19 luku

Jeesus lähtee Galileasta 1, 2, vastaa kysymykseen avioerosta 3 – 12, siunaa lapsia 13 – 15, neuvoo rikasta nuorukaista 16 – 22, varoittaa rikkauden vaarasta 23 – 26 ja lupaa seuraajilleen suuren armopalkan 27 – 30. (V. – 9 vert. Mark. 0: 1 – 12.)

1 Ja kun Jeesus oli lopettanut nämä puheet, lähti hän Galileasta ja kulki Jordanin tuota puolta Juudean alueelle.

1 Päätettyään nämä puheet Jeesus lähti Galileasta ja kulki Juudean alueelle Jordanin tuota puolta.

1. Ja tapahtui, kuin Jesus oli lopettanut nämät puheet, läksi hän Galileasta ja tuli Juudean maan rajoille, sille puolelle Jordania.

1. Ja tapahtui cosca Jesus oli lopettanut nämät puhet läxi hän Galileast ja tuli Judean maan rajoille sille puolelle Jordanin.

1. JA se tapactui/ Coska Iesus oli teuttenyt näme puheet/ poislexi hen Galileast/ ia tuli Judean maan raioille sillepolel Jordanin. (Ja se tapahtui/ Koska Jesus oli täyttänyt nämä puheet/ pois läksi hän Galileasta/ ja tuli Judean maan rajoille sillä puolella Jordanin.)

1. Καὶ ἐγένετο ὅτε ἐτέλεσεν ὁ Ἰησοῦς τοὺς λόγους τούτους, μετῆρεν ἀπὸ τῆς Γαλιλαίας καὶ ἦλθεν εἰς τὰ ὅρια τῆς Ἰουδαίας πέραν τοῦ Ἰορδάνου.

1. και εγενετο οτε ετελεσεν ο ιησους τους λογους τουτους μετηρεν απο της γαλιλαιας και ηλθεν εις τα ορια της ιουδαιας περαν του ιορδανου 1. kai egeneto ote etelesen o iesoυs toυs logoυs toυtoυs meteren apo tes galilaias kai elthen eis ta oria tes ioυdaias peran toυ iordanoυ

1 {Mar 10:1-12 & Mat 19:1-12.} And it happened, when Jesus (had) completed these words, he took off from Galilee and came into the borders of Judea beyond-that of the Jordan;

1. And it came to pass, that when Jesus had finished these sayings, he departed from Galilee, and came into the coasts of Judaea beyond Jordan;

1. Und es begab sich, da Jesus diese Reden vollendet hatte, erhob er sich aus Galiläa und kam in das Gebiet des jüdischen Landes jenseit des Jordans;

1. Y ACONTECIÓ, que acabando Jesús estas palabras, se retiró de Galilea, y vino a los términos de Judea, pasado el Jordan.

1 Когда Иисус окончил слова сии, то вышел из Галилеи и пришел в пределы Иудейские, за Иорданскою стороною.

2 Ja suuri kansan paljous seurasi häntä, ja hän paransi heitä siellä.

2 Suuret kansanjoukot seurasivat Häntä, ja Hän paransi heitä siellä.

2. Ja paljo kansaa seurasi häntä, ja hän paransi heitä siellä.

2. Ja paljo Canssa seurais händä ja siellä hän heitä paransi.

2. Ja palio Canssa seurasit hende/ ia sielle heite paransi. (Ja paljon kansaa seurasit häntä/ ja siellä heitä paransi.)

2. καὶ ἠκολούθησαν αὐτῷ ὄχλοι πολλοί, καὶ ἐθεράπευσεν αὐτοὺς ἐκεῖ.

2. και ηκολουθησαν αυτω οχλοι πολλοι και εθεραπευσεν αυτους εκει 2. kai ekoloυthesan aυto ochloi polloi kai etherapeυsen aυtoυs ekei

2 and large crowds followed him, and he healed them there.

2. And great multitudes followed him; and he healed them there.

2. und es folgte ihm viel Volks nach, und er heilte sie daselbst.

2. Y le siguieron grandes multitudes, y los sanó allí.

2 За Ним последовало много людей, и Он исцелил их там.

3 Ja fariseuksia tuli hänen luoksensa, ja he kiusasivat häntä sanoen: "Onko miehen lupa hyljätä vaimonsa mistä syystä tahansa?"

3 Niin fariseuksia tuli Hänen luokseen ja he kiusasivat Häntä sanoen: "Onko miehen lupa hylätä vaimonsa mistä syystä tahansa?"

3. Ja Pharisealaiset tulivat hänen tykönsä, kiusasivat häntä, ja sanoivat hänelle: saako mies eritä vaimostaan kaikkinaisen syyn tähden?

3. Ja Phariseuxet tulit hänen tygöns kiusaman händä ja sanoit hänelle: saaco mies eritä waimostans caickinaisen syyn tähden?

3. Ja edeskeuit Phariseuset henen tygens kiusaten hende/ ia sanoit henelle/ Mactako mies eritä emännestens caikinaisen syyn tehden? (Ja edeskäwit phariseukset hänen tykönsä kiusaten häntä/ ja sanoit hänelle/ Mahtaako mies eritä emännästänsä kaikkinaisen syyn tähden?)

3. Καὶ προσῆλθον αὐτῷ οἱ Φαρισαῖοι πειράζοντες αὐτὸν καὶ λέγοντες αὐτῷ· Εἰ ἔξεστιν ἀνθρώπῳ ἀπολῦσαι τὴν γυναῖκα αὐτοῦ κατὰ πᾶσαν αἰτίαν;

3. και προσηλθον αυτω οι φαρισαιοι πειραζοντες αυτον και λεγοντες αυτω ει εξεστιν ανθρωπω απολυσαι την γυναικα αυτου κατα πασαν αιτιαν 3. kai proselthon aυto oi farisaioi peirazontes aυton kai legontes aυto ei eksestin anthropo apolυsai ten gυnaika aυtoυ kata pasan aitian

3 And the Pharisees came to him, testing him and saying to him, Should it not be legal to a man to divorce his wife according to every cause?

3. The Pharisees also came unto him, tempting him, and saying unto him, Is it lawful for a man to put away his wife for every cause?

3. Da traten zu ihm die Pharisäer, versuchten ihn und sprachen zu ihm: Ist's auch recht, daß sich ein Mann scheide von seinem Weibe um irgendeine Ursache?

3. Entónces se llegaron a él los Fariseos, tentándole, y diciéndole: ¿Es lícito al hombre despedir a su mujer por cualquiera causa?

3 И приступили к Нему фарисеи и, искушая Его, говорили Ему: по всякой ли причине позволительно человеку разводиться с женою своею?

4 Hän vastasi ja sanoi: "Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa 'loi heidät mieheksi ja naiseksi'

4 Hän vastasi ja sanoi (heille): "Ettekö ole lukeneet, että Hän joka teki* heidät, alun perin teki heidät mieheksi ja naiseksi"

4. Niin hän vastasi ja sanoi heille: ettekö te ole lukeneet: joka alusta ihmisen teki, mieheksi ja vaimoksi hän heidät teki?

4. Nijn hän wastais ja sanoi heille: ettäkö te ole lukenet joca algusta ihmisen teki miehexi ja waimoxi hän heidän teki.

4. Nin hen wastasi/ ia sanoi heille/ Ettekö te lukenuuat/ että ioca alghusta Inhimisen teki/ miehe' ia waimon hen heide' teki. (Niin hän wastasi/ ja sanoi heille/ Ettekö ole lukeneet/ että joka alusta ihmisen teki/ miehen ja waimon hän heidän teki.)

4. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν αὐτοῖς· Οὐκ ἀνέγνωτε ὅτι ὁ ποιήσας ἀπ’ ἀρχῆς ἄρσεν καὶ θῆλυ ἐποίησεν αὐτούς καὶ εἶπεν,

4. ο δε αποκριθεις ειπεν αυτοις ουκ ανεγνωτε οτι ο ποιησας απ αρχης αρσεν και θηλυ εποιησεν αυτους 4. o de apokritheis eipen aυtois oυk anegnote oti o poiesas ap arches arsen kai thelυ epoiesen aυtoυs

4 But he answered and said to them, Did you° not read, He who made* (them), made* them male and female from (the) beginning. {Gen 1:27, 5:2}

4. And he answered and said unto them, Have ye not read, that he which made them at the beginning made them male and female,

4. Er antwortete aber und sprach zu ihnen: Habt ihr nicht gelesen, daß, der im Anfang den Menschen gemacht hat, der machte, daß ein Mann und ein Weib sein sollte,

4. Y él respondiendo, les dijo: ¿No habéis leido que el que los hizo al principio, macho y hembra los hizo,

4 Он сказал им в ответ: не читали ли вы, что Сотворивший вначале мужчину и женщину сотворил их?

