23 luku

Jeesus varoittaa kirjanoppineiden ja fariseusten ulkokultaisuudesta 1 – 12, huutaa heille:>> Voi teitä!>> 13 – 36 ja valittaa Jerusalemin katumattomuutta 37 – 39. (V. – 36 vert. Mark. 2:38 – 40 Luuk. 20:45 – 47 11:39 – 52.)

1 Silloin Jeesus puhui kansalle ja opetuslapsilleen

1 Silloin Jeesus puhui kansanjoukoille ja opetuslapsilleen

1. Silloin Jesus puhui kansalle ja hänen opetuslapsillensa,

1. Silloin Jesus puhui Canssalle ja hänen Opetuslapsillens sanoden:

1. Silloin Iesus puhui Cansalle/ ia henen opetuslapsillens/ sanoden (Silloin Jesus puhui kansalle/ ja hänen opetuslapsillensa/ sanoen)

1. Τότε ὁ Ἰησοῦς ἐλάλησε τοῖς ὄχλοις καὶ τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ

1. τοτε ο ιησους ελαλησεν τοις οχλοις και τοις μαθηταις αυτου 1. tote o iesoυs elalesen tois ochlois kai tois mathetais aυtoυ

1 {Mar 12:38-40 & Mat 23:1-39 & Luk 20:45-47 Courts of the Temple, Tues.} Then Jesus spoke to the crowds and to his disciples,

1. Then spake Jesus to the multitude, and to his disciples,

1. Da redete Jesus zu dem Volk und zu seinen Jüngern

1. ENTÓNCES Jesús habló a la multitud, y a sus discípulos,

1 Тогда Иисус начал говорить народу иученикам Своим

2 sanoen: "Mooseksen istuimella istuvat kirjanoppineet ja fariseukset.

2 sanoen: "Kirjanoppineet ja fariseukset ovat istuutuneet Mooseksen istuimelle.

2. Sanoen: Moseksen istuimella istuvat kirjanoppineet ja Pharisealaiset:

2. Mosexen istuimella istuwat Kirjanoppenet ja Phariseuxet.

2. * Mosesen stolilla istuuat kirianoppenuet/ ia Phariseuset. (Moseksen tuolilla istuwat kirjanoppineet/ ja phariseukset.)

2. λέγων· Ἐπὶ τῆς Μωσέως καθέδρας ἐκάθισαν οἱ γραμματεῖς καὶ οἱ Φαρισαῖοι.

2. λεγων επι της μωσεως καθεδρας εκαθισαν οι γραμματεις και οι φαρισαιοι 2. legon epi tes moseos kathedras ekathisan oi grammateis kai oi farisaioi

2 saying, The scribes and the Pharisees sat upon the seat of Moses.

2. saying, The scribes and the Pharisees sit in Moses' seat:

2. und sprach: Auf Mose's Stuhl sitzen die Schriftgelehrten und Pharisäer.

2. Diciendo: Sobre la cátedra de Moisés se asientan los escribas y los Fariseos:

2 и сказал: на Моисеевом седалище сели книжники и фарисеи;

3 Sentähden, kaikki, mitä he sanovat teille, se tehkää ja pitäkää; mutta heidän tekojensa mukaan älkää tehkö, sillä he sanovat, mutta eivät tee.

3 Sen vuoksi, kaikki, mitä he *käskevät teidän pitää, se pitäkää ja tehkää*. Mutta heidän tekojensa mukaan älkää tehkö, sillä he sanovat, mutta eivät tee.

3. Kaikki siis, mitä he teidän käskevät pitää, se pitäkäät ja tehkäät; mutta heidän töittensä jälkeen älkäät te tehkö, sillä he sanovat, ja ei tee.

3. Caicki sijs mitä he teidän käskewät pitä se pitäkät ja tehkät mutta heidän töidens jälken älkät te tehkö: sillä he sanowat ja ei tee.

3. Caiki sis mite he käskeuet teiden pite/ se piteket/ ia techket/ Mutta heiden töidens ielken elket te techkö. Sille että he sanouat ia eiuet teghe. (Kaikki siis mitä he käskewät teidän pitää/ se pitäkäät/ ja tehkäät/ Mutta heidän töidensä jälkeen älkäät te tehkö. Sillä että he sanowat ja eiwät tee.)

3. πάντα οὖν ὅσα ἐὰν εἴπωσιν ὑμῖν τηρεῖν, τηρεῖτε καὶ ποιεῖτε, κατὰ δὲ τὰ ἔργα αὐτῶν μὴ ποιεῖτε· λέγουσι γὰρ, καὶ οὐ ποιοῦσι.

3. παντα ουν οσα αν ειπωσιν υμιν τηρειν τηρειτε και ποιειτε κατα δε τα εργα αυτων μη ποιειτε λεγουσιν γαρ και ου ποιουσιν 3. panta oυn osa an eiposin υmin terein tereite kai poieite kata de ta erga aυton me poieite legoυsin gar kai oυ poioυsin

3 Therefore, all things, as many things as they may say for you° to keep, keep° and do°, but do° not do (them) according to their works; for* they say and are not doing.

3. All therefore whatsoever they bid you observe, that observe and do; but do not ye after their works: for they say, and do not.

3. Alles nun, was sie euch sagen, daß ihr halten sollt, das haltet und tut's; aber nach ihren Werken sollt ihr nicht tun: sie sagen's wohl, und tun's nicht.

3. Así que todo lo que os dijeren que guardéis, guardádlo, y hacédlo; mas no hagáis conforme a sus obras; porque dicen y no hacen.

3 итак все, что они велят вам соблюдать, соблюдайте и делайте; по делам же их не поступайте, ибо они говорят, и не делают:

4 He sitovat kokoon raskaita ja vaikeasti kannettavia taakkoja ja panevat ne ihmisten hartioille, mutta itse he eivät tahdo niitä sormellaankaan liikuttaa.

4 Hehän sitovat kokoon raskaita ja vaikeasti kannettavia taakkoja ja panevat ihmisten harteille, mutta [itse] he eivät tahdo niitä sormellaan liikuttaa.

4. Sillä he sitovat raskaat kuormat, joita ei voida kantaa, ja panevat ne ihmisten olille, mutta ei he sormellansakaan itse tahdo niitä liikuttaa.

4. He sitowat rascat cuormat joita ei woida canda ja panewat ihmisten olgille mutta ei he sormellansatkan idze tahdo nijtä lijcutta.

4. Sille että he cocon sitouat raskat/ ia candamattomat coormat/ ia paneuat Inhimisten hartioijlle/ mutta heiden sormellans ei he tachto nijte licutta. (Sillä että he kokoon sitowat raskaat/ ja kantamattomat kuormat/ ja panewat ihmisten hartioille/ mutta heidän sormellansa ei he tahdo niitä liikuttaa.)

4. δεσμεύουσιν γὰρ φορτία βαρέα καὶ ἐπιτιθέασιν ἐπὶ τοὺς ὤμους τῶν ἀνθρώπων, τῷ δὲ δακτύλῳ αὐτῶν οὐ θέλουσι κινῆσαι αὐτά.

4. δεσμευουσιν γαρ φορτια βαρεα και δυσβαστακτα και επιτιθεασιν επι τους ωμους των ανθρωπων τω δε δακτυλω αυτων ου θελουσιν κινησαι αυτα 4. desmeυoυsin gar fortia βarea kai dυsβastakta kai epititheasin epi toυs omoυs ton anthropon to de daktυlo aυton oυ theloυsin kinesai aυta

4 For* they bind burdensome and unbearable loads, and place (them) upon men’s shoulders, but they are not willing to move them (even) with their finger.

4. For they bind heavy burdens and grievous to be borne, and lay them on men's shoulders; but they themselves will not move them with one of their fingers.

4. Sie binden aber schwere und unerträgliche Bürden und legen sie den Menschen auf den Hals; aber sie selbst wollen dieselben nicht mit einem Finger regen.

4. Porque atan cargas pesadas, y difíciles de llevar, y las ponen sobre los hombros de los hombres; mas ni aun con su dedo las quieren mover.

4 связывают бремена тяжелые и неудобоносимые и возлагают на плечи людям, а сами не хотят и перстом двинуть их;

5 Ja kaikki tekonsa he tekevät sitä varten, että ihmiset heitä katselisivat. He tekevät raamatunlausekotelonsa leveiksi ja vaippansa tupsut suuriksi

5 Ja kaikki tekonsa he tekevät ihmisten katseltaviksi. He tekevät raamatunlausekotelonsa leveiksi ja viittojensa tupsut isoiksi.

5. Mutta kaikki työnsä tekevät he, että ne ihmisiltä nähtäisiin. He levittelevät muistokirjansa, ja tekevät suureksi vaatteensa liepeet,

5. Caicki heidän työns tekewät he että ne ihmisildä nähdäisin.

5. Nin caiki heiden töensä he tekeuet sen päle/ että he neghyisit Inhimisilde. (Niin kaikki heidän työnsä he tekewät sen päälle/ että he näkyisit ihmisiltä.)

5. πάντα δὲ τὰ ἔργα αὐτῶν ποιοῦσι πρὸς τὸ θεαθῆναι τοῖς ἀνθρώποις, πλατύνουσι γὰρ τὰ φυλακτήρια αὐτῶν καὶ μεγαλύνουσι τὰ κράσπεδα τῶν ἰματίων αὐτῶν,

5. παντα δε τα εργα αυτων ποιουσιν προς το θεαθηναι τοις ανθρωποις πλατυνουσιν δε τα φυλακτηρια αυτων και μεγαλυνουσιν τα κρασπεδα των ιματιων αυτων 5. panta de ta erga aυton poioυsin pros to theathenai tois anthropois platυnoυsin de ta fυlakteria aυton kai megalυnoυsin ta kraspeda ton imation aυton

5 And they are practicing all their works in order to be seen by men. And they widen their phylacteries and magnify the hems of their garments,

5. But all their works they do for to be seen of men: they make broad their phylacteries, and enlarge the borders of their garments,

5. Alle ihre Werke aber tun sie, daß sie von den Leuten gesehen werden. Sie machen ihre Denkzettel breit und die Säume an ihren Kleidern groß.

5. Ántes todas sus obras hacen para ser mirados de los hombres; porque ensanchan sus filacterias, y extienden los flecos de sus mantos,

5 все же дела свои делают с тем, чтобы видели их люди: расширяют хранилища свои и увеличивают воскрилия одеждсвоих;

6 ja rakastavat ensimmäistä sijaa pidoissa ja etumaisia istuimia synagoogissa,

6 He rakastavat ensimmäistä sijaa illallisilla ja ensimmäisiä istuimia synagoogissa.

6. Ja rakastavat ylimmäisiä sijoja pidoissa ja ylimmäisiä istuimia synagogissa,

6. He lewittelewät heidän muistokirjans ja tekewät suurexi heidän waattens liepet ja racastawat ylimmäisiä istuimita pidoisa ja Synagogisa ylimmäisiä sioja.

