30 luku

Hiskian järjestämä pääsiäisjuhla.

1. Hiskia lähetti sanansaattajat kaikkeen Israeliin ja Juudaan ja kirjoitti myös kirjeet Efraimiin ja Manasseen, että he tulisivat Herran temppeliin Jerusalemiin viettämään pääsiäistä Herran, Israelin Jumalan, kunniaksi.

1. Ja Jehiskia lähetti kaiken Israelin ja Juudan tykö, ja kirjoitti kirjat Ephraimille ja Manasselle, että heidän piti tuleman Herran huoneesen Jerusalemiin, pitämään Herralle Israelin Jumalalle pääsiäistä.

1. JA Jehiskia lähetti caiken Judan ja Israelin tygö ja kirjoitti kirjan Ephraimin ja Manassen tygö että heidän piti tuleman HERran huoneseen Jerusalemijn pitämän HERralle Israelin Jumalalle Pääsiäistä.

1 And Hezekiah sent to all Israel and Judah and wrote letters also to Ephraim and Manasseh, that they should come to the house of Jehovah at Jerusalem, to keep the Passover to Jehovah, the God of Israel.

1. And Hezekiah sent to all Israel and Judah, and wrote letters also to Ephraim and Manasseh, that they should come to the house of the LORD at Jerusalem, to keep the passover unto the LORD God of Israel.

1. Siden sendte Ezekias til al Israel og Juda og skrev ogsaa Breve til Efraim og Manasse, at de skulde komme til Herrens Hus i Jerusalem, at holde Herren, Israels Gud, Paaske.

1. Och Jehiskia sände ut till hela Israel och Juda, och skref bref till Ephraim och Manasse, att de skulle komma till Herrans hus i Jerusalem, och hålla Passah Herranom Israels Gud.

1. Ja Hiskia läkkitas keige Israeli ja Juda jure ja kirjotas ka Ewraimi ja Manasse jure ramatud, et nemmad piddid Jehowa kotta tullema Jerusalemma, Pasa piddama Jehowale Israeli Jummalale.

1. Ezekijas parašė ir išsiuntinėjo laiškus Izraeliui, Judui, Efraimui bei Manasui, kad atvyktų į Viešpaties namus Jeruzalėje švęsti Paschos Viešpačiui, Izraelio Dievui.

1. Und Hiskia sandte hin zum ganzen Israel und Juda und schrieb Briefe an Ephraim und Manasse, daß sie kämen zum Hause des HERRN gen Jerusalem, Passah zu halten dem HERRN, dem Gott Israels.

1. Puis Ézéchias envoya vers tout Israël et Juda; et il écrivit même des lettres à Éphraïm et à Manassé, pour qu'ils vinssent à la maison de l'Éternel, à Jérusalem, célébrer la pâque en l'honneur de l'Éternel, le Dieu d'Israël.

1. ENVIÓ también Ezequías por todo Israel y Judá, y escribió cartas a Efraim y Manasés, que viniesen a Jerusalem a la casa de Jehová, para celebrar la páscua a Jehová Dios de Israel.

1 Daarna zond Jehizkia tot het ganse Israel en Juda, en schreef ook brieven tot Efraim en Manasse, dat zij zouden komen tot het huis des HEEREN te Jeruzalem, om den HEERE, den God Israels, pascha te houden.

1. Potem rozesłał Ezechyjasz do wszystkiego Izraela i do Judy; także też listy napisał do Efraima i do Manasesa, aby przyszli do domu Paóskiego do Jeruzalemu i obchodzili święto przejścia Panu, Bogu Izraelskiemu.

1. És külde Ezékiás az egész Izráelhez és Júdához, sőt Efraimnak és Manassénak is íra leveleket, hogy jönnének el az Úr házához Jeruzsálembe, hogy megtartanák a páskhát [1†] az Úrnak, Izráel Istenének.

1 И послал Езекия по всей земле Израильской и Иудее, и письма писал к Ефрему и Манассии, чтобы пришли в дом Господень, в Иерусалим, для совершения пасхи Господу Богу Израилеву.

1. І послав Езекія по всїй землї Ізраїлській і Юдеї, і писав листи до Ефраїма й Манассії, щоб прийшли в дом Господнїй в Ерусалим справляти паску Господеві, Богові Ізрайлевому.

2. Ja kuningas, hänen päämiehensä ja kaikki Jerusalemin seurakunta päättivät viettää pääsiäistä toisessa kuussa,

2. Ja kuningas piti neuvoa ylimmäistensä kanssa ja koko seurakunnan kanssa Jerusalemissa, pääsiäisen pitämisestä toisena kuukautena.

2. Ja Cuningas piti neuwon ylimmäistens cansa ja coco seuracunnan cansa Jerusalemis pidettä Pääsiäistä toisna Cuucautena.

2 For the king had taken counsel and his rulers and all the assembly in Jerusalem, to keep the Passover in the second month.

2. For the king had taken counsel, and his princes, and all the congregation in Jerusalem, to keep the passover in the second month.

2. Thi Kongen havde holdt et Raad med sine Fyrster og hele Forsamlingen i Jerusalem, at de vilde holde Paaske i den anden Maaned.

2. Och Konungen höll ett råd med sina öfversta, och med hela menighetene i Jerusalem, till att hålla Passah i dem andra månadenom.

2. Ja kunningas piddas nou omma würstidega ja keige koggodussega Jerusalemmas, et nemmad Pasa piddid piddama teisel kuul.

2. Karalius, kunigaikščiai ir Jeruzalės gyventojai sutarė švęsti Paschą antrąjį mėnesį.

2. Und der König hielt einen Rat mit seinen Obersten und der ganzen Gemeinde zu Jerusalem, das Passah zu halten im zweiten Monat.

2. Le roi, et ses chefs et toute l'assemblée, avaient résolu en conseil, à Jérusalem, de célébrer la pâque au second mois;

2. Y el rey tomó consejo con sus príncipes, y con toda la congregación en Jerusalem, para hacer la páscua en el mes segundo.

2 Want de koning had raad gehouden met zijn oversten en de ganse gemeente te Jeruzalem, om het pascha te houden, in de tweede maand.

2. Bo uradził król i książęta jego i wszystko zgromadzenie w Jeruzalemie, aby obchodzili święto przejścia miesiąca wtórego;

2. És tanácsot tarta a király és fejedelmei s az egész gyülekezet Jeruzsálemben, hogy a második [2†] hónapban tartsák meg a páskhát.

2 И положили на совете царь и князья его и все собрание в Иерусалиме – совершить пасху во второй месяц,

2. І постановили на радї царь і старшини його й уся Ерусалимська громада сьвяткувати паску другого місяця,

3. sillä he eivät voineet viettää sitä silloin heti, koska pappeja ei ollut pyhittäytynyt riittävää määrää eikä kansa ollut kokoontunut Jerusalemiin.

3. Sillä ei he taitaneet sitä pitää siihen aikaan, sillä papit ei olleet vielä täydellisesti pyhittäneet itseänsä, eikä kansa ollut tullut kokoon Jerusalemiin.

3. Sillä ei he tainnet sitä pitä sijhen aican sillä Papit ei ollet wielä täydellisest pyhitetyt eikä Canssa ollut tullut cocon Jerusalemijn.

3 For they could not keep it at that time, because the priests had not made themselves holy in sufficient number, neither had the people gathered themselves together to Jerusalem.

3. For they could not keep it at that time, because the priests had not sanctified themselves sufficiently, neither had the people gathered themselves together to Jerusalem.

3. Thi de kunde ikke holde den til den rette Tid; thi Præsterne havde ikke helliget sig i tilstrækkeligt Antal, og Folket var ikke samlet til Jerusalem.

3. Förty de kunde icke hålla det på den samma tiden, derföre att Presterna icke nog helgade voro, och folket icke ännu tillhopakommet var till Jerusalem.

3. Sest nemmad ei woind sedda mitte sel aial piddada, sepärrast et preestrid ei olnud ennast mitte kül pühhitsenud, ja et rahwas ei olnud mitte koggunud Jerusalemma.

3. Jie negalėjo jos švęsti laiku dėl to, kad dar nebuvo pasišventinęs pakankamas kunigų skaičius ir Jeruzalėje nebuvo susirinkę žmonės.

3. Denn sie konnten's nicht halten zur selben Zeit, darum daß der Priester nicht genug geheiligt waren und das Volk noch nicht zuhauf gekommen war gen Jerusalem.

3. Car on n'avait pas pu la célébrer en son temps, parce qu'il n'y avait pas assez de sacrificateurs sanctifiés, et que le peuple n'était pas rassemblé à Jérusalem.

3. Porque entónces no la podían hacer, por cuanto no había hartos sacerdotes santificados, ni el pueblo estaba congregado en Jerusalem.

3 Want zij hadden het niet kunnen houden te dierzelfder tijd, omdat de priesteren zich niet genoeg geheiligd hadden, en het volk zich niet verzameld had te Jeruzalem.

3. Gdyż nie mogli obchodzić czasu swego, przeto, iż kapłanów poświęconych nie było, ile ich było potrzeba, i lud nie był zgromadzony do Jeruzalemu.

3. Mert azt akkor nem tarthatták meg, mert a papok nem szentelhették meg magokat kellő számban, s a nép sem gyűlt vala össze Jeruzsálemben.

3 ибо не могли совершить ее в свое время, потому что священники еще не освятились в достаточном числе и народ не собрался в Иерусалим.

3. Бо не могли справляти її в свій час через те, що сьвященники ще не висьвятились в довільній скількостї, і народ не зійшовся в Ерусалим.

4. Tämä kelpasi kuninkaalle ja kaikelle seurakunnalle,

4. Ja tämä kelpasi kuninkaalle ja koko seurakunnalle.

4. Ja tämä kelpais Cuningalle ja coco seuracunnalle.

4 And the thing was right in the eyes of the king and of all the assembly.

4. And the thing pleased the king and all the congregation.

4. Og den Sag syntes ret for Kongens Øjne og for den ganske Forsamlings Øjne.

4. Och det täcktes Konungenom väl, och hela menighetene.

4. Ja se assi olli öige kunninga melest ja keige koggodusse melest.

4. Tas sumanymas patiko karaliui ir visiems žmonėms.

4. Und es gefiel dem König wohl und der ganzen Gemeinde,

4. La chose plut au roi et à toute l'assemblée;

4. Esto agradó al rey, y a toda la multitud.

4 En deze zaak was recht in de ogen des konings, en in de ogen der ganse gemeente.

4. A podobała się ta rzecz królowi i wszystkiemu zgromadzeniu.

4. És e dolog igen tetszék mind a királynak, mind az egész gyülekezetnek.

4 И понравилось это царю и всему собранию.

4. І припало се до вподоби, цареві і всїй громадї.

5. ja niin he päättivät kuuluttaa koko Israelissa Beersebasta Daaniin saakka, että oli tultava Jerusalemiin viettämään pääsiäistä Herran, Israelin Jumalan, kunniaksi. Sillä sitä ei oltu vietetty joukolla, niinkuin kirjoitettu oli.

5. Ja he toimittivat niin, että se kuulutettiin kaikessa Israelissa Bersebasta Daniin asti, tulemaan ja pitämään Herralle Israelin Jumalalle pääsiäistä Jerusalemissa; sillä ei se pidetty suureen aikaan, niinkuin kirjoitettu on.