5 ja sanoi: 'Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi'?

5 ja sanoi: Sen vuoksi mies luopukoon isästään ja äidistään ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi?

5. Ja sanoi: sentähden pitää ihmisen luopuman isästänsä ja äidistänsä, ja vaimoonsa sidottu oleman, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi:

5. Ja sanoi: sentähden pitä ihmisen luopuman Isästäns ja äitistäns ja waimons tykönä pysymän ja caxi tulewat yhdexi lihaxi:

5. Ja sanoi/ Sentäden loopu mies isestens ia eitestens/ ia kijniteten emändehens/ ia tuleuat caxi ychten lihan/ (Ja sanoi/ Sentähden luopuu mies isästänsä ja äitistänsä/ ja kiinnitetään emäntähänsä/ ja tulewat kaksi yhteen lihan/)

5. ἕνεκεν τούτου καταλείψει ἄνθρωπος τὸν πατέρα αὐτοῦ καὶ τὴν μητέρα καὶ κολληθήσεται τῇ γυναικὶ αὐτοῦ, καὶ ἔσονται οἱ δύο εἰς σάρκα μίαν;

5. και ειπεν ενεκεν τουτου καταλειψει ανθρωπος τον πατερα και την μητερα και προσκολληθησεται τη γυναικι αυτου και εσονται οι δυο εις σαρκα μιαν 5. kai eipen eneken toυtoυ kataleipsei anthropos ton patera kai ten metera kai proskollethesetai te gυnaiki aυtoυ kai esontai oi dυo eis sarka mian

5 And said, Because of this, a man will be leaving his father and mother and will be joined to his wife, and the two will be (jointed) into one flesh. {Gen 2:24}

5. And said, For this cause shall a man leave father and mother, and shall cleave to his wife: and they twain shall be one flesh?

5. und sprach: "Darum wird ein Mensch Vater und Mutter verlassen und an seinem Weibe hangen, und werden die zwei ein Fleisch sein"?

5. Y dijo: Por tanto el hombre dejará padre y madre, y se unirá a su mujer, y serán dos en una carne?

5 И сказал: посему оставит человек отца и мать и прилепится к жене своей, и будут два одною плотью,

6 Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha. Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako."

6 Niin he eivät enää ole kaksi vaan yksi liha. Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako."

6. Niin ei he ole enään kaksi, mutta yksi liha. Jonka siis Jumala yhteen sovitti, ei pidä ihmisen sitä eroittaman.

6. Nijn ei he ole enä caxi mutta yxi liha. Jonga sijs Jumala yhten sowitti ei pidä ihmisen sitä eroittaman.

6. Nin eiuet he ole nyt caxi/ mutta yxi liha. Jonga sis Jumala ychten souitti/ ei pide Inhimisen site eroittaman. (Niin eiwät he ole nyt kaksi/ mutta yksi liha. Jonka siis Jumala yhteen sowitti/ ei pidä ihmisen sitä eroittaman.)

6. ὥστε οὐκέτι εἰσὶ δύο, ἀλλὰ σὰρξ μία. ὃ οὖν ὁ Θεὸς συνέζευξεν, ἄνθρωπος μὴ χωριζέτω.

6. ωστε ουκετι εισιν δυο αλλα σαρξ μια ο ουν ο θεος συνεζευξεν ανθρωπος μη χωριζετω 6. oste oυketi eisin dυo alla sarks mia o oυn o theos sυnezeυksen anthropos me chorizeto

6 So-that they are no more two, but one flesh. Therefore, what God yoked together; let man not separate.

6. Wherefore they are no more twain, but one flesh. What therefore God hath joined together, let not man put asunder.

6. So sind sie nun nicht zwei, sondern ein Fleisch. Was nun Gott zusammengefügt hat, das soll der Mensch nicht scheiden.

6. Así que no son ya más dos, sino una carne. Por tanto lo que Dios juntó, no lo aparte el hombre.

6 так что они уже не двое, но одна плоть. Итак, что Бог сочетал, того человек да не разлучает.

7 He sanoivat hänelle: "Miksi sitten Mooses käski antaa erokirjan ja hyljätä hänet?"

7 He sanoivat Hänelle: "Miksi sitten Mooses käski antaa erokirjan ja hylätä hänet?"

7. He sanoivat hänelle: miksi Moses käski antaa erokirjan ja hyljätä hänen?

7. Nijn he sanoit hänelle: mixi sijs Moses käski anda erokirjan ja waimon hyljätä?

7. Nin he sanoit henelle/ Mixi sis Moses käski anda eroitus kirian/ ia sen ylena'da? (Niin he sanoit hänelle/ Miksi siis Moses käski antaa eroituskirjan/ ja sen ylenantaa?)

7. λέγουσιν αὐτῷ· Τί οὖν Μωσῆς ἐνετείλατο δοῦναι βιβλίον ἀποστασίου καὶ ἀπολῦσαι αὐτήν;

7. λεγουσιν αυτω τι ουν μωσης ενετειλατο δουναι βιβλιον αποστασιου και απολυσαι αυτην 7. legoυsin aυto ti oυn moses eneteilato doυnai βiβlion apostasioυ kai apolυsai aυten

7 They say to him, Therefore why did Moses command (us) to give a document of divorcement and to release (her)? {Deu 24:1-4}

7. They say unto him, Why did Moses then command to give a writing of divorcement, and to put her away?

7. Da sprachen sie: Warum hat denn Mose geboten, einen Scheidebrief zu geben und sich von ihr zu scheiden?

7. Dícenle: ¿Por qué pues Moisés mandó dar carta de divorcio, y despedirla?

7 Они говорят Ему: как же Моисей заповедал давать разводное письмо и разводиться с нею?

8 Hän sanoi heille: "Teidän sydämenne kovuuden tähden Mooses salli teidän hyljätä vaimonne, mutta alusta ei niin ollut.

8 Hän vastasi heille: "Kovan sydämenne vuoksi Mooses salli teidän hylätä vaimonne, mutta alun perin ei niin ollut.

8. Sanoi hän heille: teidän sydämenne kovuuden tähden salli Moses teidän eritä vaimoistanne; vaan ei alusta niin ollut.

8. Sanoi hän heille: teidän sydämen cowuden tähden salli Moses eritä teitä teidän waimoistan. Waan ei algusta nijn ollut.

8. Sanoi hen heille/ Teiden sydheme' * cowudhen tähde' salli Moses eroitta teite teide' emäniste'. Waan alghusta ei nijn ollut. (Sanoi hän heille/ Teidän sydämen kowuuden tähden salli Moses eroittaa teitä teidän emännistän. Waan alusta ei niin ollut.)

8. λέγει αὐτοῖς ὅτι Μωσῆς πρὸς τὴν σκληροκαρδίαν ὑμῶν ἐπέτρεψεν ὑμῖν ἀπολῦσαι τὰς γυναῖκας ὑμῶν· ἀπ’ ἀρχῆς δὲ οὐ γέγονεν οὕτω.

8. λεγει αυτοις οτι μωσης προς την σκληροκαρδιαν υμων επετρεψεν υμιν απολυσαι τας γυναικας υμων απ αρχης δε ου γεγονεν ουτως 8. legei aυtois oti moses pros ten sklerokardian υmon epetrepsen υmin apolυsai tas gυnaikas υmon ap arches de oυ gegonen oυtos

8 He says to them, Moses permitted you° to divorce your° wives for your° hardness of heart, but from (the) beginning it has not become so.

8. He saith unto them, Moses because of the hardness of your hearts suffered you to put away your wives: but from the beginning it was not so.

8. Er sprach zu ihnen: Mose hat euch erlaubt zu scheiden von euren Weibern wegen eures Herzens Härtigkeit; von Anbeginn aber ist's nicht also gewesen.

8. Díjoles: Por la dureza de vuestro corazón Moisés os permitió despedir vuestras mujeres; mas al principio no fué así.

8 Он говорит им: Моисей по жестокосердию вашему позволил вам разводиться с женами вашими, а сначала не было так;

9 Mutta minä sanon teille: joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden ja nai toisen, se tekee huorin; ja joka nai hyljätyn, se tekee huorin."

