8 luku

Jeesus puhdistaa pitalisen miehen 1 – 4, parantaa sadanpäämiehen palvelijan 5 – 13, Pietarin anopin ja muita sairaita 14 – 17, antaa neuvoja, miten häntä on seurattava 18 – 22, asettaa myrskyn järvellä 23 – 27 ja parantaa kaksi riivattua 28 – 34.

1 Kun hän astui alas vuorelta, seurasi häntä suuri kansan paljous.

1 Hänen astuessaan alas vuorelta Häntä seurasi suuret kansanjoukot.

1. Kuin hän astui alas vuorelta, seurasi häntä paljo kansaa.

1. COsca hän astui alas wuorelda seurais händä paljo Canssa.

1. Coska hen nyt alasastui worelda/ seurasi hende palio Canssa. (Koska hän nyt alas astui wuorelta/ seurasi häntä paljon kansaa.)

1. Καταβάντι δὲ αὐτῷ ἀπὸ τοῦ ὄρους ἠκολούθησαν αὐτῷ ὄχλοι πολλοί.

1. καταβαντι δε αυτω απο του ορους ηκολουθησαν αυτω οχλοι πολλοι 1. kataβanti de aυto apo toυ oroυs ekoloυthesan aυto ochloi polloi

1 {Mat 8:1, 8:5-13 & Luk 7:1-10 Capernaum.} Now he came-down from the mountain; large crowds followed him. {Mar 1:40-45 & Mat 8:2-4 & Luk 5:12-16.}

1. When he was come down from the mountain, great multitudes followed him.

1. Men der han gik ned af Bjerget, fulgte ham meget Folk.

1. När han nu gick neder af berget, följde honom mycket folk.

1. Agga kui temma mäelt mahhaläks, käis paljo rahwast temma järrel.

1. Kai Jėzus leidosi nuo kalno, Jį sekė didelės minios.

1. Da er aber vom Berg herabging, folgte ihm viel Volks nach.

1. Quand Jésus fut descendu de la montagne, une grande multitude de peuple le suivit.

1. Y COMO descendió Jesús del monte, seguíanle grandes multitudes.

1 Toen Hij nu van den berg afgeklommen was, zijn Hem vele scharen gevolgd.

1. A gdy zstępował z góry, szedł za nim wielki lud;

1. Mikor leszállott vala a hegyről, nagy sokaság követé őt.

1 Когда же сошел Он с горы, за Ним последовало множество народа.

1. Як же зійшов з гори, багато народу йшло слїдом за Ним.

2 Ja katso, tuli pitalinen mies ja kumartui maahan hänen eteensä ja sanoi: "Herra, jos tahdot, niin sinä voit minut puhdistaa".

2 Ja katso, pitaalinen mies tuli ja kumartui maahan Hänen eteensä ja sanoi: ”Herra, jos tahdot, voit puhdistaa minut.”

2. Ja katso, niin tuli spitalinen mies, kumarsi häntä ja sanoi: Herra, jos sinä tahdot, niin sinä voit minun puhdistaa.

2. Ja cadzo nijn tuli yxi spitalinen mies cumarsi händä ja sanoi: Herra jos sinä tahdot nijn sinä woit minun puhdista.

2. Ja catzo/ yxi Spitalimies edheskeui/ cumarsi hende/ ia sanoi/ Herra/ ios sine tahdhot/ sine woit minu' puhdhista. (Ja katso/ yksi spitalimies edeskäwi/ kumarsi häntä/ ja sanoi/ Herra/ jos sinä tahdot/ sinä woit minun puhdistaa.)

2. καὶ ἰδοὺ λεπρὸς ἐλθὼν προσεκύνει αὐτῷ λέγων· Κύριε, ἐὰν θέλῃς δύνασαί με καθαρίσαι.

2. και ιδου λεπρος ελθων προσεκυνει αυτω λεγων κυριε εαν θελης δυνασαι με καθαρισαι 2. kai idoυ lepros elthon prosekυnei aυto legon kυrie ean theles dυnasai me katharisai

2 And behold, a leper came to him, was worshiping him, saying, Lord, if you are willing, you are able to cleanse me.

2. And, behold, there came a leper and worshipped him, saying, Lord, if thou wilt, thou canst make me clean.

2. Og see, en Spedalsk kom, faldt ned for ham og sagde: Herre! om du vil, saa kan du rense mig.

2. Och si, der kom en spitelsk man, och tillbad honom, och sade: Herre, vill du, så kan du göra mig renan.

2. Ja wata, üks piddalitöbbine tulli ja kummardas tedda, ja ütles: Issand, kui sa tahhad, woid sa mind puhtaks tehha.

2. Ir štai priėjo raupsuotasis ir, pagarbinęs Jį, sakė: ‘‘Viešpatie, jei nori, Tu gali mane padaryti švarų’‘.

2. Und siehe, ein Aussätziger kam und betete ihn an und sprach: HERR, so du willst, kannst du mich wohl reinigen.

2. Et voici, un lépreux vint se prosterner devant lui, et lui dit: Seigneur, si tu le veux, tu peux me nettoyer.

2. Y, he aquí, un leproso vino, y le adoró, diciendo: Señor, si quisieres, puedes limpiarme.

2 En ziet, een melaatse kwam, en aanbad Hem, zeggende: Heere! indien Gij wilt, Gij kunt mij reinigen.

2. A oto trędowaty przyszedłszy, pokłonił mu się, mówiąc: Panie! jeźli chcesz, możesz mnie oczyścić.

2. És ímé eljövén egy bélpoklos, leborula előtte, mondván: Uram, ha akarod, megtisztíthatsz engem.

2 И вот подошел прокаженный и, кланяясь Ему, сказал: Господи! если хочешь, можешь меня очистить.

2. Коли се приступив прокажений і вклонивсь Йому, кажучи: Господи, коли хочеш, то зможеш очистити мене,

3 Niin hän ojensi kätensä, kosketti häntä ja sanoi: "Minä tahdon; puhdistu". Ja kohta hän puhdistui pitalistaan.

3 Ojentaen kätensä Jeesus kosketti häntä ja sanoi: ”Minä tahdon, puhdistu.” Ja heti hän puhdistui pitaalistaan.

3. Niin Jesus ojensi kätensä ja rupesi häneen, sanoen: minä tahdon, ole puhdas. Ja hän puhdistettiin kohta spitalistansa.

3. Nijn Jesus ojensi kätens ja rupeis häneen sanoden: Minä tahdon ole puhdas.

3. Nin oiensi Iesus kätens/ ia rupeis häneen/ sanodhen/ Mine tahdon/ Ole puhdhas. (Niin ojensi Jesus kätensä/ ja rupesi häneen/ sanoen/ Minä tahdon/ Ole puhdas.)

3. καὶ ἐκτείνας τὴν χεῖρα ἥψατο αὐτοῦ ὁ Ἰησοῦς λέγων· Θέλω, καθαρίσθητι· καὶ εὐθέως ἐκαθαρίσθη αὐτοῦ ἡ λέπρα.

3. και εκτεινας την χειρα ηψατο αυτου ο ιησους λεγων θελω καθαρισθητι και ευθεως εκαθαρισθη αυτου η λεπρα 3. kai ekteinas ten cheira epsato aυtoυ o iesoυs legon thelo katharistheti kai eυtheos ekatharisthe aυtoυ e lepra

3 And Jesus, having stretched out his hand, touched him, saying, I am willing; be cleansed. And immediately his leprosy was cleansed.

3. And Jesus put forth his hand, and touched him, saying, I will; be thou clean. And immediately his leprosy was cleansed.

3. Og Jesus udrakte Haanden, rørte ved ham og sagde: jeg vil; vorde reen! Og hans Spedalskhed blev strax renset.

3. Då räckte Jesus ut sina hand, och tog på honom, sägandes: Jag vill, var ren; och straxt vardt han ren utaf sin spitelsko.

3. Ja kui Jesus kät olli sirrotanud, putus temma temmasse ja ütles: Minna tahhan, sa puhtaks; ja seddamaid sai temma piddalitöwwest puhtaks.

3. Jėzus ištiesė ranką, palietė jį ir tarė: ‘‘Noriu, būk švarus!’‘ Ir tuojau raupsai išnyko.

3. Und Jesus streckte seine Hand aus, rührte ihn an und sprach: Ich will's tun; sei gereinigt! Und alsbald ward er vom Aussatz rein.

3. Et Jésus, étendant la main le toucha, et lui dit: Je le veux, sois nettoyé.Et aussitôt il fut nettoyé de sa lèpre.

3. Y extendiendo Jesús su mano, le tocó, diciendo: Quiero: sé limpio. Y luego su lepra fué limpiada.

3 En Jezus, de hand uitstrekkende, heeft hem aangeraakt, zeggende: Ik wil, word gereinigd! En terstond werd hij van zijn melaatsheid gereinigd.

3. I wyciągnąwszy Jezus rękę, dotknął się go, mówiąc: Chcę, bądź oczyszczony; i zaraz oczyszczony jest trąd jego.

3. És kinyújtván kezét, megilleté őt Jézus, mondván: Akarom, tisztulj meg. És azonnal eltisztult annak poklossága.

3 Иисус, простерши руку, коснулся его и сказал: хочу, очистись. И он тотчас очистился от проказы.

3. І простяг Ісус руку, й приторкнувсь до него, й рече: Хочу, очистись. І зараз очистилась проказа його.

4 Ja Jeesus sanoi hänelle: "Katso, ettet puhu tästä kenellekään; vaan mene ja näytä itsesi papille, ja uhraa lahja, jonka Mooses on säätänyt, todistukseksi heille".

4 Niin Jeesus sanoi hänelle: ”Katso, ettet puhu tästä kenellekään; vaan mene, näytä itsesi papille ja uhraa lahja, jonka Mooses on säätänyt —heille todistukseksi.”

4. Ja Jesus sanoi hänelle: katso, ettet kenellekään sano: mutta mene ja näytä itses papille, ja uhraa lahjas, jonka Moses on käskenyt, heille todistukseksi.

4. Ja hän puhdistettin cohta spitalista. Ja Jesus sanoi hänelle: cadzo ettes kellekän sano mutta mene ja näytä idzes Papille ja uhra lahjas jonga Moses on heille käskenyt todistuxexi.

4. Ja cocta hen puhdhistuij spitalista. Ja sanoi Iesus henelle/ Catzo/ ettet sine kellecken sano/ mutta mene ia nägyte itzes Papillen/ Ja wffra sinun Lahias/ ionga Moses keskenyt on heille * todhistoxexi. (Ja kohta hän puhdistui spitalista. Ja sanoi Jesus hänelle/ Katso/ ettet sinä kellekään sano/ mutta mene ja näytä itsesi papillen/ ja uhraa sinun lahjasi/ jonka Moses käskenyt on heille todistukseksi.)

4. καὶ λέγει αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς· Ὅρα μηδενὶ εἴπῃς, ἀλλὰ ὕπαγε σεαυτὸν δεῖξον τῷ ἱερεῖ, καὶ προσένεγκε τὸ δῶρον ὃ προσέταξεν Μωσῆς, εἰς μαρτύριον αὐτοῖς.

4. και λεγει αυτω ο ιησους ορα μηδενι ειπης αλλ υπαγε σεαυτον δειξον τω ιερει και προσενεγκε το δωρον ο προσεταξεν μωσης εις μαρτυριον αυτοις 4. kai legei aυto o iesoυs ora medeni eipes all υpage seaυton deikson to ierei kai prosenegke to doron o prosetaksen moses eis martυrion aυtois

4 And Jesus says to him, See that you speak to no one, but go, show yourself to the priest and offer the gift that Moses commanded, *for a testimony to them. {Lev 13:49, 14:2-4} {Mat 8:1, 8:5-13 & Luk 7:1-10 Capernaum.}

4. And Jesus saith unto him, See thou tell no man; but go thy way, shew thyself to the priest, and offer the gift that Moses commanded, for a testimony unto them.

4. Og Jesus sagde til ham: see til, at du siger Ingen det; men gak hen, betee dig selv for præsten, og ofre den Gave, som Moses har befalet, dem til et vidnesbyrd.

4. Och Jesus sade till honom: Se till, att du säger det för ingom; utan gack bort, och låt Presten se dig, och offra den gåfvo, som Mose budit hafver, till ett vittnesbörd öfver dem.

4. Ja Jesus ütles temma wasto: Katsu, et sa sedda ühhelegi ei ütle, waid minne, näita iseennast preestrile, ja wi sedda andi, mis Moses on käsknud, neile tuñistusseks.

4. Jėzus pasakė jam: ‘‘Žiūrėk, niekam nepasakok, bet eik pasirodyti kunigui ir paaukok Mozės įsakytą atnašą jiems paliudyti’‘.

4. Und Jesus sprach zu ihm: Siehe zu, sage es niemand; sondern gehe hin und zeige dich dem Priester und opfere die Gabe, die Mose befohlen hat, zu einem Zeugnis über sie.

4. Puis Jésus lui dit: Garde-toi de le dire à personne; mais va-t'en, montre-toi au sacrificateur, et offre le don que Moïse a ordonné, afin que cela leur serve de témoignage.

4. Entónces Jesús le dijo: Mira, no lo digas a nadie; mas vé, muéstrate al sacerdote, y ofrece el presente que mandó Moisés, para que les conste.

4 En Jezus zeide tot hem: Zie, dat gij dit niemand zegt; maar ga heen, toon uzelven den priester, en offer de gave, die Mozes geboden heeft, hun tot een getuigenis.

4. Tedy mu rzekł Jezus: Patrz, abyś nikomu nie powiadał, ale idź, ukaż się kapłanowi, i ofiaruj dar on, który przykazał Mojżesz na świadectwo przeciwko nim.

4. És monda néki Jézus: [1†] Meglásd, senkinek se szólj. Hanem eredj, [2†] mutasd meg magadat a papnak, és vidd fel az ajándékot, a melyet [3†] Mózes rendelt, bizonyságul nékik.

4 И говорит ему Иисус: смотри, никому не сказывай, но пойди, покажи себя священнику и принесидар, какой повелел Моисей, во свидетельство им.

4. І рече до него Ісус: Гледи ж, не кажи нїкому, а йди та покажись священикові, й принеси дар, який повелїв Мойсей на сьвідкуваннє їм.

