18 luku

Jeesus käskee karttamaan ylpeyttä ja viettelemistä 1 – 11, puhuu vertauksen eksyneestä lampaasta 12 – 14, neuvoo, miten on kohdeltava rikkovaa veljeä 15 – 18, vakuuttaa rukouksen tulevan kuulluksi 19, 20 sekä kehoittaa anteeksiantavaisuuteen 21, 22 ja puhuu vertauksen armottomasta palvelijasta 23 – 35. (V. – 5 vert. Mark. 9:33 – 37 Luuk. 9: 46 – 48.)

1 Sillä hetkellä opetuslapset tulivat Jeesuksen tykö ja sanoivat: "Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?"

1 Sillä hetkellä opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja sanoivat: "Kukahan on suurin taivasten valtakunnassa?"

1. Sillä hetkellä tulivat opetuslapset Jesuksen tykö, sanoen: kuka siis on suurin taivaan valtakunnassa?

1. Sillä hetkellä tulit Opetuslapset Jesuxen tygö sanoden: cuca on suurin Taiwan waldacunnas?

1. SIhen aican edheskeuit Opetuslapset Iesusen tyge/ sanoden/ Cuca on sis se swurin Taiuan waldakunnas? (Siihen aikaan edeskäwit opetuslapset Jesuksen tykö/ sanoen/ Kuka on siis suurin taiwaan waltakunnassa?)

1. Ἐν ἐκείνῃ τῇ ὥρᾳ προσῆλθον οἱ μαθηταὶ τῷ Ἰησοῦ λέγοντες· Τίς ἄρα μείζων ἐστὶν ἐν τῇ βασιλείᾳ τῶν οὐρανῶν;

1. εν εκεινη τη ωρα προσηλθον οι μαθηται τω ιησου λεγοντες τις αρα μειζων εστιν εν τη βασιλεια των ουρανων 1. en ekeine te ora proselthon oi mathetai to iesoυ legontes tis ara meizon estin en te βasileia ton oυranon

1 {Mar 9:33-50 & Mat 18:1-14 & Luk 9:46-50 Sept. 29 AD.} The disciples came to Jesus in that hour, saying, Who then is greater in the kingdom of the heavens?

1. At the same time came the disciples unto Jesus, saying, Who is the greatest in the kingdom of heaven?

1. Zu derselben Stunde traten die Jünger zu Jesu und sprachen: Wer ist doch der Größte im Himmelreich?

1. EN aquel tiempo se llegaron los discípulos a Jesús, diciendo: ¿Quién es el mayor en el reino de los cielos?

1 В то время ученики приступили к Иисусу и сказали:кто больше в Царстве Небесном?

2 Niin hän kutsui tykönsä lapsen, asetti sen heidän keskellensä

2 Kutsuttuaan luokseen pienokaisen Jeesus asetti hänet heidän keskelleen

2. Ja Jesus kutsui tykönsä lapsen, ja asetti sen heidän keskellensä,

2. Ja Jesus cudzui tygöns lapsen ja asetti sen heidän keskellens ja sanoi:

2. Ja Iesus cutzui tygens yhden lapsen/ ia seisatti sen heiden keskellens ia sanoi/ (Ja Jesus kutsui tykönsä yhden lapsen/ ja seisotti sen heidän keskellänsä ja sanoi/)

2. καὶ προσκαλεσάμενος ὁ Ἰησοῦς παιδίον ἔστησεν αὐτὸ ἐν μέσῳ αὐτῶν καὶ εἶπεν·

2. και προσκαλεσαμενος ο ιησους παιδιον εστησεν αυτο εν μεσω αυτων 2. kai proskalesamenos o iesoυs paidion estesen aυto en meso aυton

2 And Jesus, having called to (him) a child, stood it in the midst of them,

2. And Jesus called a little child unto him, and set him in the midst of them,

2. Jesus rief ein Kind zu sich und stellte das mitten unter sie

2. Y llamando Jesús a un niño, le puso en medio de ellos,

2 Иисус, призвав дитя, поставил его посреди них

3 ja sanoi: "Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan.

3 ja sanoi: "Totisesti sanon teille: ellette käänny ja tule pienokaisten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan.

3. Ja sanoi: totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule niinkuin lapset, niin ette suinkaan tule sisälle taivaan valtakuntaan.

3. Totisest minä sanon teille: ellet te käänny ja tule nijncuin lapset nijn et te tule Taiwan waldacundaan.

3. Totisest sanon mine teille/ Ellette te kienny ia tule ninquin lapset/ nin ette te siselkieu taiua' waldaku'dan. (Totisesti sanon minä teille/ Ellette te käänny ja tule niinkuin lapset/ niin ette te sisälle käy taiwaan waltakuntaan.)

3. Ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ἐὰν μὴ στραφῆτε καὶ γένησθε ὡς τὰ παιδία, οὐ μὴ εἰσέλθητε εἰς τὴν βασιλείαν τῶν οὐρανῶν.

3. και ειπεν αμην λεγω υμιν εαν μη στραφητε και γενησθε ως τα παιδια ου μη εισελθητε εις την βασιλειαν των ουρανων 3. kai eipen amen lego υmin ean me strafete kai genesthe os ta paidia oυ me eiselthete eis ten βasileian ton oυranon

3 and said, Assuredly I am saying to you°, If you° do not turn and become like little children, you° should never enter into the kingdom of the heavens.

3. And said, Verily I say unto you, Except ye be converted, and become as little children, ye shall not enter into the kingdom of heaven.

3. und sprach: Wahrlich ich sage euch: Es sei denn, daß ihr umkehret und werdet wie die Kinder, so werdet ihr nicht ins Himmelreich kommen.

3. Y dijo: De cierto os digo, que sino os convirtiereis, y os hiciereis como niños, no entraréis en el reino de los cielos.

3 и сказал: истинно говорю вам, если не обратитесь и не будете как дети, не войдете в Царство Небесное;

4 Sentähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa.

4 Joka siis nöyrtyy niin kuin tämä pienokainen, hän on suurin taivasten valtakunnassa.

4. Sentähden joka itsensä alentaa niinkuin tämä lapsi, se on suurin taivaan valtakunnassa.

4. Joca idzens alenda nijncuin tämä lapsi se on suurin Taiwan waldacunnas.

4. Joca nyt itzens alistapi/ ninquin teme lapsi/ se ombi swrin Taiuan waldakunnas. (Joka nyt itsensä alistaapi/ niinkuin tämä lapsi/ se ompi suurin taiwaan waltakunnassa.)

4. ὅστις οὖν ταπεινώσει ἑαυτὸν ὡς τὸ παιδίον τοῦτο, οὗτός ἐστιν ὁ μείζων ἐν τῇ βασιλείᾳ τῶν οὐρανῶν.

4. οστις ουν ταπεινωση εαυτον ως το παιδιον τουτο ουτος εστιν ο μειζων εν τη βασιλεια των ουρανων 4. ostis oυn tapeinose eaυton os to paidion toυto oυtos estin o meizon en te βasileia ton oυranon

4 Therefore, who will be humbling himself like this little child, this one is the greater one in the kingdom of the heavens.

4. Whosoever therefore shall humble himself as this little child, the same is greatest in the kingdom of heaven.

4. Wer nun sich selbst erniedrigt wie dies Kind, der ist der Größte im Himmelreich.

4. Así que cualquiera que se humillare, como este niño, éste es el mayor en el reino de los cielos.

4 итак, кто умалится, как это дитя, тот и больше в Царстве Небесном;

5 Ja joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut.

5 Ja joka ottaa luokseen yhden tällaisen pienokaisen minun nimessäni, ottaa luokseen minut.

5. Ja joka holhoo senkaltaisen lapsen minun nimeeni, hän holhoo minun.

5. Ja joca holho yhden sencaltaisen lapsen minun nimeeni hän holho minun.

5. Ja ioca holhopi yhden sencaltaisen minun nimeeni/ hen holho minun. (Ja joka holhoaapi yhden senkaltaisen minun nimeeni/ hän holhoaa minun.)

5. καὶ ὃς ἐὰν δέξηται παιδίον τοιοῦτον ἓν ἐπὶ τῷ ὀνόματί μου, ἐμὲ δέχεται·

5. και ος εαν δεξηται παιδιον τοιουτον εν επι τω ονοματι μου εμε δεχεται 5. kai os ean deksetai paidion toioυton en epi to onomati moυ eme dechetai

5 And whoever accepts one such child in my name, accepts me.

5. And whoso shall receive one such little child in my name receiveth me.

5. Und wer ein solches Kind aufnimmt in meinem Namen, der nimmt mich auf.

5. Y cualquiera que recibiere a un tal niño en mi nombre, a mí recibe.

5 и кто примет одно такое дитя во имя Мое, тот Меня принимает;

6 Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.

6 Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, sille olisi hyväksi, että iso* myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.

6. Mutta joka pahentaa yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi hänen olis, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja hän upotettaisiin meren syvyyteen.

6. Mutta joca pahenda yhden näistä pienimmist jotca uscowat minun päälleni parambi hänen olis että myllyn kiwi ripustettaisin hänen caulaans ja upotettaisin meren sywyteen.

6. Mutta ioca pahendapi yhden neiste pienimist/ iotca minun päleni wskouat/ Parambi henen olis/ että Myllyn kiwi ripustetaisin henen caulans/ ia wpotetaisin meren syueyteen. (Mutta joka pahentaapi yhden näistä pienimmistä/ jotka minun päälleni uskowat/ Parempi hänen olisi/ että myllynkiwi ripustettaisiin hänen kaulaansa/ ja upotettaisiin meren sywyyteen.)

6. Ὃς δ’ ἂν σκανδαλίσῃ ἕνα τῶν μικρῶν τούτων τῶν πιστευόντων εἰς ἐμέ, συμφέρει αὐτῷ ἵνα κρεμασθῇ μύλος ὀνικὸς εἰς τὸν τράχηλον αὐτοῦ καὶ καταποντισθῇ ἐν τῷ πελάγει τῆς θαλάσσης.

