27 luku

Jeesus annetaan Pilatuksen käsiin 1, 2 Juudas hirttäytyy 3 – 5; veren hinnalla ostetaan savenvalajan pelto 6 – 10 Jeesus tunnustaa olevansa kuningas 11 – 14; Pilatus päästää irti Barabbaan ja luovuttaa Jeesuksen ristiinnaulittavaksi 15 – 26 Jeesusta pilkataan 27 – 31; hänet ristiinnaulitaan 32 – 44; hän antaa henkensä 45 – 56, ja hänet haudataan 57 – 61 Hautaa vartioidaan 62 – 66.

1 Mutta aamun koittaessa kaikki ylipapit ja kansan vanhimmat pitivät neuvoa Jeesusta vastaan tappaaksensa hänet;

1 Aamun tultua kaikki ylipapit ja kansan vanhimmat pitivät neuvoa Jeesusta vastaan tappaakseen Hänet.

1. Mutta kuin aamu tuli, pitivät kaikki pappein päämiehet ja kansan vanhimmat neuvoa Jesusta vastaan, häntä kuolettaaksensa,

1. Mutta huomeneldain pidit caicki Pappein päämiehet ja Canssan wanhimmat neuwo Jesusta wastan händä cuolettaxens.

1. MUtta Homeneltan pidit caiki Pappein pämiehet ia Canssan Wanhimat neuuo Iesusta wastan/ että he saisit henen coletta. (Mutta huomeneltain pidit kaikki pappein päämiehet ja kansan wanhimmat neuwoa Jesusta wastaan/ että he saisit hänen kuolettaa.)

1. Πρωΐας δὲ γενομένης συμβούλιον ἔλαβον πάντες οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ πρεσβύτεροι τοῦ λαοῦ κατὰ τοῦ Ἰησοῦ ὥστε θανατῶσαι αὐτόν·

1. πρωιας δε γενομενης συμβουλιον ελαβον παντες οι αρχιερεις και οι πρεσβυτεροι του λαου κατα του ιησου ωστε θανατωσαι αυτον 1. proias de genomenes sυmβoυlion elaβon pantes oi archiereis kai oi presβυteroi toυ laoυ kata toυ iesoυ oste thanatosai aυton

1 {Mar 15:1 & Mat 27:1-2 Luk 22:66-23:1 Joh 18:28a Jerusalem early Fri. morning.} Now (after) it became morning, all the high-priests and the elders of the people took a council against Jesus so-that they might slay him;

1. When the morning was come, all the chief priests and elders of the people took counsel against Jesus to put him to death:

1. Des Morgens aber hielten alle Hohenpriester und die Ältesten des Volks einen Rat über Jesus, daß sie ihn töteten.

1. Y VENIDA la mañana, entraron en consejo todos los príncipes de los sacerdotes, y los ancianos del pueblo, contra Jesús, para entregarle a muerte.

1 Когда же настало утро, все первосвященники и старейшины народа имели совещание об Иисусе, чтобы предать Егосмерти;

2 ja he sitoivat hänet ja veivät pois ja antoivat hänet maaherran, Pilatuksen, käsiin.

2 He sitoivat Hänet, veivät pois ja luovuttivat Hänet maaherra (Pontius) Pilatukselle.

2. Ja sitoivat hänen, menivät pois ja ylönantoivat hänen maaherralle Pontius Pilatukselle.

2. Ja sidoit hänen weit pois ja ylönannoit hänen MaanHerralle Pontius Pilatuxelle.

2. Ja sidhoit henen/ poisweit/ ia ylenannoit henen waldamiehelle Pontio Pilato. (Ja sidoit hänen/ pois weit/ ja ylenannoit hänen waltamiehelle Pontius Pilatukselle.)

2. καὶ δήσαντες αὐτὸν ἀπήγαγον καὶ παρέδωκαν αὐτὸν Ποντίῳ Πιλάτῳ τῷ ἡγεμόνι.

2. και δησαντες αυτον απηγαγον και παρεδωκαν αυτον ποντιω πιλατω τω ηγεμονι 2. kai desantes aυton apegagon kai paredokan aυton pontio pilato to egemoni

2 and they bound him and led him away and gave him up to Pontius Pilate the governor. {Mat 27:3-10 & Acts 1:18-19 Fri. morning and toward the future.}

2. And when they had bound him, they led him away, and delivered him to Pontius Pilate the governor.

2. Und banden ihn, führten ihn hin und überantworteten ihn dem Landpfleger Pontius Pilatus.

2. Y le llevaron atado, y le entregaron a Poncio Pilato presidente.

2 и, связав Его, отвели и предали ЕгоПонтию Пилату, правителю.

3 Kun Juudas, hänen kavaltajansa, näki, että hänet oli tuomittu, silloin hän katui ja toi takaisin ne kolmekymmentä hopearahaa ylipapeille ja vanhimmille

3 Kun sitten Juudas, Hänen kavaltajansa näki, että Hänet oli tuomittu, toi hän katuen takaisin ne kolmekymmentä hopearahaa ylipapeille ja vanhimmille

3. Kuin Juudas, joka hänen petti, näki hänen kuolemaan tuomituksi, katui hän, ja toi jälleen ne kolmekymmentä hopiapenninkiä pappein päämiehille ja vanhimmille,

3. Cosca Judas joca hänen petti näki hänen cuolemaan duomituxi catui hän ja toi jällens ne colmekymmendä hopiapenningitä Pappein päämiehille ja wanhimmille ja sanoi:

3. Coska nyt Judas/ ioca henen petti näki että hen oli colemaa' domittu/ nin hen catui/ Ja iellenstoi ne colmekymende Hopia peningit Pappein pämiehille ia Wanhimille/ ia sanoi/ (Koska nyt Judas/ joka hänen petti näki että hän oli kuolemaan tuomittu/ niin hän katui/ Ja jällens toi ne kolmekymmentä hopeapenningitä pappein päämiehille ja wanhimmille/ ja sanoi/)

3. Τότε ἰδὼν Ἰούδας ὁ παραδιδοὺς αὐτὸν ὅτι κατεκρίθη, μεταμεληθεὶς ἀπέστρεψε τὰ τριάκοντα ἀργύρια τοῖς ἀρχιερεῦσι καὶ πρεσβυτέροις

3. τοτε ιδων ιουδας ο παραδιδους αυτον οτι κατεκριθη μεταμεληθεις απεστρεψεν τα τριακοντα αργυρια τοις αρχιερευσιν και τοις πρεσβυτεροις 3. tote idon ioυdas o paradidoυs aυton oti katekrithe metameletheis apestrepsen ta triakonta argυria tois archiereυsin kai tois presβυterois

3 Then Judas, (the one giving him up), (after) he saw that he was condemned, regretted and returned the thirty (pieces of) silver to the high-priests and the elders,

3. Then Judas, which had betrayed him, when he saw that he was condemned, repented himself, and brought again the thirty pieces of silver to the chief priests and elders,

3. Da das sah Judas, der ihn verraten hatte, daß er verdammt war zum Tode, gereute es ihn, und brachte wieder die dreißig Silberlinge den Hohenpriestern und den Ältesten

3. Entónces Júdas, el que le había entregado, viendo que era condenado, volvió arrepentido las treinta piezas de plata a los príncipes de los sacerdotes, y a los ancianos,

3 Тогда Иуда, предавший Его, увидев, что Он осужден, и, раскаявшись, возвратил тридцать сребренников первосвященникам и старейшинам,

4 ja sanoi: "Minä tein synnin, kun kavalsin viattoman veren". Mutta he sanoivat: "Mitä se meihin koskee? Katso itse eteesi."

4 ja sanoi: "Tein synnin, kun kavalsin viattoman veren." Mutta he sanoivat: "Mitä se meille kuuluu? Katso itse eteesi."

4. Sanoen: minä pahasti tein, että minä petin viattoman veren. Mutta he sanoivat: mitä meidän siihen tulee? katso itsiäs.

4. Minä pahasti tein että minä petin wiattoman weren. Nijn he sanoit: Mitä meidän sijhen tule? cadzo idzes.

4. Mine pahasti tein että mine wighattoman weren pettenyt olen. Nin he sanoit/ Mite meiden sihen tule? Catzo sinuas. (Minä pahasti tein että minä wiattoman weren pettänyt olen. Niin he sanoit/ Mitä meidän siihen tulee? Katso sinuas.)

4. λέγων· Ἥμαρτον παραδοὺς αἷμα ἀθῷον. οἱ δὲ εἶπον· Τί πρὸς ἡμᾶς; σὺ ὄψει.

4. λεγων ημαρτον παραδους αιμα αθωον οι δε ειπον τι προς ημας συ οψει 4. legon emarton paradoυs aima athoon oi de eipon ti pros emas sυ opsei

4 saying, I sinned, having given up innocent blood. But they said, What (is that) to us? You will see (to it).

4. Saying, I have sinned in that I have betrayed the innocent blood. And they said, What is that to us? see thou to that.

4. und sprach: Ich habe übel getan, daß ich unschuldig Blut verraten habe.

4. Diciendo: Yo he pecado entregando la sangre inocente. Mas ellos dijeron: ¿Qué se nos da a nosotros? Viéraslo tú.

4 говоря: согрешил я, предав кровь невинную. Они же сказали ему: что нам до того? смотри сам.

5 Ja hän viskasi hopearahat temppeliin, lähti sieltä, meni pois ja hirttäytyi.

5 Viskattuaan hopearahat temppeliin hän lähti sieltä, meni pois ja hirtti itsensä.

5. Ja hän heitti hopiapenningit templiin, läksi sieltä, meni pois ja hirtti itsensä.

5. Ja hän heitti hopiapenningit Templijn läxi sieldä meni pois ja hirtti idzens.

5. Ja hen heitti ne Hopia peningit Templijn/ keui sielde/ ia meni pois ia hirtti itzens noralla. (Ja hän heitti ne hopeapenningit templiin/ käwi sieltä/ ja meni pois ja hirtti itsensä nuoralla.)

5. καὶ ῥίψας τὰ ἀργύρια ἐν τῷ ναῷ ἀνεχώρησε, καὶ ἀπελθὼν ἀπήγξατο.

5. και ριψας τα αργυρια εν τω ναω ανεχωρησεν και απελθων απηγξατο 5. kai ripsas ta argυria en to nao anechoresen kai apelthon apegksato

5 And having tossed the (pieces of) silver in the temple, he departed. And having gone away, he hung himself.

5. And he cast down the pieces of silver in the temple, and departed, and went and hanged himself.

5. Sie sprachen: Was geht uns das an? Da siehe du zu! Und er warf die Silberlinge in den Tempel, hob sich davon, ging hin und erhängte sich selbst.

5. Y arrojando las piezas de plata al templo, se partió, y fué, y se ahorcó.

5 И, бросив сребренники в храме, он вышел, пошел и удавился.

6 Niin ylipapit ottivat hopearahat ja sanoivat: "Ei ole luvallista panna näitä temppelirahastoon, koska ne ovat veren hinta".

6 Mutta ylipapit ottivat hopearahat ja sanoivat; "Ei ole luvallista panna näitä temppelirahastoon, koska ne ovat veren hinta."

6. Mutta pappein päämiehet ottivat hopiapenningit ja sanoivat: ei näitä sovi panna uhriarkkuun; sillä se on veren hinta.

6. Mutta Pappein päämiehet otit hopiapenningit ja sanoit: ei näitä sowi panna uhriarckun sillä se on weren hinda.

6. Mutta Pappein pämiehet otit hopia peningit ia sanoit/ Ei soui neite panna wffriarckon/ sille se on weren hinda. (Mutta pappein päämiehet otit hopeapenningit ja sanoit/ Ei sowi näitä panna uhriarkkuun/ sillä se on weren hinta.)

6. οἱ δὲ ἀρχιερεῖς λαβόντες τὰ ἀργύρια εἶπον· Οὐκ ἔξεστι βαλεῖν αὐτὰ εἰς τὸν κορβανᾶν, ἐπεὶ τιμὴ αἵματός ἐστι.

6. οι δε αρχιερεις λαβοντες τα αργυρια ειπον ουκ εξεστιν βαλειν αυτα εις τον κορβαναν επει τιμη αιματος εστιν 6. oi de archiereis laβontes ta argυria eipon oυk eksestin βalein aυta eis ton korβanan epei time aimatos estin

6 Now the high-priests took the (pieces of) silver and said, It is not legal to put them into the depository, since it is the price of blood.

6. And the chief priests took the silver pieces, and said, It is not lawful for to put them into the treasury, because it is the price of blood.

6. Aber die Hohenpriester nahmen die Silberlinge und sprachen: Es taugt nicht, daß wir sie in den Gotteskasten legen, denn es ist Blutgeld.

6. Y los príncipes de los sacerdotes, tomando las piezas de plata, dijeron: No es lícito echarlas en el tesoro, porque es precio de sangre.

6 Первосвященники, взяв сребренники, сказали: непозволительно положить их в сокровищницу церковную, потому что это цена крови.

7 Ja neuvoteltuaan he ostivat niillä savenvalajan pellon muukalaisten hautausmaaksi.

7 Neuvoteltuaan he ostivat niillä savenvalajan pellon muukalaisten hautausmaaksi.

7. Niin he pitivät neuvoa, ja ostivat niillä savenvalajan pellon, vierasten hautaamiseksi.

7. Nijn he pidit neuwo ja ostit nijllä sawenwalajan pellon wierasten hautamisexi.

7. Nin he pidhit neuuo/ ia ostit nijlle yhden Sawenualaian pellon/ Pilagrimein Hautamisexi. (Niin he pidit neuwoa/ ja ostit niillä yhden sawenwalajan pellon/ pilagrimein (wieraiden) hautaamiseksi)

7. συμβούλιον δὲ λαβόντες ἠγόρασαν ἐξ αὐτῶν τὸν ἀγρὸν τοῦ κεραμέως εἰς ταφὴν τοῖς ξένοις·

7. συμβουλιον δε λαβοντες ηγορασαν εξ αυτων τον αγρον του κεραμεως εις ταφην τοις ξενοις 7. sυmβoυlion de laβontes egorasan eks aυton ton agron toυ kerameos eis tafen tois ksenois

7 Now they took a council and bought from them the potter’s field, *for the burial of strangers.

7. And they took counsel, and bought with them the potter's field, to bury strangers in.

7. Sie hielten aber einen Rat und kauften den Töpfersacker darum zum Begräbnis der Pilger.

7. Mas habido consejo, compraron con ellas el campo del Ollero, por sepultura para los extranjeros.

7 Сделав же совещание, купили на них землю горшечника, для погребения странников;

8 Sentähden sitä peltoa vielä tänäkin päivänä kutsutaan Veripelloksi.

8 Sen vuoksi sitä peltoa on tähän päivään asti kutsuttu Veripelloksi,

8. Sentähden se pelto on kutsuttu tähän päivään asti veripelloksi.

8. Sentähden se peldo cudzutan wielä tähän päiwän asti weripelloxi.

8. Senteden se pelto cutzutan wiele tehen peiwen asti/ Weripelloxi. (Sentähden se pelto kutsutaan wielä tähän päiwään asti/ Weripelloksi.)

8. διὸ ἐκλήθη ὁ ἀγρὸς ἐκεῖνος ἀγρὸς αἵματος ἕως τῆς σήμερον.

8. διο εκληθη ο αγρος εκεινος αγρος αιματος εως της σημερον 8. dio eklethe o agros ekeinos agros aimatos eos tes semeron

8 Hence until today, that field was called, The Field of Blood.

8. Wherefore that field was called, The field of blood, unto this day.

8. Daher ist dieser Acker genannt der Blutacker bis auf den heutigen Tag.

8. Por lo cual fué llamado aquel campo: Campo de sangre, hasta el día de hoy.

8 посему и называется земля та „землею крови" до сего дня.

