22 luku

Jeesus puhuu vertauksen kuninkaan pojan häistä 1 – 14, vastaa fariseusten kysymykseen veronmaksusta 15 – 22, saddukeusten kysymykseen ylösnousemuksesta 23 – 33 sekä lainoppineen kysymykseen lain suurimmasta käskystä 34 – 40 ja kysyy fariseuksilta, kenen poika Kristus on 41 – 46.

1 Ja Jeesus rupesi taas puhumaan heille vertauksilla ja sanoi:

1 Jeesus rupesi taas puhumaan heille vertauksin ja sanoi:

1. Ja Jesus vastaten puhui taas heille vertauksilla, sanoen:

1. Ja Jesus puhui taas heille wertauxilla ja sanoi:

1. JA Iesus wastade' taas puhui heille wertauxilla/ ia sanoi. (Ja Jesus wastaten taas puhui heille wertauksilla/ ja sanoi.)

1. Καὶ ἀποκριθεὶς ὁ Ἰησοῦς πάλιν εἶπεν αὐτοῖς ἐν παραβολαῖς λέγων·

1. και αποκριθεις ο ιησους παλιν ειπεν αυτοις εν παραβολαις λεγων 1. kai apokritheis o iesoυs palin eipen aυtois en paraβolais legon

1 {Mat 22:1-14; no parallel.} And Jesus answered and spoke again to them in parables, saying:

1. And Jesus answered and spake unto them again by parables, and said,

1. Und Jesus antwortete und redete abermals durch Gleichnisse zu ihnen und sprach:

1. Y RESPONDIENDO Jesús, les volvió a hablar en parábolas, diciendo:

1 Иисус, продолжая говорить им притчами, сказал:

2 Taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka laittoi häät pojallensa.

2 ”Taivasten valtakunta on kuninkaan kaltainen, joka laittoi häät pojalleen.

2. Taivaan valtakunta on kuninkaan vertainen, joka teki häitä pojallensa,

2. TAiwan waldacunda on Cuningan wertainen joca teki häitä Pojallens.

2. Taiuan waldakunda on yhden Kuningan wertainen/ ioca teki häitä Poighallens. (Taiwaan waltakunta on yhden kuninkaan wertainen/ joka teki häitä pojallensa.)

2. Ὡμοιώθη ἡ βασιλεία τῶν οὐρανῶν ἀνθρώπῳ βασιλεῖ, ὅστις ἐποίησε γάμους τῷ υἱῷ αὐτοῦ.

2. ωμοιωθη η βασιλεια των ουρανων ανθρωπω βασιλει οστις εποιησεν γαμους τω υιω αυτου 2. omoiothe e βasileia ton oυranon anthropo βasilei ostis epoiesen gamoυs to υio aυtoυ

2 The kingdom of the heavens is similar to a man: a king who made* a marriage-feast for his son,

2. The kingdom of heaven is like unto a certain king, which made a marriage for his son,

2. Das Himmelreich ist gleich einem Könige, der seinem Sohn Hochzeit machte.

2. El reino de los cielos es semejante a un hombre rey, que hizo bodas a su hijo.

2 Царство Небесное подобно человеку царю, который сделалбрачный пир для сына своего

3 Ja hän lähetti palvelijansa kutsumaan häihin kutsuvieraita, mutta nämä eivät tahtoneet tulla.

3 Hän lähetti palvelijoitaan kutsumaan häihin kutsuvieraita, mutta nämä eivät tahtoneet tulla.

3. Ja lähetti palveliansa kutsumaan kutsutuita häihin, ja ei he tahtoneet tulla.

3. Ja lähetti palwelians cudzuman cudzutuita häihin ja ei he tahtonet tulla.

3. Ja wlgoslehetti henen paluelians/ cutzuman nijte cutzutuit häihin/ ia eiuet tactonet tulla. (Ja ulos lähetti hänen palwelijansa/ kutsumaan niitä kutsutuita häihin/ ja eiwät tahtoneet tulla.)

3. καὶ ἀπέστειλε τοὺς δούλους αὐτοῦ καλέσαι τοὺς κεκλημένους εἰς τοὺς γάμους, καὶ οὐκ ἤθελον ἐλθεῖν.

3. και απεστειλεν τους δουλους αυτου καλεσαι τους κεκλημενους εις τους γαμους και ουκ ηθελον ελθειν 3. kai apesteilen toυs doυloυs aυtoυ kalesai toυs keklemenoυs eis toυs gamoυs kai oυk ethelon elthein

3 and sent forth his bondservants to call to those who have been invited to the marriage-feast, and they were not willing to come.

3. And sent forth his servants to call them that were bidden to the wedding: and they would not come.

3. Und sandte seine Knechte aus, daß sie die Gäste zur Hochzeit riefen; und sie wollten nicht kommen.

3. Y envió sus siervos para que llamasen a los convidados a las bodas; mas no quisieron venir.

3 и послал рабов своих звать званых на брачный пир; и не хотели придти.

4 Vielä hän lähetti toisia palvelijoita lausuen: 'Sanokaa kutsutuille: Katso, minä olen valmistanut ateriani, minun härkäni ja syöttilääni ovat teurastetut, ja kaikki on valmiina; tulkaa häihin'.

4 Vielä hän lähetti toisia palvelijoita lausuen: Sanokaa kutsutuille: Katso, olen valmistanut ateriani. Härkäni ja syöttilääni on teurastettu ja kaikki on valmiina. Tulkaa häihin.

4. Taas hän lähetti toiset palveliat, sanoen: sanokaat kutsutuille: katso, minä valmistin atriani, härkäni ja syöttilääni ovat tapetut, ja kaikki ovat valmistetut: tulkaat häihin!

4. Taas hän lähetti toiset palweliat sanoden: sanocat cudzutuille cadzo minä walmistin minun atrian minun härkäni ja syöttiläni owat tapetut ja caicki owat walmistetut tulcat häihin.

4. Taas hen wlgoslehetti toiset palueliat sanoden/ Sanocat cutzutuille/ Catzo/ mine walmistin minun atrian/ minun härckeni ia söttiläni ouat tapetut/ ia caiki ouat walmistetut/ Tulcat häihin. (Taas hän ulos lähetti toiset palwelijat sanoen/ Sanokaat kutsutuille/ Katso/ minä walmistin minun aterian/ minun härkäni ja syöttilääni owat tapetut/ ja kaikki owat walmistetut/ Tulkaat häihin.)

4. πάλιν ἀπέστειλεν ἄλλους δούλους λέγων· εἴπατε τοῖς κεκλημένοις· ἰδοὺ τὸ ἄριστόν μου ἡτοίμασα, οἱ ταῦροί μου καὶ τὰ σιτιστὰ τεθυμένα, καὶ πάντα ἕτοιμα· δεῦτε εἰς τοὺς γάμους.

4. παλιν απεστειλεν αλλους δουλους λεγων ειπατε τοις κεκλημενοις ιδου το αριστον μου ητοιμασα οι ταυροι μου και τα σιτιστα τεθυμενα και παντα ετοιμα δευτε εις τους γαμους 4. palin apesteilen alloυs doυloυs legon eipate tois keklemenois idoυ to ariston moυ etoimasa oi taυroi moυ kai ta sitista tethυmena kai panta etoima deυte eis toυs gamoυs

4 Again he sent forth other bondservants, saying, Say° to those who have been invited, Behold, I prepared my meal; my oxen and my fattened calves have been sacrificed, and all things are prepared. Come-here° to the marriage-feast.

4. Again, he sent forth other servants, saying, Tell them which are bidden, Behold, I have prepared my dinner: my oxen and my fatlings are killed, and all things are ready: come unto the marriage.

4. Abermals sandte er andere Knechte aus und sprach: Sagt den Gästen: Siehe, meine Mahlzeit habe ich bereitet, meine Ochsen und mein Mastvieh ist geschlachtet und alles ist bereit; kommt zur Hochzeit!

4. Volvió a enviar otros siervos, diciendo: Decíd a los convidados: He aquí, mi comida he aparejado, mis toros y animales engordados son muertos, y todo está aparejado: veníd a las bodas.

4 Опять послал других рабов, сказав: скажите званым: вот, я приготовил обед мой, тельцы мои и чтооткормлено, заколото, и все готово; приходите на брачный пир.

5 Mutta he eivät siitä välittäneet, vaan menivät pois, mikä pellolleen, mikä kaupoilleen;

5 Mutta he eivät siitä välittäneet, vaan menivät pois, kuka pellolleen, kuka kaupalleen.

5. Mutta he katsoivat ylön, ja menivät pois, yksi pellollensa, toinen kaupallensa.

5. Mutta he cadzoit ylön. Ja menit pois yxi pellollens toinen caupallens.

5. Mutta he sen ylencatzoit. Ja poismenit/ Yxi henen maankartanoos/ toinen caupallens. (Mutta he sen ylenkatsoit. Ja pois menit/ Yksi hänen maan kartanoonsa/ toinen kaupallensa.)

5. οἱ δὲ ἀμελήσαντες ἀπῆλθον, ὃς μὲν εἰς τὸν ἴδιον ἀγρόν, ὃς δὲ εἰς τὴν ἐμπορίαν αὐτοῦ·

5. οι δε αμελησαντες απηλθον ο μεν εις τον ιδιον αγρον ο δε εις την εμποριαν αυτου 5. oi de amelesantes apelthon o men eis ton idion agron o de eis ten emporian aυtoυ

5 But having neglected it, they went away, one to his own field, another to his merchandise;

5. But they made light of it, and went their ways, one to his farm, another to his merchandise:

5. Aber sie verachteten das und gingen hin, einer auf seinen Acker, der andere zu seiner Hantierung;

5. Mas ellos no hicieron caso, y se fueron, uno a su labranza, y otro a sus negocios;

5 Но они, пренебрегши то, пошли, кто на поле свое, а кто на торговлю свою;

6 ja toiset ottivat kiinni hänen palvelijansa, pitelivät pahoin ja tappoivat.