5 Ja kun hän saapui Kapernaumiin, tuli hänen tykönsä sadanpäämies ja rukoili häntä

5 Jeesuksen saavuttua Kapernaumiin Hänen luoksensa tuli sadanpäämies ja rukoili Häntä

5. Mutta kuin Jesus meni Kapernaumiin, tuli sadanpäämies hänen tykönsä, ja rukoili häntä,

5. MUtta cosca Jesus meni Capernaumijn tuli yxi Päämies hänen tygöns ja rucoili händä sanoden:

5. Mutta coska Iesus siselmeni Capernaum/ tuli yxi Pämies henen tygens rucoeli hende/ sanodhen/ (Mutta koska Jesus sisälle meni Kapernaumiin/ tuli yksi päämies hänen tykönsä rukoili häntä/ sanoen/)

5. Εἰσελθόντι δὲ αὐτῷ εἰς Καπερναοὺμ προσῆλθεν αὐτῷ ἑκατόνταρχος παρακαλῶν αὐτὸν καὶ λέγων·

5. εισελθοντι δε τω ιησου εις καπερναουμ προσηλθεν αυτω εκατονταρχος παρακαλων αυτον 5. eiselthonti de to iesoυ eis kapernaoυm proselthen aυto ekatontarchos parakalon aυton

5 Now (after) he {i.e. Jesus} entered into Capernaum, a centurion came to him, pleading with him,

5. And when Jesus was entered into Capernaum, there came unto him a centurion, beseeching him,

5. Men der Jesus gik ind i Capernaum, traadte en Høvedsmand til ham, bad ham og sagde:

5. Men när Jesus gick in uti Capernaum, kom en höfvitsman till honom, och bad honom,

5. Agga kui Jesus Kapernaumma sisse läks, tulli üks söddapealik temma jure, pallus tedda,

5. Jėzui sugrįžus į Kafarnaumą, prie Jo priėjo šimtininkas, maldaudamas:

5. Da aber Jesus einging zu Kapernaum, trat ein Hauptmann zu ihm, der bat ihn

5. Et Jésus étant entré dans Capernaüm, un centenier vint à lui, le priant, et lui disant:

5. Y entrando Jesús en Capernaum, vino a él un centurión, rogándole,

5 Als nu Jezus te Kapernaum ingegaan was, kwam tot Hem een hoofdman over honderd, biddende Hem,

5. A gdy Jezus wszedł do Kapernaum, przyszedł do niego setnik, prosząc go,

5. Mikor pedig beméne Jézus Kapernaumba, [4†] egy százados méne hozzá, kérvén őt,

5 Когда же вошел Иисус в Капернаум, к Нему подошел сотник и просил Его:

5. А як увійшов Ісус у Капернаум, приступив до Него сотник, благаючи Його,

6 ja sanoi: "Herra, minun palvelijani makaa kotona halvattuna ja on kovissa vaivoissa".

6 ja sanoi: ”Herra, palvelijani makaa kotona halvautuneena, kovissa vaivoissa.”

6. Ja sanoi: Herra! minun palveliani sairastaa kotona halvattuna, ja kovin vaivataan.

6. Herra minun palwelian sairasta cotona halwattuna ja cowin waiwatan.

6. Herra/ minun paluelian sairasta coton haluattuna/ ia cowan waiuatan. (Herra/ minun palwelijani sairastaa kotona halwattuna/ ja kowin waiwataan.)

6. Κύριε, ὁ παῖς μου βέβληται ἐν τῇ οἰκίᾳ παραλυτικός, δεινῶς βασανιζόμενος.

6. και λεγων κυριε ο παις μου βεβληται εν τη οικια παραλυτικος δεινως βασανιζομενος 6. kai legon kυrie o pais moυ βeβletai en te oikia paralυtikos deinos βasanizomenos

6 and saying, Lord, my young-servant, a paralytic, has been put in the house, terribly tormented.

6. And saying, Lord, my servant lieth at home sick of the palsy, grievously tormented.

6. Herre! min Dreng ligger hjemme værkbruden og pines svarligen.

6. Sägandes: Herre, min tjenare ligger hemma borttagen, och hafver stor vedermödo.

6. Ja ütles: Issand, minno sullane on alwatud koddo maas sures wallus.

6. ‘‘Viešpatie, mano tarnas guli namie paralyžiuotas ir baisiai kankinasi’‘.

6. und sprach: HERR, mein Knecht liegt zu Hause und ist gichtbrüchig und hat große Qual.

6. Seigneur! mon serviteur est au lit dans la maison, malade de paralysie, et fort tourmenté.

6. Y diciendo: Señor, mi criado está echado en casa paralítico, gravemente atormentado.

6 En zeggende: Heere! mijn knecht ligt te huis geraakt, en lijdt zware pijnen.

6. I mówiąc: Panie! sługa mój leży w domu powietrzem ruszony, i ciężko się trapi.

6. És ezt mondván: Uram, az én szolgám otthon gutaütötten fekszik, és nagy kínokat szenved.

6 Господи! слуга мой лежит дома в расслаблении и жестоко страдает.

6. й говорячи: Господи, слуга мій лежить дома розслаблений, і тяжко мучить ся.

7 Hän sanoi hänelle: "Minä tulen ja parannan hänet".

7 Jeesus sanoi hänelle: ”Minä tulen ja parannan hänet.”

7. Jesus sanoi hänelle: minä tulen ja parannan hänen.

7. Ja Jesus sanoi hänelle: minä tulen ja parannan hänen.

7. Ja sanoi henelle Iesus/ Coska mine tulen/ nin mine paranan henen. (Ja sanoi hänelle Jesus/ Koska minä tulen/ niin minä parannan hänen.)

7. καὶ λέγει αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς· Ἐγὼ ἐλθὼν θεραπεύσω αὐτόν.

7. και λεγει αυτω ο ιησους εγω ελθων θεραπευσω αυτον 7. kai legei aυto o iesoυs ego elthon therapeυso aυton

7 And Jesus says to him, I will heal him, (after) I (have) gone (there).

7. And Jesus saith unto him, I will come and heal him.

7. Og Jesus sagde til ham: jeg vil komme og helbrede ham.

7. Då sade Jesus till honom: Jag vill komma, och bota honom.

7. Ja Jesus ütles temma wasto: Minna tahhan tulla ja tedda terweks tehha.

7. Jėzus jam tarė: ‘‘Einu ir išgydysiu jį’‘.

7. Jesus sprach zu ihm: Ich will kommen und ihn gesund machen.

7. Et Jésus lui dit: J'irai, et je le guérirai.

7. Y Jesús le dijo: Yo vendré, y le sanaré.

7 En Jezus zeide tot hem: Ik zal komen en hem genezen.

7. I rzekł mu Jezus: Ja przyjdę i uzdrowię go.

7. És monda néki Jézus: Elmegyek és meggyógyítom őt.

7 Иисус говорит ему: Я приду и исцелю его.

7. І рече до него Ісус: Я пійду та сцїлю його.

8 Mutta sadanpäämies vastasi ja sanoi: "Herra, en minä ole sen arvoinen, että tulisit minun kattoni alle; vaan sano ainoastaan sana, niin minun palvelijani paranee.

8 Mutta sadanpäämies vastasi ja sanoi: ”Herra, en ole sen arvoinen, että astuisit kattoni alle, vaan sano ainoastaan sana, niin palvelijani paranee.

8. Niin sadanpäämies vastasi ja sanoi: Herra, en ole minä mahdollinen, että sinä tulet minun kattoni alle; vaan sano ainoasti sana, niin palveliani paranee.

8. Nijn Päämies wastais ja sanoi: Herra en ole minä mahdollinen että sinä tulet minun cattoni ala waan sano ainoastans sana nijn minun palwelian parane.

8. Nin wastasi pämies/ ia sanoi/ Herra/ en ole mine mahdolinen/ että sine tulet minun cattoni ala/ Waan sano yxi sana/ ia nin minun paluelian paranee. (Niin wastasi päämies/ ja sanoi/ Herra/ en ole minä mahdollinen/ että sinä tulet minun kattoni alle/ Waan sano yksi sana/ ja niin minun palwelijani paranee.)

8. καὶ ἀποκριθεὶς ὁ ἑκατόνταρχος ἔφη· Κύριε, οὐκ εἰμὶ ἱκανὸς ἵνα μου ὑπὸ τὴν στέγην εἰσέλθῃς· ἀλλὰ μόνον εἰπὲ λόγῳ, καὶ ἰαθήσεται ὁ παῖς μου.

8. και αποκριθεις ο εκατονταρχος εφη κυριε ουκ ειμι ικανος ινα μου υπο την στεγην εισελθης αλλα μονον ειπε λογον και ιαθησεται ο παις μου 8. kai apokritheis o ekatontarchos efe kυrie oυk eimi ikanos ina moυ υpo ten stegen eiselthes alla monon eipe logon kai iathesetai o pais moυ

8 And the centurion answered and said, Lord, I am not sufficient that* you should enter under my roof, but only speak by word and my young-servant will be healed.

8. The centurion answered and said, Lord, I am not worthy that thou shouldest come under my roof: but speak the word only, and my servant shall be healed.

8. Og Høvedsmanden svarede og sagde: Herre! jeg er ikke værd, at du skal gaae ind under mit Tag; men siig ikkun et Ord, saa bliver min Tjener helbredt.

8. Då svarade höfvitsmannen, och sade: Herre, jag är icke värdig, att du skall gå in under mitt tak; utan säg allenast ett ord, så blifver min tjenare helbregda.

8. Ja se söddapealik kostis ja ütles: Issand, minna ep olle mitte wäärt , et sinna minno kattukse alla tulled, waid ütle agga üks sanna ¤, siis saab minno sullane terweks.

8. Šimtininkas atsakė: ‘‘Viešpatie, nesu vertas, kad užeitum po mano stogu, bet tik tark žodį, ir mano tarnas pasveiks.

8. Der Hauptmann antwortete und sprach: HERR, ich bin nicht wert, daß du unter mein Dach gehest; sondern sprich nur ein Wort, so wird mein Knecht gesund.

8. Et le centenier répondit, et lui dit: Seigneur! je ne suis pas digne que tu entres sous mon toit; mais dis seulement une parole, et mon serviteur sera guéri.

8. Y respondió el centurión, y dijo: Señor, no soy digno que entres debajo de mi techumbre; mas solamente dí con la palabra, y mi criado sanará.

8 En de hoofdman over honderd, antwoordende, zeide: Heere! ik ben niet waardig, dat Gij onder mijn dak zoudt inkomen; maar spreek alleenlijk een woord, en mijn knecht zal genezen worden.

8. A odpowiadając setnik rzekł: Panie! nie jestem godzien, abyś wszedł pod dach mój; ale tylko rzecz słowo, a będzie uzdrowiony sługa mój.

8. És felelvén a százados, monda: Uram, nem vagyok méltó, hogy az én hajlékomba jőjj; hanem csak szólj egy szót, és meggyógyul az én szolgám.

8 Сотник же, отвечая, сказал: Господи! я недостоин, чтобы Ты вошел под кров мой, но скажи только слово, и выздоровеет слуга мой;

8. Озвав ся же сотник і сказав: Господи, не заслужив я того, щоб Ти ввійшов під мою стелю; а промов одно слово, то й одужає слуга мій.

9 Sillä minä itsekin olen toisen vallan alainen, ja minulla on sotamiehiä käskyni alaisina, ja minä sanon tälle: 'Mene', ja hän menee, ja toiselle: 'Tule', ja hän tulee, ja palvelijalleni: 'Tee tämä', ja hän tekee."

9 Sillä minäkin olen vallan alainen (ihminen), ja minulla on sotamiehiä alaisinani. Sanon toiselle: ”Mene”, ja hän menee, ja toiselle: ”Tule”, ja hän tulee, ja palvelijalleni: ”Tee tämä”, ja hän tekee.”

9. Sillä minä olen myös ihminen toisen vallan alla, ja minun allani on sotamiehiä, ja sanon tälle: mene! ja hän menee, ja toiselle: tule! ja hän tulee, ja palvelialleni: tee tämä! ja hän tekee.

9. Sillä minä olen myös ihminen toisen wallan alla ja minun allani on sotamiehiä: ja sanon tälle: mene: ja hän mene. Ja toiselle: tule ja hän tule Ja minun palwelialleni: tee tämä ja hän teke.

9. Sille mine mös olen Inhiminen toisen wallan alla/ ia minulla on sotamiehije minun allani. Ja * sanon telle/ Mene/ ia hen mene. Ja toiselle/ Tule/ ia hen tulepi. Ja minun palueliallen/ Teghe teme/ ia hen teke. (Sillä minä myös olen ihminen toisen wallan alla/ ja minulla on sotamiehiä minun allani. Ja sanon tälle/ Mene/ ja hän menee. Ja toiselle/ Tule/ ja hän tuleepi. ja minun palwelijalleni/ Tee tämä/ ja hän tekee.)

9. καὶ γὰρ ἐγὼ ἄνθρωπός εἰμι ὑπὸ ἐξουσίαν, ἔχων ὑπ’ ἐμαυτὸν στρατιώτας, καὶ λέγω τούτῳ, πορεύθητι, καὶ πορεύεται, καὶ ἄλλῳ, ἔρχου, καὶ ἔρχεται, καὶ τῷ δούλῳ μου, ποίησον τοῦτο, καὶ ποιεῖ.

9. και γαρ εγω ανθρωπος ειμι υπο εξουσιαν εχων υπ εμαυτον στρατιωτας και λεγω τουτω πορευθητι και πορευεται και αλλω ερχου και ερχεται και τω δουλω μου ποιησον τουτο και ποιει 9. kai gar ego anthropos eimi υpo eksoυsian echon υp emaυton stratiotas kai lego toυto poreυtheti kai poreυetai kai allo erchoυ kai erchetai kai to doυlo moυ poieson toυto kai poiei

9 For* I am a man also under authority, having soldiers under myself and I say to this one, Travel on and he travels on, and to another, Come and he comes, and to my bondservant, Do this and he does (it).

9. For I am a man under authority, having soldiers under me: and I say to this man, Go, and he goeth; and to another, Come, and he cometh; and to my servant, Do this, and he doeth it.

9. Thi jeg er og et Menneske, som staar under Øvrighed og har Stridsmænd under mig; og siger jeg til denne: gak! saa gaar han; og til den anden: kom! saa kommer han; og til min Tjener: gjør det! saa gjør han det.

9. Ty jag är ock en menniska under annars mans våld, och hafver krigsknektar under mig; och jag säger till den ena: Gack; och han går; och till den andra: Kom; och han kommer; och till min dräng: Gör det; och han gör så.

9. Sest minna ollen ka innimenne wallitsusse al, ja minno al on söamehhi, ja minna ütlen ühhe wasto: minne, siis lähhäb temma, ja teise wasto: tulle, siis tulleb temma, ja omma sullase wasto: te sedda, siis teeb temma.