9 Silloin kävi toteen, mikä on puhuttu profeetta Jeremiaan kautta, joka sanoo: "Ja he ottivat ne kolmekymmentä hopearahaa, hinnan siitä arvioidusta miehestä, jonka he olivat israelilaisten puolesta arvioineet,

9 silloin toteutui, mikä on puhuttu profeetta Jeremiaan välityksellä, joka sanoo: "He ottivat ne kolmekymmentä hopearahaa, hinnan siitä arvioidusta, jonka Israelin lapset olivat arvioineet,

9. Silloin täytettiin se mikä sanottu oli Jeremias prophetalta, joka sanoo: ja he ottivat kolmekymmentä hopiapenninkiä, sen arvatun hinnan, jonka he arvasivat Israelin lapsilta,

9. Silloin täytettin se cuin sanottu oli Jeremialda Prophetalda joca sanoi:

9. Silloin teutettin se quin sanottu oli lepitze Jeremian Prophetan/ ioca sanoi/ (Silloin täytettin se kuin sanottu oli läwitse Jeremian prophetan/ joka sanoi/)

9. τότε ἐπληρώθη τὸ ῥηθὲν διὰ Ἰερεμίου τοῦ προφήτου λέγοντος· καὶ ἔλαβον τὰ τριάκοντα ἀργύρια, τὴν τιμὴν τοῦ τετιμημένου ὃν ἐτιμήσαντο ἀπὸ υἱῶν Ἰσραήλ,

9. τοτε επληρωθη το ρηθεν δια ιερεμιου του προφητου λεγοντος και ελαβον τα τριακοντα αργυρια την τιμην του τετιμημενου ον ετιμησαντο απο υιων ισραηλ 9. tote eplerothe to rethen dia ieremioυ toυ profetoυ legontos kai elaβon ta triakonta argυria ten timen toυ tetimemenoυ on etimesanto apo υion israel

9 Then what was spoken through Jeremiah the prophet was fulfilled, saying, ‘And they took the thirty (pieces of) silver, the price of the one who had been priced, whom (some) of the sons from Israel priced for themselves;

9. Then was fulfilled that which was spoken by Jeremy the prophet, saying, And they took the thirty pieces of silver, the price of him that was valued, whom they of the children of Israel did value;

9. Da ist erfüllt, was gesagt ist durch den Propheten Jeremia, da er spricht: "Sie haben genommen dreißig Silberlinge, damit bezahlt war der Verkaufte, welchen sie kauften von den Kindern Israel,

9. Entónces se cumplió lo que fué dicho por el profeta Jeremías, que dijo: Y tomaron las treinta piezas de plata, precio del apreciado, que fué apreciado por los hijos de Israel;

9 Тогда сбылось реченное через пророка Иеремию, который говорит: и взяли тридцать сребренников, цену Оцененного, Которого оценили сыны Израиля,

10 ja antoivat ne savenvalajan pellosta, niinkuin Herra oli minun kauttani käskenyt".

10 ja antoivat ne savenvalajan pellosta,* niin kuin Herra oli minua käskenyt."

10. Ja antoivat ne savenvalajan pellosta, niinkuin Herra on minun käskenyt.

10. Ja he otit colmekymmendä hopiapenningitä jolla se myyty maxettin jonga he ostit Israelin lapsilda ja annoit sawenwalajan pellosta nijncuin Herra on minun käskenyt.

10. Ja he otit colmekymende Hopia penningite/ iolla se myyty maxettijn/ Jonga he ostit Israelin lapsilda/ ia annoit ne Sauenwalaian pellosta/ ninquin HERRA ombi minun keskenyt. (Ja he otit kolmekymmentä hopeapenninkiä/ jolla se myyty maksettiin/ Jonka he ostit Israelin lapsilta/ ja annoit ne sawenwalajan pellosta/ niinkuin HERRA ompi minun käskenyt.)

10. καὶ ἔδωκαν αὐτὰ εἰς τὸν ἀγρὸν τοῦ κεραμέως, καθὰ συνέταξέ μοι Κύριος.

10. και εδωκαν αυτα εις τον αγρον του κεραμεως καθα συνεταξεν μοι κυριος 10. kai edokan aυta eis ton agron toυ kerameos katha sυnetaksen moi kυrios

10 and they gave them *for the potter’s field, just-as the Lord commanded me.’ {Jer 32:6-9} {Mar 15:2-5 & Mat 27:11-14 & Luk 23:2-5 & Joh 18:28b-38 Jerusalem early Fri. morning.}

10. And gave them for the potter's field, as the Lord appointed me.

10. und haben sie gegeben um den Töpfersacker, wie mir der HERR befohlen hat."

10. Y las dieron para comprar el campo del Ollero, como me ordenó el Señor.

10 и дали их за землю горшечника, как сказал мне Господь.

11 Mutta Jeesus seisoi maaherran edessä. Ja maaherra kysyi häneltä sanoen: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Niin Jeesus sanoi: "Sinäpä sen sanot".

11 Mutta Jeesus seisoi maaherran edessä. Ja maaherra kysyi Häneltä sanoen: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Niin Jeesus vastasi hänelle: "Sinä sanot."

11. Mutta Jesus seisoi maaherran edessä. Niin maaherra kysyi häneltä, sanoen: oletkos sinä Juudalaisten kuningas? Jesus sanoi hänelle: sinäpä sen sanot.

11. Mutta Jesus seisoi MaanHerran edesä nijn MaanHerra kysyi hänelle sanoden: oletcos Judalaisten Cuningas?

11. Mutta Iesus seisoi Waldamiehen edhese/ Nin kysyi waldamies henelle sanoden/ Oleckos se Judasten Kuningas? (Mutta Jesus seisoi waltamiesten edessä/ Niin kysyi waltamies häneltä sanoen/ Oletkos se Judasten kuningas?)

11. Ὁ δὲ Ἰησοῦς ἔστη ἔμπροσθεν τοῦ ἡγεμόνος· καὶ ἐπηρώτησεν αὐτὸν ὁ ἡγεμὼν λέγων· Σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων; ὁ δὲ ἔφη αὐτῷ· Σὺ λέγεις.

11. ο δε ιησους εστη εμπροσθεν του ηγεμονος και επηρωτησεν αυτον ο ηγεμων λεγων συ ει ο βασιλευς των ιουδαιων ο δε ιησους εφη αυτω συ λεγεις 11. o de iesoυs este emprosthen toυ egemonos kai eperotesen aυton o egemon legon sυ ei o βasileυs ton ioυdaion o de iesoυs efe aυto sυ legeis

11 Now Jesus stood before the governor and the governor asked him, saying, Are you the King of the Jews? Now Jesus said to him, You speak (it correctly).

11. And Jesus stood before the governor: and the governor asked him, saying, Art thou the King of the Jews And Jesus said unto him, Thou sayest.

11. Jesus aber stand vor dem Landpfleger; und der Landpfleger fragte ihn und sprach: Bist du der Juden König? Jesus aber sprach zu ihm: Du sagst es.

11. Y Jesús estuvo delante del presidente, y el presidente le preguntó, diciendo: ¿Eres tú el rey de los Judíos? Y Jesús le dijo: Tú lo dices.

11 Иисус же стал пред правителем. И спросил Его правитель: Ты Царь Иудейский? Иисус сказал ему: ты говоришь.

12 Ja kun ylipapit ja vanhimmat häntä syyttivät, ei hän mitään vastannut.

12 Ja kun ylipapit ja vanhimmat Häntä syyttivät, Hän ei vastannut mitään.

12. Ja kuin hänen päällensä kannettiin pappein päämiehiltä ja vanhimmilta, ei hän mitään vastannut.

12. Jesus sanoi hänelle: sinäpä sen sanot. Ja cuin hänen päällens cannettin Pappein päämiehildä ja wanhimmilda ei hän mitän wastannut.

12. Nin sanoi Iesus henelle/ Sinepe sen sanot. Ja quin henen pälens cannetijn Pappein pämiehilde/ ia wanhimilda ei hen miteken wastanut. (Niin sanoi Jesus hänelle/ Sinäpä sen sanoit. Ja kuin hänen päällensä kannettiin pappein päämiehiltä/ ja wanhimmilta ei hän mitäkään wastannut.)

12. καὶ ἐν τῷ κατηγορεῖσθαι αὐτὸν ὑπὸ τῶν ἀρχιερέων καὶ τῶν πρεσβυτέρων οὐδὲν ἀπεκρίνατο.

12. και εν τω κατηγορεισθαι αυτον υπο των αρχιερεων και των πρεσβυτερων ουδεν απεκρινατο 12. kai en to kategoreisthai aυton υpo ton archiereon kai ton presβυteron oυden apekrinato

12 And while* he was accused by the high-priests and the elders, he answered nothing.

12. And when he was accused of the chief priests and elders, he answered nothing.

12. Und da er verklagt ward von den Hohenpriestern und Ältesten, antwortete er nicht.

12. Y siendo acusado por los príncipes de los sacerdotes, y por los ancianos, nada respondió.

12 И когда обвиняли Его первосвященники и старейшины, Он ничего не отвечал.

13 Silloin Pilatus sanoi hänelle: "Etkö kuule, kuinka paljon he todistavat sinua vastaan?"

13 Silloin Pilatus sanoi Hänelle: "Etkö kuule, kuinka paljon he todistavat sinua vastaan?"

13. Silloin sanoi Pilatus hänelle: etkös kuule, kuinka paljon he sinua vastaan todistavat?

13. Silloin sanoi Pilatus hänelle: etkös cuule cuinga cowasti he sinun päälles candawat?

13. Silloin sanoi Pilatus henelle/ Etkös cwle quin monda todhistosta he sinun wastas sanouat? (Silloin sanoi Pilatus hänelle/ Etkös kuule kuin monta todistusta he sinun wastaan sanowat?)

13. τότε λέγει αὐτῷ ὁ Πιλᾶτος· Οὐκ ἀκούεις πόσα σου καταμαρτυροῦσι;

13. τοτε λεγει αυτω ο πιλατος ουκ ακουεις ποσα σου καταμαρτυρουσιν 13. tote legei aυto o pilatos oυk akoυeis posa soυ katamartυroυsin

13 Then Pilate says to him, Do you not hear how-many things they are testifying against you?

13. Then said Pilate unto him, Hearest thou not how many things they witness against thee?

13. Da sprach Pilatus zu ihm: Hörst du nicht, wie hart sie dich verklagen?

13. Pilato entónces le dice: ¿No oyes cuántas cosas testifican contra tí?

13 Тогда говорит Ему Пилат: не слышишь, сколько свидетельствуют против Тебя?

14 Mutta hän ei vastannut yhteenkään hänen kysymykseensä, niin että maaherra suuresti ihmetteli.

14 Mutta Hän ei vastannut hänelle yhteenkään kysymykseen, niin että maaherra suuresti ihmetteli.

14. Ja ei hän vastannut häntä yhtäkään sanaa, niin että maaherra suuresti ihmetteli.

14. Ja ei hän wastannut händä yhtäkän sana nijn että MaanHerrakin suurest ihmetteli.

14. Ja ei hen wastanut hende ychteken sana/ nin että mös Waldamies sangen imechteli. (Ja ei hän wastannut häntä yhtäkään sanaa/ niin että myös waltamies sangen ihmetteli.)

14. καὶ οὐκ ἀπεκρίθη αὐτῷ πρὸς οὐδὲ ἓν ῥῆμα, ὥστε θαυμάζειν τὸν ἡγεμόνα λίαν.

14. και ουκ απεκριθη αυτω προς ουδε εν ρημα ωστε θαυμαζειν τον ηγεμονα λιαν 14. kai oυk apekrithe aυto pros oυde en rema oste thaυmazein ton egemona lian

14 And he did not answer him, not even with one word; so-that the governor marveled exceedingly. {Mar 15:6-19 & Mat 27:15-30 & Joh 18:39-19:16 Fri., April 7, 30AD.}

14. And he answered him to never a word; insomuch that the governor marvelled greatly.

14. Und er antwortete ihm nicht auf ein Wort, also daß der Landpfleger sich verwunderte.

14. Y no le respondió ni una palabra, de tal manera que el presidente se maravillaba mucho.

14 И не отвечал ему ни на одно слово, так что правитель весьма дивился.

15 Oli tapana, että maaherra juhlan aikana päästi kansalle yhden vangin irti, kenenkä he tahtoivat.

15 Maaherralla oli tapana juhlan aikana päästää kansalle irti yksi vanki, se, jonka he tahtoivat.

15. Mutta juhlana oli maaherra tottunut päästämään kansalle jonkun vangin irralle, jonka he tahtoivat.

15. Mutta Juhlana oli MaanHerra tottunut päästämän Canssalle jongun fangin irralle jonga he tahdoit.

15. Mutta Juhlana oli Waldamies tottunut pästämen Canssalle yhde' Fangin irdhalle ionga he tachtoit. (Mutta juhlana oli waltamies tottunut päästämään kansalle yhden wangin irralle jonka he tahtoit.)

15. Κατὰ δὲ τὴν ἑορτὴν εἰώθει ὁ ἡγεμὼν ἀπολύειν ἕνα τῷ ὄχλῳ δέσμιον ὃν ἤθελον.

15. κατα δε εορτην ειωθει ο ηγεμων απολυειν ενα τω οχλω δεσμιον ον ηθελον 15. kata de eorten eiothei o egemon apolυein ena to ochlo desmion on ethelon

15 Now the governor had been accustomed at (the) feast to release one prisoner to the crowd, whom they willed.

15. Now at that feast the governor was wont to release unto the people a prisoner, whom they would.

15. Auf das Fest aber hatte der Landpfleger die Gewohnheit, dem Volk einen Gefangenen loszugeben, welchen sie wollten.

15. Y en el día de la fiesta acostumbraba el presidente soltar al pueblo un preso cual quisiesen.

15 На праздник же Пасхи правитель имел обычай отпускать народу одного узника, которого хотели.

16 Ja heillä oli silloin kuuluisa vanki, jota sanottiin Barabbaaksi.

16 Heillä oli silloin kuuluisa vanki nimeltä Barabbas.

16. Niin oli heillä silloin yksi kuuluisa vanki sidottuna, joka kutsuttiin Barabbas.

16. Nijn oli heillä silloin yxi cuuluisa fangi sidottuna joca cudzuttin Barrabas.

16. Nin oli henellä silloin yxi cwluisa Fangi sidottuna/ ioca cutzuttin Barrabas. (Niin oli hänellä silloin yksi kuuluisa wanki sidottuna/ joka kutsuttiin Barrabas.)

16. εἶχον δὲ τότε δέσμιον ἐπίσημον λεγόμενον Βαραββᾶν.

16. ειχον δε τοτε δεσμιον επισημον λεγομενον βαραββαν 16. eichon de tote desmion episemon legomenon βaraββan

16 Now then they were holding a notable prisoner called* Barabbas.

16. And they had then a notable prisoner, called Barabbas.

16. Er hatte aber zu der Zeit einen Gefangenen, einen sonderlichen vor anderen, der hieß Barabbas.

16. Y tenían entónces un preso famoso, que se llamaba Barrabás.

16 Был тогда у них известный узник, называемый Варавва;

17 Kun he nyt olivat koolla, sanoi Pilatus heille: "Kummanko tahdotte, että minä teille päästän, Barabbaanko vai Jeesuksen, jota sanotaan Kristukseksi?"

17 Heidän ollessaan nyt koolla Pilatus sanoi heille: "Kumman tahdotte, että päästän teille, Barabbaan vai Jeesuksen, jota sanotaan Kristukseksi?"

17. Kuin he siis koossa olivat, sanoi Pilatus heille: kumman te tahdotte, että minä päästän teille? Barabbaan, taikka Jesuksen, joka kutsutaan Kristus?

17. Ja cosca he coosa olit sanoi Pilatus heille: cumman te tahdotte että minä päästän teille Barraban taicka Jesuxen joca cudzutan Christus?

17. Ja coska he sijs cokonut olit/ sanoi Pilatus heille/ Cumman te tahdotta että mine lasken teillen irdhalle/ Barrabam taicka Iesusen/ ioca cutzutan Christus? (Ja koska he siis kokoonnut olit/ sanoi Pilatus heille/ Kumman te tahdotte että minä lasken teillen irralle/ Barrabaan taikka Jesuksen/ joka kutsutaan Kristus?)

17. συνηγμένων οὖν αὐτῶν εἶπεν αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος· Τίνα θέλετε ἀπολύσω ὑμῖν, Βαραββᾶν ἢ Ἰησοῦν τὸν λεγόμενον Χριστόν;

17. συνηγμενων ουν αυτων ειπεν αυτοις ο πιλατος τινα θελετε απολυσω υμιν βαραββαν η ιησουν τον λεγομενον χριστον 17. sυnegmenon oυn aυton eipen aυtois o pilatos tina thelete apolυso υmin βaraββan e iesoυn ton legomenon christon

17 Therefore, having been gathered together, Pilate said to them, Whom do you° wish that I may release to you°? Barabbas or Jesus who is called* Christ?

17. Therefore when they were gathered together, Pilate said unto them, Whom will ye that I release unto you? Barabbas, or Jesus which is called Christ?

17. Und da sie versammelt waren, sprach Pilatus zu ihnen: Welchen wollt ihr, daß ich euch losgebe? Barabbas oder Jesus, von dem gesagt wird, er sei Christus?

