde ydmyget sig; thi denne Amon gjorde Skylden mangfoldig.

23. Men han ödmjukade sig intet för Herranom, såsom hans fader Manasse sig ödmjukat hade; ty denne Amon förökade skuldena.

23. Ja ta ei allandanud ennast mitte Jehowa ees, nenda kui temma issa Manasse ennast olli allandanud, waid sesamma Amon teggi paljo süüd.

23. Jis nenusižemino prieš Viešpatį kaip jo tėvas Manasas, bet nusikalto labiau ir labiau.

23. Aber er demütigte sich nicht vor dem HERRN, wie sich sein Vater Manasse gedemütigt hatte; denn er, Amon machte der Schuld viel.

23. Mais il ne s'humilia point devant l'Éternel, comme Manassé, son père, s'était humilié, car lui, Amon, se rendit coupable de plus en plus.

23. Mas nunca se humilló delante de Jehová, como Manasés su padre se humilló, ántes aumentó el pecado.

23 Maar hij vernederde zich niet voor het aangezicht des HEEREN, gelijk Manasse, zijn vader, zich vernederd had; maar deze Amon vermenigvuldigde de schuld.

23. A nie upokorzył się przed obliczem Paóskiem, jako się upokorzył Manases, ojciec jego; owszem ten Amon daleko więcej grzeszył.

23. Meg sem alázá magát az Úr előtt, mint az ő atyja Manasse megalázta magát; hanem még sokasítá Amon a bűnt.

23 И не смирился пред лицем Господним, как смирился Манассия, отец его;напротив, Амон умножил свои грехи.

23. І не смирився перед лицем Господнїм, як був смирився Манассія, отець його; назворіт, Амон збільшив гріхи свої.

24. Niin hänen palvelijansa tekivät salaliiton häntä vastaan ja tappoivat hänet hänen linnassansa.

24. Ja hänen palveliansa kapinoivat häntä vastaan ja tappoivat hänen omassa huoneessansa.

24. Ja hänen palwelians teit lijton händä wastan ja tapoit hänen hänen huonesans.

24 And his servants conspired against him and put him to death in his own house.

24. And his servants conspired against him, and slew him in his own house.

24. Og hans Tjenere gjorde et Forbund imod ham og dræbte ham i hans Hus.

24. Och hans tjenare gjorde ett förbund emot honom, och dråpo honom i hans hus.

24. Ja ta sullased piddasid sallaja kurja nou temma wasto ja surmasid tedda ärra ta kotta.

24. Jo tarnai surengė sąmokslą ir nužudė jį jo namuose.

24. Und seine Knechte machten einen Bund wieder ihn und töteten ihn in seinem Hause.

24. Et ses serviteurs conspirèrent contre lui, et le firent mourir dans sa maison.

24. Y conspiraron contra él sus siervos, y matáronle en su casa.

24 En zijn knechten maakten een verbintenis tegen hem, en doodden hem in zijn huis.

24. I sprzysięgli się przeciw niemu słudzy jego, i zabili go w domu jego.

24. Pártot ütének pedig az ő szolgái ő ellene, és őt saját házában megölék.

24 И составили против него заговор слуги его, и умертвили его в доме его.

24. І змовились на його слуги його і вбили його в його домі.

25. Mutta maan kansa surmasi kaikki ne, jotka olivat tehneet salaliiton kuningas Aamonia vastaan; ja maan kansa teki hänen poikansa Joosian kuninkaaksi hänen sijaansa.

25. Niin maan kansa tappoi kaikki ne, jotka olivat liiton tehneet kuningas Amonia vastaan. Ja maan kansa teki hänen poikansa Josian kuninkaaksi hänen siaansa.

25. Nijn maan Canssa tappoi caicki ne jotca olit lijton tehnet Cuningas Amonita wastan. Ja maan Canssa teki hänen poicans Josian Cuningaxi hänen siaans.

25 But the people of the land killed all those who had conspired against king Amon. And the people of the land made Josiah his son king instead of him.

25. But the people of the land slew all them that had conspired against king Amon; and the people of the land made Josiah his son king in his stead.

25. Men Folket i Landet slog alle dem ihjel, som havde gjort Forbund imod Kong Amon, og Folket i Landet gjorde Josias, hans Søn, til Konge i hans Sted.

25. Då slog folket i landena alla dem som förbundet emot Konung Amon gjort hade; och folket i landena gjorde hans son Josia till Konung i hans stad.

25. Ja se Ma rahwas löid keik neid, kes ollid sallaja kurja nou piddanud kunninga Amoni wasto; ja Ma rahwas töstsid temma poega Josia kunningaks ta assemele.

25. Krašto žmonės nužudė visus, kurie dalyvavo sąmoksle prieš karalių Amoną, ir paskelbė karaliumi jo sūnų Joziją.

25. Da schlug das Volk im Lande alle, die den Bund wider den König Amon gemacht hatten. Und das Volk im Lande macht Josia, seinen Sohn zum König an seiner Statt.

25. Mais le peuple du pays frappa tous ceux qui avaient conspiré contre le roi Amon; et le peuple du pays établit pour roi, à sa place, Josias, son fils.

25. Mas el pueblo de la tierra hirió a todos los que habían conspirado contra el rey Amon: y el pueblo de la tierra puso por rey en su lugar a Josías su hijo.

25 Maar het volk des lands sloeg hen allen, die de verbintenis tegen den koning Amon gemaakt hadden; en het volk des lands maakte zijn zoon Josia koning in zijn plaats.

25. Ale lud onej ziemi pobił wszystkich, co się byli sprzysięgli przeciw królowi Amonowi; a postanowił lud ziemi królem Jozjasza, syna jego, miasto niego.

25. A föld népe pedig levágá mindazokat, a kik Amon király ellen pártot ütének, és királylyá tevé a föld népe Jósiást az ő fiát helyette.

25 Но народ земли перебил всех, бывших в заговоре против царя Амона, и воцарил народ земли Иосию, сына его, вместо него.

25. Але народ землї повбивав усїх, що були в змові проти царя Амона; і постановив народ царем Йосію, сина його замість його.