16 luku

Aasa tekee liiton Benhadadin kanssa Baesaa vastaan. Profeetta Hananin ennustus. Aasan sairaus ja kuolema.

1. Aasan kolmantenakymmenentenä kuudentena hallitusvuotena lähti Baesa, Israelin kuningas, Juudaa vastaan ja linnoitti Raaman, estääkseen ketään pääsemästä Aasan, Juudan kuninkaan luota tai hänen luokseen.

1. Asan valtakunnan kuudentena vuonna neljättäkymmentä nousi Baesa Israelin kuningas Juudaa vastaan, ja rakensi Raman, estääksensä Asan Juudan kuninkaan ulos- ja sisällekäymistä.

1. CUudendena neljättäkymmendenä Assan waldacunnan wuonna meni Baesa Israelin Cuningas Judat wastan ja rakensi Raman estäxens Assan Judan Cuningan sisälle ja ulos käymist.

1 In the thirty-sixth year of the reign of Asa, Baasha King of Israel went up against Judah and built Ramah, that he might not allow anyone to go out or come in to Asa king of Judah.

1. In the six and thirtieth year of the reign of Asa Baasha king of Israel came up against Judah, and built Ramah, to the intent that he might let none go out or come in to Asa king of Judah.

1. I Asas Regerings seks og tredivte Aar drog Baesa, Israels Konge op imod Juda og byggede Rama for ikke at tilstede Asa, Judas Konge, at nogen drog ud eller kom ind

1. Uti sjette och tretionde årena Asa rikes drog Baesa upp, Israels Konung, emot Juda, och byggde Rama, på det han skulle förmena Asa Juda Konung ut och in fara.

1. Asa kunningrigi kuendamal aastal neljatkümmend tulli Paesa Israeli kunningas Juda wasto ja ehhitas Rama ülles, et ta ei piddand laskma keddagi wäljaminna egga sissetulla Juda kunninga Asa jure.

1. Trisdešimt šeštaisiais Asos karaliavimo metais Izraelio karalius Baša užpuolė Judą ir statė Ramą, kad niekam neleistų įeiti ar išeiti iš Asos, Judo karaliaus.

1. Im sechsundreißigsten Jahr des Königreichs Asas zog herauf Baesa, der König Israels, wider Juda und baute Rama, daß er Asa, dem König Juda's, wehrte aus und ein zu ziehen.

1. La trente-sixième année du règne d'Asa, Baesha, roi d'Israël, monta contre Juda, et il bâtit Rama, afin de ne laisser sortir ni entrer aucun homme pour Asa, roi de Juda.

1. EN el año treinta y seis del reino de Asa subió Baasa rey de Israel contra Judá: y edificó a Rama, para no dejar salir ni entrar a alguno al rey Asa rey de Judá.

1 In het zes en dertigste jaar van het koninkrijk van Asa, toog Baesa, de koning van Israel, op tegen Juda, en bouwde Rama, opdat hij niemand toeliet uit te gaan en in te komen tot Asa, den koning van Juda.

1. Roku trzydziestego i szóstego królowania Azy, wyciągnął Baaza, król Izraelski, przeciwko Judzie, i zbudował Ramę, aby nie dopuścił wychodzić i wchodzić nikomu do Azy, króla Judzkiego.

1. Asa király uralkodásának harminczhatodik esztendejében [1†] feljöve Baása, az Izráel királya Júda ellen, és [2†] megépíté Rámát, hogy ne engedjen senkit se kimenni, se bemenni Asához a Júda királyához.

1 В тридцать шестой год царствования Асы, пошел Вааса, царь Израильский, на Иудею и начал строить Раму, чтобы не позволить никому ни уходить от Асы, царя Иудейского, ни приходить к нему .

1. Трийцять шестого року Асиного царювання вирушив Бааса, царь Ізраїлський, на Юдею й почав утведжувати Раму, щоб нїхто нї відходив від Аси, царя Юдейського, нї приходив.

2. Ja Aasa toi hopeata ja kultaa Herran temppelin ja kuninkaan linnan aarrekammioista ja lähetti sen Benhadadille, Aramin kuninkaalle, joka asui Damaskossa, ja käski sanoa:

2. Vaan Asa otti Herran huoneen ja kuninkaan huoneen tavaroista hopiaa ja kultaa, ja lähetti Benhadadille Syrian kuninkaalle, joka asui Damaskussa, ja käski sanoa hänelle:

2. Waan Assa otti HERran huonen ja Cuningan huonen tawaroista hopiata ja culda ja lähetti Benhadadille Syrian Cuningalle joca asui Damascus ja käski sanotta hänelle:

2 Then Asa brought out silver and gold out of the treasures of the house of Jehovah and of the king's house and sent to Ben-hadad king of Syria, who dwelt at Damascus, saying,

2. Then Asa brought out silver and gold out of the treasures of the house of the LORD and of the king's house, and sent to Benhadad king of Syria, that dwelt at Damascus, saying,

2. Men Asa tog Sølv og Guld af Herrens Hus's og Kongens Hus's Liggendefæ og sendte til Benhadad Kongen af Syrien, som boede i Damaskus, og lod sige:

2. Men Asa tog af håfvorna uti Herrans hus, och i Konungshusena, silfver och guld, och sände till Benhadad, Konungen i Syrien, som bodde i Damascon, och lät säga honom:

2. Ja Asa töi wälja höbbedat ja kulda Jehowa koia ja kunninga koia warrandussist, ja läkkitas Pennadadi Siria kunninga jure, kes Tarmesekis ellas ja ütles:

2. Asa, paėmęs sidabrą ir auksą iš Viešpaties namų ir karaliaus namų, pasiuntė Sirijos karaliui Ben Hadadui į Damaską, sakydamas:

2. Aber Asa nahm aus dem Schatz im Hause des HERRN und im Hause des Königs Silber und Gold und sandte zu Benhadad, dem König von Syrien, der zu Damaskus wohnte, und ließ ihm sagen:

