28 luku

Aahas Juudan kuninkaana. Aramilaiset ja israelilaiset hyökkäävät Juudaan. Aahas yrittää saada apua Assurilta. Hänen epäjumalanpalveluksensa.

1. Aahas oli kahdenkymmenen vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kuusitoista vuotta. Hän ei tehnyt sitä, mikä on oikein Herran silmissä, niinkuin hänen isänsä Daavid,

1. Ahas oli kahdenkymmenen ajastaikainen tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi kuusitoistakymmentä ajastaikaa Jerusalemissa, ja ei tehnyt, mitä Herralle kelvollinen oli, niinkuin hänen isänsä David;

1. AHas oli cahdenkymmenen ajastaicainen tulduans Cuningaxi ja hallidzi cuusitoistakymmendä ajastaica Jerusalemis ja ei tehnyt mitä HERralle kelwollinen oli nijncuin hänen Isäns Dawid.

1 Ahaz was twenty years old when he began to reign and he reigned sixteen years in Jerusalem. And he did not do what was right in the eyes of Jehovah like David his father,

1. Ahaz was twenty years old when he began to reign, and he reigned sixteen years in Jerusalem: but he did not that which was right in the sight of the LORD, like David his father:

1. Akas var tyve Aar gammel, der han blev Konge, og regerede seksten Aar i Jerusalem og gjorde ikke det, som var ret for Herrens Øjne som David hans Fader:

1. Ahas var tjugu åra gammal, då han Konung vardt, och regerade i sexton år i Jerusalem; och gjorde icke det Herranom väl behagade, såsom hans fader David;

1. Ahas olli kakskümmend aastat wanna, kui ta kunningaks sai, ja wallitses kuusteistkümmend aastat Jerusalemmas, ja ta ei teinud mitte, mis öige Jehowa silma ees, nenda kui ta issa Tawet.

1. Achazas, būdamas dvidešimties metų, pradėjo karaliauti ir šešiolika metų karaliavo Jeruzalėje. Jis nedarė to, kas teisinga Viešpaties akyse, kaip darė jo tėvas Dovydas,

1. Ahas war zwanzig Jahre alt, da er König ward, und regierte sechzehn Jahre zu Jerusalem und tat nicht, was dem HERRN wohl gefiel, wie sein Vater David,

1. Achaz était âgé de vingt ans quand il devint roi, et il régna seize ans à Jérusalem. Il ne fit point ce qui est droit aux y eux de l'Éternel, comme David, son père.

1. DE veinte años era Acaz cuando comenzó a reinar, y diez y seis años reinó en Jerusalem: mas no hizo lo recto en ojos de Jehová, como David su padre.

1 Achaz was twintig jaren oud, toen hij koning werd, en regeerde zestien jaren te Jeruzalem; en hij deed niet dat recht was in de ogen des HEEREN, gelijk zijn vader David;

1. Dwadzieścia lat miał Achaz, gdy królować począł, a szesnaście lat królował w Jeruzalemie, i nie czynił, co było dobrego przed oczyma Paóskiemi, jako Dawid, ojciec jego;

1. Húsz esztendős volt [1†] Akház, mikor uralkodni kezdett, és tizenhat esztendeig uralkodék Jeruzsálemben, és nem cselekedék kedves dolgot az Úr előtt, mint Dávid, az ő atyja;

1 Двадцати лет был Ахаз, когда воцарился, и шестнадцать лет царствовал в Иерусалиме; и он не делал угодного в очах Господних, как делал Давид, отец его:

1. Двайцять років було Ахазові, як став він царем, а шіснайцять років царював в Ерусалимі; і не чинив він, що було до вподоби Господеві, як предок його Давид:

2. vaan vaelsi Israelin kuningasten teitä; jopa hän teki valettuja kuvia baaleille.

2. Vaan hän vaelsi Israelin kuningasten teillä, ja teki myös Baalille valetuita kuvia.

2. Waan hän waelsi Israelin Cuningasten teillä ja teki Baalille waletuita cuwia.

2 but he walked in the ways of the kings of Israel and also made molten images for the Baals {Baalim}.

2. For he walked in the ways of the kings of Israel, and made also molten images for Baalim.

2. Men han vandrede i Israels Kongers Veje, tilmed gjorde han støbte Billeder for Baalerne.

2. Utan han vandrade i Israels Konungars vägar, dertill gjorde han gjuten beläte till Baalim;

2. Ja ta käis Israeli kunningatte tede peäl, ja teggi ka wallatud kuiud Paalidele.

2. bet vaikščiojo Izraelio karalių keliais ir nuliedino Baalų atvaizdus.

2. sondern wandelte in den Wegen der Könige Israels. Dazu machte er gegossene Bilder den Baalim{~}

2. Il suivit la voie des rois d'Israël; et il fit même des images de fonte pour les Baals.

2. Ántes anduvo en los caminos de los reyes de Israel: y además de eso hizo imágenes de fundición a los Baales.

2 Maar hij wandelde in de wegen der koningen van Israel; daartoe maakte hij ook gegotene beelden voor de Baals.

2. Ale chodził drogami królów Izraelskich; nadto ulał i słupy bałwochwalskie.

2. Hanem az Izráel királyainak útján járt, és öntött bálványokat is csináltatott a Baál tiszteletére.

2 он шел путями царей Израильских, и даже сделал литые статуи Ваалов;

2. Він блукав дорогами царів Ізраїлських, а навіть поробив вилиті ідоли (статуї) Баалів;

3. Ja hän poltti uhreja Ben-Hinnomin laaksossa ja poltti poikansa tulessa, niiden kansain kauhistavien tekojen mukaan, jotka Herra oli karkoittanut israelilaisten tieltä.

3. Ja hän suitsutti Hinnomin poikain laaksossa, ja poltti poikansa tulella pakanain kauhistusten jälkeen, jotka Herra Israelin lasten edestä oli ajanut pois.

3. Ja suidzutti Hinnomin poicain laxos ja poltti poicans tulella pacanain cauhistuxen jälken jotca HERra Israelin lasten edest oli ajanut pois.

3 Moreover he burnt incense in the valley of the son of Hinnom and burnt his sons in the fire, according to the abominations of the nations whom Jehovah cast out before the sons of Israel.

3. Moreover he burnt incense in the valley of the son of Hinnom, and burnt his children in the fire, after the abominations of the heathen whom the LORD had cast out before the children of Israel.

3. Og han gjorde Røgelse i Hinnoms Søns Dal og brændte sine Sønner i Ilden efter de Hedningers Vederstyggeligheder, hvilke Herren havde fordrevet fra Israels Børns Ansigt.

3. Och rökte i Hinnoms barnas dal, och brände sina söner upp med eld, efter Hedningarnas styggelse, hvilka Herren för Israels barn fördrifvit hade;

3. Ta suitsetas ka isse Penhinnomi orgus ja pölletas ommad lapsed ärra tullega nende pagganatte hirmsaid teggusid möda, mis Jehowa Israeli laste eest olli ärraaianud.

3. Jis smilkė Ben Hinomo slėnyje ir sudegino savo sūnus Baalui, mėgdžiodamas bjaurystes pagonių, kuriuos Viešpats išvarė, prieš izraelitams užimant kraštą.

3. und räucherte im Tal der Kinder Hinnom und verbrannte seine Söhne mit Feuer nach den Greuel der Heiden, die der HERR vor den Kindern Israel vertrieben hatte,

3. Il fit des encensements dans la vallée du fils de Hinnom, et il brûla ses fils au feu, selon les abominations des nations que l'Éternel avait chassées devant les enfants d'Israël.

3. Este también quemó perfume en el valle de los hijos de Hennón, y quemó sus hijos por fuego, conforme a las abominaciones de las gentes, que Jehová había echado delante de los hijos de Israel.

3 Dezelve rookte ook in het dal des zoons van Hinnom; en hij brandde zijn zonen in het vuur, naar de gruwelen der heidenen, die de HEERE voor het aangezicht der kinderen Israels uit de bezitting verdreven had.

3. Także i sam kadził w dolinie Benhennon, i palił synów swych ogniem według obrzydliwości pogan, których wygnał Pan przed synami Izraelskimi.

3. Annakfelette tömjéneze a Hinnom fiának völgyében; fiait is megégeté tűzben, [2†] a pogányok útálatosságai szerint, a kiket az Úr az Izráel fiai elől kiűzött volt.

3 и он совершал курения на долине сынов Еннома, ипроводил сыновей своих через огонь, подражая мерзостям народов, которых изгнал Господь пред лицем сынов Израилевых;

3. І палив він кадила на долинї синів Енномових, і переводив синів своїх через огонь, по звичаю гидот тих народів, що їх Господь вигнав зперед лиця синів Ізрайлевих;

4. Ja hän teurasti ja poltti uhreja uhrikukkuloilla ja kummuilla ja jokaisen viheriän puun alla.

4. Ja hän uhrasi ja suitsutti korkeuksilla ja kukkuloilla, ja kaikkein viheriäisten puiden alla.

4. Ja hän uhrais ja suidzutti corkeuxilla ja cuckuloilla ja caickein wiherjäisten puiden alla.

4 And he sacrificed and burnt incense in the high places and on the hills and under every green tree.

4. He sacrificed also and burnt incense in the high places, and on the hills, and under every green tree.

4. Tilmed ofrede han og gjorde Røgoffer paa de høje Steder og paa Højene og under alle grønne Træer.

4. Och offrade, och rökte på höjder, på backar, och under all grön trä.

4. Ja ta ohwerdas ja suitsetas körge paikade peäl, ja mäekinkude peäl, ja keige haljaste pude al.

4. Jis aukojo ir smilkė aukštumose, ant kalvų ir po kiekvienu žaliuojančiu medžiu.

4. und opferte und räucherte auf den Höhen und auf den Hügeln und unter allen grünen Bäumen.

4. Il sacrifiait aussi et faisait des encensements dans les hauts lieux, sur les collines, et sous tout arbre verdoyant.

4. Ítem, sacrificó, y quemó perfumes en los altos, y en los collados, y debajo de todo árbol sombrío.

4 Ook offerde hij en rookte op de hoogten en op de heuvelen, mitsgaders onder alle groen geboomte.

4. Ofiarował też i kadził na wyżynach, i na pagórkach, i pod każdem drzewem gałęzistem.

4. Áldozék és tömjéneze a [3†] magaslatokon is, a halmokon is és minden zöld fa alatt.

4 и приносил жертвы и курения на высотах и на холмах и под всяким ветвистым деревом.

4. І приносив жертви та курева на висотах і на пригорках та під кожним гіллястим деревом.

5. Sentähden Herra, hänen Jumalansa, antoi hänet Aramin kuninkaan käsiin. He voittivat hänet ja ottivat hänen väestään suuren joukon vangiksi ja veivät Damaskoon. Hänet annettiin myöskin Israelin kuninkaan käsiin, ja tämä tuotti hänelle suuren tappion.

5. Sentähden antoi Herra hänen Jumalansa hänen Syrian kuninkaan käsiin, niin että he löivät häntä, ja veivät heistä suuren joukon vangiksi Damaskuun. Hän annettiin myös Israelin kuninkaan käsiin, joka heistä sangen paljon tappoi.