6. He leuitteuet heiden mwisto kirians/ ia swrexi tekeuet heiden waattens kerdhat/ Ja racastauat ensimeiset istumet weraspidhoisa/ ia Synagogisa ylimeiset sijat/ (He lewittäwät heidän muistokirjansa/ ja suureksi tekewät heidän waatteensa kerrat/ Ja rakastawat ensimmäiset istuimet wieraspidoissa/ ja synagoogissa ylimmäiset sijat/)

6. φιλοῦσι δὲ τὴν πρωτοκλισίαν ἐν τοῖς δείπνοις καὶ τὰς πρωτοκαθεδρίας ἐν ταῖς συναγωγαῖς

6. φιλουσιν τε την πρωτοκλισιαν εν τοις δειπνοις και τας πρωτοκαθεδριας εν ταις συναγωγαις 6. filoυsin te ten protoklisian en tois deipnois kai tas protokathedrias en tais sυnagogais

6 and they love the foremost-place in the suppers and the foremost seats in the synagogues,

6. And love the uppermost rooms at feasts, and the chief seats in the synagogues,

6. Sie sitzen gern obenan über Tisch und in den Schulen

6. Y aman los primeros asientos en las cenas, y las primeras sillas en las sinagogas,

6 также любят предвозлежания на пиршествах и председания в синагогах

7 ja tahtovat mielellään, että heitä tervehditään toreilla, ja että ihmiset kutsuvat heitä nimellä 'rabbi'.

7 ja tervehdyksiä toreilla ja että ihmiset kutsuvat heitä nimellä *rabbi, rabbi*.

7. Ja tervehdyksiä turulla, ja tahtovat kutsuttaa ihmisiltä: rabbi, rabbi.

7. Ja terwetyxiä Turulla ja myös tahtowat cudzutta ihmisildä Rabbixi.

7. ia teruetyxie twrulla/ ia cutzutta Inhimisilde Rabbi. (ja terwehdyksiä turuilla/ ja kutsuttaa ihmisiltä rabbi.)

7. καὶ τοὺς ἀσπασμοὺς ἐν ταῖς ἀγοραῖς καὶ καλεῖσθαι ὑπὸ τῶν ἀνθρώπων, ῥαββὶ ῥαββί.

7. και τους ασπασμους εν ταις αγοραις και καλεισθαι υπο των ανθρωπων ραββι ραββι 7. kai toυs aspasmoυs en tais agorais kai kaleisthai υpo ton anthropon raββi raββi

7 and the greetings in the marketplaces and to be called by men, Rabbi, rabbi.

7. And greetings in the markets, and to be called of men, Rabbi, Rabbi.

7. und haben's gern, daß sie gegrüßt werden auf dem Markt und von den Menschen Rabbi genannt werden.

7. Y las salutaciones en las plazas, y ser llamados de los hombres, Rabbi, Rabbi.

7 и приветствия в народных собраниях, и чтобы люди звали их: учитель! учитель!

8 Mutta te älkää antako kutsua itseänne rabbiksi, sillä yksi on teidän opettajanne, ja te olette kaikki veljiä.

8 Mutta teitä älköön kutsuttako rabbiksi, sillä yksi on teidän opettajanne, (Kristus,) ja te olette kaikki veljiä.

8. Mutta älkäät te antako teitä kutsuttaa rabbiksi; sillä yksi on teidän Mestarinne, joka on Kristus, mutta te olette kaikki veljekset.

8. Mutta älkät te andaco teitän cudzutta Rabbixi: sillä yxi on teidän Mestarin joca on Christus mutta te oletta caicki weljexet.

8. Mutta elkette teiten a'daco cutzutta Rabbi. Sille yxi on teiden Mestarin quin on Christus/ mutta caiki te weliexet oletta. (Mutta älkäätte teitän antako kutsua rabbi. Sillä yksi on teidän mestarin kuin on Kristus/ mutta kaikki te weljekset olette.)

8. ὑμεῖς δὲ μὴ κληθῆτε ῥαββί· εἷς γάρ ὑμῶν ἐστιν ὁ διδάσκαλος, ὁ Χριστός· πάντες δὲ ὑμεῖς ἀδελφοί ἐστε.

8. υμεις δε μη κληθητε ραββι εις γαρ εστιν υμων ο καθηγητης ο χριστος παντες δε υμεις αδελφοι εστε 8. υmeis de me klethete raββi eis gar estin υmon o kathegetes o christos pantes de υmeis adelfoi este

8 But do° not be called rabbi; for* (only) one is your° leader, the Christ, and you° are all brethren.

8. But be not ye called Rabbi: for one is your Master, even Christ; and all ye are brethren.

8. Aber ihr sollt euch nicht Rabbi nennen lassen; denn einer ist euer Meister, Christus; ihr aber seid alle Brüder.

8. Mas vosotros, no queráis ser llamados Rabbies; porque uno es vuestro Maestro, el Cristo, y todos vosotros sois hermanos.

8 А вы не называйтесь учителями, ибо один у вас Учитель - Христос, все же вы - братья;

9 Ja isäksenne älkää kutsuko ketään maan päällä, sillä yksi on teidän Isänne, hän, joka on taivaissa.

9 Isäksenne älkää myöskään kutsuko ketään maan päällä, sillä yksi on Isänne, Hän, joka on taivaissa.

9. Ja älkäät ketäkään kutsuko isäksenne maan päällä; sillä yksi on Isänne, joka on taivaissa.

9. Ja älkät ketäkän cudzuco Isäxen maan päällä: sillä yxi on teillä Isä joca on Taiwais.

9. Ja elkete keteke cutzuco isexen maan päle. Sille että yxi on teiden Isen/ ioca ombi Taiuaisa. (Ja älkäätte ketäkään kutsuko isäksi maan päällä. Sillä että yksi on teidän Isän/ joka ompi taiwaissa.)

9. καὶ πατέρα μὴ καλέσητε ὑμῶν ἐπὶ τῆς γῆς· εἷς γάρ ἐστιν ὁ πατὴρ ὑμῶν, ὁ ἐν τοῖς οὐρανοῖς.

9. και πατερα μη καλεσητε υμων επι της γης εις γαρ εστιν ο πατηρ υμων ο εν τοις ουρανοις 9. kai patera me kalesete υmon epi tes ges eis gar estin o pater υmon o en tois oυranois

9 Now do° not call (anyone) your° father upon the earth; for* (only) one is your° Father, the (one) in the heavens;

9. And call no man your father upon the earth: for one is your Father, which is in heaven.

9. Und sollt niemand Vater heißen auf Erden, denn einer ist euer Vater, der im Himmel ist.

9. Y vuestro Padre no llaméis a nadie en la tierra; porque uno es vuestro Padre, el cual está en los cielos.

9 и отцом себе не называйте никого на земле, ибо один у вас Отец, Который на небесах;

10 Älkääkä antako kutsua itseänne mestareiksi, sillä yksi on teidän mestarinne, Kristus.

10 Älköön teitä myöskään kutsuttako mestareiksi, sillä yksi on mestarinne, Kristus.

10. Ja älkäät antako teitä kutsuttaa mestariksi; sillä yksi on teidän Mestarinne, joka on Kristus.

10. Ja älkät andaco teitän cudzua Mestarixi sillä yxi on teidän Mestarin joca on Christus.

10. Ja elkette andaco cutzu teiten Mestarixi/ Sille että yxi on teiden Mestarin/ quin on Christus. (Ja älkäätte antako kutsua teitän mestariksi/ Sillä että yksi on teidän mestarin/ kuin on Kristus.)

10. μηδὲ κληθῆτε καθηγηταί· εἷς γάρ ὑμῶν ἐστιν ὁ καθηγητὴς, ὁ Χριστός.

10. μηδε κληθητε καθηγηται εις γαρ υμων εστιν ο καθηγητης ο χριστος 10. mede klethete kathegetai eis gar υmon estin o kathegetes o christos

10 nor be called leaders; for* (only) one is your° leader– the Christ.

10. Neither be ye called masters: for one is your Master, even Christ.

10. Und ihr sollt euch nicht lassen Meister nennen; denn einer ist euer Meister, Christus.

10. Ni os llaméis doctores; porque uno es vuestro Doctor, el Cristo.

10 и не называйтесь наставниками, ибо один у вас Наставник - Христос.

11 Vaan joka teistä on suurin, se olkoon teidän palvelijanne.

11 Vaan suurin teistä olkoon palvelijanne.

11. Joka teistä suurin on, se olkoon teidän palvelianne.

11. Joca teistä suurin on se olcan teidän palwelian.

11. Joca teiste swrin on/ se olcan teiden paluelian. (Joka teistä suurin on/ se olkaan teidän palwelijan.)

11. ὁ δὲ μείζων ὑμῶν ἔσται ὑμῶν διάκονος.

11. ο δε μειζων υμων εσται υμων διακονος 11. o de meizon υmon estai υmon diakonos

11 But the greater of you° will be your° servant.

11. But he that is greatest among you shall be your servant.

11. Der Größte unter euch soll euer Diener sein.

11. Mas el que es el mayor de vosotros, sea vuestro siervo.

11 Больший из вас да будет вам слуга:

12 Mutta joka itsensä ylentää, se alennetaan; ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.

12 Mutta joka itsensä korottaa, se alennetaan, joka itsensä alentaa, se korotetaan.

12. Mutta joka itsensä ylentää, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.

12. Mutta joca idzens ylendä se aletan ja joca idzens alenda se yletän.

12. Mutta ioca itzens ylistey/ se alatahan/ ia ioca itzens alenda se yletehen. (Mutta joka itsensä ylistäy (ylentää) / se aletahan/ ja joka itsensä alentaa se yletähän.)

12. ὅστις δὲ ὑψώσει ἑαυτὸν ταπεινωθήσεται, καὶ ὅστις ταπεινώσει ἑαυτὸν ὑψωθήσεται.