9 Mutta minä sanon teille: joka hylkää vaimonsa muun kuin haureuden vuoksi ja menee naimisiin toisen kanssa, tekee aviorikoksen, ja joka menee naimisiin hylätyn kanssa, tekee

9. Mutta minä sanon teille: kuka ikänä hylkää vaimonsa muutoin kuin huoruuden tähden, ja nai toisen, hän tekee huorin; ja joka hyljätyn ottaa, hän tekee huorin.

9. Mutta minä sanon teille: cuka ikänäns hylkä waimons muutoin cuin huoruden tähden ja nai toisen hän teke huorin. Ja joca sen hyljätyn otta hän teke huorin.

9. Mutta mine sano' teille/ että cukaikene's hylke henen emände's mwtoin quin horudhen tehden/ ia naipi toisen/ hen teke horin. Ja ioca sen hylietyn ottapi/ se horin teke. (Mutta minä sanon teille/ että kuka ikänänsä hylkää hänen emäntänsä muutoin kuin huoruuden tähden/ ja naipi toisen/ hän tekee huorin. Ja joka sen hyljätyn ottaapi/ se huorin tekee.)

9. λέγω δὲ ὑμῖν ὅτι ὃς ἂν ἀπολύσῃ τὴν γυναῖκα αὐτοῦ μὴ ἐπὶ πορνείᾳ καὶ γαμήσῃ ἄλλην, μοιχᾶται· καὶ ὁ ἀπολελυμένην γαμήσας μοιχᾶται.

9. λεγω δε υμιν οτι ος αν απολυση την γυναικα αυτου ει μη επι πορνεια και γαμηση αλλην μοιχαται και ο απολελυμενην γαμησας μοιχαται 9. lego de υmin oti os an apolυse ten gυnaika aυtoυ ei me epi porneia kai gamese allen moichatai kai o apolelυmenen gamesas moichatai

9 But I am saying to you°, Whoever divorces his wife not over {Greek: upon. Or: upon the basis of} fornication, and should marry another, is committing adultery, and he who marries her who has been divorced is committing adultery. {Mat 5:32, Luk 16:18}

9. And I say unto you, Whosoever shall put away his wife, except it be for fornication, and shall marry another, committeth adultery: and whoso marrieth her which is put away doth commit adultery.

9. Ich sage aber euch: Wer sich von seinem Weibe scheidet (es sei denn um der Hurerei willen) und freit eine andere, der bricht die Ehe; und wer die Abgeschiedene freit, der bricht auch die Ehe.

9. Y yo os digo, que cualquiera que despidiere a su mujer, sino fuere por fornicación, y se casare con otra, adultera; y el que se casare con la despedida, adultera.

9 но Я говорю вам: кто разведется с женою своею не за прелюбодеяние и женится на другой, тот прелюбодействует; и женившийся на разведенной прелюбодействует.

10 Opetuslapset sanoivat hänelle: "Jos miehen on näin laita vaimoonsa nähden, niin ei ole hyvä naida".

10 aviorikoksen. "Hänen opetuslapsensa* sanoivat Hänelle: "Jos näin on miehen laita vaimoon nähden, ei ole hyvä mennä naimisiin."

10. Hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: jos miehen asia niin on vaimon kanssa, ei sitte ole hyvä naida.

10. Hänen Opetuslapsens sanoit hänelle: jos miehen asia nijn on waimons cansa ei sijtte ole hywä naida.

10. Henen Opetuslapsens sanoit henelle/ Jos miehen syy nin on emänen cansa/ sijtte ei ole hyue awioskeskuu' itzeens anda? (Hänen opetuslapsensa sanoit hänelle/ Jos miehen syy niin on emännän kanssa/ Sitten ei ole hyvä awiokäskyyn itseensä antaa?)

10. λέγουσιν αὐτῷ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ· Εἰ οὕτως ἐστὶν ἡ αἰτία τοῦ ἀνθρώπου μετὰ τῆς γυναικός, οὐ συμφέρει γαμῆσαι.

10. λεγουσιν αυτω οι μαθηται αυτου ει ουτως εστιν η αιτια του ανθρωπου μετα της γυναικος ου συμφερει γαμησαι 10. legoυsin aυto oi mathetai aυtoυ ei oυtos estin e aitia toυ anthropoυ meta tes gυnaikos oυ sυmferei gamesai

10 His disciples say to him, If thus is the case of the man with his wife, it is not advantageous to marry.

10. His disciples say unto him, If the case of the man be so with his wife, it is not good to marry.

10. Da sprachen die Jünger zu ihm: Steht die Sache eines Mannes mit seinem Weibe also, so ist's nicht gut, ehelich werden.

10. Dícenle sus discípulos: Si así es la condición del hombre con su mujer, no conviene casarse.

10 Говорят Ему ученики Его: если такова обязанность человека к жене, то лучше не жениться.

11 Mutta hän sanoi heille: "Ei tämä sana kaikkiin sovellu, vaan ainoastaan niihin, joille se on suotu.

11 Mutta Hän sanoi heille: "Eivät kaikki omaksu tätä sanaa, vaan ne, joille se on suotu.

11. Niin hän sanoi heille: ei tätä sanaa kaikki käsitä, vaan ne, joille se annettu on.

11. Hän sanoi heille: ei tätä sana caicki käsitä mutta ne joille se annettu on.

11. Hen sanoi heille/ ei caiki tete sana ota/ Mutta ne ioille se annettu on. (Hän sanoi heille/ ei kaikki tätä sanaa ota/ Mutta ne joille se annettu on.)

11. ὁ δὲ εἶπεν αὐτοῖς· Οὐ πάντες χωροῦσι τὸν λόγον τοῦτον, ἀλλ’ οἷς δέδοται·

11. ο δε ειπεν αυτοις ου παντες χωρουσιν τον λογον τουτον αλλ οις δεδοται 11. o de eipen aυtois oυ pantes choroυsin ton logon toυton all ois dedotai

11 But he said to them, Not all (people will) make room for this word (in their hearts), but (they) to whom it has been given:

11. But he said unto them, All men cannot receive this saying, save they to whom it is given.

11. Er sprach zu ihnen: Das Wort faßt nicht jedermann, sondern denen es gegeben ist.

11. Entónces él les dijo: No todos son capaces de recibir este dicho: sino aquellos a quien es dado.

11 Он же сказал им: не все вмещают слово сие, но кому дано,

12 Sillä on niitä, jotka syntymästään, äitinsä kohdusta saakka, ovat avioon kelpaamattomia, ja on niitä, jotka ihmiset ovat tehneet avioon kelpaamattomiksi, ja niitä, jotka taivasten valtakunnan tähden ovat tehneet itsensä avioon kelpaamattomiksi. Joka voi sen itseensä sovittaa, se sovittakoon."

12 Sillä on *avioon kelpaamattomia,* jotka äidin kohdusta ovat siten syntyneet, ja on avioon kelpaamattomia, jotka ihmiset ovat tehneet avioon kelpaamattomiksi ja on avioon kelpaamattomia, jotka taivasten valtakunnan vuoksi ovat tehneet itsensä avioon kelpaamattomiksi. Joka voi tämän omaksua, se omaksukoon."

12. Sillä muutamat ovat kuohitut, jotka äitinsä kohdusta niin syntyneet ovat: ja ovat kuohitut, jotka ihmisiltä kuohitut ovat: ja ovat kuohitut, jotka taivaan valtakunnan tähden itse kuohinneet ovat. Joka sen taitaa käsittää, se käsittäkään.

12. Sillä muutamat owat cuohitut jotca äitins cohdust nijn syndynet owat. Ja owat cuohitut jotca ihmisildä cuohitut owat. Ja owat cuohitut jotca Taiwan waldacunnan tähden idze heidäns cuohidzit. Joca woi otta se ottacan.

12. Sille että mutomat ouat cohitut/ iotca eitins cochdust nin syndynyuet ouat. Ja ouat cohitut/ iotca Inhimisilde/ cohitut ouat. Ja ouat cohitut/ iotca * itzeheidens cohitzit Taiua' waldakunnan tehden. Joca woipi otta/ se ottacan. (Mutta että muutamat owat kuohitut/ jotka äitinsä kohdusta niin syntyneet owat. Ja owat kuohitut/ jotka ihmisiltä/ kuohitut owat. Ja owat kuohitut/ jotka itse heitänsä kuohitsit taiwaan waltakunnan tähden. Joka woipi ottaa/ se ottakaan.)

