7 luku

Vuorisaarnan jatkoa ja loppu: Jeesus varoittaa tuomitsemasta 1 – 5 ja antamasta pyhää saastaisille 6, neuvoo rukoukseen 7 – 11 ja lähimmäisenrakkauteen 12, kehoittaa menemään sisälle ahtaasta portista 13, 14, kavahtamaan vääriä profeettoja 15 – 20 ja noudattamaan Isän tahtoa 21 – 23 sekä teroittaa lopuksi sanojensa noudattamisen tärkeyttä 24 – 27 Vuorisaarnan vaikutus kansaan 28, 29.

1 Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi;

1 Älkää tuomitko, jottei teitä tuomittaisi,

1. Älkäät tuomitko, ettei teitä tuomittaisi.

1. ÄLkät duomitco ettei teitä duomitais:

1. Elket * domitco/ ettei te domitaisi. (Älkäät tuomitko/ ettei te tuomittaisi.)

1. Μὴ κρίνετε, ἵνα μὴ κριθῆτε·

1. μη κρινετε ινα μη κριθητε 1. me krinete ina me krithete

1 {Mat 7:1-6 & Luk 6:37-42; similar Joh 5:30, 7:24; Lev 19:15.} Do° not judge, in order that you° might not be judged!

1. Judge not, that ye be not judged.

1. Dømmer ikke, at I skulle ikke dømmes; thi med hvad Dom I dømme skulle I dømmes,

1. Dömer icke, på det I icke skolen varda dömde.

1. Ärge moistke kohhut, et teie peäle kohhut ei moisteta.

1. ‘‘Neteiskite, kad nebūtumėte teisiami.

1. Richtet nicht, auf daß ihr nicht gerichtet werdet.

1. Ne jugez point, afin que vous ne soyez point jugés;

1. NO juzguéis; porque también no seais juzgados.

1 Oordeelt niet, opdat gij niet geoordeeld wordt.

1. Nie sądźcie, abyście nie byli sądzeni;

1. Ne [1†] ítéljetek, hogy ne ítéltessetek.

1 Не судите, да не судимы будете,

1. Не судїть, щоб вас не суджено.

2 sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan.

2 sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä tuomitaan teidät, ja millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille (takaisin).

2. Sillä millä tuomiolla te tuomitsette, pitää teitä tuomittaman, ja sillä mitalla, jolla te mittaatte, pitää teille jälleen mitattaman.

2. Sillä millä duomiolla te duomidzetta pitä teitä duomittaman. Ja sillä mitalla jolla te mittatta pitä teille myös mitattaman.

2. Sille että samalla domiolla/ iolla te domitzetta/ pite te domittaman. Ja samalla mitalla/ iolla te mittat/ pite teillen mitattaman. (Sillä että samalla tuomiolla/ jolla te tuomitsette/ pitää te tuomittaman. Ja samalla mitalla/ jolla te mittaat/ pitää teillen mitattaman.)

2. ἐν ᾧ γὰρ κρίματι κρίνετε κριθήσεσθε, καὶ ἐν ᾧ μέτρῳ μετρεῖτε μετρηθήσεται ὑμῖν.

2. εν ω γαρ κριματι κρινετε κριθησεσθε και εν ω μετρω μετρειτε αντιμετρηθησεται υμιν 2. en o gar krimati krinete krithesesthe kai en o metro metreite antimetrethesetai υmin

2 For* in what judgment you° judge, you° will be judged and in what measure you° measure, it will be measured to you°.

2. For with what judgment ye judge, ye shall be judged: and with what measure ye mete, it shall be measured to you again.

2. og med hvad Maal I maale, skal Eder igjen maales.

2. Ty med den dom, som I dömen, skolen I dömde varda; och med det mått, som I mäten, skall eder mätet varda.

2. Sest mis kohtoga teie kohhut moistate, sega peab teie peäle ka kohhut moistetama; ja mis moödoga teie moödate, sega peab teile jälle moödetama.

2. Kokiu teismu teisiate, tokiu ir patys būsite teisiami, ir kokiu saiku seikite, tokiu ir jums bus atseikėta.

2. Denn mit welcherlei Gericht ihr richtet, werdet ihr gerichtet werden; und mit welcherlei Maß ihr messet, wird euch gemessen werden.

2. Car on vous jugera du même jugement dont vous jugez; et on vous mesurera de la même mesure dont vous mesurez.

2. Porque con el juicio con que juzgáis, seréis juzgados; y con la medida que medís, con ella os volverán a medír.

2 Want met welk oordeel gij oordeelt, zult gij geoordeeld worden; en met welke mate gij meet, zal u wedergemeten worden.

2. Albowiem jakim sądem sądzicie, takim sądzeni będziecie, i jaką miarą mierzycie, taką wam odmierzono będzie.

2. Mert a milyen ítélettel ítéltek, olyannal ítéltettek, és [2†] a milyen mértékkel mértek, olyannal mérnek néktek.

2 ибо каким судом судите, таким будете судимы; и какою мерою мерите, такою и вам будутмерить.

2. Бо яким судом судите, вас судити муть; і якою мірою міряєте, вам одміряєть ся.

3 Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi?

3 Kuinka näet roskan, joka on veljesi silmässä etkä huomaa hirttä, joka on omassa silmässäsi?

3. Miksis siis näet raiskan, joka on veljes silmässä, ja et äkkää malkaa omassa silmässäs?

3. Mixis sijs näet raiscan weljes silmäs ja et äckä malca omas silmäsäs?

3. Mixi sijs sine näet raiskan sinun welies silmes/ ia ett sine äckäie hirte/ ioca ombi sinun silmeses? (Miksi siis sinä näet raiskan sinun weljesi silmässä/ ja et sinä äkkää hirttä/ joka ompi sinun silmässäsi?)

3. τί δὲ βλέπεις τὸ κάρφος τὸ ἐν τῷ ὀφθαλμῷ τοῦ ἀδελφοῦ σου, τὴν δὲ ἐν τῷ σῷ ὀφθαλμῷ δοκὸν οὐ κατανοεῖς;

3. τι δε βλεπεις το καρφος το εν τω οφθαλμω του αδελφου σου την δε εν τω σω οφθαλμω δοκον ου κατανοεις 3. ti de βlepeis to karfos to en to ofthalmo toυ adelfoυ soυ ten de en to so ofthalmo dokon oυ katanoeis

3 And why are you looking at the speck, the one in your brother’s eye, but do not consider the beam in your own eye?

3. And why beholdest thou the mote that is in thy brother's eye, but considerest not the beam that is in thine own eye?

3. Men hvi ser du Skjærven, som er i din Broders Øie, men Bjelken i dit Øie bliver du ikke vaer.

3. Huru ser du ett grand i dins broders öga, och varder icke varse en bjelka i ditt öga?

3. Agga mis sa sedda pinda nääd, mis so wenna silmas on, agga seda palki ommas silmas ei panne sa mitte tähhele?

3. Kodėl matai krislą savo brolio akyje, o nepastebi rąsto savojoje?

3. Was siehst du aber den Splitter in deines Bruders Auge, und wirst nicht gewahr des Balkens in deinem Auge?

3. Et pourquoi regardes-tu la paille dans l'œil de ton frère, tandis que tu ne vois pas la poutre dans ton œil?

3. Y ¿por qué miras la arista que está en el ojo de tu hermano; y no echas de ver la viga que está en tu ojo?

3 En wat ziet gij den splinter, die in het oog uws broeders is, maar den balk, die in uw oog is, merkt gij niet?

3. A czemuż widzisz źdźbło w oku brata twego, a balki, która jest w oku twojem, nie baczysz?

3. Miért nézed pedig a szálkát, a mely a te atyádfia szemében van, a gerendát pedig, a mely a te szemedben van, nem veszed észre?

3 И что ты смотришь на сучок в глазе брата твоего, а бревна в твоем глазе не чувствуешь?

3. Чого ж дивиш ся на порошину в оцї брата твого, у своєму ж оцї полїна не чуєш?

4 Taikka kuinka saatat sanoa veljellesi: 'Annas, minä otan rikan silmästäsi', ja katso, malka on omassa silmässäsi?

4 Tai kuinka voit sanoa veljellesi: Annas, minä otan pois roskan silmästäsi, ja katso hirsi on omassa silmässäsi?

4. Taikka, kuinka sinä sanot veljelles: pidäs, minä otan raiskan silmästäs; ja katso, malka on omassa silmässäs?

4. Taicka cuinga sinä sanot weljelles: pidäs minä otan raiscan silmästäs ja cadzo malca on omas silmäsäs?

4. Taica quinga sine sanot welielles/ pidhes/ mine otan raiskan sinun silmestes/ ia catzo hirsi on sinun silmeses? (Taikka kuinka sinä sanot weljellesi/ pidäs/ minä otan raiskan sinun silmästäsi/ ja katso hirsi on sinun silmässäsi?)

4. ἢ πῶς ἐρεῖς τῷ ἀδελφῷ σου, Ἄφες ἐκβάλω τὸ κάρφος ἀπὸ τοῦ ὀφθαλμοῦ σου, καὶ ἰδοὺ ἡ δοκὸς ἐν τῷ ὀφθαλμῷ σοῦ;

4. η πως ερεις τω αδελφω σου αφες εκβαλω το καρφος απο του οφθαλμου σου και ιδου η δοκος εν τω οφθαλμω σου 4. e pos ereis to adelfo soυ afes ekβalo to karfos apo toυ ofthalmoυ soυ kai idoυ e dokos en to ofthalmo soυ

4 Or how will you say to your brother, Allow (me, that) I may cast out the speck from your eye, and behold, the beam in your own eye?

4. Or how wilt thou say to thy brother, Let me pull out the mote out of thine eye; and, behold, a beam is in thine own eye?

4. Eller hvorledes siger du til din Broder: lad mig drage Skjærven ud af dit Øie, og see, der er en Bjelke i dit Øie.

4. Eller, huru säger du dinom broder: Håll, jag vill taga ut grandet af ditt öga; och si, en bjelke är i ditt öga?

4. Ehk kuis tahhad sa üttelda omma wenna wasto: lasse, ma kissun sedda pinda sinno silmast wälja! ja wata, sinno silmas on palk.

4. Arba kaip gali sakyti broliui: ‘Leisk, išimsiu krislą iš tavo akies’, kai tavo akyje rąstas?!

4. Oder wie darfst du sagen zu deinem Bruder: Halt, ich will dir den Splitter aus deinem Auge ziehen, und siehe, ein Balken ist in deinem Auge?

4. Ou comment dis-tu à ton frère: Permets que j'ôte cette paille de ton œil, et voici une poutre est dans le tien?

4. O ¿cómo dirás a tu hermano: Deja, echaré de tu ojo la arista; y, he aquí, una viga en tu ojo?

4 Of, hoe zult gij tot uw broeder zeggen: Laat toe, dat ik den splinter uit uw oog uitdoe; en zie, er is een balk in uw oog?

4. Albo jakoż rzeczesz bratu twemu: Dopuść, iż wyjmę źdźbło z oka twego, a oto balka jest w oku twojem.

4. Avagy mi módon mondhatod a te atyádfiának: Hadd vessem ki a szálkát a te szemedből; holott ímé, a te szemedben gerenda van?

4 Или как скажешь брату твоему: „дай, я выну сучок из глаза твоего", а вот, в твоем глазе бревно?

4. Або, як скажеш ти братові твоєму: Дай я вийму порошину тобі з ока, а он у тебе самого полїно в оцї?