6 Toiset ottivat kiinni hänen palvelijansa, pitelivät pahoin ja tappoivat.

6. Mutta muut ottivat kiinni hänen palveliansa, ja pilkkasivat heitä, ja tappoivat.

6. Mutta muut otit kijnni hänen palwelians ja pilckaisit heitä ja tapoit.

6. Mutta ne mwudh kijniotit henen paluelians/ ia pilckasit heite/ ia tapoit. (Mutta ne muut kiinniotit hänen palwelijansa/ ja pilkkasit heitä/ ja tapoit.)

6. οἱ δὲ λοιποὶ κρατήσαντες τοὺς δούλους αὐτοῦ ὕβρισαν καὶ ἀπέκτειναν.

6. οι δε λοιποι κρατησαντες τους δουλους αυτου υβρισαν και απεκτειναν 6. oi de loipoi kratesantes toυs doυloυs aυtoυ υβrisan kai apekteinan

6 and the rest took-hold of his bondservants, and abused them and killed them.

6. And the remnant took his servants, and entreated them spitefully, and slew them.

6. etliche griffen seine Knechte, höhnten sie und töteten sie.

6. Y otros, tomando sus siervos, afrentáronlos, y matáronlos.

6 прочие же, схватив рабов его, оскорбили и убили их .

7 Mutta kuningas vihastui ja lähetti sotajoukkonsa ja tuhosi nuo murhamiehet ja poltti heidän kaupunkinsa.

7 (Kuultuaan tämän) kuningas vihastui ja lähetti sotajoukkonsa ja tuhosi nuo murhamiehet ja poltti heidän kaupunkinsa.

7. Mutta kuin kuningas sen kuuli, vihastui hän, ja lähetti sotaväkensä, ja hukutti ne murhamiehet, ja heidän kaupunkinsa poltti.

7. Cosca Cuningas sen cuuli wihastui hän ja lähetti sotawäkens ja hucutti ne murhamiehet ja heidän Caupungins poltti.

7. Coska nyt Kuningas sen cwli/ nin hen wihastui/ ia lehetti sotawekens/ ia hucutti ne murhamiehet ia heiden caupungins polti. (Koska nyt kuningas sen kuuli/ niin hän wihastui/ ja lähetti sotawäkensä/ ja hukutti ne murhamiehet ja heidän kaupunkinsa poltti.)

7. ἀκούσας δὲ ὁ βασιλεὺς ἐκεῖνος ὠργίσθη, καὶ πέμψας τὰ στρατεύματα αὐτοῦ ἀπώλεσε τοὺς φονεῖς ἐκείνους καὶ τὴν πόλιν αὐτῶν ἐνέπρησε.

7. ακουσας δε ο βασιλευς ωργισθη και πεμψας τα στρατευματα αυτου απωλεσεν τους φονεις εκεινους και την πολιν αυτων ενεπρησεν 7. akoυsas de o βasileυs orgisthe kai pempsas ta strateυmata aυtoυ apolesen toυs foneis ekeinoυs kai ten polin aυton enepresen

7 And that king, having heard (it), was angry, and (after) having sent his armies, he destroyed those murderers and scorched their city.

7. But when the king heard thereof, he was wroth: and he sent forth his armies, and destroyed those murderers, and burned up their city.

7. Da das der König hörte, ward er zornig und schickte seine Heere aus und brachte diese Mörder um und zündete ihre Stadt an.

7. Y el rey, oyendo esto, se enojó; y enviando sus ejércitos, destruyó a aquellos homicidas, y puso a fuego su ciudad.

7 Услышав о сем, царь разгневался, и, послав войска свои, истребил убийц оных и сжег город их.

8 Sitten hän sanoi palvelijoillensa: 'Häät ovat valmistetut, mutta kutsutut eivät olleet arvollisia.

8 Sitten hän sanoi palvelijoilleen: Häät ovat tosin valmiit, mutta kutsutut eivät olleet arvollisia.

8. Silloin hän sanoi palvelioillensa: häät tosin ovat valmistetut, mutta kutsutut ei olleet mahdolliset.

8. Silloin hän sanoi palwelioillens: Häät tosin owat walmistetut mutta cudzutut ei ollet mahdolliset.

8. Silloin hen sanoi paluelioillens/ Häädh tosin ouat walmistetut/ mutta ne iotca cutzutut olit/ eiuet olleet keluolliset. (Silloin hän sanoi palwelijoillensa/ Häät tosin owat walmistetut/ mutta ne jotka kutsutut olit/ eiwät olleet kelwolliset.)

8. τότε λέγει τοῖς δούλοις αὐτοῦ· ὁ μὲν γάμος ἕτοιμός ἐστιν, οἱ δὲ κεκλημένοι οὐκ ἦσαν ἄξιοι·

8. τοτε λεγει τοις δουλοις αυτου ο μεν γαμος ετοιμος εστιν οι δε κεκλημενοι ουκ ησαν αξιοι 8. tote legei tois doυlois aυtoυ o men gamos etoimos estin oi de keklemenoi oυk esan aksioi

8 Then he says to his bondservants, The wedding is indeed prepared, but those who have been invited were not worthy.

8. Then saith he to his servants, The wedding is ready, but they which were bidden were not worthy.

8. Da sprach er zu seinen Knechten: Die Hochzeit ist zwar bereit, aber die Gäste waren's nicht wert.

8. Entónces dice a sus siervos: Las bodas a la verdad están aparejadas; mas los que eran llamados, no eran dignos.

8 Тогда говорит он рабам своим: брачный пир готов, а званые не были достойны;

9 Menkää siis teiden risteyksiin ja kutsukaa häihin, keitä tapaatte.'

9 Menkää siis teitten risteyksiin ja kutsukaa häihin ketkä vain tapaatte.

9. Menkäät siis teiden haaroihin, ja kaikki, jotka te löydätte, kutsukaat häihin.

9. Mengät sijs teiden haaroin ja caicki jotca te löydätte cudzucat häihin.

9. Menget sis tieden haaroin/ ia caiki iotca te leudhette/ cutzucat häihin. (Menkäät siis teiden haaroihin/ ja kaikki jotka te löydätte/ kutsukaat häihin.)

9. πορεύεσθε οὖν ἐπὶ τὰς διεξόδους τῶν ὁδῶν, καὶ ὅσους ἐὰν εὕρητε καλέσατε εἰς τοὺς γάμους.

9. πορευεσθε ουν επι τας διεξοδους των οδων και οσους αν ευρητε καλεσατε εις τους γαμους 9. poreυesthe oυn epi tas dieksodoυs ton odon kai osoυs an eυrete kalesate eis toυs gamoυs

9 Therefore, travel° on the thoroughfares of the roads, and as many as you° may find, invite° to the marriage-feast.

9. Go ye therefore into the highways, and as many as ye shall find, bid to the marriage.

9. Darum gehet hin auf die Straßen und ladet zur Hochzeit, wen ihr findet.

9. Id pues a las salidas de los caminos, y llamád a las bodas a cuantos hallareis.

9 итак пойдите на распутия и всех, кого найдете, зовите на брачный пир.

10 Ja palvelijat menivät ulos teille ja kokosivat kaikki, keitä vain tapasivat, sekä pahat että hyvät, ja häähuone tuli täyteen pöytävieraita.

10 Niin nämä palvelijat menivät ulos teille ja kokosivat kaikki, jotka vain tapasivat, sekä pahat että hyvät, ja häähuone täyttyi pöytävieraista.

10. Ja palveliat menivät ulos teille, ja kokosivat kaikki, jotka he löysivät, pahat ja hyvät; ja häähuone täytettiin vieraista.

10. Ja hänen palwelians menit teille ja cocoisit caicki cuin he löysit pahat ja hywät ja häähuone täytettin wierahista.

10. Ja henen paluelians tieden päle wlgosmenit/ cocosit caiki quin he leusit/ Pahat ia Hyuet/ ia Häähone teutettin werahista. (Ja hänen palwelijansa teiden päälle ulosmenit/ kokosit kaikki kuin he löysit/ Pahat ja hywät/ ja häähuone täytettiin wierahista.)

10. καὶ ἐξελθόντες οἱ δοῦλοι ἐκεῖνοι εἰς τὰς ὁδοὺς συνήγαγον πάντας ὅσους εὗρον, πονηρούς τε καὶ ἀγαθούς· καὶ ἐπλήσθη ὁ γάμος ἀνακειμένων.

10. και εξελθοντες οι δουλοι εκεινοι εις τας οδους συνηγαγον παντας οσους ευρον πονηρους τε και αγαθους και επλησθη ο γαμος ανακειμενων 10. kai ekselthontes oi doυloi ekeinoi eis tas odoυs sυnegagon pantas osoυs eυron poneroυs te kai agathoυs kai eplesthe o gamos anakeimenon

10 And those bondservants, having gone out into the roads, gathered together all things, as many (people) as they found, both evil and good and the wedding was filled (with people) reclining (at the table).

10. So those servants went out into the highways, and gathered together all as many as they found, both bad and good: and the wedding was furnished with guests.

10. Und die Knechte gingen aus auf die Straßen und brachten zusammen, wen sie fanden, Böse und Gute; und die Tische wurden alle voll.

10. Y saliendo los siervos por los caminos, juntaron todos los que hallaron, juntamente malos y buenos; y las bodas fueron llenas de convidados.

10 И рабы те, выйдя на дороги, собрали всех, кого только нашли, и злых и добрых; и брачныйпир наполнился возлежащими.

11 Mutta kun kuningas meni katsomaan pöytävieraita, näki hän siellä miehen, joka ei ollut puettu häävaatteisiin.

11 Mutta tullessaan sisään katsomaan pöytävieraita, kuningas näki siellä miehen, joka ei ollut pukeutunut häävaatteisiin.

11. Niin kuningas meni katsomaan vieraita, ja näki siellä yhden ihmisen, joka ei ollut vaatetettu häävaatteilla.

11. Nijn Cuningas meni cadzoman wieraitans. Cosca hän näki siellä yhden ihmisen joca ei ollut waatetettu hääwaatteilla.

11. Nin Kuningas siselkeui catzoman werahitans/ Coska hen näki sielle yhden Inhimisen ei watetun hääwattella. (Niin kuningas sisälle käwi katsomaan wierahintansa/ Koska hän näki siellä yhden ihmisen ei waatetun hääwaatteella.)