6. ος δ αν σκανδαλιση ενα των μικρων τουτων των πιστευοντων εις εμε συμφερει αυτω ινα κρεμασθη μυλος ονικος επι τον τραχηλον αυτου και καταποντισθη εν τω πελαγει της θαλασσης 6. os d an skandalise ena ton mikron toυton ton pisteυonton eis eme sυmferei aυto ina kremasthe mυlos onikos epi ton trachelon aυtoυ kai katapontisthe en to pelagei tes thalasses

6 But whoever offends one of these little ones who believes in me, it is (more) advantageous for him that* a millstone, (the ones) rotated by a donkey, should be hung at his neck, and (that*) he should be sunk in the depths of the sea.

6. But whoso shall offend one of these little ones which believe in me, it were better for him that a millstone were hanged about his neck, and that he were drowned in the depth of the sea.

6. Wer aber ärgert dieser Geringsten einen, die an mich glauben, dem wäre es besser, daß ein Mühlstein an seinen Hals gehängt und er ersäuft werde im Meer, da es am tiefsten ist.

6. Y cualquiera que ofendiere a alguno de estos pequeños, que creen en mí, mejor le sería que le fuera colgada del cuello una piedra de molino de asno, y que fuese anegado en el profundo de la mar.

6 а кто соблазнит одного из малых сих, верующих в Меня, тому лучше было бы, если бы повесили ему мельничный жернов на шею ипотопили его во глубине морской.

7 Voi maailmaa viettelysten tähden! Viettelysten täytyy kyllä tulla; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta viettelys tulee!

7 Voi maailmaa viettelysten vuoksi! Viettelysten täytyy näet tulla, mutta voi sitä ihmistä, jonka vaikutuksesta viettelys tulee!

7. Voi maailmaa pahennusten tähden, sillä pahennukset kumminkin tulevat! Voi kuitenkin sitä ihmistä, jonka kautta pahennus tulee!

7. Woi mailma pahennuxen tähden: sillä pahennus cummingin tule. Woi cuitengin sitä ihmistä jonga cautta pahennus tule.

7. We mailman pahannoxen tähden. Sille pahannos kumminghin tule. We quitengin sen Inhimisen/ ionga cautta pahannos tule. (Woi maailman pahennuksen tähden. Sillä pahennus kumminkin tulee. Woi kuitenkin sen ihmisen/ jonka kautta pahennus tulee.)

7. Οὐαὶ τῷ κόσμῳ ἀπὸ τῶν σκανδάλων· ἀνάγκη γὰρ ἐστιν ἐλθεῖν τὰ σκάνδαλα· πλὴν οὐαὶ τῷ ἀνθρώπῳ ἐκείνῳ δι’ οὗ τὸ σκάνδαλον ἔρχεται.

7. ουαι τω κοσμω απο των σκανδαλων αναγκη γαρ εστιν ελθειν τα σκανδαλα πλην ουαι τω ανθρωπω εκεινω δι ου το σκανδαλον ερχεται 7. oυai to kosmo apo ton skandalon anagke gar estin elthein ta skandala plen oυai to anthropo ekeino di oυ to skandalon erchetai

7 Woe to the world from the (coming) offenses! For* it is a necessity (for) the offenses to come; however, woe to that man through whom the offense comes!

7. Woe unto the world because of offences! for it must needs be that offences come; but woe to that man by whom the offence cometh!

7. Weh der Welt der Ärgernisse halben! Es muß ja Ärgernis kommen; doch weh dem Menschen, durch welchen Ärgernis kommt!

7. ¡Ay del mundo por los escándalos! porque necesario es que vengan escándalos; mas ¡ay de aquel hombre, por el cual viene el escándalo!

7 Горе миру от соблазнов, ибо надобно придти соблазнам;но горе тому человеку, через которого соблазн приходит.

8 Mutta jos sinun kätesi tai jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä luotasi; parempi on sinulle, että käsipuolena tai jalkapuolena pääset elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat kädet tai molemmat jalat tallella, heitetään iankaikkiseen tuleen.

8 Jos kätesi tai jalkasi viettelee sinua, hakkaa ne* poikki ja heitä luotasi. Sinulle on parempi, että jalkapuolena tai käsipuolena käyt elämään sisälle kuin, että sinut molemmat kädet tai molemmat jalat tallella heitetään iäiseen tuleen.

8. Mutta jos kätes taikka jalkas pahentaa sinun, niin leikkaa ne pois, ja heitä pois tyköäs. Parempi on sinun elämään sisälle mennä ontuvana taikka raajarikkona, kuin että sinulla olis kaksi kättä eli kaksi jalkaa, ja sinä heitettäisiin ijankaikkiseen tuleen.

8. Mutta jos sinun kätes taicka jalcas pahenda sinun nijn leicka se pois ja heitä pois tykös. Parambi on sinun elämään onduwana mennä taicka raajarickona cuin sinulla olis caxi kättä ja caxi jalca ja heitetäisin ijancaickiseen tuleen.

8. Mutta ios sinun kätes/ taicka sinun ialkas pahendapi sinun/ nin leicka se pois/ ia heite pois tykees. Parambi on sinun elemehen onduuana siselkieudhe/ taicka raiarickon/ quin sinulla olis caxi kätte ia caxi ialca/ ia heiteteisin sihen ijancaikiseen Tuleen. (Mutta jos sinun kätesi/ taikka sinun jalkasi pahentaapi sinun/ niin leikkaa se pois/ ja heitä pois tykösi. Parempi on sinun elämähän ontuwana sisälle käydä/ taikka raajarikon/ kuin sinulla olis kaksi kättä ja kaksi jalkaa/ ja heitettäisiin siihen iankaikkiseen tuleen.)

8. εἰ δὲ ἡ χείρ σου ἢ ὁ πούς σου σκανδαλίζει σε, ἔκκοψον αὐτὰ καὶ βάλε ἀπὸ σοῦ· καλόν σοί ἐστιν εἰσελθεῖν εἰς τὴν ζωὴν χωλόν ἢ κυλλὸν, ἢ δύο χεῖρας ἢ δύο πόδας ἔχοντα βληθῆναι εἰς τὸ πῦρ τὸ αἰώνιον.

8. ει δε η χειρ σου η ο πους σου σκανδαλιζει σε εκκοψον αυτα και βαλε απο σου καλον σοι εστιν εισελθειν εις την ζωην χωλον η κυλλον η δυο χειρας η δυο ποδας εχοντα βληθηναι εις το πυρ το αιωνιον 8. ei de e cheir soυ e o poυs soυ skandalizei se ekkopson aυta kai βale apo soυ kalon soi estin eiselthein eis ten zoen cholon e kυllon e dυo cheiras e dυo podas echonta βlethenai eis to pυr to aionion

8 Now if your hand or your foot is offending you, cut (both of) them off and cast (them) from you. It is good for you to enter into life lame or crippled, (rather) than to be cast into the everlasting fire, having two hands or two feet.

8. Wherefore if thy hand or thy foot offend thee, cut them off, and cast them from thee: it is better for thee to enter into life halt or maimed, rather than having two hands or two feet to be cast into everlasting fire.

8. So aber deine Hand oder dein Fuß dich ärgert, so haue ihn ab und wirf ihn von dir. Es ist besser, daß du zum Leben lahm oder als Krüppel eingehst, denn daß du zwei Hände oder zwei Füße hast und wirst in das höllische Feuer geworfen.

8. Por tanto, si tu mano o tu pié te fuere ocasión de caer, córtalos y échalos de tí: mejor te es entrar cojo o manco a la vida, que teniendo dos manos o dos piés ser echado al fuego eterno.

8 Если же рука твоя или нога твоя соблазняет тебя, отсеки их и брось от себя: лучше тебе войти в жизнь без руки или без ноги, нежели с двумя руками и с двумя ногами быть ввержену в огонь вечный;

9 Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi; parempi on sinun silmäpuolena mennä elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvetin tuleen.

9 Jos silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi. Sinulle on parempi, että silmäpuolena käyt elämään sisälle kuin, että sinut molemmat silmät tallella heitetään helvetin tuleen.

9. Ja jos silmäs pahentaa sinun, niin puhkaise se ulos, ja heitä pois tyköäs. Parempi on sinun silmäpuolena elämään sisälle mennä, kuin että sinulla olis kaksi silmää, ja sinä heitettäisiin helvetin tuleen.

9. Ja jos sinun silmäs pahenda sinun nijn puhcaise se ulos ja heitä pois tykös. Parambi on sinun elämään mennä silmäpuolla cuin sinulla olis caxi silmä ja heitetäisin helwetin tuleen.

9. Ja ios sinun silmes pahendapi sinun/ nin puhckais se wlgos/ ia heite pois tykees. Parambi on sinun elemehen siselkieudhe silmepoolla/ quin sinulla olis caxi silme/ ia heiteteisin heluetin Tuleen. (Ja jos sinun silmäsi pahentaapi sinun/ niin puhkaise se ulos/ ja heitä pois tykösi. Parempi on sinun elämähän sisälle käydä silmäpuolella/ kuin sinulla olisi kaksi silmää/ ja heitettäisiin helwetin tuleen.)

9. καὶ εἰ ὁ ὀφθαλμός σου σκανδαλίζει σε, ἔξελε αὐτὸν καὶ βάλε ἀπὸ σοῦ· καλόν σοί ἐστι μονόφθαλμον εἰς τὴν ζωὴν εἰσελθεῖν, ἢ δύο ὀφθαλμοὺς ἔχοντα βληθῆναι εἰς τὴν γέενναν τοῦ πυρός.

