14 luku

Johannes Kastajan mestaus 1 – 12 Jeesus ravitsee viisituhatta miestä 13 – 21, kävelee veden päällä 22 – 33, parantaa sairaita Gennesaretissa 34 – 36. (V. – 12 vert. Mark. 6:14, 17 – 29 Luuk.9:7 – 9.)

1 Siihen aikaan neljännesruhtinas Herodes kuuli maineen Jeesuksesta.

1 Siihen aikaan neljännesruhtinas Herodes kuuli maineen Jeesuksesta.

1. Siihen aikaan kuuli Herodes tetrarka Jesuksen sanoman,

1. SIihen aican cuuli Herodes Tetrarcha Jesuxen sanoman ja sanoi palwelioilles:

1. SIhen aijcan/ cwli Herodes * Neliesruhtinas Iesusen sanoma' ia sanoi paluelioijlle's/ (Siihen aikaan/ kuuli Herodes neljännesruhtinas Jesuksen sanoman ja sanoi palwelijoillensa/)

1. Ἐν ἐκείνῳ τῷ καιρῷ ἤκουσεν Ἡρῴδης ὁ τετράρχης τὴν ἀκοὴν Ἰησοῦ,

1. εν εκεινω τω καιρω ηκουσεν ηρωδης ο τετραρχης την ακοην ιησου 1. en ekeino to kairo ekoυsen erodes o tetrarches ten akoen iesoυ

1 {Mar 6:14-29 & Mat 14:1-12 & Luk 9:7-9.} Herod the Tetrarch heard the report of Jesus at that time,

1. At that time Herod the tetrarch heard of the fame of Jesus,

1. Paa den samme Tid hørte Herodes, den Fjerdingsfyrste, Rygtet om Jesus.

1. I den tiden hörde Herodes Tetrarcha Jesu rykte;

1. Sel aial kulis Herodes kes Nelliwürst, se könne Jesussest.

1. Anuo metu garsas apie Jėzų pasiekė tetrarchą Erodą,

1. Zu der Zeit kam das Gerücht von Jesu vor den Vierfürsten Herodes.

1. En ce temps-là Hérode le tétrarque entendit ce qu'on publiait de Jésus;

1. EN aquel tiempo Heródes el Tetrarca oyó la fama de Jesús;

1 Te dierzelfder tijd hoorde Herodes, de viervorst, het gerucht van Jezus;

1. W on czas usłyszał Herod Tetrarcha, wieść o Jezusie.

1. Abban az időben hírét hallá Heródes negyedes fejedelem Jézusnak,

1 В то время Ирод четвертовластник услышал молву об Иисусе

1. Того часу Ірод четверовластник почув чутку про Ісуса,

2 Ja hän sanoi palvelijoilleen: "Se on Johannes Kastaja; hän on noussut kuolleista, ja sen tähden nämä voimat hänessä vaikuttavat".

2 Hän sanoi palvelijoilleen; "Se on Johannes Kastaja. Hän on noussut kuolleista, ja sen vuoksi nämä voimat vaikuttavat hänessä."

2. Ja sanoi palvelioillensa: tämä on Johannes Kastaja: hän on noussut kuolleista, ja sentähden tekee hän senkaltaisia väkeviä töitä.

2. Tämä on Johannes Castaja hän on nosnut cuolluista sentähden teke hän sencaltaisia wäkewitä töitä.

2. Teme o'bi se Joha'nes castaia/ hen on ylesnosnut cooluista/ Se'teden hen tekepi sencaltaiset awudh. (Tämä ompi se Johannes Kastaja/ hän on ylösnoussut kuolleista/ Sentähden hän tekeepi senkaltaiset awut.)

2. καὶ εἶπεν τοῖς παισὶν αὐτοῦ· Οὗτός ἐστιν Ἰωάννης ὁ βαπτιστής· αὐτὸς ἠγέρθη ἀπὸ τῶν νεκρῶν, καὶ διὰ τοῦτο αἱ δυνάμεις ἐνεργοῦσιν ἐν αὐτῷ.

2. και ειπεν τοις παισιν αυτου ουτος εστιν ιωαννης ο βαπτιστης αυτος ηγερθη απο των νεκρων και δια τουτο αι δυναμεις ενεργουσιν εν αυτω 2. kai eipen tois paisin aυtoυ oυtos estin ioannes o βaptistes aυtos egerthe apo ton nekron kai dia toυto ai dυnameis energoυsin en aυto

2 and said to his young-servants, This is John the Immerser*; he was raised from the dead, and because of this, these powers are working in him.

2. And said unto his servants, This is John the Baptist; he is risen from the dead; and therefore mighty works do shew forth themselves in him.

2. Og han sagde til sine Tjenere: denne er Johannes den Døber; han er opreist fra de Døde, derfor tee sig og de kraftige Gjerninger i ham.

2. Och sade till sina tjenare: Denne är Johannes Döparen; han är uppstånden ifrå de döda, derföre gör han sådana krafter.

2. Ja temma ütles omma sullaste wasto: Sesinnane on ristia Joannes; sesamma on surnust üllestousnud, ja sepärrast teeb se wäggi temma sees need immetähhed.

2. ir jis savo tarnams pasakė: ‘‘Tai Jonas Krikštytojas! Jis prisikėlė iš numirusių, ir todėl jame veikia stebuklingos jėgos’‘.

2. Und er sprach zu seinen Knechten: Dieser ist Johannes der Täufer; er ist von den Toten auferstanden, darum tut er solche Taten.

2. Et il dit à ses serviteurs: C'est Jean-Baptiste; il est ressuscité des morts, et c'est pour cela qu'il se fait des miracles par lui.

2. Y dijo a sus criados: Este es Juan el Bautista: él ha resucitado de entre los muertos, y por eso virtudes obran en él.

2 En zeide tot zijn knechten: Deze is Johannes de Doper; hij is opgewekt van de doden, en daarom werken die krachten in Hem.

2. I rzekł sługom swoim: Tenci jest Jan Chrzciciel; on to zmartwychwstał, i dlatego się cuda przez niego dzieją.

2. És monda szolgáinak: Ez ama Keresztelő János; ő támadt fel [1†] a halálból, és azért működnek benne az erők.

2 и сказал служащим при нем: это Иоанн Креститель; онвоскрес из мертвых, и потому чудеса делаются им.

2. і рече до слуг своїх: Се Йоан Хреститель; він устав з мертвих, то й чудеса дїють ся від него.

3 Sillä Herodes oli ottanut Johanneksen kiinni ja sitonut hänet ja pannut vankeuteen veljensä Filippuksen vaimon, Herodiaan, tähden.

3 Sillä otettuaan Johanneksen kiinni Herodes oli sitonut hänet ja pannut vankilaan veljensä Filippuksen vaimon, Herodiaan vuoksi.

3. Sillä Herodes oli ottanut Johanneksen kiinni, sitonut ja vankiuteen pannut, Herodiaksen, veljensä Philippuksen emännän tähden.

3. Sillä Herodes oli ottanut Johannexen kijnni sitonut ja fangiuxeen pannut Herodiaxen hänen weljens Philippuxen emännän tähden.

3. Sille Herodes oli Joha'nesen kiniottanut/ sitonut/ ia fangeuxen pannut/ Herodiaxen/ henen weliense Philippusen emänen tehden. (Sillä Herodes oli Johanneksen kiinni ottanut/ sitonut/ ja wankeukseen pannut/ Herodiaksen/ hänen weljensä Philippuksen emännän tähden.)

3. Ὁ γὰρ Ἡρῴδης κρατήσας τὸν Ἰωάννην ἔδησεν αὐτὸν καὶ ἔθετο ἐν φυλακῇ διὰ Ἡρῳδιάδα τὴν γυναῖκα Φιλίππου τοῦ ἀδελφοῦ αὐτοῦ·

3. ο γαρ ηρωδης κρατησας τον ιωαννην εδησεν αυτον και εθετο εν φυλακη δια ηρωδιαδα την γυναικα φιλιππου του αδελφου αυτου 3. o gar erodes kratesas ton ioannen edesen aυton kai etheto en fυlake dia erodiada ten gυnaika filippoυ toυ adelfoυ aυtoυ

3 For* Herod having taken-hold of John, bound him and placed him in prison because of Herodias, his brother Philip’s wife.

3. For Herod had laid hold on John, and bound him, and put him in prison for Herodias' sake, his brother Philip's wife.

3. Thi Herodes havde grebet Johannes og bundet ham og kastet ham i Fængsel for Herodias', sin Broder Phililipus Hustrus, Skyld.

3. Ty Herodes hade gripit Johannem, bundit och lagt honom i häktelse, för Herodias, sins broders Philippi hustrus, skull.

3. Sest Herodes olli Joannest kinniwotnud, tedda siddunud ja wangi-torni heitnud Herodia om̃a weña Wilippusse naese pärrast.

3. Mat Erodas buvo suėmęs Joną, sukaustęs jį ir įmetęs į kalėjimą dėl savo brolio Pilypo žmonos Erodiados.

3. Denn Herodes hatte Johannes gegriffen und in das Gefängnis gelegt wegen der Herodias, seines Bruders Philippus Weib.

3. Car Hérode avait fait prendre Jean, et l'avait fait lier et mettre en prison, au sujet d'Hérodias, femme de Philippe, son frère;

3. Porque Heródes había prendido a Juan, y le había aprisionado, y puesto en la cárcel, por causa de Herodías, mujer de Felipe su hermano.

3 Want Herodes had Johannes gevangen genomen, en hem gebonden, en in den kerker gezet, om Herodias' wil, de huisvrouw van Filippus, zijn broeder.

3. Albowiem Herod pojmawszy Jana, związał go był i wsadził do więzienia dla Herodyjady, żony Filipa, brata swego.

3. Mert Heródes elfogatta vala Jánost, és megkötöztetvén, [2†] tömlöczbe vetette vala Heródiásért, az ő testvérének, Fülöpnek feleségéért.

3 Ибо Ирод, взяв Иоанна, связал его и посадил в темницу за Иродиаду, жену Филиппа, брата своего,

3. Бо Ірод піймав був Йоана, звязав його, і вкинув у темницю за Іродияду, жінку брата свого Филипа.

4 Sillä Johannes oli sanonut hänelle: "Sinun ei ole lupa pitää häntä".

4 Sillä Johannes oli sanonut hänelle: "Sinun ei ole lupa pitää häntä."

4. Sillä Johannes oli hänelle sanonut: ei sinulle ole luvallinen häntä pitää.

4. Että Johannes oli hänelle sanonut: ei sowi sinun händä pitä.

4. Sille ette Johannes oli henelle sanonut/ Ei soui sinun hende pite. (Sillä että Johannes oli hänelle sanonut/ Ei sowi sinun häntä pitää.)

4. ἔλεγεν γὰρ αὐτῷ ὁ Ἰωάννης· Οὐκ ἔξεστί σοι ἔχειν αὐτήν.

4. ελεγεν γαρ αυτω ο ιωαννης ουκ εξεστιν σοι εχειν αυτην 4. elegen gar aυto o ioannes oυk eksestin soi echein aυten

4 For* John said to him, It is not legal for you to have her.

4. For John said unto him, It is not lawful for thee to have her.

4. Thi Johannes sagde til ham: det er dig ikke tilladt at have hende.

4. Förty Johannes hade sagt till honom: Dig är icke lofligit hafva henne.

4. Sest Joannes olli temma wasto üttelnud: Sul ep olle lubba tedda ennesele piddada.

4. Nes Jonas jam sakė: ‘‘Tau nevalia jos turėti’‘.

4. Denn Johannes hatte zu ihm gesagt: Es ist nicht recht, daß du sie habest.

4. Parce que Jean lui avait dit: Il ne t'est pas permis de l'avoir pour femme.

4. Porque Juan le decía: No te es lícito tenerla.

4 Want Johannes zeide tot hem: Het is u niet geoorloofd haar te hebben.

4. Bo mu Jan mówił: Nie godzi ci się jej mieć.

4. Mert ezt mondja vala néki János: Nem [3†] szabad néked ővele élned.

4 потому что Иоанн говорил ему: не должно тебе иметь ее.

4. Бо казав йому Йоан: Не годить ся тобі мати її.