17. Y juntos ellos, les dijo Pilato: ¿Cuál queréis que os suelte? ¿á Barrabás, o a Jesús, que es llamado el Cristo?

17 итак, когда собрались они, сказал им Пилат: кого хотите, чтобы я отпустил вам: Варавву, или Иисуса, называемого Христом?

18 Sillä hän tiesi, että he kateudesta olivat antaneet hänet hänen käsiinsä.

18 Sillä hän tiesi, että he kateudesta olivat luovuttaneet Hänet.

18. Sillä hän tiesi, että he hänen kateuden tähden olivat antaneet ylön.

18. Sillä hän tiesi että he hänen cateuden tähden olit ylönandanet.

18. Sille hen tiesi että he henen cateudhen tehden olit ylenandaneet. (Sillä hän tiesi että he hänen kateuden tähden olit ylen antaneet.)

18. ᾔδει γὰρ ὅτι διὰ φθόνον παρέδωκαν αὐτόν.

18. ηδει γαρ οτι δια φθονον παρεδωκαν αυτον 18. edei gar oti dia fthonon paredokan aυton

18 For* he knew that they gave him up because of envy.

18. For he knew that for envy they had delivered him.

18. Denn er wußte wohl, daß sie ihn aus Neid überantwortet hatten.

18. Porque sabía que por envidia le habían entregado.

18 ибо знал, что предали Его из зависти.

19 Mutta kun hän istui tuomarinistuimella, lähetti hänen vaimonsa hänelle sanan: "Älä puutu siihen vanhurskaaseen mieheen, sillä minä olen tänä yönä unessa paljon kärsinyt hänen tähtensä".

19 Mutta hänen istuessaan tuomarinistuimella hänen vaimonsa lähetti sanomaan hänelle: "Älä ensinkään puutu tuohon vanhurskaaseen mieheen, sillä olen tänään unessa paljon kärsinyt Hänen tähtensä."

19. Mutta kuin hän tuomio-istuimelle istui, lähetti hänen emäntänsä hänen tykönsä, sanoen: älä sinä mitään tee sille vanhurskaalle; sillä minä olen paljon kärsinyt tänäpänä unessani hänen tähtensä.

19. Mutta cuin hän duomio istuimelle istui lähetti hänen emändäns hänen tygöns ja käski hänelle sanoa: älä sinä mitän tee sille wanhurscalle: sillä minä olen paljo kärsinyt tänäpän unesani hänen tähtens.

19. Mutta quin hen Domiostolin päle istui/ lehetti henen Emendens henen tygens/ ia käski henelle sanoa/ Ele sine miten teghe sille wanhurskalle/ Sille mine olen palio kerssinyt tenepene wnesani/ henen tehdens. (Mutta kuin hän tuomiotuolin päälle istui/ lähetti hänen emäntänsä hänen tykönsä/ ja käski hänelle sanoa/ Älä sinä mitään tee sille wanhurskaalle/ Sillä minä olen paljon kärsinyt tänäpänä unessani/ hänen tähtensä.)

19. Καθημένου δὲ αὐτοῦ ἐπὶ τοῦ βήματος ἀπέστειλε πρὸς αὐτὸν ἡ γυνὴ αὐτοῦ λέγουσα· Μηδὲν σοὶ καὶ τῷ δικαίῳ ἐκείνῳ· πολλὰ γὰρ ἔπαθον σήμερον κατ’ ὄναρ δι’ αὐτόν.

19. καθημενου δε αυτου επι του βηματος απεστειλεν προς αυτον η γυνη αυτου λεγουσα μηδεν σοι και τω δικαιω εκεινω πολλα γαρ επαθον σημερον κατ οναρ δι αυτον 19. kathemenoυ de aυtoυ epi toυ βematos apesteilen pros aυton e gυne aυtoυ legoυsa meden soi kai to dikaio ekeino polla gar epathon semeron kat onar di aυton

19 Now (while) sitting upon the judicial-seat, his wife sent to him, saying, (Have) nothing (between) you and that righteous (man); for* I suffered many things today in a dream because of him.

19. When he was set down on the judgment seat, his wife sent unto him, saying, Have thou nothing to do with that just man: for I have suffered many things this day in a dream because of him.

19. Und da er auf dem Richtstuhl saß, schickte sein Weib zu ihm und ließ ihm sagen: Habe du nichts zu schaffen mit diesem Gerechten; ich habe heute viel erlitten im Traum seinetwegen.

19. Y estando él sentado en el tribunal, su mujer envió a él, diciendo: No tengas que ver con aquel justo; porque hoy he padecido muchas cosas en sueños por causa de él.

19 Между тем, как сидел он на судейском месте, жена его послала ему сказать: не делай ничего Праведнику Тому, потому что я ныне во сне много пострадала за Него.

20 Mutta ylipapit ja vanhimmat yllyttivät kansaa anomaan Barabbasta, mutta surmauttamaan Jeesuksen.

20 Mutta ylipapit ja vanhimmat yllyttivät kansaa* anomaan Barabbasta ja surmauttamaan Jeesuksen.

20. Mutta pappein päämiehet ja vanhimmat yllyttivät kansaa anomaan Barabbasta, mutta Jesusta hukkaamaan.

20. Mutta Pappein päämiehet ja wanhimmat yllytit Canssa anoman Barrabast mutta Jesusta huckaman.

20. Mutta ne Pappein pämiehet ia ne Wanhimat yllytit Canssan anoman Barrabast/ mutta Iesusta huckaman. (Mutta ne pappein päämiehet ja ne wanhimmat yllytit kansan anomaan Barrabasta/ mutta Jesusta hukkaaman.)

20. Οἱ δὲ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ πρεσβύτεροι ἔπεισαν τοὺς ὄχλους ἵνα αἰτήσωνται τὸν Βαραββᾶν, τὸν δὲ Ἰησοῦν ἀπολέσωσιν.

20. οι δε αρχιερεις και οι πρεσβυτεροι επεισαν τους οχλους ινα αιτησωνται τον βαραββαν τον δε ιησουν απολεσωσιν 20. oi de archiereis kai oi presβυteroi epeisan toυs ochloυs ina aitesontai ton βaraββan ton de iesoυn apolesosin

20 Now the high-priests and the elders persuaded the crowds in order that they should ask for Barabbas and should destroy Jesus.

20. But the chief priests and elders persuaded the multitude that they should ask Barabbas, and destroy Jesus.

20. Aber die Hohenpriester und die Ältesten überredeten das Volk, daß sie um Barabbas bitten sollten und Jesus umbrächten.

20. Mas los príncipes de los sacerdotes, y los ancianos, persuadieron al pueblo, que pidiese a Barrabás, y a Jesús matase.

20 Но первосвященники и старейшины возбудили народ просить Варавву, а Иисуса погубить.

21 Ja maaherra puhui heille ja sanoi: "Kummanko näistä kahdesta tahdotte, että minä teille päästän?" Niin he sanoivat: "Barabbaan".

21 Maaherra alkoi taas puhua ja sanoi heille: "Kumman näistä kahdesta tahdotte, että päästän teille?" Niin he sanoivat: "Barabbaan."

21. Niin vastasi maaherra ja sanoi heille: kumman näistä kahdesta te tahdotte, että minä päästän teille? mutta he sanoivat: Barabbaan.

21. Nijn wastais MaanHerra ja sanoi heille: cumman näistä cahdesta te tahdotte että minä päästän teille?

21. Nin wastasi Waldamies ia sanoi heille/ Cumman neiste cahdesta te tahdotta että mine lasken teille irdhalle? Mutta he sanoit/ Barrabam. (Niin wastasi waltamies ja sanoi heille/ Kumman näistä kahdesta te tahdotte että minä lasken teille irralle? Mutta he sanoit/ Barraban.)

21. ἀποκριθεὶς δὲ ὁ ἡγεμὼν εἶπεν αὐτοῖς· Τίνα θέλετε ἀπὸ τῶν δύο ἀπολύσω ὑμῖν; οἱ δὲ εἶπον· Βαραββᾶν.

21. αποκριθεις δε ο ηγεμων ειπεν αυτοις τινα θελετε απο των δυο απολυσω υμιν οι δε ειπον βαραββαν 21. apokritheis de o egemon eipen aυtois tina thelete apo ton dυo apolυso υmin oi de eipon βaraββan

21 But the governor answered and said to them, Whom do you° will that I may release to you° from the two? But they said, Barabbas!

21. The governor answered and said unto them, Whether of the twain will ye that I release unto you? They said, Barabbas.

21. Da antwortete nun der Landpfleger und sprach zu ihnen: Welchen wollt ihr unter diesen zweien, den ich euch soll losgeben? Sie sprachen: Barabbas.

21. Y respondiendo el presidente, les dijo: ¿Cuál de los dos queréis que os suelte? Y ellos dijeron: A Barrabás.

21 Тогда правитель спросил их: кого из двух хотите, чтобыя отпустил вам? Они сказали: Варавву.

22 Pilatus sanoi heille: "Mitä minun sitten on tehtävä Jeesukselle, jota sanotaan Kristukseksi?" He sanoivat kaikki: "Ristiinnaulittakoon!"

22 Pilatus sanoi heille: "Mitä minun sitten on tehtävä Jeesukselle, jota sanotaan Kristukseksi?" He kaikki sanoivat hänelle: "Naulittakoon ristiin!"

22. Pilatus sanoi heille: mitä siis minun pitää tekemän Jesukselle, joka kutsutaan Kristus? Sanoivat he kaikki hänelle: ristiinnaulittakaan.

22. Mutta he sanoit: Barraban. Pilatus sanoi heille: mitästä sijs minun pitä tekemän Jesuxelle joca cudzutan Christus? Sanoit he caicki hänelle: Ristinnaulittacan.

22. Pilatus sanoi heille/ Miteste sijs minun pite tekemen Iesusest/ ioca cutzutan Christus? Sanoit he caiki henelle/ Ristinnaulitakan. (Pilatus sanoi heille/ Mitä tästä siis minun pitää tekemän Jesuksesta/ joka kutsutaan Kristus? Sanoit he kaikki hänelle/ Ristiinnaulittakaan.)

22. λέγει αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος· Τί οὖν ποιήσω Ἰησοῦν τὸν λεγόμενον Χριστόν; λέγουσιν αὐτῷ πάντες· Σταυρωθήτω.

22. λεγει αυτοις ο πιλατος τι ουν ποιησω ιησουν τον λεγομενον χριστον λεγουσιν αυτω παντες σταυρωθητω 22. legei aυtois o pilatos ti oυn poieso iesoυn ton legomenon christon legoυsin aυto pantes staυrotheto

22 Pilate says to them, Therefore what should I do (to) Jesus who is called* Christ? They all say to him, Let him be crucified!

22. Pilate saith unto them, What shall I do then with Jesus which is called Christ? They all say unto him, Let him be crucified.

22. Pilatus sprach zu ihnen: Was soll ich denn machen mit Jesus, von dem gesagt wird er sei Christus? Sie sprachen alle: Laß ihn kreuzigen!

22. Pilato les dijo: ¿Qué pues haré de Jesús que es llamado el Cristo? Dícenle todos: Sea crucificado.

22 Пилат говорит им: что же я сделаю Иисусу, называемому Христом? Говорят ему все: да будет распят.

23 Niin maaherra sanoi: "Mitä pahaa hän sitten on tehnyt?" Mutta he huusivat vielä kovemmin sanoen: "Ristiinnaulittakoon!"

23 Niin maaherra sanoi: "Mitä pahaa Hän sitten on tehnyt?" Mutta he huusivat vielä kovemmin sanoen: "Naulittakoon ristiin!"

23. Niin sanoi maaherra: mitä hän pahaa teki? Mutta he huusivat sitä enemmin ja sanoivat: ristiinnaulittakaan.

23. Nijn sanoi MaanHerra mitästä hän paha teki? Mutta he huusit sitä enämmin ja sanoit: Ristinnaulittacan.

23. Nin sanoi Waldamies/ Mite hen sijs teki? Mutta he hwdhit site enämin/ ia sanoit/ Ristinnaulitakan. (Niin sanoi waltamies/ Mitä hän siis teki? Mutta he huusit sitä enemmin/ ja sanoit/ Ristiinnaulittakaan.)

23. ὁ δὲ ἡγεμὼν ἔφη· Τί γὰρ κακὸν ἐποίησεν; οἱ δὲ περισσῶς ἔκραζον λέγοντες· Σταυρωθήτω.

23. ο δε ηγεμων εφη τι γαρ κακον εποιησεν οι δε περισσως εκραζον λεγοντες σταυρωθητω 23. o de egemon efe ti gar kakon epoiesen oi de perissos ekrazon legontes staυrotheto

23 But the governor said, For* what evil did he do? But they were crying out even-more, saying, Let him be crucified!

23. And the governor said, Why, what evil hath he done? But they cried out the more, saying, Let him be crucified.

23. Der Landpfleger sagte: Was hat er denn Übles getan? Sie schrieen aber noch mehr und sprachen: Laß ihn kreuzigen!

23. Y el presidente les dijo: Pues ¿qué mal ha hecho? Mas ellos alzaban más el grito, diciendo: Sea crucificado.

23 Правитель сказал: какое же зло сделал Он? Но они еще сильнее кричали: да будет распят.

24 Ja kun Pilatus näki, ettei mikään auttanut, vaan että meteli yhä yltyi, otti hän vettä ja pesi kätensä kansan nähden ja sanoi: "Viaton olen minä tämän (vanhurskaan) miehen vereen. Katsokaa itse eteenne."

24 Nähdessään, ettei mikään auta, vaan syntyy pikemmin meteli, Pilatus otti vettä ja pesi kätensä kansan edessä ja sanoi: "Olen viaton tämän (vanhurskaan) miehen vereen. Katsokaa eteenne."

24. Kuin Pilatus näki, ettei hän mitään auttaa taitanut, mutta enempi pauhina tuli, otti hän vettä ja pesi kätensä kansan edessä, sanoen: viatoin olen minä tämän vanhurskaan vereen: katsokaat itsiänne.

24. Cosca Pilatus näki ettei mitän auttanut mutta enä huhu tuli otti hän wettä ja pesi kätens Canssan edes sanoden: wiatoin olen minä tämän wanhurscan wereen cadzocat teitän.

24. Coska nyt Pilatus näki ettei miteken auttanut/ mutta enämbi mässe tuli/ otti hen wedhen/ pesi kädhensä Canssan edhes/ sanoden/ Wighatoin mine olen temen Wanhurskan werest/ catzocat teiten. (Koska nyt Pilatus näki ettei mitäkään auttanut/ mutta enempi mässe tuli/ otti hän weden/ pesi kätensä kansan edessä/ sanoen/ Wiatoin minä olen tämän wanhurskaan werestä/ katsokaat teitän.)

24. ἰδὼν δὲ ὁ Πιλᾶτος ὅτι οὐδὲν ὠφελεῖ, ἀλλὰ μᾶλλον θόρυβος γίνεται, λαβὼν ὕδωρ ἀπενίψατο τὰς χεῖρας ἀπέναντι τοῦ ὄχλου, λέγων· Ἀθῷός εἰμι ἀπὸ τοῦ αἵματος τοῦ δικαίου τούτου· ὑμεῖς ὄψεσθε.

24. ιδων δε ο πιλατος οτι ουδεν ωφελει αλλα μαλλον θορυβος γινεται λαβων υδωρ απενιψατο τας χειρας απεναντι του οχλου λεγων αθωος ειμι απο του αιματος του δικαιου τουτου υμεις οψεσθε 24. idon de o pilatos oti oυden ofelei alla mallon thorυβos ginetai laβon υdor apenipsato tas cheiras apenanti toυ ochloυ legon athoos eimi apo toυ aimatos toυ dikaioυ toυtoυ υmeis opsesthe

24 Pilate saw he profited nothing, but rather that an uproar is happening, took water and washed his hands in front of the crowd, saying, I am innocent from the blood of this righteous man; you° will see (to it).

24. When Pilate saw that he could prevail nothing, but that rather a tumult was made, he took water, and washed his hands before the multitude, saying, I am innocent of the blood of this just person: see ye to it.

24. Da aber Pilatus sah, daß er nichts schaffte, sondern daß ein viel größer Getümmel ward, nahm er Wasser und wusch die Hände vor dem Volk und sprach: Ich bin unschuldig an dem Blut dieses Gerechten, sehet ihr zu!

24. Y viendo Pilato que nada aprovechaba, ántes se hacía más alboroto, tomando agua lavó sus manos delante del pueblo, diciendo: Inocente soy yo de la sangre de este justo: védlo vosotros.

24 Пилат, видя, что ничто не помогает, но смятениеувеличивается, взял воды и умыл руки перед народом, и сказал: невиновен я в крови Праведника Сего; смотрите вы.