12. οστις δε υψωσει εαυτον ταπεινωθησεται και οστις ταπεινωσει εαυτον υψωθησεται 12. ostis de υpsosei eaυton tapeinothesetai kai ostis tapeinosei eaυton υpsothesetai

12 But whoever exalts himself will be humbled, and whoever humbles himself will be exalted. {Footnotes: Mat 23:13 & 23:14 are flipped in various Greek texts.}

12. And whosoever shall exalt himself shall be abased; and he that shall humble himself shall be exalted.

12. Denn wer sich selbst erhöht, der wird erniedrigt; und wer sich selbst erniedrigt, der wird erhöht.

12. Porque el que se enalteciere será humillado; y el que se humillare será enaltecido.

12 ибо, кто возвышает себя, тот унижен будет, а кто унижает себя, тот возвысится.

13 Mutta voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun suljette taivasten valtakunnan ihmisiltä! Sillä itse te ette mene sisälle, ettekä salli meneväisten sisälle mennä.

13 Mutta voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, tekopyhät, kun suljette taivasten valtakunnan ihmisiltä! Sillä itse ette mene sisälle, ettekä salli sisälle menevien mennä sisälle.

13. Mutta voi teitä, kirjanoppineet ja Pharisealaiset, te ulkokullatut! jotka suljette taivaan valtakunnan ihmisten edestä; sillä ette itse sinne mene, ettekä salli meneväisiä sinne mennä.

13. Woi teitä Kirjanoppenet ja Phariseuxet te ulcocullatut jotca suljette Taiwan waldacunnan ihmisildä: sillä et te idze sinne mene etkä salli menewäisiä sinne mennä.

13. Mutta we teille Kiria'oppeneet/ ia phariseuset te Wlcokullatud/ että te * suliette Taiua' waldaku'nan Inhimiste' edeste/ sille ette te itze sisellemene/ eike te salli sisellemeneueisi siselletulla. (Mutta woi teille kirjanoppineet/ ja phariseukset te ulkokullatut/ että te suljette taiwaan waltakunnan ihmisten edestä/ sillä ette te itse sisälle mene/ eikä te salli sisälle menewäisiä sisälle tulla.)

13. Οὐαὶ δὲ ὑμῖν, γραμματεῖς καὶ Φαρισαῖοι ὑποκριταί, ὅτι κατεσθίετε τὰς οἰκίας τῶν χηρῶν καὶ προφάσει μακρὰ προσευχόμενοι· διὰ τοῦτο λήψεσθε περισσότερον κρίμα.

13. {VAR1: ουαι δε } {VAR2: ουαι } υμιν γραμματεις και φαρισαιοι υποκριται οτι κατεσθιετε τας οικιας των χηρων και προφασει μακρα προσευχομενοι δια τουτο ληψεσθε περισσοτερον κριμα 13. {VAR1: oυai de } {VAR2: oυai } υmin grammateis kai farisaioi υpokritai oti katesthiete tas oikias ton cheron kai profasei makra proseυchomenoi dia toυto lepsesthe perissoteron krima

13 Woe to you°, scribes and Pharisees, hypocrites! Because you° are devouring widows’ houses, and praying long (prayers) for a pretext, because of this, you° will be receiving even-more condemnation.

13. But woe unto you, scribes and Pharisees, hypocrites! for ye shut up the kingdom of heaven against men: for ye neither go in yourselves, neither suffer ye them that are entering to go in.

13. Weh euch, Schriftgelehrte und Pharisäer, ihr Heuchler, die ihr das Himmelreich zuschließet vor den Menschen! Ihr kommt nicht hinein, und die hinein wollen, laßt ihr nicht hineingehen.

13. Mas ¡ay de vosotros, escribas y Fariseos, hipócritas! porque cerráis el reino de los cielos delante de los hombres; que ni vosotros entráis, ni a los que entran dejáis entrar.

13 Горе вам, книжники и фарисеи, лицемеры, что затворяете Царство Небесное человекам, ибо сами не входите и хотящих войти не допускаете.

14 (Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun syötte leskien talot, jopa näön vuoksi pitkiä rukouksia pitäen! Sentähden saatte sitä kovemman tuomion.)

14 (Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, tekopyhät, sillä syötte leskien talot ja rukoilette näön vuoksi pitkään. Sen vuoksi saatte sitä kovemman tuomion.)

14. Voi teitä kirjanoppineet ja Pharisealaiset, te ulkokullatut! jotka syötte leskein huoneet, ja muodoksi pidätte pitkät rukoukset: sentähden te saatte sitä kovemman kadotuksen.

14. Woi teitä Kirjanoppenet ja Phariseuxet te ulcocullatut jotca syötte leskein huonet sanoden: me pidämme pitkät rucouxet sentähden te saatte sitä cowemman cadotuxen.

14. We telle Kirianoppeneet ia Phariseuset te Wlcokullatudh/ että te ylessööt leskeden honeet/ ia sen pitkein Rucousten ionella/ Sentähden te site coweman cadhotuxen saatta. (Woi teille kirjanoppineet ja phariseukset te ulkokullatut/ että te ylös syöt leskien huoneet/ ja sen pitkäin rukousten juonella/ Sentähden te sitä kowemman kadotuksen saatte.)

14. Οὐαὶ ὑμῖν, γραμματεῖς καὶ Φαρισαῖοι ὑποκριταί, ὅτι κλείετε τὴν βασιλείαν τῶν οὐρανῶν ἔμπροσθεν τῶν ἀνθρώπων· ὑμεῖς γὰρ οὐκ εἰσέρχεσθε, οὐδὲ τοὺς εἰσερχομένους ἀφίετε εἰσελθεῖν.

14. {VAR1: ουαι } {VAR2: ουαι δε } υμιν γραμματεις και φαρισαιοι υποκριται οτι κλειετε την βασιλειαν των ουρανων εμπροσθεν των ανθρωπων υμεις γαρ ουκ εισερχεσθε ουδε τους εισερχομενους αφιετε εισελθειν 14. {VAR1: oυai } {VAR2: oυai de } υmin grammateis kai farisaioi υpokritai oti kleiete ten βasileian ton oυranon emprosthen ton anthropon υmeis gar oυk eiserchesthe oυde toυs eiserchomenoυs afiete eiselthein

14 But woe to you°, scribes and Pharisees, hypocrites! Because you° lock the kingdom of the heavens before men; for* you° are not entering in yourselves, nor are you° allowing those who are entering in, to enter (either).

14. Woe unto you, scribes and Pharisees, hypocrites! for ye devour widows' houses, and for a pretence make long prayer: therefore ye shall receive the greater damnation.

14. Weh euch, Schriftgelehrte und Pharisäer, ihr Heuchler, die ihr der Witwen Häuser fresset und wendet lange Gebete vor! Darum werdet ihr desto mehr Verdammnis empfangen.

14. ¡Ay de vosotros, escribas y Fariseos, hipócritas! porque devoráis las casas de las viudas con color de larga oración; por esto llevaréis más grave juicio.

14 Горе вам, книжники и фарисеи, лицемеры, что поедаете домы вдов и лицемерно долго молитесь: за то примете тем большее осуждение.

15 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te kierrätte meret ja mantereet tehdäksenne yhden käännynnäisen; ja kun joku on siksi tullut, niin teette hänestä helvetin lapsen, kahta vertaa pahemman, kuin te itse olette!

15 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, tekopyhät, sillä kierrätte meret ja manteret tehdäksenne yhden käännynnäisen ja kun sellainen* on syntynyt, teette hänestä helvetin lapsen kahta vertaa itseänne pahemman.

15. Voi teitä kirjanoppineet ja Pharisealaiset, te ulkokullatut! jotka merta ja mannerta ympäri vaellatte, tehdäksenne yhtä uutta Juudalaista; ja kuin se tehty on, niin te hänestä teette kaksikertaa enemmän helvetin lapsen kuin te itse olette.

15. Woi teitä Kirjanoppenet ja Phariseuxet te ulcocullatut jotca merta ja Mannerta ymbäri waellatte tehdäxenne yhtä Proselitiä. Ja cosca se tehty on nijn te hänestä teette caxikerta enämmän Helwetin lapsen cuin te idze oletta.

15. We teille Kirianoppeneet ia Phariseuset/ te Wlcocullatudh/ että te Merte ia Mannerta ymberiwaellat tehdexen yhden Proselitin. Ja coska hen techty on/ nin te heneste teette cachta enemen heluetin lapsen/ quin itze oletta. (Woi teille kirjanoppineet ja phariseukset/ te ulkokullatut/ että te merta ja mannerta ympäri waellat tehdäksen yhden proselitin (käännynnäisen). Ja koska hän tehty on/ niin te hänestä teette kahta enemmin helwetin lapsen/ kuin itse olette.)

15. Οὐαὶ ὑμῖν, γραμματεῖς καὶ Φαρισαῖοι ὑποκριταί, ὅτι περιάγετε τὴν θάλασσαν καὶ τὴν ξηρὰν ποιῆσαι ἕνα προσήλυτον, καὶ ὅταν γένηται, ποιεῖτε αὐτὸν υἱὸν γεέννης διπλότερον ὑμῶν.

15. ουαι υμιν γραμματεις και φαρισαιοι υποκριται οτι περιαγετε την θαλασσαν και την ξηραν ποιησαι ενα προσηλυτον και οταν γενηται ποιειτε αυτον υιον γεεννης διπλοτερον υμων 15. oυai υmin grammateis kai farisaioi υpokritai oti periagete ten thalassan kai ten kseran poiesai ena proselυton kai otan genetai poieite aυton υion geennes diploteron υmon

15 Woe to you°, scribes and Pharisees, hypocrites! Because you° proceed (all) around (the) sea and (the) dry (land) to make* one Jewish-convert, and whenever he has become (one), you° are making* him double (the) son of hell (as you° are) yourselves.

15. Woe unto you, scribes and Pharisees, hypocrites! for ye compass sea and land to make one proselyte, and when he is made, ye make him twofold more the child of hell than yourselves.

15. Weh euch, Schriftgelehrte und Pharisäer, ihr Heuchler, die ihr Land und Wasser umziehet, daß ihr einen Judengenossen macht; und wenn er's geworden ist, macht ihr aus ihm ein Kind der Hölle, zwiefältig mehr denn ihr seid!

15. ¡Ay de vosotros, escribas y Fariseos, hipócritas! porque rodeáis la mar y la tierra por hacer un prosélito; y cuando fuere hecho, le hacéis hijo del infierno dos veces más que vosotros.

15 Горе вам, книжники и фарисеи, лицемеры, что обходите море и сушу, дабы обратить хотя одного; и когда это случится, делаете его сыном геенны, вдвое худшим вас.

16 Voi teitä, te sokeat taluttajat, jotka sanotte: 'Jos joku vannoo temppelin kautta, niin se ei ole mitään; mutta jos joku vannoo temppelin kullan kautta, niin hän on valaansa sidottu'!