2. Alors Asa tira de l'argent et de l'or des trésors de la maison de l'Éternel et de la maison royale, et il envoya vers Ben-Hadad, roi de Syrie, qui habitait à Damas, pour lui dire:

2. Entónces sacó Asa la plata y el oro de los tesoros de la casa de Jehová y de la casa real, y envió a Ben-adad rey de Siria, que estaba en Damasco, diciendo:

2 Toen bracht Asa het zilver en het goud voort, uit de schatten van het huis des HEEREN en van het huis des konings, en zond tot Benhadad, den koning van Syrie, die te Damaskus woonde, zeggende:

2. Tedy wziąwszy Aza srebro i złoto ze skarbów domu Paóskiego i domu królewskiego, posłał je do Benadada, króla Syryjskiego, który mieszkał w Damaszku, mówiąc:

2. De Asa az Úrnak és a királynak tárházából hoza ki [3†] ezüstöt, aranyat, és küldé azt Benhadádnak, a Siriabeli királynak, a ki lakik vala Damaskusban, mondván:

2 И вынес Аса серебро и золото из сокровищниц дома Господня и дома царского и послал к Венададу, царю Сирийскому, жившему в Дамаске, говоря:

2. Тодї взяв Аса срібло та золото з скарбівень дому Господнього та дому царського, й послав до Бенадада, царя Сирийського, що жив у Дамаску, кажучи:

3. Onhan liitto meidän välillämme, minun ja sinun, niinkuin oli minun isäni ja sinun isäsi välillä. Katso, minä lähetän sinulle hopeata ja kultaa; mene ja riko liittosi Baesan, Israelin kuninkaan, kanssa, että hän lähtisi pois minun kimpustani.

3. Liitto on minun ja sinun vaiheellas, minun ja sinun isäs vaiheella: katso, minä lähetin sinulle hopiaa ja kultaa, ettäs Baesan Israelin kuninkaan liiton särkisit, että hän menis pois minun tyköäni.

3. Sinun ja minun waihellani on lijtto minun ja sinun Isäs waihella sentähden lähetin minä sinulle hopiata ja culda ettäs Baesan Israelin Cuningan lijton särkisit että hän menis pois minun tyköäni.

3 (There is) a league between me and you, as between my father and your father. Behold, I have sent you silver and gold. Go, break your league with Baasha King of Israel that he may depart from me.

3. There is a league between me and thee, as there was between my father and thy father: behold, I have sent thee silver and gold; go, break thy league with Baasha king of Israel, that he may depart from me.

3. Der er en Pagt imellem mig og imellem dig og imellem min Fader og imellem din Fader; se, jeg sender dig Sølv og Guld drag hen, gør til intet din Pagt med Baesa, Israels Konge, at han ma drage op fra mig.

3. Emellan dig och mig är ett förbund, emellan min och din fader; derföre hafver jag sändt dig silfver och guld, att du det förbund med Baesa, Konungenom i Israel, öfvergifva skall, att han må draga bort ifrå mig.

3. Üks seädus on minno ja sinno wahhel, ja mo issa ja so issa wahhel; wata, ma läkkitan sulle höbbedat ja kulda, minne, te tühjaks omma seädus, mis sul on Israeli kunninga Paesega, et ta mo kaela peält ärrasaaks.

3. ‘‘Padarykime sąjungą tarp manęs ir tavęs, kaip buvo tarp mūsų tėvų. Siunčiu tau sidabro ir aukso; sulaužyk sąjungą su Izraelio karaliumi Baša, kad jis atsitrauktų nuo manęs’‘.

3. Es ist ein Bund zwischen mir und dir, zwischen meinem Vater und deinem Vater; darum habe ich dir Silber und Gold gesandt, daß du den Bund mit Baesa, dem König Israels fahren läßt, daß er von mir abziehe.

3. Il y a alliance entre moi et toi, comme entre mon père et le tien; voici, je t'envoie de l'argent et de l'or; va, romps ton alliance avec Baesha, roi d'Israël, afin qu'il se retire de moi.

3. Alianza hay entre mí y tí, y entre mi padre y tu padre: he aquí, yo te he enviado plata y oro, para que vengas, y deshagas tu alianza, que tienes con Baasa rey de Israel, para que se retire de mí.

3 Er is een verbond tussen mij en tussen u, en tussen mijn vader en tussen uw vader; zie, ik zend u zilver en goud, ga heen, maak uw verbond te niet met Baesa, den koning van Israel, dat hij van tegen mij aftrekke.

3. Przymierze jest między mną i między tobą, i między ojcem moim i między ojcem twoim: otoć posyłam srebro i złoto. Idźże, a wzrusz przymierze twoje z Baazą, królem Izraelskim, aby odciągnął odemnie.

3. Szövetség van köztem és te közötted, a mint az én atyám és a te atyád között is volt azelőtt. Ímé küldök néked ezüstöt és aranyat. Menj el, bontsd fel a te szövetségedet Baásával, az Izráel királyával, hogy távozzék [4†] el tőlem.

3 союз да будет между мною и тобою, как был между отцом моим и отцом твоим; вот, я посылаю тебе серебра и золота: пойди, расторгни союз твой с Ваасою, царем Израильским, чтоб онотступил от меня.

3. Нехай стане вмова між мною й тобою, як була між моїм отцем і твоїм отцем; оце я посилаю тобі срібла та золота: візьми та покинь твою спілку з Баасою, царем Ізраїлським, щоб він відступився від мене.

4. Niin Benhadad kuuli kuningas Aasaa ja lähetti sotajoukkojensa päälliköt Israelin kaupunkeja vastaan, ja he valtasivat Iijonin, Daanin ja Aabel-Maimin sekä kaikki Naftalin kaupunkien varastohuoneet.

4. Benhadad oli kuningas Asalle kuuliainen ja lähetti sodanpäämiehet, jotka hänellä olivat, Israelin kaupungeita vastaan; he löivät Ijonin, Danin ja Abelmajimin, ja kaikki Naphtalin jyväkaupungit.

