7 luku

Vuorisaarnan jatkoa ja loppu: Jeesus varoittaa tuomitsemasta 1 – 5 ja antamasta pyhää saastaisille 6, neuvoo rukoukseen 7 – 11 ja lähimmäisenrakkauteen 12, kehoittaa menemään sisälle ahtaasta portista 13, 14, kavahtamaan vääriä profeettoja 15 – 20 ja noudattamaan Isän tahtoa 21 – 23 sekä teroittaa lopuksi sanojensa noudattamisen tärkeyttä 24 – 27 Vuorisaarnan vaikutus kansaan 28, 29.

1 Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi;

1 Älkää tuomitko, jottei teitä tuomittaisi,

1. Älkäät tuomitko, ettei teitä tuomittaisi.

1. ÄLkät duomitco ettei teitä duomitais:

1. Elket * domitco/ ettei te domitaisi. (Älkäät tuomitko/ ettei te tuomittaisi.)

1. Μὴ κρίνετε, ἵνα μὴ κριθῆτε·

1. μη κρινετε ινα μη κριθητε 1. me krinete ina me krithete

1 {Mat 7:1-6 & Luk 6:37-42; similar Joh 5:30, 7:24; Lev 19:15.} Do° not judge, in order that you° might not be judged!

1. Judge not, that ye be not judged.

1. Richtet nicht, auf daß ihr nicht gerichtet werdet.

1. NO juzguéis; porque también no seais juzgados.

1 Не судите, да не судимы будете,

2 sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan.

2 sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä tuomitaan teidät, ja millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille (takaisin).

2. Sillä millä tuomiolla te tuomitsette, pitää teitä tuomittaman, ja sillä mitalla, jolla te mittaatte, pitää teille jälleen mitattaman.

2. Sillä millä duomiolla te duomidzetta pitä teitä duomittaman. Ja sillä mitalla jolla te mittatta pitä teille myös mitattaman.

2. Sille että samalla domiolla/ iolla te domitzetta/ pite te domittaman. Ja samalla mitalla/ iolla te mittat/ pite teillen mitattaman. (Sillä että samalla tuomiolla/ jolla te tuomitsette/ pitää te tuomittaman. Ja samalla mitalla/ jolla te mittaat/ pitää teillen mitattaman.)

2. ἐν ᾧ γὰρ κρίματι κρίνετε κριθήσεσθε, καὶ ἐν ᾧ μέτρῳ μετρεῖτε μετρηθήσεται ὑμῖν.

2. εν ω γαρ κριματι κρινετε κριθησεσθε και εν ω μετρω μετρειτε αντιμετρηθησεται υμιν 2. en o gar krimati krinete krithesesthe kai en o metro metreite antimetrethesetai υmin

2 For* in what judgment you° judge, you° will be judged and in what measure you° measure, it will be measured to you°.

2. For with what judgment ye judge, ye shall be judged: and with what measure ye mete, it shall be measured to you again.

2. Denn mit welcherlei Gericht ihr richtet, werdet ihr gerichtet werden; und mit welcherlei Maß ihr messet, wird euch gemessen werden.

2. Porque con el juicio con que juzgáis, seréis juzgados; y con la medida que medís, con ella os volverán a medír.

2 ибо каким судом судите, таким будете судимы; и какою мерою мерите, такою и вам будутмерить.

3 Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi?

3 Kuinka näet roskan, joka on veljesi silmässä etkä huomaa hirttä, joka on omassa silmässäsi?

3. Miksis siis näet raiskan, joka on veljes silmässä, ja et äkkää malkaa omassa silmässäs?

3. Mixis sijs näet raiscan weljes silmäs ja et äckä malca omas silmäsäs?

3. Mixi sijs sine näet raiskan sinun welies silmes/ ia ett sine äckäie hirte/ ioca ombi sinun silmeses? (Miksi siis sinä näet raiskan sinun weljesi silmässä/ ja et sinä äkkää hirttä/ joka ompi sinun silmässäsi?)

3. τί δὲ βλέπεις τὸ κάρφος τὸ ἐν τῷ ὀφθαλμῷ τοῦ ἀδελφοῦ σου, τὴν δὲ ἐν τῷ σῷ ὀφθαλμῷ δοκὸν οὐ κατανοεῖς;

3. τι δε βλεπεις το καρφος το εν τω οφθαλμω του αδελφου σου την δε εν τω σω οφθαλμω δοκον ου κατανοεις 3. ti de βlepeis to karfos to en to ofthalmo toυ adelfoυ soυ ten de en to so ofthalmo dokon oυ katanoeis

3 And why are you looking at the speck, the one in your brother’s eye, but do not consider the beam in your own eye?

3. And why beholdest thou the mote that is in thy brother's eye, but considerest not the beam that is in thine own eye?

3. Was siehst du aber den Splitter in deines Bruders Auge, und wirst nicht gewahr des Balkens in deinem Auge?

3. Y ¿por qué miras la arista que está en el ojo de tu hermano; y no echas de ver la viga que está en tu ojo?

3 И что ты смотришь на сучок в глазе брата твоего, а бревна в твоем глазе не чувствуешь?

4 Taikka kuinka saatat sanoa veljellesi: 'Annas, minä otan rikan silmästäsi', ja katso, malka on omassa silmässäsi?

4 Tai kuinka voit sanoa veljellesi: Annas, minä otan pois roskan silmästäsi, ja katso hirsi on omassa silmässäsi?

4. Taikka, kuinka sinä sanot veljelles: pidäs, minä otan raiskan silmästäs; ja katso, malka on omassa silmässäs?

4. Taicka cuinga sinä sanot weljelles: pidäs minä otan raiscan silmästäs ja cadzo malca on omas silmäsäs?

4. Taica quinga sine sanot welielles/ pidhes/ mine otan raiskan sinun silmestes/ ia catzo hirsi on sinun silmeses? (Taikka kuinka sinä sanot weljellesi/ pidäs/ minä otan raiskan sinun silmästäsi/ ja katso hirsi on sinun silmässäsi?)

4. ἢ πῶς ἐρεῖς τῷ ἀδελφῷ σου, Ἄφες ἐκβάλω τὸ κάρφος ἀπὸ τοῦ ὀφθαλμοῦ σου, καὶ ἰδοὺ ἡ δοκὸς ἐν τῷ ὀφθαλμῷ σοῦ;

4. η πως ερεις τω αδελφω σου αφες εκβαλω το καρφος απο του οφθαλμου σου και ιδου η δοκος εν τω οφθαλμω σου 4. e pos ereis to adelfo soυ afes ekβalo to karfos apo toυ ofthalmoυ soυ kai idoυ e dokos en to ofthalmo soυ

4 Or how will you say to your brother, Allow (me, that) I may cast out the speck from your eye, and behold, the beam in your own eye?

4. Or how wilt thou say to thy brother, Let me pull out the mote out of thine eye; and, behold, a beam is in thine own eye?

4. Oder wie darfst du sagen zu deinem Bruder: Halt, ich will dir den Splitter aus deinem Auge ziehen, und siehe, ein Balken ist in deinem Auge?