16 Voi teitä, sokeat taluttajat, jotka sanotte: Joka vannoo temppelin kautta, se ei ole mitään, mutta joka vannoo temppelin kullan kautta on velassa.

16. Voi teitä, te sokiat taluttajat! jotka sanotte: joka vannoo templin kautta, ei se mitään ole, mutta joka vannoo templin kullan kautta, se on velvollinen.

16. Woi teitä te sokiat taluttajat jotca sanotte: Joca wanno Templin cautta ei se mitän ole mutta joca wanno Templin cullan cautta se on welgollinen.

16. We teille sockiat Taluttaiat/ että te sanotta. Jocainen/ quin wanno Templin päle/ ei se miten ole/ mutta ioca wannopi Templin Cullan päle/ se on welcapä. (Woi teille sokeat taluttajat/ että te sanotte. Jokainen/ kuin wannoo templin päälle/ ei se mitään ole/ mutta joka wannoopi templin kullan päälle/ se on welkapää.)

16. Οὐαὶ ὑμῖν, ὁδηγοὶ τυφλοὶ, οἱ λέγοντες· ὃς ἂν ὀμόσῃ ἐν τῷ ναῷ, οὐδέν ἐστιν, ὃς δ’ ἂν ὀμόσῃ ἐν τῷ χρυσῷ τοῦ ναοῦ ὀφείλει.

16. ουαι υμιν οδηγοι τυφλοι οι λεγοντες ος αν ομοση εν τω ναω ουδεν εστιν ος δ αν ομοση εν τω χρυσω του ναου οφειλει 16. oυai υmin odegoi tυfloi oi legontes os an omose en to nao oυden estin os d an omose en to chrυso toυ naoυ ofeilei

16 Woe to you°, you° blind guides, that say, Whoever swears by the temple, it is nothing, but whoever swears by the gold of the temple, he is obligated.

16. Woe unto you, ye blind guides, which say, Whosoever shall swear by the temple, it is nothing; but whosoever shall swear by the gold of the temple, he is a debtor!

16. Weh euch, verblendete Leiter, die ihr sagt: "Wer da schwört bei dem Tempel, das ist nichts; wer aber schwört bei dem Gold am Tempel, der ist's schuldig."

16. ¡Ay de vosotros, guias ciegos! que decís: Cualquiera que jurare por el templo, es nada; mas cualquiera que jurare por el oro del templo, deudor es.

16 Горе вам, вожди слепые, которые говорите: если ктопоклянется храмом, то ничего, а если кто поклянется золотом храма, то повинен.

17 Te tyhmät ja sokeat! Kumpi on suurempi, kultako vai temppeli, joka kullan pyhittää?

17 Tyhmät ja sokeat! Kumpi on suurempi, kultako vai temppeli, joka kullan pyhittää?

17. Te hullut ja sokiat! sillä kumpi on suurempi: kulta, eli templi, joka kullan pyhittää?

17. Te hullut ja sokiat sillä cumbi on suurembi culda eli Templi? Joca cullan pyhittä?

17. Te Hullut ia Sockiat/ sille cumbi on swrembi/ se culta eli Templi? Joca Cullan pyhittepi? (Te hullut ja sokeat/ sillä kumpi on suurempi/ se kulta eli templi? Joka kullan pyhittääpi?)

17. μωροὶ καὶ τυφλοί! τίς γὰρ μείζων ἐστίν, ὁ χρυσὸς ἢ ὁ ναὸς ὁ ἁγιάζων τὸν χρυσόν;

17. μωροι και τυφλοι τις γαρ μειζων εστιν ο χρυσος η ο ναος ο αγιαζων τον χρυσον 17. moroi kai tυfloi tis gar meizon estin o chrυsos e o naos o agiazon ton chrυson

17 (You are) foolish and blind; for* what is greater, the gold, or the temple that makes the gold holy?

17. Ye fools and blind: for whether is greater, the gold, or the temple that sanctifieth the gold?

17. Ihr Narren und Blinden! Was ist größer: das Gold oder der Tempel, der das Gold heiligt?

17. ¡Insensatos y ciegos! porque, ¿cuál es mayor, el oro, o el templo que santifica al oro?

17 Безумные и слепые! что больше: золото, или храм, освящающий золото?

18 Ja: 'Jos joku vannoo alttarin kautta, niin se ei ole mitään; mutta jos joku vannoo sen päällä olevan uhrilahjan kautta, niin hän on valaansa sidottu'.

18 Sanotte myös: Joka vannoo alttarin kautta, se ei ole mitään, mutta joka vannoo sen päällä olevan uhrilahjan kautta, on velassa.

18. Ja joka vannoo alttarin kautta, ei se mitään ole; mutta joka vannoo lahjan kautta, joka sen päällä on, se on velvollinen.

18. Ja joca wanno Altarin cautta ei se mitän ole mutta joca wanno sen lahjan cautta cuin sen päällä on se on welgollinen.

18. Ja iocainen/ quin wanno Altarin päle/ ei se miten ole/ Mutta ioca wannopi sen Lahian päle/ quin sen päle on/ se on welcapä. (Ja jokainen/ kuin wannoo alttarin päälle/ ei se mitään ole/ Mutta joka wannoopi sen lahjan päälle/ kuin sen päälle on/ se on welkapää.)

18. καί· ὃς ἂν ὀμόσῃ ἐν τῷ θυσιαστηρίῳ, οὐδέν ἐστιν, ὃς δ’ ἂν ὀμόσῃ ἐν τῷ δώρῳ τῷ ἐπάνω αὐτοῦ, ὀφείλει.

18. και ος εαν ομοση εν τω θυσιαστηριω ουδεν εστιν ος δ αν ομοση εν τω δωρω τω επανω αυτου οφειλει 18. kai os ean omose en to thυsiasterio oυden estin os d an omose en to doro to epano aυtoυ ofeilei

18 And, Whoever swears by the altar, it is nothing, but whoever swears by the gift which is upon it, he is obligated.

18. And, Whosoever shall swear by the altar, it is nothing; but whosoever sweareth by the gift that is upon it, he is guilty.

18. Wer da schwört bei dem Altar, das ist nichts; wer aber schwört bei dem Opfer, das darauf ist, der ist's schuldig.

18. Y, cualquiera que jurare por el altar, es nada; mas cualquiera que jurare por el presente que está sobre él, deudor es.

18 Также: если кто поклянется жертвенником, то ничего,если же кто поклянется даром, который на нем, то повинен.

19 Te sokeat! Kumpi on suurempi, uhrilahjako vai alttari, joka uhrilahjan pyhittää?

19 (Tyhmät ja) sokeat! Kumpi on suurempi uhrilahjako vai alttari, joka uhrilahjan pyhittää?

19. Te hullut ja sokiat! sillä kumpi on suurempi: lahja, eli alttari, joka lahjan pyhittää?

19. Te hullut ja sokiat cumbi on parembi lahja eli Altari joca lahjan pyhittä?

19. Te Hullut ia Sockiat/ cumbi on Jalombi/ Lahiaco eli Altari/ ioca Lahian pyhittepi? (Te hullut ja sokeat/ kumpi on jalompi/ Lahjako eli alttari/ joka lahjan pyhittääpi?)

19. μωροὶ καὶ τυφλοί! τί γὰρ μεῖζον, τὸ δῶρον ἢ τὸ θυσιαστήριον τὸ ἁγιάζον τὸ δῶρον;

19. μωροι και τυφλοι τι γαρ μειζον το δωρον η το θυσιαστηριον το αγιαζον το δωρον 19. moroi kai tυfloi ti gar meizon to doron e to thυsiasterion to agiazon to doron

19 (You)° (are) foolish and blind; for* what is greater, the gift, or the altar that makes the gift holy?

19. Ye fools and blind: for whether is greater, the gift, or the altar that sanctifieth the gift?

19. Ihr Narren und Blinden! Was ist größer: das Opfer oder der Altar, der das Opfer heiligt?

19. ¡Insensatos y ciegos! porque, ¿cuál es mayor, el presente, o el altar que santifica al presente?

19 Безумные и слепые! что больше: дар, или жертвенник, освящающий дар?

20 Sentähden, joka vannoo alttarin kautta, vannoo sen kautta ja kaiken kautta, mitä sen päällä on.

20 Joka siis vannoo alttarin kautta, vannoo sen kautta ja kaiken kautta, mitä sen päällä on,

20. Joka siis vannoo alttarin kautta, hän vannoo sen kautta ja kaikkein, mikä sen päällä on.

20. Joca sijs wanno Altarin cautta nijn hän wanno hänen cauttans ja caickein cuin sen päällä on.

20. Joca sis wanno Altarin päle/ nin hen wanno henesse ia caikissa iotca sen päle ouat. (Joka siis wannoo alttarin päälle/ niin hän wannoo hänessä ja kaikissa jotka sen päällä owat.)

20. ὁ οὖν ὀμόσας ἐν τῷ θυσιαστηρίῳ ὀμνύει ἐν αὐτῷ καὶ ἐν πᾶσι τοῖς ἐπάνω αὐτοῦ·

20. ο ουν ομοσας εν τω θυσιαστηριω ομνυει εν αυτω και εν πασιν τοις επανω αυτου 20. o oυn omosas en to thυsiasterio omnυei en aυto kai en pasin tois epano aυtoυ

20 Therefore, he who swears by the altar, swears by it, and by all things upon it.

20. Whoso therefore shall swear by the altar, sweareth by it, and by all things thereon.

20. Darum, wer da schwört bei dem Altar, der schwört bei demselben und bei allem, was darauf ist.

20. Pues el que jurare por el altar, jura por él, y por todo lo que está sobre él.

20 Итак клянущийся жертвенником клянется им и всем, чтона нем;

21 Ja joka vannoo temppelin kautta, vannoo sen kautta ja hänen kauttansa, joka siinä asuu.

21 ja joka vannoo temppelin kautta, vannoo sen kautta ja Hänen kauttaan, joka siinä asuu.

21. Ja joka vannoo templin kautta, se vannoo hänen kauttansa ja sen kautta, joka siinä asuu.

21. Ja joca wanno Templin cautta se wanno hänen cauttans ja sen cautta joca sijnä asu.

21. Ja iocainen/ quin wanno Templin päle se wanno henesse/ ia sen päle/ ioca sen sisel asu. (Ja jokainen/ kuin wannoo templin päällä se wannoo hänessä/ ja sen päällä/ joka sen sisällä asuu.)