5. SEntähden andoi HERra hänen Jumalans hänen Syrian Cuningan käsijn nijn että he löit hänen ja weit heistä suuren joucon fangixi Damascuun. Hän annettin myös Israelin Cuningan käsijn joca heistä sangen paljo tappoi.

5 Therefore Jehovah his God delivered him into the hand of the king of Syria. And they killed* him and carried away of his a great multitude of captives and brought them to Damascus. And he was also delivered into the hand of the King of Israel, who killed* him with a great slaughter.

5. Wherefore the LORD his God delivered him into the hand of the king of Syria; and they smote him, and carried away a great multitude of them captives, and brought them to Damascus. And he was also delivered into the hand of the king of Israel, who smote him with a great slaughter.

5. Derfor gav Herren hans Gud ham i Kongen af Syriens Haand, saa at de sloge ham og bortførte en stor Hob af hans Folk som Fanger og bragte dem til Damaskus; og han blev ogsaa give i Kongen af Israels Haand, og denne slog ham med et stort Slag.

5. Derföre gaf Herren hans Gud honom i Konungens hand af Syrien, så att de slogo honom, och förde bort en stor hop af hans fångna, och läto komma till Damascon. Vardt han ock gifven under Israels Konungs hand, så att han gjorde en stor slagtning på honom.

5. Ja Jehowa ta Jummal andis tedda Siria kunninga kätte, ja nemmad löid tedda mahha, ja wisid temmast wangi sure hulga, ja wisid neid Tarmeseki; ja tedda anti ka ärra Israeli kunninga kätte, et ta tedda löi sure mahhalömissega.

5. Todėl Viešpats, jo Dievas, atidavė jį į Sirijos karaliaus rankas. Sirai paėmė daug belaisvių ir nusivedė juos į Damaską. Jis taip pat buvo atiduotas į Izraelio karaliaus rankas, kuris daugelį iš jų nužudė.

5. Darum gab ihn der HERR, sein Gott, in die Hand des Königs von Syrien, daß sie ihn schlugen und einen großen Haufen von den Seinen gefangen wegführten und gen Damaskus brachten. Auch ward er gegeben unter die Hand des Königs Israels, daß er einen großen Schlag an ihm tat.

5. Et l'Éternel son Dieu le livra entre les mains du roi de Syrie; et les Syriens le battirent et lui prirent un grand nombre de prisonniers, qu'ils emmenèrent à Damas. Il fut aussi livré entre les mains du roi d'Israël, qui lui fit essuyer une grande défaite.

5. Por lo cual Jehová su Dios le entregó en manos del rey de los Asirios, los cuales le hirieron, y cautivaron de él una grande presa, que llevaron a Damasco. Fué también entregado en manos del rey de Israel, el cual le hirió de gran mortandad.

5 Daarom gaf hem de HEERE, zijn God, in de hand des konings van Syrie, dat zij hem sloegen, en van hem gevankelijk wegvoerden een grote menigte van gevangenen, die zij te Damaskus brachten. En hij werd ook gegeven in de hand des konings van Israel, die hem sloeg met een groten slag.

5. Przetoż dał go Pan, Bóg jego, w rękę króla Syryjskiego, którzy poraziwszy go, pojmali z ludu jego więźniów wiele, a przywiedli ich do Damaszku. Nadto i w rękę króla Izraelskiego podany jest, który go poraził porażką wielka.

5. Ezért az Úr az ő Istene adá őt a Siriabeli király kezébe, és őt igen megverék, és sok foglyot hurczolának el ő tőle, a kiket Damaskusba vivének. Sőt még az Izráel királya kezébe is adaték, és az is igen megveré őt.

5 И предал его Господь Бог его в руку царя Сириян, и они поразили его и взяли у него множество пленных и отвели в Дамаск. Также и в рукуцаря Израильского был предан он, и тот произвел у неговеликое поражение.

5. І віддав його Господь, Бог його, в руку царя Сирийцїв, і вони побили його, і забрали в його силу бранцїв та й повели в Дамаск. І в руки царя Ізраїлського був він відданий, і той побив його великим побоєм.

6. Pekah, Remaljan poika, surmasi Juudasta satakaksikymmentä tuhatta yhtenä päivänä, kaikki sotakuntoisia miehiä, koska he olivat hyljänneet Herran, isiensä Jumalan.

6. Sillä Peka Remalian poika löi Juudasta sata ja kaksikymmentä tuhatta yhtenä päivänä, jotka kaikki väkevät miehet olivat, että he hylkäsivät Herran isäinsä Jumalan.

6. Sillä Pekah Remalian poica löi Judast sata ja caxikymmendä tuhatta yhtenä päiwänä jotca caicki wäkewät miehet olit että he hyljäisit HERran heidän Isäins Jumalan.

6 For Pekah the son of Remaliah killed in Judah a hundred and twenty thousand in one day, all of them valiant men, because they had forsaken Jehovah, the God of their fathers.

6. For Pekah the son of Remaliah slew in Judah an hundred and twenty thousand in one day, which were all valiant men; because they had forsaken the LORD God of their fathers.

6. Thi Peka, Remaljas Søn, ihjelslog i Juda hundrede og tyve Tusinde paa een Dag, alle vaabendygtige Folk, fordi de; forlode Herren, deres Fædres Gud.

6. Ty Pekah, Remalia son, slog af Juda hundrade och tjugu tusend på en dag, som alle dugelige män voro; derföre, att de öfvergåfvo Herran deras fäders Gud.

6. Ja Peka Remalja poeg tappis Juda seast sadda ja kakskümmend tuhhat ühhel päwal, keik wahwad mehhed, sepärrast et nem̃ad Jehowa omma wañematte Jummalat ollid mahhajätnud.

6. Remalijo sūnus Pekachas išžudė Jude per vieną dieną šimtą dvidešimt tūkstančių karių, nes jie apleido Viešpatį, savo tėvų Dievą.

6. Denn Pekah, der Sohn Remaljas, schlug in Juda hundertzwanzigtausend auf einen Tag, die alle streitbare Leute waren, darum daß sie den HERRN, ihrer Väter Gott, verließen.

6. Car Pékach, fils de Rémalia, tua en un seul jour, en Juda, cent vingt mille hommes, tous vaillants hommes, parce qu'ils avaient abandonné l'Éternel, le Dieu de leurs pères.

6. Porque Facee, hijo de Romeliás, mató en Judá en un día ciento y veinte mil hombres, todos valientes; por cuanto habían dejado a Jehová el Dios de sus padres.

6 Want Pekah, de zoon van Remalia, sloeg in Juda honderd en twintig duizend dood op een dag, allen strijdbare mannen, omdat zij den HEERE, den God hunner vaderen, verlaten hadden.

6. Albowiem Facejasz, syn Romelijaszowy, pobił w Judzie sto i dwadzieścia tysięcy dnia jednego, wszystko mężów walecznych, przeto, iż opuścili Pana, Boga ojców swoich.

6. Mert Pékah, [4†] a Rémália fia, Júdában egy nap levága százhúszezer embert, mind vitézeket; mivel elhagyták az Urat, atyáik Istenét.

6 И избил Факей, сын Ремалиин, Иудеев сто двадцать тысяч в один день, людей воинственных, потому что они оставили Господа Бога отцов своих.

6. І повбивав Факей, син Ремаліїн (царь Ізраїлський), за один день сто двайцять тисяч Юдеїв, людей войовничих, за те що вони покинули Господа, Бога батьків своїх.

7. Ja Sikri, efraimilainen urho, tappoi kuninkaan pojan Maasejan, linnan esimiehen Asrikamin ja kuninkaan lähimmän miehen Elkanan.

7. Ja Sikri Ephraimin väkevä tappoi kuninkaan pojan Maesejan, ja Asrikamin kuninkaan huoneen päämiehen, ja Elkanan, joka kuningasta lähimmäinen oli.

7. Ja Sichri se Ephraimin wäkewä tappoi Cuningan pojan Maesejan ja Asrikamin Cuningan huonen Förstin ja Elkanan joca Cuningasta lähimmäinen oli.

7 And Zichri, a mighty man of Ephraim, killed Maaseiah the king's son and Azrikam the ruler of the house and Elkanah who was next to the king.

7. And Zichri, a mighty man of Ephraim, slew Maaseiah the king's son, and Azrikam the governor of the house, and Elkanah that was next to the king.

7. Og Sikri, en vældig Mand af Efraim, ihjelslog Maeseja, Kongens Søn, og Asrikam, Forstanderen for Huset, og Elkana, den anden efter Kongen.

7. Och Sichri, en väldig af Ephraim, drap Maaseja, Konungens son, Asrikam husförstan, och Elkana den yppersta näst Konungenom.

7. Ja Sikri üks wäggew mees Ewraimist tappis Maaseja kunninga poega, ja koia würstit Asrikamit ja Elkana, kes kunninga järgminne.

7. Zichris, Efraimo karžygys, nukovė karaliaus sūnų Maasėją, namų valdytoją Azrikamą ir Elkaną, kuris buvo antras po karaliaus.

7. Und Sichri, ein Gewaltiger in Ephraim, erwürgte Maaseja, einen Königssohn, und Asrikam, den Hausfürsten, und Elkana, den nächsten nach dem König.

7. Et Zicri, homme vaillant d'Éphraïm, tua Maaséja, fils du roi, et Azrikam, qui avait la conduite de la maison, et Elkana, le second après le roi.

7. Asimismo Zecrí, hombre poderoso de Efraim, mató a Maasías, hijo del rey, y a Ezricam su mayordomo, y a Elcana segundo después del rey.

7 En Zichri, een geweldig man van Efraim, sloeg Maaseja, den zoon des konings, dood, en Azrikam, den huisoverste, mitsgaders Elkana, den tweede na den koning.

7. Zychry także, mocarz Efraimski, zabił Maasajasza, syna królewskiego, i Asrykama, przełożonego domu jego, i Elkana, wtórego po królu.

7. Annakfelette az Efraimbeli vitéz Zikri megölé Maásiát, a király fiát, Azrikámot, az ő házának gondviselőjét, és Elkánát, a ki a király után második vala.

7 Зихрий же, силач из Ефремлян, убил Маасею, сына царя, и Азрикама, начальствующего над дворцом, и Елкану, второго по царе.

7. А Зихрій, силач із Ефраїміїв, убив Маасею, царевого сина, та Азрикама, домозверхника, та Елкану, другого по цареві.

8. Ja israelilaiset veivät veljiltään vangeiksi vaimoja, poikia ja tyttäriä kaksisataa tuhatta, ryöstivät heiltä myös paljon saalista ja veivät saaliin Samariaan.

8. Ja Israelin lapset veivät vankina veljistänsä kaksisataa tuhatta, vaimoja, poikia ja tyttäriä, ja ryöstivät myös heiltä paljon saalista, jonka he veivät Samariaan.

8. Ja Israelin lapset weit fangina heidän weljistäns caxi sata tuhatta waimoa poikia ja tyttäritä ja ryöstit heildä paljon saalist jonga he weit Samariaan.

8 And the sons of Israel carried away captive of their brothers two hundred thousand, women, sons and daughters and also took away much spoil from them and brought the spoil to Samaria.