4. O ¿cómo dirás a tu hermano: Deja, echaré de tu ojo la arista; y, he aquí, una viga en tu ojo?

4 Или как скажешь брату твоему: „дай, я выну сучок из глаза твоего", а вот, в твоем глазе бревно?

5 Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten sinä näet ottaa rikan veljesi silmästä.

5 Tekopyhä, ota ensin hirsi pois omasta silmästäsi, ja sitten näet selvästi ottaa pois roskan veljesi silmästä.

5. Sinä ulkokullattu, heitä ensin malka ulos sinun silmästäs, ja katso sitte, kuinka saisit raiskan ulos veljes silmästä.

5. Sinä wiecas heitä ensin malca ulos sinun silmästäs ja cadzo sijtte cuingas saisit raiscan ulos sinun weljes silmäst.

5. Sine vlcocullattu/ heite ensin hirsi vlgos sinun silmestes/ ia sijtte catzo quingas wlosotaisit raiskan sinun welies silmest. (Sinä ulkokullattu/ heitä ensin hirsi ulos sinun silmästäsi/ ja sitten katso kuinkas ulos ottaisit raiskan sinun weljesi silmästä.)

5. ὑποκριτά, ἔκβαλε πρῶτον τὴν δοκὸν ἐκ τοῦ ὀφθαλμοῦ σοῦ, καὶ τότε διαβλέψεις ἐκβαλεῖν τὸ κάρφος ἐκ τοῦ ὀφθαλμοῦ τοῦ ἀδελφοῦ σου.

5. υποκριτα εκβαλε πρωτον την δοκον εκ του οφθαλμου σου και τοτε διαβλεψεις εκβαλειν το καρφος εκ του οφθαλμου του αδελφου σου 5. υpokrita ekβale proton ten dokon ek toυ ofthalmoυ soυ kai tote diaβlepseis ekβalein to karfos ek toυ ofthalmoυ toυ adelfoυ soυ

5 You hypocrite, first cast out the beam out of your own eye, and then you will see precisely to cast out the speck from your brother’s eye.

5. Thou hypocrite, first cast out the beam out of thine own eye; and then shalt thou see clearly to cast out the mote out of thy brother's eye.

5. Du Heuchler, zieh am ersten den Balken aus deinem Auge; darnach siehe zu, wie du den Splitter aus deines Bruders Auge ziehst!

5. ¡Hipócrita! echa primero la viga de tu ojo; y entónces verás claramente para echar la arista del ojo de tu hermano.

5 Лицемер! вынь прежде бревно из твоего глаза и тогда увидишь, как вынуть сучок из глаза брата твоего.

6 Älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä.

6 Älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, jotteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä”

6. Älkäät antako koirille pyhää, ja älkäät päärlyjänne heittäkö sikain eteen, ettei he niitä joskus tallaa jaloillansa, ja käännä itsiänsä, ja repele teitä.

6. ÄLkät andaco coirille pyhä ja älkät teidän Pärlyjänne heittäkö sicain eteen ettei he nijtä joscus talla jalgoillans ja käändäwät nijn idzens teitä wastan ja repelewät teitä.

6. Elket andaco * coirain site quin * pyhe on/ ia elket teiden perlöien heittekö * sikaden eteen/ ettei he nijte ioskus talla ialgoilans/ ia heidens teidhen wastan kiendeuet/ ia repiuet teite. (Älkäät antako koirain sitä kuin pyhä on/ ja älkäät teidän pärlyjän heittäkö sikain eteen/ ettei he niitä joskus tallaa jaloillansa/ ja heidäns teidän wastaan kääntäwät/ ja repiwät teitä.)

6. Μὴ δῶτε τὸ ἅγιον τοῖς κυσίν, μηδὲ βάλητε τοὺς μαργαρίτας ὑμῶν ἔμπροσθεν τῶν χοίρων, μήποτε καταπατήσωσιν αὐτοὺς ἐν τοῖς ποσὶν αὐτῶν καὶ στραφέντες ῥήξωσιν ὑμᾶς.

6. μη δωτε το αγιον τοις κυσιν μηδε βαλητε τους μαργαριτας υμων εμπροσθεν των χοιρων μηποτε καταπατησωσιν αυτους εν τοις ποσιν αυτων και στραφεντες ρηξωσιν υμας 6. me dote to agion tois kυsin mede βalete toυs margaritas υmon emprosthen ton choiron mepote katapatesosin aυtoυs en tois posin aυton kai strafentes reksosin υmas

6 Do° not give the holy thing(s) to the dogs, nor cast your° pearls before the swine, lest they trample them down with* their feet and having turned, they may rip at you°. {Mat 7:7-11; no parallel.}

6. Give not that which is holy unto the dogs, neither cast ye your pearls before swine, lest they trample them under their feet, and turn again and rend you.

6. Ihr sollt das Heiligtum nicht den Hunden geben, und eure Perlen nicht vor die Säue werfen, auf daß sie dieselben nicht zertreten mit ihren Füßen und sich wenden und euch zerreißen.

6. No deis lo santo a los perros; ni echéis vuestras perlas delante de los puercos; porque no las rehuellen con sus piés, y vuelvan, y os despedacen.

6 Не давайте святыни псам и не бросайте жемчуга вашего перед свиньями, чтобы они не попрали его ногами своими и, обратившись, не растерзали вас.

7 Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan.

7 Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan."

7. Anokaat, niin teille annetaan: etsikäät, niin te löydätte: kolkuttakaat, niin teille avataan.

7. ANocat nijn teille annetan: edzikät nijn te löydätte: colcuttacat nijn teille awatan:

7. Anocat/ ia teille annetan. Etziket/ ia te leudhette/ Colkuttacat/ ia teille awatan. (Anokaat/ ja teille annetaan. Etsikäät/ ja te löydätte/ Kolkuttakaat/ ja teille awataan.)

7. Αἰτεῖτε, καὶ δοθήσεται ὑμῖν· ζητεῖτε, καὶ εὑρήσετε· κρούετε, καὶ ἀνοιγήσεται ὑμῖν.

7. αιτειτε και δοθησεται υμιν ζητειτε και ευρησετε κρουετε και ανοιγησεται υμιν 7. aiteite kai dothesetai υmin zeteite kai eυresete kroυete kai anoigesetai υmin

7 Ask° and it will be given to you°; seek° and you° will be finding; knock° and it will be opened to you°.

7. Ask, and it shall be given you; seek, and ye shall find; knock, and it shall be opened unto you:

7. Bittet, so wird euch gegeben; suchet, so werdet ihr finden; klopfet an, so wird euch aufgetan.

7. Pedíd, y se os dará: buscád, y hallaréis; llamád, y se os abrirá.

7 Просите, и дано будет вам; ищите, и найдете; стучите, и отворят вам;

8 Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.

8 Sillä jokainen anova saa ja etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan.

8. Sillä jokainen, joka anoo, hän saa, ja joka etsii, hän löytää, ja kolkuttavalle avataan.

8. Sillä jocainen joca ano hän saa: ja cuca ikänäns edzi hän löytä ja colcuttawalle awatan.

8. Sille iocahinen quin ano/ hen saapi/ Ja cukaikenens etzipi/ hen leutepi/ ia colcuttaialle awatan. (Sillä jokahinen kuin anoo/ hän saapi/ ja kuka ikänänsä etsiipi/ hän löytääpi/ ja kolkuttajalle awataan.)