5. Ja he toimitit nijn että se cuulutettin caikes Israelis Bersebast Danin asti tuleman ja pitämän HERralle Israelin Jumalalle Pääsiäistä Jerusalemis: sillä ei se pidetty suuren aican nijncuin kirjoitettu on.

5 So they established a decree to make proclamation throughout all Israel, from Beer-sheba even to Dan, that they should come to keep the Passover to Jehovah, the God of Israel, at Jerusalem. For they had not kept it in great numbers in such sort as it is written.

5. So they established a decree to make proclamation throughout all Israel, from Beersheba even to Dan, that they should come to keep the passover unto the LORD God of Israel at Jerusalem: for they had not done it of a long time in such sort as it was written.

5. Og de toge den Bestemmelse, at de vilde lade udraabe igennem al Israel fra Beersaba og indtil Dan, at de skulde komme og holde Herren, Israels Gud, Paaske i Jerusalem; thi de havde ikke holdt den i noget stort Antal, som det var foreskrevet.

5. Och de beställde, att det så utropadt vardt i hela Israel, ifrå BerSeba allt intill Dan, att de skulle komma och hålla Passah Herranom Israels Gud i Jerusalem; ty de hade i långan tid icke hållit det, såsom det skrifvet står.

5. Ja nem̃mad seädsid se asja, et sanna piddi käima keik Israeli-maad läbbi Peersebast Tanist sadik, et nemmad piddid tullema Pasa piddama Jehowale Israeli Jummalale Jerusalemmas; sest nemmad es olle surema hulga polest mitte sedda piddand nenda, kui kirjotud on .

5. Jie nutarė pranešti visam Izraeliui nuo Beer Šebos iki Dano, kad ateitų švęsti Paschos Viešpačiui, Izraelio Dievui, į Jeruzalę, nes jie seniai nebuvo šventę Paschos taip, kaip parašyta.

5. und sie bestellten, daß solches ausgerufen würde durch ganz Israel von Beer-Seba an bis gen Dan, daß sie kämen, Passah zu halten dem HERRN, dem Gott Israels, zu Jerusalem; denn es war lange nicht gehalten, wie es geschrieben steht.

5. Et ils décidèrent de publier par tout Israël, depuis Béer-Shéba jusqu'à Dan, qu'on vînt célébrer la pâque à l'Éternel, le Dieu d'Israël, à Jérusalem; car depuis longtemps ils ne l'avaient pas célébrée conformément à ce qui est écrit.

5. Y determinaron de hacer pasar pregón por todo Israel desde Beer-seba hasta Dan, para que viniesen a hacer la páscua a Jehová Dios de Israel en Jerusalem: porque en mucho tiempo no la habían hecho como estaba escrito.

5 Zo stelden zij zulks, dat men een stem door gans Israel, van Ber-seba tot Dan, zou laten doorgaan, opdat zij zouden komen om het pascha den HEERE, den God Israels, te houden in Jeruzalem; want zij hadden het in lang niet gehouden, gelijk het geschreven was.

5. I postanowili, aby obwołano po wszystkim Izraelu, od Beersaby aż do Dan, żeby się zeszli na obchód święta przejścia Panu, Bogu Izraelskiemu, do Jeruzalemu; albowiem już go dawno nie obchodzili, jako było napisane.

5. Elhatározták tehát, hogy kihirdetik egész Izráelben Beersebától fogva Dánig, hogy jőjjenek Jeruzsálembe páskhát szentelni az Úrnak, Izráel Istenének, mert már régóta nem tartották meg úgy, a mint megiratott.

5 И определили объявить по всему Израилю, от Вирсавии до Дана, чтобы шли в Иерусалим для совершения пасхи Господу Богу Израилеву, потому что давно не совершали ее , как предписано.

5. І постановили оповістити по всьому Ізраїлї, від Бирсабиї до Дана, щоб йшли в Ерусалим справляти паску Господеві, Богові Ізрайлевому, бо вже давно не справляли її так, як було взаконено.

6. Juoksijat kulkivat, mukanaan kuninkaan ja hänen päämiestensä kirjeet, halki koko Israelin ja Juudan ja julistivat kuninkaan käskystä: Te israelilaiset, palatkaa Herran, Aabrahamin, Iisakin ja Israelin Jumalan, tykö, että hän palajaisi niiden tykö, jotka teistä ovat säilyneet ja pelastuneet Assurin kuningasten käsistä.

6. Ja sanansaattajat menivät kirjain kanssa, kuninkaan ja hänen päämiestensä kädestä, kaiken Israelin ja Juudan lävitse kuninkaan käskystä, ja sanoivat: te Israelin lapset, kääntäkäät teitänne Herran Abrahamin, Isaakin ja Israelin Jumalan tykö, niin hän kääntää itsensä päässeiden tykö, jotka vielä ovat jääneet Assyrian kuninkaan kädestä.

6. JA sanansaattajat menit kirjoitusten cansa Cuningan ja ylimmäisten kädest caiken Israelin ja Judan läpidze Cuningan käskyst ja sanoit: te Israelin lapset käändäkät teitän HERran Abrahamin Isaachin ja Israelin Jumalan tygö nijn hän käändä idzens pääsnyitten tygö jotca wielä owat jäänet Assyrian Cuningan kädest.

6 So the posts went with the letters from the king and his rulers throughout all Israel and Judah and according to the commandment of the king, saying, You* sons of Israel, turn again to Jehovah, the God of Abraham, Isaac and Israel, that he may return to the remnant of you* who escaped out of the hand of the kings of Assyria.

6. So the posts went with the letters from the king and his princes throughout all Israel and Judah, and according to the commandment of the king, saying, Ye children of Israel, turn again unto the LORD God of Abraham, Isaac, and Israel, and he will return to the remnant of you, that are escaped out of the hand of the kings of Assyria.

6. Og Løberne gik med Breve fra Kongens og hans Øversters Haand igennem al Israel og Juda og efter Kongens Befaling og sagde: I Israels Børn! vender om til Herren, Abrahams, Isaks og Israels Gud, saa skal han vende sig om til de undkomne, som ere blevne tilovers for eder fra Assyriens Kongers Haand.

6. Och båden gingo åstad med brefven ifrå Konungens och hans öfverstars hand, igenom hela Israel och Juda, efter Konungens befallning, och sade: I Israels barn, vänder eder om till Herran, Abrahams, Isaacs och Israels Gud, så varder han sig vändandes till de undsluppna, som ännu återlefde äro ifrå Konungens hand i Assur;

6. Ja jooksiad Kässud läksid ramatuttega kunninga ja temma würstide käest keik Israeli ja Juda-maad läbbi, ja kunninga kässo järrele, ja ütlesid: # Israeli lapsed, pöörge jälle Jehowa, Abraami, Isaaki ja Israeli Jummala pole, siis pörab ta nende pole, kes ärrapeäsnud, mis teile üllejänud Assuri kunningatte käest.

6. Karaliaus ir kunigaikščių paskirti šaukliai vaikščiojo su laiškais po visą Izraelį ir Judą, kaip karalius buvo įsakęs, skelbdami: ‘‘Izraelitai, gręžkitės į Viešpatį, Abraomo, Izaoko ir Jokūbo Dievą, ir Jis grįš pas jus, išlikusius iš Asirijos karalių rankos.

6. Und die Läufer gingen hin mit den Briefen von der Hand des Königs und seiner Obersten durch ganz Israel und Juda nach dem Befehl des Königs und sprachen: Ihr Kinder Israel, bekehrt euch zu dem HERRN, dem Gott Abrahams, Isaaks und Israels, so wird er sich kehren zu den Entronnenen, die noch übrig unter euch sind aus der Hand der Könige von Assyrien.

6. Les coureurs allèrent donc avec des lettres de la part du roi et de ses chefs, par tout Israël et Juda, en disant, selon que le roi l'avait commandé: Enfants d'Israël, retournez à l'Éternel, le Dieu d'Abraham, d'Isaac et d'Israël, et il reviendra vers le reste d'entre vous qui est échappé de la main des rois d'Assyrie.

6. Y fueron correos con cartas de la mano del rey y de sus príncipes por todo Israel y Judá, como el rey lo había mandado, y decían: Hijos de Israel, volvéos a Jehová el Dios de Abraham, de Isaac, y de Israel, y él se volverá a los restos que os han quedado de la mano de los reyes de Asiria.

6 De lopers dan gingen henen met de brieven van de hand des konings en zijner vorsten, door gans Israel en Juda, en naar het gebod des konings, zeggende: Gij, kinderen Israels, bekeert u tot den HEERE, den God van Abraham, Izak en Israel, zo zal Hij Zich keren tot de ontkomenen, die ulieden overgebleven zijn uit de hand der koningen van Assyrie.

6. Przetoż posłowie szli z listami od króla i od książąt jego po wszystkim Izraelu i Judzie z rozkazem królewskiem, mówiąc: Synowie Izraelscy! nawróćcie się do Pana, Boga Abrahamowego, Izaakowego, i Izraelowego, a on się nawróci do ostatków, które z was uszły z rąk królów Assyryjskich.

6. Elmenének azért a híradók a király levelével és a fejedelmekével az egész Izráelhez és Júdához, és a király parancsolatjából ezt mondják vala: Izráel fiai! térjetek meg az Úrhoz, Ábrahámnak, Izsáknak és Izráelnek Istenéhez s ő is megtér a maradékhoz, [3†] mely megmaradt még köztetek az Assiriabeli királyok kezétől.

6 И пошли гонцы с письмами от царя и от князей его по всей земле Израильской и Иудее, и по повелению царя говорили: дети Израиля! обратитесь к Господу Богу Авраама, Исаака и Израиля, и Он обратится к остатку, уцелевшему у вас от руки царей Ассирийских.

6. І пійшли посланцї з листами від царя і від старшини його по всїй землї Ізраїлській та Юдеї й говорили з наказу царя: Дїти Ізрайлеві! навернїться до Господа, Бога Авраамового, Ізаакового та Ізрайлевого, а він обернеться до того останку споміж вас, що уйшли руки царів Ассирийських.

7. Älkää olko niinkuin teidän isänne ja veljenne, jotka olivat uskottomat Herralle, isiensä Jumalalle, niin että hän antoi teidät häviön omiksi, niinkuin te itse näette.

7. Ja älkäät olko niinkuin isänne ja niinkuin veljenne, jotka väärin tekivät Herraa isäinsä Jumalaa vastaan; ja hän antoi heidät hävitykseksi, niinkuin te itse näette.

7. Ja älkät olco nijncuin teidän Isän ja weljen cuin wäärin teit HERra teidän Isäin Jumalata wastan ja hän andoi heidän häwityxexi nijncuin te idze näette.

7 And be you* not like your* fathers and like your* brothers, who trespassed against Jehovah, the God of their fathers, so that he gave them up to desolation, as you* see.

7. And be not ye like your fathers, and like your brethren, which trespassed against the LORD God of their fathers, who therefore gave them up to desolation, as ye see.

7. Og værer ikke som eders Fædre og som eders Brødre, der forgrebe sig imod Herren, deres Fædres Gud; derfor gav han dem hen til en Ødelæggelse, saaledes som I se.

7. Och varer icke såsom edre fäder och bröder, som sig emot Herran deras fäders Gud förtagit hafva; och han gaf dem till en förödelse, såsom I sjelfve sen.