9. Juk ir aš, būdamas valdinys, turiu sau pavaldžių kareivių. Sakau vienam: ‘Eik!’, ir jis eina; sakau kitam: ‘Ateik!’, ir jis ateina; sakau tarnui: ‘Daryk tai!’, ir jis daro’‘.

9. Denn ich bin ein Mensch, der Obrigkeit untertan, und habe unter mir Kriegsknechte; und wenn ich sage zu einem: Gehe hin! so geht er; und zum andern: Komm her! so kommt er; und zu meinem Knecht: Tu das! so tut er's.

9. Car quoique je sois un homme soumis à la puissance d'autrui, j'ai sous moi des soldats, et je dis à l'un: Va, et il va; et à l'autre: Viens, et il vient; et à mon serviteur: Fais cela, et il le fait.

9. Porque también yo soy hombre debajo de potestad; y tengo debajo de mi potestad soldados; y digo a éste: Vé, y va; y al otro: Ven, y viene; y a mi siervo: Haz esto, y lo hace.

9 Want ik ben ook een mens onder de macht van anderen, hebbende onder mij krijgsknechten; en ik zeg tot dezen: Ga! en hij gaat; en tot den anderen: Kom! en hij komt; en tot mijn dienstknecht: Doe dat! en hij doet het.

9. Bomci i ja człowiek pod mocą innego, mający pod sobą żołnierze; i mówię temu: Idź, a idzie; a drugiemu: Przyjdź, a przychodzi; a słudze memu: Czyó to, a czyni.

9. Mert én is hatalmasság alá vetett ember vagyok, és vannak alattam vitézek; és mondom egyiknek: Eredj el, és elmegy; és a másiknak: Jöszte, és eljő; és az én szolgámnak: Tedd ezt, és megteszi.

9 ибо я и подвластный человек, но, имея у себя в подчинении воинов, говорю одному: пойди, и идет; и другому: приди, и приходит; и слуге моему: сделай то, и делает.

9. Бо сам я чоловік під властю, і маю воїни під собою; і скажу сьому: Йди, то й іде; а другому: Прийди, то й прийде, а слузї моєму: Роби те, то й робить.

10 Tämän kuultuaan Jeesus ihmetteli ja sanoi niille, jotka häntä seurasivat: "Totisesti minä sanon teille: en ole kenelläkään Israelissa löytänyt näin suurta uskoa.

10 Sen kuultuaan Jeesus ihmetteli ja sanoi niille, jotka [Häntä] seurasivat: ”Totisesti sanon teille: en ole Israelissakaan löytänyt näin suurta uskoa.

10. Kuin Jesus tämän kuuli, ihmetteli hän, ja sanoi heille, jotka seurasivat: totisesti sanon minä teille: en ole minä löytänyt senkaltaista uskoa Israelissa.

10. Cosca Jesus tämän cuuli ihmetteli hän ja sanoi heille jotca händä seuraisit: totisest sanon minä teille: en ole minä löynnyt sencaltaist usco Israelis.

10. Coska Iesus temen cwli/ imehteli hen/ ia sanoi heille/ iotca hende seurasit. Totisesta sanon mine teille/ En tosin mine ole leynnyt * Israelis sencaltaist wsko. (Koska Jesus tämän kuuli/ ihmetteli hän/ ja sanoi heille/ jotka häntä seurasit. Totisesti sanon minä teille/ En tosin minä ole löytänyt Israelissa senkaltaista uskoa.)

10. ἀκούσας δὲ ὁ Ἰησοῦς ἐθαύμασε καὶ εἶπε τοῖς ἀκολουθοῦσιν· Ἀμὴν λέγω ὑμῖν, οὐδὲ ἐν τῷ Ἰσραὴλ τοσαύτην πίστιν εὗρον.

10. ακουσας δε ο ιησους εθαυμασεν και ειπεν τοις ακολουθουσιν αμην λεγω υμιν ουδε εν τω ισραηλ τοσαυτην πιστιν ευρον 10. akoυsas de o iesoυs ethaυmasen kai eipen tois akoloυthoυsin amen lego υmin oυde en to israel tosaυten pistin eυron

10 Now (after) Jesus heard it, he marveled and said to those who followed, Assuredly I am saying to you°, I did not find so-great a faith, {Or: belief; and throughout the N.T.} not even in Israel.

10. When Jesus heard it, he marvelled, and said to them that followed, Verily I say unto you, I have not found so great faith, no, not in Israel.

10. Men der Jesus det hørte, forundrede han sig og sagde til dem, som fulgte: sandelig siger jeg Eder, end ikke i Israel har jeg fundet saadan Tro.

10. När Jesus detta hörde, förundrade han sig, och sade till dem, som honom följde: Sannerliga säger jag eder, jag hafver icke funnit sådana tro i Israel.

10. Agga kui Jesus sedda kulis, immetelles temma ja ütles nende wasto, kes järrel käisid: Töest minna ütlen teile, ei Israelistke polle minna ni suurt usko leidnud.

10. Tai girdėdamas, Jėzus stebėjosi ir kalbėjo einantiems iš paskos: ‘‘Iš tiesų sakau jums: net Izraelyje neradau tokio tikėjimo!

10. Da das Jesus hörte, verwunderte er sich und sprach zu denen, die ihm nachfolgten: Wahrlich ich sage euch: Solchen Glauben habe ich in Israel nicht gefunden!

10. Jésus l'ayant entendu, en fut étonné, et il dit à ceux qui le suivaient: Je vous dis en vérité que je n'ai point trouvé une si grande foi, pas même en Israël.

10. Y oyéndolo Jesús, se maravilló; y dijo a los que le seguían: De cierto os digo, que ni aun en Israel he hallado tanta fé.

10 Jezus nu, dit horende, heeft Zich verwonderd, en zeide tot degenen, die Hem volgden: Voorwaar zeg Ik u, Ik heb zelfs in Israel zo groot een geloof niet gevonden.

10. A gdy to usłyszał Jezus, zadziwił się, i rzekł tym, którzy szli za nim: Zaprawdę powiadam wam: Anim w Izraelu tak wielkiej wiary nie znalazł.

10. Jézus pedig, a mikor ezt [5†] hallá, elcsodálkozék, és monda az őt követőknek: Bizony mondom néktek, még az Izráelben sem találtam ilyen nagy hitet.

10 Услышав сие, Иисус удивился и сказал идущим за Ним: истинно говорю вам, и в Израиле не нашел Я такой веры.

10. Почувши се Ісус, дивував ся, і рече до тих, що йшли слїдом за Ним: Істино кажу вам: Навіть в Ізраїлї не знайшов я такої віри.

11 Ja minä sanon teille: monet tulevat idästä ja lännestä ja aterioitsevat Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin kanssa taivasten valtakunnassa;

11 Mutta sanon teille, että monet tulevat idästä ja lännestä ja aterioitsevat Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin kanssa taivasten valtakunnassa,

11. Mutta minä sanon teille: monta tulevat idästä ja lännestä, ja pitää Abrahamin, Isaakin ja Jakobin kanssa taivaan valtakunnassa istuman.

11. Mutta minä sanon teille: monda tulewat idäst ja lännest ja pitä Abrahamin Isaachin ja Jacobin cansa Taiwan waldacunnas istuman.

11. Mutta mine sanon teille/ että monda ouat tuleuaiset * idhest ia lennest/ ia Abrahamin/ Isaac/ ia Jacobin cansa pite Taiuan waldakunnas istuman. (Mutta minä sanon teille/ että monta owat tulewaiset idästä ja lännestä/ ja Abrahamin/ Isakin/ ja Jakobin kanssa pitää taiwaan waltakunnassa istuman.)

11. λέγω δὲ ὑμῖν ὅτι πολλοὶ ἀπὸ ἀνατολῶν καὶ δυσμῶν ἥξουσιν καὶ ἀνακλιθήσονται μετὰ Ἀβραὰμ καὶ Ἰσαὰκ καὶ Ἰακὼβ ἐν τῇ βασιλείᾳ τῶν οὐρανῶν,

11. λεγω δε υμιν οτι πολλοι απο ανατολων και δυσμων ηξουσιν και ανακλιθησονται μετα αβρααμ και ισαακ και ιακωβ εν τη βασιλεια των ουρανων 11. lego de υmin oti polloi apo anatolon kai dυsmon eksoυsin kai anaklithesontai meta aβraam kai isaak kai iakoβ en te βasileia ton oυranon

11 But I am saying to you°, that many will be coming from the east and the west, and will be reclining with Abraham and Isaac and Jacob in the kingdom of the heavens;

11. And I say unto you, That many shall come from the east and west, and shall sit down with Abraham, and Isaac, and Jacob, in the kingdom of heaven.

11. Men jeg siger Eder, at Mange skulle komme fra Øster og Vester og sidde tilbords med Abraham og Isak og Jakob i Himmeriges Rige.

11. Men jag säger eder, att månge varda kommande af östan och vestan, och skola sitta med Abraham, Isaac och Jacob i himmelriket.

11. Agga minna ütlen teile: mitto tullewad hom̃iko ja öhto poolt, ja istuwad laudas Abraami ja Isaki ja Jakobiga taewarikis.

11. Todėl sakau jums: daugelis ateis iš rytų ir vakarų ir susės dangaus karalystėje su Abraomu, Izaoku ir Jokūbu.

11. Aber ich sage euch viele werden kommen vom Morgen und vom Abend und mit Abraham und Isaak und Jakob im Himmelreich sitzen;

11. Aussi je vous dis que plusieurs viendront d'Orient et d'Occident, et seront à table dans le royaume des cieux, avec Abraham, Isaac et Jacob,

11. Y yo os digo, que vendrán muchos del oriente, y del occidente, y se asentarán con Abraham, e Isaac, y Jacob, en el reino de los cielos;

11 Doch Ik zeg u, dat velen zullen komen van oosten en westen en zullen met Abraham, en Izak, en Jakob, aanzitten in het Koninkrijk der hemelen;

11. A powiadam wam: Iż wiele ich od wschodu i od zachodu słoóca przyjdzie, a usiądą za stołem z Abrahamem i z Izaakiem i z Jakóbem w królestwie niebieskiem.

11. De mondom néktek, hogy sokan eljőnek [6†] napkeletről és napnyugatról, és letelepednek [7†] Ábrahámmal, Izsákkal és Jákóbbal a mennyek országában:

11 Говорю же вам, что многие придут с востока и запада и возлягут с Авраамом, Исааком и Иаковом в Царстве Небесном;

11. І кажу вам: Що многі прийдуть од сходу й заходу, та й сядуть з Авраамом, з Ісааком і з Яковом у царстві небесному,

12 mutta valtakunnan lapset heitetään ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys."

12 kun valtakunnan lapset heitetään äärimmäiseen pimeään. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.”

12. Mutta valtakunnan lapset heitetään ulkonaiseen pimeyteen: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.

12. Mutta waldacunnan lapset heitetän ulconaiseen pimeyteen siellä pitä oleman itcu ja hammasten kiristys.

12. Mutta Waldakunnan lapset heiteten sijhen ärimeisen pimeyteen/ Sielle pite idku/ ia ha'masten kiristös oleman. (Mutta waltakunnan lapset heitetään siihen äärimmäiseen pimeyteen/ Siellä pitää itku/ ja hammasten kiristys oleman.)

12. οἱ δὲ υἱοὶ τῆς βασιλείας ἐκβληθήσονται εἰς τὸ σκότος τὸ ἐξώτερον· ἐκεῖ ἔσται ὁ κλαυθμὸς καὶ ὁ βρυγμὸς τῶν ὀδόντων.

12. οι δε υιοι της βασιλειας εκβληθησονται εις το σκοτος το εξωτερον εκει εσται ο κλαυθμος και ο βρυγμος των οδοντων 12. oi de υioi tes βasileias ekβlethesontai eis to skotos to eksoteron ekei estai o klaυthmos kai o βrυgmos ton odonton

12 but the sons of the kingdom will be cast out into the outer darkness– the weeping and the gnashing of teeth will be there.

12. But the children of the kingdom shall be cast out into outer darkness: there shall be weeping and gnashing of teeth.

12. Men Rigets Børn skulle udkastes i det yderste Mørke; der skal være Graad og Tænders Gnidsel.

12. Men riksens barn skola varda utkastade i det yttersta mörkret; der skall vara gråt och tandagnisslan.

12. Agga kunningrigi lapsed lükkatakse wälja keigesüggawama pimmedusse sisse, seäl peab ollema ulluminne ja hammaste kirristaminne.

12. O karalystės vaikai bus išmesti laukan į tamsybes. Ten bus verksmas ir dantų griežimas’‘.

12. aber die Kinder des Reiches werden ausgestoßen in die Finsternis hinaus; da wird sein Heulen und Zähneklappen.

12. Mais que les enfants du royaume seront jetés dans les ténèbres de dehors; là seront les pleurs et les grincements de dents.

12. Mas los hijos del reino serán echados en las tinieblas de afuera: allí será el llanto, y el crujir de dientes.

12 En de kinderen des Koninkrijks zullen uitgeworpen worden in de buitenste duisternis; aldaar zal wening zijn, en knersing der tanden.

12. Ale synowie królestwa będą wyrzuceni w ciemności zewnętrzne, tam będzie płacz i zgrzytanie zębów.

12. Ez ország fiai pedig kivettetnek a külső [8†] sötétségre; holott lészen sírás és fogaknak csikorgatása.

12 а сыны царства извержены будут во тьму внешнюю: там будет плач и скрежет зубов.

12. а сини царства будуть повикидані у темряву надвірню: там буде плач і скриготаннє зубів.

13 Ja Jeesus sanoi sadanpäämiehelle: "Mene. Niinkuin sinä uskot, niin sinulle tapahtukoon." Ja palvelija parani sillä hetkellä.

13 Ja Jeesus sanoi sadanpäämiehelle: ”Mene. Niin kuin uskot, niin sinulle tapahtukoon.” Ja hänen palvelijansa parani sinä hetkenä.

13. Ja Jesus sanoi sadanpäämiehelle: mene, ja niinkuin sinä uskoit, niin sinulle tapahtukoon. Ja sillä hetkellä parani hänen palveliansa.

13. Ja Jesus sanoi Päämiehelle: mene ja nijncuins uscot nijn sinulle tapahtucon. Ja sillä hetkellä parani hänen palwelians.

13. Ja Iesus sanoi Pämiehelle/ Mene ia ninquin sine wscot/ nin sinun tapactucon. Ja sille hetkelle parani henen paluelians. (Ja Jesus sanoi päämiehelle/ Mene ja niinkuin sinä uskot/ niin sinun tapahtukoon. Ja sillä hetkellä parani hänen palweliansa.)