8. πᾶς γὰρ ὁ αἰτῶν λαμβάνει καὶ ὁ ζητῶν εὑρίσκει καὶ τῷ κρούοντι ἀνοιγήσεται.

8. πας γαρ ο αιτων λαμβανει και ο ζητων ευρισκει και τω κρουοντι ανοιγησεται 8. pas gar o aiton lamβanei kai o zeton eυriskei kai to kroυonti anoigesetai

8 For* everyone who is asking, receives; and the one who is seeking, finds; and to the one who is knocking, it will be opened.

8. For every one that asketh receiveth; and he that seeketh findeth; and to him that knocketh it shall be opened.

8. Denn wer da bittet, der empfängt; und wer da sucht, der findet; und wer da anklopft, dem wird aufgetan.

8. Porque cualquiera que pide, recibe; y el que busca, halla; y al que llama, se le abrirá.

8 ибо всякий просящий получает, и ищущий находит, и стучащему отворят.

9 Vai kuka teistä on se ihminen, joka antaa pojallensa kiven, kun tämä pyytää häneltä leipää,

9 Vai kuka teistä on ihminen, joka antaa pojalleen kiven, kun tämä pyytää häneltä leipää.

9. Eli onko teistä joku ihminen, jolta hänen poikansa anois leipää: antaisko hän hänelle kiven?

9. Eli ongo teisä jocu ihminen jolda hänen poicans anois leipä annaisco hän hänelle kiwen?

9. Eli ongo ioku teiste Inhiminen/ iolda/ ios henen poica's leipe anois/ andaco hen henelle kiwen? (Eli onko joku teistä ihminen/ jolta/ jos hänen poikansa leipää anoisi/ antaako hän hänelle kiwen?)

9. ἢ τίς ἐστιν ἐξ ὑμῶν ἄνθρωπος, ὃν ἐὰν αἰτήσῃ ὁ υἱὸς αὐτοῦ ἄρτον, μὴ λίθον ἐπιδώσει αὐτῷ;

9. η τις εστιν εξ υμων ανθρωπος ον εαν αιτηση ο υιος αυτου αρτον μη λιθον επιδωσει αυτω 9. e tis estin eks υmon anthropos on ean aitese o υios aυtoυ arton me lithon epidosei aυto

9 Or what man is there out of you°, who, if his son asks him for a loaf he will not give him a stone, will he?

9. Or what man is there of you, whom if his son ask bread, will he give him a stone?

9. Welcher ist unter euch Menschen, so ihn sein Sohn bittet ums Brot, der ihm einen Stein biete?

9. ¿Qué hombre hay de vosotros, a quien si su hijo pidiere pan, le dará una piedra?

9 Есть ли между вами такой человек, который, когда сынего попросит у него хлеба, подал бы ему камень?

10 taikka, kun hän pyytää kalaa, antaa hänelle käärmeen?

10 tai kun hän pyytää kalaa, antaa hänelle käärmeen?

10. Eli jos hän kalaa anois: antaisko hän hänelle käärmeen?

10. Eli jos hän cala anois annaisco hän hänelle kärmen?

10. Taicka ios hen cala anois/ andaco hen henelle Kärmen? (Taikka jos hän kalaa anoisi/ antaako hän hänelle käärmeen?)

10. καὶ ἐὰν ἰχθὺν αἰτήσῃ, μὴ ὄφιν ἐπιδώσει αὐτῷ;

10. και εαν ιχθυν αιτηση μη οφιν επιδωσει αυτω 10. kai ean ichthυn aitese me ofin epidosei aυto

10 Or if he asks for a fish, he will not give him a serpent, will he?

10. Or if he ask a fish, will he give him a serpent?

10. oder, so er ihn bittet um einen Fisch, der ihm eine Schlange biete?

10. ¿O si le pidiere un pez, le dará una serpiente?

10 и когда попросит рыбы, подал бы ему змею?

11 Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa sitä, mikä hyvää on, niille, jotka sitä häneltä anovat!

11 Jos siis te jotka olette pahoja, osaatte antaa hyviä lahjoja lapsillenne, kuinka paljoa ennemmin Isänne, joka on taivaissa, antaa hyvää niille, jotka Häneltä anovat.

11. Jos siis te, jotka pahat olette, taidatte hyviä lahjoja antaa teidän lapsillenne, kuinka paljoa enempi teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa niille hyviä, jotka häneltä anovat?

11. Jos te jotca pahat oletta taidatte hywiä lahjoja anda teidän lapsillen cuinga paljo enä teidän Isän joca on taiwais anda nijlle hywiä jotca häneldä anowat.

11. Jos nyt te/ iotca pahat oletta/ taidhat hyuet lahiat anda teiden lastenna/ Quinga palio enämin teiden Isen/ ioca on Taiuais/ andapi hyuije nijlle iotca anouat henelde? (Jos nyt te/ jotka pahat oletta/ taidat hywät lahjat antaa teidän lastenne/ Kuinka paljon enemmin teidän Isän/ joka on taiwaissa/ antaapi hywiä niille jotka anowat häneltä?)

11. εἰ οὖν ὑμεῖς, πονηροὶ ὄντες, οἴδατε δόματα ἀγαθὰ διδόναι τοῖς τέκνοις ὑμῶν, πόσῳ μᾶλλον ὁ πατὴρ ὑμῶν ὁ ἐν τοῖς οὐρανοῖς δώσει ἀγαθὰ τοῖς αἰτοῦσιν αὐτόν;

11. ει ουν υμεις πονηροι οντες οιδατε δοματα αγαθα διδοναι τοις τεκνοις υμων ποσω μαλλον ο πατηρ υμων ο εν τοις ουρανοις δωσει αγαθα τοις αιτουσιν αυτον 11. ei oυn υmeis poneroi ontes oidate domata agatha didonai tois teknois υmon poso mallon o pater υmon o en tois oυranois dosei agatha tois aitoυsin aυton

11 Therefore if you°, being evil, know how to give good presents to your° children, how-much more will your° Father, the (one) in the heavens, be giving good things to those who are asking him? {Mat 7:12 & Luk 6:31.}

11. If ye then, being evil, know how to give good gifts unto your children, how much more shall your Father which is in heaven give good things to them that ask him?

11. So denn ihr, die ihr doch arg seid, könnt dennoch euren Kindern gute Gaben geben, wie viel mehr wird euer Vater im Himmel Gutes geben denen, die ihn bitten!

11. Pues, si vosotros, siendo malos, sabéis dar buenas dádivas a vuestros hijos, vuestro Padre que está en los cielos, ¿cuánto más dará buenas cosas a los que le piden?

11 Итак если вы, будучи злы, умеете даяния благие давать детям вашим, тем более Отец ваш Небесный даст блага просящим у Него.