25 Niin kaikki kansa vastasi ja sanoi: "Tulkoon hänen verensä meidän päällemme ja meidän lastemme päälle".

25 Kaikki kansa vastasi ja sanoi: "Tulkoon Hänen verensä meidän vastuullemme ja lastemme vastuulle."

25. Ja kaikki kansa vastasi ja sanoi: hänen verensä tulkaan meidän päällemme ja lastemme päälle.

25. Ja caicki Canssa wastais ja sanoi: hänen werens tulcan meidän päällem ja meidän lastem päälle:

25. Ja wastasi caiki Canssa/ ia sanoi/ Henen werens tulcan meiden pälen/ ia meiden lasten päle. (Ja wastasi kaikki kansa/ ja sanoi/ Hänen werensä tulkaan meidän päällen/ ja meidän lasten päälle.)

25. καὶ ἀποκριθεὶς πᾶς ὁ λαὸς εἶπε· Τὸ αἷμα αὐτοῦ ἐφ’ ἡμᾶς καὶ ἐπὶ τὰ τέκνα ἡμῶν.

25. και αποκριθεις πας ο λαος ειπεν το αιμα αυτου εφ ημας και επι τα τεκνα ημων 25. kai apokritheis pas o laos eipen to aima aυtoυ ef emas kai epi ta tekna emon

25 And all the people answered and said, His blood (is) upon us and upon our children.

25. Then answered all the people, and said, His blood be on us, and on our children.

25. Da antwortete das ganze Volk und sprach: Sein Blut komme über uns und unsere Kinder.

25. Y respondiendo todo el pueblo, dijo: Su sangre sea sobre nosotros, y sobre nuestros hijos.

25 И, отвечая, весь народ сказал: кровь Его на нас и на детях наших.

26 Silloin hän päästi heille Barabbaan, mutta Jeesuksen hän ruoskitti ja luovutti ristiinnaulittavaksi.

26 Silloin hän päästi heille Barabbaan, mutta ruoskitti Jeesuksen ja luovutti Hänet ristiin naulittavaksi.

26. Silloin päästi hän heille Barabbaan; mutta Jesuksen, kuin hän hänen ruoskinut oli, antoi hän ylön ristiinnaulittaa.

26. Silloin päästi hän Barraban mutta Jesuxen andoi hän ruoskitta ja ristinnaulitta.

26. Silloin hen laski irdhalle Barrabam/ mutta Iesusen hen annoi rooskitta/ ia ylenannoi henen ristinnaulitta. (Silloin hän laski irralle Barrabaan/ mutta Jesuksen hän annoi ruoskittaa/ ja ylenantoi hänen ristiinnaulittaa.)

26. τότε ἀπέλυσεν αὐτοῖς τὸν Βαραββᾶν, τὸν δὲ Ἰησοῦν φραγελλώσας παρέδωκεν ἵνα σταυρωθῇ.

26. τοτε απελυσεν αυτοις τον βαραββαν τον δε ιησουν φραγελλωσας παρεδωκεν ινα σταυρωθη 26. tote apelυsen aυtois ton βaraββan ton de iesoυn fragellosas paredoken ina staυrothe

26 Then he released to them Barabbas, but having scourged Jesus, he gave (him) up in order that he should be crucified.

26. Then released he Barabbas unto them: and when he had scourged Jesus, he delivered him to be crucified.

26. Da gab er ihnen Barabbas los; aber Jesus ließ er geißeln und überantwortete ihn, daß er gekreuzigt würde.

26. Entónces les soltó a Barrabás; y habiendo azotado a Jesús, le entregó para ser crucificado.

26 Тогда отпустил им Варавву, а Иисуса, бив, предал на распятие.

27 Silloin maaherran sotamiehet veivät Jeesuksen mukanaan palatsiin ja keräsivät hänen ympärilleen koko sotilasjoukon.

27 Silloin maaherran sotamiehet veivät Jeesuksen mukanaan palatsiin ja kokosivat Hänen luokseen koko sotilasosaston.

27. Silloin maaherran huovit veivät Jesuksen raastupaan, ja kokosivat hänen tykönsä kaiken joukon.

27. Silloin MaanHerran huowit otit Jesuxen Rastupan ja cocoisit hänen tygöns caiken joucon.

27. Silloin Waldamiehe' Houit otit Iesusen Radztuuas/ ia cokosit henen tygens caiken iouckon/ (Silloin waltamiehen howit otti Jesuksen raastuwassa/ ja kokosit hänen tykönsä kaiken joukon/)

27. Τότε οἱ στρατιῶται τοῦ ἡγεμόνος παραλαβόντες τὸν Ἰησοῦν εἰς τὸ πραιτώριον συνήγαγον ἐπ’ αὐτὸν ὅλην τὴν σπεῖραν·

27. τοτε οι στρατιωται του ηγεμονος παραλαβοντες τον ιησουν εις το πραιτωριον συνηγαγον επ αυτον ολην την σπειραν 27. tote oi stratiotai toυ egemonos paralaβontes ton iesoυn eis to praitorion sυnegagon ep aυton olen ten speiran

27 Then the soldiers of the governor took Jesus into the palace and gathered together the whole cohort {600 soldiers} upon him.

27. Then the soldiers of the governor took Jesus into the common hall, and gathered unto him the whole band of soldiers.

27. Da nahmen die Kriegsknechte des Landpflegers Jesus zu sich in das Richthaus und sammelten über ihn die ganze Schar

27. Entónces los soldados del presidente llevando a Jesús al pretorio, juntaron a él toda la cuadrilla.

27 Тогда воины правителя, взяв Иисуса в преторию, собрали на Него весь полк

28 Ja he riisuivat hänet ja panivat hänen päällensä tulipunaisen vaipan

28 Riisuttuaan Hänet, he panivat Hänen päälleen tulipunaisen päällysvaipan.

28. Ja kuin he olivat hänen riisuneet, puettivat he hänen purpuraiseen kaapuun,

28. Ja cuin he olit hänen rijsunet puetit he hänen Purpuraiseen Caapuun.

28. Ja quin he olit henen risuneet/ nin he pughetit henen Purpuraisen Capuun/ (Ja kuin he olit hänen riisuneet/ niin he puetit hänen purppuraiseen kaapuun/)

28. καὶ ἐκδύσαντες αὐτὸν περιέθηκαν αὐτῷ χλαμύδα κοκκίνην,

28. και εκδυσαντες αυτον περιεθηκαν αυτω χλαμυδα κοκκινην 28. kai ekdυsantes aυton periethekan aυto chlamυda kokkinen

28 And having stripped him, they placed a scarlet cloak around him.

28. And they stripped him, and put on him a scarlet robe.

28. und zogen ihn aus und legten ihm einen Purpurmantel an

28. Y desnudándole, echáronle encima un manto de grana.

28 и, раздев Его, надели на Него багряницу;

29 ja väänsivät orjantappuroista kruunun, panivat sen hänen päähänsä ja ruovon hänen oikeaan käteensä, polvistuivat hänen eteensä ja pilkkasivat häntä ja sanoivat: "Terve, juutalaisten kuningas!"

29 Sitten he väänsivät orjantappuroista kruunun, panivat sen Hänen päähänsä ja ruokokepin Hänen oikeaan käteensä. Polvistuen Hänen eteensä, he pilkkasivat häntä ja sanoivat: "Terve, juutalaisten kuningas."

29. Ja tekivät orjantappuroista kruunun ja panivat hänen päähänsä ja ruovon hänen oikiaan käteensä, ja kumarsivat polviansa hänen edessänsä, pilkkasivat häntä ja sanoivat: terve, Juudalaisten kuningas!

29. Ja panit orjantappuroista Cruunun hänen päähäns ja annoit ruogon hänen oikiaan käteens ja cumarsit polwians hänen edesäns ja pilckaisit händä ja sanoit: Terwe Judalaisten Cuningas.

29. ia orientappuroist wäthyn Crunon panit henen Päens päle/ ia Roghon annoit henen oikeaan käteens/ ia cumarsit poluians henen edhesens/ ia pilcasit hende/ ia sanoit/ Terue Judasten Kuningas. (Ja orjantappuroista wäännetyn kruunun panit hänen päänsä päälle/ ja ruowon annoit hänen oikeaan käteensä/ ja kumarsit polwiansa hänen edessänsä/ ja pilkkasit häntä/ ja sanoit/ Terwe Judasten kuningas.)

29. καὶ πλέξαντες στέφανον ἐξ ἀκανθῶν ἐπέθηκαν ἐπὶ τὴν κεφαλὴν αὐτοῦ καὶ κάλαμον ἐπὶ τὴν δεξιὰν αὐτοῦ, καὶ γονυπετήσαντες ἔμπροσθεν αὐτοῦ ἐνέπαιζον αὐτῷ λέγοντες· Χαῖρε, ὁ βασιλεῦς τῶν Ἰουδαίων·

29. και πλεξαντες στεφανον εξ ακανθων επεθηκαν επι την κεφαλην αυτου και καλαμον επι την δεξιαν αυτου και γονυπετησαντες εμπροσθεν αυτου ενεπαιζον αυτω λεγοντες χαιρε ο βασιλευς των ιουδαιων 29. kai pleksantes stefanon eks akanthon epethekan epi ten kefalen aυtoυ kai kalamon epi ten deksian aυtoυ kai gonυpetesantes emprosthen aυtoυ enepaizon aυto legontes chaire o βasileυs ton ioυdaion

29 And having braided a crown from thorns, they placed it upon his head and a reed upon his right (hand), and they knelt (down) before him and were mocking him, saying, Hail, King of the Jews!

29. And when they had platted a crown of thorns, they put it upon his head, and a reed in his right hand: and they bowed the knee before him, and mocked him, saying, Hail, King of the Jews!

29. und flochten eine Dornenkrone und setzten sie auf sein Haupt und ein Rohr in seine rechte Hand und beugten die Kniee vor ihm und verspotteten ihn und sprachen: Gegrüßet seist du, der Juden König!

29. Y pusieron sobre su cabeza una corona tejida de espinas, y una caña en su mano derecha; e hincando la rodilla delante de él, burlaban de él, diciendo: Tengas gozo, rey de los Judíos.

29 и, сплетши венец из терна, возложили Ему на голову и дали Ему в правую руку трость; и, становясь пред Ним на колени, насмехались над Ним, говоря: радуйся, Царь Иудейский!

30 Ja he sylkivät häntä, ottivat ruovon ja löivät häntä päähän.

30 He myös sylkivät Hänen päälleen ja ottivat ruokokepin ja löivät Häntä päähän.

30. Ja kuin he olivat sylkeneet hänen päällensä, ottivat he ruovon ja löivät häntä päähän.

30. Ja cuin he olit sylkenet hänen päällens pilckaisit he händä otit ruogon ja löit händä päähän.

30. Ja quin he olit sylkeneet henen pällens/ pilcasit he hende/ otit Roghon/ ia löit henen pähens. (Ja kuin he olit sylkeneet hänen päällensä/ pilkkasit he häntä/ otit ruowon/ ja löit hänen päähänsä.)

30. καὶ ἐμπτύσαντες εἰς αὐτὸν ἔλαβον τὸν κάλαμον καὶ ἔτυπτον εἰς τὴν κεφαλὴν αὐτοῦ.

30. και εμπτυσαντες εις αυτον ελαβον τον καλαμον και ετυπτον εις την κεφαλην αυτου 30. kai emptυsantes eis aυton elaβon ton kalamon kai etυpton eis ten kefalen aυtoυ

30 And having spit at him, they took the reed and were beating (it) into his head. {Mar 15:20-23 & Mat 27:31-34 & Luk 23:26-33 & Joh 19:17 Road to the Cross, Fri. morning.}

30. And they spit upon him, and took the reed, and smote him on the head.

30. und spieen ihn an und nahmen das Rohr und schlugen damit sein Haupt.

30. Y escupiendo en él, tomaron la caña, y le herían en la cabeza.

30 и плевали на Него и, взяв трость, били Его по голове.

31 Ja kun he olivat häntä pilkanneet, riisuivat he häneltä vaipan, pukivat hänet hänen omiin vaatteisiinsa ja veivät hänet pois ristiinnaulittavaksi.

31 Pilkattuaan Häntä, he riisuivat Häneltä päällysvaipan, pukivat Hänet Hänen omiin vaatteisiinsa ja veivät Hänet pois ristiinnaulittavaksi.

31. Ja sittekuin he olivat häntä pilkanneet, riisuivat he häneltä kaapun, ja puettivat hänen omiin vaatteisiinsa, ja veivät hänen ristiinnaulittaa.

31. Ja sijtte cuin he olit händä pilcannet rijsuit he häneldä Caapun ja puetit hänen omijn waatteisins ja weit hänen ristinnaulitta.

31. Ja sijtte quin he olit hende pilcanuet/ nin he risuit henelde Capun/ ia pughetit henen omijn Waatteins/ ia poisweit henen ristinnaulitta. (Ja sitten kuin he olit häntä pilkanneet/ niin he riisuit häneltä kaawun/ ja puetit hänen omiin waatteihinsa/ ja poisweit hänen ristiinnaulittaa.)

31. καὶ ὅτε ἐνέπαιξαν αὐτῷ, ἐξέδυσαν αὐτὸν τὴν χλαμύδα καὶ ἐνέδυσαν αὐτὸν τὰ ἱμάτια αὐτοῦ, καὶ ἀπήγαγον αὐτὸν εἰς τὸ σταυρῶσαι.

31. και οτε ενεπαιξαν αυτω εξεδυσαν αυτον την χλαμυδα και ενεδυσαν αυτον τα ιματια αυτου και απηγαγον αυτον εις το σταυρωσαι 31. kai ote enepaiksan aυto eksedυsan aυton ten chlamυda kai enedυsan aυton ta imatia aυtoυ kai apegagon aυton eis to staυrosai

31 And when they (had) mocked him, they stripped the cloak (off) him and clothed (him) with his own garments and led him away, *that* they should crucify him.

31. And after that they had mocked him, they took the robe off from him, and put his own raiment on him, and led him away to crucify him.

31. Und da sie ihn verspottet hatten, zogen sie ihm seine Kleider an und führten ihn hin, daß sie ihn kreuzigten.

31. Y después que le hubieron escarnecido, le desnudaron el manto, y le vistieron de sus vestidos, y le llevaron para crucificarle.

31 И когда насмеялись над Ним, сняли с Него багряницу, и одели Его в одежды Его, и повели Его нараспятие.

32 Ja matkalla he tapasivat kyreneläisen miehen, jonka nimi oli Simon. Hänet he pakottivat kantamaan hänen ristiänsä.

32 Pois mennessään he tapasivat kyreneläisen miehen, jonka nimi oli Simon. Hänet he pakottivat kantamaan Hänen ristiään.

32. Mutta kuin he menivät ulos, löysivät he yhden miehen Kyrenistä, nimeltä Simon: sen he vaativat hänen ristiänsä kantamaan.

32. Ja löysit yhden miehen Kyrenest joca cudzuttin Simon sen he waadit hänen ristiäns candaman.

32. Ja coska he wlgoskeuit/ leusit he yhden Miehen Kyrenest/ ioca cutzuttin Simon/ sen he waadhit henen ristiens candamahan. (Ja koska he uloskäwit/ löysit he yhden miehen Kyrenestä/ joka kutsuttiin Simon/ sen he waadit hänen ristiänsä kantamaan.)

32. Ἐξερχόμενοι δὲ εὗρον ἄνθρωπον Κυρηναῖον ὀνόματι Σίμωνα· τοῦτον ἠγγάρευσαν ἵνα ἄρῃ τὸν σταυρὸν αὐτοῦ.

32. εξερχομενοι δε ευρον ανθρωπον κυρηναιον ονοματι σιμωνα τουτον ηγγαρευσαν ινα αρη τον σταυρον αυτου 32. ekserchomenoi de eυron anthropon kυrenaion onomati simona toυton eggareυsan ina are ton staυron aυtoυ

32 Now (while) going out, they found a man from Cyrene, Simon by name. They compelled this one to go (with them), in order that he might lift up his cross.

32. And as they came out, they found a man of Cyrene, Simon by name: him they compelled to bear his cross.

32. Und indem sie hinausgingen, fanden sie einen Menschen von Kyrene mit Namen Simon; den zwangen sie, daß er ihm sein Kreuz trug.

32. Y saliendo, hallaron a un Cireneo que se llamaba Simón: a éste cargaron para que llevase su cruz.

32 Выходя, они встретили одного Киринеянина, по имени Симона; сего заставили нести крест Его.