11. εἰσελθὼν δὲ ὁ βασιλεὺς θεάσασθαι τοὺς ἀνακειμένους εἶδεν ἐκεῖ ἄνθρωπον οὐκ ἐνδεδυμένον ἔνδυμα γάμου·

11. εισελθων δε ο βασιλευς θεασασθαι τους ανακειμενους ειδεν εκει ανθρωπον ουκ ενδεδυμενον ενδυμα γαμου 11. eiselthon de o βasileυs theasasthai toυs anakeimenoυs eiden ekei anthropon oυk endedυmenon endυma gamoυ

11 But (after) the king entered to look at those reclining (at the table), he saw a man there who did not clothe himself in wedding attire;

11. And when the king came in to see the guests, he saw there a man which had not on a wedding garment:

11. Da ging der König hinein, die Gäste zu besehen, und sah allda einen Menschen, der hatte kein hochzeitlich Kleid an;

11. Y entró el rey para ver los convidados, y vió allí un hombre no vestido de vestido de boda.

11 Царь, войдя посмотреть возлежащих, увидел там человека, одетого не в брачную одежду,

12 Ja hän sanoi hänelle: 'Ystävä, kuinka sinä olet tullut tänne sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita?' Mutta hän jäi sanattomaksi.

12 Niin hän sanoi tälle: Ystävä, kuinka olet tullut tänne sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita? Mutta tämä jäi sanattomaksi.

12. Niin hän sanoi hänelle: ystäväni, kuinkas tänne tulit, ja ei sinulla ole häävaatteita? Mutta hän vaikeni.

12. Ja hän sanoi hänelle: ystäwän cuingas tänne tulit ja ei sinulla ole hääwaatteita? Nijn hän waickeni.

12. Ja hen sanoi henelle/ Ysteuen/ quingas tehen siseltulit/ ia ei sinulla ole * Hääwatet? Nin hen waickeni. (Ja hän sanoi hänelle/ Ystäwän/ kuinkas tähän sisälle tulit/ ja ei sinulla ole hääwaatteet? Niin hän waikeni.)

12. καὶ λέγει αὐτῷ· ἑταῖρε, πῶς εἰσῆλθες ὧδε μὴ ἔχων ἔνδυμα γάμου; ὁ δὲ ἐφιμώθη.

12. και λεγει αυτω εταιρε πως εισηλθες ωδε μη εχων ενδυμα γαμου ο δε εφιμωθη 12. kai legei aυto etaire pos eiselthes ode me echon endυma gamoυ o de efimothe

12 and he says to him, Comrade, how did you enter here not having (on your) wedding attire? Now he was dumbfounded.

12. And he saith unto him, Friend, how camest thou in hither not having a wedding garment? And he was speechless.

12. und er sprach zu ihm: Freund, wie bist du hereingekommen und hast doch kein hochzeitlich Kleid an? Er aber verstummte.

12. Y le díjo: Amigo, ¿cómo entraste acá no teniendo vestido de boda? Y a él se le cerró la boca.

12 и говорит ему: друг! как ты вошел сюда не в брачной одежде? Он же молчал.

13 Silloin kuningas sanoi palvelijoille: 'Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkää hänet ulos pimeyteen'. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.

13 Silloin kuningas sanoi palvelijoille: Sitokaa hänen jalkansa ja kätensä, ja (ottakaa ja) heittäkää hänet ulos äärimmäiseen pimeään. Siellä on itku ja hammasten kiristys.

13. Silloin sanoi kuningas palvelioille: sitokaat hänen kätensä ja jalkansa, ottakaat ja heittäkäät häntä ulkoiseen pimeyteen; siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.

13. Silloin sanoi Cuningas palwelioillen: sitocat hänen kätens ja jalcans ottacat ja heittäkät händä ulcoiseen pimeyteen siellä pitä oleman itcu ja hammasten kiristys.

13. Silloin sanoi Kuningas paluelioillen/ Sitocat henen kätens ia ialcans/ ia heiteket hende sihen wlcoisehen pimeydeen/ Sielle pite oleman idku/ ia hambain kiristus. (Silloin sanoi kuningas palwelijoillensa/ Sitokaat hänen kätensä ja jalkansa ja heittäkäät häntä siihen ulkoisehen pimeyteen/ Siellä pitää oleman itku/ ja hampain kiristys.)

13. τότε εἶπεν ὁ βασιλεὺς τοῖς διακόνοις· δήσαντες αὐτοῦ πόδας καὶ χεῖρας ἄρατε αὐτὸν καὶ ἐκβάλετε εἰς τὸ σκότος τὸ ἐξώτερον· ἐκεῖ ἔσται ὁ κλαυθμὸς καὶ ὁ βρυγμὸς τῶν ὀδόντων.

13. τοτε ειπεν ο βασιλευς τοις διακονοις δησαντες αυτου ποδας και χειρας αρατε αυτον και εκβαλετε εις το σκοτος το εξωτερον εκει εσται ο κλαυθμος και ο βρυγμος των οδοντων 13. tote eipen o βasileυs tois diakonois desantes aυtoυ podas kai cheiras arate aυton kai ekβalete eis to skotos to eksoteron ekei estai o klaυthmos kai o βrυgmos ton odonton

13 Then the king said to the servants, (After) you (have) bound him hand and foot, take° him away and cast° (him) out into the outer darkness– the weeping and the gnashing of teeth will be there.

13. Then said the king to the servants, Bind him hand and foot, and take him away, and cast him into outer darkness; there shall be weeping and gnashing of teeth.

13. Da sprach der König zu seinen Dienern: Bindet ihm Hände und Füße und werfet ihn in die Finsternis hinaus! da wird sein Heulen und Zähneklappen.

13. Entónces el rey dijo a los que servían: Atado de piés y de manos, tomádle, y echádle en las tinieblas de afuera: allí será el lloro, y el crujir de dientes.

13 Тогда сказал царь слугам: связав ему руки и ноги, возьмите его и бросьте во тьму внешнюю;там будет плач и скрежет зубов;

14 Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut."

14 Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut."

14. Sillä monta on kutsuttu, mutta harvat ovat valitut.

14. Sillä monda on cudzuttu mutta harwat owat walitut.

14. Sille että monda ouat cutzutut mutta haruat wlgoswalittut. (Sillä että monta owat kutsutut mutta harwat uloswalitut.)

14. πολλοὶ γάρ εἰσι κλητοὶ, ὀλίγοι δὲ ἐκλεκτοί.

14. πολλοι γαρ εισιν κλητοι ολιγοι δε εκλεκτοι 14. polloi gar eisin kletoi oligoi de eklektoi

14 For* many are invited, but few (are) chosen. {Mar 12:13-17 & Mat 22:15-22 & Luk 20:20-26 Courtyard of the Temple, Tues.}

14. For many are called, but few are chosen.

14. Denn viele sind berufen, aber wenige sind auserwählt.

14. Porque muchos son llamados; mas pocos escogidos.

14 ибо много званых, а мало избранных.

15 Silloin fariseukset menivät ja neuvottelivat, kuinka saisivat hänet sanoissa solmituksi.

15 Silloin fariseukset menivät ja neuvottelivat, kuinka saisivat Hänet sanoista ansaan.

15. Silloin Pharisealaiset menivät pitämään neuvoa, kuinka he hänen sanoissa solmeaisivat.

15. Silloin Phariseuxet menit pitämän neuwo cuinga he hänen sanoisa solmeisit.

15. Silloin Phariseuset poismenit/ neuuo pitämen quinga he solmeaisit henen puheesa. (Silloin phariseukset pois menit/ neuwoa pitämään kuinka he solmisiwat hänen puheessa.)

15. Τότε πορευθέντες οἱ Φαρισαῖοι συμβούλιον ἔλαβον ὅπως αὐτὸν παγιδεύσωσιν ἐν λόγῳ.

15. τοτε πορευθεντες οι φαρισαιοι συμβουλιον ελαβον οπως αυτον παγιδευσωσιν εν λογω 15. tote poreυthentes oi farisaioi sυmβoυlion elaβon opos aυton pagideυsosin en logo

15 Then the Pharisees traveled (away) and took a council (on) how they might ensnare him in (his) speech.

15. Then went the Pharisees, and took counsel how they might entangle him in his talk.

15. Da gingen die Pharisäer hin und hielten einen Rat, wie sie ihn fingen in seiner Rede.

15. Entónces idos los Fariseos, consultaron como le tomarían en alguna palabra.

15 Тогда фарисеи пошли и совещались, как бы уловить Его в словах.

16 Ja he lähettivät hänen luoksensa opetuslapsensa herodilaisten kanssa sanomaan: "Opettaja, me tiedämme, että sinä olet totinen ja opetat Jumalan tietä totuudessa, kenestäkään välittämättä, sillä sinä et katso henkilöön.

16 He lähettivät Hänen luokseen opetuslapsiaan herodilaisten kanssa *ja sanoivat*: "Opettaja, tiedämme, että olet totuullinen ja opetat Jumalan tietä totuudessa, etkä välitä kenestäkään, sillä et katso ihmisten muotoon."

16. Ja he lähettivät hänen tykönsä opetuslapsensa Herodilaisten kanssa, sanoen: Mestari, me tiedämme sinun totiseksi, ja sinä opetat Jumalan tien totuudessa, et myös tottele ketään; sillä et sinä katso ihmisten muotoa.

16. Ja he lähetit hänen tygöns heidän Opetuslapsens Herodianein cansa sanoden: Mestari me tiedämme sinun totisexi ja sinä opetat Jumalan tien totudes et myös tottele ketän sillä et sinä cadzo ihmisten muoto.