12 Sentähden, kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille; sillä tämä on laki ja profeetat.

12 Sen vuoksi, kaikki mitä tahdotte ihmisten tekevän teille tehkää tekin samoin heille; sillä tämä on laki ja profeetat.

12. Kaikki siis, mitä te tahdotte, että ihmiset pitää teille tekemän, niin te myös heille tehkäät; sillä tämä on laki ja prophetat.

12. CAicki sijs mitä te tahdotta että ihmiset pitä teille tekemän nijn te myös heille tehkät: sillä nämät owat Laki ja Prophetat.

12. Caicki sis mite te tahdotta/ että Inhimiset pite teiden tekemen/ nijn mös te techkette heille. Sille nemet ouat Laki ia Prophetat. (Kaikki siis mitä te tahdotte/ että ihmiset pitää teidän tekemän/ niin myös te tehkäätte heille. Sillä nämät owat laki ja profeetat.)

12. Πάντα οὖν ὅσα ἄν θέλητε ἵνα ποιῶσιν ὑμῖν οἱ ἄνθρωποι, οὕτω καὶ ὑμεῖς ποιεῖτε αὐτοῖς· οὗτος γάρ ἐστιν ὁ νόμος καὶ οἱ προφῆται.

12. παντα ουν οσα αν θελητε ινα ποιωσιν υμιν οι ανθρωποι ουτως και υμεις ποιειτε αυτοις ουτος γαρ εστιν ο νομος και οι προφηται 12. panta oυn osa an thelete ina poiosin υmin oi anthropoi oυtos kai υmeis poieite aυtois oυtos gar estin o nomos kai oi profetai

12 Therefore, all things, as many as you° would wish that* men should do for you°, so do° also to them; for* this is the law and the prophets. {Mat 7:13-23 & Luk 6:43-45.}

12. Therefore all things whatsoever ye would that men should do to you, do ye even so to them: for this is the law and the prophets.

12. Alles nun, was ihr wollt, daß euch die Leute tun sollen, das tut ihr ihnen auch. Das ist das Gesetz und die Propheten.

12. Así que, todas las cosas que querriais que los hombres hiciesen con vosotros, así también hacéd vosotros con ellos; porque esta es la ley, y los profetas.

12 Итак во всем, как хотите, чтобы с вами поступали люди, так поступайте и вы с ними, ибо в этом закон и пророки.

13 Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät;

13 Menkää sisälle ahtaasta portista, sillä se portti on avara ja se tie leveä, joka vie sisälle kadotukseen, ja paljon on niitä jotka käyvät siitä sisälle.

13. Menkäät ahtaasta portista sisälle; sillä se portti on lavia ja avara tie, joka vie kadotukseen, ja niitä on monta, jotka siitä sisälle menevät;

13. MEngät ahtast portist sisälle sillä lawia portti ja awara tie wie cadotuxen jota monda waeldawat.

13. Menget sisele sijte achtast portist/ Sille että lauia ombi se porti/ ia awara tije/ ioca poiswete cadhotuxen/ ia mo'da ouat/ iotca sen cautta waeldauat. (Menkäät sisälle siitä ahtaasta portista/ Sillä että lawea ompi se portti/ ja awara tie/ joka pois wetää kadotukseen/ ja monta owat jotka sen kautta waeltawat.)

13. Εἰσέλθατε διὰ τῆς στενῆς πύλης· ὅτι πλατεῖα ἡ πύλη καὶ εὐρύχωρος ἡ ὁδὸς ἡ ἀπάγουσα εἰς τὴν ἀπώλειαν, καὶ πολλοί εἰσιν οἱ εἰσερχόμενοι δι’ αὐτῆς·

13. εισελθετε δια της στενης πυλης οτι πλατεια η πυλη και ευρυχωρος η οδος η απαγουσα εις την απωλειαν και πολλοι εισιν οι εισερχομενοι δι αυτης 13. eiselthete dia tes stenes pυles oti plateia e pυle kai eυrυchoros e odos e apagoυsa eis ten apoleian kai polloi eisin oi eiserchomenoi di aυtes

13 Enter° in through the narrow gate, because wide is the gate and broad is the way, which leads to destruction and there are many who are entering through it.

13. Enter ye in at the strait gate: for wide is the gate, and broad is the way, that leadeth to destruction, and many there be which go in thereat:

13. Gehet ein durch die enge Pforte. Denn die Pforte ist weit, und der Weg ist breit, der zur Verdammnis abführt; und ihrer sind viele, die darauf wandeln.

13. Entrád por la puerta estrecha; porque ancha es la puerta, y espacioso el camino que lleva a perdición; y los que van por él, son muchos.

13 Входите тесными вратами, потому что широки врата и пространен путь, ведущие в погибель, и многие идут ими;

14 mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.

14 Sillä se portti on ahdas ja se tie kaita joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.

14. Ja se portti on ahdas, ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat, jotka sen löytävät.

14. Ja se portti on ahdas ja tie caita joca wie elämähän ja harwat sen löytäwät.

14. Ja se porti ombi ahdas/ ia tie caita/ ioca wetäpi elemehen/ ia haruat ne ouat/ iotca sen leuteuet. (Ja se portti ompi ahdas/ ja tie kaita/ joka wetääpi elämähän/ ja harwat ne owat/ jotka sen löytäwät.)

14. τί στενὴ ἡ πύλη καὶ τεθλιμμένη ἡ ὁδὸς ἡ ἀπάγουσα εἰς τὴν ζωήν, καὶ ὀλίγοι εἰσὶν οἱ εὑρίσκοντες αὐτήν!

14. οτι στενη η πυλη και τεθλιμμενη η οδος η απαγουσα εις την ζωην και ολιγοι εισιν οι ευρισκοντες αυτην 14. oti stene e pυle kai tethlimmene e odos e apagoυsa eis ten zoen kai oligoi eisin oi eυriskontes aυten

14 Why (is it)? Narrow is the gate and pressed is the way, which is leading to life and few are those who are finding it.

14. Because strait is the gate, and narrow is the way, which leadeth unto life, and few there be that find it.

14. Und die Pforte ist eng, und der Weg ist schmal, der zum Leben führt; und wenige sind ihrer, die ihn finden.

14. Porque la puerta es estrecha, y angosto el camino que lleva a la vida; y pocos son los que lo hallan.

14 потому что тесны врата и узок путь, ведущие в жизнь, и немногие находят их.

15 Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammastenvaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia.

15 Varokaa vääriä profeettoja, jotka tulevat luoksenne lammasten vaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia.

15. Mutta kavahtakaat teitänne vääristä prophetaista, jotka teidän tykönne lammasten vaatteilla tulevat, mutta sisältä he ovat raatelevaiset sudet.

15. CAwahtacat sijs teitän wääristä Prophetaista jotca teidän tygön lammasten waatteilla tulewat mutta sisäldä he owat raatelewaiset sudet.

15. Cauattacat sijs teiden nijste wäriste Prophetaijst/ iotca tuleuat teiden tygene lammasten watteilla/ mutta siseldä he ouat rateleuaiset swdhet. (Kawahtakaat siis teidän niistä wääristä prophetaista/ jotka tulewat teidän tykönne lammasten waatteilla/ mutta sisältä he owat raatelewaiset sudet.)