4. Benhadad oli cuuliainen Cuningas Assalle ja lähetti sotanspäämiehet Israelin Caupungeita wastan he löit Eionin Danin ja AbelMaimin ja caicki Nephtalin jywäcaupungit.

4 And Ben-hadad listened to king Asa and sent the captains of his armies against the cities of Israel. And they killed* Ijon and Dan and Abel-maim and all the store-cities of Naphtali.

4. And Benhadad hearkened unto king Asa, and sent the captains of his armies against the cities of Israel; and they smote Ijon, and Dan, and Abelmaim, and all the store cities of Naphtali.

4. Og Benhadad adlød Kong Asa og sendte de Hærførere, som han havde, imod Israels Stæder, og de slog Ijon og Dan og Abel-Maim og alle Nafthalis Forraadsstæder.

4. Benhadad lydde Konung Asa, och sände sina härförstar emot Israels städer; de slogo Ijon, Dan och AbelMajim, och alla Naphthali kornstäder.

4. Ja Pennadad wöttis kunninga Asa sanna kuulda ja läkkitas Israeli liñnade wasto nende wäe-hulkade pealikkud, mis temmal olli , ja nem̃ad löid mahha Ijoni, ja Tani, ja Abelmaimi, ja keik Nawtali liñnade warrandusse-honed.

4. Ben Hadadas paklausė karaliaus Asos ir pasiuntė savo kariuomenės vadus prieš Izraelio miestus. Jie užėmė Ijoną, Daną, Abel Maimą ir visus Neftalio sandėlių miestus.

4. Benhadad gehorchte dem König Asa und sandte seine Heerfürsten wider die Städte Israels; die schlugen Ijon, Dan und Abel-Maim und alle Kornstädte Naphthalis.

4. Et Ben-Hadad écouta le roi Asa, et il envoya les capitaines de ses armées contre les villes d'Israël, et ils frappèrent Ijjon, Dan, Abel-Maïm, et tous les magasins des villes de Nephthali.

4. Y consintió Ben-adad con el rey Asa, y envió los capitanes de los ejércitos que tenía, a las ciudades de Israel; e hirieron a Ahión, Dan, y Abel-maim, y las ciudades fuertes de Neftalí.

4 En Benhadad hoorde naar den koning Asa, en zond de oversten der heiren, die hij had, tegen de steden van Israel, en zij sloegen Ijon, en Dan, en Abel-maim, en alle schatsteden van Nafthali.

4. I usłuchał Benadad króla Azy, a posławszy hetmanów z wojskami, które miał, przeciwko miastom Izraelskim, zburzył Hijon i Dan i Abelmaim, i wszystkie miasta obronne Neftalimskie, w których były skarby.

4. És engedvén Benhadád Asa királynak, elküldé az ő seregének vezéreit Izráel városai ellen, és bevevé Ijont, Dánt, Abelmáimot és Nafthali minden kincses városait.

4 И послушался Венадад царя Асы и послал военачальников, которые были у него, против городов Израильских, и они опустошили Ийон и Дан и Авелмаим и все запасы в городах Неффалимовых.

4. І послухав Бенадад царя Аси, й послав військових начальників, що були в його, проти міст Ізраїлських, і вони спустошили Йон і Дан, та Авелмаїм, і всї запаси в городах Нефталїєвих.

5. Kun Baesa kuuli sen, lakkasi hän linnoittamasta Raamaa ja keskeytti työnsä.

5. Kuin Baesa sen kuuli, lakkasi hän rakentamasta Ramaa ja jätti työnsä.

5. Cosca Baesa sen cuuli lackais hän rakendamast Ramat ja jätti työns.

5 And it happened, when Baasha heard of it, that he left off building Ramah and let his work cease.

5. And it came to pass, when Baasha heard it, that he left off building of Ramah, and let his work cease.

5. Og det skete, der Baesa hørte det, da lod han af med at bygge Rama og lod sit Arbejde høre op.

5. Då Baesa det hörde, vände han igen att bygga Rama, och höll upp af sitt verk.

5. Ja se sündis, kui Paesa sedda kulis, et ta jättis Rama üllesehhitamatta ja jättis järrele omma tö.

5. Izraelio karalius Baša, tai išgirdęs, liovėsi statęs Ramą ir pasitraukė.

5. Da Baesa das hörte, ließ er ab Rama zu bauen, und hörte auf von seinem Werk.

5. Et aussitôt que Baesha l'eut appris, il cessa de bâtir Rama et suspendit son travail.

5. Y oyéndolo Baasa, cesó de edificar a Rama, y dejó su obra.

5 En het geschiedde, als Baesa zulks hoorde, dat hij afliet van Rama te bouwen, en zijn werk staakte.

5. To gdy usłyszał Baaza, przestał budować Ramy, i zaniechał roboty swej.

5. A mit mikor meghallott Baása, abbanhagyta Ráma építését és megszünteté munkáját.

5 И когда услышал о сем Вааса, то перестал строить Раму ипрекратил работу свою.

5. Як перечув про це Бааса, то й перестав утверджувати Раму, й залишив свою роботу.

6. Mutta kuningas Aasa toi koko Juudan, ja he veivät pois Raamasta kivet ja puut, joilla Baesa oli sitä linnoittanut. Niillä hän linnoitti Geban ja Mispan.

6. Vaan kuningas Asa otti tykönsä koko Juudan, ja he ottivat kivet ja hirret Ramasta, joista Baesa rakensi. Ja hän rakensi niistä Geban ja Mitspan.

6. Waan Cuningas Assa otti tygöns coco Judan ja he otit kiwet ja hirret Ramast joista Baesa rakensi. Ja hän rakensi nijstä Geban ja Mizpan.

6 Then Asa the king took all Judah and they carried away the stones of Ramah and the timber of it, with which Baasha had built. And he built Geba and Mizpah with it.

6. Then Asa the king took all Judah; and they carried away the stones of Ramah, and the timber thereof, wherewith Baasha was building; and he built therewith Geba and Mizpah.