13. καὶ εἶπεν ὁ Ἰησοῦς τῷ ἑκατοντάρχῷ· Ὕπαγε, καὶ ὡς ἐπίστευσας γενηθήτω σοι. καὶ ἰάθη ὁ παῖς αὐτοῦ ἐν τῇ ὥρᾳ ἐκείνῃ.

13. και ειπεν ο ιησους τω εκατονταρχω υπαγε και ως επιστευσας γενηθητω σοι και ιαθη ο παις αυτου εν τη ωρα εκεινη 13. kai eipen o iesoυs to ekatontarcho υpage kai os episteυsas genetheto soi kai iathe o pais aυtoυ en te ora ekeine

13 Now Jesus said to the centurion, Go, and as you (have) believed, let it happen for you. And his young-servant was healed in that hour. {Mar 1:29-34 & Mat 8:14-17 & Luk 4:38-41 Capernaum.}

13. And Jesus said unto the centurion, Go thy way; and as thou hast believed, so be it done unto thee. And his servant was healed in the selfsame hour.

13. Og Jesus sagde til Høvedsmanden: gak bort, og dig skee, som du troede! Og hans Dreng blev helbredet i den samme Time.

13. Och Jesus sade till höfvitsmannen: Gack, och som du tror, så ske dig; och i samma stundene blef hans tjenare helbregda.

13. Jesus ütles söapealikko wasto: Minne, ja sulle sündko, nenda kui sinna olled usknud. Ja temma sullane sai terweks selsammal tunnil.)

13. Šimtininkui Jėzus tarė: ‘‘Eik, ir tebūnie tau, kaip tikėjai!’‘ Ir tą pačią valandą tarnas pagijo.

13. Und Jesus sprach zu dem Hauptmann: Gehe hin; dir geschehe, wie du geglaubt hast. Und sein Knecht ward gesund zu derselben Stunde.

13. Alors Jésus dit au centenier: Va, et qu'il te soit fait selon que tu as cru;et à l'heure même son serviteur fut guéri.

13. Entónces Jesús dijo al centurión: Vé, y como creiste, así sea hecho contigo. Y su criado fué sano en el mismo momento.

13 En Jezus zeide tot den hoofdman over honderd: Ga heen, en u geschiede, gelijk gij geloofd hebt. En zijn knecht is gezond geworden te dierzelver ure.

13. I rzekł Jezus setnikowi: Idź, a jakoś uwierzył, niech ci się stanie; i uzdrowiony jest sługa jego onejże godziny.

13. És monda Jézus a századosnak: Eredj el, [9†] és legyen néked a te hited szerint. És meggyógyult annak szolgája abban az órában.

13 И сказал Иисус сотнику: иди, и, как ты веровал, да будет тебе. И выздоровел слуга его в тот час.

13. І рече Ісус до сотника: Йди, і, як вірував єси, станеть ся тобі. І одужав слуга його тієї самої години.

14 Kun Jeesus tuli Pietarin kotiin, näki hän hänen anoppinsa makaavan sairaana kuumeessa.

14 Tullessaan Pietarin kotiin Jeesus näki hänen anoppinsa makaavan kuumeisena.

14. Ja kuin Jesus tuli Pietarin huoneeseen, näki hän hänen anoppinsa makaavan ja sairastavan vilutautia.

14. Ja cosca Jesus tuli Petarin huonesen ja näki hänen anoppins wuotella sairastawan wilutautia.

14. Ja coska Iesus tuli Petarin hoonesen ia näki henen anoppins wootes sairastauan wilutadhis. (Ja koska Jesus tuli Petarin huoneeseen ja näki hänen anoppinsa wuoteessa sairastawan wilutaudissa.)

14. Καὶ ἐλθὼν ὁ Ἰησοῦς εἰς τὴν οἰκίαν Πέτρου εἶδεν τὴν πενθερὰν αὐτοῦ βεβλημένην καὶ πυρέσσουσαν·

14. και ελθων ο ιησους εις την οικιαν πετρου ειδεν την πενθεραν αυτου βεβλημενην και πυρεσσουσαν 14. kai elthon o iesoυs eis ten oikian petroυ eiden ten pentheran aυtoυ βeβlemenen kai pυressoυsan

14 And (after) Jesus came into Peter’s house, he saw that his mother-in-law had been put (in bed) and fevered.

14. And when Jesus was come into Peter's house, he saw his wife's mother laid, and sick of a fever.

14. Og Jesus kom i Peters Huus og saae, at hans Hustrus Moder laa og havde Feber.

14. Och när Jesus kom i Petri hus, och såg att hans svära låg, och hade skälfvosot;

14. Ja Jesus tulli Peetrusse kotta, ja näggi, et temma äm maas olli ja sojas többes.

14. Atėjęs į Petro namus, Jėzus pamatė jo uošvę gulinčią ir karščiuojančią.

14. Und Jesus kam in des Petrus Haus und sah, daß seine Schwiegermutter lag und hatte das Fieber.

14. Puis Jésus, étant venu à la maison de Pierre, vit sa belle-mère couchée au lit et ayant la fièvre.

14. Y vino Jesús a casa de Pedro, y vió a su suegra echada en la cama, y con fiebre.

14 En Jezus gekomen zijnde in het huis van Petrus, zag zijn vrouws moeder te bed liggen, hebbende de koorts.

14. A gdy Jezus przyszedł do domu Piotrowego, ujrzał świekrę jego, leżącą na łożu i mającą gorączkę.

14. És bemenvén Jézus a Péter házába, látá, hogy annak [10†] napa fekszik és lázas.

14 Придя в дом Петров, Иисус увидел тещу его, лежащую в горячке,

14. І прийшов Ісус до Петрової господи, та й побачив, що теща його лежить у пропасницї.

15 Niin hän koski tämän käteen, ja kuume lähti hänestä; ja hän nousi ja palveli häntä.

15 Niin Hän kosketti hänen kättänsä, ja kuume lähti hänestä, ja hän nousi ja palveli heitä.

15. Niin hän tarttui hänen käteensä, ja vilutauti luopui hänestä. Ja hän nousi, ja palveli heitä.

15. Nijn hän rupeis sen käteen ja wilutauti luowui hänestä: Ja hän nousi ja palweli heitä.

15. Nin hen rupeis sen käten/ ia wilutauti lowuij heneste. Ja hen ylesnousi ia palueli heite. (Niin hän rupesi sen käteen/ ja wilutauti luopui hänestä. Ja hän ylösnousi ja palweli heitä.)

15. καὶ ἥψατο τῆς χειρὸς αὐτῆς, καὶ ἀφῆκεν αὐτὴν ὁ πυρετός· καὶ ἠγέρθη καὶ διηκόνει αὐτῷ.

15. και ηψατο της χειρος αυτης και αφηκεν αυτην ο πυρετος και ηγερθη και διηκονει αυτοις 15. kai epsato tes cheiros aυtes kai afeken aυten o pυretos kai egerthe kai diekonei aυtois

15 And he touched her hand and the fever left her, and she arose and was serving him.

15. And he touched her hand, and the fever left her: and she arose, and ministered unto them.

15. Og han rørte ved hendes Haand, og Feberen forlod hende, og hun stod op og tjente dem.

15. Då tog han på hennes hand, och skälfvosoten öfvergaf henne; och hon stod upp, och tjente dem.

15. Siis hakkas temma temma kätte kinni, ja se soe többi lahkus temmast; ja temma tousis ülles, ja tenis neid.

15. Jis palietė jos ranką, ir karštis praėjo. Toji atsikėlė ir patarnavo jiems.

15. Da griff er ihre Hand an, und das Fieber verließ sie. Und sie stand auf und diente ihnen.

15. Et il lui toucha la main, et la fièvre la quitta; puis elle se leva, et les servit.

15. Y tocó su mano, y la fiebre la dejó; y ella se levantó, y les servía.

15 En Hij raakte haar hand aan, en de koorts verliet haar; en zij stond op, en diende henlieden.

15. I dotknął się ręki jej, i opuściła ją gorączka; i wstała, a posługowała im.

15. És illeté annak kezét, és elhagyta őt a láz; és fölkele, és szolgála nékik.

15 и коснулся руки ее, и горячка оставила ее; и она встала и служила им.

15. І приторкнувсь до руки її, й покинула пропасниця її; й вставши вона, послуговала їм.

16 Mutta illan tultua tuotiin hänen tykönsä monta riivattua. Ja hän ajoi henget ulos sanalla, ja kaikki sairaat hän paransi;

16 Mutta illan tultua tuotiin Hänen luokseen monta riivattua. Ja Hän ajoi henget ulos sanalla ja paransi kaikki sairaat,

16. Mutta kuin ehtoo tuli, niin he toivat hänen tykönsä monta pirulta riivattua; ja hän ajoi ulos sanalla henget, ja teki kaikkinaisia sairaita terveeksi;

16. MUtta cosca ehto tuli nijn he toit hänen tygöns monda Pirulda rijwattuta ja hän ajoi ulos sanalla henget ja teki caickinaisia sairaita terwexi.

16. Mutta coska echto tuli/ toijt he henelle monda pirulda riuatuta/ ia hen wlgosaioi sanalla henget/ ia teki caikinaiset sairat teruexi. (Mutta koska ehtoo tuli/ toit he hänelle monta pirulta riiwattua/ ja hän ulos ajoi sanalla henget/ ja teki kaikkinaiset sairaat terweeksi.)

16. Ὀψίας δὲ γενομένης προσήνεγκαν αὐτῷ δαιμονιζομένους πολλούς, καὶ ἐξέβαλεν τὰ πνεύματα λόγῳ, καὶ πάντας τοὺς κακῶς ἔχοντας ἐθεράπευσεν,

16. οψιας δε γενομενης προσηνεγκαν αυτω δαιμονιζομενους πολλους και εξεβαλεν τα πνευματα λογω και παντας τους κακως εχοντας εθεραπευσεν 16. opsias de genomenes prosenegkan aυto daimonizomenoυs polloυs kai ekseβalen ta pneυmata logo kai pantas toυs kakos echontas etherapeυsen

16 Now (after) it became evening, they brought to him many demon-possessed and he cast out the spirits by word and healed all who were ill;

16. When the even was come, they brought unto him many that were possessed with devils: and he cast out the spirits with his word, and healed all that were sick:

16. Men der det var blevet Aften, førte de mange Besatte til ham, og han uddrev Aanderne med et Ord og Helbredte Dem alle, som vare syge;

16. Och när aftonen kom, hade de till honom många, som voro besatte; och han dref ut andarna med ord, och alla dem, som ondt hade, botade han;

16. Agga kui öhto sai, töid nemmad temma jure paljo, kes kurjest waimudest waewatud ollid; ja tem̃a aias need kurjad waimud wälja sañaga, ja teggi keik haiged terweks.

16. Vakarui atėjus, žmonės sugabeno pas Jėzų daug demonų apsėstųjų. Jis išvarė dvasias žodžiu ir išgydė visus ligonius,

16. Am Abend aber brachten sie viele Besessene zu ihm; und er trieb die Geister aus mit Worten und machte allerlei Kranke gesund,

16. Sur le soir, on lui présenta plusieurs démoniaques, dont il chassa les mauvais esprits par sa parole; il guérit aussi tous ceux qui étaient malades;

16. Y como fué ya tarde, trajeron a él muchos endemoniados, y echó de ellos los demonios con su palabra, y sanó todos los enfermos;

16 En als het laat geworden was, hebben zij velen, van den duivel bezeten, tot Hem gebracht, en Hij wierp de boze geesten uit met den woorde, en Hij genas allen, die kwalijk gesteld waren;

16. A gdy był wieczór, przywiedli do niego wiele opętanych: i wyganiał duchy słowem; i wszystkie, którzy się źle mieli, uzdrawiał;

16. Az est beálltával pedig vivének hozzá sok ördöngőst, és egy szóval kiűzé a tisztátalan lelkeket, és meggyógyít vala minden beteget;

16 Когда же настал вечер, к Нему привели многих бесноватых, и Он изгнал духов словом и исцелил всех больных,

16. Як же настав вечір, приведено до Него багато біснуватих; і повиганяв Він біси словом, і сцїлив усїх недужих;

17 että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Esaiaan kautta, joka sanoo: "Hän otti päällensä meidän sairautemme ja kantoi meidän tautimme".

17 jotta toteutuisi, mitä on puhuttu profeetta Jesajan välityksellä, joka sanoo: ”Hän otti pois sairautemme ja kantoi tautimme.”

17. Että täytettäisiin, mitä sanottu oli Jesaias prophetan kautta, joka sanoo: hän on ottanut meidän heikkoutemme, ja hän kantoi meidän tautimme.

17. Että täytetäisin cuin sanottu oli Esaian Prophetan cautta joca sanoi: hän on ottanut meidän heickoudem ja hän candoi meidän tautim.

17. Senpäle/ että teutettemen piti/ quin sanottu oli Esaian Prophetan caut/ coska hen sanoi/ Hen on ottanut meiden heickudhen/ ia taudhinna hen cannoi. (Senpäälle/ että täytettämän piti/ kuin sanottu oli Esaian prophetan kautta/ koska hän sanoi/ Hän on ottanut meidän heikkouden/ ja tautimme hän kantoi.)

17. ὅπως πληρωθῇ τὸ ῥηθὲν διὰ Ἡσαΐου τοῦ προφήτου λέγοντος· Αὐτὸς τὰς ἀσθενείας ἡμῶν ἔλαβε καὶ τὰς νόσους ἐβάστασεν.

17. οπως πληρωθη το ρηθεν δια ησαιου του προφητου λεγοντος αυτος τας ασθενειας ημων ελαβεν και τας νοσους εβαστασεν 17. opos plerothe to rethen dia esaioυ toυ profetoυ legontos aυtos tas astheneias emon elaβen kai tas nosoυs eβastasen

17 *that what was spoken through Isaiah the prophet might be fulfilled, saying, ‘He himself took our weaknesses and bore our diseases.’ {Isa 53:4} {Mar 4:35-41 & Mat:8:18-27 & Luk 8:22-25 Sea of Galilee.}

17. That it might be fulfilled which was spoken by Esaias the prophet, saying, Himself took our infirmities, and bare our sicknesses.

17. at det skulde fuldkommes, som er talet ved Propheten Esaias, som siger: han tog vore Skrøbeligheder og bar vore Sygdomme.

17. På det fullbordas skulle det som sagdt var genom Esaia Propheten, som säger: Han hafver tagit på sig våra skröplighet, och våra sjukdomar hafver han burit.