12. εἰσὶ γὰρ εὐνοῦχοι οἵτινες ἐκ κοιλίας μητρὸς ἐγεννήθησαν οὕτω· καὶ εἰσὶν εὐνοῦχοι οἵτινες εὐνουχίσθησαν ὑπὸ τῶν ἀνθρώπων, καὶ εἰσὶν εὐνοῦχοι οἵτινες εὐνούχισαν ἑαυτοὺς διὰ τὴν βασιλείαν τῶν οὐρανῶν. ὁ δυνάμενος χωρεῖν χωρείτω.

12. εισιν γαρ ευνουχοι οιτινες εκ κοιλιας μητρος εγεννηθησαν ουτως και εισιν ευνουχοι οιτινες ευνουχισθησαν υπο των ανθρωπων και εισιν ευνουχοι οιτινες ευνουχισαν εαυτους δια την βασιλειαν των ουρανων ο δυναμενος χωρειν χωρειτω 12. eisin gar eυnoυchoi oitines ek koilias metros egennethesan oυtos kai eisin eυnoυchoi oitines eυnoυchisthesan υpo ton anthropon kai eisin eυnoυchoi oitines eυnoυchisan eaυtoυs dia ten βasileian ton oυranon o dυnamenos chorein choreito

12 for* there are eunuchs who were born so out of their mother’s womb, and there are eunuchs who were made eunuchs by men, and there are eunuchs who made themselves eunuchs because of the kingdom of the heavens. He who is able to make room (in his heart) {i.e. accept this} for it, let him make room for it. {Mar 10:13-16 & Mat 19:13-15 & Luk 18:15-17 Peraea.}

12. For there are some eunuchs, which were so born from their mother's womb: and there are some eunuchs, which were made eunuchs of men: and there be eunuchs, which have made themselves eunuchs for the kingdom of heaven's sake. He that is able to receive it, let him receive it.

12. Denn es sind etliche verschnitten, die sind aus Mutterleibe also geboren; und sind etliche verschnitten, die von Menschen verschnitten sind; und sind etliche verschnitten, die sich selbst verschnitten haben um des Himmelreiches willen. Wer es fassen kann, der fasse es!

12. Porque hay eunucos, que nacieron así del vientre de su madre; y hay eunucos, que han sido hechos eunucos por los hombres; y hay eunucos, que se han hecho eunucos a sí mismos por causa del reino de los cielos. El que puede recibirlo, recíbalo.

12 ибо есть скопцы, которые из чрева матернего родились так; и есть скопцы, которые оскоплены от людей; и есть скопцы, которые сделали сами себя скопцами для Царства Небесного. Кто может вместить, да вместит.

13 Silloin tuotiin hänen tykönsä lapsia, että hän panisi kätensä heidän päälleen ja rukoilisi; mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia.

13 Silloin tuotiin Hänen luokseen pienokaisia, jotta Hän panisi kätensä* heidän päälleen ja rukoilisi. Mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia.

13. Silloin vietiin hänen tykönsä lapsia, että hän laskis kätensä heidän päällensä ja rukoilis; mutta opetuslapset nuhtelivat heitä.

13. Silloin wietin hänen tygöns lapsia että hän laskis kätens heidän päällens ja rucoilis mutta Opetuslapset nuhtelit heitä.

13. Silloin wietin henelle lapset/ että hen laskis käte's heide' päle's ia rucoilis. Mutta Opetuslapset nuchtelit heite. (Silloin wietiin hänelle lapset/ että hän laskisi kätensä heidän päällensä ja rukoilisi. Mutta opetuslapset nuhtelit heitä.)

13. Τότε προσηνέχθη αὐτῷ παιδία, ἵνα ἐπιθῇ αὐτοῖς τὰς χεῖρας καὶ προσεύξηται· οἱ δὲ μαθηταὶ ἐπετίμησαν αὐτοῖς.

13. τοτε προσηνεχθη αυτω παιδια ινα τας χειρας επιθη αυτοις και προσευξηται οι δε μαθηται επετιμησαν αυτοις 13. tote prosenechthe aυto paidia ina tas cheiras epithe aυtois kai proseυksetai oi de mathetai epetimesan aυtois

13 Then little children were brought to him, in order that he might lay his hands on them and might pray (for them), and the disciples rebuked them.

13. Then were there brought unto him little children, that he should put his hands on them, and pray: and the disciples rebuked them.

13. Da wurden Kindlein zu ihm gebracht, daß er die Hände auf sie legte und betete. Die Jünger aber fuhren sie an.

13. Entónces le fueron presentados unos niños, para que pusiese las manos sobre ellos, y orase; y los discípulos les riñeron.

13 Тогда приведены были к Нему дети, чтобы Он возложил на них руки и помолился; ученики же возбраняли им.

14 Niin Jeesus sanoi: "Antakaa lasten olla, älkääkä estäkö heitä tulemasta minun tyköni, sillä senkaltaisten on taivasten valtakunta".

14 Niin Jeesus sanoi: "Suvaitkaa pienokaisia, älkääkä estäkö heitä tulemasta luokseni, sillä sellaisten on taivasten valtakunta."

14. Mutta Jesus sanoi: sallikaat lasten olla, ja älkäät kieltäkö heitä tulemasta minun tyköni: sillä senkaltaisten on taivaan valtakunta.

14. Waan Jesus sanoi heille: sallicat lasten tulla minun tygöni ja älkät kieldäkö heitä sillä sencaltaisten on Taiwan waldacunda.

14. Waan Iesus sanoi heille/ Sallicat lapset ia elkete estekö heite tulemast minu' tykeni/ sille ette sencaltaisten ombi Taiuan walaku'da. (Waan Jesus sanoi heille/ Sallikaat lapset ja älkäätte estäkö heitä tulemasta minun tyköni/ sillä että senkaltaisten ompi taiwaan waltakunta.)

14. ὁ δὲ Ἰησοῦς εἶπεν· Ἄφετε τὰ παιδία καὶ μὴ κωλύετε αὐτὰ ἐλθεῖν πρός με· τῶν γὰρ τοιούτων ἐστὶν ἡ βασιλεία τῶν οὐρανῶν.

14. ο δε ιησους ειπεν αφετε τα παιδια και μη κωλυετε αυτα ελθειν προς με των γαρ τοιουτων εστιν η βασιλεια των ουρανων 14. o de iesoυs eipen afete ta paidia kai me kolυete aυta elthein pros me ton gar toioυton estin e βasileia ton oυranon

14 But Jesus said, Allow° the little children, and do° not forbid them to come to me; for* of such is the kingdom of the heavens.

14. But Jesus said, Suffer little children, and forbid them not, to come unto me: for of such is the kingdom of heaven.

14. Aber Jesus sprach: Lasset die Kindlein zu mir kommen und wehret ihnen nicht, denn solcher ist das Reich Gottes.

14. Mas Jesús dijo: Dejád a los niños, y no les impidáis de venir a mí; porque de los tales es el reino de los cielos.

14 Но Иисус сказал: пустите детей и не препятствуйте им приходить ко Мне, ибо таковых естьЦарство Небесное.

15 Ja hän pani kätensä heidän päälleen ja lähti sieltä pois.

15 Ja pantuaan kätensä* heidän päälleen, Hän lähti sieltä.

15. Ja kuin hän oli pannut kätensä heidän päällensä, meni hän sieltä pois.

15. Ja cuin hän oli pannut kätens heidän päällens meni hän sieldä pois.

15. Ja quin hen oli pa'nut kätens heiden päle's poismeni hen sielde. (Ja kuin hän oli pannut kätensä heidän päällensä pois meni hän sieltä.)

15. καὶ ἐπιθεὶς τὰς χεῖρας αὐτοῖς ἐπορεύθη ἐκεῖθεν.

15. και επιθεις αυτοις τας χειρας επορευθη εκειθεν 15. kai epitheis aυtois tas cheiras eporeυthe ekeithen

15 And having laid his hands on them, he traveled from there. {Mar 10:17-31 & Mat 19:16-20:16 & Luk 18:18-30 Peraea.}

15. And he laid his hands on them, and departed thence.

15. Und legte die Hände auf sie und zog von dannen.

15. Y habiendo puesto sobre ellos las manos, se partió de allí.

15 И, возложив на них руки, пошел оттуда.

16 Ja katso, eräs mies tuli ja sanoi hänelle: "Opettaja, mitä hyvää minun pitää tekemän, että minä saisin iankaikkisen elämän?"

16 Katso, muuan nuorukainen tuli ja sanoi Hänelle: "(Hyvä) opettaja, mitä hyvää minun on tehtävä, että saisin iäisen elämän?"