33 Ja tultuaan paikalle, jota sanotaan Golgataksi, se on: pääkallon paikaksi;

33 Tultuaan Golgataksi kutsutulle paikalle — se merkitsee pääkallonpaikka —

33. Ja tulivat siihen paikkaan, joka kutsutaan Golgata, se on: pääkallon paikka.

33. Ja tulit sijhen paickan joca cudzutan Golgatha se on pääcalloin paicka.

33. Ja tulit sihen siaan/ quin cutzutan Golgatha/ se on * Päcalloin paicka. (ja tulit siihen sijaan/ kuin kutsutaan Golgatha/ se pääkalloin paikka.)

33. Καὶ ἐλθόντες εἰς τόπον λεγόμενον Γολγοθᾶ, ὅ ἐστι λεγόμενος κρανίου τόπος,

33. και ελθοντες εις τοπον λεγομενον γολγοθα ος εστιν λεγομενος κρανιου τοπος 33. kai elthontes eis topon legomenon golgotha os estin legomenos kranioυ topos

33 And they came to a place called* Golgotha, which is to say, the place of a skull,

33. And when they were come unto a place called Golgotha, that is to say, a place of a skull,

33. Und da sie an die Stätte kamen mit Namen Golgatha, das ist verdeutscht Schädelstätte,

33. Y como llegaron al lugar que se llama Gólgota, que quiere decir, el lugar de la Calavera,

33 И, придя на место, называемое Голгофа, что значит: Лобное место,

34 he tarjosivat hänelle juotavaksi katkeralla nesteellä sekoitettua viiniä; mutta maistettuaan hän ei tahtonut sitä juoda.

34 he antoivat Hänelle juotavaksi katkeralla nesteellä sekoitettua hapanviiniä*. Mutta maistettuaan sitä Hän ei tahtonut juoda.

34. He antoivat hänelle etikkaa juoda sapella sekoitettua; ja kuin hän maisti, niin ei hän tahtonut juoda.

34. Ja he annoit hänelle etickat juoda sapella secoitettua ja cuin hän maisti nijn ei hän tahtonut juoda.

34. Ja he annoit henelle Eticat ioodha sapella secoitettua/ Ja quin hen maisti/ ei hen tahdonut ioodha. (Ja he annoit hänelle etikat juoda sapella sekoitettua/ Ja kuin hän maisti/ ei hän tahtonut juoda.)

34. ἔδωκαν αὐτῷ πιεῖν ὄξος μετὰ χολῆς μεμιγμένον· καὶ γευσάμενος οὐκ ἤθελε πιεῖν.

34. εδωκαν αυτω πιειν οξος μετα χολης μεμιγμενον και γευσαμενος ουκ ηθελεν πιειν 34. edokan aυto piein oksos meta choles memigmenon kai geυsamenos oυk ethelen piein

34 they gave him vinegar to drink, having been mixed with gall. And having tasted (it), he was not willing to drink (it). {Mar 15:24-32 & Mat 27:35-44 & Luk 23:33-43 & Joh 19:18-27 9:00 until Noon, Fri.}

34. They gave him vinegar to drink mingled with gall: and when he had tasted thereof, he would not drink.

34. gaben sie ihm Essig zu trinken mit Galle vermischt; und da er's schmeckte, wollte er nicht trinken.

34. Le dieron a beber vinagre mezclado con hiel; y gustando, no quiso beberlo.

34 дали Ему пить уксуса, смешанного с желчью; и, отведав, не хотел пить.

35 Ja kun he olivat hänet ristiinnaulinneet, jakoivat he keskenään hänen vaatteensa heittäen niistä arpaa.( jotta täyttyisi, minkä profeetta on puhunut: "He jakoivat keskenään vaatteeni ja heittivät arpaa puvustani")

35 Kun he olivat naulinneet Hänet ristiin, he arpaa heittäen jakoivat keskenään Hänen vaatteensa, (jotta toteutuisi minkä profeetta on puhunut: "He jakoivat keskenään vaatteeni ja heittivät arpaa puvustani").

35. Mutta sitte kuin he olivat hänen ristiinnaulinneet, jakoivat he hänen vaatteensa ja heittivät arpaa, että täytettäisiin, mitä sanottu oli prophetan kautta; he ovat minun vaatteeni jakaneet, ja minun vaatteistani ovat he heittäneet arpaa.

35. MUtta sijtte cuin he olit hänen ristinnaulinnet jaoit he hänen waattens ja heitit arpa että täytetäisin cuin sanottu oli Prophetalda: he owat heillens minun waatteni jacanet ja minun waatteistani owat he heittänet arpa.

35. Mutta sijttequin he olit henen ristinnaulinneet/ iaghoit he henen waattens/ ia heitit arwan/ senpäle että pideis teutettemen/ quin sanottu oli Prophetan cautta/ He ouat heille's minun waateeni iacaneet/ ia minu' waatetteni päle he ouat heittenet arpoi. (Mutta sitten kuin he olit hänen ristiinnaulinneet/ jaoit he hänen waatteensa/ ja heitit arwan/ sen päälle että pitäisi täytettämän/ kuin sanottu oli prophetain kautta/ He owat heillens minun waatteeni jakaneet/ ja minun waatteeni päälle he owat heittäneet arpaa.)

35. σταυρώσαντες δὲ αὐτὸν διεμερίσαντο τὰ ἱμάτια αὐτοῦ βάλοντες κλῆρον,

35. σταυρωσαντες δε αυτον διεμερισαντο τα ιματια αυτου βαλλοντες κληρον ινα πληρωθη το ρηθεν υπο του προφητου διεμερισαντο τα ιματια μου εαυτοις και επι τον ιματισμον μου εβαλον κληρον 35. staυrosantes de aυton diemerisanto ta imatia aυtoυ βallontes kleron ina plerothe to rethen υpo toυ profetoυ diemerisanto ta imatia moυ eaυtois kai epi ton imatismon moυ eβalon kleron

35 Now having crucified him, ‘they divided his garments among them, casting a lot'; {T} (in order that the Scripture might be fulfilled, which says, ‘They divided my garments among them and they cast a lot for my garment.’) {Psa 22.18}

35. And they crucified him, and parted his garments, casting lots: that it might be fulfilled which was spoken by the prophet, They parted my garments among them, and upon my vesture did they cast lots.

35. Da sie ihn aber gekreuzigt hatten, teilten sie seine Kleider und warfen das Los darum, auf daß erfüllet würde, was gesagt ist durch den Propheten: "Sie haben meine Kleider unter sich geteilt, und über mein Gewand haben sie das Los geworfen."

35. Y después que le hubieron crucificado, repartieron sus vestidos, echando suertes; para que se cumpliese lo que fué dicho por el profeta: Se repartieron mis vestidos, y sobre mi ropa echaron suertes.

35 Распявшие же Его делили одежды Его, бросая жребий;

36 Sitten he istuutuivat ja vartioivat häntä siellä.

36 Sitten he istuutuivat ja vartioivat Häntä siellä.

36. Ja istuen he vartioitsivat häntä siinä.

36. Ja he istuit sijnä ja wartioidzit händä.

36. Ja istudhen he wartioitzit hende sijne. (Ja istuen he wartioitsit häntä siinä.)

36. καὶ καθήμενοι ἐτήρουν αὐτὸν ἐκεῖ.

36. και καθημενοι ετηρουν αυτον εκει 36. kai kathemenoi eteroυn aυton ekei

36 And sitting down, they were guarding him there.

36. And sitting down they watched him there;

36. Und sie saßen allda und hüteten sein.

36. Y le guardaban, sentados allí.

36 и, сидя, стерегли Его там;

37 Ja he olivat panneet hänen päänsä yläpuolelle hänen syynsä julki, näin kirjoitettuna: "Tämä on Jeesus, juutalaisten kuningas".

37 Ja he olivat panneet Hänen päänsä yläpuolelle Hänen syynsä kirjoitettuna: "Tämä on Jeesus, juutalaisten kuningas."

37. Ja he panivat hänen päänsä päälle hänen syynsä kirjoitetun: TÄMÄ ON JESUS, JUUDALAISTEN KUNINGAS.

37. Ja he kirjoitit hänen pääns päälle hänen syyns:

37. Ja he panit henen Päens päle henen syyns kirioitetun/ (Ja he panit hänen päänsä päälle hänen syynsä kirjoitetutn/)

37. καὶ ἐπέθηκαν ἐπάνω τῆς κεφαλῆς αὐτοῦ τὴν αἰτίαν αὐτοῦ γεγραμμένην· Οὗτός ἐστιν Ἰησοῦς ὁ βασιλεῦς τῶν Ἰουδαίων.

37. και επεθηκαν επανω της κεφαλης αυτου την αιτιαν αυτου γεγραμμενην ουτος εστιν ιησους ο βασιλευς των ιουδαιων 37. kai epethekan epano tes kefales aυtoυ ten aitian aυtoυ gegrammenen oυtos estin iesoυs o βasileυs ton ioυdaion

37 And they placed above his head an accusation that had been written, This Jesus is the King of the Jews.

37. And set up over his head his accusation written, THIS IS JESUS THE KING OF THE JEWS.

37. Und oben zu seinen Häupten setzten sie die Ursache seines Todes, und war geschrieben: Dies ist Jesus, der Juden König.

37. Y pusieron sobre su cabeza su causa escrita: ESTE ES JESÚS, EL REY DE LOS JUDÍOS.

37 и поставили над головою Его надпись, означающую винуЕго: Сей есть Иисус, Царь Иудейский.

38 Silloin ristiinnaulittiin hänen kanssansa kaksi ryöväriä, toinen oikealle ja toinen vasemmalle puolelle.

38 Silloin naulittiin Hänen kanssaan ristiin kaksi ryöväriä, toinen oikealle ja toinen vasemmalle puolelle.

38. Silloin ristiinnaulittiin kaksi ryöväriä hänen kanssansa, yksi oikialle puolelle ja toinen vasemmalle.

38. Tämä on Jesus Judalaisten Cuningas. Silloin ristinnaulittin caxi ryöwäritä hänen cansans yxi oikialle puolelle ja toinen wasemalle.

38. Teme on Iesus Judasten Kuningas. Silloin he ristinnaulitzit caxi Röuerite henen cansas/ yxi oikealle polelle/ ia toinen wasemelle. (Tämä on Jesus Judasten kuningas. Sillon he ristiinnaulitsit kaksi ryöwäriä hänen kanssansa/ yksi oikealle puolelle/ ja toinen wasemmalle.)

38. Τότε σταυροῦνται σὺν αὐτῷ δύο λῃσταί, εἷς ἐκ δεξιῶν καὶ εἷς ἐξ εὐωνύμων.

38. τοτε σταυρουνται συν αυτω δυο λησται εις εκ δεξιων και εις εξ ευωνυμων 38. tote staυroυntai sυn aυto dυo lestai eis ek deksion kai eis eks eυonυmon

38 Then two robbers are crucified together with him, one at the right and one at the left.

38. Then were there two thieves crucified with him, one on the right hand, and another on the left.

38. Und da wurden zwei Mörder mit ihm gekreuzigt, einer zur Rechten und einer zur Linken.

38. Entónces crucificaron con él dos ladrones: uno a la derecha, y otro a la izquierda.

38 Тогда распяты с Ним два разбойника: один по правую сторону, а другой по левую.

39 Ja ne, jotka kulkivat ohitse, herjasivat häntä, nyökyttivät päätänsä

39 Mutta ohikulkijat rienasivat Häntä, nyökyttäen päätään

39. Mutta ohitsekäyväiset pilkkasivat häntä, vääntelivät päätänsä,

39. Mutta ohidzekäywäiset pilckaisit händä wäändelit päätäns ja sanoit:

39. Mutta ohitzekieuueiset pilcaisit hende/ wändelit pätens/ ia sanoit/ (Mutta ohitsekäywäiset pilkkasit häntä/ wääntelit päätänsä/ ja sanoit.)

39. Οἱ δὲ παραπορευόμενοι ἐβλασφήμουν αὐτὸν κινοῦντες τὰς κεφαλὰς αὐτῶν

39. οι δε παραπορευομενοι εβλασφημουν αυτον κινουντες τας κεφαλας αυτων 39. oi de paraporeυomenoi eβlasfemoυn aυton kinoυntes tas kefalas aυton

39 Now those who traveled by were blaspheming him, wagging their heads,

39. And they that passed by reviled him, wagging their heads,

39. Die aber vorübergingen, lästerten ihn und schüttelten ihre Köpfe

39. Y los que pasaban, le decían injurias, meneando sus cabezas,

39 Проходящие же злословили Его, кивая головами своими

40 ja sanoivat: "Sinä, joka hajotat maahan temppelin ja kolmessa päivässä sen rakennat, auta itseäsi, jos olet Jumalan Poika, ja astu alas ristiltä".

40 ja sanoen: "Sinä, joka hajoitat temppelin ja kolmessa päivässä rakennat sen, *pelasta itsesi. Jos olet Jumalan Poika,* astu alas ristiltä."

40. Ja sanoivat: sinä joka maahan jaotat Jumalan templin ja kolmena päivänä sen rakennat, auta itsiäs: jos olet Jumalan Poika, niin astu alas rististä.

40. Sinäkö se olet joca särjet Jumalan Templin ja colmena päiwänä sen jällens rakennat auta idzes: jos sinä olet Jumalan Poica nijn astu alas rististä.

40. Sinekö se olet ioca särghet Jumalan Templin/ ia colmena peiwen sen ylesrakennat/ auta itzes/ Jos sine olet Jumalan Poica alasastu Ristin pälte. (Sinäkö se olet joka säret Jumalan templin/ ja kolmena päiwän sen ylösrakennat/ auta itseäsi/ Jos sinä olet Jumalan Poika alas astu ristin päältä.)

40. καὶ λέγοντες· Ὁ καταλύων τὸν ναὸν καὶ ἐν τρισὶν ἡμέραις οἰκοδομῶν! σῶσον σεαυτόν· εἰ υἱὸς εἶ τοῦ Θεοῦ, κατάβηθι ἀπὸ τοῦ σταυροῦ.

40. και λεγοντες ο καταλυων τον ναον και εν τρισιν ημεραις οικοδομων σωσον σεαυτον ει υιος ει του θεου καταβηθι απο του σταυρου 40. kai legontes o katalυon ton naon kai en trisin emerais oikodomon soson seaυton ei υios ei toυ theoυ kataβethi apo toυ staυroυ

40 and saying, He who tears-down the temple and builds it in three days, save yourself. If you are the Son of God, come-down from the cross.

40. And saying, Thou that destroyest the temple, and buildest it in three days, save thyself. If thou be the Son of God, come down from the cross.

40. und sprachen: Der du den Tempel Gottes zerbrichst und baust ihn in drei Tagen, hilf dir selber! Bist du Gottes Sohn, so steig herab von Kreuz.

40. Y diciendo: Tú, el que derribas el templo, y en tres dias lo reedificas, sálvate a tí mismo. Si eres Hijo de Dios, desciende de la cruz.

40 и говоря: Разрушающий храм и в три дня Созидающий! спаси Себя Самого; если Ты Сын Божий, сойди с креста.

41 Samoin ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat pilkkasivat häntä ja sanoivat:

41 Samoin ylipapitkin pilkaten kirjanoppineitten ja vanhinten kanssa sanoivat:

41. Niin myös pappein päämiehet, kirjanoppineitten ja vanhimmitten kanssa, pilkkasivat häntä ja sanoivat:

41. Nijn myös Pappein päämiehet Kirjanoppenet ja wanhimmat pilckaisit händä ja sanoit:

41. Samallamodholla Pappein pämiehet Kirianoppenutten cansa/ ia Wanhimat pilcasit hende/ ia sanoit/ (Samalla muodolla pappein päämiehet kirjanoppineitten kanssa/ ja wanhimmat pilkkasit häntä/ ja sanoit/)

41. ὁμοίως δὲ καὶ οἱ ἀρχιερεῖς ἐμπαίζοντες μετὰ τῶν γραμματέων καὶ πρεσβυτέρων καὶ Φαρισαίων ἔλεγον·

41. ομοιως δε και οι αρχιερεις εμπαιζοντες μετα των γραμματεων και πρεσβυτερων ελεγον 41. omoios de kai oi archiereis empaizontes meta ton grammateon kai presβυteron elegon

41 Now likewise, also the high-priests with the scribes and elders and Pharisees, mocking (him, and) were saying,

41. Likewise also the chief priests mocking him, with the scribes and elders, said,

41. Desgleichen auch die Hohenpriester spotteten sein samt den Schriftgelehrten und Ältesten und sprachen:

41. De esta manera también los príncipes de los sacerdotes escarneciendo, con los escribas, y los Fariseos, y los ancianos, decían:

41 Подобно и первосвященники с книжниками и старейшинами и фарисеями, насмехаясь, говорили:

42 Muita hän on auttanut, itseään ei voi auttaa. Onhan hän Israelin kuningas; astukoon nyt alas ristiltä, niin me uskomme häneen.