8. And the children of Israel carried away captive of their brethren two hundred thousand, women, sons, and daughters, and took also away much spoil from them, and brought the spoil to Samaria.

8. Og Israels Børn førte af deres Brødre to Hundrede Tusinde, Kvinder, Sønner og Døtre bort som Fanger og røvede tilmed meget Bytte fra dem, og de førte Byttet til Samaria.

8. Och Israels barn förde bort fångna af deras bröder tuhundradtusend qvinnor, söner och döttrar; och togo dertill stort rof af dem, och förde rofvet till Samarien.

8. Ja Israeli lapsed wisid omma wendadest wangi kakssadda tuhhat naest, poega ja tüttart, ja risusid nende käest ka paljo saki, ja wisid sedda saki Samaria.

8. Be to, izraelitai išsivedė nelaisvėn iš savo brolių du šimtus tūkstančių moterų, sūnų ir dukterų ir, prisiplėšę daug grobio, parsigabeno į Samariją.

8. Und die Kinder Israel führten gefangen weg zweihunderttausend Weiber, Söhne und Töchter und nahmen dazu großen Raub von ihnen und brachten den Raub gen Samaria.

8. Et les enfants d'Israël emmenèrent prisonniers, deux cent mille de leurs frères, tant femmes que fils et filles; ils firent aussi sur eux un grand butin, et ils emmenèrent le butin à Samarie.

8. Tomaron también cautivos los hijos de Israel de sus hermanos doscientas mil, mujeres, y muchachos, y muchachas, además de haber saqueado de ellos un gran despojo, el cual trajeron a Samaria.

8 En de kinderen Israels voerden van hun broederen gevankelijk weg tweehonderd duizend, vrouwen, zonen en dochteren, en plunderden ook veel roofs van hen; en zij brachten den roof te Samaria.

8. Nadto pojmali synowie Izraelscy z braci swych dwa kroć sto tysięcy niewiast, synów, i córek, i bardzo wiele łupów pobrali od nich, i zaprowadzili korzyść do Samaryi.

8. És elvivének az Izráel fiai az [5†] ő atyjokfiai közül kétszázezer asszonyt, fiút, leányt, és nagy vagyont rablának el tőlök, és azzal a zsákmánynyal mennek vala Samariába.

8 И взяли сыны Израилевы в плен у братьев своих, Иудеев , двести тысяч жен, сыновей и дочерей; также и множество добычи награбили у них, и отправили добычу в Самарию.

8. І забрали сини Ізрайлеві в полон у братів своїх Юдеїв двістї тисяч жінок, синів та дочок; та й силу здобитку награбили в їх, і відіслали добичу в Самарию.

9. Siellä oli Herran profeetta nimeltä Ooded; tämä meni sotajoukkoa vastaan, kun se oli tulossa Samariaan, ja sanoi heille: Katso, Herra, teidän isienne Jumala, on vihastunut Juudaan ja antanut heidät teidän käsiinne, ja te olette tappaneet heitä raivossa, joka ulottuu taivaaseen asti.

9. Ja siellä oli Herran propheta, jonka nimi oli Obed, hän läksi sitä joukkoa vastaan, joka Samariaan tuli, ja sanoi heille: katso, Herra teidän isäinne Jumala on vihastunut Juudan päälle, ja on heidät antanut teidän käsiinne; mutta te olette kiukussa heitä tappaneet, niin että se taivaasen kuuluu,

9. JA siellä oli yxi HERran Propheta joca cudzuttin Obed hän läxi sitä jouckoa wastan cuin Samariaan tuli ja sanoi heille: cadzo että HERra teidän Isäin Jumala on wihastunut Judan päälle ja on andanut teidän käsijn mutta te oletta hirmuisest heitä tappanet nijn että se taiwaseen cuulu.

9 But a prophet of Jehovah was there, whose name was Oded. And he went out to meet the army that came to Samaria and said to them, Behold, because Jehovah, the God of your* fathers, was angry with Judah, he has delivered them into your* hand. And you* have slain them in a rage which has reached up to heaven.

9. But a prophet of the LORD was there, whose name was Oded: and he went out before the host that came to Samaria, and said unto them, Behold, because the LORD God of your fathers was wroth with Judah, he hath delivered them into your hand, and ye have slain them in a rage that reacheth up unto heaven.

9. Og her var der en Herrens Profet, hvis Navn var Oded, og han gik ud imod den Hær, som kom til Samaria, og sagde til dem: Se, efterdi Herrens, eders Fædres Guds, Fortørnelse var over Juda, men I have hugget ned iblandt dem i Vrede; den er naaet indtil Himmelen.

9. Och var sammastäds en Herrans Prophet, som het Obed. Han gick ut emot hären, som till Samarien kom, och sade till dem: Si, efter Herren edra fäders Gud är vred på Juda, hafver han gifvit dem i edra händer; men I hafven så grufveliga slagit dem ihjäl, att det räcker upp till himmelen.

9. Ja seäl olli üks Jehowa prohwet, Obed nimmi, ja se läks wäe wasto, mis Samaria pole tulli, ja ütles neile: Wata, Jehowa teie wannematte Jummala tullise wihha pärrast Juda wasto ta neid annud teie kätte, ja teie ollete neid wihhase melega ärratapnud, se on taewasse ullatand.

9. Bet ten gyveno Viešpaties pranašas Odedas, kuris pasitiko grįžtančią į Samariją kariuomenę ir jiems tarė: ‘‘Viešpats, jūsų tėvų Dievas, supykęs ant Judo, atidavė juos į jūsų rankas, bet jūs žudėte taip žiauriai, kad jūsų žiaurumas pasiekė dangų.

9. Es war daselbst aber ein Prophet des HERRN, der hieß Obed; der ging heraus, dem Heer entgegen, das gen Samaria kam, und sprach zu ihnen: Siehe, weil der HERR, eurer Väter Gott, über Juda zornig ist, hat er sie in eure Hände gegeben; ihr aber habt sie erwürgt so greulich, daß es in den Himmel reicht.

9. Or un prophète de l'Éternel, nommé Oded, était là; il sortit au-devant de cette armée, qui revenait à Samarie, et leur dit: Voici, l'Éternel, le Dieu de vos pères, étant indigné contre Juda, les a livrés entre vos mains, et vous les avez tués avec une fureur qui est parvenue jusqu'aux cieux.

9. Entónces había allí un profeta de Jehová, que se llamaba Obed, el cual salió delante del ejército cuando entraba en Samaria, y díjoles: He aquí, Jehová el Dios de vuestros padres por el enojo contra Judá los ha entregado en vuestras manos, y vosotros los habéis muerto con ira: hasta el cielo ha llegado esto.

9 Aldaar nu was een profeet des HEEREN, wiens naam was Oded; die ging uit, het heir tegen, dat naar Samaria kwam, en zeide tot hen: Ziet, door de grimmigheid des HEEREN, des Gods uwer vaderen, over Juda, heeft Hij hen in uw hand gegeven, en gij hebt hen doodgeslagen in toornigheid, die tot aan den hemel raakt.

9. I był tam prorok Paóski, imieniem Obed, który zaszedłszy onemu wojsku idącemu do Samaryi, rzekł im: Oto, rozgniewawszy się Pan, Bóg ojców waszych, na Judę, podał ich w rękę waszę, a wyście ich pomordowali w popędliwości, która aż do nieba przyszła.

9. Vala pedig ott az Úrnak egy prófétája, a kinek neve Odéd, a ki eleibe menvén a hadnak, a mely Samariába megy vala, monda nékik: Ímé, mivel az Úrnak, atyáitok Istenének haragja Júda ellen felgerjedett, őket kezetekbe adta, és ti sokat megölétek közülök haragotokban, a mely szintén az égig felhatott;

9 Там был пророк Господень, имя его Одед. Он вышел пред лице войска, шедшего в Самарию, и сказал им: вот Господь Бог отцов ваших, во гневе наИудеев, предал их в руку вашу, и вы избили их с такою яростью, которая достигла до небес.

9. А був там пророк Господнїй, на ймення Одед. Він вийшов проти війська, що йшли до Самариї, і сказав їм: Оце Господь, Бог батьків ваших, розгнївавшись на Юдеїв, віддав їх в вашу руку, а ви повбивали їх із такою лютістю, що вона дійшла до небес.

10. Ja nyt te ajattelette pakottaa tämän Juudan väen ja Jerusalemin orjiksenne ja orjattariksenne. Eikö teillä jo ole tunnollanne kyllin rikkomuksia Herraa, Jumalaanne, vastaan?

10. Niin te luulette nyt polkevanne teidän allenne Juudan lapset ja Jerusalemin, teidän palvelioiksenne ja piioiksenne. Eikö teissä vika ole Herraa teidän Jumalaanne vastaan?

10. Nijn te luuletta polkewan teidän alan Judan lapset ja Jerusalemin teidän palwelioixen ja pijcoixen: Eikö teisä wica ole HERra teidän Jumalatan wastan?

10 And now you* propose to keep under the sons of Judah and Jerusalem for bondmen and bondwomen to you*. Are there not even with you* trespasses of your* own against Jehovah your* God?

10. And now ye purpose to keep under the children of Judah and Jerusalem for bondmen and bondwomen unto you: but are there not with you, even with you, sins against the LORD your God?

10. Og nu sige I, at I ville undertvinge Judas Børn og Jerusalem til at være eders Trælle og Trælkvinder; have ikke I, netop I, Skyld for Herren eders Gud?

10. Nu menen I undertrycka eder Juda barn, och Jerusalem till trälar och trälinnor; är det nu icke skuld när eder emot Herran edar Gud?

10. Ja nüüd mötlete teie Juda ja Jerusalemma lapsed ennaste alla sata sullasiks ja ümmardajaiks; eks teil endil ei olle süüd kül Jehowa teie Jummala ees?

10. Jūs nutarėte Judo ir Jeruzalės gyventojus paversti vergais ir vergėmis. Argi jūs patys nenusikaltote Viešpačiui, savo Dievui?

10. Nun gedenkt ihr, die Kinder Juda's und Jerusalems euch zu unterwerfen zu Knechten und Mägden. Ist das denn nicht Schuld bei euch wider den HERRN, euren Gott?

10. Et maintenant, vous prétendez vous assujettir, pour serviteurs et pour servantes, les enfants de Juda et de Jérusalem! Mais n'est-ce pas vous, surtout, qui êtes coupables envers l'Éternel, votre Dieu?

10. Y ahora habéis determinado de sujetar a vosotros a Judá y a Jerusalem por siervos y siervas: ¿no habéis vosotros pecado contra Jehová vuestro Dios?

10 Daartoe denkt gij nu de kinderen van Juda en Jeruzalem u tot slaven en slavinnen te onderwerpen; zijt gij het niet alleenlijk? Bij ulieden zijn schulden tegen den HEERE, uw God.

10. A jeszcze lud z Judy i z Jeruzalemu chcecie sobie podbić za niewolników i za niewolnice; azaż i przy was samych nie ma występku przeciw Panu, Bogu waszemu?