16. Ja katso, yksi tuli ja sanoi hänelle: hyvä Mestari! mitä hyvää minun pitää tekemän, että minä saisin ijankaikkisen elämän?

16. Ja cadzo yxi tuli ja sanoi hänelle: hywä Mestari mitä minun pitä tekemän että minä saisin ijancaickisen elämän?

16. Ja catzo yxi edheskeui ia sanoi henelle/ Hyue Mestari/ mite hyue minun pite tekemen/ että minulle olis ijancakinen eläme? (Ja katso yksi edeskäwi ja sanoi hänelle/ Hywä Mestari/ mitä hywää minun pitää tekemän/ että minulle olisi iankaikkinen elämä?)

16. Καὶ ἰδοὺ εἷς προσελθὼν εἶπεν αὐτῷ· Διδάσκαλε ἀγαθέ, τί ἀγαθὸν ποιήσω ἵνα ἔχω ζωὴν αἰώνιον;

16. και ιδου εις προσελθων ειπεν αυτω διδασκαλε αγαθε τι αγαθον ποιησω ινα εχω ζωην αιωνιον 16. kai idoυ eis proselthon eipen aυto didaskale agathe ti agathon poieso ina echo zoen aionion

16 And behold, one (man) came near to (him) and said to him, Good teacher, what good thing should I practice in order that I may have everlasting life?

16. And, behold, one came and said unto him, Good Master, what good thing shall I do, that I may have eternal life?

16. Und siehe, einer trat zu ihm und sprach: Guter Meister, was soll ich Gutes tun, daß ich das ewige Leben möge haben?

16. Y, he aquí, uno llegándose, le dijo: Maestro bueno, ¿qué bien haré, para tener la vida eterna?

16 И вот, некто, подойдя, сказал Ему: Учитель благий! что сделать мне доброго, чтобы иметь жизнь вечную?

17 Niin hän sanoi hänelle: "Miksi kysyt minulta, mikä on hyvää? On ainoastaan yksi, joka on hyvä. Mutta jos tahdot päästä elämään sisälle, niin pidä käskyt."

17 Jeesus* vastasi hänelle: ”Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä, paitsi yksi, Jumala. Mutta jos tahdot päästä elämään sisälle, pidä käskyt."

17. Niin hän sanoi hänelle: miksi sinä kutsut minun hyväksi? Ei ole kenkään hyvä, vaan yksi, Jumala. Mutta jos sinä tahdot elämään sisälle tulla, niin pidä käskyt.

17. Nijn hän sanoi hänelle: mixi sinä cudzut minun hywäxi? Ei ole kengän hywä waan ainoa Jumala. Mutta jos sinä tahdot elämään tulla nijn pidä käskyt.

17. Nin hen sanoi henelle/ Mixi sine cutzut * minun hyuexi? Eikenge' ole hyue wan ainoa Jumala. Mutta ios sine tachto elämen siselkieudä/ nin pidhe käskyt. (Niin hän sanoi hänelle/ Miksi sinä kutsut minun hywäksi? Eikenkään ole hywä waan ainoa Jumala. Mutta jos sinä tahtoo elämään sisälle käydä/ niin pidä käskyt.)

17. ὁ δὲ εἶπεν αὐτῷ· Τί με λέγεις ἀγαθόν; οὐδεὶς ἀγαθὸς εἰ μὴ εἷς ὁ Θεὸς. εἰ δὲ θέλεις εἰσελθεῖν εἰς τὴν ζωὴν, τήρησον τὰς ἐντολάς.

17. ο δε ειπεν αυτω τι με λεγεις αγαθον ουδεις αγαθος ει μη εις ο θεος ει δε θελεις εισελθειν εις την ζωην τηρησον τας εντολας 17. o de eipen aυto ti me legeis agathon oυdeis agathos ei me eis o theos ei de theleis eiselthein eis ten zoen tereson tas entolas

17 Now he said to him, Why do you call* me good? No one is good except one– God, but if you wish to enter into (everlasting) life, keep the commandments.

17. And he said unto him, Why callest thou me good there is none good but one, that is, God: but if thou wilt enter into life, keep the commandments.

17. Er aber sprach zu ihm: Was heißest du mich gut? Niemand ist gut denn der einige Gott. Willst du aber zum Leben eingehen, so halte die Gebote.

17. Y él le dijo: ¿Por qué me dices bueno? Ninguno es bueno sino uno, es a saber, Dios. Mas si quieres entrar en la vida, guarda los mandamientos.

17 Он же сказал ему: что ты называешь Меня благим? Никто не благ, как только один Бог. Если же хочешь войти в жизнь вечную , соблюди заповеди.

18 Hän sanoi hänelle: "Mitkä?" Jeesus sanoi: "Nämä: 'Älä tapa', 'Älä tee huorin', 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta',

18 Nuorukainen* sanoi Hänelle: "Mitkä?" Jeesus vastasi: "Nämä: Älä tapa, Älä tee aviorikosta, Älä varasta, Älä sano väärää todistusta,

18. Hän sanoi hänelle: kutka? Jesus sanoi: ei sinun pidä tappaman: ei sinun pidä huorin tekemän: ei sinun pidä varastaman: ei sinun pidä väärin todistaman:

18. Nijn hän sanoi hänelle: cutca? Jesus sanoi: älä tapa: älä tee huorin: älä warasta: älä wäärin todista.

18. Nin hen sanoi henelle/ Cutka? Iesus sanoi/ Ele tapa. Ele hooriteghe. Ele warghasta. Ele wärin todhista. (Niin hän sanoi hänelle/ Kutka? Jesus sanoi/ Älä tapa. Älä huorin tee. Älä warasta. Älä wäärin todista.)

18. λέγει αὐτῷ· Ποίας; ὁ δὲ Ἰησοῦς εἶπε· Τὸ οὐ φονεύσεις, οὐ μοιχεύσεις, οὐ κλέψεις, οὐ ψευδομαρτυρήσεις,

18. λεγει αυτω ποιας ο δε ιησους ειπεν το ου φονευσεις ου μοιχευσεις ου κλεψεις ου ψευδομαρτυρησεις 18. legei aυto poias o de iesoυs eipen to oυ foneυseis oυ moicheυseis oυ klepseis oυ pseυdomartυreseis

18 He says to him, What (ones)? Now Jesus said, Do not murder; Do not commit adultery; Do not steal; Do not falsely testify,

18. He saith unto him, Which Jesus said, Thou shalt do no murder, Thou shalt not commit adultery, Thou shalt not steal, Thou shalt not bear false witness,

18. Da sprach er zu ihm: Welche? Jesus aber sprach: "Du sollst nicht töten; du sollst nicht ehebrechen; du sollst nicht stehlen; du sollst nicht falsch Zeugnis geben;

18. Dícele: ¿Cuáles? Y Jesús dijo: No matarás: No adulterarás: No hurtarás: No dirás falso testimonio:

18 Говорит Ему: какие? Иисус же сказал: не убивай; не прелюбодействуй; не кради; не лжесвидетельствуй;

19 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi', ja: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'".

19 Kunnioita isääsi ja äitiäsi ja: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."

19. Kunnioita isääs ja äitiäs: ja sinun pitää rakastaman lähimmäistäs niinkuin itse sinuas.

19. Cunnioita Isäs ja äitiäs ja racasta lähimmäistäs nijncuin idze sinuas.

19. Cunnioita Ises ia eites. ia racasta sinun lähimeistes ninquin itzesinuas. (Kunnioita isääsi ja äitiäsi. ja rakasta sinun lähimmäistäsi niinkuin itsesinuas.)

19. τίμα τὸν πατέρα καὶ τὴν μητέρα, καί, ἀγαπήσεις τὸν πλησίον σου ὡς σεαυτόν.

19. τιμα τον πατερα σου και την μητερα και αγαπησεις τον πλησιον σου ως σεαυτον 19. tima ton patera soυ kai ten metera kai agapeseis ton plesion soυ os seaυton

19 Honor (your) father and mother. {Exo 20:12-16 & Deu 5:16-20} And, You will love* your neighbor like yourself. {Lev 19:18}

19. Honour thy father and thy mother: and, Thou shalt love thy neighbour as thyself.

19. ehre Vater und Mutter;" und: "Du sollst deinen Nächsten lieben wie dich selbst."

19. Honra a tu padre y a tu madre: Y, amarás a tu prójimo, como a tí mismo.

19 почитай отца и мать; и: люби ближнего твоего, как самого себя.