6. Da tog Kong Asa hele Juda med sig, og de toge Stenene bort fra Rama tillige med Tømmeret der, som Baesa havde bygget med, og han byggede dermed Geba og Mizpa.

6. Men Konung Asa tog till sig hela Juda, och de togo bort sten och trä ifrå Rama, der Baesa med byggde, och han byggde dermed Geba och Mizpa.

6. Ja kunningas Asa wöttis keik Juda-rahwast , et nemmad piddid ärrawima Rama kiwwid ja temma puud, misga Paesa piddi Rama üllesehhitama, ja ehhitas neist ülles Keba ja Mitspa.

6. Karalius Asa, surinkęs visą Judą, paėmė akmenis ir rąstus, kuriuos Baša naudojo statybai, ir jais sutvirtino Gebą ir Micpą.

6. Aber der König Asa nahm zu sich das ganze Juda, und sie trugen die Steine und das Holz von Rama, womit Baesa baute; und er baute damit Geba und Mizpa.

6. Alors le roi Asa prit avec lui tout Juda, et ils emportèrent les pierres et le bois de Rama, que Baesha faisait bâtir; et il en bâtit Guéba et Mitspa.

6. Entónces el rey Asa tomó a todo Judá, y llevaron de Rama la piedra y madera con que Baasa edificaba; y con ello edificó a Gabaa, y Maspa.

6 Toen nam de koning Asa gans Juda, en zij droegen weg de stenen van Rama, en het hout daarvan, waarmede Baesa gebouwd had; en hij bouwde daarmede Geba en Mizpa.

6. Tedy król Aza wziąwszy z sobą wszystek lud Judzki, pobrali z Ramy kamienie, i drzewo jego, z którego budował Baaza, a zbudował z niego Gabaa i Masfa.

6. Akkor Asa király felvevé az egész Júda népét, és Rámából a köveket és a fákat mind elhordák, a melyekkel Baása a várost építi vala, és azokból Gébát és Mispát építé.

6 Аса же царь собрал всех Иудеев, и они вывезли из Рамы камни и дерева, которые употреблял Вааса для строения, – и выстроил из них Геву и Мицфу.

6. А царь Аса зібрав усїх Юдеїв, і вони повивозили з Рами каміння та деревню, що вживав Бааса до утверджування, й укріпив із їх Гиву та Масфу.

7. Siihen aikaan tuli näkijä Hanani Aasan, Juudan kuninkaan, tykö ja sanoi hänelle: Koska sinä turvauduit Aramin kuninkaaseen etkä turvautunut Herraan, Jumalaasi, sentähden on Aramin kuninkaan sotajoukko päässyt sinun käsistäsi.

7. Siihen aikaan tuli Hanani näkiä Asan Juudan kuninkaan tykö ja sanoi hänelle: koskas turvasit Syrian kuninkaasen ja et turvannut Herraan Jumalaas, sentähden on Syrian kuninkaan väki päässyt pois sinun käsistäs.

7. SIihen aican tuli Hanani Näkiä Assan Judan Cuningan tygö ja sanoi hänelle: ettäs turwaisit Syrian Cuningaan ja et turwannut HERraan sinun Jumalaas sentähden on Syrian Cuningan wäki pääsnyt pois sinun käsistäs.

7 And at that time Hanani the seer came to Asa king of Judah and said to him, Because you have relied on the king of Syria and have not relied on Jehovah your God, therefore the army of the king of Syria has escaped out of your hand.

7. And at that time Hanani the seer came to Asa king of Judah, and said unto him, Because thou hast relied on the king of Syria, and not relied on the LORD thy God, therefore is the host of the king of Syria escaped out of thine hand.

7. Og paa den samme Tid kom Hanani, Seeren, til Asa, Judas Konge, og sagde til ham: Fordi du forlod dig fast paa Kongen af Syrien og forlod dig ikke fast paa Herren din Gud, derfor er Kongen af Syriens Hær undsluppen fra din Haand.

7. På den tiden kom Hanani, Siaren, till Asa, Juda Konung, och sade till honom: Efter du förlätst dig på Konungen i Syrien, och hafver icke förlåtit dig på Herran din Gud; derföre är Konungens magt af Syrien undsluppen dina hand.

7. Ja sel aial tulli Anani se näggia Juda kunninga Asa jure ja ütles ta wasto: Et sa olled ennast toetanud Siria kunninga peäle, ja ep olle mitte ennast toetanud Jehowa omma Jummala peäle, sepärrast on Siria kunninga söddawäggi so käest ärrapeäsnud.

7. Tuo metu regėtojas Hananis, atėjęs pas Judo karalių Asą, jam tarė: ‘‘Kadangi tu pasitikėjai Sirijos karaliumi, o ne Viešpačiu, savo Dievu, Sirijos karaliaus kariuomenė ištrūko iš tavo rankų.

7. Zu der Zeit kam Hanani, der Seher, zu Asa, dem König Juda's, und sprach zu ihm: Daß du dich auf den König von Syrien verlassen hast und hast dich nicht auf den HERRN, deinen Gott, verlassen, darum ist die Macht des Königs von Syrien deiner Hand entronnen.

7. En ce temps-là, Hanani, le voyant, vint vers Asa, roi de Juda, et lui dit: Parce que tu t'es appuyé sur le roi de Syrie, et que tu ne t'es point appuyé sur l'Éternel, ton Dieu, l'armée du roi de Syrie a échappé de ta main.

7. En aquel tiempo vino Janani vidente a Asa rey de Judá, y díjole: Por cuanto has estribado sobre el rey de Siria, y no estribaste en Jehová tu Dios, por eso el ejército del rey de Siria ha escapado de tus manos.

7 En in denzelfden tijd kwam de ziener Hanani tot Asa, den koning van Juda, en hij zeide tot hem: Omdat gij gesteund hebt op den koning van Syrie, en niet gesteund hebt op den HEERE, uw God, daarom is het heir des konings van Syrie uit uw hand ontkomen.