17. Et piddi töeks sama, mis ööldud on prohweti Jesaia läbbi, kes ütleb: Temma on meie nödrussed ennese peäle wötnud, ja meie töwwed on temma kannud.

17. kad išsipildytų, kas buvo pasakyta per pranašą Izaiją: ‘‘Jis pasiėmė mūsų negalias ir nešė mūsų ligas’‘.

17. auf das erfüllt würde, was gesagt ist durch den Propheten Jesaja, der da spricht: "Er hat unsere Schwachheiten auf sich genommen, und unsere Seuchen hat er getragen."

17. Afin que s'accomplît ce qui avait été dit par Ésaïe le prophète en ces termes: Il a pris nos langueurs, et s'est chargé de nos maladies.

17. Para que se cumpliese lo que fué dicho por el profeta Isaías, que dijo: El tomó nuestras enfermedades, y llevó nuestras dolencias.

17 Opdat vervuld zou worden, dat gesproken was door Jesaja, den profeet, zeggende: Hij heeft onze krankheden op Zich genomen, en onze ziekten gedragen.

17. Aby się wypełniło, co powiedziano przez Izajasza proroka, mówiącego: On niemocy nasze na się wziął, a choroby nasze nosił.

17. Hogy beteljesedjék, a mit Ésaiás próféta mondott, így szólván: [11†] Ő vette el a mi erőtlenségünket, és ő hordozta a mi betegségünket.

17 да сбудется реченное через пророка Исаию, который говорит: Он взял на Себя наши немощи и понес болезни.

17. щоб справдилось, що сказав Ісаїя пророк, глаголючи: Узяв Він на себе недуги наші, й понїс болещі наші.

18 Mutta kun Jeesus näki paljon kansaa ympärillään, käski hän lähteä toiselle rannalle.

18 Nähdessään suuret kansanjoukot ympärillään Jeesus käski lähteä toiselle rannalle.

18. Kuin Jesus näki paljon kansaa ympärillänsä, käski hän mennä toiselle puolelle (merta).

18. COsca Jesus näki paljon Canssa ymbärilläns käski hän mennä sille puolelle merta.

18. Coska nyt Iesus näki palion canssa henen ymberillens/ keski hen sillepolelle merta menne. (Koska nyt Jesus näki paljon kansaa hänen ympärillänsä/ käski hän sille puolelle merta mennä.)

18. Ἰδὼν δὲ ὁ Ἰησοῦς πολλοὺς ὄχλους περὶ αὐτὸν ἐκέλευσεν ἀπελθεῖν εἰς τὸ πέραν.

18. ιδων δε ο ιησους πολλους οχλους περι αυτον εκελευσεν απελθειν εις το περαν 18. idon de o iesoυs polloυs ochloυs peri aυton ekeleυsen apelthein eis to peran

18 Now (after) Jesus saw large crowds around him, he commanded (them) to go away beyond-that (area).

18. Now when Jesus saw great multitudes about him, he gave commandment to depart unto the other side.

18. Men der Jesus saae meget Folk omkring sig, befoel han at fare over til hiin Side.

18. Och när Jesus såg mycket folk omkring sig, böd han, att man skulle fara utöfver på hinsidon hafvet.

18. Ja kui Jesus paljo rahwast ennese ümber näggi, käskis temma teile pole järwe ärraminna.

18. Matydamas aplinkui didžiulę minią, Jėzus įsakė irtis į kitą krantą.

18. Und da Jesus viel Volks um sich sah, hieß er hinüber jenseit des Meeres fahren.

18. Or, Jésus, voyant une grande foule de peuple autour de lui, ordonna qu'on passât à l'autre bord du lac.

18. Y viendo Jesús grandes multitudes al rededor de sí, mandó que se fuesen a la otra parte del lago.

18 En Jezus, vele scharen ziende rondom Zich, beval aan de andere zijde over te varen.

18. A widząc Jezus wielki lud około siebie, kazał się przeprawić na drugą stronę morza.

18. Látván pedig Jézus a nagy sokaságot maga körül, [12†] parancsolá, hogy menjenek a túlsó partra.

18 Увидев же Иисус вокруг Себя множество народа, велел ученикам отплыть на другую сторону.

18. Як же побачив Ісус великий натовп кругом себе, то звелїв плисти на той бік.

19 Ja eräs kirjanoppinut tuli ja sanoi hänelle: "Opettaja, minä seuraan sinua, mihin ikinä menet".

19 Niin muuan kirjanoppinut tuli ja sanoi Hänelle: ”Opettaja, seuraan sinua mihin tahansa menet.”

19. Ja kirjanoppinut tuli ja sanoi hänelle: Mestari, minä tahdon sinua seurata, kuhunka ikänä sinä menet.

19. Ja yxi Kirjanoppenut tuli ja sanoi hänelle: Mestari minä tahdon sinua seurata cuhungas ikänäns menet.

19. Ja quin yxi kirianoppenut edheskeui sanoi se henelle/ Mestari/ Mine tahdon sinua seurata * cuhungas ikenens menet. (Ja kuin yksi kirjanoppinut edeskäwi sanoi se hänelle/ Mestari/ Minä tahdon sinua seurata kuhunkas ikänänsä mene.)

19. Καὶ προσελθὼν εἷς γραμματεὺς εἶπεν αὐτῷ· Διδάσκαλε, ἀκολουθήσω σοι ὅπου ἐὰν ἀπέρχῃ.

19. και προσελθων εις γραμματευς ειπεν αυτω διδασκαλε ακολουθησω σοι οπου εαν απερχη 19. kai proselthon eis grammateυs eipen aυto didaskale akoloυtheso soi opoυ ean aperche

19 And one scribe came near to him, and said, Teacher, I will be following you wherever you go.

19. And a certain scribe came, and said unto him, Master, I will follow thee whithersoever thou goest.

19. Og der gik en Skriftklog frem og sagde til ham: Mester! jeg vil følge dig, hvor du gaaer hen.

19. Och kom en Skriftlärd till honom, och sade till honom: Mästar, jag vill följa dig ehvart du går.

19. Ja temma jure tulli üks kirjatundia, se ütles temma wasto: Öppetaja, ma tahhan sinno järrel käia, kuhho sa ial lähhäd.

19. Tuomet priėjo vienas Rašto žinovas ir tarė Jam: ‘‘Mokytojau, aš seksiu paskui Tave, kur tik Tu eisi!’‘

19. Und es trat zu ihm ein Schriftgelehrter, der sprach zu ihm: Meister, ich will dir folgen, wo du hin gehst.

19. Alors un scribe, s'étant approché, lui dit: Maître! je te suivrai partout où tu iras.

19. Y llegóse un escriba, y díjole: Maestro, seguirte he donde quiera que fueres.

19 En er kwam een zeker Schriftgeleerde tot Hem, en zeide tot Hem: Meester! ik zal U volgen, waar Gij ook henengaat.

19. Tedy przystąpiwszy niektóry z nauczonych w Piśmie, rzekł mu: Mistrzu! pójdę za tobą, gdziekolwiek pójdziesz.

19. És hozzámenvén egy írástudó, monda néki: Mester, követlek [13†] téged, akárhova mégy.

19 Тогда один книжник, подойдя, сказал Ему: Учитель! япойду за Тобою, куда бы Ты ни пошел.

19. І приступивши один письменник, каже до Него: Учителю, пійду слїдом за Тобою, куди б Ти нї пійшов.

20 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla pesät, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin hän päänsä kallistaisi".

20 Jeesus sanoi hänelle: ”Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla pesät, mutta Ihmisen Pojalla ei ole mihin päänsä kallistaisi.”

20. Niin Jesus sanoi hänelle: ketuilla ovat luolat, ja taivaan linnuilla ovat pesät; mutta Ihmisen Pojalla ei ole, kuhunka hän päänsä kallistaa.

20. Nijn Jesus sanoi hänelle: ketuilla on luolat ja Taiwan linnuilla on pesät mutta ihmisen Pojalla ei ole cuhunga hän pääns cumarta.

20. Ni Iesus sanoi henelle/ Ketuilla on loolat/ ia Taiuan linnuilla on pesät/ mutta Inhimisen poiala ei ole cuhunga hen päens cumarta. (Niin Jesus sanoi hänelle/ Ketuilla on luolat/ ja taiwaan linnuilla on pesät/ mutta ihmisen pojalla ei ole kuhunka hän päänsä kumartaa.)

20. καὶ λέγει αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς· Αἱ ἀλώπεκες φωλεοὺς ἔχουσι καὶ τὰ πετεινὰ τοῦ οὐρανοῦ κατασκηνώσεις, ὁ δὲ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου οὐκ ἔχει ποῦ τὴν κεφαλὴν κλίνῃ.

20. και λεγει αυτω ο ιησους αι αλωπεκες φωλεους εχουσιν και τα πετεινα του ουρανου κατασκηνωσεις ο δε υιος του ανθρωπου ουκ εχει που την κεφαλην κλινη 20. kai legei aυto o iesoυs ai alopekes foleoυs echoυsin kai ta peteina toυ oυranoυ kataskenoseis o de υios toυ anthropoυ oυk echei poυ ten kefalen kline

20 And Jesus says to him, The foxes have burrows and the birds of the heaven (have) nests, but the Son of Man has nowhere he may bow his head.

20. And Jesus saith unto him, The foxes have holes, and the birds of the air have nests; but the Son of man hath not where to lay his head.

20. Og Jesus sagde til ham: Ræve have Huler og Himmelens Fugle Reder; men Menneskens Søn har ikke det, hvortil han kan hælde sit Hoved.

20. Då sade Jesus till honom: Räfvarne hafva kulor, och foglarna under himmelen näste; men menniskones Son hafver intet, der han må luta sitt hufvud till.

20. Ja Jesus ütles temma wasto: Rebbastel on augud, ja linnudel, mis taewa al, pessad; agga innimesse Poial ei olle mitte, kuhho temma Pead woiks panna.

20. Jėzus jam atsakė: ‘‘Lapės turi urvus, padangių paukščiai­lizdus, o Žmogaus Sūnus neturi kur galvos priglausti’‘.

20. Jesus sagt zu ihm: Die Füchse haben Gruben, und die Vögel unter dem Himmel haben Nester; aber des Menschen Sohn hat nicht, da er sein Haupt hin lege.

20. Et Jésus lui dit: Les renards ont des tanières, et les oiseaux de l'air des nids; mais le Fils de l'homme n'a pas où reposer sa tête.

20. Y Jesús le dijo: Las zorras tienen cavernas, y las aves del cielo nidos; mas el Hijo del hombre no tiene donde recostar su cabeza.

20 En Jezus zeide tot hem: De vossen hebben holen, en de vogelen des hemels nesten; maar de Zoon des mensen heeft niet, waar Hij het hoofd nederlegge.

20. I rzekł mu Jezus: Liszki mają jamy, a ptaki niebieskie gniazda; ale Syn człowieczy nie ma, gdzie by głowę skłonił.

20. És monda néki Jézus: A rókáknak vagyon barlangjok és az égi madaraknak fészkük; de az ember Fiának [14†] nincs hová fejét lehajtani.

20 И говорит ему Иисус: лисицы имеют норы и птицы небесные - гнезда, а Сын Человеческий не имеет, где приклонить голову.

20. Ісус же рече до него: Лисицї мають нори, й птаство небесне гнїзда; Синові ж чоловічому нїде й голови прихилити.

21 Ja eräs toinen hänen opetuslapsistaan sanoi hänelle: "Herra, salli minun ensin käydä hautaamassa isäni".

21 Ja toinen Hänen opetuslapsistaan sanoi Hänelle: ”Herra, salli minun ensin käydä hautaamassa isäni.”

21. Toinen hänen opetuslapsistansa sanoi hänelle: Herra, salli minun ensin mennä hautaamaan isääni.

21. Toinen hänen Opetuslapsistans sanoi hänelle: Herra/ salli minun ensin mennä hautaman Isäni.

21. Toinen henen opetuslapsistans sanoi henelle/ Herra/ salli minua ensin menemen/ ia hautaman minun Iseni. (Toinen hänen opetuslapsistansa sanoi hänelle/ Herra/ salli minua ensin menemän/ ja hautaaman minun isäni.)

21. ἕτερος δὲ τῶν μαθητῶν αὐτοῦ εἶπεν αὐτῷ· Κύριε, ἐπίτρεψόν μοι πρῶτον ἀπελθεῖν καὶ θάψαι τὸν πατέρα μου.

21. ετερος δε των μαθητων αυτου ειπεν αυτω κυριε επιτρεψον μοι πρωτον απελθειν και θαψαι τον πατερα μου 21. eteros de ton matheton aυtoυ eipen aυto kυrie epitrepson moi proton apelthein kai thapsai ton patera moυ

21 Now a different (one) of his disciples said to him, Lord, permit me first to go away and bury my father.

21. And another of his disciples said unto him, Lord, suffer me first to go and bury my father.

21. Men en anden af hans Disciple sagde til ham: Herre! tilsted mig, at jeg først maa gaae hen og begrave min Fader.

21. Och en annar af hans Lärjungar sade till honom: Herre, gif mig lof, att jag går först bort, och begrafver min fader.

21. Ja üks teine temma Jüngrittest ütles temma wasto: Issand, anna mulle lubba enne ärramiña, ja om̃a issa mahhamatta.

21. Kitas Jo mokinys prašė: ‘‘Viešpatie, leisk man pirmiau pareiti tėvo palaidoti’‘.

21. Und ein anderer unter seinen Jüngern sprach zu ihm: HERR, erlaube mir, daß hingehe und zuvor meinen Vater begrabe.

21. Et un autre de ses disciples lui dit: Seigneur! permets que j'aille auparavant ensevelir mon père.

21. Y otro de sus discípulos le dijo: Señor, dáme licencia que vaya primero, y entierre a mi padre.

21 En een ander uit Zijn discipelen zeide tot Hem: Heere! laat mij toe, dat ik eerst heenga, en mijn vader begrave.

21. A drugi z uczniów jego rzekł mu: Panie! dopuść mi pierwej odejść i pogrześć ojca mego;

21. Egy másik pedig az ő tanítványai közül monda néki: Uram, engedd meg nékem, [15†] hogy előbb elmenjek és eltemessem az én atyámat.

21 Другой же из учеников Его сказал Ему: Господи! позволь мне прежде пойти и похоронить отца моего.

21. Другий же ученик Його каже до Него: Господи, дозволь менї перш пійти поховати батька мого.

22 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Seuraa sinä minua, ja anna kuolleitten haudata kuolleensa".