20 Nuorukainen sanoi hänelle: "Kaikkia niitä minä olen noudattanut; mitä minulta vielä puuttuu?"

20 Nuorukainen sanoi Hänelle: "Näitä kaikkia olen seurannut (nuoresta asti). Mitä minulta vielä puuttuu?"

20. Sanoi nuorukainen hänelle: kaikki nämät olen minä pitänyt nuoruudestani; mitä vielä minulta puuttuu?

20. Sanoi nuorucainen hänelle: caicki nämät pidin minä nuorudestani mitä wielä minulda puuttu.

20. Sanoi henelle se nooricainen/ caiki näme mine pidhin minun noorudhestan/ mite wiele minun pwtthu? (Sanoi hänelle se nuorukainen/ kaikkin nämä minä pidin minun nuoruudestani/ mitä wielä minun puuttuu?)

20. λέγει αὐτῷ ὁ νεανίσκος· Πάντα ταῦτα ἐφυλαξάμην ἐκ νεότητός μου· τί ἔτι ὑστερῶ;

20. λεγει αυτω ο νεανισκος παντα ταυτα εφυλαξαμην εκ νεοτητος μου τι ετι υστερω 20. legei aυto o neaniskos panta taυta efυlaksamen ek neotetos moυ ti eti υstero

20 The young-man says to him, I (have) observed all these things from my youth. So what am I still lacking?

20. The young man saith unto him, All these things have I kept from my youth up: what lack I yet?

20. Da sprach der Jüngling zu ihm: Das habe ich alles gehalten von meiner Jugend auf; was fehlt mir noch?

20. Dícele el mancebo: Todo esto guardé desde mi mocedad: ¿Qué más me falta?

20 Юноша говорит Ему: все это сохранил я от юности моей; чего еще недостает мне?

21 Jeesus sanoi hänelle: "Jos tahdot olla täydellinen, niin mene, myy, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua".

21 Jeesus vastasi hänelle: "Jos haluat olla täydellinen, mene, myy mitä sinulla on ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa*, ja tule ja seuraa minua."

21. Sanoi Jesus hänelle: jos sinä tahdot olla täydellinen, niin mene ja myy mitä sinulla on, ja anna vaivaisille: ja sinun pitää saaman tavaran taivaassa; ja tule ja seuraa minua.

21. Sanoi Jesus hänelle: jos sinä tahdot olla täydellinen nijn mene ja myy mitä sinulla on ja anna waiwaisten ja sinun pitä saaman tawaran Taiwasa ja tule ja seura minua.

21. Sanoi henelle Iesus/ Jos sine tahdot * teudeline' olla/ nin mene ia myy mite sinulla on/ ia anna waiuasten/ ia sinun pite saaman tauaran Taiuasa/ ia tule seura minua. (Sanoi hänelle Jesus/ Jos sinä tahdot täydellinen olla/ niin mene ja myy mitä sinulla on/ ja anna waiwasten/ ja sinun pitää saaman tawaran taiwaassa/ ja tule seuraa minua.)

21. ἔφη αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς· Εἰ θέλεις τέλειος εἶναι, ὕπαγε πώλησόν σου τὰ ὑπάρχοντα καὶ δὸς πτωχοῖς, καὶ ἕξεις θησαυρὸν ἐν οὐρανῷ, καὶ δεῦρο ἀκολούθει μοι.

21. εφη αυτω ο ιησους ει θελεις τελειος ειναι υπαγε πωλησον σου τα υπαρχοντα και δος πτωχοις και εξεις θησαυρον εν ουρανω και δευρο ακολουθει μοι 21. efe aυto o iesoυs ei theleis teleios einai υpage poleson soυ ta υparchonta kai dos ptochois kai ekseis thesaυron en oυrano kai deυro akoloυthei moi

21 Jesus said to him, If you are willing to be complete, go, sell your possessions and give to (the) poor and you will have treasure in heaven and come-here. Follow me.

21. Jesus said unto him, If thou wilt be perfect, go and sell that thou hast, and give to the poor, and thou shalt have treasure in heaven: and come and follow me.

21. Jesus sprach zu ihm: Willst du vollkommen sein, so gehe hin, verkaufe, was du hast, und gib's den Armen, so wirst du einen Schatz im Himmel haben; und komm und folge mir nach!

21. Dícele Jesús: Si quieres ser perfecto, anda, vende lo que tienes, y dálo a los pobres; y tendrás tesoro en el cielo; y ven, y sígueme.

21 Иисус сказал ему: если хочешь быть совершенным, пойди, продай имение твое и раздай нищим; и будешь иметь сокровище на небесах; и приходи и следуй за Мною.

22 Mutta kun nuorukainen kuuli tämän sanan, meni hän pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.

22 Mutta kuullessaan tämän sanan nuorukainen meni pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.

22. Mutta kuin nuorukainen kuuli sen puheen, meni hän pois murheissansa; sillä hänellä oli paljo tavaraa.

22. Cosca nuorucainen cuuli sen puhen meni hän pois murehisans: sillä hänellä oli paljo tawarata.

22. Coska nyt noricainen cwli sen puhen/ poismeni hen murehisans/ Sille että henelle oli palio rickautta. (Koska nyt nuorukainen kuuli sen puheen/ pois meni hän murheissansa/ Sillä että hänellä oli paljon rikkautta.)

22. ἀκούσας δὲ ὁ νεανίσκος τὸν λόγον ἀπῆλθε λυπούμενος· ἦν γὰρ ἔχων κτήματα πολλά.

22. ακουσας δε ο νεανισκος τον λογον απηλθεν λυπουμενος ην γαρ εχων κτηματα πολλα 22. akoυsas de o neaniskos ton logon apelthen lυpoυmenos en gar echon ktemata polla

22 But (after) the young-man heard the word, he went away (and) was sorrowing; for* he had many properties.

22. But when the young man heard that saying, he went away sorrowful: for he had great possessions.

22. Da der Jüngling das Wort hörte, ging er betrübt von ihm, denn er hatte viele Güter.

22. Y oyendo el mancebo esta palabra, se fué triste; porque tenía muchas posesiones.

22 Услышав слово сие, юноша отошел с печалью, потому что у него было большое имение.

23 Silloin Jeesus sanoi opetuslapsillensa: "Totisesti minä sanon teille: rikkaan on vaikea päästä taivasten valtakuntaan.

23 Niin Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Totisesti sanon teille: rikas pääsee vaikeasti taivasten valtakuntaan."

23. Mutta Jesus sanoi opetuslapsillensa: totisesti sanon minä teille: rikas tulee työläästi taivaan valtakuntaan.

23. Mutta Jesus sanoi Opetuslapsillens: totisest sanon minä teille: Ricas tule työläst Taiwan waldacundan.

23. Mutta Iesus sanoi Opetuslapsillens. Totisesta sano mine teille/ Ricas töleesti siselkieupi Taiuan waldakundan/ (Mutta Jesus sanoi opetuslapsillensa. Totisesti sanon minä teille/ Rikas työläästi sisälle käypi taiwaan waltakuntaan/)

23. Ὁ δὲ Ἰησοῦς εἶπε τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ· Ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι δυσκόλως πλούσιος εἰσελεύσεται εἰς τὴν βασιλείαν τῶν οὐρανῶν.

23. ο δε ιησους ειπεν τοις μαθηταις αυτου αμην λεγω υμιν οτι δυσκολως πλουσιος εισελευσεται εις την βασιλειαν των ουρανων 23. o de iesoυs eipen tois mathetais aυtoυ amen lego υmin oti dυskolos ploυsios eiseleυsetai eis ten βasileian ton oυranon

23 Now Jesus said to his disciples, Assuredly I am saying to you°, A rich man will hardly enter into the kingdom of the heavens.

23. Then said Jesus unto his disciples, Verily I say unto you, That a rich man shall hardly enter into the kingdom of heaven.

23. Jesus aber sprach zu seinen Jüngern: Wahrlich, ich sage euch: Ein Reicher wird schwer ins Himmelreich kommen.

23. Entónces Jesús dijo a sus discípulos: De cierto os digo, que el rico dificilmente entrará en el reino de los cielos.

23 Иисус же сказал ученикам Своим: истинно говорю вам, что трудно богатому войти в Царство Небесное;

24 Ja vielä minä sanon teille: helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."

24 Vielä sanon teille: helpompi on kamelin mennä neulansilmän* läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."

24. Ja taas sanon minä teille: huokiampi on kamelin käydä neulan silmän lävitse, kuin rikkaan tulla Jumalan valtakuntaan.