15. Προσέχετε δὲ ἀπὸ τῶν ψευδοπροφητῶν, οἵτινες ἔρχονται πρὸς ὑμᾶς ἐν ἐνδύμασι προβάτων, ἔσωθεν δέ εἰσιν λύκοι ἅρπαγες.

15. προσεχετε δε απο των ψευδοπροφητων οιτινες ερχονται προς υμας εν ενδυμασιν προβατων εσωθεν δε εισιν λυκοι αρπαγες 15. prosechete de apo ton pseυdoprofeton oitines erchontai pros υmas en endυmasin proβaton esothen de eisin lυkoi arpages

15 But take-heed°, (stay) away from false prophets, who are coming to you° in sheep’s clothing, but inside are ravening wolves.

15. Beware of false prophets, which come to you in sheep's clothing, but inwardly they are ravening wolves.

15. Seht euch vor vor den falschen Propheten, die in Schafskleidern zu euch kommen, inwendig aber sind sie reißende Wölfe.

15. Guardáos de los falsos profetas, que vienen a vosotros con vestidos de ovejas; mas interiormente son lobos robadores.

15 Берегитесь лжепророков, которые приходят к вам в овечьей одежде, а внутри суть волки хищные.

16 Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita?

16 Tunnette heidät hedelmistään. Ei kai orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita?

16. Heidän hedelmistänsä te tunnette heidät: hakeeko joku viinamarjoja orjantappuroista, taikka fikunia ohdakkeista?

16. Heidän hedelmistäns te tunnetta heidän. Hakeco jocu wijnamarjoja orjantappuroist? taicka ficunita ohdackeista?

16. Heiden hedhelmestens pite teiden tundeman heiden. Hakeco iocu winamarioi orientappuroist? taicka ficunita ohdakeista? (Heidän hedelmästänsä pitää teidän tunteman heidän. Hakeeko joku wiinamarjoja orjantappuroista? taikka wiikunia ohdakkeista?)

16. ἀπὸ τῶν καρπῶν αὐτῶν ἐπιγνώσεσθε αὐτούς· μήτι συλλέγουσιν ἀπὸ ἀκανθῶν σταφυλὴν ἢ ἀπὸ τριβόλων σῦκα;

16. απο των καρπων αυτων επιγνωσεσθε αυτους μητι συλλεγουσιν απο ακανθων σταφυλην η απο τριβολων συκα 16. apo ton karpon aυton epignosesthe aυtoυs meti sυllegoυsin apo akanthon stafυlen e apo triβolon sυka

16 You° will fully know them from their fruits. They do not collect a grape-cluster from thorns or figs from thistles, do they?

16. Ye shall know them by their fruits. Do men gather grapes of thorns, or figs of thistles?

16. An ihren Früchten sollt ihr sie erkennen. Kann man auch Trauben lesen von den Dornen oder Feigen von den Disteln?

16. Por sus frutos los conoceréis. ¿Cógense uvas de los espinos, o higos de las cambroneras?

16 По плодам их узнаете их. Собирают ли с терновника виноград, или с репейника смоквы?

17 Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä.

17 Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee huonoja hedelmiä.

17. Niin jokainen hyvä puu kasvaa hyvät hedelmät; mutta mädännyt puu kasvaa häijyt hedelmät.

17. Nijn jocainen hywä puu caswa hywät hedelmät mutta mädänny puu häijyt hedelmät.

17. Nin iocahinen hyue puu/ teke hyuet hedhelmet/ Mutta paha puu teke heiudh hedhelmet. (Niin jokahinen hywä puu/ tekee hywät hedelmät/ Mutta paha puu tekee häijyt hedelmät.)

17. οὕτω πᾶν δένδρον ἀγαθὸν καρποὺς καλοὺς ποιεῖ, τὸ δὲ σαπρὸν δένδρον καρποὺς πονηροὺς ποιεῖ·

17. ουτως παν δενδρον αγαθον καρπους καλους ποιει το δε σαπρον δενδρον καρπους πονηρους ποιει 17. oυtos pan dendron agathon karpoυs kaloυs poiei to de sapron dendron karpoυs poneroυs poiei

17 Thus every good tree produces good fruit, but the rotten tree produces evil fruit.

17. Even so every good tree bringeth forth good fruit; but a corrupt tree bringeth forth evil fruit.

17. Also ein jeglicher guter Baum bringt gute Früchte; aber ein fauler Baum bringt arge Früchte.

17. De esta manera, todo buen árbol lleva buenos frutos; mas el árbol carcomido lleva malos frutos.

17 Так всякое дерево доброе приносит и плоды добрые, ахудое дерево приносит и плоды худые.

18 Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä huono puu kasvaa hyviä hedelmiä.

18 Ei hyvä puu voi tehdä huonoja hedelmiä eikä huono puu voi tehdä hyviä hedelmiä.

18. Hyvä puu ei taida häijyjä hedelmiä kasvaa, eikä mädännyt puu hyviä hedelmiä kasvaa.

18. Hywä puu ei taida häijyjä hedelmitä caswa eikä mädänny puu hywiä hedelmitä.

18. Yxi hyue puu/ ei se taida häiyie hedhelmit tehdä/ Eike mös häiu puu hyuije hedhelmit. (Yksi hywä puu/ ei se taida häjyjä hedelmiä tehdä/ Eikä myös häjy puu hywiä hedelmiä.)

18. οὐ δύναται δένδρον ἀγαθὸν καρποὺς πονηροὺς ποιεῖν, οὐδὲ δένδρον σαπρὸν καρποὺς καλοὺς ποιεῖν.

18. ου δυναται δενδρον αγαθον καρπους πονηρους ποιειν ουδε δενδρον σαπρον καρπους καλους ποιειν 18. oυ dυnatai dendron agathon karpoυs poneroυs poiein oυde dendron sapron karpoυs kaloυs poiein

18 A good tree is not able to produce evil fruit, nor is a rotten tree able to produce good fruit.

18. A good tree cannot bring forth evil fruit, neither can a corrupt tree bring forth good fruit.

18. Ein guter Baum kann nicht arge Früchte bringen, und ein fauler Baum kann nicht gute Früchte bringen.

18. No puede el buen árbol llevar malos frutos; ni el árbol carcomido llevar buenos frutos.

18 Не может дерево доброе приносить плоды худые, ни дерево худое приносить плоды добрые.

19 Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen.

19 Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen.

19. Jokainen puu, joka ei kasva hyvää hedelmää, hakataan pois, ja tuleen heitetään.

19. Jocainen puu cuin ei caswa hywä hedelmät hacatan pois ja tuleen heitetän.

19. Jocahinen puu/ quin ei teghe hyue hedhelmet/ se poishacatan/ ia heitete' tulehen. (Jokahinen puu/ kuin ei tee hywä hedelmät/ se pois hakatahan/ ja heitetään tulehen.)

19. πᾶν δένδρον μὴ ποιοῦν καρπὸν καλὸν ἐκκόπτεται καὶ εἰς πῦρ βάλλεται.