7. Ja ärge olge mitte kui teie wannemad ja kui teie wennad olnud , kes wallatust teinud Jehowa omma wannematte Jummala wasto: sepärrast on ta neid ärraannud ärrahäwwitada, nenda kui teie näte.

7. Nebūkite kaip jūsų tėvai ir broliai, kurie nusikalto Viešpačiui, savo tėvų Dievui, todėl Jis juos atidavė sunaikinti, kaip patys matote.

7. Und seid nicht wie eure Väter und Brüder, die sich am HERRN, ihrer Väter Gott, vergriffen, daß er sie dahingab in die Verwüstung, wie ihr selber seht.

7. Ne soyez pas comme vos pères, ni comme vos frères, qui ont péché contre l'Éternel, le Dieu de leurs pères, de sorte qu'il les a mis en désolation, comme vous le voyez.

7. No seais como vuestros padres, y como vuestros hermanos, que se rebelaron contra Jehová el Dios de sus padres, y él los entregó en asolamiento, como vosotros veis.

7 En zijt niet als uw vaders en als uw broeders, die tegen den HEERE, den God hunner vaderen, overtreden hebben; waarom Hij hen tot verwoesting overgegeven heeft, gelijk als gij ziet.

7. I nie bądźcie jako ojcowie wasi, i jako bracia wasi, którzy wystąpili przeciwko Panu, Bogu ojców swoich; i podał ich w spustoszenie, jako sami widzicie.

7. És ne legyetek olyanok, mint a ti atyáitok és atyátokfiai, a kik vétkeztek volt az Úr ellen, atyáik [4†] Istene ellen és elpusztította őket, a mint ti magatok látjátok.

7 И не будьте таковы, как отцы ваши и братья ваши, которые беззаконно поступали пред Господом Богом отцов своих; и Он предал их на опустошение, как вы видите.

7. І не будьте такі, як батьки ваші та брати ваші, що вели себе беззаконно перед Господом, Богом отцїв ваших; і він віддав їх на спустошеннє, як самі бачите.

8. Älkää siis olko niskureita niinkuin teidän isänne; ojentakaa kätenne Herralle ja tulkaa hänen pyhäkköönsä, jonka hän on pyhittänyt ikuisiksi ajoiksi, ja palvelkaa Herraa, teidän Jumalaanne, että hänen vihansa hehku kääntyisi teistä pois.

8. Niin älkäät nyt olko uppiniskaiset, niinkuin teidän isänne, mutta antakaat kättä Herralle ja tulkaat hänen pyhäänsä, jonka hän on pyhittänyt ijankaikkisesti, ja palvelkaat Herraa Jumalaanne, niin hänen vihansa julmuus kääntyy teistä pois.

8. Nijn älkät olco uppiniscaiset (nijncuin teidän Isän mutta andacat HERralle teidän käten ja tulcat hänen Pyhääns jonga hän on pyhittänyt ijancaickisest ja palwelcat HERra teidän Jumalatan nijn hänen wihans julmuus käändy teistä pois.

8 Now be you* not stiff-necked, as your* fathers were, but yield yourselves to Jehovah and enter into his sanctuary, which he has made holy everlasting and serve Jehovah your* God, that his fierce anger may turn away from you*.

8. Now be ye not stiffnecked, as your fathers were, but yield yourselves unto the LORD, and enter into his sanctuary, which he hath sanctified for ever: and serve the LORD your God, that the fierceness of his wrath may turn away from you.

8. Nu, forhærder ikke eders Nakke som eders Fædre, giver Herren Haanden og kommer til hans Helligdom, som han har helliget evindelig, og tjener Herren eders Gud, saa skal hans strenge Vr ede vende sig fra eder.

8. Så varer nu icke halsstyfve, såsom edra fäder; utan räcker Herranom edra hand, och kommer till hans helgedom, den han helgat hafver till evig tid; och tjener Herranom edrom Gud, så vänder sig hans vredes grymhet ifrån eder.

8. Ärge tehke nüüd om̃a kaela mitte kangeks, nenda kui teie wannemad; andke kät Jehowale ja tulge temma pühha paika, mis ta pühhitsenud iggaweste, ja tenige Jehowat omma Jummalat, siis pörab ta tulline wihha teie peält ärra.

8. Nebūkite kietasprandžiai kaip jūsų tėvai! Paveskite save Viešpačiui ir ateikite į Jo šventyklą, kurią Jis pašventino amžiams, ir tarnaukite Viešpačiui, savo Dievui, kad Jo didžioji rūstybė nusisuktų nuo jūsų.

8. So seid nun nicht halsstarrig wie eure Väter; sondern gebt eure Hand dem HERRN und kommt zu seinem Heiligtum, das er geheiligt hat ewiglich, und dient dem HERRN, eurem Gott, so wird sich der Grimm seines Zorns von euch wenden.

8. Maintenant, ne roidissez pas votre cou, comme vos pères; tendez la main vers l'Éternel, venez à son sanctuaire, qu'il a consacré pour toujours, servez l'Éternel, votre Dieu, et l'ardeur de sa colère se détournera de vous.

8. Por tanto ahora no endurezcáis vuestra cerviz, como vuestros padres: dad la mano a Jehová; y veníd a su santuario, el cual él ha santificado para siempre: y servíd a Jehová vuestro Dios, y la ira de su furor se apartará de vosotros:

8 Verhardt nu ulieder nek niet, gelijk uw vaderen; geeft den HEERE de hand, en komt tot Zijn heiligdom, hetwelk Hij geheiligd heeft tot in eeuwigheid, en dient den HEERE, uw God; zo zal de hitte Zijns toorns van u afkeren.

8. Teraz tedy nie zatwardzajcie karku waszego, jako ojcowie wasi: dajcie rękę Panu, a pójdźcie do świątnicy jego, którą poświęcił na wieki, i służcie Panu, Bogu waszemu, a odwróci się od was gniew popędliwości jego.

8. Most azért meg ne keményítsétek nyakatokat, mint a ti [5†] atyáitok; adjatok kezet az Úrnak, és bemenvén az ő szent helyébe, a melyet megszentelt örökké, szolgáljatok az Úrnak, a ti Istenteknek, és elfordul rólatok haragja.

8 Ныне не будьте жестоковыйны, как отцы ваши, покоритесь Господу и приходите во святилище Его, которое Он освятил навек; и служите Господу Богу вашему, и Он отвратит от вас пламень гнева Своего.

8. Не будьте тепер тугошиями, як батьки ваші, покорітесь Господеві і приходьте до сьвятинї його, що він посьвятив її по віки; і служіть Господеві, Богові вашому, а він відверне від вас огонь гнїву свого.

9. Sillä jos te palajatte Herran tykö, saavat teidän veljenne ja poikanne osakseen laupeuden voittajiltaan ja voivat palata takaisin tähän maahan. Sillä Herra, teidän Jumalanne, on armollinen ja laupias, eikä hän käännä kasvojansa pois teistä, jos te palajatte hänen tykönsä.

9. Sillä jos te käännytte Herran tykö, niin veljenne ja lapsenne saavat armon niiden edessä, jotka heitä vankina pitävät, että he tulevat tähän maahan jälleen; sillä Herra teidän Jumalanne on armollinen ja laupias, ja ei käännä kasvojansa pois teistä, jos te käännytte hänen tykönsä.

9. Ja jos te käännätte teitän HERran tygö nijn teidän weljen ja lapsen saawat armon nijden edes jotca heitä fangina pitäwät että he tulewat tähän maahan jällens: sillä HERra teidän Jumalan on armollinen ja laupias ja ei käännä caswojans pois teistä jos te käännätte teidän hänen tygöns.

9 For if you* turn again to Jehovah, your* brothers and your* sons will find compassion before those who led them captive and will come again into this land. For Jehovah your* God is gracious and merciful and will not turn away his face from you*, if you* return to him.

9. For if ye turn again unto the LORD, your brethren and your children shall find compassion before them that lead them captive, so that they shall come again into this land: for the LORD your God is gracious and merciful, and will not turn away his face from you, if ye return unto him.

9. Thi naar I omvende eder til Herren, skulle eders Brødre og eders Børn finde Barmhjertighed for deres Ansigt, som holde dem fangne, saa at de skulle komme tilbage til dette Land; thi Herren eders Gud er naadig og barmhjertig og skal ikke lade sit Ansigt vige fra eder, dersom I omvende eder til ham.

9. Förty, om I omvänden eder till Herran, så skola edra bröder och barn få barmhertighet för dem som dem fångna hålla, så att de skola komma åter i detta land igen; ty Herren edar Gud är nådelig och barmhertig, och varder icke vändandes sitt ansigte ifrån eder, om I omvänden eder till honom.

9. Sest kui teie ennast Jehowa pole pörate, siis sawad teie wennad ja teie lapsed hallastust leidma nende eest, kes neid wangis peawad, et nemmad taggasi tullewad seie male: sest Jehowa teie Jummal on armolinne ja halleda süddamega, ja ei pöra omma Palge teie poolt mitte ärra, kui teie temma pole pörate.

9. Jei gręšitės į Viešpatį, jūsų broliai ir sūnūs ras pasigailėjimą akyse tų, kurie juos išvedė, ir sugrįš į šitą šalį; nes maloningas ir gailestingas yra Viešpats, jūsų Dievas. Jis jūsų neatstums, jei sugrįšite pas Jį’‘.

9. Denn so ihr euch bekehrt zu dem HERRN, so werden eure Brüder und Kinder Barmherzigkeit haben vor denen, die sie gefangen halten, daß sie wieder in dies Land kommen. Denn der HERR, euer Gott, ist gnädig und barmherzig und wird sein Angesicht nicht von euch wenden, so ihr euch zu ihm bekehrt.

9. Car si vous retournez à l'Éternel, vos frères et vos fils trouveront miséricorde auprès de ceux qui les ont emmenés captifs, et ils reviendront en ce pays, parce que l'Éternel, votre Dieu, est clément et miséricordieux; et il ne détournera point sa face de vous, si vous revenez à lui.

9. Porque si os volviereis a Jehová, vuestros hermanos y vuestros hijos hallarán misericordia delante de los que los tienen cautivos, y volverán a esta tierra: porque Jehová vuestro Dios es clemente, y misericordioso, y no volverá de vosotros su rostro, si vosotros os volviereis a él.

9 Want als gij u bekeert tot den HEERE, zullen uw broederen en uw kinderen barmhartigheid vinden voor het aangezicht dergenen, die hen gevangen hebben, zodat zij in dit land zullen wederkomen; want de HEERE, uw God, is genadig en barmhartig, en zal het aangezicht van u niet afwenden, zo gij u tot Hem bekeert.

9. Albowiem jeźli się nawrócicie do Pana, bracia wasi, i synowie wasi miłosierdzie otrzymają u tych, którzy ich zawiedli w niewolę, tak, iż się nawrócą do tej ziemi; miłosierny bowiem, i dobrotliwy jest Pan, Bóg wasz, a nie odwróci od was oblicza swe go, jeźli się nawrócicie do niego.

9. Mert hogy ha ti megtéréndetek az Úrhoz, a ti atyátokfiai és fiaitok kegyelmet találnak azoknál a kik őket fogságba vitték, [6†] és megtérnek [7†] erre a földre, mert irgalmas és kegyelmes az Úr, a ti Istentek, és nem fordítja el orczáját tőletek, ha ő hozzá megtéréndetek.

