19 luku

Jeesus lähtee Galileasta 1, 2, vastaa kysymykseen avioerosta 3 – 12, siunaa lapsia 13 – 15, neuvoo rikasta nuorukaista 16 – 22, varoittaa rikkauden vaarasta 23 – 26 ja lupaa seuraajilleen suuren armopalkan 27 – 30. (V. – 9 vert. Mark. 0: 1 – 12.)

1 Ja kun Jeesus oli lopettanut nämä puheet, lähti hän Galileasta ja kulki Jordanin tuota puolta Juudean alueelle.

1 Päätettyään nämä puheet Jeesus lähti Galileasta ja kulki Juudean alueelle Jordanin tuota puolta.

1. Ja tapahtui, kuin Jesus oli lopettanut nämät puheet, läksi hän Galileasta ja tuli Juudean maan rajoille, sille puolelle Jordania.

1. Ja tapahtui cosca Jesus oli lopettanut nämät puhet läxi hän Galileast ja tuli Judean maan rajoille sille puolelle Jordanin.

1. JA se tapactui/ Coska Iesus oli teuttenyt näme puheet/ poislexi hen Galileast/ ia tuli Judean maan raioille sillepolel Jordanin. (Ja se tapahtui/ Koska Jesus oli täyttänyt nämä puheet/ pois läksi hän Galileasta/ ja tuli Judean maan rajoille sillä puolella Jordanin.)

1. Καὶ ἐγένετο ὅτε ἐτέλεσεν ὁ Ἰησοῦς τοὺς λόγους τούτους, μετῆρεν ἀπὸ τῆς Γαλιλαίας καὶ ἦλθεν εἰς τὰ ὅρια τῆς Ἰουδαίας πέραν τοῦ Ἰορδάνου.

1. και εγενετο οτε ετελεσεν ο ιησους τους λογους τουτους μετηρεν απο της γαλιλαιας και ηλθεν εις τα ορια της ιουδαιας περαν του ιορδανου 1. kai egeneto ote etelesen o iesoυs toυs logoυs toυtoυs meteren apo tes galilaias kai elthen eis ta oria tes ioυdaias peran toυ iordanoυ

1 {Mar 10:1-12 & Mat 19:1-12.} And it happened, when Jesus (had) completed these words, he took off from Galilee and came into the borders of Judea beyond-that of the Jordan;

1. And it came to pass, that when Jesus had finished these sayings, he departed from Galilee, and came into the coasts of Judaea beyond Jordan;

1. Og det skete, der Jesus havde endt disse Ord, drog ham bort af Galilæa, og kom til Judæas Grændser paa hiin Side Jordan.

1. Och det begaf sig, när Jesus hade fullkomnat det talet, gick han utaf Galileen, och kom in i Judee landsändar, vid sidon af Jordan.

1. Ja se sündis kui Jesus needsinnatsed könned sai löppetanud, läks temma Kalilea-maalt ärra, ja tulli Juda-ma raia peäle teile pole Jordani.

1. Baigęs tai kalbėti, Jėzus pasitraukė iš Galilėjos ir atėjo į Judėjos sritį, anapus Jordano.

1. Und es begab sich, da Jesus diese Reden vollendet hatte, erhob er sich aus Galiläa und kam in das Gebiet des jüdischen Landes jenseit des Jordans;

1. Quand Jésus eut achevé ces discours, il partit de Galilée, et s'en alla dans les quartiers de la Judée, au-delà du Jourdain.

1. Y ACONTECIÓ, que acabando Jesús estas palabras, se retiró de Galilea, y vino a los términos de Judea, pasado el Jordan.

1 En het geschiedde, toen Jezus deze woorden geeindigd had, dat Hij vertrok van Galilea, en kwam over de Jordaan, in de landpalen van Judea.

1. I stało się, gdy dokoóczył Jezus tych mów, odszedł z Galilei, a przyszedł na granice Judzkie nad Jordan.

1. És lőn, mikor elvégezte Jézus e beszédeket, elméne Galileából, és méne Júdeának határaiba a Jordánon túl;

1 Когда Иисус окончил слова сии, то вышел из Галилеи и пришел в пределы Иудейские, за Иорданскою стороною.

1. І сталось, як скінчив Ісус цї слова, вийшов він з Галилеї, і прийшов у гряницї Юдейські, за Йорданом.

2 Ja suuri kansan paljous seurasi häntä, ja hän paransi heitä siellä.

2 Suuret kansanjoukot seurasivat Häntä, ja Hän paransi heitä siellä.

2. Ja paljo kansaa seurasi häntä, ja hän paransi heitä siellä.

2. Ja paljo Canssa seurais händä ja siellä hän heitä paransi.

2. Ja palio Canssa seurasit hende/ ia sielle heite paransi. (Ja paljon kansaa seurasit häntä/ ja siellä heitä paransi.)

2. καὶ ἠκολούθησαν αὐτῷ ὄχλοι πολλοί, καὶ ἐθεράπευσεν αὐτοὺς ἐκεῖ.

2. και ηκολουθησαν αυτω οχλοι πολλοι και εθεραπευσεν αυτους εκει 2. kai ekoloυthesan aυto ochloi polloi kai etherapeυsen aυtoυs ekei

2 and large crowds followed him, and he healed them there.

2. And great multitudes followed him; and he healed them there.

2. Og meget Folk fulgte ham, og han helbredte dem der.

2. Och honom följde mycket folk; och han gjorde dem der helbregda.

2. Ja paljo rahwast käis temma järrel, ja temma teggi neid seäl terweks.

2. Paskui Jį sekė didelės minios žmonių, ir Jis ten juos išgydė.

2. und es folgte ihm viel Volks nach, und er heilte sie daselbst.

2. Et beaucoup de peuple l'y suivit, et il guérit là leurs malades.

2. Y le siguieron grandes multitudes, y los sanó allí.

2 En vele scharen volgden Hem, en Hij genas ze aldaar.

2. I szedł za nim wielki lud, i uzdrawiał je tam.

2. És követé őt nagy sokaság, és meggyógyítá ott őket.

2 За Ним последовало много людей, и Он исцелил их там.

2. І йшло слїдом за Ним пребагато народу, й вигоїв їх там.

3 Ja fariseuksia tuli hänen luoksensa, ja he kiusasivat häntä sanoen: "Onko miehen lupa hyljätä vaimonsa mistä syystä tahansa?"

3 Niin fariseuksia tuli Hänen luokseen ja he kiusasivat Häntä sanoen: "Onko miehen lupa hylätä vaimonsa mistä syystä tahansa?"

3. Ja Pharisealaiset tulivat hänen tykönsä, kiusasivat häntä, ja sanoivat hänelle: saako mies eritä vaimostaan kaikkinaisen syyn tähden?

3. Ja Phariseuxet tulit hänen tygöns kiusaman händä ja sanoit hänelle: saaco mies eritä waimostans caickinaisen syyn tähden?

3. Ja edeskeuit Phariseuset henen tygens kiusaten hende/ ia sanoit henelle/ Mactako mies eritä emännestens caikinaisen syyn tehden? (Ja edeskäwit phariseukset hänen tykönsä kiusaten häntä/ ja sanoit hänelle/ Mahtaako mies eritä emännästänsä kaikkinaisen syyn tähden?)

3. Καὶ προσῆλθον αὐτῷ οἱ Φαρισαῖοι πειράζοντες αὐτὸν καὶ λέγοντες αὐτῷ· Εἰ ἔξεστιν ἀνθρώπῳ ἀπολῦσαι τὴν γυναῖκα αὐτοῦ κατὰ πᾶσαν αἰτίαν;

3. και προσηλθον αυτω οι φαρισαιοι πειραζοντες αυτον και λεγοντες αυτω ει εξεστιν ανθρωπω απολυσαι την γυναικα αυτου κατα πασαν αιτιαν 3. kai proselthon aυto oi farisaioi peirazontes aυton kai legontes aυto ei eksestin anthropo apolυsai ten gυnaika aυtoυ kata pasan aitian

3 And the Pharisees came to him, testing him and saying to him, Should it not be legal to a man to divorce his wife according to every cause?

3. The Pharisees also came unto him, tempting him, and saying unto him, Is it lawful for a man to put away his wife for every cause?

3. Og Pharisæerne traadte til ham, fristede ham og sagde til ham: er det en Mand tilladt at skille sig fra sin Hustru for hvilkensomhelst Sag?

3. Då gingo de Phariseer fram till honom, frestade honom, och sade till honom: Är det ock rätt, att man skiljer sig vid sina hustru, för allahanda sakers skull?

3. Siis tullid temma jure Wariserid, kiusasid tedda, ja ütlesid temmale: Ons innimestel lubba, olgo mis sü pärrast se tahhab, ennast ommast naesest lahhutada?

3. Fariziejai taip pat atėjo pas Jį ir, mėgindami Jį, klausė: ‘‘Ar galima vyrui dėl kokios nors priežasties atleisti savo žmoną?’‘

3. Da traten zu ihm die Pharisäer, versuchten ihn und sprachen zu ihm: Ist's auch recht, daß sich ein Mann scheide von seinem Weibe um irgendeine Ursache?

3. Des pharisiens y vinrent aussi pour le tenter, et ils lui dirent: Est-il permis à un homme de répudier sa femme pour quelque sujet que ce soit?

3. Entónces se llegaron a él los Fariseos, tentándole, y diciéndole: ¿Es lícito al hombre despedir a su mujer por cualquiera causa?

3 En de Farizeen kwamen tot Hem, verzoekende Hem, en zeggende tot Hem: Is het een mens geoorloofd zijn vrouw te verlaten, om allerlei oorzaak?

3. Tedy przyszli do niego Faryzeuszowie, kusząc go i mówiąc mu: Godzili się człowiekowi opuścić żonę swoją dla każdej przyczyny?

3. És hozzá menének a farizeusok, kisértvén [1†] őt és mondván: Szabad-é az embernek az ő feleségét akármi okért elbocsátani?

3 И приступили к Нему фарисеи и, искушая Его, говорили Ему: по всякой ли причине позволительно человеку разводиться с женою своею?

3. І приступили до Него Фарисеї, спокушуючи Його, й кажучи Йому: Чи годить ся чоловікові розводитись із жінкою своєю за всяку вину?

4 Hän vastasi ja sanoi: "Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa 'loi heidät mieheksi ja naiseksi'

4 Hän vastasi ja sanoi (heille): "Ettekö ole lukeneet, että Hän joka teki* heidät, alun perin teki heidät mieheksi ja naiseksi"

4. Niin hän vastasi ja sanoi heille: ettekö te ole lukeneet: joka alusta ihmisen teki, mieheksi ja vaimoksi hän heidät teki?

4. Nijn hän wastais ja sanoi heille: ettäkö te ole lukenet joca algusta ihmisen teki miehexi ja waimoxi hän heidän teki.

4. Nin hen wastasi/ ia sanoi heille/ Ettekö te lukenuuat/ että ioca alghusta Inhimisen teki/ miehe' ia waimon hen heide' teki. (Niin hän wastasi/ ja sanoi heille/ Ettekö ole lukeneet/ että joka alusta ihmisen teki/ miehen ja waimon hän heidän teki.)

4. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν αὐτοῖς· Οὐκ ἀνέγνωτε ὅτι ὁ ποιήσας ἀπ’ ἀρχῆς ἄρσεν καὶ θῆλυ ἐποίησεν αὐτούς καὶ εἶπεν,

4. ο δε αποκριθεις ειπεν αυτοις ουκ ανεγνωτε οτι ο ποιησας απ αρχης αρσεν και θηλυ εποιησεν αυτους 4. o de apokritheis eipen aυtois oυk anegnote oti o poiesas ap arches arsen kai thelυ epoiesen aυtoυs

4 But he answered and said to them, Did you° not read, He who made* (them), made* them male and female from (the) beginning. {Gen 1:27, 5:2}

4. And he answered and said unto them, Have ye not read, that he which made them at the beginning made them male and female,

4. Men han svarede og sagde til dem: have I ikke læst, at den, som gjorde dem af Begyndelsen, gjorde dem Mand og Kvinde,

4. Då svarade han, och sade till dem: Hafven I icke läsit, att den, som gjorde menniskona af begynnelsen, man och qvinna gjorde han dem?

4. Agga temma kostis ja ütles nende wasto: Eks teie olle luggenud, et se kes algmissest innimest teinud, on need mehheks, ja naeseks teinud,

4. Jis atsakė: ‘‘Argi neskaitėte, jog Kūrėjas iš pradžių ‘sukūrė juos, vyrą ir moterį’,

4. Er antwortete aber und sprach zu ihnen: Habt ihr nicht gelesen, daß, der im Anfang den Menschen gemacht hat, der machte, daß ein Mann und ein Weib sein sollte,

4. Et il leur répondit: N'avez-vous pas lu que Celui qui créa, au commencement, fit un homme et une femme;

4. Y él respondiendo, les dijo: ¿No habéis leido que el que los hizo al principio, macho y hembra los hizo,

4 Doch Hij, antwoordende, zeide tot hen: Hebt gij niet gelezen, Die van den beginne den mens gemaakt heeft, dat Hij ze gemaakt heeft man en vrouw?

4. A on odpowiadając rzekł im: Nie czytaliście, iż ten, który stworzył na początku człowieka, mężczyznę i niewiastę uczynił je?

4. Ő pedig felelvén, monda: Nem olvastátok-é, hogy a teremtő kezdettől fogva férfiúvá [2†] és asszonynyá teremté őket,

4 Он сказал им в ответ: не читали ли вы, что Сотворивший вначале мужчину и женщину сотворил их?

