12 luku

Jeesus puolustaa opetuslapsiaan, jotka katkovat tähkäpäitä sapattina 1 – 8, parantaa miehen, jonka käsi oli kuivettunut 9 – 14, kieltää kansaa saattamasta häntä julki 15 – 21, parantaa riivatun miehen ja kumoaa syytöksen, että hän Beelsebulin avulla ajaa ulos riivaajia 22 – 30, varoittaa pilkkaamasta Pyhää Henkeä 31 – 37, moittii kansaa pahaksi ja merkkejä tavoittelevaksi 38 – 42, puhuu ihmisestä, johon saastainen henki palaa 43 – 45, ja sanoo sitä, joka tekee hänen Isänsä tahdon, veljekseen, sisarekseen ja äidikseen 46 – 50. (V. – 8 vert. Mark.2:23 – 28 Luuk.6:1 – 5.)

1 Siihen aikaan Jeesus kulki sapattina viljavainioiden halki; ja hänen opetuslastensa oli nälkä, ja he rupesivat katkomaan tähkäpäitä ja syömään.

1 Siihen aikaan Jeesus kulki sapattina viljavainioitten halki. Hänen opetuslapsensa olivat nälissään ja rupesivat katkomaan ja syömään tähkäpäitä.

1. Siihen aikaan kävi Jesus sabbatina laihoin lävitse; niin hänen opetuslapsensa isosivat, ja rupesivat tähkäpäitä noukkimaan ja syömään.

1. SIjhen aican käwi Jesus Sabbathina laihoin läpidze. Nijn hänen Opetuslapsens isoisit ja rupeisit tähkäpäitä nouckiman ja syömän.

1. SIhen aican keui Iesus Sabbathina laihoin lepitze. Nin henen Opetuslapsens isosit/ ia rupeisit tächkäpeite ylesrepimen/ ia sömen. (Siihen aikaan käwi Jesus sabbathina laihoin läwitse. Niin hänen opetuslapsensa isosit/ ja rupesit tähkäpäitä ylösrepimän/ ja syömään.)

1. Ἐν ἐκείνῳ τῷ καιρῷ ἐπορεύθη ὁ Ἰησοῦς τοῖς σάββασιν διὰ τῶν σπορίμων· οἱ δὲ μαθηταὶ αὐτοῦ ἐπείνασαν, καὶ ἤρξαντο τίλλειν στάχυας καὶ ἐσθίειν.

1. εν εκεινω τω καιρω επορευθη ο ιησους τοις σαββασιν δια των σποριμων οι δε μαθηται αυτου επεινασαν και ηρξαντο τιλλειν σταχυας και εσθιειν 1. en ekeino to kairo eporeυthe o iesoυs tois saββasin dia ton sporimon oi de mathetai aυtoυ epeinasan kai erksanto tillein stachυas kai esthiein

1 {Mar 2:23-28 & Mat 12:1-8 & Luk 6:1-5 Jerusalem to Galilee.} Jesus traveled on the Sabbath through the grain-fields at that time, and his disciples were hungry and began to pluck the tops and to eat (them).

1. At that time Jesus went on the sabbath day through the corn; and his disciples were an hungred, and began to pluck the ears of corn, and to eat.

1. Zu der Zeit ging Jesus durch die Saat am Sabbat; und seine Jünger waren hungrig, fingen an, Ähren auszuraufen, und aßen.

1. EN aquel tiempo iba Jesús por entre los panes en sábado; y sus discípulos tenían hambre, y comenzaron a coger espigas, y a comer.

1 В то время проходил Иисус в субботу засеянными полями; ученики же Его взалкали и начали срывать колосья и есть.

2 Mutta kun fariseukset sen näkivät, sanoivat he hänelle: "Katso, sinun opetuslapsesi tekevät, mitä ei ole lupa tehdä sapattina".

2 Sen nähdessään fariseukset sanoivat Hänelle: ”Katso, opetuslapsesi tekevät, mitä ei ole lupa tehdä sapattina.”

2. Mutta kuin Pharisealaiset sen näkivät, sanoivat he hänelle: katso, sinun opetuslapses tekevät sitä, mitä ei sovi sabbatina tehdä.

2. Cosca Phariseuxet sen näit sanoit he hänelle: cadzo sinun Opetuslapses tekewät sitä cuin ei sowi Sabbathina tehdä.

2. Coska nyt Phariseuset sen negit/ sanoit he henelle/ Catzo/ sinun Opetuslapses site tekeuet/ quin ei soui Sabbathina tehdä. (Koska nyt phariseukset sen näkit/ sanoit he hänelle/ Katso/ sinun opetuslapsesi sitä tekewät/ kuin ei sowi sabattina tehdä.)

2. οἱ δὲ Φαρισαῖοι ἰδόντες εἶπον αὐτῷ· Ἰδοὺ οἱ μαθηταί σου ποιοῦσιν ὃ οὐκ ἔξεστι ποιεῖν ἐν σαββάτῳ.

2. οι δε φαρισαιοι ιδοντες ειπον αυτω ιδου οι μαθηται σου ποιουσιν ο ουκ εξεστιν ποιειν εν σαββατω 2. oi de farisaioi idontes eipon aυto idoυ oi mathetai soυ poioυsin o oυk eksestin poiein en saββato

2 But the Pharisees, having seen (it), said to him, Behold, your disciples are doing what is not legal to practice on the Sabbath.

2. But when the Pharisees saw it, they said unto him, Behold, thy disciples do that which is not lawful to do upon the sabbath day.

2. Da das die Pharisäer sahen, sprachen sie zu ihm: Siehe, deine Jünger tun, was sich nicht ziemt am Sabbat zu tun.

2. Y viéndolo los Fariseos, le dijeron: He aquí, tus discípulos hacen lo que no es lícito hacer en sábado.

2 Фарисеи, увидев это, сказали Ему: вот, ученики Твои делают, чего не должно делать в субботу.

3 Niin hän sanoi heille: "Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänen ja hänen seuralaistensa oli nälkä,

3 Mutta Hän sanoi heille: ”Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hän ja hänen seuralaisensa olivat nälissään,

3. Mutta hän sanoi heille: ettekö te ole lukeneet, mitä David teki, kuin hän isosi, ja ne, jotka hänen kanssansa olivat?

3. Mutta hän sanoi heille: ettäkö te lukenet mitä Dawid teki cosca hän isois ja ne jotca hänen cansans olit?

3. Mutta hen sanoi heille/ Ettekö te lukenuuat/ mitke Dauid teki coska hen isosi/ ia ne iotca henen cansans olit? (Mutta hän sanoi heillä/ Ettekö te lukeneet/ mitä Dawid teki koska hän isosi/ ja ne jotka hänen kanssansa olit?)

3. ὁ δὲ εἶπεν αὐτοῖς· Οὐκ ἀνέγνωτε τί ἐποίησε Δαυῒδ ὅτε ἐπείνασεν αὐτὸς καὶ οἱ μετ’ αὐτοῦ;

3. ο δε ειπεν αυτοις ουκ ανεγνωτε τι εποιησεν δαβιδ οτε επεινασεν αυτος και οι μετ αυτου 3. o de eipen aυtois oυk anegnote ti epoiesen daβid ote epeinasen aυtos kai oi met aυtoυ

3 But he said to them, Did you° not read what David did, when he himself and those with him were hungry;

3. But he said unto them, Have ye not read what David did, when he was an hungred, and they that were with him;

3. Er aber sprach zu ihnen: Habt ihr nicht gelesen, was David tat, da ihn und die mit ihm waren, hungerte?

3. Y él les dijo: ¿No habéis leido, qué hizo David, teniendo hambre él, y los que estaban con él?

3 Он же сказал им: разве вы не читали, что сделал Давид, когда взалкал сам и бывшие с ним?

4 kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, ja kuinka he söivät näkyleivät, joita ei hänen eikä hänen seuralaistensa ollut lupa syödä, vaan ainoastaan pappien?

4 kuinka hän meni Jumalan huoneeseen ja söi näkyleivät, jota hänen ja hänen seuralaistensa ei ollut lupa syödä, vaan ainoastaan pappien?

4. Kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, ja söi näkyleivät, joita ei hänen sopinut syödä, eikä niidenkään, jotka hänen kanssansa olivat, mutta ainoastaan pappein?

4. Cuinga hän meni Jumalan huonesen ja söi näkyleiwät joita ei hänen sopinut syödä ei nijdengän jotca hänen cansans olit mutta ainoastans Pappein.

4. quinga hen Jumalan hooneen siselmeni/ ia söij edespanemisen leiuet/ ioita ei henen sopinut söödhe/ ei mös ninen iotca henen cansans olit/ mutta ainouain pappein. (kuinka hän Jumalan huoneeseen sisälle meni/ ja söi edespanemisen leiwät/ joita ei hänen sopinut syödä/ ei myös niiden jotka hänen kanssansa olit/ mutta ainoastaan pappein.)

4. πῶς εἰσῆλθεν εἰς τὸν οἶκον τοῦ Θεοῦ καὶ τοὺς ἄρτους τῆς προθέσεως ἔφαγεν, οὕς οὐκ ἐξὸν ἦν αὐτῷ φαγεῖν οὐδὲ τοῖς μετ’ αὐτοῦ, εἰ μὴ μόνοις τοῖς ἱερεῦσιν;

4. πως εισηλθεν εις τον οικον του θεου και τους αρτους της προθεσεως εφαγεν ους ουκ εξον ην αυτω φαγειν ουδε τοις μετ αυτου ει μη τοις ιερευσιν μονοις 4. pos eiselthen eis ton oikon toυ theoυ kai toυs artoυs tes protheseos efagen oυs oυk ekson en aυto fagein oυde tois met aυtoυ ei me tois iereυsin monois

4 how he entered into the house of God and ate the showbread, which was not legal for him to eat, nor those with him, (unlawful) except for the priests only?

4. How he entered into the house of God, and did eat the shewbread, which was not lawful for him to eat, neither for them which were with him, but only for the priests?

4. wie er in das Gotteshaus ging und aß die Schaubrote, die ihm doch nicht ziemte zu essen noch denen, die mit ihm waren, sondern allein den Priestern?

4. ¿Cómo entró en la casa de Dios, y comió los panes de la proposición, que no le era lícito comer de ellos, ni a los que estaban con él, sino a solos los sacerdotes?

4 как он вошел в дом Божий и ел хлебы предложения, которых не должно было есть ни ему, ни бывшим с ним, а только одним священникам?

5 Tai ettekö ole lukeneet laista, että papit sapattina pyhäkössä rikkovat sapatin ja ovat kuitenkin syyttömät?

5 Tai ettekö ole lukeneet laista, että papit sapattina pyhäkössä rikkovat sapatin ja ovat syyttömät?

5. Taikka ettekö te laissa ole lukeneet, että papit sabbatina rikkovat templissä sabbatin, ja ovat kuitenkin nuhteettomat?

5. Taicka ettäkö te Lais lukenet että Sabbathina rickowat Papit Templis Sabbathin ja owat cuitengin nuhtettomat?

5. Taicka ettekö te lagis lukenuuat/ että Sabbathina rickouat papit Templis Sabbathin/ ia ouat quitengin nuchtettomat? (Taikka ettekö te laissa lukeneet/ että sabbathina rikkowat papit templissä sabbathin/ ja owat kuitenkin nuhteettomat?)

5. ἢ οὐκ ἀνέγνωτε ἐν τῷ νόμῳ ὅτι τοῖς σάββασιν οἱ ἱερεῖς ἐν τῷ ἱερῷ τὸ σάββατον βεβηλοῦσι καὶ ἀναίτιοί εἰσι;

5. η ουκ ανεγνωτε εν τω νομω οτι τοις σαββασιν οι ιερεις εν τω ιερω το σαββατον βεβηλουσιν και αναιτιοι εισιν 5. e oυk anegnote en to nomo oti tois saββasin oi iereis en to iero to saββaton βeβeloυsin kai anaitioi eisin

5 Or did you° not read in the law, that on the Sabbath the priests in the temple profane the Sabbath and (yet) are crimeless? {1Sam 21:6}

5. Or have ye not read in the law, how that on the sabbath days the priests in the temple profane the sabbath, and are blameless?

5. Oder habt ihr nicht gelesen im Gesetz, wie die Priester am Sabbat im Tempel den Sabbat brechen und sind doch ohne Schuld?

5. O ¿no habéis leido en la ley, que los sábados en el templo los sacerdotes profanan el sábado, y son sin culpa?

5 Или не читали ли вы в законе, что в субботы священники в храме нарушают субботу, однако невиновны?

6 Mutta minä sanon teille: tässä on se, joka on pyhäkköä suurempi.

6 Mutta minä sanon teille, että tässä on pyhäkköä suurempi.

6. Mutta minä sanon teille: tässä on se, joka on suurempi kuin templi.

6. Mutta minä sanon teille: täsä on se joca on suurembi cuin Templi.

6. Mutta mine sanon teille/ Että tesse se ombi ioca mös swrembi on/ quin Templi. (Mutta minä sanon teille/ Että tässä se ompi joka myös suurempi on/ kuin templi.)

6. λέγω δὲ ὑμῖν ὅτι τοῦ ἱεροῦ μεῖζόν ἐστιν ὧδε.