7. A onegoż czasu przyszedł Hanani, widzący, do Azy, króla Judzkiego, i mówił do niego: Iżeś spoległ na królu Syryjskim, a nie spoległeś na Panu, Bogu twoim, dlatego uszło wojsko króla Syryjskiego z ręki twojej.

7. Az időben méne Hanáni próféta Asához, a Júda királyához, és monda néki: Mivel a Siriabeli királyban volt bizodalmad, [5†] és nem az Úrban, a te Istenedben bízál: ezért szabadult meg a Siriabeli király hada a te kezedből.

7 В то время пришел Ананий прозорливец к Асе, царю Иудейскому, и сказал ему: так как ты понадеялся на царя Сирийского и не уповал на Господа Бога твоего, потому и спаслось войско царя Сирийского от руки твоей.

7. В той час прийшов віщий Ананїй до Аси, царя Юдейського, й сказав йому: За те, що ти поклав надїю на царя Сирийського, а не на Господа, Бога твого, спаслось військо царя Сирийського від твоєї руки.

8. Eikö etiopialaisia ja liibyalaisia ollut suuri sotajoukko, eikö heillä ollut hyvin paljon sotavaunuja ja ratsumiehiä? Mutta koska sinä turvauduit Herraan, antoi hän heidät sinun käsiisi.

8. Eikö Etiopialaiset ja Libialaiset olleet suuri joukko monien vaunuin ja hevosmiesten kanssa? Kuitenkin, koskas Herraan turvasit, antoi hän heidät sinun käsiis.

8. Eikö Ethiopialaiset ja Libialaiset ollet suuri joucko monen waunuin ja hewoismiesten cansa? cuitengin andoi HERra heidän sinun käsijs coscas häneen turwaisit.

8 Were not the Ethiopians and the Lubim a huge army, with chariots and horsemen exceedingly many? Yet, because you relied on Jehovah, he delivered them into your hand.

8. Were not the Ethiopians and the Lubims a huge host, with very many chariots and horsemen? yet, because thou didst rely on the LORD, he delivered them into thine hand.

8. Vare ikke Morianerne og Libyerne en stor Hær med saare mange Vogne og Ryttere? dog, der du forlod dig fast paa Herren, gav han dem i din Haand.

8. Voro icke de Ethioper och Lybier en mägta stor hop, med ganska många vagnar och resenärar? Likväl gaf Herren dem i dina hand, då du förlätst dig på honom.

8. Eks neid Mora- ja Lubi-rahwast olnud üks suur söddawäggi wägga paljo söa wankritte ja rüütlittega ? ja kui sa ennast toetasid Jehowa peäle, siis andis ta neid so kätte.

8. Ar etiopai ir libiai neturėjo didžiulės kariuomenės, kovos vežimų ir raitelių? Kadangi pasitikėjai Viešpačiu, tai Jis juos atidavė į tavo rankas.

8. Waren nicht die Mohren und Libyer ein große Menge mit sehr viel Wagen und Reitern? Doch da gab sie der HERR in deine Hand, da du dich auf ihn verließest.

8. Les Éthiopiens et les Libyens n'étaient-ils pas une fort grande armée, ayant des chars et des cavaliers en fort grand nombre? Mais parce que tu t'appuyais sur l'Éternel, il les livra entre tes mains.

8. ¿Los Etiopes, y los Libios, no traían ejército en multitud con carros, y muy mucha gente de a caballo? mas, porque tú estribaste en Jehová, él los entregó en tus manos.

8 Waren niet de Moren en de Libyers een groot heir met zeer veel wagenen en ruiteren? Toen gij nochtans op den HEERE steundet, heeft Hij hen in uw hand gegeven.

8. Azaż Etyjopczycy, i Lubimczycy nie mieli wojsk bardzo wielkich z wozami i z jezdnymi w mnóstwie bardzo wielkiem? a wżdy gdyś spoległ na Panu, podał je w rękę twoję.

8. Avagy nem vala-é a [6†] Szerecseneknek és a Libiabelieknek nagy seregök, felette sok szekereik és lovagjaik? Mindazáltal, mivel az Úrban volt bizodalmad, kezedbe adá azokat;

8 Не были ли Ефиопляне и Ливияне с силою большею и с колесницами и всадниками весьмамногочисленными? Но как ты уповал на Господа, то Он предал их в руку твою,

8. Чи ж не були Етіопії та Ливії в білшій силї, та з колесницями, й многочисленими їздецями? Але позаяк ти покладав надїю на Господа, то він віддав їх у руку твою,

9. Sillä Herran silmät tarkkaavat kaikkea maata, että hän voimakkaasti auttaisi niitä, jotka ovat ehyellä sydämellä antautuneet hänelle. Tässä sinä teit tyhmästi, sillä tästä lähtien on sinulla yhä oleva sotia.

9. Sillä Herran silmät katselevat kaikki maat, vahvistaaksensa niitä, jotka pysyvät hänen tykönänsä kaikesta sydämestänsä. Sinä olet tyhmästi tehnyt, sentähden sinun pitää tästedeskin sotia saaman.

9. Sillä HERran silmät cadzelewat caicki maat wahwistaxens nijtä jotca pysywät hänen tykönäns caikest sydämestäns. Sinä olet tyhmästi tehnyt sentähden sinun pitä tästedeskin sotia saaman.

9 For the eyes of Jehovah run to and fro throughout the whole earth, to show himself strong to those whose heart is perfect toward him. In this you have done foolishly, for from hereafter you will have wars.

9. For the eyes of the LORD run to and fro throughout the whole earth, to shew himself strong in the behalf of them whose heart is perfect toward him. Herein thou hast done foolishly: therefore from henceforth thou shalt have wars.

9. Thi Herrens Øjne skue omkring paa al Jorden, og han viser sig stærk i at hjælpe dem, hvis Hjerte er helt med ham; du handlede daarligt i denne Sag; thi fra nu af skal der være Krig imod dig.