24. Ja taas sanon minä teille: kewiämbi on Camelin käydä neulan silmän läpidze cuin rickan tulla Jumalan waldacundan.

24. Ja taas sanon mine teille/ Keuiämbi on Camelin neulan silmen lepitze kieudhe/ quin rickan Jumalan waldakundaan siselkieudhe. (Ja taasa sanon minä teille/ Kewiämpi on kamelin neulan silmän läwitse käydä/ kuin rikkaan Jumalan waltakuntaan sisälle käydä.)

24. πάλιν δὲ λέγω ὑμῖν, εὐκοπώτερόν ἐστι κάμηλον διὰ τρυπήματος ῥαφίδος διελθεῖν ἢ πλούσιον εἰς τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ εἰσελθεῖν.

24. παλιν δε λεγω υμιν ευκοπωτερον εστιν καμηλον δια τρυπηματος ραφιδος διελθειν η πλουσιον εις την βασιλειαν του θεου εισελθειν 24. palin de lego υmin eυkopoteron estin kamelon dia trυpematos rafidos dielthein e ploυsion eis ten βasileian toυ theoυ eiselthein

24 But again I am saying to you°, It is easier (for) a camel to go through a needle’s eye, than (for) a rich man to enter into the kingdom of God.

24. And again I say unto you, It is easier for a camel to go through the eye of a needle, than for a rich man to enter into the kingdom of God.

24. Und weiter sage ich euch: Es ist leichter, daß ein Kamel durch ein Nadelöhr gehe, denn daß ein Reicher ins Reich Gottes komme.

24. Y además os digo, que más fácil es pasar un camello por el ojo de una aguja, que el rico entrar en el reino de Dios.

24 и еще говорю вам: удобнее верблюду пройти сквозь игольные уши, нежели богатому войти в Царство Божие.

25 Kun opetuslapset sen kuulivat, hämmästyivät he kovin ja sanoivat: "Kuka sitten voi pelastua?"

25 Tämän kuullessaan Hänen opetuslapsensa hämmästyivät kovin ja sanoivat: "Kuka sitten voi pelastua?"

25. Mutta koska hänen opetuslapsensa sen kuulivat, peljästyivät he sangen kovin, sanoen: kuka siis taitaa autuaaksi tulla?

25. Cosca Opetuslapset ne cuulit peljästyit he sangen cowin ja sanoit: cuca sijs woi autuaxi tulla?

25. Coska nyt Opetuslapset ne cwlit/ peliestyit he sangen/ ia sanoit/ Cuca sijs woipi autuaxi tulla? (Koska nyt opetuslapset sen kuulit/ peljästyit he sangen/ ja sanoit/ Kuka siis woipi autuaaksi tulla?)

25. ἀκούσαντες δὲ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ ἐξεπλήσσοντο σφόδρα λέγοντες· Τίς ἄρα δύναται σωθῆναι;

25. ακουσαντες δε οι μαθηται αυτου εξεπλησσοντο σφοδρα λεγοντες τις αρα δυναται σωθηναι 25. akoυsantes de oi mathetai aυtoυ ekseplessonto sfodra legontes tis ara dυnatai sothenai

25 Now (after) his disciples heard it, they were being extremely astounded, saying, Who then is able to be saved?

25. When his disciples heard it, they were exceedingly amazed, saying, Who then can be saved?

25. Da das seine Jünger hörten, entsetzten sie sich sehr und sprachen: Ja, wer kann denn selig werden?

25. Sus discípulos oyendo estas cosas se espantaron en gran manera, diciendo: ¿Quién pues podrá ser salvo?

25 Услышав это, ученики Его весьма изумились и сказали:так кто же может спастись?

26 Niin Jeesus katsoi heihin ja sanoi heille: "Ihmisille se on mahdotonta, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista".

26 Niin Jeesus katsoi heihin ja sanoi heille: "Ihmisille se on mahdotonta, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista."

26. Niin Jesus katsahti heidän päällensä ja sanoi heille: ihmisten tykönä on se mahdotoin, mutta Jumalan tykönä ovat kaikki mahdolliset.

26. Nijn Jesus cadzahti heidän päällens ja sanoi heille: ihmisten tykönä on se mahdotoin mutta Jumalan tykönä owat caicki mahdolliset.

26. Nin Iesus catzatti heiden pälens/ ia sanoi heille/ Inhimisten tyken ombi se mahdotoin/ Mutta Jumalan tyken caiki mahdoliset ouat. (Niin Jesus katsahti heidän päällensä/ ja sanoi heille/ Ihmisten tykön ompi se mahdotoin/ Mutta Jumalan tykönä kaikki mahdolliset owat.)

26. ἐμβλέψας δὲ ὁ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτοῖς· Παρὰ ἀνθρώποις τοῦτο ἀδύνατόν ἐστι, παρὰ δὲ Θεῷ πάντα δυνατά ἐστι.

26. εμβλεψας δε ο ιησους ειπεν αυτοις παρα ανθρωποις τουτο αδυνατον εστιν παρα δε θεω παντα δυνατα εστιν 26. emβlepsas de o iesoυs eipen aυtois para anthropois toυto adυnaton estin para de theo panta dυnata estin

26 But Jesus, looked at (them) and said to them, This is impossible with men, but all things (are) possible with God.

26. But Jesus beheld them, and said unto them, With men this is impossible; but with God all things are possible.

26. Jesus aber sah sie an und sprach zu ihnen: Bei den Menschen ist es unmöglich; aber bei Gott sind alle Dinge möglich.

26. Y mirándolos Jesús, les dijo: Acerca de los hombres imposible es esto: mas acerca de Dios todo es posible.

26 А Иисус, воззрев, сказал им: человекам это невозможно, Богу же все возможно.

27 Silloin Pietari vastasi ja sanoi hänelle: "Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua; mitä me siitä saamme?"

27 Silloin Pietari vastasi ja sanoi Hänelle: "Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua. Mitä me siis saamme"

27. Silloin vastasi Pietari ja sanoi hänelle: katso, me luovuimme kaikista ja seuraamme sinua: mitä siis meidän siitä on?

27. Silloin wastais Petari ja sanoi hänelle: cadzo me luowuimma caikista ja seuramma sinua mitä sijs meidän sijtä on?

27. Silloin wastasi Petari ia sanoi henelle/ Catzo me lowumma caikista/ ia seurama sinua/ mite sis meiden senedheste ombi? (Silloin wastasi Petari ja sanoi hänelle/ Katso me luowuimme kaikista/ ja seuraamme sinua/ mitä siis meidän sen edestä ompi?)

27. Τότε ἀποκριθεὶς ὁ Πέτρος εἶπεν αὐτῷ· Ἰδοὺ ἡμεῖς ἀφήκαμεν πάντα καὶ ἠκολουθήσαμέν σοι· τί ἄρα ἔσται ἡμῖν;

27. τοτε αποκριθεις ο πετρος ειπεν αυτω ιδου ημεις αφηκαμεν παντα και ηκολουθησαμεν σοι τι αρα εσται ημιν 27. tote apokritheis o petros eipen aυto idoυ emeis afekamen panta kai ekoloυthesamen soi ti ara estai emin

27 Then Peter answered and said to him, Behold, we left all and followed you; what then will be (left) for us?

27. Then answered Peter and said unto him, Behold, we have forsaken all, and followed thee; what shall we have therefore?

27. Da antwortete Petrus und sprach zu ihm: Siehe, wir haben alles verlassen und sind dir nachgefolgt; was wird uns dafür?

27. Entónces respondiendo Pedro, le dijo: He aquí, nosotros hemos dejado todo, y te hemos seguido, ¿qué pues tendrémos?

27 Тогда Петр, отвечая, сказал Ему: вот, мы оставили все и последовали за Тобою; что же будет нам?

28 Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: siinä uudestisyntymisessä, jolloin Ihmisen Poika istuu kirkkautensa valtaistuimella, saatte tekin, jotka olette minua seuranneet, istua kahdellatoista valtaistuimella ja tuomita Israelin kahtatoista sukukuntaa.

28 Jeesus vastasi heille: "Totisesti sanon teille: te, jotka olette seuranneet minua, saatte siinä uudestisyntymisessä, jolloin Ihmisen Poika istuu kirkkautensa valtaistuimella, myös istua kahdellatoista valtaistuimella ja tuomita Israelin kahtatoista sukukuntaa."