5 Ja Herodes olisi tahtonut tappaa Johanneksen, mutta pelkäsi kansaa, sillä he pitivät häntä profeettana.

5 Ja Herodes* tahtoi tappaa hänet, mutta pelkäsi kansaa, koska he pitivät häntä profeettana.

5. Ja kuin hän tahtoi hänen tappaa, pelkäsi hän kansaa; sillä he pitivät hänen prophetana.

5. Ja cuin hän tahdoi hänen tappa pelkäis hän Canssa: sillä he pidit hänen Prophetana.

5. Ja quin hen tahdhoi henen tappa/ Pelkesi hen Canssa/ Sille he pidhit henen Prophetan edhest. (Ja kuin hän tahtoi hänen tappaa/ Pelkäsi hän kansaa/ Sillä he pidit hänen prophetan edestä.)

5. καὶ θέλων αὐτὸν ἀποκτεῖναι ἐφοβήθη τὸν ὄχλον, ὅτι ὡς προφήτην αὐτὸν εἶχον.

5. και θελων αυτον αποκτειναι εφοβηθη τον οχλον οτι ως προφητην αυτον ειχον 5. kai thelon aυton apokteinai efoβethe ton ochlon oti os profeten aυton eichon

5 And wishing to kill him, (but) he feared the crowd, because they held him as a prophet.

5. And when he would have put him to death, he feared the multitude, because they counted him as a prophet.

5. Og han havde gjerne slaget ham ihjel, men frygtede for Folket, thi de holdt, ham for en Prophet.

5. Och han hade gerna dräpit honom; men han räddes för folket; ty de höllo honom för en Prophet.

5. Ja kui temma tedda tahtis tappa, kartis temma rahwast, sest nemmad piddasid tedda prohwetiks.

5. Erodas norėjo nužudyti Joną, bet bijojo žmonių, nes jie laikė jį pranašu.

5. Und er hätte ihn gern getötet, fürchtete sich aber vor dem Volk; denn sie hielten ihn für einen Propheten.

5. Et il aurait bien voulu le faire mourir; mais il craignait le peuple, parce qu'on regardait Jean comme un prophète.

5. Y quería matarle, mas tenía miedo de la multitud; porque le tenían como a profeta.

5 En willende hem doden, vreesde hij het volk, omdat zij hem hielden voor een profeet.

5. Ale gdy go on chciał zabić, bał się ludu: albowiem go za proroka mieli.

5. De mikor meg akarta öletni, félt a sokaságtól, mert mint egy [4†] prófétát úgy tartják vala őt.

5 И хотел убить его, но боялся народа, потому что его почитали за пророка.

5. І, хотїв його стратити, та опасувавсь народу; бо мали його за пророка.

6 Mutta kun Herodeksen syntymäpäivä tuli, tanssi Herodiaan tytär heidän edessään, ja se miellytti Herodesta;

6 Mutta *vietettäessä Herodeksen syntymäpäivää* Herodiaan tytär tanssi joukon keskellä, ja se miellytti Herodesta.

6. Mutta kun Herodeksen syntymäjuhlaa pidettiin, hyppäsi Herodiaksen tytär heidän edessänsä; ja se kelpasi Herodekselle.

6. COsca Herodexen syndymä Juhla pidettin hyppäis Herodian tytär heidän edesäns. Ja se kelpais Herodexelle.

6. Coska sis Herodesen syndyme Juhla pidhettin/ hyppeisi Herodian tyter heiden edhesens. Ja se kelpas Herodesen. (Koska siis Herodeksen syntymäjuhla pidettiin/ hyppäsi Herodiaan tytär heidän edessänsä. Ja se kelpasi Herodeksen.)

6. γενεσίων δὲ ἀγομένων τοῦ Ἡρῴδου ὠρχήσατο ἡ θυγάτηρ τῆς Ἡρῳδιάδος ἐν τῷ μέσῳ καὶ ἤρεσε τῷ Ἡρῴδῃ,

6. γενεσιων δε αγομενων του ηρωδου ωρχησατο η θυγατηρ της ηρωδιαδος εν τω μεσω και ηρεσεν τω ηρωδη 6. genesion de agomenon toυ erodoυ orchesato e thυgater tes erodiados en to meso kai eresen to erode

6 Now Herod’s birthday being brought* (together), the daughter of Herodias danced in the midst (of the court) and pleased Herod;

6. But when Herod's birthday was kept, the daughter of Herodias danced before them, and pleased Herod.

6. Men der Herodes holdt sin Fødselsdag, dansede Heodias' Datter for dem; og hun behagede Herodes.

6. När då Herodes begick sin födelsedag, dansade Herodias dotter för dem; och det behagade Herodi.

6. Agga kui Herodes omma sündimisse päwa piddas, siis tantsis Herodia tüttar nende seas; ja se olli Herodesse mele pärrast.

6. Erodo gimimo dieną Erodiados duktė šoko svečiams ir patiko Erodui.

6. Da aber Herodes seinen Jahrestag beging, da tanzte die Tochter der Herodias vor ihnen. Das gefiel Herodes wohl.

6. Or, comme on célébrait le jour de la naissance d'Hérode, la fille d'Hérodias dansa au milieu de l'assemblée, et plut à Hérode;

6. Y celebrándose el día del nacimiento de Heródes, la hija de Herodías danzó en medio, y agradó a Heródes.

6 Maar als de dag der geboorte van Herodes gehouden werd, danste de dochter van Herodias in het midden van hen, en zij behaagde aan Herodes.

6. Gdy tedy obchodzono dzieó narodzenia Herodowego, taócowała córka Herodyjady w pośrodku gości, i podobała się Herodowi.

6. Hanem mikor a Heródes születése napját ünnepelék, tánczola a Heródiás leánya ő előttük, és megtetszék Heródesnek;

6 Во время же празднования дня рождения Ирода дочьИродиады плясала перед собранием и угодила Ироду,

6. У день же родин Іродових, дочка Іродиядина танцювала перед ними й догодила Іродові.

7 sentähden hän valalla vannoen lupasi antaa hänelle, mitä ikinä hän anoisi.

7 Sen vuoksi hän valalla lupasi antaa hänelle, mitä tahansa hän anoisi,

7. Sentähden lupasi hän hänelle vannotulla valalla antaa, mitä hän anois.

7. Sentähden lupais hän hänelle walalla anda mitä ikänäns hän anois.

7. Sentädhen hen lupasi henelle wannotul walalla/ että hen tachtoi henelle anda/ mitekutakin hen anoijs. (Sentähden hän lupasi hänelle wannotulla walalla/ että hän tahtoi hänelle antaa/ mitä kukin hän anoisi.)

7. ὅθεν μεθ’ ὅρκου ὡμολόγησεν αὐτῇ δοῦναι ὃ ἐὰν αἰτήσηται.

7. οθεν μεθ ορκου ωμολογησεν αυτη δουναι ο εαν αιτησηται 7. othen meth orkoυ omologesen aυte doυnai o ean aitesetai

7 from where he confessed with an oath to give her whatever she asks (of him.)

7. Whereupon he promised with an oath to give her whatsoever she would ask.

7. Derfor lovede han med en Ed at give hende, hvad hun begjerede.

7. Derföre lofvade han henne vid en ed, att han ville gifva henne hvad hon begärade.

7. Sepärrast tootas tem̃a ühhe wandega temmale anda, mis tem̃a ial piddi palluma.

7. Todėl jis su priesaika pažadėjo jai duoti, ko tik ji paprašys.

7. Darum verhieß er ihr mit einem Eide, er wollte ihr geben, was sie fordern würde.

7. De sorte qu'il lui promit avec serment de lui donner tout ce qu'elle demanderait.

7. Y prometió con juramento de darle todo lo que pidiese.

7 Waarom hij haar met ede beloofde te geven, wat zij ook zou eisen.

7. Skąd pod przysięgą obiecał jej dać, czegobykolwiek żądała.

7. Azért esküvéssel fogadá, hogy a mit kér, megadja néki.

7 посему он с клятвою обещал ей дать, чего она ни попросит.

7. За се обіцяв він, клянучись, що дасть їй, чого просити ме.

8 Niin hän äitinsä yllytyksestä sanoi: "Anna tuoda minulle tänne lautasella Johannes Kastajan pää".

8 Niin hän äitinsä yllyttämänä sanoi; "Anna minulle tässä lautasella Johannes Kastajan pää,"

8. Mutta niinkuin hän äidiltänsä ennen neuvottu oli, anna minulle, hän sanoi, tässä vadissa Johannes Kastajan pää.

8. Nijn hän sanoi: nijncuin hänen äitins ennen hänen oli opettanut: anna minulle täsä astias Johannes Castajan pää.

8. Nin hen sanoi/ quin henen eitens ennen henelle oli opettanut/ Anna minulle (ma hen) tesse fatilla Johannesen castaian päe. (Niin hän sanoi/ kuin hänen äitinsä ennen hänelle oli opettanut/ Anna minulle tässä wadilla Johannes Kastajan pää.)

8. ἡ δὲ προβιβασθεῖσα ὑπὸ τῆς μητρὸς αὐτῆς, Δός μοι, φησίν, ὧδε ἐπὶ πίνακι τὴν κεφαλὴν Ἰωάννου τοῦ βαπτιστοῦ.

8. η δε προβιβασθεισα υπο της μητρος αυτης δος μοι φησιν ωδε επι πινακι την κεφαλην ιωαννου του βαπτιστου 8. e de proβiβastheisa υpo tes metros aυtes dos moi fesin ode epi pinaki ten kefalen ioannoυ toυ βaptistoυ

8 Now having been pushed forward by her mother, she says, Give me the head of John the Immerser* upon a platter here.

8. And she, being before instructed of her mother, said, Give me here John Baptist's head in a charger.

8. Men da hun var tilforn underviist af sin Moder, sagde hun: giv mig hid Johannes den Døbers Hoved paa et Fad.

8. Då sade hon, såsom hennes moder hade lärt henne tillförene: Gif mig här på ett fat Johannis Döparens hufvud.

8. Agga temma, kui ta enne ommast emmast olli öppetud, ütles: Anna mulle waagna peäl ristia Joannesse Pea.

8. O ši, savo motinos primokyta, tarė: ‘‘Duok man čia dubenyje Jono Krikštytojo galvą’‘.

8. Und wie sie zuvor von ihrer Mutter angestiftet war, sprach sie: Gib mir her auf einer Schüssel das Haupt Johannes des Täufers!

8. Poussée par sa mère, elle lui dit: Donne-moi ici, dans un plat, la tête de Jean-Baptiste.

8. Y ella, instruida primero de su madre, dijo: Dáme aquí en un plato la cabeza de Juan el Bautista.

8 En zij, te voren onderricht zijnde van haar moeder, zeide: Geef mij hier in een schotel het hoofd van Johannes den Doper.

8. A ona przedtem będąc naprawiona od matki swojej, rzekła: Daj mi tu na misie głowę Jana Chrzciciela.

8. A leány pedig, anyja rábeszélésére, monda: Add ide nékem egy tálban a Keresztelő János fejét.

8 Она же, по наущению матери своей, сказала: дай мне здесь на блюде голову Иоанна Крестителя.

8. Вона ж, наперед навчена від матері: Дай менї, каже, тут на блюдї голову Йоана Хрестителя.

9 Silloin kuningas tuli murheelliseksi, mutta valansa ja pöytävierasten tähden hän käski antaa sen.

9 Kuningas tuli murheelliseksi, mutta valainsa ja ateriakumppanien vuoksi hän käski antaa sen.

9. Ja kuningas tuli murheelliseksi; mutta kuitenkin valan tähden ja niiden, jotka ynnä atrioitsivat, käski hän antaa hänelle,

9. Ja Cuningas tuli murhellisexi. Mutta cuitengin walan tähden ja nijden jotca sijnä atrioidzit käski hän anda hänelle.

9. Ja Kuningas tuli murheisens. Mutta quitengin sen wa'notun wala' tähden/ ia nijnnen iotca ynne atrioitzit/ käski hen anda henelle. (Ja kuningas tuli murheiseensa. Mutta kuitenkin sen wannotun walan tähden/ ja niiden jotka ynnä aterioitsit/ käski hän antaa hänelle.)