6. λεγω δε υμιν οτι του ιερου μειζων εστιν ωδε 6. lego de υmin oti toυ ieroυ meizon estin ode

6 But I am saying to you°, that a greater thing (than) the temple is here.

6. But I say unto you, That in this place is one greater than the temple.

6. Ich sage aber euch, daß hier der ist, der auch größer ist denn der Tempel.

6. Pues yo os digo, que uno mayor que el templo está aquí.

6 Но говорю вам, что здесь Тот, Кто больше храма;

7 Mutta jos tietäisitte, mitä tämä on: 'Laupeutta minä tahdon enkä uhria', niin te ette tuomitsisi syyttömiä.

7 Mutta jos olisitte tienneet, mitä merkitsee: ”Laupeutta minä haluan enemmän kuin uhria, ette olisi tuominneet syyttömiä.

7. Mutta jos te tietäisitte, mikä se on: laupiutta minä tahdon, ja en uhria, sitte ette suinkaan tuomitsisi viattomia.

7. Mutta jos te tiedäisitte mikä se on: laupiutta minä tahdon ja en uhria sijtte et te suingan duomidzis wiattomia.

7. Mutta ios te tiedheisitte mike se on/ Laupiudhen mine tahdon/ ia en wffri/ sijtte ette te swingan domitzisi wighattomia. (Mutta jos te tietäisitte mikä se on/ Laupiuden minä tahdon/ ja en uhri/ siitä ette te suinkaan tuomitsisi wiattomia.)

7. εἰ δὲ ἐγνώκειτε τί ἐστιν, ἔλεον θέλω καὶ οὐ θυσίαν, οὐκ ἂν κατεδικάσατε τοὺς ἀναιτίους.

7. ει δε εγνωκειτε τι εστιν ελεον θελω και ου θυσιαν ουκ αν κατεδικασατε τους αναιτιους 7. ei de egnokeite ti estin eleon thelo kai oυ thυsian oυk an katedikasate toυs anaitioυs

7 But if you° had known what is (meant by this), ‘I will (to have) mercy and not sacrifice,’ {Hos 6:6} You° would not have sentenced the crimeless.

7. But if ye had known what this meaneth, I will have mercy, and not sacrifice, ye would not have condemned the guiltless.

7. Wenn ihr aber wüßtet, was das sei: "Ich habe Wohlgefallen an der Barmherzigkeit und nicht am Opfer", hättet ihr die Unschuldigen nicht verdammt.

7. Mas si supieseis qué es: Misericordia quiero, y no sacrificio, no condenaríais a los inocentes.

7 если бы вы знали, что значит: милости хочу, а не жертвы, то не осудили бы невиновных,

8 Sillä Ihmisen Poika on sapatin herra."

8 Sillä Ihmisen Poika on (myös) sapatin Herra.”

8. Sillä Ihmisen Poika on myös sabbatin Herra.

8. Sillä ihmisen Poica on myös Sabbathin Herra.

8. Sille että Inhimisen Poica on mös Herra * Sabbathin päle. (Sillä että Ihmisen Poika on myös Herra sabbathin päälle.)

8. κύριος γάρ ἐστιν ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου καὶ τοῦ σαββάτου.

8. κυριος γαρ εστιν και του σαββατου ο υιος του ανθρωπου 8. kυrios gar estin kai toυ saββatoυ o υios toυ anthropoυ

8 For* the Son of Man is lord of the Sabbath. {Mar 3:1-6 & Mat 12:9-14 & Luk 6:6-11 Probably Galilee.}

8. For the Son of man is Lord even of the sabbath day.

8. Des Menschen Sohn ist ein HERR auch über den Sabbat.

8. Porque Señor es aun del sábado el Hijo del hombre.

8 ибо Сын Человеческий есть господин и субботы.

9 Ja hän lähti sieltä ja tuli heidän synagoogaansa.

9 Lähdettyään sieltä Hän meni heidän synagoogaansa.

9. Ja hän läksi sieltä, ja tuli heidän synagogaansa.

9. JA hän meni sieldä edemmä ja tuli heidän Synagogans.

9. Ja hen sielde edheskeui/ ia tuli heiden Synagogaans. (Ja hän sieltä edeskäwi/ ja tuli heidän synagoogaansa.)

9. Καὶ μεταβὰς ἐκεῖθεν ἦλθεν εἰς τὴν συναγωγὴν αὐτῶν·

9. και μεταβας εκειθεν ηλθεν εις την συναγωγην αυτων 9. kai metaβas ekeithen elthen eis ten sυnagogen aυton

9 And having gone-away from there, he went into their synagogue.

9. And when he was departed thence, he went into their synagogue:

9. Und er ging von da weiter und kam in ihre Schule.

9. Y partiéndose de allí, vino a la sinagoga de ellos.

9 И, отойдя оттуда, вошел Он в синагогу их.

10 Ja katso, siellä oli mies, jonka käsi oli kuivettunut. Niin he kysyivät häneltä sanoen: "Onko luvallista sapattina parantaa?" voidaksensa nostaa syytteen häntä vastaan.

10 Katso, siellä oli mies, jonka käsi oli kuivettunut. Nostaakseen syytteen Häntä vastaan he kysyivät Häneltä sanoen: ”Onko lupa sapattina parantaa?”

10. Ja katso, siellä oli ihminen, jolla oli kuivettunut käsi. Ja he kysyivät häneltä, sanoen: sopiiko sabbatina parantaa? että he olisivat saaneet kantaa hänen päällensä.

10. Ja cadzo siellä oli ihminen jolla oli cuiwettu käsi. Ja he kysyit hänelle sanoden: sopico Sabbathina parata? että he olisit saanet canda hänen päällens.

10. Ja catzo/ sielle oli yxi Inhimine'/ iolla oli quiuettu käsi. Ja he kysyit henelle/ sanodhe'/ Sopico Sabbathina para'da? Se'päle/ ette he saisit canda henen pälens. (Ja katso/ siellä oli yksi ihminen/ jolla oli kuiwettu käsi. Ja he kysyit hänelle/ sanoen/ Sopiiko sabbathina parantaa? Senpäälle/ että he saisit kantaa hänen päällensä.)

10. καὶ ἰδοὺ ἄνθρωπος ἦν ἐκεῖ τὴν χεῖρα ἔχων ξηράν· καὶ ἐπηρώτησαν αὐτὸν λέγοντες· Εἰ ἔξεστι τοῖς σάββασι θεραπεύειν; ἵνα κατηγορήσωσιν αὐτοῦ.

10. και ιδου ανθρωπος ην την χειρα εχων ξηραν και επηρωτησαν αυτον λεγοντες ει εξεστιν τοις σαββασιν θεραπευειν ινα κατηγορησωσιν αυτου 10. kai idoυ anthropos en ten cheira echon kseran kai eperotesan aυton legontes ei eksestin tois saββasin therapeυein ina kategoresosin aυtoυ

10 And behold, there was a man who had a dried up hand. And they asked him, in order that they might accuse him, saying, Should it not be legal to heal on the Sabbath?

10. And, behold, there was a man which had his hand withered. And they asked him, saying, Is it lawful to heal on the sabbath days? that they might accuse him.

10. Und siehe, da war ein Mensch, der hatte eine verdorrte Hand. Und sie fragten ihn und sprachen: Ist's auch recht, am Sabbat heilen? auf daß sie eine Sache gegen ihn hätten.

10. Y, he aquí, había allí uno que tenía una mano seca; y le preguntaron, diciendo: ¿Es lícito curar en sábado? por acusarle.

10 И вот, там был человек, имеющий сухую руку. И спросили Иисуса, чтобы обвинить Его: можноли исцелять в субботы?

11 Niin hän sanoi heille: "Kuka teistä on se mies, joka ei, jos hänen ainoa lampaansa putoaa sapattina kuoppaan, tartu siihen ja nosta sitä ylös?

11 Mutta Hän sanoi heille: ”Kuka teistä on mies, jolla on yksi lammas, ja jos se sapattina putoaa kuoppaan, ei tartu siihen ja nosta sitä ylös?

11. Niin hän sanoi heille: kuka on teistä ihminen, jolla olis yksi lammas, ja jos se sabbatina putoais kaivoon, eikö hän tarttuisi siihen ja vetäisi ylös?

11. Nijn hän sanoi heille: cuca on teistä ihminen jolla olis lammas ja jos se Sabbathina putois caiwon eikö hän tartuis sijhen ja wedäis ylös?

11. Nin sanoi hen heille/ Cuca on teiste Inhiminen/ iolla olis yxi lammas/ ia ios se Sabbathina putois caiuon/ eikö hen rupeisi sihen/ ia yleswedhä? (Niin sanoi hän heille/ Kuka on teistä ihminen/ jolla olisi yksi lammas/ ja jos se sabbathina putoisi kaiwoon/ eikä hän rupeaisi siihen/ ja ylöswedä?)

11. ὁ δὲ εἶπεν αὐτοῖς· Τίς ἔσται ἐξ ὑμῶν ἄνθρωπος ὃς ἕξει πρόβατον ἕν, καὶ ἐὰν ἐμπέσῃ τοῦτο τοῖς σάββασιν εἰς βόθυνον, οὐχὶ κρατήσει αὐτὸ καὶ ἐγερεῖ;

11. ο δε ειπεν αυτοις τις εσται εξ υμων ανθρωπος ος εξει προβατον εν και εαν εμπεση τουτο τοις σαββασιν εις βοθυνον ουχι κρατησει αυτο και εγερει 11. o de eipen aυtois tis estai eks υmon anthropos os eksei proβaton en kai ean empese toυto tois saββasin eis βothυnon oυchi kratesei aυto kai egerei

11 But he said to them, What man will there be out of you°, who will have one sheep and if this (one) falls into a ditch on the Sabbath, will he not take-hold of it and lift (it) up?

11. And he said unto them, What man shall there be among you, that shall have one sheep, and if it fall into a pit on the sabbath day, will he not lay hold on it, and lift it out

11. Aber er sprach zu ihnen: Wer ist unter euch, so er ein Schaf hat, das ihm am Sabbat in eine Grube fällt, der es nicht ergreife und aufhebe?

11. Y él les dijo: ¿Qué hombre habrá de vosotros, que tenga una oveja, y si cayere esta en una fosa en sábado, no le eche mano, y la levante?

11 Он же сказал им: кто из вас, имеяодну овцу, если она в субботу упадет в яму, не возьмет ее и не вытащит?

12 Kuinka paljon suurempiarvoinen onkaan ihminen kuin lammas! Sentähden on lupa tehdä sapattina hyvää."

12 Kuinka paljoa suurempiarvoinen onkaan ihminen kuin lammas! Sen vuoksi on lupa sapattina tehdä hyvää.”

12. Kuinka paljoa jalompi on ihminen kuin lammas? Sentähden sopii kyllä sabbatina hyvää tehdä.

12. Cuinga paljo jalombi on ihminen cuin lammas? Sentähden sopi kyllä Sabbathina hywä tehdä.

12. Quinga palio ialombi sis Inhiminen on quin lammas? Sentedhen sopi kylle hyue tehdä Sabbathina. (Kuinka paljon jalompi siis ihminen on kuin lammas? Sentähden sopii kyllä hywää tehdä sabbathina.)

12. πόσῳ οὖν διαφέρει ἄνθρωπος προβάτου; ὥστε ἔξεστι τοῖς σάββασι καλῶς ποιεῖν.

12. ποσω ουν διαφερει ανθρωπος προβατου ωστε εξεστιν τοις σαββασιν καλως ποιειν 12. poso oυn diaferei anthropos proβatoυ oste eksestin tois saββasin kalos poiein

12 Therefore how-much more-value does a man carry than a sheep? So-then is it legal to do good on the Sabbath?

12. How much then is a man better than a sheep? Wherefore it is lawful to do well on the sabbath days.

12. Wie viel besser ist nun ein Mensch denn ein Schaf! Darum mag man wohl am Sabbat Gutes tun.

12. ¿Pues cuánto más vale un hombre que una oveja? Así que lícito es en los sábados hacer bien.

12 Сколько же лучше человек овцы! Итак можно в субботы делать добро.

13 Sitten hän sanoi miehelle: "Ojenna kätesi!" Ja hän ojensi; ja se tuli entiselleen, terveeksi niinkuin toinenkin.

13 Sitten Hän sanoi miehelle: ”Ojenna kätesi!” Tämä ojensi, ja se tuli jälleen terveeksi niin kuin toinen.

13. Niin hän sanoi sille ihmiselle: ojenna kätes! ja hän ojensi, ja se tuli terveeksi niinkuin toinenkin.

13. Nijn hän sanoi ihmiselle: ojenna kätes: ja hän ojensi. Ja se tuli terwexi nijncuin toinengin.

13. Nin hen sanoi Inhimiselle/ wlgosoienna kätes. Ja hen wlgosoiensi. Ja se tuli teruexi ninquin toinengi. (Niin hän sanoi ihmiselle/ ulos ojenna kätesi. Ja hän ulos ojensi. Ja se tuli terweeksi niinkuin toinenkin.)

13. τότε λέγει τῷ ἀνθρώπῳ· Ἔκτεινόν σου τὴν χεῖρα· καὶ ἐξέτεινε, καὶ ἀποκατεστάθη ὑγιὴς ὡς ἡ ἄλλη.

13. τοτε λεγει τω ανθρωπω εκτεινον την χειρα σου και εξετεινεν και αποκατεσταθη υγιης ως η αλλη 13. tote legei to anthropo ekteinon ten cheira soυ kai ekseteinen kai apokatestathe υgies os e alle

13 Then he says to the man, Stretch out your hand. And he stretched it out, and it was restored (as) healthy as the other.

13. Then saith he to the man, Stretch forth thine hand. And he stretched it forth; and it was restored whole, like as the other.

13. Da sprach er zu dem Menschen: Strecke deine Hand aus! Und er streckte sie aus; und sie ward ihm wieder gesund gleichwie die andere.