22 Mutta Jeesus sanoi hänelle: ”Seuraa minua, ja anna kuolleitten haudata kuolleensa.”

22. Niin Jesus sanoi hänelle: seuraa minua, ja anna kuolleet haudata kuolleitansa.

22. Nijn Jesus sanoi hänelle: seura minua ja anna cuollet haudata cuolluitans.

22. Nin Iesus sanoi henelle/ Seura minua/ ia anna ne coolluet * haudhata heiden coolluitans. (Niin Jesus sanoi hänelle/ Seuraa minua/ ja anna ne kuolleet haudata heidän kuolleitansa.)

22. ὁ δὲ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτῷ· Ἀκολούθει μοι, καὶ ἄφες τοὺς νεκροὺς θάψαι τοὺς ἑαυτῶν νεκρούς.

22. ο δε ιησους ειπεν αυτω ακολουθει μοι και αφες τους νεκρους θαψαι τους εαυτων νεκρους 22. o de iesoυs eipen aυto akoloυthei moi kai afes toυs nekroυs thapsai toυs eaυton nekroυs

22 But Jesus said to him, Follow me, and leave the dead to bury their own dead.

22. But Jesus said unto him, Follow me; and let the dead bury their dead.

22. Men Jesus sagde til ham: følg mig, og lad de Døde begrave deres Døde.

22. Då sade Jesus till honom: Följ du mig, och låt de döda begrafva sina döda.

22. Agga Jesus ütles temma wasto: Käi sinna mo järrel, ja lasse surnud ommad surnud mahhamatta.

22. Bet Jėzus atsakė: ‘‘Sek paskui mane ir palik mirusiems laidoti savo numirėlius’‘.

22. Aber Jesus sprach zu ihm: Folge du mir und laß die Toten ihre Toten begraben!

22. Mais Jésus lui dit: Suis-moi, et laisse les morts ensevelir leurs morts.

22. Y Jesús le dijo: Sígueme, y deja que los muertos entierren a sus muertos.

22 Doch Jezus zeide tot hem: Volg Mij, en laat de doden hun doden begraven.

22. Ale mu Jezus rzekł: Pójdź za mną, a niechaj umarli grzebią umarłe swoje.

22. Jézus pedig monda néki: Kövess engem, és hagyd, hogy a halottak temessék el az ő halottaikat.

22 Но Иисус сказал ему: иди за Мною, и предоставь мертвым погребать своих мертвецов.

22. Ісус ж рече до него: Йди слїдом за мною; нехай мертві ховають мерцї свої.

23 Ja hän astui venheeseen, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.

23 Kun Hän astui veneeseen, Hänen opetuslapsensa seurasivat Häntä.

23. Ja kuin hän oli haahteen astunut, seurasivat häntä hänen opetuslapsensa.

23. JA cuin hän oli hahten astunut seuraisit händä hänen Opetuslapsens.

23. Ja quin hen oli hacten astunut/ seurasit hende henen opetuslapsens. (Ja kuin hän oli haahteen astunut/ seurasit häntä hänen opetuslapsensa.)

23. Καὶ ἐμβάντι αὐτῷ εἰς τὸ πλοῖον ἠκολούθησαν αὐτῷ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ.

23. και εμβαντι αυτω εις το πλοιον ηκολουθησαν αυτω οι μαθηται αυτου 23. kai emβanti aυto eis to ploion ekoloυthesan aυto oi mathetai aυtoυ

23 And having stepped into the ship, his disciples followed him.

23. And when he was entered into a ship, his disciples followed him.

23. Og han gik i Skibet, og hans Disciple fulgte ham.

23. Och han steg i skeppet, och hans Lärjungar följde honom.

23. Ja kui temma laewa läks, siis käisid tem̃a Jüngrid temma järrel.

23. Jėzus įlipo į valtį, ir mokiniai paskui Jį.

23. Und er trat in das Schiff, und seine Jünger folgten ihm.

23. Ensuite il entra dans la barque, et ses disciples le suivirent.

23. Y entrando él en una nave, sus discípulos le siguieron.

23 En als Hij in het schip gegaan was, zijn Hem Zijn discipelen gevolgd.

23. A gdy on wstąpił w łódź, wstąpili za nim i uczniowie jego.

23. És mikor a hajóra szállt vala, követék őt az ő tanítványai.

23 И когда вошел Он в лодку, за Ним последовали ученикиЕго.

23. І, як увійшов у човен, поввіходили слїдом за Ним ученики Його.

24 Ja katso, järvellä nousi kova myrsky, niin että venhe peittyi aaltoihin; mutta hän nukkui.

24 Ja katso, järvellä nousi ankara myrsky, niin että vene peittyi aaltoihin. Mutta Hän nukkui.

24. Mutta katso, suuri ilma nousi merellä, niin että haaksi aalloilta peitettiin. Mutta hän makasi.

24. Ja cadzo suuri ilma nousi merellä nijn että haaxi alloilda peitettin ja hän macais.

24. Ja catzo/ swri ilma nowsi merelle/ nin että aldu löij ylitze hahden/ Mutta hen itze macasi. (Ja katso/ suuri ilma nousi merelle/ niin että aalto löi ylitse haahden/ Mutta hän itse makasi.)

24. καὶ ἰδοὺ σεισμὸς μέγας ἐγένετο ἐν τῇ θαλάσσῃ, ὥστε τὸ πλοῖον καλύπτεσθαι ὑπὸ τῶν κυμάτων· αὐτὸς δὲ ἐκάθευδε.

24. και ιδου σεισμος μεγας εγενετο εν τη θαλασση ωστε το πλοιον καλυπτεσθαι υπο των κυματων αυτος δε εκαθευδεν 24. kai idoυ seismos megas egeneto en te thalasse oste to ploion kalυptesthai υpo ton kυmaton aυtos de ekatheυden

24 And behold, a great squall happened in the sea, so-that the ship was hidden by the waves, but he was sleeping.

24. And, behold, there arose a great tempest in the sea, insomuch that the ship was covered with the waves: but he was asleep.

24. Og see, der blev en stor Storm paa Søen, saa at Skibet skjultes af Bølgerne; men han sov.

24. Och si, en stor storm växte upp i hafvet, så att vågen slog utöfver skeppet; och han sof.

24. Ja wata, siis tousis suur laenetaminne merre peäl, nenda et se laew laenedega katteti, agga temma maggas.

24. Ir štai ežere pakilo smarki audra, ir bangos liejo valtį. O Jis miegojo.

24. Und siehe, da erhob sich ein großes Ungestüm im Meer, also daß auch das Schifflein mit Wellen bedeckt ward; und er schlief.

24. Et il s'éleva tout à coup une grande tourmente sur la mer, en sorte que la barque était couverte par les flots; mais il dormait.

24. Y, he aquí, fué hecho en la mar un gran movimiento, de manera que la nave se cubría de las ondas; y él dormía.

24 En ziet, er ontstond een grote onstuimigheid in de zee, alzo dat het schip van de golven bedekt werd; doch Hij sliep.

24. A oto się wzruszenie wielkie stało na morzu, tak iż się łódź wałami okrywała; a on spał.

24. És ímé nagy háborgás lőn [16†] a tengeren, annyira, hogy a hajót elborítják vala a hullámok; ő pedig aluszik vala.

24 И вот, сделалось великое волнение на море, так что лодка покрывалась волнами; а Он спал.

24. Аж ось схопилась велика хуртовина на морі, така що филя заливала човна; Він же спав.

25 Niin he menivät ja herättivät hänet sanoen: "Herra, auta, me hukumme".

25 Niin Hänen opetuslapsensa menivät herättämään Hänet sanoen: ”Herra, pelasta meidät, me hukumme”

25. Niin tulivat hänen opetuslapsensa ja herättivät hänen, ja sanoivat: Herra, auta meitä, me hukumme.

25. Nijn tulit Opetuslapset ja herätit hänen ja sanoit: Herra auta meitä me hucumme.

25. Nin edheskeuit opetuslapset/ ia herätit henen/ ia sanoit/ Herra/ auita meite/ me hucu'ma. (Niin edeskäwit opetuslapset/ ja herätit hänen/ ja sanoit/ Herra/ auta meitä/ me hukumme.)

25. καὶ προσελθόντες οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ ἤγειραν αὐτὸν λέγοντες· Κύριε, σῶσον ἡμᾶς, ἀπολλύμεθα.

25. και προσελθοντες οι μαθηται αυτου ηγειραν αυτον λεγοντες κυριε σωσον ημας απολλυμεθα 25. kai proselthontes oi mathetai aυtoυ egeiran aυton legontes kυrie soson emas apollυmetha

25 And the disciples having gone to him, awakened him, saying, Save us Lord! We are perishing!

25. And his disciples came to him, and awoke him, saying, Lord, save us: we perish.

25. Og hans Disciple gik til ham, vakte ham op og sagde: Herre, frels os! vi forgaae.

25. Då gingo Lärjungarna till, och väckte honom upp, sägande: Herre, fräls oss, vi förgås.

25. Ja temma jüngrid tullid temma jure, ja ärratasid tedda ülles, ja ütlesid: Issand, aita meid, meie lähhäme hukka.

25. Mokiniai pripuolę ėmė Jį žadinti, šaukdami: ‘‘Viešpatie, gelbėk mus, žūvame!’‘

25. Und die Jünger traten zu ihm und weckten ihn auf und sprachen: HERR, hilf uns, wir verderben!

25. Et ses disciples, s'approchant, le réveillèrent, et lui dirent: Seigneur, sauve-nous, nous périssons.

25. Y llegándose sus discípulos le despertaron, diciendo: Señor, sálvanos, perecemos.

25 En Zijn discipelen, bij Hem komende, hebben Hem opgewekt, zeggende: Heere, behoed ons, wij vergaan!

25. A przystąpiwszy uczniowie jego, obudzili go, mówiąc: Panie! ratuj nas, giniemy.

25. És az ő tanítványai hozzámenvén, felkölték őt, mondván: Uram, ments meg minket; mert elveszünk.

25 Тогда ученики Его, подойдя к Нему, разбудили Его и сказали: Господи! спаси нас, погибаем.

25. І, приступивши ученики Його, розбудили Його, кажучи: Господи, спаси нас: погибаємо.

26 Hän sanoi heille: "Te vähäuskoiset, miksi olette pelkureita?" Silloin hän nousi ja nuhteli tuulia ja järveä, ja tuli aivan tyven.

26 Hän sanoi heille: ”Miksi olette pelkureja, vähäuskoiset?” Sitten Hän nousi ja nuhteli tuulia ja järveä, ja tuli aivan tyyni.

26. Ja hän sanoi heille: te heikko-uskoiset, miksi te olette pelkurit? Niin hän nousi ja asetti tuulen ja meren, ja tuli juuri tyveneksi.

26. Nijn hän sanoi heille: te heickouscoiset mitä te pelkät? Hän nousi ja asetti tuulen ja meren. Ja tuli juuri tywenexi.

26. Nin hen sanoi heille/ Mite te heicko wskoiset pelket? Hen nousi yles/ ia asetti twlen/ ia meren. Ja tuli iuri tyuenexi. (Niin hän sanoi heille/ Mitä te heikkouskoiset pelkäät? Hän nousi ylös/ ja asetti tuulen/ ja meren. Ja tuli juuri tyweneksi.)

26. καὶ λέγει αὐτοῖς· Τί δειλοί ἐστε, ὀλιγόπιστοι; τότε ἐγερθεὶς ἐπετίμησε τοῖς ἀνέμοις καὶ τῇ θαλάσσῃ, καὶ ἐγένετο γαλήνη μεγάλη.

26. και λεγει αυτοις τι δειλοι εστε ολιγοπιστοι τοτε εγερθεις επετιμησεν τοις ανεμοις και τη θαλασση και εγενετο γαληνη μεγαλη 26. kai legei aυtois ti deiloi este oligopistoi tote egertheis epetimesen tois anemois kai te thalasse kai egeneto galene megale

26 And he says to them, Why are you° cowardly? You° of small faith! Then he raised himself up and rebuked the winds and the sea, and there became a great calm.

26. And he saith unto them, Why are ye fearful, O ye of little faith Then he arose, and rebuked the winds and the sea; and there was a great calm.

26. Og han sagde til dem: hvi ere I frygtagtige, I lidet Troende? Da stod han op og truede Veirene og Søen, og det blev ganske blikstille.

26. Då sade han till dem: I klentrogne, hvi rädens I? Och stod upp, och näpste vädret, och hafvet; och det vardt stilla lugnet.

26. Ja temma ütles nende wasto: Mikspärrast ollete teie arrad, teie nödra-ussulissed? Siis tousis temma ülles, ja ähwardas tuled ja merd, siis sai se koggone waikseks.

26. Jis jiems tarė: ‘‘Kodėl jūs tokie bailūs, mažatikiai?’‘ Paskui Jis atsikėlė, sudraudė vėjus bei ežerą, ir pasidarė visiškai ramu.

26. Da sagte er zu ihnen: Ihr Kleingläubigen, warum seid ihr so furchtsam? Und stand auf und bedrohte den Wind und das Meer; da ward es ganz stille.

26. Et il leur dit: Pourquoi avez-vous peur, gens de petite foi?Et s'étant levé, il parla avec autorité aux vents et à la mer, et il se fit un grand calme.

26. Y él les dice: ¿Por qué teméis, hombres de poca fé? Entónces levantado reprendió a los vientos y a la mar; y fué grande bonanza.

26 En Hij zeide tot hen: Wat zijt gij vreesachtig, gij kleingelovigen? Toen stond Hij op, en bestrafte de winden en de zee; en er werd grote stilte.

26. I rzekł do nich: Przeczże jesteście bojaźliwi? o małowierni! Tedy wstawszy, zgromił wiatry i morze, i stało się uciszenie wielkie.

26. És monda nékik: Mit féltek, óh kicsinyhitűek? [17†] Ekkor fölkelvén, megdorgálá a szeleket és a tengert, és lőn nagy csendesség.

26 И говорит им: что вы так боязливы, маловерные? Потом, встав, запретил ветрам и морю, и сделалась великая тишина.

26. І рече до них: Чого ви злякались, маловірні? Тодї встав, і погрозив вітрам та морю; і настала велика тиша.