21. καὶ ὁ ὀμόσας ἐν τῷ ναῷ ὀμνύει ἐν αὐτῷ καὶ ἐν τῷ κατοικήσαντι αὐτόν·

21. και ο ομοσας εν τω ναω ομνυει εν αυτω και εν τω κατοικουντι αυτον 21. kai o omosas en to nao omnυei en aυto kai en to katoikoυnti aυton

21 And he who swears by the temple, swears by it, and in the one who dwelt in it.

21. And whoso shall swear by the temple, sweareth by it, and by him that dwelleth therein.

21. Und wer da schwört bei dem Tempel, der schwört bei demselben und bei dem, der darin wohnt.

21. Y el que jurare por el templo, jura por él, y por el que habita en él.

21 и клянущийся храмом клянется им и Живущим в нем;

22 Ja joka vannoo taivaan kautta, vannoo Jumalan valtaistuimen kautta ja hänen kauttansa, joka sillä istuu.

22 Ja joka vannoo taivaan kautta, vannoo Jumalan valtaistuimen kautta ja Hänen kauttaan, joka sillä istuu.

22. Ja joka vannoo taivaan kautta, se vannoo Jumalan istuimen kautta ja hänen kauttansa, joka sen päällä istuu.

22. Ja joca wanno Taiwan cautta se wanno Jumalan istuimen cautta ja sen joca hänes istu.

22. Ja ioca wanno Taiuan päle/ se wanno Jumalan Stolin päle/ ia sen päle ioca henes istu. (Ja joka wannoo taiwaan päälle/ se wannoo Jumalan tuolin päälle/ ja sen päälle joka hänessä istuu.)

22. καὶ ὁ ὀμόσας ἐν τῷ οὐρανῷ ὀμνύει ἐν τῷ θρόνῳ τοῦ Θεοῦ καὶ ἐν τῷ καθημένῳ ἐπάνω αὐτοῦ.

22. και ο ομοσας εν τω ουρανω ομνυει εν τω θρονω του θεου και εν τω καθημενω επανω αυτου 22. kai o omosas en to oυrano omnυei en to throno toυ theoυ kai en to kathemeno epano aυtoυ

22 And he who swears by the heaven, swears by the throne of God, and in the one who is sitting upon it.

22. And he that shall swear by heaven, sweareth by the throne of God, and by him that sitteth thereon.

22. Und wer da schwört bei dem Himmel, der schwört bei dem Stuhl Gottes und bei dem, der darauf sitzt.

22. Y el que jurare por el cielo, jura por el trono de Dios, y por el que está sentado sobre él.

22 и клянущийся небом клянется Престолом Божиим и Сидящим на нем.

23 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te annatte kymmenykset mintuista ja tilleistä ja kuminoista, mutta jätätte sikseen sen, mikä laissa on tärkeintä: oikeuden ja laupeuden ja uskollisuuden! Näitä tulisi noudattaa, eikä noitakaan sikseen jättää.

23 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, tekopyhät, sillä annatte kymmenykset mintuista ja tilleistä ja kuminoista, mutta hylkäätte sen, mikä laissa on tärkeintä: oikeuden ja laupeuden ja uskollisuuden! Näitä olisi pitänyt harjoittaa, eikä noitakaan hylätä.

23. Voi teitä kirjanoppineet ja Pharisealaiset, te ulkokullatut! jotka kymmenykset teette mintuista, tilleistä ja kuminoista, ja jätätte pois ne raskaammat laista, tuomion, laupiuden ja uskon: näitä piti tehtämän, ja toisia ei jätettämän.

23. Woi teitä Kirjanoppenet ja Phariseuxet te ulcocullatut jotca kymmenexet teette Minduista Tilleistä ja Cuminoista ja jätätte pois ne rascammat Laista cuin owat: Duomio laupius ja usco: näitä pidäis tehtämän ja toisia ei jätettämän.

23. We teille Kirianoppeneet ia Phariseuset/ te Wlcokullatudh/ että te Tijunin teet Minduist/ Dilleist/ ia Kuminoist/ ia poisiätett ne raskamat lagista/ quin ouat/ Domio/ Laupius/ ia Wsko. Neite pideis techtemen/ ia ei nijte iättemen. (Woi teille kirjanoppineet ja phariseukset/ te ulkokullatut/ että te tiunnin teet mintuista/ tilleistä/ ja kuminoista/ ja pois jätätte ne raskaammat laista/ kuin owat/ tuomio/ laupeus/ ja usko. Näitä pitäisi tehtämän/ ja ei niitä jättämän.)

23. Οὐαὶ ὑμῖν, γραμματεῖς καὶ Φαρισαῖοι ὑποκριταί, ὅτι ἀποδεκατοῦτε τὸ ἡδύοσμον καὶ τὸ ἄνηθον καὶ τὸ κύμινον, καὶ ἀφήκατε τὰ βαρύτερα τοῦ νόμου, τὴν κρίσιν καὶ τὸν ἔλεον καὶ τὴν πίστιν· ταῦτα δὲ ἔδει ποιῆσαι κἀκεῖνα μὴ ἀφιέναι.

23. ουαι υμιν γραμματεις και φαρισαιοι υποκριται οτι αποδεκατουτε το ηδυοσμον και το ανηθον και το κυμινον και αφηκατε τα βαρυτερα του νομου την κρισιν και τον ελεον και την πιστιν ταυτα εδει ποιησαι κακεινα μη αφιεναι 23. oυai υmin grammateis kai farisaioi υpokritai oti apodekatoυte to edυosmon kai to anethon kai to kυminon kai afekate ta βarυtera toυ nomoυ ten krisin kai ton eleon kai ten pistin taυta edei poiesai kakeina me afienai

23 Woe to you°, scribes and Pharisees, hypocrites! Because you° tithe the mint and the dill and the cumin, and (yet) you° left (behind) the weighty things of the law: judgment and mercy and faith. It was essential (for you°) to practice these, and not to leave (behind) those (other things).

23. Woe unto you, scribes and Pharisees, hypocrites! for ye pay tithe of mint and anise and cummin, and have omitted the weightier matters of the law, judgment, mercy, and faith: these ought ye to have done, and not to leave the other undone.

23. Weh euch, Schriftgelehrte und Pharisäer, ihr Heuchler, die ihr verzehntet die Minze, Dill und Kümmel, und laßt dahinten das Schwerste im Gesetz, nämlich das Gericht, die Barmherzigkeit und den Glauben! Dies soll man tun und jenes nicht lassen.

23. ¡Ay de vosotros, escribas y Fariseos, hipócritas! porque diezmáis la menta, y el eneldo, y el comino, y dejasteis lo que es lo más grave de la ley, es a saber, el juicio, y la misericordia, y la fé. Esto era menester hacer, y no dejar lo otro.

23 Горе вам, книжники и фарисеи, лицемеры, что даете десятину с мяты, аниса и тмина, и оставиливажнейшее в законе: суд, милость и веру; сие надлежалоделать, и того не оставлять.

24 Te sokeat taluttajat, jotka siivilöitte hyttysen, mutta nielette kamelin!

24 Te sokeat taluttajat, jotka siivilöitte hyttysen, mutta nielette kamelin!

24. Te sokiat taluttajat! te kuurnitsette hyttysen ja kamelin nielette.

24. Te sokiat taluttajat te cuurnidzette hyttyisen ja Camelin nielette.

24. Te sockiat Taluttaijat * cwrnitzet Hyttysen/ ia Kamelin ylesnielette. (Te sokeat taluttajat kuurnitset hyttysen/ ja kamelin ylös nielette.)

24. ὁδηγοὶ τυφλοί, οἱ διυλίζοντες τὸν κώνωπα, τὴν δὲ κάμηλον καταπίνοντες!

24. οδηγοι τυφλοι οι διυλιζοντες τον κωνωπα την δε καμηλον καταπινοντες 24. odegoi tυfloi oi diυlizontes ton konopa ten de kamelon katapinontes

24 You° blind guides, who strain out the gnat and swallow the camel!

24. Ye blind guides, which strain at a gnat, and swallow a camel.

24. Ihr verblendeten Leiter, die ihr Mücken seihet und Kamele verschluckt!

24. ¡Guias ciegos! que coláis el mosquito, mas tragáis el camello.

24 Вожди слепые, оцеживающие комара, а верблюда поглощающие!

25 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te puhdistatte maljan ja vadin ulkopuolen, mutta sisältä ne ovat täynnä ryöstöä ja hillittömyyttä!

25 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, tekopyhät, sillä puhdistatte juoma-astian ja kulhon ulkopuolen, mutta sisältä ne ovat täynnä ryöstöä ja hillittömyyttä!

25. Voi teitä kirjanoppineet ja Pharisealaiset, te ulkokullatut! jotka puhdistatte juoma-astian ja ruoka-astian ulkoiselta puolelta, mutta sisältä ovat ne täynnä raatelemista ja tyytymättömyyttä.

25. Woi teitä Kirjanoppenet ja Phariseuxet te ulcocullatut jotca puhdistatte juomaastian ja ruocaastian ulcoiselda puolelda mutta sisäldä oletta te täynäns raatelemista ja tytymättömyttä.

25. We teille Kirianoppeneet ia Phariseuset/ te Wlcokullatudh että te puhdastat Jomaastian ia Tiskin wlcoisen polen/ mutta siseld oletta te täynens ratelemist/ ia * tytymettömyst. (Woi teitä kirjanoppineet ja phariseukset/ te ulkokullatut että te puhdistat juoma-astian ja tiskin ulkoisen puolen/ mutta sisältä olette täynnänsä raatelemista/ ja tyytymättömyyttä.)

25. Οὐαὶ ὑμῖν, γραμματεῖς καὶ Φαρισαῖοι ὑποκριταί, ὅτι καθαρίζετε τὸ ἔξωθεν τοῦ ποτηρίου καὶ τῆς παροψίδος, ἔσωθεν δὲ γέμουσιν ἐξ ἁρπαγῆς καὶ ἀδικίας.

25. ουαι υμιν γραμματεις και φαρισαιοι υποκριται οτι καθαριζετε το εξωθεν του ποτηριου και της παροψιδος εσωθεν δε γεμουσιν εξ αρπαγης και ακρασιας 25. oυai υmin grammateis kai farisaioi υpokritai oti katharizete to eksothen toυ poterioυ kai tes paropsidos esothen de gemoυsin eks arpages kai akrasias

25 Woe to you°, scribes and Pharisees, hypocrites! Because you° cleanse the outside of the cup and the plate, but they are full from ravening and unrighteousness inside.

25. Woe unto you, scribes and Pharisees, hypocrites! for ye make clean the outside of the cup and of the platter, but within they are full of extortion and excess.

25. Weh euch, Schriftgelehrte und Pharisäer, ihr Heuchler, die ihr die Becher und Schüsseln auswendig reinlich haltet, inwendig aber ist's voll Raubes und Fraßes!