5 Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten sinä näet ottaa rikan veljesi silmästä.

5 Tekopyhä, ota ensin hirsi pois omasta silmästäsi, ja sitten näet selvästi ottaa pois roskan veljesi silmästä.

5. Sinä ulkokullattu, heitä ensin malka ulos sinun silmästäs, ja katso sitte, kuinka saisit raiskan ulos veljes silmästä.

5. Sinä wiecas heitä ensin malca ulos sinun silmästäs ja cadzo sijtte cuingas saisit raiscan ulos sinun weljes silmäst.

5. Sine vlcocullattu/ heite ensin hirsi vlgos sinun silmestes/ ia sijtte catzo quingas wlosotaisit raiskan sinun welies silmest. (Sinä ulkokullattu/ heitä ensin hirsi ulos sinun silmästäsi/ ja sitten katso kuinkas ulos ottaisit raiskan sinun weljesi silmästä.)

5. ὑποκριτά, ἔκβαλε πρῶτον τὴν δοκὸν ἐκ τοῦ ὀφθαλμοῦ σοῦ, καὶ τότε διαβλέψεις ἐκβαλεῖν τὸ κάρφος ἐκ τοῦ ὀφθαλμοῦ τοῦ ἀδελφοῦ σου.

5. υποκριτα εκβαλε πρωτον την δοκον εκ του οφθαλμου σου και τοτε διαβλεψεις εκβαλειν το καρφος εκ του οφθαλμου του αδελφου σου 5. υpokrita ekβale proton ten dokon ek toυ ofthalmoυ soυ kai tote diaβlepseis ekβalein to karfos ek toυ ofthalmoυ toυ adelfoυ soυ

5 You hypocrite, first cast out the beam out of your own eye, and then you will see precisely to cast out the speck from your brother’s eye.

5. Thou hypocrite, first cast out the beam out of thine own eye; and then shalt thou see clearly to cast out the mote out of thy brother's eye.

5. Du Øienskalk! drag først Bjelken ud af dit Øie, og da kan du see til at uddrage Skjærven af din Broders Øie.

5. Du skrymtare, kasta först ut bjelkan af ditt öga; sedan se till, huru du kan uttaga grandet af dins broders öga.

5. Oh sinna sallalik! kissu essite sedda palki ommast silmast wälja, ja siis selletad sinna wäljakiskuda sedda pinda omma wenna silmast.

5. Veidmainy, pirmiau išritink rąstą iš savo akies, o paskui pažiūrėsi, kaip išimti krislelį iš savo brolio akies’‘.

5. Du Heuchler, zieh am ersten den Balken aus deinem Auge; darnach siehe zu, wie du den Splitter aus deines Bruders Auge ziehst!

5. Hypocrite! ôte premièrement de ton œil la poutre, et alors tu penseras à ôter la paille de l'œil de ton frère.

5. ¡Hipócrita! echa primero la viga de tu ojo; y entónces verás claramente para echar la arista del ojo de tu hermano.

5 Gij geveinsde! werp eerst den balk uit uw oog, en dan zult gij bezien, om den splinter uit uws broeders oog uit te doen.

5. Obłudniku! wyjmij pierwej balkę z oka twego, tedy przejrzysz, abyś wyjął źdźbło z oka brata twego.

5. Képmutató, vesd ki előbb a gerendát a te szemedből, és akkor gondolj arra, hogy kivessed a szálkát a te atyádfiának szeméből!

5 Лицемер! вынь прежде бревно из твоего глаза и тогда увидишь, как вынуть сучок из глаза брата твоего.

5. Лицеміре, перш вийми в себе самого з ока ломаку; тодї добре бачити меш, як вийняти братові твоєму з ока порошину.

6 Älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä.

6 Älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, jotteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä”

6. Älkäät antako koirille pyhää, ja älkäät päärlyjänne heittäkö sikain eteen, ettei he niitä joskus tallaa jaloillansa, ja käännä itsiänsä, ja repele teitä.

6. ÄLkät andaco coirille pyhä ja älkät teidän Pärlyjänne heittäkö sicain eteen ettei he nijtä joscus talla jalgoillans ja käändäwät nijn idzens teitä wastan ja repelewät teitä.

6. Elket andaco * coirain site quin * pyhe on/ ia elket teiden perlöien heittekö * sikaden eteen/ ettei he nijte ioskus talla ialgoilans/ ia heidens teidhen wastan kiendeuet/ ia repiuet teite. (Älkäät antako koirain sitä kuin pyhä on/ ja älkäät teidän pärlyjän heittäkö sikain eteen/ ettei he niitä joskus tallaa jaloillansa/ ja heidäns teidän wastaan kääntäwät/ ja repiwät teitä.)

6. Μὴ δῶτε τὸ ἅγιον τοῖς κυσίν, μηδὲ βάλητε τοὺς μαργαρίτας ὑμῶν ἔμπροσθεν τῶν χοίρων, μήποτε καταπατήσωσιν αὐτοὺς ἐν τοῖς ποσὶν αὐτῶν καὶ στραφέντες ῥήξωσιν ὑμᾶς.

6. μη δωτε το αγιον τοις κυσιν μηδε βαλητε τους μαργαριτας υμων εμπροσθεν των χοιρων μηποτε καταπατησωσιν αυτους εν τοις ποσιν αυτων και στραφεντες ρηξωσιν υμας 6. me dote to agion tois kυsin mede βalete toυs margaritas υmon emprosthen ton choiron mepote katapatesosin aυtoυs en tois posin aυton kai strafentes reksosin υmas

6 Do° not give the holy thing(s) to the dogs, nor cast your° pearls before the swine, lest they trample them down with* their feet and having turned, they may rip at you°. {Mat 7:7-11; no parallel.}

6. Give not that which is holy unto the dogs, neither cast ye your pearls before swine, lest they trample them under their feet, and turn again and rend you.

6. Giver ikke Hunde det Hellige, kaster ikke heller Eders Perler for Sviin, at de ikke skulle nedtræde dem med deres Fødder og vende sig og sønderrive Eder.

6. I skolen icke gifva hundomen det heligt är, och edra perlor skolen I icke kasta för svin, att de icke trampa dem med sina fötter, och vända sig om emot eder, och rifva eder.

6. Ärge andke sedda pühha koertele, ja ärge heitke ommad perlid siggade ette, et nem̃ad neid ärra ei sötku omma jalgega, ja ennast ümber ei pöra, ja teid ei kissu.

6. ‘‘Neduokite to, kas šventa, šunims ir nebarstykite savo perlų kiaulėms, kad kartais kojomis jų nesutryptų ir atsigręžusios jūsų pačių nesudraskytų’‘.

6. Ihr sollt das Heiligtum nicht den Hunden geben, und eure Perlen nicht vor die Säue werfen, auf daß sie dieselben nicht zertreten mit ihren Füßen und sich wenden und euch zerreißen.

6. Ne donnez point les choses saintes aux chiens, et ne jetez point vos perles devant les pourceaux, de peur qu'ils ne les foulent à leurs pieds, et que, se tournant, ils ne vous déchirent.

6. No deis lo santo a los perros; ni echéis vuestras perlas delante de los puercos; porque no las rehuellen con sus piés, y vuelvan, y os despedacen.

6 Geeft het heilige den honden niet, noch werpt uw paarlen voor de zwijnen; opdat zij niet te eniger tijd dezelve met hun voeten vertreden, en zich omkerende, u verscheuren.

6. Nie dawajcie świętego psom, ani miećcie pereł waszych przed świnie, by ich snać nie podeptały nogami swemi, i obróciwszy się nie rozszarpały was.

6. Ne [3†] adjátok azt, a mi szent, az ebeknek, se gyöngyeiteket ne hányjátok a disznók elé, hogy meg ne tapossák azokat lábaikkal, és néktek fordulván, meg ne szaggassanak titeket.

6 Не давайте святыни псам и не бросайте жемчуга вашего перед свиньями, чтобы они не попрали его ногами своими и, обратившись, не растерзали вас.

6. Не давайте сьвятого собакам, і не кидайте ваших перел перед свинями, щоб не потоптали їх ногами своїми й, обернувшись, не порвали вас.

7 Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan.

7 Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan."

7. Anokaat, niin teille annetaan: etsikäät, niin te löydätte: kolkuttakaat, niin teille avataan.

7. ANocat nijn teille annetan: edzikät nijn te löydätte: colcuttacat nijn teille awatan:

7. Anocat/ ia teille annetan. Etziket/ ia te leudhette/ Colkuttacat/ ia teille awatan. (Anokaat/ ja teille annetaan. Etsikäät/ ja te löydätte/ Kolkuttakaat/ ja teille awataan.)

7. Αἰτεῖτε, καὶ δοθήσεται ὑμῖν· ζητεῖτε, καὶ εὑρήσετε· κρούετε, καὶ ἀνοιγήσεται ὑμῖν.

7. αιτειτε και δοθησεται υμιν ζητειτε και ευρησετε κρουετε και ανοιγησεται υμιν 7. aiteite kai dothesetai υmin zeteite kai eυresete kroυete kai anoigesetai υmin

7 Ask° and it will be given to you°; seek° and you° will be finding; knock° and it will be opened to you°.

7. Ask, and it shall be given you; seek, and ye shall find; knock, and it shall be opened unto you:

7. Beder, saa skal Eder gives; søger, saa skulle I finde; banker, saa skal Eder oplades.

7. Beder, och eder skall varda gifvet; söker, och I skolen finna; klapper, och eder skall upplåtas.

7. Palluge, siis peab teile antama, otsige, siis peate teie leidma; kopputage, siis peab teile lahti tehtama.

7. ‘‘Prašykite, ir jums bus duota, ieškokite, ir rasite, belskite, ir bus jums atidaryta.

7. Bittet, so wird euch gegeben; suchet, so werdet ihr finden; klopfet an, so wird euch aufgetan.

7. Demandez, et on vous donnera; cherchez, et vous trouverez; heurtez, et on vous ouvrira.

7. Pedíd, y se os dará: buscád, y hallaréis; llamád, y se os abrirá.

7 Bidt, en u zal gegeven worden; zoekt, en gij zult vinden; klopt, en u zal opengedaan worden.

7. Proście, a będzie wam dano, szukajcie, a znajdziecie; kołaczcie, a będzie wam otworzono.

7. Kérjetek és adatik néktek; [4†] keressetek és találtok; zörgessetek és megnyittatik néktek.

7 Просите, и дано будет вам; ищите, и найдете; стучите, и отворят вам;

7. Просїть, то й дасть ся вам; шукайте, то й знайдете; стукайте, то й відчинить ся вам:

8 Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.

8 Sillä jokainen anova saa ja etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan.

8. Sillä jokainen, joka anoo, hän saa, ja joka etsii, hän löytää, ja kolkuttavalle avataan.

8. Sillä jocainen joca ano hän saa: ja cuca ikänäns edzi hän löytä ja colcuttawalle awatan.

8. Sille iocahinen quin ano/ hen saapi/ Ja cukaikenens etzipi/ hen leutepi/ ia colcuttaialle awatan. (Sillä jokahinen kuin anoo/ hän saapi/ ja kuka ikänänsä etsiipi/ hän löytääpi/ ja kolkuttajalle awataan.)

8. πᾶς γὰρ ὁ αἰτῶν λαμβάνει καὶ ὁ ζητῶν εὑρίσκει καὶ τῷ κρούοντι ἀνοιγήσεται.