9 Когда вы обратитесь к Господу, тогда братья ваши и дети ваши будут в милости у пленивших их и возвратятся в землю сию, ибо благ и милосерд Господь Бог ваш и не отвратит лица от вас, если вы обратитесь к Нему.

9. Коли ви обернетесь до Господа, тодї брати ваші й дїти ваші знайдуть собі ласку в тих, що забрали їх в полон, і вернуться вони в сей край, бо Господь, Бог ваш, милосерний й добротливий, і не відверне лиця від вас, як ви обернетесь до його.

10. Ja juoksijat kulkivat kaupungista kaupunkiin Efraimin ja Manassen maassa ja aina Sebuloniin saakka. Mutta heille naurettiin ja heitä pilkattiin.

10. Ja sanansaattajat menivät yhdestä kaupungista niin toiseen Ephraimin ja Manassen maalla Sebuloniin asti; mutta ne nauroivat ja pilkkasivat heitä.

10. Ja sanansaattajat menit yhdest Caupungist nijn toiseen Ephraimin ja Manassen maalla Sebulonin asti mutta ne nauroit ja pilckaisit heitä.

10 So the posts passed from city to city through the country of Ephraim and Manasseh, even to Zebulun. But they laughed them to scorn and mocked them.

10. So the posts passed from city to city through the country of Ephraim and Manasseh even unto Zebulun: but they laughed them to scorn, and mocked them.

10. Og Løberne gik fra den ene Stad til den anden i Efraims og Manasses Land og indtil Sebulon; men man lo ad dem og bespottede dem.

10. Och båden gingo ifrå den ena staden till den andra, i Ephraims och Manasse land, och allt intill Sebulon; men de gjorde gabb utaf dem, och bespottade dem.

10. Ja need jooksiad kässud käisid ühhest liñnast teise Ewraimi ja Manasse maad läbbi Sebulonist sadik: ja nemmad naersid neid ja hirwitasid neid.

10. Šaukliai ėjo iš miesto į miestą per Efraimo ir Manaso žemes iki Zabulono, bet šie juos išjuokė ir tyčiojosi iš jų.

10. Und die Läufer gingen von einer Stadt zur andern im Lande Ephraim und Manasse und bis gen Sebulon; aber sie verlachten sie und spotteten ihrer.

10. Les coureurs passaient ainsi de ville en ville, par le pays d'Éphraïm et de Manassé, et jusqu'à Zabulon; mais l'on se moquait d'eux et l'on s'en raillait.

10. Y así pasaban los correos de ciudad en ciudad por la tierra de Efraim y Manasés hasta Zabulon: mas ellos se reían y burlaban de ellos.

10 Zo gingen de lopers door, van stad tot stad, door het land van Efraim en Manasse, tot Zebulon toe; doch zij belachten hen, en bespotten hen.

10. A gdy oni posłowie chodzili od miasta do miasta przez ziemię Efraimową o Manasesową aż do Zabulon, naśmiewali się z nich, i szydzili z nich.

10. Mikor pedig a híradók városról-városra menének az Efraim és a Manasse földén, mind Zebulonig, nevetik és csúfolják vala őket;

10 И ходили гонцы из города в город по земле Ефремовой и Манассииной и до Завулоновой, но над ними смеялись и издевались.

10. І ходили бігцї від міста до міста по землї Ефраїмовій і Манассіїній та Забулоновій, але вони сьміялись і глузували з їх.

11. Kuitenkin Asserista, Manassesta ja Sebulonista muutamat nöyrtyivät ja tulivat Jerusalemiin.

11. Kuitenkin muutamat Asserista, Manassesta ja Sebulonista nöyryyttivät itsensä ja tulivat Jerusalemiin.

11. Cuitengin nöyrytit muutamat idzens Asserist Manassest ja Sebulonist ja tulit Jerusalemijn.

11 Nevertheless certain men of Asher and Manasseh and of Zebulun humbled themselves and came to Jerusalem.

11. Nevertheless divers of Asher and Manasseh and of Zebulun humbled themselves, and came to Jerusalem.

11. Dog nogle af Aser og Manasse og af Sebulon ydmygede sig og kom til Jerusalem.

11. Dock någre af Asser, och Manasse, och Sebulon, ödmjukade sig, och kommo till Jerusalem.

11. Agga monned mehhed Aserist ja Manassest ja Sebulonist allandasid ennast, ja tullid Jerusalemma.

11. Tačiau kai kurie iš Ašero, Manaso ir Zabulono nusižemino ir atėjo į Jeruzalę.

11. Doch etliche von Asser und Manasse und Sebulon demütigten sich und kamen gen Jerusalem.

11. Toutefois, quelques-uns d'Asser, de Manassé et de Zabulon s'humilièrent, et vinrent à Jérusalem.

11. Con todo eso algunos varones de Aser, de Manasés, y de Zabulón se humillaron, y vinieron a Jerusalem.

11 Evenwel verootmoedigden zich sommigen van Aser, en Manasse, en van Zebulon, en kwamen te Jeruzalem.

11. Wszakże niektórzy mężowie z Aser, i z Manase, i z Zabulon, ukorzywszy się przyszli do Jeruzalemu.

11. Mindazáltal némelyek az Áser, Manasse és a Zebulon nemzetségéből megalázák magokat, és eljövének Jeruzsálembe.

11 Однако некоторые из колена Асирова, Манассиина и Завулонова смирились и пришли в Иерусалим.

11. Одначе деякі з поколїння Ассерового, Манассіїного та Забулонового покорились і прийшли в Ерусалим.

12. Myöskin Juudassa vaikutti Jumalan käsi, ja hän antoi heille yksimielisen sydämen tekemään, mitä kuningas ja päämiehet olivat Herran sanan mukaan käskeneet.

12. Ja Jumalan käsi tuli myös Juudaan, että hän antoi heille yksimielisen sydämen, tekemään kuninkaan ja ylimmäisten käskyä, Herran sanan jälkeen.

12. Ja Jumalan käsi tuli Judaan että hän andoi heille yximielisen sydämen tekemän Cuningan ja ylimmäisen käskyä HERran sanan jälken.

12 Also the hand of God came upon Judah to give them one heart, to do the commandment of the king and of the rulers by the word of Jehovah.

12. Also in Judah the hand of God was to give them one heart to do the commandment of the king and of the princes, by the word of the LORD.

12. Guds Haand var og over Juda, saa at han gav, dem et Hjerte til at gøre efter Kongens og de Øverstes Bud, efter Herrens Ord.

12. Kom också Guds hand i Juda, så att han gaf dem endrägtigt hjerta, till att göra efter Konungens och de öfverstars bud, efter Herrans ord.

12. Ka Juda seas olli Jummala kässi ja andis neile ühhesugguse süddame, et nemmad kunninga ja nende würstide kässo järrele teggid Jehowa sanna möda.

12. Jude buvo Viešpaties ranka, kad duotų jiems vieną širdį vykdyti karaliaus ir kunigaikščių įsakymą pagal Viešpaties žodį.

12. Auch kam Gottes Hand über Juda, daß er ihnen gab einerlei Herz, zu tun nach des Königs und der Obersten Gebot aus dem Wort des HERRN.

12. La main de Dieu fut aussi sur Juda, pour leur donner un même cœur, afin d'exécuter le commandement du roi et des chefs, selon la parole de l'Éternel.

12. En Judá también fué la mano de Dios para darles un corazón para hacer el mandado del rey y de los príncipes, conforme a la palabra de Jehová.

12 Ook was de hand Gods in Juda, hun enerlei hart gevende, dat zij het gebod des konings en der vorsten deden, naar het woord des HEEREN.

12. W Judzie też już była ręka Boża, gdy im dał serce jedno, aby czynili rozkazanie królewskie i książąt, według słowa Paóskiego.

12. Júdában is ezt cselekedé az Istennek keze, adván beléjök egy akaratot, hogy engednének a király parancsolatjának és a fejedelmekének az Úr beszéde szerint.

12 И над Иудеею была рука Божия, даровавшая им единое сердце, чтоб исполнить повеление царя и князей, по слову Господню.

12. І була рука Божа над Юдеєю, й дала їм одно серце, щоб вволити волю царя та старшин, по слові Господньому.

13. Niin kokoontui paljon kansaa Jerusalemiin viettämään happamattoman leivän juhlaa toisessa kuussa. Se oli hyvin suuri kokous.

13. Ja paljo kansaa tuli Jerusalemiin kokoon, pitämään happamattoman leivän juhlapäivää, toisena kuukautena, sangen suuri kokous.

13. Ja paljo Canssa tuli Jerusalemijn cocon pitämän happamattoman leiwän juhlapäiwä toisna Cuucautena sangen suuri cocous.

13 And many people assembled at Jerusalem to keep the feast of unleavened bread in the second month, a very great assembly.

13. And there assembled at Jerusalem much people to keep the feast of unleavened bread in the second month, a very great congregation.

13. Og der samledes meget Folk til Jerusalem for at holde de usyrede Brøds Højtid i den anden Maaned, en saare stor Forsamling.

13. Och kom samman i Jerusalem en stor hop folk, till att hålla osyrade bröds högtidena i dem andra månadenom, en mägta stor menighet.

13. Ja Jerusalemma koggusid paljo rahwast, hapnematta leibade Pühha piddama teisel kuul, üks wägga suur koggodus.

13. Į Jeruzalę susirinko labai daug žmonių švęsti Neraugintos duonos šventės antrąjį mėnesį.

13. Und es kam zuhauf gen Jerusalem ein großes Volk, zu halten das Fest der ungesäuerten Brote im zweiten Monat, eine sehr große Gemeinde.

13. Et il s'assembla à Jérusalem un peuple nombreux, pour célébrer la fête des pains sans levain, au second mois: ce fut une fort grande assemblée.

13. Y juntáronse en Jerusalem un grande pueblo, para hacer la solemnidad de los panes sin levadura en el mes segundo, una grande congregación.

13 En te Jeruzalem verzamelde zich veel volks, om het feest der ongezuurde broden te houden, in de tweede maand, een zeer grote gemeente.

13. I zebrało się do Jeruzalemu wiele ludu, aby obchodzili święto uroczyste przaśników miesiąca wtórego; a było zgromadzenie bardzo wielkie.

13. Sok nép gyűle azért Jeruzsálembe, hogy a kovásztalan [8†] kenyerek ünnepét megtartsák a második hónapban; igen nagy gyülekezet vala.

13 И собралось в Иерусалим множество народа для совершения праздника опресноков, во второй месяц, – собрание весьма многочисленное.

13. І зібралась в Ерусалим сила народу, щоб сьвяткувати сьвято опрісночнє, другого місяця, - громада дуже велика.

14. Ja he nousivat ja poistivat alttarit Jerusalemista. Myös kaikki suitsutusalttarit he poistivat ja heittivät Kidronin laaksoon.

14. Ja he nousivat ja kukistivat alttarit, jotka olivat Jerusalemissa, ja ottivat kaikki suitsutukset pois ja heittivät Kidronin ojaan,

14. JA he nousit ja cukistit Altarit cuin olit Jerusalemis ja otit caicki suidzutuxet pois ja heitit Kidronin ojaan.

14 And they arose and took away the altars that were in Jerusalem and all the altars for incense they took away and cast them into the brook Kidron.