27 Ja ihmiset ihmettelivät ja sanoivat: "Millainen tämä on, kun sekä tuulet että meri häntä tottelevat?"

27 Niin ihmiset ihmettelivät ja sanoivat: ”Millainen tämä on, kun sekä tuulet että järvi tottelevat Häntä?”

27. Niin ihmiset ihmettelivät, sanoen: millainen tämä on? sillä tuulet ja meri ovat myös hänelle kuuliaiset.

27. Nijn ihmiset ihmettelit sanoden: millinen tämä on? sillä tuulet ja meri owat myös hänelle cuuliaiset.

27. Nin Inhimiset imehtelit/ sanodhen/ Millinen teme on. Sille että twlet ia meri mös ouat henen cwliaiset? (Niin ihmiset ihmettelit/ sanoen/ Millainen tämä on. Sillä että tuulet ja meri myös owat hänen kuuliaiset?)

27. οἱ δὲ ἄνθρωποι ἐθαύμασαν λέγοντες· Ποταπός ἐστιν οὗτος, ὅτι καὶ οἱ ἄνεμοι καὶ ἡ θάλασσα ὑπακούουσιν αὐτῷ;

27. οι δε ανθρωποι εθαυμασαν λεγοντες ποταπος εστιν ουτος οτι και οι ανεμοι και η θαλασσα υπακουουσιν αυτω 27. oi de anthropoi ethaυmasan legontes potapos estin oυtos oti kai oi anemoi kai e thalassa υpakoυoυsin aυto

27 Now the men marveled, saying, What sort of (man) is this, that even the winds and the sea are obeying* him? {Mar 5:1-21 & Mat 8:28-34 & Luk 8:26-40 Gergesa.}

27. But the men marvelled, saying, What manner of man is this, that even the winds and the sea obey him!

27. Men Menneskene forundrede sig og sagde: hvo er dog denne, at baade Veirene og Søen ere ham lydige?

27. Men menniskorna förundrade sig, och sade: Hvad är denne för en, att vädret och hafvet äro honom lydig?

27. Agga innimessed immetellesid, ja ütlesid: Missuggune on se, et ka tuled ja se merri temma sanna wotwad kuulda?)

27. Žmonės stebėjosi ir kalbėjo: ‘‘Kas Jis per vienas, kad net vėjai ir ežeras Jo klauso?’‘

27. Die Menschen aber verwunderten sich und sprachen: Was ist das für ein Mann, daß ihm Wind und Meer gehorsam ist?

27. Et ces gens-là furent dans l'admiration, et ils disaient: Quel est cet homme, à qui les vents mêmes et la mer obéissent?

27. Y los hombres se maravillaron, diciendo: ¿Qué hombre es éste, que aun los vientos y la mar le obedecen?

27 En de mensen verwonderden zich, zeggende: Hoedanig een is Deze, dat ook de winden en de zee Hem gehoorzaam zijn!

27. A ludzie się dziwowali, mówiąc: Jakiż to jest ten, że mu i wiatry i morze posłuszne są?

27. Az emberek pedig elcsodálkozának, mondván: Kicsoda ez, hogy mind a szelek, mind a tenger engednek néki.

27 Люди же, удивляясь, говорили: кто это, что и ветры и море повинуются Ему?

27. Люде ж дивувались, говорячи: Хто се такий, що й вітри й море слухають Його!

28 Kun hän tuli toiselle rannalle, gadaralaisten alueelle, tuli häntä vastaan kaksi riivattua, jotka olivat haudoista lähteneet ja olivat kovin raivoisia, niin ettei kukaan voinut sitä tietä kulkea.

28 Hänen tultuaan toiselle rannalle gergesalaisten alueelle, Häntä vastaan tuli kaksi hautaluolista lähtenyttä riivattua, kovin raivoisina, niin ettei kukaan voinut kulkea sitä tietä.

28. Ja kuin hän tuli sille puolelle merta, Gerasalaisten maakuntaan, niin häntä vastaan juoksi kaksi pirulta riivattua, jotka olivat haudoista lähteneet, ja olivat sangen hirmuiset, niin ettei kenkään taitanut sitä tietä vaeltaa.

28. Ja cuin hän tuli sille puolelle merta Gergesenerein maacundaan nijn händä wastan juoxi caxi Pirulda rijwattuta jotca olit haudoista lähtenet ja olit sangen hirmuiset nijn ettei kengän tainnut sitä tietä waelda.

28. Ja quin hen tuli sillepolen merta/ nijnen Gergesenerin makundan/ nin iooxit henen wastans caxi pirulda riuattut haudhoista wlgoslectenet/ ia he olit sangen hirmuiset/ nin ettei kengen tainut site tiette waelta. (Ja kuin hän tuli sille puolen merta/ niiden Gergeserin maakuntaan/ niin juoksit hänen wastaansa kaksi pirulta riiwatut haudoista ulos lähteneet/ ja he olit sangen hirmuiset/ niin ettei kenkään tainnut sitä tietä waeltaa.)

28. Καὶ ἐλθόντι αὐτῷ εἰς τὸ πέραν εἰς τὴν χώραν τῶν Γεργεσηνῶν ὑπήντησαν αὐτῷ δύο δαιμονιζόμενοι ἐκ τῶν μνημείων ἐξερχόμενοι, χαλεποὶ λίαν, ὥστε μὴ ἰσχύειν τινὰ παρελθεῖν διὰ τῆς ὁδοῦ ἐκείνης.

28. και ελθοντι αυτω εις το περαν εις την χωραν των γεργεσηνων υπηντησαν αυτω δυο δαιμονιζομενοι εκ των μνημειων εξερχομενοι χαλεποι λιαν ωστε μη ισχυειν τινα παρελθειν δια της οδου εκεινης 28. kai elthonti aυto eis to peran eis ten choran ton gergesenon υpentesan aυto dυo daimonizomenoi ek ton mnemeion ekserchomenoi chalepoi lian oste me ischυein tina parelthein dia tes odoυ ekeines

28 And he came to the (area) beyond-that into the region of the Gergesenes, two demon-possessed (men) met him, coming forth out of the tombs, exceedingly fierce, so-that not anyone was strong-enough to pass through that way.

28. And when he was come to the other side into the country of the Gergesenes, there met him two possessed with devils, coming out of the tombs, exceeding fierce, so that no man might pass by that way.

28. Og der han kom paa hiin Side til de Gergeseners Land, mødte to Besatte ham, som kom ud fra Gravene og vare saare vilde, saa at Ingen kunde vandre ad den Vei.

28. Och när han kom på hinsidon hafvet, uti de Gergeseners landsändar, kommo två besatte med djefvulen emot honom löpande, utgångne af grifter; och voro ganska gräselige, så att ingen kunde resa den vägen fram.

28. Ja kui temma sai teile pole merre Kergesea rahwa male, tullid temma wasto kaks kurjast waimust waewatud, need tullid surno haudade seest wälja, ja ollid wägga hirmsad, nenda et ükski ei woinud sedda teed käia.

28. Kai Jėzus priplaukė kitą krantą gergeziečių krašte, Jam priešais atbėgo du demonų apsėstieji, išlindę iš kapinių rūsių. Juodu buvo tokie pavojingi, kad niekas negalėjo praeiti anuo keliu.

28. Und er kam jenseit des Meeres in die Gegend der Gergesener. Da liefen ihm entgegen zwei Besessene, die kamen aus den Totengräbern und waren sehr grimmig, also daß niemand diese Straße wandeln konnte.

28. Quand il fut arrivé à l'autre bord, dans le pays des Gergéséniens, deux démoniaques, étant sortis des sépulcres, vinrent à lui, si furieux que personne n'osait passer par ce chemin-là;

28. Y como él llegó a la otra parte en el territorio de los Gergesenos; le vinieron al encuentro dos endemoniados que salían de los sepulcros, fieros en gran manera, así que nadie podía pasar por aquel camino.

28 En als Hij over aan de andere zijde was gekomen in het land der Gergesenen, zijn Hem twee, van den duivel bezeten, ontmoet, komende uit de graven, die zeer wreed waren, alzo dat niemand door dien weg kon voorbij gaan.

28. A gdy się on przewiózł na drugą stronę do krainy Giergiezeóczyków, zabieżeli mu dwaj opętani z grobów wychodzący, bardzo okrutni, tak iż nie mógł nikt przechodzić oną drogą.

28. És a mikor eljutott vala a túlsó partra, a Gadarénusok [18†] tartományába, két ördöngős ment eléje, a sírboltokból kijövén, igen kegyetlenek, annyira, hogy senki sem mer vala elmenni azon az úton.

28 И когда Он прибыл на другой берег встрану Гергесинскую, Его встретили два бесноватые, вышедшие из гробов, весьма свирепые, так что никто не смел проходить тем путем.

28. І як переплив на той бік у Гергесинську землю, зустріло Його два біснуватих, що вийшли з гробів, вельми злющі, так що нїхто не важив ся ходити дорогою тією.

29 Ja katso, he huusivat sanoen: "Mitä sinulla on meidän kanssamme tekemistä, sinä Jumalan Poika? Oletko tullut tänne vaivaamaan meitä ennen aikaa?"

29 Ja katso, he huusivat sanoen: ”Miksi meihin puutut, (Jeesus,) Jumalan Poika? Oletko tullut tänne vaivaamaan meitä ennen aikaa?”

29. Ja katso, he huusivat sanoen: Jesus, Jumalan Poika, mitä meidän on sinun kanssas? Oletkos tullut tänne meitä vaivaamaan ennen aikaa?

29. Ja cadzo he huusit ja sanoit: Jesu Jumalan Poica mitä meidän on sinun cansas?

29. Ja catzo/ he hwdhit ia sanoit/ Mite meille on sinun cansas Iesu Jumalan Poica? (Ja katso/ he huusit ja sanoit/ Mitä meillä on sinun kanssasi Jesus Jumalan Poika?)

29. καὶ ἰδοὺ ἔκραξαν λέγοντες· Τί ἡμῖν καὶ σοί, Ἰησοῦ υἱὲ τοῦ Θεοῦ; ἦλθες ὧδε πρὸ καιροῦ βασανίσαι ἡμᾶς;

29. και ιδου εκραξαν λεγοντες τι ημιν και σοι ιησου υιε του θεου ηλθες ωδε προ καιρου βασανισαι ημας 29. kai idoυ ekraksan legontes ti emin kai soi iesoυ υie toυ theoυ elthes ode pro kairoυ βasanisai emas

29 And behold, they cried out, saying, What (is this thing) with us and with you, Jesus, Son of God? Did you come here to torment us before the time?

29. And, behold, they cried out, saying, What have we to do with thee, Jesus, thou Son of God? art thou come hither to torment us before the time?

29. Og see, de raabte og sagde: Jesus, du Guds Søn! hvad have vi med dig at gjøre? er du kommen hid, for Tiden at pine os.

29. Och si, de ropade, och sade: Ack! Jesu, Guds Son, hvad hafve vi med dig göra? Äst du kommen till att plåga oss förr än tid är?

29. Ja wata, nemmad kissendasid ja ütlesid: Jesus sinna Jummala Poeg, mis on meil sinnoga teggemist? olled sa seie tulnud meid enne aega waewama?

29. Ir štai jiedu ėmė šaukti: ‘‘Ko Tau iš mūsų reikia, Jėzau, Dievo Sūnau?! Atėjai pirma laiko mūsų kankinti?’‘

29. Und siehe, sie schrieen und sprachen: Ach Jesu, du Sohn Gottes, was haben wir mit dir zu tun? Bist du hergekommen, uns zu quälen, ehe denn es Zeit ist?

29. Et ils se mirent à crier en disant: Qu'y a-t-il entre nous et toi, Jésus, Fils de Dieu? Es-tu venu ici pour nous tourmenter avant le temps?

29. Y, he aquí, clamaron, diciendo: ¿Qué tenemos contigo, Jesús, Hijo de Dios? ¿Has venido ya acá a molestarnos ántes de tiempo?

29 En ziet, zij riepen, zeggende: Jezus, Gij Zone Gods! wat hebben wij met U te doen? Zijt Gij hier gekomen om ons te pijnigen voor den tijd?

29. A oto zakrzyknęli, mówiąc: Cóż my z tobą mamy, Jezusie, Synu Boży? Przyszedłeś tu przed czasem, dręczyć nas?

29. És ímé kiáltának mondván: Mi közünk te veled Jézus, [19†] Istennek fia? Azért jöttél ide, hogy idő előtt [20†] meggyötörj minket?

29 И вот, они закричали: что Тебе до нас, Иисус, Сын Божий? пришел Ты сюда прежде времени мучить нас.

29. І ось, закричали, говорячи: Що нам і Тобі, Ісусе, Сину Божий? чи на те прийшов єси сюди, щоб нас заздалегідь мучити?

30 Ja etäällä heistä kävi suuri sikalauma laitumella.

30 Mutta etäällä heistä kävi iso sikalauma laitumella.

30. Ja kaukana heistä kävi sangen suuri sikalauma laitumella.

30. Oletcos tullut meitä waiwaman ennen aica? Ja caucana heistä käwi sangen suuri sicajoucko laituimella.

30. Olecos tenne tullut meite waiuaman ennen aica? Nin keui caukan heiste sangen swri sicain ioucko wehmaal. (Oletkos tänne tullut meitä waiwaaman ennen aikaa? Niin käwi kaukana heistä sangen suuri sikain joukko wehmaalla.)

30. ἦν δὲ μακρὰν ἀπ’ αὐτῶν ἀγέλη χοίρων πολλῶν βοσκομένη.

30. ην δε μακραν απ αυτων αγελη χοιρων πολλων βοσκομενη 30. en de makran ap aυton agele choiron pollon βoskomene

30 Now a herd of many swine was being fed from afar, away from them.

30. And there was a good way off from them an herd of many swine feeding.

30. Men der var langt fra dem en stor Hjord Sviin, som græssede.

30. Så gick der långt ifrån en stor svinahjord i bet.

30. Agga kaugel neist ärra olli suur sea karri sömas.

30. Toli nuo jų ganėsi didelė banda kiaulių.

30. Es war aber ferne von ihnen ein große Herde Säue auf der Weide.

30. Or, il y avait assez loin d'eux un grand troupeau de pourceaux qui paissait.

30. Y estaba léjos de ellos un hato de muchos puercos paciendo.

30 En verre van hen was een kudde veler zwijnen, weidende.

30. I była daleko od nich trzoda wielka świó pasących się.

30. Tőlük távol pedig egy nagy disznónyáj legelészik vala.

30 Вдали же от них паслось большое стадо свиней.

30. Оддалеки ж од них пас ся великий гурт свиней.

31 Niin riivaajahenget pyysivät häntä sanoen: "Jos ajat meidät pois, niin lähetä meidät sikalaumaan".

31 Niin riivaajat pyysivät Häntä sanoen: ”Jos ajat meidät ulos, salli meidän mennä sikalaumaan.”

31. Niin perkeleet rukoilivat häntä ja sanoivat: jos ajat meidät ulos, niin salli meidän mennä sikalaumaan.

31. Nijn Perkelet rucoilit händä ja sanoit: jos sinä ajat meidän ulos nijn salli meidän mennä sicalaumaan. Hän sanoi heille: mengät.