16. Ja he lehetit henelle Opetuslapsens Herodianein cansa sanoden/ Mestari/ me tiedhem/ että sine olet totinen/ ia sine Jumalan tijen opetat totudhes/ etke sine ketän tottele/ Sille ettet sine catzo Inhimisten moodhon ielken. (Ja he lähetit hänelle opetuslapsensa Herodianein kanssa sanoen/ Mestari/ me tiedämme/ että sinä olet totinen/ ja sinä Jumalan tien opetat totuudessa/ etkä sinä ketään tottele/ Sillä ettet sinä katso ihmisten muodon jälkeen.)

16. καὶ ἀποστέλλουσιν αὐτῷ τοὺς μαθητὰς αὐτῶν μετὰ τῶν Ἡρῳδιανῶν λέγοντες· Διδάσκαλε, οἴδαμεν ὅτι ἀληθὴς εἶ καὶ τὴν ὁδὸν τοῦ Θεοῦ ἐν ἀληθείᾳ διδάσκεις, καὶ οὐ μέλει σοι περὶ οὐδενός· οὐ γὰρ βλέπεις εἰς πρόσωπον ἀνθρώπου·

16. και αποστελλουσιν αυτω τους μαθητας αυτων μετα των ηρωδιανων λεγοντες διδασκαλε οιδαμεν οτι αληθης ει και την οδον του θεου εν αληθεια διδασκεις και ου μελει σοι περι ουδενος ου γαρ βλεπεις εις προσωπον ανθρωπων 16. kai apostelloυsin aυto toυs mathetas aυton meta ton erodianon legontes didaskale oidamen oti alethes ei kai ten odon toυ theoυ en aletheia didaskeis kai oυ melei soi peri oυdenos oυ gar βlepeis eis prosopon anthropon

16 And they send their disciples to him, with the Herodians, saying, Teacher, we know that you are true and teach the way of God in truth, and do not care concerning anyone(’s appearance); for* you do not look at (the) countenance of men.

16. And they sent out unto him their disciples with the Herodians, saying, Master, we know that thou art true, and teachest the way of God in truth, neither carest thou for any man: for thou regardest not the person of men.

16. Und sandten zu ihm ihre Jünger samt des Herodes Dienern. Und sie sprachen: Meister, wir wissen, daß du wahrhaftig bist und lehrst den Weg Gottes recht und du fragst nach niemand; denn du achtest nicht das Ansehen der Menschen.

16. Y envían a él sus discípulos, con los de Heródes, diciendo: Maestro, sabemos que eres amador de verdad, y que enseñas con verdad el camino de Dios; y que no te cuidas de nadie; porque no tienes acepción de persona de hombres:

16 И посылают к Нему учеников своих с иродианами, говоря: Учитель! мы знаем, что Ты справедлив, и истинно пути Божию учишь, и не заботишься об угождении кому-либо, ибо не смотришь ни на какое лице;

17 Sano siis meille: miten arvelet? Onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei?"

17 Sano siis meille, mitä arvelet: onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei?"

17. Sano siis meille, kuinkas luulet: sopiiko keisarille antaa veroa taikka ei?

17. Sano sijs meille cuingas luulet? sopico Keisarille anda wero taicka ei?

17. Sano sis meille quingas lulet? Sopico Keisarin anda wero taicka ei? (Sano siis meille kuinkas luulet? Sopiiko keisarille antaa weroa taikka ei?)

17. εἰπὲ οὖν ἡμῖν, τί σοι δοκεῖ; ἔξεστι δοῦναι κῆνσον Καίσαρι ἢ οὔ·

17. ειπε ουν ημιν τι σοι δοκει εξεστιν δουναι κηνσον καισαρι η ου 17. eipe oυn emin ti soi dokei eksestin doυnai kenson kaisari e oυ

17 Therefore tell us, What do you think? Is it legal to give tribute to Caesar or not?

17. Tell us therefore, What thinkest thou? Is it lawful to give tribute unto Caesar, or not?

17. Darum sage uns, was dünkt dich: Ist's recht, daß man dem Kaiser den Zins gebe, oder nicht?

17. Dínos pues, ¿qué te parece? ¿Es lícito dar tributo a César, o no?

17 итак скажи нам: как Тебе кажется? позволительно ли давать подать кесарю, или нет?

18 Mutta Jeesus ymmärsi heidän pahuutensa ja sanoi: "Miksi kiusaatte minua, te ulkokullatut?

18 Ymmärtäen heidän pahuutensa Jeesus sanoi: "Miksi kiusaatte minua, tekopyhät?

18. Mutta kuin Jeesus ymmärsi heidän pahuutensa, sanoi hän: mitä te ulkokullatut kiusaatte minua?

18. Cosca Jesus ymmärsi heidän pahudens sanoi hän: mitä te ulcocullatut kiusatta minua? Osottacat minulle weromynti.

18. Coska nyt Iesus ymmersi heiden pahudhens/ sanoi hen/ Mite te kiusat minua wlkocullatut? Osottacat minulle Weromynti. (Koska nyt Jesus ymmärsi heidän pahuutensa/ sanoi hän/ Mitä te kiusaat minua ulkokullatut? Osoittakaat minulle weromynti.)

18. γνοὺς δὲ ὁ Ἰησοῦς τὴν πονηρίαν αὐτῶν εἶπε· Τί με πειράζετε, ὑποκριταί;

18. γνους δε ο ιησους την πονηριαν αυτων ειπεν τι με πειραζετε υποκριται 18. gnoυs de o iesoυs ten ponerian aυton eipen ti me peirazete υpokritai

18 But Jesus, having known their wickedness, said, Why are you° testing me, (you°) hypocrites?

18. But Jesus perceived their wickedness, and said, Why tempt ye me, ye hypocrites

18. Da nun Jesus merkte ihre Schalkheit, sprach er: Ihr Heuchler, was versucht ihr mich?

18. Mas Jesús, entendida su malicia, les dice: ¿Por qué me tentáis, hipócritas?

18 Но Иисус, видя лукавство их, сказал: что искушаете Меня, лицемеры?

19 Näyttäkää minulle veroraha." Niin he toivat hänelle denarin.

19 Näyttäkää minulle veroraha.” He ojensivat Hänelle denarin.

19. Osoittakaat minulle veroraha. Niin he antoivat hänelle verorahan.

19. Nijn he annoit hänelle werorahan.

19. Nin he annoit henelle werorahan. (Niin he annoit hänelle werorahan.)

19. ἐπιδείξατέ μοι τὸ νόμισμα τοῦ κήνσου. οἱ δὲ προσήνεγκαν αὐτῷ δηνάριον.

19. επιδειξατε μοι το νομισμα του κηνσου οι δε προσηνεγκαν αυτω δηναριον 19. epideiksate moi to nomisma toυ kensoυ oi de prosenegkan aυto denarion

19 Show° me the tribute coin. Now they brought to him a denarius.

19. Shew me the tribute money. And they brought unto him a penny.

19. Weiset mir die Zinsmünze! Und sie reichten ihm einen Groschen dar.

19. Mostrádme la moneda del tributo. Y ellos le presentaron un denario.

19 покажите Мне монету, которою платится подать. Они принесли Ему динарий.

20 Hän sanoi heille: "Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?"

20 Hän sanoi heille: "Kenen tämä kuva ja päällekirjoitus on?"

20. Ja hän sanoi heille: kenenkä on tämä kuva ja päällekirjoitus?

20. Ja hän sanoi heille: Kenengä on tämä cuwa ja päällekirjoitus? He sanoit: hänelle Keisarin.

20. Ja hen sanoi heille/ Kenenge on täme cuua/ ia pälekirioitus? (Ja hän sanoi heille/ Kenenkä on tämä kuwa/ ja päällekirjoitus?)

20. καὶ λέγει αὐτοῖς· Τίνος ἡ εἰκὼν αὕτη καὶ ἡ ἐπιγραφή;

20. και λεγει αυτοις τινος η εικων αυτη και η επιγραφη 20. kai legei aυtois tinos e eikon aυte kai e epigrafe

20 And he says to them, Whose (face) is this image and inscription?

20. And he saith unto them, Whose is this image and superscription

20. Und er sprach zu ihnen: Wes ist das Bild und die Überschrift?

20. Entónces les dice: ¿Cúya es esta figura, y lo que está encima escrito?

20 И говорит им: чье это изображение и надпись?

21 He vastasivat: "Keisarin". Silloin hän sanoi heille: "Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on".

21 He vastasivat (Hänelle): ”Keisarin." Silloin Hän sanoi heille: "Antakaa siis keisarin oma keisarille ja Jumalan oma Jumalalle."

21. He sanoivat hänelle: keisarin. Niin hän sanoi heille: antakaat keisarille, mitkä keisarin ovat, ja Jumalalle, mitkä Jumalan ovat.

21. Nijn hän sanoi heille: Andacat Keisarille cuin Keisarin owat ja Jumalalle cuin Jumalan owat.

21. He sanoit henelle/ Keisarin. Nin sanoi hen heille/ Andacat sis ne Keisarin iotca Keisarin ouat/ ia ne Jumalan iotca Jumalan ouat. (He sanoit hänelle/ Keisarin. Niin sanoi hän heille/ Antakaat siis ne keisarin jotka keisarin owat/ ja ne Jumalan jotka Jumalan owat.)

21. λέγουσιν αὐτῷ· Καίσαρος· τότε λέγει αὐτοῖς· Ἀπόδοτε οὖν τὰ Καίσαρος Καίσαρι καὶ τὰ τοῦ Θεοῦ τῷ Θεῷ.

21. λεγουσιν αυτω καισαρος τοτε λεγει αυτοις αποδοτε ουν τα καισαρος καισαρι και τα του θεου τω θεω 21. legoυsin aυto kaisaros tote legei aυtois apodote oυn ta kaisaros kaisari kai ta toυ theoυ to theo

21 They say to him, Caesar’s. Then he says to them, Therefore give° to Caesar, the things (which are) Caesar’s, and to God, the things (which are) God’s.

21. They say unto him, Caesar's. Then saith he unto them, Render therefore unto Caesar the things which are Caesar's; and unto God the things that are God's.