14. And they arose and took away the altars that were in Jerusalem, and all the altars for incense took they away, and cast them into the brook Kidron.

14. Og de gjorde sig rede og borttoge Altrene, som vare i Jerusalem, og de borttoge alle Røgelsekar og kastede dem i Kedrons Bæk.

14. Och de stodo upp, och kastade bort de altare, som i Jerusalem voro, och allt rökverk hofvo de bort och kastade uti den bäcken Kidron;

14. Ja nemmad wötsid kätte ja saatsid ärra need altarid, mis Jerusalemmas ollid , ja saatsid ärra keik suitsetamisse-riistad ja wiskasid neid Kidroni jökke.

14. Jie pašalino aukurus Jeruzalėje, visus smilkymo aukurus sudaužė ir sumetė juos į Kedrono upelį.

14. Und sie machten sich auf und taten ab die Altäre, die zu Jerusalem waren, und alle Räuchwerke taten sie weg und warfen sie in den Bach Kidron;

14. Ils se levèrent, et ils ôtèrent les autels qui étaient dans Jérusalem; ils ôtèrent aussi tous ceux où l'on brûlait de l'encens, et ils les jetèrent dans le torrent de Cédron.

14. Y levantándose quitaron los altares, que estaban en Jerusalem: y todos los altares de perfumes quitaron, y echáronlos en el arroyo de Cedrón.

14 En zij maakten zich op, en namen de altaren weg, die te Jeruzalem waren; daartoe namen zij alle rooktuig weg, hetwelk zij in de beek Kidron wierpen.

14. Tedy powstawszy znieśli ołtarze, które były w Jeruzalemie, wszystkie też ołtarze, na których kadzono, porozwalali, a wrzucili do potoku Cedron.

14. És felkelének, és elronták az oltárokat, a melyek [9†] Jeruzsálemben valának, és a füstölő oltárokat is mind elronták, és a Kidron patakába hányták.

14 И встали и ниспровергли жертвенники, которые были в Иерусалиме; и все, на чем совершаемо было курение идолам , разрушили и бросили в поток Кедрон;

14. І взялись і порозвалювали жертівники, що були в Ерусалимі; і всї, що на їх палено кадила (ідолам), повалили та повкидали в потік Кедрон.

15. Sitten he teurastivat pääsiäislampaan toisen kuun neljäntenätoista päivänä. Ja papit ja leeviläiset häpesivät ja pyhittäytyivät ja toivat polttouhreja Herran temppeliin.

15. Ja teurastivat pääsiäisen neljäntenä päivänä toisena kuukautena. Ja papit ja Leviläiset häpesivät, ja pyhittivät itsensä, ja kantoivat polttouhria Herran huoneesen,

15. Ja teurastit Pääsiäisen neljändenätoistakymmendenä päiwänä toisna Cuucautena. Ja Papit ja Lewitat häpeisit ja pyhitit idzens ja cannoit polttouhria HERran huoneseen.

15 Then they killed the Passover on the fourteenth (day) of the second month. And the priests and the Levites were ashamed and made themselves holy and brought burnt offerings into the house of Jehovah.

15. Then they killed the passover on the fourteenth day of the second month: and the priests and the Levites were ashamed, and sanctified themselves, and brought in the burnt offerings into the house of the LORD.

15. Og de slagtede Paaskelammet den fjortende Dag i den anden Maaned; og Præsterne og Leviterne bleve skamfulde, og de helligede sig og førte, Brændofre til Herrens Hus.

15. Och slagtade Passah på fjortonde dagen af den andra månaden; och Presterna och Leviterna blygdes, och helgade sig, och båro bränneoffer till Herrans hus;

15. Ja tapsid sedda Pasa-talle neljateistkümnemal teise ku päwal , ja preestrid ja Lewitid ollid häbbi pärrast ärrapunnastand ja ennast pühhitsenud, ja töid pölletamisse-ohwrid Jehowa kotta.

15. Jie pjovė Paschos avinėlį antrojo mėnesio keturioliktą dieną. Kunigai ir levitai susigėdę pasišventino ir atgabeno deginamųjų aukų į Viešpaties namus.

15. und sie schlachteten das Passah am vierzehnten Tage des zweiten Monats. Und die Priester und Leviten bekannten ihre Schande und heiligten sich und brachten die Brandopfer zum Hause des HERRN

15. Puis on immola la pâque, au quatorzième jour du second mois; car les sacrificateurs et les Lévites avaient eu honte et s'étaient sanctifiés, et ils offrirent des holocaustes dans la maison de l'Éternel.

15. Y sacrificaron la páscua a los catorce del mes segundo, y los sacerdotes y los Levitas se avergonzaron, y se santificaron, y trajeron los holocaustos a la casa de Jehová.

15 Toen slachtten zij het pascha, op den veertienden der tweede maand; en de priesters en de Levieten waren beschaamd geworden, en hadden zich geheiligd, en hadden brandofferen gebracht in het huis des HEEREN.

15. Potem ofiarowali baranka wielkanocnego, dnia czternastego, miesiąca wtórego; a kapłani i Lewitowie zawstydziwszy się, poświęcali się, a przywodzili całopalenie do domu Paóskiego.

15. És megölék a páskhabárányt a második hónap tizennegyedik napján; s a papok [10†] és Léviták megszégyenlék és megszentelék magokat, és égőáldozatokat vittek az Úr házába;

15 и закололи пасхального агнца в четырнадцатый день второго месяца. Священники и левиты устыдившись освятились и принесли всесожжения в дом Господень,

15. І закололи ягня паскальнє чотирнайцятого дня другого місяця. Сьвященникам та левітам стало сором, і вони осьвятились і принесли всепаленнє в дом Господнїй.

16. Ja he asettuivat paikoilleen, niinkuin heidän velvollisuutensa oli Jumalan miehen Mooseksen lain mukaan. Papit vihmoivat veren, otettuaan sen leeviläisten käsistä.

16. Ja seisoivat järjestyksessänsä niinkuin pitikin, Moseksen Jumalan miehen lain jälkeen. Ja papit priiskottivat Leviläisten kädestä.

16. Ja seisoit järjestyxesäns nijncuin pitikin Mosexen Jumalan miehen Lain jälken. Ja Papit prijscotit weren Lewitain kädest.

16 And they stood in their place after their order, according to the law of Moses the man of God; the priests sprinkled the blood (which they received) from the hand of the Levites.

16. And they stood in their place after their manner, according to the law of Moses the man of God: the priests sprinkled the blood, which they received of the hand of the Levites.

16. Og de stode paa deres Sted, efter deres Skik, efter Moses, den Guds Mands Lov; Præsterne stænkede Blodet, hvilket de modtoge af Leviternes, Haand.

16. Och stodo i deras ordning, såsom det sig borde, efter Mose den Guds mansens lag; och Presterna stänkte blodet af Leviternas hand.

16. Ja seisid omma paiga peäl omma wisi järrele Mosesse Jummala mehhe kässo-öppetust möda; preestrid ripputasid sedda werd Lewitide käest.

16. Jie ėjo savo tarnystę jiems įprasta tvarka, laikydamiesi Dievo vyro Mozės įstatymo; kunigai šlakstė kraują, paėmę jį iš levitų rankų.

16. und standen in ihrer Ordnung, wie sich's gebührt, nach dem Gesetz Mose's, des Mannes Gottes. Und die Priester sprengten das Blut von der Hand der Leviten.

16. Ils se tinrent, à leur place, suivant leur règle, d'après la loi de Moïse, homme de Dieu. Et les sacrificateurs répandaient le sang qu'ils recevaient de la main des Lévites.

16. Y pusiéronse en su órden conforme a su costumbre; conforme a la ley de Moisés varón de Dios, los sacerdotes esparcían la sangre de la mano de los Levitas.

16 En zij stonden in hun stand, naar hun wijze, naar de wet van Mozes, den man Gods; de priesters sprengden het bloed, dat nemende uit de hand der Levieten.

16. I stali w porządku swym według zwyczaju swego, i według zakonu Mojżesza, męża Bożego; a kapłani kropili krwią, wziąwszy ją z ręki Lewitów.

16. És kiki álla az ő helyére az ő szokások szerint és Mózesnek az Isten emberének törvénye szerint, és a papok hintik vala a vért a Léviták kezéből.

16 и стали на своем месте по уставу своему, по закону Моисея, человека Божия. Священники кропили кровью принимая ее из рук левитов.

16. І поставали на свойму місцї по порядку свойму, по закону Мойсея, чоловіка Божого. Сьвященники кропили кроввю, (беручи її) з рук левітів.

17. Sillä seurakunnassa oli monta, jotka eivät olleet pyhittäytyneet; niin leeviläiset huolehtivat pääsiäislammasten teurastamisesta kaikille, jotka eivät olleet puhtaita, ja niiden pyhittämisestä Herralle.

17. Sillä monta oli seurakunnassa, jotka ei olleet pyhittäneet itsiänsä; sentähden teurastivat Leviläiset pääsiäisen kaikkein niiden edestä, jotka ei olleet puhtaat, pyhittääksensä heitä Herralle.

17. Sillä monda oli seuracunnas jotca ei ollet pyhittänet heitäns sentähden teurastit Lewitat Pääsiäisen caickein nijden edest jotca ei ollet puhtat pyhittäxens heitä HERralle.

17 For there were many in the assembly who had not made themselves holy. Therefore the Levites had charge of killing the Passover (offerings) for everyone who was not clean, to sanctify them to Jehovah.

17. For there were many in the congregation that were not sanctified: therefore the Levites had the charge of the killing of the passovers for every one that was not clean, to sanctify them unto the LORD.

17. Thi der var mange i Forsamlingen, som ikke havde helliget sig, derfor slagtede Leviterne Paaskelammene for alle dem, som ikke vare rene, for at hellige dem for Herren.

17. Ty der voro månge i menighetene, som sig icke helgat hade; derföre slagtade Leviterna Passah för alla dem som icke rene voro, så att de Herranom helgade vordo.

17. Sest koggodusses olli paljo neid, kes ennast es olle pühhitsenud, ja Lewitid ollid Pasa-tallede tapmisse ülle keikide eest, kes ep olnud puhtad, et nemmad neid piddid Jehowale pühhitsema.

17. Daugelis iš susirinkusiųjų nebuvo pasišventinę, todėl levitai papjaudavo Paschos avinėlį už tuos, kurie buvo susitepę, kad pašventintų juos Viešpačiui.

17. Denn ihrer waren viele in der Gemeinde, die sich nicht geheiligt hatten; darum schlachteten die Leviten das Passah für alle, die nicht rein waren, daß sie dem HERRN geheiligt würden.

17. Car il y en avait une grande partie dans l'assemblée qui ne s'étaient pas purifiés; et les Lévites eurent la charge d'immoler les victimes de la pâque pour tous ceux qui n'étaient pas purs, afin de les consacrer à l'Éternel.

17. Porque aun había muchos en la congregación que no estaban santificados, y los Levitas sacrificaban la páscua por todos los que no se habían limpiado para santificarse a Jehová.

17 Want een menigte was in die gemeente, die zich niet geheiligd hadden; daarom waren de Levieten over de slachting der paaslammeren, voor iedereen, die niet rein was, om die den HEERE te heiligen.