42”Toisia Hän pelasti, itseään ei voi pelastaa. (Jos) Hän on Israelin kuningas, astukoon nyt alas ristiltä, niin uskomme Häneen.

42. Muita hän on auttanut, itsiänsä ei hän voi auttaa. Jos hän on Israelin kuningas, niin astukaan nyt alas rististä, niin me uskomme hänen.

42. Muita on hän auttanut mutta ei hän woi idzens autta. Jos hän on Israelin Cuningas nijn astucan alas rististä ja me uscom hänen.

42. Muita hen on autanut/ ia ei hen itzens woi autta. Jos hen on Israelin Kuningas/ sijtte alasastucan nyt Rististe/ ia me wskom henen. (Muita hän on auttanut/ ja ei hän itsensä woi auttaa. Jos hän on Israelin kuningas/ sitten alas astukoon nyt ristiltä/ ja me uskomme häneen.)

42. Ἄλλους ἔσωσεν, ἑαυτὸν οὐ δύναται σῶσαι· εἰ βασιλεὺς Ἰσραήλ ἐστι, καταβάτω νῦν ἀπὸ τοῦ σταυροῦ καὶ πιστεύσομεν ἐπ’ αὐτῷ·

42. αλλους εσωσεν εαυτον ου δυναται σωσαι ει βασιλευς ισραηλ εστιν καταβατω νυν απο του σταυρου και πιστευσομεν αυτω 42. alloυs esosen eaυton oυ dυnatai sosai ei βasileυs israel estin kataβato nυn apo toυ staυroυ kai pisteυsomen aυto

42 He saved others(, yet) he is not able to save himself. If he is (the) King of Israel; let him come-down now from the cross and we will believe in him.

42. He saved others; himself he cannot save. If he be the King of Israel, let him now come down from the cross, and we will believe him.

42. Andern hat er geholfen, und kann sich selber nicht helfen. Ist er der König Israels, so steige er nun vom Kreuz, so wollen wir ihm glauben.

42. A otros salvó, a sí no se puede salvar. Si es el rey de Israel, descienda ahora de la cruz, y creeremos en él.

42 других спасал, а Себя Самого не можетспасти; если Он Царь Израилев, пусть теперь сойдет с креста, и уверуем в Него;

43 Hän on luottanut Jumalaan; vapahtakoon nyt Jumala hänet, jos on häneen mielistynyt; sillä hän on sanonut: 'Minä olen Jumalan Poika'."

43 Hän on luottanut Jumalaan. Pelastakoon Jumala* nyt Hänet, jos on Häneen mielistynyt. Sillä Hän on sanonut: Olen Jumalan Poika. "

43. Hän turvasi Jumalaan: päästäköön nyt hänen, jos hän mielistyy häneen. Sillä hän sanoi: Jumalan Poika minä olen.

43. Hän turwais Jumalaan päästäkäm nyt händä jos hän tahto. Sillä hän sanoi: Jumalan Poica minä olen.

43. Hen turuasi Jumalan päle/ pästeken henen nyt/ ios hen tachto. Sille hen sanoi/ Jumalan Poica mine olen. (Hän turwasi Jumalan päälle/ päästäkään hänen nyt/ jos hän tahtoo. Sillä hän sanoi/ Jumalan Poika minä olen.)

43. πέποιθεν ἐπὶ τὸν Θεόν, ῥυσάσθω νῦν αὐτόν, εἰ θέλει αὐτόν· εἶπε γὰρ ὅτι Θεοῦ εἰμι υἱός.

43. πεποιθεν επι τον θεον ρυσασθω νυν αυτον ει θελει αυτον ειπεν γαρ οτι θεου ειμι υιος 43. pepoithen epi ton theon rυsastho nυn aυton ei thelei aυton eipen gar oti theoυ eimi υios

43 He has confidence upon God. Let him rescue him now, if he is willing (to save) him; for* he said, I am the Son of God.

43. He trusted in God; let him deliver him now, if he will have him: for he said, I am the Son of God.

43. Er hat Gott vertraut; der erlöse ihn nun, hat er Lust zu ihm; denn er hat gesagt: Ich bin Gottes Sohn.

43. Confió en Dios: líbrele ahora, si le quiere; porque ha dicho: Soy Hijo de Dios.

43 уповал на Бога; пусть теперь избавит Его, если Онугоден Ему. Ибо Он сказал: Я Божий Сын.

44 Ja samalla tavalla herjasivat häntä ryöväritkin, jotka olivat ristiinnaulitut hänen kanssansa.

44 Samalla tavoin solvasivat Häntä ryöväritkin, jotka olivat naulitut Hänen kanssaan ristiin.

44. Sitä myös ryövärit hänelle soimasivat, jotka olivat ristiinnaulitut hänen kanssansa.

44. Sitä myös ryöwärit hänelle soimaisit jotca olit ristinnaulitut hänen cansans.

44. Ja sitesama mös Röuerit henelle soimasit/ iotca olit ristinnaulitudt henen cansans. (Ja sitä samaa myös ryöwärit hänelle soimasit/ jotka olit ristiinnaulitut hänen kanssansa.)

44. τὸ δ’ αὐτὸ καὶ οἱ λῃσταὶ οἱ συσταυρωθέντες αὐτῷ ὠνείδιζον αὐτόν.

44. το δ αυτο και οι λησται οι συσταυρωθεντες αυτω ωνειδιζον αυτω 44. to d aυto kai oi lestai oi sυstaυrothentes aυto oneidizon aυto

44 Now the robbers who were also crucified together with him were reproaching him (with) the same thing. {Mar 15:34 & Mat 27:45 & Luk 23:44 around Noon.}

44. The thieves also, which were crucified with him, cast the same in his teeth.

44. Desgleichen schmähten ihn auch die Mörder, die mit ihm gekreuzigt waren.

44. Lo mismo también le zaherían los ladrones que estaban crucificados con él.

44 Также и разбойники, распятые с Ним, поносили Его.

45 Mutta kuudennesta hetkestä alkaen tuli pimeys yli kaiken maan, ja sitä kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen.

45 Mutta kuudennesta tunnista* alkaen oli pimeä yli koko maan aina yhdeksänteen tuntiin asti.

45. Mutta kuudennesta hetkestä hamaan yhdeksänteen asti oli pimiä kaikessa maassa.

45. Mutta cuudennest hetkest haman yhdexänden asti oli pimiä caikesa maasa.

45. Mutta cudenest hetkeste haman ydhexenden asti/ oli pimije ylitze caiken Maan. (Mutta kuudennesta hetkestä hamaan yhdeksänteen asti/ oli pimeä ylitse kaiken maan.)

45. Ἀπὸ δὲ ἕκτης ὥρας σκότος ἐγένετο ἐπὶ πᾶσαν τὴν γῆν ἕως ὥρας ἐνάτης.

45. απο δε εκτης ωρας σκοτος εγενετο επι πασαν την γην εως ωρας εννατης 45. apo de ektes oras skotos egeneto epi pasan ten gen eos oras ennates

45 Now there became darkness upon all the earth from the sixth hour until the ninth hour {i.e. Noon until 3:00 PM; Amos 8:8–9?} . {Mar 15:34-41 & Mat 27:46-56 & Luk 23:45-49 & Joh 19:28-30 around 5:00 PM.}

45. Now from the sixth hour there was darkness over all the land unto the ninth hour.

45. Und von der sechsten Stunde an ward eine Finsternis über das ganze Land bis zu der neunten Stunde.

45. Y desde la hora de sexta fueron tinieblas sobre toda la tierra, hasta la hora de nona.

45 От шестого же часа тьма была по всей земле до часа девятого;

46 Ja yhdeksännen hetken vaiheilla Jeesus huusi suurella äänellä sanoen: "Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se on: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?

46 Yhdeksännen tunnin vaiheilla Jeesus huusi kovalla äänellä sanoen: "Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se on: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?

46. Ja liki yhdeksättä hetkeä huusi Jesus suurella äänellä, sanoen: Eli, Eli, lamma sabaktani? se on: minun Jumalani, minun Jumalani, miksis minun ylenannoit?

46. Ja liki yhdexättä hetke huusi Jesus corkialla änellä sanoden: Eli Eli lamaasabahtani se on minun Jumalan minun Jumalan mixis minun ylönannoit?

46. Ja liki yhdexette hetke hwti Iesus corckial änelle/ sanoden/ Eli Eli lamasabachtani/ se on/ minun Jumalan/ minun Jumalan/ mixis minun ylenannoit? (Ja liki yhdeksättä hetkeä huuti Jesus korkealla äänellä/ sanoen/ Eli Eli lama sabachtani/ se on/ minun Jumalani/ minun Jumalani/ miksis minun ylenannoit?)

46. περὶ δὲ τὴν ἐνάτην ὥραν ἀνεβόησεν ὁ Ἰησοῦς φωνῇ μεγάλῃ λέγων· Ἠλὶ ἠλὶ, λιμᾶ σαβαχθανί; τοῦτ’ ἔστι Θεέ μου, Θεέ μου, ἱνατί με ἐγκατέλιπες;

46. περι δε την εννατην ωραν ανεβοησεν ο ιησους φωνη μεγαλη λεγων ηλι ηλι λαμα σαβαχθανι τουτ εστιν θεε μου θεε μου ινα τι με εγκατελιπες 46. peri de ten ennaten oran aneβoesen o iesoυs fone megale legon eli eli lama saβachthani toυt estin thee moυ thee moυ ina ti me egkatelipes

46 Now around the ninth hour {i.e. 3:00 PM} Jesus cried with a loud voice, saying, Eli, Eli, lama sabachthani? That is, ‘My God, my God, why did you forsake me?’ {Psa 22:1}

46. And about the ninth hour Jesus cried with a loud voice, saying, Eli, Eli, lama sabachthani that is to say, My God, my God, why hast thou forsaken me

46. Und um die neunte Stunde schrie Jesus laut und sprach: Eli, Eli, lama asabthani? das heißt: Mein Gott, mein Gott, warum hast du mich verlassen?

46. Y cerca de la hora de nona Jesús exclamó con gran voz, diciendo: Eli, Eli, ¿lamma sabachthani? esto es: Dios mío, Dios mío, ¿por qué me has desamparado?

46 а около девятого часа возопил Иисус громким голосом:Или, Или! лама савахфани? то есть: Боже Мой, Боже Мой! для чего Ты Меня оставил?

47 Sen kuullessaan sanoivat muutamat niistä, jotka siinä seisoivat: "Hän huutaa Eliasta".

47 Sen kuullessaan jotkut siinä seisovista sanoivat: "Hän huutaa Eliaa."

47. Mutta muutamat niistä, jotka siinä seisoivat, kuin he sen kuulivat, sanoivat: Eliasta hän huutaa.

47. Mutta muutamat jotca sijnä seisoit cosca he sen cuulit sanoit he: Heliasta hän huuta.

47. Mutta monicahdat/ iotca sijne seisoit/ coska he sen cwlit/ sanoit he/ Heliasta hen hwta. (Mutta monikahdat/ jotka siinä seisoit/ koska he sen kuulit/ sanoit he/ Eliasta hän huutaa.)

47. τινὲς δὲ τῶν ἐκεῖ ἑστηκότων ἀκούσαντες ἔλεγον ὅτι Ἠλίαν φωνεῖ οὗτος.

47. τινες δε των εκει εστωτων ακουσαντες ελεγον οτι ηλιαν φωνει ουτος 47. tines de ton ekei estoton akoυsantes elegon oti elian fonei oυtos

47 But some of them standing there, (after) they heard it, were saying, This one is summoning Elijah.

47. Some of them that stood there, when they heard that, said, This man calleth for Elias.

47. Etliche aber, die dastanden, da sie das hörten, sprachen sie: Der ruft den Elia.

47. Y algunos de los que estaban allí, oyéndolo, decían: A Elías llama éste.

47 Некоторые из стоявших там, слыша это, говорили: Илию зовет Он.

48 Ja kohta muuan heistä juoksi ja otti sienen, täytti sen hapanviinillä, pani sen ruovon päähän ja antoi hänelle juoda.

48 Muuan heistä juoksi heti ja otti sienen, täytti sen hapanviinillä, pani ruokokepin päähän ja antoi Hänelle juoda.

48. Ja kohta juoksi yksi heistä ja otti sienen, ja täytti sen etikalla, pani sen ruovon päähän, ja antoi hänen juoda.

48. Ja cohta juoxi yxi heistä cuin hän oli ottanut sienen ja täyttänyt eticalla pani sen ruogon päähän ja annoi hänen juoda.

48. Ja cochta iooxi yxi heiste/ quin hen oli ottanut Sienen/ ia teuttenyt Eticalla/ pani sen Roghon pähen/ ia annoi henen iodha. (Ja kohta juoksi yksi heistä/ kuin hän oli ottanut sienen/ ja täyttänyt etikalla/ pani sen ruowon päähän/ ja antoi hänen juoda.)

48. καὶ εὐθέως δραμὼν εἷς ἐξ αὐτῶν καὶ λαβὼν σπόγγον πλήσας τε ὄξους καὶ περιθεὶς καλάμῳ ἐπότιζεν αὐτόν.

48. και ευθεως δραμων εις εξ αυτων και λαβων σπογγον πλησας τε οξους και περιθεις καλαμω εποτιζεν αυτον 48. kai eυtheos dramon eis eks aυton kai laβon spoggon plesas te oksoυs kai peritheis kalamo epotizen aυton

48 And immediately one out of them ran, took a sponge and filled it from (the) vinegar (vessel) and placed it around a reed and was giving (it to) him to drink.

48. And straightway one of them ran, and took a spunge, and filled it with vinegar, and put it on a reed, and gave him to drink.

48. Und alsbald lief einer unter ihnen, nahm einen Schwamm und füllte ihn mit Essig und steckte ihn an ein Rohr und tränkte ihn.

48. Y luego corriendo uno de ellos tomó una esponja, y la hinchió de vinagre, y poniéndola en una caña, le daba para que bebiese.

48 И тотчас побежал один из них, взял губку, наполнил уксусом и, наложив на трость, давал Ему пить;

49 Mutta muut sanoivat: "Annas, katsokaamme, tuleeko Elias häntä pelastamaan".

49 Mutta toiset sanoivat: "Annas, katsokaamme tuleeko Elia Häntä pelastamaan."

49. Mutta muut sanoivat: pidäs, katsokaamme, jos Elias tulee häntä päästämään.

49. Mutta muut sanoit: pidäs cadzocam jos Helias tule händä päästämän.

49. Mutta ne mwdh sanoit/ Pidhexi/ catzocam ios Helias tulepi hende pästemen. (Mutta ne muut sanoit/ Pidäs/ katsokaamme jos Elias tuleepi häntä päästämän.)

49. οἱ δὲ λοιποὶ ἔλεγον· Ἄφες ἴδωμεν εἰ ἔρχεται Ἠλίας σώσων αὐτόν.

49. οι δε λοιποι ελεγον αφες ιδωμεν ει ερχεται ηλιας σωσων αυτον 49. oi de loipoi elegon afes idomen ei erchetai elias soson aυton

49 But the rest were saying, Allow (it, that) we may see if Elijah comes; he will save him.

49. The rest said, Let be, let us see whether Elias will come to save him.

49. Die andern aber sprachen: Halt, laß sehen, ob Elia komme und ihm helfe.

49. Y los otros decían: Deja, veamos si vendrá Elías a librarle.

49 а другие говорили: постой, посмотрим, придет ли Илия спасти Его.

50 Niin Jeesus taas huusi suurella äänellä ja antoi henkensä.

50 Niin Jeesus huusi taas kovalla äänellä ja antoi henkensä.

50. Niin Jesus taas huusi suurella äänellä, ja antoi henkensä.

50. Nijn Jesus taas huusi corkialla änellä ja ylös annoi hengens.

50. Nin Iesus taas hwti corckiall änelle/ ia ylesannoi Hengens. (Niin Jesus taas huuti korkealla äänellä/ ja ylenannoi henkensä.)

50. ὁ δὲ Ἰησοῦς πάλιν κράξας φωνῇ μεγάλῃ ἀφῆκε τὸ πνεῦμα.