9. και ει ο οφθαλμος σου σκανδαλιζει σε εξελε αυτον και βαλε απο σου καλον σοι εστιν μονοφθαλμον εις την ζωην εισελθειν η δυο οφθαλμους εχοντα βληθηναι εις την γεενναν του πυρος 9. kai ei o ofthalmos soυ skandalizei se eksele aυton kai βale apo soυ kalon soi estin monofthalmon eis ten zoen eiselthein e dυo ofthalmoυs echonta βlethenai eis ten geennan toυ pυros

9 And if your eye is offending you, pluck it out and cast it from you. It is good for you to enter into life one-eyed, (rather) than having two eyes, (and) to be cast into the hell of fire.

9. And if thine eye offend thee, pluck it out, and cast it from thee: it is better for thee to enter into life with one eye, rather than having two eyes to be cast into hell fire.

9. Und so dich dein Auge ärgert, reiß es aus und wirf's von dir. Es ist dir besser, daß du einäugig zum Leben eingehest, denn daß du zwei Augen habest und wirst in das höllische Feuer geworfen.

9. Y si tu ojo te es ocasión de caer, sácale, y échale de tí; que mejor te es entrar con un ojo en la vida, que teniendo dos ojos ser echado al fuego del infierno.

9 и если глаз твой соблазняет тебя, вырви его и брось от себя: лучше тебе с одним глазом войти в жизнь, нежели с двумя глазами быть ввержену в геенну огненную.

10 Katsokaa, ettette halveksu yhtäkään näistä pienistä; sillä minä sanon teille, että heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun Isäni kasvot, joka on taivaissa.

10 Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään* näistä pienistä, sillä sanon teille, että heidän enkelinsä taivaissa aina näkevät Isäni kasvot, joka on taivaissa.

10. Katsokaat, ettette katso ylön yhtäkään näistä pienimmistä; sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun isäni kasvot, joka on taivaissa.

10. Cadzocat ettet te cadzo ylön yhtäkän näistä pienimmist: sillä minä sanon teille: heidän Engelins Taiwais näkewät aina minun Isäni caswon joca on Taiwais.

10. Catzocat ettet te ylencatzo ychte neiste pienimist/ Sille mine sanon teille/ että heiden Engelins Taiuaisa/ aina näkeuet minun Iseni caswon/ ioca on Taiuaisa. (Katsokaat ettet te ylenkatso yhtään näistä pienimmistä/ Sillä minä sanon teille/ että heidän enkelinsä taiwaissa/ aina näkewät minun Isäni kaswon/ joka on taiwaissa.)

10. Ὁρᾶτε μὴ καταφρονήσητε ἑνὸς τῶν μικρῶν τούτων· λέγω γὰρ ὑμῖν ὅτι οἱ ἄγγελοι αὐτῶν ἐν οὐρανοῖς διὰ παντὸς βλέπουσι τὸ πρόσωπον τοῦ πατρός μου τοῦ ἐν οὐρανοῖς.

10. ορατε μη καταφρονησητε ενος των μικρων τουτων λεγω γαρ υμιν οτι οι αγγελοι αυτων εν ουρανοις δια παντος βλεπουσιν το προσωπον του πατρος μου του εν ουρανοις 10. orate me katafronesete enos ton mikron toυton lego gar υmin oti oi aggeloi aυton en oυranois dia pantos βlepoυsin to prosopon toυ patros moυ toυ en oυranois

10 See° that you° do not despise one of these little ones; for* I say to you°, that in the heavens their messengers are always looking at the face of my Father (who is) in the heavens.

10. Take heed that ye despise not one of these little ones; for I say unto you, That in heaven their angels do always behold the face of my Father which is in heaven.

10. Sehet zu, daß ihr nicht jemand von diesen Kleinen verachtet. Denn ich sage euch: Ihre Engel im Himmel sehen allezeit in das Angesicht meines Vaters im Himmel.

10. Mirád no tengáis en poco a alguno de estos pequeños; porque yo os digo que sus ángeles en los cielos ven siempre el rostro de mi Padre, que está en los cielos.

10 Смотрите, не презирайте ни одного из малых сих; ибоговорю вам, что Ангелы их на небесах всегда видят лице Отца Моего Небесного.

11 (Sillä Ihmisen Poika on tullut pelastamaan sitä, mikä on kadonnut.)

11 (Sillä Ihmisen Poika on tullut pelastamaan sitä, mikä on kadonnut.)

11. Sillä Ihmisen Poika tuli autuaaksi tekemään sitä, mikä kadonnut oli.

11. Sillä ihmisen Poica tuli autuaxi tekemän sitä cuin cadonnut oli.

11. Sille että Inhimisen Poica tuli wapauttaman/ site quin catonut oli. (Sillä että Ihmisen Poika tuli wapauttaman/ sitä kuin kadonnut oli.)

11. ἦλθε γὰρ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου σῶσαι τὸ ἀπολωλός.

11. ηλθεν γαρ ο υιος του ανθρωπου σωσαι το απολωλος 11. elthen gar o υios toυ anthropoυ sosai to apololos

11 For* the Son of Man came to save what has been lost. {Similar: Mat 18:12-14, Luk 15:3-7}

11. For the Son of man is come to save that which was lost.

11. Denn des Menschen Sohn ist gekommen, selig zu machen, das verloren ist.

11. Porque el Hijo del hombre es venido para salvar lo que se había perdido.

11 Ибо Сын Человеческий пришел взыскать и спасти погибшее.

12 Mitä arvelette? Jos jollakin ihmisellä on sata lammasta ja yksi niistä eksyy, eikö hän jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää vuorille ja mene etsimään eksynyttä?

12 Mitä arvelette? Jos jollakin ihmisellä on sata lammasta ja yksi niistä eksyy, eikö hän jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää vuorille ja mene etsimään eksynyttä?

12. Mitä te luulette? jos jollakin ihmisellä olis sata lammasta, ja yksi heistä eksyis: eikö hän jättäisi yhdeksänkymmentä ja yhdeksän, ja menis vuorelle, ja etsis eksynyttä?

12. Mitä te luuletta? jos jollakin ihmisellä olis sata lammast ja yxikin heistä exyis? eikö hän jätäis yhdexänkymmendä ja yhdexän wuorille ja menis ja edzeis sitä exynyttä?

12. Mite te luletta? Jos iollakin Inhimiselle olis sata lammast/ ia yxi heiste exyis? Eikö hen iätäis ne yhdexenkymme'd ia yhdexen mäghillen/ ia menis/ ia etzeis site exynyttä? (Mitä te luulette? Jos jollakin ihmisellä olisi sata lammasta/ ja yksi heistä eksyisi? Eikö hän jättäisi ne yhdeksänkymmentä ja yhdeksän mäkeen/ ja menisi/ ja etsisi sitä eksynyttä?)

12. Τί ὑμῖν δοκεῖ; ἐὰν γένηταί τινι ἀνθρώπῳ ἑκατὸν πρόβατα καὶ πλανηθῇ ἓν ἐξ αὐτῶν, οὐχὶ ἀφεὶς τὰ ἐνενήκοντα ἐννέα ἐπὶ τὰ ὄρη πορευθεὶς ζητεῖ τὸ πλανώμενον;

12. τι υμιν δοκει εαν γενηται τινι ανθρωπω εκατον προβατα και πλανηθη εν εξ αυτων ουχι αφεις τα εννενηκονταεννεα επι τα ορη πορευθεις ζητει το πλανωμενον 12. ti υmin dokei ean genetai tini anthropo ekaton proβata kai planethe en eks aυton oυchi afeis ta ennenekontaennea epi ta ore poreυtheis zetei to planomenon

12 What are you° thinking? If there should happen to (be) any man (who has) a hundred sheep, and one out of them might be misled, does he not seek the one which is misled, having left the ninety nine (and) having traveled on the mountains?

12. How think ye? if a man have an hundred sheep, and one of them be gone astray, doth he not leave the ninety and nine, and goeth into the mountains, and seeketh that which is gone astray?

12. Was dünkt euch? Wenn irgend ein Mensch hundert Schafe hätte und eins unter ihnen sich verirrte: läßt er nicht die neunundneunzig auf den Bergen, geht hin und sucht das verirrte?

12. ¿Qué os parece? Si tuviese algún hombre cien ovejas, y se perdiese una de ellas, ¿no iría por los montes, dejadas las noventa y nueve, a buscar la que se había perdido?

12 Как вам кажется? Если бы у кого было сто овец, и одна из них заблудилась, то не оставит ли он девяносто девять в горах и не пойдет ли искать заблудившуюся?

13 Ja jos hän sen löytää, totisesti minä sanon teille: hän iloitsee enemmän siitä kuin niistä yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä, jotka eivät olleet eksyneet.

13 Ja jos hän sen löytää totisesti sanon teille: hän iloitsee siitä enemmän kuin niistä yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä, jotka eivät olleet eksyneet.

13. Ja jos niin tapahtuu, että hän löytää sen, totisesti sanon minä teille: hän iloitsee enemmin siitä kuin yhdeksästäkymmenestä ja yhdeksästä, jotka ei eksyneet.

13. Ja jos nijn tapahtu että hän löytä hänen totisest sanon minä teille: hän iloidze enämmin sijtä cuin yhdexästäkymmenestä ja yhdexäst jotca ei exynet.

13. Ja ios nin tapactu/ että hen leutepi henen/ Totisesta sano' mine teille/ hen iloitzepi enämin sen ylitze/ quin yhdexenkymmenen ia yhdexen/ iotca eiuet exynyuet. (Ja jos niin tapahtuu/ että hän löytääpi hänen/ Totisesti sanon minä teille/ hän iloitseepi enemmin sen ylitse/ kuin yhdeksänkymmenen ja yhdeksän/ jotka eiwät eksyneet.)