10. És immár arra gondoltok, hogy Júdának és Jeruzsálemnek fiait megalázzátok, hogy néktek szolgáitok és szolgálóleányitok legyenek: avagy ezáltal nem teszitek-é magatokat bűnösökké az Úrnál, a ti Isteneteknél?

10 И теперь вы думаете поработить сынов Иуды и Иерусалима в рабы ирабыни себе. А разве на самих вас нет вины пред Господом Богом вашим?

10. І тепер ви гадаєте повернути синів Юди та Ерусалиму в невольників та невольниць собі. Та хиба ж у вас самих нема провини перед Господом, Богом вашим?

11. Niin kuulkaa nyt minua ja palauttakaa vangit, jotka olette ottaneet veljienne joukosta; sillä Herran vihan hehku on teidän päällänne.

11. Niin kuulkaat nyt minua ja viekäät ne vangit sinne jälleen, jotka te otitte teidän veljistänne; sillä Herran viha julmistui teidän päällenne.

11. Nijn cuulcat minua ja wiekät ne fangit sinne jällens jotca te toitta teidän weljistäns: sillä HERRAN

11 Now hear me therefore and send back the captives that you* have taken captive of your* brothers. For the fierce wrath of Jehovah is upon you*.

11. Now hear me therefore, and deliver the captives again, which ye have taken captive of your brethren: for the fierce wrath of the LORD is upon you.

11. Saa hører mig nu og sender de fangne tilbage, som I have bortført fra eders Brødre; thi Herrens strenge Vrede er over eder.

11. Så hörer mig nu och förer fångarna dit igen, dem I bortfört hafven af edra bröder; ty Herrans vrede förgrymmar sig öfver eder.

11. Ja nüüd wötke mind kuulda ja wige taggasi need wangid, mis teie omma wendadest ollete wangi tonud, sest Jehowa tulline wihha on teie peäl.

11. Klausykite manęs ir sugrąžinkite belaisvius, kuriuos atsivedėte iš Judo, nes didelė Viešpaties rūstybė užsidegė prieš jus’‘.

11. So gehorcht mir nun und bringt die Gefangenen wieder hin, die ihr habt weggeführt aus euren Brüdern; denn des HERRN Zorn ist über euch ergrimmt.

11. Maintenant écoutez-moi, et remmenez les prisonniers que vous avez faits parmi vos frères; car l'ardeur de la colère de l'Éternel est sur vous.

11. Oídme pues ahora, y volvéd a enviar los cautivos que habéis tomado de vuestros hermanos: porque Jehová está airado contra vosotros.

11 Nu dan, hoort mij, en brengt de gevangenen weder, die gij van uw broederen gevankelijk weggevoerd hebt; want de hitte van des HEEREN toorn is over u.

11. Przetoż teraz mię słuchajcie, a odwiedźcie więźniów, którycheście pojmali z braci waszych; bo pewnie gniew popędliwości Paóskiej wisi nad wami.

11. Azért halljátok meg szómat: Vigyétek vissza a ti atyátokfiai közül való foglyokat, a kiket ide hoztatok; különben az Úrnak nagy haragja lészen rajtatok.

11 Итак послушайте меня, и возвратите пленных, которых вы захватили из братьев ваших, ибо пламень гнева Господня на вас.

11. Так послухайте мене, й вернїть бранцїв, що їх захопили споміж братів ваших, бо полумя гнїву Господнього на вас!

12. Silloin muutamat efraimilaisten päämiehistä, Asarja, Joohananin poika, Berekia, Mesillemotin poika, Hiskia, Sallumin poika, ja Amasa, Hadlain poika, nousivat sotaretkeltä tulevia vastaan

12. Silloin nousivat muutamat Ephraimin lasten ylimmäisistä: Asaria Johanan poika, Berekia Mesillemotin poika, Jehiskia Sallumin poika ja Amasa Hadlain poika, niitä vastaan, jotka sodasta tulivat,

12. Silloin nousit muutamat Ephraimin lasten ylimmäisist Asaria Johanan poica Berechia Mesillemothin poica Jehiskia Sallumin poica ja Amazia Hadlain poica nijtä wastan jotca sodasta tulit:

12 Then certain of the heads of the sons of Ephraim, Azariah the son of Johanan, Berechiah the son of Meshillemoth and Jehizkiah the son of Shallum and Amasa the son of Hadlai, stood up against those who came from the war,

12. Then certain of the heads of the children of Ephraim, Azariah the son of Johanan, Berechiah the son of Meshillemoth, and Jehizkiah the son of Shallum, and Amasa the son of Hadlai, stood up against them that came from the war,

12. Da stode nogle Mænd af de Øverste iblandt Efraims Børn, nemlig Asaria, Johanans Søn, Berekia, Mesillemoths Søn, og Jehiskias, Sallums Søn, og Amasa, Hadlads, Søn, op imod dem, som kom fra Hæren.

12. Då hofvo sig upp någre de myndigaste af Ephraims barn, Asaria, Johanans son, Berisha, Mesillemoths son, Jehiskia, Sallums son, och Amasa, Handlat son, emot dem som utu hären kommo;

12. Ja neist Ewraimi laste peamehhist tousid mehhed ülles, Asarja Joanani poeg, Perekja Mesillemoti poeg, ja Jehiskia Sallumi poeg, ja Amasa Adlai poeg, nende wasto, kes söast tullid,

12. Efraimitų vyresnieji: Johanano sūnus Azarijas, Mešilemoto sūnus Berechijas, Šalumo sūnus Jehizkijas ir Hadlajo sūnus Amasa atsistojo prieš tuos, kurie grįžo iš karo,

12. Da machten sich auf etliche unter den Vornehmsten der Kinder Ephraim: Asarja, der Sohn Johanans, Berechja, der Sohn Mesillemoths, Jehiskia, der Sohn Sallums, und Amasa, der Sohn Hadlais, wider die, so aus dem Heer kamen,

12. Alors quelques-uns des chefs des enfants d'Éphraïm, Azaria, fils de Jochanan, Bérékia, fils de Meshillémoth, Ézéchias, fils de Shallum, et Amasa, fils de Hadlaï, s'élevèrent contre ceux qui revenaient de l'armée,

12. Levantáronse entónces algunos varones de los principales de los hijos de Efraim, Azarías, hijo de Johanán, y Baraquías, hijo de Mosollamot, y Ezequías, hijo de Sellum, y Amasa, hijo de Hadali, contra los que venían de la guerra,

12 Toen maakten zich mannen op van de hoofden der kinderen van Efraim, Azaria, de zoon van Johanan, Berechja, de zoon van Mesillemoth en Jehizkia, de zoon van Sallum, en Amasa, de zoon van Hadlai, tegen degenen, die uit het heir kwamen.

12. Tedy powstali mężowie z książąt synów Efraimowych: Azaryjasz, syn Johananowy, Barachyjasz, syn Mesyllemotowy, i Ezechyjasz, syn Sallumowy, i Amasa, syn Hadlajowy przeciwko tym, którzy się wracali z wojny;

12. Akkor felkelének némelyek az Efraimból való vezérek közül: Azáriás, a Jóhanán fia; Berékiás, a Mesillemót fia; Ezékiás, a Sallum fia, és Amása a Hadlai fia, azok ellen, a kik a viadalból jőnek vala.

12 И встали некоторые из начальников сынов Ефремовых: Азария, сынИегоханана, Берехия, сын Мешиллемофа, и Езекия, сын Шаллума, и Амаса, сын Хадлая, против шедших с войны,

12. І встали деяки начальники синів Ефраїмових: Азарія Егохананенко, Берехія Мешиллемотенко, та Езекія Юаллуменко, та Амаса Хадлаєнко проти прийшовших із війни,

13. ja sanoivat heille: Älkää tuoko tänne noita vankeja, sillä te saatatte meidät syyllisiksi Herran edessä, kun ajattelette lisätä meidän syntejämme ja syyllisyyttämme. Onhan meidän syyllisyytemme jo suuri, ja vihan hehku on Israelin päällä.

13. Ja sanoivat heille: ei teidän pidä niitä vankeja tuoman tänne; sillä ette sillä muuta saata kuin vikaa meidän päällemme Herran edessä, lisätäksenne meidän syntejämme ja rikoksiamme; sillä meidän vikamme on paljo, ja viha julmistuu Israelin päälle.

13. Ja sanoit heille: ei teidän pidä nijtä fangeja tuoman tänne sillä et te muuta saata cuin wica meidän päällem HERran edes lisätäxen meidän syndejäm ja ricoxitam täsä on endiseldäkin paljo ricosta ja wiha julmistu Israelin päälle.

13 and said to them, You* will not bring in the captives here. For you* propose what will bring upon us a trespass against Jehovah, to add to our sins and to our trespass. For our trespass is great and there is fierce wrath against Israel.

13. And said unto them, Ye shall not bring in the captives hither: for whereas we have offended against the LORD already, ye intend to add more to our sins and to our trespass: for our trespass is great, and there is fierce wrath against Israel.

13. Og de sagde til dem: I skulle ikke føre de fangne herind; thi til Skyld over os for Herren tænke I at forøge vore Synder og vor Skyld; thi vi have megen Skyld paa os, og der er streng Vrede over Israel.

13. Och sade till dem: I skolen icke hafva dessa fångar hitin; ty I kommen intet annat än skuld på oss för Herranom, på det I skolen desto flera göra våra synder och skulder; här är skuld nog tillförene, och vrede förgrymmar sig öfver Israel.

13. Ja ütlesid neile: Teie ei pea mitte neid wangid seie toma, sest teie mötlete sedda , mis meie peäle süüks tulleb Jehowa ees, et teie meie pattude ja meie sü jure weel ennam lissate, et meil kül süüd paljo on , ja tulline wihha Israeli peäl.

13. sakydami: ‘‘Neįvesite čia belaisvių, nes jūs tuo prisidėsite prie mūsų nusikaltimų Viešpačiui ir juos mums dar padauginsite; nes mūsų nusikaltimas didelis ir Viešpaties rūstybė užsidegusi prieš Izraelį’‘.

13. und sprachen zu ihnen: Ihr sollt die Gefangenen nicht hereinbringen; denn ihr gedenkt nur, Schuld vor dem HERRN über uns zu bringen, auf daß ihr unsrer Sünden und Schuld desto mehr macht; denn es ist schon der Schuld zu viel und der Zorn über Israel ergrimmt.

13. Et leur dirent: Vous ne ferez point entrer ici ces prisonniers; car, pour nous rendre coupables devant l'Éternel, vous voulez ajouter à nos péchés et à notre culpabilité; car nous sommes déjà très coupables, et l'ardeur de la colère est sur Israël.

13. Y dijéronles: No metáis acá la cautividad: porque el pecado contra Jehová será sobre nosotros. Vosotros pensáis de añadir sobre nuestros pecados y sobre nuestras culpas, siendo asaz grande nuestro delito, y la ira del furor sobre Israel.

13 En zij zeiden tot hen: Gij zult deze gevangenen hier niet inbrengen, tot een schuld over ons tegen den HEERE; denkt gijlieden toe te doen tot onze zonden en tot onze schulden, hoewel wij vele schulden hebben, en de hitte des toorns over Israel is?