31. Nin percheleet rucoilit hende ia sanoit/ Jos sine wlgosaiat meite/ nin salli meiden menne toon sica lauman siselle. Sanoi hen heille/ Menget. (Niin perkeleet rukoilit häntä ja sanoit/ Jos sinä ulos ajat meitä/ niin salli meidän mennä tuon sikalauman sisälle. Sanoi hän heille/ Menkäät)

31. οἱ δὲ δαίμονες παρεκάλουν αὐτὸν λέγοντες· Εἰ ἐκβάλλεις ἡμᾶς, ἐπίτρεψον ἡμῖν ἀπελθεῖν εἰς τὴν ἀγέλην τῶν χοίρων.

31. οι δε δαιμονες παρεκαλουν αυτον λεγοντες ει εκβαλλεις ημας επιτρεψον ημιν απελθειν εις την αγελην των χοιρων 31. oi de daimones parekaloυn aυton legontes ei ekβalleis emas epitrepson emin apelthein eis ten agelen ton choiron

31 And the demons were pleading with him, saying, If you cast us out, permit us to go away into the herd of swine.

31. So the devils besought him, saying, If thou cast us out, suffer us to go away into the herd of swine.

31. Men Djævelene bade ham og sagde: dersom du uddriver os, da tilsted os at fare i Svinehjorden.

31. Då bådo honom djeflarna, och sade: Är det så, att du drifver oss ut, så lofva oss, att vi farom uti den svinahjorden.

31. Ja need kurjad waimud pallusid tedda ja ütlesid: Kui sa meid wälja-aiad, siis anna meile lubba sea karja sisse miñna.

31. Demonai prašė: ‘‘Jeigu mus išvarysi, tai leisk sueiti kiaulių bandon’‘.

31. Da baten ihn die Teufel und sprachen: Willst du uns austreiben, so erlaube uns, in die Herde Säue zu fahren.

31. Et les démons le prièrent, et lui dirent: Si tu nous chasses, permets-nous d'entrer dans ce troupeau de pourceaux.

31. Y los demonios le rogaron, diciendo: Si nos echas, permítenos que vayamos en aquel hato de puercos.

31 En de duivelen baden Hem, zeggende: Indien Gij ons uitwerpt, laat ons toe, dat wij in die kudde zwijnen varen.

31. Tedy go dyjabli prosili, mówiąc: Jeźli nas wyganiasz, dopuść nam wnijść w trzodę tych świó.

31. Az ördögök pedig kérik vala őt mondván: Ha kiűzesz minket, engedd meg nékünk, hogy ama disznónyájba mehessünk!

31 И бесы просили Его: если выгонишь нас, то пошли нас в стадо свиней.

31. А біси благали Його, кажучи: Коли нас виженеш, то дозволь нам увійти в гурт свинячий.

32 Ja hän sanoi niille: "Menkää". Silloin ne lähtivät heistä ja menivät sikoihin. Ja katso, koko lauma syöksyi jyrkännettä alas järveen ja hukkui veteen.

32 Hän sanoi niille: ”Menkää.” Lähdettyään ulos ne menivät sikalaumaan. Ja katso, koko sikalauma syöksyi jyrkännettä alas järveen ja kuoli veteen.

32. Ja hän sanoi heille: menkäät. Niin he läksivät ulos ja menivät sikalaumaan; ja katso, koko sikalauma syöksi äkisti itsensä jyrkältä mereen ja upposi.

32. Nijn he läxit ulos ja menit sicalaumaan: ja cadzo coco lauma syöxi idzens äkist mereen ja uppoisit.

32. Nin he menit wlgos ia siselkeuit sijhen sicain laumaan. Ja catzo/ coco sica lauma sööxijhin mereen/ ia wpposit weteen. (Niin he menit ulos ja sisälle käwit siihen sikain laumaan. Ja katso/ koko sikalauma syöksyi mereen/ ja upposit weteen.)

32. καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Ὑπάγετε. οἱ δὲ ἐξελθόντες ἀπῆλθον εἰς τὴν ἀγέλην τῶν χοίρων · καὶ ἰδοὺ ὥρμησεν πᾶσα ἡ ἀγέλη τῶν χοίρων κατὰ τοῦ κρημνοῦ εἰς τὴν θάλασσαν, καὶ ἀπέθανον ἐν τοῖς ὕδασιν.

32. και ειπεν αυτοις υπαγετε οι δε εξελθοντες απηλθον εις την αγελην των χοιρων και ιδου ωρμησεν πασα η αγελη των χοιρων κατα του κρημνου εις την θαλασσαν και απεθανον εν τοις υδασιν 32. kai eipen aυtois υpagete oi de ekselthontes apelthon eis ten agelen ton choiron kai idoυ ormesen pasa e agele ton choiron kata toυ kremnoυ eis ten thalassan kai apethanon en tois υdasin

32 And he said to them, Go° away! Now they came out and went into the herd of swine and behold, all the herd of swine rushed down the cliff into the sea and died in the waters.

32. And he said unto them, Go. And when they were come out, they went into the herd of swine: and, behold, the whole herd of swine ran violently down a steep place into the sea, and perished in the waters.

32. Og han sagde til dem: farer hen! Men der de vare udfarne, fore de hen i Svinehjorden; og see, den ganske Svindehjord styrtede sig af Brinken i Søen og døde i Vandet.

32. Då sade han till dem: Farer. Då foro de ut, och foro in i svinahjorden; och si, hele svinahjorden lopp, och brådstörte sig i hafvet, och drunknade i vattnet.

32. Ja temma ütles neile: Minge. Siis läksid nemmad wälja, ja läksid sea karja sisse. Ja wata, keik se sea karri kukkutas ennast ülle kaela kalda peält merresse, ja nemmad surrid ärra wee sisse.

32. Ir Jis jiems tarė: ‘‘Eikite!’‘ Tuomet demonai išėjo ir apniko kiaules. Ir štai visa banda metėsi nuo skardžio į ežerą ir prigėrė vandenyje.

32. Und er sprach: Fahret hin! Da fuhren sie aus und in die Herde Säue. Und siehe, die ganze Herde Säue stürzte sich von dem Abhang ins Meer und ersoffen im Wasser.

32. Et il leur dit: Allez.Et étant sortis, ils allèrent dans le troupeau de pourceaux; et aussitôt tout le troupeau de pourceaux se précipita avec impétuosité dans la mer, et ils moururent dans les eaux.

32. Y él les dijo: Id. Y ellos salidos, se fueron al hato de los puercos; y, he aquí, todo el hato de los puercos se precipitó de un despeñadero en la mar; y murieron en las aguas.

32 En Hij zeide tot hen: Gaat heen. En zij uitgaande, voeren heen in de kudde zwijnen; en ziet, de gehele kudde zwijnen stortte van de steilte af in de zee, en zij stierven in het water.

32. I rzekł im: Idźcie. A oni wyszedłszy, weszli w onę trzodę świó, a oto porwawszy się ona wszystka trzoda świó, z przykra wpadła w morze, i pozdychała w wodach.

32. És monda nékik: Menjetek. Azok pedig kimenvén, menének a disznónyájba: és ímé az egész disznónyáj a meredekről a tengerbe rohana, és oda vesze a vízben.

32 И Он сказал им: идите. И они, выйдя, пошли в стадо свиное. И вот, все стадо свиней бросилось с крутизны в море и погибло в воде.

32. І рече до них: Ійдїть. І, вийшовши вони, увійшли в стадо свиняче: коли се увесь гурт свинячий кинувсь із кручі в море, та й потонув у водї.

33 Mutta paimentajat pakenivat; ja he menivät kaupunkiin ja ilmoittivat kaikki, myöskin sen, miten riivattujen oli käynyt.

33 Mutta paimentajat pakenivat ja mentyään kaupunkiin kertoivat kaiken, myös sen, mikä koski riivattuja.

33. Mutta paimenet pakenivat ja menivät kaupunkiin ja ilmoittivat kaikki, ja kuinka pirulta riivatuille oli tapahtunut.

33. Mutta paimenet pakenit ja menit Caupungijn ja sanoit caicki ja cuinga Pirulda rijwatuille oli tapahtunut.

33. Mutta paimenet poispakenit/ ia menit caupungin/ ia sanoit ne caiki/ Ja quinga nijnen pirulda riuattudhen oli tapactanut. (Mutta paimenet pois pakenit/ ja menit kaupunkiin/ ja sanoit ne kaikki/ Ja kuinka niiden pirulta riiwattujen oli tapahtunut)

33. οἱ δὲ βόσκοντες ἔφυγον, καὶ ἀπελθόντες εἰς τὴν πόλιν ἀπήγγειλαν πάντα καὶ τὰ τῶν δαιμονιζομένων.

33. οι δε βοσκοντες εφυγον και απελθοντες εις την πολιν απηγγειλαν παντα και τα των δαιμονιζομενων 33. oi de βoskontes efυgon kai apelthontes eis ten polin apeggeilan panta kai ta ton daimonizomenon

33 Now those who are feeding them fled and went away into the city and reported all things and what (had happened to) those who were demon-possessed.

33. And they that kept them fled, and went their ways into the city, and told every thing, and what was befallen to the possessed of the devils.

33. Men Hyrderne flyede og gik hen i Staden og kundgjorde det altsammen, og hvorledes det var gaaet med de Besatte.

33. Men herdarne flydde bort, och gingo in i staden, och förkunnade alltsammans, och huru det var tillgånget med dem som besatte voro.

33. Agga need sea karjatsed pöggenesid, ja läksid ärra liñna, ja rääksid keik ülles ja mis nendega sündinud, kes ollid kurjast waimust waewatud.

33. Piemenys pabėgo ir, pasiekę miestą, viską išpasakojo, taip pat ir apie apsėstuosius.

33. Und die Hirten flohen und gingen hin in die Stadt und sagten das alles und wie es mit den Besessenen ergangen war.

33. Alors ceux qui les paissaient s'enfuirent; et étant venus dans la ville, ils y racontèrent tout et ce qui était arrivé aux démoniaques.

33. Y los porqueros huyeron, y viniendo a la ciudad, contaron todas las cosas, y lo que había pasado con los endemoniados.

33 En die ze weidden, zijn gevlucht; en als zij in de stad gekomen waren, boodschapten zij al deze dingen, en wat den bezetenen geschied was.

33. Lecz pasterze uciekli, a poszedłszy do miasta, opowiedzieli wszystko, i to, co się z onymi opętanymi stało.

33. A pásztorok pedig elfutának, és bemenvén a városba hírré adának mindent, azokat is, a mik az ördöngősökkel történtek vala.

33 Пастухи же побежали и, придя в город, рассказали обо всем, и о том, что было с бесноватыми.

33. А пастухи повтїкали й, прибігши в город, росказали про все й про біснуватих.

34 Ja katso, koko kaupunki lähti Jeesusta vastaan; ja kun he hänet näkivät, pyysivät he häntä menemään pois heidän alueeltaan.

34 Ja katso, koko kaupunki lähti Jeesusta vastaan, ja nähdessään Hänet he pyysivät, että Hän lähtisi heidän alueiltaan.

34. Ja katso, koko kaupunki meni ulos Jesusta vastaan. Ja kuin he hänen näkivät, rukoilivat he häntä menemään pois heidän maansa ääristä.

34. Ja cadzo coco Caupungi meni ulos Jesusta wastan. Ja cosca he hänen näit rucoilit he händä menemän pois heidän maacunnastans.

34. Ja catzo/ coco caupungi keui wlgos Iesusen wastan. Ja coska he näit henen/ rucolit he hende poismenemen heiden Maansärilde. (Ja katso/ koko kaupunki käwi ulos Jesusta wastaan. Ja koska he näit hänen/ rukoilit he häntä pois menemän heidän maansa ääriltä.)

34. καὶ ἰδοὺ πᾶσα ἡ πόλις ἐξῆλθεν εἰς συνάντησιν τῷ Ἰησοῦ, καὶ ἰδόντες αὐτὸν παρεκάλεσαν ὅπως μεταβῇ ἀπὸ τῶν ὁρίων αὐτῶν.

34. και ιδου πασα η πολις εξηλθεν εις συναντησιν τω ιησου και ιδοντες αυτον παρεκαλεσαν οπως μεταβη απο των οριων αυτων 34. kai idoυ pasa e polis ekselthen eis sυnantesin to iesoυ kai idontes aυton parekalesan opos metaβe apo ton orion aυton

34 And behold, all the city came out *for a meeting with Jesus and (after) they saw him, they pleaded with (him) *that he should go-away from their borders.

34. And, behold, the whole city came out to meet Jesus: and when they saw him, they besought him that he would depart out of their coasts.

34. Og se, den ganske Stad gik ud at møde Jesus; og der de saae ham, bade de ham, om han vilde vige fra deres Grændser.

34. Och si, då gick hela staden ut emot Jesum; och då de sågo honom, bådo de att han ville gå bort utu deras landsändar.

34. Ja wata, siis läks keik se lin wälja Jesusse wasto, kui nemmad tedda näggid, pallusid nemmad, et temma nende raiade peält piddi ärraminnema.

34. Tada visas miestas išėjo pasitikti Jėzaus ir, Jį pamatę, maldavo pasišalinti iš jų krašto.

34. Und siehe, da ging die ganze Stadt heraus Jesu entgegen. Und da sie ihn sahen, baten sie ihn, daß er aus ihrer Gegend weichen wollte.

34. Aussitôt toute la ville sortit au-devant de Jésus; et dès qu'ils le virent, ils le prièrent de se retirer de leurs quartiers.

34. Y, he aquí, toda la ciudad salió a encontrar a Jesús; y cuando le vieron, le rogaban que se fuese de sus términos.

34 En ziet, de gehele stad ging uit, Jezus tegemoet; en als zij Hem zagen, baden zij, dat Hij uit hun landpalen wilde vertrekken.

34. A oto wszystko miasto wyszło przeciwko Jezusowi, a ujrzawszy go prosili, aby z ich granic odszedł.

34. És ímé az egész város kiméne Jézus elébe; és mihelyt meglátták, kérék őt, hogy távozzék az ő határukból.

34 И вот, весь город вышел навстречу Иисусу; и, увидев Его, просили, чтобы Он отошел от пределов их.

34. І ось увесь город вийшов назустріч Ісусові, а, побачивши Його, благали, щоб вийшов геть із границь їх.