9. καὶ ἐλυπήθη ὁ βασιλεὺς, διὰ δὲ τοὺς ὅρκους καὶ τοὺς συνανακειμένους ἐκέλευσε δοθῆναι,

9. και ελυπηθη ο βασιλευς δια δε τους ορκους και τους συνανακειμενους εκελευσεν δοθηναι 9. kai elυpethe o βasileυs dia de toυs orkoυs kai toυs sυnanakeimenoυs ekeleυsen dothenai

9 And the king was sorrowful, but because of his oaths and of those who reclined (at the meal) together with him, he commanded it to be given.

9. And the king was sorry: nevertheless for the oath's sake, and them which sat with him at meat, he commanded it to be given her.

9. Og Kongen blev bedrøvet; men for de Eders og for Gjesternes Skyld befoel han det at gives hende.

9. Och Konungen blef bedröfvad; dock för edens skull, och för deras skull, som såto öfver bord med honom, böd han att det skulle gifvas henne;

9. Ja kunningas sai kurwaks; agga nende wañnette, ja nende pärrast, kes temmaga laudas istsid, käskis temma temmale sedda anda.

9. Karalius nuliūdo, bet dėl priesaikos ir svečių įsakė duoti.

9. Und der König ward traurig; doch um des Eides willen und derer, die mit ihm zu Tische saßen, befahl er's ihr zu geben.

9. Et le roi en fut fâché; mais à cause de son serment et de ceux qui étaient à table avec lui, il commanda qu'on la lui donnât.

9. Entónces el rey se entristeció: mas por el juramento, y por los que estaban juntamente a la mesa, mandó que se le diese.

9 En de koning werd bedroefd; doch om de eden, en degenen, die met hem aanzaten, gebood hij, dat het haar zou gegeven worden;

9. I zasmucił się król; ale dla przysięgi i dla spółsiedzących kazał jej dać.

9. És megszomorodék a király, de esküjéért és a vendégek miatt parancsolá, hogy adják oda.

9 И опечалился царь, но, ради клятвы и возлежащих с ним, повелел дать ей,

9. І засумів Ірод; однак, задля клятьби й задля тих, що сидїли з ним за столом, звелїв дати.

10 Ja hän lähetti lyömään Johannekselta pään poikki vankilassa.

10 Ja hän lähetti ja mestautti Johanneksen vankilassa.

10. Ja lähetti leikkaamaan Johanneksen kaulaa tornissa.

10. Ja lähetti leickaman Johannexen caula tornisa.

10. Ja lehetti böwelit leickaman Johannisen caula tornissa. (Ja lähetti pyöwelit leikkaamaan Johanneksen kaulan tornissa.)

10. καὶ πέμψας ἀπεκεφάλισε τὸν Ἰωάννην ἐν τῇ φυλακῇ·

10. και πεμψας απεκεφαλισεν τον ιωαννην εν τη φυλακη 10. kai pempsas apekefalisen ton ioannen en te fυlake

10 And he sent and beheaded John in the prison.

10. And he sent, and beheaded John in the prison.

10. Og han sendte hen og lod Johannes halshugge i Fængslet.

10. Och sände bort, och lät afhugga Johannis hufvud i häktelset.

10. Ja läkkitas, ja laskis Joannesse Pea otsast ärraraiuda wangitornis.

10. Jis pasiuntė nukirsti kalėjime Jonui galvą.

10. Und schickte hin und enthauptete Johannes im Gefängnis.

10. Et il envoya couper la tête à Jean dans la prison.

10. Y enviando, degolló a Juan en la cárcel.

10 En zond heen, en onthoofdde Johannes in den kerker.

10. A posławszy kata, ściął Jana w więzieniu.

10. És elküldvén, fejét véteté Jánosnak a tömlöczben.

10 и послал отсечь Иоанну голову в темнице.

10. І, пославши, стяв Йоана в темницї.

11 Ja hänen päänsä tuotiin lautasella ja annettiin tytölle; ja tämä vei sen äidilleen.

11 Niin tämän pää tuotiin lautasella ja annettiin tytölle ja hän vei sen äidilleen.

11. Ja hänen päänsä kannettiin vadissa ja annettiin piialle, ja hän vei sen äidillensä.

11. Ja hänen pääns cannettin astias ja annettin pijcalle ja hän wei sen äitillens.

11. Ja hene' päens edheska'nettin fadis/ ia a'netin picalle. Ja hen weij sen eitelle's. (Ja hänen päänsä edeskannettiin wadissa/ ja annettiin piialle. Ja hän wei sen äitillensä.)

11. καὶ ἠνέχθη ἡ κεφαλὴ αὐτοῦ ἐπὶ πίνακι καὶ ἐδόθη τῷ κορασίῳ, καὶ ἤνεγκε τῇ μητρὶ αὐτῆς.

11. και ηνεχθη η κεφαλη αυτου επι πινακι και εδοθη τω κορασιω και ηνεγκεν τη μητρι αυτης 11. kai enechthe e kefale aυtoυ epi pinaki kai edothe to korasio kai enegken te metri aυtes

11 And his head was carried upon a platter, and given to the girl, and she carried it to her mother.

11. And his head was brought in a charger, and given to the damsel: and she brought it to her mother.

11. Og hans Hoved blev baaret paa et Fad og givet Pigen; og hun bar det til sin Moder.

11. Och hans hufvud vardt framburet på ett fat, och gifvet pigone; och hon bar det till sina moder.

11. Ja temma Pea todi waagna peäl, ja anti selle neitsikessele; ja temma wiis sedda omma emmale.

11. Jo galva buvo atnešta dubenyje ir įteikta mergaitei, kuri ją nunešė motinai.

11. Und sein Haupt ward hergetragen in einer Schüssel und dem Mägdlein gegeben; und sie brachte es ihrer Mutter.

11. Et on apporta sa tête dans un plat, et on la donna à la fille, et elle la présenta à sa mère.

11. Y fué traida su cabeza en un plato, y dada a la moza; y ella la presentó a su madre.

11 En zijn hoofd werd gebracht in een schotel, en het dochtertje gegeven; en zij droeg het tot haar moeder.

11. I przyniesiono głowę jego na misie, i oddano dzieweczce, i odniosła ją matce swojej.

11. És előhozák az ő fejét egy tálban, és adák a leánynak; az pedig vivé az ő anyjának.

11 И принесли голову его на блюде и дали девице, а она отнесла матери своей.

11. І принесено голову його на блюдї, й дано дївчинї, вона ж віднесла матері своїй.

12 Ja hänen opetuslapsensa tulivat ja ottivat hänen ruumiinsa ja hautasivat hänet; ja he menivät ja ilmoittivat asian Jeesukselle.

12 Hänen opetuslapsensa tulivat ja ottivat ruumiin* ja hautasivat sen. Ja he menivät ja kertoivat asian Jeesukselle.

12. Ja hänen opetuslapsensa tulivat, ja ottivat pois hänen ruumiinsa, ja hautasivat sen; ja menivät ja ilmoittivat Jesukselle.

12. Ja hänen Opetuslapsens tulit ja otit pois hänen ruumiins hautaisit sen ja menit ja ilmoitit Jesuxelle.

12. Ja edeskeuit hene' opetuslapsens/ ia poisotit henen rumins/ ia hautasit sen ia menit ia ilmoitit sen Iesuselle. (Ja edeskäwit hänen opetuslapsensa/ ja pois otit hänen ruumiinsa/ ja hautasit sen ja menit ja ilmoitit sen Jesukselle.)

12. καὶ προσελθόντες οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ ἦραν τὸ σῶμα καὶ ἔθαψαν αὐτό, καὶ ἐλθόντες ἀπήγγειλαν τῷ Ἰησοῦ.

12. και προσελθοντες οι μαθηται αυτου ηραν το σωμα και εθαψαν αυτο και ελθοντες απηγγειλαν τω ιησου 12. kai proselthontes oi mathetai aυtoυ eran to soma kai ethapsan aυto kai elthontes apeggeilan to iesoυ

12 And his disciples came near and lifted up the body, and buried it, and they went and reported to Jesus. {Mar 6:30-32 & Mat 14:13 & Luk 9:10 & Joh 6:1 East shore of Galilee.}

12. And his disciples came, and took up the body, and buried it, and went and told Jesus.

12. Da kom hans Disciple og toge Legemet og jordede det, og de kom og forkyndte Jesus det.

12. Och hans Lärjungar kommo, och togo hans lekamen, och begrofvo honom; och gingo sedan bort, och förkunnade det Jesu.

12. Ja temma jüngrid tullid, ja wotsid temma kehha, ja matsid sedda mahha, ja tullid ja kulutasid sedda Jesussele.

12. Jono mokiniai atėję pasiėmė kūną, palaidojo ir nuėję pranešė Jėzui.

12. Da kamen seine Jünger und nahmen seinen Leib und begruben ihn; und kamen und verkündigten das Jesus.

12. Puis ses disciples vinrent, et emportèrent son corps, et l'ensevelirent; et ils vinrent l'annoncer à Jésus.

12. Entónces sus discípulos llegaron, y tomaron el cuerpo, y le enterraron; y fueron, y dieron las nuevas a Jesús.

12 En zijn discipelen kwamen, en namen het lichaam weg, en begroeven hetzelve; en gingen en boodschapten het Jezus.

12. A przyszedłszy uczniowie jego wzięli ciało i pogrzebli je, a szedłszy powiedzieli Jezusowi.

12. És előjövén az ő tanítványai, elvivék a testet, és eltemeték azt; és elmenvén, megjelenték Jézusnak.

12 Ученики же его, придя, взяли тело его и погребли его; и пошли, возвестили Иисусу.

12. І прийшли ученики його, і взяли тїло, й поховали його, й прийшовши, сповістили Ісуса.

13 Kun Jeesus sen kuuli, lähti hän sieltä venheellä autioon paikkaan, yksinäisyyteen. Ja tämän kuultuaan kansa meni jalkaisin kaupungeista hänen jälkeensä.

13 Kun Jeesus sen kuuli, Hän lähti sieltä veneellä autioon paikkaan yksinäisyyteen. Saatuaan tämän tietää, kansa lähti kaupungeista jalan Hänen jälkeensä.

13. Ja kuin Jesus sen kuuli, meni hän sieltä pois haahdella erämaahan yksinänsä. Ja kuin kansa se kuuli, noudattivat he häntä jalkaisin kaupungeista.

13. COsca Jesus sen cuuli meni hän sieldä pois hahdella erimaahan yxinäns. Ja cosca Canssa sen cuuli noudatit he händä jalcaisin Caupungeista.

13. Coska nyt Iesus sen cwli/ poismeni hen sielde hahdella äri malle harhaan. Ja coska Canssa sen cwlit/ noudhatit he hende ialgha' caupu'geista. (Koska nyt Jesus sen kuuli/ pois meni hän sieltä haahdella äärimaalle harhaan. Ja koska kansa sen kuulit/ noudatit he häntä jalan kaupungeista.)

13. Ἀκούσας δὲ ὁ Ἰησοῦς ἀνεχώρησεν ἐκεῖθεν ἐν πλοίῳ εἰς ἔρημον τόπον κατ’ ἰδίαν· καὶ ἀκούσαντες οἱ ὄχλοι ἠκολούθησαν αὐτῷ πεζῇ ἀπὸ τῶν πόλεων.

13. και ακουσας ο ιησους ανεχωρησεν εκειθεν εν πλοιω εις ερημον τοπον κατ ιδιαν και ακουσαντες οι οχλοι ηκολουθησαν αυτω πεζη απο των πολεων 13. kai akoυsas o iesoυs anechoresen ekeithen en ploio eis eremon topon kat idian kai akoυsantes oi ochloi ekoloυthesan aυto peze apo ton poleon

13 And (after) Jesus heard (it), he departed from there in a ship, privately to a desolate place, and (after) the crowds heard (of it,) they followed him on foot from the cities. {Mar 6:33-44 & Mat 14:14-21 & Luk 9:11-17 & Joh 6:2-14.}

13. When Jesus heard of it, he departed thence by ship into a desert place apart: and when the people had heard thereof, they followed him on foot out of the cities.