13. I rzekli do nich: Nie wodźcie tu tych więźniów; bo grzech przeciwko Panu na nas myślicie przywieść, przyczyniając do grzechów naszych, i do występków naszych: bo wielki jest grzech nasz, i gniew popędliwości nad Izraelem.

13. És mondának nékik: Ne hozzátok ide be a foglyokat, mert felette igen nagy bűn lesz az, a mit akartok művelni, és ezzel a mi bűneinket és vétkeinket megsokasítjátok; mert e nélkül is sok bűnünk van, és felgerjedt a harag Izráel ellen.

13 и сказали им: не вводите сюда пленных, потому что грех был бы нам пред Господом. Неужеливы думаете прибавить к грехам нашим и к преступлениям нашим? велика вина наша, и пламень гнева Господня над Израилем.

13. І сказали їм: Не слїд вам приводити сюди бранцїв, бо був би нам гріх перед Господом. Невже ж ви маєте на думцї збільшити наші гріхи і наші проступки? велика наша провина, й полумя (Господнього) гнїву над Ізраїлем.

14. Silloin aseväki luopui vangeista ja saaliista päämiesten ja koko seurakunnan edessä.

14. Niin sotaväki päästi vangit vallallensa ja asetti saaliin ylimmäisten ja kaiken kansan eteen.

14. Silloin sotawäki päästi fangit wallallens ja asetti saalin ylimmäisten ja caiken Canssan eteen.

14 So the armed men left the captives and the spoil before the rulers and all the assembly.

14. So the armed men left the captives and the spoil before the princes and all the congregation.

14. Da gave de bevæbnede Slip paa Fangerne og paa Byttet for deres Øversters og den ganske Forsamlings Ansigt.

14. Då läto de väpnade fångarna och rofvet, inför öfverstarna, och inför hela menighetena.

14. Ja need söamehhed jätsid need wangid ja saki würstide ja keige koggodusse ette.

14. Tuomet kariai paliko belaisvius ir grobį kunigaikščiams bei susirinkusiems.

14. Da ließen die Geharnischten die Gefangenen und den Raub vor den Obersten und vor der ganzen Gemeinde.

14. Alors les soldats abandonnèrent les prisonniers et le butin devant les chefs et devant toute l'assemblée.

14. Entónces el ejército dejó los cautivos y la presa delante de los príncipes y de toda la multitud.

14 Toen lieten de toegerusten de gevangenen en den roof voor het aangezicht der oversten en der ganse gemeente.

14. Przetoż ono wojsko zostawiło i więźniów i łupy swe przed książętami, i przed wszystkiem zgromadzeniem.

14. Ott hagyá azért a sereg a foglyokat és a zsákmányt a vezérek és az egész gyülekezet előtt.

14 И оставили вооруженные пленных и добычу у военачальников и всегособрания.

14. І лишили мужі військові бранцїв та добичу в начальників військових і всієї громади.

15. Ja nimeltä mainitut miehet nousivat ja ottivat huostaansa vangit ja antoivat saaliista vaatteita kaikille heidän joukossaan, jotka olivat alasti. He antoivat näille vaatteita ja kenkiä, ruokaa ja juomaa, voitelivat heitä ja toimittivat heille, kaikille uupuneille, aasit ja veivät heidät Jerikoon, Palmukaupunkiin, lähelle heidän veljiänsä. Sitten he palasivat Samariaan.

15. Ja ne miehet nousivat, jotka nimeltänsä nimitetyt olivat, ja ottivat vangit ja kaikki jotka heidän seassansa alasti olivat, ja vaatettivat siitä saaliista. Ja kuin he heidät olivat vaatettaneet ja kengittäneet, antoivat he heille ruokaa ja juomaa, ja voitelivat heitä, ja veivät kaikki ne aasein päällä jotka heikoimmat olivat, ja saattivat heidät Jerihon Palmukaupunkiin veljeinsä tykö, ja palasivat sitte Samariaan.

15. Silloin nousit ne miehet jotca nimeldäns nimitetyt olit ja otit fangit ja caicki cuin heidän seasans alasti olit ja waatetit sijtä saalista. Ja cuin he heidän olit waatettanet kengitit he heidän ja annoit heille ruoca ja juoma ja woitelit heitä ja weit caicki ne Asein päällä cuin heicoimmat olit ja saatit heidän Jerihon palmucaupungijn weljeins tygö ja palaisit sijtte Samariaan.

15 And the men who have been mentioned by name rose up and took the captives and with the spoil clothed all who were naked among them and dressed them and shod them and gave them to eat and to drink and anointed them and carried all the feeble of them upon donkeys and brought them to Jericho, the city of palm trees, to their brothers. Then they returned to Samaria.

15. And the men which were expressed by name rose up, and took the captives, and with the spoil clothed all that were naked among them, and arrayed them, and shod them, and gave them to eat and to drink, and anointed them, and carried all the feeble of them upon asses, and brought them to Jericho, the city of palm trees, to their brethren: then they returned to Samaria.

15. Da stode de Mænd, som ere nævnede ved Navn, op og toge de fangne, og alle nøgne iblandt dem klædte de af Byttet, ja, de klædte dem og gave dem Sko paa og gave dem at æde og gave dem at drikke og salvede dem, og alle skrøbelige førte de paa Asenerne, og de bragte dem til Jeriko, til Palmestaden til deres Brødre, og de vendte tilbage til Samaria.

15. Då stodo de män upp, som nu vid namn nämnde voro, och togo fångarna, och alle de, som ibland dem nakne voro, klädde de, af det röfvadt var. Och då de hade klädt dem, drogo de skor uppå dem, och gåfvo dem mat och dryck, och smorde dem, och förde på åsnar alla dem, som svage voro, och läto komma dem till Jericho palmstaden, till deras bröder; och kommo igen till Samarien.

15. Ja need mehhed tousid ülles, kes nimme pärrast on üllesnimmetud, ja wötsid need wangid ja pannid rided sest sagist keige nende selga, kes neist allasti ollid , ja andsid neile ridid ja pannid kingad nende jalga, ja andsid neile süa ja jua, ja woidsid neid, ja wisid neid eeslidega ärra, keik need, kes nödrad, ja saatsid neid Jeriko palmipude liñna nende wendade jure, ja läksid taggasi Samaria.

15. Vardais paminėti vyrai pakilo, paėmė belaisvius, iš grobio jie juos apvilko, apavė, pavalgydino, pagirdė ir patepė aliejumi; silpnesniuosius užkėlė ant asilų ir nuvedė visus į Jerichą, palmių miestą, pas jų brolius. Po to jie sugrįžo į Samariją.

15. Da standen auf die Männer, die jetzt mit Namen genannt sind, und nahmen die Gefangenen; und alle, die bloß unter ihnen waren, zogen sie an von dem Geraubten und kleideten sie und zogen ihnen Schuhe an und gaben ihnen zu essen und zu trinken und salbten sie und führten sie auf Eseln alle, die schwach waren, und brachten sie gen Jericho, zur Palmenstadt, zu ihren Brüdern und kamen wieder gen Samaria.

15. Et ces hommes, qui ont été désignés par leurs noms, se levèrent, prirent les prisonniers, et vêtirent, au moyen du butin, tous ceux d'entre eux qui étaient nus; ils les vêtirent, ils les chaussèrent; ils leur donnèrent à manger et à boire; ils les oignirent, et ils conduisirent sur des ânes tous ceux qui ne pouvaient pas se soutenir, et les menèrent à Jérico, la ville des palmiers, auprès de leurs frères; puis ils s'en retournèrent à Samarie.

15. Y levantáronse los varones nombrados, y tomaron los cautivos, y vistieron del despojo a los que de ellos estaban desnudos: vistiéronlos, y calzáronlos, y diéronles de comer y de beber, y ungiéronlos, y llevaron en asnos a todos los flacos, y trajéronlos hasta Jericó, la ciudad de las palmas, cerca de sus hermanos: y ellos se volvieron a Samaria.

15 De mannen nu, die met namen uitgedrukt zijn, maakten zich op, en grepen de gevangenen, en kleedden van den roof al hun naakten; en zij kleedden hen, en schoeiden hen, en spijsden hen, en drenkten hen, en zalfden hen, en voerden ze op ezelen, allen die zwak waren, en brachten hen te Jericho, de Palmstad, bij hun broederen; daarna keerden zij weder naar Samaria.

15. A powstawszy mężowie, którzy są z imienia mianowani, wzięli onych więźniów, a wszystkich obnażonych między nimi przyodziali z onych korzyści, a przyodziawszy ich i dawszy im obuwie, nakarmili ich, i napoili ich, i pomazali ich, i odprowadzili na osłach każdego słabego, a przyprowadzili ich do Jerycha, miasta palm, do braci ich: a potem się wrócili do Samaryi.

15. És felállának a névszerint megnevezett férfiak, s felvevék a foglyokat, és a kik mezítelenek valának közülök, felöltözteték a zsákmányból; felöltözteték azokat, sarukat is adának lábaikra; ételt és italt is adának nékik; sőt meg is kenék őket, és a gyengélkedőket szamarakra helyezék, és vivék őket a pálmafák városába, Jérikhóba, az ő atyjokfiaihoz; azután megtérének Samariába.

15 И встали мужи, упомянутые по именам, и взяли пленных, и всех нагих из них одели из добычи, – и одели их, и обули их, и накормили их, и напоили их, и помазали их елеем, и посадили на ослов всех слабых из них, и отправили их в Иерихон, город пальм, к братьям их, и возвратились в Самарию.

15. І встали мужі, названі по іменням, і взяли бранцїв, і з'одягли всїх нагих між ними з добичі, одягли їх, і обули їх, і нагодували їх, і напоїли їх, і намастили їх оливою, та й посадили на ослів усїх слабих споміж їх, і відвели їх у Ерихон, місто в пальмах, до братів їх, і вернулись в Самарию.

16. Siihen aikaan kuningas Aahas lähetti sanansaattajat Assurin kuningasten tykö saadaksensa apua.

16. Siihen aikaan lähetti kuningas Ahas Assurin kuningasten tykö, että he olisivat auttaneet häntä;

16. SIlloin lähetti Cuningas Ahas Assurin Cuningasten tygö että ne olisit auttanet händä:

16 At that time king Ahaz sent to the kings of Assyria to help him.

16. At that time did king Ahaz send unto the kings of Assyria to help him.

16. Paa den samme Tid sendte Kong Akas til Kongerne af Assyrien, at de skulde hjælpe ham.

16. På samma tiden sände Konung Ahas till Konungarna af Assur, att de skulle hjelpa honom.

16. Selsammal aial läkkitas kunningas Ahas Assuri kunningatte jure, et nemmad tedda piddid aitma.

16. Tuo metu karalius Achazas prašė Asirijos karaliaus pagalbos,

16. Zu derselben Zeit sandte der König Ahas zu den Königen von Assyrien, daß sie ihm hülfen.

16. En ce temps-là, le roi Achaz envoya vers les rois d'Assyrie, afin qu'ils lui donnassent du secours.

16. En aquel tiempo envió el rey Acaz a los reyes de Asiria que le ayudasen.

16 Ter zelfder tijd zond de koning Achaz tot de koningen van Assyrie, dat zij hem helpen zouden.

16. Naonczas posłał król Achaz do królów Assyryjskich, aby mu pomoc dali:

16. Az időben külde [6†] Akház király az Assiriabeli királyhoz, hogy megsegítené őt.

16 В то время послал царь Ахаз к царям Ассирийским, чтоб они помогли ему,

16. В той час послав царь Ахаз до царів Ассирийських, щоб вони стали йому до помочі,

17. Sillä vielä edomilaisetkin olivat tulleet ja voittaneet Juudan ja ottaneet vankeja.

17. Sillä Edomilaiset tulivat vielä, ja löivät Juudan ja veivät heitä vankina pois.

17. Sillä Edomerit tulit wielä ja löit Judan ja muutamita weit pois.

17 For again the Edomites had come and struck Judah and carried away captives.

17. For again the Edomites had come and smitten Judah, and carried away captives.

17. Fremdeles vare og Edomiterne komne og havde slaget Juda og ført nogle fangne bort.

17. Och de Edomeer kommo åter pånytt, och slogo Juda, och förde somliga bort.

17. Sest Edomid ollid jälle tulnud, ja Juda seast monned mahhalönud ja monned wangi winud.

17. nes edomitai buvo įsiveržę ir nugalėję Judą bei išsivedę belaisvius.