19. παν δενδρον μη ποιουν καρπον καλον εκκοπτεται και εις πυρ βαλλεται 19. pan dendron me poioυn karpon kalon ekkoptetai kai eis pυr βalletai

19 Every tree (which is) not producing good fruit is cut down and cast into the fire.

19. Every tree that bringeth not forth good fruit is hewn down, and cast into the fire.

19. Ein jeglicher Baum, der nicht gute Früchte bringt, wird abgehauen und ins Feuer geworfen.

19. Todo árbol que no lleva buen fruto, córtase, y échase en el fuego.

19 Всякое дерево, не приносящее плода доброго, срубаюти бросают в огонь.

20 Niin te siis tunnette heidät heidän hedelmistään.

20 Niin tunnette heidät siis hedelmistään.

20. Sentähden tuntekaat heitä hedelmistänsä.

20. Sentähden tutcat heitä hedelmistäns.

20. Sentähde' pite teiden tundeman heite hedhelmestens. (Sentähden pitää teidän tunteman heitä hedelmästänsä.)

20. ἄρα γε ἀπὸ τῶν καρπῶν αὐτῶν ἐπιγνώσεσθε αὐτούς.

20. αραγε απο των καρπων αυτων επιγνωσεσθε αυτους 20. arage apo ton karpon aυton epignosesthe aυtoυs

20 Consequently*, you° will fully know them from their fruits.

20. Wherefore by their fruits ye shall know them.

20. Darum an ihren Früchten sollt ihr sie erkennen.

20. Así que por sus frutos los conoceréis.

20 Итак по плодам их узнаете их.

21 Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.

21 Ei jokainen joka sanoo minulle: Herra, Herra! pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon.

21. Ei jokainen, joka sanoo minulle: Herra, Herra! pidä tuleman taivaan valtakuntaan; mutta joka tekee minun isäni tahdon, joka on taivaissa.

21. Ei jocainen cuin sano minulle: Herra Herra pidä tuleman Taiwan waldacundaan mutta joca teke minun Isäni tahdon cuin on Taiwais.

21. Ei iocahinen quin sano minulle/ Herra Herra/ pide siseltuleman Taiuan waldakundan/ mutta se ioca teke minun Iseni tachdon/ quin on Taiuais. (Ei jokahinen kuin sanoo minulle/ Herra Herra/ pidä sisälle tuleman taiwaan waltakuntaan/ mutta se joka tekee minun Isäni tahdon/ kuin on taiwaissa.)

21. Οὐ πᾶς ὁ λέγων μοι, Κύριε Κύριε, εἰσελεύσεται εἰς τὴν βασιλείαν τῶν οὐρανῶν, ἀλλ’ ὁ ποιῶν τὸ θέλημα τοῦ πατρός μου τοῦ ἐν τοῖς οὐρανοῖς.

21. ου πας ο λεγων μοι κυριε κυριε εισελευσεται εις την βασιλειαν των ουρανων αλλ ο ποιων το θελημα του πατρος μου του εν ουρανοις 21. oυ pas o legon moi kυrie kυrie eiseleυsetai eis ten βasileian ton oυranon all o poion to thelema toυ patros moυ toυ en oυranois

21 Not everyone who says to me, Lord, Lord, will enter into the kingdom of the heavens, but he who is practicing the will of my Father, the (one) in (the) heavens.

21. Not every one that saith unto me, Lord, Lord, shall enter into the kingdom of heaven; but he that doeth the will of my Father which is in heaven.

21. Es werden nicht alle, die zu mir sagen: HERR, HERR! ins Himmelreich kommen, sondern die den Willen tun meines Vaters im Himmel.

21. No cualquiera que me dice: Señor, Señor, entrará en el reino de los cielos; mas el que hiciere la voluntad de mi Padre que está en los cielos.

21 Не всякий, говорящий Мне: „Господи! Господи!", войдет в Царство Небесное, но исполняющий волю Отца Моего Небесного.

22 Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'

22 Moni sanoo minulle sinä päivänä: Herra, Herra, emmekö sinun nimessäsi profetoineet ja sinun nimessäsi ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimessäsi tehneet monta voimatekoa?”

22. Moni sanoo minulle sinä päivänä: Herra, Herra! emmekö me sinun nimes kautta ennustaneet, ja sinun nimelläs ajaneet ulos perkeleitä, ja ole sinun nimes kautta monta väkevää työtä tehneet?

22. Monda sano minulle sinä päiwänä: Herra Herra emmäkö me sinun nimes cautta ennustanet ja sinun nimelläs ajanet ulos Perkeleitä ja olemma sinun nimes cautta monda wäkewätä työtä tehnet?

22. Monda sanouat minulle sine peiuene/ Herra/ Herra/ Emmekö me sinun nimes caut * Propheteranuut/ ia sinun nimelles perchelet wlgosaianuuat/ ia sinun nimes caut me olemma monda wäkeuet awu tehenyuet? (Monta sanowat minulle sinä päiwänä/ Herra/ Herra/ Emmekö me sinun nimesi kautta propheteerannut/ ja sinun nimelläsi perkeleet ulosajaneet/ ja sinun nimesi kautta me olemme monta wäkewät awut tehneet?)

22. πολλοὶ ἐροῦσίν μοι ἐν ἐκείνῃ τῇ ἡμέρᾳ, Κύριε Κύριε, οὐ τῷ σῷ ὀνόματι προεφητεύσαμεν, καὶ τῷ σῷ ὀνόματι δαιμόνια ἐξεβάλομεν, καὶ τῷ σῷ ὀνόματι δυνάμεις πολλὰς ἐποιήσαμεν;

22. πολλοι ερουσιν μοι εν εκεινη τη ημερα κυριε κυριε ου τω σω ονοματι προεφητευσαμεν και τω σω ονοματι δαιμονια εξεβαλομεν και τω σω ονοματι δυναμεις πολλας εποιησαμεν 22. polloi eroυsin moi en ekeine te emera kυrie kυrie oυ to so onomati proefeteυsamen kai to so onomati daimonia ekseβalomen kai to so onomati dυnameis pollas epoiesamen

22 Many will be saying to me in that day, Lord, Lord, did we not: prophesy in your name, and cast out demons in your name, and practiced many miracles in your name?

22. Many will say to me in that day, Lord, Lord, have we not prophesied in thy name? and in thy name have cast out devils? and in thy name done many wonderful works?

22. Es werden viele zu mir sagen an jenem Tage: HERR, HERR! haben wir nicht in deinem Namen geweissagt, haben wir nicht in deinem Namen Teufel ausgetrieben, und haben wir nicht in deinem Namen viele Taten getan?

22. Muchos me dirán en aquel día: Señor, Señor, ¿no profetizámos en tu nombre, y en tu nombre echámos demonios, y en tu nombre hicímos muchas grandezas?

22 Многие скажут Мне в тот день: Господи! Господи! не от Твоего ли имени мы пророчествовали? и не Твоим ли именем бесов изгоняли? и не Твоим ли именем многие чудеса творили?

23 Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'.