13. Entónces dijo a aquel hombre: Extiende tu mano. Y él la extendió, y le fué restituida sana como la otra.

13 Тогда говорит человеку тому: протяни руку твою. И он протянул, и стала она здорова, как другая.

14 Niin fariseukset lähtivät ulos ja pitivät neuvoa häntä vastaan, surmataksensa hänet.

14 Mutta lähdettyään ulos fariseukset pitivät neuvoa Häntä vastaan, miten Hänet surmaisivat.

14. Mutta Pharisealaiset menivät ja neuvoa pitivät häntä vastaan, kuinka he hänen hukuttaisivat.

14. Silloin menit Phariseuxet ja neuwo pidit händä wastan cuinga he hänen hucutaisit.

14. Silloin Phariseuset wlgoskeuit/ ia neuuopidhit henen wastans/ quinga he henen huckaisit. (Silloin phariseukset uloskäwit/ ja neuwoa pidit hänen wastaansa/ kuinka he hänen hukkaisit.)

14. ἐξελθόντες δὲ οἱ Φαρισαῖοι συμβούλιον ἔλαβον κατ’ αὐτοῦ, ὅπως αὐτὸν ἀπολέσωσιν.

14. οι δε φαρισαιοι συμβουλιον ελαβον κατ αυτου εξελθοντες οπως αυτον απολεσωσιν 14. oi de farisaioi sυmβoυlion elaβon kat aυtoυ ekselthontes opos aυton apolesosin

14 But the Pharisees having gone out, took a council against him, *that they should destroy him. {Mar 3:7-12 & Mat 12:15-21 Sea of Galilee.}

14. Then the Pharisees went out, and held a council against him, how they might destroy him.

14. Da gingen die Pharisäer hinaus und hielten einen Rat über ihn, wie sie ihn umbrächten.

14. Y salidos los Fariseos consultaron contra él para destruirle.

14 Фарисеи же, выйдя, имели совещание против Него, как бы погубить Его. Но Иисус, узнав, удалился оттуда.

15 Mutta kun Jeesus huomasi sen, väistyi hän sieltä pois. Ja monet seurasivat häntä, ja hän paransi heidät kaikki,

15 Huomatessaan sen Jeesus vetäytyi sieltä. Häntä seurasi suuret kansanjoukot, ja Hän paransi heidät kaikki.

15. Mutta kuin Jesus sen ymmärsi, meni hän sieltä pois, ja paljo kansaa seurasi häntä, ja hän teki kaikki terveeksi.

15. Mutta cosca Jesus sen ymmärsi meni hän sieldä pois. Ja paljo Canssa seurais händä.

15. Mutta coska Iesus sen ymmersi/ keui hen sielde pois. Ja palio Canssa seurasit hende. (Mutta koska Jesus sen ymmärsi/ käwi hän sieltä pois. Ja paljon kansaa seurasit häntä.)

15. Ὁ δὲ Ἰησοῦς γνοὺς ἀνεχώρησεν ἐκεῖθεν· καὶ ἠκολούθησαν αὐτῷ ὄχλοι πολλοί, καὶ ἐθεράπευσεν αὐτοὺς πάντας,

15. ο δε ιησους γνους ανεχωρησεν εκειθεν και ηκολουθησαν αυτω οχλοι πολλοι και εθεραπευσεν αυτους παντας 15. o de iesoυs gnoυs anechoresen ekeithen kai ekoloυthesan aυto ochloi polloi kai etherapeυsen aυtoυs pantas

15 But Jesus having known (it), departed from there and large crowds followed him, and he healed them all,

15. But when Jesus knew it, he withdrew himself from thence: and great multitudes followed him, and he healed them all;

15. Aber da Jesus das erfuhr, wich er von dannen. Und ihm folgte viel Volks nach, und er heilte sie alle

15. Mas sabiéndolo Jesús, se apartó de allí; y le siguieron grandes multitudes, y sanaba a todos.

15 И последовало за Ним множество народа, и Он исцелил их всех

16 ja hän varoitti vakavasti heitä saattamasta häntä julki;

16 Mutta Hän kielsi heitä saattamasta Häntä julki,

16. Ja hän haastoi heitä, häntä ilmoittamasta,

16. Ja hän teki caicki terwexi ja haastoi heitä händäns ilmoittamast.

16. Ja hen teki caiki teruexi/ ia haastoi heite hendens ilmoittamast. (Ja hän teki kaikki terweeksi/ ja haastoi heitä häntänsä ilmoittamasta.)

16. καὶ ἐπετίμησεν αὐτοῖς ἵνα μὴ φανερὸν ποιήσωσιν αὐτὸν,

16. και επετιμησεν αυτοις ινα μη φανερον αυτον ποιησωσιν 16. kai epetimesen aυtois ina me faneron aυton poiesosin

16 and rebuked them, in order that they should not make* him apparent;

16. And charged them that they should not make him known:

16. und bedrohte sie, daß sie ihn nicht meldeten,

16. Y él les mandó rigurosamente, que no le descubriesen;

16 и запретил им объявлять о Нем,

17 että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Esaiaan kautta, joka sanoo:

17 jotta toteutuisi, mitä on puhuttu profeetta Jesajan välityksellä, joka sanoo:

17. Että täytettäisiin, mitä sanottu oli Jesaias prophetan kautta, joka sanoo:

17. Että täytetäisin cuin sanottu oli Esaian Prophetan cautta joca sanoi.

17. Senpäle ette sen piti teutettemen/ quin sanottu oli Esaian Prophetan cautta/ ioca sanoi. (Senpäälle että sen piti täytettämän/ kuin sanottu oli Esaian prophetan kautta/ joka sanoi.)

17. ὃπως πληρωθῇ τὸ ῥηθὲν διὰ Ἡσαΐου τοῦ προφήτου λέγοντος·

17. οπως πληρωθη το ρηθεν δια ησαιου του προφητου λεγοντος 17. opos plerothe to rethen dia esaioυ toυ profetoυ legontos

17 *that what was spoken through Isaiah the prophet might be fulfilled, saying,

17. That it might be fulfilled which was spoken by Esaias the prophet, saying,

17. auf das erfüllet würde, was gesagt ist von dem Propheten Jesaja, der da spricht:

17. Para que se cumpliese lo que estaba dicho por el profeta Isaías, que dijo:

17 да сбудется реченное через пророка Исаию, который говорит:

18 Katso, minun palvelijani, jonka minä olen valinnut, minun rakkaani, johon minun sieluni on mielistynyt; minä panen Henkeni häneen, ja hän on saattava oikeuden sanomaa pakanoille.

18 ”Katso, Palvelijani, jonka olen valinnut, rakkaani, johon sieluni on mielistynyt. Minä panen Henkeni Häneen, ja Hän on julistava pakanoille oikeuden.

18. Katso, minun palveliani, jonka minä valitsin, minun rakkaani, johonka minun sieluni mielistyi: minä panen hänen päällensä minun henkeni, ja hänen pitää tuomion pakanoille julistaman.

18. Cadzo minun Poican jonga minä walidzin minun rackahan johonga minun sielun mielistyi minä panen häneen minun Hengeni ja hänen pitä duomion pacanoille julistaman.

18. Catzo minun Poican/ ionga mine wlgoswalitzin/ minun rackan/ iossa minun sieluni ombi hyue sosijo. Mine panen henen pälens minun Hengeni/ ia henen pite Domion Pacanoille iulghistaman. (Katso minun Poikani/ jonka minä ulos walitsin/ minun rakkaan/ jossa minun sieluni ompi hywä suosio. Minä panen hänen päällensä minun Henkeni/ ja hänen pitää tuomion pakanoille julkistaman.)

18. Ἰδοὺ ὁ παῖς μου, ὃν ᾑρέτισα, ὁ ἀγαπητός μου, εἰς ὃν εὐδόκησεν ἡ ψυχή μου· θήσω τὸ Πνεῦμά μου ἐπ’ αὐτόν, καὶ κρίσιν τοῖς ἔθνεσιν ἀπαγγελεῖ·

18. ιδου ο παις μου ον ηρετισα ο αγαπητος μου εις ον ευδοκησεν η ψυχη μου θησω το πνευμα μου επ αυτον και κρισιν τοις εθνεσιν απαγγελει 18. idoυ o pais moυ on eretisa o agapetos moυ eis on eυdokesen e psυche moυ theso to pneυma moυ ep aυton kai krisin tois ethnesin apaggelei

18 ‘Behold, my young-servant whom I selected. My beloved in whom my soul is delighted. I will be placing my Spirit upon him and he will be proclaiming judgment to the Gentiles.’

18. Behold my servant, whom I have chosen; my beloved, in whom my soul is well pleased: I will put my spirit upon him, and he shall shew judgment to the Gentiles.

18. "Siehe, das ist mein Knecht, den ich erwählt habe, und mein Liebster, an dem meine Seele Wohlgefallen hat; Ich will meinen Geist auf ihn legen, und er soll den Heiden das Gericht verkünden.

18. He aquí mi siervo, al cual he escogido; mi amado, en el cual se agrada mi alma: pondré mi Espíritu sobre él, y a los Gentiles anunciará juicio.

18 Се, Отрок Мой, Которого Я избрал, Возлюбленный Мой,Которому благоволит душа Моя. Положу дух Мой на Него, и возвестит народам суд;

19 Ei hän riitele eikä huuda, ei hänen ääntänsä kuule kukaan kaduilla.

19 Hän ei riitele eikä huuda, eikä kukaan kuule Hänen ääntänsä kaduilla.

19. Ei hän riitele eikä huuda, eikä yhdenkään pidä kuuleman hänen ääntänsä kujilla.

19. Ei hän rijtele eikä huuda eikä yhdengän pidä cuuleman hänen ändäns cujilla.

19. Ei hen ritele/ eike hwdha/ eike yhdengen pidhe cwleman henen äändens catuilla. (Ei hän riitele/ eikä huuda/ eikä yhdenkään pidä kuuleman hänen ääntänsä kaduilla.)

19. οὐκ ἐρίσει οὐδὲ κραυγάσει οὐδὲ ἀκούσει τις ἐν ταῖς πλατείαις τὴν φωνὴν αὐτοῦ.

19. ουκ ερισει ουδε κραυγασει ουδε ακουσει τις εν ταις πλατειαις την φωνην αυτου 19. oυk erisei oυde kraυgasei oυde akoυsei tis en tais plateiais ten fonen aυtoυ

19 ‘He will not have selfish ambition, nor will he cry-out; nor will anyone hear his voice in the streets.

19. He shall not strive, nor cry; neither shall any man hear his voice in the streets.

40. 12. 19. Er wird nicht zanken noch schreien, und man wird sein Geschrei nicht hören auf den Gassen;

19. No contenderá, ni voceará; ni nadie oirá en las calles su voz:

19 не воспрекословит, не возопиет, и никто не услышит на улицах голоса Его;

20 Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta, kunnes hän saattaa oikeuden voittoon.

20 Särkynyttä ruokohuilua Hän ei muserra eikä sammuta suitsevaa lampunsydäntä, kunnes saattaa oikeuden voittoon,

20. Särjettyä ruokoa ei hänen pidä murentaman ja suitsuvaista kynttilän sydäntä ei hänen pidä sammuttaman, siihenasti kuin hän saattaa tuomion voitoksi,

20. Murettua ruocoa ei hänen pidä särkemän ja suidzewaista pellawaista ei hänen pidä sammuttaman sijhenasti cuin hän saatta duomion woitoxi.

20. Murettua rokoa ei henen pidhe serckemen/ ia switzeuat pellauaist ei pidhe henen sammuttaman/ sihenasti ette hen wlgoswiepi Domion woitoxi. (Murrettua ruokoa ei hänen pidä särkemän/ ja suitsewat pellawaista ei pidä hänen sammuttaman/ siihenasti että hän ulos wiepi tuomion woitoksi.)

20. κάλαμον συντετριμμένον οὐ κατεάξει καὶ λίνον τυφόμενον οὐ σβέσει, ἕως ἂν ἐκβάλῃ εἰς νῖκος τὴν κρίσιν·

20. καλαμον συντετριμμενον ου κατεαξει και λινον τυφομενον ου σβεσει εως αν εκβαλη εις νικος την κρισιν 20. kalamon sυntetrimmenon oυ kateaksei kai linon tυfomenon oυ sβesei eos an ekβale eis nikos ten krisin

20 He will not fracture a bruised reed and he will not quench a smoking wick, until he should cast out the judgment to victory.

20. A bruised reed shall he not break, and smoking flax shall he not quench, till he send forth judgment unto victory.

40. 12. 20. das zerstoßene Rohr wird er nicht zerbrechen, und den glimmenden Docht wird er nicht auslöschen, bis daß er ausführe das Gericht zum Sieg;

20. La caña cascada no quebrará; y el pábilo que humea no apagará, hasta que saque a victoria el juicio;

20 трости надломленной не переломит, и льна курящегося не угасит, доколе не доставит суду победы;

21 Ja hänen nimeensä pakanat panevat toivonsa."

21 Ja Hänen nimeensä pakanat panevat toivonsa”

21. Ja hänen nimensä päälle pitää pakanain toivoman.

21. Ja hänen nimens päälle pitä pacanat toiwoman.

21. Ja hene' Nimens päle pite Pacanoiten toiuoman. (Ja hänen nimensä päälle pitää pakanoitten toiwoman.)

21. καὶ τῷ ὀνόματι αὐτοῦ ἔθνη ἐλπιοῦσι.

21. και εν τω ονοματι αυτου εθνη ελπιουσιν 21. kai en to onomati aυtoυ ethne elpioυsin

21 And the Gentiles will hope in his name.’ {Isa 42:1-3} {Mar 3:19b-30 & Mat 12:22-37.}

21. And in his name shall the Gentiles trust.

40. 12. 21. und die Heiden werden auf seinen Namen hoffen."