17. Und es kamen abermals die Edomiter und schlugen Juda und führten etliche weg.

17. Les Édomites étaient encore venus, avaient battu Juda, et emmené des prisonniers.

17. Porque además de esto los Idumeos habían venido, y habían herido a los de Judá, y habían llevado cautivos.

17 Daarenboven waren ook de Edomieten gekomen, en hadden Juda geslagen en gevangenen gevankelijk weggevoerd.

17. Bo jeszcze byli przyciągnęli i Edomczycy, i porazili Judę, a nabrali więźniów.

17. Mert még az Edomiták is [7†] eljöttek vala, és a Júdabeliek közül sokat levágának, vagy rabságba hurczolának.

17 ибо Идумеяне и еще приходили, и многих побили в Иудее, и взяли в плен;

17. Бо Ідумеї приходили ще раз і повбивали многих у Юдеї і позабірали в полон;

18. Ja filistealaiset olivat tehneet ryöstöretken Alankomaan ja Juudan Etelämaan kaupunkeihin ja valloittaneet Beet-Semeksen, Aijalonin ja Gederotin, niin myös Sookon ja sen tytärkaupungit, Timran ja sen tytärkaupungit ja Gimson ja sen tytärkaupungit, ja he olivat asettuneet niihin.

18. Ja Philistealaiset hajoittivat itsensä ketokaupunkeihin, etelän puolelle Juudaa, ja voittivat Betsemeksen, Ajalonin, Gederotin ja Sokon kylinensä, ja Timnan kylinensä ja Gimson kylinensä, ja asuivat siellä.

18. Ja Philisterit hajotit idzens caickijn ketocaupungeihin etelän puolelle Judat ja woitit BethSemexen Ajalonin Gederothin ja Sochonin kylinens ja Timnan kylinens ja Gimson kylinens ja asuit siellä.

18 The Philistines also had invaded the cities of the lowland and of the South of Judah and had taken Beth-shemesh and Aijalon and Gederoth and Soco {Socoh} with the towns of it and Timnah with the towns of it, also Gimzo and the towns of it. And they dwelt there.

18. The Philistines also had invaded the cities of the low country, and of the south of Judah, and had taken Bethshemesh, and Ajalon, and Gederoth, and Shocho with the villages thereof, and Timnah with the villages thereof, Gimzo also and the villages thereof: and they dwelt there.

18. Tilmed vare Filisterne faldne ind i Stæderne i Lavlandel og imod Sønden i Juda og havde indtaget Beth-Semes og Ajalon og Gederoth og Soko og dens tillig- gende Byer og Thimna og dens tilliggende Byer og Gimso og dens tilliggende Byer, og de boede der

18. Och de Philisteer lade sig neder i de städer på hedene, och sunnan på Juda, och vunno BethSemes, Ajalon, Gederoth och Socho, med dess döttrar, Thimna med dess döttrar, och Gimso med dess döttrar; och bodde deruti.

18. Ja Wilistid ollid ennast laiale lönud Juda mäe-alluse ja louna-pooltse Ma liñnade pole, ja kätte sanud Petsemesi ja Aialoni, ja Kederoti, ja Soko ja ta wähhemad liñnad, ja Timna ja ta wähhemad liñnad, ja Kimso ja ta wähhemad liñnad, ja jäid senna ellama.

18. Ir filistinai užpuolė pietų Judą žemumoje ir, paėmę Bet Šemešą, Ajaloną, Gederotą, Sochoją, Timną ir Gimzoją su jų kaimais, juose apsigyveno.

18. Auch fielen die Philister ein in die Städte in der Aue und dem Mittagslande Juda's und gewannen Beth-Semes, Ajalon, Gederoth und Socho mit ihren Ortschaften und wohnten darin.

18. Les Philistins s'étaient aussi jetés sur les villes de la plaine et du midi de Juda; et ils avaient pris Beth-Shémèsh, Ajalon, Guédéroth, Soco et les villes de son ressort, Thimna et les villes de son ressort, Guimzo et les villes de son ressort, et ils y habitaient.

18. Asimismo los Filisteos se habían derramado por las ciudades de la campaña, y al mediodía de Judá, y habían tomado a Bet-sames, Ajalón, Gaderot, Soco con sus aldeas, Tamna con sus aldeas, y Ganzo con sus aldeas, y habitaban en ellas.

18 Daartoe waren de Filistijnen in de steden der laagte en het zuiden van Juda ingevallen, en hadden ingenomen Beth-semes, en Ajalon, en Gederoth, en Socho en haar onderhorige plaatsen, en Timna en haar onderhorige plaatsen, en Gimzo en haar onderhorige plaatsen; en zij woonden aldaar.

18. Nadto i Filistynowie wtargnęli do miast w równinach, i na południe do Judy, a wzięli Betsemes, i Ajalon, i Gaderot, i Sokot i wsi jego, i Tamne i wsi jego, i Gimzo i wsi jego, a mieszkali w nich.

18. A Filiszteusok is mind ellepék a lapályon való városokat és Júdának dél felől való részét, és elfoglalák Béth-Semest, Ajalont, Gederótot, Sókot és annak faluit; Timnát és annak faluit; Gimzót és annak faluit, és ott laknak vala;

18 и Филистимляне рассыпались по городам низменного края и юга Иудеи и взяли Вефсамис и Аиалон, и Гедероф и Сохо и зависящие от него города, и Фимну и зависящие от нее города, и Гимзо и зависящие от него города, и поселились там.

18. Та й Филистії понабігали були в міста на низинах і в південний край Юдеї і взяли Бетсамис і Аялон, і Гедерот, і Сохо та залежні від його міста, й Тимну з залежними від неї містами, і Гимзо та залежні від його міста, та й оселились там.

19. Sillä Herra nöyryytti Juudaa Aahaan, Israelin kuninkaan, tähden, koska tämä oli harjoittanut kurittomuutta Juudassa ja ollut uskoton Herraa kohtaan.

19. Sillä Herra nöyryytti Juudaa Ahaksen Israelin kuninkaan tähden, että hän oli vietellyt Juudan, ja teki väärin Herraa vastaan.

19. Sillä HERra waewais Judat Ahaxen Israelin Cuningan tähden että hän oli wietellyt Judan ja teki wäärin HERra wastan.

19 For Jehovah brought Judah low because of Ahaz King of Israel, for he had dealt wantonly in Judah and trespassed severely against Jehovah.

19. For the LORD brought Judah low because of Ahaz king of Israel; for he made Judah naked, and transgressed sore against the LORD.

19. Thi Herren havde ydmyget Juda for Akas's, Israels Konges, Skyld fordi han havde bragt Tøjlesløshed i Juda og forgrebet sig saare imod Herren.

19. Ty Herren plågade Juda för Ahas skull, Israels Konungs, derföre, att han hade blottat Juda, och förtog sig emot Herran.

19. Sest Jehowa allandas Juda-rahwast Israeli kunninga Ahasi pärrast, et temma Juda olli ülleannetummaks teinud, nenda et ta suurt wallatust Jehowa wasto teggi.

19. Nes Viešpats pažemino Judą dėl Izraelio karaliaus Achazo, kuris apnuogino Judą ir labai nusikalto Viešpačiui.

19. Denn der HERR demütigte Juda um Ahas willen, des Königs Juda's, darum daß er die Zucht auflöste in Juda und vergriff sich am HERRN.

19. Car l'Éternel avait abaissé Juda, à cause d'Achaz, roi d'Israël, parce qu'il avait relâché tout frein en Juda, et qu'il avait grandement péché contre l'Éternel.

19. Porque Jehová había humillado a Judá por causa de Acaz rey de Israel; por cuanto él había desnudado a Judá, y se había rebelado gravemente contra Jehová.

19 Want de HEERE vernederde Juda, om der wille van Achaz, den koning Israels; want hij had Juda afgetrokken, dat het gans zeer overtrad tegen den HEERE.

19. Pan bowiem poniżał Judę dla Achaza, króla Izraelskiego, przeto, iż odwrócił Judę, aby się przewrotnie obchodził z Panem.

19. Mert az Úr megalázta Júdát Akházért, az Izráel királyáért; mert arra indítá [8†] Júdát, hogy vétkezzék az Úr ellen.

19 Так унизил Господь Иудею за Ахаза, царя Иудейского, потому что он развратил Иудею и тяжко грешил пред Господом.

19. Так принизив Господь Юдею через Ахаза, царя Юдейського бо він розопсотив Юдею й велико грішив перед Господом.

20. Niin Tillegat-Pilneser, Assurin kuningas, lähti häntä vastaan ja ahdisti häntä eikä tukenut häntä.

20. Ja hänen tykönsä tuli TiglatPilsener Assurin kuningas, joka piiritti hänen, ja ei häntä voittanut.

20. Ja händä wastan tuli Tiglath Pilnesser Assurin Cuningas joca pijritti hänen ja ei händä mitän wahwistanut.

20 And Tiglath-pileser {Tilgath-pilneser} king of Assyria came to him and distressed him, but did not strengthen him.

20. And Tilgathpilneser king of Assyria came unto him, and distressed him, but strengthened him not.

20. Og Tilgath-Pilneser, Kongen af Assyrien, kom til ham, og han ængstede ham, men styrkede ham ikke.

20. Och emot honom kom ThiglathPilneser, Konungen af Assur; han belade honom; men han kunde icke vinna honom.

20. Ja temma jure tulli Tilgatpilneser Assuri kunningas ja teggi temmale kitsast kätte, agga ta ei kinnitand tedda mitte.