8. πας γαρ ο αιτων λαμβανει και ο ζητων ευρισκει και τω κρουοντι ανοιγησεται 8. pas gar o aiton lamβanei kai o zeton eυriskei kai to kroυonti anoigesetai

8 For* everyone who is asking, receives; and the one who is seeking, finds; and to the one who is knocking, it will be opened.

8. For every one that asketh receiveth; and he that seeketh findeth; and to him that knocketh it shall be opened.

8. Thi hver den, som beder, han faar, og den, som søger, han finder, og den, som banker, ham skal oplades.

8. Ty den som beder, han får; och den som söker, han finner; och honom, som klappar, varder upplåtet.

8. Sest iggaüks, kes pallub, se saab, ja kes otsib, se leiab, ja kes kopputab, sellele tehhakse lahti.

8. Kiekvienas, kas prašo, gauna, kas ieško, randa, ir beldžiančiam atidaroma.

8. Denn wer da bittet, der empfängt; und wer da sucht, der findet; und wer da anklopft, dem wird aufgetan.

8. Car quiconque demande, reçoit; et qui cherche, trouve; et l'on ouvre à celui qui heurte.

8. Porque cualquiera que pide, recibe; y el que busca, halla; y al que llama, se le abrirá.

8 Want een iegelijk, die bidt, die ontvangt; en die zoekt, die vindt; en die klopt, dien zal opengedaan worden.

8. Każdy bowiem, kto prosi, bierze; a kto szuka, znajduje; a temu, co kołacze, będzie otworzono.

8. Mert a ki kér, mind kap; és a ki keres, talál; és a zörgetőnek megnyittatik.

8 ибо всякий просящий получает, и ищущий находит, и стучащему отворят.

8. кожен бо, хто просить, одержує; і хто шукає, знаходить; і хто стукає, тому відчиняють.

9 Vai kuka teistä on se ihminen, joka antaa pojallensa kiven, kun tämä pyytää häneltä leipää,

9 Vai kuka teistä on ihminen, joka antaa pojalleen kiven, kun tämä pyytää häneltä leipää.

9. Eli onko teistä joku ihminen, jolta hänen poikansa anois leipää: antaisko hän hänelle kiven?

9. Eli ongo teisä jocu ihminen jolda hänen poicans anois leipä annaisco hän hänelle kiwen?

9. Eli ongo ioku teiste Inhiminen/ iolda/ ios henen poica's leipe anois/ andaco hen henelle kiwen? (Eli onko joku teistä ihminen/ jolta/ jos hänen poikansa leipää anoisi/ antaako hän hänelle kiwen?)

9. ἢ τίς ἐστιν ἐξ ὑμῶν ἄνθρωπος, ὃν ἐὰν αἰτήσῃ ὁ υἱὸς αὐτοῦ ἄρτον, μὴ λίθον ἐπιδώσει αὐτῷ;

9. η τις εστιν εξ υμων ανθρωπος ον εαν αιτηση ο υιος αυτου αρτον μη λιθον επιδωσει αυτω 9. e tis estin eks υmon anthropos on ean aitese o υios aυtoυ arton me lithon epidosei aυto

9 Or what man is there out of you°, who, if his son asks him for a loaf he will not give him a stone, will he?

9. Or what man is there of you, whom if his son ask bread, will he give him a stone?

9. Eller hvilket Menneske er iblandt Eder, dersom hans Søn beder ham om Brød, om han give ham en Steen?

9. Eller, hvilken är den menniska ibland eder, att om hans son bedes bröd af honom, som bjuder honom en sten?

9. Ellik missuggune innimenne on teie seast, kui temma poeg temmalt leiba pallub, kas ta peaks temmale kiwwi andma?

9. Argi atsiras iš jūsų žmogus, kuris savo vaikui, prašančiam duonos, duotų akmenį?!

9. Welcher ist unter euch Menschen, so ihn sein Sohn bittet ums Brot, der ihm einen Stein biete?

9. Et quel est l'homme d'entre vous qui donne une pierre à son fils, s'il lui demande du pain?

9. ¿Qué hombre hay de vosotros, a quien si su hijo pidiere pan, le dará una piedra?

9 Of wat mens is er onder u, zo zijn zoon hem zou bidden om brood, die hem een steen zal geven?

9. I któryż z was jest człowiek, którego prosiłliby syn jego o chleb, izali mu da kamieó?

9. Avagy ki az az ember közületek, a ki, ha az ő fia [5†] kenyeret kér tőle, követ ád néki?

9 Есть ли между вами такой человек, который, когда сынего попросит у него хлеба, подал бы ему камень?

9. Або, чи є між вами така людина, що в неї син попросить хлїба, а вона подала б йому каменя?

10 taikka, kun hän pyytää kalaa, antaa hänelle käärmeen?

10 tai kun hän pyytää kalaa, antaa hänelle käärmeen?

10. Eli jos hän kalaa anois: antaisko hän hänelle käärmeen?

10. Eli jos hän cala anois annaisco hän hänelle kärmen?

10. Taicka ios hen cala anois/ andaco hen henelle Kärmen? (Taikka jos hän kalaa anoisi/ antaako hän hänelle käärmeen?)

10. καὶ ἐὰν ἰχθὺν αἰτήσῃ, μὴ ὄφιν ἐπιδώσει αὐτῷ;

10. και εαν ιχθυν αιτηση μη οφιν επιδωσει αυτω 10. kai ean ichthυn aitese me ofin epidosei aυto

10 Or if he asks for a fish, he will not give him a serpent, will he?

10. Or if he ask a fish, will he give him a serpent?

10. Og dersom han beder ham om en Fisk, mon han give ham en Slange?

10. Eller, om han bedes fisk, månn han då räcka honom en orm?

10. Ja kui temma kalla pallub, kas ta peaks temmale maddo andma?

10. Arba jeigu jis prašytų žuvies, nejaugi duotų jam gyvatę?

10. oder, so er ihn bittet um einen Fisch, der ihm eine Schlange biete?

10. Et s'il demande du poisson, lui donnera-t-il un serpent?

10. ¿O si le pidiere un pez, le dará una serpiente?

10 En zo hij hem om een vis zou bidden, die hem een slang zal geven?

10. A prosiłby o rybę, izali mu da węża?

10. És ha halat kér, vajjon kígyót ád-e néki?

10 и когда попросит рыбы, подал бы ему змею?

10. або коли попросить риби, а вона подала б йому гадюку?

11 Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa sitä, mikä hyvää on, niille, jotka sitä häneltä anovat!

11 Jos siis te jotka olette pahoja, osaatte antaa hyviä lahjoja lapsillenne, kuinka paljoa ennemmin Isänne, joka on taivaissa, antaa hyvää niille, jotka Häneltä anovat.

11. Jos siis te, jotka pahat olette, taidatte hyviä lahjoja antaa teidän lapsillenne, kuinka paljoa enempi teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa niille hyviä, jotka häneltä anovat?

11. Jos te jotca pahat oletta taidatte hywiä lahjoja anda teidän lapsillen cuinga paljo enä teidän Isän joca on taiwais anda nijlle hywiä jotca häneldä anowat.

11. Jos nyt te/ iotca pahat oletta/ taidhat hyuet lahiat anda teiden lastenna/ Quinga palio enämin teiden Isen/ ioca on Taiuais/ andapi hyuije nijlle iotca anouat henelde? (Jos nyt te/ jotka pahat oletta/ taidat hywät lahjat antaa teidän lastenne/ Kuinka paljon enemmin teidän Isän/ joka on taiwaissa/ antaapi hywiä niille jotka anowat häneltä?)

11. εἰ οὖν ὑμεῖς, πονηροὶ ὄντες, οἴδατε δόματα ἀγαθὰ διδόναι τοῖς τέκνοις ὑμῶν, πόσῳ μᾶλλον ὁ πατὴρ ὑμῶν ὁ ἐν τοῖς οὐρανοῖς δώσει ἀγαθὰ τοῖς αἰτοῦσιν αὐτόν;

11. ει ουν υμεις πονηροι οντες οιδατε δοματα αγαθα διδοναι τοις τεκνοις υμων ποσω μαλλον ο πατηρ υμων ο εν τοις ουρανοις δωσει αγαθα τοις αιτουσιν αυτον 11. ei oυn υmeis poneroi ontes oidate domata agatha didonai tois teknois υmon poso mallon o pater υmon o en tois oυranois dosei agatha tois aitoυsin aυton

11 Therefore if you°, being evil, know how to give good presents to your° children, how-much more will your° Father, the (one) in the heavens, be giving good things to those who are asking him? {Mat 7:12 & Luk 6:31.}

11. If ye then, being evil, know how to give good gifts unto your children, how much more shall your Father which is in heaven give good things to them that ask him?

11. Dersom da I, som ere onde, vide at give Eders Børn gode Gaver, hvor meget mere skal Eders Fader, som er i Himlene, give dem gode Gaver, som ham bede!

11. Är det nu så att I, som onde ären, kunnen likväl gifva edor barn goda gåfvor, huru mycket mer varder edar Fader som är i himmelen, gifvandes dem godt, som bedas af honom?

11. Kui nüüd teie, kes teie kurjad ollete, moistate häid andid anda om̃a lastele, kui paljo ennam annab teie Issa, kes taewas on, häid andid neile, kes tedda palluwad?

11. Jei tad jūs, būdami blogi, mokate savo vaikams duoti gerų dalykų, tai juo labiau jūsų Tėvas, kuris yra danguje, duos gera tiems, kurie Jį prašo.

11. So denn ihr, die ihr doch arg seid, könnt dennoch euren Kindern gute Gaben geben, wie viel mehr wird euer Vater im Himmel Gutes geben denen, die ihn bitten!

11. Si donc vous, qui êtes mauvais, savez donner à vos enfants de bonnes choses, combien plus votre Père qui est dans les cieux en donnera-t-il de bonnes à ceux qui les lui demandent!

11. Pues, si vosotros, siendo malos, sabéis dar buenas dádivas a vuestros hijos, vuestro Padre que está en los cielos, ¿cuánto más dará buenas cosas a los que le piden?

11 Indien dan gij, die boos zijt, weet uw kinderen goede gaven te geven, hoeveel te meer zal uw Vader, Die in de hemelen is, goede gaven geven dengenen, die ze van Hem bidden!

11. Jeźli wy tedy będąc złymi, umiecie dary dobre dawać dzieciom waszym, czemże więcej Ojciec wasz, który jest w niebiesiech, da rzeczy dobre tym, którzy go proszą.

11. Ha azért ti gonosz létetekre tudtok a ti fiaitoknak jó ajándékokat adni, mennyivel inkább ád a ti mennyei Atyátok [6†] jókat azoknak, a kik kérnek tőle?!

11 Итак если вы, будучи злы, умеете даяния благие давать детям вашим, тем более Отец ваш Небесный даст блага просящим у Него.

11. Коли ж ви, бувши лихими, умієте давати добрі дари дїтям вашим, то чи не більше ж давати ме все добре Отець ваш, що на небі, тим, хто просить у Него?

12 Sentähden, kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille; sillä tämä on laki ja profeetat.

12 Sen vuoksi, kaikki mitä tahdotte ihmisten tekevän teille tehkää tekin samoin heille; sillä tämä on laki ja profeetat.

12. Kaikki siis, mitä te tahdotte, että ihmiset pitää teille tekemän, niin te myös heille tehkäät; sillä tämä on laki ja prophetat.

12. CAicki sijs mitä te tahdotta että ihmiset pitä teille tekemän nijn te myös heille tehkät: sillä nämät owat Laki ja Prophetat.