21. Sie sprachen zu ihm: Des Kaisers. Da sprach er zu ihnen: So gebet dem Kaiser, was des Kaisers ist, und Gott, was Gottes ist!

21. Ellos le dicen: De César. Y les dice: Pagád, pues, a César lo que es de César, y a Dios, lo que es de Dios.

21 Говорят Ему: кесаревы. Тогда говорит им: итак отдавайте кесарево кесарю, а Божие Богу.

22 Kun he sen kuulivat, ihmettelivät he ja jättivät hänet ja menivät pois.

22 Sen kuullessaan, he ihmettelivät. Niin he jättivät Hänet ja menivät pois.

22. Ja kuin he nämät kuulivat, ihmettelivät he, ja luopuivat hänestä, ja menivät pois.

22. Ja cosca he nämät cuulit ihmettelit he ja luowuit hänestä ja menit pois.

22. Ja quin he neme cwlit/ imehtelit he/ ia lowuit heneste ia poismenit. (Ja kuin he nämä kuulit/ ihmettelit he/ ja luowuit hänestä ja pois menit.)

22. καὶ ἀκούσαντες ἐθαύμασαν, καὶ ἀφέντες αὐτὸν ἀπῆλθον.

22. και ακουσαντες εθαυμασαν και αφεντες αυτον απηλθον 22. kai akoυsantes ethaυmasan kai afentes aυton apelthon

22 And having heard (it), they marveled. And they went away, having left him. {Mar 12:18-27 & Mat 22:23-33 & Luk 20:27-39.}

22. When they had heard these words, they marvelled, and left him, and went their way.

22. Da sie das hörten, verwunderten sie sich und ließen ihn und gingen davon.

22. Y oyendo esto se maravillaron, y dejáronle, y se fueron.

22 Услышав это, они удивились и, оставив Его, ушли.

23 Sinä päivänä tuli hänen luoksensa saddukeuksia, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ja he kysyivät häneltä

23 Sinä päivänä Hänen luoksensa tuli saddukeuksia, jotka sanoivat, ettei ylösnousemusta ole, ja he kysyivät Häneltä

23. Sinä päivänä tulivat Saddukealaiset hänen tykönsä, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole, ja kysyivät häneltä,

23. Sinä päiwänä tulit Saduceuxet hänen tygöns jotca ei sano olewan ylösnousemusta ja kysyit hänelle sanoden:

23. Sine peiuenä keuit ne Sadduceuset henen tygens/ iotca sanouat/ ei oleuan ylesnousemista/ Ja kysyit henelle sanoden/ (Sinä päiwänä käwit ne saddukeukset hänen tykönsä/ jotka sanowat/ ei olewan ylösnousemista/ Ja kysyit häneltä sanoen/)

23. Ἐν ἐκείνῃ τῇ ἡμέρᾳ προσῆλθον αὐτῷ Σαδδουκαῖοι, οἱ λέγοντες μὴ εἶναι ἀνάστασιν, καὶ ἐπηρώτησαν αὐτὸν

23. εν εκεινη τη ημερα προσηλθον αυτω σαδδουκαιοι οι λεγοντες μη ειναι αναστασιν και επηρωτησαν αυτον 23. en ekeine te emera proselthon aυto saddoυkaioi oi legontes me einai anastasin kai eperotesan aυton

23 (The) Sadducees came to him in that day, those who are saying that there is no resurrection, and they asked him,

23. The same day came to him the Sadducees, which say that there is no resurrection, and asked him,

23. An dem Tage traten zu ihm die Sadduzäer, die da halten, es sei kein Auferstehen, und fragten ihn

23. Aquel día llegaron a él los Saduceos, que dicen no haber resurrección, y le preguntaron,

23 В тот день приступили к Нему саддукеи, которые говорят, что нет воскресения, и спросили Его:

24 sanoen: "Opettaja, Mooses on sanonut: 'Jos joku kuolee lapsetonna, niin hänen veljensä naikoon hänen vaimonsa ja herättäköön siemenen veljelleen'.

24 sanoen: "Opettaja, Mooses sanoi: Jos joku kuolee lapsetonna," veljensä menköön naimisiin hänen vaimonsa kanssa ja hankkikoon jälkeläisen* veljelleen.

24. Sanoen: Mestari! Moses sanoi: jos joku kuolee lapsetoinna, niin hänen veljensä pitää naiman hänen emäntänsä ja herättämän veljellensä siemenen.

24. Mestari Moses sanoi: jos jocu cuole lapsitoin nijn hänen weljens pitä hänen emändäns naiman ja herättämän weljens siemenen.

24. Mestari/ Moses sanoi/ Jos ioku coole lapsitoin/ nin pite henen weliens henen emändens naiman/ ia ylesherättemen henen weliens siemenen. (Mestari/ Moses sanoi/ Jos joku kuolee lapsetoin/ niin pitää hänen weljensä hänen emäntänsä naiman/ ja ylösherättämään hänen weljensä siemenen.)

24. λέγοντες· Διδάσκαλε, Μωσῆς εἶπεν, ἐάν τις ἀποθάνῃ μὴ ἔχων τέκνα, ἐπιγαμβρεύσει ὁ ἀδελφὸς αὐτοῦ τὴν γυναῖκα αὐτοῦ καὶ ἀναστήσει σπέρμα τῷ ἀδελφῷ αὐτοῦ.

24. λεγοντες διδασκαλε μωσης ειπεν εαν τις αποθανη μη εχων τεκνα επιγαμβρευσει ο αδελφος αυτου την γυναικα αυτου και αναστησει σπερμα τω αδελφω αυτου 24. legontes didaskale moses eipen ean tis apothane me echon tekna epigamβreυsei o adelfos aυtoυ ten gυnaika aυtoυ kai anastesei sperma to adelfo aυtoυ

24 saying, Teacher, Moses said, If anyone dies, having no children, his brother will marry his wife and will be raising* up seed to his brother. {Deu 25:5}

24. Saying, Master, Moses said, If a man die, having no children, his brother shall marry his wife, and raise up seed unto his brother.

24. und sprachen: Meister, Mose hat gesagt: So einer stirbt und hat nicht Kinder, so soll sein Bruder sein Weib freien und seinem Bruder Samen erwecken.

24. Diciendo: Maestro, Moisés dijo: Si alguno muriere sin hijos, su hermano se case con su mujer, y despertará simiente a su hermano.

24 Учитель! Моисей сказал: если кто умрет, не имея детей, то брат его пусть возьмет за себя жену его и восстановит семя брату своему;

25 Keskuudessamme oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon ja kuoli; ja koska hänellä ei ollut jälkeläistä, jätti hän vaimonsa veljelleen.

25 Keskellämme oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen meni naimisiin ja kuoli. Kun hänellä ei ollut jälkeläistä, hän jätti vaimonsa veljelleen.

25. Niin oli meidän seassamme seitsemän veljestä, ja kuin ensimäinen nai, niin se kuoli. Ja ettei hänellä ollut siementä, jätti hän emäntänsä veljellensä.

25. Nijn olit meidän seasam seidzemen weljestä cosca ensimäinen nai nijn se cuoli. Ja ettei hänellä ollut siemendä jätti hän emändäns weljellens.

25. Nin olit meiden tykenem seitzemen weliestä/ Ensimeinen quin naij/ se cooli. Ja etteike henelle ollut siemend/ ietti hen emendens weliellens. (Niin olit meidän tykönämme seitsemän weljestä/ Ensimmäinen kuin nai/ se kuoli. Ja ettei hänellä ollut siementä/ jätti hän emäntänsä weljellensä.)

25. ἦσαν δὲ παρ’ ἡμῖν ἑπτὰ ἀδελφοί· καὶ ὁ πρῶτος γαμήσας ἐτελεύτησε, καὶ μὴ ἔχων σπέρμα ἀφῆκε τὴν γυναῖκα αὐτοῦ τῷ ἀδελφῷ αὐτοῦ·

25. ησαν δε παρ ημιν επτα αδελφοι και ο πρωτος γαμησας ετελευτησεν και μη εχων σπερμα αφηκεν την γυναικα αυτου τω αδελφω αυτου 25. esan de par emin epta adelfoi kai o protos gamesas eteleυtesen kai me echon sperma afeken ten gυnaika aυtoυ to adelfo aυtoυ

25 Now seven brethren were with us, and the first having married, (but after) he died*, his wife had no seed left to his brother;

25. Now there were with us seven brethren: and the first, when he had married a wife, deceased, and, having no issue, left his wife unto his brother:

25. Nun sind bei uns gewesen sieben Brüder. Der erste freite und starb; und dieweil er nicht Samen hatte, ließ er sein Weib seinem Bruder;

25. Fueron, pues, entre nosotros siete hermanos; y el primero tomó mujer, y murió; y no teniendo generación, dejó su mujer a su hermano.

25 было у нас семь братьев; первый, женившись, умер и, не имея детей, оставил жену свою брату своему;

26 Niin myös toinen ja kolmas, ja samoin kaikki seitsemän.

26 Samoin toinen ja kolmas — seitsemänteen asti.

26. Niin myös toinen ja kolmas, hamaan seitsemänteen asti.

26. Nijn myös toinen ja colmas haman seidzemenden asti.

26. Samalmodolla se toinen ia colmas haman seitzemenden asti. (Samalla muodolla se toinen ja kolmas hamaan seitsemänteen asti.)

26. ὁμοίως καὶ ὁ δεύτερος καὶ ὁ τρίτος, ἕως τῶν ἑπτά.

26. ομοιως και ο δευτερος και ο τριτος εως των επτα 26. omoios kai o deυteros kai o tritos eos ton epta

26 likewise also the second and the third, until the seventh.

26. Likewise the second also, and the third, unto the seventh.

26. desgleichen der andere und der dritte bis an den siebenten.