13. Og der Jesus det hørte, veg han bort derfra ud i et Skib til et øde Sted afsides; og der Folket det hørte, fulgte de ham tillands fra Stæderne.

13. När Jesus det hörde, for han dädan med skepp afsides bort uti en ödemark. När folket det hörde, kommo de efter honom till fot ifrå städerna.

13. Kui Jesus sedda kulis, läks temma seält ärra laewaga ühte tühja paika körwale. Ja kui need rahwas sedda kuulsid, käisid nemmad jalla liñnadest temma järrel.

13. Tai išgirdęs, Jėzus valtimi nuplaukė į dykvietę, į vienumą. Minios sužinojo ir iš miestų pėsčiomis nusekė paskui.

13. Da das Jesus hörte, wich er von dannen auf einem Schiff in eine Wüste allein. Und da das Volk das hörte, folgte es ihm nach zu Fuß aus den Städten.

13. Et Jésus, l'ayant appris, se retira de là dans une barque, en un lieu écarté, à part. Et quand le peuple le sut, il sortit des villes et le suivit à pied.

13. Y oyéndolo Jesús, se retiró de allí en una nave a un lugar desierto apartado; y cuando el pueblo lo oyó, le siguió a pié de las ciudades.

13 En als Jezus dit hoorde, vertrok Hij van daar te scheep, naar een woeste plaats alleen; en de scharen, dat horende, zijn Hem te voet gevolgd uit de steden.

13. To usłyszawszy Jezus, ustąpił stamtąd w łodzi na miejsce puste osobno; a usłyszawszy lud, szli za nim z miast pieszo.

13. És mikor ezt meghallotta Jézus, elméne onnét hajón egy puszta helyre egyedül. A sokaság pedig ezt hallva, gyalog követé őt a városokból.

13 И, услышав, Иисус удалился оттуда на лодке в пустынное место один; а народ, услышав о том, пошел за Ним из городов пешком.

13. Почувши про се Ісус, поплив звідтіля човном у пустиню сам один; і почувши народ, пійшов слїдом за Ним пішки з городів.

14 Ja astuessaan maihin Jeesus näki paljon kansaa, ja hänen kävi heitä sääliksi, ja hän paransi heidän sairaansa.

14 Veneestä poistuessaan Jeesus näki paljon kansaa, ja Hänen kävi heitä sääli. Ja Hän paransi heidän sairaansa.

14. Ja Jesus meni ulos, ja näki paljon kansaa, ja armahti heidän päällensä, ja paransi heidän sairaitansa.

14. Ja Jesus käwi ja näki paljon Canssa ja armahti heidän päällens ja paransi sairaita.

14. Ja Iesus wlgoskeui/ ia näki palion Canssan/ ia armachti heiden pälens/ ia paransi heiden Sairaansa. (Ja Jesus uloskäwi/ ja näki paljon kansaa/ ja armahti heidän päällensä/ ja paransi heidän sairaansa.)

14. Καὶ ἐξελθὼν εἶδε πολὺν ὄχλον, καὶ ἐσπλαγχνίσθη ἐπ’ αὐτοῖς καὶ ἐθεράπευσε τοὺς ἀρρώστους αὐτῶν.

14. και εξελθων ο ιησους ειδεν πολυν οχλον και εσπλαγχνισθη επ αυτους και εθεραπευσεν τους αρρωστους αυτων 14. kai ekselthon o iesoυs eiden polυn ochlon kai esplagchnisthe ep aυtoυs kai etherapeυsen toυs arrostoυs aυton

14 And (after) Jesus went out, he saw a large crowd, and he had compassion on them and healed their sick.

14. And Jesus went forth, and saw a great multitude, and was moved with compassion toward them, and he healed their sick.

14. Og der Jesus gik frem, saae han meget Folk, og han ynkedes inderligen over dem og helbredte deres Syge.

14. Och Jesus gick ut, och såg det myckna folket, och varkunnade sig öfver dem, och gjorde deras kranka helbregda.

14. Ja Jesus läks wälja, ja näggi paljo rahwast; ja temmal olli nende pärrast halle meel, ja teggi nende többised terweks.

14. Išlipęs Jėzus pamatė daugybę žmonių. Jėzui pagailo jų, ir Jis išgydė jų ligonius.

14. Und Jesus ging hervor und sah das große Volk; und es jammerte ihn derselben, und er heilte ihre Kranken.

14. Et Jésus, étant sorti, vit une grande multitude; et il fut ému de compassion envers eux, et guérit leurs malades.

14. Y saliendo Jesús, vió una gran multitud; y tuvo misericordia de ellos, y sanó los que de ellos había enfermos.

14 En Jezus uitgaande, zag een grote schare, en werd innerlijk met ontferming over hen bewogen, en genas hun kranken.

14. Wyszedłszy tedy Jezus ujrzał wielki lud, i użalił się ich, a uzdrawiał chore ich.

14. És kimenvén Jézus, láta nagy sokaságot, [5†] és megszáná őket, és azoknak betegeit meggyógyítá.

14 И, выйдя, Иисус увидел множество людей и сжалился над ними, и исцелил больных их.

14. І, вийшовши Ісус, побачив багато народу, й жалкував над ними, й сцїлив недужих їх.

15 Mutta kun ilta tuli, menivät hänen opetuslapsensa hänen tykönsä ja sanoivat: "Tämä paikka on autio, ja päivä on jo pitkälle kulunut; laske siis kansa luotasi, että he menisivät kyliin ostamaan itsellensä ruokaa".

15 illan tultua Hänen opetuslapsensa menivät Hänen luokseen ja sanoivat: "Paikka on autio, ja aika on jo kulunut. Laske [siis] kansa luotasi, jotta he menisivät kyliin ostamaan itselleen ruokaa."

15. Mutta kun ehtoo tuli, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä, ja sanoivat: tämä on erämaa, ja aika on jo kulunut: laske kansa, että he menisivät kyliin itsellensä ruokaa ostamaan.

15. MUtta ehtona tulit Opetuslapset hänen tygöns ja sanoit: tämä on erimaa ja yö tule laske Canssa tykös kylijn menemän heillens ruoca ostaman.

15. Mutta echtona edheskeuit Opetuslapset henen tyhens/ ia sanoit/ Teme ombi ärima/ ia öö tulepi/ Laske Canssa tykyes kylijn menemen/ ia heillense roca ostaman. (Mutta ehtoona edeskäwit opetuslapset hänen tykönsä/ ja sanoit/ Tämä ompi äärimaa/ ja yö tuleepi/ Laske kansa tyköäsi kyliin menemän/ ja heillensä ruokaa ostamaan.)

15. ὀψίας δὲ γενομένης προσῆλθον αὐτῷ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ λέγοντες· Ἔρημός ἐστιν ὁ τόπος καὶ ἡ ὥρα ἤδη παρῆλθεν· ἀπόλυσον τοὺς ὄχλους, ἵνα ἀπελθόντες εἰς τὰς κώμας ἀγοράσωσιν ἑαυτοῖς βρώματα.

15. οψιας δε γενομενης προσηλθον αυτω οι μαθηται αυτου λεγοντες ερημος εστιν ο τοπος και η ωρα ηδη παρηλθεν απολυσον τους οχλους ινα απελθοντες εις τας κωμας αγορασωσιν εαυτοις βρωματα 15. opsias de genomenes proselthon aυto oi mathetai aυtoυ legontes eremos estin o topos kai e ora ede parelthen apolυson toυs ochloυs ina apelthontes eis tas komas agorasosin eaυtois βromata

15 Now (after) it became evening, his disciples came near to him, saying, The place is desolate and the hour (has) already passed away; dismiss the crowds, in order that (after) they (have) gone away into the villages, they might buy food for themselves.

15. And when it was evening, his disciples came to him, saying, This is a desert place, and the time is now past; send the multitude away, that they may go into the villages, and buy themselves victuals.

15. Men der det var blevet Aften, gik hans Disciple til ham og sagde: Stedet er øde, og Tiden er allerede forløben; lad Folket fare, at de kunne gaae hen i byerne og kjøbe sig Mad.

15. Och när det led åt aftonen, gingo hans Lärjungar till honom, och sade: Här är en ödemark, och tiden är förliden; låt folket gå ifrå dig, att de må gå bort i byarna, och köpa sig mat.

15. Agga kui öhto sai, tullid temma jüngrid temma jure, ja ütlesid: Se on üks tühhi paik, ja aeg on möda läinud; lasse se rahwas ärra, et nemmad woiwad allewitte sisse miñna, ja ennestele roga osta.

15. Atėjus vakarui, priėjo mokiniai ir tarė: ‘‘Čia dykvietė, ir jau vėlus metas. Paleisk žmones, kad, nuėję į kaimus, nusipirktų maisto’‘.

15. Am Abend aber traten seine Jünger zu ihm und sprachen: Dies ist eine Wüste, und die Nacht fällt herein; Laß das Volk von dir, daß sie hin in die Märkte gehen und sich Speise kaufen.

15. Et comme il se faisait tard, ses disciples vinrent à lui, et dirent: Ce lieu est désert, et l'heure est déjà avancée; renvoie ce peuple afin qu'ils aillent dans les bourgades, et qu'ils y achètent des vivres.

15. Y cuando fué la tarde del día, se llegaron a él sus discípulos, diciendo: El lugar es desierto, y el tiempo es ya pasado: envía las multitudes, que se vayan por las aldeas, y compren para sí de comer.

15 En als het nu avond werd, kwamen Zijn discipelen tot Hem, zeggende: Deze plaats is woest, en de tijd is nu voorbijgegaan; laat de scharen van U, opdat zij heengaan in de vlekken en zichzelven spijze kopen.

15. A gdy nadchodził wieczór, przystąpili do niego uczniowie jego, mówiąc: Puste jest to miejsce, a czas już przeminął; rozpuść ten lud, aby odszedłszy do miasteczek, kupili sobie żywności.

15. Mikor pedig estveledék, hozzá menének az ő tanítványai, mondván: Puszta hely ez, és az idő már elmúlt; bocsásd el a sokaságot, hogy menjenek el a falvakba és vegyenek magoknak eleséget.

15 Когда же настал вечер, приступили к Нему ученики Егои сказали: место здесь пустынное и время уже позднее; отпусти народ, чтобы они пошли в селения и купили себе пищи.

15. Як же настав вечір, приступили до Него ученики Його, говорячи: Тут пустиня, і час уже минув; відошли народ, нехай іде в села, та накупить харчі собі.

16 Mutta Jeesus sanoi heille: "Ei heidän tarvitse mennä pois; antakaa te heille syödä".

16 Mutta Jeesus sanoi heille: "Ei heidän tarvitse mennä pois. Antakaa te heille syödä."

16. Niin Jesus sanoi heille: ei tarvitse heidän mennä pois: antakaat te heidän syödä.

16. Nijn Jesus sanoi heille: Ei tarwita heidän menemän pois andacat te heidän syödä.

16. Nin sanoi Iesus heille/ Ei taruitze heiden poismenne/ andacat te heiden södhe. (Niin sanoi Jesus heille/ Ei tarwitse heidän pois mennä/ antakaat te heidän syödä.)

16. ὁ δὲ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτοῖς· Οὐ χρείαν ἔχουσιν ἀπελθεῖν· δότε αὐτοῖς ὑμεῖς φαγεῖν.

16. ο δε ιησους ειπεν αυτοις ου χρειαν εχουσιν απελθειν δοτε αυτοις υμεις φαγειν 16. o de iesoυs eipen aυtois oυ chreian echoυsin apelthein dote aυtois υmeis fagein

16 But Jesus said to them, They have no need to go away; you°, give° them (food) to eat!

16. But Jesus said unto them, They need not depart; give ye them to eat.

16. Men Jesus sagde til dem: de have ikke behov at gaae bort; giver I dem at æde.

16. Då sade Jesus till dem: Det görs icke behof att de bortgå; gifver I dem äta.

16. Agga Jesus ütles nende wasto: Neil ep olle mitte tarwis ärraminna; andke teie neile süa.

16. Bet Jėzus jiems atsakė: ‘‘Nėra reikalo jiems iš čia eiti. Jūs duokite jiems valgyti’‘.

16. Aber Jesus sprach zu ihnen: Es ist nicht not, daß sie hingehen; gebt ihr ihnen zu essen.

16. Mais Jésus leur dit: Il n'est pas nécessaire qu'ils y aillent; donnez-leur vous-mêmes à manger.

16. Y Jesús les dijo: No tienen necesidad de irse: dádles vosotros de comer.

16 Maar Jezus zeide tot hen: Het is hun niet van node heen te gaan, geeft gij hun te eten.

16. A Jezus im rzekł: Nie potrzeba im odchodzić, dajcie wy im co jeść.

16. Jézus pedig monda nékik: Nem szükség elmenniök; adjatok nékik ti enniök.

16 Но Иисус сказал им: не нужно им идти, вы дайте им есть.