20. Atėjęs pas jį Tiglat Pileseras, Asirijos karalius, vargino jį, o ne sustiprino.

20. Und es kam wider ihn Thilgath-Pilneser, der König von Assyrien; der bedrängte ihn, und stärkte ihn nicht.

20. Or Thilgath-Pilnéser, roi d'Assyrie, vint vers lui; mais il l'opprima, bien loin de le fortifier.

20. Y vino contra él Teglat-palasar rey de los Asirios, y cercóle, y no le fortificó.

20 En Tiglath-pilneser, de koning van Assyrie, kwam tot hem; doch hij benauwde hem, en sterkte hem niet.

20. I przyciągnął do niego Tyglat Filneser, król Assyryjski, który go bardziej ucisnął, aniżeli mu pomógł.

20. Eljöve azért ő ellene Tiglát-Piléser, Assiria királya, a ki sanyargatá őt, és nem segítette meg.

20 И пришел к нему Феглафелласар, царь Ассирийский, но был в тягость ему, вместо того, чтобы помочь ему,

20. І прийшов до його Теглафелласар, царь Ассирийський, але тільки був тягарем йому, замість стати йому до помочі,

21. Sillä vaikka Aahas ryösti Herran temppeliä ja kuninkaan ja päämiesten linnoja ja antoi kaiken Assurin kuninkaalle, ei hänellä ollut siitä apua.

21. Sillä Ahas otti yhden osan Herran huoneesta ja kuninkaan ja ylimmäisten huoneesta, jotka hän antoi Assyrin kuninkaalle, vaan ei se häntä mitään auttanut.

21. Sillä Ahas otti yhden osan HERran huonest Cuningan ja ylimmäisten huonest jotca hän andoi Assurin Cuningalle waan ei se händä mitän auttanut.

21 For Ahaz took away a portion out of the house of Jehovah and out of the house of the king and of the rulers and gave it to the king of Assyria, but it did not help him.

21. For Ahaz took away a portion out of the house of the LORD, and out of the house of the king, and of the princes, and gave it unto the king of Assyria: but he helped him not.

21. Thi Akas tog en Del fra Herrens Hus og fra Kongens Hus og fra Fyrsternes, og han gav Kongen af Assyrien det, men det hjalp ham intet.

21. Och Ahas tog en del i Herrans hus, och i Konungshusena, och i de öfverstas, det han gaf Konungenom i Assur; men det halp honom intet.

21. Sest Ahas wottis muist Jehowa koiast ja muist kunninga ja würstide koddadest, ja andis Assuri kunningale: agga se ei olnud temmale mitte abbiks.

21. Achazas, paėmęs Viešpaties namų, karaliaus namų ir kunigaikščių auksą, atidavė Asirijos karaliui, tačiau tai jam nepadėjo.

21. Denn Ahas plünderte das Haus des HERRN und das Haus des Königs und der Obersten und gab es dem König von Assyrien; aber es half ihm nichts.

21. Car Achaz dépouilla la maison de l'Éternel, la maison du roi et celle des principaux du peuple, pour faire des présents au roi d'Assyrie, mais sans en retirer secours.

21. Aunque despojó Acaz la casa de Jehová, y la casa real, y las de los príncipes para dar al rey de los Asirios: con todo eso él no le ayudó.

21 Want Achaz nam een deel van het huis des HEEREN, en van het huis des konings en der vorsten, hetwelk hij den koning van Assyrie gaf; maar hij hielp hem niet.

21. A chociaż pobrał Achaz skarby z domu Paóskiego, i z domu królewskiego, i od książąt, a dał królowi Assyryjskiemu, przecież go nie ratował.

21. Mert Akház kifosztá az Úr házát, a királyét, a fejedelmekét, és az Assiriabeli királynak adá, de azért nem lőn néki segítségére.

21 потому что Ахаз взял сокровища из дома Господня и дома царского и у князей и отдал царю Ассирийскому, но не в помощь себе.

21. Бо царь Ахаз забрав скарби з дому Господнього й з дому царського та від князїв, і віддав цареві Ассирийському, але се нїчого не помогло йому.

22. Silloinkin kun häntä ahdistettiin, oli hän, kuningas Aahas, edelleen uskoton Herraa kohtaan.

22. Silloin teki kuningas Ahas vielä enemmän väärin Herraa vastaan tuskassansa,

22. Silloin teki Cuningas Ahas wielä enämmän wäärin HERra wastan hänen tuscasans.

22 And in the time of his distress he trespassed yet more against Jehovah, this same king Ahaz.

22. And in the time of his distress did he trespass yet more against the LORD: this is that king Ahaz.

22. Ja, paa den Tid denne ængstede ham, da blev han ved at forgribe sig imod Herren; saadan var Kong Akas.

22. Yttermera, i hans nöd förtog Konung Ahas sig ännu mer emot Herran;

22. Ja sel aial, kui temmale kitsast kätte tehti, siis teggi ta weel ennam wallatust Jehowa wasto; sesamma kunningas Ahas.

22. Karalius Achazas savo vargų laikotarpiu dar labiau nusikalto Viešpačiui.

22. Dazu in seiner Not machte der König Ahas das Vergreifen am HERRN noch mehr{~}

22. Et dans le temps de sa détresse, il continua à pécher contre l'Éternel. C'était toujours le roi Achaz.

22. Además de eso el rey Acaz en el tiempo que le afligía, añadió prevaricación contra Jehová.

22 Ja, ter tijd, als men hem benauwde, zo maakte hij des overtredens tegen den HEERE nog meer; dit was de koning Achaz.

22. A czasu największego swego ucisku przyczyniał grzechów przeciwko Panu. Takić był król Achaz.

22. Sőt még a szorongattatás idejében is tovább vétkezék az Úr ellen; ilyen vala Akház király.

22 И в тесное для себя время он продолжал беззаконно поступать пред Господом, он – царь Ахаз.

22. Та й в тїсний для себе час творив він беззаконня перед Господом, він - царь Ахаз:

23. Sillä hän uhrasi Damaskon jumalille, jotka olivat voittaneet hänet; hän ajatteli: Koska Aramin kuningasten jumalat ovat auttaneet heitä, uhraan minäkin niille, että ne minuakin auttaisivat. Mutta ne tulivatkin hänelle ja koko Israelille lankeemukseksi.

23. Ja uhrasi Damaskun epäjumalille, jotka olivat lyöneet häntä, ja sanoi: koska Syrian kuningasten jumalat auttivat heitä, sentähden minä uhraan heille, että he myös minua auttaisivat; mutta he olivat hänelle ja kaikelle Israelille lankeemiseksi.

23. Ja uhrais Damascun epäjumalille jotca olit lyönet händä ja sanoi: Syrian Cuningan jumalat autit heitä sentähden minä uhran heille että he myös minua autaisit: mutta he olit hänelle ja caikelle Israelille langemisexi.

23 For he sacrificed to the gods of Damascus, which killed* him. And he said, Because the gods of the kings of Syria helped them, (therefore) I will sacrifice to them, that they may help me. But they were the ruin of him and of all Israel.

23. For he sacrificed unto the gods of Damascus, which smote him: and he said, Because the gods of the kings of Syria help them, therefore will I sacrifice to them, that they may help me. But they were the ruin of him, and of all Israel.

23. Thi han ofrede til Damaskus's Guder, som havde slaget ham, og sagde: Efterdi Syriens Kongers Guder have hjulpet dem, da vil jeg ofre til dem, at de og maa hjælpe mig; men de vare ham og al Israel til Fald.

23. Och offrade gudomen i Damasco, som honom slagit hade, och sade: Konungens gudar af Syrien hjelpa honom; derföre vill jag offra dem, att de måga ock hjelpa mig; ändock de voro honom och helo Israel till fall.

23. Ja ohwerdas Tarmeseki jummalattele, kes tedda ollid mahhalönud, ja ütles: Sest et Siria kunningatte jummalad neid aitwad, tahhan ma neile ohwerdada, et nemmad mind ka aitwad; ja needsammad ollid temmale need , kes tedda saatsid kommistama, tedda ja keik Israelit.

23. Jis aukojo Damasko dievams, kurie jį nugalėjo, sakydamas: ‘‘Sirijos karalių dievai padeda jiems; aš jiems aukosiu, kad jie ir man padėtų’‘. Bet jie tapo pražūtimi jam ir visam Izraeliui.

23. und opferte den Göttern zu Damaskus, die ihn geschlagen hatten, und sprach: Die Götter der Könige von Assyrien helfen ihnen; darum will ich ihnen opfern, daß sie mir auch helfen, so doch dieselben ihn und dem ganzen Israel zum Fall waren.

23. Il sacrifia aux dieux de Damas qui l'avaient frappé, et il dit: Puisque les dieux des rois de Syrie leur viennent en aide, je leur sacrifierai, afin qu'ils me soient en aide. Mais ils furent cause de sa chute et de celle de tout Israël.

23. Y sacrificó a los dioses de Damasco que le habían herido, y dijo: Pues que los dioses de los reyes de Siria les ayudan, yo también sacrificaré a ellos para que me ayuden, habiendo estos sido su ruina, y la de todo Israel.

23 Want hij offerde den goden van Damaskus, die hem geslagen hadden, en zeide: Omdat de goden der koningen van Syrie hen helpen, zal ik hun offeren, opdat zij mij ook helpen; maar zij waren hem tot zijn val, mitsgaders aan gans Israel.

23. Albowiem ofiarował bogom z Damaszku, od których był porażony, i mówił: Ponieważ bogowie królów Syryjskich pomagają im, będę im ofiarował, aby mię ratowali; ale mu oni byli na upadek, i wszystkiemu Izraelowi.

23. Mert áldozék Damaskus [9†] isteneinek, a kik őt megverték vala, ezt mondván: Mivel Siria királyainak istenei megsegítik őket, azért én is azoknak áldozom, hogy segéljenek engem is, holott mind néki, mind az egész Izráelnek azok okozták romlását.

23 И приносил он жертвы богам Дамасским, думая, что они поражали его, и говорил: боги царей Сирийских помогают им; принесу я жертву им, и они помогут мне. Но они были на падение ему и всему Израилю.

23. Він приносив жертви богам Дамаським, думаючи, що се вони побили його, й говорив: Боги царів Сирийських помагають їм; принесу й я жертву їм, а вони поможуть менї. Але вони були на впадок йому й всьому Ізраїлеві.

24. Ja Aahas kokosi Jumalan temppelin kalut ja hakkasi Jumalan temppelin kalut kappaleiksi. Hän sulki Herran temppelin ovet ja teetti itselleen alttareita Jerusalemin joka kolkkaan.

24. Ja Ahas kokosi astiat Jumalan huoneesta ja särki Jumalan huoneen astiat, ja sulki Herran huoneen ovet, ja teki itsellensä alttareita joka nurkkaan Jerusalemissa.

24. Ja Ahas cocois astiat Jumalan huonest ja särki Jumalan huonen astiat ja sulki HERran huonen owet ja teki idzellens Altareita joca nurckan Jerusalemis.

24 And Ahaz gathered together the vessels of the house of God and cut in pieces the vessels of the house of God and shut up the doors of the house of Jehovah. And he made altars for him in every corner of Jerusalem.

24. And Ahaz gathered together the vessels of the house of God, and cut in pieces the vessels of the house of God, and shut up the doors of the house of the LORD, and he made him altars in every corner of Jerusalem.

24. Og Akas samlede Guds Hus's Kar og sønderbrød Guds Hus's Kar og lukkede Dørene paa Herrens Hus og gjorde sig Altre i hvert Hjørne af Jerusalem.