12. Caicki sis mite te tahdotta/ että Inhimiset pite teiden tekemen/ nijn mös te techkette heille. Sille nemet ouat Laki ia Prophetat. (Kaikki siis mitä te tahdotte/ että ihmiset pitää teidän tekemän/ niin myös te tehkäätte heille. Sillä nämät owat laki ja profeetat.)

12. Πάντα οὖν ὅσα ἄν θέλητε ἵνα ποιῶσιν ὑμῖν οἱ ἄνθρωποι, οὕτω καὶ ὑμεῖς ποιεῖτε αὐτοῖς· οὗτος γάρ ἐστιν ὁ νόμος καὶ οἱ προφῆται.

12. παντα ουν οσα αν θελητε ινα ποιωσιν υμιν οι ανθρωποι ουτως και υμεις ποιειτε αυτοις ουτος γαρ εστιν ο νομος και οι προφηται 12. panta oυn osa an thelete ina poiosin υmin oi anthropoi oυtos kai υmeis poieite aυtois oυtos gar estin o nomos kai oi profetai

12 Therefore, all things, as many as you° would wish that* men should do for you°, so do° also to them; for* this is the law and the prophets. {Mat 7:13-23 & Luk 6:43-45.}

12. Therefore all things whatsoever ye would that men should do to you, do ye even so to them: for this is the law and the prophets.

12. Derfor, Alt hvad I ville, at Menneskene skulle gjøre imod Eder, det gjører I ogsaa mod dem; thi saadan er Loven og Profeterne.

12. Allt det I nu viljen menniskorna skola göra eder, det görer I ock dem; ty detta är lagen och Propheterna.

12. Keik nüüd mis teie ial tahhate , et innimessed teile peawad teggema, nendasammoti tehke ka teie neile; sest se on se käsk, ja need prohwetid.

12. Tad visa, ko norite, kad jums darytų žmonės, ir jūs patys jiems darykite; nes tai Įstatymas ir Pranašai’‘.

12. Alles nun, was ihr wollt, daß euch die Leute tun sollen, das tut ihr ihnen auch. Das ist das Gesetz und die Propheten.

12. Toutes les choses donc que vous voulez que les hommes vous fassent faites-les-leur aussi de même; car c'est là la loi et les prophètes.

12. Así que, todas las cosas que querriais que los hombres hiciesen con vosotros, así también hacéd vosotros con ellos; porque esta es la ley, y los profetas.

12 Alle dingen dan, die gij wilt, dat u de mensen zouden doen, doet gij hun ook alzo; want dat is de wet en de profeten.

12. Wszystko tedy, co byście chcieli, aby wam ludzie czynili, tak i wy czyócie im; tenci bowiem jest zakon i prorocy.

12. A mit akartok azért, hogy az emberek ti [7†] veletek cselekedjenek, mindazt ti is úgy cselekedjétek azokkal; mert ez a törvény és a próféták.

12 Итак во всем, как хотите, чтобы с вами поступали люди, так поступайте и вы с ними, ибо в этом закон и пророки.

12. Оце ж, усе, що бажаєте, щоб робили вам люде, так і ви робіть їм; се бо єсть закон і пророки.

13 Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät;

13 Menkää sisälle ahtaasta portista, sillä se portti on avara ja se tie leveä, joka vie sisälle kadotukseen, ja paljon on niitä jotka käyvät siitä sisälle.

13. Menkäät ahtaasta portista sisälle; sillä se portti on lavia ja avara tie, joka vie kadotukseen, ja niitä on monta, jotka siitä sisälle menevät;

13. MEngät ahtast portist sisälle sillä lawia portti ja awara tie wie cadotuxen jota monda waeldawat.

13. Menget sisele sijte achtast portist/ Sille että lauia ombi se porti/ ia awara tije/ ioca poiswete cadhotuxen/ ia mo'da ouat/ iotca sen cautta waeldauat. (Menkäät sisälle siitä ahtaasta portista/ Sillä että lawea ompi se portti/ ja awara tie/ joka pois wetää kadotukseen/ ja monta owat jotka sen kautta waeltawat.)

13. Εἰσέλθατε διὰ τῆς στενῆς πύλης· ὅτι πλατεῖα ἡ πύλη καὶ εὐρύχωρος ἡ ὁδὸς ἡ ἀπάγουσα εἰς τὴν ἀπώλειαν, καὶ πολλοί εἰσιν οἱ εἰσερχόμενοι δι’ αὐτῆς·

13. εισελθετε δια της στενης πυλης οτι πλατεια η πυλη και ευρυχωρος η οδος η απαγουσα εις την απωλειαν και πολλοι εισιν οι εισερχομενοι δι αυτης 13. eiselthete dia tes stenes pυles oti plateia e pυle kai eυrυchoros e odos e apagoυsa eis ten apoleian kai polloi eisin oi eiserchomenoi di aυtes

13 Enter° in through the narrow gate, because wide is the gate and broad is the way, which leads to destruction and there are many who are entering through it.

13. Enter ye in at the strait gate: for wide is the gate, and broad is the way, that leadeth to destruction, and many there be which go in thereat:

13. Gaaer ind ad den snevre Port; thi den Port er vid, og de Vei er bred, som fører til Fordærvelsen, og de ere mange, som gaae ind igennem den;

13. Går in igenom den trånga porten; ty den porten är vid, och den vägen är bred, som drager till fördömelse; och de äro månge, som gå på honom.

13. Minge sisse kitsast wärrawast; sest se wärraw on lai, ja se te on suur, mis hukkatusse sisse wiib, ja paljo on neid, kes seält sisse lähhäwad.

13. ‘‘Įeikite pro ankštus vartus, nes erdvūs vartai ir platus kelias veda į pražūtį, ir daug yra juo įeinančių.

13. Gehet ein durch die enge Pforte. Denn die Pforte ist weit, und der Weg ist breit, der zur Verdammnis abführt; und ihrer sind viele, die darauf wandeln.

13. Entrez par la porte étroite; car large est la porte et spacieuse est la voie qui mènent à la perdition, et il y en a beaucoup qui y entrent.

13. Entrád por la puerta estrecha; porque ancha es la puerta, y espacioso el camino que lleva a perdición; y los que van por él, son muchos.

13 Gaat in door de enge poort; want wijd is de poort, en breed is de weg, die tot het verderf leidt, en velen zijn er, die door dezelve ingaan;

13. Wchodźcie przez ciasną bramę; albowiem przestronna jest brama i szeroka droga, która prowadzi na zatracenie, a wiele ich jest, którzy przez nię wchodzą.

13. Menjetek be [8†] a szoros kapun. Mert tágas az a kapu és széles az az út, a mely a veszedelemre visz, és sokan vannak, a kik azon járnak.

13 Входите тесными вратами, потому что широки врата и пространен путь, ведущие в погибель, и многие идут ими;

13. Увіходьте вузкими дверима, бо широкі ті двері й розлога та дорога, що веде до погибелї, й багацько таких, що ними входять:

14 mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.

14 Sillä se portti on ahdas ja se tie kaita joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.

14. Ja se portti on ahdas, ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat, jotka sen löytävät.

14. Ja se portti on ahdas ja tie caita joca wie elämähän ja harwat sen löytäwät.

14. Ja se porti ombi ahdas/ ia tie caita/ ioca wetäpi elemehen/ ia haruat ne ouat/ iotca sen leuteuet. (Ja se portti ompi ahdas/ ja tie kaita/ joka wetääpi elämähän/ ja harwat ne owat/ jotka sen löytäwät.)

14. τί στενὴ ἡ πύλη καὶ τεθλιμμένη ἡ ὁδὸς ἡ ἀπάγουσα εἰς τὴν ζωήν, καὶ ὀλίγοι εἰσὶν οἱ εὑρίσκοντες αὐτήν!

14. οτι στενη η πυλη και τεθλιμμενη η οδος η απαγουσα εις την ζωην και ολιγοι εισιν οι ευρισκοντες αυτην 14. oti stene e pυle kai tethlimmene e odos e apagoυsa eis ten zoen kai oligoi eisin oi eυriskontes aυten

14 Why (is it)? Narrow is the gate and pressed is the way, which is leading to life and few are those who are finding it.

14. Because strait is the gate, and narrow is the way, which leadeth unto life, and few there be that find it.

14. thi den Port er snever, og den Vei er trang, som fører til Livet, og de ere faa, som finde den.

14. Och den porten är trång, och den vägen smal, som drager till lifvet; och få äro de, som finna honom.

14. Sest se wärraw on kitsas, ja se te on waewalinne, mis ello sisse wiib, ja pissut on neid, kes sedda leidwad.

14. O ankšti vartai ir siauras kelias veda į gyvenimą, ir tik nedaugelis jį randa’‘.

14. Und die Pforte ist eng, und der Weg ist schmal, der zum Leben führt; und wenige sind ihrer, die ihn finden.

14. Car étroite est la porte et resserrée la voie qui mènent à la vie, et il y en a peu qui la trouvent.

14. Porque la puerta es estrecha, y angosto el camino que lleva a la vida; y pocos son los que lo hallan.

14 Want de poort is eng, en de weg is nauw, die tot het leven leidt, en weinigen zijn er, die denzelven vinden.

14. A ciasna jest brama i wąska droga, która prowadzi do żywota; a mało ich jest, którzy ją znajdują.

14. Mert szoros az a kapu és [9†] keskeny az az út, a mely az életre visz, és kevesen vannak, a kik megtalálják azt.

14 потому что тесны врата и узок путь, ведущие в жизнь, и немногие находят их.

14. вузкі бо ті двері, й тїсна та дорога, що веде до життя, і мало таких, що їх знаходять.

15 Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammastenvaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia.

15 Varokaa vääriä profeettoja, jotka tulevat luoksenne lammasten vaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia.

15. Mutta kavahtakaat teitänne vääristä prophetaista, jotka teidän tykönne lammasten vaatteilla tulevat, mutta sisältä he ovat raatelevaiset sudet.

15. CAwahtacat sijs teitän wääristä Prophetaista jotca teidän tygön lammasten waatteilla tulewat mutta sisäldä he owat raatelewaiset sudet.

15. Cauattacat sijs teiden nijste wäriste Prophetaijst/ iotca tuleuat teiden tygene lammasten watteilla/ mutta siseldä he ouat rateleuaiset swdhet. (Kawahtakaat siis teidän niistä wääristä prophetaista/ jotka tulewat teidän tykönne lammasten waatteilla/ mutta sisältä he owat raatelewaiset sudet.)

15. Προσέχετε δὲ ἀπὸ τῶν ψευδοπροφητῶν, οἵτινες ἔρχονται πρὸς ὑμᾶς ἐν ἐνδύμασι προβάτων, ἔσωθεν δέ εἰσιν λύκοι ἅρπαγες.

15. προσεχετε δε απο των ψευδοπροφητων οιτινες ερχονται προς υμας εν ενδυμασιν προβατων εσωθεν δε εισιν λυκοι αρπαγες 15. prosechete de apo ton pseυdoprofeton oitines erchontai pros υmas en endυmasin proβaton esothen de eisin lυkoi arpages

15 But take-heed°, (stay) away from false prophets, who are coming to you° in sheep’s clothing, but inside are ravening wolves.