28. Niin sanoi Jesus heille: totisesti sanon minä teille, te, jotka minua olette seuranneet, uudessa syntymisessä, kuin Ihmisen Poika istuu kunniansa istuimella, pitää myös teidän istuman kahdellatoistakymmenellä istuimella, tuomiten kahtatoistakymmentä Israelin sukukuntaa.

28. Nijn sanoi Jesus hänelle: totisest sanon minä teille te jotca minua seuratta sijnä vdes syndymises cosca ihmisen Poica istu hänen cunnians istuimella pitä myös teidän istuman cahdellatoistakymmenellä istuimella duomiten caxitoistakymmendä Israelin sucucunda.

28. Nin sanoi Iesus henelle/ Totisesta sanon mine teille/ että te iotca minua seuratta/ sijne wdhessyndymes/ coska Inhimisen Poica istupi henen cunnians istumella/ pite mös teiden istuma' cahdeltoistakymenel istuimella/ domiten ne caxitoistakyme'de Israelin sucucu'da. (Niin sanoi Jesus hänelle/ Totisesti sanon minä teille/ että te jotka minua seuraatte/ siinä uudessa syntymisessä/ koska Ihmisen Poika istuupi hänen kunniansa istuimelle/ pitää myös teidän istuman kahdellatoistakymmenellä istuimella/ tuomiten ne kaksitoistakymmentä Israelin sukukuntaa.)

28. ὁ δὲ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτοῖς· Ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι ὑμεῖς οἱ ἀκολουθήσαντές μοι, ἐν τῇ παλιγγενεσίᾳ, ὅταν καθίσῃ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ἐπὶ θρόνου δόξης αὐτοῦ, καθίσεσθε καὶ ὑμεῖς ἐπὶ δώδεκα θρόνους κρίνοντες τὰς δώδεκα φυλὰς τοῦ Ἰσραήλ.

28. ο δε ιησους ειπεν αυτοις αμην λεγω υμιν οτι υμεις οι ακολουθησαντες μοι εν τη παλιγγενεσια οταν καθιση ο υιος του ανθρωπου επι θρονου δοξης αυτου καθισεσθε και υμεις επι δωδεκα θρονους κρινοντες τας δωδεκα φυλας του ισραηλ 28. o de iesoυs eipen aυtois amen lego υmin oti υmeis oi akoloυthesantes moi en te paliggenesia otan kathise o υios toυ anthropoυ epi thronoυ dokses aυtoυ kathisesthe kai υmeis epi dodeka thronoυs krinontes tas dodeka fυlas toυ israel

28 But Jesus said to them, Assuredly I am saying to you°, that you° who (have) followed me, whenever the Son of Man sits upon (the) throne of his glory in the regeneration*, you° will also sit upon twelve thrones, judging the twelve tribes of Israel.

28. And Jesus said unto them, Verily I say unto you, That ye which have followed me, in the regeneration when the Son of man shall sit in the throne of his glory, ye also shall sit upon twelve thrones, judging the twelve tribes of Israel.

28. Jesus aber sprach zu ihnen: Wahrlich ich sage euch: Ihr, die ihr mir seid nachgefolgt, werdet in der Wiedergeburt, da des Menschen Sohn wird sitzen auf dem Stuhl seiner Herrlichkeit, auch sitzen auf zwölf Stühlen und richten die zwölf Geschlechter Israels.

28. Y Jesús les dijo: De cierto os digo, que vosotros que me habéis seguido, cuando en la regeneración se asentará el Hijo del hombre en el trono de su gloria, vosotros también os sentaréis sobre doce tronos, para juzgar a las doce tribus de Israel.

28 Иисус же сказал им: истинно говорю вам, что вы, последовавшие за Мною, - в пакибытии, когда сядет Сын Человеческий на престоле славы Своей, сядете и вы на двенадцати престолах судить двенадцать колен Израилевых.

29 Ja jokainen, joka on luopunut taloista tai veljistä tai sisarista tai isästä tai äidistä tai lapsista tai pelloista minun nimeni tähden, on saava monin verroin takaisin ja perivä iankaikkisen elämän.

29 Jokainen joka on luopunut taloista tai veljistä tai sisarista tai isästä tai äidistä (tai vaimosta) tai lapsista tai pellosta minun nimeni vuoksi, saa satakertaisesti* ja perii iäisen elämän.

29. Ja jokainen, joka luopui huoneista, taikka veljistä, taikka sisarista, taikka isästä, taikka äidistä, taikka emännästä, taikka lapsista, taikka pellosta, minun nimeni tähden, hänen pitää satakertaisesti saaman, ja ijankaikkisen elämän perimän.

29. Ja jocainen cuin luopui huoneistans taicka weljistäns taicka sisaristans taicka Isästäns taicka äitistäns taicka emännästäns taicka lapsistans taicka pellostans minun nimeni tähden hänen pitä satakertaisest saaman ja ijancaickisen elämän perimän.

29. Ja iocaine' quin loopui hooneistans/ taicka welieistens/ taicka Sisaristans/ taicka Isestens taicka eitestens/ taicka emännestens/ taicka lapsistans/ taicka pellostans/ minun nimeni tähden/ henen pite satakertaised saama'/ ia ijancaikisen elämen perimen. (Ja jokainen kuin luopui huoneistansa/ taikka weljistänsä/ taikka sisaristansa/ taikka isästänsä taikka äitistänsä/ taikka emännästänsä/ taikka lapsistansa/ taikka pellostansa/ minun nimeni tähden/ hänen pitää satakertaiset saaman/ ja iankaikkisen elämän perimän.)

29. καὶ πᾶς ὅς ἀφῆκεν οἰκίας ἢ ἀδελφοὺς ἢ ἀδελφὰς ἢ πατέρα ἢ μητέρα ἢ γυναίκα ἢ τέκνα ἢ ἀγροὺς ἕνεκεν τοῦ ὀνόματός μου, ἑκατονταπλασίονα λήψεται καὶ ζωὴν αἰώνιον κληρονομήσει.

29. και πας ος αφηκεν οικιας η αδελφους η αδελφας η πατερα η μητερα η γυναικα η τεκνα η αγρους ενεκεν του ονοματος μου εκατονταπλασιονα ληψεται και ζωην αιωνιον κληρονομησει 29. kai pas os afeken oikias e adelfoυs e adelfas e patera e metera e gυnaika e tekna e agroυs eneken toυ onomatos moυ ekatontaplasiona lepsetai kai zoen aionion kleronomesei

29 And everyone who (has) left houses or brethren or sisters, or (their) father or mother or wife, or children or fields, because of my name, will be receiving a hundred-times (that), and will be inheriting everlasting life.

29. And every one that hath forsaken houses, or brethren, or sisters, or father, or mother, or wife, or children, or lands, for my name's sake, shall receive an hundredfold, and shall inherit everlasting life.

29. Und wer verläßt Häuser oder Brüder oder Schwestern oder Vater oder Mutter oder Weib oder Kinder oder Äcker um meines Namens willen, der wird's hundertfältig nehmen und das ewige Leben ererben.

29. Y cualquiera que dejare casas, o hermanos, o hermanas, o padre, o madre, o mujer, o hijos, o tierras, por mi nombre, recibirá cien veces tanto, y la vida eterna tendrá por herencia.

29 И всякий, кто оставит домы, или братьев, или сестер, или отца, или мать, или жену, или детей, или земли, ради имени Моего, получит во сто крат и наследует жизнь вечную.

30 Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi, ja monet viimeiset ensimmäisiksi."

30 Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi"

30. Mutta monta ensimäistä tulee viimeiseksi ja viimeistä ensimäiseksi.

30. Mutta monda ensimäist tule wijmeisexi ja wijmeistä ensimäisexi.

30. Mutta monda ensimeist tuleuat wimeisixi/ ia wimeiset/ ensimeisixi. (Mutta monta ensimmäiset tulewat wiimeisiksi/ ja wiimeiset/ ensimmäisiksi.)

30. Πολλοὶ δὲ ἔσονται πρῶτοι ἔσχατοι καὶ ἔσχατοι πρῶτοι.

30. πολλοι δε εσονται πρωτοι εσχατοι και εσχατοι πρωτοι 30. polloi de esontai protoi eschatoi kai eschatoi protoi

30 But many will be last (who are) first, and first (who are) last.

30. But many that are first shall be last; and the last shall be first.

30. Aber viele, die da sind die Ersten, werden die Letzten, und die Letzten werden die Ersten sein.

30. Mas muchos que son primeros serán postreros; y los postreros, primeros.

30 Многие же будут первые последними, и последние первыми.