9. Förty Herrans ögon skåda all land, att han skall styrka dem, som af allt hjerta hålla sig intill honom. Du hafver gjort dårliga; derföre skall du ock härefter få örlig.

9. Sest # Jehowa silmad käiwad keik maad läbbi, et ta ennast nende wasto näitab kindla ollewad, kelle südda hea-kohtlane on tem̃a wasto: sest olled sa jölledaste teinud; sest södda peab sest aiast so wasto ollema.

9. Nes Viešpaties akys stebi visą žemę, kad parodytų savo galią dėl tų, kurių širdis yra tobula prieš Jį. Tu pasielgei neišmintingai, todėl nuo šiol turėsi daug karų’‘.

9. Denn des HERRN Augen schauen alle Lande, daß er stärke die, so von ganzem Herzen an ihm sind. Du hast töricht getan; darum wirst du auch von nun an Kriege haben.

9. Car les yeux de l'Éternel parcourent toute la terre, pour soutenir ceux dont le cœur est tout entier à lui. Tu as agi follement en cela; car désormais tu auras des guerres.

9. Porque los ojos de Jehová contemplan toda la tierra, para corroborar a los que tienen corazón perfecto para con él. Locamente has hecho en esto, porque de aquí adelante habrá guerra contra tí.

9 Want den HEERE aangaande, Zijn ogen doorlopen de ganse aarde, om Zich sterk te bewijzen aan degenen, welker hart volkomen is tot Hem; gij hebt hierin zottelijk gedaan; want van nu af zullen oorlogen tegen u zijn.

9. Albowiem oczy Paóskie przepatrują wszystkę ziemię, aby dokazywał mocy swej przy tych, którzy przy nim stoją sercem doskonałem. Głupioś to uczynił: przetoż od tego czasu powstaną przeciwko tobie wojny.

9. Mert az Úr szemei [7†] forognak az egész földön, hogy hatalmát megmutassa azokhoz, a kik ő hozzá teljes szívvel ragaszkodnak; bolondul [8†] cselekedél ebben; azért mostantól kezdve háborúk lesznek te ellened.

9 ибо очи Господа обозревают всю землю, чтобы поддерживать тех, чье сердце вполне предано Ему. Безрассудно ты поступилтеперь. За то отныне будут у тебя войны.

9. Бо ж очі Господнї обіймають усю землю, щоб піддержувати тих, що їх серце цїлковито йому віддане. Ти нерозсудливо зробив тепер. За се будуть від сього часу в тебе війни.

10. Mutta Aasa vihastui näkijään ja panetti hänet vankilaan, sillä niin vihoissaan hän oli hänelle tästä. Myöskin muutamille muille kansasta Aasa siihen aikaan teki väkivaltaa.

10. Niin Asa vihastui näkiän päälle ja heitti hänen vankeuteen; sillä hän kovin suuttui hänen päällensä tästä asiasta. Ja Asa ahdisti muutamia kansasta siihen aikaan.

10. Nijn Assa wihastui Näkiän päälle ja heitti hänen fangeuteen: sillä hän napisi tästä cappalesta händä wastan. Ja Assa ahdisti muutamita Canssasta sijhen aican.

10 Then Asa was angry with the seer and put him in the prison-house. For he was in a rage with him because of this thing. And Asa oppressed some of the people at the same time.

10. Then Asa was wroth with the seer, and put him in a prison house; for he was in a rage with him because of this thing. And Asa oppressed some of the people the same time.

10. Men Asa blev fortørnet paa Seeren og satte ham i Fængsels Hus, thi han blev vred paa ham for dette; og Asa fortrykte nogle af Folket paa den samme Tid.

10. Men Asa vardt vred på Siaren, och lade honom i fängelse; ty han knorrade emot honom om detta stycket. Och Asa undertryckte några af folket i den tiden.

10. Ja Asa meel sai pahhaseks se näggia peäle ja panni tedda kitsa wangi-honesse, sest temma meel sai nukraks ta wasto selle pärrast; ja Asa röhhus monned rahwa seast alla sel aial.

10. Asa, užsirūstinęs ant regėtojo, įmetė jį į kalėjimą, nes labai supyko ant jo dėl to dalyko. Tuo pačiu metu Asa išnaudojo ir kitus savo tautos žmones.

10. Aber Asa ward zornig über den Seher und legte ihn ins Gefängnis; denn er grollte ihm über diesem Stück. Und Asa unterdrückte etliche des Volkes zu der Zeit.

10. Et Asa fut irrité contre le voyant, et le mit en prison, car il était fort indigné contre lui à ce sujet. Asa opprima aussi, en ce temps-là, quelques-uns du peuple.

10. Y Asa enojado contra el vidente, echóle en la casa de la cárcel, porque fué grandemente conmovido de esto. Y mató Asa en aquel tiempo algunos del pueblo.

10 Doch Asa werd toornig tegen den ziener, en leidde hem in het gevangenhuis; want hij was hierover tegen hem ontsteld; daartoe onderdrukte Asa enigen uit het volk ter zelfder tijd.

10. Tedy Aza rozgniewawszy się na widzącego, podał go do więzienia; bo się był naó o to rozgniewał; i utrapił Aza niektórych z ludu onego czasu.

10. Akkor megharaguvék Asa a prófétára, és veté őt a tömlöczházba, mert igen megharagudott vala e szóért reá; és ugyanakkor Asa a nép közül is sokat megnyomoríta.

10 И разгневался Аса на прозорливца, и заключил его в темницу, так как за это был в раздражении на него; притеснял Аса и некоторых из народа в то время.

10. І розсердився Аса на пророка, й вкинув його в тюрму, бо розгнївався за се на його; тїснив Аса в той час і многих із народу.

11. Aasan vaiheet, sekä aikaisemmat että myöhemmät, katso, ne ovat kirjoitettuina Juudan ja Israelin kuningasten kirjassa.

11. Ja katso, Asan työt, sekä ensimäiset että viimeiset, katso, ne ovat kirjoitetut Juudan ja Israelin kuningasten kirjassa.