50. ο δε ιησους παλιν κραξας φωνη μεγαλη αφηκεν το πνευμα 50. o de iesoυs palin kraksas fone megale afeken to pneυma

50 Now Jesus, having cried again with a loud voice, (his) spirit left.

50. Jesus, when he had cried again with a loud voice, yielded up the ghost.

50. Aber Jesus schrie abermals laut und verschied.

50. Mas Jesús habiendo otra vez exclamado con grande voz, dió el espíritu.

50 Иисус же, опять возопив громким голосом, испустилдух.

51 Ja katso, temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti, ja maa järisi, ja kalliot halkesivat,

51 ja katso, temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti, ja maa järisi ja kalliot halkesivat.

51. Ja katso, templin esivaate repesi kahtia ylhäältä hamaan alas, ja maa järisi, ja kalliot halkesivat,

51. Ja cadzo Templin esiwaate repeis cahtia ylhäldä haman alas ja maa järis ja kiwet halkeisit.

51. Ja catzos/ templin Esirippu halkeisi cahdexi cappalexi/ ylhelde haman alas/ ia maa iärisi/ ia Kiuet halkesit. (Niin katsos/ templin esirippu halkesi kahdeksi kappaleeksi/ ylhäältä hamaan alas/ ja maa järisi/ ja kiwet halkesit.)

51. Καὶ ἰδοὺ τὸ καταπέτασμα τοῦ ναοῦ ἐσχίσθη εἰς δύο ἀπὸ ἄνωθεν ἕως κάτω, καὶ ἡ γῆ ἐσείσθη καὶ αἱ πέτραι ἐσχίσθησαν,

51. και ιδου το καταπετασμα του ναου εσχισθη εις δυο απο ανωθεν εως κατω και η γη εσεισθη και αι πετραι εσχισθησαν 51. kai idoυ to katapetasma toυ naoυ eschisthe eis dυo apo anothen eos kato kai e ge eseisthe kai ai petrai eschisthesan

51 And behold, the curtain of the temple was split-apart into two (pieces,) from the top to the bottom, and the earth shook, and the rocks were split-apart;

51. And, behold, the veil of the temple was rent in twain from the top to the bottom; and the earth did quake, and the rocks rent;

51. Und siehe da, der Vorhang im Tempel zerriß in zwei Stücke von obenan bis untenaus.

51. Y, he aquí, el velo del templo se rompió en dos, de alto a bajo; y la tierra se movió, y las piedras se hendieron;

51 И вот, завеса в храме раздралась надвое, сверху донизу; и земля потряслась; и камни расселись;

52 ja haudat aukenivat, ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös.

52 Myös haudat aukenivat, ja monta nukkuneitten pyhäin ruumista heräsi eloon.

52. Ja haudat aukenivat, ja monta pyhäin ruumista, jotka maanneet olivat, nousi ylös,

52. Ja haudat aukenit ja monda pyhäin ruumist jotca maannet olit nousit.

52. Ja haudhat aukenit/ ia monda pyhein rumist/ iotca manneet olit/ ylesnousit/ (Ja haudat aukenit/ ja monta pyhäin ruumista/ jotka maanneet olit/ ylösnousit/)

52. καὶ τὰ μνημεῖα ἀνεῴχθησαν καὶ πολλὰ σώματα τῶν κεκοιμημένων ἁγίων ἠγέρθη,

52. και τα μνημεια ανεωχθησαν και πολλα σωματα των κεκοιμημενων αγιων ηγερθη 52. kai ta mnemeia aneochthesan kai polla somata ton kekoimemenon agion egerthe

52 and the tombs were opened, and many bodies of the holy-ones who had fallen-asleep were raised.

52. And the graves were opened; and many bodies of the saints which slept arose,

52. Und die Erde erbebte, und die Felsen zerrissen, die Gräber taten sich auf, und standen auf viele Leiber der Heiligen, die da schliefen,

52. Y los sepulcros se abrieron; y muchos cuerpos de santos, que habían dormido, se levantaron.

52 и гробы отверзлись; и многие тела усопших святых воскресли

53 Ja he lähtivät haudoistaan ja tulivat hänen ylösnousemisensa jälkeen pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät monelle.

53 Lähdettyään haudoista he Hänen ylösnousemuksensa jälkeen tulivat pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät monille.

53. Ja läksivät ulos haudoista, hänen ylösnousemisensa jälkeen, tulivat pyhään kaupunkiin, ja ilmestyivät monelle.

53. Ja läxit haudoistans hänen ylösnousemisens jälken: tulit pyhään Caupungijn ja ilmestyit monelle.

53. ia wlgoslexit heiden Haudhoistans/ henen ylesnousemisens ielkin. Ja tulit sihen pyhen caupungin/ Ja ilmestyit monelle. (ja ulosläksit heidän haudoistansa/ hänen ylösnousemisensa jälkeen. Ja tulit siihen pyhään kaupunkiin/ Ja ilmestyit monelle.)

53. καὶ ἐξελθόντες ἐκ τῶν μνημείων, μετὰ τὴν ἔγερσιν αὐτοῦ εἰσῆλθον εἰς τὴν ἁγίαν πόλιν καὶ ἐνεφανίσθησαν πολλοῖς.

53. και εξελθοντες εκ των μνημειων μετα την εγερσιν αυτου εισηλθον εις την αγιαν πολιν και ενεφανισθησαν πολλοις 53. kai ekselthontes ek ton mnemeion meta ten egersin aυtoυ eiselthon eis ten agian polin kai enefanisthesan pollois

53 And having gone forth out of the tombs after his awakening, they entered into the holy city and were manifested to many.

53. And came out of the graves after his resurrection, and went into the holy city, and appeared unto many.

53. und gingen aus den Gräbern nach seiner Auferstehung und kamen in die heilige Stadt und erschienen vielen.

53. Y salidos de los sepulcros, después de su resurrección, vinieron a la santa ciudad, y aparecieron a muchos.

53 и, выйдя из гробов по воскресении Его, вошли во святый град и явились многим.

54 Mutta kun sadanpäämies ja ne, jotka hänen kanssaan vartioitsivat Jeesusta, näkivät maanjäristyksen ja mitä muuta tapahtui, peljästyivät he suuresti ja sanoivat: "Totisesti tämä oli Jumalan Poika".

54 Mutta kun sadanpäämies ja ne, jotka hänen kanssaan vartioivat Jeesusta, näkivät maanjäristyksen ja muut tapahtumat, he pelästyivät suuresti ja sanoivat: "Totisesti tämä oli Jumalan Poika."

54. Mutta kuin sadanpäämies ja ne, jotka hänen kanssansa olivat vartioitsemassa Jesusta, näkivät maan järinän ja ne, mitkä tapahtuivat, pelkäsivät he suuresti ja sanoivat: totisesti oli tämä Jumalan Poika.

54. Mutta cosca Päämies ja ne jotca hänen cansans olit wartioidzemas Jesusta näit maan järinän ja ne cuin siellä tapahtui peljästyit he suurest ja sanoit: totisest oli tämä Jumalan Poica.

54. Mutta pämies/ ia ne iotca henen cansans olit/ ia wartioitzit Iesusta/ coska he neit maan iärinen/ ia ne quin sielle tapachtui/ peliestyit he sangen/ ia sanoit/ Wissist oli teme Jumalan Poica. (Mutta päämies/ ja ne jotka hänen kanssansa olit/ ja wartioitsit Jesusta/ koska he näit maan järisseen/ ja ne kuin siellä tapahtui/ peljästyit he sangen/ ja sanoit/ Wissiste oli tämä Jumalan Poika.)

54. Ὁ δὲ ἑκατόνταρχος καὶ οἱ μετ’ αὐτοῦ τηροῦντες τὸν Ἰησοῦν, ἰδόντες τὸν σεισμὸν καὶ τὰ γενόμενα ἐφοβήθησαν σφόδρα λέγοντες· Ἀληθῶς Θεοῦ υἱὸς ἦν οὗτος.

54. ο δε εκατονταρχος και οι μετ αυτου τηρουντες τον ιησουν ιδοντες τον σεισμον και τα γενομενα εφοβηθησαν σφοδρα λεγοντες αληθως θεου υιος ην ουτος 54. o de ekatontarchos kai oi met aυtoυ teroυntes ton iesoυn idontes ton seismon kai ta genomena efoβethesan sfodra legontes alethos theoυ υios en oυtos

54 Now the centurion and those guarding Jesus with him, having seen the earthquake and the things which happened, were extremely afraid, saying, This one truly was the Son of God.

54. Now when the centurion, and they that were with him, watching Jesus, saw the earthquake, and those things that were done, they feared greatly, saying, Truly this was the Son of God.

54. Aber der Hauptmann und die bei ihm waren und bewahrten Jesus, da sie sahen das Erdbeben und was da geschah, erschraken sie sehr und sprachen: Wahrlich dieser ist Gottes Sohn gewesen!

54. Y el centurión, y los que estaban con él guardando a Jesús, visto el terremoto, y las cosas que habían sido hechas, temieron en gran manera, diciendo: Verdaderamente Hijo de Dios era éste.

54 Сотник же и те, которые с ним стерегли Иисуса, видя землетрясение и все бывшее, устрашились весьма и говорили: воистину Он был Сын Божий.

55 Ja siellä oli monta naista, jotka olivat Galileasta seuranneet Jeesusta ja palvelleet häntä; he seisoivat taampana katselemassa.

55 Siellä oli myös monta naista taampana katsellen. Nämä olivat Galileasta seuranneet Jeesusta ja palvelleet Häntä.

55. Mutta siellä oli paljo vaimoja taampana katselemassa, jotka Jesusta olivat seuranneet Galileasta, palvellen häntä,

55. Ja siellä oli paljo waimoja taambana cadzelemas jotca Jesusta olit seurannet Galileasta palwellen händä.

55. Ja nin oli sielle palio waimoija taamba catzelit iotca Iesusta olit seuraneet Galileasta/ paluellen hende/ (Ja niin oli siellä paljon waimoja taampana katselit jotka Jesusta olit seuranneet Galileasta/ palwellen häntä/)

55. Ἦσαν δὲ ἐκεῖ καὶ γυναῖκες πολλαὶ ἀπὸ μακρόθεν θεωροῦσαι, αἵτινες ἠκολούθησαν τῷ Ἰησοῦ ἀπὸ τῆς Γαλιλαίας διακονοῦσαι αὐτῷ·

55. ησαν δε εκει γυναικες πολλαι απο μακροθεν θεωρουσαι αιτινες ηκολουθησαν τω ιησου απο της γαλιλαιας διακονουσαι αυτω 55. esan de ekei gυnaikes pollai apo makrothen theoroυsai aitines ekoloυthesan to iesoυ apo tes galilaias diakonoυsai aυto

55 Now many women were there viewing from afar, who (had) followed Jesus from Galilee, serving him:

55. And many women were there beholding afar off, which followed Jesus from Galilee, ministering unto him:

55. Und es waren viele Weiber da, die von ferne zusahen, die da Jesus waren nachgefolgt aus Galiläa und hatten ihm gedient;

55. Y estaban allí muchas mujeres mirando de léjos, las cuales habían seguido de Galilea a Jesús, sirviéndole:

55 Там были также и смотрели издали многие женщины, которые следовали за Иисусом из Галилеи, служа Ему;

56 Heidän joukossaan oli Maria Magdaleena ja Maria, Jaakobin ja Joosefin äiti, ja Sebedeuksen poikain äiti.

56 Heidän joukossaan oli Maria Magdaleena ja Maria, Jaakobin ja Jooseen* äiti, ja Sebedeuksen poikain äiti.

56. Joiden seassa oli Maria Magdalena, ja Maria Jakobin ja Joseen äiti, ja Zebedeuksen poikain äiti.

56. Joiden seas oli Maria Magdalena ja Maria Jacobi ja Josen äiti ja Zebedeuxen poicain äiti.

56. Joinen seas oli Maria Magdalene/ ia Maria Jacobi/ ia Josen eiti/ Ja Zebedeusen poicain eiti. (Joinen seassa oli Maria Magdalena/ Ja Maria Jakobi/ ja Josen äiti/ Ja Zebedeusen poikain äiti.)

56. ἐν αἷς ἦν Μαρία ἡ Μαγδαληνὴ, καὶ Μαρία ἡ τοῦ Ἰακώβου καὶ Ἰωσῆ μήτηρ, καὶ ἡ μήτηρ τῶν υἱῶν Ζεβεδαίου.

56. εν αις ην μαρια η μαγδαληνη και μαρια η του ιακωβου και ιωση μητηρ και η μητηρ των υιων ζεβεδαιου 56. en ais en maria e magdalene kai maria e toυ iakoβoυ kai iose meter kai e meter ton υion zeβedaioυ

56 among whom was Mary the Magdalene and Mary the mother of James and Joses and the mother of the sons of Zebedee. {Mar 15:42-47 & Mat 27:57-66 & Luk 23:50-56 & Joh 19:31-42 Before The Sabbath.}

56. Among which was Mary Magdalene, and Mary the mother of James and Joses, and the mother of Zebedee's children.

56. unter welchen war Maria Magdalena und Maria, die Mutter der Kinder des Zebedäus.

56. Entre las cuales era María Magdalena, y María madre de Santiago y de Joses, y la madre de los hijos de Zebedeo.

56 между ними были Мария Магдалина и Мария, мать Иакова и Иосии, и мать сыновей Зеведеевых.

57 Mutta illan tultua saapui rikas mies, Arimatiasta kotoisin, nimeltä Joosef, joka hänkin oli Jeesuksen opetuslapsi.

57 Illan tultua saapui rikas arimatialainen mies nimeltä Joosef, joka itsekin oli Jeesuksen opetuslapsi.

57. Mutta kuin ehtoo tuli, tuli yksi rikas mies Arimatiasta, jonka nimi oli Joseph, joka myös itse oli Jesuksen opetuslapsi.

57. Ehtona tuli yxi ricas mies Arimathiast jonga nimi oli Joseph joca myös oli Jesuxen Opetuslapsi: tämä meni Pilatuxen tygö ja pyysi Jesuxen ruumista.

57. Nin coska Echto tuli/ tuli yxi ricas mies Arimateast/ ionga nimi oli Joseph/ ioca mös oli Iesusen Opetuslapsi/ teme edheskeui Pilatusen tyge/ ia pyti Iesusen rumista. (Niin koska ehtoo tuli/ tuli yksi rikas mies Arimateasta/ jonka nimi oli Joseph/ joka myös oli Jesuksen opetuslapsi/ tämä edeskäwi Pilatuksen tykö/ ja pyyti Jesuksen ruumista.)

57. Ὀψίας δὲ γενομένης ἦλθεν ἄνθρωπος πλούσιος ἀπὸ Ἁριμαθαίας, τοὔνομα Ἰωσήφ, ὃς καὶ αὐτὸς ἐμαθήτευσε τῷ Ἰησοῦ·

57. οψιας δε γενομενης ηλθεν ανθρωπος πλουσιος απο αριμαθαιας τουνομα ιωσηφ ος και αυτος εμαθητευσεν τω ιησου 57. opsias de genomenes elthen anthropos ploυsios apo arimathaias toυnoma iosef os kai aυtos ematheteυsen to iesoυ

57 Now (after) it became evening, a rich man came from Arimathaea, named Joseph, who also made (himself) a disciple to Jesus.

57. When the even was come, there came a rich man of Arimathaea, named Joseph, who also himself was Jesus' disciple:

57. Am Abend aber kam ein reicher Mann von Arimathia, der hieß Joseph, welcher auch ein Jünger Jesu war.

57. Y como fué la tarde del día, vino un hombre rico de Arimatea, llamado José, el cual también era discípulo de Jesús.

57 Когда же настал вечер, пришел богатый человек изАримафеи, именем Иосиф, который также учился у Иисуса;

58 Hän meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista. Silloin Pilatus käski antaa sen hänelle.

58 Hän meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista. Silloin Pilatus käski antaa ruumiin*.

58. Tämä meni Pilatuksen tykö ja pyysi Jesuksen ruumista. Silloin Pilatus käski annettaa ruumiin.

58. Silloin Pilatus käski anda hänelle Jesuxen ruumin.

58. Silloin Pilatus käski anda henelle Iesusen rumin. (Silloin Pilatus käski antaa hänelle Jesuksen ruumiin.)

58. οὗτος προσελθὼν τῷ Πιλάτῳ ᾐτήσατο τὸ σῶμα τοῦ Ἰησοῦ. τότε ὁ Πιλᾶτος ἐκέλευσεν ἀποδοθῆναι τὸ σῶμα.