21. Y en su nombre esperarán los Gentiles.

21 и на имя Его будут уповать народы.

22 Silloin tuotiin hänen tykönsä riivattu mies, joka oli sokea ja mykkä, ja hän paransi hänet, niin että mykkä puhui ja näki.

22 Silloin Hänen luokseen tuotiin riivattu mies joka oli sokea ja mykkä. Hän paransi hänet, niin että (sokea ja) mykkä sekä puhui että näki.

22. Silloin tuotiin hänen tykönsä pirulta riivattu, sokia ja mykkä; ja hän paransi hänen, niin että sokia ja mykkä sekä puhui että näki.

22. SIlloin tuotin hänen tygöns Pirulda rijwattu sokia ja myckä ja hän paransi hänen nijn että sokia ja myckä sekä puhui että näki.

22. Silloin edestootijn henen tygens yxi ioca piruldariwattin/ sockia ia myckä/ ia hen paransi henen/ nin että sockia ia myckä seke puhui ette näki. (Silloin edes tuotiin hänen tykönsä yksi joka pirulta riiwattiin/ sokea ja mykkä/ ja hän paransi hänen/ niin että sokea ja mykkä sekä puhui että näki.)

22. Τότε προσηνέχθη αὐτῷ δαιμονιζόμενος τυφλὸς καὶ κωφός, καὶ ἐθεράπευσεν αὐτόν, ὥστε τὸν τυφλὸν καὶ κωφὸν καὶ λαλεῖν καὶ βλέπειν.

22. τοτε προσηνεχθη αυτω δαιμονιζομενος τυφλος και κωφος και εθεραπευσεν αυτον ωστε τον τυφλον και κωφον και λαλειν και βλεπειν 22. tote prosenechthe aυto daimonizomenos tυflos kai kofos kai etherapeυsen aυton oste ton tυflon kai kofon kai lalein kai βlepein

22 Then a demon-possessed (man) was brought to him, blind and mute and he healed him, so-that the blind and mute man both spoke and saw.

22. Then was brought unto him one possessed with a devil, blind, and dumb: and he healed him, insomuch that the blind and dumb both spake and saw.

22. Da ward ein Besessener zu ihm gebracht, der ward blind und stumm; und er heilte ihn, also daß der Blinde und Stumme redete und sah.

22. Entónces fué traido a él un endemoniado, ciego y mudo; y le sanó, de tal manera que el ciego y mudo hablaba y veía.

22 Тогда привели к Нему бесноватого слепого и немого;и исцелил его, так что слепой и немой стал и говорить и видеть.

23 Ja kaikki kansa hämmästyi ja sanoi: "Eiköhän tämä ole Daavidin poika?"

23 Kaikki kansa hämmästyi ja sanoi: ”Eiköhän tämä ole Daavidin poika?”

23. Ja kaikki kansa hämmästyi ja sanoi: olleeko tämä se Davidin poika?

23. Ja Canssa hämmästyi ja sanoi: olleco tämä se Dawidin Poica?

23. Ja canssa hemmestuit ia sanoit/ olleco teme se Dauidin poica? (Ja kansa hämmästyit ja sanoit/ olleeko tämä se Dawidin poika?)

23. καὶ ἐξίσταντο πάντες οἱ ὄχλοι καὶ ἔλεγον· Μήτι οὗτός ἐστιν ὁ Χριστὸς ὁ υἱὸς Δαυῒδ;

23. και εξισταντο παντες οι οχλοι και ελεγον μητι ουτος εστιν ο υιος δαβιδ 23. kai eksistanto pantes oi ochloi kai elegon meti oυtos estin o υios daβid

23 And all the crowds were astonished and were saying, This is not the son of David, is it?

23. And all the people were amazed, and said, Is not this the son of David?

23. Und alles Volk entsetzte sich und sprach: Ist dieser nicht Davids Sohn?

23. Y todo el pueblo estaba fuera de sí, y decía: ¿Es éste aquel Hijo de David?

23 И дивился весь народ и говорил: не это ли Христос, сын Давидов?

24 Mutta kun fariseukset sen kuulivat, sanoivat he: "Tämä ei aja riivaajia ulos kenenkään muun kuin Beelsebulin, riivaajain päämiehen, voimalla".

24 Mutta sen kuullessaan fariseukset sanoivat: ”Tämä ei aja riivaajia ulos muuta kuin beelsebulin, riivaajain päämiehen avulla.”

24. Mutta kuin Pharisealaiset sen kuulivat, sanoivat he: ei tämä aja ulos perkeleitä, vaan beelsebubin, perkeleitten päämiehen, kautta.

24. Mutta cosca Phariseuxet sen cuulit sanoit he: ei hän aja ulos Perkeleit waan Beelzebubin Perkelitten päämiehen wäellä.

24. Mutta cosca Phariseuset sen cwlit/ sanoit he/ ei hen wlgosaia perchelei/ mutta Beelzebubin percheleitten pämiehen wäelle. (Mutta koska phariseukset sen kuulit/ sanoit he/ ei hän ulosaja perkeleitä/ mutta beelsebubin perkeleitten päämiehen wäellä.)

24. οἱ δὲ Φαρισαῖοι ἀκούσαντες εἶπον· Οὗτος οὐκ ἐκβάλλει τὰ δαιμόνια εἰ μὴ ἐν τῷ Βεελζεβοὺλ, ἄρχοντι τῶν δαιμονίων.

24. οι δε φαρισαιοι ακουσαντες ειπον ουτος ουκ εκβαλλει τα δαιμονια ει μη εν τω βεελζεβουλ αρχοντι των δαιμονιων 24. oi de farisaioi akoυsantes eipon oυtos oυk ekβallei ta daimonia ei me en to βeelzeβoυl archonti ton daimonion

24 But (after) the Pharisees heard it, they said, This one is not casting out demons, except in Beelzebub the ruler of the demons.

24. But when the Pharisees heard it, they said, This fellow doth not cast out devils, but by Beelzebub the prince of the devils.

24. Aber die Pharisäer, da sie es hörten, sprachen sie: Er treibt die Teufel nicht anders aus denn durch Beelzebub, der Teufel Obersten.

24. Mas los Fariseos, oyéndolo, decían: Este no echa fuera los demonios, sino por Belzebú, príncipe de los demonios.

24 Фарисеи же, услышав сие , сказали: Он изгоняет бесов не иначе, как силою веельзевула, князя бесовского.

25 Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi heille: "Jokainen valtakunta, joka riitautuu itsensä kanssa, joutuu autioksi, eikä mikään kaupunki tai talo, joka riitautuu itsensä kanssa, pysy pystyssä.

25 Mutta Jeesus tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi heille: ”Jokainen valtakunta, joka riitautuu itsensä kanssa, tuhoutuu, eikä mikään kaupunki tai talo, joka riitautuu itsensä kanssa, pysy pystyssä.

25. Mutta kuin Jesus tiesi heidän ajatuksensa, sanoi hän heille: jokainen valtakunta, itsiänsä vastaan erinnyt, tulee kylmille, ja jokainen kaupunki taikka huone, itsiänsä vastaan erinnyt, ei seiso.

25. Cosca Jesus tunsi heidän ajatuxens sanoi hän heille: jocainen waldacunda idze wastans erinnyt tule kylmille jocainen Caupungi taicka huone idzens wastan erainnut ei seiso.

25. Coska nyt Iesus tunsi heiden aiatoxens/ sanoi hen heille/ Jocainen waldakunda erinyt itze wastaans/ se kylmille tule. Ja iocainen caupungi taicka hoone/ eranut itzeens wastan/ ei se seiso. (Koska nyt Jesus tunsi heidän ajatuksensa/ sanoi hän heille/ Jokainen waltakunta erinnyt itse wastaansa/ se kylmille tulee. Ja jokainen kaupunki taikka huone/ erinnyt itseensä wastaan/ ei se seiso.)

25. εἰδὼς δὲ ὁ Ἰησοῦς τὰς ἐνθυμήσεις αὐτῶν εἶπεν αὐτοῖς· Πᾶσα βασιλεία μερισθεῖσα καθ’ ἑαυτὴν ἐρημοῦται, καὶ πᾶσα πόλις ἢ οἰκία μερισθεῖσα καθ’ ἑαυτὴν οὐ σταθήσεται.

25. ειδως δε ο ιησους τας ενθυμησεις αυτων ειπεν αυτοις πασα βασιλεια μερισθεισα καθ εαυτης ερημουται και πασα πολις η οικια μερισθεισα καθ εαυτης ου σταθησεται 25. eidos de o iesoυs tas enthυmeseis aυton eipen aυtois pasa βasileia meristheisa kath eaυtes eremoυtai kai pasa polis e oikia meristheisa kath eaυtes oυ stathesetai

25 But Jesus knowing their contemplations said to them, Every kingdom which was divided against itself is made desolate, and every city or house which was divided against itself will not stand.

25. And Jesus knew their thoughts, and said unto them, Every kingdom divided against itself is brought to desolation; and every city or house divided against itself shall not stand:

25. Jesus kannte aber ihre Gedanken und sprach zu ihnen: Ein jegliches Reich, so es mit sich selbst uneins wird, das wird wüst; und eine jegliche Stadt oder Haus, so es mit sich selbst uneins wird, kann's nicht bestehen.

25. Y Jesús, como sabía los pensamientos de ellos, les dijo: Todo reino dividido contra sí mismo es desolado; y toda ciudad o casa, dividida contra sí misma, no permanecerá.

25 Но Иисус, зная помышления их, сказал им: всякое царство, разделившееся само в себе, опустеет; и всякий город или дом, разделившийся сам в себе, не устоит.

26 Jos nyt saatana ajaa ulos saatanan, niin hän on riitautunut itsensä kanssa; kuinka siis hänen valtakuntansa pysyy pystyssä?

26 Jos saatana ajaa ulos saatanan, hän on riitautunut itsensä kanssa. Miten hänen valtakuntansa pysyy siis pystyssä?

26. Ja jos saatana ajaa ulos saatanan, niin hän on erinnyt itsiänsä vastaan: kuinka siis hänen valtakuntansa seisois?

26. Ja jos Satan aja ulos Satanan nijn hän on erinnyt idzens wastan cuinga sijs hänen waldacundans seisois?

26. Ja ios perchele wlgosaia perchelen/ nin hen erinyt on itzeens wastaan/ Quinga sis henen waldakundans seisois? (Ja jos perkele ulos ajaa perkeleen/ niin hän erinnyt on itseensä wastaan/ Kuinka siis hänen waltakuntansa seisoisi?)

26. καὶ εἰ ὁ σατανᾶς τὸν σατανᾶν ἐκβάλλει, ἐφ’ ἑαυτὸν ἐμερίσθη· πῶς οὖν σταθήσεται ἡ βασιλεία αὐτοῦ;

26. και ει ο σατανας τον σαταναν εκβαλλει εφ εαυτον εμερισθη πως ουν σταθησεται η βασιλεια αυτου 26. kai ei o satanas ton satanan ekβallei ef eaυton emeristhe pos oυn stathesetai e βasileia aυtoυ

26 And if the Adversary casts out the Adversary, he is divided against himself. Therefore how will his kingdom stand?

26. And if Satan cast out Satan, he is divided against himself; how shall then his kingdom stand?

26. So denn ein Satan den andern austreibt, so muß er mit sich selbst uneins sein; wie kann denn sein Reich bestehen?

26. Y si Satanás echa fuera a Satanás, contra sí mismo está dividido: ¿cómo, pues, permanecerá su reino?

26 И если сатана сатану изгоняет, то он разделился сам с собою: как же устоит царство его?

27 Ja jos minä Beelsebulin voimalla ajan ulos riivaajia, kenenkä voimalla sitten teidän lapsenne ajavat niitä ulos? Niinpä he tulevat olemaan teidän tuomarinne.

27 Jos minä beelsebulin avulla ajan ulos riivaajia, kenen avulla lapsenne ajavat niitä ulos? Sen vuoksi he tulevat olemaan tuomarejanne.

27. Ja jos minä beelsebubin kautta ajaisin perkeleitä ulos, kenenkä kautta siis poikanne ajavat niitä ulos? Sentähden pitää heidän oleman teidän tuomarinne.

27. Ja jos minä Beelzebubin wäellä ajaisin Perkeleitä ulos kenengä wäellä sijs teidän poicanna ajawat nijtä ulos? sentähden pitä heidän teitä duomidzeman.

27. Ja ios mine Beelzebubin wäelle perchelet wlgosaiaisin/ kenengä wäelle sis teiden poianna heite wlgosaiauat? Sentäden pite heiden teiste domitzeman. (Ja jos minä beelsebubin wäellä perkeleet ulos ajaisin/ kenenkä wäellä siin teidän poikanne heitä ulos ajawat? Sentähden pitää heidän teistä tuomitseman.)

27. καὶ εἰ ἐγὼ ἐν Βεελζεβοὺλ ἐκβάλλω τὰ δαιμόνια, οἱ υἱοὶ ὑμῶν ἐν τίνι ἐκβάλλουσι; διὰ τοῦτο αὐτοὶ κριταὶ ἔσονται ὑμῶν.

27. και ει εγω εν βεελζεβουλ εκβαλλω τα δαιμονια οι υιοι υμων εν τινι εκβαλλουσιν δια τουτο αυτοι υμων εσονται κριται 27. kai ei ego en βeelzeβoυl ekβallo ta daimonia oi υioi υmon en tini ekβalloυsin dia toυto aυtoi υmon esontai kritai

27 And if I cast out demons by Beelzebub, in whom do your° sons cast them out? They will be your° judges because of this.