17. A iż takich było wiele w zgromadzeniu, którzy się byli nie poświęcili, przetoż Lewitowie ofiarowali ofiary święta przejścia za każdego nieczystego, aby był poświęcony Panu.

17. Minthogy pedig igen sokan valának a gyülekezetben, a kik magokat meg nem szentelték vala, ezért a Léviták a páskhabárány megölésével foglalkozának azokért, a kik tisztátalanok voltak, hogy megszenteljék az Úrnak;

17 Так как много было в собрании таких, которые не освятились, то вместо нечистых левиты закололи пасхального агнца, для посвящения Господу.

17. А що в зборі багато було таких, що не осьвятились, то замість нечистих різали левіти ягня паскальнє задля посьвячення Господеві.

18. Sillä suurin osa kansasta, monet Efraimista ja Manassesta, Isaskarista ja Sebulonista, eivät olleet puhdistautuneet, vaan söivät pääsiäislampaan toisin, kuin kirjoitettu oli. Hiskia oli näet rukoillut heidän puolestaan sanoen: Herra, joka on hyvä, antakoon anteeksi

18. Sillä paljo kansaa oli, suuri joukko Ephraimista, Manassesta, Isaskarista ja Sebulonista, jotka ei itsiänsä puhdistaneet, vaan söivät pääsiäislampaan, ei niinkuin kirjoitettu on. Mutta Jehiskia rukoili heidän edestänsä ja sanoi: Herra, joka on hyvä, hän olkoon armollinen heille.

18. JA paljo Canssa oli Ephraimist Manassest Isascharist ja Sebulonist jotca ei ollet puhtat mutta he söit Pääsiäis lamban ei nijncuin kirjoitettu on: Sillä Jehiskia rucoili heidän edestäns ja sanoi: HERra joca on hywä hän on armollinen heille/

18 For a multitude of the people, even many of Ephraim and Manasseh, Issachar and Zebulun, had not cleansed themselves, yet they ate the Passover otherwise than it is written. For Hezekiah had prayed for them, saying, The good Jehovah pardon everyone

18. For a multitude of the people, even many of Ephraim, and Manasseh, Issachar, and Zebulun, had not cleansed themselves, yet did they eat the passover otherwise than it was written. But Hezekiah prayed for them, saying, The good LORD pardon every one

18. Thi der var meget Folk, meget af Efraim og Manasse, Isaskar og Sebulon, som ikke vare rensede, men dog aade Paaskelam, ikke som det var foreskrevet; men Ezekias bad for dem og sagde: Herren, som er god, gøre Forligelse

18. Var ock desslikes mycket folk af Ephraim, Manasse, Isaschar och Sebulon, som icke rene voro; utan åto Passahlambet, icke såsom skrifvet står; ty Jehiskia bad för dem, och sade: Herren, som milder är, varder dem allom nådelig,

18. Sest suur hulk rahwast keige ennamiste Ewraimist ja Manassest, Isaskarist ja Sebulonist, ei olnud ennast mitte puhhastand, waid söid se Pasa-talle ei mitte nenda, kui kirjotud on : agga Hiskia pallus nende eest ja ütles: Jehowa, kes hea on , se teeb nende eest ärraleppitamist,

18. Daug žmonių, ypač iš Efraimo, Manaso, Isacharo ir Zabulono, nebuvo apsivalę ir valgė Paschą ne taip, kaip pasakyta įstatyme. Tačiau Ezekijas meldėsi už juos: ‘‘Gerasis Viešpatie, atleisk kiekvienam,

18. Auch war des Volks viel von Ephraim, Manasse, Isaschar und Sebulon, die nicht rein waren, sondern aßen das Osterlamm, aber nicht, wie geschrieben steht. Denn Hiskia bat für sie und sprach: Der HERR, der gütig ist, wolle gnädig sein{~}

18. Car une grande partie du peuple, beaucoup de ceux d'Éphraïm, de Manassé, d'Issacar et de Zabulon, ne s'étaient pas purifiés, et mangèrent la pâque, sans se conformer à ce qui est écrit. Mais Ézéchias pria pour eux, en disant: Que l'Éternel, qui est bon, fasse l'expiation,

18. Porque grande multitud del pueblo, de Efraim, y Manasés, e Isacar, y Zabulón, no se habían purificado, y comieron la páscua no conforme a lo que era escrito: mas Ezequías oró por ellos, diciendo: Jehová, que es bueno, sea propicio

18 Want een menigte des volks, velen van Efraim en Manasse, Issaschar en Zebulon, hadden zich niet gereinigd, maar aten het pascha, niet gelijk geschreven is. Doch Jehizkia bad voor hen, zeggende: De HEERE, die goed is, make verzoening voor dien.

18. Bo wielka liczba ludu tego, to jest, wiele ich z Efraima, i z Manasesa, i z Isaschara, i z Zabulonu nie byli oczyszczeni, a przecież jedli baranka wielkanocnego, inaczej niż napisano; ale się Ezechyjasz modlił za nich, mówiąc: Dobrotliwy Pan niech oczyści każdego,

18. Mert a népnek nagy része, sokan az Efraim, Manasse, Izsakhár és Zebulon nemzetségéből, nem szentelték meg magokat, mindazáltal megevék a páskhabárányt, nem úgy, a mint megiratott; de könyörge Ezékiás érettök, mondván: A kegyes Úr tisztítsa meg azt;

18 Многие из народа, большею частью из колена Ефремова и Манассиина,Иссахарова и Завулонова, не очистились; однакоже они ели пасху, не по уставу.

18. Багато з народу, найбільше з поколїння Ефраїмового та Манассіїного, Іссахарового та Забулонового, не обчистилось; одначе ж вони їли паску, не по постанові.

19. jokaiselle, joka on kiinnittänyt sydämensä Jumalan, Herran, isiensä Jumalan, etsimiseen, vaikka onkin pyhäkköpuhtautta vailla.

19. Kaikille, jotka sydämensä asettivat etsimään Herraa isäinsä Jumalaa, vaikka ei he ole pyhän puhtauden jälkeen.

19. Caikille jotca sydämens asettawat edzimän HERra heidän Isäins Jumalata waicka ei he ole Pyhän puhtauden jälken.

19 who sets his heart to seek God, Jehovah, the God of his fathers, though (he is) not according to the purification of the sanctuary.

19. That prepareth his heart to seek God, the LORD God of his fathers, though he be not cleansed according to the purification of the sanctuary.

19. for hver den, som har beredet sit Hjerte til at søge Gud Herren, sine Fædres Gud, om det end ikke er efter Helligdommens Renhed!

19. Som ställa sitt hjerta till att söka Herran Gud, deras fäders Gud, och icke för den helga renselsens skull.

19. Iggaühhe eest, kes om̃a süddame on walmistand Jummalat Jehowat, omma wannematte Jummalat noudma, et se kül mitte pühha paiga puhhastusse järrele ei olle petud .

19. kuris paruošė savo širdį ieškoti Dievo­Viešpaties, savo tėvų Dievo, nors ir nėra apsivalęs pagal šventyklos reikalavimus’‘.

19. allen, die ihr Herz schicken, Gott zu suchen, den HERRN, den Gott ihrer Väter, wiewohl nicht in heiliger Reinigkeit.

19. Pour quiconque a disposé son cœur à rechercher Dieu, l'Éternel, le Dieu de ses pères, bien que ce ne soit pas selon la purification du sanctuaire!

19. A todo aquel que ha apercebido su corazón para buscar a Dios, a Jehová el Dios de sus padres, aunque no esté purificado según la purificación del santuario.

19 Die zijn ganse hart gericht heeft, om God den HEERE, den God zijner vaderen, te zoeken, hoewel niet naar de reinigheid des heiligdoms.

19. Którykolwiek zgotował wszystko serce swe, aby szukał Boga, Pana Boga ojców swoich, choćby oczyszczony nie był według oczyszczenia świątnicy.

19. Mindenkit, a ki szívét elkészítette, hogy keresse az Istent, az Urat, az ő atyái Istenét, ha nem a szentségnek tisztasága szerint is.

19 Но Езекия помолился за них, говоря: Господь благий да простит каждого, кто расположил сердце свое к тому, чтобы взыскать Господа Бога, Богаотцов своих, хотя и без очищения священного!

19. Але Езекія помолився за їх, промовляючи: Нехай благий Господь простить кожного, хто направив своє серце до того, щоб шукати Господа Бога, Бога батьків своїх, хоч і без сьвятого обчищення.

20. Ja Herra kuuli Hiskiaa ja säästi kansaa.

20. Ja Herra kuuli Jehiskian rukouksen ja paransi kansan.

20. Ja HERra cuuli Jehiskian rucouxen ja paransi Canssan.

20 And Jehovah listened to Hezekiah and healed the people.

20. And the LORD hearkened to Hezekiah, and healed the people.

20. Og Herren bønhørte Ezekias og lægede Folket.

20. Och Herren hörde Jehiskia, och helade folket.

20. Ja Jehowa wöttis Hiskiat kuulda ja teggi rahwast terweks.

20. Viešpats išklausė Ezekiją ir išgydė žmones.

20. Und der HERR erhörte Hiskia und heilte das Volk.

20. Et l'Éternel exauça Ézéchias, et il pardonna au peuple.

20. Y oyó Jehová a Ezequías, y sanó el pueblo.

20 En de HEERE verhoorde Jehizkia, en heelde het volk.

20. I wysłuchał Pan Ezechyjasza, i zachował lud.

20. És meghallgatá az Úr Ezékiást, és a népnek megkegyelmeze.

20 И услышал Господь Езекию и простил народ.

20. І почув Господь Езекію, і простив народові.

21. Niin israelilaiset, jotka olivat Jerusalemissa, viettivät seitsemän päivää happamattoman leivän juhlaa iloiten suuresti. Ja leeviläiset ja papit ylistivät joka päivä Herraa voimakkailla soittimilla, Herran kunniaksi.

21. Niin Israelin lapset, jotka olivat Jerusalemissa, pitivät happamattoman leivän juhlaa seitsemän päivää suurella ilolla. Ja papit ja Leviläiset kiittivät Herraa joka päivä Herran väkevillä kanteleilla.

21. Nijn Israelin lapset pidit jotca olit Jerusalemis happamattoman leiwän juhla suurella ilolla seidzemen päiwä. Ja Papit ja Lewitat kijtit HERra jocapäiwä HERran wäkewillä candeleilla.

21 And the sons of Israel who were present at Jerusalem kept the feast of unleavened bread seven days with great gladness. And the Levites and the priests praised Jehovah day by day, with loud instruments to Jehovah.

21. And the children of Israel that were present at Jerusalem kept the feast of unleavened bread seven days with great gladness: and the Levites and the priests praised the LORD day by day, singing with loud instruments unto the LORD.

21. Saa holdt Israels Børn, som fandtes i Jerusalem, de usyrede Brøds Højtid syv Dage med stor Glæde; og Præsterne og Leviterne lovede Herren Dag for Dag med stærkt lydende Instrumenter for Herren.

21. Alltså höllo Israels barn, som i Jerusalem funne vordo, osyrade bröds högtidena i sju dagar, med stora fröjd. Och Leviterna och Presterna lofvade Herran hvar dag, med Herrans mägtiga strängaspel.

21. Ja Israeli lapsed, mis Jerusalemmast leiti, piddasid hapnematta leibade Pühha seitse päwa sure römoga, ja Lewitid ja preestrid kiitsid Jehowat iggapäwa waljude mängi- riistadega Jehowa ees.