25. ¡Ay de vosotros, escribas y Fariseos, hipócritas! porque limpiáis lo que está de fuera del vaso, o del plato; mas de dentro está todo lleno de robo y de injusticia.

25 Горе вам, книжники и фарисеи, лицемеры, что очищаете внешность чаши и блюда, между тем как внутри они полны хищения и неправды.

26 Sinä sokea fariseus, puhdista ensin maljan sisus, että sen ulkopuolikin tulisi puhtaaksi!

26 Sokea fariseus! Puhdista ensin juoma-astian (ja kulhon) sisäpuoli, jotta niitten ulkopuolikin tulisi puhtaaksi.

26. Sinä sokia Pharisealainen! puhdista ensin juoma-astia ja ruoka-astia sisältä, että myös ulkonainenkin puoli puhtaaksi tulis.

26. Sinä sokia Phariseus puhdista ensin juomaastia ja ruocaastia sisäldä että nijn ulcoisetkin puolet puhdistetuxi tulisit.

26. Sine sockia Pharisee/ puhdasta ensin siselde Jomaastia ia Tiski/ että mös ne wlcoiset polet/ puhdastetuxi tulisit. (Sinä sokea phariseus/ puhdista ensin sisältä juoma-astia ja tiski/ että myös ne ulkoiset puolet/ puhdistetuksi tulisit.)

26. Φαρισαῖε τυφλέ, καθάρισον πρῶτον τὸ ἐντὸς τοῦ ποτηρίου καὶ τῆς παροψίδος, ἵνα γένηται καὶ τὸ ἐκτὸς αὐτῶν καθαρόν.

26. φαρισαιε τυφλε καθαρισον πρωτον το εντος του ποτηριου και της παροψιδος ινα γενηται και το εκτος αυτων καθαρον 26. farisaie tυfle katharison proton to entos toυ poterioυ kai tes paropsidos ina genetai kai to ektos aυton katharon

26 Blind Pharisee! First cleanse the cup from within and the plate, in order that the outside of them might also become clean.

26. Thou blind Pharisee, cleanse first that which is within the cup and platter, that the outside of them may be clean also.

26. Du blinder Pharisäer, reinige zum ersten das Inwendige an Becher und Schüssel, auf das auch das Auswendige rein werde!

26. ¡Fariseo ciego! limpia primero lo que está dentro del vaso y del plato, para que también lo que está de fuera se haga limpio.

26 Фарисей слепой! очисти прежде внутренность чаши и блюда, чтобы чиста была и внешность их.

27 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te olette valkeiksi kalkittujen hautojen kaltaisia: ulkoa ne kyllä näyttävät kauniilta, mutta ovat sisältä täynnä kuolleitten luita ja kaikkea saastaa!

27 ”Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, tekopyhät, sillä olette valkeiksi kalkittujen hautojen kaltaiset, jotka tosin ulkoa näyttävät kauniilta, mutta sisältä ovat täynnä kuolleitten luita ja kaikkea saastaa!

27. Voi teitä kirjanoppineet ja Pharisealaiset, te ulkokullatut; sillä te olette valkiaksi sivuttuin hautain kaltaiset, jotka ulkoa kauniit ovat, mutta sisältä ovat he täynnä kuolleiden luita ja kaikkea riettautta.

27. Woi teitä Kirjanoppenet ja Phariseuxet te ulcocullatut jotca oletta walkiaxi siwuttuin hautain caltaiset jotca ulco caunit owat mutta sisäldä owat he täynäns cuolluitten luita ja caicke riettautta.

27. We teille Kirianoppeneet/ ia Phariseuset/ te wlcokullatudh/ ette te oletta walghastettudhen Hautain caltaiset/ iotca wlco caunissa näkyuet/ mutta siseld ouat teynens Colutten luita/ ia caike riettautta. (Woi teille kirjanoppineet/ ja phariseukset/ te ulkokullatut/ että te olette walkastettujen hautain kaltaiset/ jotka ulkoa kauniisti näkywät/ mutta sisält owat täynnänsä kuolleitten luita/ ja kaikkea riettautta.)

27. Οὐαὶ ὑμῖν, γραμματεῖς καὶ Φαρισαῖοι ὑποκριταί, ὅτι παρομοιάζετε τάφοις κεκονιαμένοις, οἵτινες ἔξωθεν μὲν φαίνονται ὡραῖοι, ἔσωθεν δὲ γέμουσιν ὀστέων νεκρῶν καὶ πάσης ἀκαθαρσίας.

27. ουαι υμιν γραμματεις και φαρισαιοι υποκριται οτι παρομοιαζετε ταφοις κεκονιαμενοις οιτινες εξωθεν μεν φαινονται ωραιοι εσωθεν δε γεμουσιν οστεων νεκρων και πασης ακαθαρσιας 27. oυai υmin grammateis kai farisaioi υpokritai oti paromoiazete tafois kekoniamenois oitines eksothen men fainontai oraioi esothen de gemoυsin osteon nekron kai pases akatharsias

27 Woe to you°, scribes and Pharisees, hypocrites! Because you° are similar to whitewashed burial chambers, which (on the) outside indeed appear beautiful, but inside are full of dead men’s bones, and (full) of all uncleanness.

27. Woe unto you, scribes and Pharisees, hypocrites! for ye are like unto whited sepulchres, which indeed appear beautiful outward, but are within full of dead men's bones, and of all uncleanness.

27. Weh euch, Schriftgelehrte und Pharisäer, ihr Heuchler, die ihr gleich seid wie die übertünchten Gräber, welche auswendig hübsch scheinen, aber inwendig sind sie voller Totengebeine und alles Unflats!

27. ¡Ay de vosotros, escribas y Fariseos, hipócritas! porque sois semejantes a sepulcros blanqueados, que de fuera, a la verdad, se muestran hermosos; mas de dentro están llenos de huesos de muertos, y de toda suciedad.

27 Горе вам, книжники и фарисеи, лицемеры, что уподобляетесь окрашенным гробам, которые снаружи кажутся красивыми, а внутри полны костей мертвых и всякой нечистоты;

28 Samoin tekin ulkoa kyllä näytätte ihmisten silmissä hurskailta, mutta sisältä te olette täynnä ulkokultaisuutta ja laittomuutta.

28 Niin tekin tosin ulkoa näytätte ihmisistä hurskailta, mutta sisältä olette täynnä tekopyhyyttä ja laittomuutta.

28. Niin myös te olette ulkoa tosin nähdä ihmisten edessä hurskaat, mutta sisältä te olette täynnä ulkokullaisuutta ja vääryyttä.

28. Nijn myös te oletta ulco nähdä ihmisten edes hurscat mutta sisäldä te oletta täynäns petosta ja wääryttä.

28. Nin mös te/ wlco oletta nähdhe Inhimisten edhes hurskat/ mutta siselde te oletta teunens wieckautt/ ia wärytte. (Niin myös te/ ulkoa olette nähdä ihmisten edes hurskaat/ mutta sisältä te olette täynnänsä wiekkautta/ ja wääryyttä.)

28. οὕτω καὶ ὑμεῖς ἔξωθεν μὲν φαίνεσθε τοῖς ἀνθρώποις δίκαιοι, ἔσωθεν δέ μεστοὶ ἐστε ὑποκρίσεως καὶ ἀνομίας.

28. ουτως και υμεις εξωθεν μεν φαινεσθε τοις ανθρωποις δικαιοι εσωθεν δε μεστοι εστε υποκρισεως και ανομιας 28. oυtos kai υmeis eksothen men fainesthe tois anthropois dikaioi esothen de mestoi este υpokriseos kai anomias

28 So (on the) outside you° indeed appear also righteous to men, but inside, you° are full of hypocrisy and lawlessness.

28. Even so ye also outwardly appear righteous unto men, but within ye are full of hypocrisy and iniquity.

28. Also auch ihr: von außen scheint ihr den Menschen fromm, aber in wendig seid ihr voller Heuchelei und Untugend.

28. Así también vosotros, de fuera, a la verdad, os mostráis justos a los hombres; mas de dentro, llenos estáis de hipócresía e iniquidad.

28 так и вы по наружности кажетесь людям праведными, а внутри исполнены лицемерия и беззакония.

29 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te rakennatte profeettain hautoja ja kaunistatte vanhurskasten hautakammioita,

29 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, tekopyhät, sillä rakennatte profeettain hautoja ja koristatte vanhurskasten muistomerkkejä

29. Voi teitä kirjanoppineet ja Pharisealaiset, te ulkokullatut! jotka rakennatte prophetain hautoja ja kaunistatte vanhurskasten hautoja,

29. Woi teitä Kirjanoppenet ja Phariseuxet te ulcocullatut jotca rakennatte Prophetain hautoja ja caunistatte wanhurscasten muiston merckiä ja sanotte:

29. We teille Kirianoppeneet ia Phariseuset/ te wlcokullatud/ että te rakenat Prophetain Haudhat/ ia caunistat Wanhurskasten muistomerckit/ ia sanotta/ (Woi teille kirjanoppineet ja phariseukset/ te ulkokullatut/ että te rakennat prophetain haudat/ ja kaunistat wanhurskasten muistomerkit/ ja sanotte/)

29. Οὐαὶ ὑμῖν, γραμματεῖς καὶ Φαρισαῖοι ὑποκριταί, ὅτι οἰκοδομεῖτε τοὺς τάφους τῶν προφητῶν καὶ κοσμεῖτε τὰ μνημεῖα τῶν δικαίων,

29. ουαι υμιν γραμματεις και φαρισαιοι υποκριται οτι οικοδομειτε τους ταφους των προφητων και κοσμειτε τα μνημεια των δικαιων 29. oυai υmin grammateis kai farisaioi υpokritai oti oikodomeite toυs tafoυs ton profeton kai kosmeite ta mnemeia ton dikaion

29 Woe to you°, scribes and Pharisees, hypocrites! Because you° build the burial chambers of the prophets and adorn the tombs of the righteous,

29. Woe unto you, scribes and Pharisees, hypocrites! because ye build the tombs of the prophets, and garnish the sepulchres of the righteous,

29. Weh euch, Schriftgelehrte und Pharisäer, ihr Heuchler, die ihr der Propheten Gräber bauet und schmücket der Gerechten Gräber

29. ¡Ay de vosotros, escribas y Fariseos, hipócritas! porque edificáis los sepulcros de los profetas, y adornáis los monumentos de los justos,

29 Горе вам, книжники и фарисеи, лицемеры, что строитегробницы пророкам и украшаете памятники праведников,

30 ja sanotte: 'Jos me olisimme eläneet isäimme päivinä, emme olisi olleet osallisia heidän kanssaan profeettain vereen'!