16. Ісус же рече їм: Не треба їм ійти; дайте ви їм їсти.

17 He sanoivat hänelle: "Meillä ei ole täällä muuta kuin viisi leipää ja kaksi kalaa".

17 He sanoivat Hänelle: Meillä ei ole täällä kuin viisi leipää ja kaksi kalaa."

17. Mutta he sanoivat hänelle: ei meillä ole tässä enempi kuin viisi leipää ja kaksi kalaa.

17. He sanoit hänelle: ei meillä ole täsä enä cuin wijsi leipä ja caxi cala.

17. He sanoit henelle/ Ei ole meillä tesse enämbi quin wisi leipe/ ia caxi cala. (He sanoit hänelle/ Ei ole meillä tässä enempi kuin wiisi leipää/ ja kaksi kalaa.)

17. οἱ δὲ λέγουσιν αὐτῷ· Οὐκ ἔχομεν ὧδε εἰ μὴ πέντε ἄρτους καὶ δύο ἰχθύας.

17. οι δε λεγουσιν αυτω ουκ εχομεν ωδε ει μη πεντε αρτους και δυο ιχθυας 17. oi de legoυsin aυto oυk echomen ode ei me pente artoυs kai dυo ichthυas

17 But they say to him, We do not have (anything) here except five loaves and two fish.

17. And they say unto him, We have here but five loaves, and two fishes.

17. Men Jesus sagde til dem: vi have her ikke uden fem Brød og to Fiske.

17. Då sade de till honom: Vi hafve här icke mer än fem bröd och två fiskar.

17. Agga nem̃ad ütlesid temma wasto: Meil ep olle siin ennam, kui wiis leiba, ja kaks kalla.

17. Jie atsiliepė: ‘‘Mes čia turime tik penkis kepalus duonos ir dvi žuvis’‘.

17. Sie sprachen: Wir haben hier nichts denn fünf Brote und zwei Fische.

17. Et ils lui dirent: Nous n'avons ici que cinq pains et deux poissons.

17. Y ellos dijeron: No tenemos aquí sino cinco panes y dos peces.

17 Doch zij zeiden tot Hem: Wij hebben hier niet, dan vijf broden en twee vissen.

17. Ale mu oni rzekli: Nie mamy tu, tylko pięć chlebów i dwie ryby.

17. Azok pedig mondának néki: Nincsen itt, csupán öt kenyerünk és két halunk.

17 Они же говорят Ему: у нас здесь только пять хлебов и две рыбы.

17. Вони ж кажуть Йому: Не маємо тут, як тільки пять хлїбів та дві риби.

18 Mutta hän sanoi: "Tuokaa ne tänne minulle".

18 Mutta Hän sanoi: "Tuokaa ne tänne minulle."

18. Hän sanoi: tuokaat minulle ne tänne.

18. Hän sanoi tuocat minulle ne tänne. Ja käski Canssan istua ruohon päälle.

18. Sanoi hen/ Tocatta minulle nee tenne. Ja keski Ca'san istua roholle sömen. (Sanoi hän/ Tuokaatte minulle ne tänne. Ja käski kansan istua ruoholle syömään.)

18. ὁ δὲ εἶπε· Φέρετέ μοι αὐτούς ὧδε.

18. ο δε ειπεν φερετε μοι αυτους ωδε 18. o de eipen ferete moi aυtoυs ode

18 Now he said, Bring° them here to me.

18. He said, Bring them hither to me.

18. Men han sagde: henter mig dem hid.

18. Sade han: Tager mig dem hit.

18. Agga temma ütles: Toge neid mulle teña.

18. Jis tarė: ‘‘Atneškite juos man’‘.

18. Und er sprach: Bringet sie mir her.

18. Et il dit: Apportez-les-moi ici.

18. Y él les dijo: Traédmelos acá.

18 En Hij zeide: Brengt Mij dezelve hier.

18. A on rzekł: Przynieście mi je tu.

18. Ő pedig monda: Hozzátok azokat ide hozzám.

18 Он сказал: принесите их Мне сюда.

18. Він же рече: Принесїть менї їх сюди.

19 Ja hän käski kansan asettua ruohikkoon, otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja siunasi, mursi ja antoi leivät opetuslapsillensa, ja opetuslapset antoivat kansalle.

19 Käskettyään kansan asettua ruohikkoon, Hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja siunasi, mursi ja antoi leivät opetuslapsilleen, ja opetuslapset antoivat kansalle.

19. Ja hän käski kansan istua ruoholle, ja otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsahti ylös taivaasen, kiitti, ja mursi, ja antoi leivät opetuslapsille, ja opetuslapset antoivat kansalle.

19. Ja otti ne wijsi leipä ja caxi cala cadzahti ylös Taiwasen kijtti mursi ja andoi leiwät Opetuslapsillens ja Opetuslapset annoit Canssalle

19. Ja otti nee wisi leipe/ ia caxi cala/ Ylescatzatti Taiuasen/ kijtti Jumala/ murssi ia annoi ne leiuet Opetuslapsillens/ ia Opetuslapset annoit ne Canssalle/ (Ja otti ne wiisi leipää/ ja kaksi kalaa/ Ylös katsahti taiwaaseen/ kiitti Jumalaa/ mursi ja antoi ne leiwät opetuslapsillensa/ ja opetuslapset annoit ne kansalle/)

19. καὶ κελεύσας τοὺς ὄχλους ἀνακλιθῆναι ἐπὶ τοὺς χόρτους, λαβὼν τοὺς πέντε ἄρτους καὶ τοὺς δύο ἰχθύας, ἀναβλέψας εἰς τὸν οὐρανὸν εὐλόγησε, καὶ κλάσας ἔδωκε τοῖς μαθηταῖς τοὺς ἄρτους οἱ δὲ μαθηταὶ τοῖς ὄχλοις.

19. και κελευσας τους οχλους ανακλιθηναι επι τους χορτους και λαβων τους πεντε αρτους και τους δυο ιχθυας αναβλεψας εις τον ουρανον ευλογησεν και κλασας εδωκεν τοις μαθηταις τους αρτους οι δε μαθηται τοις οχλοις 19. kai keleυsas toυs ochloυs anaklithenai epi toυs chortoυs kai laβon toυs pente artoυs kai toυs dυo ichthυas anaβlepsas eis ton oυranon eυlogesen kai klasas edoken tois mathetais toυs artoυs oi de mathetai tois ochlois

19 And he commanded the crowds to recline upon the grass, and he took the five loaves and the two fish, and looked up to heaven, he gave-thanks and broke them. He gave the loaves to the disciples, and the disciples (then gave) to the crowds.

19. And he commanded the multitude to sit down on the grass, and took the five loaves, and the two fishes, and looking up to heaven, he blessed, and brake, and gave the loaves to his disciples, and the disciples to the multitude.

19. Og han bød Folket sætte sig ned paa Græsset, og tog de fem Brød og de to Fiske, saae op til Himmelen, og velsignede dem; og han brød dem, og gav sine Disciple Brødene, men Disciplene gave Folket dem.

19. Och han böd folket sätta sig ned på gräset; och tog de fem bröd och de två fiskar, såg upp i himmelen, och tackade; bröt det, och gaf Lärjungomen bröden, och Lärjungarna gåfvo så folken.

19. Ja temma käskis rahwast mahha-istuda rohho peäle, ja wottis need wiis leiba, ja need kaks kalla, watas ülles taewa pole ja önnistas, ja murdis, ja andis need leiwad jüngrittele, agga need jüngrid rahwale.

19. Ir, liepęs miniai susėsti ant žolės, Jis paėmė penkis duonos kepalus ir dvi žuvis, pažvelgė į dangų, palaimino, laužė ir davė kepalus mokiniams, o tie dalijo žmonėms.

19. Und er hieß das Volk sich lagern auf das Gras und nahm die fünf Brote und die zwei Fische, sah auf zum Himmel und dankte und brach's und gab die Brote den Jüngern, und die Jünger gaben sie dem Volk.

19. Et après avoir commandé que le peuple s'assît sur l'herbe, il prit les cinq pains et les deux poissons, et levant les yeux au ciel, il rendit grâces; et ayant rompu les pains, il les donna aux disciples, et les disciples les donnèrent au peuple.

19. Y mandando a las multitudes recostarse sobre la yerba, y tomando los cinco panes y los dos peces, alzando los ojos al cielo, bendijo; y rompiendo los panes, los dió a los discípulos, y los discípulos a las multitudes.

19 En Hij beval de scharen neder te zitten op het gras, en nam de vijf broden en de twee vissen, en opwaarts ziende naar den hemel, zegende dezelve; en als Hij ze gebroken had, gaf Hij de broden den discipelen, en de discipelen aan de scharen.

19. I rozkazawszy ludowi usiąść na trawie, wziął onych pięć chlebów i dwie ryby, a wejrzawszy w niebo, błogosławił, a łamiąc dawał uczniom chleby, a uczniowie ludowi.

19. És mikor megparancsolá a sokaságnak, hogy üljenek le a fűre, vevé az öt kenyeret és két halat, és szemeit az égre emelvén, hálákat ada; és megszegvén a kenyereket, adá a tanítványoknak, a tanítványok pedig a sokaságnak.

19 И велел народу возлечь на траву и, взяв пять хлебов и две рыбы, воззрел на небо, благословил и, преломив, дал хлебы ученикам, а ученикинароду.

19. І звелїв народові посїдати на траві, і, взявши пять хлїбів та дві риби, й поглянувши на небо, поблагословив, і, ламлючи, подавав хлїби ученикам, а ученики людям.

20 Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi. Sitten he keräsivät jääneet palaset, kaksitoista täyttä vakallista.

20 Kaikki söivät ja tulivat kylläisiksi. Ja he kokosivat jääneet palaset, kaksitoista täyttä vakallista.

20. Ja he söivät kaikki, ja ravittiin. Niin he kokosivat tähteistä muruja, kaksitoistakymmentä koria täyteen.

20. Ja he söit caicki ja rawittin.

20. Ja he söijt caiki/ ia rawittijn. (Ja he söit kaikki/ ja rawittiin.)

20. καὶ ἔφαγον πάντες καὶ ἐχορτάσθησαν, καὶ ἦραν τὸ περισσεῦον τῶν κλασμάτων δώδεκα κοφίνους πλήρεις.

20. και εφαγον παντες και εχορτασθησαν και ηραν το περισσευον των κλασματων δωδεκα κοφινους πληρεις 20. kai efagon pantes kai echortasthesan kai eran to perisseυon ton klasmaton dodeka kofinoυs plereis

20 And they all ate and were fully-fed, and they took up what was leftover of the broken pieces, twelve baskets full.

20. And they did all eat, and were filled: and they took up of the fragments that remained twelve baskets full.

20. Og de aade alle og bleve mætte; og de opsamlede de overblevne Stykker, tolv Kurve fulde.

20. Och de åto alle, och vordo mätte. Och de togo upp det öfver var i styckom, tolf korgar fulla.

20. Ja nemmad söid keik, ja nende köhhud said täis, ja korjasid kokko sedda, mis neist pallokessist üllejänud, kaksteistkümmend korwi täit.