26. De la misma manera también el segundo, y el tercero, hasta los siete.

26 подобно и второй, и третий, даже до седьмого;

27 Viimeiseksi kaikista kuoli vaimo.

27 Viimeisenä kaikista vaimokin* kuoli.

27. Mutta kaikkein viimein kuoli myös se vaimo.

27. Mutta caickein wijmein cuoli se waimo. Kenengä emännän sijs nijstä seizemest pitä hänen ylösnousemises oleman?

27. Mutta caikein wijmen cooli mös se waimo. Kenenge sis nijste seitzemest emäne' henen oleman pite ylesnousemises? (Mutta kaikkein wiimein kuoli myös se waimo. Kenenkä siis niistä seitsemästä emännän hänen oleman pitää ylösnousemisessa?)

27. ὕστερον δὲ πάντων ἀπέθανε καὶ ἡ γυνή.

27. υστερον δε παντων απεθανεν και η γυνη 27. υsteron de panton apethanen kai e gυne

27 But after (them) all, the woman also died.

27. And last of all the woman died also.

27. Zuletzt nach allen starb auch das Weib.

27. Y después de todos murió también la mujer.

27 после же всех умерла и жена;

28 Kenen vaimo noista seitsemästä hän siis ylösnousemuksessa on oleva? Sillä kaikkien vaimona hän on ollut."

28 Kenen vaimo noista seitsemästä hän siis ylösnousemuksessa on oleva, sillä hän oli kaikilla?"

28. Kenenkä emännän siis näistä seitsemästä pitää hänen ylösnousemisessa oleman? Sillä kaikki ovat häntä pitäneet.

28. Sillä jocainen piti händä.

28. Sille että iocainen hende piti. (Sillä että jokainen häntä piti.)

28. ἐν τῇ οὖν ἀναστάσει τίνος τῶν ἑπτὰ ἔσται ἡ γυνή; πάντες γὰρ ἔσχον αὐτήν.

28. εν τη ουν αναστασει τινος των επτα εσται γυνη παντες γαρ εσχον αυτην 28. en te oυn anastasei tinos ton epta estai gυne pantes gar eschon aυten

28 Therefore, whose wife will she be of the seven in the resurrection? For* they all had her (as a wife).

28. Therefore in the resurrection whose wife shall she be of the seven? for they all had her.

28. Nun in der Auferstehung, wes Weib wird sie sein unter den sieben? Sie haben sie ja alle gehabt.

28. En la resurrección, pues, ¿cúya de los siete será la mujer? porque todos la tuvieron.

28 итак, в воскресении, которого из семи будет она женою? ибо все имели ее.

29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.

29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Te eksytte, kun ette tunne Kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.

29. Niin Jesus vastaten sanoi heille: te eksytte ja ette tiedä Raamatuita, eikä Jumalan voimaa.

29. Nijn Jesus wastaten sanoi heille: te exytte ja et te ymmärrä Ramatuita eikä Jumalan woima.

29. Nin Iesus wastaden/ sanoi heille/ Te exytte ia ette te ymmerde ramatuita/ eikä Jumalan awua. (Niin Jesus wastaten/ sanoi heille/ Te eksytte ja ette te ymmärrä Raamatuita/ eikä Jumalan awua.)

29. ἀποκριθεὶς δὲ ὁ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτοῖς· Πλανᾶσθε μὴ εἰδότες τὰς γραφὰς μηδὲ τὴν δύναμιν τοῦ Θεοῦ·

29. αποκριθεις δε ο ιησους ειπεν αυτοις πλανασθε μη ειδοτες τας γραφας μηδε την δυναμιν του θεου 29. apokritheis de o iesoυs eipen aυtois planasthe me eidotes tas grafas mede ten dυnamin toυ theoυ

29 But Jesus answered and said to them, You° are being misled, (by) not knowing the Scriptures, nor the power of God.

29. Jesus answered and said unto them, Ye do err, not knowing the scriptures, nor the power of God.

29. Jesus aber antwortete und sprach zu ihnen: Ihr irrt und wisset die Schrift nicht, noch die Kraft Gottes.

29. Entónces respondiendo Jesús, les dijo: Erráis, ignorando las escrituras, y el poder de Dios.

29 Иисус сказал им в ответ: заблуждаетесь, не зная Писаний, ни силы Божией,

30 Sillä ylösnousemuksessa ei naida eikä mennä miehelle; vaan he ovat niinkuin enkelit taivaassa.

30 Sillä ylösnousemuksessa ei oteta vaimoa eikä mennä miehelle, vaan he ovat kuin Jumalan enkelit taivaassa.

30. Sillä ylösnousemisessa ei naida eikä huolla, mutta he ovat niinkuin Jumalan enkelit taivaassa.

30. Sillä ylösnousemises ei naida eikä huolla mutta caicki owat nijncuin Jumalan Engelit Taiwas.

30. Sille ettei ylesnousemises/ eike naida eike hoolla mutta ouat ninquin Jumala' Engelit Taiuas. (Niin ettei ylösnousemisessa/ eikä naida eikä huolla mutta owat niinkuin Jumalan enkelit taiwaassa.)

30. ἐν γὰρ τῇ ἀναστάσει οὔτε γαμοῦσιν οὔτε ἐκγαμίζονται, ἀλλ’ ὡς ἄγγελοι Θεοῦ ἐν οὐρανῷ εἰσι.

30. εν γαρ τη αναστασει ουτε γαμουσιν ουτε εκγαμιζονται αλλ ως αγγελοι του θεου εν ουρανω εισιν 30. en gar te anastasei oυte gamoυsin oυte ekgamizontai all os aggeloi toυ theoυ en oυrano eisin

30 For* they neither marry, nor are betrothed in the resurrection, but are like messengers of God in heaven.

30. For in the resurrection they neither marry, nor are given in marriage, but are as the angels of God in heaven.

30. In der Auferstehung werden sie weder freien noch sich freien lassen, sondern sie sind gleichwie die Engel Gottes im Himmel.

30. Porque en la resurrección, ni se casan, ni se dan en matrimonio; mas son como los ángeles de Dios en el cielo.

30 ибо в воскресении ни женятся, ни выходят замуж, но пребывают, как Ангелы Божии на небесах.

31 Mutta mitä kuolleitten ylösnousemukseen tulee, ettekö ole lukeneet, mitä Jumala on puhunut teille, sanoen:

31 Mutta mitä tulee kuolleitten ylösnousemukseen, ettekö ole lukeneet, mitä Jumala on puhunut teille sanoen:

31. Mutta ettekö te ole lukeneet kuolleitten ylösnousemisesta, mitä teille on Jumalalta sanottu, joka sanoo:

31. Ettekö te ole lukenet cuolluitten ylösnousemisest jota teille on Jumalast sanottu joca sanoi:

31. Ettekö te ole lukenuuat coolluden ylesnousemisest/ iota teille on Jumalast sanottu/ ioca sanoi/ (Ettekö te ole lukeneet kuolleiden ylösnousemisesta/ jota teille on Jumalasta sanottu/ joka sanoi/)

31. περὶ δὲ τῆς ἀναστάσεως τῶν νεκρῶν οὐκ ἀνέγνωτε τὸ ῥηθὲν ὑμῖν ὑπὸ τοῦ Θεοῦ λέγοντος,

31. περι δε της αναστασεως των νεκρων ουκ ανεγνωτε το ρηθεν υμιν υπο του θεου λεγοντος 31. peri de tes anastaseos ton nekron oυk anegnote to rethen υmin υpo toυ theoυ legontos

31 But concerning the resurrection of the dead, did you° not read what was said to you° by God, saying,

31. But as touching the resurrection of the dead, have ye not read that which was spoken unto you by God, saying,

31. Habt ihr nicht gelesen von der Toten Auferstehung, was euch gesagt ist von Gott, der da spricht:

31. Y de la resurrección de los muertos, ¿no habéis leido lo que es dicho por Dios a vosotros, que dice:

31 А о воскресении мертвых не читали ли вы реченного вам Богом:

32 'Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'? Ei hän ole kuolleitten Jumala, vaan elävien."

32 Minä olen Aabrahamin Jumala ja lisakin Jumala ja Jaakobin Jumala.* Ei Jumala ole kuolleitten Jumala, vaan elävien."

32. Minä olen Abrahamin Jumala, ja Isaakin Jumala, ja Jakobin Jumala? Ei ole Jumala kuolleiden Jumala, mutta elävien.

32. Minä olen Abrahamin Jumala Isaachin Jumala ja Jacobin Jumala. Ei ole Jumala cuolluitten Jumala mutta eläwitten.

32. Mine olen Abrahamin Jumala/ ia Isaachin Jumala/ ia Jacobin Jumala. Ei ole Jumala coolutten Jumala mutta eleuiten. (Minä olen Abrahamin Jumala/ ja Isachin Jumala/ ja Jakobin Jumala. Ei ole Jumala kuolleitten Jumala mutta eläwien.)

32. ἐγώ εἰμι ὁ Θεὸς Ἀβραὰμ καὶ ὁ Θεὸς Ἰσαὰκ καὶ ὁ Θεὸς Ἰακώβ; οὐκ ἔστιν ὁ Θεὸς Θεὸς νεκρῶν, ἀλλὰ ζώντων.

32. εγω ειμι ο θεος αβρααμ και ο θεος ισαακ και ο θεος ιακωβ ουκ εστιν ο θεος θεος νεκρων αλλα ζωντων 32. ego eimi o theos aβraam kai o theos isaak kai o theos iakoβ oυk estin o theos theos nekron alla zonton

32 I am the God of Abraham and the God of Isaac and the God of Jacob? {Exo 3:6} God is not the God of the dead, but of the living.

32. I am the God of Abraham, and the God of Isaac, and the God of Jacob God is not the God of the dead, but of the living.

32. Ich bin der Gott Abrahams und der Gott Isaaks und der Gott Jakobs? Gott aber ist nicht ein Gott der Toten, sondern der Lebendigen.

32. Yo soy el Dios de Abraham, y el Dios de Isaac, y el Dios de Jacob? Dios no es Dios de los muertos, sino de los que viven.

32 Я Бог Авраама, и Бог Исаака, и Бог Иакова? Бог не есть Бог мертвых, но живых.