15. Beware of false prophets, which come to you in sheep's clothing, but inwardly they are ravening wolves.

15. Men vogter Eder for de falske Propheter, som kommer til Eder i Faareklæder, men ere indvortes rivende Ulve.

15. Vakter eder för de falska Propheter, som komma till eder i fårakläder, men invärtes äro de glupande ulfvar.

15. Agga hoidke ennast walle prohwetide eest, kes teie jure tullewad lammaste ridis, agga seestpiddi on nemmad kiskiad hundid.

15. ‘‘Saugokitės netikrų pranašų, kurie ateina pas jus avių kailyje, o viduje yra plėšrūs vilkai.

15. Seht euch vor vor den falschen Propheten, die in Schafskleidern zu euch kommen, inwendig aber sind sie reißende Wölfe.

15. Gardez-vous des faux prophètes, qui viennent à vous en habits de brebis, mais qui au-dedans sont des loups ravissants.

15. Guardáos de los falsos profetas, que vienen a vosotros con vestidos de ovejas; mas interiormente son lobos robadores.

15 Maar wacht u van de valse profeten, dewelke in schaapsklederen tot u komen, maar van binnen zijn zij grijpende wolven.

15. A strzeżcie się fałszywych proroków, którzy przychodzą do was w odzieniu owczem, ale wewnątrz są wilcy drapieżni.

15. Őrizkedjetek pedig a [10†] hamis prófétáktól, a kik juhoknak ruhájában jőnek hozzátok, de [11†] belől ragadozó farkasok.

15 Берегитесь лжепророков, которые приходят к вам в овечьей одежде, а внутри суть волки хищные.

15. Остерегайтесь лжепророків, що приходять до вас ув одежі овечій, а в серединї вони вовки хижі.

16 Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita?

16 Tunnette heidät hedelmistään. Ei kai orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita?

16. Heidän hedelmistänsä te tunnette heidät: hakeeko joku viinamarjoja orjantappuroista, taikka fikunia ohdakkeista?

16. Heidän hedelmistäns te tunnetta heidän. Hakeco jocu wijnamarjoja orjantappuroist? taicka ficunita ohdackeista?

16. Heiden hedhelmestens pite teiden tundeman heiden. Hakeco iocu winamarioi orientappuroist? taicka ficunita ohdakeista? (Heidän hedelmästänsä pitää teidän tunteman heidän. Hakeeko joku wiinamarjoja orjantappuroista? taikka wiikunia ohdakkeista?)

16. ἀπὸ τῶν καρπῶν αὐτῶν ἐπιγνώσεσθε αὐτούς· μήτι συλλέγουσιν ἀπὸ ἀκανθῶν σταφυλὴν ἢ ἀπὸ τριβόλων σῦκα;

16. απο των καρπων αυτων επιγνωσεσθε αυτους μητι συλλεγουσιν απο ακανθων σταφυλην η απο τριβολων συκα 16. apo ton karpon aυton epignosesthe aυtoυs meti sυllegoυsin apo akanthon stafυlen e apo triβolon sυka

16 You° will fully know them from their fruits. They do not collect a grape-cluster from thorns or figs from thistles, do they?

16. Ye shall know them by their fruits. Do men gather grapes of thorns, or figs of thistles?

16. Af deres Frugter skulle I kjenne dem. Kan man og sanke Viindruer af Torne, eller Figen afTidsler?

16. Utaf deras frukt skolen I känna dem; icke hemtar man vindrufvor af törne, ej heller fikon af tistel.

16. Nende wiljast peate teie neid tundma. Kas wina-marjo noppitakse kibbowitsust, ehk wigi-marjo ohhakist?

16. Jūs pažinsite juos iš vaisių. Argi kas gali priskinti vynuogių nuo erškėčių ar figų nuo usnių?!

16. An ihren Früchten sollt ihr sie erkennen. Kann man auch Trauben lesen von den Dornen oder Feigen von den Disteln?

16. Vous les reconnaîtrez à leurs fruits. Cueille-t-on des raisins sur des épines, ou des figues sur des chardons?

16. Por sus frutos los conoceréis. ¿Cógense uvas de los espinos, o higos de las cambroneras?

16 Aan hun vruchten zult gij hen kennen. Leest men ook een druif van doornen, of vijgen van distelen?

16. Z owoców ich poznacie je; izali zbierają z ciernia grona winne, albo z ostu figi?

16. Gyümölcseikről [12†] ismeritek meg őket. Vajjon a tövisről szednek-é szőlőt, vagy a bojtorjánról fügét?

16 По плодам их узнаете их. Собирают ли с терновника виноград, или с репейника смоквы?

16. Познаєте їх по овощам їх. Чи збирають виноград із тернини, або фиґи з бодяків?

17 Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä.

17 Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee huonoja hedelmiä.

17. Niin jokainen hyvä puu kasvaa hyvät hedelmät; mutta mädännyt puu kasvaa häijyt hedelmät.

17. Nijn jocainen hywä puu caswa hywät hedelmät mutta mädänny puu häijyt hedelmät.

17. Nin iocahinen hyue puu/ teke hyuet hedhelmet/ Mutta paha puu teke heiudh hedhelmet. (Niin jokahinen hywä puu/ tekee hywät hedelmät/ Mutta paha puu tekee häijyt hedelmät.)

17. οὕτω πᾶν δένδρον ἀγαθὸν καρποὺς καλοὺς ποιεῖ, τὸ δὲ σαπρὸν δένδρον καρποὺς πονηροὺς ποιεῖ·

17. ουτως παν δενδρον αγαθον καρπους καλους ποιει το δε σαπρον δενδρον καρπους πονηρους ποιει 17. oυtos pan dendron agathon karpoυs kaloυs poiei to de sapron dendron karpoυs poneroυs poiei

17 Thus every good tree produces good fruit, but the rotten tree produces evil fruit.

17. Even so every good tree bringeth forth good fruit; but a corrupt tree bringeth forth evil fruit.

17. Saaledes bærer hvert godt Træ gode Frugter, men et raaddent Træ bærer onde Frugter.

17. Så bär hvart och ett godt trä goda frukt, men ett ondt trä bär onda frukt.

17. Nenda igga hea pu kannab head wilja, agga pahha pu kannab pahha wilja.

17. Juk kiekvienas geras medis duoda gerus vaisius, o blogas medis­blogus.

17. Also ein jeglicher guter Baum bringt gute Früchte; aber ein fauler Baum bringt arge Früchte.

17. Ainsi tout bon arbre porte de bons fruits; mais le mauvais arbre porte de mauvais fruits.

17. De esta manera, todo buen árbol lleva buenos frutos; mas el árbol carcomido lleva malos frutos.

17 Alzo een ieder goede boom brengt voort goede vruchten, en een kwade boom brengt voort kwade vruchten.

17. Tak ci wszelkie drzewo dobre owoce dobre przynosi; ale złe drzewo owoce złe przynosi.

17. Ekképen minden jó fa [13†] jó gyümölcsöt terem; a romlott fa pedig rossz gyümölcsöt terem.

17 Так всякое дерево доброе приносит и плоды добрые, ахудое дерево приносит и плоды худые.

17. Так усяке добре дерево родить овощ добрий, а пусте дерево родить овощ лихий.

18 Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä huono puu kasvaa hyviä hedelmiä.

18 Ei hyvä puu voi tehdä huonoja hedelmiä eikä huono puu voi tehdä hyviä hedelmiä.

18. Hyvä puu ei taida häijyjä hedelmiä kasvaa, eikä mädännyt puu hyviä hedelmiä kasvaa.

18. Hywä puu ei taida häijyjä hedelmitä caswa eikä mädänny puu hywiä hedelmitä.

18. Yxi hyue puu/ ei se taida häiyie hedhelmit tehdä/ Eike mös häiu puu hyuije hedhelmit. (Yksi hywä puu/ ei se taida häjyjä hedelmiä tehdä/ Eikä myös häjy puu hywiä hedelmiä.)

18. οὐ δύναται δένδρον ἀγαθὸν καρποὺς πονηροὺς ποιεῖν, οὐδὲ δένδρον σαπρὸν καρποὺς καλοὺς ποιεῖν.

18. ου δυναται δενδρον αγαθον καρπους πονηρους ποιειν ουδε δενδρον σαπρον καρπους καλους ποιειν 18. oυ dυnatai dendron agathon karpoυs poneroυs poiein oυde dendron sapron karpoυs kaloυs poiein

18 A good tree is not able to produce evil fruit, nor is a rotten tree able to produce good fruit.

18. A good tree cannot bring forth evil fruit, neither can a corrupt tree bring forth good fruit.

18. Et godt Træ kan ikke bære onde Frugter, og et raaddent træ kan ikke bære gode Frugter.

18. Ett godt trä kan icke bära onda frukt; icke kan heller ett ondt trä bära goda frukt.

18. Hea pu ei woi pahha wilja kanda, egga pahha pu woi head wilja kanda.

18. Geras medis negali duoti blogų vaisių, o blogas­gerų.

18. Ein guter Baum kann nicht arge Früchte bringen, und ein fauler Baum kann nicht gute Früchte bringen.

18. Un bon arbre ne peut porter de mauvais fruits, ni un mauvais arbre porter de bons fruits.

18. No puede el buen árbol llevar malos frutos; ni el árbol carcomido llevar buenos frutos.

18 Een goede boom kan geen kwade vruchten voortbrengen, noch een kwade boom goede vruchten voortbrengen.

18. Nie może dobre drzewo owoców złych przynosić, ani drzewo złe owoców dobrych przynosić.

18. Nem teremhet jó fa rossz gyümölcsöt; romlott fa sem teremhet jó gyümölcsöt.

18 Не может дерево доброе приносить плоды худые, ни дерево худое приносить плоды добрые.

18. Не може добре дерево родити лихого овощу, анї пусте дерево родити овощу доброго.

19 Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen.

19 Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen.

19. Jokainen puu, joka ei kasva hyvää hedelmää, hakataan pois, ja tuleen heitetään.

19. Jocainen puu cuin ei caswa hywä hedelmät hacatan pois ja tuleen heitetän.

19. Jocahinen puu/ quin ei teghe hyue hedhelmet/ se poishacatan/ ia heitete' tulehen. (Jokahinen puu/ kuin ei tee hywä hedelmät/ se pois hakatahan/ ja heitetään tulehen.)

19. πᾶν δένδρον μὴ ποιοῦν καρπὸν καλὸν ἐκκόπτεται καὶ εἰς πῦρ βάλλεται.

19. παν δενδρον μη ποιουν καρπον καλον εκκοπτεται και εις πυρ βαλλεται 19. pan dendron me poioυn karpon kalon ekkoptetai kai eis pυr βalletai

19 Every tree (which is) not producing good fruit is cut down and cast into the fire.

19. Every tree that bringeth not forth good fruit is hewn down, and cast into the fire.

19. Hvert Træ, som ikke bærer god Frugt, afhugges og kastes i Ilden.

19. Hvart och ett trä, som icke bär goda frukt, skall afhuggas, och kastas i elden.

19. Igga pu, mis head wilja ei kañna, raiutakse mahha, ja wissatakse tullesse.

19. Kiekvienas medis, kuris neduoda gerų vaisių, nukertamas ir įmetamas į ugnį.

19. Ein jeglicher Baum, der nicht gute Früchte bringt, wird abgehauen und ins Feuer geworfen.

19. Tout arbre qui ne porte point de bon fruit est coupé et jeté au feu.

19. Todo árbol que no lleva buen fruto, córtase, y échase en el fuego.

19 Een ieder boom, die geen goede vrucht voortbrengt, wordt uitgehouwen en in het vuur geworpen.

19. Wszelkie drzewo, które nie przynosi owocu dobrego, bywa wycięte i w ogieó wrzucone.

19. Minden fa, a mely nem terem jó gyümölcsöt, [14†] kivágattatik és tűzre vettetik.

19 Всякое дерево, не приносящее плода доброго, срубаюти бросают в огонь.