13. καὶ ἐὰν γένηται εὑρεῖν αὐτό, ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι χαίρει ἐπ’ αὐτῷ μᾶλλον ἢ ἐπὶ τοῖς ἐνενήκοντα ἐννέα τοῖς μὴ πεπλανημένοις.

13. και εαν γενηται ευρειν αυτο αμην λεγω υμιν οτι χαιρει επ αυτω μαλλον η επι τοις εννενηκονταεννεα τοις μη πεπλανημενοις 13. kai ean genetai eυrein aυto amen lego υmin oti chairei ep aυto mallon e epi tois ennenekontaennea tois me peplanemenois

13 And if he happens to find it, assuredly I am saying to you°, He rejoices over it more than over the ninety nine which have not been misled.

13. And if so be that he find it, verily I say unto you, he rejoiceth more of that sheep, than of the ninety and nine which went not astray.

13. Und so sich's begibt, daß er's findet, wahrlich ich sage euch, er freut sich darüber mehr denn über die neunundneunzig, die nicht verirrt sind.

13. Y si aconteciese hallarla, de cierto os digo, que más se goza de aquella, que de las noventa y nueve que no se perdieron.

13 и если случится найти ее, то, истинно говорю вам, он радуется о ней более, нежели о девяноста девяти незаблудившихся.

14 Niin ei myöskään teidän taivaallisen Isänne tahto ole, että yksikään näistä pienistä joutuisi kadotukseen.

14 Niin ei taivaallisen Isänne tahto ole, että yksikään näistä pienistä hukkuisi."

14. Niin ei ole myös teidän Isänne tahto, joka on taivaissa, että joku näistä pienimmistä hukkuis.

14. Nijn ei ole myös teidän taiwallisen Isänne tahto että jocu näistä pienimmist huckuis.

14. Ei ole mös nin teiden Taiualisen Isenne tachto/ että yxiken neiste wähimiste huckuis. (Ei ole myös niin teidän Taiwaallisen Isänne tahto/ että yksikään näistä wähimmistä hukkuisi.)

14. οὕτως οὐκ ἔστι θέλημα ἔμπροσθεν τοῦ πατρὸς ὑμῶν τοῦ ἐν οὐρανοῖς ἵνα ἀπόληται εἷς τῶν μικρῶν τούτων.

14. ουτως ουκ εστιν θελημα εμπροσθεν του πατρος υμων του εν ουρανοις ινα αποληται εις των μικρων τουτων 14. oυtos oυk estin thelema emprosthen toυ patros υmon toυ en oυranois ina apoletai eis ton mikron toυton

14 So it is also not the will before your° Father (who is) in the heavens, that* one of these little ones should perish. {Mat 18:15-35; no parallel.}

14. Even so it is not the will of your Father which is in heaven, that one of these little ones should perish.

14. Also auch ist's vor eurem Vater im Himmel nicht der Wille, daß jemand von diesen Kleinen verloren werde.

14. Así no es la voluntad de vuestro Padre, que está en los cielos, que se pierda uno de estos pequeños.

14 Так, нет воли Отца вашего Небесного, чтобы погиб один из малых сих.

15 Mutta jos veljesi rikkoo sinua vastaan, niin mene ja nuhtele häntä kahden kesken; jos hän sinua kuulee, niin olet voittanut veljesi.

15 Jos veljesi tekee syntiä sinua vastaan, mene ja nuhtele häntä kahden kesken. Jos hän sinua kuulee, olet voittanut veljesi.

15. Mutta jos sinun veljes rikkoo sinua vstaan, niin mene ja nuhtele häntä kahden kesken yksinänsä. Jos hän sinua kuulee, niin sinä olet veljes voittanut.

15. Mutta jos sinun weljes ricko sinua wastan nijn mene ja nuhtele händä cahden kesken. Jos hän sinua cuule nijns olet weljes woittanut.

15. Mutta ios sinun welies wastas ricko/ nin mene ia rangaise hende/ sinun keskenes ia henen yxinens. Jos hen sinua cwle/ Nin sine olet woitoxi sanut sinun welies. (Mutta jos sinun weljesi wastaasi rikkoo/ niin mene ja rankaise häntä/ sinun keskenäsi ja hänen yksinänsä. Jos hän sinua kuulee/ Niin sinä olet woitoksi saanut sinun weljesi.)

15. Ἐὰν δὲ ἁμαρτήσῃ εἰς σὲ ὁ ἀδελφός σου, ὕπαγε ἔλεγξον αὐτὸν μεταξὺ σοῦ καὶ αὐτοῦ μόνου· ἐάν σου ἀκούσῃ, ἐκέρδησας τὸν ἀδελφόν σου·

15. εαν δε αμαρτηση εις σε ο αδελφος σου υπαγε και ελεγξον αυτον μεταξυ σου και αυτου μονου εαν σου ακουση εκερδησας τον αδελφον σου 15. ean de amartese eis se o adelfos soυ υpage kai elegkson aυton metaksυ soυ kai aυtoυ monoυ ean soυ akoυse ekerdesas ton adelfon soυ

15 Now if your brother sins against {Greek: at or toward} you, go and reprove him, (the sin is) between you and him only; if he hears you, you (have) gained your brother.

15. Moreover if thy brother shall trespass against thee, go and tell him his fault between thee and him alone: if he shall hear thee, thou hast gained thy brother.

15. Sündigt aber dein Bruder an dir, so gehe hin und strafe ihn zwischen dir und ihm allein. Hört er dich, so hast du deinen Bruder gewonnen.

15. Por tanto si tu hermano pecare contra tí, vé, y redargúyele entre tí y él solo: si te oyere, ganado has a tu hermano.

15 Если же согрешит против тебя брат твой, пойди и обличи его между тобою и им одним; еслипослушает тебя, то приобрел ты брата твоего;

16 Mutta jos hän ei sinua kuule, niin ota vielä yksi tai kaksi kanssasi, 'että jokainen asia vahvistettaisiin kahden tai kolmen todistajan sanalla'.

16 Mutta ellei hän kuule, ota vielä yksi tai kaksi kanssasi, jotta jokainen asia tulisi vahvistetuksi kahden tai kolmen todistajan sanalla.

16. Mutta jos ei hän sinua kuule, niin ota vielä yksi eli kaksi kanssas, että kaikki asia kahden eli kolmen todistajan suussa olis.

16. Jos ei hän sinua cuule nijn ota yxi eli caxi cansas että caicki asiat cahden eli colmen todistajan suus olisit.

16. Jos ei hen sinua cwle/ Nin ota wiele nyt yxi eli caxi cansas/ senpäle että caiki asiat pite cahden taicka colmen todhistaian suusa seisoman. (Jos ei hän sinua kuule/ Niin ota wielä nyt yksi eli kaksi kanssasi/ senpäälle että kaikki asiat pitää kahden taikka kolmen todistajan suussa seisomaan.)

16. ἐὰν δὲ μὴ ἀκούσῃ, παράλαβε μετὰ σοῦ ἔτι ἕνα ἢ δύο, ἵνα ἐπὶ στόματος δύο μαρτύρων ἢ τριῶν σταθῇ πᾶν ῥῆμα.

16. εαν δε μη ακουση παραλαβε μετα σου ετι ενα η δυο ινα επι στοματος δυο μαρτυρων η τριων σταθη παν ρημα 16. ean de me akoυse paralaβe meta soυ eti ena e dυo ina epi stomatos dυo martυron e trion stathe pan rema

16 But if he does not hear (you), take with you one or two more, in order that, ‘at the mouth of two or three witnesses every declaration should be established.’ {Deu 19:15}

16. But if he will not hear thee, then take with thee one or two more, that in the mouth of two or three witnesses every word may be established.

16. Hört er dich nicht, so nimm noch einen oder zwei zu dir, auf daß alle Sache bestehe auf zweier oder dreier Zeugen Mund.

16. Mas, si no te oyere, toma aun contigo uno o dos, para que en boca de dos o de tres testigos conste toda palabra.

16 если же не послушает, возьми с собою еще одного или двух, дабы устами двух или трех свидетелей подтвердилось всякое слово;

17 Mutta jos hän ei kuule heitä, niin ilmoita seurakunnalle. Mutta jos hän ei seurakuntaakaan kuule, niin olkoon hän sinulle, niinkuin olisi pakana ja publikaani.

17 Mutta ellei hän heitä kuule, ilmoita seurakunnalle. Ellei hän seurakuntaakaan kuule, olkoon hän sinulle niin kuin pakana ja veronkantaja.

17. Mutta ellei hän niitä tahdo kuulla, niin sano seurakunnalle; ellei hän seurakuntaa tottele, niin pidä häntä pakanana ja Publikanina.

17. Ellei hän nijtä cuule nijn sano seuracunnalle ellei hän seuracunda cuule nijn pidä händä pacanana ja Publicanina.

17. Ellei hen nijte cwle/ nin sano Seurakunnalle. Ellei hen Seurakunda cwle/ Nin pidhe hende ninquin Pacana ia Publicani. (Ellei hän niitä kuule/ niin sano seurakunnalle. Ellei hän seurakuntaa kuule/ Niin pidä häntä niinkuin pakana ja publikaani.)

17. ἐὰν δὲ παρακούσῃ αὐτῶν, εἰπὲ τῇ ἐκκλησίᾳ· ἐὰν δὲ καὶ τῆς ἐκκλησίας παρακούσῃ, ἔστω σοι ὥσπερ ὁ ἐθνικὸς καὶ ὁ τελώνης.

17. εαν δε παρακουση αυτων ειπε τη εκκλησια εαν δε και της εκκλησιας παρακουση εστω σοι ωσπερ ο εθνικος και ο τελωνης 17. ean de parakoυse aυton eipe te ekklesia ean de kai tes ekklesias parakoυse esto soi osper o ethnikos kai o telones

17 But if he refuses to hear them, tell it to the congregation*, and if he also refuses to hear the congregation*, let him be just-like the Gentile and the tax collector to you.