24. Och Ahas lade tillhopa de tyg i Guds hus, och slog dem sönder, och lyckte igen dörrarna af Herrans hus, och gjorde sig altare i hvarjo vrå i Jerusalem.

24. Ja Ahas koggus Jummala koia riistad kokko, ja raius Jummala koia riistad katki, ja panni Jehowa koia uksed lukko, ja teggi ennesele altarid igga nurka Jerusalemma.

24. Achazas surinko Dievo namų indus, supjaustė juos, užrakino Viešpaties namų duris ir pristatė aukurų kiekviename Jeruzalės kampe.

24. Und Ahas brachte zuhauf die Gefäße des Hauses Gottes und zerschlug die Gefäße im Hause Gottes und schloß die Türen zu am Hause des HERRN und machte sich Altäre in allen Winkeln zu Jerusalem.

24. Or Achaz rassembla les vases de la maison de Dieu, et il mit en pièces les vases de la maison de Dieu. Il ferma les portes de la maison de l'Éternel, et se fit des autels dans tous les coins de Jérusalem.

24. Asimismo Acaz recogió los vasos de la casa de Dios, y quebrólos, y cerró las puertas de la casa de Jehová, e hízose altares en Jerusalem en todos los rincones.

24 En Achaz verzamelde de vaten van het huis Gods, en hieuw de vaten van het huis Gods in stukken, en sloot de deuren van het huis des HEEREN toe; daartoe maakte hij zich altaren in alle hoeken te Jeruzalem.

24. Przetoz pobrał Achaz naczynia domu Bożego, i pokruszył one naczynia domu Bożego, i zamknął drzwi domu Paóskiego, i pobudował sobie ołtarze po wszystkich kątach w Jeruzalemie.

24. És összehordá Akház az Isten házának edényeit, és [10†] összetöré az Isten házának edényeit, és az Úr házának ajtait bezárá, és csinála a maga számára oltárokat Jeruzsálemnek minden szegletén;

24 И собрал Ахаз сосуды дома Божия, и сокрушил сосуды дома Божия, и запер двери дома Господня, и устроил себе жертвенники по всем углам в Иерусалиме,

24. І зібрав Ахаз посуд дому Божого, й порозбивав посуд Божого дому, й замкнув двері дому Господнього, й поробив собі жертовники по усїх кутках в Ерусалимі,

25. Ja jokaiseen Juudan kaupunkiin hän teetti uhrikukkuloita polttaakseen uhreja muille jumalille; ja niin hän vihoitti Herran, isiensä Jumalan.

25. Ja myös kaikissa Juudan kaupungeissa teki hän korkeuksia siellä ja täällä, suitsuttaaksensa vieraille jumalille, ja vihoitti Herran isäinsä Jumalan.

25. Ja myös caikis Judan Caupungeis teki hän corkeuxet siellä ja täällä suidzuttaxens wieraille jumalille ja wihoitti HERran heidän Isäins Jumalan.

25 And in every city of Judah he made high places to burn incense to other gods and provoked to anger Jehovah, the God of his fathers.

25. And in every several city of Judah he made high places to burn incense unto other gods, and provoked to anger the LORD God of his fathers.

25. Og i alle Stæder i Juda gjorde han Høje til at gøre Røgelse for andre Guder, og han opirrede Herren, sine Fædres Gud.

25. Och i Juda städer, både här och der, gjorde han höjder till att röka androm gudom, och rette Herran sina fäders Gud.

25. Ja igga Juda liñna teggi ta körged paigad, et ta teiste jummalattele piddi suitsetama, ja ärritas Jehowa omma wannematte Jummalat.

25. Jis pristeigė kiekviename Judo mieste aukštumų svetimiems dievams smilkyti, sukeldamas Viešpaties, savo tėvų Dievo, rūstybę.

25. Und in den Städten Juda's hin und her machte er Höhen, zu räuchern andern Göttern, und reizte den HERRN, seiner Väter Gott.

25. Et il fit des hauts lieux dans chaque ville de Juda, pour faire des encensements à d'autres dieux; et il irrita l'Éternel, le Dieu de ses pères.

25. E hizo también altos en todas las ciudades de Judá para quemar perfumes a los dioses ajenos, provocando a ira a Jehová el Dios de sus padres.

25 Ook maakte hij in elke stad van Juda hoogten, om anderen goden te roken; alzo verwekte hij den HEERE, zijner vaderen God, tot toorn.

25. Także i w każdem mieście Judzkiem poczynił wyżyny, aby kadził bogom cudzym, i wzruszył ku gniewu Pana, Boga ojców swoich,

25. Júdának minden városaiban is magaslatokat építe, hogy az idegen isteneknek tömjénezzen, és haragra ingerlé az Urat, atyái Istenét.

25 и по всем городам Иудиным устроил высоты для каждения богам иным, и раздражал Господа Бога отцов своих.

25. І по всїх містах Юдиних поробив висоти, щоб кадити инчим богам і роздратовував Господа, Бога батьків своїх.

26. Mitä muuta on kerrottavaa hänestä ja kaikesta hänen vaelluksestaan, sekä aikaisemmasta että myöhemmästä, katso, se on kirjoitettuna Juudan ja Israelin kuningasten aikakirjassa.

26. Mitä enempi hänestä on sanomista, ja kaikista hänen teistänsä, ensimäisistä ja viimeisistä: katso, se on kirjoitettu Juudan ja Israelin kuningasten kirjassa.

26. Mitä enä hänest on sanomist ja caikist hänen teistäns ensimäisist ja wijmeisist cadzo se on kirjoitettu Judan ja Israelin Cuningasten kirjas.

26 Now the rest of his acts and all his ways, first and last, behold, they are written in the book of the kings of Judah and Israel.

26. Now the rest of his acts and of all his ways, first and last, behold, they are written in the book of the kings of Judah and Israel.

26. Men det øvrige af hans Handeler og alle hans Veje, de første og de sidste, se, de Ting ere skrevne i Judas og Israels Kongers Bog.

26. Hvad nu mer af honom sägande är, och alla hans vägar, både första och sista, si, det är skrifvet i Juda och Israels Konungars bok.

26. Ja mis weel tulleks temmast öölda, ja keik temma essimessed ja wiimsed teed, wata, need on ülleskirjotud Juda ja Israeli kunningatte ramatusse.

26. Visi kiti jo darbai yra surašyti Judo ir Izraelio karalių knygoje.

26. Was aber mehr von ihm zu sagen ist und alle seine Wege, beide, die ersten und die letzten, siehe, das ist geschrieben im Buch der Könige Juda's und Israels.

26. Quant au reste de ses actions, et de toutes ses voies, les premières et les dernières, voici, elles sont écrites dans le livre des rois de Juda et d'Israël.

26. Lo demás de sus hechos, y todos sus caminos, primeros y postreros, he aquí, ello está escrito en el libro de los reyes de Judá y de Israel.

26 Het overige nu der geschiedenissen, en al zijn wegen, de eerste en de laatste, ziet, zij zijn geschreven in het boek der koningen van Juda en Israel.

26. Ale inne sprawy jego, i wszystkie postępki jego, pierwsze i poślednie, zapisane są w księgach o królach Judzkich i Izraelskich.

26. Az ő több dolgai pedig és útjai, úgy az elsők, mint utolsók, ímé meg vannak írva a Júda és az Izráel királyainak [11†] könyvében.

26 Прочие дела его и все поступки его, первые и последние, описаны в книге царей Иудейских и Израильских.

26. Прочі його дїї і всї вчинки його, перші й останні, списані в книзї царів Юдейських та Ізраїлських.

27. Ja Aahas meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin kaupunkiin, Jerusalemiin; sillä häntä ei viety Israelin kuningasten hautoihin. Ja hänen poikansa Hiskia tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

27. Ja Ahas nukkui isäinsä kanssa, ja he hautasivat hänen Jerusalemin kaupunkiin; mutta ei he panneet häntä Israelin kuningasten sekaan. Ja hänen poikansa Jehiskia tuli kuninkaaksi hänen siaansa.

27. Ja Ahas nuckui Isäins cansa ja he hautaisit hänen Jerusalemin Caupungijn: mutta ei he pannet händä Israelin Cuningasten secaan. Ja hänen poicans Jehiskia tuli Cuningaxi hänen siaans.

27 And Ahaz slept with his fathers and they buried him in the city, even in Jerusalem. For they did not bring him into the sepulchers of the kings of Israel. And Hezekiah his son reigned instead of him.

27. And Ahaz slept with his fathers, and they buried him in the city, even in Jerusalem: but they brought him not into the sepulchres of the kings of Israel: and Hezekiah his son reigned in his stead.

27. Og Akas laa med sine Faedre, og de begrove ham i Staden Jerusalem, men de bragte ham ikke ind i Israels Kongers Grave; og hans Søn Ezekias blev Konge i hans Sted.

27. Och Ahas afsomnade med sina fäder, och de begrofvo honom i stadenom i Jerusalem; ty de lade honom icke ibland Israels Konungars grifter. Och hans son Jehiskia vardt Konung i hans stad.

27. Ja Ahas läks maggama omma wannemattega, ja nemmad matsid tedda mahha Jerusalemma liñna: sest nemmad ei winud tedda mitte Israeli kunningatte haudade sisse; ja Hiskia temma poeg sai kunningaks ta assemele.

27. Achazas užmigo prie savo tėvų, ir jį palaidojo Jeruzalės mieste, bet ne Izraelio karalių kapuose. Jo sūnus Ezekijas karaliavo jo vietoje.

27. Und Ahas entschlief mit seinen Vätern, und sie begruben ihn in der Stadt zu Jerusalem; denn sie brachten ihn nicht in die Gräber der Könige Israels. Und sein Sohn Hiskia ward König an seiner Statt.

27. Puis Achaz s'endormit avec ses pères, et on l'ensevelit dans la cité, à Jérusalem; car on ne le mit point dans les tombeaux des rois d'Israël; et Ézéchias, son fils, régna à sa place.

27. Y durmió Acaz con sus padres, y sepultáronle en la ciudad de Jerusalem: mas no le metieron en los sepulcros de los reyes de Israel: y reinó en su lugar Ezequías su hijo.

27 En Achaz ontsliep met zijn vaderen, en zij begroeven hem in de stad te Jeruzalem; maar zij brachten hem niet in de graven der koningen van Israel; en zijn zoon Jehizkia werd koning in zijn plaats.

27. I zasnął Achaz z ojcami swymi, i pochowali go w mieście w Jeruzalemie; bo go nie wprowadzili do grobów królów Izraelskich; a Ezechyjasz, syn jego, królował miasto niego.

27. Meghala pedig Akház az ő atyáival, és eltemeték őt Jeruzsálem városában; mert nem vivék őt az Izráel királyainak [12†] sírjába. És uralkodék az ő fia, Ezékiás, ő helyette.

27 И почил Ахаз с отцами своими, и похоронили его в городе, в Иерусалиме, но не внесли его в гробницы царей Израилевых. И воцарился Езекия, сын его, вместо него.

27. І спочив Ахаз при батьках своїх, і поховали його в містї, в Ерусалимі, але не зложили його в гробовищі царів Ізрайлевих. І став царем Езекія, син його, замість його.