21. Izraelitai, susirinkę į Jeruzalę, šventė Neraugintos duonos šventę septynias dienas su dideliu džiaugsmu, o kunigai ir levitai kasdien garsiai šlovino Viešpatį muzikos instrumentais.

21. Also hielten die Kinder Israel, die zu Jerusalem gefunden wurden, das Fest der ungesäuerten Brote sieben Tage mit großer Freude. Und die Leviten und Priester lobten den HERRN alle Tage mit starken Saitenspielen des HERRN.

21. Les enfants d'Israël qui se trouvèrent à Jérusalem célébrèrent donc la fête des pains sans levain, pendant sept jours, avec une grande joie; et les Lévites et les sacrificateurs célébraient l'Éternel chaque jour, avec les instruments qui retentissaient à la louange de l'Éternel.

21. Así hicieron los hijos de Israel, que fueron presentes en Jerusalem, la solemnidad de los panes sin levadura siete dias con gran gozo: y alababan a Jehová todos los dias los Levitas y los sacerdotes, con instrumentos de fortaleza a Jehová.

21 Zo hielden de kinderen Israels, die te Jeruzalem gevonden werden, het feest der ongezuurde broden, zeven dagen, met grote blijdschap. De Levieten nu en de priesteren prezen den HEERE, dag op dag, met sterk luidende instrumenten des HEEREN.

21. A tak obchodzili synowie Izraelscy, którzy byli w Jeruzalemie, uroczyste święto przaśników przez siedm dni z weselem wielkiem: i chwalili Pana. Lewitowie na każdy dzieó, a kapłani na instrumentach sławili moc Paóską.

21. Megtartották tehát az Izráel fiai, a kik Jeruzsálemben találtatának, a kovásztalan kenyerek ünnepét hét napon át nagy örömmel, és dícsérik vala az Urat minden nap a Léviták és a papok, az Úr erejét éneklő szerszámokkal.

21 И совершили сыны Израилевы, находившиеся в Иерусалиме, праздникопресноков в семь дней, с великим веселием; каждый день левиты и священники славили Господа на орудиях, устроенных для славословия Господа.

21. І справляли сини Ізрайлеві, що знаходились в Ерусалимі, сьвято опріснокове через сїм день з великими радощами; а левіти та сьвященники славили по всяк день Господа на приборах до вихвалювання Господа.

22. Ja Hiskia puhutteli ystävällisesti kaikkia leeviläisiä, jotka taitavasti suorittivat tehtävänsä Herran kunniaksi. Ja he söivät seitsemän päivää juhlauhreja ja uhrasivat yhteysuhreja ja ylistivät Herraa, isiensä Jumalaa.

22. Ja Jehiskia puhui ystävällisesti kaikkein Leviläisten kanssa, joilla oli hyvä ymmärrys Herrasta; ja söivät juhlaa koko seitsemän päivää, ja uhrasivat kiitosuhria, ja kiittivät Herraa isäinsä Jumalaa.

22. JA Jehiskia puhui ystäwälisest caickein Lewitain cansa joilla oli hywä ymmärrys HERrasta ja he söit juhla coco seidzemen päiwä ja uhraisit kijtosuhria ja kijtit HERra heidän Isäins Jumalata.

22 And Hezekiah spoke encouragingly to all the Levites who had good understanding (in the service) of Jehovah. So they ate throughout the feast for the seven days, offering sacrifices of peace offerings and making confession to Jehovah, the God of their fathers.

22. And Hezekiah spake comfortably unto all the Levites that taught the good knowledge of the LORD: and they did eat throughout the feast seven days, offering peace offerings, and making confession to the LORD God of their fathers.

22. Og Ezekias talte kærligt til alle de Leviter, som viste god Forstand paa, hvad der vedkom Herren; og de aade Højtidsofre syv Dage og ofrede Takofre og takkede Herren, deres Fædres Gud.

22. Och Jehiskia talade hjerteliga med alla Leviterna, som ett godt förstånd hade om Herran; och de åto öfver hela högtidena i sju dagar, och offrade, och tackade Herranom deras fäders Gud.

22. Ja Hiskia räkis keige Lewitide mele pärrast, kes moistsid Jehowale hea targa melega laulda , ja söid selle seätud Pühha ohwrid seitse päwa ja ohwerdasid tänno ohwrid ja tunnistasid Jehowa omma wannematte Jummala au ülles.

22. Ezekijas padrąsino levitus, kurie žinojo, kaip tinkamai tarnauti Viešpačiui. Jie valgė septynias šventės dienas, aukojo padėkos aukas ir garbino Viešpatį, savo tėvų Dievą.

22. Und Hiskia redete herzlich mit allen Leviten, die verständig waren im Dienste des HERRN. Und sie aßen das Fest über, sieben Tage, und opferten Dankopfer und dankten dem HERRN, ihrer Väter Gott.

22. Et Ézéchias parla au cœur de tous les Lévites, qui se montraient intelligents dans la bonne science du service de l'Éternel. Ils mangèrent les repas de la fête pendant sept jours, offrant des sacrifices de prospérités, et louant l'Éternel le Dieu de leurs pères.

22. Y Ezequías habló al corazón de todos los Levitas que tenían buena inteligencia para Jehová: y comieron la solemnidad por siete dias sacrificando sacrificios pacíficos, y haciendo gracias a Jehová el Dios de sus padres.

22 En Jehizkia sprak naar het hart van alle Levieten, die verstand hadden in de goede kennis des HEEREN; en zij aten de offeranden des gezetten hoogtijds zeven dagen, offerende dankofferen, en lovende den HEERE, den God hunner vaderen.

22. I mówił Ezechyjasz łaskawie do wszystkich Lewitów, którzy mieli dobre rozumienie o Panu. I jedli przez siedm dni onego święta, sprawując ofiary spokojne, a wysławiając Pana, Boga ojców swoich.

22. És kegyesen beszéle Ezékiás minden Lévitával, a kik értelmesek és jóindulattal valának az Úr iránt. És ünnepi lakomát tartottak hét napon át, áldozván hálaadó-áldozatokkal, és dícsérvén az Urat, atyáik Istenét.

22 И говорил Езекия по сердцу всем левитам, имевшим доброе разумение в служении Господу. И ели праздничное семь дней, принося жертвы мирные и славя Господа Бога отцов своих.

22. І говорив Езекія по серцї всїм левітам, що були тямущі в службі Господеві. І їли сьвяточнє сїм день, приносячи жертви мирні й славлючи Господа, Бога отцїв своїх.

23. Ja koko seurakunta päätti viettää juhlaa vielä toiset seitsemän päivää; ja niin vietettiin ilojuhlaa vielä seitsemän päivää.

23. Ja koko seurakunta mielistyi pitämään vielä toiset seitsemän päivää, ja he pitivät myös ne seitsemän päivää ilolla.

23. Ja coco seuracunda mielistyi pitämän wielä toiset seidzemen päiwä ja he pidit myös ne seidzemen päiwä ilolla.

23 And the whole assembly took counsel to keep another seven days. And they kept (those) seven days with gladness.

23. And the whole assembly took counsel to keep other seven days: and they kept other seven days with gladness.

23. Da den ganske Forsamling havde holdt Raad om at holde andre syv Dage, saa holdt de endnu syv Dage med Glæde.

23. Och hela menigheten vardt till råds, att hålla det ännu i andra sju dagar, och höllo också de sju dagarna med glädje.

23. Ja keik se koggodus piddasid nou, weel teist seitse päwa piddada, ja piddasid ka need seitse päwa römoga.

23. Visi sutarė švęsti dar septynias dienas. Taip jie šventė džiaugsmingai kitas septynias dienas.

23. Und die ganze Gemeinde ward Rats, noch andere sieben Tage zu halten, und hielten auch die sieben Tage mit Freuden.

23. Puis toute l'assemblée résolut de célébrer sept autres jours. Et ils célébrèrent ces sept jours dans la joie.

23. Y toda la multitud determinó que celebrasen otros siete dias, y celebraron otros siete dias con alegría.

23 Als nu de ganse gemeente raad gehouden had, om andere zeven dagen te houden, hielden zij nog zeven dagen met blijdschap.

23. Tedy uradziło wszystko zgromadzenie, aby to jeszcze czynili przez drugie siedm dni; a tak obchodzili znowu siedm dni z weselem.

23. Tanácsot tarta pedig az egész gyülekezet, hogy még hét napig szentelne ünnepet; és így még hét napot töltöttek el vígasságban;

23 И решило все собрание праздновать другие семь дней, и провели эти семь дней в веселии,

23. І постановили уся громада сьвяткувати других сїм день, і пробули пї сїм день в радощах;

24. Sillä Hiskia, Juudan kuningas, oli antanut seurakunnalle anniksi tuhat härkää ja seitsemän tuhatta lammasta, ja päämiehet olivat antaneet seurakunnalle anniksi tuhat härkää ja kymmenen tuhatta lammasta. Ja paljon pappeja pyhittäytyi.

24. Sillä Jehiskia Juudan kuningas antoi ylennykseksi kansalle tuhannen mullia ja seitsemäntuhatta lammasta. Ja ylimmäiset antoivat ylennykseksi kansalle tuhannen mullia ja kymmenentuhatta lammasta; ja monta pappia pyhitti itsensä.

24. Sillä Jehiskia Judan Cuningas andoi ylönnyxexi Canssalle tuhannen härkä ja seidzemen tuhatta lammasta. Ja ylimmäiset annoit ylönnyxexi Canssalle tuhannen härkä ja kymmenen tuhatta lammasta näin monda Pappia pyhitti hänens.

24 For Hezekiah king of Judah gave to the assembly for offerings a thousand bullocks and seven thousand sheep. And the rulers gave to the assembly a thousand bullocks and ten thousand sheep. And a great number of priests made themselves holy.

24. For Hezekiah king of Judah did give to the congregation a thousand bullocks and seven thousand sheep; and the princes gave to the congregation a thousand bullocks and ten thousand sheep: and a great number of priests sanctified themselves.

24. Thi Ezekias, Judas Konge, gav til Forsamlingen tusinde Okser og syv Tusinde Faar, og de Øverste gave til Forsamlingen tusinde Okser og ti Tusinde Faar; saa helligede mange Præster sig.

24. Ty Hiskia, Juda Konung, gaf till häfoffer för menighetena tusende stutar, och sjutusend får; men de öfverste gåfvo till häfoffer för menighetene tusende stutar och tiotusend får; alltså helgade sig då månge Presterna.

24. Sest Hiskia Juda kunningas andis üllestöstmisse-ohwriks koggodussele tuhhat wärse ja seitsetuhhat puddolojust; ja würstid andsid koggodussele üllestöstmisse-ohwriks tuhhat wärse ja kümmetuhhat puddolojust, ja paljo preestrid pühhitsesid ennast.

24. Judo karalius Ezekijas davė susirinkusiems tūkstantį jaučių ir septynis tūkstančius avių, o kunigaikščiai davė tūkstantį jaučių ir dešimt tūkstančių avių. Daug kunigų pasišventino.

24. Denn Hiskia, der König Juda's, gab eine Hebe für die Gemeinde: tausend Farren und siebentausend Schafe; die Obersten aber gaben eine Hebe für die Gemeinde: tausend Farren und zehntausend Schafe. Auch hatten sich der Priester viele geheiligt.