17. And if he shall neglect to hear them, tell it unto the church: but if he neglect to hear the church, let him be unto thee as an heathen man and a publican.

17. Hört er die nicht, so sage es der Gemeinde. Hört er die Gemeinde nicht, so halt ihn als einen Zöllner oder Heiden.

17. Y si no oyere a ellos, dílo a la iglesia; y si no oyere a la iglesia ténle por un gentil, y un publicano.

17 если же не послушает их, скажи церкви; а если и церкви не послушает, то да будет он тебе, как язычник и мытарь.

18 Totisesti minä sanon teille: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on oleva sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te päästätte maan päällä, on oleva päästetty taivaassa.

18 Totisesti sanon teille: kaikki minkä te sidotte maan päällä, on oleva sidottu taivaassa, ja kaikki minkä te päästätte maan päällä, on oleva päästetty taivaassa.

18. Totisesti sanon minä teille: kaikki, mitä te maan päällä sidotte, pitää myös oleman sidotut taivaissa: ja kaikki, mitä te päästätte maan päällä, pitää myös oleman päästetyt taivaassa.

18. Totisest sanon minä teille: Caicki mitä te maan päällä sidotta pitä myös oleman sidotut Taiwais: Ja caicki mitä te päästättä maan päällä pitä myös oleman päästetyt Taiwais.

18. Totisesta mine sanon teille/ Caiki mite te maan päle sidhotta/ pite mös Taiuas oleman sidhottudh. Ja caicki mite te pästet maan päle/ pite mös Taiuas oleman pästetydh. (Totisesti minä sanon teille/ Kaikki mitä te maan päällä sidottu/ pitää myös taiwaassa oleman sidottuna. Ja kaikki mitä te päästät maan päällä/ pitää myös taiwaassa oleman päästetyt.)

18. Ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ὅσα ἐὰν δήσητε ἐπὶ τῆς γῆς, ἔσται δεδεμένα ἐν τῷ οὐρανῷ, καὶ ὅσα ἐὰν λύσητε ἐπὶ τῆς γῆς, ἔσται λελυμένα ἐν τῷ οὐρανῷ.

18. αμην λεγω υμιν οσα εαν δησητε επι της γης εσται δεδεμενα εν τω ουρανω και οσα εαν λυσητε επι της γης εσται λελυμενα εν τω ουρανω 18. amen lego υmin osa ean desete epi tes ges estai dedemena en to oυrano kai osa ean lυsete epi tes ges estai lelυmena en to oυrano

18 Assuredly, I am saying to you° again, As many things as you° may bind upon the earth will have (already) been bound in heaven, and as many things as you° may loose upon earth will have (already) been loosed in heaven.

18. Verily I say unto you, Whatsoever ye shall bind on earth shall be bound in heaven: and whatsoever ye shall loose on earth shall be loosed in heaven.

18. Wahrlich ich sage euch: Was ihr auf Erden binden werdet, soll auch im Himmel gebunden sein, und was ihr auf Erden lösen werdet, soll auch im Himmel los sein.

18. De cierto os digo, que todo lo que ligareis en la tierra, será ligado en el cielo; y todo lo que desatareis en la tierra, será desatado en el cielo.

18 Истинно говорю вам: что вы свяжете на земле, то будет связано на небе; и что разрешите на земле, то будет разрешено на небе.

19 Vielä minä sanon teille: jos kaksi teistä maan päällä keskenään sopii mistä asiasta tahansa, että he sitä anovat, niin he saavat sen minun Isältäni, joka on taivaissa.

19 Vielä sanon teille: jos kaksi teistä maan päällä sopii mistä asiasta tahansa mitä he anovat, he saavat sen Isältäni joka on taivaissa."

19. Taas sanon minä teille: missä ikänä asiassa kaksi teistä sopivat maan päällä; jota he rukoilevat, sen heidän pitää saaman minun Isältäni, joka on taivaissa.

19. Taas sanon minä teille: misä ikänäns asias caxi teistä sopiwat maan päällä jota he rucoilewat sen heidän pitä saaman minun Isäldäni joca on Taiwais.

19. Taas sano' mine teille/ Että misse ikenens cappalesa caxi teiste sopiuat maan päle/ iota he rucoleuat/ sen heiden pite saaman minun Iseldeni/ ioca on Taiuaisa. (Taas sanon minä teille/ Että missä ikänänsä kappaleessa kaksi teistä sopiwat maan päällä/ jota he rukoilewat/ sen heidän pitää saaman minun Isältäni/ joka on taiwaissa.)

19. Πάλιν ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι ἐὰν δύο ὑμῶν συμφωνήσωσιν ἐπὶ τῆς γῆς περὶ παντὸς πράγματος οὗ ἐὰν αἰτήσωνται, γενήσεται αὐτοῖς παρὰ τοῦ πατρός μου τοῦ ἐν οὐρανοῖς.

19. παλιν λεγω υμιν οτι εαν δυο υμων συμφωνησωσιν επι της γης περι παντος πραγματος ου εαν αιτησωνται γενησεται αυτοις παρα του πατρος μου του εν ουρανοις 19. palin lego υmin oti ean dυo υmon sυmfonesosin epi tes ges peri pantos pragmatos oυ ean aitesontai genesetai aυtois para toυ patros moυ toυ en oυranois

19 Assuredly I say to you° again, that assuredly if two of you° agree together upon the earth concerning any matter, whatever they ask, it will happen for them from my Father (who is) in the heavens.

19. Again I say unto you, That if two of you shall agree on earth as touching any thing that they shall ask, it shall be done for them of my Father which is in heaven.

19. Weiter sage ich euch: wo zwei unter euch eins werden, warum es ist, daß sie bitten wollen, das soll ihnen widerfahren von meinem Vater im Himmel.

19. Dígoos además, que si dos de vosotros convinieren sobre la tierra, tocante a cualquiera cosa que pidieren, les será hecho por mi Padre, que está en los cielos.

19 Истинно также говорю вам, что если двое из вас согласятся на земле просить о всяком деле, то, чего бы ни попросили, будет им от Отца Моего Небесного,

20 Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä."

20 Sillä missä kaksi tai kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä."

20. Sillä kussa kaksi taikka kolme tulevat kokoon minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä.

20. Sillä cusa caxi taicka colme tulewat cocon minun nimeeni sijnä minä olen heidän keskelläns.

20. Sille että cusa caxi taicka colme coco'tuleuat * minun nimeeni/ sijne mine olen heiden keskellens. (Sillä että kussa kaksi taikka kolme kokoon tulewat minun nimeeni/ siinä minä olen heidän keskellänsä.)

20. οὗ γάρ εἰσι δύο ἢ τρεῖς συνηγμένοι εἰς τὸ ἐμὸν ὄνομα, ἐκεῖ εἰμι ἐν μέσῳ αὐτῶν.

20. ου γαρ εισιν δυο η τρεις συνηγμενοι εις το εμον ονομα εκει ειμι εν μεσω αυτων 20. oυ gar eisin dυo e treis sυnegmenoi eis to emon onoma ekei eimi en meso aυton

20 For* where two or three have been gathered together in my name, I am there in the midst of them.

20. For where two or three are gathered together in my name, there am I in the midst of them.

20. Denn wo zwei oder drei versammelt sind in meinem Namen, da bin ich mitten unter ihnen.

20. Porque donde están dos o tres congregados en mi nombre, allí estoy yo en medio de ellos.

20 ибо, где двое или трое собраны во имя Мое, там Я посреди них.

21 Silloin Pietari meni hänen tykönsä ja sanoi hänelle: "Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan? Ihanko seitsemän kertaa?"

21 Silloin Pietari meni Hänen luokseen ja sanoi Hänelle: "Herra, kuinka monta kertaa minun tulee antaa anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan, ihanko seitsemän kertaa?"

21. Silloin Pietari tuli hänen tykönsä, ja sanoi: Herra, kuinka usein minun pitää veljelleni, joka rikkoo minua vastaan, antaman anteeksi? onko seitsemässä kerrassa kyllä?

21. Silloin Petari tuli hänen tygöns ja sanoi: Herra cuinga usein minun pitä weljelleni joca ricko minua wastan andaman andexi? Ongo seidzemes kerras kyllä?

21. Silloin Petari edheskeui henen tygens ia sanoi/ Herra/ Quinga wsein minun welie' ricko minua wasta'/ ia mine henelle antexianna'? Ongo seitzemen kerda kylle? (Silloin Petari edeskäwi hänen tykönsä ja sanoi/ Herra/ Kuinka usein minun weljeni rikkoo minua wastaan/ ja minä hänelle anteeksi annan? Onko seitsemän kertaa kyllä?)

21. Τότε προσελθὼν αὐτῷ ὁ Πέτρος εἶπε· Κύριε, ποσάκις ἁμαρτήσει εἰς ἐμὲ ὁ ἀδελφός μου καὶ ἀφήσω αὐτῷ; ἕως ἑπτάκις;

21. τοτε προσελθων αυτω ο πετρος ειπεν κυριε ποσακις αμαρτησει εις εμε ο αδελφος μου και αφησω αυτω εως επτακις 21. tote proselthon aυto o petros eipen kυrie posakis amartesei eis eme o adelfos moυ kai afeso aυto eos eptakis

21 Then Peter came near to him and said, Lord, how-often will my brother sin against {Greek: at or toward} me and I forgive him? Until seven-times?

21. Then came Peter to him, and said, Lord, how oft shall my brother sin against me, and I forgive him? till seven times?

21. Da trat Petrus zu ihm und sprach: HERR, wie oft muß ich denn meinem Bruder, der an mir sündigt, vergeben? Ist's genug siebenmal?

21. Entónces Pedro llegandose a él, dijo: Señor, ¿cuántas veces perdonaré a mi hermano que pecare contra mí? ¿hasta siete?