33 Ja sen kuullessaan kansa hämmästyi hänen oppiansa.

33 Sen kuullessaan kansa hämmästyi Hänen oppiaan.

33. Ja kuin kansa sen kuuli, hämmästyivät he hänen oppiansa.

33. Ja cuin Canssa sen cuuli hämmästyit he hänen oppians.

33. Ja quin Canssat sen cwlit/ hemestyit he henen opetoxestans. (Ja kuin kansat sen kuulit/ hämmästyit he hänen opetuksestansa.)

33. καὶ ἀκούσαντες οἱ ὄχλοι ἐξεπλήσσοντο ἐπὶ τῇ διδαχῇ αὐτοῦ.

33. και ακουσαντες οι οχλοι εξεπλησσοντο επι τη διδαχη αυτου 33. kai akoυsantes oi ochloi ekseplessonto epi te didache aυtoυ

33 And (after) the crowds heard it, they were being astounded over his teaching. {Mar 12:28-34 & Mat 22:34-40 & Luk 20:40.}

33. And when the multitude heard this, they were astonished at his doctrine.

33. Und da solches das Volk hörte, entsetzten sie sich über seine Lehre.

33. Y oyendo esto las multitudes estaban fuera de sí de su doctrina.

33 И, слыша, народ дивился учению Его.

34 Mutta kun fariseukset kuulivat, että hän oli tukkinut saddukeuksilta suun, kokoontuivat he yhteen;

34 Mutta kuultuaan, että Hän oli tukkinut saddukeuksilta suun, fariseukset kokoontuivat yhteen.

34. Mutta kuin Pharisealaiset sen kuulivat, että hän oli Saddukealaisten suun tukinnut, kokoontuivat he yhteen.

34. COsca Phariseuxet sen cuulit että hän oli Saduceusten suun tukinnut cocounsit he yhten.

34. Coska nyt Phariseuset cwlit että hen oli Sadduceusille suun tukinnut/ cocounsit he ychten. (Koska nyt phariseukset kuulit että hän oli saddukeuksilta suun tukinnut/ kokounsit he yhteen.)

34. Οἱ δὲ Φαρισαῖοι ἀκούσαντες ὅτι ἐφίμωσε τοὺς Σαδδουκαίους, συνήχθησαν ἐπὶ τὸ αὐτό,

34. οι δε φαρισαιοι ακουσαντες οτι εφιμωσεν τους σαδδουκαιους συνηχθησαν επι το αυτο 34. oi de farisaioi akoυsantes oti efimosen toυs saddoυkaioυs sυnechthesan epi to aυto

34 But the Pharisees, having heard that he (had) hushed the Sadducees, were gathered together on the same (ground).

34. But when the Pharisees had heard that he had put the Sadducees to silence, they were gathered together.

34. Da aber die Pharisäer hörten, wie er den Sadduzäern das Maul gestopft hatte, versammelten sie sich.

34. Estónces los Fariseos, oyendo que había cerrado la boca a los Saduceos, se juntaron a una;

34 А фарисеи, услышав, что Он привел саддукеев в молчание, собрались вместе.

35 ja eräs heistä, joka oli lainoppinut, kysyi häneltä kiusaten:

35 Ja muuan heistä, lainoppinut kysyi kiusaten Häntä (ja sanoi):

35. Ja yksi lain-opettaja heistä kysyi häneltä, kiusaten häntä, ja sanoi:

35. Ja yxi Lain opettaja heistä kysyi hänelle kiusaten händä ja sanoi:

35. Ja kysyi henelle yxi heiste/ laijn opettaia/ kiusaten hende ia sanoi/ (Ja kysyi häneltä yksi heistä/ lain opettaja/ kiusaten häntä ja sanoi/)

35. καὶ ἐπηρώτησεν εἷς ἐξ αὐτῶν, νομικὸς, πειράζων αὐτόν καὶ λέγων·

35. και επηρωτησεν εις εξ αυτων νομικος πειραζων αυτον και λεγων 35. kai eperotesen eis eks aυton nomikos peirazon aυton kai legon

35 And one out of them, a professor of the law, asked (a question), testing him and saying,

35. Then one of them, which was a lawyer, asked him a question, tempting him, and saying,

35. Und einer unter ihnen, ein Schriftgelehrter, versuchte ihn und sprach:

35. Y preguntó uno de ellos, intérprete de la ley, tentándole, y diciendo:

35 И один из них, законник, искушая Его, спросил, говоря:

36 Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?

36”Opettaja, mikä käsky laissa on suurin*?"

36. Mestari, mikä on suurin käsky laissa?

36. Mestari cuca on suurin käsky Laisa: Jesus sanoi hänelle:

36. Mestari/ cuca on swrin käsky lagisa? Sanoi henelle Iesus/ (Mestari/ kuka on suurin käsky laissa? sanoi hänelle Jesus/)

36. Διδάσκαλε, ποία ἐντολὴ μεγάλη ἐν τῷ νόμῳ;

36. διδασκαλε ποια εντολη μεγαλη εν τω νομω 36. didaskale poia entole megale en to nomo

36 Teacher, what is the great commandment in the law?

36. Master, which is the great commandment in the law?

36. Meister, welches ist das vornehmste Gebot im Gesetz?

36. Maestro, ¿cuál es el mandamiento grande en la ley?

36 Учитель! какая наибольшая заповедь в законе?

37 Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi'.

37 Jeesus sanoi hänelle: "Rakasta Herraa Jumalaasi kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi.

37. Niin Jesus sanoi hänelle: sinun pitää rakastaman Herraa sinun Jumalaas, kaikesta sydämestäs, ja kaikesta sielustas, ja kaikesta mielestäs:

37. Racasta sinun Herras Jumalatas caikesta sinun sydämestäs ja caikesta sinun sielustas ja caikesta sinun mielestäs.

37. Racasta sinun Herras Jumalas/ caikest sinun sydhemestes/ ia caikest sinun sielustas/ ia caikest sinun mielestes/ (Rakasta sinun Herraasi Jumalaasi/ kaikesta sinun sydämestäsi/ ja kaikesta sinun sielustasi/ ja kaikesta sinun mielestäsi/)

37. ὁ δὲ Ἰησοῦς ἔφη αὐτῷ· Ἀγαπήσεις Κύριον τὸν Θεόν σου ἐν ὅλῃ τῇ καρδίᾳ σου καὶ ἐν ὅλῃ τῇ ψυχῇ σου καὶ ἐν ὅλῃ τῇ διανοίᾳ σου·

37. ο δε ιησους ειπεν αυτω αγαπησεις κυριον τον θεον σου εν ολη τη καρδια σου και εν ολη τη ψυχη σου και εν ολη τη διανοια σου 37. o de iesoυs eipen aυto agapeseis kυrion ton theon soυ en ole te kardia soυ kai en ole te psυche soυ kai en ole te dianoia soυ

37 Now Jesus said to him, You will love* the Lord your God in your whole heart and in your whole soul and in your whole mind. {Deu 6:5}

37. Jesus said unto him, Thou shalt love the Lord thy God with all thy heart, and with all thy soul, and with all thy mind.

37. Jesus aber sprach zu ihm: "Du sollst lieben Gott, deinen HERRN, von ganzem Herzen, von ganzer Seele und von ganzem Gemüte."

37. Y Jesús le dijo: Amarás al Señor tu Dios de todo tu corazón, y de toda tu alma, y de toda tu mente.

37 Иисус сказал ему: возлюби Господа Бога твоего всем сердцем твоим и всею душею твоею и всем разумением твоим:

38 Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky.

38 Tämä on *ensimmäinen ja suurin* käsky.

38. Tämä on ensimäinen ja suurin käsky.

38. Tämä on suurin ja ensimäinen käsky. Toinen on tämän caltainen:

38. Teme on swrin ia ensimeinen käsky. (Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky.)

38. αὕτη ἐστὶ πρώτη καὶ μεγάλη ἐντολή.

38. αυτη εστιν πρωτη και μεγαλη εντολη 38. aυte estin prote kai megale entole

38 This is (the) first and (the) great commandment.

38. This is the first and great commandment.

38. Dies ist das vornehmste und größte Gebot.

38. Este es el primero y el grande mandamiento.

38 сия есть первая и наибольшая заповедь;

39 Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'.

39 Toinen tämän veroinen on: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.

39. Toinen on tämän kaltainen: sinun pitää rakastaman lähimmäistäs niinkuin itse sinuas.

39. Racasta sinun lähimmäistäs nijncuin idze sinuas.

39. Se toinen ombi tämen caltainen/ Racasta sinun lehimeistes ninquin itzesinus/ (Se toinen ompi tämän kaltainen/ Rakasta sinun lähimmäistäsi niinkuin itse sinuas/)

39. δευτέρα δὲ ὁμοία αὐτῇ· ἀγαπήσεις τὸν πλησίον σου ὡς σεαυτόν.

39. δευτερα δε ομοια αυτη αγαπησεις τον πλησιον σου ως σεαυτον 39. deυtera de omoia aυte agapeseis ton plesion soυ os seaυton

39 And (the) second (commandment) is similar to it, You will love* your neighbor like yourself. {Lev 19:18}

39. And the second is like unto it, Thou shalt love thy neighbour as thyself.

39. Das andere aber ist ihm gleich; Du sollst deinen Nächsten lieben wie dich selbst.

39. Y el segundo es semejante a éste: Amarás a tu prójimo como a tí mismo.

39 вторая же подобная ей: возлюби ближнего твоего, каксамого себя;

40 Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat."

40 Näissä kahdessa käskyssä riippuu koko laki ja profeetat."

40. Näissä kahdessa käskyssä kaikki laki ja prophetat riippuvat.

40. Nijsä cahdesa käskysä caicki Laki ja Prophetat rippuwat.

40. Nijse cahdesa käskys caiki Laki ia Prophetat rippuuat. (Niissä kahdessa käskyssä kaikki laki ja prophetat riippuwat.)

40. ἐν ταύταις ταῖς δυσὶν ἐντολαῖς ὅλος ὁ νόμος καὶ οἱ προφῆται κρέμανται.