19. Усяке дерево, що не родить доброго овощу, рубають і кидають ув огонь.

20 Niin te siis tunnette heidät heidän hedelmistään.

20 Niin tunnette heidät siis hedelmistään.

20. Sentähden tuntekaat heitä hedelmistänsä.

20. Sentähden tutcat heitä hedelmistäns.

20. Sentähde' pite teiden tundeman heite hedhelmestens. (Sentähden pitää teidän tunteman heitä hedelmästänsä.)

20. ἄρα γε ἀπὸ τῶν καρπῶν αὐτῶν ἐπιγνώσεσθε αὐτούς.

20. αραγε απο των καρπων αυτων επιγνωσεσθε αυτους 20. arage apo ton karpon aυton epignosesthe aυtoυs

20 Consequently*, you° will fully know them from their fruits.

20. Wherefore by their fruits ye shall know them.

20. Derfor skulle I kjende den af deres Frugter.

20. Derföre skolen I känna dem på deras frukt.

20. Sepärrast nende wiljast peate teie neid tundma.

20. Taigi jūs pažinsite juos iš vaisių’‘.

20. Darum an ihren Früchten sollt ihr sie erkennen.

20. Vous les connaîtrez donc à leurs fruits.

20. Así que por sus frutos los conoceréis.

20 Zo zult gij dan dezelve aan hun vruchten kennen.

20. A tak z owoców ich poznacie je.

20. Azért az ő gyümölcseikről ismeritek meg őket.

20 Итак по плодам их узнаете их.

20. Оце ж по овощам їх познаєте їх.

21 Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.

21 Ei jokainen joka sanoo minulle: Herra, Herra! pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon.

21. Ei jokainen, joka sanoo minulle: Herra, Herra! pidä tuleman taivaan valtakuntaan; mutta joka tekee minun isäni tahdon, joka on taivaissa.

21. Ei jocainen cuin sano minulle: Herra Herra pidä tuleman Taiwan waldacundaan mutta joca teke minun Isäni tahdon cuin on Taiwais.

21. Ei iocahinen quin sano minulle/ Herra Herra/ pide siseltuleman Taiuan waldakundan/ mutta se ioca teke minun Iseni tachdon/ quin on Taiuais. (Ei jokahinen kuin sanoo minulle/ Herra Herra/ pidä sisälle tuleman taiwaan waltakuntaan/ mutta se joka tekee minun Isäni tahdon/ kuin on taiwaissa.)

21. Οὐ πᾶς ὁ λέγων μοι, Κύριε Κύριε, εἰσελεύσεται εἰς τὴν βασιλείαν τῶν οὐρανῶν, ἀλλ’ ὁ ποιῶν τὸ θέλημα τοῦ πατρός μου τοῦ ἐν τοῖς οὐρανοῖς.

21. ου πας ο λεγων μοι κυριε κυριε εισελευσεται εις την βασιλειαν των ουρανων αλλ ο ποιων το θελημα του πατρος μου του εν ουρανοις 21. oυ pas o legon moi kυrie kυrie eiseleυsetai eis ten βasileian ton oυranon all o poion to thelema toυ patros moυ toυ en oυranois

21 Not everyone who says to me, Lord, Lord, will enter into the kingdom of the heavens, but he who is practicing the will of my Father, the (one) in (the) heavens.

21. Not every one that saith unto me, Lord, Lord, shall enter into the kingdom of heaven; but he that doeth the will of my Father which is in heaven.

21. Ikke enhver, som siger til mig: Herre, Herre! skal indgaae i Himmeriges Rige, men den, som gjør min Faders Villie, som er i Himlene.

21. Icke varder hvar och en kommandes in i himmelriket, som säger till mig: Herre, Herre; utan den som gör mins Faders vilja, som är i himmelen.

21. Ei sa keik, kes minno wasto ütleb: Issand, Issand, taewariki, waid kes teeb minno Issa tahtmist, kes taewas on.

21. ‘‘Ne kiekvienas, kuris man sako: ‘Viešpatie, Viešpatie!’, įeis į dangaus karalystę, bet tas, kuris vykdo valią mano Tėvo, kuris yra danguje.

21. Es werden nicht alle, die zu mir sagen: HERR, HERR! ins Himmelreich kommen, sondern die den Willen tun meines Vaters im Himmel.

21. Ce n'est pas tout homme qui me dit: Seigneur! Seigneur! qui entrera dans le royaume des cieux; mais celui qui fait la volonté de mon Père qui est dans les cieux.

21. No cualquiera que me dice: Señor, Señor, entrará en el reino de los cielos; mas el que hiciere la voluntad de mi Padre que está en los cielos.

21 Niet een iegelijk, die tot Mij zegt: Heere, Heere! zal ingaan in het Koninkrijk der hemelen, maar die daar doet den wil Mijns Vaders, Die in de hemelen is.

21. Nie każdy, który mi mówi: Panie, Panie! wnijdzie do królestwa niebieskiego; ale który czyni wolę Ojca mojego, który jest w niebiesiech.

21. Nem [15†] minden, a ki ezt mondja nékem: Uram! Uram! megyen be a mennyek országába; hanem a ki cselekszi az én mennyei Atyám akaratát.

21 Не всякий, говорящий Мне: „Господи! Господи!", войдет в Царство Небесное, но исполняющий волю Отца Моего Небесного.

21. Не кожен, хто говорить до мене: Господи, Господи! увійде в царство небесне, а той, хто чинить волю Отця мого, що на небі.

22 Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'

22 Moni sanoo minulle sinä päivänä: Herra, Herra, emmekö sinun nimessäsi profetoineet ja sinun nimessäsi ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimessäsi tehneet monta voimatekoa?”

22. Moni sanoo minulle sinä päivänä: Herra, Herra! emmekö me sinun nimes kautta ennustaneet, ja sinun nimelläs ajaneet ulos perkeleitä, ja ole sinun nimes kautta monta väkevää työtä tehneet?

22. Monda sano minulle sinä päiwänä: Herra Herra emmäkö me sinun nimes cautta ennustanet ja sinun nimelläs ajanet ulos Perkeleitä ja olemma sinun nimes cautta monda wäkewätä työtä tehnet?

22. Monda sanouat minulle sine peiuene/ Herra/ Herra/ Emmekö me sinun nimes caut * Propheteranuut/ ia sinun nimelles perchelet wlgosaianuuat/ ia sinun nimes caut me olemma monda wäkeuet awu tehenyuet? (Monta sanowat minulle sinä päiwänä/ Herra/ Herra/ Emmekö me sinun nimesi kautta propheteerannut/ ja sinun nimelläsi perkeleet ulosajaneet/ ja sinun nimesi kautta me olemme monta wäkewät awut tehneet?)

22. πολλοὶ ἐροῦσίν μοι ἐν ἐκείνῃ τῇ ἡμέρᾳ, Κύριε Κύριε, οὐ τῷ σῷ ὀνόματι προεφητεύσαμεν, καὶ τῷ σῷ ὀνόματι δαιμόνια ἐξεβάλομεν, καὶ τῷ σῷ ὀνόματι δυνάμεις πολλὰς ἐποιήσαμεν;

22. πολλοι ερουσιν μοι εν εκεινη τη ημερα κυριε κυριε ου τω σω ονοματι προεφητευσαμεν και τω σω ονοματι δαιμονια εξεβαλομεν και τω σω ονοματι δυναμεις πολλας εποιησαμεν 22. polloi eroυsin moi en ekeine te emera kυrie kυrie oυ to so onomati proefeteυsamen kai to so onomati daimonia ekseβalomen kai to so onomati dυnameis pollas epoiesamen

22 Many will be saying to me in that day, Lord, Lord, did we not: prophesy in your name, and cast out demons in your name, and practiced many miracles in your name?

22. Many will say to me in that day, Lord, Lord, have we not prophesied in thy name? and in thy name have cast out devils? and in thy name done many wonderful works?

22. Mange skulle sige til mig paa hiin Dag: Herre, Herre! have vi ikke propheteret ved dit Navn? og havde vi ikke uddrevet Djævle ved dit Navn? og have vi ikke gjort mange kraftige Gjerninger ved dit Navn?

22. På den dagen varda månge sägande till mig: Herre, Herre, hafve vi icke propheterat uti ditt Namn, och i ditt Namn utdrifvit djeflar, och i ditt Namn många kraftiga gerningar gjort?

22. Paljo ütlewad minno wasto selsam̃al päwal: Issand, Issand, eks meie olle sinno nimmel prohweti wisil räkinud, ja sinno nimmel kurjad waimud wälja-aianud, ja sinno nimmel paljo wäggewaid teggusid teinud?

22. Daugelis man sakys aną dieną: ‘Viešpatie, Viešpatie, argi mes nepranašavome Tavo vardu, argi neišvarinėjome demonų Tavo vardu, argi nedarėme daugybės stebuklų Tavo vardu?!’

22. Es werden viele zu mir sagen an jenem Tage: HERR, HERR! haben wir nicht in deinem Namen geweissagt, haben wir nicht in deinem Namen Teufel ausgetrieben, und haben wir nicht in deinem Namen viele Taten getan?

22. Plusieurs me diront en ce jour-là: Seigneur! Seigneur! n'avons-nous pas prophétisé en ton nom? et n'avons-nous pas chassé les démons en ton nom? et n'avons-nous pas fait plusieurs miracles en ton nom?

22. Muchos me dirán en aquel día: Señor, Señor, ¿no profetizámos en tu nombre, y en tu nombre echámos demonios, y en tu nombre hicímos muchas grandezas?

22 Velen zullen te dien dage tot Mij zeggen: Heere, Heere! hebben wij niet in Uw Naam geprofeteerd, en in Uw Naam duivelen uitgeworpen, en in Uw Naam vele krachten gedaan?

22. Wiele ich rzecze mi dnia onego: Panie, Panie! izażeśmy w imieniu twojem nie prorokowali, i w imieniu twojem dyjabłów nie wyganiali, i w imieniu twojem wiele cudów nie czynili?

22. Sokan mondják majd nékem ama napon: Uram! Uram! [16†] nem a te nevedben prófétáltunk-é, és nem a te nevedben űztünk-é ördögöket, és nem cselekedtünk-é sok hatalmas dolgot a te nevedben?

22 Многие скажут Мне в тот день: Господи! Господи! не от Твоего ли имени мы пророчествовали? и не Твоим ли именем бесов изгоняли? и не Твоим ли именем многие чудеса творили?

22. Многі казати муть до мене того дня: Господи, Господи, чи не в твоє ж імя ми пророкували? й не твоїм імям біси виганяли? й не твоїм імям великі чудеса робили?

23 Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'.

23 Silloin lausun heille julki: En ole koskaan hyväksynyt teitä. Menkää pois luotani, te laittomuuden tekijät.

23. Ja silloin minä tunnustan, en minä teitä ikänä tuntenut: menkäät pois minun tyköäni, te väärintekiät.

23. Ja silloin minä heille tunnustan: en minä teitä ikänäns tundenut mengät pois minun tyköni te wäärintekiät.

23. Ja silloin minun pite tunnustaman heille/ En ikenens mine teite tundenut/ Menget pois minun tyköeni te wäärin tekijet. (Ja silloin minun pitää tunnustaman heille/ En ikänänsä minä teitä tuntenut/ Menkäät pois minun tyköäni te wäärin tekijät.)