21 Тогда Петр приступил к Нему и сказал: Господи! сколько раз прощать брату моему, согрешающему против меня? до семи ли раз?

22 Jeesus vastasi hänelle: "Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.

22 Jeesus vastasi hänelle: "Sanon sinulle: ei seitsemän kertaa vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.

22. Sanoi Jesus hänelle: en minä sano sinulle ainoastaan seitsemän kertaa, mutta seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.

22. Sanoi Jesus hänelle: en minä sano sinulle ainoastans seidzemen kerta mutta seidzemenkymmendä kerta seidzemen.

22. Sanoi Iesus henelle/ En sano mine sinulle waiuoin seitzemen kerta/ mutta seitzemenkymende kerta seitzemen. (Sanoi Jesus hänelle/ En sano minä sinulle waiwoin seitsemän kertaa/ mutta seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.)

22. λέγει αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς· Οὐ λέγω σοι ἕως ἑπτάκις ἀλλ’ ἕως ἑβδομηκοντάκις ἑπτά.

22. λεγει αυτω ο ιησους ου λεγω σοι εως επτακις αλλ εως εβδομηκοντακις επτα 22. legei aυto o iesoυs oυ lego soi eos eptakis all eos eβdomekontakis epta

22 Jesus says to him, I do not say to you, Until seven times, but, until seventy-times seven-times.

22. Jesus saith unto him, I say not unto thee, Until seven times: but, Until seventy times seven.

22. Jesus sprach zu ihm: Ich sage dir: Nicht siebenmal, sondern siebzigmal siebenmal.

22. Jesús le dice: No te digo hasta siete, mas aun hasta setenta veces siete.

22 Иисус говорит ему: не говорю тебе: до семи раз, но до седмижды семидесяти раз.

23 Sentähden taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka vaati palvelijoiltansa tiliä.

23 Sen vuoksi taivasten valtakunta on kuninkaan kaltainen, joka tahtoi selvittää tilit palvelijainsa kanssa.

23. Sentähden on taivaan valtakunta kuninkaaseen verrattu, joka tahtoi lukua laskea palveliainsa kanssa.

23. Sentähden on Taiwan waldacunda Cuningahan werrattu joca tahdoi lucua laske palweliains cansa.

23. Sentäden ombi Taiuaan waldakunda yhten Kuningan werdattu/ ioca tachtoi lucua laske palueliains cansa. (Sentähden ompi taiwaan waltakunta yhteen kuninkaan werrattu/ joka tahtoi lukua laskea palwelijainsa kanssa.)

23. Διὰ τοῦτο ὡμοιώθη ἡ βασιλεία τῶν οὐρανῶν ἀνθρώπῳ βασιλεῖ ὃς ἠθέλησεν συνᾶραι λόγον μετὰ τῶν δούλων αὐτοῦ.

23. δια τουτο ωμοιωθη η βασιλεια των ουρανων ανθρωπω βασιλει ος ηθελησεν συναραι λογον μετα των δουλων αυτου 23. dia toυto omoiothe e βasileia ton oυranon anthropo βasilei os ethelesen sυnarai logon meta ton doυlon aυtoυ

23 Because of this, the kingdom of the heavens has been similar to a man: a king who wished to settle (the) account with his bondservants.

23. Therefore is the kingdom of heaven likened unto a certain king, which would take account of his servants.

23. Darum ist das Himmelreich gleich einem König, der mit seinen Knechten rechnen wollte.

23. Por lo cual el reino de los cielos es semejante a un hombre rey, que quiso hacer cuentas con sus siervos.

23 Посему Царство Небесное подобно царю, который захотел сосчитаться с рабами своими;

24 Ja kun hän rupesi tilintekoon, tuotiin hänen eteensä eräs, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta leiviskää.

24 Kun hän alkoi selvityksen, tuotiin esiin eräs, joka oli hänelle velkaa kymmenen tuhatta leiviskää*.

24. Ja kuin hän rupesi laskemaan, tuli yksi hänen eteensä, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta leiviskää.

24. Ja cuin hän rupeis laskeman tuli yxi hänen eteens joca oli hänelle welca kymmenen tuhatta leiwiskätä.

24. Ja quin hen rupeis laskeman/ tuli yxi henen eteens/ ioca oli henen welca kymenen tuhatta leiuisket. (Ja kuin hän rupesi laskeman/ tuli yksi hänen eteensä/ joka oli hänen welkaa kymmenen tuhatta leiwiskät.)

24. ἀρξαμένου δὲ αὐτοῦ συναίρειν προσηνέχθη αὐτῷ εἷς ὀφειλέτης μυρίων ταλάντων.

24. αρξαμενου δε αυτου συναιρειν προσηνεχθη αυτω εις οφειλετης μυριων ταλαντων 24. arksamenoυ de aυtoυ sυnairein prosenechthe aυto eis ofeiletes mυrion talanton

24 Now having begun to settle (the account), one (man) was brought to him, a debtor of ten-thousand (silver) talants {170 million dollars US} .

24. And when he had begun to reckon, one was brought unto him, which owed him ten thousand talents.

24. Und als er anfing zu rechnen, kam ihm einer vor, der war ihm zehntausend Pfund schuldig.

24. Y comenzando a hacer cuentas, le fué presentado uno que le debía diez mil talentos.

24 когда начал он считаться, приведен был к нему некто, который должен был ему десять тысяч талантов;

25 Mutta kun tällä ei ollut, millä maksaa, niin hänen herransa määräsi myytäväksi hänet ja hänen vaimonsa ja lapsensa ja kaikki, mitä hänellä oli, ja velan maksettavaksi.

25 Mutta kun tällä ei ollut millä maksaa, määräsi hänen herransa hänet myytäväksi, samoin hänen vaimonsa ja lapsensa ja kaiken mitä hänellä oli, ja velan maksettavaksi.

25. Mutta ettei hänellä ollut varaa maksaa, käski hänen herransa hänen myytää, ja hänen emäntänsä ja lapsensa, ja kaikki mitä hänellä oli, ja maksettaa.

25. Ja ettei hänellä ollut wara maxa käski Herra hänen myytä ja hänen emändäns ja lapsens ja caicki mitä hänellä oli ja maxetta.

25. Ja ettei henelle ollut wara maxa/ käski Herra henen myytä/ ia henen emendens/ ia lapsens/ ia caiki mite henelle oli/ ia maxetta. (Ja ettei hänelle ollut waraa maksaa/ käski Herra hänen myydä/ ja hänen emäntänsä/ ja lapsensa/ ja kaikki mitä hänellä oli/ ja maksettaa.)

25. μὴ ἔχοντος δὲ αὐτοῦ ἀποδοῦναι ἐκέλευσεν αὐτὸν ὁ κύριος αὐτοῦ πραθῆναι καὶ τὴν γυναῖκα αὐτοῦ καὶ τὰ τέκνα καὶ πάντα ὅσα εἶχε, καὶ ἀποδοθῆναι.

25. μη εχοντος δε αυτου αποδουναι εκελευσεν αυτον ο κυριος αυτου πραθηναι και την γυναικα αυτου και τα τεκνα και παντα οσα ειχεν και αποδοθηναι 25. me echontos de aυtoυ apodoυnai ekeleυsen aυton o kυrios aυtoυ prathenai kai ten gυnaika aυtoυ kai ta tekna kai panta osa eichen kai apodothenai

25 But he did not have (anything) to repay (him with), (so) his lord commanded him and his wife and children and all things, as many things as he was holding, to be sold* and (the money) to be repaid (to him).

25. But forasmuch as he had not to pay, his lord commanded him to be sold, and his wife, and children, and all that he had, and payment to be made.

25. Da er's nun nicht hatte, zu bezahlen, hieß der Herr verkaufen ihn und sein Weib und seine Kinder und alles, was er hatte, und bezahlen.

25. Mas a éste, no pudiendo pagar, mandó su señor vender a él, y a su mujer, e hijos, con todo lo que tenía, y pagar.

25 а как он не имел, чем заплатить, то государь его приказал продать его, и жену его, и детей, и все, что он имел, и заплатить;

26 Silloin palvelija lankesi maahan ja rukoili häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle kaikki'.

26 Silloin palvelija maahan heittäytyen osoitti hänelle kunnioitusta ja sanoi: (Herra,) ole pitkämielinen minua kohtaan, niin maksan sinulle kaiken.

26. Niin palvelia lankesi maahan ja rukoili häntä, sanoen: herra, ole kärsivällinen minun kanssani, ja minä maksan kaikki sinulle.

26. Nijn se palwelia langeis maahan ja rucoili händä sanoden: Herra ole kärsiwäinen minun cansani ja minä maxan caicki sinulle.

26. Nin se paluelia mahanlangesi/ ia rucoli hende sanoden/ Herra/ Ole kersiueinen minun cansani/ ia caiki mine maxan sinulle. (Niin se palwelija maahan lankesi/ rukoili häntä sanoen/ Herra/ Ole kärsiwällinen minun kanssani/ ja kaikki minä maksan sinulle.)

26. πεσὼν οὖν ὁ δοῦλος προσεκύνει αὐτῷ λέγων· κύριε μακροθύμησον ἐπ’ ἐμοί, καὶ πάντα σοι ἀποδώσω.

26. πεσων ουν ο δουλος προσεκυνει αυτω λεγων κυριε μακροθυμησον επ εμοι και παντα σοι αποδωσω 26. peson oυn o doυlos prosekυnei aυto legon kυrie makrothυmeson ep emoi kai panta soi apodoso

26 Therefore the bondservant having fallen (down), was worshiping him, saying, Lord, have patience upon me, and I will be repaying all (of it) to you.