23 Silloin lausun heille julki: En ole koskaan hyväksynyt teitä. Menkää pois luotani, te laittomuuden tekijät.

23. Ja silloin minä tunnustan, en minä teitä ikänä tuntenut: menkäät pois minun tyköäni, te väärintekiät.

23. Ja silloin minä heille tunnustan: en minä teitä ikänäns tundenut mengät pois minun tyköni te wäärintekiät.

23. Ja silloin minun pite tunnustaman heille/ En ikenens mine teite tundenut/ Menget pois minun tyköeni te wäärin tekijet. (Ja silloin minun pitää tunnustaman heille/ En ikänänsä minä teitä tuntenut/ Menkäät pois minun tyköäni te wäärin tekijät.)

23. καὶ τότε ὁμολογήσω αὐτοῖς ὅτι Οὐδέποτε ἔγνων ὑμᾶς· ἀποχωρεῖτε ἀπ’ ἐμοῦ οἱ ἐργαζόμενοι τὴν ἀνομίαν.

23. και τοτε ομολογησω αυτοις οτι ουδεποτε εγνων υμας αποχωρειτε απ εμου οι εργαζομενοι την ανομιαν 23. kai tote omologeso aυtois oti oυdepote egnon υmas apochoreite ap emoυ oi ergazomenoi ten anomian

23 And then I will confess to them, I never knew you°. Depart° from me, you° who are working lawlessness. {Mat 7:24-29 & Luk 6:46-49.}

23. And then will I profess unto them, I never knew you: depart from me, ye that work iniquity.

23. Dann werde ich ihnen bekennen: Ich habe euch noch nie erkannt; weichet alle von mir, ihr Übeltäter!

23. Y entónces les confesaré: Nunca os concocí: apartáos de mí, obradores de maldad.

23 И тогда объявлю им: Я никогда не знал вас; отойдите от Меня, делающие беззаконие.

24 Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi.

24 Sen vuoksi on jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niitten mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka rakensi talonsa kalliolle.

24. Sentähden jokaisen, joka minulta nämät puheet kuulee ja ne tekee, vertaan minä toimelliseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi.

24. SEntähden jocaidzen cuin minulda nämät puhet cuule ja ne teke wertan minä toimelliseen mieheen joca huonens calliolle rakensi.

24. Sentehde' iocahine' quin minulda nämet puhet cwle/ ia * tekepi ne/ mine tegen hene' wijsaa' miehen werdaxi/ ioca rakensi henen hooneens callion päle. (Sentähden jokahinen kuin minulta nämät puheet kuulee/ ja tekeepi ne/ minä teen hänen wiisaan miehen wertaiseksi/ joka rakensi hänen huoneensa kallion päälle.)

24. Πᾶς οὖν ὅστις ἀκούει μου τοὺς λόγους τούτους καὶ ποιεῖ αὐτοὺς, ὁμοιώσω αὐτὸν ἀνδρὶ φρονίμῳ, ὅστις ᾠκοδόμησεν τὴν οἰκίαν αὐτοῦ ἐπὶ τὴν πέτραν·

24. πας ουν οστις ακουει μου τους λογους τουτους και ποιει αυτους ομοιωσω αυτον ανδρι φρονιμω οστις ωκοδομησεν την οικιαν αυτου επι την πετραν 24. pas oυn ostis akoυei moυ toυs logoυs toυtoυs kai poiei aυtoυs omoioso aυton andri fronimo ostis okodomesen ten oikian aυtoυ epi ten petran

24 Therefore, everyone who hears these words of mine and practices them, he will be similar to a prudent man, who built his house upon the rock;

24. Therefore whosoever heareth these sayings of mine, and doeth them, I will liken him unto a wise man, which built his house upon a rock:

24. Darum, wer diese meine Rede hört und tut sie, den vergleiche ich einem klugen Mann, der sein Haus auf einen Felsen baute.

24. Pues, cualquiera que me oye estas palabras, y las hace, compararle he al varón prudente que edificó su casa sobre roca:

24 Итак всякого, кто слушает слова Мои сии и исполняет их, уподоблю мужу благоразумному, который построил дом свой на камне;

25 Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu.

25 Rankkasade lankesi ja virrat tulivat ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä taloa vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli perustettu kalliolle.

25. Ja sade lankesi, ja virrat tulivat, ja tuulet puhalsivat, ja sitä huonetta sysäsivät, joka ei kuitenkaan kukistunut; sillä se oli kalliolle perustettu.

25. Ja sade langeis ja wirrat tulit ja tuulet puhalsit ja sitä huonetta sysäisit joca ei cuitengan cukistunut: sillä hän oli calliolle perustettu.

25. Ja sadhe langeis/ ia wirdhat tulit/ ia twlet puhalsit/ ia syseijsit sen hoonen päle/ ia ei quitengan cukistunut/ Sille että hen oli callion päle perustettu. (Ja sade lankesi/ ja wirrat tulit/ ja tuulet puhalsit/ ja sysäisit sen huoneen päälle/ ja ei kuitenkaan kukistunut/ Sillä että hän oli kallion päälle perustettu.)

25. καὶ κατέβη ἡ βροχὴ καὶ ἦλθον οἱ ποταμοὶ καὶ ἔπνευσαν οἱ ἄνεμοι καὶ προσέπεσον τῇ οἰκίᾳ ἐκείνῃ, καὶ οὐκ ἔπεσε· τεθεμελίωτο γὰρ ἐπὶ τὴν πέτραν.

25. και κατεβη η βροχη και ηλθον οι ποταμοι και επνευσαν οι ανεμοι και προσεπεσον τη οικια εκεινη και ουκ επεσεν τεθεμελιωτο γαρ επι την πετραν 25. kai kateβe e βroche kai elthon oi potamoi kai epneυsan oi anemoi kai prosepeson te oikia ekeine kai oυk epesen tethemelioto gar epi ten petran

25 and the rain descended and the rivers came (up) and the winds blew and fell (down) upon that house, and it did not fall; for* it had been founded upon the rock.

25. And the rain descended, and the floods came, and the winds blew, and beat upon that house; and it fell not: for it was founded upon a rock.

25. Da nun ein Platzregen fiel und ein Gewässer kam und wehten die Winde und stießen an das Haus, fiel es doch nicht; denn es war auf einen Felsen gegründet.

25. Y descendió lluvia, y vinieron ríos, y soplaron vientos, y combatieron aquella casa, y no cayó; porque estaba fundada sobre roca.

25 и пошел дождь, и разлились реки, и подули ветры, и устремились на дом тот, и он не упал, потому что основан был на камне.

26 Ja jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, on verrattava tyhmään mieheen, joka huoneensa hiekalle rakensi.

26 Mutta jokainen, joka kuulee nämä sanani eikä tee niitten mukaan, on verrattava tyhmään mieheen, joka rakensi talonsa hiekalle.

26. Ja jokainen, joka kuulee minulta nämä puheet, ja ei tee niitä, hän verrataan tyhmään mieheen, joka huoneensa sannalle rakensi.

26. Ja jocainen cuin cuule minulda nämät puhet ja ei tee nijtä hän werratan tyhmän mieheen joca huonens sannalle rakensi.