27. And if I by Beelzebub cast out devils, by whom do your children cast them out? therefore they shall be your judges.

27. So ich aber die Teufel durch Beelzebub austreibe, durch wen treiben sie eure Kinder aus? Darum werden sie eure Richter sein.

27. Y si yo por Belzebú echo fuera los demonios, ¿vuestros hijos, por quién los echan? Por tanto ellos serán vuestros jueces.

27 И если Я силою веельзевула изгоняю бесов, то сыновья ваши чьею силою изгоняют? Посему они будут вам судьями.

28 Mutta jos minä Jumalan Hengen voimalla ajan ulos riivaajia, niin on Jumalan valtakunta tullut teidän tykönne.

28 Mutta jos minä Jumalan Hengen avulla ajan ulos riivaajia, niin Jumalan valtakunta on tullut luoksenne.

28. Mutta jos minä ajan ulos perkeleitä Jumalan Hengellä, niin Jumalan valtakunta tuli teidän tykönne.

28. Mutta jos minä ajan ulos Perkeleitä Jumalan Hengellä nijn Jumalan waldacunda tuli teidän tygön.

28. Mutta ios mine Jumalan Hengel perchelet wlgosaian/ Nin tuli Jumalan waldacunda teiden tygene. (Mutta jos minä Jumalan Hengellä perkeleet ulos ajaisin/ Niin tuli Jumalan waltakunta teidän tykönne.)

28. εἰ δὲ ἐγὼ ἐν Πνεύματι Θεοῦ ἐκβάλλω τὰ δαιμόνια, ἄρα ἔφθασεν ἐφ’ ὑμᾶς ἡ βασιλεία τοῦ Θεοῦ.

28. ει δε εγω εν πνευματι θεου εκβαλλω τα δαιμονια αρα εφθασεν εφ υμας η βασιλεια του θεου 28. ei de ego en pneυmati theoυ ekβallo ta daimonia ara efthasen ef υmas e βasileia toυ theoυ

28 But if I cast out demons by (the) Spirit of God; consequently*, the kingdom of God (has) arrived-unexpectedly upon you°.

28. But if I cast out devils by the Spirit of God, then the kingdom of God is come unto you.

28. So ich aber die Teufel durch den Geist Gottes austreibe, so ist ja das Reich Gottes zu euch gekommen.

28. Y si por el Espíritu de Dios yo echo fuera los demonios, ciertamente ha llegado a vosotros el reino de Dios.

28 Если же Я Духом Божиим изгоняю бесов, то конечнодостигло до вас Царствие Божие.

29 Taikka kuinka voi kukaan tunkeutua väkevän taloon ja ryöstää hänen tavaroitansa, ellei hän ensin sido sitä väkevää? Vasta sitten hän ryöstää tyhjäksi hänen talonsa.

29 Tai kuinka kukaan voi mennä vahvan miehen taloon ja ryöstää hänen tavaroitaan, ellei hän ensin sido sitä vahvaa? Sitten hän ryöstää hänen talonsa.

29. Taikka kuinka joku taitaa jonkun väkevän huoneeseen mennä, ja hänen kaluansa ryöstää, ellei hän ensin sido väkevää, ja sitte ryöstä hänen huonettansa?

29. Mutta cuinga jocu taita jongun wäkewän huonesen mennä ja hänen taloins ryöstä ellei hän ensin sido wäkewätä ja sijtte ryöstä hänen huonettans?

29. Mutta quinga ioku taita ionghun wäkeuen hoonesen siselkeudhe ia henen taloons poisröwete/ ellei hen ensin sidho site wäkeuete/ ia sitte röwe henen hoonetans? (Mutta kuinka joku taitaa jonkun wäkewän huoneeseen sisälle käydä ja hänen talonsa pois ryöwätä/ ellei hän ensin sido sitä wäkewätä/ ja sitten ryöwää hänen huonettansa?)

29. ἢ πῶς δύναταί τις εἰσελθεῖν εἰς τὴν οἰκίαν τοῦ ἰσχυροῦ καὶ τὰ σκεύη αὐτοῦ ἁρπάσαι, ἐὰν μὴ πρῶτον δήσῃ τὸν ἰσχυρόν; καὶ τότε τὴν οἰκίαν αὐτοῦ διαρπάσει.

29. η πως δυναται τις εισελθειν εις την οικιαν του ισχυρου και τα σκευη αυτου διαρπασαι εαν μη πρωτον δηση τον ισχυρον και τοτε την οικιαν αυτου διαρπασει 29. e pos dυnatai tis eiselthein eis ten oikian toυ ischυroυ kai ta skeυe aυtoυ diarpasai ean me proton dese ton ischυron kai tote ten oikian aυtoυ diarpasei

29 Or how is anyone able to enter into the house of the strong (man,) and to be ravening through his goods, if he does not first bind the strong (man)? And then he will be ravening through his house.

29. Or else how can one enter into a strong man's house, and spoil his goods, except he first bind the strong man? and then he will spoil his house.

29. Oder wie kann jemand in eines Starken Haus gehen und ihm seinen Hausrat rauben, es sei denn, daß er zuvor den Starken binde und alsdann ihm sein Haus beraube?

29. Porque ¿cómo puede alguno entrar en la casa del valiente, y saquear sus alhajas, si primero no prendiere al valiente? y entónces saqueará su casa.

29 Или, как может кто войти в дом сильного и расхитить вещи его, если прежде не свяжетсильного? и тогда расхитит дом его.

30 Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan; ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa.

30 Joka ei ole kanssani, on minua vastaan, ja joka ei kanssani kokoa, hän hajoittaa.

30. Joka ei ole minun kanssani, hän on minua vastaan, ja joka ei minun kanssani kokoo, hän hajoittaa.

30. Joca ei ole minun cansani hän on minua wastan: ja joca ei minun cansani coco hän hajotta.

30. Joca ei ole minun cansani/ hen on minua wastan. Ja ioca ei minun cansani cocoo/ hen haiottapi. (Joka ei ole minun kanssani/ hän on minua wastaan. Ja joka ei minun kanssani kokoa/ hän hajottaapi.)

30. ὁ μὴ ὢν μετ’ ἐμοῦ κατ’ ἐμοῦ ἐστι, καὶ ὁ μὴ συνάγων μετ’ ἐμοῦ σκορπίζει.

30. ο μη ων μετ εμου κατ εμου εστιν και ο μη συναγων μετ εμου σκορπιζει 30. o me on met emoυ kat emoυ estin kai o me sυnagon met emoυ skorpizei

30 He who is not with me is against me and he who is not gathering with me scatters.

30. He that is not with me is against me; and he that gathereth not with me scattereth abroad.

30. Wer nicht mit mir ist, der ist wider mich; und wer nicht mit mir sammelt, der zerstreut.

30. El que no es conmigo, contra mí es; y el que conmigo no coge, derrama.

30 Кто не со Мною, тот против Меня; и кто не собирает со Мною, тот расточает.

31 Sentähden minä sanon teille: jokainen synti ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen pilkkaamista ei anteeksi anneta.

31 Sen vuoksi sanon teille: jokainen synti ja rienaus annetaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen rienausta ei anneta (ihmisille) anteeksi.

31. Sentähden sanon minä teille: kaikki synnit ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi; mutta pilkkaa Henkeä vastaan ei anteeksi anneta ihmisille.

31. Sentähden sanon minä teille: Caicki synnit ja pilcka annetan ihmisille andexi mutta pilcka Henge wastan ei andexi anneta ihmisille.

31. Sentäden sanon mine teille/ Caiki synnit ia pilca andexiannetan Inhimisten/ Mutta se pilca pyhe * Henge wastan/ ei andexianneta Inhimisten. (Sentähden sanon minä teille/ Kaikki synnit ja pilkka anteeksi annetaan ihmisten/ Mutta se pilkka Pyhää Henkea wastaan/ ei anteeksi anneta ihmisten.)

31. Διὰ τοῦτο λέγω ὑμῖν, πᾶσα ἁμαρτία καὶ βλασφημία ἀφεθήσεται τοῖς ἀνθρώποις, ἡ δὲ τοῦ Πνεύματος βλασφημία οὐκ ἀφεθήσεται τοῖς ἀνθρώποις·

31. δια τουτο λεγω υμιν πασα αμαρτια και βλασφημια αφεθησεται τοις ανθρωποις η δε του πνευματος βλασφημια ουκ αφεθησεται τοις ανθρωποις 31. dia toυto lego υmin pasa amartia kai βlasfemia afethesetai tois anthropois e de toυ pneυmatos βlasfemia oυk afethesetai tois anthropois

31 Because of this, I am saying to you°, Every sin and blasphemy will be forgiven to men, but the blasphemy of the Spirit will not be forgiven to men.

31. Wherefore I say unto you, All manner of sin and blasphemy shall be forgiven unto men: but the blasphemy against the Holy Ghost shall not be forgiven unto men.

31. Darum sage ich euch: Alle Sünde und Lästerung wird den Menschen vergeben; aber die Lästerung wider den Geist wird den Menschen nicht vergeben.

31. Por tanto os digo: Todo pecado y blasfemia será perdonado a los hombres; mas la blasfemia del Espíritu no será perdonada a los hombres.

31 Посему говорю вам: всякий грех и хула простятся человекам, а хула на Духа не простится человекам;

32 Ja jos joku sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, niin hänelle annetaan anteeksi; mutta jos joku sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, niin hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä maailmassa eikä tulevassa.

32 Ja jokainen joka sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, annetaan anteeksi, mutta sille joka puhuu Pyhää Henkeä vastaan, ei anneta anteeksi, ei tässä maailmanajassa eikä tulevassa.

32. Ja kuka ikänä sanoo jonkun sanan Ihmisen Poikaa vastaan, se hänelle anteeksi annetaan; mutta joka sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, ei sitä hänelle anteeksi anneta, ei tässä eikä tulevaisessa maailmassa.

32. Ja cuca ikänäns sano jongun sanan ihmisen Poica wastan se hänelle andexi annetan: mutta joca sano jotakin Pyhä Henge wastan ei sitä hänelle andexi anneta eikä täsä eikä tulewaisesa mailmasa.

32. Ja cukaikenens sanopi iotachin sana Inhimisen Poica wastan/ se henen andexiannetan. Mutta ioca sanopi iotachin pyhe Henge wastan/ ei henen andexianneta/ eike tesse/ eike tuleuaises mailmas. (Ja kuka ikänänsä sanoopi jotakin sanaa Ihmisen Poikaa wastaan/ se hänen anteeksi annetaan. Mutta joka sanoopi jotakin Pyhää Henkeä wastaan/ ei hänen anteeksi anneta/ eikä tässä/ eikä tulewaisessa maailmassa.)

32. καὶ ὃς ἐὰν εἴπῃ λόγον κατὰ τοῦ υἱοῦ τοῦ ἀνθρώπου, ἀφεθήσεται αὐτῷ· ὃς δ’ ἂν εἴπῃ κατὰ τοῦ Πνεύματος τοῦ ἁγίου, οὐκ ἀφεθήσεται αὐτῷ οὔτε ἐν τῷ νῦν αἰῶνι οὔτε ἐν τῷ μέλλοντι.

32. και ος αν ειπη λογον κατα του υιου του ανθρωπου αφεθησεται αυτω ος δ αν ειπη κατα του πνευματος του αγιου ουκ αφεθησεται αυτω ουτε εν τουτω τω αιωνι ουτε εν τω μελλοντι 32. kai os an eipe logon kata toυ υioυ toυ anthropoυ afethesetai aυto os d an eipe kata toυ pneυmatos toυ agioυ oυk afethesetai aυto oυte en toυto to aioni oυte en to mellonti

32 And whoever speaks a word against the Son of Man, it will be forgiven him, but whoever speaks against the Holy Spirit, it will not be forgiven him, not in the age (which is) now, nor in the future (one).

32. And whosoever speaketh a word against the Son of man, it shall be forgiven him: but whosoever speaketh against the Holy Ghost, it shall not be forgiven him, neither in this world, neither in the world to come.

32. Und wer etwas redet wider des Menschen Sohn, dem wird es vergeben; aber wer etwas redet wider den Heiligen Geist, dem wird's nicht vergeben, weder in dieser noch in jener Welt.

32. Y cualquiera que hablare contra el Hijo del hombre, le será perdonado; mas cualquiera que hablare contra el Espíritu Santo, no le será perdonado, ni en este siglo, ni en el venidero.

32 если кто скажет слово на Сына Человеческого, простится ему; если же кто скажет на Духа Святаго, не простится ему ни в сем веке, ни в будущем.

33 Joko tehkää puu hyväksi ja sen hedelmä hyväksi, tahi tehkää puu huonoksi ja sen hedelmä huonoksi; sillä hedelmästä puu tunnetaan.

33 Joko tehkää puu hyväksi ja sen hedelmä hyväksi ja tehkää puu huonoksi ja sen hedelmä huonoksi, sillä hedelmästä puu tunnetaan.

33. Taikka tehkäät hyvä puu, niin hänen hedelmänsä tulee hyväksi, taikka tehkäät mädännyt puu, niin hänen hedelmänsä tulee mädänneeksi; sillä hedelmästä puu tunnetaan.

33. Taicka tehkät hywä puu nijn hänen hedelmäns tule hywäxi taicka tehkät häijy puu nijn hänen hedelmäns tule häijyxi: sillä hedelmästä puu tutan.