30 ja sanotte: Jos olisimme eläneet isämme päivinä, emme olisi olleet heidän kanssaan osallisia profeettain vereen.

30. Ja sanotte: jos me olisimme olleet meidän isäimme aikoina, emme olisi olleet osalliset heidän kanssansa prophetain veressä.

30. Jos me olisimme ollet meidän Isäim aigoilla en me olis ollet osalliset heidän cansas Prophetain weres.

30. Jos me olisima olluet meiden Isedhen aigoilla/ em me olisi olluet osalliset heiden cansans Prophetain weres. (Jos me olisimme olleet meidän isien ajoilla/ emme me olisi olleet osalliset heidän kanssansa prophetain weressä.)

30. καὶ λέγετε· εἰ ἦμεν ἐν ταῖς ἡμέραις τῶν πατέρων ἡμῶν, οὐκ ἂν ἦμεν κοινωνοὶ αὐτῶν ἐν τῷ αἵματι τῶν προφητῶν.

30. και λεγετε ει ημεν εν ταις ημεραις των πατερων ημων ουκ αν ημεν κοινωνοι αυτων εν τω αιματι των προφητων 30. kai legete ei emen en tais emerais ton pateron emon oυk an emen koinonoi aυton en to aimati ton profeton

30 and say, If we were in the days of our fathers, we would not have been partners with them in the blood of the prophets.

30. And say, If we had been in the days of our fathers, we would not have been partakers with them in the blood of the prophets.

30. und sprecht: Wären wir zu unsrer Väter Zeiten gewesen, so wollten wir nicht teilhaftig sein mit ihnen an der Propheten Blut!

30. Y decís: Si fuéramos en los dias de nuestros padres, no hubiéramos sido sus compañeros en la sangre de los profetas.

30 и говорите: если бы мы были во дни отцов наших, то не были бы сообщниками их в пролитии крови пророков;

31 Niin te siis todistatte itsestänne, että olette niiden lapsia, jotka tappoivat profeetat.

31 Niin todistatte siis itsellenne, että olette niitten lapsia, jotka tappoivat profeetat.

31. Niin te siis itseänne tunnustatte, että olette niiden lapset, jotka tappoivat prophetat.

31. Nijn te sijs idze teidän päällenne tunnustatte että te oletta nijden lapset jotca tapoit Prophetat.

31. Nin te sis itze teiden pälen tunnustat että te oletta ninen Lapset/ iotca tapoidh Prophetat. (Niin te siis itse teidän päällen tunnustat että te olette niiden lapset/ jotka tapoit prophetat.)

31. ὥστε μαρτυρεῖτε ἑαυτοῖς ὅτι υἱοί ἐστε τῶν φονευσάντων τοὺς προφήτας.

31. ωστε μαρτυρειτε εαυτοις οτι υιοι εστε των φονευσαντων τους προφητας 31. oste martυreite eaυtois oti υioi este ton foneυsanton toυs profetas

31 So-then you° are testifying to yourselves, that you° are sons of those who murdered the prophets.

31. Wherefore ye be witnesses unto yourselves, that ye are the children of them which killed the prophets.

31. So gebt ihr über euch selbst Zeugnis, daß ihr Kinder seid derer, die die Propheten getötet haben.

31. Así que testimonio dais a vosotros mismos que sois hijos de aquellos que mataron a los profetas.

31 таким образом вы сами против себя свидетельствуете, что вы сыновья тех, которые избили пророков;

32 Täyttäkää siis te isäinne mitta.

32 Täyttäkää siis isäinne mitta.

32. Niin tekin täyttäkäät teidän isäinne määrä.

32. Nijn tekin täyttäkät teidän Isäinne määrät.

32. Nin tekin teutteket teiden Isedhen märedh. (Niin tekin täyttäkäät teidän isäin määrät.)

32. καὶ ὑμεῖς πληρώσατε τὸ μέτρον τῶν πατέρων ὑμῶν.

32. και υμεις πληρωσατε το μετρον των πατερων υμων 32. kai υmeis plerosate to metron ton pateron υmon

32 And you°, fill° up the measure of your° fathers.

32. Fill ye up then the measure of your fathers.

32. Wohlan, erfüllet auch ihr das Maß eurer Väter!

32. Vosotros también henchíd la medida de vuestros padres.

32 дополняйте же меру отцов ваших.

33 Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te pääsisitte helvetin tuomiota pakoon?

33 Käärmeet, kyykäärmeitten sikiöt! Kuinka pääsisitte helvetin tuomiota pakoon?

33. Te kärmeet, te kyykärmetten sikiät! kuinka te vältätte helvetin kadotuksen?

33. Te kärmet te kyykärmetten sikiät cuinga te wäldätte Helwetin cadotuxen.

33. Te Kärmet/ te Kyikärmetten sikijet/ Quinga te weltet heluetin cadotuxen? (Te käärmeet/ te kyykäärmeitten sikiöt/ Kuinka te wältät helwetin kadotuksen?)

33. ὄφεις, γεννήματα ἐχιδνῶν! πῶς φύγητε ἀπὸ τῆς κρίσεως τῆς γεέννης;

33. οφεις γεννηματα εχιδνων πως φυγητε απο της κρισεως της γεεννης 33. ofeis gennemata echidnon pos fυgete apo tes kriseos tes geennes

33 Serpents, offspring of vipers! How may you° flee from the judgment of hell?

33. Ye serpents, ye generation of vipers, how can ye escape the damnation of hell?

33. Ihr Schlangen und Otterngezücht! wie wollt ihr der höllischen Verdammnis entrinnen?

33. ¡Serpientes, generación de víboras! ¿cómo evitaréis el juicio del infierno?

33 Змии, порождения ехиднины! как убежите вы от осуждения в геенну?

34 Sentähden, katso, minä lähetän teidän tykönne profeettoja ja viisaita ja kirjanoppineita. Muutamat heistä te tapatte ja ristiinnaulitsette, ja toisia heistä te ruoskitte synagoogissanne ja vainoatte kaupungista kaupunkiin;

34 Sen vuoksi, katso, lähetän luoksenne profeettoja ja viisaita ja kirjanoppineita. Heitä te tapatte ja naulitsette ristiin, heitä ruoskitte synagoogissanne ja vainoatte kaupungista kaupunkiin,

34. Sentähden, katso, minä lähetän teille prophetat, ja viisaat, ja kirjanoppineet; ja niistä te muutamat tapatte ja ristiinnaulitsette, ja muutamat te pieksätte teidän synagogissanne, ja vainootte kaupungista kaupunkiin.

34. Sentähden cadzo minä lähetän teille Prophetat ja wijsat ja Kirjanoppenet ja nijstä te muutamat tapatte ja ristinnaulidzetta ja muutamat te piexette teidän Synagogisan ja wainotta Caupungista Caupungihin.

34. Senteden/ catzo/ Mine leheten teille Prophetat ia Wijsat/ ia Kirianoppeneet/ ia nijste mutamadh te tapatta/ ja ristinnaulitzetta/ ia heiste monicahdat te piexette teiden Synagogisan/ ia wainotta Caupungista caupungihin/ (Sen tähden katso/ Minä lähetän teille prophetat ja wiisaat/ ja kirjanoppineet/ ja niistä muutamat te tapatte/ ja ristiinnaulitsette/ ja heistä monikahdat te pieksätte teidän synagoogissan/ ja wainoatte kaupungista kaupunkihin/)

34. διὰ τοῦτο ἰδοὺ ἐγὼ ἀποστέλλω πρὸς ὑμᾶς προφήτας καὶ σοφοὺς καὶ γραμματεῖς, καὶ ἐξ αὐτῶν ἀποκτενεῖτε καὶ σταυρώσετε, καὶ ἐξ αὐτῶν μαστιγώσετε ἐν ταῖς συναγωγαῖς ὑμῶν καὶ διώξετε ἀπὸ πόλεως εἰς πόλιν,

34. δια τουτο ιδου εγω αποστελλω προς υμας προφητας και σοφους και γραμματεις και εξ αυτων αποκτενειτε και σταυρωσετε και εξ αυτων μαστιγωσετε εν ταις συναγωγαις υμων και διωξετε απο πολεως εις πολιν 34. dia toυto idoυ ego apostello pros υmas profetas kai sofoυs kai grammateis kai eks aυton apokteneite kai staυrosete kai eks aυton mastigosete en tais sυnagogais υmon kai dioksete apo poleos eis polin

34 Because of this, behold, I am sending to you° prophets and wise men and scribes, and you° will be killing and will be crucifying (some) out of them, and you° will be scourging in your° synagogues and will be persecuting from city to city (some) out of them,

34. Wherefore, behold, I send unto you prophets, and wise men, and scribes: and some of them ye shall kill and crucify; and some of them shall ye scourge in your synagogues, and persecute them from city to city:

34. Darum siehe, ich sende zu euch Propheten und Weise und Schriftgelehrte; und deren werdet ihr etliche töten und kreuzigen, und etliche werdet ihr geißeln in ihren Schulen und werdet sie verfolgen von einer Stadt zu der anderen;

34. Por tanto, he aquí, yo envio a vosotros profetas, y sabios, y escribas; y de ellos unos mataréis y crucificaréis; y otros de ellos azotaréis en vuestras sinagogas, y perseguiréis de ciudad en ciudad;

34 Посему, вот, Я посылаю к вам пророков, и мудрых, и книжников; и вы иных убьете и распнете, а иных будете бить в синагогах ваших и гнать из города в город;

35 että teidän päällenne tulisi kaikki se vanhurskas veri, joka maan päällä on vuodatettu vanhurskaan Aabelin verestä Sakariaan, Barakiaan pojan, vereen asti, jonka te tapoitte temppelin ja alttarin välillä.

35 jotta vastuullenne tulisi kaikki vanhurskas veri, joka maan päällä on vuotanut vanhurskaan Aabelin verestä Sakariaan, Barakiaan pojan vereen asti, hänen, jonka tapoitte temppelin ja alttarin välillä.

35. Että teidän päällenne pitää tuleman kaikki vanhurskas veri, joka vuodatettu on maan päälle hamasta vanhurskaan Abelin verestä niin Sakariaan, Barakiaan pojan vereen asti, jonka te tapoitte templin ja alttarin vaiheella.

35. Että teidän päällen pitä tuleman caicki wanhurscas weri joca wuodatettu on maan päälle hamast wanhurscan Abelin werestä nijn Zacharian Barachian pojan weren asti jonga te tapoitta Templin ja Altarin waihella.