23. καὶ τότε ὁμολογήσω αὐτοῖς ὅτι Οὐδέποτε ἔγνων ὑμᾶς· ἀποχωρεῖτε ἀπ’ ἐμοῦ οἱ ἐργαζόμενοι τὴν ἀνομίαν.

23. και τοτε ομολογησω αυτοις οτι ουδεποτε εγνων υμας αποχωρειτε απ εμου οι εργαζομενοι την ανομιαν 23. kai tote omologeso aυtois oti oυdepote egnon υmas apochoreite ap emoυ oi ergazomenoi ten anomian

23 And then I will confess to them, I never knew you°. Depart° from me, you° who are working lawlessness. {Mat 7:24-29 & Luk 6:46-49.}

23. And then will I profess unto them, I never knew you: depart from me, ye that work iniquity.

23. Og da vil jeg bekjende for dem: jeg kjendte Eder aldrig; viger bort fra mig, I, som beflitte Eder paa uret!

23. Då skall jag bekänna dem: Jag kände eder aldrig; går ifrå mig, I ogerningsmän.

23. Ja siis tunnistan minna neile: Minna ei olle teid ellades tunnud, tagganege minnust ärra, kes teie üllekohto tete.)

23. Tada Aš jiems pareikšiu: ‘Aš niekuomet jūsų nepažinojau. Šalin nuo manęs, jūs piktadariai!’

23. Dann werde ich ihnen bekennen: Ich habe euch noch nie erkannt; weichet alle von mir, ihr Übeltäter!

23. Alors je leur dirai ouvertement: Je ne vous ai jamais connus; retirez-vous de moi, vous qui faites métier d'iniquité.

23. Y entónces les confesaré: Nunca os concocí: apartáos de mí, obradores de maldad.

23 En dan zal Ik hun openlijk aanzeggen: Ik heb u nooit gekend; gaat weg van Mij, gij, die de ongerechtigheid werkt!

23. A tedy im wyznam: Żem was nigdy nie znał; odstąpcie ode mnie, którzy czynicie nieprawość.

23. És akkor vallást teszek majd nékik: Sohasem ismertelek [17†] titeket; távozzatok tőlem, ti gonosztevők.

23 И тогда объявлю им: Я никогда не знал вас; отойдите от Меня, делающие беззаконие.

23. І промовлю тодї до них: Нїколи я вас не знав; ійдїть од мене, ви, що чините беззаконнє.

24 Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi.

24 Sen vuoksi on jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niitten mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka rakensi talonsa kalliolle.

24. Sentähden jokaisen, joka minulta nämät puheet kuulee ja ne tekee, vertaan minä toimelliseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi.

24. SEntähden jocaidzen cuin minulda nämät puhet cuule ja ne teke wertan minä toimelliseen mieheen joca huonens calliolle rakensi.

24. Sentehde' iocahine' quin minulda nämet puhet cwle/ ia * tekepi ne/ mine tegen hene' wijsaa' miehen werdaxi/ ioca rakensi henen hooneens callion päle. (Sentähden jokahinen kuin minulta nämät puheet kuulee/ ja tekeepi ne/ minä teen hänen wiisaan miehen wertaiseksi/ joka rakensi hänen huoneensa kallion päälle.)

24. Πᾶς οὖν ὅστις ἀκούει μου τοὺς λόγους τούτους καὶ ποιεῖ αὐτοὺς, ὁμοιώσω αὐτὸν ἀνδρὶ φρονίμῳ, ὅστις ᾠκοδόμησεν τὴν οἰκίαν αὐτοῦ ἐπὶ τὴν πέτραν·

24. πας ουν οστις ακουει μου τους λογους τουτους και ποιει αυτους ομοιωσω αυτον ανδρι φρονιμω οστις ωκοδομησεν την οικιαν αυτου επι την πετραν 24. pas oυn ostis akoυei moυ toυs logoυs toυtoυs kai poiei aυtoυs omoioso aυton andri fronimo ostis okodomesen ten oikian aυtoυ epi ten petran

24 Therefore, everyone who hears these words of mine and practices them, he will be similar to a prudent man, who built his house upon the rock;

24. Therefore whosoever heareth these sayings of mine, and doeth them, I will liken him unto a wise man, which built his house upon a rock:

24. Derfor, hver den, som Hører disse mine Ord og gjør efter dem, den vil jeg ligne ved en forstandig Mand, som byggede sit Huus paa en Klippe.

24. Derföre, hvar och en som hörer dessa min ord, och gör derefter, honom liknar jag vid en vis man, som sitt hus byggde på ett hälleberg.

24. Sepärrast iggaüks, kes need minno sannad kuleb , ja teeb nende järrele ¤, tedda pean minna ühhe moistlikko mehhe sarnatseks, kes omma kodda kaljo peäle on ehhitanud.

24. Taigi kiekvienas, kuris klauso šitų mano žodžių ir juos vykdo, panašus į išmintingą žmogų, pasistačiusį savo namą ant uolos.

24. Darum, wer diese meine Rede hört und tut sie, den vergleiche ich einem klugen Mann, der sein Haus auf einen Felsen baute.

24. Quiconque donc entend ces paroles que je dis, et les met en pratique, je le comparerai à un homme prudent qui a bâti sa maison sur le roc;

24. Pues, cualquiera que me oye estas palabras, y las hace, compararle he al varón prudente que edificó su casa sobre roca:

24 Een iegelijk dan, die deze Mijn woorden hoort en dezelve doet, dien zal Ik vergelijken bij een voorzichtig man, die zijn huis op een steenrots gebouwd heeft;

24. Wszelkiego tedy, który słucha tych słów moich i czyni je, przypodobam mężowi mądremu, który zbudował dom swój na opoce;

24. Valaki azért hallja én tőlem e beszédeket, [18†] és megcselekszi azokat, hasonlítom azt a bölcs emberhez, a ki a kősziklára építette az ő házát:

24 Итак всякого, кто слушает слова Мои сии и исполняет их, уподоблю мужу благоразумному, который построил дом свой на камне;

24. Оттим же, всякий, хто слухає сї слова мої й чинить їх, того уподоблю я чоловікові мудрому, що збудував свій будинок на каменї;

25 Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu.

25 Rankkasade lankesi ja virrat tulivat ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä taloa vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli perustettu kalliolle.

25. Ja sade lankesi, ja virrat tulivat, ja tuulet puhalsivat, ja sitä huonetta sysäsivät, joka ei kuitenkaan kukistunut; sillä se oli kalliolle perustettu.

25. Ja sade langeis ja wirrat tulit ja tuulet puhalsit ja sitä huonetta sysäisit joca ei cuitengan cukistunut: sillä hän oli calliolle perustettu.

25. Ja sadhe langeis/ ia wirdhat tulit/ ia twlet puhalsit/ ia syseijsit sen hoonen päle/ ia ei quitengan cukistunut/ Sille että hen oli callion päle perustettu. (Ja sade lankesi/ ja wirrat tulit/ ja tuulet puhalsit/ ja sysäisit sen huoneen päälle/ ja ei kuitenkaan kukistunut/ Sillä että hän oli kallion päälle perustettu.)

25. καὶ κατέβη ἡ βροχὴ καὶ ἦλθον οἱ ποταμοὶ καὶ ἔπνευσαν οἱ ἄνεμοι καὶ προσέπεσον τῇ οἰκίᾳ ἐκείνῃ, καὶ οὐκ ἔπεσε· τεθεμελίωτο γὰρ ἐπὶ τὴν πέτραν.

25. και κατεβη η βροχη και ηλθον οι ποταμοι και επνευσαν οι ανεμοι και προσεπεσον τη οικια εκεινη και ουκ επεσεν τεθεμελιωτο γαρ επι την πετραν 25. kai kateβe e βroche kai elthon oi potamoi kai epneυsan oi anemoi kai prosepeson te oikia ekeine kai oυk epesen tethemelioto gar epi ten petran

25 and the rain descended and the rivers came (up) and the winds blew and fell (down) upon that house, and it did not fall; for* it had been founded upon the rock.

25. And the rain descended, and the floods came, and the winds blew, and beat upon that house; and it fell not: for it was founded upon a rock.

25. Og en Skylregn nedfaldt, og vandløbene kom, og Veirene blæste og faldt an paa samme Huus, og det faldt ikke; thi det var grundfæstet paa en klippe.

25. Så föll slagregn, och kom flod, och vädret blåste, och stötte på huset, och föll dock icke omkull; ty det var grundadt på hälleberget.

25. Ja raske saddo tulli mahha, ja wolas wessi tulli, ja tuled puhhusid, ja käisid selle koia peäle, ja temma ei langend mitte mahha; sest temma allus olli kaljo peäle tehtud.

25. Prapliupo liūtys, ištvino upės, pakilo vėjai ir daužėsi į tą namą. Tačiau jis nesugriuvo, nes buvo pastatytas ant uolos.

25. Da nun ein Platzregen fiel und ein Gewässer kam und wehten die Winde und stießen an das Haus, fiel es doch nicht; denn es war auf einen Felsen gegründet.

25. Et la pluie est tombée, et les torrents se sont débordés, et les vents ont soufflé, et ont fondu sur cette maison-là; elle n'est point tombée, car elle était fondée sur le roc.

25. Y descendió lluvia, y vinieron ríos, y soplaron vientos, y combatieron aquella casa, y no cayó; porque estaba fundada sobre roca.

25 En er is slagregen nedergevallen, en de waterstromen zijn gekomen, en de winden hebben gewaaid, en zijn tegen hetzelve huis aangevallen, en het is niet gevallen, want het was op de steenrots gegrond.

25. I spadł gwałtowny deszcz, i przyszła powódź, i wiatry wiały, i uderzyły na on dom, ale nie upadł, bo był założony na opoce.

25. És ömlött az eső, és eljött az árvíz, és fújtak a szelek, és beleütköztek abba a házba; de nem dőlt össze: mert a kősziklára építtetett.

25 и пошел дождь, и разлились реки, и подули ветры, и устремились на дом тот, и он не упал, потому что основан был на камне.

25. і полили дощі, й надійшла повідь і забуяли вітри, й наперли на той будинок; та й не впав він; бо основано його на каменї.

26 Ja jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, on verrattava tyhmään mieheen, joka huoneensa hiekalle rakensi.

26 Mutta jokainen, joka kuulee nämä sanani eikä tee niitten mukaan, on verrattava tyhmään mieheen, joka rakensi talonsa hiekalle.

26. Ja jokainen, joka kuulee minulta nämä puheet, ja ei tee niitä, hän verrataan tyhmään mieheen, joka huoneensa sannalle rakensi.

26. Ja jocainen cuin cuule minulda nämät puhet ja ei tee nijtä hän werratan tyhmän mieheen joca huonens sannalle rakensi.