11. Mutta Assan työt sekä ensimäiset että wijmeiset cadzo ne owat kirjoitetut Judan ja Israelin Cuningasten kirjas.

11 And behold, the acts of Asa, first and last behold, they are written in the book of the kings of Judah and Israel.

11. And, behold, the acts of Asa, first and last, lo, they are written in the book of the kings of Judah and Israel.

11. Og se, Asas Handeler, de første og de sidste, se, de ere skrevne i Judas og Israels Kongers Bog.

11. Men Asa gerningar, både de första och de sista, si, de äro skrifna uti Juda och Israels Konungars bok.

11. Ja wata, Asa essimessed ja wiimsed asjad, wata, need on ülleskirjotud Juda ja Israeli kunningatte ramatusse.

11. Visi Asos darbai yra surašyti Judo ir Izraelio karalių knygoje.

11. Die Geschichten aber Asas, beide, die ersten und die letzten, siehe, die sind geschrieben im Buch von den Königen Juda's und Israels.

11. Or voici, les actions d'Asa, les premières et les dernières, sont écrites au livre des rois de Juda et d'Israël.

11. He aquí pues, los hechos de Asa, primeros y postreros, están escritos en el libro de los reyes de Judá y de Israel.

11 En ziet, de geschiedenissen van Asa, de eerste met de laatste, ziet, zij zijn beschreven in het boek der koningen van Juda en Israel.

11. Ale inne sprawy Azy pierwsze i pośledniejsze, zapisane są w księgach o królach Judzkich i Izraelskich.

11. De ímé Asának mind első, mind utolsó dolgai meg vannak írva a Júda és az Izráel királyainak könyvében.

11 И вот, деяния Асы, первые и последние, описаны в книге царейИудейских и Израильских.

11. А дїї Асині, перші й останні, записані в книзї про царів Юдейських та Ізраїлських.

12. Ja kolmantenakymmenentenä yhdeksäntenä hallitusvuotenaan Aasa sairastui jaloistaan, ja hänen tautinsa yltyi hyvin kovaksi. Mutta taudissaankaan hän ei etsinyt Herraa, vaan lääkäreitä.

12. Ja Asa tuli kipiäksi jaloista yhdeksäntenäneljättäkymmentä valtakuntansa vuotena, ja hänen tautinsa kovin eteni, ja ei hän kuitenkaan etsinyt Herraa taudissansakaan, vaan lääkäreitä.

12. Ja Assa tuli kipiäxi jalgoista yhdexändenä neljättäkymmendä waldacundans wuotena ja hänen tautins cowan enäni ja ei hän cuitengan edzinyt HERra hänen taudisans waan Läkäreitä.

12 And in the thirty-ninth year of his reign Asa was diseased in his feet. His disease was exceedingly great, yet in his disease he did not seek for Jehovah, but to the physicians.

12. And Asa in the thirty and ninth year of his reign was diseased in his feet, until his disease was exceeding great: yet in his disease he sought not to the LORD, but to the physicians.

12. Og Asa blev syg i sine Fødder i sin Regerings ni og tredivte Aar, indtil hans Sygdom tog til over Maade; og selv i sin Sygdom søgte han ikke Herren, men Lægerne.

12. Och Asa vardt krank i sina fötter, uti nionde och tretionde årena sins rikes; och hans krankhet fick öfvermagten, och han sökte intet Herran i sine krankhet, utan läkare.

12. Ja Asa hakkas omma kunningrigi ühheksamal aastal neljatkümmend ennese jalgo pöddema, temma haigus wöttis wägga woimust; ja ommas haigusses ei ta noudnudke Jehowat, waid arstisid.

12. Trisdešimt devintaisiais karaliavimo metais Asa susirgo sunkia kojų liga. Tačiau jis ir sirgdamas neieškojo Viešpaties, bet kreipėsi į gydytojus.

12. Und Asa ward krank an seinen Füßen im neununddreißigsten Jahr seines Königreichs, und seine Krankheit nahm sehr zu; und er suchte auch in seiner Krankheit den HERRN nicht, sondern die Ärzte.

12. La trente-neuvième année de son règne, Asa fut malade des pieds, et sa maladie fut très grave; et toutefois dans sa maladie, il ne chercha point l'Éternel, mais les médecins.

12. Y el año treinta y nueve de su reino enfermó Asa de los piés para arriba, y en su enfermedad no buscó a Jehová, sino a los médicos.

12 Asa nu werd, in het negen en dertigste jaar van zijn koninkrijk, krank aan zijn voeten; tot op het hoogste toe was zijn krankheid; daartoe ook zocht hij den HEERE niet in zijn krankheid, maar de medicijnmeesters.

12. Potem rozniemógł się Aza roku trzydziestego i dziewiątego królowania swego, na nogi swoje, chorobą bardzo ciężką; a wszakże w onej chorobie swej nie szukał Pana, ale lekarzy.

12. És megbetegedék Asa, királyságának harminczkilenczedik esztendejében lábaira, annyira, hogy igen súlyos volt az ő betegsége; mindazáltal betegségében is nem az Urat keresé, hanem az orvosokat.

12 И сделался Аса болен ногами на тридцать девятом году царствования своего, и болезнь его поднялась до верхних частей тела; но он в болезни своей взыскал не Господа, а врачей.

12. І став Аса нездужати на ноги трицять девятого року свого царювання, а хороба його дійшла до верхнїх часток тїла; але він в своїй слабостї шукав не Господа, а лїкарів.

13. Sitten Aasa meni lepoon isiensä tykö ja kuoli neljäntenäkymmenentenä yhdentenä hallitusvuotenaan.

13. Niin Asa nukkui isäinsä kanssa ja kuoli valtakuntansa ensimäisenä vuotena viidettäkymmentä.

13. Nijn Assa nuckui Isäins cansa ja cuoli ensimäisnä wijdettäkymmendä wandacundans wuotena. Ja hän haudattin hänen hautaans jonga hän oli andanut caewa hänellens Dawidin Caupungis.