35. että teiden pälen pite tuleman iocainen Wanhurskas Weri/ ioca wlgoswodhatettu on Maan päle * hamast Wanhurskan Abelin wereste/ nin Zacharian Barachiasen poijan wereen asti/ ionga te tapoitta Templin ia Altarin waihel. (että teidän päällen pitää tuleman jokainen wanhurskas weri/ joka uloswuodatettu on maan päälle hamasta wanhurskaan Abelin werestä/ niin Zachariaan Barachiasen pojan wereen asti/ jonka te tapoitte templin ja alttarin waiheilla.)

35. ὅπως ἔλθῃ ἐφ’ ὑμᾶς πᾶν αἷμα δίκαιον ἐκχυνόμενον ἐπὶ τῆς γῆς ἀπὸ τοῦ αἵματος Ἄβελ τοῦ δικαίου ἕως τοῦ αἵματος Ζαχαρίου υἱοῦ Βαραχίου, ὃν ἐφονεύσατε μεταξὺ τοῦ ναοῦ καὶ τοῦ θυσιαστηρίου.

35. οπως ελθη εφ υμας παν αιμα δικαιον εκχυνομενον επι της γης απο του αιματος αβελ του δικαιου εως του αιματος ζαχαριου υιου βαραχιου ον εφονευσατε μεταξυ του ναου και του θυσιαστηριου 35. opos elthe ef υmas pan aima dikaion ekchυnomenon epi tes ges apo toυ aimatos aβel toυ dikaioυ eos toυ aimatos zacharioυ υioυ βarachioυ on efoneυsate metaksυ toυ naoυ kai toυ thυsiasterioυ

35 (so) *that upon you° may come all the righteous blood shed upon the earth, from the blood of Abel the righteous {Gen 4:8} to the blood of Zechariah son of Barachiah, whom you° murdered between the temple and the altar. {Zec 1:7 (?)}

35. That upon you may come all the righteous blood shed upon the earth, from the blood of righteous Abel unto the blood of Zacharias son of Barachias, whom ye slew between the temple and the altar.

35. auf daß über euch komme all das gerechte Blut, das vergossen ist auf Erden, von dem Blut des gerechten Abel an bis auf das Blut des Zacharias, des Sohnes Berechja's, welchen ihr getötet habt zwischen dem Tempel und dem Altar.

35. Para que venga sobre vosotros toda la sangre justa que se ha derramado sobre la tierra, desde la sangre de Abel el justo, hasta la sangre de Zacarías, hijo de Baraquías, al cual matasteis entre el templo y el altar.

35 да придет на вас вся кровь праведная, пролитая на земле, от крови Авеля праведного до крови Захарии, сына Варахиина, которого вы убили между храмом и жертвенником.

36 Totisesti minä sanon teille: tämä kaikki on tuleva tämän sukupolven päälle.

36 Totisesti sanon teille: kaikki tämä tulee tämän sukupolven vastattavaksi."

36. Totisesti sanon minä teille: kaikki nämät pitää tuleman tämän suvun päälle.

36. Totisest sanon minä teille: caicki nämät pitä tuleman tämän sugun päälle.

36. Totisesta mine sanon teille/ että nämet caiki pite tuleman temen sughun päle. (Totisesti minä sanon teille/ että nämät kaikki pitää tuleman tämän suwun päälle.)

36. ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι ἥξει ταῦτα πάντα ἐπὶ τὴν γενεὰν ταύτην.

36. αμην λεγω υμιν ηξει ταυτα παντα επι την γενεαν ταυτην 36. amen lego υmin eksei taυta panta epi ten genean taυten

36 Assuredly I am saying to you°, All these things will be coming upon this generation.

36. Verily I say unto you, All these things shall come upon this generation.

36. Wahrlich ich sage euch, daß solches alles wird über dies Geschlecht kommen.

36. De cierto os digo, que todo esto vendrá sobre esta generación.

36 Истинно говорю вам, что все сие придет на род сей.

37 Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niinkuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet.

37 Jerusalem, Jerusalem, joka tapat profeetat ja kivität luoksesi lähetetyt! Kuinka usein olen tahtonut koota lapsesi, niin kuin kana kokoaa poikasensa siipeinsä alle! Mutta te ette ole tahtoneet.

37. Jerusalem, Jerusalem, sinä joka tapat prophetat ja kivillä surmaat ne, jotka sinun tykös lähetetyt ovat! kuinka usein minä tahdoin koota sinun lapses, niinkuin kana kokoo poikansa siipeinsä alle? ja ette tahtoneet.

37. Jerusalem Jerusalem sinä joca tapat Prophetat ja kiwillä surmat ne jotca sinun tygös lähetetyt owat cuinga usein minä tahdoin coota sinun lapses nijncuin Cana coco poicans sijpeins ala ja et te tahtonet?

37. Jerusalem Jerusalem/ sine ioca tapat Prophetadh/ ia kiuilsurmat ne/ iotca sinun tyges lehetetydh ouat/ Quinwsein mine tahdoin coota sinun lapses/ ninquin Cana cocoo poijans Sipeins ala/ ia ette te tachtoneet? (Jerusalem Jerusalem/ sinä joka tapat prophetat/ ja kiwillä surmaat ne/ jotka sinun tykösi lähetetyt owat/ Kuin usein minä tahdoin koota sinun lapsesi/ niinkuin kana kokoaa poikansa siipein alle/ ja ette te tahtoneet?)

37. Ἱερουσαλὴμ Ἱερουσαλήμ, ἡ ἀποκτέννουσα τοὺς προφήτας καὶ λιθοβολοῦσα τοὺς ἀπεσταλμένους πρὸς αὐτήν! ποσάκις ἠθέλησα ἐπισυναγαγεῖν τὰ τέκνα σου ὃν τρόπον ὄρνις ἐπισυνάγει τὰ νοσσία ἑαυτῆς ὑπὸ τὰς πτέρυγας, καὶ οὐκ ἠθελήσατε.

37. ιερουσαλημ ιερουσαλημ η αποκτεινουσα τους προφητας και λιθοβολουσα τους απεσταλμενους προς αυτην ποσακις ηθελησα επισυναγαγειν τα τεκνα σου ον τροπον επισυναγει ορνις τα νοσσια εαυτης υπο τας πτερυγας και ουκ ηθελησατε 37. ieroυsalem ieroυsalem e apokteinoυsa toυs profetas kai lithoβoloυsa toυs apestalmenoυs pros aυten posakis ethelesa episυnagagein ta tekna soυ on tropon episυnagei ornis ta nossia eaυtes υpo tas pterυgas kai oυk ethelesate

37 O Jerusalem, Jerusalem, who kills the prophets and stones those who have been sent to her! How-often I willed to gather together your children in the manner a bird gathers together her brood under her own wings, and you° did not will (it)!

37. O Jerusalem, Jerusalem, thou that killest the prophets, and stonest them which are sent unto thee, how often would I have gathered thy children together, even as a hen gathereth her chickens under her wings, and ye would not!

37. Jerusalem, Jerusalem, die du tötest die Propheten und steinigst, die zu dir gesandt sind! wie oft habe ich deine Kinder versammeln wollen, wie eine Henne versammelt ihre Küchlein unter ihre Flügel; und ihr habt nicht gewollt!

37. ¡Jerusalem! ¡Jerusalem! que matas los profetas, y apedreas a los que son enviados a tí, cuántas veces quise juntar tus hijos, como la gallina junta sus pollos debajo de las alas, y no quisiste.

37 Иерусалим, Иерусалим, избивающий пророков и камнямипобивающий посланных к тебе! сколько раз хотел Я собрать детей твоих, как птица собирает птенцов своих под крылья, и вы не захотели!

38 Katso, 'teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi'.

38 Katso, huoneenne jää teille autiona.

38. Katso, teidän huoneenne pitää teille jäämän kylmille.

38. Cadzo teidän huonen pitä teille jäämän kylmille.

38. Catzo/ teiden Honen pite teille iämen häwitetyxi. (Katso/ teidän huoneen pitää teille jäämän häwitetyksi.)

38. ἰδοὺ ἀφίεται ὑμῖν ὁ οἶκος ὑμῶν ἔρημος.

38. ιδου αφιεται υμιν ο οικος υμων ερημος 38. idoυ afietai υmin o oikos υmon eremos

38 Behold, your° house is left to you° desolate;

38. Behold, your house is left unto you desolate.

38. Siehe, euer Haus soll euch wüst gelassen werden.

38. He aquí, vuestra casa os es dejada desierta.

38 Се, оставляется вам дом ваш пуст.

39 Sillä minä sanon teille: tästedes te ette näe minua, ennenkuin sanotte: 'Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen'."

39 Sillä sanon teille: tästä lähin ette näe minua kunnes sanotte: Siunattu Hän, joka tulee Herran nimessä! "

39. Sillä minä sanon teille: ette suinkaan minua tästedes näe, siihenasti kuin te sanotte: kiitetty olkoon se, joka tulee Herran nimeen!

39. Sillä minä sanon teille: et te suingan minua tästedes näe sijhenasti cuin te sanotte: kijtetty olcon se joca tule Herran nimeen.

39. Sille mine sanon teille/ Eiswingan te minua näge testedhes/ sihenasti quin te sanotta. Hyuestisigunattu olcohon se/ ioca tulepi Herran Nimeen. (Sillä minä sanon teille/ Ei suinkaan te minua näe tästedes/ siihenasti kuin te sanotte. Hywästi siunattu olkohon se/ joka tuleepi Herran nimeen.)

39. λέγω γὰρ ὑμῖν, οὐ μή με ἴδητε ἀπ’ ἄρτι ἕως ἂν εἴπητε, εὐλογημένος ὁ ἐρχόμενος ἐν ὀνόματι Κυρίου.

39. λεγω γαρ υμιν ου μη με ιδητε απ αρτι εως αν ειπητε ευλογημενος ο ερχομενος εν ονοματι κυριου 39. lego gar υmin oυ me me idete ap arti eos an eipete eυlogemenos o erchomenos en onomati kυrioυ

39 for* I say to you°, You° should never see me from now (on), until you° should say, He who is coming in the name of the Lord has been blessed. {Psa 118:26}

39. For I say unto you, Ye shall not see me henceforth, till ye shall say, Blessed is he that cometh in the name of the Lord.

39. Denn ich sage euch: Ihr werdet mich von jetzt an nicht sehen, bis ihr sprecht: Gelobt sei, der da kommt im Namen des HERRN!

39. Porque yo os digo, que desde ahora no me veréis, hasta que digáis: Bendito el que viene en el nombre del Señor.

39 Ибо сказываю вам: не увидите Меня отныне, доколе не воскликнете: благословен Грядый во имя Господне!