26. Ja iocahinen quin cwle minulda näme puhet/ ia ei teghe nijte/ se tehden tyhmen miehen werdhaxi/ ioca hoonens rakensi sannan päle/ ia syseisit sen honen päle/ (Ja jokahinen kuin kuulee minulta nämä puheet/ ja ei tee niitä/ se tehdään tyhmän miehen wertaiseksi/ joka huoneensa rakensi sannan päälle/ ja sysäisit sen huoneen päälle/)

26. καὶ πᾶς ὁ ἀκούων μου τοὺς λόγους τούτους καὶ μὴ ποιῶν αὐτοὺς ὁμοιωθήσεται ἀνδρὶ μωρῷ, ὅστις ᾠκοδόμησεν τὴν οἰκίαν αὐτοῦ ἐπὶ τὴν ἄμμον·

26. και πας ο ακουων μου τους λογους τουτους και μη ποιων αυτους ομοιωθησεται ανδρι μωρω οστις ωκοδομησεν την οικιαν αυτου επι την αμμον 26. kai pas o akoυon moυ toυs logoυs toυtoυs kai me poion aυtoυs omoiothesetai andri moro ostis okodomesen ten oikian aυtoυ epi ten ammon

26 And everyone hearing these words of mine and (who is) not doing them, will be similar to a foolish man, who built his house upon the sand;

26. And every one that heareth these sayings of mine, and doeth them not, shall be likened unto a foolish man, which built his house upon the sand:

26. Og hver, som hører disse mine Ord og gjør ikke efter dem, skal lignes ved en daarlig mand, som byggede sit Huus paa Sand.

26. Och hvar och en, som hörer af mig dessa ord, och gör icke derefter, han liknas vid en fåvitsk man, som byggde sitt hus på sanden.

26. Ja iggaüks, kes needsinnatsed minno sannad kuleb, ja neid ei te, tedda peab jölleda mehhe sarnatseks petama, kes omma kodda liwa peäle ehhitanud;

26. Ir kiekvienas, kuris klauso šitų mano žodžių ir jų nevykdo, panašus į kvailą žmogų, pasistačiusį savo namą ant smėlio.

26. Und wer diese meine Rede hört und tut sie nicht, der ist einem törichten Manne gleich, der sein Haus auf den Sand baute.

26. Mais quiconque entend ces paroles que je dis, et ne les met pas en pratique, sera comparé à un homme insensé qui a bâti sa maison sur le sable;

26. Y cualquiera que me oye estas palabras, y no las hace, compararle he al varón insensato, que edificó su casa sobre arena:

26 En een iegelijk, die deze Mijn woorden hoort en dezelve niet doet, die zal bij een dwazen man vergeleken worden, die zijn huis op het zand gebouwd heeft;

26. A wszelki, który słucha tych słów moich, a nie czyni ich, przypodobany będzie mężowi głupiemu, który zbudował dom swój na piasku;

26. És valaki hallja én tőlem e beszédeket, és nem cselekszi meg azokat, hasonlatos lesz a bolond emberhez, a ki a fövényre építette házát:

26 А всякий, кто слушает сии слова Мои и не исполняет их, уподобится человеку безрассудному, который построил дом свой на песке;

26. А всякий, хто слухає сї слова мої, та й не чинить їх, уподобить ся чоловікові необачному, що збудував свій будинок на піску;

27 Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä huonetta vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri."

27 Rankkasade lankesi ja virrat tulivat ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä taloa vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri.”

27. Ja sade lankesi, ja virrat tulivat, ja tuulet puhalsivat, ja sitä huonetta sysäsivät, joka kukistui, ja sen lankeemus oli suuri.

27. Ja sade langeis ja wirrat tulit ja tuulet puhalsit ja sitä huonetta sysäisit joca cukistui ja sen langemus oli suuri.

27. ia sadhe langeis/ ia wirdhat tulit/ ia twlet puhalsit/ ia syseisit sen hoonen päle/ ia se cukistui/ ia sen langeus oli swri. (ja sade lankesi/ ja wirrat tulit/ ja tuulet puhalsit/ ja sysäisit sen huoneen päälle/ ja se kukistui/ ja sen lankeus oli suuri.)

27. καὶ κατέβη ἡ βροχὴ καὶ ἦλθον οἱ ποταμοὶ καὶ ἔπνευσαν οἱ ἄνεμοι καὶ προσέκοψαν τῇ οἰκίᾳ ἐκείνῃ, καὶ ἔπεσεν, καὶ ἦν ἡ πτῶσις αὐτῆς μεγάλη.

27. και κατεβη η βροχη και ηλθον οι ποταμοι και επνευσαν οι ανεμοι και προσεκοψαν τη οικια εκεινη και επεσεν και ην η πτωσις αυτης μεγαλη 27. kai kateβe e βroche kai elthon oi potamoi kai epneυsan oi anemoi kai prosekopsan te oikia ekeine kai epesen kai en e ptosis aυtes megale

27 and the rain descended and the rivers came (up) and the winds blew and hit that house and it fell and great was its fall.

27. And the rain descended, and the floods came, and the winds blew, and beat upon that house; and it fell: and great was the fall of it.

27. Og en Skylregn nedfaldt, og Vandløbene kom, og Veirene blæste og stødte an paa samme Huus, og det faldt, og dets Fald var stort.

27. Och föll slagregn, och kom flod, och vädret blåste, och stötte på huset; och det föll omkull, och dess fall var stort.

27. Ja raske saddo tulli mahha, ja wolas wessi tulli, ja tuled puhhusid, ja löid wasto sedda kodda, ja temma langes mahha, ja temma langminne olli suur.

27. Prapliupo liūtys, ištvino upės, pakilo vėjai ir daužėsi į tą namą, ir jis sugriuvo, o jo griuvimas buvo smarkus’‘.

27. Da nun ein Platzregen fiel und kam ein Gewässer und wehten die Winde und stießen an das Haus, da fiel es und tat einen großen Fall.

27. Et la pluie est tombée, et les torrents se sont débordés, et les vents ont soufflé, et ont fondu sur cette maison-là; elle est tombée, et sa ruine a été grande.

27. Y descendió lluvia, y vinieron ríos, y soplaron vientos, e hicieron ímpetu en aquella casa, y cayó; y fué su ruina grande.

27 En de slagregen is nedergevallen, en de waterstromen zijn gekomen, en de winden hebben gewaaid, en zijn tegen hetzelve huis aangeslagen, en het is gevallen, en zijn val was groot.

27. I spadł deszcz gwałtowny, i przyszła powódź, i wiatry wiały, a uderzyły na on dom, i upadł, a był wielki upadek jego.

27. És ömlött az eső, [19†] és eljött az árvíz, és fújtak a szelek, és beleütköztek abba a házba; és összeomlott: és nagy lett annak romlása.

27 и пошел дождь, и разлились реки, и подули ветры, и налегли на дом тот; и он упал, и было падение его великое.

27. і полили дощі, й надійшла повідь, і забуяли вітри, й наперли на той будинок; і впав він, і велика була руїна його.

28 Ja kun Jeesus lopetti nämä puheet, olivat kansanjoukot hämmästyksissään hänen opetuksestansa,

28 Kun Jeesus lopetti nämä puheet, kansanjoukot olivat hämmästyksissään Hänen opetuksestaan,

28. Ja se tapahtui, kuin Jesus oli lopettanut nämät puheet, että kansat hämmästyivät hänen oppiansa.

28. Ja se tapahtui cosca Jesus lopetti nämät puhet että Canssat hämmästyit hänen oppians: sillä hän opetti heitä woimallisest ja ei nijncuin Kirjanoppenet.

28. Ja se tapactui/ cosca Iesus lopetti nemet puhet/ että canssat hämmestuit henen oppins päle/ Sille että hen opetti heite woimalisest/ ia ei ninquin kirianoppenuuat. (Ja se tapahtui/ koska Jesus lopetti nämät puheet/ että kansat hämmästyit hänen oppinsa päälle/ Sillä että hän opetti heitä woimallisesti/ ja ei niinkuin kirjanoppineet.)

28. Καὶ ἐγένετο ὅτε ἐτέλεσεν ὁ Ἰησοῦς τοὺς λόγους τούτους, ἐξεπλήσσοντο οἱ ὄχλοι ἐπὶ τῇ διδαχῇ αὐτοῦ·

28. και εγενετο οτε συνετελεσεν ο ιησους τους λογους τουτους εξεπλησσοντο οι οχλοι επι τη διδαχη αυτου 28. kai egeneto ote sυnetelesen o iesoυs toυs logoυs toυtoυs ekseplessonto oi ochloi epi te didache aυtoυ

28 And it happened, when Jesus completed these words, the crowds were being astounded on his teaching;

28. And it came to pass, when Jesus had ended these sayings, the people were astonished at his doctrine:

28. Og det begav sig, der Jesus havde fuldendt disse Ord, forundrede Folket sig saare over hans Lærdom;

28. Och det begaf sig, när Jesus lyktade detta talet, vardt folket förskräckt öfver hans lärdom.

28. Ja se sündis, kui Jesus needsinnatsed könned sai löppetanud, ehmatas se rahwas temma öppetusse pärrast.

28. Kai Jėzus baigė šiuos žodžius, minios stebėjosi Jo mokymu,

28. Und es begab sich, da Jesus diese Rede vollendet hatte, entsetzte sich das Volk über seine Lehre.

28. Or quand Jésus eut achevé ces discours, le peuple fut étonné de sa doctrine;

28. Y fué que como Jesús acabó estas palabras, las gentes se espantaban de su doctrina:

28 En het is geschied, als Jezus deze woorden geeindigd had, dat de scharen zich ontzetten over Zijn leer;

28. I stało się, gdy dokoóczył Jezus tych słów, że się zdumiewał lud nad nauką jego.

28. És lőn, mikor elvégezte Jézus e beszédeket, [20†] álmélkodik vala a sokaság az ő tanításán:

28 И когда Иисус окончил слова сии, народ дивился учению Его,

28. І сталось, як скінчив Ісус оцї слова, дивувавсь народ наукою Його:

29 sillä hän opetti heitä niinkuin se, jolla valta on, eikä niinkuin heidän kirjanoppineensa.

29 sillä Hän opetti heitä niin kuin se, jolla on valta eikä niin kuin kirjanoppineet.

29. Sillä hän opetti heitä voimallisesti, ja ei niinkuin kirjanoppineet.

sillä hän opetti heitä woimallisest ja ei nijncuin Kirjanoppenet.

29. ἦν γὰρ διδάσκων αὐτοὺς ὡς ἐξουσίαν ἔχων καὶ οὐχ ὡς οἱ γραμματεῖς.

29. ην γαρ διδασκων αυτους ως εξουσιαν εχων και ουχ ως οι γραμματεις 29. en gar didaskon aυtoυs os eksoυsian echon kai oυch os oi grammateis

29 for* he was teaching them like (one) having authority and not like the scribes.

29. For he taught them as one having authority, and not as the scribes.

29. thi han lærte dem som den, der havde Myndighed, og ikke som de Skriftkloge.

29. Ty han predikade väldeliga, och icke som de Skriftlärde.

29. Sest temma öppetas neid, kui se, kennel melewald olli, ja ei mitte nenda kui kirjatundjad.

29. nes Jis mokė juos kaip turintis valdžią, o ne kaip Rašto žinovai.

29. Denn er predigte gewaltig und nicht wie die Schriftgelehrten.

29. Car il les enseignait comme ayant autorité, et non pas comme les scribes.

29. Porque los enseñaba como quien tiene autoridad, y no como los escribas.

29 Want Hij leerde hen, als macht hebbende, en niet als de Schriftgeleerden.

29. Albowiem je uczył jako moc mający, a nie jako nauczeni w Piśmie.

29. Mert úgy tanítja vala őket, mint a kinek hatalma van, [21†] és nem úgy, mint az írástudók.

29 ибо Он учил их, как власть имеющий, а не как книжники и фарисеи.

29. бо Він їх навчав, яко маючий власть, а не як письменники.