13 And Asa slept with his fathers and died in the forty-first year of his reign.

13. And Asa slept with his fathers, and died in the one and fortieth year of his reign.

13. Og Asa laa med sine Fædre og døde i sin Regerings et og fyrretyvende Aar.

13. Alltså afsomnade Asa med sina fäder, och blef död i första och fyrationde årena sins rikes.

13. Ja Asa läks maggama omma wannemattega ja surri ärra omma wallitsusse essimessel aastal wietkümmend.

13. Asa užmigo prie savo tėvų ir mirė keturiasdešimt pirmaisiais savo karaliavimo metais.

13. Also entschlief Asa mit seinen Vätern und starb im einundvierzigsten Jahr seines Königreichs.

13. Puis Asa s'endormit avec ses pères, et il mourut la quarante et unième année de son règne.

13. Y durmió Asa con sus padres, y murió el año cuarenta y uno de su reino,

13 Alzo ontsliep Asa met zijn vaderen; en hij stierf in het een en veertigste jaar zijner regering.

13. A tak zasnął Aza z ojcami swymi, a umarł roku czterdziestego i pierwszego królowania swego.

13. És elaluvék Asa az ő atyáival, és meghala az ő királyságának negyvenegyedik esztendejében.

13 И почил Аса с отцами своими, и умер на сорок первом году царствования своего.

13. І спочив Аса з батьками своїми, й помер сорок першого року царювання.

14. Ja hänet haudattiin omaan hautaansa, jonka hän oli hakkauttanut itsellensä Daavidin kaupunkiin; ja hänet laskettiin vuoteelle, joka oli täytetty hajuaineilla ja erilaisilla, voiteeksi sekoitetuilla höysteillä, ja hänen kunniakseen poltettiin ylen runsas kuolinsuitsutus.

14. Ja hän haudattiin omaan hautaansa, jonka hän oli antanut kaivaa Davidin kaupungissa. Ja he panivat hänet leposiaansa, joka täytettiin hyvänhajullisilla ja kaikkinaisilla kalliilla yrteillä, jotka olivat valmistetut apotekarein tavalla, ja polttivat hänelle sangen suurella polttamisella.

14. Ja he panit hänen leposiaans joca täytettin jalolla suidzutuxella ja caikinaisilla calleilla yrteillä walmistetut Apotekarein tawalla ja poltit sangen suuren poldon.

14 And they buried him in his own sepulchers, which he had hewn out for himself in the city of David and laid him in the bed which was filled with sweet odors and various kinds (of spices) prepared by the perfumers' art. And they made a very great burning for him.

14. And they buried him in his own sepulchres, which he had made for himself in the city of David, and laid him in the bed which was filled with sweet odours and divers kinds of spices prepared by the apothecaries' art: and they made a very great burning for him.

14. Og de begrove ham i hans Gravsted, som han havde ladet grave i Davids Stad, og de lagde ham paa et Leje, som man havde fyldt med alle Slags vellugtende Urter, sammensatte paa Kunstens Vis ved en Blanding, og de brændte saare meget ham til Ære.

14. Och man begrof honom uti hans graf, som han sig hade grafva låtit uti Davids stad; och de lade honom på sin säng, hvilka man uppfyllt hade med godt rökverk, och allahanda speceri, efter apothekares konst gjordt; och gjorde ett ganska stort brännande.

14. Ja nemmad matsid tedda mahha temma hauda, mis ta ennese walmis teinud Taweti liñna, ja pannid tedda senna wodi peäle, mis olli täidetud kalli rohtude ja keiksugguste maggusa rohtudega, ja targaste seggatud salwidega, ja pölletasid tem̃a pärrast wägga suurt pölletamist.

14. Jis buvo palaidotas savame kape, kurį buvo pasidaręs Dovydo mieste. Jo kūnas buvo balzamuotas kvepalais ir įvairiausių rūšių tepalais. Jo garbei buvo sukurtas didelis laužas.

14. Und man begrub ihn in seinem Grabe, das er hatte lassen graben in der Stadt Davids. Und sie legten ihn auf sein Lager, welches man gefüllt hatte mit gutem Räuchwerk und allerlei Spezerei, nach der Kunst des Salbenbereiters gemacht, und machten ihm einen großen Brand.

14. Et on l'ensevelit dans le tombeau qu'il s'était creusé dans la cité de David. On le coucha sur un lit qu'il avait rempli de parfums et d'aromates, préparés en ouvrage de parfumerie; et on lui en brûla une quantité très considérable.

14. Y sepultáronle en sus sepulcros que él había hecho para sí, en la ciudad de David. 15 Y pusiéronle en una litera, la cual hinchieron de aromas, y olores hechos de obra de perfumadores: e hiciéronle una quema muy grande.

14 En zij begroeven hem in zijn graf, dat hij voor zich gegraven had in de stad Davids, en leiden hem op het bed, hetwelk hij gevuld had met specerijen, en dat van verscheidene soorten, naar apothekerskunst toebereid; en zij brandden over hem een gans grote branding.

14. I pochowano go w grobie jego, który sobie był wykopał w mieście Dawidowem; i położono go na łożu, które był napełnił rzeczami wonnemi, i rozmaitemi maściami aptekarską robotą przygotowanemi. I palili mu zapał wonny bardzo wielki.

14. És eltemeték őt az ő sírjába, a melyet magának vágatott vala a Dávid városában; és helyezék őt az ágyba, a melyet megtöltének drága fűszerekkel, s kenőcscsé feldolgozott [9†] jó illatokkal, és érette felette nagy égést rendezének.

14 И похоронили его в гробнице, которую он устроил для себя в городе Давидовом; и положили его на одре, который наполнили благовониями и разными искусственными мастями, и сожгли их для него великое множество.

14. І поховали його в гробовищі, що його спорудив собі в містї Давидовому; й зложили його на ліжку наповненому пахощами й усякими добірними мастями, й спалили їх для його велику силу.