33. Taicka tehckette hywe puu/ nin tule henen hedhelmens hyuexi/ taicka techkette heiju puu/ nin tule hene' hedhelme's heijuxi. Sille ette hedhelmeste tutan puu. (Taikka tehkäätte hywä puu/ niin tulee hänen hedelmänsä hywäksi/ taikka tehkäätte häijy puu/ niin tulee hänen hedelmänsä häijyksi. Sillä että hedelmästä tutaan puu.)

33. Ἢ ποιήσατε τὸ δένδρον καλὸν, καὶ τὸν καρπὸν αὐτοῦ καλόν, ἢ ποιήσατε τὸ δένδρον σαπρὸν καὶ τὸν καρπὸν αὐτοῦ σαπρόν· ἐκ γὰρ τοῦ καρποῦ τὸ δένδρον γινώσκεται.

33. η ποιησατε το δενδρον καλον και τον καρπον αυτου καλον η ποιησατε το δενδρον σαπρον και τον καρπον αυτου σαπρον εκ γαρ του καρπου το δενδρον γινωσκεται 33. e poiesate to dendron kalon kai ton karpon aυtoυ kalon e poiesate to dendron sapron kai ton karpon aυtoυ sapron ek gar toυ karpoυ to dendron ginosketai

33 Either make*° the tree good and its fruit good; or make*° the tree rotten and its fruit rotten; for* the tree is known from its fruit.

33. Either make the tree good, and his fruit good; or else make the tree corrupt, and his fruit corrupt: for the tree is known by his fruit.

33. Setzt entweder einen guten Baum, so wird die Frucht gut; oder setzt einen faulen Baum, so wird die Frucht faul. Denn an der Frucht erkennt man den Baum.

33. O hacéd el árbol bueno, y su fruto bueno; o hacéd el árbol carcomido, y su fruto podrido; porque por su fruto es conocido el árbol.

33 Или признайте дерево хорошим и плод его хорошим; или признайте дерево худым и плод его худым, ибо дерево познается по плоду.

34 Te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te saattaisitte hyvää puhua, kun itse olette pahoja? Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.

34 Te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka voitte puhua hyvää, kun olette pahoja? Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.

34. Te kyykärmetten sikiät, kuinka te taidatte hyvää puhua, koska te itse pahat olette? sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.

34. Te kärmen sugut cuinga te woitte hywä puhua cosca te idze pahat oletta? Sillä sydämen kyllydest suu puhu.

34. Te Kykärmen sughut/ quinga te woitte hyue puhua/ coska te oletta itze pahat? Sille että sydheme' kyllydhest sw puhupi. (Te kyykäärmeen suwut/ kuinka te woitte hywää puhua/ koska te olette itse pahat? Sillä että sydämen kyllyydestä suu puhuupi.)

34. γεννήματα ἐχιδνῶν, πῶς δύνασθε ἀγαθὰ λαλεῖν πονηροὶ ὄντες; ἐκ γὰρ τοῦ περισσεύματος τῆς καρδίας τὸ στόμα λαλεῖ.

34. γεννηματα εχιδνων πως δυνασθε αγαθα λαλειν πονηροι οντες εκ γαρ του περισσευματος της καρδιας το στομα λαλει 34. gennemata echidnon pos dυnasthe agatha lalein poneroi ontes ek gar toυ perisseυmatos tes kardias to stoma lalei

34 Offspring of vipers! How are you°, being evil, able to speak good things? For* out of the abundance of the heart the mouth is speaking.

34. O generation of vipers, how can ye, being evil, speak good things? for out of the abundance of the heart the mouth speaketh.

34. Ihr Otterngezüchte, wie könnt ihr Gutes reden, dieweil ihr böse seid? Wes das Herz voll ist, des geht der Mund über.

34. ¡O generación de víboras! ¿cómo podéis hablar bien, siendo malos? porque de la abundancia del corazón habla la boca.

34 Порождения ехиднины! как вы можете говорить доброе, будучи злы? Ибо от избытка сердца говорят уста.

35 Hyvä ihminen tuo hyvän runsaudesta esille hyvää, ja paha ihminen tuo pahan runsaudesta esille pahaa.

35 Hyvä ihminen tuo (sydämensä) hyvästä aarrekammiosta esille hyvää, ja paha ihminen tuo pahasta aarrekammiosta esille pahaa.

35. Hyvä ihminen tuo edes hyvästä sydämen tavarasta hyviä, ja paha ihminen tuo edes pahasta tavarasta pahoja.

35. Hywä ihminen tuo hywäst sydämen tawarast hywiä. Ja paha ihminen tuo pahast sydämen tawarast pahoja.

35. Hyue Inhiminen edheswetä hyuest sydhemen tauarast hyuie. Ja paha Inhiminen edeswetä pahast sydhemen tauarast pahoia. (Hywä ihminen edeswetää hywästä sydämen tawarasta hywää. Ja paha ihminen edeswetää pahasta sydämen tawarasta pahoja.)

35. ὁ ἀγαθὸς ἄνθρωπος ἐκ τοῦ ἀγαθοῦ θησαυροῦ ἐκβάλλει ἀγαθά, καὶ ὁ πονηρὸς ἄνθρωπος ἐκ τοῦ πονηροῦ θησαυροῦ ἐκβάλλει πονηρά.

35. ο αγαθος ανθρωπος εκ του αγαθου θησαυρου της καρδιας εκβαλλει τα αγαθα και ο πονηρος ανθρωπος εκ του πονηρου θησαυρου εκβαλλει πονηρα 35. o agathos anthropos ek toυ agathoυ thesaυroυ tes kardias ekβallei ta agatha kai o poneros anthropos ek toυ poneroυ thesaυroυ ekβallei ponera

35 The good man out of his good treasure is casting out good things and the evil man out of his evil treasure is casting out evil things.

35. A good man out of the good treasure of the heart bringeth forth good things: and an evil man out of the evil treasure bringeth forth evil things.

35. Ein guter Mensch bringt Gutes hervor aus seinem guten Schatz des Herzens; und ein böser Mensch bringt Böses hervor aus seinem bösen Schatz.

35. El buen hombre del buen tesoro del corazón saca buenas cosas; y el mal hombre del mal tesoro saca malas cosas.

35 Добрый человек из доброго сокровища выносит доброе, а злой человек из злого сокровища выносит злое.

36 Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, minkä ihmiset puhuvat, pitää heidän tekemän tili tuomiopäivänä.

36 Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, minkä ihmiset puhuvat, heidän on tehtävä tili tuomiopäivänä.

36. Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, jonka ihmiset puhuvat, pitää heidän luvun tekemän tuomiopäivänä;

36. Mutta minä sanon teille: jocaidzest turhast sanast cuin ihmiset puhuwat pitä heidän duomiopäiwänä lugun tekemän.

36. Mutta mine sanon teille/ että iocahitzest turhast sanast ionga Inhimiset puhuuat/ pite heidhen luguntekemen Domiopäiuene. (Mutta minä sanon teille/ että jokahisesta turhasta sanasta jonka ihmiset puhuwat/ pitää heidän luwun tekemän tuomiopäiwänä.)

36. λέγω δὲ ὑμῖν ὅτι πᾶν ῥῆμα ἀργὸν ὃ ἐὰν λαλήσωσιν οἱ ἄνθρωποι, ἀποδώσουσι περὶ αὐτοῦ λόγον ἐν ἡμέρᾳ κρίσεως·

36. λεγω δε υμιν οτι παν ρημα αργον ο εαν λαλησωσιν οι ανθρωποι αποδωσουσιν περι αυτου λογον εν ημερα κρισεως 36. lego de υmin oti pan rema argon o ean lalesosin oi anthropoi apodosoυsin peri aυtoυ logon en emera kriseos

36 But I am saying to you°, that every idle declaration, whatever men speak, they will be giving an account in (the) day of judgment concerning it.

36. But I say unto you, That every idle word that men shall speak, they shall give account thereof in the day of judgment.

36. Ich sage euch aber, daß die Menschen müssen Rechenschaft geben am Jüngsten Gericht von einem jeglichen unnützen Wort, das sie geredet haben.

36. Mas yo os digo, que toda palabra ociosa que hablaren los hombres, de ella darán cuenta en el día del juicio.

36 Говорю же вам, что за всякое праздное слово, какоескажут люди, дадут они ответ в день суда:

37 Sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi, ja sanoistasi sinut tuomitaan syylliseksi."

37 Sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi ja sanoistasi sinut tuomitaan syylliseksi.”

37. Sillä sanoistas sinä hurskaaksi tehdään, ja sanoistas sinä tuomitaan.

37. Sillä sanoistas sinä hurscaxi tehdän ja sanoistas sinä duomitan.

37. Sille että sinun sanoistas sine wanhurscautetan/ ia sinun sanoistas sine domitan. (Sillä että sinun sanoistasi sinä wanhurskautetaan/ ja sinun sanoistasi sinä tuomitaan.)

37. ἐκ γὰρ τῶν λόγων σου δικαιωθήσῃ, καὶ ἐκ τῶν λόγων σου καταδικασθήσῃ.

37. εκ γαρ των λογων σου δικαιωθηση και εκ των λογων σου καταδικασθηση 37. ek gar ton logon soυ dikaiothese kai ek ton logon soυ katadikasthese

37 For* you will be made righteous from your words and you will be sentenced from your words. {Mat 12:38-45; no parallel.}

37. For by thy words thou shalt be justified, and by thy words thou shalt be condemned.

37. Aus deinen Worten wirst du gerechtfertigt werden, und aus deinen Worten wirst du verdammt werden.

37. Porque por tus palabras serás justificado, y por tus palabras serás condenado.

37 ибо от слов своих оправдаешься, и от слов своих осудишься.

38 Silloin muutamat kirjanoppineista ja fariseuksista vastasivat hänelle sanoen: "Opettaja, me tahdomme nähdä sinulta merkin".

38 Silloin muutamat kirjanoppineista ja fariseuksista vastasivat [Hänelle] sanoen: ”Opettaja, haluamme nähdä sinulta merkin.

38. Silloin vastasivat muutamat kirjanoppineista ja Pharisealaisista, sanoen: Mestari, me tahdomme nähdä sinulta merkkiä.

38. Silloin wastaisit hänelle muutamat Kirjanoppeneist ja Phariseuxist sanoden: Mestari me tahdomma nähdä sinulda ihmeitä.

38. Silloin kysyit henelle monicahdat nijste kirianoppeneist ia Phariseusista/ sanodhen/ Mestari me tahdoma nähde merckie sinulda. (Silloin kysyit hänelle monikahdat niistä kirjanoppineista ja phariseuksista/ sanoen/ Mestari me tahdomme nähdä merkkiä sinulta.)

38. Τότε ἀπεκρίθησάν τινες τῶν γραμματέων καὶ Φαρισαίων λέγοντες· Διδάσκαλε, θέλομεν ἀπὸ σοῦ σημεῖον ἰδεῖν.

38. τοτε απεκριθησαν τινες των γραμματεων και φαρισαιων λεγοντες διδασκαλε θελομεν απο σου σημειον ιδειν 38. tote apekrithesan tines ton grammateon kai farisaion legontes didaskale thelomen apo soυ semeion idein

38 Then some of the scribes and Pharisees answered (him), saying, Teacher, we wish to see a sign from you.

38. Then certain of the scribes and of the Pharisees answered, saying, Master, we would see a sign from thee.

38. Da antworteten etliche unter den Schriftgelehrten und Pharisäern und sprachen: Meister, wir wollten gern ein Zeichen von dir sehen.

38. Entónces respondieron unos de los escribas y de los Fariseos, diciendo: Maestro, deseamos ver de tí señal.

38 Тогда некоторые из книжников и фарисеев сказали: Учитель! хотелось бы нам видеть от Тебя знамение.

39 Mutta hän vastasi heille ja sanoi: "Tämä paha ja avionrikkoja sukupolvi tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin profeetta Joonaan merkki.

39 Mutta Hän vastasi ja sanoi heille: ”Paha ja avion rikkova sukupolvi vaatii merkkiä, mutta sille ei anneta merkkiä, paitsi profeetta Joonan merkki.

39. Niin hän vastasi ja sanoi heille: tämä häijy ja huorintekiä suku etsii merkkiä, ja ei hänelle pidä merkkiä annettaman, vaan Jonan prophetan merkki.

39. Nijn hän wastais ja sanoi heille: tämä häijy ja huorintekiä sucu edzi merckiä waan ei hänelle anneta muuta cuin Jonan Prophetan mercki.

39. Nin hen wastasi/ ia sanoi heille/ Temä häiju ia horalinen suku etzipi mercki/ ia ei anneta henelle merckie/ waan Jonan Prophetan mercki. (Niin hän wastasi/ ja sanoi heille/ Tämä häijy ja huorallinen suku etsiipi merkkiä/ ja ei anneta hänelle merkkiä/ waan Jonan prophetan merkki.)

39. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν αὐτοῖς· Γενεὰ πονηρὰ καὶ μοιχαλὶς σημεῖον ἐπιζητεῖ, καὶ σημεῖον οὐ δοθήσεται αὐτῇ εἰμὴ τὸ σημεῖον Ἰωνᾶ τοῦ προφήτου.

39. ο δε αποκριθεις ειπεν αυτοις γενεα πονηρα και μοιχαλις σημειον επιζητει και σημειον ου δοθησεται αυτη ει μη το σημειον ιωνα του προφητου 39. o de apokritheis eipen aυtois genea ponera kai moichalis semeion epizetei kai semeion oυ dothesetai aυte ei me to semeion iona toυ profetoυ

39 But he answered and said to them, An evil and adulterous generation is seeking after a sign, and a sign will not be given to it except the sign of Jonah the prophet;

39. But he answered and said unto them, An evil and adulterous generation seeketh after a sign; and there shall no sign be given to it, but the sign of the prophet Jonas:

39. Und er antwortete und sprach zu ihnen: Die böse und ehebrecherische Art sucht ein Zeichen; und es wird ihr kein Zeichen gegeben werden denn das Zeichen des Propheten Jona.