4. Він же, озвавшись, рече їм: Хиба ви не читали, що хто втворив у починї, - чоловіком і жінкою втворив їх?

5 ja sanoi: 'Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi'?

5 ja sanoi: Sen vuoksi mies luopukoon isästään ja äidistään ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi?

5. Ja sanoi: sentähden pitää ihmisen luopuman isästänsä ja äidistänsä, ja vaimoonsa sidottu oleman, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi:

5. Ja sanoi: sentähden pitä ihmisen luopuman Isästäns ja äitistäns ja waimons tykönä pysymän ja caxi tulewat yhdexi lihaxi:

5. Ja sanoi/ Sentäden loopu mies isestens ia eitestens/ ia kijniteten emändehens/ ia tuleuat caxi ychten lihan/ (Ja sanoi/ Sentähden luopuu mies isästänsä ja äitistänsä/ ja kiinnitetään emäntähänsä/ ja tulewat kaksi yhteen lihan/)

5. ἕνεκεν τούτου καταλείψει ἄνθρωπος τὸν πατέρα αὐτοῦ καὶ τὴν μητέρα καὶ κολληθήσεται τῇ γυναικὶ αὐτοῦ, καὶ ἔσονται οἱ δύο εἰς σάρκα μίαν;

5. και ειπεν ενεκεν τουτου καταλειψει ανθρωπος τον πατερα και την μητερα και προσκολληθησεται τη γυναικι αυτου και εσονται οι δυο εις σαρκα μιαν 5. kai eipen eneken toυtoυ kataleipsei anthropos ton patera kai ten metera kai proskollethesetai te gυnaiki aυtoυ kai esontai oi dυo eis sarka mian

5 And said, Because of this, a man will be leaving his father and mother and will be joined to his wife, and the two will be (jointed) into one flesh. {Gen 2:24}

5. And said, For this cause shall a man leave father and mother, and shall cleave to his wife: and they twain shall be one flesh?

5. og sagde: derfor skal et Menneske forlade Fader og Moder, og blive fast hos sin Hustru, og de To skulle være til eet Kjød.

5. Och sade: Fördenskull skall man öfvergifva fader och moder, och blifva när sine hustru; och de tu varda ett kött.

5. Ja üttelnud: Sepärrast jättab innimenne issa ja emma mahha, ja jääb kindlaste omma naese jure, ja need kaks peawad üks lihha ollema.

5. ir pasakė: ‘Todėl žmogus paliks tėvą ir motiną ir susijungs su savo žmona, ir du taps vienu kūnu’.

5. und sprach: "Darum wird ein Mensch Vater und Mutter verlassen und an seinem Weibe hangen, und werden die zwei ein Fleisch sein"?

5. Et qu'il dit: A cause de cela l'homme quittera son père et sa mère, et s'attachera à sa femme, et les deux seront une seule chair?

5. Y dijo: Por tanto el hombre dejará padre y madre, y se unirá a su mujer, y serán dos en una carne?

5 En gezegd heeft: Daarom zal een mens vader en moeder verlaten, en zal zijn vrouw aanhangen, en die twee zullen tot een vlees zijn;

5. I rzekł: Dlatego opuści człowiek ojca i matkę, a przyłączy się do żony swojej, i będą dwoje jednem ciałem.

5. És ezt mondá: Annak okáért elhagyja a férfiú atyját és anyját; és ragaszkodik feleségéhez, [3†] és lesznek ketten egy testté.

5 И сказал: посему оставит человек отца и мать и прилепится к жене своей, и будут два одною плотью,

5. І рече: Тому чоловік покине батька й матїр та пригорнеть ся до жінки своєї, й будуть удвох тїло одно;

6 Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha. Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako."

6 Niin he eivät enää ole kaksi vaan yksi liha. Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako."

6. Niin ei he ole enään kaksi, mutta yksi liha. Jonka siis Jumala yhteen sovitti, ei pidä ihmisen sitä eroittaman.

6. Nijn ei he ole enä caxi mutta yxi liha. Jonga sijs Jumala yhten sowitti ei pidä ihmisen sitä eroittaman.

6. Nin eiuet he ole nyt caxi/ mutta yxi liha. Jonga sis Jumala ychten souitti/ ei pide Inhimisen site eroittaman. (Niin eiwät he ole nyt kaksi/ mutta yksi liha. Jonka siis Jumala yhteen sowitti/ ei pidä ihmisen sitä eroittaman.)

6. ὥστε οὐκέτι εἰσὶ δύο, ἀλλὰ σὰρξ μία. ὃ οὖν ὁ Θεὸς συνέζευξεν, ἄνθρωπος μὴ χωριζέτω.

6. ωστε ουκετι εισιν δυο αλλα σαρξ μια ο ουν ο θεος συνεζευξεν ανθρωπος μη χωριζετω 6. oste oυketi eisin dυo alla sarks mia o oυn o theos sυnezeυksen anthropos me chorizeto

6 So-that they are no more two, but one flesh. Therefore, what God yoked together; let man not separate.

6. Wherefore they are no more twain, but one flesh. What therefore God hath joined together, let not man put asunder.

6. Saa at de ere ikke længere to, men eet Kjød. Derfor, hvad Gud har tilsammenføiet, skal Mennesket ikke adskille.

6. Så äro de icke nu tu, utan ett kött; det nu Gud hafver sammanfogat, skall menniskan icke åtskilja.

6. Sepärrast ep olle nemmad eñam kaks, waid üks lihha. Mis nüüd Jummal on ühte pannud, sedda ärgo lahhutago innimenne mitte.

6. Taigi jie jau nebėra du, o vienas kūnas. Todėl ką Dievas sujungė, žmogus teneperskiria’‘.

6. So sind sie nun nicht zwei, sondern ein Fleisch. Was nun Gott zusammengefügt hat, das soll der Mensch nicht scheiden.

6. Ainsi ils ne sont plus deux, mais une seule chair. Ce que Dieu a joint, que l'homme ne le sépare donc pas.

6. Así que no son ya más dos, sino una carne. Por tanto lo que Dios juntó, no lo aparte el hombre.

6 Alzo dat zij niet meer twee zijn, maar een vlees. Hetgeen dan God samengevoegd heeft, scheide de mens niet.

6. A tak już nie są dwoje, ale jedno ciało; co tedy Bóg złączył, człowiek niechaj nie rozłącza.

6. Úgy hogy többé nem kettő, hanem egy test. A mit azért az Isten egybeszerkesztett, ember [4†] el ne válaszsza.

6 так что они уже не двое, но одна плоть. Итак, что Бог сочетал, того человек да не разлучает.

6. так що вже не двоє, а тїло одно. Оце ж, що Бог злучив, чоловік нехай не розлучує.

7 He sanoivat hänelle: "Miksi sitten Mooses käski antaa erokirjan ja hyljätä hänet?"

7 He sanoivat Hänelle: "Miksi sitten Mooses käski antaa erokirjan ja hylätä hänet?"

7. He sanoivat hänelle: miksi Moses käski antaa erokirjan ja hyljätä hänen?

7. Nijn he sanoit hänelle: mixi sijs Moses käski anda erokirjan ja waimon hyljätä?

7. Nin he sanoit henelle/ Mixi sis Moses käski anda eroitus kirian/ ia sen ylena'da? (Niin he sanoit hänelle/ Miksi siis Moses käski antaa eroituskirjan/ ja sen ylenantaa?)

7. λέγουσιν αὐτῷ· Τί οὖν Μωσῆς ἐνετείλατο δοῦναι βιβλίον ἀποστασίου καὶ ἀπολῦσαι αὐτήν;

7. λεγουσιν αυτω τι ουν μωσης ενετειλατο δουναι βιβλιον αποστασιου και απολυσαι αυτην 7. legoυsin aυto ti oυn moses eneteilato doυnai βiβlion apostasioυ kai apolυsai aυten

7 They say to him, Therefore why did Moses command (us) to give a document of divorcement and to release (her)? {Deu 24:1-4}

7. They say unto him, Why did Moses then command to give a writing of divorcement, and to put her away?

7. De sagde til ham: hvorfor bød da Moses at give et Skilsmissebrev, og skille sig fra hende?

7. Då sade de till honom: Hvi böd då Moses gifva skiljobref, och öfvergifva henne?

7. Nemmad ütlesid temma wasto: Mispärrast on siis Moses käsknud lahhutamisse ramato anda, ja ennast temmast lahhutada?

7. Tada jie paklausė Jo: ‘‘O kodėl Mozė įsakė duoti skyrybų raštą, atleidžiant žmoną?’‘

7. Da sprachen sie: Warum hat denn Mose geboten, einen Scheidebrief zu geben und sich von ihr zu scheiden?

7. Ils lui dirent: Pourquoi donc Moïse a-t-il commandé de donner une lettre de divorce à la femme et de la répudier?

7. Dícenle: ¿Por qué pues Moisés mandó dar carta de divorcio, y despedirla?

7 Zij zeiden tot hem: Waarom heeft dan Mozes geboden een scheidbrief te geven en haar te verlaten?

7. Rzekli mu: Przeczże tedy Mojżesz kazał dać list rozwodny i opuścić ją?

7. Mondának néki: Miért rendelte tehát Mózes, hogy válólevelet [5†] kell adni, és úgy bocsátani el az asszonyt?

7 Они говорят Ему: как же Моисей заповедал давать разводное письмо и разводиться с нею?

7. Кажуть вони Йому: На що ж звелїв Мойсей давати розвідний лист і розводитись із нею?

8 Hän sanoi heille: "Teidän sydämenne kovuuden tähden Mooses salli teidän hyljätä vaimonne, mutta alusta ei niin ollut.

8 Hän vastasi heille: "Kovan sydämenne vuoksi Mooses salli teidän hylätä vaimonne, mutta alun perin ei niin ollut.

8. Sanoi hän heille: teidän sydämenne kovuuden tähden salli Moses teidän eritä vaimoistanne; vaan ei alusta niin ollut.

8. Sanoi hän heille: teidän sydämen cowuden tähden salli Moses eritä teitä teidän waimoistan. Waan ei algusta nijn ollut.

8. Sanoi hen heille/ Teiden sydheme' * cowudhen tähde' salli Moses eroitta teite teide' emäniste'. Waan alghusta ei nijn ollut. (Sanoi hän heille/ Teidän sydämen kowuuden tähden salli Moses eroittaa teitä teidän emännistän. Waan alusta ei niin ollut.)

8. λέγει αὐτοῖς ὅτι Μωσῆς πρὸς τὴν σκληροκαρδίαν ὑμῶν ἐπέτρεψεν ὑμῖν ἀπολῦσαι τὰς γυναῖκας ὑμῶν· ἀπ’ ἀρχῆς δὲ οὐ γέγονεν οὕτω.

8. λεγει αυτοις οτι μωσης προς την σκληροκαρδιαν υμων επετρεψεν υμιν απολυσαι τας γυναικας υμων απ αρχης δε ου γεγονεν ουτως 8. legei aυtois oti moses pros ten sklerokardian υmon epetrepsen υmin apolυsai tas gυnaikas υmon ap arches de oυ gegonen oυtos

8 He says to them, Moses permitted you° to divorce your° wives for your° hardness of heart, but from (the) beginning it has not become so.

8. He saith unto them, Moses because of the hardness of your hearts suffered you to put away your wives: but from the beginning it was not so.

8. Og han sagde til dem: Moses tilstede Eder, at skille Eder fra Eders Hustruer, for Eders Hjerters Haardheds Skyld; men af Begyndelsen har det ikke saaledes været.

8. Sade han till dem: För edart hjertas hårdhets skull tillstadde Moses, att I måtten öfvergifva edra hustrur; men af begynnelsen var det icke så.

8. Temma ütles nende wasto: Moses on teile lubba annud teie süddame kangusse pärrast ommast naestest ennast lahhutada; agga algmissest ep olle se mitte nenda olnud.

8. Jis atsakė: ‘‘Mozė leido jums atleisti savo žmonas dėl jūsų širdies kietumo, bet pradžioje taip nebuvo.

8. Er sprach zu ihnen: Mose hat euch erlaubt zu scheiden von euren Weibern wegen eures Herzens Härtigkeit; von Anbeginn aber ist's nicht also gewesen.

8. Il leur dit: C'est à cause de la dureté de votre cour que Moïse vous a permis de répudier vos femmes; mais il n'en était pas ainsi au commencement.

8. Díjoles: Por la dureza de vuestro corazón Moisés os permitió despedir vuestras mujeres; mas al principio no fué así.

8 Hij zeide tot hen: Mozes heeft vanwege de hardigheid uwer harten u toegelaten uw vrouwen te verlaten; maar van den beginne is het alzo niet geweest.

8. Rzekł im: Mojżesz dla zatwardzenia serca waszego dopuścił wam, opuścić żony wasze, lecz z początku nie było tak.

8. Monda nékik: Mózes a ti szívetek keménysége miatt engedte volt meg néktek, hogy feleségeiteket elbocsássátok; de kezdettől fogva nem így volt.

8 Он говорит им: Моисей по жестокосердию вашему позволил вам разводиться с женами вашими, а сначала не было так;

8. Рече їм: Мойсей задля жорстокости сердець ваших дозволив вам розводитись із жінками вашими; у починї ж не було так.

9 Mutta minä sanon teille: joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden ja nai toisen, se tekee huorin; ja joka nai hyljätyn, se tekee huorin."