58. ουτος προσελθων τω πιλατω ητησατο το σωμα του ιησου τοτε ο πιλατος εκελευσεν αποδοθηναι το σωμα 58. oυtos proselthon to pilato etesato to soma toυ iesoυ tote o pilatos ekeleυsen apodothenai to soma

58 This man went to Pilate and asked for the body of Jesus. Then Pilate commanded the body to be given up.

58. He went to Pilate, and begged the body of Jesus. Then Pilate commanded the body to be delivered.

58. Der ging zu Pilatus und bat ihn um den Leib Jesus. Da befahl Pilatus man sollte ihm ihn geben.

58. Este llegó a Pilato, y pidió el cuerpo de Jesús. Entónces Pilato mandó que el cuerpo se le diese.

58 он, придя к Пилату, просил тела Иисусова. Тогда Пилат приказал отдать тело;

59 Ja Joosef otti ruumiin, kääri sen puhtaaseen liinavaatteeseen

59 Otettuaan ruumiin Joosef kääri sen puhtaaseen liinavaatteeseen

59. Ja kuin Joseph oli ruumiin ottanut, kääri hän sen puhtaasen liinaan,

59. Ja cosca Joseph oli ruumin ottanut käärei hän sen puhtasen lijnaan.

59. Ja coska Joseph oli rumin ottanut/ käri hen sen puchtasen linaan/ (Ja koska Joseph oli ruumiin ottanut/ kääri hän sen puhtaaseen liinaan/)

59. καὶ λαβὼν τὸ σῶμα ὁ Ἰωσὴφ ἐνετύλιξεν αὐτὸ σινδόνι καθαρᾷ,

59. και λαβων το σωμα ο ιωσηφ ενετυλιξεν αυτο σινδονι καθαρα 59. kai laβon to soma o iosef enetυliksen aυto sindoni kathara

59 And Joseph took the body and entwined it in a clean linen cloth,

59. And when Joseph had taken the body, he wrapped it in a clean linen cloth,

59. Und Joseph nahm den Leib und wickelte ihn in eine reine Leinwand

59. Y tomando José el cuerpo, lo envolvió en una sábana limpia,

59 и, взяв тело, Иосиф обвил его чистою плащаницею

60 ja pani sen uuteen hautakammioonsa, jonka oli hakkauttanut kallioon. Ja hän vieritti suuren kiven hautakammion ovelle ja lähti pois.

60 ja pani sen uuteen hautakammioonsa, jonka oli hakannut kallioon. Vieritettyään ison kiven hautakammion ovelle hän lähti pois.

60. Ja pani omaan uuteen hautaansa, jonka hän oli hakannut kallioon, ja vieritti suuren kiven haudan ovelle, ja meni pois.

60. ja pani omaan vteen hautaans jonga hän oli hacannut calliohon ja wieritti suuren kiwen haudan owelle ja pois meni.

60. ia pani sen henen oman wten hautans/ ionga hen oli wlgoshakanut calliohon/ Ja wieritti swren kiuen Haudhan ouelle/ ia poismeni. (ja pani sen hänen omaan uuteen hautaansa/ jonka hän oli uloshakannut kallioon/ Ja wieritti suuren kiwen haudan owelle/ ja pois meni.)

60. καὶ ἔθηκεν αὐτὸ ἐν τῷ καινῷ αὐτοῦ μνημείῳ ὃ ἐλατόμησεν ἐν τῇ πέτρᾳ, καὶ προσκυλίσας λίθον μέγαν τῇ θύρᾳ τοῦ μνημείου ἀπῆλθεν.

60. και εθηκεν αυτο εν τω καινω αυτου μνημειω ο ελατομησεν εν τη πετρα και προσκυλισας λιθον μεγαν τη θυρα του μνημειου απηλθεν 60. kai etheken aυto en to kaino aυtoυ mnemeio o elatomesen en te petra kai proskυlisas lithon megan te thυra toυ mnemeioυ apelthen

60 and placed it in his own new tomb, which he (had) hewed out in the rock and he rolled a great stone in the door(way) of the tomb and went away.

60. And laid it in his own new tomb, which he had hewn out in the rock: and he rolled a great stone to the door of the sepulchre, and departed.

60. und legte ihn in sein eigenes Grab, welches er hatte lassen in einen Fels hauen, und wälzte einen großen Stein vor die Tür des Grabes und ging davon.

60. Y lo puso en un sepulcro suyo nuevo, que había labrado en la roca; y revuelta una grande piedra a la puerta del sepulcro, se fué.

60 и положил его в новом своем гробе, который высек он в скале; и, привалив большой камень к двери гроба, удалился.

61 Ja siellä olivat Maria Magdaleena ja toinen Maria, jotka istuivat vastapäätä hautaa.

61 Siellä oli myös Maria Magdaleena ja se toinen Maria, jotka istuivat vastapäätä hautaa.

61. Silloin olivat siellä Maria Magdalena ja toinen Maria, ja istuivat haudan kohdalla.

61. Silloin olit siellä Maria Magdalena ja toinen Maria ja istuit haudan cohdalla.

61. Silloin olit sielle Maria Magdalene/ ia se toinen Maria/ istuit haudhan cohdalla. (Silloin olit siellä Maria Magdalene/ ja se toinen Maria/ istuit haudan kohdalla.)

61. ἦν δὲ ἐκεῖ Μαρία ἡ Μαγδαληνὴ καὶ ἡ ἄλλη Μαρία καθήμεναι ἀπέναντι τοῦ τάφου.

61. ην δε εκει μαρια η μαγδαληνη και η αλλη μαρια καθημεναι απεναντι του ταφου 61. en de ekei maria e magdalene kai e alle maria kathemenai apenanti toυ tafoυ

61 Now Mary the Magdalene and the other Mary were there, sitting in front of the burial chamber.

61. And there was Mary Magdalene, and the other Mary, sitting over against the sepulchre.

61. Es war aber allda Maria Magdalena und die andere Maria, die setzten sich gegen das Grab.

61. Y estaban allí María Magdalena, y la otra María, sentadas delante del sepulcro.

61 Была же там Мария Магдалина и другая Мария, которыесидели против гроба.

62 Seuraavana päivänä, joka oli valmistuspäivän jälkeinen, ylipapit ja fariseukset kokoontuivat Pilatuksen luo

62 Seuraavana päivänä joka on valmistuspäivän jälkeinen*, ylipapit ja fariseukset kokoontuivat Pilatuksen luo

62. Mutta toisena päivänä valmistuksen päivästä kokoontuivat pappein päämiehet ja Pharisealaiset Pilatuksen tykö,

62. MUtta toisna päiwänä walmistuxen päiwäst cocounsit Pappein päämiehet ja Phariseuxet Pilatuxen tygö sanoden:

62. Mutta toisna päiuene/ ielken Walmistuxen peiuen cokounsit Pappein pämiehet/ ia Phariseuset Pilatusen tyge/ sanoden/ (Mutta toisena päiwänä/ jälkeen walmistuksen päiwänä kokoontui pappein päämiehet/ ja phariseukset Pilatuksen tykö/ sanoen.)

62. Τῇ δὲ ἐπαύριον, ἥτις ἐστὶ μετὰ τὴν παρασκευήν, συνήχθησαν οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ Φαρισαῖοι πρὸς Πιλᾶτον

62. τη δε επαυριον ητις εστιν μετα την παρασκευην συνηχθησαν οι αρχιερεις και οι φαρισαιοι προς πιλατον 62. te de epaυrion etis estin meta ten paraskeυen sυnechthesan oi archiereis kai oi farisaioi pros pilaton

62 Now on the next-day, which is (the day) after the Preparation, the high-priests and the Pharisees were gathered together to Pilate,

62. Now the next day, that followed the day of the preparation, the chief priests and Pharisees came together unto Pilate,

62. Des andern Tages, der da folgt nach dem Rüsttage, kamen die Hohenpriester und Pharisäer sämtlich zu Pilatus

62. Y el siguiente día, que era el día después de la preparación, se juntaron los príncipes de los sacerdotes y los Fariseos a Pilato,

62 На другой день, который следует за пятницею, собрались первосвященники и фарисеи к Пилату

63 ja sanoivat: "Herra, me muistamme sen villitsijän vielä eläessään sanoneen: 'Kolmen päivän kuluttua minä nousen ylös'.

63 ja sanoivat: "Herra, muistamme sen villitsijän vielä eläessään sanoneen: Kolmen päivän kuluttua herään eloon.

63. Sanoen: herra, me muistamme sen vietteliän sanoneen eläissänsä: kolmen päivän perästä minä nousen.

63. Herra me muistimme sen wietteliän sanonen eläisäns colmen päiwän peräst minä ylösnousen.

63. Herra me muistimme että se wiettelia sanoi wiele henen eleisens/ colmen päiuen perest mine ylesnousen. (Herra me muistimme että se wiettelijä sanoi wielä hänen eläissänsä/ kolmen päiwän perästä minä ylösnousen.)

63. λέγοντες· Κύριε, ἐμνήσθημεν ὅτι ἐκεῖνος ὁ πλάνος εἶπεν ἔτι ζῶν, μετὰ τρεῖς ἡμέρας ἐγείρομαι.

63. λεγοντες κυριε εμνησθημεν οτι εκεινος ο πλανος ειπεν ετι ζων μετα τρεις ημερας εγειρομαι 63. legontes kυrie emnesthemen oti ekeinos o planos eipen eti zon meta treis emeras egeiromai

63 saying, Lord, we remember (what) that misleader said, (while) still living, I (will) arise after three days.

63. Saying, Sir, we remember that that deceiver said, while he was yet alive, After three days I will rise again.

63. und sprachen: Herr, wir haben gedacht, daß dieser Verführer sprach, da er noch lebte: Ich will nach drei Tagen auferstehen.

63. Diciendo: Señor, nos acordamos que aquel engañador dijo, viviendo aun: Después del tercero día resucitaré.

63 и говорили: господин! Мы вспомнили, что обманщик тот, еще будучи в живых, сказал: после трех днейвоскресну;

64 Käske siis tarkasti vartioida hautaa kolmanteen päivään asti, etteivät hänen opetuslapsensa tulisi ja varastaisi häntä ja sanoisi kansalle: 'Hän nousi kuolleista', ja niin viimeinen villitys olisi pahempi kuin ensimmäinen."

64 Käske siis tarkasti vartioida hautaa kolmanteen päivään asti, jotteivät Hänen opetuslapsensa tulisi (yöllä) Ja varastaisi Häntä ja sanoisi kansalle: Hän on noussut kuolleista. Niin viimeinen villitys olisi pahempi kuin ensimmäinen."

64. Käske siis varjeltaa hautaa kolmanteen päivään asti, ettei hänen opetuslapsensa tulisi yöllä ja varastaisi häntä, ja sanoisi kansalle: hän nousi kuolleista: ja niin jälkimäinen villitys tulee pahemmaksi kuin ensimäinen.

64. Käske sijs warjelda hauta colmanden päiwän asti ettei hänen Opetuslapsens tulis yöllä ja warastais händä ja sanois Canssalle: hän nousi cuolluista ja nijn jälkimmäinen willitys tule pahemmaxi cuin ensimäinen.

64. Käske sijs warielta Hauta colmanden päiuen asti/ ettei henen Opetuslapsens tule/ ia wargasta hende/ ia sanouat Canssalle/ hen ylesnousi colluista/ Ja nin tule se ielkimeinen willitus pahemaxi quin se ensimeinen. (Käske siis warjella hauta kolmanteen päiwään asti/ ettei hänen opetuslapsensa tule/ ja warasta häntä/ ja sanowat kansalle/ hän ylösnousi kuolleista/ Ja niin tulee se jälkimmäinen willitys pahemmaksi kuin se ensimmäinen.)

64. κέλευσον οὖν ἀσφαλισθῆναι τὸν τάφον ἕως τῆς τρίτης ἡμέρας, μήποτε ἐλθόντες οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ κλέψωσιν αὐτὸν καὶ εἴπωσι τῷ λαῷ, ἠγέρθη ἀπὸ τῶν νεκρῶν· καὶ ἔσται ἡ ἐσχάτη πλάνη χείρων τῆς πρώτης.

64. κελευσον ουν ασφαλισθηναι τον ταφον εως της τριτης ημερας μηποτε ελθοντες οι μαθηται αυτου νυκτος κλεψωσιν αυτον και ειπωσιν τω λαω ηγερθη απο των νεκρων και εσται η εσχατη πλανη χειρων της πρωτης 64. keleυson oυn asfalisthenai ton tafon eos tes trites emeras mepote elthontes oi mathetai aυtoυ nυktos klepsosin aυton kai eiposin to lao egerthe apo ton nekron kai estai e eschate plane cheiron tes protes

64 Therefore, command that the burial chamber be made secure until the third day, lest his disciples, having come by night, might steal him away and might say to the people, He was raised from the dead and the last deceit will be worse (than) the first.

64. Command therefore that the sepulchre be made sure until the third day, lest his disciples come by night, and steal him away, and say unto the people, He is risen from the dead: so the last error shall be worse than the first.

64. Darum befiehl, daß man das Grab verwahre bis an den dritten Tag, auf daß nicht seine Jünger kommen und stehlen ihn und sagen dem Volk: Er ist auferstanden von den Toten, und werde der letzte Betrug ärger denn der erste.

64. Manda, pues, asegurar el sepulcro hasta el día tercero; porque no vengan sus discípulos de noche, y le hurten, y digan al pueblo: Resucitó de los muertos; y será el postrer error peor que el primero.

64 итак прикажи охранять гроб до третьего дня, чтобы ученики Его, придя ночью, не украли Его и не сказали народу: воскрес из мертвых; и будет последний обман хуже первого.

65 Niin Pilatus sanoi heille: "Tuossa on vartijaväkeä, menkää, vartioikaa niin hyvin kuin taidatte".

65 Pilatus sanoi heille: "Teillä on vartijaväki, Menkää, vartioikaa niin tarkasti kuin kykenette."

65. Pilatus sanoi heille: teillä on vartiat: menkäät, vartioitkaat niinkuin te tiedätte.

65. Pilatus sanoi heille: sijnä on wartiat: mengät wartioitcat nijncuin te taidatte.

65. Sanoi heille Pilatus/ Sijne on wartija. Menget warielcat ninquin te taidhatt. (Sanoi heille Pilatus/ Siinä on wartija. Menkäät warjelkaat niinkuin te taidatte.)

65. ἔφη αὐτοῖς ὁ Πιλᾶτος· Ἔχετε κουστωδίαν· ὑπάγετε ἀσφαλίσασθε ὡς οἴδατε.

65. εφη δε αυτοις ο πιλατος εχετε κουστωδιαν υπαγετε ασφαλισασθε ως οιδατε 65. efe de aυtois o pilatos echete koυstodian υpagete asfalisasthe os oidate

65 Now Pilate said to them, You° have a sentry. Go°, make° (it as) secure as you° know (how).

65. Pilate said unto them, Ye have a watch: go your way, make it as sure as ye can.

65. Pilatus sprach zu ihnen: Da habt ihr die Hüter; gehet hin und verwahret, wie ihr wisset.

65. Díceles Pilato: La guardia tenéis: id, asegurádlo como sabéis.

65 Пилат сказал им: имеете стражу; пойдите, охраняйте, как знаете.

66 Niin he menivät ja turvasivat haudan lukitsemalla kiven sinetillä ja asettamalla vartijat.

66 Niin he menivät ja sinetöityään kiven varmistivat haudan vartijaväen avulla.

66. Mutta he menivät pois, ja vahvistivat haudan vartiain kanssa, ja lukitsivat kiven sinetillänsä.

66. Mutta he menit pois ja wartioidzit hauta wartiain cansa ja lukidzit kiwen sinetilläns.

66. Mutta he poismenit/ ia warielit Haudhan Wartijadhen cansa/ ia Insiglasit kiuen. (Mutta he poismenit/ ja warjelit haudan wartijaiden kanssa/ ja insiglasit (sinetöiwät) kiwen)

66. οἱ δὲ πορευθέντες ἠσφαλίσαντο τὸν τάφον σφραγίσαντες τὸν λίθον μετὰ τῆς κουστωδίας.

66. οι δε πορευθεντες ησφαλισαντο τον ταφον σφραγισαντες τον λιθον μετα της κουστωδιας 66. oi de poreυthentes esfalisanto ton tafon sfragisantes ton lithon meta tes koυstodias

66 So they traveled and secured the burial chamber, having sealed the stone, (and) with the sentry.

66. So they went, and made the sepulchre sure, sealing the stone, and setting a watch.

66. Sie gingen hin und verwahrten das Grab mit Hütern und versiegelten den Stein.

66. Y yendo ellos, aseguraron el sepulcro con la guardia, sellando la piedra.

66 Они пошли и поставили у гроба стражу, и приложили к камню печать.