26. The servant therefore fell down, and worshipped him, saying, Lord, have patience with me, and I will pay thee all.

26. Da fiel der Knecht nieder und betete ihn an und sprach: Herr, habe Geduld mit mir, ich will dir's alles bezahlen.

26. Entónces aquel siervo postrado le rogaba, diciendo: Señor, deten la ira para conmigo, y todo te lo pagaré.

26 тогда раб тот пал, и, кланяясь ему, говорил: государь! потерпи на мне, и все тебе заплачу.

27 Niin herran kävi sääliksi sitä palvelijaa, ja hän päästi hänet ja antoi hänelle velan anteeksi.

27 Niin herran kävi sääli sitä palvelijaa, ja hän päästi hänet ja antoi hänelle velan anteeksi.

27. Niin armahti herra palveliaa, päästi hänen, ja antoi hänelle velan anteeksi.

27. Nijn armahti Herra sitä palweliata ja päästi hänen andoi hänelle welan andexi.

27. Nin armachti Herra sen paluelian päle/ ia pästi henen/ ia welghan andexiannoi henelle. (Niin armahti Herra sen palwelijan päälle/ ja päästi hänen/ ja welan anteeksi antoi hänelle.)

27. σπλαγχνισθεὶς δὲ ὁ κύριος τοῦ δούλου ἐκείνου ἀπέλυσεν αὐτόν, καὶ τὸ δάνειον ἀφῆκεν αὐτῷ.

27. σπλαγχνισθεις δε ο κυριος του δουλου εκεινου απελυσεν αυτον και το δανειον αφηκεν αυτω 27. splagchnistheis de o kυrios toυ doυloυ ekeinoυ apelυsen aυton kai to daneion afeken aυto

27 But the lord of that bondservant, having compassion on (him), released him and forgave him the loan.

27. Then the lord of that servant was moved with compassion, and loosed him, and forgave him the debt.

27. Da jammerte den Herrn des Knechtes, und er ließ ihn los, und die Schuld erließ er ihm auch.

27. El señor de aquel siervo movido a misericordia, le soltó, y le perdonó la deuda.

27 Государь, умилосердившись над рабом тем, отпустил его и долг простил ему.

28 Mutta mentyään ulos se palvelija tapasi erään kanssapalvelijoistaan, joka oli hänelle velkaa sata denaria; ja hän tarttui häneen, kuristi häntä kurkusta ja sanoi: 'Maksa, minkä olet velkaa'.

28 Mutta mentyään ulos se palvelija tapasi erään palvelutovereistaan joka oli hänelle velkaa sata denaria*. Hän tarttui tähän, kuristi kurkusta ja sanoi: Maksa mitä olet (minulle) velkaa.

28. Niin palvelia meni ulos, ja löysi yhden kanssapalvelioistansa, joka hänelle oli velkaa sata penninkiä; ja hän tarttui häneen, ja kiristi häntä kurkusta, sanoen: maksa minulle velkas.

28. Nijn se palwelia meni ulos ja löysi yhden cansapalwelioistans joca hänelle oli welca sata penningitä. Ja hän tartui häneen ja otti hänen caulasta sanoden: maxa welcas.

28. Nin se paluelia wlgosmeni/ ia leysi yhden henen cansapaluelioistans/ ioca oli henen welca sata penningit. Ja hen rupeis henen kijni/ ia saij henen caulasta/ ia weti/ sanoden/ Maxa welcas. (Niin se palwelija ulos meni/ ja löysi yhden hänen kanssapalwelijoistansa/ joka oli hänen welkaa sata penninkiä. Ja hän rupesi häneen kiinni/ ja sai hänen kaulasta/ ja weti/ sanoen/ Maksa welkasi.)

28. ἐξελθὼν δὲ ὁ δοῦλος ἐκεῖνος εὗρεν ἕνα τῶν συνδούλων αὐτοῦ, ὃς ὤφειλεν αὐτῷ ἑκατὸν δηνάρια, καὶ κρατήσας αὐτὸν ἔπνιγεν λέγων· ἀπόδος μοι εἴ τι ὀφείλεις.

28. εξελθων δε ο δουλος εκεινος ευρεν ενα των συνδουλων αυτου ος ωφειλεν αυτω εκατον δηναρια και κρατησας αυτον επνιγεν λεγων αποδος μοι ο τι οφειλεις 28. ekselthon de o doυlos ekeinos eυren ena ton sυndoυlon aυtoυ os ofeilen aυto ekaton denaria kai kratesas aυton epnigen legon apodos moi o ti ofeileis

28 But that bondservant went out and found one of his fellow bondservants who owed him a hundred denarii, and he took-hold of him, and was choking (him), saying, Repay if you are owing me anything.

28. But the same servant went out, and found one of his fellowservants, which owed him an hundred pence: and he laid hands on him, and took him by the throat, saying, Pay me that thou owest.

28. Da ging derselbe Knecht hinaus und fand einen seiner Mitknechte, der war ihm hundert Groschen schuldig; und er griff ihn an und würgte ihn und sprach: Bezahle mir, was du mir schuldig bist!

28. Y saliendo aquel siervo, halló a uno de sus compañeros, que le debía cien denarios; y trabándo de él, le ahogaba, diciendo: Págame lo que debes.

28 Раб же тот, выйдя, нашел одного из товарищей своих, который должен был ему сто динариев, и, схватив его, душил, говоря: отдай мне, что должен.

29 Niin hänen kanssapalvelijansa lankesi maahan ja pyysi häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle'.

29 Silloin hänen palvelutoverinsa heittäytyi maahan (hänen jalkainsa juureen) ja pyysi häntä sanoen: Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin maksan sinulle (kaiken).

29. Niin hänen kanssapalveliansa lankesi maahan hänen jalkainsa juureen, ja rukoili häntä, sanoen: ole kärsivällinen minun kanssani, ja minä maksan kaikki sinulle.

29. Nijn hänen cansapalwelians langeis maahan ja rucoili händä sanoden: ole kärsiwäinen minun cansani ja minä maxan caicki sinulle.

29. Nin henen cansapaluelians mahanlanges/ ia rucoli he'de sanode'/ Ole kersiueinen minun ca'san/ ia caiki mine maxan sinulle. (Niin hänen kanssapalwelijansa maahan lankesi/ ja rukoili häntä sanoen/ Ole kärsiwäinen minun kanssani/ ja kaikki minä maksan sinulle.)

29. πεσὼν οὖν ὁ σύνδουλος αὐτοῦ εἰς τοὺς πόδας αὐτοῦ παρεκάλει αὐτὸν λέγων· μακροθύμησον ἐπ’ ἐμοί, καὶ ἀποδώσω σοι·

29. πεσων ουν ο συνδουλος αυτου εις τους ποδας αυτου παρεκαλει αυτον λεγων μακροθυμησον επ εμοι και παντα αποδωσω σοι 29. peson oυn o sυndoυlos aυtoυ eis toυs podas aυtoυ parekalei aυton legon makrothυmeson ep emoi kai panta apodoso soi

29 Therefore his fellow bondservant, having fallen at his feet, was pleading with him, saying, Have patience upon me and I will be repaying you.

29. And his fellowservant fell down at his feet, and besought him, saying, Have patience with me, and I will pay thee all.

29. Da fiel sein Mitknecht nieder und bat ihn und sprach: Habe Geduld mit mir; ich will dir's alles bezahlen.

29. Entónces su compañero, postrándose a sus piés, le rogaba, diciendo: Deten la ira para conmigo, y todo te lo pagaré.

29 Тогда товарищ его пал к ногам его, умолял его и говорил: потерпи на мне, и все отдам тебе.

30 Mutta hän ei tahtonut, vaan meni ja heitti hänet vankeuteen, kunnes hän maksaisi velkansa.

30 Mutta hän ei tahtonut, vaan meni ja heitti hänet vankilaan, kunnes hän maksaisi mitä oli velkaa.

30. Mutta ei hän tahtonut, vaan meni ja heitti hänen torniin, siihenasti kuin hän velan maksais.

30. Mutta ei hän tahtonut waan meni ja heitti hänen tornijn sijhenasti cuin hän welan maxais.

30. Mutta ei hen tactonut/ waan meni ia heitti henen tornin/ sihenasti että hen welghan maxais. (Mutta ei hän tahtonut/ waan meni ja heitti hänen torniin/ siihenasti että hän welan maksaisi.)

30. ὁ δὲ οὐκ ἤθελεν, ἀλλὰ ἀπελθὼν ἔβαλεν αὐτὸν εἰς φυλακὴν ἕως οὗ ἀποδῷ τὸ ὀφειλόμενον.

30. ο δε ουκ ηθελεν {VAR1: αλλα } {VAR2: αλλ } απελθων εβαλεν αυτον εις φυλακην εως ου αποδω το οφειλομενον 30. o de oυk ethelen {VAR1: alla } {VAR2: all } apelthon eβalen aυton eis fυlaken eos oυ apodo to ofeilomenon

30 But he did not wish to, but having gone away he cast him into prison, until he should repay what is owed.

30. And he would not: but went and cast him into prison, till he should pay the debt.

30. Er wollte aber nicht, sondern ging hin und warf ihn ins Gefängnis, bis daß er bezahlte, was er schuldig war.

30. Mas él no quiso, sino fué, y le echó en la cárcel hasta que pagase la deuda.

30 Но тот не захотел, а пошел и посадил его в темницу, пока не отдаст долга.

31 Kun nyt hänen kanssapalvelijansa näkivät, mitä tapahtui, tulivat he kovin murheellisiksi ja menivät ja ilmoittivat herrallensa kaiken, mitä oli tapahtunut.

31 Nähdessään, mitä oli tapahtunut hänen palvelutoverinsa tulivat kovin murheellisiksi ja menivät ja kertoivat herrallensa kaiken, mitä oli tapahtunut.

31. Mutta kuin muut hänen kanssapalveliainsa näkivät mitä tehtiin, murehtivat he sangen kovin, tulivat ja ilmoittivat herrallensa kaiken, mitä tehty oli.