40. εν ταυταις ταις δυσιν εντολαις ολος ο νομος και οι προφηται κρεμανται 40. en taυtais tais dυsin entolais olos o nomos kai oi profetai kremantai

40 In these two commandments hang the whole law and the prophets. {Mar 12:35-37 & Mat 22:41-46 & Luk 20:41-44.}

40. On these two commandments hang all the law and the prophets.

40. In diesen zwei Geboten hängt das ganze Gesetz und die Propheten.

40. De estos dos mandamientos depende toda la ley, y los profetas.

40 на сих двух заповедях утверждается весь закон ипророки.

41 Ja fariseusten ollessa koolla Jeesus kysyi heiltä

41 Fariseusten ollessa koolla Jeesus kysyi heiltä

41. Koska Pharisealaiset koossa olivat, kysyi heiltä Jesus,

41. Cosca Phariseuxet coosa olit kysyi heille Jesus sanoden:

41. Coska nyt Phariseuset coghos olit/ kysyi heille Iesus/ sanoden/ (Koska nyt phariseukset koossa olit/ kysyi heiltä Jesus/ sanoen/)

41. Συνηγμένων δὲ τῶν Φαρισαίων ἐπηρώτησεν αὐτοὺς ὁ Ἰησοῦς

41. συνηγμενων δε των φαρισαιων επηρωτησεν αυτους ο ιησους 41. sυnegmenon de ton farisaion eperotesen aυtoυs o iesoυs

41 Now the Pharisees having been gathered together, Jesus asked them (a question),

41. While the Pharisees were gathered together, Jesus asked them,

41. Da nun die Pharisäer beieinander waren, fragte sie Jesus

41. Y estando juntos los Fariseos, Jesús les preguntó,

41 Когда же собрались фарисеи, Иисус спросил их:

42 sanoen: "Mitä arvelette Kristuksesta? Kenen poika hän on?" He sanoivat hänelle: "Daavidin".

42 sanoen: "Mitä arvelette Kristuksesta? Kenen poika Hän on?" He vastasivat Hänelle: "Daavidin."

42. Sanoen: mitä teille näkyy Kristuksesta, kenenkä poika hän on? he sanoivat hänelle: Davidin.

42. Mitä teille näky Christuxest kenengä Poica hän on? He sanoit Dawidin.

42. Mite teille näky Chtistusest/ Kenenge poica hen on? He sanoit/ Dauidin. (Mitä teille näkyy Kristuksesta/ Kenenkä poika hän on? He sanoit/ Dawidin.)

42. λέγων· Τί ὑμῖν δοκεῖ περὶ τοῦ Χριστοῦ; τίνος υἱός ἐστι; λέγουσιν αὐτῷ· Τοῦ Δαυῒδ.

42. λεγων τι υμιν δοκει περι του χριστου τινος υιος εστιν λεγουσιν αυτω του δαβιδ 42. legon ti υmin dokei peri toυ christoυ tinos υios estin legoυsin aυto toυ daβid

42 saying, What do you° think concerning the Christ? Whose son is he? They say to him, David’s.

42. Saying, What think ye of Christ whose son is he They say unto him, The son of David.

42. und sprach: Wie dünkt euch um Christus? wes Sohn ist er? Sie sprachen: Davids.

42. Diciendo: ¿Qué os parece del Cristo? ¿Cúyo hijo es? Dícenle ellos: De David.

42 что вы думаете о Христе? чей Он сын? Говорят Ему: Давидов.

43 Hän sanoi heille: "Kuinka sitten Daavid Hengessä kutsuu häntä Herraksi, sanoen:

43 Hän sanoi heille: "Miksi Daavid sitten Hengessä kutsuu Häntä Herraksi, sanoen:

43. Hän sanoi heille: kuinka siis David kutsuu hengessä hänen Herraksi? sanoen:

43. Hän sanoi heille: cuinga sijs Dawid cudzu hänen Herraxi hengesä? sanoden:

43. Sanoi hen heille/ Quinga sis Dauid cutzupi henen Herraxi/ Hengesä? sanoden/ (Sanoi hän heille/ Kuinka siis Dawid kutsuupi hänen Herraksi/ Hengessä? sanoen/)

43. λέγει αὐτοῖς· Πῶς οὖν Δαυῒδ ἐν Πνεύματι Κύριον καλεῖ αὐτὸν λέγων,

43. λεγει αυτοις πως ουν δαβιδ εν πνευματι κυριον αυτον καλει λεγων 43. legei aυtois pos oυn daβid en pneυmati kυrion aυton kalei legon

43 He says to them, Therefore how does David in (the) Spirit call him Lord, saying,

43. He saith unto them, How then doth David in spirit call him Lord, saying,

43. Er sprach zu ihnen: Wie nennt ihn denn David im Geist einen Herrn, da er sagt:

43. El les dice: Pues, ¿cómo David en Espíritu le llama Señor, diciendo:

43 Говорит им: как же Давид, по вдохновению, называет Его Господом, когда говорит:

44 'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle'.

44 "Herra sanoi Herralleni: Istu oikealle puolelleni, kunnes panen vihollisesi jalkaisi astinlaudaksi*.

44. Herra sanoi minun Herralleni: istu minun oikealla kädelläni, siihenasti kuin minä panen vihollises sinun jalkais astinlaudaksi.

44. Herra sanoi minun Herralleni istu minun oikialle kädelleni sijhenasti cuin minä panen sinun wihollises jalcais astinlaudaxi.

44. Sanoi Herra minu' Herralleni/ istu minu' oikialle kädelleni/ Sihe'asti että mine panen sinun wihoilises ialcais astinlaudhaxi. (Sanoi Herra minun Herralleni/ istu minun oikealle kädelleni/ Siihen asti että minä panen sinun wihollisesi jalkasi astinlaudaksi.)

44. εἶπεν ὁ Κύριος τῷ Κυρίῳ μου, κάθου ἐκ δεξιῶν μου ἕως ἂν θῶ τοὺς ἐχθρούς σου ὑποπόδιον τῶν ποδῶν σου;

44. ειπεν ο κυριος τω κυριω μου καθου εκ δεξιων μου εως αν θω τους εχθρους σου υποποδιον των ποδων σου 44. eipen o kυrios to kυrio moυ kathoυ ek deksion moυ eos an tho toυs echthroυs soυ υpopodion ton podon soυ

44 The Lord said to my Lord, Sit at my right, until I should place your enemies (as the) footstool of your feet? {Psa 110:1}

44. The LORD said unto my Lord, Sit thou on my right hand, till I make thine enemies thy footstool?

44. Der HERR hat gesagt zu meinem Herrn: Setze dich zu meiner Rechten, bis daß ich lege deine Feinde zum Schemel deiner Füße?

44. Dijo el Señor a mi Señor: Asiéntate a mi diestra, entre tanto que pongo tus enemigos por estrado de tus piés?

44 сказал Господь Господу моему: седи одесную Меня, доколе положу врагов Твоих в подножие ног Твоих?

45 Jos siis Daavid kutsuu häntä Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?"

45 Jos siis Daavid kutsuu Häntä Herraksi, kuinka Hän on hänen poikansa?"

45. Jos siis David kutsuu hänen Herraksi, kuinka hän on hänen poikansa?

45. Jos sijs Dawid cudzu hänen Herraxi cuingast hän on hänen poicans?

45. Jos sis Dauid cutzu henen Herraxi/ quingast hen on henen poicans? (Jos siis Dawid kutsui hänen Herraksi/ kuinkaste hän on hänen poikansa?)

45. εἰ οὖν Δαυῒδ καλεῖ αὐτὸν Κύριον, πῶς υἱὸς αὐτοῦ ἐστι;

45. ει ουν δαβιδ καλει αυτον κυριον πως υιος αυτου εστιν 45. ei oυn daβid kalei aυton kυrion pos υios aυtoυ estin

45 Therefore, if David calls him Lord, how is he his son?

45. If David then call him Lord, how is he his son?

45. So nun David ihn einen Herrn nennt, wie ist er denn sein Sohn?

45. Pues si David le llama Señor, ¿cómo es su hijo?

45 Итак, если Давид называет Его Господом, как же Он сын ему?

46 Ja kukaan ei voinut vastata hänelle sanaakaan; eikä siitä päivästä lähtien yksikään enää rohjennut kysyä häneltä mitään.

46 Ja kukaan ei voinut vastata Hänelle sanaakaan, eikä siitä päivästä lähtien yksikään rohjennut enää kysyä Häneltä mitään.

46. Ja ei kenkään taitanut häntä mitään vastata: ei myös yksikään rohjennut sen päivän perästä häneltä enempää kysyä.

46. Ja ei tainnut kengän händä mitän wastata. Ja ei myös yxikän rohgennut sen päiwän peräst hänelle enämbätä kysyä.

46. Ja eikengen tainnut hende mite wastata. Ja eike mös rochgennut yxiken sen päiuen perest henelle enämbete kysyue. (Ja ei kenkään tainnut häntä mitään wastata. Ja eikä myös rohjennut yksikään sen päiwän perästä häneltä enempää kysyä.)

46. καὶ οὐδεὶς ἐδύνατο αὐτῷ ἀποκριθῆναι λόγον, οὐδὲ ἐτόλμησέ τις ἀπ’ ἐκείνης τῆς ἡμέρας ἐπερωτῆσαι αὐτὸν οὐκέτι.

46. και ουδεις εδυνατο αυτω αποκριθηναι λογον ουδε ετολμησεν τις απ εκεινης της ημερας επερωτησαι αυτον ουκετι 46. kai oυdeis edυnato aυto apokrithenai logon oυde etolmesen tis ap ekeines tes emeras eperotesai aυton oυketi

46 And no one was able to answer him a word, nor did anyone dare from that day forth to ask him anymore (questions).

46. And no man was able to answer him a word, neither durst any man from that day forth ask him any more questions.

46. Und niemand konnte ihm ein Wort antworten, und wagte auch niemand von dem Tage an hinfort, ihn zu fragen.

46. Y nadie le podía responder palabra: ni osó alguno desde aquel día preguntarle más.

46 И никто не мог отвечать Ему ни слова; и с того дня никто уже не смел спрашиватьЕго.