20. Visi valgė ir pasisotino. Ir surinko dvylika pilnų pintinių likusių trupinių.

20. Und sie aßen alle und wurden satt und hoben auf, was übrigblieb von Brocken, zwölf Körbe voll.

20. Tous en mangèrent, et furent rassasiés; et on emporta douze paniers pleins des morceaux qui restèrent.

20. Y comieron todos, y se hartaron; y alzaron lo que sobró, los pedazos, doce esportones llenos.

20 En zij aten allen en werden verzadigd, en zij namen op, het overschot der brokken, twaalf volle korven.

20. I jedli wszyscy, a nasyceni byli; i zebrali, co zbywało ułomków, dwanaście koszów pełnych.

20. És mindnyájan evének, és megelégedének; és felszedék a maradék darabokat, tizenkét [6†] teli kosárral.

20 И ели все и насытились; и набралиоставшихся кусков двенадцать коробов полных;

20. І їли вони всї, й понаїдались; і назбирали окрушин, що позоставались, дванайцять повних кошів.

21 Ja niitä, jotka aterioivat, oli noin viisituhatta miestä, paitsi naisia ja lapsia.

21 Niitä, jotka söivät, oli noin viisi tuhatta miestä, paitsi naisia ja lapsia.

21. Mutta niitä, jotka olivat syöneet, oli lähes viisituhatta miestä, ilman vaimoja ja lapsia.

21. Nijn he cocoisit muruja ja täytit caxitoistakymmendä coria tähteistä. Mutta nijtä cuin olit syönet oli lähes wijsi tuhatta miestä ilman waimoita ja lapsita.

21. Nin he cocoisit muruia caxitoistakymende corghia teunnä/ quin ylitze ieit. Mutta ne iotca olit sönuet/ oli lehes wisi tuhat miest ilman waimoita ia lapsita. (Niin he kokosit muruja kaksitoistakymmentä koria täynnä/ kuin ylitse jäit. Mutta ne jotka olit syöneet/ oli lähes wiisi tuhatta miestä ilman waimoja ja lapsia.)

21. οἱ δὲ ἐσθίοντες ἦσαν ἄνδρες ὡσεὶ πεντακισχίλιοι χωρὶς γυναικῶν καὶ παιδίων.

21. οι δε εσθιοντες ησαν ανδρες ωσει πεντακισχιλιοι χωρις γυναικων και παιδιων 21. oi de esthiontes esan andres osei pentakischilioi choris gυnaikon kai paidion

21 Now those eating were approximately five thousand men, plus women and children. {Mar 6:45-56 & Mat 14:22-36 & Joh 6:15-21.}

21. And they that had eaten were about five thousand men, beside women and children.

21. Men de, som aade, vare ved fem tusinde Mænd, foruden Kvinder og Børn.

21. Och de som ätit hade voro vid femtusend män, förutan qvinnor och barn.

21. Agga neid, kes ollid sönud, olli liggi wiis tuhhat meest, issi naesed ja lapsed.

21. O valgytojų buvo apie penkis tūkstančius vyrų, neskaičiuojant moterų ir vaikų.

21. Die aber gegessen hatten waren, waren bei fünftausend Mann, ohne Weiber und Kinder.

21. Et ceux qui avaient mangé étaient environ cinq mille hommes, sans compter les femmes et les petits enfants.

21. Y los que comieron fueron varones como cinco mil, sin las mujeres y muchachos.

21 Die nu gegeten hadden, waren omtrent vijf duizend mannen, zonder de vrouwen en kinderen.

21. A tych, którzy jedli, było około pięciu tysięcy mężów, oprócz niewiast i dziatek.

21. A kik pedig ettek vala, mintegy ötezeren valának férfiak, asszonyokon és gyermekeken kívül.

21 а евших было около пяти тысяч человек, кроме женщин и детей.

21. А тих, що їли, було тисяч із пять чоловіка, опріч жінок та дїтей.

22 Ja kohta hän vaati opetuslapsiansa astumaan venheeseen ja kulkemaan edeltä toiselle rannalle, sillä aikaa kuin hän laski kansan luotansa.

22 Mutta heti Jeesus* vaati opetuslapsiaan astumaan veneeseen ja menemään Hänen edellään toiselle rannalle sillä aikaa, kun Hän laskisi kansan luotaan.

22. Ja kohta vaati Jesus opetuslapsiansa haahteen astumaan, ja menemään hänen edellään toiselle rannalle, niinkauvan kuin hän kansan olis tyköänsä laskenut.

22. JA cohta Jesus waati Opetuslapsians hahten menemän hänen edelläns toiselle rannalle nijncauwan cuin hän Canssan olis häneldäns laskenut.

22. Ja cocta wadi Iesus henen Opetuslapsens että heiden hachten astuman piti/ ia menemen henen edhellens toiselle ra'nalle/ nincauuan että hen Canssan heneldens laski. (Ja kohta waati Jesus hänen opetuslapsensa että heidän haahteen astuman piti/ ja menemään hänen edellänsä toiselle rannalle/ niinkauan että hän kansan häneltänsä laski.)

22. Καὶ εὐθέως ἠνάγκασεν ὁ Ἰησοῦς τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ ἐμβῆναι εἰς τὸ πλοῖον καὶ προάγειν αὐτὸν εἰς τὸ πέραν, ἕως οὗ ἀπολύσῃ τοὺς ὄχλους.

22. και ευθεως ηναγκασεν ο ιησους τους μαθητας αυτου εμβηναι εις το πλοιον και προαγειν αυτον εις το περαν εως ου απολυση τους οχλους 22. kai eυtheos enagkasen o iesoυs toυs mathetas aυtoυ emβenai eis to ploion kai proagein aυton eis to peran eos oυ apolυse toυs ochloυs

22 And immediately, Jesus urged the disciples to step into the ship, and to precede him to the (area) beyond-that, until he should dismiss the crowds.

22. And straightway Jesus constrained his disciples to get into a ship, and to go before him unto the other side, while he sent the multitudes away.

22. Og strax nødte Jesus sine Disciple til at gaae i Skibet, og i Forveien sætte over til hiin Side, indtil han fik ladet Folket fare.

22. Och straxt dref Jesus sina Lärjungar, att de skulle stiga i skeppet, och fara framföre utöfver, så länge han skiljde folket ifrå sig.

22. Ja seddamaid sundis Jesus ommad jüngrid laewa peäle minnema, ja temma eel teine pole minnema, senni kui temma rahwast piddi ärralaskma.

22. Tuojau pat Jėzus privertė savo mokinius sėsti į valtį ir pirma Jo plaukti į kitą ežero pusę, kol Jis paleisiąs minią.

22. Und alsbald trieb Jesus seine Jünger, daß sie in das Schiff traten und vor ihm herüberfuhren, bis er das Volk von sich ließe.

22. Aussitôt après, Jésus obligea ses disciples à entrer dans la barque, et à passer avant lui de l'autre côté, pendant qu'il renverrait le peuple.

22. Y luego Jesús hizo a sus discípulos entrar en la nave, e ir delante de él a la otra parte del lago, entre tanto que él despedía las multitudes.

22 En terstond dwong Jezus Zijn discipelen in het schip te gaan, en voor Hem af te varen naar de andere zijde, terwijl Hij de scharen van Zich zou laten.

22. A wnetże przymusił Jezus uczniów swoich, aby wstąpili w łódź, i uprzedzili go na drugą stronę, ażby rozpuścił lud.

22. És mindjárt kényszeríté Jézus az ő tanítványait, hogy szálljanak a hajóba és menjenek át előre a túlsó partra, míg ő elbocsátja a sokaságot.

22 И тотчас понудил Иисус учеников Своих войти в лодку и отправиться прежде Его на другую сторону, пока Он отпустит народ.

22. І примусив зараз Ісус учеників своїх увійти в човен, і плисти поперед Него на той бік, поки Він одпустить народ.

23 Ja laskettuaan kansan hän nousi vuorelle yksinäisyyteen, rukoilemaan. Ja kun ilta tuli, oli hän siellä yksinänsä.

23 Laskettuaan kansan luotaan Hän nousi vuorelle yksinäisyyteen rukoilemaan. Illan tultua Hän oli siellä yksin.

23. Ja kuin hän oli kansan laskenut, astui hän yksinänsä vuorelle rukoilemaan. Ja kuin ehtoo joutui, oli hän siellä yksinänsä.

23. Ja cosca hän oli Canssan laskenut astui hän yxinäns wuorelle rucoileman. Ja cosca ehto joudui oli hän siellä yxinäns.

23. Ja coska hen oli Canssat heneldens laskenut/ astui hen yxinens woorellen rucoelman. Ja coska echto ioudui/ oli hen sielle yxinens. (Ja koska hän oli kansan häneltänsä laskenut/ astui hän yksinänsä wuorelle rukoileman. Ja koska ehtoo joutui/ oli hän siellä yksinänsä.)

23. καὶ ἀπολύσας τοὺς ὄχλους ἀνέβη εἰς τὸ ὄρος κατ’ ἰδίαν προσεύξασθαι. ὀψίας δὲ γενομένης μόνος ἦν ἐκεῖ.

23. και απολυσας τους οχλους ανεβη εις το ορος κατ ιδιαν προσευξασθαι οψιας δε γενομενης μονος ην εκει 23. kai apolυsas toυs ochloυs aneβe eis to oros kat idian proseυksasthai opsias de genomenes monos en ekei

23 And having dismissed the crowds, he went-up into the mountain privately to pray. Now (after) it became evening, he was alone there.

23. And when he had sent the multitudes away, he went up into a mountain apart to pray: and when the evening was come, he was there alone.

23. Og der han havde ladet Folket fare, gik han paa et Bjerg afsides for at bede. Men det var blevet Aften, var han alene der.

23. Och när han hade skiljt folket ifrå sig, gick han upp på ett berg allena, till att bedja; och när aftonen kom, var han der allena.

23. Ja kui temma rahwast sai ärralasknud, läks ta ülles ühhe mäe peäle issepäines luggema; ja kui öhto sai, olli tem̃a üksi seälsam̃as.

23. Paleidęs minią, Jis užkopė nuošaliai į kalną melstis. Atėjus vakarui, Jis buvo ten vienas.

23. Und da er das Volk von sich gelassen hatte, stieg er auf einen Berg allein, daß er betete. Und am Abend war er allein daselbst.

23. Et après qu'il l'eut renvoyé, il monta sur la montagne, à part, pour prier; et le soir étant venu, il était là seul.

23. Y despedidas las multitudes, subió en un monte apartado a orar. Y como fué la tarde del día, estaba allí solo.

23 En als Hij nu de scharen van Zich gelaten had, klom Hij op den berg alleen, om te bidden. En als het nu avond was geworden, zo was Hij daar alleen.

23. A rozpuściwszy lud, wstąpił na górę z osobna, aby się modlił; a gdy był wieczór, sam tam był.

23. És a mint elbocsátá a sokaságot, felméne a hegyre, magánosan imádkozni. Mikor [7†] pedig beestveledék, egyedül vala ott.

23 И, отпустив народ, Он взошел на гору помолиться наедине; и вечером оставался там один.

23. А відпустивши народ, зійшов на гору самотою молитись; і як настав вечір, був там один.

24 Mutta venhe oli jo monen vakomitan päässä maasta, aaltojen ahdistamana, sillä tuuli oli vastainen.

24 Mutta vene oli jo *järven keskellä* aaltojen ahdistamana, sillä tuuli oli vastainen.

24. Mutta haaksi oli jo keskellä merta, ja ahdistettiin aalloilta; sillä vastatuuli oli.

24. Mutta haaxi oli jo keskellä merta ja ahdistettin alloilda: sillä wasta tuuli oli.

24. Mutta haaxi oli io keskelle mertä/ ia ahdistettin alloilta/ Sille että wasta twli oli. (Mutta haaksi oli jo keskellä merta/ ja ahdistettiin aalloilta/ Sillä että wastatuuli oli.)

24. τὸ δὲ πλοῖον ἤδη μέσον τῆς θαλάσσης ἦν, βασανιζόμενον ὑπὸ τῶν κυμάτων· ἦν γὰρ ἐναντίος ὁ ἄνεμος.