31. Cosca muut hänen cansapalwelians sen näit mitä tehtin murehdit he sangen cowin tulit ja ilmoitit Herrallens caiken mitä tehty oli.

31. Coska nyt mwdh henen cansapaluelians sen neghit/ mite techtin/ murehdit he sangen ia tulit/ ia ilmotit heiden Herralle's caike' mite oli techty. (Koska nyt muut hänen kanssapalwelijansa sen näit/ mitä tehtiin/ murehdit he sangen ja tulit/ ja ilmoitit heidän Herrallensa kaiken mitä oli tehty.)

31. ἰδόντες δὲ οἱ σύνδουλοι αὐτοῦ τὰ γενόμενα ἐλυπήθησαν σφόδρα, καὶ ἐλθόντες διεσάφησαν τῷ κυρίῳ ἑαυτῶν πάντα τὰ γενόμενα.

31. ιδοντες δε οι συνδουλοι αυτου τα γενομενα ελυπηθησαν σφοδρα και ελθοντες διεσαφησαν τω κυριω αυτων παντα τα γενομενα 31. idontes de oi sυndoυloi aυtoυ ta genomena elυpethesan sfodra kai elthontes diesafesan to kυrio aυton panta ta genomena

31 But his fellow bondservants, having seen the things which had happened, were extremely sorrowful. And they came to their own lord, and they told all the things which (had) happened.

31. So when his fellowservants saw what was done, they were very sorry, and came and told unto their lord all that was done.

31. Da aber seine Mitknechte solches sahen, wurden sie sehr betrübt und kamen und brachten vor ihren Herrn alles, was sich begeben hatte.

31. Y viendo sus compañeros lo que pasaba, se entristecieron mucho, y viniendo declararon a su señor todo lo que había pasado.

31 Товарищи его, видев происшедшее, очень огорчились и, придя, рассказали государю своему все бывшее.

32 Silloin hänen herransa kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: 'Sinä paha palvelija! Minä annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, koska sitä minulta pyysit;

32 Kutsuttuaan sitten hänet luokseen, hänen herransa sanoi hänelle: Paha palvelija! Annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, koska pyysit minulta.

32. Silloin kutsui herra hänen eteensä, ja sanoi hänelle: sinä paha palvelia, minä annoin sinulle anteeksi kaiken velan, ettäs minua rukoilit:

32. Silloin cudzui Herra hänen eteens ja sanoi hänelle: sinä paha palwelia minä annoin sinulle andexi caiken welan ettäs minua rucoilit.

32. Silloin cutzui hene' Herra's sen etee's ia sanoi henelle/ Sine paha paluelia/ caiken sen welgan mine sinun andexiannoin ettes minua rucoilit. (Silloin kutsui hänen Herransa sen eteensä ja sanoi hänelle/ Sinä paha palwelija/ kaiken sen welan minä sinun anteeksi annoit ettäs minua rukoilit.)

32. τότε προσκαλεσάμενος αὐτὸν ὁ κύριος αὐτοῦ λέγει αὐτῷ· δοῦλε πονηρέ, πᾶσαν τὴν ὀφειλὴν ἐκείνην ἀφῆκά σοι, ἐπεὶ παρεκάλεσάς με·

32. τοτε προσκαλεσαμενος αυτον ο κυριος αυτου λεγει αυτω δουλε πονηρε πασαν την οφειλην εκεινην αφηκα σοι επει παρεκαλεσας με 32. tote proskalesamenos aυton o kυrios aυtoυ legei aυto doυle ponere pasan ten ofeilen ekeinen afeka soi epei parekalesas me

32 Then his lord called him, and says to him, You evil bondservant, I forgave you all that debt, since you pleaded with me.

32. Then his lord, after that he had called him, said unto him, O thou wicked servant, I forgave thee all that debt, because thou desiredst me:

32. Da forderte ihn sein Herr vor sich und sprach zu ihm: Du Schalksknecht, alle diese Schuld habe ich dir erlassen, dieweil du mich batest;

32. Entónces llamándole su señor, le dice: Mal siervo, toda aquella deuda te perdoné, porque me rogaste:

32 Тогда государь его призывает его и говорит: злой раб! весь долг тот я простил тебе, потому что ты упросил меня;

33 eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa kanssapalvelijaasi, niinkuin minäkin sinua armahdin?'

33 Eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa palvelutoveriasi niin kuin minäkin armahdin sinua?

33. Eikö myös sinun pitänyt armahtaman kanssapalveliaas, niinkuin minäkin armahdin sinua?

33. Eikö myös sinun pitänyt armahtaman sinun cansapalweliatas nijncuin minäkin armahdin sinua?

33. Eikö mös sinun pitenyt armachtaman sinun cansa paluelias päle/ ninquin minekin armadhin sinua? (Eikö myös sinun pitänyt armahtaman sinun kanssapalwelijasi päälle/ niinkuin minäkin armahdin sinua?)

33. οὐκ ἔδει καὶ σὲ ἐλεῆσαι τὸν σύνδουλόν σου, ὡς καὶ ἐγὼ σὲ ἠλέησα;

33. ουκ εδει και σε ελεησαι τον συνδουλον σου ως και εγω σε ηλεησα 33. oυk edei kai se eleesai ton sυndoυlon soυ os kai ego se eleesa

33 It was essential (for) you to show-mercy also on your fellow bondservant, like I also showed-mercy to you.

33. Shouldest not thou also have had compassion on thy fellowservant, even as I had pity on thee?

33. solltest du denn dich nicht auch erbarmen über deinen Mitknecht, wie ich mich über dich erbarmt habe?

33. ¿No te convenía también a tí tener misericordia de tu compañero, como también yo tuve misericordia de tí?

33 не надлежало ли и тебе помиловать товарища твоего,как и я помиловал тебя?

34 Ja hänen herransa vihastui ja antoi hänet vanginvartijan käsiin, kunnes hän maksaisi kaiken, minkä oli hänelle velkaa.

34 Niin hänen herransa vihastuneena antoi hänet pyövelinrenkien* käsiin, kunnes hän maksaisi kaiken minkä oli hänelle velkaa.

34. Ja hänen herransa vihastui, ja antoi hänen pyöveleille, siihenasti kuin hän maksais kaikki, mitä hän oli hänelle velkaa.

34. Ja hänen Herrans wihastui ja annoi hänen böweleille sijhenasti cuin hän maxais caicki mitä hän oli hänelle welca.

34. Ja henen Herrans wihastui/ ia ylenannoi henen böueleille/ sihenasti että hen maxais caiki mite hen oli henelle welca. (Ja hänen Herransa wihastui/ ja ylenannoi hänen pyöweleille/ siihenasti että hän maksaisi kaikki mitä hän oli hänelle welkaa.)

34. καὶ ὀργισθεὶς ὁ κύριος αὐτοῦ παρέδωκεν αὐτὸν τοῖς βασανισταῖς ἕως οὗ ἀποδῷ πᾶν τὸ ὀφειλόμενον αὐτῷ.

34. και οργισθεις ο κυριος αυτου παρεδωκεν αυτον τοις βασανισταις εως ου αποδω παν το οφειλομενον αυτω 34. kai orgistheis o kυrios aυtoυ paredoken aυton tois βasanistais eos oυ apodo pan to ofeilomenon aυto

34 And his lord was angry, and gave him to the torturers until he should repay everything which is owed (to) him.

34. And his lord was wroth, and delivered him to the tormentors, till he should pay all that was due unto him.

34. Und sein Herr ward sehr zornig und überantwortete ihn den Peinigern, bis daß er bezahlte alles, was er ihm schuldig war.

34. Entónces su señor enojado le entregó a los verdugos, hasta que pagase todo lo que le debía.

34 И, разгневавшись, государь его отдал его истязателям,пока не отдаст ему всего долга.

35 Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi."

35 Näin myös taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna veljellenne kukin sydämestänne anteeksi (heidän rikkomuksiaan)."

35. Niin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, jollette kukin veljellensä teidän sydämistänne anna anteeksi heidän rikoksiansa.

35. Nijn myös minun taiwallinen Isän teke teille jollet te cukin anna sydämestäns andexi weljens ricoxita.

35. Nin mös minun Taiualinen Isen teiden tekepi/ iollei itzecukin andexianna henen weliens teiden sydhemisten heiden ricoxitans. (Niin myös minun Taiwaallinen Isän teidän tekeepi/ jollei itsekukin anteeksi anna hänen weljensä teidän sydämistän heidän rikoksiansa.)

35. Οὕτω καὶ ὁ πατήρ μου ὁ ἐπουράνιος ποιήσει ὑμῖν ἐὰν μὴ ἀφῆτε ἕκαστος τῷ ἀδελφῷ αὐτοῦ ἀπὸ τῶν καρδιῶν ὑμῶν τὰ παραπτώματα αὐτῶν.

35. ουτως και ο πατηρ μου ο επουρανιος ποιησει υμιν εαν μη αφητε εκαστος τω αδελφω αυτου απο των καρδιων υμων τα παραπτωματα αυτων 35. oυtos kai o pater moυ o epoυranios poiesei υmin ean me afete ekastos to adelfo aυtoυ apo ton kardion υmon ta paraptomata aυton

35 So my heavenly Father will also be doing to you°, if each of you° does not forgive his brother his trespasses from your° hearts.

35. So likewise shall my heavenly Father do also unto you, if ye from your hearts forgive not every one his brother their trespasses.

35. Also wird euch mein himmlischer Vater auch tun, so ihr nicht vergebt von eurem Herzen, ein jeglicher seinem Bruder seine Fehler.

35. Así también hará con vosotros mi Padre celestial, si no perdonareis de vuestros corazones cada uno a su hermano sus ofensas.

35 Так и Отец Мой Небесный поступит с вами, если не простит каждый из вас от сердца своего брату своему согрешений его.