9 Mutta minä sanon teille: joka hylkää vaimonsa muun kuin haureuden vuoksi ja menee naimisiin toisen kanssa, tekee aviorikoksen, ja joka menee naimisiin hylätyn kanssa, tekee

9. Mutta minä sanon teille: kuka ikänä hylkää vaimonsa muutoin kuin huoruuden tähden, ja nai toisen, hän tekee huorin; ja joka hyljätyn ottaa, hän tekee huorin.

9. Mutta minä sanon teille: cuka ikänäns hylkä waimons muutoin cuin huoruden tähden ja nai toisen hän teke huorin. Ja joca sen hyljätyn otta hän teke huorin.

9. Mutta mine sano' teille/ että cukaikene's hylke henen emände's mwtoin quin horudhen tehden/ ia naipi toisen/ hen teke horin. Ja ioca sen hylietyn ottapi/ se horin teke. (Mutta minä sanon teille/ että kuka ikänänsä hylkää hänen emäntänsä muutoin kuin huoruuden tähden/ ja naipi toisen/ hän tekee huorin. Ja joka sen hyljätyn ottaapi/ se huorin tekee.)

9. λέγω δὲ ὑμῖν ὅτι ὃς ἂν ἀπολύσῃ τὴν γυναῖκα αὐτοῦ μὴ ἐπὶ πορνείᾳ καὶ γαμήσῃ ἄλλην, μοιχᾶται· καὶ ὁ ἀπολελυμένην γαμήσας μοιχᾶται.

9. λεγω δε υμιν οτι ος αν απολυση την γυναικα αυτου ει μη επι πορνεια και γαμηση αλλην μοιχαται και ο απολελυμενην γαμησας μοιχαται 9. lego de υmin oti os an apolυse ten gυnaika aυtoυ ei me epi porneia kai gamese allen moichatai kai o apolelυmenen gamesas moichatai

9 But I am saying to you°, Whoever divorces his wife not over {Greek: upon. Or: upon the basis of} fornication, and should marry another, is committing adultery, and he who marries her who has been divorced is committing adultery. {Mat 5:32, Luk 16:18}

9. And I say unto you, Whosoever shall put away his wife, except it be for fornication, and shall marry another, committeth adultery: and whoso marrieth her which is put away doth commit adultery.

9. Men jeg siger Eder, at hvo som skiller sig fra sin Hustru uden for Hoers Skyld, og tager en anden tilægte, han bedriver Hoer.

9. Men jag säger eder: Hvar som skiljer sina hustru ifrå sig, utan för hors skull, och tager ena andra, han gör hor; och den som tager den öfvergifna, han gör hor.

9. Agga minna ütlen teile: kes ial ennast om̃ast naesest lahhutab, muido kui hora-ello pärrast, ja wottab teise, se rikkub abbiello ärra, ja kes sedda lahhutud naest wottab, se rikkub abbiello ärra.

9. Ir Aš jums sakau: kas atleidžia savo žmoną,­jei ne dėl ištvirkavimo,­ir veda kitą, svetimauja. Ir kas atleistąją veda, svetimauja’‘.

9. Ich sage aber euch: Wer sich von seinem Weibe scheidet (es sei denn um der Hurerei willen) und freit eine andere, der bricht die Ehe; und wer die Abgeschiedene freit, der bricht auch die Ehe.

9. Mais je vous dis que quiconque répudiera sa femme, si ce n'est pour cause d'adultère, et en épousera une autre, commet un adultère; et celui qui épousera celle qui a été répudiée, commet aussi un adultère.

9. Y yo os digo, que cualquiera que despidiere a su mujer, sino fuere por fornicación, y se casare con otra, adultera; y el que se casare con la despedida, adultera.

9 Maar Ik zeg u, dat zo wie zijn vrouw verlaat, anders dan om hoererij, en een andere trouwt, die doet overspel, en die de verlatene trouwt, doet ook overspel.

9. Ale ja powiadam wam: Iż ktobykolwiek opuścił żonę swoję, (oprócz dla wszeteczeóstwa), a inszą by pojął, cudzołoży; a kto by opuszczoną pojął, cudzołoży.

9. Mondom pedig néktek, hogy a ki elbocsátja [6†] feleségét, hanemha paráznaság miatt, és mást vesz el, házasságtörő; és a ki elbocsátottat vesz el, az is házasságtörő.

9 но Я говорю вам: кто разведется с женою своею не за прелюбодеяние и женится на другой, тот прелюбодействует; и женившийся на разведенной прелюбодействует.

9. Глаголю ж вам: Хто розведеть ся з жінкою своєю - хиба за перелюб - та оженить ся з иншою, робить перелюб; і хто з розвідкою оженить ся, робить перелюб.

10 Opetuslapset sanoivat hänelle: "Jos miehen on näin laita vaimoonsa nähden, niin ei ole hyvä naida".

10 aviorikoksen. "Hänen opetuslapsensa* sanoivat Hänelle: "Jos näin on miehen laita vaimoon nähden, ei ole hyvä mennä naimisiin."

10. Hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: jos miehen asia niin on vaimon kanssa, ei sitte ole hyvä naida.

10. Hänen Opetuslapsens sanoit hänelle: jos miehen asia nijn on waimons cansa ei sijtte ole hywä naida.

10. Henen Opetuslapsens sanoit henelle/ Jos miehen syy nin on emänen cansa/ sijtte ei ole hyue awioskeskuu' itzeens anda? (Hänen opetuslapsensa sanoit hänelle/ Jos miehen syy niin on emännän kanssa/ Sitten ei ole hyvä awiokäskyyn itseensä antaa?)

10. λέγουσιν αὐτῷ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ· Εἰ οὕτως ἐστὶν ἡ αἰτία τοῦ ἀνθρώπου μετὰ τῆς γυναικός, οὐ συμφέρει γαμῆσαι.

10. λεγουσιν αυτω οι μαθηται αυτου ει ουτως εστιν η αιτια του ανθρωπου μετα της γυναικος ου συμφερει γαμησαι 10. legoυsin aυto oi mathetai aυtoυ ei oυtos estin e aitia toυ anthropoυ meta tes gυnaikos oυ sυmferei gamesai

10 His disciples say to him, If thus is the case of the man with his wife, it is not advantageous to marry.

10. His disciples say unto him, If the case of the man be so with his wife, it is not good to marry.

10. Hans Disciple sagde til ham: staaer Mandens Sag saaledes med Hustruen, da er det ikkegodt at gifte sig.

10. Då sade hans Lärjungar till honom: Hafver mansens sak sig så med hustrune, då är icke godt gifva sig i ägtenskap.

10. Siis ütlesid temma jüngrid temmale: Kui innimesse luggu naesega nenda on, siis ep olle hea abbiellusse miñna.

10. Jo mokiniai pasakė Jam: ‘‘Jei tokie vyro ir žmonos reikalai, tai geriau nevesti’‘.

10. Da sprachen die Jünger zu ihm: Steht die Sache eines Mannes mit seinem Weibe also, so ist's nicht gut, ehelich werden.

10. Ses disciples lui dirent: Si telle est la condition de l'homme uni à la femme, il ne convient pas de se marier.

10. Dícenle sus discípulos: Si así es la condición del hombre con su mujer, no conviene casarse.

10 Zijn discipelen zeiden tot Hem: Indien de zaak des mensen met de vrouw alzo staat, zo is het niet oorbaar te trouwen.

10. Rzekli mu uczniowie jego: Jeźlić taka jest sprawa męża z żoną, tedy nie jest dobrze żenić się.

10. Mondának néki tanítványai: Ha így van a férfi dolga az asszonynyal, nem jó megházasodni.

10 Говорят Ему ученики Его: если такова обязанность человека к жене, то лучше не жениться.

10. Кажуть Йому ученики Його: Коли така справа чоловіка з жінкою, то не добре женитись.

11 Mutta hän sanoi heille: "Ei tämä sana kaikkiin sovellu, vaan ainoastaan niihin, joille se on suotu.

11 Mutta Hän sanoi heille: "Eivät kaikki omaksu tätä sanaa, vaan ne, joille se on suotu.

11. Niin hän sanoi heille: ei tätä sanaa kaikki käsitä, vaan ne, joille se annettu on.

11. Hän sanoi heille: ei tätä sana caicki käsitä mutta ne joille se annettu on.

11. Hen sanoi heille/ ei caiki tete sana ota/ Mutta ne ioille se annettu on. (Hän sanoi heille/ ei kaikki tätä sanaa ota/ Mutta ne joille se annettu on.)

11. ὁ δὲ εἶπεν αὐτοῖς· Οὐ πάντες χωροῦσι τὸν λόγον τοῦτον, ἀλλ’ οἷς δέδοται·

11. ο δε ειπεν αυτοις ου παντες χωρουσιν τον λογον τουτον αλλ οις δεδοται 11. o de eipen aυtois oυ pantes choroυsin ton logon toυton all ois dedotai

11 But he said to them, Not all (people will) make room for this word (in their hearts), but (they) to whom it has been given:

11. But he said unto them, All men cannot receive this saying, save they to whom it is given.

11. Men han sagde til dem: dette Ord begribe ikke Alle, men de, som det er givet.

11. Då sade han till dem: Hvar man tager icke detta ordet, utan de, hvilkom det blifver gifvet;

11. Agga temma ütles nende wasto: Ei moista keik sedda sanna, waid need kellele se antud on.

11. Jis jiems atsakė: ‘‘Ne visi gali išmanyti tuos žodžius, o tik tie, kuriems duota.

11. Er sprach zu ihnen: Das Wort faßt nicht jedermann, sondern denen es gegeben ist.

11. Mais il leur dit: Tous ne sont pas capables de cela, mais ceux-là seulement à qui il a été donné.

11. Entónces él les dijo: No todos son capaces de recibir este dicho: sino aquellos a quien es dado.

11 Doch Hij zeide tot hen: Allen vatten dit woord niet, maar dien het gegeven is.

11. A on im rzekł: Nie wszyscy pojmują tej rzeczy, ale tylko ci, którym to dano.

11. Ő pedig monda nékik: Nem mindenki veszi be ezt a beszédet, hanem a kinek [7†] adatott.

11 Он же сказал им: не все вмещают слово сие, но кому дано,

11. Він же рече їм: Не всї зміщають слово се, а кому дано.

12 Sillä on niitä, jotka syntymästään, äitinsä kohdusta saakka, ovat avioon kelpaamattomia, ja on niitä, jotka ihmiset ovat tehneet avioon kelpaamattomiksi, ja niitä, jotka taivasten valtakunnan tähden ovat tehneet itsensä avioon kelpaamattomiksi. Joka voi sen itseensä sovittaa, se sovittakoon."

12 Sillä on *avioon kelpaamattomia,* jotka äidin kohdusta ovat siten syntyneet, ja on avioon kelpaamattomia, jotka ihmiset ovat tehneet avioon kelpaamattomiksi ja on avioon kelpaamattomia, jotka taivasten valtakunnan vuoksi ovat tehneet itsensä avioon kelpaamattomiksi. Joka voi tämän omaksua, se omaksukoon."

12. Sillä muutamat ovat kuohitut, jotka äitinsä kohdusta niin syntyneet ovat: ja ovat kuohitut, jotka ihmisiltä kuohitut ovat: ja ovat kuohitut, jotka taivaan valtakunnan tähden itse kuohinneet ovat. Joka sen taitaa käsittää, se käsittäkään.

12. Sillä muutamat owat cuohitut jotca äitins cohdust nijn syndynet owat. Ja owat cuohitut jotca ihmisildä cuohitut owat. Ja owat cuohitut jotca Taiwan waldacunnan tähden idze heidäns cuohidzit. Joca woi otta se ottacan.

12. Sille että mutomat ouat cohitut/ iotca eitins cochdust nin syndynyuet ouat. Ja ouat cohitut/ iotca Inhimisilde/ cohitut ouat. Ja ouat cohitut/ iotca * itzeheidens cohitzit Taiua' waldakunnan tehden. Joca woipi otta/ se ottacan. (Mutta että muutamat owat kuohitut/ jotka äitinsä kohdusta niin syntyneet owat. Ja owat kuohitut/ jotka ihmisiltä/ kuohitut owat. Ja owat kuohitut/ jotka itse heitänsä kuohitsit taiwaan waltakunnan tähden. Joka woipi ottaa/ se ottakaan.)

12. εἰσὶ γὰρ εὐνοῦχοι οἵτινες ἐκ κοιλίας μητρὸς ἐγεννήθησαν οὕτω· καὶ εἰσὶν εὐνοῦχοι οἵτινες εὐνουχίσθησαν ὑπὸ τῶν ἀνθρώπων, καὶ εἰσὶν εὐνοῦχοι οἵτινες εὐνούχισαν ἑαυτοὺς διὰ τὴν βασιλείαν τῶν οὐρανῶν. ὁ δυνάμενος χωρεῖν χωρείτω.

12. εισιν γαρ ευνουχοι οιτινες εκ κοιλιας μητρος εγεννηθησαν ουτως και εισιν ευνουχοι οιτινες ευνουχισθησαν υπο των ανθρωπων και εισιν ευνουχοι οιτινες ευνουχισαν εαυτους δια την βασιλειαν των ουρανων ο δυναμενος χωρειν χωρειτω 12. eisin gar eυnoυchoi oitines ek koilias metros egennethesan oυtos kai eisin eυnoυchoi oitines eυnoυchisthesan υpo ton anthropon kai eisin eυnoυchoi oitines eυnoυchisan eaυtoυs dia ten βasileian ton oυranon o dυnamenos chorein choreito

12 for* there are eunuchs who were born so out of their mother’s womb, and there are eunuchs who were made eunuchs by men, and there are eunuchs who made themselves eunuchs because of the kingdom of the heavens. He who is able to make room (in his heart) {i.e. accept this} for it, let him make room for it. {Mar 10:13-16 & Mat 19:13-15 & Luk 18:15-17 Peraea.}

12. For there are some eunuchs, which were so born from their mother's womb: and there are some eunuchs, which were made eunuchs of men: and there be eunuchs, which have made themselves eunuchs for the kingdom of heaven's sake. He that is able to receive it, let him receive it.

12. Thi der ere Gildinger, som ere fødte saaledes af Moders Liv; og der ere Gildinger, som ere gildede af Mennesker; og der ere Gildinger, som have gildet sig selv for Himmeriges Riges Skyld. Hvo det kan begribe, han begribe det!

12. Ty somlige snöpte äro, som så äro födde af moderlifvet; och somlige snöpte äro, som äro snöpte af menniskom; och somlige snöpte äro, som sig sjelfva hafva snöpt, för himmelrikets skull. Hvilken som kan tagat, han taget.

12. Sest kohhetsetud on, kes emma ihhust nenda on sündinud, ja kohhetsetud on, kes innimestest on kohhetsetud, ja kohhetsetud on, kes isseeñast kohhetsenud taewarigi pärrast; kes jouab moista, se moistko.

12. Nes yra eunuchų, kurie gimė tokie iš motinos įsčių. Yra eunuchų, kuriuos tokius padarė žmonės. Ir yra eunuchų, kurie patys save tokius padarė dėl dangaus karalystės. Kas pajėgia išmanyti, teišmano’‘.

12. Denn es sind etliche verschnitten, die sind aus Mutterleibe also geboren; und sind etliche verschnitten, die von Menschen verschnitten sind; und sind etliche verschnitten, die sich selbst verschnitten haben um des Himmelreiches willen. Wer es fassen kann, der fasse es!

12. Car il y a des eunuques qui sont nés tels, du ventre de leur mère; il y en a qui ont été faits eunuques par les hommes; et il y en a qui se sont faits eunuques eux-mêmes pour le royaume des cieux. Que celui qui peut comprendre ceci, le comprenne.

12. Porque hay eunucos, que nacieron así del vientre de su madre; y hay eunucos, que han sido hechos eunucos por los hombres; y hay eunucos, que se han hecho eunucos a sí mismos por causa del reino de los cielos. El que puede recibirlo, recíbalo.

12 Want er zijn gesnedenen, die uit moeders lijf alzo geboren zijn; en er zijn gesnedenen, die van de mensen gesneden zijn; en er zijn gesnedenen, die zichzelven gesneden hebben, om het Koninkrijk der hemelen. Die dit vatten kan, vatte het.

12. Albowiem są rzezaócy, którzy się tak z żywota matki narodzili; są też rzezaócy, którzy od ludzi są urzezani; są też rzezaócy, którzy się sami urzezali dla królestwa niebieskiego. Kto może pojąć, niechaj pojmuje!

12. Mert vannak heréltek, a kik anyjuk méhéből születtek így; és vannak heréltek, a kiket az emberek heréltek ki; és vannak heréltek, a kik maguk herélték ki magukat a mennyeknek országáért. A ki beveheti, vegye be.

12 ибо есть скопцы, которые из чрева матернего родились так; и есть скопцы, которые оскоплены от людей; и есть скопцы, которые сделали сами себя скопцами для Царства Небесного. Кто может вместить, да вместит.

12. Єсть бо скопцї, що з утроби матерної родились так; і є скопцї, що скопились од людей; і є скопцї, що скопили себе задля царства небесного. Хто може змістити, нехай містить.

13 Silloin tuotiin hänen tykönsä lapsia, että hän panisi kätensä heidän päälleen ja rukoilisi; mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia.

13 Silloin tuotiin Hänen luokseen pienokaisia, jotta Hän panisi kätensä* heidän päälleen ja rukoilisi. Mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia.

13. Silloin vietiin hänen tykönsä lapsia, että hän laskis kätensä heidän päällensä ja rukoilis; mutta opetuslapset nuhtelivat heitä.

13. Silloin wietin hänen tygöns lapsia että hän laskis kätens heidän päällens ja rucoilis mutta Opetuslapset nuhtelit heitä.

13. Silloin wietin henelle lapset/ että hen laskis käte's heide' päle's ia rucoilis. Mutta Opetuslapset nuchtelit heite. (Silloin wietiin hänelle lapset/ että hän laskisi kätensä heidän päällensä ja rukoilisi. Mutta opetuslapset nuhtelit heitä.)

13. Τότε προσηνέχθη αὐτῷ παιδία, ἵνα ἐπιθῇ αὐτοῖς τὰς χεῖρας καὶ προσεύξηται· οἱ δὲ μαθηταὶ ἐπετίμησαν αὐτοῖς.

13. τοτε προσηνεχθη αυτω παιδια ινα τας χειρας επιθη αυτοις και προσευξηται οι δε μαθηται επετιμησαν αυτοις 13. tote prosenechthe aυto paidia ina tas cheiras epithe aυtois kai proseυksetai oi de mathetai epetimesan aυtois

13 Then little children were brought to him, in order that he might lay his hands on them and might pray (for them), and the disciples rebuked them.

13. Then were there brought unto him little children, that he should put his hands on them, and pray: and the disciples rebuked them.

13. Da bleve smaa Børn førte til ham at han skulde lægge Hænderne paa dem og bede; men Disciplene truede dem.

13. Då vordo barn burne till honom, att han skulle lägga händer på dem, och bedja; men Lärjungarna näpste dem.

13. Siis todi lapsokessi temma jure, et temma käed nende peäle piddi pannema, ja palwet teggema; agga jüngrid söitlesid neid.

13. Tuomet atvedė pas Jį vaikučių, kad Jis uždėtų rankas ant jų ir pasimelstų, o mokiniai draudė jiems.

13. Da wurden Kindlein zu ihm gebracht, daß er die Hände auf sie legte und betete. Die Jünger aber fuhren sie an.

13. Alors on lui présenta de petits enfants, afin qu'il leur imposât les mains, et qu'il priât; mais les disciples les reprenaient.

13. Entónces le fueron presentados unos niños, para que pusiese las manos sobre ellos, y orase; y los discípulos les riñeron.

13 Toen werden kinderkens tot Hem gebracht, opdat Hij de handen hun zou opleggen en bidden; en de discipelen bestraften dezelve.

13. Tedy mu przynoszono dziatki, aby na nie ręce wkładał i modlił się; ale uczniowie gromili je.

13. Ekkor kis gyermekeket hozának hozzá, [8†] hogy kezeit vesse azokra, és imádkozzék; a tanítványok pedig dorgálják vala azokat.

13 Тогда приведены были к Нему дети, чтобы Он возложил на них руки и помолился; ученики же возбраняли им.

13. Тодї поприводили до Него дїток, щоб положив руки на них, та помолив ся; ученики ж заказували їм.

14 Niin Jeesus sanoi: "Antakaa lasten olla, älkääkä estäkö heitä tulemasta minun tyköni, sillä senkaltaisten on taivasten valtakunta".

14 Niin Jeesus sanoi: "Suvaitkaa pienokaisia, älkääkä estäkö heitä tulemasta luokseni, sillä sellaisten on taivasten valtakunta."

14. Mutta Jesus sanoi: sallikaat lasten olla, ja älkäät kieltäkö heitä tulemasta minun tyköni: sillä senkaltaisten on taivaan valtakunta.

14. Waan Jesus sanoi heille: sallicat lasten tulla minun tygöni ja älkät kieldäkö heitä sillä sencaltaisten on Taiwan waldacunda.

14. Waan Iesus sanoi heille/ Sallicat lapset ia elkete estekö heite tulemast minu' tykeni/ sille ette sencaltaisten ombi Taiuan walaku'da. (Waan Jesus sanoi heille/ Sallikaat lapset ja älkäätte estäkö heitä tulemasta minun tyköni/ sillä että senkaltaisten ompi taiwaan waltakunta.)

14. ὁ δὲ Ἰησοῦς εἶπεν· Ἄφετε τὰ παιδία καὶ μὴ κωλύετε αὐτὰ ἐλθεῖν πρός με· τῶν γὰρ τοιούτων ἐστὶν ἡ βασιλεία τῶν οὐρανῶν.

14. ο δε ιησους ειπεν αφετε τα παιδια και μη κωλυετε αυτα ελθειν προς με των γαρ τοιουτων εστιν η βασιλεια των ουρανων 14. o de iesoυs eipen afete ta paidia kai me kolυete aυta elthein pros me ton gar toioυton estin e βasileia ton oυranon

14 But Jesus said, Allow° the little children, and do° not forbid them to come to me; for* of such is the kingdom of the heavens.

14. But Jesus said, Suffer little children, and forbid them not, to come unto me: for of such is the kingdom of heaven.

14. Da sagde Jesus: lader de smaa Børn med Fred, og formener dem ikke at komme til mig; thi Himmeriges Rige hører saadanne til.

14. Då sade Jesus: Låter betämma barnen, och förmener dem icke komma till mig; ty sådana hörer himmelriket till.

14. Agga Jesus ütles: Jätke need lapsokessed, ja ärge keelge neid mitte minno jure tullemast, sest nisugguste pärralt on taewariik.

14. Bet Jėzus tarė: ‘‘Leiskite mažutėlius ir nedrauskite jiems ateiti pas mane, nes tokių yra dangaus karalystė’‘.

14. Aber Jesus sprach: Lasset die Kindlein zu mir kommen und wehret ihnen nicht, denn solcher ist das Reich Gottes.

14. Mais Jésus dit: Laissez les petits enfants, et ne les empêchez point de venir à moi; car le royaume des cieux est pour ceux qui leur ressemblent.

14. Mas Jesús dijo: Dejád a los niños, y no les impidáis de venir a mí; porque de los tales es el reino de los cielos.

14 Maar Jezus zeide: Laat af van de kinderkens, en verhindert hen niet tot Mij te komen; want derzulken is het Koninkrijk der hemelen.

14. Lecz Jezus rzekł: Zaniechajcie dziatek, a nie zabraniajcie im przychodzić do mnie; albowiem takich jest królestwo niebieskie.

14. Jézus pedig monda: Hagyjatok békét e [9†] kis gyermekeknek, és ne tiltsátok meg nekik, hogy hozzám jőjjenek; mert ilyeneké a mennyeknek országa.

14 Но Иисус сказал: пустите детей и не препятствуйте им приходить ко Мне, ибо таковых естьЦарство Небесное.

14. Ісус же рече: Пустїть дїток, не з'упиняйте їх прийти до мене, бо таких царство небесне.

15 Ja hän pani kätensä heidän päälleen ja lähti sieltä pois.

15 Ja pantuaan kätensä* heidän päälleen, Hän lähti sieltä.

15. Ja kuin hän oli pannut kätensä heidän päällensä, meni hän sieltä pois.

15. Ja cuin hän oli pannut kätens heidän päällens meni hän sieldä pois.

15. Ja quin hen oli pa'nut kätens heiden päle's poismeni hen sielde. (Ja kuin hän oli pannut kätensä heidän päällensä pois meni hän sieltä.)

15. καὶ ἐπιθεὶς τὰς χεῖρας αὐτοῖς ἐπορεύθη ἐκεῖθεν.

15. και επιθεις αυτοις τας χειρας επορευθη εκειθεν 15. kai epitheis aυtois tas cheiras eporeυthe ekeithen

15 And having laid his hands on them, he traveled from there. {Mar 10:17-31 & Mat 19:16-20:16 & Luk 18:18-30 Peraea.}

15. And he laid his hands on them, and departed thence.

15. Og han lagde Hænderne paa dem, og drog derfra.

15. Och när han hade lagt händer på dem, gick han dädan.

15. Ja pañi käed nende peäle, ja läks seält ärra.

15. Ir, uždėjęs ant jų rankas, Jis iš ten išėjo.

15. Und legte die Hände auf sie und zog von dannen.

15. Et leur ayant imposé les mains, il partit de là.

15. Y habiendo puesto sobre ellos las manos, se partió de allí.

15 En als Hij hun de handen opgelegd had, vertrok Hij van daar.

15. A włożywszy na nie ręce, poszedł stamtąd.

15. És kezeit reájuk vetvén, eltávozék onnét.

15 И, возложив на них руки, пошел оттуда.

15. І, положивши руки на них, пійшов звідтіля.

16 Ja katso, eräs mies tuli ja sanoi hänelle: "Opettaja, mitä hyvää minun pitää tekemän, että minä saisin iankaikkisen elämän?"

16 Katso, muuan nuorukainen tuli ja sanoi Hänelle: "(Hyvä) opettaja, mitä hyvää minun on tehtävä, että saisin iäisen elämän?"

16. Ja katso, yksi tuli ja sanoi hänelle: hyvä Mestari! mitä hyvää minun pitää tekemän, että minä saisin ijankaikkisen elämän?

16. Ja cadzo yxi tuli ja sanoi hänelle: hywä Mestari mitä minun pitä tekemän että minä saisin ijancaickisen elämän?

16. Ja catzo yxi edheskeui ia sanoi henelle/ Hyue Mestari/ mite hyue minun pite tekemen/ että minulle olis ijancakinen eläme? (Ja katso yksi edeskäwi ja sanoi hänelle/ Hywä Mestari/ mitä hywää minun pitää tekemän/ että minulle olisi iankaikkinen elämä?)

16. Καὶ ἰδοὺ εἷς προσελθὼν εἶπεν αὐτῷ· Διδάσκαλε ἀγαθέ, τί ἀγαθὸν ποιήσω ἵνα ἔχω ζωὴν αἰώνιον;

16. και ιδου εις προσελθων ειπεν αυτω διδασκαλε αγαθε τι αγαθον ποιησω ινα εχω ζωην αιωνιον 16. kai idoυ eis proselthon eipen aυto didaskale agathe ti agathon poieso ina echo zoen aionion

16 And behold, one (man) came near to (him) and said to him, Good teacher, what good thing should I practice in order that I may have everlasting life?

16. And, behold, one came and said unto him, Good Master, what good thing shall I do, that I may have eternal life?

16. Og see, Een traadte frem og sagde til ham: gode Mester! hvad Godt skal jeg gjøre, at jeg maa have det evige Liv?

16. Och si, en gick fram, och sade till honom: Gode Mästar, hvad godt skall jag göra, att jag må få evinnerligit lif?

16. Ja wata, üks astus temma jure ja ütles temmale: Hea öppetaja, mis head pean minna teggema, et ma iggawest ello woiksin sada.

16. Ir štai vienas, prie Jo priėjęs, klausė: ‘‘Gerasis Mokytojau, ką gero turiu daryti, kad turėčiau amžinąjį gyvenimą?’‘

16. Und siehe, einer trat zu ihm und sprach: Guter Meister, was soll ich Gutes tun, daß ich das ewige Leben möge haben?

16. Et voici, quelqu'un s'approchant lui dit: Bon maître, que dois-je faire de bien pour avoir la vie éternelle?

16. Y, he aquí, uno llegándose, le dijo: Maestro bueno, ¿qué bien haré, para tener la vida eterna?

16 En ziet, er kwam een tot Hem, en zeide tot Hem: Goede Meester! wat zal ik goeds doen, opdat ik het eeuwige leven hebbe?

16. A oto jeden przystąpiwszy, rzekł mu: Nauczycielu dobry! co dobrego mam czynić, abym miał żywot wieczny?

16. És ímé hozzá jövén egy ember, monda néki: Jó mester, [10†] mi jót cselekedjem, hogy örök életet nyerjek?

16 И вот, некто, подойдя, сказал Ему: Учитель благий! что сделать мне доброго, чтобы иметь жизнь вечную?

16. І ось один, приступивши, каже Йому: Учителю благий, що доброго робити менї, щоб мати життє вічне?

17 Niin hän sanoi hänelle: "Miksi kysyt minulta, mikä on hyvää? On ainoastaan yksi, joka on hyvä. Mutta jos tahdot päästä elämään sisälle, niin pidä käskyt."

17 Jeesus* vastasi hänelle: ”Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä, paitsi yksi, Jumala. Mutta jos tahdot päästä elämään sisälle, pidä käskyt."

17. Niin hän sanoi hänelle: miksi sinä kutsut minun hyväksi? Ei ole kenkään hyvä, vaan yksi, Jumala. Mutta jos sinä tahdot elämään sisälle tulla, niin pidä käskyt.

17. Nijn hän sanoi hänelle: mixi sinä cudzut minun hywäxi? Ei ole kengän hywä waan ainoa Jumala. Mutta jos sinä tahdot elämään tulla nijn pidä käskyt.

17. Nin hen sanoi henelle/ Mixi sine cutzut * minun hyuexi? Eikenge' ole hyue wan ainoa Jumala. Mutta ios sine tachto elämen siselkieudä/ nin pidhe käskyt. (Niin hän sanoi hänelle/ Miksi sinä kutsut minun hywäksi? Eikenkään ole hywä waan ainoa Jumala. Mutta jos sinä tahtoo elämään sisälle käydä/ niin pidä käskyt.)

17. ὁ δὲ εἶπεν αὐτῷ· Τί με λέγεις ἀγαθόν; οὐδεὶς ἀγαθὸς εἰ μὴ εἷς ὁ Θεὸς. εἰ δὲ θέλεις εἰσελθεῖν εἰς τὴν ζωὴν, τήρησον τὰς ἐντολάς.

17. ο δε ειπεν αυτω τι με λεγεις αγαθον ουδεις αγαθος ει μη εις ο θεος ει δε θελεις εισελθειν εις την ζωην τηρησον τας εντολας 17. o de eipen aυto ti me legeis agathon oυdeis agathos ei me eis o theos ei de theleis eiselthein eis ten zoen tereson tas entolas

17 Now he said to him, Why do you call* me good? No one is good except one– God, but if you wish to enter into (everlasting) life, keep the commandments.

17. And he said unto him, Why callest thou me good there is none good but one, that is, God: but if thou wilt enter into life, keep the commandments.

17. Men han sagde til ham: hvi kalder du mig god? Ingen er god, uden Een, som er Gud. Men vil du indgaae til Livet, da hold Budene.

17. Då sade han till honom: Hvi kallar du mig godan? Ingen är god, utan Gud allena; men vill du ingå till lifvet, så håll budorden.

17. Agga temma ütles temma wasto: Miks sa mind heaks hüad? ükski ep olle hea, kui agga üks, se on Jummal. Agga tahhad sinna ello sisse miñna, siis pea kässo sannad.

17. Jis jam atsakė: ‘‘Kodėl vadini mane geru? Nė vieno nėra gero, tik vienas Dievas. O jei nori įeiti į gyvenimą, laikykis įsakymų’‘.

17. Er aber sprach zu ihm: Was heißest du mich gut? Niemand ist gut denn der einige Gott. Willst du aber zum Leben eingehen, so halte die Gebote.

17. Il lui répondit: Pourquoi m'appelles-tu bon? Personne n'est bon, sauf Dieu seul. Que si tu veux entrer dans la vie, garde les commandements.

17. Y él le dijo: ¿Por qué me dices bueno? Ninguno es bueno sino uno, es a saber, Dios. Mas si quieres entrar en la vida, guarda los mandamientos.

17 En Hij zeide tot hem: Wat noemt gij Mij goed? Niemand is goed dan Een, namelijk God. Doch wilt gij in het leven ingaan, onderhoud de geboden.

17. Ale mu on rzekł: Przecz mię zowiesz dobrym? nikt nie jest dobry, tylko jeden, to jest Bóg; a jeźli chcesz wnijść do żywota, przestrzegaj przykazaó.

17. Ő pedig monda néki: Miért mondasz engem jónak? Senki sem jó, csak egy, az Isten. [11†] Ha pedig be akarsz menni az életre, tartsd meg a parancsolatokat.

17 Он же сказал ему: что ты называешь Меня благим? Никто не благ, как только один Бог. Если же хочешь войти в жизнь вечную , соблюди заповеди.

17. Він же рече до Него: Чого ти звеш мене благим? нїхто не благий, тільки один, Бог. Коли ж бажаєш увійти в життє, держи заповідї.

18 Hän sanoi hänelle: "Mitkä?" Jeesus sanoi: "Nämä: 'Älä tapa', 'Älä tee huorin', 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta',

18 Nuorukainen* sanoi Hänelle: "Mitkä?" Jeesus vastasi: "Nämä: Älä tapa, Älä tee aviorikosta, Älä varasta, Älä sano väärää todistusta,

18. Hän sanoi hänelle: kutka? Jesus sanoi: ei sinun pidä tappaman: ei sinun pidä huorin tekemän: ei sinun pidä varastaman: ei sinun pidä väärin todistaman:

18. Nijn hän sanoi hänelle: cutca? Jesus sanoi: älä tapa: älä tee huorin: älä warasta: älä wäärin todista.

18. Nin hen sanoi henelle/ Cutka? Iesus sanoi/ Ele tapa. Ele hooriteghe. Ele warghasta. Ele wärin todhista. (Niin hän sanoi hänelle/ Kutka? Jesus sanoi/ Älä tapa. Älä huorin tee. Älä warasta. Älä wäärin todista.)

18. λέγει αὐτῷ· Ποίας; ὁ δὲ Ἰησοῦς εἶπε· Τὸ οὐ φονεύσεις, οὐ μοιχεύσεις, οὐ κλέψεις, οὐ ψευδομαρτυρήσεις,

18. λεγει αυτω ποιας ο δε ιησους ειπεν το ου φονευσεις ου μοιχευσεις ου κλεψεις ου ψευδομαρτυρησεις 18. legei aυto poias o de iesoυs eipen to oυ foneυseis oυ moicheυseis oυ klepseis oυ pseυdomartυreseis

18 He says to him, What (ones)? Now Jesus said, Do not murder; Do not commit adultery; Do not steal; Do not falsely testify,

18. He saith unto him, Which Jesus said, Thou shalt do no murder, Thou shalt not commit adultery, Thou shalt not steal, Thou shalt not bear false witness,

18. Han sagde til ham: hvilke? Men Jesus sagde: dette: du skal ikke ihjelslaae; du skal ikke bedrive Hoer; du skal ikke stjæle; du skal ikke bære falsk Vidnesbyrd;

18. Sade han till honom: Hvilka? Sade Jesus: Du skall icke dräpa; du skall icke bedrifva hor; du skall icke stjäla; du skall icke bära falsk vittne;

18. Tem̃a ütles temma wasto: Missuggused? agga Jesus ütles: sedda: Siña ei pea mitte tapma: sinna ei pea mitte abbiello ärrarikkuma: sinna ei pea mitte warrastama: sinna ei pea mitte üllekohto tunnistama:

18. Tas paklausė Jo: ‘‘Kokių?’‘ Jėzus atsakė: ‘‘Nežudyk, nesvetimauk, nevok, melagingai neliudyk;

18. Da sprach er zu ihm: Welche? Jesus aber sprach: "Du sollst nicht töten; du sollst nicht ehebrechen; du sollst nicht stehlen; du sollst nicht falsch Zeugnis geben;

18. Il lui dit: Lesquels? Et Jésus lui répondit: Tu ne tueras point; tu ne commettras point d'adultère; tu ne déroberas point; tu ne diras point de faux témoignage;

18. Dícele: ¿Cuáles? Y Jesús dijo: No matarás: No adulterarás: No hurtarás: No dirás falso testimonio:

18 Hij zeide tot Hem: Welke? En Jezus zeide: Deze: Gij zult niet doden; gij zult geen overspel doen; gij zult niet stelen; gij zult geen valse getuigenis geven;

18. I rzekł mu: Których? A Jezus rzekł: Nie będziesz zabijał, nie będziesz cudzołożył, nie będziesz kradł, nie będziesz mówił fałszywego świadectwa;

18. Monda néki: Melyeket? Jézus pedig monda: Ezeket: Ne ölj; ne paráználkodjál; ne lopj; [12†] hamis tanubizonyságot ne tégy;

18 Говорит Ему: какие? Иисус же сказал: не убивай; не прелюбодействуй; не кради; не лжесвидетельствуй;

18. Каже до Него: Которі? Ісус же рече: Оцї: Не вбивай, Не роби перелюбу, Не крадь, Не сьвідкуй криво;

19 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi', ja: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'".

19 Kunnioita isääsi ja äitiäsi ja: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."

19. Kunnioita isääs ja äitiäs: ja sinun pitää rakastaman lähimmäistäs niinkuin itse sinuas.

19. Cunnioita Isäs ja äitiäs ja racasta lähimmäistäs nijncuin idze sinuas.

19. Cunnioita Ises ia eites. ia racasta sinun lähimeistes ninquin itzesinuas. (Kunnioita isääsi ja äitiäsi. ja rakasta sinun lähimmäistäsi niinkuin itsesinuas.)

19. τίμα τὸν πατέρα καὶ τὴν μητέρα, καί, ἀγαπήσεις τὸν πλησίον σου ὡς σεαυτόν.

19. τιμα τον πατερα σου και την μητερα και αγαπησεις τον πλησιον σου ως σεαυτον 19. tima ton patera soυ kai ten metera kai agapeseis ton plesion soυ os seaυton

19 Honor (your) father and mother. {Exo 20:12-16 & Deu 5:16-20} And, You will love* your neighbor like yourself. {Lev 19:18}

19. Honour thy father and thy mother: and, Thou shalt love thy neighbour as thyself.

19. ær din Fader og din Moder, og du skal elske din Næste som dig selv.

19. Hedra din fader och dina moder; och du skall älska din nästa, såsom dig sjelf.

19. Auusta omma issa ja emma: ja sinna pead omma liggimest armastama kui isseennast.

19. gerbk savo tėvą ir motiną; mylėk savo artimą kaip save patį’‘.

19. ehre Vater und Mutter;" und: "Du sollst deinen Nächsten lieben wie dich selbst."

19. Honore ton père et ta mère; et tu aimeras ton prochain comme toi-même.

19. Honra a tu padre y a tu madre: Y, amarás a tu prójimo, como a tí mismo.

19 Eer uw vader en moeder; en: Gij zult uw naaste liefhebben als uzelven.

19. Czcij ojca twego i matkę, i miłować będziesz bliźniego swego, jako siebie samego.

19. Tiszteld atyádat és anyádat; és: Szeresd [13†] felebarátodat, mint temagadat.

19 почитай отца и мать; и: люби ближнего твоего, как самого себя.

19. Поважай батька твого й матїр, і: Люби ближнього твого, як себе самого.

20 Nuorukainen sanoi hänelle: "Kaikkia niitä minä olen noudattanut; mitä minulta vielä puuttuu?"

20 Nuorukainen sanoi Hänelle: "Näitä kaikkia olen seurannut (nuoresta asti). Mitä minulta vielä puuttuu?"

20. Sanoi nuorukainen hänelle: kaikki nämät olen minä pitänyt nuoruudestani; mitä vielä minulta puuttuu?

20. Sanoi nuorucainen hänelle: caicki nämät pidin minä nuorudestani mitä wielä minulda puuttu.

20. Sanoi henelle se nooricainen/ caiki näme mine pidhin minun noorudhestan/ mite wiele minun pwtthu? (Sanoi hänelle se nuorukainen/ kaikkin nämä minä pidin minun nuoruudestani/ mitä wielä minun puuttuu?)

20. λέγει αὐτῷ ὁ νεανίσκος· Πάντα ταῦτα ἐφυλαξάμην ἐκ νεότητός μου· τί ἔτι ὑστερῶ;

20. λεγει αυτω ο νεανισκος παντα ταυτα εφυλαξαμην εκ νεοτητος μου τι ετι υστερω 20. legei aυto o neaniskos panta taυta efυlaksamen ek neotetos moυ ti eti υstero

20 The young-man says to him, I (have) observed all these things from my youth. So what am I still lacking?

20. The young man saith unto him, All these things have I kept from my youth up: what lack I yet?

20. Da siger den unge Karl til ham: det har jeg holdet altsammen fra min Ungdom; hvad fattes mig endnu?

20. Då sade den unge mannen till honom: Allt detta hafver jag hållit af min ungdom; hvad fattas mig ännu?

20. Se noormees ütles temma wasto: Sedda keik ollen minna piddanud ommast norest pölwest, mis mul weel waiak on?

20. Jaunuolis Jam tarė: ‘‘Viso to laikausi nuo savo jaunystės. Ko dar man trūksta?’‘

20. Da sprach der Jüngling zu ihm: Das habe ich alles gehalten von meiner Jugend auf; was fehlt mir noch?

20. Le jeune homme lui dit: J'ai observé toutes ces choses-là dès ma jeunesse; que me manque-t-il encore?

20. Dícele el mancebo: Todo esto guardé desde mi mocedad: ¿Qué más me falta?

20 De jongeling zeide tot Hem: Al deze dingen heb ik onderhouden van mijn jonkheid af; wat ontbreekt mij nog?

20. Rzekł mu młodzieniec: Tegom wszystkiego przestrzegał od młodości swojej; czegoż mi jeszcze nie dostaje?

20. Monda néki az ifjú: Mindezeket megtartottam ifjúságomtól fogva; mi fogyatkozás van még bennem?

20 Юноша говорит Ему: все это сохранил я от юности моей; чего еще недостает мне?

20. Каже Йому молодець: Все се хоронив я з малку мого; чого ще не достає менї?

21 Jeesus sanoi hänelle: "Jos tahdot olla täydellinen, niin mene, myy, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua".

21 Jeesus vastasi hänelle: "Jos haluat olla täydellinen, mene, myy mitä sinulla on ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa*, ja tule ja seuraa minua."

21. Sanoi Jesus hänelle: jos sinä tahdot olla täydellinen, niin mene ja myy mitä sinulla on, ja anna vaivaisille: ja sinun pitää saaman tavaran taivaassa; ja tule ja seuraa minua.

21. Sanoi Jesus hänelle: jos sinä tahdot olla täydellinen nijn mene ja myy mitä sinulla on ja anna waiwaisten ja sinun pitä saaman tawaran Taiwasa ja tule ja seura minua.

21. Sanoi henelle Iesus/ Jos sine tahdot * teudeline' olla/ nin mene ia myy mite sinulla on/ ia anna waiuasten/ ia sinun pite saaman tauaran Taiuasa/ ia tule seura minua. (Sanoi hänelle Jesus/ Jos sinä tahdot täydellinen olla/ niin mene ja myy mitä sinulla on/ ja anna waiwasten/ ja sinun pitää saaman tawaran taiwaassa/ ja tule seuraa minua.)

21. ἔφη αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς· Εἰ θέλεις τέλειος εἶναι, ὕπαγε πώλησόν σου τὰ ὑπάρχοντα καὶ δὸς πτωχοῖς, καὶ ἕξεις θησαυρὸν ἐν οὐρανῷ, καὶ δεῦρο ἀκολούθει μοι.

21. εφη αυτω ο ιησους ει θελεις τελειος ειναι υπαγε πωλησον σου τα υπαρχοντα και δος πτωχοις και εξεις θησαυρον εν ουρανω και δευρο ακολουθει μοι 21. efe aυto o iesoυs ei theleis teleios einai υpage poleson soυ ta υparchonta kai dos ptochois kai ekseis thesaυron en oυrano kai deυro akoloυthei moi

21 Jesus said to him, If you are willing to be complete, go, sell your possessions and give to (the) poor and you will have treasure in heaven and come-here. Follow me.

21. Jesus said unto him, If thou wilt be perfect, go and sell that thou hast, and give to the poor, and thou shalt have treasure in heaven: and come and follow me.

21. Jesus sagde til ham: vil du være fuldkommen, da gak hen, sælg, hvad du har, og giv Fattige det, og du skal have et Liggendefæ i Himmelen; og kom følg mig.

21. Sade Jesus till honom: Vill du vara fullkomlig, så gack bort, sälj det du hafver, och gif de fattiga, och du skall få en skatt i himmelen; och kom, och följ mig.

21. Jesus ütles tem̃a wasto: Tahhad sa täieste wagga olla, siis minne, mü omma warrandust ärra, ja anna waestele, siis on sul üks warrandus taewas, ja tulle, käi minno järrel.

21. Jėzus atsakė: ‘‘Jei nori būti tobulas, eik, parduok, ką turi, išdalink vargšams, ir turėsi turtą danguje. Tada ateik ir sek paskui mane’‘.

21. Jesus sprach zu ihm: Willst du vollkommen sein, so gehe hin, verkaufe, was du hast, und gib's den Armen, so wirst du einen Schatz im Himmel haben; und komm und folge mir nach!

21. Jésus lui dit: Si tu veux être parfait, va, vends ce que tu as, et le donne aux pauvres; et tu auras un trésor dans le ciel; après cela, viens et suis-moi.

21. Dícele Jesús: Si quieres ser perfecto, anda, vende lo que tienes, y dálo a los pobres; y tendrás tesoro en el cielo; y ven, y sígueme.

21 Jezus zeide tot hem: Zo gij wilt volmaakt zijn, ga heen, verkoop wat gij hebt, en geef het den armen, en gij zult een schat hebben in den hemel; en kom herwaarts, volg Mij.

21. Rzekł mu Jezus: Jeźli chcesz być doskonałym, idź, sprzedaj majętności twoje, i rozdaj ubogim, a będziesz miał skarb w niebie, a przyszedłszy, naśladuj mię.

21. Monda néki Jézus: Ha tökéletes akarsz [14†] lenni, eredj, add el vagyonodat, és oszd ki a szegényeknek; és kincsed lesz mennyben; és jer és kövess engem.

21 Иисус сказал ему: если хочешь быть совершенным, пойди, продай имение твое и раздай нищим; и будешь иметь сокровище на небесах; и приходи и следуй за Мною.

21. Рече до него Ісус: Коли хочеш бути звершений, іди продай, що маєш, і дай убогим, а мати меш скарб на небі; і приходь, та й іди слїдом за мною.

22 Mutta kun nuorukainen kuuli tämän sanan, meni hän pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.

22 Mutta kuullessaan tämän sanan nuorukainen meni pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.

22. Mutta kuin nuorukainen kuuli sen puheen, meni hän pois murheissansa; sillä hänellä oli paljo tavaraa.

22. Cosca nuorucainen cuuli sen puhen meni hän pois murehisans: sillä hänellä oli paljo tawarata.

22. Coska nyt noricainen cwli sen puhen/ poismeni hen murehisans/ Sille että henelle oli palio rickautta. (Koska nyt nuorukainen kuuli sen puheen/ pois meni hän murheissansa/ Sillä että hänellä oli paljon rikkautta.)

22. ἀκούσας δὲ ὁ νεανίσκος τὸν λόγον ἀπῆλθε λυπούμενος· ἦν γὰρ ἔχων κτήματα πολλά.

22. ακουσας δε ο νεανισκος τον λογον απηλθεν λυπουμενος ην γαρ εχων κτηματα πολλα 22. akoυsas de o neaniskos ton logon apelthen lυpoυmenos en gar echon ktemata polla

22 But (after) the young-man heard the word, he went away (and) was sorrowing; for* he had many properties.

22. But when the young man heard that saying, he went away sorrowful: for he had great possessions.

22. Men der den unge Karl hørte det Ord, gik han bedrøvet bort; thi han havde meget Gods.

22. När den unge mannen hörde detta ordet, gick han bedröfvad bort; ty han hade många ägodelar.

22. Agga kui se noormees sedda sanna kulis, läks tem̃a kurb ärra; sest tem̃al olli paljo warra.

22. Išgirdęs tuos žodžius, jaunuolis nuliūdęs pasitraukė, nes turėjo daug turto.

22. Da der Jüngling das Wort hörte, ging er betrübt von ihm, denn er hatte viele Güter.

22. Mais quand le jeune homme eut entendu cette parole, il s'en alla tout triste; car il possédait de grands biens.

22. Y oyendo el mancebo esta palabra, se fué triste; porque tenía muchas posesiones.

22 Als nu de jongeling dit woord hoorde, ging hij bedroefd weg; want hij had vele goederen.

22. A gdy młodzieniec te słowa usłyszał, odszedł smutny; albowiem wiele miał majętności.

22. Az ifjú pedig e beszédet hallván, elméne megszomorodva; mert sok jószága vala.

22 Услышав слово сие, юноша отошел с печалью, потому что у него было большое имение.

22. Як же почув молодець се слово, одійшов засмутившись; бо мав достатки великі.

23 Silloin Jeesus sanoi opetuslapsillensa: "Totisesti minä sanon teille: rikkaan on vaikea päästä taivasten valtakuntaan.

23 Niin Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Totisesti sanon teille: rikas pääsee vaikeasti taivasten valtakuntaan."

23. Mutta Jesus sanoi opetuslapsillensa: totisesti sanon minä teille: rikas tulee työläästi taivaan valtakuntaan.

23. Mutta Jesus sanoi Opetuslapsillens: totisest sanon minä teille: Ricas tule työläst Taiwan waldacundan.

23. Mutta Iesus sanoi Opetuslapsillens. Totisesta sano mine teille/ Ricas töleesti siselkieupi Taiuan waldakundan/ (Mutta Jesus sanoi opetuslapsillensa. Totisesti sanon minä teille/ Rikas työläästi sisälle käypi taiwaan waltakuntaan/)

23. Ὁ δὲ Ἰησοῦς εἶπε τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ· Ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι δυσκόλως πλούσιος εἰσελεύσεται εἰς τὴν βασιλείαν τῶν οὐρανῶν.

23. ο δε ιησους ειπεν τοις μαθηταις αυτου αμην λεγω υμιν οτι δυσκολως πλουσιος εισελευσεται εις την βασιλειαν των ουρανων 23. o de iesoυs eipen tois mathetais aυtoυ amen lego υmin oti dυskolos ploυsios eiseleυsetai eis ten βasileian ton oυranon

23 Now Jesus said to his disciples, Assuredly I am saying to you°, A rich man will hardly enter into the kingdom of the heavens.

23. Then said Jesus unto his disciples, Verily I say unto you, That a rich man shall hardly enter into the kingdom of heaven.

23. Da sagde Jesus til sine Disciple: sandelig siger jeg Eder, at en Rig kommer vanskelig ind i Himmeriges Rige.

23. Då sade Jesus till sina Lärjungar: Sannerliga säger jag eder: Dem rika är svårt gå in i himmelriket.

23. Agga Jesus ütles omma jüngrittele: Töest minna ütlen teile, et üks rikkas waewalt taewariki saab.

23. Tada Jėzus tarė savo mokiniams: ‘‘Iš tiesų sakau jums: turtingas sunkiai įeis į dangaus karalystę.

23. Jesus aber sprach zu seinen Jüngern: Wahrlich, ich sage euch: Ein Reicher wird schwer ins Himmelreich kommen.

23. Alors Jésus dit à ses disciples: Je vous dis en vérité qu'un riche entrera difficilement dans le royaume des cieux.

23. Entónces Jesús dijo a sus discípulos: De cierto os digo, que el rico dificilmente entrará en el reino de los cielos.

23 En Jezus zeide tot Zijn discipelen: Voorwaar, Ik zeg u, dat een rijke bezwaarlijk in het Koninkrijk der hemelen zal ingaan.

23. Tedy Jezus rzekł uczniom swoim: Zaprawdę powiadam wam, że z trudnością bogaty wnijdzie do królestwa niebieskiego.

23. Jézus pedig monda az ő tanítványainak: Bizony mondom néktek, hogy a gazdag nehezen megy be a mennyeknek országába.

23 Иисус же сказал ученикам Своим: истинно говорю вам, что трудно богатому войти в Царство Небесное;

23. Ісус же рече до учеників своїх: Істино глаголю вам: Що тяжко багатому ввійти в царство небесне.

24 Ja vielä minä sanon teille: helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."

24 Vielä sanon teille: helpompi on kamelin mennä neulansilmän* läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."

24. Ja taas sanon minä teille: huokiampi on kamelin käydä neulan silmän lävitse, kuin rikkaan tulla Jumalan valtakuntaan.

24. Ja taas sanon minä teille: kewiämbi on Camelin käydä neulan silmän läpidze cuin rickan tulla Jumalan waldacundan.

24. Ja taas sanon mine teille/ Keuiämbi on Camelin neulan silmen lepitze kieudhe/ quin rickan Jumalan waldakundaan siselkieudhe. (Ja taasa sanon minä teille/ Kewiämpi on kamelin neulan silmän läwitse käydä/ kuin rikkaan Jumalan waltakuntaan sisälle käydä.)

24. πάλιν δὲ λέγω ὑμῖν, εὐκοπώτερόν ἐστι κάμηλον διὰ τρυπήματος ῥαφίδος διελθεῖν ἢ πλούσιον εἰς τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ εἰσελθεῖν.

24. παλιν δε λεγω υμιν ευκοπωτερον εστιν καμηλον δια τρυπηματος ραφιδος διελθειν η πλουσιον εις την βασιλειαν του θεου εισελθειν 24. palin de lego υmin eυkopoteron estin kamelon dia trυpematos rafidos dielthein e ploυsion eis ten βasileian toυ theoυ eiselthein

24 But again I am saying to you°, It is easier (for) a camel to go through a needle’s eye, than (for) a rich man to enter into the kingdom of God.

24. And again I say unto you, It is easier for a camel to go through the eye of a needle, than for a rich man to enter into the kingdom of God.

24. Atter siger jeg Eder: det er lettere, at en Kameel gaaer igjennem et Naaleøie, end at en Rig kommer ind i Guds Rige.

24. Och yttermera säger jag eder: Det är lättare, att en camel går genom ett nålsöga, än att en rik kommer i Guds rike.

24. Ja ta ütlen minna teile: se on hölpsam, et üks kammeel nöela silmast läbbi lähhäb, kui et rikkas Jummala rigi sisse lähhäb.

24. Ir dar kartą jums sakau: lengviau kupranugariui išlįsti pro adatos ausį, negu turtingam įeiti į Dievo karalystę’‘.

24. Und weiter sage ich euch: Es ist leichter, daß ein Kamel durch ein Nadelöhr gehe, denn daß ein Reicher ins Reich Gottes komme.

24. Et je vous dis encore: Il est plus aisé qu'un chameau passe par le trou d'une aiguille, qu'il ne l'est qu'un riche entre dans le royaume de Dieu.

24. Y además os digo, que más fácil es pasar un camello por el ojo de una aguja, que el rico entrar en el reino de Dios.

24 En wederom zeg Ik u: Het is lichter, dat een kemel ga door het oog van een naald, dan dat een rijke inga in het Koninkrijk Gods.

24. I zasię powiadam wam: Że snadniej wielbłądowi przez ucho igielne przejść, niż bogatemu wnijść do królestwa Bożego.

24. Ismét mondom pedig néktek: Könnyebb a tevének a tű fokán átmenni, hogynem a gazdagnak az Isten országába bejutni.

24 и еще говорю вам: удобнее верблюду пройти сквозь игольные уши, нежели богатому войти в Царство Божие.

24. Знов же глаголю вам: Легше верблюдові кріз ушко голки пройти, нїж багатому в царство Боже ввійти.

25 Kun opetuslapset sen kuulivat, hämmästyivät he kovin ja sanoivat: "Kuka sitten voi pelastua?"

25 Tämän kuullessaan Hänen opetuslapsensa hämmästyivät kovin ja sanoivat: "Kuka sitten voi pelastua?"

25. Mutta koska hänen opetuslapsensa sen kuulivat, peljästyivät he sangen kovin, sanoen: kuka siis taitaa autuaaksi tulla?

25. Cosca Opetuslapset ne cuulit peljästyit he sangen cowin ja sanoit: cuca sijs woi autuaxi tulla?

25. Coska nyt Opetuslapset ne cwlit/ peliestyit he sangen/ ia sanoit/ Cuca sijs woipi autuaxi tulla? (Koska nyt opetuslapset sen kuulit/ peljästyit he sangen/ ja sanoit/ Kuka siis woipi autuaaksi tulla?)

25. ἀκούσαντες δὲ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ ἐξεπλήσσοντο σφόδρα λέγοντες· Τίς ἄρα δύναται σωθῆναι;

25. ακουσαντες δε οι μαθηται αυτου εξεπλησσοντο σφοδρα λεγοντες τις αρα δυναται σωθηναι 25. akoυsantes de oi mathetai aυtoυ ekseplessonto sfodra legontes tis ara dυnatai sothenai

25 Now (after) his disciples heard it, they were being extremely astounded, saying, Who then is able to be saved?

25. When his disciples heard it, they were exceedingly amazed, saying, Who then can be saved?

25. Men der hans Disciple hørte det, bleve de saare forfærdede og sagde: hvo kan da blive salig?

25. När Lärjungarna detta hörde, vordo de ganska förfärade, och sade: Ho kan då varda salig?

25. Agga kui temma jüngrid sedda kuulsid, ehmatasid nemmad wägga ärra, ja ütlesid: Kes woib siis önsaks sada?

25. Tai išgirdę, Jo mokiniai labai nustebo ir klausė: ‘‘Kas tada gali būti išgelbėtas?’‘

25. Da das seine Jünger hörten, entsetzten sie sich sehr und sprachen: Ja, wer kann denn selig werden?

25. Ses disciples, ayant entendu cela, furent fort étonnés, et ils disaient: Qui peut donc être sauvé?

25. Sus discípulos oyendo estas cosas se espantaron en gran manera, diciendo: ¿Quién pues podrá ser salvo?

25 Zijn discipelen nu, dit horende, werden zeer verslagen, zeggende: Wie kan dan zalig worden?

25. Co usłyszawszy uczniowie jego, zdumieli się bardzo, mówiąc: Któż tedy może być zbawion?

25. A tanítványok pedig ezeket hallván, felettébb álmélkodnak vala, mondván: Kicsoda üdvözülhet tehát?

25 Услышав это, ученики Его весьма изумились и сказали:так кто же может спастись?

25. Почувши ж ученики Його, дивувались вельми, кажучи: Хто ж зможе спасти ся?

26 Niin Jeesus katsoi heihin ja sanoi heille: "Ihmisille se on mahdotonta, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista".

26 Niin Jeesus katsoi heihin ja sanoi heille: "Ihmisille se on mahdotonta, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista."

26. Niin Jesus katsahti heidän päällensä ja sanoi heille: ihmisten tykönä on se mahdotoin, mutta Jumalan tykönä ovat kaikki mahdolliset.

26. Nijn Jesus cadzahti heidän päällens ja sanoi heille: ihmisten tykönä on se mahdotoin mutta Jumalan tykönä owat caicki mahdolliset.

26. Nin Iesus catzatti heiden pälens/ ia sanoi heille/ Inhimisten tyken ombi se mahdotoin/ Mutta Jumalan tyken caiki mahdoliset ouat. (Niin Jesus katsahti heidän päällensä/ ja sanoi heille/ Ihmisten tykön ompi se mahdotoin/ Mutta Jumalan tykönä kaikki mahdolliset owat.)

26. ἐμβλέψας δὲ ὁ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτοῖς· Παρὰ ἀνθρώποις τοῦτο ἀδύνατόν ἐστι, παρὰ δὲ Θεῷ πάντα δυνατά ἐστι.

26. εμβλεψας δε ο ιησους ειπεν αυτοις παρα ανθρωποις τουτο αδυνατον εστιν παρα δε θεω παντα δυνατα εστιν 26. emβlepsas de o iesoυs eipen aυtois para anthropois toυto adυnaton estin para de theo panta dυnata estin

26 But Jesus, looked at (them) and said to them, This is impossible with men, but all things (are) possible with God.

26. But Jesus beheld them, and said unto them, With men this is impossible; but with God all things are possible.

26. Da saae Jesus paa dem og sagde: for Mennesker er dette umulig, men for Gud ere alle Ting mulige.

26. Då såg Jesus till dem, och sade till dem: För menniskom är det omöjeligit; men för Gudi äro all ting möjelig.

26. Agga Jesus watas nende peäle, ja ütles neile: Innimeste jures on se woimatta; agga Jummal woib keik tehha.

26. Jėzus pažvelgė į juos ir tarė: ‘‘Žmonėms tai neįmanoma, bet Dievui viskas įmanoma’‘.

26. Jesus aber sah sie an und sprach zu ihnen: Bei den Menschen ist es unmöglich; aber bei Gott sind alle Dinge möglich.

26. Et Jésus, les regardant, leur dit: Quant aux hommes, cela est impossible; mais quant à Dieu, toutes choses sont possibles.

26. Y mirándolos Jesús, les dijo: Acerca de los hombres imposible es esto: mas acerca de Dios todo es posible.

26 En Jezus, hen aanziende, zeide tot hen: Bij de mensen is dat onmogelijk, maar bij God zijn alle dingen mogelijk.

26. A Jezus wejrzawszy na nie, rzekł im: U ludzić to nie można; lecz u Boga wszystko jest możebne.

26. Jézus pedig rájuk tekintvén, monda nékik: Embereknél ez lehetetlen, de Istennél minden lehetséges.

26 А Иисус, воззрев, сказал им: человекам это невозможно, Богу же все возможно.

26. Ісус же, глянувши, рече їм: У людей се не можливе, у Бога ж все можливе.

27 Silloin Pietari vastasi ja sanoi hänelle: "Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua; mitä me siitä saamme?"

27 Silloin Pietari vastasi ja sanoi Hänelle: "Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua. Mitä me siis saamme"

27. Silloin vastasi Pietari ja sanoi hänelle: katso, me luovuimme kaikista ja seuraamme sinua: mitä siis meidän siitä on?

27. Silloin wastais Petari ja sanoi hänelle: cadzo me luowuimma caikista ja seuramma sinua mitä sijs meidän sijtä on?

27. Silloin wastasi Petari ia sanoi henelle/ Catzo me lowumma caikista/ ia seurama sinua/ mite sis meiden senedheste ombi? (Silloin wastasi Petari ja sanoi hänelle/ Katso me luowuimme kaikista/ ja seuraamme sinua/ mitä siis meidän sen edestä ompi?)

27. Τότε ἀποκριθεὶς ὁ Πέτρος εἶπεν αὐτῷ· Ἰδοὺ ἡμεῖς ἀφήκαμεν πάντα καὶ ἠκολουθήσαμέν σοι· τί ἄρα ἔσται ἡμῖν;

27. τοτε αποκριθεις ο πετρος ειπεν αυτω ιδου ημεις αφηκαμεν παντα και ηκολουθησαμεν σοι τι αρα εσται ημιν 27. tote apokritheis o petros eipen aυto idoυ emeis afekamen panta kai ekoloυthesamen soi ti ara estai emin

27 Then Peter answered and said to him, Behold, we left all and followed you; what then will be (left) for us?

27. Then answered Peter and said unto him, Behold, we have forsaken all, and followed thee; what shall we have therefore?

27. Da svarede Peter og sagde til ham: see, vi have forladt alle Ting og fulgt dig; hvad skulle vi da have?

27. Då svarade Petrus, och sade till honom: Si, vi hafve öfvergifvit all ting, och följt dig; hvad skole vi få derföre?

27. Siis wastas Peetrus ja ütles temma wasto: Wata, meie olleme keik mahhajätnud, ja sinno järrel käinud, mis meil nüüd sest on?

27. Tada Petras Jį paklausė: ‘‘Štai mes viską palikome ir sekame paskui Tave. Kas mums bus už tai?’‘

27. Da antwortete Petrus und sprach zu ihm: Siehe, wir haben alles verlassen und sind dir nachgefolgt; was wird uns dafür?

27. Alors Pierre, prenant la parole, lui dit: Voici, nous avons tout quitté, et nous t'avons suivi; que nous arrivera-t-il donc?

27. Entónces respondiendo Pedro, le dijo: He aquí, nosotros hemos dejado todo, y te hemos seguido, ¿qué pues tendrémos?

27 Toen antwoordde Petrus, en zeide tot Hem: Zie, wij hebben alles verlaten, en zijn U gevolgd, wat zal ons dan geworden?

27. Tedy odpowiadając Piotr, rzekł mu: Otośmy my opuścili wszystko, i poszliśmy za tobą; cóż nam tedy za to będzie?

27. Akkor felelvén Péter, monda néki: Ímé, mi elhagytunk mindent és követtünk téged: mink lesz hát minékünk?

27 Тогда Петр, отвечая, сказал Ему: вот, мы оставили все и последовали за Тобою; что же будет нам?

27. Озвавсь тодї Петр і каже до Него: Ось ми покинули все, та й пїйшли слїдом за Тобою; що ж буде нам?

28 Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: siinä uudestisyntymisessä, jolloin Ihmisen Poika istuu kirkkautensa valtaistuimella, saatte tekin, jotka olette minua seuranneet, istua kahdellatoista valtaistuimella ja tuomita Israelin kahtatoista sukukuntaa.

28 Jeesus vastasi heille: "Totisesti sanon teille: te, jotka olette seuranneet minua, saatte siinä uudestisyntymisessä, jolloin Ihmisen Poika istuu kirkkautensa valtaistuimella, myös istua kahdellatoista valtaistuimella ja tuomita Israelin kahtatoista sukukuntaa."

28. Niin sanoi Jesus heille: totisesti sanon minä teille, te, jotka minua olette seuranneet, uudessa syntymisessä, kuin Ihmisen Poika istuu kunniansa istuimella, pitää myös teidän istuman kahdellatoistakymmenellä istuimella, tuomiten kahtatoistakymmentä Israelin sukukuntaa.

28. Nijn sanoi Jesus hänelle: totisest sanon minä teille te jotca minua seuratta sijnä vdes syndymises cosca ihmisen Poica istu hänen cunnians istuimella pitä myös teidän istuman cahdellatoistakymmenellä istuimella duomiten caxitoistakymmendä Israelin sucucunda.

28. Nin sanoi Iesus henelle/ Totisesta sanon mine teille/ että te iotca minua seuratta/ sijne wdhessyndymes/ coska Inhimisen Poica istupi henen cunnians istumella/ pite mös teiden istuma' cahdeltoistakymenel istuimella/ domiten ne caxitoistakyme'de Israelin sucucu'da. (Niin sanoi Jesus hänelle/ Totisesti sanon minä teille/ että te jotka minua seuraatte/ siinä uudessa syntymisessä/ koska Ihmisen Poika istuupi hänen kunniansa istuimelle/ pitää myös teidän istuman kahdellatoistakymmenellä istuimella/ tuomiten ne kaksitoistakymmentä Israelin sukukuntaa.)

28. ὁ δὲ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτοῖς· Ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι ὑμεῖς οἱ ἀκολουθήσαντές μοι, ἐν τῇ παλιγγενεσίᾳ, ὅταν καθίσῃ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ἐπὶ θρόνου δόξης αὐτοῦ, καθίσεσθε καὶ ὑμεῖς ἐπὶ δώδεκα θρόνους κρίνοντες τὰς δώδεκα φυλὰς τοῦ Ἰσραήλ.

28. ο δε ιησους ειπεν αυτοις αμην λεγω υμιν οτι υμεις οι ακολουθησαντες μοι εν τη παλιγγενεσια οταν καθιση ο υιος του ανθρωπου επι θρονου δοξης αυτου καθισεσθε και υμεις επι δωδεκα θρονους κρινοντες τας δωδεκα φυλας του ισραηλ 28. o de iesoυs eipen aυtois amen lego υmin oti υmeis oi akoloυthesantes moi en te paliggenesia otan kathise o υios toυ anthropoυ epi thronoυ dokses aυtoυ kathisesthe kai υmeis epi dodeka thronoυs krinontes tas dodeka fυlas toυ israel

28 But Jesus said to them, Assuredly I am saying to you°, that you° who (have) followed me, whenever the Son of Man sits upon (the) throne of his glory in the regeneration*, you° will also sit upon twelve thrones, judging the twelve tribes of Israel.

28. And Jesus said unto them, Verily I say unto you, That ye which have followed me, in the regeneration when the Son of man shall sit in the throne of his glory, ye also shall sit upon twelve thrones, judging the twelve tribes of Israel.

28. Men Jesus sagde til dem: sandelig siger jeg Eder, at I, som have efterfulgt mig, udi Igjenfødelsen, naar Menneskens Søn skal sidde paa tolv Throner og dømme de tolv Israels Stammer.

28. Då sade Jesus till dem: Sannerliga säger jag eder, att I, som mig hafven efterföljt, i den nya födelsen, när menniskones Son varder sittandes på sins majestäts säte, då skolen ock I sitta på tolf säte, dömande de tolf Israels slägte.

28. Agga Jesus ütles nende wasto: Töest minna ütlen teile, et teie, kes teie minno järrel ollete käinud, jällesündimisses, kui innimesse Poeg istub omma au järje peäl, siis peate teie ka istma kahheteistkümne järje peäl, ja kahheteistkümne Israeli suggu-arro peäle kohhut moistma.

28. Jėzus jiems atsakė: ‘‘Iš tiesų sakau jums: atgimime, kai Žmogaus Sūnus sėdės savo šlovės soste, jūs, mano sekėjai, irgi sėdėsite dvylikoje sostų, teisdami dvylika Izraelio giminių.

28. Jesus aber sprach zu ihnen: Wahrlich ich sage euch: Ihr, die ihr mir seid nachgefolgt, werdet in der Wiedergeburt, da des Menschen Sohn wird sitzen auf dem Stuhl seiner Herrlichkeit, auch sitzen auf zwölf Stühlen und richten die zwölf Geschlechter Israels.

28. Et Jésus leur dit: Je vous dis en vérité, à vous qui m'avez suivi, que lorsque le Fils de l'homme sera assis sur le trône de sa gloire, dans le renouvellement qui doit arriver, vous aussi serez assis sur douze trônes, jugeant les douze tribus d'Israël.

28. Y Jesús les dijo: De cierto os digo, que vosotros que me habéis seguido, cuando en la regeneración se asentará el Hijo del hombre en el trono de su gloria, vosotros también os sentaréis sobre doce tronos, para juzgar a las doce tribus de Israel.

28 En Jezus zeide tot hen: Voorwaar, Ik zeg u, dat gij, die Mij gevolgd zijt, in de wedergeboorte, wanneer de Zoon des mensen zal gezeten zijn op den troon Zijner heerlijkheid, dat gij ook zult zitten op twaalf tronen, oordelende de twaalf geslachten Israels.

28. A Jezus rzekł im: Zaprawdę powiadam wam: Iż wy, którzyście mię naśladowali w odrodzeniu, gdy usiądzie Syn człowieczy na stolicy chwały swojej, usiądziecie i wy na dwunastu stolicach, sądząc dwanaście pokoleó Izraelskich.

28. Jézus pedig monda nékik: Bizony mondom néktek, hogy ti, a kik követtetek engem, az újjá születéskor, a mikor az embernek Fia beül az ő dicsőségének királyi székébe, ti is beültök majd tizenkét királyi székbe, és [15†] ítélitek az Izráel tizenkét nemzetségét.

28 Иисус же сказал им: истинно говорю вам, что вы, последовавшие за Мною, - в пакибытии, когда сядет Сын Человеческий на престоле славы Своей, сядете и вы на двенадцати престолах судить двенадцать колен Израилевых.

28. Ісус же рече до них: Істино глаголю вам: Що ви, пійшовши слїдом за мною, у новонастанню, як сяде Син чоловічий на престолї слави своєї, сядете також на дванайцяти престолах, судячи дванайцять родів Ізраїлевих.

29 Ja jokainen, joka on luopunut taloista tai veljistä tai sisarista tai isästä tai äidistä tai lapsista tai pelloista minun nimeni tähden, on saava monin verroin takaisin ja perivä iankaikkisen elämän.

29 Jokainen joka on luopunut taloista tai veljistä tai sisarista tai isästä tai äidistä (tai vaimosta) tai lapsista tai pellosta minun nimeni vuoksi, saa satakertaisesti* ja perii iäisen elämän.

29. Ja jokainen, joka luopui huoneista, taikka veljistä, taikka sisarista, taikka isästä, taikka äidistä, taikka emännästä, taikka lapsista, taikka pellosta, minun nimeni tähden, hänen pitää satakertaisesti saaman, ja ijankaikkisen elämän perimän.

29. Ja jocainen cuin luopui huoneistans taicka weljistäns taicka sisaristans taicka Isästäns taicka äitistäns taicka emännästäns taicka lapsistans taicka pellostans minun nimeni tähden hänen pitä satakertaisest saaman ja ijancaickisen elämän perimän.

29. Ja iocaine' quin loopui hooneistans/ taicka welieistens/ taicka Sisaristans/ taicka Isestens taicka eitestens/ taicka emännestens/ taicka lapsistans/ taicka pellostans/ minun nimeni tähden/ henen pite satakertaised saama'/ ia ijancaikisen elämen perimen. (Ja jokainen kuin luopui huoneistansa/ taikka weljistänsä/ taikka sisaristansa/ taikka isästänsä taikka äitistänsä/ taikka emännästänsä/ taikka lapsistansa/ taikka pellostansa/ minun nimeni tähden/ hänen pitää satakertaiset saaman/ ja iankaikkisen elämän perimän.)

29. καὶ πᾶς ὅς ἀφῆκεν οἰκίας ἢ ἀδελφοὺς ἢ ἀδελφὰς ἢ πατέρα ἢ μητέρα ἢ γυναίκα ἢ τέκνα ἢ ἀγροὺς ἕνεκεν τοῦ ὀνόματός μου, ἑκατονταπλασίονα λήψεται καὶ ζωὴν αἰώνιον κληρονομήσει.

29. και πας ος αφηκεν οικιας η αδελφους η αδελφας η πατερα η μητερα η γυναικα η τεκνα η αγρους ενεκεν του ονοματος μου εκατονταπλασιονα ληψεται και ζωην αιωνιον κληρονομησει 29. kai pas os afeken oikias e adelfoυs e adelfas e patera e metera e gυnaika e tekna e agroυs eneken toυ onomatos moυ ekatontaplasiona lepsetai kai zoen aionion kleronomesei

29 And everyone who (has) left houses or brethren or sisters, or (their) father or mother or wife, or children or fields, because of my name, will be receiving a hundred-times (that), and will be inheriting everlasting life.

29. And every one that hath forsaken houses, or brethren, or sisters, or father, or mother, or wife, or children, or lands, for my name's sake, shall receive an hundredfold, and shall inherit everlasting life.

29. Og hver, som har forladt Huus eller Brødre eller Søstre eller Fader eller Moder eller Hustru eller Børn eller Agre for mit Navns Skyld, skal faae hundredefold igjen, og arve det evige Liv.

29. Och hvar och en, som öfvergifver hus, eller bröder, eller systrar, eller fader, eller moder, eller hustru, eller barn, eller åkrar, för mitt Namns skull, han skall få hundradefaldt, och ärfva evinnerligit lif.

29. Ja iggaüks, kes on mahhajätnud koiad ehk weñad, ehk öed, ehk issa, ehk emma, ehk naest, ehk lapsed, ehk pöllud minno nimme pärrast, peab sedda saawörra sama, ja iggawest ello pärrima.

29. Ir kiekvienas, kas paliko namus ar brolius, ar seseris, ar tėvą, ar motiną, ar žmoną, ar vaikus, ar laukus dėl mano vardo, gaus šimteriopai ir paveldės amžinąjį gyvenimą.

29. Und wer verläßt Häuser oder Brüder oder Schwestern oder Vater oder Mutter oder Weib oder Kinder oder Äcker um meines Namens willen, der wird's hundertfältig nehmen und das ewige Leben ererben.

29. Et quiconque aura quitté des maisons, ou des frères, ou des sœurs, ou père, ou mère, ou femme, ou enfants, ou des champs, à cause de mon nom, en recevra cent fois autant, et héritera la vie éternelle.

29. Y cualquiera que dejare casas, o hermanos, o hermanas, o padre, o madre, o mujer, o hijos, o tierras, por mi nombre, recibirá cien veces tanto, y la vida eterna tendrá por herencia.

29 En zo wie zal verlaten hebben, huizen, of broeders, of zusters, of vader, of moeder, of vrouw, of kinderen, of akkers, om Mijns Naams wil, die zal honderdvoud ontvangen, en het eeuwige leven beerven.

29. A każdy, kto by opuścił domy, albo braci, albo siostry, albo ojca, albo matkę, albo żonę, albo dzieci, albo rolę, dla imienia mego, stokroć więcej weźmie, i żywot wieczny odziedziczy.

29. És a ki elhagyta házait, vagy fitestvéreit, vagy nőtestvéreit, vagy atyját, vagy anyját, vagy feleségét, vagy gyermekeit, vagy szántóföldjeit az én [16†] nevemért, mindaz száz annyit vészen, és örökség szerint nyer örök életet.

29 И всякий, кто оставит домы, или братьев, или сестер, или отца, или мать, или жену, или детей, или земли, ради имени Моего, получит во сто крат и наследует жизнь вечную.

29. І кожен, хто покинув доми, або братів, або сестер, або батька, або матїр, або жінку, або дїтей, або поля, задля імя мого, в сотеро прийме, й життє вічне осягне.

30 Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi, ja monet viimeiset ensimmäisiksi."

30 Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi"

30. Mutta monta ensimäistä tulee viimeiseksi ja viimeistä ensimäiseksi.

30. Mutta monda ensimäist tule wijmeisexi ja wijmeistä ensimäisexi.

30. Mutta monda ensimeist tuleuat wimeisixi/ ia wimeiset/ ensimeisixi. (Mutta monta ensimmäiset tulewat wiimeisiksi/ ja wiimeiset/ ensimmäisiksi.)

30. Πολλοὶ δὲ ἔσονται πρῶτοι ἔσχατοι καὶ ἔσχατοι πρῶτοι.

30. πολλοι δε εσονται πρωτοι εσχατοι και εσχατοι πρωτοι 30. polloi de esontai protoi eschatoi kai eschatoi protoi

30 But many will be last (who are) first, and first (who are) last.

30. But many that are first shall be last; and the last shall be first.

30. Men Mange, som ere de Første, skulle blive de Sidste, og de Sidste de Første.

30. Men månge de främste blifva de ytterste, och de ytterste de främste.

30. Agga paljo, kes on essimessed, peawad wiimsed ollema, ja need wiimsed essimessed.)

30. Tačiau daug pirmųjų bus paskutiniai, ir paskutiniai­pirmi’‘.

30. Aber viele, die da sind die Ersten, werden die Letzten, und die Letzten werden die Ersten sein.

30. Mais plusieurs des premiers seront les derniers; et plusieurs des derniers seront les premiers.

30. Mas muchos que son primeros serán postreros; y los postreros, primeros.

30 Maar vele eersten zullen de laatsten zijn, en vele laatsten de eersten.

30. A wiele pierwszych będą ostatnimi, a ostatnich pierwszymi.

30. Sok elsők pedig lesznek utolsók, és sok [17†] utolsók elsők.

30 Многие же будут первые последними, и последние первыми.

30. Тільки ж многі перві будуть останнї, а останнї - перві.