24. το δε πλοιον ηδη μεσον της θαλασσης ην βασανιζομενον υπο των κυματων ην γαρ εναντιος ο ανεμος 24. to de ploion ede meson tes thalasses en βasanizomenon υpo ton kυmaton en gar enantios o anemos

24 But the ship was already in the midst of the sea, (and) was being tormented by the waves; for* the wind was adverse.

24. But the ship was now in the midst of the sea, tossed with waves: for the wind was contrary.

24. Men Skibet var allerede midt paa Søen, og led Nød af Bølgerne; thi Veiret var dem imod.

24. Men skeppet var då allaredo midt på hafvet, och led plats i vågene; förty vädret var emot.

24. Agga se laew olli jo keskpaikas järwes, ja olli öiete häddas nende laenette pärrast, sest tuul olli wasto.

24. Tuo tarpu valtis jau buvo ežero viduryje, blaškoma bangų, nes pūtė priešingas vėjas.

24. Und das Schiff war schon mitten auf dem Meer und litt Not von den Wellen; denn der Wind war ihnen zuwider.

24. Cependant la barque était déjà au milieu de la mer, battue des flots; car le vent était contraire.

24. Y ya la nave estaba en medio de la mar, atormentada de las ondas; porque el viento era contrario.

24 En het schip was nu midden in de zee, zijnde in nood van de baren; want de wind was hun tegen.

24. A łódź już w pośrodku morza będąc, miotana była od wałów; albowiem był wiatr przeciwny.

24. A hajó pedig immár a tenger közepén vala, a haboktól háborgattatva; mivelhogy a szél szembe fújt vala.

24 А лодка была уже на средине моря, и ее било волнами, потому что ветер был противный.

24. Човен же був уже серед моря, і било його филями; бо вітер був противний.

25 Ja neljännellä yövartiolla Jeesus tuli heidän tykönsä kävellen järven päällä.

25 Neljännellä yövartiolla Jeesus tuli heidän luokseen kävellen järven päällä.

25. Mutta yöllä, neljännessä vartiossa, tuli Jesus heidän tykönsä, käyden merellä.

25. Mutta yöllä neljännes wartios tuli Jesus heidän tygöns käyden merellä.

25. Mutta öelle * nelienes wartios/ tuli Iesus heiden tygens/ kieudhe' mere' pälä. (Mutta yöllä neljännes wartiossa/ tuli Jesus heidän tykönsä/ käyden meren päällä.)

25. τετάρτῃ δὲ φυλακῇ τῆς νυκτὸς ἀπῆλθε πρὸς αὐτοὺς ὁ Ἰησοῦς περιπατῶν ἐπὶ τῆς θαλάσσης.

25. τεταρτη δε φυλακη της νυκτος απηλθεν προς αυτους ο ιησους περιπατων επι της θαλασσης 25. tetarte de fυlake tes nυktos apelthen pros aυtoυs o iesoυs peripaton epi tes thalasses

25 Now in the fourth watch of the night Jesus went to them, walking upon the sea.

25. And in the fourth watch of the night Jesus went unto them, walking on the sea.

25. Men i den fjerde Nattevagt kom Jesus til dem, vandrende paa Søen.

25. Men i den fjerde väktene om natten kom Jesus till dem, gångandes på hafvet.

25. Agga neljandamal ö wahhi korral läks Jesus nende jure, ja köndis järwe peäl.

25. Ketvirtos nakties sargybos metu Jėzus atėjo pas juos, žengdamas ežero paviršiumi.

25. Aber in der vierten Nachtwache kam Jesus zu ihnen und ging auf dem Meer.

25. Et à la quatrième veille de la nuit, Jésus alla vers eux, marchant sur la mer.

25. Mas a la cuarta vela de la noche Jesús fué a ellos andando sobre la mar.

25 Maar ter vierde wake des nachts kwam Jezus af tot hen, wandelende op de zee.

25. Lecz o czwartej straży nocnej szedł do nich Jezus, chodząc po morzu.

25. Az éjszaka negyedik részében pedig hozzájuk méne Jézus, a tengeren járván.

25 В четвертую же стражу ночи пошел к ним Иисус, идя по морю.

25. У четверту ж сторожу ночи, прийшов до них Ісус, ідучи по морю.

26 Kun opetuslapset näkivät hänen kävelevän järven päällä, peljästyivät he ja sanoivat: "Se on aave", ja huusivat pelosta.

26 Nähdessään Hänen kävelevän järven päällä opetuslapset pelästyivät ja sanoivat: "Se on aave!" ja huusivat pelosta."

26. Ja kuin opetuslapset näkivät hänen merellä käyvän, peljästyivät he, ja sanoivat: kyöpeli se on; ja huusivat pelvon tähden.

26. Ja cosca Opetuslapset näit hänen merellä käywän peljästyit he ja sanoit: Köpeli se on ja huusit pelgon tähden.

26. Ja coska Opetuslapset neijt henen meren päle kieuuen/ peliestyit he/ ia sanoit/ Köpeli se on/ ia pelgon tehden hwdhit. (Ja koska opetuslapset näit hänen meren päällä käywän/ peljästyit he/ ja sanoit/ Kyöpeli se on/ ja pelon tähden huudit.)

26. καὶ ἰδόντες αὐτὸν οἱ δὲ μαθηταὶ ἐπὶ τὴν θάλασσαν περιπατοῦντα ἐταράχθησαν λέγοντες ὅτι φάντασμά ἐστι, καὶ ἀπὸ τοῦ φόβου ἔκραξαν.

26. και ιδοντες αυτον οι μαθηται επι την θαλασσαν περιπατουντα εταραχθησαν λεγοντες οτι φαντασμα εστιν και απο του φοβου εκραξαν 26. kai idontes aυton oi mathetai epi ten thalassan peripatoυnta etarachthesan legontes oti fantasma estin kai apo toυ foβoυ ekraksan

26 And (after) the disciples saw him walking upon the sea, they were disturbed, saying, It is an apparition, and they cried out from (their) fear.

26. And when the disciples saw him walking on the sea, they were troubled, saying, It is a spirit; and they cried out for fear.

26. Og der Disciplene saae ham vandre paa Søen, bleve de forskrækkede og sagde: det er et Spøgelse; og de skrege af Frygt.

26. Och när Lärjungarna sågo honom gå på hafvet, vordo de förfärade och sade: Det är ett spökelse; och ropade af räddhåga.

26. Ja kui need jüngrid tedda näggid järwe peäl köndiwad, ehmatasid nemmad ja ütlesid: Se on tont, ja kissendasid hirmo pärrast.

26. Pamatę Jį einantį ežero paviršiumi, mokiniai nusigando ir iš baimės ėmė šaukti: ‘‘Tai šmėkla!’‘

26. Und da ihn die Jünger sahen auf dem Meer gehen, erschraken sie und sprachen: Es ist ein Gespenst! und schrieen vor Furcht.

26. Et ses disciples, le voyant marcher sur la mer, furent troublés, et dirent: C'est un fantôme; et de la frayeur qu'ils eurent, ils crièrent.

26. Y los discípulos, viéndole andar sobre la mar, se turbaron, diciendo: Fantasma es; y dieron voces de miedo.

26 En de discipelen, ziende Hem op de zee wandelen, werden ontroerd, zeggende: Het is een spooksel! En zij schreeuwden van vreze.

26. A ujrzawszy go uczniowie po morzu chodzącego, zatrwożyli się, mówiąc: Obłuda to jest! i od bojaźni krzyknęli.

26. És mikor látták a tanítványok, hogy ő a tengeren jára, megrémülének, mondván: [8†] Ez kísértet; és a félelem miatt kiáltozának.

26 И ученики, увидев Его идущего по морю, встревожились и говорили: это призрак; и от страхавскричали.

26. І побачивши ученики, що Він іде по морю, стрівожились, кажучи, що се мара, й кричали з переляку.

27 Mutta Jeesus puhutteli heitä kohta ja sanoi: "Olkaa turvallisella mielellä, minä se olen; älkää peljätkö".

27 Mutta heti Jeesus puhutteli heitä sanoen: "Olkaa turvallisella mielellä. *Minä olen*, älkää pelätkö."

27. Niin Jesus puhui kohta heille ja sanoi: olkaat hyvässä turvassa! minä olen: älkäät peljästykö.

27. Nijn Jesus puhui cohta heille ja sanoi: olcat hywäs turwas minä olen älkät peljästykö.

27. Nin Iesus puhui cocta heille/ ia sanoi/ Olcat hyues turuas/ mine olen/ elket peliestyckö. (Niin Jesus puhui kohta heille/ ja sanoi/ Olkaat hywässä turwassa/ minä olen/ älkäät peljästykö.)

27. εὐθέως δὲ ἐλάλησεν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς λέγων· Θαρσεῖτε, ἐγώ εἰμι· μὴ φοβεῖσθε.

27. ευθεως δε ελαλησεν αυτοις ο ιησους λεγων θαρσειτε εγω ειμι μη φοβεισθε 27. eυtheos de elalesen aυtois o iesoυs legon tharseite ego eimi me foβeisthe

27 But Jesus immediately spoke to them, saying, Have° courage; it is I; do° not be afraid.

27. But straightway Jesus spake unto them, saying, Be of good cheer; it is I; be not afraid.

27. Men Jesus talede strax til dem og sagde: værer frimodige; det er mig, frygter ikke.

27. Men Jesus talade dem straxt till, och sade: Varer vid ett godt mod; det är jag, varer icke förfärade.

27. Agga seddamaid räkis Jesus nendega, ja ütles: Olge julged, Minna ollen se, ärge kartke mitte.

27. Jėzus tuojau juos prakalbino: ‘‘Drąsos! Tai Aš. Nebijokite!’‘

27. Aber alsbald redete Jesus mit ihnen und sprach: Seid getrost, Ich bin's; fürchtet euch nicht!

27. Mais aussitôt Jésus leur parla, et leur dit: Rassurez-vous; c'est moi, n'ayez point de peur.

27. Mas luego Jesús les habló, diciendo: Aseguráos: yo soy, no tengáis miedo.

27 Maar terstond sprak hen Jezus aan, zeggende: Zijt goedsmoeds, Ik ben het, vreest niet.

27. Lecz wnet rzekł do nich Jezus, mówiąc: Ufajcie! Jam ci to jest; nie bójcie się.

27. De Jézus azonnal szóla hozzájuk, mondván: Bízzatok; én vagyok, ne féljetek!

27 Но Иисус тотчас заговорил с ними и сказал: ободритесь; это Я, не бойтесь.

27. Ісус же заговорив зараз до них, глаголючи: Спокойте ся: се я: не лякайтесь.

28 Pietari vastasi hänelle ja sanoi: "Jos se olet sinä, Herra, niin käske minun tulla tykösi vettä myöten".

28 Pietari vastasi Hänelle ja sanoi: "Herra, jos se olet sinä, käske minun tulla luoksesi vetten päällä."

28. Niin vastasi Pietari häntä ja sanoi: Herra, jos sinä olet, niin käske minun tulla tykös vetten päällä.

28. NIin wastais Petari händä ja sanoi: Herra jos sinä olet nijn käske minun tulla tygös wetten päällä.

28. Nin wastasi Petari hende/ ia sanoi/ Herra/ ios sine olet/ sitte käske minua tyges tulla wettein päle. (Niin wastasi Pietari häntä/ ja sanoi/ Herra/ jos sinä olet/ sitten käske minua tykösi tulla wetten päällä.)

28. ἀποκριθεὶς δὲ αὐτῷ ὁ Πέτρος εἶπε· Κύριε, εἰ σὺ εἶ, κέλευσόν με πρὸς σὲ ἐλθεῖν ἐπὶ τὰ ὕδατα·

28. αποκριθεις δε αυτω ο πετρος ειπεν κυριε ει συ ει κελευσον με προς σε ελθειν επι τα υδατα 28. apokritheis de aυto o petros eipen kυrie ei sυ ei keleυson me pros se elthein epi ta υdata

28 Now Peter having answered to him, said, Lord, if it is you, command me to come to you upon the waters.

28. And Peter answered him and said, Lord, if it be thou, bid me come unto thee on the water.

28. Men Peter svarede ham og sagde: Herre! dersom det er dig, da byd mig komme til dig paa Vandet.

28. Då svarade honom Petrus, och sade: Herre, äret du, så bjud mig komma till dig uppå vattnet.

28. Agga Peetrus kostis temmale ja ütles: Issand, kui sinna se olled, siis kässi mind ennese jure tulla wee peäle.

28. Petras atsiliepė: ‘‘Viešpatie, jei čia Tu, liepk man ateiti pas Tave vandeniu’‘.

28. Petrus aber antwortete ihm und sprach: HERR, bist du es, so heiß mich zu dir kommen auf dem Wasser.

28. Et Pierre, répondant, lui dit: Seigneur! si c'est toi, ordonne que j'aille vers toi sur les eaux.

28. Entónces le respondió Pedro, y dijo: Señor, si tú eres, manda que yo venga a tí sobre las aguas.

28 En Petrus antwoordde Hem, en zeide: Heere! indien Gij het zijt, zo gebied mij tot U te komen op het water.

28. A odpowiadając mu Piotr rzekł: Panie! Jeźliżeś ty jest, każ mi przyjść do ciebie po wodzie.

28. Péter pedig felelvén néki, monda: Uram, ha te vagy, parancsolj, hogy hozzád mehessek a vizeken.

28 Петр сказал Ему в ответ: Господи! если это Ты, повели мне придти к Тебе по воде.