24. Car Ézéchias, roi de Juda, fit présent à l'assemblée de mille taureaux et de sept mille moutons; et les chefs firent présent à l'assemblée de mille taureaux et de dix mille moutons; et des sacrificateurs, en grand nombre, s'étaient sanctifiés.

24. Porque Ezequías rey de Judá había dado a la multitud mil novillos, y siete mil ovejas: y también los príncipes dieron al pueblo mil novillos y diez mil ovejas: y muchos sacerdotes se santificaron.

24 Want Jehizkia, de koning van Juda, gaf de gemeente duizend varren en zeven duizend schapen; en de vorsten gaven de gemeente duizend varren en tien duizend schapen; de priesteren nu hadden zich in menigte geheiligd.

24. Albowiem Ezechyjasz, król Judzki, dał był zgromadzeniu tysiąc cielców, i siedm tysięcy owiec: książęta też dali zgromadzeniu tysiąc cielców, i owiec dziesięć tysięcy. I poświęciło się kapłanów bardzo wiele.

24. Mert Ezékiás, a Júda királya ada a gyülekezetnek ezer tulkot és hétezer juhot, a fejedelmek is adának a gyülekezetnek ezer tulkot és tízezer juhot; és megszentelék magokat a papok elegen.

24 потому что Езекия, царь Иудейский, выставил для собравшихся тысячу тельцов и десять тысяч мелкого скота, и вельможи выставили длясобравшихся тысячу тельцов и десять тысяч мелкого скота; и священников освятилось уже много.

24. Бо Езекія, царь Юдейський, достачив для громади тисячу назимків і десять тисяч овець, та й дуки достачили для громади тисячу назимків і десять тисяч овець, і сьвященників висьвятилось вже багато.

25. Niin koko Juudan seurakunta iloitsi ja samoin papit ja leeviläiset ja koko Israelista tullut seurakunta, niin myös muukalaiset, jotka olivat tulleet Israelin maasta tai asuivat Juudassa.

25. Ja koko Juudan seurakunta iloitsi ja papit ja Leviläiset, ja koko seurakunta, joka oli tullut Israelista, niin myös muukalaiset, jotka olivat tulleet Israelin maalta, ja ne kuin asuivat Juudassa.

25. Ja coco seuracunda Judas iloidzi ja Papit ja Lewitat ja coco seuracunda joca oli tullut Israelist ja muucalaiset jotca olit tullet Israelin maalda ja ne cuin asuit Judas.

25 And all the assembly of Judah, with the priests and the Levites and all the assembly that came out of Israel and the travelers who came out of the land of Israel and who dwelt in Judah, rejoiced.

25. And all the congregation of Judah, with the priests and the Levites, and all the congregation that came out of Israel, and the strangers that came out of the land of Israel, and that dwelt in Judah, rejoiced.

25. Og hele Forsamlingen af Juda glædede sig og Præsterne og Leviterne og den hele Forsamling, som var kommen fra Israel, og de fremmede, som vare komne fra Israels Land, og de som boede i Juda.

25. Och gladdes hela menigheten Juda, Presterna och Leviterna, och hela menigheten, som af Israel kommen var, och främlingarna, som af Israels land komne voro, och de som i Juda bodde.

25. Ja keik Juda koggodus ja preestrid ja Lewitid ja keik se koggodus, mis Israelist tulnud, ja need woörad, kes tulnud Israeli maalt ja kes ellasid Juda maal , ollid röömsad.

25. Džiaugėsi visi Judo žmonės, kunigai, levitai, visi susirinkusieji iš Izraelio ir svetimtaučiai, atėję iš Izraelio, ir gyvenantieji Jude.

25. Und es freuten sich die ganze Gemeinde Juda's, die Priester und Leviten und die ganze Gemeinde, die aus Israel gekommen waren, und die Fremdlinge, die aus dem Lande Israel gekommen waren und in Juda wohnten,

25. Et toute l'assemblée de Juda, avec les sacrificateurs et les Lévites, et toute l'assemblée venue d'Israël, et les étrangers venus du pays d'Israël, et ceux qui habitaient en Juda, se réjouirent.

25. Y toda la congregación de Judá se alegró, y los sacerdotes, y Levitas, y asimismo toda la multitud que había venido de Israel: y también los extranjeros, que habían venido de la tierra de Israel, y los que habitaban en Judá.

25 En de ganse gemeente van Juda verblijdde zich, mitsgaders de priesteren en de Levieten, en de gehele gemeente dergenen, die uit Israel gekomen waren; ook de vreemdelingen, die uit het land van Israel gekomen waren, en die in Juda woonden.

25. A tak weseliło się wszystko zgromadzenie Judzkie, i kapłani, i Lewitowie, i wszystko zgromadzenie, które było przyszło z Izraela, i przychodniowie, którzy przyszli z ziemi Izraelskiej, i mieszkający w Judzie.

25. Nagy örömben vala azért az egész Júda gyülekezete, a papok és a Léviták és azoknak egész gyülekezete, a kik Izráelből oda mentek vala; mind az idegenek, a kik az Izráel földjéről jöttek vala, mind a Júdában lakozók.

25 И веселились все собравшиеся из Иудеи, и священники и левиты, и все собрание, пришедшее от Израиля, и пришельцы, пришедшие из земли Израильской и обитавшие в Иудее.

25. І веселились усї, що зібрались із Юдеї, і сьвященники й левіти, і ввесь збір, що посходився з Ізраїля, та й чужинцї, що поприходили з землї Ізраїлської і проживали в Юдеї.

26. Ja Jerusalemissa oli ilo suuri, sillä Israelin kuninkaan Salomon, Daavidin pojan, ajoista asti ei sellaista ollut tapahtunut Jerusalemissa.

26. Ja silloin oli suuri ilo Jerusalemissa, että Salomon Davidin pojan Israelin kuninkaan ajasta ei ole senkaltaista ollut Jerusalemissa.

26. Ja silloin oli suuri ilo Jerusalemis että Salomon Dawidin pojan Israelin Cuningan ajasta ei ole sencaltaista ollut Jerusalemis.

26 So there was great joy in Jerusalem. For since the time of Solomon the son of David King of Israel there was not the like in Jerusalem.

26. So there was great joy in Jerusalem: for since the time of Solomon the son of David king of Israel there was not the like in Jerusalem.

26. Og der var en stor Glæde i Jerusalem; thi, fra Salomos, Davids Søns, Israels Konges, Dage af var ikke sket noget saadant i Jerusalem.

26. Och var en stor glädje i Jerusalem; ty ifrå Salomos, Davids sons, Israels Konungs tid, hade sådana icke varit i Jerusalem.

26. Ja suur rööm olli Jerusalemmas, sest Salomoni Taweti poia Israeli kunninga päiwist siit sadik es olle nisuggust olnud Jerusalemmas.

26. Didelis džiaugsmas buvo Jeruzalėje, nes nuo Izraelio karaliaus Dovydo sūnaus Saliamono laikų nieko panašaus nebuvo buvę Jeruzalėje.

26. und war eine große Freude zu Jerusalem; denn seit der Zeit Salomos, des Sohnes Davids, des Königs Israels, war solches zu Jerusalem nicht gewesen.

26. Il y eut donc une grande joie à Jérusalem; car depuis le temps de Salomon, fils de David, roi d'Israël, il n'y avait rien eu de semblable dans Jérusalem.

26. E hiciéronse grandes alegrías en Jerusalem: porque desde los dias de Salomón, hijo de David, rey de Israel, no hubo tal cosa en Jerusalem.

26 Zo was er grote blijdschap te Jeruzalem; want van de dagen van Salomo, den zoon van David, den koning van Israel, was desgelijks in Jeruzalem niet geweest.

26. I było wielkie wesele w Jeruzalemie; bo ode dni Salomona, syna Dawidowego, króla Izraelskiego, nic takiego nie było w Jeruzalemie.

26. És volt nagy vígasság Jeruzsálemben; mert Salamonnak, az Izráel királyának, Dávid fiának idejétől fogva nem volt ehez hasonló ünnep Jeruzsálemben.

26 И было веселие великое в Иерусалиме, потому что со дней Соломона, сына Давидова,царя Израилева, не бывало подобного сему в Иерусалиме.

26. І була велика радість в Ерусалимі, бо від часу Соломона, сина Давидового, царя Ізрайлевого, не бувало схожого на се в Ерусалимі.

27. Ja leeviläiset papit nousivat ja siunasivat kansan; ja heidän äänensä tuli kuulluksi, ja heidän rukouksensa tuli Herran pyhään asumukseen, taivaaseen.

27. Ja papit ja Leviläiset nousivat ja siunasivat kansaa, ja heidän äänensä kuultiin, ja heidän rukouksensa tuli hänen pyhään asumiseensa taivaasen.

27. Ja Papit ja Lewitat nousit ja siunaisit Canssan ja heidän änens cuultin ja heidän rucouxens tuli hänen pyhän asumiseens taiwaseen.

27 Then the priests the Levites arose and blessed the people. And their voice was heard and their prayer came up to his holy habitation, even to heaven.

27. Then the priests the Levites arose and blessed the people: and their voice was heard, and their prayer came up to his holy dwelling place, even unto heaven.

27. Da stode Præsterne, Leviterne, op og velsignede Folket, og deres. Røst blev hørt; thi deres Bøn kom til hans hellige Bolig i Himmelen.

27. Och Presterna och Leviterna stodo upp, och välsignade folket; och deras röst vardt hörd, och deras bön kom inför hans helga boning i himmelen.

27. Ja preestrid, kes Lewitid, need wötsid kätte ja önnistasid rahwast, ja Jehowa wöttis nende heält kuulda, ja nende palwe tulli temma pühha maiasse taewa.

27. Kunigai ir levitai pakilę laimino žmones, ir jų balsas buvo išgirstas, jų malda pasiekė Jo šventą buveinę danguje.

27. Und die Priester und die Leviten standen auf und segneten das Volk, und ihre Stimme ward erhört, und ihr Gebet kam hinein vor seine heilige Wohnung im Himmel.

27. Puis les sacrificateurs lévites se levèrent et bénirent le peuple, et leur voix fut entendue, et leur prière parvint jusqu'aux cieux, jusqu'à la sainte demeure de l'Éternel.

27. Y levantándose los sacerdotes y Levitas bendijeron al pueblo: y la voz de ellos fué oida, y su oración llegó a la habitación de su santuario, al cielo.

27 Toen stonden de Levietische priesteren op, en zegenden het volk; en hun stem werd gehoord; want hun gebed kwam tot Zijn heilige woning in den hemel.

27. Potem powstali kapłani i Lewitowie, i błogosławili ludowi; a wysłuchany jest głos ich, i przyszła modlitwa ich do mieszkania świętobliwości Paóskiej, do nieba.

27. Ezek után felállának a [11†] papok és a Léviták, és megáldák a gyülekezetet; és meghallgatásra talált az ő szavok, és felhata az ő könyörgésök mennybe az Isten szentséges lakhelyébe.

27 И встали священники и левиты, и благословили народ; и услышан был голос их, и взошла молитва их в святое жилище Его на небеса.

27. І встали сьвященники та левіти, і благословили народ; і був вислуханий голос їх, і дійшла молитва їх до сьвятого пробутку його, на небеса.