39. Y él respondió, y les dijo: La generación mala y adulterina demanda señal; mas señal no le será dada, sino la señal de Jonás el profeta.

39 Но Он сказал им в ответ: род лукавый и прелюбодейный ищет знамения; и знамение не дастся ему, кроме знамения Ионы пророка;

40 Sillä niinkuin Joonas oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on myös Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä.

40 Sillä niin kuin Joona oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin Ihmisen Poika on oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä.

40. Sillä niinkuin Jona oli valaskalan vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin pitää myös Ihmisen Pojan maan sydämessä kolme päivää ja kolme yötä oleman.

40. Sillä nijncuin Jonas oli walascalan wadzas colme päiwä ja colme yötä nijn pitä myös ihmisen Pojan maan sydämes colme päiwä ja colme yötä oleman.

40. Sille samalmodholla quin Jonas oli walaskalan watzas colme päiue ia colme öte/ nin pite Inhimisen Poian oleman maan sydhemes colme päiue ia colme öte. (Sillä samalla muodolla kuin Jonas oli walaskalan watsassa kolme päiwää ja kolme yötä/ niin pitää Ihmisen Pojan olemaan maan sydämessä kolme päiwää ja kolme yötä.)

40. ὥσπερ γὰρ ἐγένετο Ἰωνᾶς ὁ προφήτης ἐν τῇ κοιλίᾳ τοῦ κήτους τρεῖς ἡμέρας καὶ τρεῖς νύκτας, οὕτως ἔσται ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ἐν τῇ καρδίᾳ τῆς γῆς τρεῖς ἡμέρας καὶ τρεῖς νύκτας.

40. ωσπερ γαρ ην ιωνας εν τη κοιλια του κητους τρεις ημερας και τρεις νυκτας ουτως εσται ο υιος του ανθρωπου εν τη καρδια της γης τρεις ημερας και τρεις νυκτας 40. osper gar en ionas en te koilia toυ ketoυs treis emeras kai treis nυktas oυtos estai o υios toυ anthropoυ en te kardia tes ges treis emeras kai treis nυktas

40 for* just-as Jonah was three days and three nights in the belly of the sea-creature; so will the Son of Man be three days and three nights in the heart of the earth.

40. For as Jonas was three days and three nights in the whale's belly; so shall the Son of man be three days and three nights in the heart of the earth.

40. Denn gleichwie Jona war drei Tage und drei Nächte in des Walfisches Bauch, also wird des Menschen Sohn drei Tage und drei Nächte mitten in der Erde sein.

40. Porque como estuvo Jonás en el vientre de la ballena tres dias y tres noches, así estará el Hijo del hombre en el corazón de la tierra tres dias y tres noches.

40 ибо как Иона был во чреве кита три дня и три ночи, так и Сын Человеческий будет в сердце земли три дня и три ночи.

41 Niiniven miehet nousevat tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja tulevat sille tuomioksi; sillä he tekivät parannuksen Joonaan saarnan vaikutuksesta, ja katso, tässä on enempi kuin Joonas.

41 Niiniven miehet nousevat tuomiolle. Sillä he muuttivat mielensä Joonan saarnan vaikutuksesta, ja katso, tässä on Joonaa suurempi.

41. Niniven miehet pitää nouseman tuomiolle tämän suvun kanssa ja hänen tuomitseman; sillä he paransivat heitänsä Jonan saarnasta. Ja katso, tässä on enempi kuin Jona.

41. Niniwen miehet pitä nouseman duomiolle tämän sugun cansa ja hänen duomidzeman: sillä he paransit heidäns Jonaxen saarnasta. Ja cadzo täsä on enämbi cuin Jonas.

41. Ne Niniuitin miehet pite ylesnouseman domiolla tämen sugun cansa/ ia sen domitzeman/ Sille ette he paransit heidhens Jonasen sarnasta. Ja catzo/ tessa on enämbi quin Jonas. (Niin Niniwiten miehen pitää ylösnouseman tuomiolla tämän suwun kanssa/ ja sen tuomitseman/ Sillä että he paransit heitänsä Jonasen saarnasta. Ja katso/ tässä on enempi kuin Jonas.)

41. ἄνδρες Νινευῖται ἀναστήσονται ἐν τῇ κρίσει μετὰ τῆς γενεᾶς ταύτης καὶ κατακρινοῦσιν αὐτήν· ὅτι μετενόησαν εἰς τὸ κήρυγμα Ἰωνᾶ, καὶ ἰδοὺ πλεῖον Ἰωνᾶ ὧδε.

41. ανδρες νινευιται αναστησονται εν τη κρισει μετα της γενεας ταυτης και κατακρινουσιν αυτην οτι μετενοησαν εις το κηρυγμα ιωνα και ιδου πλειον ιωνα ωδε 41. andres nineυitai anastesontai en te krisei meta tes geneas taυtes kai katakrinoυsin aυten oti metenoesan eis to kerυgma iona kai idoυ pleion iona ode

41 (The) men (of the) Ninevites will be standing up with this generation in the judgment and will be condemning it, because they repented at the preaching of Jonah, and behold, more-than Jonah (is) here.

41. The men of Nineveh shall rise in judgment with this generation, and shall condemn it: because they repented at the preaching of Jonas; and, behold, a greater than Jonas is here.

41. Die Leute von Ninive werden auftreten am Jüngsten Gericht mit diesem Geschlecht und werden es verdammen; denn sie taten Buße nach der Predigt des Jona. Und siehe, hier ist mehr denn Jona.

41. Los de Nínive se levantarán en juicio con esta generación, y la condenarán; porque ellos se arrepintieron a la predicación de Jonás; y, he aquí, uno mayor que Jonás en este lugar.

41 Ниневитяне восстанут на суд с родом сим и осудят его, ибо они покаялись от проповеди Иониной; и вот, здесь больше Ионы.

42 Etelän kuningatar on heräjävä tuomiolle tämän sukupolven kanssa ja tuleva sille tuomioksi; sillä hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomon viisautta, ja katso, tässä on enempi kuin Salomo.

42 Etelän kuningatar nousee tuomiolle tämän sukupolven kanssa ja koituu sille tuomioksi. Sillä hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomon viisautta, ja katso, tässä on Salomoa suurempi.”

42. Etelän kuningatar on nouseva tuomiolle tämän suvun kanssa ja hänen tuomitseva; sillä hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomonin viisautta. Ja katso, tässä on enempi kuin Salomon.

42. Drötingin etelästä pitä nouseman duomiolle tämän sugun cansa ja hänen duomidzeman: sillä hän tuli maan äristä cuuleman Salomonin wijsautta. Ja cadzo täsä on enämbi cuin Salomon.

42. Drötingin Eteleste pite ylesnouseman Domiolla tämen sugun cansa/ ia sen domitzema'/ Sille ette hen tuli maan äriste cwlemaan Salomonin wisautta. Ja catzo/ tesse on enembi quin Salomon. (Drötingin etelästä pitää ylösnouseman tuomiolle tämän suwun kanssa/ ja sen tuomitseman/ Sillä että hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomonin wiisautta. Ja katso/ tässä on enempi kuin Salomon.)

42. βασίλισσα νότου ἐγερθήσεται ἐν τῇ κρίσει μετὰ τῆς γενεᾶς ταύτης καὶ κατακρινεῖ αὐτήν· ὅτι ἦλθεν ἐκ τῶν περάτων τῆς γῆς ἀκοῦσαι τὴν σοφίαν Σολομῶντος, καὶ ἰδοὺ πλεῖον Σολομῶντος ὧδε.

42. βασιλισσα νοτου εγερθησεται εν τη κρισει μετα της γενεας ταυτης και κατακρινει αυτην οτι ηλθεν εκ των περατων της γης ακουσαι την σοφιαν σολομωντος και ιδου πλειον σολομωντος ωδε 42. βasilissa notoυ egerthesetai en te krisei meta tes geneas taυtes kai katakrinei aυten oti elthen ek ton peraton tes ges akoυsai ten sofian solomontos kai idoυ pleion solomontos ode

42 The queen of the south will be arisen with this generation in the judgment and will be condemning it, because she came from the limits of the earth to hear the wisdom of Solomon, and behold, more-than Solomon (is) here.

42. The queen of the south shall rise up in the judgment with this generation, and shall condemn it: for she came from the uttermost parts of the earth to hear the wisdom of Solomon; and, behold, a greater than Solomon is here.

42. Die Königin von Mittag wird auftreten am Jüngsten Gericht mit diesem Geschlecht und wird es verdammen; denn sie kam vom Ende der Erde, Salomons Weisheit zu hören. Und siehe, hier ist mehr denn Salomo.

42. La reina del austro se levantará en juicio con esta generación, y la condenará; porque vino de los fines de la tierra para oir la sabiduría de Salomón; y, he aquí, uno mayor que Salomón en este lugar.

42 Царица южная восстанет на суд с родом сим и осудит его, ибо она приходила от пределов земли послушать мудрости Соломоновой; и вот, здесь больше Соломона.

43 Kun saastainen henki lähtee ihmisestä, kuljeksii se autioita paikkoja ja etsii lepoa, eikä löydä.

43 Kun saastainen henki lähtee ihmisestä, se kuljeksii vedettömiä paikkoja ja etsii leposijaa, eikä löydä.

43. Mutta kuin rietas henki on lähtenyt ihmisestä, niin hän vaeltaa lävitse kuivia paikkoja, etsein lepoa, ja ei löydä.

43. Cosca rietas hengi on lähtenyt ihmisest nijn hän waelda läpidze cuiwia paickoja edzi lepo ja ei löydä.

43. Coska nyt se riettaisa He'gi on wlgosme'nyt Inhimisest/ nin hen waelda lepitze quiwia paickoi/ etzipi lepoa/ ia ei leydhä. (Koska nyt se riettaisa henki on ulos mennyt ihmisestä/ niin hän waeltaa läwitse kuiwia paikkoja/ etsiipi lepoa/ ja ei löydä.)

43. Ὅταν δὲ τὸ ἀκάθαρτον πνεῦμα ἐξέλθῃ ἀπὸ τοῦ ἀνθρώπου, διέρχεται δι’ ἀνύδρων τόπων ζητοῦν ἀνάπαυσιν, καὶ οὐχ εὑρίσκει.

43. οταν δε το ακαθαρτον πνευμα εξελθη απο του ανθρωπου διερχεται δι ανυδρων τοπων ζητουν αναπαυσιν και ουχ ευρισκει 43. otan de to akatharton pneυma ekselthe apo toυ anthropoυ dierchetai di anυdron topon zetoυn anapaυsin kai oυch eυriskei

43 But the unclean spirit, whenever it goes away from the man, it goes through waterless places, seeking rest and does not find it.

43. When the unclean spirit is gone out of a man, he walketh through dry places, seeking rest, and findeth none.

43. Wenn der unsaubere Geist von dem Menschen ausgefahren ist, so durchwandelt er dürre Stätten, sucht Ruhe, und findet sie nicht.

43. Cuando el espíritu inmundo ha salido del hombre, anda por lugares secos, buscando reposo; y no hallándole,

43 Когда нечистый дух выйдет из человека, то ходит по безводным местам, ища покоя, и не находит;

44 Silloin se sanoo: 'Minä palaan huoneeseeni, josta lähdin'. Ja kun se tulee, tapaa se huoneen tyhjänä ja lakaistuna ja kaunistettuna.

44 Silloin se sanoo: ”Palaan huoneeseeni josta läksin. Tultuaan se tapaa sen tyhjänä [ja] lakaistuna ja kaunistettuna.

44. Silloin hän sanoo: minä palajan jälleen minun huoneeseeni, kusta minä läksin. Ja kuin hän tulee, niin hän löytää sen tyhjäksi, käväistyksi ja kaunistetuksi.

44. Silloin hän sano: minä palajan jällens minun huoneseni custa minä läxin ja cuin hän tule nijn hän löytä sen tyhjäxi käwäistyxi ja caunistetuxi.

44. Silloin hen sano/ Mine palaian minu' hoonesen ielle's/ custa mine wlgoslexin. Ja quin hen tule/ nin hen leutepi sen tyhien/ ia käweistyxi/ ia caunistetuxi. (Silloin hän sanoo/ Minä palajan minun huoneeseen jällens/ kusta minä ulosläksin. Ja kuin hän tulee/ niin hän löytääpi sen tyhjänä/ ja käwäistyksi/ ja kaunistetuksi.)

44. τότε λέγει· εἰς τὸν οἶκόν μου ἐπιστρέψω ὅθεν ἐξῆλθον· καὶ ἐλθὸν εὑρίσκει σχολάζοντα καὶ σεσαρωμένον καὶ κεκοσμημένον.

44. τοτε λεγει επιστρεψω εις τον οικον μου οθεν εξηλθον και ελθον ευρισκει σχολαζοντα σεσαρωμενον και κεκοσμημενον 44. tote legei epistrepso eis ton oikon moυ othen ekselthon kai elthon eυriskei scholazonta sesaromenon kai kekosmemenon

44 Then it says, I will return into my house from where I came out, and having gone (back), it finds it unoccupied, having been swept and adorned.

44. Then he saith, I will return into my house from whence I came out; and when he is come, he findeth it empty, swept, and garnished.

44. Da spricht er denn: Ich will wieder umkehren in mein Haus, daraus ich gegangen bin. Und wenn er kommt, so findet er's leer, gekehrt und geschmückt.

44. Entónces dice: Me volveré a mi casa, de donde salí. Y cuando viene, la halla desocupada, barrida, y adornada.

44 тогда говорит: возвращусь в дом мой, откуда я вышел. И, придя, находит его незанятым, выметенным и убранным;

45 Silloin se menee ja ottaa mukaansa seitsemän muuta henkeä, pahempaa kuin se itse, ja ne tulevat sisään ja asuvat siellä. Ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset. Niin käy myös tälle pahalle sukupolvelle."

45 Silloin se menee ja ottaa mukaansa seitsemän muuta henkeä, itseänsä pahempaa, ja tulevat sisälle ja asuvat siellä. Ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset. Näin käy myös tälle pahalle sukupolvelle.”

45. Silloin hän menee ja ottaa kanssansa seitsemän muuta henkeä, itseänsä pahempaa, ja ne sisälle menevät ja asuvat siellä, ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmaksi kuin ensimäiset. Näin myös tapahtuu tälle pahalle sukukunnalle.

45. Sijtte hän mene ja otta seidzemen muuta henge idzens pahembata ja he menewät ja asuwat siellä. Ja sen ihmisen wijmeiset tulewat pahemmaxi cuin ensimäiset. Näin myös tapahtu tälle pahalle sucucunnalle.

45. Sijtte hen poismenee/ ia ottapi tyge's seitzeme' mwta Hengie/ itzeens pahe'bata/ ia siselmeneuet ia asuat sielle. Ja tuleuat sen Inhimisen wijmeiset pahemaxi quin ensimeiset. Nein mös tapactu telle pahalle sucucu'nale. (Sitten hän pois menee/ ja ottaapi tykönsä seitsemän muuta henkeä/ itseensä pahempata/ ja sisälle menewät ja asuwat siellä. Ja tulewat sen ihmisen wiimeiset pahemmaksi kuin ensimäiset. Näin myös tapahtuu tälle pahalle sukukunnalle.)

45. τότε πορεύεται καὶ παραλαμβάνει μεθ’ ἑαυτοῦ ἑπτὰ ἕτερα πνεύματα πονηρότερα ἑαυτοῦ, καὶ εἰσελθόντα κατοικεῖ ἐκεῖ· καὶ γίνεται τὰ ἔσχατα τοῦ ἀνθρώπου ἐκείνου χείρονα τῶν πρώτων. οὕτως ἔσται καὶ τῇ γενεᾷ τῇ πονηρᾷ ταύτῃ.

45. τοτε πορευεται και παραλαμβανει μεθ εαυτου επτα ετερα πνευματα πονηροτερα εαυτου και εισελθοντα κατοικει εκει και γινεται τα εσχατα του ανθρωπου εκεινου χειρονα των πρωτων ουτως εσται και τη γενεα ταυτη τη πονηρα 45. tote poreυetai kai paralamβanei meth eaυtoυ epta etera pneυmata ponerotera eaυtoυ kai eiselthonta katoikei ekei kai ginetai ta eschata toυ anthropoυ ekeinoυ cheirona ton proton oυtos estai kai te genea taυte te ponera

45 Then it travels and takes with itself seven other spirits (more) evil (than) itself and after they have entered (again), dwell there and the last (state) of that man becomes worse (than) the first. So it will also be to this evil generation. {Mar 3:31-35 & Mat 12:46-50 & Luk 8:19-21.}

45. Then goeth he, and taketh with himself seven other spirits more wicked than himself, and they enter in and dwell there: and the last state of that man is worse than the first. Even so shall it be also unto this wicked generation.

45. So geht er hin und nimmt zu sich sieben andere Geister, die ärger sind denn er selbst; und wenn sie hineinkommen, wohnen sie allda; und es wird mit demselben Menschen hernach ärger, denn es zuvor war. Also wird's auch diesem argen Geschlecht gehen.

45. Entónces va, y toma consigo otros siete espíritus peores que él, y entrados moran allí; y son peores las postrimerías del tal hombre, que sus primerías. Así también acontecerá a esta generación mala.

45 тогда идет и берет с собою семь других духов, злейших себя, и, войдя, живут там; и бывает для человека того последнее хуже первого. Так будет и с этим злым родом.

46 Hänen vielä puhuessaan kansalle, katso, hänen äitinsä ja veljensä seisoivat ulkona, tahtoen häntä puhutella.

46 Hänen vielä puhuessaan kansalle, katso, hänen äitinsä ja veljensä seisoivat ulkona tahtoen puhutella Häntä.

46. Kuin hän vielä kansalle puhui, katso, hänen äitinsä ja veljensä seisoivat ulkona ja pyysivät häntä puhutella.

46. COsca hän wielä Canssalle puhui cadzo hänen äitins ja weljens seisoit ulcona ja pyysit händä puhutella.

46. Coska hen wiele nyt puhui canssalle/ Catzo henen eitins ia weliens seisoit wlcon ia pydhit hende puhutella. (Koska hän wielä nyt puhui kansalle/ Katso hänen äitinsä ja weljensä seisoit ulkon ja pyysit häntä puhutella.)

46. Ἔτι δὲ αὐτοῦ λαλοῦντος τοῖς ὄχλοις ἰδοὺ ἡ μήτηρ καὶ οἱ ἀδελφοὶ αὐτοῦ εἱστήκεισαν ἔξω, ζητοῦντες λαλῆσαι αὐτῷ.

46. ετι δε αυτου λαλουντος τοις οχλοις ιδου η μητηρ και οι αδελφοι αυτου ειστηκεισαν εξω ζητουντες αυτω λαλησαι 46. eti de aυtoυ laloυntos tois ochlois idoυ e meter kai oi adelfoi aυtoυ eistekeisan ekso zetoυntes aυto lalesai

46 But (while he is) still speaking to the crowds, behold, (his) mother and his brethren stood outside, seeking to speak to him.

46. While he yet talked to the people, behold, his mother and his brethren stood without, desiring to speak with him.

46. Da er noch also zu dem Volk redete, siehe, da standen seine Mutter und seine Brüder draußen, die wollten mit ihm reden.

46. Y estando él aun hablando al pueblo, he aquí, su madre y sus hermanos estaban fuera, que le querían hablar.

46 Когда же Он еще говорил к народу, Матерь и братья Егостояли вне дома , желая говорить с Ним.

47 Niin joku sanoi hänelle: "Katso, sinun äitisi ja veljesi seisovat ulkona ja tahtovat sinua puhutella".

47 Niin joku sanoi Hänelle: ”Katso, äitisi ja veljesi seisovat ulkona tahtoen puhutella sinua.”

47. Niin yksi sanoi hänelle: katso, äitis ja veljes seisovat ulkona, ja tahtovat sinua puhutella.

47. Nijn yxi sanoi hänelle: cadzo sinun äitis ja sinun weljes owat ulcona ja tahtowat sinua puhutella.

47. Nin yxi sanoi henelle/ Catzo sinun eitis ia sinun welies wlcon seisouat/ tachtouat sinua puhutella. (Niin yksi sanoi hänelle/ Katso sinun äitisi ja sinun weljesi ulkona seisowat/ tahtowat sinua puhutella.)

47. εἶπεν δέ τις αὐτῷ· Ἰδοὺ ἡ μήτηρ σου καὶ οἱ ἀδελφοί σου ἑστήκασιν ἔξω ζητοῦντές σε ἰδεῖν.

47. ειπεν δε τις αυτω ιδου η μητηρ σου και οι αδελφοι σου εξω εστηκασιν ζητουντες σοι λαλησαι 47. eipen de tis aυto idoυ e meter soυ kai oi adelfoi soυ ekso estekasin zetoυntes soi lalesai

47 Now someone said to him, Behold, your mother and your brethren are standing outside, seeking to speak to you.

47. Then one said unto him, Behold, thy mother and thy brethren stand without, desiring to speak with thee.

47. Da sprach einer zu ihm: Siehe, deine Mutter und deine Brüder stehen draußen und wollen mit dir reden.

47. Y le dijo uno: He aquí, tu madre y tus hermanos están fuera, que te quieren hablar.

47 И некто сказал Ему: вот Матерь Твоя и братья Твои стоят вне, желая говорить с Тобою.

48 Mutta hän vastasi ja sanoi sille, joka sen hänelle ilmoitti: "Kuka on minun äitini, ja ketkä ovat minun veljeni?"

48 Mutta Hän vastasi ja sanoi sille, joka puhui Hänelle: ”Kuka on äitini ja ketkä ovat veljeni?”

48. Niin hän vastasi ja sanoi sille, joka hänelle sitä sanoi: kuka on minun äitini ja kutka ovat minun veljeni?

48. Nijn hän wastais ja sanoi sille sanansaattajalle: cuca on minun äitin taicka cutca owat minun weljeni?

48. Nin wastasi hen/ ia sanoi sille sanansaattaialle/ Cuca on minun eiten/ taicka cutka ouat minun welijeni? (Niin wastasi hän/ ja sanoi sille sanansaattajalle/ Kuka on minun äitini/ taikka kutka owat minun weljeni?)

48. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπε τῷ λέγοντι αὐτῷ· Τίς ἐστιν ἡ μήτηρ μου, καὶ τίνες εἰσὶν οἱ ἀδελφοί μου;

48. ο δε αποκριθεις ειπεν τω ειποντι αυτω τις εστιν η μητηρ μου και τινες εισιν οι αδελφοι μου 48. o de apokritheis eipen to eiponti aυto tis estin e meter moυ kai tines eisin oi adelfoi moυ

48 But he answered and said to the one who spoke to him, Who is my mother? And who are my brethren?

48. But he answered and said unto him that told him, Who is my mother and who are my brethren

48. Er antwortete aber und sprach zu dem, der es ihm ansagte: Wer ist meine Mutter, und wer sind meine Brüder?

48. Y respondiendo él al que le decía esto, dijo: ¿Quién es mi madre, y quiénes son mis hermanos?

48 Он же сказал в ответ говорившему: кто Матерь Моя? и кто братья Мои?

49 Ja hän ojensi kätensä opetuslastensa puoleen ja sanoi: "Katso, minun äitini ja veljeni!

49 Ja ojentaen kätensä opetuslapsiaan kohti Hän sanoi: ”Katso, äitini ja veljeni!

49. Ja hän ojensi kätensä opetuslastensa puoleen ja sanoi: minun äitini ja minun veljeni.

49. Ja hän ojensi kätens Opetuslastens puoleen ja sanoi: cadzo minun äitin ja minun weljeni.

49. Ja hen wlgosoiensi kätens Opetuslastens polen/ ia sanoi/ Catzo minun eiteni/ ia minun welieni. (Ja hän ulosojensi kätensä opetuslastensa puoleen/ ja sanoi/ Katso minun äitini/ ja minun weljeni.)

49. καὶ ἐκτείνας τὴν χεῖρα αὐτοῦ ἐπὶ τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ ἔφη· Ἰδοὺ ἡ μήτηρ μου καὶ οἱ ἀδελφοί μου·

49. και εκτεινας την χειρα αυτου επι τους μαθητας αυτου ειπεν ιδου η μητηρ μου και οι αδελφοι μου 49. kai ekteinas ten cheira aυtoυ epi toυs mathetas aυtoυ eipen idoυ e meter moυ kai oi adelfoi moυ

49 And he stretched out his hand at the disciples and said, Behold, my mother and my brethren!

49. And he stretched forth his hand toward his disciples, and said, Behold my mother and my brethren!

49. Und er reckte die Hand aus über seine Jünger und sprach: Siehe da, das ist meine Mutter und meine Brüder!

49. Y extendiendo su mano hacia sus discípulos, dijo: He aquí mi madre, y mis hermanos.

49 И, указав рукою Своею на учеников Своих, сказал: вот матерь Моя и братья Мои;

50 Sillä jokainen, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini."

50 Sillä jokainen, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon, on veljeni ja sisareni ja äitini.”

50. Sillä jokainen, joka tekee Isäni tahdon, joka on taivaissa, hän on minun veljeni, ja sisareni, ja äitini.

50. Sillä jocainen cuin teke minun Isäni tahdon joca on Taiwais hän on minun weljen ja sisaren ja äitin.

50. Sille että iocainen quin tekepi minun Iseni tachton/ ioca on Taiuaisa/ hen on minun welien/ ia sisaren/ ia eiten. (Sillä että jokainen kuin tekeepi minun Isäni tahdon/ joka on taiwaassa/ hän on minun weljeni/ ja sisareni/ ja äitini.)

50. ὅστις γὰρ ἂν ποιήσῃ τὸ θέλημα τοῦ πατρός μου τοῦ ἐν οὐρανοῖς αὐτός μου ἀδελφὸς καὶ ἀδελφὴ καὶ μήτηρ ἐστίν.

50. οστις γαρ αν ποιηση το θελημα του πατρος μου του εν ουρανοις αυτος μου αδελφος και αδελφη και μητηρ εστιν 50. ostis gar an poiese to thelema toυ patros moυ toυ en oυranois aυtos moυ adelfos kai adelfe kai meter estin

50 For* whoever practices the will of my Father (who is) in the heavens, he is my brother and sister and mother.

50. For whosoever shall do the will of my Father which is in heaven, the same is my brother, and sister, and mother.

50. Denn wer den Willen tut meines Vaters im Himmel, der ist mein Bruder, Schwester und Mutter.

50. Porque todo aquel que hiciere la voluntad de mi Padre, que está en los cielos, ese es mi hermano, y hermana, y madre.

50 ибо, кто будет исполнять волю Отца Моего Небесного, тот Мне брат, и сестра, и матерь.