28. Петр же, озвавшись, каже до Него: Господи, коли се Ти, звели менї йти до Тебе по водї.

29 Hän sanoi: "Tule". Ja Pietari astui ulos venheestä ja käveli vetten päällä mennäkseen Jeesuksen tykö.

29 Hän sanoi: "Tule." Astuttuaan veneestä Pietari käveli vetten päällä mennäkseen Jeesuksen luo."

29. Niin hän sanoi: tule! Ja Pietari astui ulos haahdesta ja kävi vetten päällä, että hän menis Jesuksen tykö.

29. Nijn hän sanoi tule. Ja Petari astui ulos hahdest ja käwi wetten päällä että hän menis Jesuxen tygö.

29. Nin hen sanoi/ Tule. Ja coska Petari hahdest wlgosastui/ ia kieui wettein päle että hen menis Iesusen tyge. (Niin hän sanoi/ Tule. Ja koska Pietari haahdesta ulos astui/ ja käwi wetten päällä että hän menisi Jesuksen tykö.)

29. ὁ δὲ εἶπεν, Ἐλθέ. καὶ καταβὰς ἀπὸ τοῦ πλοίου ὁ Πέτρος περιεπάτησεν ἐπὶ τὰ ὕδατα ἐλθεῖν πρὸς τὸν Ἰησοῦν.

29. ο δε ειπεν ελθε και καταβας απο του πλοιου ο πετρος περιεπατησεν επι τα υδατα ελθειν προς τον ιησουν 29. o de eipen elthe kai kataβas apo toυ ploioυ o petros periepatesen epi ta υdata elthein pros ton iesoυn

29 Now he said, Come. And Peter went-down from the ship, and walked upon the waters to go toward Jesus.

29. And he said, Come. And when Peter was come down out of the ship, he walked on the water, to go to Jesus.

29. Men han sagde: kom! Og Peter traadte ned af Skibet og vandrede paa Vandet, for at komme til Jesus.

29. Då sade han: Kom. När Petrus då steg utaf skeppet, begynte han gå på vattnet, att han skulle komma till Jesum.

29. Agga temma ütles: Tulle. Ja Peetrus tulli laewa peält ärra, ja köndis wee peäl, et temma Jesusse jure piddi tullema.

29. Jis atsakė: ‘‘Ateik!’‘ Petras, išlipęs iš valties, ėjo vandeniu, norėdamas ateiti pas Jėzų.

29. Und er sprach: Komm her! Und Petrus trat aus dem Schiff und ging auf dem Wasser, daß er zu Jesu käme.

29. Jésus lui dit: Viens.Et Pierre, étant descendu de la barque, marcha sur les eaux pour aller à Jésus.

29. Y él dijo: Ven. Y descendiendo Pedro de la nave, anduvo sobre las aguas para venir a Jesús.

29 En Hij zeide: Kom. En Petrus klom neder van het schip, en wandelde op het water, om tot Jezus te komen.

29. A on rzekł: Pójdź! A Piotr, wystąpiwszy z łodzi, szedł po wodzie, aby przyszedł do Jezusa;

29. Ő pedig monda: Jövel! És Péter kiszállván a hajóból, jár vala a vizeken, hogy Jézushoz menjen.

29 Он же сказал: иди. И, выйдя из лодки, Петр пошел по воде, чтобы подойти к Иисусу,

29. Він же рече: Іди. І вийшов Петр із човна, й пійшов по водї, щоб ійти до Ісуса.

30 Mutta nähdessään, kuinka tuuli, hän peljästyi ja rupesi vajoamaan ja huusi sanoen: "Herra, auta minua".

30 Mutta nähdessään (ankaran) myrskyn, hän pelästyi ja alkaessaan vajota huusi sanoen: "Herra, pelasta minut."

30. Ja kuin hän näki ankaran tuulen, niin hän peljästyi, ja rupesi vajoomaan, huusi sanoen: Herra, auta minua!

30. Ja cosca hän näki angaran tuulen nijn hän peljästyi.

30. Mutta coska hen näki ialon ilman nin hen cauhistui/ (Mutta koska hän näki jalon ilman (ankaran tuulen 1642) niin hän kauhistui/)

30. βλέπων δὲ τὸν ἄνεμον ἰσχυρὸν ἐφοβήθη, καὶ ἀρξάμενος καταποντίζεσθαι ἔκραξε λέγων· Κύριε, σῶσόν με.

30. βλεπων δε τον ανεμον ισχυρον εφοβηθη και αρξαμενος καταποντιζεσθαι εκραξεν λεγων κυριε σωσον με 30. βlepon de ton anemon ischυron efoβethe kai arksamenos katapontizesthai ekraksen legon kυrie soson me

30 But he was afraid, seeing the strong wind, and beginning to sink, he cried out, saying, Lord, save me!

30. But when he saw the wind boisterous, he was afraid; and beginning to sink, he cried, saying, Lord, save me.

30. Men der han saae det stærke Veir, frygtede han; og da han begyndte at synke, raabte han og sagde: Herre, frels mig!

30. Men när han såg att vädret var starkt, vardt han förfärad; och som han begynte sjunka, ropade han, och sade: Herre, hjelp mig.

30. Agga kui temma sedda kanget tuult näggi, siis kartis temma ja hakkas wauma, kissendas ja ütles: Issand! aita mind.

30. Bet, pamatęs vėjo smarkumą, jis išsigando ir, pradėjęs skęsti, sušuko: ‘‘Viešpatie, gelbėk mane!’‘

30. Er sah aber einen starken Wind; da erschrak er und hob an zu sinken, schrie und sprach: HERR, hilf mir!

30. Mais, voyant que le vent était fort, il eut peur; et comme il commençait à enfoncer, il s'écria, et dit: Seigneur! Sauve-moi.

30. Mas viendo el viento fuerte, tuvo miedo; y comenzándose a hundir, dió voces, diciendo: Señor, sálvame.

30 Maar ziende den sterken wind, werd hij bevreesd, en als hij begon neder te zinken, riep hij, zeggende: Heere, behoud mij!

30. Ale widząc wiatr gwałtowny, zląkł się; a gdy począł tonąć, zakrzyknął, mówiąc: Panie, ratuj mię!

30. De látva a nagy szelet, megrémüle; és a mikor kezd vala merülni, kiálta, mondván: Uram, tarts meg engem!

30 но, видя сильный ветер, испугался и, начав утопать, закричал: Господи! спаси меня.

30. Та, бачивши сильний вітер, злякавсь, і, почавши тонути, кричав, говорячи: Господи, спаси мене.

31 Niin Jeesus kohta ojensi kätensä, tarttui häneen ja sanoi hänelle: "Sinä vähäuskoinen, miksi epäilit?"

31 Heti Jeesus kätensä* ojentaen tarttui häneen ja sanoi hänelle: ”Vähäuskoinen, miksi epäilit?”

31. Niin Jesus ojensi kohta kätensä, ja tarttui häneen, ja sanoi hänelle: oi sinä heikko-uskoinen, miksis epäilit?

31. Ja rupeis wajoman huusi sanoden: Herra auta minua. Nijn Jesus ojensi cohta kätens ja tartui häneen.

31. ia rupesi waioman/ hwti hen sanoden/ Herra/ auta minua. Nin Iesus cocta oiensi kätens/ ia tartui heneen kijnni/ (ja rupesi wajoaman/ huuti hän sanoen/ Herra/ auta minua. Niin Jesus kohta ojensi kätensä/ ja tarttui häneen kiinni/)

31. εὐθέως δὲ ὁ Ἰησοῦς ἐκτείνας τὴν χεῖρα ἐπελάβετο αὐτοῦ καὶ λέγει αὐτῷ· Ὀλιγόπιστε! εἰς τί ἐδίστασας;

31. ευθεως δε ο ιησους εκτεινας την χειρα επελαβετο αυτου και λεγει αυτω ολιγοπιστε εις τι εδιστασας 31. eυtheos de o iesoυs ekteinas ten cheira epelaβeto aυtoυ kai legei aυto oligopiste eis ti edistasas

31 Now Jesus immediately stretched out his hand, and grabbed him, and says to him, You of small faith, why were you skeptical?

31. And immediately Jesus stretched forth his hand, and caught him, and said unto him, O thou of little faith, wherefore didst thou doubt

31. Og Jesus udrakte strax Haanden, og tog fat paa ham og sagde til ham: du lidet Troende, hvi tvivlede du?

31. Och straxt räckte Jesus ut handena, och fattade uti honom, och sade till honom: O du klentrogne, hvi tviflade du?

31. Agga Jesus sirrutas warsi omma kät wälja, hakkas temmast kinni, ja ütles temma wasto: Oh sinna nödra-ussulinne! mispärrast olled sinna kahhewahhel?

31. Tuojau ištiesęs ranką, Jėzus sugriebė jį ir tarė: ‘‘Mažatiki, ko suabejojai?’‘

31. Jesus reckte alsbald die Hand aus und ergriff ihn und sprach zu ihm: O du Kleingläubiger, warum zweifeltest du?

31. Et aussitôt Jésus étendit la main, et le prit, lui disant: Homme de peu de foi, pourquoi as-tu douté?

31. Y luego Jesús extendiendo la mano, trabó de él, y le dice: Hombre de poca fé, ¿por qué dudaste?

31 En Jezus, terstond de hand uitstekende, greep hem aan, en zeide tot hem: Gij kleingelovige! waarom hebt gij gewankeld?

31. A Jezus zaraz wyciągnąwszy rękę, uchwycił go i rzekł mu: O małowierny! przeczżeś wątpił?

31. Jézus pedig azonnal kinyújtván kezét, megragadá őt, és monda néki: Kicsinyhitű, [9†] miért kételkedél?

31 Иисус тотчас простер руку, поддержал его и говорит ему: маловерный! зачем ты усомнился?

31. Ісус же простяг зараз руку, вхопив його, й рече до него: Маловіре, чого всумнив ся єси?

32 Ja kun he olivat astuneet venheeseen, asettui tuuli.

32 Heidän astuttuaan veneeseen tuuli asettui.

32. Kuin he astuivat haahteen, niin tuuli tyveni.

32. Ja sanoi hänelle o sinä heickouscoinen mixis epäilit? cosca he astuit hahten nijn tuuli tyweni.

32. Ja sanoi henelle/ O sine heicowskoinen/ mixi sine epälit? Ja coska he astuit hadhen siselle/ nin tyueni ilma. (Ja sanoi hänelle/ Oi sinä heikkouskoinen/ miksi sinä epäilit? Ja koska he astuit haahden sisälle/ niin tyweni ilma.)

32. καὶ ἐμβάντων αὐτῶν εἰς τὸ πλοῖον ἐκόπασεν ὁ ἄνεμος.

32. και εμβαντων αυτων εις το πλοιον εκοπασεν ο ανεμος 32. kai emβanton aυton eis to ploion ekopasen o anemos

32 And (after) they stepped into the ship, the wind pauses.

32. And when they were come into the ship, the wind ceased.

32. Og der de stege ind i Skibet, stilledes Veiret.

32. Och när de voro inkomne i skeppet, stillade vädret sig.

32. Ja nemmad läksid laewa peäle, ja tuul heitis ärra.

32. Jiems įlipus į valtį, vėjas nurimo.

32. