21 luku

Jeesus tulee ratsastaen Jerusalemiin 1 – 11, puhdistaa pyhäkön 12 – 17 ja tuomitsee hedelmättömän viikunapuun 18 – 22 Jeesukselta kysytään, millä vallalla hän näitä tekee 23 – 27; hän nuhtelee ylipappeja ja kansan vanhimpia vertauksissa kahdesta viinitarhatyöhön lähetetystä veljeksestä 28 – 32 ja pahoista viinitarhureista 33 – 46. (V. – 11 vert. Mark. 1: 1 – 10 Luuk. 9: 29 – 38 Joh. 2:12 – 16.)

1 Ja kun he lähestyivät Jerusalemia ja saapuivat Beetfageen, Öljymäelle, silloin Jeesus lähetti kaksi opetuslasta

1 Kun he lähestyivät Jerusalemia ja tulivat Beetfageen Öljyvuorelle, niin Jeesus lähetti kaksi opetuslasta

1. Ja kuin he lähestyivät Jerusalemia ja tulivat Betphageen öljymäen tykö, lähetti Jesus kaksi opetuslasta,

1. JA cuin he lähestyit Jerusalemita ja tulit Bethpha01O Öljymäen tygö lähetti Jesus caxi Opetuslastans sanoden heille:

1. JA quin he lehestuit Jerosolimat ia tulit Bethphagen Oliomäen tyge/ silloin Iesus lehetti caxi Opetuslastans sanoden heille/ (Ja kuin hän lähestyit Jerusalemia ja tuli Beetfageen Öljymäen tykö/ silloin Jesus lähetti kaksi opetuslastansa sanoen heille/)

1. Καὶ ὅτε ἤγγισαν εἰς Ἱεροσόλυμα καὶ ἦλθον εἰς Βηθσφαγῆ εἰς τὸ ὄρος τῶν ἐλαιῶν, τότε ὁ Ἰησοῦς ἀπέστειλε δύο μαθητὰς

1. και οτε ηγγισαν εις ιεροσολυμα και ηλθον εις βηθφαγη προς το ορος των ελαιων τοτε ο ιησους απεστειλεν δυο μαθητας 1. kai ote eggisan eis ierosolυma kai elthon eis βethfage pros to oros ton elaion tote o iesoυs apesteilen dυo mathetas

1 {The week of Jesus’ crucifixion. Mar 11:1-11 & Mat 21:1-12, 14-17 & Luk 19:29-44 & Joh 12:12-19 Bethany to Jerusalem and back Sun., April 2, 30 AD.} And when they drew near to Jerusalem and came to Bethphage, toward the Mountain of Olives, Jesus then sent two disciples,

1. And when they drew nigh unto Jerusalem, and were come to Bethphage, unto the mount of Olives, then sent Jesus two disciples,

1. Og der de kom nær til Jerusalem, og var komne til Bethpage ved Oliebjerget, da sendte Jesus tvende Disciple og sagde til dem:

1. Och när de nalkades Jerusalem, och kommo till Bethphage, vid Oljoberget, sände Jesus två sina Lärjungar;

1. Ja kui nemmad Jerusalemma liggi said, ja Petwage pole ölli mäe jure tullid, siis läkkitas Jesus kaks jüngrit, ja ütles nende wasto:

1. Kai jie prisiartino prie Jeruzalės ir atėjo į Betfagę prie Alyvų kalno, Jėzus pasiuntė du mokinius,

1. Da sie nun nahe an Jerusalem kamen, gen Bethphage an den Ölberg, sandte Jesus seiner Jünger zwei

1. Comme ils approchaient de Jérusalem, et qu'ils étaient déjà à Bethphagé, près du mont des Oliviers, Jésus envoya deux disciples,

1. Y COMO se acercaron a Jerusa- lem, y vinieron a Betfage, al monte de las Olivas, entónces Jesús envió dos discípulos,

1 En als zij nu Jeruzalem genaakten, en gekomen waren te Beth-fage, aan den Olijfberg, toen zond Jezus twee discipelen, zeggende tot hen:

1. A gdy się przybliżyli do Jeruzalemu, i przyszli do Betfagie, do góry oliwnej, tedy Jezus posłał dwóch uczniów,

1. És mikor közeledtek Jeruzsálemhez, és Bethfagéba, az olajfák hegyéhez jutottak vala, akkor elkülde Jézus két tanítványt,

1 И когда приблизились к Иерусалиму и пришли в Виффагию к горе Елеонской, тогда Иисус послал двух учеников,

1. А як зближались до Єрусалиму, й прийшли в Витфагию, до гори Оливної, послав тодї Ісус двох учеників,

2 ja sanoi heille: "Menkää kylään, joka on edessänne, niin te kohta löydätte aasintamman sidottuna ja varsan sen kanssa; päästäkää ne ja tuokaa minulle.

2 ja sanoi heille: "Menkää edessänne olevaan kylään, niin heti tapaatte kytketyn aasin ja varsan sen kanssa. Päästäkää ne ja tuokaa minulle.

2. Sanoen heille: menkäät kylään, joka on edessänne, ja te löydätte kohta aasintamman sidottuna, ja varsan hänen kanssansa: päästäkäät ne ja tuokaat minulle.

2. Mengät kylään joca on teidän edesän ja te löydätte cohta Asintamman sidottuna ja warsan hänen cansans päästäkät ne ja tuocat minulle.

2. Menget kyleen ioca on teiden edhesen/ ia cocta te leudhet asintamman sidhottuna/ ia warsan henen cansans/ pästeket ne ia tokat minulle. (Menkäät kylään joka on teidän edessän/ ja kohta te löydät aasin tamman sidottuna/ ja warsan hänen kanssansa/ päästäkään ne ja tuokaat minulle.)

2. λέγων αὐτοῖς· Πορεύεθητε εἰς τὴν κώμην τὴν ἀπέναντι ὑμῶν, καὶ εὐθέως εὑρήσετε ὄνον δεδεμένην καὶ πῶλον μετ’ αὐτῆς· λύσαντες ἀγάγετέ μοι.

2. λεγων αυτοις πορευθητε εις την κωμην την απεναντι υμων και ευθεως ευρησετε ονον δεδεμενην και πωλον μετ αυτης λυσαντες αγαγετε μοι 2. legon aυtois poreυthete eis ten komen ten apenanti υmon kai eυtheos eυresete onon dedemenen kai polon met aυtes lυsantes agagete moi

2 saying to them, Travel° into the village which is in front of you°, and immediately you° will be finding a donkey that has been tied and a young-donkey {i.e. a foal} with her. (After) having loosed (them), lead° (them) to me.

2. Saying unto them, Go into the village over against you, and straightway ye shall find an ass tied, and a colt with her: loose them, and bring them unto me.

2. gaar hen i den By, som ligger for Eder, og strax skulle i finde en Aseninde bunden og et Føl hos hende; løser dem og fører dem til mig.

2. Och sade till dem: Går i byn, som ligger för eder; och straxt varden I finnande ena åsninno bundna, och fålan när henne; löser dem, och leder till mig.

2. Minge senna allewisse, mis teie kohhal on, ja seddamaid leiate teie ühhe kinniseutud emma-eesli ja ühhe sällo temma jures, peästke neid lahti ja toge minno jure.

2. liepdamas: ‘‘Eikite į priešais esantį kaimą ir tuojau rasite pririštą asilę su asilaičiu. Atriškite ir atveskite juos man.

2. und sprach zu ihnen: Gehet hin in den Flecken, der vor euch liegt, und alsbald werdet ihr eine Eselin finden angebunden und ihr Füllen bei ihr; löset sie auf und führet sie zu mir!

2. Leur disant: Allez à la bourgade qui est devant vous, vous y trouverez aussitôt une ânesse attachée, et un ânon avec elle; détachez-les et amenez-les-moi.

2. Diciéndoles: Id a la aldea que está delante de vosotros, y luego hallaréis una asna atada, y un pollino con ella: desatádla, y traédmelos.

2 Gaat heen in het vlek, dat tegen u over ligt, en gij zult terstond een ezelin gebonden vinden, en een veulen met haar; ontbindt ze, en brengt ze tot Mij.

2. Mówiąc im: Idźcie do miasteczka, które jest przeciwko wam, a zaraz znajdziecie oślicę uwiązaną i oślę z nią; odwiążcież je, a przywiedźcie do mnie.

2. És monda nékik: Menjetek ebbe a faluba, [1†] a mely előttetek van, és legott találtok egy megkötött szamarat és vele együtt az ő vemhét; oldjátok el és hozzátok ide nékem.

2 сказав им: пойдите в селение, которое прямо перед вами; и тотчас найдете ослицу привязанную и молодого осла с нею; отвязав, приведите ко Мне;

2. глаголючи їм: Ідїть у село, що перед вами, й зараз знайдете ослицю, привязану й осля з нею; одвязавши, приведїть менї.

3 Ja jos joku teille jotakin sanoo, niin vastatkaa: 'Herra tarvitsee niitä'; ja kohta hän lähettää ne."

3 Jos joku sanoo teille jotain, niin vastatkaa: Herra tarvitsee niitä, ja heti hän lähettää ne.

3. Ja jos joku teille jotakin sanoo, niin sanokaat: Herra niitä tarvitsee, ja kohta hän laskee heidät.

3. Ja jos jocu teille jotakin sano nijn sanocat: Herra nijtä tarwidze ja cohta hän laske heidän.

3. Ja ios iocu teille iotakin sanopi/ nin sanocat/ Herra nijte taruitze/ ia cocta hen laske heiden. (Ja jos joku teille jotakin sanoopi/ niin sanokaat/ Herra niitä tarwitsee/ ja kohta hän laski heidän.)

3. καὶ ἐάν τις ὑμῖν εἴπῃ τι, ἐρεῖτε ὅτι ὁ Κύριος αὐτῶν χρείαν ἔχει· εὐθέως δὲ ἀποστελεῖ αὐτούς.

3. και εαν τις υμιν ειπη τι ερειτε οτι ο κυριος αυτων χρειαν εχει ευθεως δε αποστελει αυτους 3. kai ean tis υmin eipe ti ereite oti o kυrios aυton chreian echei eυtheos de apostelei aυtoυs

3 And if anyone says anything to you°, You° will say, The Lord has need of them, and immediately he will be sending them.

3. And if any man say ought unto you, ye shall say, The Lord hath need of them; and straightway he will send them.

3. Og dersom Nogen taler Eder Noget til, da siger, at Herren har dem behov, saa skal han strax fremsende dem.

3. Och om någor talar eder till, så säger: Herren behöfver dem; och straxt släpper han dem.

3. Ja kui teile kegi middagi ütleb, siis üttelge: Issandal on neid tarwis, siis läkkitas temma neid seddamaid.

3. O jeigu kas imtų dėl to teirautis, atsakykite: ‘Jų reikia Viešpačiui’, ir iš karto juos paleis’‘.

3. Und so euch jemand etwas wird sagen, so sprecht: Der HERR bedarf ihrer; sobald wird er sie euch lassen.

3. Et si quelqu'un vous dit quelque chose, vous direz que le Seigneur en a besoin, et aussitôt il les enverra.

3. Y si alguno os dijere algo, decíd: El Señor los ha menester; y luego los dejará.

3 En indien u iemand iets zegt, zo zult gij zeggen, dat de Heere deze van node heeft, en hij zal ze terstond zenden.

3. A jeźliby wam co kto rzekł, powiedzcie, iż Pan ich potrzebuje; a zarazem puści je.

3. És ha valaki valamit szól néktek, mondjátok, hogy az Úrnak van szüksége rájuk: [2†] és legott el fogja bocsátani őket.

3 и если кто скажет вам что-нибудь, отвечайте, что они надобны Господу; и тотчас пошлет их.

3. І коли хто вам казати ме що, скажіть: Що Господеві треба їх; зараз же відпустить їх.

4 Mutta tämä tapahtui, että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetan kautta, joka sanoo:

4 Mutta tämä kaikki tapahtui, jotta toteutuisi, mitä on puhuttu profeetan välityksellä, joka sanoo:

4. Mutta tämä kaikki tapahtui, että täytettäisiin, mikä sanottu oli prophetan kautta, joka sanoo:

4. Mutta nämät tapahduit caicki että täytetäisin cuin sanottu oli Prophetan cautta joca sanoi:

4. Mutta näme caiki tapacduit/ että se teutetäisin/ quin sanottu oli Prophetan cautta ioca sanoi/ (Mutta nämä kaikki tapahtuit/ että se täytettäisiin/ kuin sanottu oli prophetain kautta joka sanoi.)

4. Τοῦτο δὲ ὅλον γέγονεν ἵνα πληρωθῇ τὸ ῥηθὲν διὰ τοῦ προφήτου λέγοντος·

4. τουτο δε ολον γεγονεν ινα πληρωθη το ρηθεν δια του προφητου λεγοντος 4. toυto de olon gegonen ina plerothe to rethen dia toυ profetoυ legontos

4 Now this whole thing has happened, in order that what was spoken through the prophet might be fulfilled, saying,

4. All this was done, that it might be fulfilled which was spoken by the prophet, saying,

4. Men dette skete altsammen, at det skulde fuldkommes, som er talet ved Propheten, som siger:

4. Detta är allt skedt, att det skulle fullkomnas, som sagdt är genom Propheten, som sade:

4. Agga se on keik sündinud, et piddi töeks sama, mis ööldud on prohweti läbbi, kes ütleb:

4. Tai įvyko, kad išsipildytų, kas per pranašą buvo pasakyta:

4. Das geschah aber alles, auf daß erfüllt würde, was gesagt ist durch den Propheten, der da spricht:

4. Or, tout ceci arriva, afin que ces paroles du prophète fussent accomplies:

4. Y todo esto fué hecho, para que se cumpliese lo que fué dicho por el profeta, que dijo:

4 Dit alles nu is geschied, opdat vervuld worde, hetgeen gesproken is door den profeet, zeggende:

4. A to się wszystko stało, aby się wypełniło, co powiedziano przez proroka, mówiącego:

4. Mindez pedig azért lett, hogy beteljesedjék a próféta mondása, a ki így szólott:

4 Все же сие было, да сбудется реченное через пророка, который говорит:

4. Се ж усе сталось, щоб справдилось, що промовив пророк, глаголючи:

5 Sanokaa tytär Siionille: 'Katso, sinun kuninkaasi tulee sinulle hiljaisena ja ratsastaen aasilla, ikeenalaisen aasin varsalla'.

5 Sanokaa tytär Siionille: Katso, kuninkaasi tulee sinulle sävyisänä ja ratsastaen aasilla, se on varsalla, työaasin varsalla.”

5. Sanokaat Zionin tyttärelle: katso, sinun Kuninkaas tulee sinulle siviä, istuen aasintamman päällä ja ikeen alaisen aasin varsan päällä.

5. Sanocat Zionin tyttärelle: cadzo sinun Cuningas tule sinulle siwiä istuin Asintamman päällä ja iken alaisen Asin warsan päällä.

5. Sanocat Syonin tytterelle/ Catzo sinun Kuningas tule sinulle siwije istudhen asintamman päle/ ia ikeen alaisen asin warsan päle. (Sanokaat Sionin tyttärelle/ Katso sinun kuningas tulee sinulle siwiä istuen aasintamman päällä/ ja ikeen alaisen aasin warsan päällä.)

5. εἴπατε τῇ θυγατρὶ Σιών, ἰδοὺ ὁ βασιλεύς σου ἔρχεταί σοι, πραῢς καὶ ἐπιβεβηκὼς ἐπὶ ὄνον καὶ πῶλον υἱὸν ὑποζυγίου.

5. ειπατε τη θυγατρι σιων ιδου ο βασιλευς σου ερχεται σοι πραυς και επιβεβηκως επι ονον και πωλον υιον υποζυγιου 5. eipate te thυgatri sion idoυ o βasileυs soυ erchetai soi praυs kai epiβeβekos epi onon kai polon υion υpozυgioυ

5 ‘Say° to the daughter of Zion, Behold, your King is coming to you, meek and has (been) mounted upon a donkey and a young-donkey, the son of a donkey.’ {Isa 62:11 & Zec 9:9}

5. Tell ye the daughter of Sion, Behold, thy King cometh unto thee, meek, and sitting upon an ass, and a colt the foal of an ass.

5. forkynder Zions Datter! see, din Konge kommer til dig, sagtmodig og ridende paa et Asen og paa Asenindens Føl.

5. Säger till dottrena Zion: Si, din Konung kommer till dig, saktmodig, ridandes på ene åsninno, och på en arbetes åsninnos fåla.

5. Üttelge Sioni tütrele: wata, sinno Kunningas tulleb sulle tassane, ja istub emma-eesli selgas, ja sällo selgas, mis koorma-kandja emma-eesli poeg.

5. ‘‘Sakykite Siono dukrai: štai atkeliauja tavo karalius, romus, ir joja ant asilės, lydimas asilaičio, darbinio gyvulio jauniklio’‘.

5. Saget der Tochter Zion: Siehe, dein König kommt zu dir sanftmütig und reitet auf einem Esel und auf einem Füllen der lastbaren Eselin.

5. Dites à la fille de Sion: Voici ton roi qui vient à toi, débonnaire et monté sur un âne, sur le poulain de celle qui porte le joug.

5. Decíd a la hija de Sión: He aquí, tu Rey te viene, manso, y sentado sobre una asna y un pollino, hijo de animal de yugo.

5 Zegt der dochter Sions: Zie, uw Koning komt tot u, zachtmoedig en gezeten op een ezelin en een veulen, zijnde een jong ener jukdragende ezelin.

5. Powiedzcie córce Syoóskiej: Oto król twój idzie tobie cichy, a siedzący na oślicy, i na oślęciu, synu oślicy pod jarzmem będącej.

5. Mondjátok meg [3†] Sion leányának: Ímhol jő néked a te királyod, alázatosan és szamáron ülve, és teherhordozó szamárnak vemhén.

5 Скажите дщери Сионовой: се, Царь твой грядет к тебе кроткий, сидя на ослице и молодом осле, сыне подъяремной.

5. Скажіть дочцї Сионській: Ось цар твій іде до тебе, тихий, сидячи на ослї й на ослятї, синові підяремної.

6 Niin opetuslapset menivät ja tekivät, niinkuin Jeesus oli heitä käskenyt,

6 Niin opetuslapset menivät ja tekivät niin kuin Jeesus heitä käski.

6. Niin opetuslapset menivät ja tekivät niinkuin Jesus heille käskenyt oli,

6. Opetuslapset menit ja teit nijncuin Jesus heille käskenyt oli ja talutit hänen tygöns Asintamman ja warsan.

6. Opetuslapset menit/ ia tegit ninquin Iesus heide' oli käskenyt/ ia talutit hene' tyge's asin ta'man ia warsan. (Opetuslapset menit/ ja teitä niinkuin Jesus heidän oli käskenyt/ ja talutit hänen tykönsä aasintamman ja warsan.)

6. πορευθέντες δὲ οἱ μαθηταὶ καὶ ποιήσαντες καθὼς προσέταξεν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς,

6. πορευθεντες δε οι μαθηται και ποιησαντες καθως προσεταξεν αυτοις ο ιησους 6. poreυthentes de oi mathetai kai poiesantes kathos prosetaksen aυtois o iesoυs

6 Now the disciples having traveled and having done just-as Jesus commanded them,

6. And the disciples went, and did as Jesus commanded them,

6. Men Disciplene gik hen og gjorde, som Jesus befoel dem;

6. Lärjungarna gingo bort, och gjorde som Jesus hade dem befallt;

6. Siis läksid need jüngrid ärra, ja teggid, nenda kui Jesus olli käsknud,

6. Mokiniai nuėjo ir padarė, kaip Jėzus jiems įsakė.

6. Die Jünger gingen hin und taten, wie ihnen Jesus befohlen hatte,

6. Les disciples s'en allèrent donc, et firent comme Jésus leur avait ordonné;

6. Y los discípulos fueron, e hicieron como Jesús les mandó.

6 En de discipelen heengegaan zijnde, en gedaan hebbende, gelijk Jezus hun bevolen had,

6. Szedłszy tedy uczniowie, a uczyniwszy tak, jako im był rozkazał Jezus,

6. A tanítványok pedig elmenvén és úgy cselekedvén, a mint Jézus parancsolta vala nékik,

6 Ученики пошли и поступили так, как повелел им Иисус:

6. Пійшовши ж ученики, вчинили, як звелїв їм Ісус,

7 ja toivat aasintamman varsoineen ja panivat niiden selkään vaatteensa, ja hän istuutui niiden päälle.

7 He toivat aasintamman ja varsan ja panivat niitten selkään vaatteensa, ja Hän istuutui niitten päälle.

7. Ja taluttivat aasintamman ja varsan, ja panivat niiden päälle vaatteensa, ja istuttivat hänen niiden päälle.

7. Ja panit nijden päälle heidän waattens ja istutit hänen nijden päälle:

7. Ja panit nijnen päle heiden waattens/ ia istutit henen nijnen päle. (Ja panit niiden päälle heidän waatteensa/ ja istutit hänen niiden päälle.)

7. ἤγαγον τὴν ὄνον καὶ τὸν πῶλον, καὶ ἐπέθηκαν ἐπάνω αὐτῶν τὰ ἱμάτια αὐτῶν, καὶ ἐπεκάθισεν ἐπάνω αὐτῶν.

7. ηγαγον την ονον και τον πωλον και επεθηκαν επανω αυτων τα ιματια αυτων και {VAR1: επεκαθισεν } {VAR2: επεκαθισαν } επανω αυτων 7. egagon ten onon kai ton polon kai epethekan epano aυton ta imatia aυton kai {VAR1: epekathisen } {VAR2: epekathisan } epano aυton

7 they led the donkey and the young-donkey and placed their garments upon them, and he sat upon them.

7. And brought the ass, and the colt, and put on them their clothes, and they set him thereon.

7. og de hentede Aseninden og Føllet, og lade deres Klæder paa dem; og han satte sig derpaa.

7. Och ledde till honom åsninnona och fålan; och lade sin kläder på dem, och satte honom deruppå.

7. Ja töid se emma-eesli ja se sällo, ja pannid ommad rided nende peäle, ja pannid tedda nende selga istma.

7. Jie atvedė asilę su asilaičiu, apdengė juos savo apsiaustais, ir Jis užsėdo ant viršaus.

7. und brachten die Eselin und das Füllen und legten ihre Kleider darauf und setzten ihn darauf.

7. Et ils amenèrent l'ânesse et l'ânon; et ayant mis leurs vêtements dessus, ils l'y firent asseoir.

7. Y trajeron el asna y el pollino, y pusieron sobre ellos sus mantos, y se sentó sobre ellos.

7 Brachten de ezelin en het veulen, en leiden hun klederen op dezelve, en zetten Hem daarop.

7. Przywiedli oślicę i oślę, i włożyli na nie szaty swoje, i wsadzili go na nie.

7. Elhozák a szamarat és annak vemhét, és felső ruháikat rájuk teríték, és ráüle azokra.

7 привели ослицу и молодого осла и положили на них одежды свои, и Он сел поверх их.

7. і привели ослицю і осля, й положили на них одежу свою, та й посадили Його верх неї.

8 Ja suurin osa kansasta levitti vaatteensa tielle, ja toiset karsivat oksia puista ja hajottivat tielle.

8 Suurin osa kansaa levitti vaatteensa tielle, ja toiset katkoivat oksia puista ja hajoittivat tielle.

8. Niin enin osa kansasta hajoitti vaatteensa tielle, ja muut karsivat oksia puista ja hajoittivat tielle.

8. Nijn monda Canssast hajotti waattens tielle. Ja muutamat carseit oxia puista ja hajotit tielle.

8. Nin palio canssa haijotit waattens tielle. Mutta monicadhat carseit oxia puista/ ia haijotit tielle. (Niin paljon kanssa hajotit waatteensa tielle. Mutta monikahdat karsit oksia puista/ ja hajotit tielle.)

8. ὁ δὲ πλεῖστος ὄχλος ἔστρωσαν ἑαυτῶν τὰ ἱμάτια ἐν τῇ ὁδῷ, ἄλλοι δὲ ἔκοπτον κλάδους ἀπὸ τῶν δένδρων καὶ ἐστρώννυον ἐν τῇ ὁδῷ.

8. ο δε πλειστος οχλος εστρωσαν εαυτων τα ιματια εν τη οδω αλλοι δε εκοπτον κλαδους απο των δενδρων και εστρωννυον εν τη οδω 8. o de pleistos ochlos estrosan eaυton ta imatia en te odo alloi de ekopton kladoυs apo ton dendron kai estronnυon en te odo

8 But most of the crowd spread their garments in the road, and others were cutting branches from the trees and spreading them in the road.

8. And a very great multitude spread their garments in the way; others cut down branches from the trees, and strawed them in the way.

8. Men de Fleste af Folket bredte deres Klæder paa Veien, andre huggede Grene af Træerne og strøede dem paa Veien;

8. Mycket folk bredde sin kläder på vägen; de andre skåro qvistar af trän, och strödde på vägen.

8. Agga surem hulk lautasid ommad rided tee peäle, agga teised raiusid okse puist, ja heitsid tee peäle.

8. Didžiulė minia tiesė drabužius ant kelio. Kiti kirto ir klojo ant kelio medžių šakas.

8. Aber viel Volks breitete die Kleider auf den Weg; die andern hieben Zweige von den Bäumen und streuten sie auf den Weg.

8. Alors des gens, en grand nombre, étendaient leurs vêtements par le chemin; et d'autres coupaient des branches d'arbres, et les étendaient sur la route;

8. Y muy mucha gente tendían sus mantos en el camino; y otros cortaban ramos de los árboles, y los tendían por el camino.

8 En de meeste schare spreidden hun klederen op den weg, en anderen hieuwen takken van de bomen, en spreidden ze op den weg.

8. A wielki lud słał szaty swoje na drodze, a drudzy obcinali gałązki z drzew, i słali na drodze.

8. A sokaság legnagyobb része pedig felső [4†] ruháit az útra teríté; mások pedig a fákról galyakat vagdalnak és hintenek vala az útra.

8 Множество же народа постилали свои одежды по дороге,а другие резали ветви с дерев и постилали по дороге;

8. Пребагато ж народу простилали одежу свою по дорозї; инші ж різали віттє з дерева і встилали дорогу.

9 Ja kansanjoukot, jotka kulkivat hänen edellään ja jotka seurasivat, huusivat sanoen: "Hoosianna Daavidin pojalle! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen. Hoosianna korkeuksissa!"

9 Ja kansanjoukot, jotka kävivät edellä ja jotka seurasivat, huusivat sanoen: ”Hoosianna Daavidin Pojalle! Siunattu Hän, joka tulee Herran nimeen. Hoosianna korkeuksissa!”

9. Mutta kansa, joka edellä kävi, ja jotka seurasivat, huusivat, sanoen: hosianna Davidin Pojalle! kiitetty olkoon se, joka tulee Herran nimeen! hosianna korkeudessa!

9. Mutta Canssa joca edellä käwi ja jotca seuraisit huusit sanoden: Hosianna Dawidin Pojalle kijtetty olcon se joca tule Herran nimeen Hosianna corkiudes.

9. Mutta Canssat iotca edhellekeuit/ ia iotca seurasit/ hwsit sanoden/ Hosianna Dauidhin poialle * Hyuestisiugnattu olcon se ioca tulepi Herran nimeen Hosianna corkiudhes. (Mutta kansat jotka edelläkäwit/ ja jotka seurasit/ huusit sanoen/ Hoosianna Dawidin pojalle hywästi siunattu olkoon se joka tuleepi Herran nimeen Hosianna korkeudessa.)

9. οἱ δὲ ὄχλοι οἱ προάγοντες (αὐτὸν) καὶ οἱ ἀκολουθοῦντες ἔκραζον λέγοντες· Ὡσαννὰ τῷ υἱῷ Δαυῒδ· εὐλογημένος ὁ ἐρχόμενος ἐν ὀνόματι Κυρίου· Ὡσαννὰ ἐν τοῖς ὑψίστοις.

9. οι δε οχλοι οι προαγοντες και οι ακολουθουντες εκραζον λεγοντες ωσαννα τω υιω δαβιδ ευλογημενος ο ερχομενος εν ονοματι κυριου ωσαννα εν τοις υψιστοις 9. oi de ochloi oi proagontes kai oi akoloυthoυntes ekrazon legontes osanna to υio daβid eυlogemenos o erchomenos en onomati kυrioυ osanna en tois υpsistois

9 Now the crowds who precede him and who are following (him), were crying, saying, ‘Hosanna to the son of David! He who is coming in the name of the Lord has been blessed!’ Hosanna in the highest!’ {Psa 118:25-26}

9. And the multitudes that went before, and that followed, cried, saying, Hosanna to the Son of David: Blessed is he that cometh in the name of the Lord; Hosanna in the highest.

9. men Folket, som gik foran og fulgte, raabte og sagde: Hosanna den Davids Søn! velsignet være den, som kommer i Herrens Navn! Hosanna i det Høieste!

9. Men folket, som föregick, och de som efterföljde, ropade och sade: Hosianna, Davids Sone; välsignad vare han, som kommer i Herrans Namn; Hosianna i höjdene.

9. Agga se rahwas, mis eel ja tagga käis, kissendas ja ütles: Hosianna Taweti Poiale! kidetud olgo, kes tulleb Issanda nimmel, Hosianna körges!)

9. Iš priekio ir iš paskos einančios minios šaukė: ‘‘Osana Dovydo Sūnui! Palaimintas, kuris ateina Viešpaties vardu! Osana aukštybėse!’‘

9. Das Volk aber, das vorging und nachfolgte, schrie und sprach: Hosianna dem Sohn Davids! Gelobt sei, der da kommt in dem Namen des HERRN! Hosianna in der Höhe!

9. Et la multitude qui allait devant et celle qui suivait, criait, en disant: Hosanna au Fils de David! Béni soit celui qui vient au nom du Seigneur! Hosanna dans les lieux très hauts!

9. Y las multitudes que iban delante, y las que iban detrás aclamaban, diciendo: Hosanna al Hijo de David: Bendito el que viene en el nombre del Señor: Hosanna en las alturas.

9 En de scharen, die voorgingen en die volgden, riepen, zeggende: Hosanna den Zone Davids! Gezegend is Hij, Die komt in den Naam des Heeren! Hosanna in de hoogste hemelen!

9. A lud wprzód i pozad idący wołał, mówiąc: Hosanna synowi Dawidowemu! błogosławiony, który idzie w imieniu Paóskiem, Hosanna na wysokościach!

9. Az előtte és utána menő sokaság pedig kiált vala, mondván: [5†] Hozsánna a Dávid fiának! Áldott, a ki jő az Úrnak nevében! Hozsánna a magasságban!

9 народ же, предшествовавший и сопровождавший, восклицал: осанна Сыну Давидову! благословен Грядущий во имя Господне! осанна в вышних!

9. Народ же, що йшов попереду й позаду, покликував, говорячи: Осанна сину Давидовому: Благословен грядущий в імя Господнє; Осанна на вишинах.

10 Ja kun hän tuli Jerusalemiin, joutui koko kaupunki liikkeelle ja sanoi: "Kuka tämä on?"

10 Kun Hän tuli Jerusalemiin, koko kaupunki joutui liikkeelle ja sanoi: "Kuka tämä on?"

10. Ja kuin hän tuli Jerusalemiin, nousi koko kaupunki, sanoen: kuka on tämä?

10. Ja cuin hän tuli Jerusalemijn nousi coco Caupungi sanoden: cuca on tämä?

10. Ja quin hen siseltuli Jerusalemijn/ hämmestui coco caupungi sanodhen/ Cuca ombi teme? (Ja kuin hän sisälle tuli Jerusalemiin/ hämmästyi koko kaupunki sanoen/ Kuka ompi tämä?)

10. καὶ εἰσελθόντος αὐτοῦ εἰς Ἱεροσόλυμα ἐσείσθη πᾶσα ἡ πόλις λέγουσα· Τίς ἐστιν οὗτος;

10. και εισελθοντος αυτου εις ιεροσολυμα εσεισθη πασα η πολις λεγουσα τις εστιν ουτος 10. kai eiselthontos aυtoυ eis ierosolυma eseisthe pasa e polis legoυsa tis estin oυtos

10 And having entered into Jerusalem, all the city was shaken (up), saying, Who is this?

10. And when he was come into Jerusalem, all the city was moved, saying, Who is this?

10. Og der han drog ind i Jerusalem, oprørtes den ganske Stad og sagde: hvo er denne?

10. Och när han kom in i Jerusalem, upprörde sig hela staden, och sade: Ho är denne?

10. Ja kui ta Jerusalemma sisse läks, olli keik liñna rahwas likumas, ja ütles: Kes sesiñane on?

10. Jam įėjus į Jeruzalę, sujudo visas miestas ir klausinėjo: ‘‘Kas yra šitas?’‘

10. Und als er zu Jerusalem einzog, erregte sich die ganze Stadt und sprach: Wer ist der?

10. Et quand il fut entré à Jérusalem, toute la ville fut émue, et on disait: Qui est celui-ci?

10. Y entrando él en Jerusalem, toda la ciudad se alborotó, diciendo: ¿Quién es éste?

10 En als Hij te Jeruzalem inkwam, werd de gehele stad beroerd, zeggende: Wie is Deze?

10. A gdy on wjechał do Jeruzalemu, wzruszyło się wszystko miasto, mówiąc: Któż ten jest?

10. És a mikor bemegy vala Jeruzsálembe, felháborodék az egész város, mondván: Kicsoda ez?

10 И когда вошел Он в Иерусалим, весь город пришел в движение и говорил: кто Сей?

10. А як увійшов Він у Єрусалим, здвигнувсь увесь город, говорячи: Хто се такий?

11 Niin kansa sanoi: "Tämä on se profeetta, Jeesus, Galilean Nasaretista".

11 Niin kansa sanoi: "Tämä on profeetta Jeesus, se, joka on Galilean Nasaretista."

11. Niin kansa sanoi: tämä on Jesus, propheta Galilean Natsaretista.

11. Nijn Canssa sanoi: tämä on Jesus se Propheta Galilean Nazarethist.

11. Nin canssat sanoit/ Teme on Iesus se Propheta Nazaretist Galilean maalda. (Niin kansat sanoit/ Tämä on Jesus se propheta Nazaretista Galilean maalta.)

11. οἱ δὲ ὄχλοι ἔλεγον· Οὗτός ἐστιν Ἰησοῦς ὁ προφήτης ὁ ἀπὸ Ναζαρὲτ τῆς Γαλιλαίας.

11. οι δε οχλοι ελεγον ουτος εστιν ιησους ο προφητης ο απο {VAR1: ναζαρετ } {VAR2: ναζαρεθ } της γαλιλαιας 11. oi de ochloi elegon oυtos estin iesoυs o profetes o apo {VAR1: nazaret } {VAR2: nazareth } tes galilaias

11 But the crowds were saying, This is Jesus, the prophet from Nazareth of Galilee. {Mar 11:12-18 & Mat 21:18, 19, 12, 13 & Luk 19:45-48 Road from Bethany to Jerusalem Mon.}

11. And the multitude said, This is Jesus the prophet of Nazareth of Galilee.

11. Men Folket sagde: det er Jesus, Propheten fra Nazareth i Galilæa.

11. Då sade folket: Denne är Jesus, den Propheten af Nazareth i Galileen.

11. Agga rahwas ütles: Se on Jesus se prohwet, kes Naatsarettist Kalilea-maalt on.

11. O minios kalbėjo: ‘‘Tai pranašas Jėzus iš Galilėjos Nazareto’‘.

11. Das Volk aber sprach: Das ist der Jesus, der Prophet von Nazareth aus Galiläa.

11. Et le peuple disait: C'est Jésus le prophète de Nazareth de Galilée.

11. Y las multitudes decían: Este es Jesús, el profeta, de Nazaret de Galilea.

11 En de scharen zeiden: Deze is Jezus, de Profeet van Nazareth in Galilea.

11. A lud mówił: Tenci jest Jezus, on prorok z Nazaretu Galilejskiego.

11. A sokaság pedig monda: Ez Jézus, a galileai Názáretből való próféta.

11 Народ же говорил: Сей есть Иисус, Пророк из Назарета Галилейского.

11. Народ же казав: Се Ісус, пророк із Назарета Галилейського.

12 Ja Jeesus meni pyhäkköön; ja hän ajoi ulos kaikki, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet.

12 Sitten Jeesus meni (Jumalan) pyhäkköön. Ja Hän ajoi ulos kaikki, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet.

12. Ja Jesus meni sisälle Jumalan templiin, ja ajoi ulos kaikki, jotka myivät ja ostivat templissä, ja vaihettajain pöydät ja kyyhkyisten kaupitsiain istuimet hän kukisti,

12. JA Jesus meni Jumalan Templijn ja ajoi ulos caicki jotca myit ja ostit Templis.

12. Ja Iesus siselkeui Jumalan Templijn/ ia wlgosaioi caicki myiet ia ostaiat Templist. (Ja Jesus sisälle käwi Jumalan templiin/ ja ulos ajoi kaikki myyjät ja ostajat templistä.)

12. Καὶ εἰσῆλθεν ὁ Ἰησοῦς εἰς τὸ ἱερόν τοῦ Θεοῦ, καὶ ἐξέβαλε πάντας τοὺς πωλοῦντας καὶ ἀγοράζοντας ἐν τῷ ἱερῷ, καὶ τὰς τραπέζας τῶν κολλυβιστῶν κατέστρεψε καὶ τὰς καθέδρας τῶν πωλούντων τὰς περιστεράς,

12. και εισηλθεν ο ιησους εις το ιερον του θεου και εξεβαλεν παντας τους πωλουντας και αγοραζοντας εν τω ιερω και τας τραπεζας των κολλυβιστων κατεστρεψεν και τας καθεδρας των πωλουντων τας περιστερας 12. kai eiselthen o iesoυs eis to ieron toυ theoυ kai ekseβalen pantas toυs poloυntas kai agorazontas en to iero kai tas trapezas ton kollυβiston katestrepsen kai tas kathedras ton poloυnton tas peristeras

12 And Jesus entered into the temple of God, and cast out all those who are selling and buying in the temple, and turned over the tables of the brokers and the chairs of those selling the doves;

12. And Jesus went into the temple of God, and cast out all them that sold and bought in the temple, and overthrew the tables of the moneychangers, and the seats of them that sold doves,

12. Og Jesus gik ind i Guds Tempel og uddrev alle dem, som solgte og kjøbte i Templet, og omstødte Vexelerernes Borde og Duekræmmernes Stole.

12. Och gick Jesus in i Guds tempel, och dref ut alla de der köpte och sålde i templet, och omstötte vexlareborden, och dufvomånglarenas säte;

12. Ja Jesus läks Jum̃ala pühha kotta, ja aias wälja keik, kes müsid ja ostsid pühhas koias, ja wiskas nende rahha wahhetajatte lauad ümber, ja nende pingid, kes müsid tuikessi.

12. Įėjęs į Dievo šventyklą, Jėzus išvarė visus parduodančius ir perkančius šventykloje, išvartė pinigų keitėjų stalus bei karvelių pardavėjų suolus

12. Und Jesus ging zum Tempel Gottes hinein und trieb heraus alle Verkäufer und Käufer im Tempel und stieß um der Wechsler Tische und die Stühle der Taubenkrämer

12. Et Jésus entra dans le temple de Dieu, et il chassa tous ceux qui vendaient et qui achetaient dans le temple; et il renversa les tables des changeurs, et les sièges de ceux qui vendaient des pigeons.

12. Y entró Jesús en el templo de Dios, y echó fuera todos los que vendían y compraban en el templo, y trastornó las mesas de los cambiadores, y las sillas de los que vendían palomas.

12 En Jezus ging in den tempel Gods, en dreef uit allen, die verkochten en kochten in den tempel, en keerde om de tafelen der wisselaars, en de zitstoelen dergenen, die de duiven verkochten.

12. Tedy wszedł Jezus do kościoła Bożego, i wygnał wszystkie sprzedawające i kupujące w kościele, a stoły tych, co pieniędzmi handlowali, i stołki sprzedawających gołębie poprzewracał,

12. És beméne Jézus az Isten templomába, [6†] és kiűzé mindazokat, a kik árulnak és vásárolnak vala a templomban; és a pénzváltók asztalait és a galambárusok székeit felforgatá.

12 И вошел Иисус в храм Божий и выгнал всех продающих и покупающих в храме, и опрокинул столы меновщиков и скамьи продающих голубей,

12. І прийшов Ісус у церкву Божу, й повиганяв усїх, що продавали да торгували в церкві, й поперевертав столи в міняльників, і ослони в тих, що продавали голуби;

13 Ja hän sanoi heille: "Kirjoitettu on: 'Minun huoneeni pitää kutsuttaman rukoushuoneeksi', mutta te teette siitä ryövärien luolan."

13 Ja Hän sanoi heille: "On kirjoitettu: Minun huonettani on kutsuttava rukoushuoneeksi, mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."

13. Ja sanoi heille: kirjoitettu on: minun huoneeni pitää rukoushuoneeksi kutsuttaman; mutta te olette sen tehneet ryöväritten luolaksi.

13. Ja waihettajain pöydät ja mettisten caupidziain istuimet hän cukisti. Ja sanoi heille: kirjoitettu on minun huonen pitä rucous huonexi cudzuttaman mutta te oletta sen tehnet ryöwäritten luolaxi.

13. Ja nijnen waiechtaiadhen peudhet ia mettisten caupitzijain istuimet hen cukisti. Ja sanoi heille. Kirioijtettu on/ Minun hoonen pite rucuus hoonexi cutzuttaman/ mutta te oletta sen tehnyuet Röueriten loolaxi. (Ja niiden waihtajaiden pöydät ja mettisten kaupitsijain istuimet hän kukisti. Ja sanoi heille. Kirjoitettu on/ Minun huoneen pitää rukoushuoneeksi kutsuttaman/ mutta te olette sen tehneet ryöwärien luolaksi.)

13. καὶ λέγει αὐτοῖς· Γέγραπται, ὁ οἶκός μου οἶκος προσευχῆς κληθήσεται· ὑμεῖς δὲ αὐτὸν ἐποιήσατε σπήλαιον λῃστῶν.

13. και λεγει αυτοις γεγραπται ο οικος μου οικος προσευχης κληθησεται υμεις δε αυτον εποιησατε σπηλαιον ληστων 13. kai legei aυtois gegraptai o oikos moυ oikos proseυches klethesetai υmeis de aυton epoiesate spelaion leston

13 and he says to them, It has been written, My house will be called a house of prayer, but you° made* it a den of robbers. {Isa 56:7 & Jer 7:11}

13. And said unto them, It is written, My house shall be called the house of prayer; but ye have made it a den of thieves.

13. Og han sagde til dem: der er skrevet: mit Huus skal kaldes et Bedehuus, men I have gjort det til en Røverkule.

13. Och sade till dem: Det är skrifvet: Mitt hus skall kallas ett bönehus; men I hafven gjort ena röfvarekulo deraf.

13. Ja ütles neile: Kirjotud on: Minno kodda peab palwe koiaks hütama, agga teie ollete sedda rööwli auguks teinud.

13. ir tarė jiems: ‘‘Parašyta: ‘Mano namai vadinsis maldos namai’, o jūs pavertėte juos ‘plėšikų lindyne!’ ‘‘

13. und sprach zu ihnen: Es steht geschrieben: "Mein Haus soll ein Bethaus heißen"; ihr aber habt eine Mördergrube daraus gemacht.

13. Et il leur dit: Ma maison sera appelée une maison de prière; mais vous en avez fait une caverne de brigands.

13. Y les dice: Escrito está: Mi casa, casa de oración será llamada; mas vosotros cueva de ladrones la habéis hecho.

13 En Hij zeide tot hen: Er is geschreven: Mijn huis zal een huis des gebeds genaamd worden; maar gij hebt dat tot een moordenaarskuil gemaakt.

13. I rzekł im: Napisano: Dom mój dom modlitwy nazwany będzie; aleście wy uczynili z niego jaskinię zbójców.

13. És monda nékik: Meg van [7†] írva: Az én házam imádság házának mondatik. Ti pedig azt latroknak barlangjává [8†] tettétek.

13 и говорил им: написано, - дом Мой домом молитвы наречется; а вы сделали его вертепом разбойников.

13. і рече до них: Писано: Дом мій дом молитви звати меть ся; ви ж його зробили вертепом розбійників.

14 Ja hänen tykönsä pyhäkössä tuli sokeita ja rampoja, ja hän paransi heidät.

14 Hänen luokseen pyhäkössä tuli sokeita ja rampoja, ja Hän paransi heidät.

14. Ja hänen tykönsä tulivat sokiat ja ontuvat templissä, ja hän paransi heidät.

14. Ja hänen tygöns tulit sokiat ja onduwat Templis ja hän paransi heitä.

14. Ja edheskeuit henen tygens sockiat ia onduuat Templis/ ia hen paransi heite. (Ja edeskäwit hänen tykönsä sokeat ja ontuwat templissä/ ja hän paransi heitä.)

14. Καὶ προσῆλθον αὐτῷ χωλοὶ καὶ τυφλοὶ ἐν τῷ ἱερῷ καὶ ἐθεράπευσεν αὐτούς.

14. και προσηλθον αυτω τυφλοι και χωλοι εν τω ιερω και εθεραπευσεν αυτους 14. kai proselthon aυto tυfloi kai choloi en to iero kai etherapeυsen aυtoυs

14 And the blind and the lame came to him in the temple, and he healed them.

14. And the blind and the lame came to him in the temple; and he healed them.

14. Og der gik Blinde og Halte til ham i Templet, og han helbredte dem,

14. Och till honom kommo blinde och halte i templet; och han gjorde dem helbregda.

14. Ja temma jure tullid pimmedad ja jallotumad pühhas koias, ja temma teggi neid terweks.

14. Šventykloje prie Jo susirinko aklų ir luošų, ir Jis išgydė juos.

14. Und es gingen zu ihm Blinde und Lahme im Tempel, und er heilte sie.

14. Alors des aveugles et des boiteux vinrent à lui dans le temple, et il les guérit.

14. Entónces vinieron a él ciegos y cojos en el templo, y los sanó.

14 En er kwamen blinden en kreupelen tot Hem in den tempel, en Hij genas dezelve.

14. Tedy przystąpili do niego ślepi i chromi w kościele, i uzdrowił je.

14. És menének hozzá vakok és sánták a templomban; és meggyógyítá őket.

14 И приступили к Нему в храме слепые и хромые, и Он исцелил их.

14. І приходили до Него в церкві слїпі й криві, і сцїляв їх.

15 Mutta kun ylipapit ja kirjanoppineet näkivät ne ihmeet, joita hän teki, ja lapset, jotka huusivat pyhäkössä ja sanoivat: "Hoosianna Daavidin pojalle", niin he närkästyivät

15 Mutta nähdessään ne ihmeet joita Hän teki, ja lapset jotka huusivat pyhäkössä ja sanoivat: "Hoosianna Daavidin Pojalle", ylipapit ja kirjanoppineet suuttuivat

15. Mutta kuin pappein päämiehet ja kirjanoppineet näkivät ne ihmeet, jotka hän teki, ja lapset templissä huutavan ja sanovan: hosianna Davidin Pojalle! närkästyivät he,

15. Cosca Pappein päämiehet ja Kirjanoppenet näit ne ihmet cuin hän teki ja cuulit lapset Templis huutawan ja sanowan: Hosianna Dawidin Pojalle: närkästyit he ja sanoit hänelle:

15. Coska nyt Pappein pämiehet ia kirianoppenuuat näghit ne imehet/ iotca hen teki/ ia lapset Templis hwtauan/ ia sanouan/ Hosianna Dauidin Poialle/ Närkestyit he/ ia sanoit henelle/ (Koska nyt pappein päämiehet ja kirjanoppineet näit ne ihmeet/ jotka hän teki/ ja lapset templissä huutawan/ ja sanowan/ Hosianna Dawidin Pojalle/ Närkästyit he/ ja sanoit hänelle/)

15. ἰδόντες δὲ οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ γραμματεῖς τὰ θαυμάσια ἃ ἐποίησε καὶ τοὺς παῖδας κράζοντας ἐν τῷ ἱερῷ καὶ λέγοντας, ὡσαννὰ τῷ υἱῷ Δαυῒδ, ἠγανάκτησαν

15. ιδοντες δε οι αρχιερεις και οι γραμματεις τα θαυμασια α εποιησεν και τους παιδας κραζοντας εν τω ιερω και λεγοντας ωσαννα τω υιω δαβιδ ηγανακτησαν 15. idontes de oi archiereis kai oi grammateis ta thaυmasia a epoiesen kai toυs paidas krazontas en to iero kai legontas osanna to υio daβid eganaktesan

15 But (after) the high-priests and the scribes saw the marvelous things which he did, and the children crying in the temple and saying, Hosanna to the son of David! They were indignant,

15. And when the chief priests and scribes saw the wonderful things that he did, and the children crying in the temple, and saying, Hosanna to the Son of David; they were sore displeased,

15. Men der de Ypperstepræster og Skriftkloge saae de Undergjerninger, som han gjorde, og at Børnene raabte i Templet og sagde: Hosanna den Davids Søn! bleve de vrede, og sagde til ham:

15. När de öfverste Presterna och de Skriftlärde sågo de under, som han gjorde, och barnen, som ropade i templet, sägande: Hosianna, Davids Sone, blefvo de misslynte;

15. Agga kui üllemadpreestrid ja kirjatundiad näggid need immeteud, mis temma teggi, ja need poisid, kes pühhas koias kissendasid ja ütlesid: Hosianna Taweti Poiale! siis sai nende meel pahhaks.

15. O aukštieji kunigai ir Rašto žinovai, pamatę stebuklus, kuriuos Jis padarė, ir vaikus, šaukiančius šventykloje: ‘‘Osana Dovydo Sūnui!’‘, įpyko

15. Da aber die Hohenpriester und Schriftgelehrten sahen die Wunder, die er tat, und die Kinder, die im Tempel schrieen und sagten: Hosianna dem Sohn Davids! wurden sie entrüstet

15. Mais les principaux sacrificateurs et les scribes, voyant les merveilles qu'il avait faites et les enfants qui criaient dans le temple et disaient: Hosanna au Fils de David! en furent fort indignés,

15. Mas los príncipes de los sacerdotes y los escribas, viendo las maravillas que hacía, y los muchachos aclamando en el templo, y diciendo: Hosanna al Hijo de David: se enojaron,

15 Als nu de overpriesters en Schriftgeleerden zagen de wonderheden, die Hij deed, en de kinderen, roepende in den tempel, en zeggende: Hosanna den Zone Davids! namen zij dat zeer kwalijk;

15. A obaczywszy przedniejsi kapłani i nauczeni w Piśmie cuda, które czynił, i dzieci wołające w kościele, i mówiące: Hosanna synowi Dawidowemu: rozgniewali się.

15. A főpapok és írástudók pedig, látván a csodákat, a melyeket cselekedett vala, és a gyermekeket, a kik kiáltottak vala a templomban, és ezt mondták vala: Hozsánna a Dávid fiának; haragra gerjedének,

15 Видев же первосвященники и книжники чудеса, которые Он сотворил, и детей, восклицающих в храме и говорящих:осанна Сыну Давидову! - вознегодовали

15. Бачивши ж архиєреї та письменники чудеса, що Він робив, і хлопят, що покликували в церкві, й казали: Осанна сину Давидовому, розлютувались,

16 ja sanoivat hänelle: "Kuuletko, mitä nämä sanovat?" Niin Jeesus sanoi heille: "Kuulen; ettekö ole koskaan lukeneet: 'Lasten ja imeväisten suusta sinä olet valmistanut itsellesi kiitoksen'?"

16 ja sanoivat Hänelle: "Kuuletko mitä nämä sanovat?" Niin Jeesus vastasi heille: "Kuulen; ettekö ole koskaan lukeneet: Pienokaisten ja imeväisten suusta sinä olet valmistanut itsellesi kiitoksen?"

16. Ja sanoivat hänelle: kuuletkos, mitä nämät sanovat? Niin Jesus sanoi heille: kuulen kyllä. Ettekö te koskaan ole lukeneet: lasten ja imeväisten suusta olet sinä kiitoksen valmistanut?

16. Cuuletcos mitä nämät sanowat? Nijn Jesus sanoi heille: Cuulen kyllä? ettekö te coscan lukenet? Lasten ja imewäisten suusta olet sinä kijtoxen walmistanut.

16. Cwlecos mite näme sanouat? Nin Iesus sanoi heille/ Mixengä/ Ettekö te coskan lukenuuet. Lasten ia imeweisten suusta olet sine kitoxen teutenyt? (Kuuletkos mitä nämä sanowat? Niin Jesus sanoi heille/ Miksikö/ Ettekö te koskaan lukeneet. Lasten ja imewäisten suusta ole sinä kiitoksen täyttänyt?)

16. καὶ εἶπον αὐτῷ· Ἀκούεις τί οὗτοι λέγουσιν; ὁ δὲ Ἰησοῦς λέγει αὐτοῖς· Ναί· οὐδέποτε ἀνέγνωτε ὅτι ἐκ στόματος νηπίων καὶ θηλαζόντων κατηρτίσω αἶνον;

16. και ειπον αυτω ακουεις τι ουτοι λεγουσιν ο δε ιησους λεγει αυτοις ναι ουδεποτε ανεγνωτε οτι εκ στοματος νηπιων και θηλαζοντων κατηρτισω αινον 16. kai eipon aυto akoυeis ti oυtoi legoυsin o de iesoυs legei aυtois nai oυdepote anegnote oti ek stomatos nepion kai thelazonton katertiso ainon

16 and said to him, Do you hear what they are saying? But Jesus says to them, Yes. Did you° never read, ‘You completed for yourself praise out of the mouth of infants and nursing (babies).’ {Psa 8:2}

16. And said unto him, Hearest thou what these say And Jesus saith unto them, Yea; have ye never read, Out of the mouth of babes and sucklings thou hast perfected praise

16. hører du, hvad disse sige? Men Jesus sagde til dem: jo! have I aldrig læst af de Umyndiges og Diendes Mund skal du berede Lov?

16. Och sade till honom: Hörer du hvad desse säga? Då sade Jesus till dem: Hvi icke? Hafven I aldrig läsit: Af barnas och spenabarnas mun hafver du fullkomnat lofvet?

16. Ja ütlesid temmale: Kas sa kuled, mis need ütlewad? Agga Jesus ütles nende wasto: Kül; eks teie ial olle luggenud: wäetimatte ja immewatte laste suust olled sinna ennesele kitust walmistanud.

16. ir sakė Jam: ‘‘Ar girdi, ką jie sako?’‘ Jėzus atsiliepė: ‘‘Girdžiu. Argi niekada neskaitėte: ‘Iš vaikų ir žindomų kūdikių lūpų Tu paruošei sau tobulą gyrių’?’‘

16. und sprachen zu ihm: Hörst du auch, was diese sagen? Jesus sprach zu ihnen: Ja! Habt ihr nie gelesen: "Aus dem Munde der Unmündigen und Säuglinge hast du Lob zugerichtet"?

16. Et ils lui dirent: Entends-tu ce que disent ceux-ci? Et Jésus leur dit: Oui. N'avez-vous jamais lu ces paroles: Tu as tiré une louange de la bouche des enfants et de ceux qui tètent?

16. Y le dijeron: ¿Oyes lo que estos dicen? Y Jesús les dice: Si: ¿Nunca leisteis: De la boca de los niños, y de los que maman perfeccionaste la alabanza?

16 En zeiden tot Hem: Hoort Gij wel, wat dezen zeggen? En Jezus zeide tot hen: Ja; hebt gij nooit gelezen: Uit den mond der jonge kinderen en der zuigelingen hebt Gij U lof toebereid?

16. I rzekli mu: Słyszyszże, co ci mówią? A Jezus im rzekł: I owszem. Nigdyścież nie czytali, iż z ust niemowlątek i ssących wykonałeś chwałę?

16. És mondának néki: Hallod, mit mondanak ezek? Jézus pedig monda nékik: Hallom. Sohasem olvastátok-é: A [9†] gyermekek és csecsemők szája által szereztél dicsőséget?

16 и сказали Ему: слышишь ли, что они говорят? Иисус же говорит им: да! разве вы никогда не читали: из уст младенцев и грудных детей Ты устроил хвалу?

16. і казали до Него: Чи чуєш, що оцї кажуть? Ісус же рече їм: Так. Хиба ви нїколи не читали: Що з уст немовляток і ссущих вирядив єси хвалу?

17 Ja hän jätti heidät ja meni ulos kaupungista Betaniaan ja oli siellä yötä.

17 Jätettyään heidät Hän meni ulos kaupungista Betaniaan ja oli siellä yötä.

17. Ja hän luopui heistä, ja meni ulos kaupungista Betaniaan, ja oli siellä yötä.

17. Ja hän luowui heistä ja meni Caupungista Bethaniaan ja oli siellä.

17. Ja hen lowui heiste/ ia wlgosmeni caupungista Bethanian/ ia oli sielle. (Ja hän luopui heistä/ ja ulos meni kaupungista Bethaniaan/ ja oli siellä.)

17. καὶ καταλιπὼν αὐτοὺς ἐξῆλθεν ἔξω τῆς πόλεως εἰς Βηθανίαν καὶ ηὐλίσθη ἐκεῖ.

17. και καταλιπων αυτους εξηλθεν εξω της πολεως εις βηθανιαν και ηυλισθη εκει 17. kai katalipon aυtoυs ekselthen ekso tes poleos eis βethanian kai eυlisthe ekei

17 And having left them, he went forth outside the city to Bethany, and camped there.

17. And he left them, and went out of the city into Bethany; and he lodged there.

17. Og han forlod dem og gik udenfor Staden til Bethanien, og blev der.

17. Då öfvergaf han dem, och gick utu staden till Bethanien, och blef der.

17. Ja temma jättis neid mahha, ja läks liñnast wälja Petania, ja jäi senna öseks.

17. Ir, palikęs juos, Jis išėjo iš miesto į Betaniją ir ten apsinakvojo.

17. Und er ließ sie da und ging zur Stadt hinaus gen Bethanien und blieb daselbst.

17. Et, les laissant, il sortit de la ville, et s'en alla à Béthanie, où il passa la nuit.

17. Y dejándolos, se salió fuera de la ciudad a Betania; y posó allí.

17 En hen verlatende, ging Hij van daar uit de stad, naar Bethanie, en overnachtte aldaar.

17. A opuściwszy je, wyszedł z miasta do Betanii, i tam został;

17. És ott hagyván őket, kiméne a városból Bethániába, és ott marada éjjel.

17 И, оставив их, вышел вон из города в Вифанию и провел там ночь.

17. І, покинувши їх, вийшов осторонь із города в Витанию, й пробував там.

18 Kun hän varhain aamulla palasi kaupunkiin, oli hänen nälkä.

18 Kun Hän varhain aamulla palasi kaupunkiin, Hänen oli nälkä.

18. Mutta huomeneltain kaupunkiin palatessansa isosi hän.

18. Mutta huomeneltain Caupungihin palaitesans isois hän.

18. Mutta homenelda palaitesans caupungihin/ isosi hen. (Mutta huomenelta palatessansa kaupunkihin/ isosi hän.)

18. Πρωῒας δὲ ἐπανάγων εἰς τὴν πόλιν ἐπείνασε·

18. πρωιας δε επαναγων εις την πολιν επεινασεν 18. proias de epanagon eis ten polin epeinasen

18 Now in the morning, (while) leading (them) back to the city, he hungered.

18. Now in the morning as he returned into the city, he hungered.

18. Men der han om Morgenen igjen gik til Staden, hungrede ham.

18. Om morgonen, när han gick in i staden igen, hungrade honom.

18. Agga kui temma warra hom̃iko jälle liñna läks, olli temmal nälg.

18. Rytą, grįždamas į miestą, Jis išalko.

18. Als er aber des Morgens wieder in die Stadt ging, hungerte ihn;

18. Le matin, comme il retournait à la ville, il eut faim;

18. Y por la mañana volviendo a la ciudad, tuvo hambre.

18 En des morgens vroeg, als Hij wederkeerde naar de stad, hongerde Hem.

18. A rano wracając się do miasta, łaknął.

18. Reggel pedig, a városba visszajövet, megéhezék.

18 Поутру же, возвращаясь в город, взалкал;

18. Уранцї ж, вертаючись у город, зголоднїв.

19 Ja nähdessään tien vieressä viikunapuun hän meni sen luo, mutta ei löytänyt siitä muuta kuin pelkkiä lehtiä; ja hän sanoi sille: "Älköön sinusta ikinä enää hedelmää kasvako". Ja kohta viikunapuu kuivettui.

19 Nähdessään tien vieressä viikunapuun Hän meni sen luo, mutta ei löytänyt siitä muuta kuin pelkkiä lehtiä. Niin hän sanoi sille: "Älköön sinusta enää koskaan hedelmää kasvako." Ja viikunapuu kuivettui heti.

19. Ja kuin hän näki fikunapuun tien ohessa, meni hän sen tykö, ja ei löytänyt siinä mitään muuta kuin lehdet ainoastaan; ja hän sanoi sille: älköön ikänä tästäkään edes sinusta hedelmää kasvako. Ja fikunapuu kohta kuivettui.

19. Ja hän näki ficunapuun tien ohes meni hän sen tygö ja ei löynnyt hänesä mitän muuta cuin lehdet: ja hän sanoi hänelle: älkön ikänäns tästäkän edes sinust hedelmätä caswaco. Ja ficunapuu cohta cuiwettui.

19. Ja quin hen näki yhden ficuna puun tien ohes/ meni hen sen tyge/ ia ei leunyt henesse miten mutta waan lehdet. Ja hen sanoi henelle/ Elken ikenens temen ielkin sinust hedhelme caswaco. Ja cocta fikuna puu quiuettui. (Ja kuin hän näki yhden wiikunapuun tien ohessa/ meni hän sen tykö/ ja ei löytänyt hänessä mitää mutta waan lehdet. Ja hän kohta sanoi hänelle/ Älkään ikänänsä tämän jälkeen sinusta hedelmää kaswako. Ja kohta wiikunapuu kuiwettui.)

19. καὶ ἰδὼν συκῆν μίαν ἐπὶ τῆς ὁδοῦ ἦλθεν ἐπ’ αὐτήν, καὶ οὐδὲν εὗρεν ἐν αὐτῇ εἰ μὴ φύλλα μόνον, καὶ λέγει αὐτῇ· Μηκέτι ἐκ σοῦ καρπὸς γένηται εἰς τὸν αἰῶνα. καὶ ἐξηράνθη παραχρῆμα ἡ συκῆ.

19. και ιδων συκην μιαν επι της οδου ηλθεν επ αυτην και ουδεν ευρεν εν αυτη ει μη φυλλα μονον και λεγει αυτη μηκετι εκ σου καρπος γενηται εις τον αιωνα και εξηρανθη παραχρημα η συκη 19. kai idon sυken mian epi tes odoυ elthen ep aυten kai oυden eυren en aυte ei me fυlla monon kai legei aυte meketi ek soυ karpos genetai eis ton aiona kai ekseranthe parachrema e sυke

19 And having seen one fig tree upon the road, he came upon it and found nothing in it, except foliage only, and he says to it, Let it happen (that there is) no fruit from you (any) longer, forever. And instantly the fig tree dried up. {Mar 11:19-26 & Mat 21:20-22 & Luk 21:37-38 Road from Bethany to Jerusalem Tues.}

19. And when he saw a fig tree in the way, he came to it, and found nothing thereon, but leaves only, and said unto it, Let no fruit grow on thee henceforward for ever. And presently the fig tree withered away.

19. Og han saae et Figentræ ved Veien og gik til det, og fandt Intet derpaa, uden Blade alene. og Han sagde til det: aldrig mere voxe Frugt paa dig! Og Figentræet visnede strax.

19. Och han fick se ett fikonaträ vid vägen, och gick dertill, och fann intet deruppå, utan allenast löf; och sade till det: Växe aldrig härefter frukt på dig. Och fikonaträt blef straxt torrt.

19. Ja temma näggi ühhe wigipu tee äres, ja läks senna jure, ja ei leidnud ühteki seält peält, kui agga lehte üksi; ja temma ütles selle pu wasto: Ärgo kaswago eñam ilmaski siño peäle wilja, ja se wigipu kuiwis warsi ärra.

19. Pamatęs pakelėje figmedį, priėjo prie jo, bet nieko nerado, vien tik lapus. Ir tarė jam: ‘‘Tegul per amžius ant tavęs neaugs vaisiai!’‘ Ir figmedis kaipmat nudžiūvo.

19. und er sah einen Feigenbaum am Wege und ging hinzu und fand nichts daran denn allein Blätter und sprach zu ihm: Nun wachse auf dir hinfort nimmermehr eine Frucht! Und der Feigenbaum verdorrte alsbald.

19. Et voyant un figuier sur le chemin, il y alla, mais il n'y trouva que des feuilles; et il lui dit: Qu'il ne naisse jamais aucun fruit de toi;et aussitôt le figuier sécha.

19. Y viendo una higuera cerca del camino, vino a ella, y no halló nada en ella, sino hojas solamente; y le dijo: Nunca más nazca de tí fruto para siempre. Y luego la higuera se secó.

19 En ziende, een vijgeboom aan den weg, ging Hij naar hem toe, en vond niets aan denzelven, dan alleenlijk bladeren; en zeide tot hem: Uit u worde geen vrucht meer in der eeuwigheid! En de vijgeboom verdorde terstond.

19. I ujrzawszy jedno figowe drzewo przy drodze, przyszedł do niego, i nie znalazł nic na niem, tylko same liście, i rzekł mu: Niechaj się więcej z ciebie owoc nie rodzi na wieki. I uschło zarazem one figowe drzewo.

19. És meglátva egy fügefát az út mellett, oda méne hozzá, és nem talála azon semmit, hanem csak levelet; és monda annak: Gyümölcs [10†] te rajtad ezután soha örökké ne teremjen. És a fügefa azonnal elszárada.

19 и увидев при дороге одну смоковницу, подошел к ней и, ничего не найдя на ней, кроме однихлистьев, говорит ей: да не будет же впредь от тебя плода вовек. И смоковница тотчас засохла.

19. І, побачивши одну смоківницю на дорозї, прийшов до неї, і нїчого не знайшов на нїй, тільки саме листє, і рече до неї: Щоб нїколи з тебе овощу не було до віку. І зараз усохла смоківниця.

20 Kun opetuslapset tämän näkivät, ihmettelivät he ja sanoivat: "Kuinka viikunapuu niin äkisti kuivettui?"

20 Sen nähdessään opetuslapset ihmettelivät sanoen: "Kuinka viikunapuu niin pian kuivettui?"

20. Ja kuin opetuslapset sen näkivät, ihmettelivät he, sanoen: kuinka fikunapuu niin kohta kuivettui?

20. Ja cuin Opetuslapset sen näit ihmettelit he sanoden: cuinga se ficunapuu nijn cohta cuiwettin?

20. Ja quin Opetuslapset sen näghit/ imehtelit he sanoden/ Quinga se fikuna puu cocta quiuettui/ (Ja kuin opetuslapset sen näit/ ihmettelit he sanoen/ Kuinka se wiikunapuu kohta kuiwettui/)

20. καὶ ἰδόντες οἱ μαθηταὶ ἐθαύμασαν λέγοντες· Πῶς παραχρῆμα ἐξηράνθη ἡ συκῆ;

20. και ιδοντες οι μαθηται εθαυμασαν λεγοντες πως παραχρημα εξηρανθη η συκη 20. kai idontes oi mathetai ethaυmasan legontes pos parachrema ekseranthe e sυke

20 And (after) the disciples saw it, they marveled, saying, How did the fig tree instantly dry up?

20. And when the disciples saw it, they marvelled, saying, How soon is the fig tree withered away!

20. Og der Disciplene saae det, forundrede de sig og sagde: hvorledes visnede Figentræet saa strax?

20. Och när Lärjungarna sågo det, förundrade de sig, och sade: Huru är det fikonaträt så snart torkadt?

20. Ja kui jüngrid sedda näggid, pannid nemmad sedda immeks, ja ütlesid: Kuida on se wigipu ni kohhe ärrakuinud?

20. Tai pamatę, mokiniai nustebo ir sakė: ‘‘Kaip tas figmedis taip greit nudžiūvo?!’‘

20. Und da das die Jünger sahen, verwunderten sie sich und sprachen: Wie ist der Feigenbaum so bald verdorrt?

20. Les disciples, ayant vu cela, s'étonnèrent et dirent: Comment est-ce que ce figuier est devenu sec à l'instant?

20. Entónces viendo esto los discípulos, maravillados decían: ¡Cómo se secó luego la higuera!

20 En de discipelen, dat ziende, verwonderden zich, zeggende: Hoe is de vijgeboom zo terstond verdord?

20. A ujrzawszy to uczniowie, dziwowali się, mówiąc: Jakoć prędko uschło to figowe drzewo!

20. És látván ezt a tanítványok, elcsodálkozának, mondván: Hogyan száradt el a fügefa oly hirtelen?

20 Увидев это, ученики удивились и говорили: как это тотчас засохла смоковница?

20. І бачивши ученики Його, здивувались, кажучи: Як зараз усохла смоківниця!

21 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: jos teillä olisi uskoa ettekä epäilisi, niin ette ainoastaan voisi tehdä sitä, mikä viikunapuussa tapahtui, vaan vieläpä, jos sanoisitte tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', niin se tapahtuisi.

21 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Totisesti sanon teille: jos teillä on uskoa ettekä epäile, ette tee ainoastaan viikunapuun ihmettä, vaan myös, jos sanoisitte tälle vuorelle: Kohoa ja heittäydy mereen, niin se tapahtuisi."

21. Jesus vastaten sanoi heille: totisesti sanon minä teille: jos teillä olis usko, ja ette epäilisi, niin ette ainoastaan tätä tekisi, mikä fikunapuulle tapahtui, vaan myös jos te sanoisitte tälle vuorelle: siirry ja kukistu mereen, niin se tapahtuis.

21. Jesus wastaten sanoi heille: totisest sanon minä teille: jos teillä olis usco ja et te epäilis nijn et te ainoastans tätä tekis cuin ficunapuulle tapahtui mutta myös jos te sanoisitta tälle wuorelle: siirrä sinus ja cukistu mereen nijn se taphtuis.

21. Iesus wastaden sanoi heille/ Totisesta sano' mine teille/ ios teille olis wsko/ ia ette epälisi ette te waiuoin täte tekis/ quin fikuna puun tapactui/ Mutta mös ios te sanoisitta telle worelle/ Yleskargha/ ia heite sinus mereen/ nin se tapactuis. (Jesus wastaten sanoi heille/ Totisesti sanon minä teille/ jos teillä olis usko/ ja että epäilisi että te waiwoin tätä tekisi/ kuin wiikunapuun tapahtui/ Mutta myös jos te sanoisitte tälle wuorelle/ Ylös karkaa/ ja heitä sinus mereen/ niin se tapahtuisi.)

21. ἀποκριθεὶς δὲ ὁ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτοῖς· Ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ἐὰν ἔχητε πίστιν καὶ μὴ διακριθῆτε, οὐ μόνον τὸ τῆς συκῆς ποιήσετε, ἀλλὰ κἂν τῷ ὄρει τούτῳ εἴπητε, ἂρθητι καὶ βλήθητι εἰς τὴν θάλασσαν, γενήσεται·

21. αποκριθεις δε ο ιησους ειπεν αυτοις αμην λεγω υμιν εαν εχητε πιστιν και μη διακριθητε ου μονον το της συκης ποιησετε αλλα καν τω ορει τουτω ειπητε αρθητι και βληθητι εις την θαλασσαν γενησεται 21. apokritheis de o iesoυs eipen aυtois amen lego υmin ean echete pistin kai me diakrithete oυ monon to tes sυkes poiesete alla kan to orei toυto eipete artheti kai βletheti eis ten thalassan genesetai

21 Now Jesus answered and said to them, Assuredly I am saying to you°, If you° have faith and do not doubt, you° will not only be doing the (miracle) of the fig tree, but even if you° say to this mountain, Be lifted up and cast (yourself) into the sea, it will happen.

21. Jesus answered and said unto them, Verily I say unto you, If ye have faith, and doubt not, ye shall not only do this which is done to the fig tree, but also if ye shall say unto this mountain, Be thou removed, and be thou cast into the sea; it shall be done.

21. Men Jesus svarede og sagde til dem: sandelig siger jeg Eder: dersom I have Tro og ikke tvivle, da skulle I ikke alene kunne gjøre det med Figentræet, men dersom I endog sige til dette Bjerg: løft dig og kast dig i Havet, da skal det skee.

21. Då svarade Jesus, och sade till dem: Sannerliga säger jag eder: Om I hafven trona, och tviflen intet, så varden I icke allenast görande sådant, som med fikonaträt skedde; utan jemväl, om I sägen till detta berget: Häf dig upp, och kasta dig i hafvet, då skall det ske;

21. Agga Jesus kostis ja ütles nende wasto: Töest miña ütlen teile, kui teil usk olleks, ja teie ei mötleks kaksipiddi, siis ei teeks teie mitte ükspäinis sedda, mis selle wigipule on sündinud, waid kui teie ka ütleksite sellesiñatse mäe wasto: Sago sa üllestöstetud ja merresse heidetud! siis peab se sündima.

21. Jėzus atsakė: ‘‘Iš tiesų sakau jums: jeigu turėsite tikėjimą ir neabejosite, jūs ne tik padarysite taip su figmedžiu, bet ir jei pasakysite šitam kalnui: ‘Pasikelk ir meskis į jūrą!’, taip įvyks.

21. Jesus aber antwortete und sprach zu ihnen: Wahrlich ich sage euch: So ihr Glauben habt und nicht zweifelt, so werdet ihr nicht allein solches mit dem Feigenbaum tun, sondern, so ihr werdet sagen zu diesem Berge: Hebe dich auf und wirf dich ins Meer! so wird's geschehen.

21. Jésus, répondant, leur dit: Je vous dis en vérité que si vous aviez la foi, et si vous ne doutiez point, non seulement vous feriez ce qui a été fait au figuier; mais même, si vous disiez à cette montagne: Ote-toi de là, et te jette dans la mer, cela se ferait.

21. Y respondiendo Jesús, les dijo: De cierto os digo, que si tuviereis fé, y no dudareis, no solo haréis esto de la higuera, mas si a este monte dijereis: Quítate, y échate en la mar, será hecho.

21 Doch Jezus, antwoordende, zeide tot hen: Voorwaar zeg Ik u: Indien gij geloof hadt, en niet twijfeldet, gij zoudt niet alleenlijk doen, hetgeen den vijgeboom is geschied; maar indien gij ook tot dezen berg zeidet: Word opgeheven en in de zee geworpen! het zou geschieden.

21. Tedy odpowiadając Jezus, rzekł im: Zaprawdę powiadam wam: Jeźlibyście mieli wiarę, a nie wątpilibyście, nie tylko to, co się stało z figowem drzewem, uczynicie, ale gdybyście i tej górze rzekli: Podnieś się, a rzuć się w morze, stanie się.

21. Jézus pedig felelvén, monda nékik: Bizony mondom néktek, ha van hitetek [11†] és nem kételkedtek, nemcsak azt cselekszitek, a mi e fügefán esett, hanem ha azt mondjátok e hegynek: Kelj fel és zuhanj a tengerbe, az is meglészen;

21 Иисус же сказал им в ответ: истинно говорю вам, если будете иметь веру и не усомнитесь, не только сделаете то, что сделано со смоковницею, но если и горе сей скажете: поднимись иввергнись в море, - будет;

21. Ісус же, озвавшись, рече до них: Істино глаголю вам: Коли б ви мали віру й не сумнились, ви б не тільки се смоківницї зробили, а коли б і сїй горі сказали: Двигнись і кинь ся в море; станеть ся;

22 Ja kaiken, mitä te anotte rukouksessa, uskoen, te saatte."

22 Ja kaiken, mitä anotte rukouksessa uskoen, te saatte."

22. Ja kaikki, mitä te anotte rukouksessa, uskoen, sen te saatte.

22. Ja caicki mitä te anotte rucouxes uscolla sen te saatte.

22. Ja caiki mite te anotta rucuuxesa wskoden/ sen te saatta. (Ja kaikki mitä te anotte rukouksessa uskoen/ sen te saatte.)

22. καὶ πάντα ὅσα ἐὰν αἰτήσητε ἐν τῇ προσευχῇ πιστεύοντες, λήψεσθε.

22. και παντα οσα αν αιτησητε εν τη προσευχη πιστευοντες ληψεσθε 22. kai panta osa an aitesete en te proseυche pisteυontes lepsesthe

22 And all things, as many things as you° may ask in prayer, (and) believing, you° will be receiving. {Mar 11:27-33 & Mat 21:23-27 & Luk 20:1-8 Courtyard of the Temple, Tues.}

22. And all things, whatsoever ye shall ask in prayer, believing, ye shall receive.

22. Og alt det, I begjære i Bønnen troende, det skulle I faae.

22. Och allt det I bedjen i bönene, troendes, det skolen I få.

22. Ja keik, mis teie ial palwes pallute, kui teie ussute, peate teie sama.

22. Ir visa, ko tik prašysite maldoje tikėdami,­gausite’‘.

22. Und alles, was ihr bittet im Gebet, so ihr glaubet, werdet ihr's empfangen.

22. Et tout ce que vous demanderez en priant, si vous croyez, vous le recevrez.

22. Y todo lo que pidiereis con oración creyendo, lo recibiréis.

22 En al wat gij zult begeren in het gebed, gelovende, zult gij ontvangen.

22. I wszystko, o cobyściekolwiek prosili w modlitwie wierząc, weźmiecie.

22. És a mit könyörgéstekben kértek, mindazt meg is kapjátok, ha hisztek.

22 и все, чего ни попросите в молитве с верою, получите.

22. і все, чого ви просити мете в молитві, віруючи, одержите.

23 Ja kun hän oli mennyt pyhäkköön, tulivat hänen opettaessaan ylipapit ja kansan vanhimmat hänen luoksensa ja sanoivat: "Millä vallalla sinä näitä teet? Ja kuka sinulle on antanut tämän vallan?"

23 Kun Hän oli mennyt pyhäkköön, tulivat Hänen opettaessaan ylipapit ja kansan vanhimmat Hänen luokseen ja sanoivat: ”Millä vallalla sinä teet näitä? Kuka antoi sinulle tämän vallan?”

23. Ja kuin hän meni templiin, tulivat hänen opettaissansa hänen tykönsä pappein päämiehet ja kansan vanhimmat, sanoen: millä voimalla sinä näitä teet? taikka kuka sinulle antoi sen voiman?

23. JA cuin hän meni Templijn tulit hänen tygöns Pappein päämiehet ja Canssan wanhimmat hänen opettaisans sanoden: millä woimalla sinä näitä teet? taicka cuca andoi sen woiman?

23. Ja quin hen tuli Templijn edheskeuit henen tygense/ ne pappein pämiehet ia canssan wa'himat/ sinne cussa hen opetti sanoden/ Mille woimalla sine neite teghet? Taicka cuka sinulle sen woiman annoi? (Ja kuin hän tuli templiin edeskäwit hänen tykönsä/ ne pappein päämiehet ja kansan wanhimmat/ sinne kussa hän opetti sanoen/ Millä woimalla sinä näitä teet? Taikka kuka sinulle sen woiman antoi?)

23. Καὶ ἐλθόντι αὐτῷ εἰς τὸ ἱερὸν προσῆλθον αὐτῷ διδάσκοντι οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ πρεσβύτεροι τοῦ λαοῦ λέγοντες· Ἐν ποίᾳ ἐξουσίᾳ ταῦτα ποιεῖς; καὶ τίς σοι ἔδωκεν τὴν ἐξουσίαν ταύτην;

23. και ελθοντι αυτω εις το ιερον προσηλθον αυτω διδασκοντι οι αρχιερεις και οι πρεσβυτεροι του λαου λεγοντες εν ποια εξουσια ταυτα ποιεις και τις σοι εδωκεν την εξουσιαν ταυτην 23. kai elthonti aυto eis to ieron proselthon aυto didaskonti oi archiereis kai oi presβυteroi toυ laoυ legontes en poia eksoυsia taυta poieis kai tis soi edoken ten eksoυsian taυten

23 And he came by himself into the temple, the high-priests and the elders of the people came to him (as he was) teaching, saying, By what authority are you doing these things? And who gave you this authority?

23. And when he was come into the temple, the chief priests and the elders of the people came unto him as he was teaching, and said, By what authority doest thou these things? and who gave thee this authority?

23. Og der han kom til Templet, traadte til ham, idet han lærte, de ypperstepræster og Folkets Ældste, og sagde: af hvad Magt gjør du dette? og hvo har givet dig denne magt.

23. Och när han kom i templet, gingo de öfverste Presterna och de äldste i folket till honom, der han lärde, och sade: Af hvad magt gör du detta? Och hvilken hafver gifvit dig denna magten?

23. Ja kui temma pühha kotta tulli, astusid temma jure, kui temma öppetas, üllemadpreestrid ja rahwa wannemad ütlesid: Missugguse melewallaga teed sa sedda? ja kes on sulle se melewalla annud?

23. Kai Jėzus atėjo į šventyklą ir pradėjo mokyti, priėjo prie Jo aukštųjų kunigų ir tautos vyresniųjų, kurie klausė: ‘‘Kokią teisę turi taip daryti? Ir kas Tau davė šitą valdžią?’‘

23. Und als er in den Tempel kam, traten zu ihm, als er lehrte, die Hohenpriester und die Ältesten im Volk und sprachen: Aus was für Macht tust du das? und wer hat dir die Macht gegeben?

23. Quand Jésus fut venu dans le temple, les principaux sacrificateurs et les sénateurs du peuple vinrent à lui, comme il enseignait, et lui dirent: Par quelle autorité fais-tu ces choses? Et qui est-ce qui t'a donné cette autorité?

23. Y como vino al templo, los príncipes de los sacerdotes, y los ancianos del pueblo llegaron a él, cuando estaba enseñando, diciendo: ¿Con qué autoridad haces esto? ¿y quién te dió esta autoridad?

23 En als Hij in den tempel gekomen was, kwamen tot Hem, terwijl Hij leerde, de overpriesters en de ouderlingen des volks, zeggende: Door wat macht doet Gij deze dingen? En Wie heeft U deze macht gegeven?

23. A gdy on przyszedł do kościoła, przystąpili do niego, gdy uczył, przedniejsi kapłani i starsi ludu, mówiąc: Którąż mocą to czynisz? a kto ci dał tę moc?

23. És mikor bement vala a templomba, hozzámenének a főpapok és a nép vénei, a mint tanít vala, mondván: [12†] Micsoda hatalommal cselekszed ezeket? és ki adta néked ezt a hatalmat?

23 И когда пришел Он в храм и учил, приступили к Нему первосвященники и старейшины народа и сказали: какой властью Ты это делаешь? и кто Тебе дал такую власть?

23. А як прийшов Він у церкву, поприходили до Него, навчаючого, архиєреї та старші людські, кажучи: Якою властю робиш се? й хто дав тобі сю власть?

24 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Minä myös teen teille yhden kysymyksen; jos te minulle siihen vastaatte, niin minäkin sanon teille, millä vallalla minä näitä teen.

24 Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Minäkin kysyn teiltä yhtä asiaa. Jos sen minulle sanotte, minäkin sanon teille, millä vallalla näitä teen.

24. Niin Jesus vastaten sanoi heille: minä tahdon myös teiltä kysyä yhden sanan: jos te sen minulle sanotte, niin minä myös teille sanon, millä voimalla minä näitä teen:

24. Nijn Jesus wastaten sanoi heille: minä tahdon myös teille kysyä sanan jos te sen minulle sanotte nijn minä myös teille sanon millä woimalla minä näitä teen.

24. Nin Iesus wastaden sanoi heille/ Mine tahdon mös teillen kysyue yhden sanan/ ios te sen sanotta minulle/ nin mine mös teille sanon/ mille woimalla mine neite teghen. (Niin Jesus wastaten sanoi heille/ Minä tahdon myös teillen kysyä yhden sanan/ jos te sen sanotte minulle/ niin minä myös teille sanon/ millä woimalla minä näitä teen.)

24. ἀποκριθεὶς δὲ ὁ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτοῖς· Ἐρωτήσω ὑμᾶς κἀγὼ λόγον ἕνα, ὃν ἐὰν εἴπητέ μοι, κἀγὼ ὑμῖν ἐρῶ ἐν ποίᾳ ἐξουσίᾳ ταῦτα ποιῶ.

24. αποκριθεις δε ο ιησους ειπεν αυτοις ερωτησω υμας καγω λογον ενα ον εαν ειπητε μοι καγω υμιν ερω εν ποια εξουσια ταυτα ποιω 24. apokritheis de o iesoυs eipen aυtois eroteso υmas kago logon ena on ean eipete moi kago υmin ero en poia eksoυsia taυta poio

24 But Jesus answered and said to them, I will also ask you° one question, which if you° tell me, then I will also tell you° by what authority I am doing these things.

24. And Jesus answered and said unto them, I also will ask you one thing, which if ye tell me, I in like wise will tell you by what authority I do these things.

24. Men Jesus svarede og sagde til dem: jeg vil og spørge Eder om een Sag; dersom I sige mig det, vil jeg og sige Eder, af hvad Magt jeg gjør dette.

24. Då svarade Jesus, och sade till dem: Jag vill ock spörja eder ett ord; om I sägen mig det, vill jag ock säga eder, af hvad magt jag detta gör:

24. Agga Jesus kostis, ja ütles nende wasto: Minna tahhan ka teilt ühhe asja küssida, kui teie mulle sedda ütlete, siis tahhan minna teile ka öölda, missugguse melewallaga minna need asjad teen.

24. Jėzus atsakė: ‘‘Aš irgi paklausiu jus vieno dalyko. Jei man atsakysite, ir Aš pasakysiu, kokia valdžia tai darau.

24. Jesus aber antwortete und sprach zu ihnen: Ich will euch auch ein Wort fragen; so ihr mir das sagt, will ich euch auch sagen aus was für Macht ich das tue:

24. Jésus, répondant, leur dit: Je vous ferai, moi aussi, une question, et si vous m'y répondez, je vous dirai aussi par quelle autorité je fais ces choses.

24. Y respondiendo Jesús, les dijo: Yo también os preguntaré una palabra; la cual si me dijereis, también yo os diré con qué autoridad hago esto.

24 En Jezus, antwoordende, zeide tot hen: Ik zal u ook een woord vragen, hetwelk indien gij Mij zult zeggen, zo zal Ik u ook zeggen, door wat macht Ik deze dingen doe.

24. A odpowiadając Jezus, rzekł im: Spytam i ja was o jednę rzecz, którą jeźli mi powiecie, i ja wam powiem, którą mocą to czynię.

24. Jézus pedig felelvén, monda nékik: Én is kérdek egy dolgot tőletek, a mire ha megfeleltek nékem, én is megmondom néktek, micsoda hatalommal cselekszem ezeket.

24 Иисус сказал им в ответ: спрошу и Я вас об одном; если о том скажете Мне, то и Я вам скажу, какою властью этоделаю;

24. Ісус же, озвавшись, рече їм: Поспитаю вас і я про одну річ, про котру як скажете менї, то й я скажу вам, якою властю се роблю.

25 Mistä Johanneksen kaste oli? Taivaastako vai ihmisistä?" Niin he neuvottelivat keskenänsä sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', niin hän sanoo meille: 'Miksi ette siis uskoneet häntä?'

25 Mistä Johanneksen kaste oli lähtöisin? Taivaasta vai ihmisistä?” Niin he neuvottelivat keskenään sanoen: ”Jos sanomme: Taivaasta, Hän sanoo meille: Miksi ette siis uskoneet häntä?

25. Kusta Johanneksen kaste oli, taivaastako taikka ihmisistä? Niin he ajattelivat isellensä, sanoen: jos me sanomme: taivaasta, niin hän sanoo meille: miksi ette siis häntä uskoneet?

25. Custa Johannexen Caste oli olico se Taiwasta taicka ihmisistä? Nijn he ajattelit idzelläns sanoden: jos me sanomme Taiwast nijn hän sano meille:

25. Custa oli Johannesen caste/ Taiuasta/ taicka Inhimisiste? Nin he aiattelit itzellens/ sanodhen/ Jos me sano'ma/ Taiuahast/ nin hen sanopi meille/ Mixi te sis ei wskonuuat hende? (Kusta oli Johanneksen kaste/ Taiwaasta/ taikka ihmisistä? Niin he ajattelit itsellensä/ sanoen/ Jos me sanomme/ Taiwahasta/ niin hän sanoopi meille/ Miksi te siis ei uskoneet häntä?)

25. τὸ βάπτισμα τὸ Ἰωάννου πόθεν ἦν, ἐξ οὐρανοῦ ἢ ἐξ ἀνθρώπων; οἱ δὲ διελογίζοντο παρ’ ἑαυτοῖς λέγοντες· Ἐὰν εἴπωμεν, ἐξ οὐρανοῦ, ἐρεῖ ἡμῖν, διατὶ οὖν οὐκ ἐπιστεύσατε αὐτῷ·

25. το βαπτισμα ιωαννου ποθεν ην εξ ουρανου η εξ ανθρωπων οι δε διελογιζοντο παρ εαυτοις λεγοντες εαν ειπωμεν εξ ουρανου ερει ημιν δια τι ουν ουκ επιστευσατε αυτω 25. to βaptisma ioannoυ pothen en eks oυranoυ e eks anthropon oi de dielogizonto par eaυtois legontes ean eipomen eks oυranoυ erei emin dia ti oυn oυk episteυsate aυto

25 The immersion* of John, where was it from, from heaven or from men? Now they were reasoning with themselves, saying, If we say, From heaven; he will say to us, Therefore why did you° not believe him?

25. The baptism of John, whence was it from heaven, or of men And they reasoned with themselves, saying, If we shall say, From heaven; he will say unto us, Why did ye not then believe him

25. Johannes' Daab, hveden var den? af Himmelen, eller af Menneskene? Men de betænkte ved sig selv og sagde: sige vi, den var af Himmelen, da vil han spørge os: hvi troede I ham da ikke?

25. Hvadan var Johannis döpelse? Af himmelen eller af menniskom? Då tänkte de vid sig sjelfva, och sade: Sägom vi, af himmelen; då säger han till oss: Hvi trodden I då honom icke?

25. Kust olli Joannesse ristminne, taewast woi innimestest? Agga nemmad mötlesid isseennesses ja ütlesid: Kui meie ütleme: taewast, siis ütleb temma meile: Mikspärrast ep olle teie siis tedda mitte usknud?

25. Iš kur buvo Jono krikštas? Iš dangaus ar iš žmonių?’‘ Jie samprotavo tarpusavy: ‘‘Jei pasakysime­iš dangaus, Jis mums sakys: ‘Tai kodėl juo netikėjote?’

25. Woher war die Taufe des Johannes? War sie vom Himmel oder von den Menschen? Da dachten sie bei sich selbst und sprachen: Sagen wir, sie sei vom Himmel gewesen, so wird er zu uns sagen: Warum glaubtet ihr ihm denn nicht?

25. Le baptême de Jean, d'où venait-il? du ciel ou des hommes?Or, ils raisonnaient ainsi en eux-mêmes: Si nous disons, du ciel, il nous dira: Pourquoi donc n'y avez-vous pas cru?

25. El bautismo de Juan, ¿de dónde era? ¿del cielo, o de los hombres? Ellos entónces pensaron entre sí, diciendo: Si dijéremos: Del cielo; nos dirá: ¿Por qué pues no le creisteis?

25 De doop van Johannes, van waar was die, uit den hemel, of uit de mensen? En zij overlegden bij zichzelven en zeiden: Indien wij zeggen: Uit den hemel; zo zal Hij ons zeggen: Waarom hebt gij hem dan niet geloofd?

25. Chrzest Jana skąd był? z nieba czyli z ludzi? A oni myśleli sami w sobie, mówiąc: Jeźli powiemy z nieba, rzecze nam: Czemużeście mu tedy nie uwierzyli?

25. A János keresztsége honnan vala? Mennyből-é, vagy emberektől? Azok pedig tanakodnak vala magukban, mondván: Ha azt mondjuk: mennyből, azt mondja majd nékünk: Miért nem hittetek tehát néki?

25 крещение Иоанново откуда было: с небес, или от человеков? Они же рассуждали между собою: если скажем: с небес, то Он скажет нам: почему же вы не поверили ему?

25. Хрещеннє Йоанове звідкіля було: з неба, чи від людей? Вони ж міркували собі, говорячи: Коли скажемо: З неба, то скаже нам: Чом же ви не вірували йому?

26 Mutta jos sanomme: 'Ihmisistä', niin meidän täytyy peljätä kansaa, sillä kaikki pitävät Johannesta profeettana."

26 Mutta jos sanomme: ”Ihmisistä, niin pelkäämme kansaa, sillä kaikki pitävät Johannesta profeettana.”

26. Mutta jos me sanomme: se oli ihmisistä, niin me pelkäämme kansaa; sillä kaikki pitivät Johanneksen prophetana.

26. Mixette sijs händä usconet? Mutta jos me sanomme: se oli ihmisildä nijn me pelkämme Canssa: sillä caicki pidit Johannexen Prophetana.

26. Mutta ios me sano'ma/ Inhimisilde se oli/ nin me pelkemme Canssa/ Sille että caiki pidhit Johannesen ninquin Prophetan. (Mutta jos me sanomme/ Ihmisistä se oli/ niin me pelkäämme kansaa/ Sillä että kaikki pidit Johanneksen niinkuin prophetan.)

26. ἐὰν δὲ εἴπωμεν, ἐξ ἀνθρώπων, φοβούμεθα τὸν ὄχλον, πάντες γὰρ ἔχουσι τὸν Ἰωάννην ὡς προφήτην.

26. εαν δε ειπωμεν εξ ανθρωπων φοβουμεθα τον οχλον παντες γαρ εχουσιν τον ιωαννην ως προφητην 26. ean de eipomen eks anthropon foβoυmetha ton ochlon pantes gar echoυsin ton ioannen os profeten

26 But if we say, From men; we fear the crowd; for* all are holding John (up) like a prophet.

26. But if we shall say, Of men; we fear the people; for all hold John as a prophet.

26. Men sige vi: den var af Menneskene, frygte vi os for Folket; thi de holdt alle Johannes for en Prophet.

26. Sägom vi ock, af menniskom; så rädes vi folket; ty alle höllo Johannes för en Prophet.

26. Agga kui meie ütleme: innimestest, siis tulleb meil rahwast karta, sest nemmad piddawad keik Joannest prohwetiks.

26. O pasakyti­iš žmonių, baisu prieš minią, nes visi laiko Joną pranašu’‘.

26. Sagen wir aber, sie sei von Menschen gewesen, so müssen wir uns vor dem Volk fürchten; denn sie halten alle Johannes für einen Propheten.

26. Et si nous disons, des hommes, nous avons à craindre le peuple; car tous regardent Jean comme un prophète.

26. Y si dijéremos: De los hombres; tememos al pueblo; porque todos tienen a Juan por profeta.

26 En indien wij zeggen: Uit de mensen: zo vrezen wij de schare; want zij houden allen Johannes voor een profeet.

26. Jeźli zaś powiemy z ludzi, boimy się ludu; bo Jana wszyscy mają za proroka.

26. Ha pedig azt mondjuk: emberektől; félünk a sokaságtól; [13†] mert Jánost mindnyájan prófétának tartják.

26 а если сказать: от человеков, - боимся народа, ибо все почитают Иоанна за пророка.

26. коли ж скажемо: Від людей, то боїмо ся народу; всї бо мають Йоана за пророка.

27 Ja he vastasivat Jeesukselle ja sanoivat: "Emme tiedä". Niin hänkin sanoi heille: "Niinpä en minäkään sano teille, millä vallalla minä näitä teen.

27 Sitten he vastasivat Jeesukselle ja sanoivat: ”Emme tiedä.” Niin Hänkin sanoi heille: ”Minäkään en sano teille, millä vallalla näitä teen.”

27. Ja he vastaten sanoivat Jesukselle: emme tiedä. Sanoi hän heille: en minä myös sano teille, millä voimalla minä näitä teen.

27. Ja he wastaten sanoit Jesuxelle: En me tiedä. Sanoi hän heille: En minä myös sano teille millä woimalla minä näitä teen.

27. Ja he wastaden Iesusta sanoit. Emme me tiedhe. Sanoi hen mös heille/ Em mine mös sano teille/ mille woimalla mine neite teghen. (Ja he wastaten Jesusta sanoit. Emme me tiedä. Sanoi hän myös heille/ En minä myös sano teille/ millä woimalla minä näitä teen.)

27. καὶ ἀποκριθέντες τῷ Ἰησοῦ εἶπον· Οὐκ οἴδαμεν. ἔφη αὐτοῖς καὶ αὐτός· Οὐδὲ ἐγὼ λέγω ὑμῖν ἐν ποίᾳ ἐξουσίᾳ ταῦτα ποιῶ.

27. και αποκριθεντες τω ιησου ειπον ουκ οιδαμεν εφη αυτοις και αυτος ουδε εγω λεγω υμιν εν ποια εξουσια ταυτα ποιω 27. kai apokrithentes to iesoυ eipon oυk oidamen efe aυtois kai aυtos oυde ego lego υmin en poia eksoυsia taυta poio

27 And they answered Jesus and said, We do not know. He also said to them, Nor do I tell you° by what authority I am doing these things. {Mat 21:28-32; no parallel.}

27. And they answered Jesus, and said, We cannot tell. And he said unto them, Neither tell I you by what authority I do these things.

27. Og de svarede Jesus og sagde: vi vide det ikke. Da sagde han og til dem: saa siger jeg ikke heller, af hvad Magt jeg gjør dette.

27. Då svarade de Jesu, och sade: Vi vete det icke. Sade han till dem: Icke heller säger jag eder, af hvad magt jag detta gör.

27. Ja nemmad kostsid Jesussele ja ütlesid: Meie ei tea mitte. Siis ütles temma ka neile: Egga minnagi teile ütle, missugguse melewallaga minna need asjad teen.

27. Todėl jie atsakė Jėzui: ‘‘Mes nežinome’‘. Tada Jis tarė: ‘‘Tai ir Aš jums nesakysiu, kokia valdžia tai darau’‘.

27. Und sie antworteten Jesu und sprachen: Wir wissen's nicht. Da sprach er zu ihnen: So sage ich euch auch nicht, aus was für Macht ich das tue.

27. Ainsi ils répondirent à Jésus: Nous n'en savons rien. Et moi,leur dit-il, je ne vous dirai pas non plus par quelle autorité je fais ces choses.

27. Y respondiendo a Jesús, dijeron: No sabemos. Y él también les dijo: Ni yo os diré con qué autoridad hago esto.

27 En zij, Jezus antwoordende, zeiden: Wij weten het niet. En Hij zeide tot hen: Zo zeg Ik u ook niet, door wat macht Ik dit doe.

27. A odpowiadając Jezusowi rzekli: Nie wiemy. Rzekł im i on: I ja wam nie powiem, którą mocą to czynię.

27. És felelvén Jézusnak, mondának: Nem tudjuk. Monda nékik ő is: Én sem mondom meg néktek, micsoda hatalommal cselekszem ezeket.

27 И сказали в ответ Иисусу: не знаем. Сказал им и Он: и Я вам не скажу, какою властью это делаю.

27. І, озвавшись, сказали Ісусові: Не знаємо. Рече їм і Він: То й я не скажу вам, якою властю се роблю.

28 Mutta miten teistä on? Miehellä oli kaksi poikaa; ja hän meni ensimmäisen luo ja sanoi: 'Poikani, mene tänään tekemään työtä minun viinitarhaani'.

28 ”Mutta mitä arvelette? Miehellä oli kaksi poikaa. Hän meni ensimmäisen luo ja sanoi: Poikani, mene tänään tekemään työtä viinitarhaani.

28. Mutta kuinka te luulette? Yhdellä miehellä oli kaksi poikaa, ja hän meni ensimmäisen tykö, ja sanoi: poikani, mene tänäpänä tekemään työtä minun viinamäkeeni.

28. MUtta cuinga te luuletta: Yhdellä miehellä oli caxi poica ja hän meni ensimäisen tygö ja sanoi: poican mene tänäpän tekemän työtä minun wijnamäkeni.

28. Mutta quinga te luletta? Yhdellä miehelle oli caxi poica/ ia hen meni sen ensimeise' tyge ia sanoi/ Poican mene tenepene tötetekemen minun winatarhani. (Mutta kuinka te luulette? Yhdellä miehellä oli kaksi poikaa/ ja hän meni sen ensimmäisen tykö ja sanoi/ Poikani mene tänäpänä työtä tekemään minun wiinatarhaani.)

28. Τί δὲ ὑμῖν δοκεῖ; ἄνθρωπος τις εἶχε τέκνα δύο, καὶ προσελθὼν τῷ πρώτῳ εἶπεν· τέκνον, ὕπαγε σήμερον ἐργάζου ἐν τῷ ἀμπελῶνί μου.

28. τι δε υμιν δοκει ανθρωπος ειχεν τεκνα δυο και προσελθων τω πρωτω ειπεν τεκνον υπαγε σημερον εργαζου εν τω αμπελωνι μου 28. ti de υmin dokei anthropos eichen tekna dυo kai proselthon to proto eipen teknon υpage semeron ergazoυ en to ampeloni moυ

28 But what do you° think? A man had two children, and he came near to the first and said, Child, go work today in my vineyard.

28. But what think ye? A certain man had two sons; and he came to the first, and said, Son, go work to day in my vineyard.

28. Men hvad tykkes Eder? Et menneske havde to Sønner; og han gik til den første og sagde: Søn gak hen, arbeid i Dag udi min Viingaard.

28. Men hvad synes eder? En man hade två söner, och gick till den första, och sade: Son, gack, och arbeta i dag i min vingård.

28. Agga mis teie arwate? ühhel innimessel olli kaks poega, ja temma läks essimesse jure, ja ütles: Mo poeg, minne tänna töle minno winamäele.

28. ‘‘Kaip jūs manote? Vienas žmogus turėjo du sūnus. Kartą, priėjęs prie pirmojo, tarė: ‘Sūnau, eik ir padirbėk šiandien mano vynuogyne’.

28. Was dünkt euch aber? Es hatte ein Mann zwei Söhne und ging zu dem ersten und sprach: Mein Sohn, gehe hin und arbeite heute in meinem Weinberg.

28. Mais que vous semble-t-il de ceci? Un homme avait deux fils, et, s'adressant au premier, il lui dit: Mon fils, va, et travaille aujourd'hui dans ma vigne.

28. Mas, ¿qué os parece? Un hombre tenía dos hijos, y llegando al primero, le dijo: Hijo, vé hoy a trabajar en mi viña.

28 Maar wat dunkt u? Een mens had twee zonen, en gaande tot den eersten, zeide: Zoon! ga heen, werk heden in mijn wijngaard.

28. Ale cóż się wam zda? Człowiek niektóry miał dwóch synów; a przystąpiwszy do pierwszego, rzekł: Synu! idź, rób dziś na winnicy mojej.

28. De mit gondoltok ti? Vala egy embernek két fia, és odamenvén az elsőhöz, monda: Eredj fiam, munkálkodjál ma az én szőlőmben.

28 А как вам кажется? У одного человека было два сына; и он, подойдя к первому, сказал: сын! пойди сегодня работай в винограднике моем.

28. Ви ж як думаєте? Чоловік мав двоє дїтей; і, прийшовши до одного, рече: Дитино, йди сьогоднї роби в винограднику моїм.

29 Tämä vastasi ja sanoi: 'En tahdo'; mutta jäljestäpäin hän katui ja meni.

29 Tämä vastasi sanoen: En tahdo. Mutta jälkeen päin hän katui ja meni.

29. Niin hän vastaten sanoi: en tahdo. Mutta sitte katui hän, ja meni.

29. Nijn hän wastaten sanoi: En minä mene. Mutta sijtte hän cadui ja meni.

29. Nin hen wastaden sanoi/ En tahdo. Mutta sijtte hen cadhui/ ia meni. (Niin hän wastaten sanoi/ En tahdo. Mutta sitten hän katui/ ja meni.)

29. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν· οὐ θέλω· ὕστερον δὲ μεταμεληθεὶς ἀπῆλθε.

29. ο δε αποκριθεις ειπεν ου θελω υστερον δε μεταμεληθεις απηλθεν 29. o de apokritheis eipen oυ thelo υsteron de metameletheis apelthen

29 But he answered and said, I am not willing, but later he regretted (it) and went.

29. He answered and said, I will not: but afterward he repented, and went.

29. Men han svarede og sagde: jeg vil ikke; men derefter angrede det ham, og han gik hen.

29. Han svarade, och sade: Jag vill icke. Sedan ångrade honom det, och gick åstad.

29. Agga temma kostis ja ütles: Ei ma tahha, agga pärrast kahhetses temma sedda, ja läks.

29. Šis atsakė: ‘Nenoriu’, bet vėliau apsigalvojo ir nuėjo.

29. Er antwortete aber und sprach: Ich will's nicht tun. Darnach reute es ihn und er ging hin.

29. Mais il répondit: Je ne veux point; cependant, s'étant repenti ensuite, il y alla.

29. Y respondiendo él, dijo: No quiero: mas después arrepentido, fué.

29 Doch hij antwoordde en zeide: Ik wil niet; en daarna berouw hebbende, ging hij heen.

29. Ale on odpowiadając rzekł: Nie chcę, a potem obaczywszy się, poszedł.

29. Az pedig felelvén, monda: Nem megyek; de azután meggondolván magát, elméne.

29 Но он сказал в ответ: не хочу; а после, раскаявшись, пошел.

29. Він же, озвавшись, сказав: Не хочу; опісля ж, одумавшись, пійшов.

30 Niin hän meni toisen luo ja sanoi samoin. Tämä taas vastasi ja sanoi: 'Minä menen, herra', mutta ei mennytkään.

30 Sitten isä* meni toisen luo ja sanoi samoin. Tämä taas vastasi sanoen: Minä menen, herra, mutta ei mennyt.

30. Niin hän meni toisen tykö, ja sanoi myös niin. Mutta hän vastaten sanoi: kyllä minä menen, herra, ja ei mennytkään.

30. Nijn hän meni toisen tygö ja sanoi myös nijn. Mutta hän wastaten sanoi: kyllä minä menen Herra ja ei mennytkän.

30. Nin hen meni sen toisen tyge/ ia sanoi samalmooto. Mutta hen wastaden sanoi/ Menen nijngi Herra/ Ja ei mennytken. (Niin hän meni sen toisen tykö/ ja sanoi samalla muotoa. Mutta hän wastaten sanoi/ Menen niinkin Herra/ Ja ei mennytkään.)

30. καὶ προσελθὼν τῷ δευτέρῳ εἶπεν ὡσαύτως. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν· ἐγώ, κύριε· καὶ οὐκ ἀπῆλθε.

30. και προσελθων τω δευτερω ειπεν ωσαυτως ο δε αποκριθεις ειπεν εγω κυριε και ουκ απηλθεν 30. kai proselthon to deυtero eipen osaυtos o de apokritheis eipen ego kυrie kai oυk apelthen

30 And he came to the second and said likewise*. But he answered and said, I (will go) lord, and did not go.

30. And he came to the second, and said likewise. And he answered and said, I go, sir: and went not.

30. Og han gik til den anden og sagde ligesaa. Men han svarede og sagde: Herre, jeg vil; og gik ikke hen.

30. Och gick han till den andra, och sade sammalunda. Då svarade han, och sade: Ja, herre; och gick intet.

30. Ja temma läks teise jure ka, ja ütles nendasammoti. Agga se kostis ja ütles: Minna lähhän, Issand, ja ei läinud polegi mitte.

30. Paskui tėvas kreipėsi į antrąjį sūnų tais pačiais žodžais. Šis jam atsakė: ‘Einu, viešpatie’, bet nenuėjo.

30. Und er ging zum andern und sprach gleichalso. Er antwortete aber und sprach: Herr, ja! -und ging nicht hin.

30. Puis il vint au second, et lui dit la même chose. Celui-ci répondit: J'y vais, seigneur; mais il n'y alla pas.

30. Y llegando al otro, le dijo de la misma manera; y respondiendo él, dijo: Yo, Señor, voy; y no fué.

30 En gaande tot den tweeden, zeide desgelijks, en deze antwoordde en zeide: Ik ga, heer! en hij ging niet.

30. A przystąpiwszy do drugiego, rzekł także; a on odpowiadając rzekł: Ja idę, panie! ale nie szedł.

30. A másikhoz is odamenvén, hasonlóképen szóla. Az pedig felelvén, monda: Én elmegyek, uram; [14†] de nem méne el.

30 И подойдя к другому, он сказал то же.Этот сказал в ответ: иду, государь, и не пошел.

30. І, прийшовши до другого, рече так само. Він же, озвавшись, сказав: Ійду, Господи; та й не пійшов.

31 Kumpi näistä kahdesta teki isänsä tahdon?" He sanoivat: "Ensimmäinen". Jeesus sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: publikaanit ja portot menevät ennen teitä Jumalan valtakuntaan.

31 Kumpi näistä kahdesta teki isän tahdon He vastasivat (Hänelle): "Ensimmäinen." Jeesus sanoi heille: ”Totisesti sanon teille: veronkantajat ja portot menevät ennen teitä Jumalan valtakuntaan."

31. Kumpi näistä kahdesta teki isänsä tahdon? He sanoivat hänelle: ensimäinen. Sanoi Jesus heille: totisesti sanon minä teille: Publikanit ja portot käyvät teidän edellänne Jumalan valtakuntaan.

31. Cumbi näistä cahdesta teki Isäns tahdon? Ja he sanoit hänelle: se ensimäinen. Sanoi Jesus heille: Totisest sanon minä teille: Publicanit ja portot käywät teidän edellän Taiwan waldacundaan.

31. Cumbi neiste cahdesta teki Isens tahdon? Ja he sanoit henelle/ Se ensimeine'. Sanoi Iesus heille/ Totisesta sanon mine teille/ Että Publicanit ia porttot teiden * edellen kieuuet Taiuaa' walda kundaa'. (Kumpi näistä kahdesta teki isänsä tahdon? Ja he sanoi hänelle/ Se ensimmäinen. Sano Jesus heille/ Totisesti sanon minä teille/ Että publikaanit ja portot teidän edellän käywät taiwaan waltakuntaan.)

31. τίς ἐκ τῶν δύο ἐποίησε τὸ θέλημα τοῦ πατρός; λέγουσιν αὐτῷ· Ὁ πρῶτος. λέγει αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι οἱ τελῶναι καὶ αἱ πόρναι προάγουσιν ὑμᾶς εἰς τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ.

31. τις εκ των δυο εποιησεν το θελημα του πατρος λεγουσιν αυτω ο πρωτος λεγει αυτοις ο ιησους αμην λεγω υμιν οτι οι τελωναι και αι πορναι προαγουσιν υμας εις την βασιλειαν του θεου 31. tis ek ton dυo epoiesen to thelema toυ patros legoυsin aυto o protos legei aυtois o iesoυs amen lego υmin oti oi telonai kai ai pornai proagoυsin υmas eis ten βasileian toυ theoυ

31 Who out of the two did the will of his father? They say, The first. Jesus says to them, Assuredly I am saying to you°, that the tax collectors and the prostitutes (will) precede you° into the kingdom of God.

31. Whether of them twain did the will of his father They say unto him, The first. Jesus saith unto them, Verily I say unto you, That the publicans and the harlots go into the kingdom of God before you.

31. Hvilken af de to gjorde Faderens Villie? De sagde til ham: den Første. Jesus sagde til dem: sandelig siger jeg Eder, at Toldere og Skjøger gaae for Eder i Guds Rige.

31. Hvilken af de två gjorde det fadren ville? De sade till honom: Den förste. Sade Jesus till dem: Sannerliga säger jag eder, att Publicaner och skökor skola gå i himmelriket förr än I.

31. Kumb neist on issa tahtmist teinud? Nemmad ütlesid temma wasto: essimenne. Jesus ütles nende wasto: Töest minna ütlen teile: tölnerid ja horad sawad kül enneminne Jummala riki, kui teie.

31. Kuris iš jų įvykdė tėvo valią?’‘ Jie atsakė: ‘‘Pirmasis’‘. Tada Jėzus jiems tarė: ‘‘Iš tiesų sakau jums: muitininkai ir paleistuvės pirma jūsų eina į Dievo karalystę.

31. Welcher unter den zweien hat des Vaters Willen getan? Sie sprachen zu ihm: Der erste. Jesus sprach zu ihnen: Wahrlich ich sage euch: Die Zöllner und Huren mögen wohl eher ins Himmelreich kommen denn ihr.

31. Lequel des deux a fait la volonté du père?Ils lui dirent: Le premier. Jésus leur dit: Je vous dis en vérité que les péagers et les femmes de mauvaise vie vous devancent dans le royaume de Dieu.

31. ¿Cuál de los dos hizo la voluntad del padre? Dicen ellos: El primero. Díceles Jesús: De cierto os digo, que los publicanos, y las rameras os van delante al reino de Dios.

31 Wie van deze twee heeft den wil des vaders gedaan? Zij zeiden tot Hem: De eerste. Jezus zeide tot hen: Voorwaar, Ik zeg u, dat de tollenaars en de hoeren u voorgaan in het Koninkrijk Gods.

31. Któryż z tych dwóch uczynił wolę ojcowską? Rzekli mu: On pierwszy. Rzekł im Jezus: Zaprawdę powiadam wam, że was celnicy i wszetecznice uprzedzają do królestwa Bożego.

31. E kettő közül melyik teljesítette az atya akaratát? Mondának néki: Az első. Monda nékik Jézus: Bizony mondom néktek: [15†] A vámszedők és a parázna nők megelőznek titeket az Isten országában.

31 Который из двух исполнил волю отца? Говорят Ему: первый. Иисус говорит им: истинно говорю вам, что мытари и блудницы вперед вас идут в Царство Божие,

31. Которий з двох уволив волю отця? Кажуть вони до Него: Первий. Рече їм Ісус: Істино глаголю вам: Що митники та блудницї попередять вас у царство Боже.

32 Sillä Johannes tuli teidän tykönne vanhurskauden tietä, ja te ette uskoneet häntä, mutta publikaanit ja portot uskoivat häntä; ja vaikka te sen näitte, ette jäljestäpäinkään katuneet, niin että olisitte häntä uskoneet.

32 Sillä Johannes tuli luoksenne vanhurskauden tietä, ja te ette uskoneet häntä, mutta veronkantajat ja portot uskoivat häntä. Ja vaikka sen näitte, ette *jälkeen päin katuneet niin, että olisitte uskoneet häntä."

32. Sillä Johannes tuli teidän tykönne vanhurskauden tiessä, ja ette häntä uskoneet: mutta Publikanit ja portot uskoivat hänen. Mutta te, jotka sen näitte, ette sittenkään parannusta tehneet, että te häntä olisitte uskoneet.

32. Sillä Johannes tuli teidän tygön wahhurscauden tietä opettain ja et te händä usconet mutta Publicanit ja portot uscoit hänen. Waicka te sen näittä /nijn et te sijttekän parannusta tehnet että te hänen päällens olisit vsconet.

32. Sille että Joha'nes tuli teiden tygen wanhurskauden tietä opettain/ ia ette te hende wskonuat/ mutta Publicanit ia portot wskoit henen. Waicka te sen näghit/ ette te sijtteken paranosta tehnyuet/ että te henen wskoisitta. (Sillä että Johannes tuli teidän tykön wanhurskauden tietä opettain/ je ette te häntä uskoneet/ mutta publikaanit ja portot uskoit häneen. Waikka te sen näit/ ette te sittenkään parannusta tehneet/ että te häneen uskoisitte.)

32. ἦλθε γὰρ πρὸς ὑμᾶς Ἰωάννης ἐν ὁδῷ δικαιοσύνης, καὶ οὐκ ἐπιστεύσατε αὐτῷ· οἱ δὲ τελῶναι καὶ αἱ πόρναι ἐπίστευσαν αὐτῷ· ὑμεῖς δὲ ἰδόντες οὐδὲ μετεμελήθητε ὕστερον τοῦ πιστεῦσαι αὐτῷ.

32. ηλθεν γαρ προς υμας ιωαννης εν οδω δικαιοσυνης και ουκ επιστευσατε αυτω οι δε τελωναι και αι πορναι επιστευσαν αυτω υμεις δε ιδοντες ου μετεμεληθητε υστερον του πιστευσαι αυτω 32. elthen gar pros υmas ioannes en odo dikaiosυnes kai oυk episteυsate aυto oi de telonai kai ai pornai episteυsan aυto υmeis de idontes oυ metemelethete υsteron toυ pisteυsai aυto

32 For* John came to you° in the way of righteousness, and you° did not believe in him, but the tax collectors and the prostitutes believed in him, and (then) having seen (it), you° did not even regret (it) later, that you° might believe in him. {Mar 12:1-12 & Mat 21:33-46 & Luk 20:9-19.}

32. For John came unto you in the way of righteousness, and ye believed him not: but the publicans and the harlots believed him: and ye, when ye had seen it, repented not afterward, that ye might believe him.

32. Thi Johannes kom til Eder paa Retfærdigheds Vei, og I troede ham ikke, men Toldere og Skøger troede ham; men enddog I det saae, angrede det Eder alligevel ikke derefter, saa I troede ham.

32. Johannes kom till eder, och lärde eder rätta vägen, och I trodden honom intet; men Publicaner och skökor trodde honom; och ändock I det sågen, hafven I dock sedan ingen bättring gjort, att I måtten trott honom.

32. Sest Joannes tulli teie jure öigusse tee peäl, ja teie ei usknud tedda mitte; agga tölnerid ja horad uskusid tedda: teie agga, ehk teie sedda kül näggite, ep olle teie pärrastki kahhetsenud, et teie olleksite tedda usknud.

32. Nes Jonas atėjo pas jus teisumo keliu, bet jūs netikėjote juo. O muitininkai ir paleistuvės juo tikėjo. Bet jūs, tai matydami, nė vėliau neatgailavote ir netikėjote juo’‘.

32. Johannes kam zu euch und lehrte euch den rechten Weg, und ihr glaubtet ihm nicht; aber die Zöllner und Huren glaubten ihm. Und ob ihr's wohl sahet, tatet ihr dennoch nicht Buße, daß ihr ihm darnach auch geglaubt hättet.

32. Car Jean est venu à vous dans la voie de la justice, et vous ne l'avez point cru; mais les péagers et les femmes de mauvaise vie l'ont cru; et vous, ayant vu cela, vous ne vous êtes point repentis ensuite pour le croire.

32. Porque vino a vosotros Juan por vía de justicia, y no le creisteis; y los publicanos, y las rameras le creyeron; y vosotros viendo esto nunca os arrepentisteis para creerle.

32 Want Johannes is tot u gekomen in den weg der gerechtigheid, en gij hebt hem niet geloofd; maar de tollenaars en de hoeren hebben hem geloofd; doch gij, zulks ziende, hebt daarna geen berouw gehad, om hem te geloven.

32. Albowiem przyszedł do was Jan drogą sprawiedliwości, a nie uwierzyliście mu, ale celnicy i wszetecznice uwierzyli mu: a wy widząc to, przecież się nie obaczyliście, abyście mu uwierzyli.

32. Mert eljött hozzátok János, az igazság útján, és nem hittetek néki, a vámszedők és a parázna nők pedig hittek néki; ti pedig, a kik ezt láttátok, azután sem tértetek [16†] meg, hogy hittetek volna néki.

32 ибо пришел к вам Иоанн путем праведности, и вы не поверили ему, а мытари и блудницы поверили ему; вы же, и видев это, не раскаялись после, чтобы поверить ему.

32. Прийшов бо Йоан до вас дорогою правди, й не вірували йому; митники ж та блудницї вірували йому; ви ж, бачивши, не одумались навпослї, щоб вірувати йому.

33 Kuulkaa toinen vertaus: Oli perheenisäntä, joka istutti viinitarhan ja teki aidan sen ympärille ja kaivoi siihen viinikuurnan ja rakensi tornin; ja hän vuokrasi sen viinitarhureille ja matkusti muille maille.

33 Kuulkaa toinen vertaus: Oli (muuan) isäntä, joka istutti viinitarhan, aitasi sen ympäriltä, kaivoi siihen viinikuurnia ja rakensi tornin. Sitten hän vuokrasi sen viinitarhureille ja matkusti muille maille.

33. Kuulkaat toinen vertaus: oli perheenisäntä, joka istutti viinamäen, ja pani aidan sen ympärille, ja kaivoi siihen viinakuurnan, ja rakensi tornin, ja pani sen vuorolle peltomiehille, ja vaelsi muille maille.

33. Cuulcat toinen wertaus: Oli yxi Perhen isändä joca istutti wijnapuita ja pani aidan nijden ymbärins ja asetti wijnacuopan ja rakensi tornin ja andoi sen wijnamäen miehille ja meni wieralle maalle.

33. Toine' wertaus cwlcat. Oli yxi Perenisende ioca istutti wina tarhan ia ymberins aitasi hene'/ ia caiwoi henesse winacoopan/ ia rakensi tornin/ ia pani sen palcoile/ winatarhamiehille/ ia waelsi weralle maalle. (Toinen wertaus kuulkaat. Oli yksi perheenisäntä joka istutti wiinatarhan ja ympärinsä aitasi hänen/ ja kaiwoi hänessä wiinakuopan/ ja rakensi tornin/ ja pani sen palkoille/ wiinatarhamiehille/ ja waelsi wieraalle maalle.)

33. Ἄλλην παραβολὴν ἀκούσατε. ἄνθρωπος τις ἦν οἰκοδεσπότης, ὅστις ἐφύτευσεν ἀμπελῶνα καὶ φραγμὸν αὐτῷ περιέθηκε καὶ ὤρυξεν ἐν αὐτῷ ληνὸν καὶ ᾠκοδόμησεν πύργον, καὶ ἐξέδοτο αὐτὸν γεωργοῖς, καὶ ἀπεδήμησεν.

33. αλλην παραβολην ακουσατε ανθρωπος τις ην οικοδεσποτης οστις εφυτευσεν αμπελωνα και φραγμον αυτω περιεθηκεν και ωρυξεν εν αυτω ληνον και ωκοδομησεν πυργον και εξεδοτο αυτον γεωργοις και απεδημησεν 33. allen paraβolen akoυsate anthropos tis en oikodespotes ostis efυteυsen ampelona kai fragmon aυto perietheken kai orυksen en aυto lenon kai okodomesen pυrgon kai eksedoto aυton georgois kai apedemesen

33 Hear° another parable: there was a certain man, a householder, who planted a vineyard and placed a fence around it, and shoveled a winepress in it, and built a tower and rented it out to farmers, and went-abroad.

33. Hear another parable: There was a certain householder, which planted a vineyard, and hedged it round about, and digged a winepress in it, and built a tower, and let it out to husbandmen, and went into a far country:

33. Hører en anden Lignelse: der var en Huusbonde, som plantede en Viingaard og satte et gjerde omkring den og gravede en Perse i den og byggede et Taarn; og han leiede den til Viingaardsmænd, og drog udenlands.

33. Hörer en annor liknelse: Det var en husbonde, som planterade en vingård, och gärde der gård omkring, och grof en press derinne, och byggde ett torn, och utlejde honom vingårdsmännom, och for utländes.

33. Kuulge teist tähhendamisse sanna: Üks innimenne olli maia-issand, kes istutas wina-mäe, ja teggi aeda selle ümber, ja kaewas selle sisse asset wina-marja surrotörrele, ja ehhitas ühhe torni, ja andis sedda numa peäle wälja mameeste kätte, ja läks woöra male.

33. ‘‘Pasiklausykite kito palyginimo. Buvo vienas šeimininkas, kuris pasodino vynuogyną, aptvėrė jį tvora, įrengė spaustuvą, pastatė bokštą, išnuomojo vynininkams ir iškeliavo į tolimą šalį.

33. Höret ein anderes Gleichnis: Es war ein Hausvater, der pflanzte einen Weinberg und führte einen Zaun darum und grub eine Kelter darin und baute einen Turm und tat ihn den Weingärtnern aus und zog über Land.

33. Écoutez une autre similitude: Il y avait un père de famille qui planta une vigne; il l'environna d'une haie, il y creusa un pressoir et il y bâtit une tour; puis il la loua à des vignerons, et s'en alla faire un voyage.

33. Oid otra parábola: Fué un hombre, padre de familias, el cual plantó una viña, y la cercó de vallado, y fundó en ella lagar, y edificó torre, y la dió a renta a labradores, y se partió léjos.

33 Hoort een andere gelijkenis. Er was een heer des huizes, die een wijngaard plantte, en zette een tuin daarom, en groef een wijnpersbak daarin, en bouwde een toren, en verhuurde dien den landlieden, en reisde buiten 's lands.

33. Drugiego podobieóstwa słuchajcie: Człowiek niektóry był gospodarzem, który nasadził winnicę, i płotem ją ogrodził, i wkopał w niej prasę, i zbudował wieżę, i najął ją winiarzom, i odjechał precz.

33. Más példázatot halljatok: [17†] Vala egy házigazda, a ki szőlőt plántála, és azt gyepűvel körülvevé, sajtót ása le benne, és tornyot építe, és kiadá azt munkásoknak, és [18†] elutazék.

33 Выслушайте другую притчу: был некоторый хозяин дома, который насадил виноградник, обнес его оградою, выкопал в нем точило, построил башню и, отдав его виноградарям, отлучился.

33. Иншої приповістї послухайте: Був один чоловік господар, що насадив виноградник, і обгородив його тином, і викопав у йому винотоку, й збудував башту, й вїддав його виноградарям, та й відїхав.

34 Ja kun hedelmäin aika lähestyi, lähetti hän palvelijoitansa viinitarhurien luokse perimään hänelle tulevat hedelmät.

34 Kun hedelmäin aika lähestyi, hän lähetti palvelijoitaan viinitarhurien luo hakemaan hänelle kuuluvat hedelmät.

34. Mutta kuin hedelmäin aika lähestyi, lähetti hän palveliansa peltomiesten tykö, ottamaan sen hedelmiä.

34. Cosca hedelmäin aica lähestyi lähetti hän palwelians wijnamäen miesten tygö ottaman sen hedelmitä.

34. Coska nyt hedhelmeitten aica lehestyi/ lehetti hen paluelians winatarhamiesten tyge/ yleskandaman sen hedhelmedh. (Koska nyt hedelmäitten aika lähestyi/ lähetti hän palwelijansa wiinatarhamiesten tykö/ ylöskantamaan sen hedelmät.)

34. ὅτε δὲ ἤγγισεν ὁ καιρὸς τῶν καρπῶν, ἀπέστειλε τοὺς δούλους αὐτοῦ πρὸς τοὺς γεωργοὺς λαβεῖν τοὺς καρποὺς αὐτοῦ.

34. οτε δε ηγγισεν ο καιρος των καρπων απεστειλεν τους δουλους αυτου προς τους γεωργους λαβειν τους καρπους αυτου 34. ote de eggisen o kairos ton karpon apesteilen toυs doυloυs aυtoυ pros toυs georgoυs laβein toυs karpoυs aυtoυ

34 Now when the time of the fruits drew near, he sent his bondservants to the farmers, to receive his fruits.

34. And when the time of the fruit drew near, he sent his servants to the husbandmen, that they might receive the fruits of it.

34. Men der Frugtens Tid kom, sendte han sine Tjenere til Viingaardsmændene, at annamme dens Frugter.

34. När nu fruktenes tid kom, sände han sina tjenare till vingårdsmännerna, att de skulle uppbära hans frukt.

34. Agga kui se winamarja noppimisse aeg liggi sai, läkkitas temma ommad sullased nende ma-meeste jure, omma wilja sama.

34. Atėjus vaisių metui, jis nusiuntė savo tarnus pas vynininkus atsiimti savo vaisių.

34. Da nun herbeikam die Zeit der Früchte, sandte er seine Knechte zu den Weingärtnern, daß sie seine Früchte empfingen.

34. La saison des fruits étant proche, il envoya ses serviteurs vers les vignerons pour recevoir les fruits de sa vigne.

34. Y cuando se acercó el tiempo de los frutos, envió sus siervos a los labradores, para que recibiesen sus frutos.

34 Toen nu de tijd der vruchten genaakte, zond hij zijn dienstknechten tot de landlieden, om zijn vruchten te ontvangen.

34. A gdy się przybliżył czas odbierania pożytków, posłał sługi swoje do onych winiarzy, aby odebrali pożytki jej.

34. Mikor pedig a gyümölcs ideje elérkezett vala, elküldé szolgáit a munkásokhoz, hogy vegyék át az ő gyümölcsét.

34 Когда же приблизилось время плодов, он послал своихслуг к виноградарям взять свои плоды;

34. Як же наближила ся пора овощу, післав він слуги свої до виноградарів узяти овощі його.

35 Mutta viinitarhurit ottivat kiinni hänen palvelijansa; minkä he pieksivät, minkä tappoivat, minkä kivittivät.

35 Silloin viinitarhurit ottivat kiinni hänen palvelijansa*, minkä he pieksivät, minkä tappoivat, minkä kivittivät.

35. Ja peltomiehet ottivat kiinni hänen palveliansa, ja yhden he pieksivät, toisen he tappoivat, kolmannen he kivittivät.

35. Ja wijnamäen miehet otit kijnni hänen palwelians yhden he piexit toisen he tapoit colmannen he kiwitit.

35. Nin winatarhamiehet kijniotit henen paluelians/ yhden he piexit/ toisen he tapoit/ colmanen he kiweittit. (Niin wiinatarhamiehet kiinniotit hänen palwelijansa/ yhden he pieksit/ toisen he tapoit/ kolmannen he kiwitit.)

35. καὶ λαβόντες οἱ γεωργοὶ τοὺς δούλους αὐτοῦ ὃν μὲν ἔδειραν, ὃν δὲ ἀπέκτειναν, ὃν δὲ ἐλιθοβόλησαν.

35. και λαβοντες οι γεωργοι τους δουλους αυτου ον μεν εδειραν ον δε απεκτειναν ον δε ελιθοβολησαν 35. kai laβontes oi georgoi toυs doυloυs aυtoυ on men edeiran on de apekteinan on de elithoβolesan

35 And then the farmers took his bondservants and whipped one, and killed one and stoned one.

35. And the husbandmen took his servants, and beat one, and killed another, and stoned another.

35. Og Viingaardsmændene toge hans Tjenere; en sloge de, en anden dræbte de, en anden stenede de.

35. Då togo vingårdsmännerna fatt på hans tjenare; den ena hudflängde de, den andra slogo de ihjäl, den tredje stenade de.

35. Siis wötsid need mamehhed temma sullased kinni, teist peksid nemmad, teist tapsid nemmad, teist wiskasid nemmad kiwwidega.

35. Bet vynininkai, nutvėrę jo tarnus, vieną primušė, kitą nužudė, o trečią užmėtė akmenimis.

35. Da nahmen die Weingärtner seine Knechte; einen stäupten sie, den andern töteten sie, den dritten steinigten sie.

35. Mais les vignerons, s'étant saisis des serviteurs, battirent l'un, tuèrent l'autre, et en lapidèrent un autre.

35. Mas los labradores, tomando los siervos, al uno hirieron, y al otro mataron, y al otro apedrearon.

35 En de landlieden, nemende zijn dienstknechten, hebben den een geslagen, en den anderen gedood, en den derden gestenigd.

35. Ale winiarze pojmawszy sługi jego, jednego ubili, a drugiego zabili, a drugiego ukamionowali.

35. És a munkások megfogván az ő szolgáit, az egyiket megverék, a másikat megölék, a harmadikat pedig megkövezék.

35 виноградари, схватив слуг его, иного прибили, иногоубили, а иного побили камнями.

35. І, взявши виноградарі слуг його, одного побили, другого вбили, иншого ж укаменували.

36 Vielä hän lähetti toisia palvelijoita, useampia kuin ensimmäiset; ja näille he tekivät samoin.

36 Vielä hän lähetti toisia palvelijoita, useampia kuin ensimmäiset. ja näille he tekivät samoin.

36. Taas hän lähetti toiset palveliat, usiammat kuin ensimäiset, ja he tekivät heille myös niin.

36. Taas hän lähetti toiset palweliat usiammat cuin ensimäiset ja he teit heidän myös nijn.

36. Taas hen lehetti toiset palueliat enemet quin ensimeiset ia teghit heiden samalmooto. (Taas hän lähetti toiset palwelijat enemmin kuin ensimmäiset ja teit heidän samalla muotoa.)

36. πάλιν ἀπέστειλεν ἄλλους δούλους πλείονας τῶν πρώτων, καὶ ἐποίησαν αὐτοῖς ὡσαύτως.

36. παλιν απεστειλεν αλλους δουλους πλειονας των πρωτων και εποιησαν αυτοις ωσαυτως 36. palin apesteilen alloυs doυloυs pleionas ton proton kai epoiesan aυtois osaυtos

36 Again, he sent other bondservants, more-than the first, and they did to them likewise*.

36. Again, he sent other servants more than the first: and they did unto them likewise.

36. Han sendte atter andre Tjenere, flere end de første; og de gjorde ligesaa med dem.

36. Åter sände han andra tjenare, flera än de första; och de gjorde dem sammaledes.

36. Ta läkkitas temma teisi sullasid ennam kui neid essimessi, ja nemmad teggid neile nisammote.

36. Jis vėl nusiuntė tarnų, daugiau negu pirma. Bet vynininkai ir su šitais pasielgė kaip su anais.

36. Abermals sandte er andere Knechte, mehr denn der ersten waren; und sie taten ihnen gleichalso.

36. Il envoya encore d'autres serviteurs, en plus grand nombre que les premiers, et ils les traitèrent de même.

36. Envió otra vez otros siervos más que los primeros; e hicieron con ellos de la misma manera.

36 Wederom zond hij andere dienstknechten, meer in getal dan de eersten, en zij deden hun desgelijks.

36. Zasię posłał inszych sług, więcej niż pierwszych; i także im uczynili.

36. Ismét külde más szolgákat, többet mint előbb; és azokkal is úgy cselekedének.

36 Опять послал он других слуг, больше прежнего; и с нимипоступили так же.

36. Знов післав він инші слуги, більш нїж перше, й зробили їм так само.

37 Mutta viimein hän lähetti heidän luokseen poikansa sanoen: 'Minun poikaani he kavahtavat'.

37 Viimein hän lähetti heidän luokseen poikansa sanoen: He kunnioittavat poikaani.

37. Mutta viimein lähetti hän heidän tykönsä poikansa, sanoen: he karttavat poikaani.

37. Mutta wijmein lehetti hän heidän tygöns poicans sanoden: He pelkäwät minun poicani.

37. Mutta wimen hen lehetti heiden tygens Poighans sanoden/ He cartauat minun Poickani. (Mutta wiimein hän lähetti heidän tykönsä Poikansa sanoen/ He karttawat minun Poikaani.)

37. ὕστερον δὲ ἀπέστειλε πρὸς αὐτοὺς τὸν υἱὸν αὐτοῦ λέγων· ἐντραπήσονται τὸν υἱόν μου.

37. υστερον δε απεστειλεν προς αυτους τον υιον αυτου λεγων εντραπησονται τον υιον μου 37. υsteron de apesteilen pros aυtoυs ton υion aυtoυ legon entrapesontai ton υion moυ

37 But later he sent to them his son, saying, They will be revering my son.

37. But last of all he sent unto them his son, saying, They will reverence my son.

37. Men derefter sendte han sin Søn til dem og sagde: de ville dog undsee sig for min Søn.

37. På det sista sände han sin son till dem, och sade: De hafva ju ena försyn för min son.

37. Agga wimaks läkkitas temma omma poia nende jure, ja ütles: Küllab nemmad ehk wotwad mo poia häbbeneda.

37. Galiausiai jis išsiuntė pas juos savo sūnų, sakydamas: ‘Jie gerbs mano sūnų’.

37. Darnach sandte er seinen Sohn zu ihnen und sprach: Sie werden sich vor meinem Sohn scheuen.

37. Enfin il envoya vers eux son fils, en disant: Ils auront du respect pour mon fils!

37. Y a la postre les envió su hijo, diciendo: Tendrán respeto a mi hijo.

37 En ten laatste zond hij tot hen zijn zoon, zeggende: Zij zullen mijn zoon ontzien.

37. Ale na ostatek posłał syna swego, mówiąc: Będą się wstydzić syna mego.

37. Utoljára pedig elküldé azokhoz a maga fiát, ezt mondván: A fiamat meg fogják becsülni.

37 Наконец, послал он к ним своего сына, говоря: постыдятся сына моего.

37. На останок же післав до них сина свого, кажучи: Посоромлять ся сина мого.

38 Mutta kun viinitarhurit näkivät pojan, sanoivat he keskenänsä: 'Tämä on perillinen; tulkaa, tappakaamme hänet, niin me saamme hänen perintönsä'.

38 Mutta nähdessään pojan viinitarhurit puhuivat keskenään: Tämä on perillinen. Tulkaa, tappakaamme hänet *ja ottakaamme haltuumme hänen perintönsä.

38. Mutta kuin peltomiehet näkivät pojan, sanoivat he keskenänsä: tämä on perillinen; tulkaat, tappakaamme häntä, ja niin me saamme hänen perintönsä.

38. Cosca wijnamäen miehet näit pojan sanoit he keskenäns: tämä on perillinen tulcat tapppacam händä ja nijn me saamme hänen perindöns.

38. Coska nyt winatarhamiehet neghit poighan/ sanoit he keskenens/ Teme on perilinen/ tulcat/ tappakam hende/ ia nin me saamma henen perimisens. (Koska nyt wiinatarhamiehet näit pojan/ sanoit he keskenänsä/ Tämä on perillinen/ tulkaat/ tappakaamme häntä/ ja niin me saamme hänen perimisensä.)

38. οἱ δὲ γεωργοὶ ἰδόντες τὸν υἱὸν εἶπον ἐν ἑαυτοῖς· οὗτός ἐστιν ὁ κληρονόμος· δεῦτε ἀποκτείνωμεν αὐτὸν καὶ κατάσχωμεν τὴν κληρονομίαν αὐτοῦ.

38. οι δε γεωργοι ιδοντες τον υιον ειπον εν εαυτοις ουτος εστιν ο κληρονομος δευτε αποκτεινωμεν αυτον και κατασχωμεν την κληρονομιαν αυτου 38. oi de georgoi idontes ton υion eipon en eaυtois oυtos estin o kleronomos deυte apokteinomen aυton kai kataschomen ten kleronomian aυtoυ

38 But the farmers, (after) they saw the son, said among themselves, This is the heir. Come-here°. We should kill him, and we might hold-onto his inheritance.

38. But when the husbandmen saw the son, they said among themselves, This is the heir; come, let us kill him, and let us seize on his inheritance.

38. Men der Viingaardsmændene saae Sønnen, sagde de til hverandre: denne er Arvingen; kommer, lader os slaae ham ihjel og tilvende os hans Arv.

38. Men när vingårdsmännerna sågo sonen, sade de emellan sig: Denne är arfvingen; kommer, låter oss slå honom ihjäl, och så få vi hans arfvedel.

38. Agga kui need mamehhed se poia näggid, ütlesid nemmad issekeskis: sesinnane on se pärria, tapkem tedda ärra, ja siis same temma pärrandusse ennestele.

38. Tačiau vynininkai, išvydę sūnų, ėmė kalbėtis: ‘Tai paveldėtojas! Eime, užmuškime jį ir pagrobkime palikimą’.

38. Da aber die Weingärtner den Sohn sahen, sprachen sie untereinander: Das ist der Erbe; kommt laßt uns ihn töten und sein Erbgut an uns bringen!

38. Mais quand les vignerons virent le fils, ils dirent entre eux: C'est ici l'héritier; venez, tuons-le, et nous saisissons de son héritage.

38. Mas los labradores, viendo al hijo, dijeron entre sí: Este es el heredero: veníd, matémosle, y tomemos su herencia.

38 Maar de landlieden, den zoon ziende, zeiden onder elkander: Deze is de erfgenaam, komt, laat ons hem doden, en zijn erfenis aan ons behouden.

38. Lecz winiarze, ujrzawszy onego syna, rzekli między sobą: Tenci jest dziedzic; pójdźcie, zabijmy go, a otrzymamy dziedzictwo jego.

38. De a munkások, meglátván a fiút, mondának magok közt: Ez az örökös; jertek, öljük meg őt, és foglaljuk el az ő örökségét.

38 Но виноградари, увидев сына, сказали друг другу: это наследник; пойдем, убьем его и завладеем наследством его.

38. Виноградарі ж, побачивши сина, казали між собою: Се наслїдник: ходїмо вбємо його, та й заберемо наслїддє його.

39 Ja he ottivat hänet kiinni ja heittivät ulos viinitarhasta ja tappoivat.

39 Otettuaan hänet kiinni he heittivät hänet ulos viinitarhasta ja tappoivat.

39. Ja he ottivat hänen kiinni, sysäsivät ulos viinamäestä ja tappoivat.

39. Ja he otit hänen kijnni sysäisit ulos wijnamäest ja tapoit.

39. Ja he kijniotit henen wlgosheitit winatarhasta/ ia tapoit henen. (Ja he kiinni otit hänen ulosheitit wiinatarhasta/ ja tapoit hänen.)

39. καὶ λαβόντες αὐτὸν ἐξέβαλον ἔξω τοῦ ἀμπελῶνος καὶ ἀπέκτειναν.

39. και λαβοντες αυτον εξεβαλον εξω του αμπελωνος και απεκτειναν 39. kai laβontes aυton ekseβalon ekso toυ ampelonos kai apekteinan

39 And having taken him, they cast him forth outside the vineyard, and killed him.

39. And they caught him, and cast him out of the vineyard, and slew him.

39. Og de toge ham og stødte ham udenfor Viingaarden og sloge ham ihjel.

39. Och de togo fatt på honom, drefvo honom ut af vingården, och slogo honom ihjäl.

39. Ja nemmad wotsid, ja lükkasid tedda winamäest wälja, ja tapsid tedda ärra.

39. Nutvėrę jie išmetė jį iš vynuogyno ir užmušė.

39. Und sie nahmen ihn und stießen ihn zum Weinberg hinaus und töteten ihn.

39. Et l'ayant pris, ils le jetèrent hors de la vigne, et le tuèrent.

39. Y tomado, le echaron fuera de la viña, y le mataron.

39 En hem nemende, wierpen zij hem uit, buiten den wijngaard, en doodden hem.

39. Tedy porwawszy go, wyrzucili go precz z winnicy i zabili.

39. És megfogván őt, kiveték a szőlőn kívül és megölék.

39 И, схватив его, вывели вон из виноградника и убили.

39. І, взявши його, вивели геть з виноградника, та й убили.

40 Kun viinitarhan herra tulee, mitä hän tekee noille viinitarhureille?"

40 Kun siis viinitarhan herra tulee, mitä hän tekee noille viinitarhureille?”

40. Kun siis viinamäen isäntä tulee, mitä hän niiden peltomiesten tekee?

40. Cosca wijnamäen isändä tule mitä hän nijden wijnamäen miesten teke?

40. Coska sis wina tarhan Herra tule/ Mite hen nijnnen winatarhamiesten teke? (Koska siis wiinatarhan Herra tulee/ Mitä hän niiden wiinatarhamiesten tekee?)

40. ὅταν οὖν ἔλθῃ ὁ κύριος τοῦ ἀμπελῶνος, τί ποιήσει τοῖς γεωργοῖς ἐκείνοις;

40. οταν ουν ελθη ο κυριος του αμπελωνος τι ποιησει τοις γεωργοις εκεινοις 40. otan oυn elthe o kυrios toυ ampelonos ti poiesei tois georgois ekeinois

40 Therefore, whenever the lord of the vineyard comes, what will he do to those farmers?

40. When the lord therefore of the vineyard cometh, what will he do unto those husbandmen?

40. Naar da Viingaardens Herre kommer, hvad skal han gjøre med disse Viingaardsmænd?

40. När nu vingårdsherren kommer, hvad skall han göra åt de vingårdsmännerna?

40. Kui nüüd se wina-mäe issand tulleb, mis wottab temma neile mameestele tehha?

40. Tad ką gi atvykęs vynuogyno šeimininkas padarys su tais vynininkais?’‘

40. Wenn nun der Herr des Weinberges kommen wird, was wird er diesen Weingärtnern tun?

40. Quand donc le maître de la vigne sera venu, que fera-t-il à ces vignerons?

40. Pues cuando viniere el señor de la viña, ¿qué hará a aquellos labradores?

40 Wanneer dan de heer des wijngaards komen zal, wat zal hij dien landlieden doen?

40. Gdy tedy pan winnicy przyjdzie, cóż uczyni onym winiarzom?

40. Mikor azért megjő a szőlőnek ura, mit cselekszik ezekkel a munkásokkal?

40 Итак, когда придет хозяин виноградника, что сделаетон с этими виноградарями?

40. Як же прийде пан виноградника, то що зробить він виноградарям тим?

41 He sanoivat hänelle: "Nuo pahat hän pahoin tuhoaa ja vuokraa viinitarhan toisille viinitarhureille, jotka antavat hänelle hedelmät ajallansa".

41 He vastasivat Hänelle: "Pahat hän pahoin tuhoaa, ja viinitarhan hän vuokraa toisille viinitarhureille, jotka antavat hänelle hedelmät ajallaan."

41. He sanoivat hänelle: ne pahat hän pahasti hukuttaa, ja antaa viinamäkensä toisille viinamäen miehille, jotka hänelle antavat hedelmät ajallansa.

41. He sanoit hänelle: Että he pahat owat nijn hän pahasti heidän hucutta ja anda wijnamäkens toisille wijnamäen miehille jotca hänen andawat hedelmän ajallans.

41. He sanoit henelle/ Että he pahat ouat/ pahasti hen heiden cadhotta/ ia winatarhans panepi toisille winatarhamiehille palcoilla/ iotca henen andauat hedhelmen aighoillans. (He sanoit hänelle/ Että he pahat owat/ pahasti hän heidän kadottaa/ ja wiinatarhansa paneepi toisille wiinatarhamiehille palkoilla/ jotka hänen antawat hedelmän ajoillansa.)

41. λέγουσιν αὐτῷ· Κακοὺς κακῶς ἀπολέσει αὐτούς, καὶ τὸν ἀμπελῶνα ἐκδώσεται ἄλλοις γεωργοῖς, οἵτινες ἀποδώσουσιν αὐτῷ τοὺς καρποὺς ἐν τοῖς καιροῖς αὐτῶν.

41. λεγουσιν αυτω κακους κακως απολεσει αυτους και τον αμπελωνα εκδοσεται αλλοις γεωργοις οιτινες αποδωσουσιν αυτω τους καρπους εν τοις καιροις αυτων 41. legoυsin aυto kakoυs kakos apolesei aυtoυs kai ton ampelona ekdosetai allois georgois oitines apodosoυsin aυto toυs karpoυs en tois kairois aυton

41 They say to him, He will evilly destroy those evil men, and will be renting the vineyard to other farmers, who will be giving to him the fruits at their seasons.

41. They say unto him, He will miserably destroy those wicked men, and will let out his vineyard unto other husbandmen, which shall render him the fruits in their seasons.

41. De sagde til ham: han skal ilde omkomme de Onde, og leie sin Viingaard til andre Viingaardsmænd, som skulle give ham Frugterne i deres Tid.

41. Sade de till honom: De onda skall han illa förgöra, och leja sin vingård androm vingårdsmännom, de som gifva honom fruktena i rättom tid.

41. Nemmad ütlesid temma wasto: Need kurjad hukkab temma kurjaste ärra, ja annab se wina-mäe teiste mameeste kätte, kes temmale ommal aial wilja kätte saatwad.

41. Jie atsakė Jam: ‘‘Jis žiauriai nužudys piktadarius ir išnuomos vynuogyną kitiems vynininkams, kurie, atėjus metui, atiduos vaisių’‘.

41. Sie sprachen zu ihm: Er wird die Bösewichte übel umbringen und seinen Weinberg anderen Weingärtnern austun, die ihm die Früchte zur rechten Zeit geben.

41. Ils lui répondirent: Il fera périr misérablement ces méchants, et il louera sa vigne à d'autres vignerons, qui lui en rendront les fruits en leur saison.

41. Dícenle ellos: A los malos destruirá malamente; y su viña dará a renta a otros labradores, que le paguen el fruto a sus tiempos.

41 Zij zeiden tot hem: Hij zal den kwaden een kwaden dood aandoen, en zal den wijngaard aan andere landlieden verhuren, die hem de vruchten op haar tijden zullen geven.

41. Rzekli mu: Złe, źle potraci, a winnicę najmie inszym winiarzom, którzy mu oddawać będą pożytki czasów swoich.

41. Mondának néki: Mint gonoszokat gonoszul elveszti őket; a szőlőt pedig kiadja más munkásoknak, a kik beadják majd néki a gyümölcsöt annak idejében.

41 Говорят Ему: злодеев сих предаст злой смерти, а виноградник отдаст другим виноградарям, которые будут отдавать ему плоды во времена свои.

41. Кажуть вони до Него: Лютих люто погубить їх, а виноградник оддасть иншим виноградарям, що віддавати муть йому овощ пори своєї.

42 Jeesus sanoi heille: "Ettekö ole koskaan lukeneet kirjoituksista: 'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi; Herralta tämä on tullut ja on ihmeellinen meidän silmissämme'?

42 Jeesus sanoi heille: "Ettekö ole koskaan lukeneet Kirjoituksista: Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut päätöskiveksi. Herralta tämä on tullut ja on ihmeellistä silmissämme?

42. Sanoi Jesus heille: ettekö te ikänä Raamatuissa ole lukeneet: jonka kiven rakentajat hylkäsivät, se on tullut kulmakiveksi. Herralta on se tapahtunut, ja on ihmeellinen meidän silmäimme edessä.

42. Sanoi Jesus heille: Ettekö te ikänäns Ramatuisa lukenet. sen kiwen jonga rakendajat hylkäisit se on tehty culmakiwexi.

42. Sanoi heille Iesus/ Ettekö ikenens ramatuisa lukenuuat. Sen kiuen/ ionga rakendaiat hyliesit/ se on techty/ culmakiuexi. (Sanoi heille Jesus/ Ettekö ikänänsä raamatuissa lukeneet. Sen kiwen/ jonka rakentajat hylkäsit/ se on tehty/ kulmakiweksi.)

42. λέγει αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Οὐδέποτε ἀνέγνωτε ἐν ταῖς γραφαῖς, λίθον ὃν ἀπεδοκίμασαν οἱ οἰκοδομοῦντες, οὗτος ἐγενήθη εἰς κεφαλὴν γωνίας· παρὰ Κυρίου ἐγένετο αὕτη, καὶ ἔστι θαυμαστὴ ἐν ὀφθαλμοῖς ἡμῶν;

42. λεγει αυτοις ο ιησους ουδεποτε ανεγνωτε εν ταις γραφαις λιθον ον απεδοκιμασαν οι οικοδομουντες ουτος εγενηθη εις κεφαλην γωνιας παρα κυριου εγενετο αυτη και εστιν θαυμαστη εν οφθαλμοις ημων 42. legei aυtois o iesoυs oυdepote anegnote en tais grafais lithon on apedokimasan oi oikodomoυntes oυtos egenethe eis kefalen gonias para kυrioυ egeneto aυte kai estin thaυmaste en ofthalmois emon

42 Jesus says to them, Did you° never read in the Scriptures, The stone which the builders rejected*, this became the head of the corner; this came* from the Lord and it is marvelous in our eyes? {Psa 118:22-23}

42. Jesus saith unto them, Did ye never read in the scriptures, The stone which the builders rejected, the same is become the head of the corner: this is the Lord's doing, and it is marvellous in our eyes

42. Jesus sagde til dem: have I aldrig læst i Skrifterne: den Steen, som Bygningsmændene forskøde, den er bleven til en Hovedhjørnesteen; det er skeet af Herren, og er underligt for vore Øine.

42. Då sade Jesus till dem: Hafven I aldrig läsit i Skriftene? Den stenen, som byggningsmännerna bortkastade, han är blifven en hörnsten; af Herranom är detta skedt, och är underligit för vår ögon.

42. Jesus ütles nende wasto: Eks teie polle ellades kirjas luggenud: Se kiwwi, mis need hone ehhitajad kui kolbmatta ärraheitnud, se on nurga-kiwwiks sanud: Issandast on se sündinud, ja on üks imme-assi meie silma ees.

42. Jėzus jiems tarė: ‘‘Ar niekada neskaitėte Raštuose: ‘Akmuo, kurį statytojai atmetė, tapo kertiniu akmeniu. Tai Viešpaties padaryta ir nuostabu mūsų akyse’.

42. Jesus sprach zu ihnen: Habt ihr nie gelesen in der Schrift: "Der Stein, den die Bauleute verworfen haben, der ist zum Eckstein geworden. Von dem HERRN ist das geschehen, und es ist wunderbar vor unseren Augen"?

42. Et Jésus leur dit: N'avez-vous jamais lu dans les Écritures ces paroles: La pierre que ceux qui bâtissaient ont rejetée est devenue la principale pierre de l'angle; ceci a été fait par le Seigneur, et c'est une chose merveilleuse à nos yeux?

42. Díceles Jesús: ¿Nunca leisteis en las Escrituras: La piedra que desecharon los que edificaban, esta fué hecha por cabeza de la esquina: por el Señor es hecho esto, y es cosa maravillosa en nuestros ojos?

42 Jezus zeide tot hen: Hebt gij nooit gelezen in de Schriften: De steen, dien de bouwlieden verworpen hebben, deze is geworden tot een hoofd des hoeks; van den Heere is dit geschied, en het is wonderlijk in onze ogen?

42. Rzekł im Jezus: Nie czytaliścież nigdy w Pismach: Kamieó, który odrzucili budujący, ten się stał głową węgielną: od Panać się to stało, i dziwne jest w oczach naszych?

42. Monda nékik Jézus: [19†] Sohasem olvastátok-é az írásokban: A mely követ az építők megvetettek, az lett a szegletnek feje; az Úrtól lett ez, és csodálatos a mi szemeink előtt.

42 Иисус говорит им: неужели вы никогда не читали в Писании: камень, который отвергли строители, тот самый сделался главою угла? Это от Господа, и есть дивно в очах наших?

42. Рече до них Ісус: Хиба нїколи не читали в писаннях: Камінь, що відкинули будівничі, сей став ся головою угла. Від Господа стало ся се, й дивне воно в очах наших?

43 Sentähden minä sanon teille: Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä.

43 Sen vuoksi sanon teille: Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä.

43. Sentähden sanon minä teille: Jumalan valtakunta pitää teiltä otettaman pois ja annettaman pakanoille, jotka sen hedelmän tekevät.

43. Herralda on tämä tehty ja on ihmellinen meidän silmäim edes. Sentähden sanon minä teille: Jumalan waldacunda pitä teildä otettaman pois ja annettaman pacanoille jotca sen hedelmän tekewät.

43. Herralda ombi teme techty ia on imehelinen meide' silmein edes? Sentäde' sano' mine teille/ että Jumala' waldakunda pite teilde poisotettama'/ ia pite annettama' pacanille/ ioca sen hedelme' teke. (Herralta ompi tämä tehty ja on ihmeellinen meidän silmäin edessä? Sentähden sanon minä teille/ että Jumalan waltakunta pitää teiltä pois otettaman/ ja pitää annettaman pakanoille/ joka sen hedelmän tekee.)

43. διὰ τοῦτο λέγω ὑμῖν ὅτι ἀρθήσεται ἀφ’  ὑμῶν ἡ βασιλεία τοῦ Θεοῦ καὶ δοθήσεται ἔθνει ποιοῦντι τοὺς καρποὺς αὐτῆς·

43. δια τουτο λεγω υμιν οτι αρθησεται αφ υμων η βασιλεια του θεου και δοθησεται εθνει ποιουντι τους καρπους αυτης 43. dia toυto lego υmin oti arthesetai af υmon e βasileia toυ theoυ kai dothesetai ethnei poioυnti toυs karpoυs aυtes

43 Because of this, I am saying to you°, The kingdom of God will be taken away from you°, and will be given to a nation producing the fruits of it.

43. Therefore say I unto you, The kingdom of God shall be taken from you, and given to a nation bringing forth the fruits thereof.

43. Derfor siger jeg Eder, at Guds Rige skal tages fra Eder og gives et Folk, som skal bære dets Frugter.

43. Derföre säger jag eder, att Guds rike skall tagas från eder, och varda gifvet Hedningomen, som göra dess frukt.

43. Sepärrast ütlen minna teile: Jummala riik peab teilt ärrawoetama, ja selle rahwale antama, kes temma wilja annab.

43. Todėl sakau jums: Dievo karalystė bus iš jūsų atimta ir duota tautai, kuri neš jos vaisių.

43. Darum sage ich euch: Das Reich Gottes wird von euch genommen und einem Volke gegeben werden, das seine Früchte bringt.

43. C'est pourquoi je vous dis que le royaume de Dieu vous sera ôté, et qu'il sera donné à une nation qui en rendra les fruits.

43. Por tanto os digo, que el reino de Dios será quitado de vosotros, y será dado a gente que haga el fruto de él.

43 Daarom zeg Ik ulieden, dat het Koninkrijk Gods van u zal weggenomen worden, en een volk gegeven, dat zijn vruchten voortbrengt.

43. Przetoż powiadam wam: Iż od was odjęte będzie królestwo Boże, i będzie dane narodowi czyniącemu pożytki jego.

43. Annakokáért mondom néktek, hogy elvétetik tőletek az Istennek országa, és oly népnek adatik, a mely megtermi annak gyümölcsét.

43 Потому сказываю вам, что отнимется от вас Царство Божие и дано будет народу, приносящему плоды его;

43. Тим я глаголю вам: Що віднїметь ся од вас царство Боже, й дасть ся народові, що робити ме овощі його.

44 Ja joka tähän kiveen kaatuu, se ruhjoutuu, mutta jonka päälle se kaatuu, sen se murskaa."

44 Ja joka kaatuu tähän kiveen, hän ruhjoutuu, mutta jonka päälle se kaatuu, hänet se murskaa."

44. Ja joka lankee tähän kiveen, hän runnellaan. Mutta jonka päälle hän lankee, sen hän murentaa.

44. Ja joca lange tähän kiween hän runnellan. Mutta jonga päälle hän lange sen hän murenda.

44. Ja ioca * langepi täme' kiuen päle/ hen ru'nellaan. Mutta ionga päle hen langepi/ sen hen murenda. (Ja joka lankeepi tämän kiwen päälle/ hän runnellaan. Mutta jonka päälle hän lankeepi/ sen hän murentaa.)

44. καὶ ὁ πεσὼν ἐπὶ τὸν λίθον τοῦτον συνθλασθήσεται· ἐφ’ ὃν δ’ ἂν πέσῃ λικμήσει αὐτόν.

44. και ο πεσων επι τον λιθον τουτον συνθλασθησεται εφ ον δ αν πεση λικμησει αυτον 44. kai o peson epi ton lithon toυton sυnthlasthesetai ef on d an pese likmesei aυton

44 And he who has fallen upon this stone, will be shattered, but upon whomever it falls, it will be smashing him.

44. And whosoever shall fall on this stone shall be broken: but on whomsoever it shall fall, it will grind him to powder.

44. Og hvo som falder paa denne Steen, skal sønderstødes; men hvilken den falder paa, ham skal den knuse.

44. Och hvilken som faller på denna stenen, han varder krossad; men uppå hvilken han faller, den slår han sönder i stycker.

44. Ja kes sesinnatse kiwwi peäle langeb, lähhäb russuks, agga kelle peäle temma langeb, sedda teeb temma pihhuks.

44. Kas kris ant to akmens, tas suduš, o ant ko tas akmuo užgrius, tą sutriuškins’‘.

44. Und wer auf diesen Stein fällt, der wird zerschellen; auf wen aber er fällt, den wird er zermalmen.

44. Celui qui tombera sur cette pierre sera brisé; et celui sur qui elle tombera, elle l'écrasera.

44. Y el que cayere sobre esta piedra, será quebrantado; y sobre quien ella cayere, desmenuzarle ha.

44 En wie op dezen steen valt, die zal verpletterd worden; en op wien hij valt, dien zal hij vermorzelen.

44. A kto by padł na ten kamieó, roztrąci się, a na kogo by on upadł, zetrze go.

44. És a ki e kőre esik, szétzúzatik; a kire pedig ez esik [20†] reá, szétmorzsolja azt.

44 и тот, кто упадет на этот камень, разобьется, а на кого он упадет, того раздавит.

44. І хто впаде на сей камінь, розібєть ся; на кого ж він упаде, роздавить того.

45 Kun ylipapit ja fariseukset kuulivat nämä hänen vertauksensa, ymmärsivät he, että hän puhui heistä.

45 Kuullessaan nämä Hänen vertauksensa ylipapit ja fariseukset ymmärsivät, että Hän puhui heistä.

45. Ja kuin pappein päämiehet ja Pharisealaiset kuulivat hänen vertauksensa, ymmärsivät he, että hän heistä sanoi.

45. Ja cuin Pappein päämiehet ja Phariseuxet cuulit hänen wertauxens ymmärsit he että hän heistä sanoi.

45. Ja quin pappein pämiehet/ ia Phariseuset cwlit henen wertauxens/ ymmersit he että hen heiste sanoi. (Ja kuin pappein päämiehet/ ja phariseukset kuulit hänen wertauksensa/ ymmärsit he että hän heistä sanoi.)

45. καὶ ἀκούσαντες οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ Φαρισαῖοι τὰς παραβολὰς αὐτοῦ ἔγνωσαν ὅτι περὶ αὐτῶν λέγει·

45. και ακουσαντες οι αρχιερεις και οι φαρισαιοι τας παραβολας αυτου εγνωσαν οτι περι αυτων λεγει 45. kai akoυsantes oi archiereis kai oi farisaioi tas paraβolas aυtoυ egnosan oti peri aυton legei

45 And (after) the high-priests and the Pharisees heard his parables, they knew that he is speaking concerning them.

45. And when the chief priests and Pharisees had heard his parables, they perceived that he spake of them.

45. Og der de Ypperstepræster og Pharisæerne hørte hans Lignelser, mærkede de, at han talede om dem.

45. Och när de öfverste Presterna och Phariseerna hörde hans liknelser, förnummo de, att han talade om dem.

45. Ja kui üllemad preestrid ja Wariserid temma tähhendamisse sannad kuulsid, tundsid nemmad, et ta neist räkis.

45. Išgirdę Jo palyginimus, aukštieji kunigai ir fariziejai suprato, kad Jis kalbėjo apie juos.

45. Und da die Hohenpriester und Pharisäer seine Gleichnisse hörten, verstanden sie, daß er von ihnen redete.

45. Et quand les principaux sacrificateurs et les pharisiens eurent entendu ces paraboles, ils reconnurent qu'il parlait d'eux;

45. Y oyendo los príncipes de los sacerdotes y los Fariseos sus parábolas, entendieron que hablaba de ellos.

45 En als de overpriesters en Farizeen deze Zijn gelijkenissen hoorden, verstonden zij, dat Hij van hen sprak.

45. A usłyszawszy przedniejsi kapłani i Faryzeuszowie podobieóstwa jego, domyślili się, iż o nich mówił;

45. És a főpapok és farizeusok hallván az ő példázatait, megértették, hogy róluk szól.

45 И слышав притчи Его, первосвященники и фарисеи поняли, что Он о них говорит,

45. І вислухавши архиєреї та Фарисеї приповісти його, догадались, що про них говорить.

46 Ja he olisivat tahtoneet ottaa hänet kiinni, mutta pelkäsivät kansaa, koska se piti häntä profeettana.

46 He tahtoivat ottaa Hänet kiinni, mutta pelkäsivät kansanjoukkoja, koska ne pitivät Häntä profeettana.

46. Ja kuin he pyysivät häntä ottaa kiinni, pelkäsivät he kansaa, sillä he pitivät hänen prophetana.

46. Ja he pyysit händä otta kijnni mutta he pelkäisit Canssa sillä he pidit hänen Prophetana.

46. Ja he pysit hende kijniotta/ mutta he pelkesit Canssa/ sille että he pidhit henen ninquin Prophetan. (Ja he pyysit häntä kiinni ottaa/ mutta pelkäsit kansaa/ silllä että he pidit hänen niinkuin prophetan.)

46. καὶ ζητοῦντες αὐτὸν κρατῆσαι ἐφοβήθησαν τοὺς ὄχλους, ἐπειδὴ ὡς προφήτην αὐτὸν εἶχον.

46. και ζητουντες αυτον κρατησαι εφοβηθησαν τους οχλους επειδη ως προφητην αυτον ειχον 46. kai zetoυntes aυton kratesai efoβethesan toυs ochloυs epeide os profeten aυton eichon

46 And seeking to take-hold of him, (but) they feared the crowds, since they were holding him (up) like a prophet.

46. But when they sought to lay hands on him, they feared the multitude, because they took him for a prophet.

46. Og de søgte at gribe ham, men frygtede for Folket; thi de holdt ham for en Prophet.

46. Och de ville hafva tagit fatt på honom; men de räddes för folket, ty de höllo honom för en Prophet.

46. Ja nemmad püüdsid tedda kinniwotta, agga nemmad kartsid rahwast, sest et nemmad tedda Prohwetiks piddasid.

46. Jie stengėsi Jį suimti, tačiau bijojo minios, nes ji laikė Jį pranašu.

46. Und sie trachteten darnach, wie sie ihn griffen; aber sie fürchteten sich vor dem Volk, denn es hielt ihn für einen Propheten.

46. Et ils cherchaient à se saisir de lui; mais ils craignirent le peuple, parce qu'il regardait Jésus comme un prophète.

46. Y buscando como echarle mano, temieron al pueblo; porque le tenían por profeta.

46 En zoekende Hem te vangen, vreesden zij de scharen, dewijl deze Hem hielden voor een profeet.

46. A chcąc go pojmać, bali się ludu, ponieważ go mieli za proroka.

46. És mikor meg akarák őt fogni, megfélemlének a sokaságtól, mivelhogy úgy tartják vala őt mint prófétát.

46 и старались схватить Его, но побоялись народа, потомучто Его почитали за Пророка.

46. І, шукаючи вхопити Його, опасували ся народу; бо мав Його за пророка.