26. Ja iocahinen quin cwle minulda näme puhet/ ia ei teghe nijte/ se tehden tyhmen miehen werdhaxi/ ioca hoonens rakensi sannan päle/ ia syseisit sen honen päle/ (Ja jokahinen kuin kuulee minulta nämä puheet/ ja ei tee niitä/ se tehdään tyhmän miehen wertaiseksi/ joka huoneensa rakensi sannan päälle/ ja sysäisit sen huoneen päälle/)

26. καὶ πᾶς ὁ ἀκούων μου τοὺς λόγους τούτους καὶ μὴ ποιῶν αὐτοὺς ὁμοιωθήσεται ἀνδρὶ μωρῷ, ὅστις ᾠκοδόμησεν τὴν οἰκίαν αὐτοῦ ἐπὶ τὴν ἄμμον·

26. και πας ο ακουων μου τους λογους τουτους και μη ποιων αυτους ομοιωθησεται ανδρι μωρω οστις ωκοδομησεν την οικιαν αυτου επι την αμμον 26. kai pas o akoυon moυ toυs logoυs toυtoυs kai me poion aυtoυs omoiothesetai andri moro ostis okodomesen ten oikian aυtoυ epi ten ammon

26 And everyone hearing these words of mine and (who is) not doing them, will be similar to a foolish man, who built his house upon the sand;

26. And every one that heareth these sayings of mine, and doeth them not, shall be likened unto a foolish man, which built his house upon the sand:

26. Und wer diese meine Rede hört und tut sie nicht, der ist einem törichten Manne gleich, der sein Haus auf den Sand baute.

26. Y cualquiera que me oye estas palabras, y no las hace, compararle he al varón insensato, que edificó su casa sobre arena:

26 А всякий, кто слушает сии слова Мои и не исполняет их, уподобится человеку безрассудному, который построил дом свой на песке;

27 Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä huonetta vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri."

27 Rankkasade lankesi ja virrat tulivat ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä taloa vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri.”

27. Ja sade lankesi, ja virrat tulivat, ja tuulet puhalsivat, ja sitä huonetta sysäsivät, joka kukistui, ja sen lankeemus oli suuri.

27. Ja sade langeis ja wirrat tulit ja tuulet puhalsit ja sitä huonetta sysäisit joca cukistui ja sen langemus oli suuri.

27. ia sadhe langeis/ ia wirdhat tulit/ ia twlet puhalsit/ ia syseisit sen hoonen päle/ ia se cukistui/ ia sen langeus oli swri. (ja sade lankesi/ ja wirrat tulit/ ja tuulet puhalsit/ ja sysäisit sen huoneen päälle/ ja se kukistui/ ja sen lankeus oli suuri.)

27. καὶ κατέβη ἡ βροχὴ καὶ ἦλθον οἱ ποταμοὶ καὶ ἔπνευσαν οἱ ἄνεμοι καὶ προσέκοψαν τῇ οἰκίᾳ ἐκείνῃ, καὶ ἔπεσεν, καὶ ἦν ἡ πτῶσις αὐτῆς μεγάλη.

27. και κατεβη η βροχη και ηλθον οι ποταμοι και επνευσαν οι ανεμοι και προσεκοψαν τη οικια εκεινη και επεσεν και ην η πτωσις αυτης μεγαλη 27. kai kateβe e βroche kai elthon oi potamoi kai epneυsan oi anemoi kai prosekopsan te oikia ekeine kai epesen kai en e ptosis aυtes megale

27 and the rain descended and the rivers came (up) and the winds blew and hit that house and it fell and great was its fall.

27. And the rain descended, and the floods came, and the winds blew, and beat upon that house; and it fell: and great was the fall of it.

27. Da nun ein Platzregen fiel und kam ein Gewässer und wehten die Winde und stießen an das Haus, da fiel es und tat einen großen Fall.

27. Y descendió lluvia, y vinieron ríos, y soplaron vientos, e hicieron ímpetu en aquella casa, y cayó; y fué su ruina grande.

27 и пошел дождь, и разлились реки, и подули ветры, и налегли на дом тот; и он упал, и было падение его великое.

28 Ja kun Jeesus lopetti nämä puheet, olivat kansanjoukot hämmästyksissään hänen opetuksestansa,

28 Kun Jeesus lopetti nämä puheet, kansanjoukot olivat hämmästyksissään Hänen opetuksestaan,

28. Ja se tapahtui, kuin Jesus oli lopettanut nämät puheet, että kansat hämmästyivät hänen oppiansa.

28. Ja se tapahtui cosca Jesus lopetti nämät puhet että Canssat hämmästyit hänen oppians: sillä hän opetti heitä woimallisest ja ei nijncuin Kirjanoppenet.

28. Ja se tapactui/ cosca Iesus lopetti nemet puhet/ että canssat hämmestuit henen oppins päle/ Sille että hen opetti heite woimalisest/ ia ei ninquin kirianoppenuuat. (Ja se tapahtui/ koska Jesus lopetti nämät puheet/ että kansat hämmästyit hänen oppinsa päälle/ Sillä että hän opetti heitä woimallisesti/ ja ei niinkuin kirjanoppineet.)

28. Καὶ ἐγένετο ὅτε ἐτέλεσεν ὁ Ἰησοῦς τοὺς λόγους τούτους, ἐξεπλήσσοντο οἱ ὄχλοι ἐπὶ τῇ διδαχῇ αὐτοῦ·

28. και εγενετο οτε συνετελεσεν ο ιησους τους λογους τουτους εξεπλησσοντο οι οχλοι επι τη διδαχη αυτου 28. kai egeneto ote sυnetelesen o iesoυs toυs logoυs toυtoυs ekseplessonto oi ochloi epi te didache aυtoυ

28 And it happened, when Jesus completed these words, the crowds were being astounded on his teaching;

28. And it came to pass, when Jesus had ended these sayings, the people were astonished at his doctrine:

28. Und es begab sich, da Jesus diese Rede vollendet hatte, entsetzte sich das Volk über seine Lehre.

28. Y fué que como Jesús acabó estas palabras, las gentes se espantaban de su doctrina:

28 И когда Иисус окончил слова сии, народ дивился учению Его,

29 sillä hän opetti heitä niinkuin se, jolla valta on, eikä niinkuin heidän kirjanoppineensa.

29 sillä Hän opetti heitä niin kuin se, jolla on valta eikä niin kuin kirjanoppineet.

29. Sillä hän opetti heitä voimallisesti, ja ei niinkuin kirjanoppineet.

sillä hän opetti heitä woimallisest ja ei nijncuin Kirjanoppenet.

29. ἦν γὰρ διδάσκων αὐτοὺς ὡς ἐξουσίαν ἔχων καὶ οὐχ ὡς οἱ γραμματεῖς.

29. ην γαρ διδασκων αυτους ως εξουσιαν εχων και ουχ ως οι γραμματεις 29. en gar didaskon aυtoυs os eksoυsian echon kai oυch os oi grammateis

29 for* he was teaching them like (one) having authority and not like the scribes.

29. For he taught them as one having authority, and not as the scribes.

29. Denn er predigte gewaltig und nicht wie die Schriftgelehrten.

29. Porque los enseñaba como quien tiene autoridad, y no como los escribas.

29 ибо Он учил их, как власть имеющий, а не как книжники и фарисеи.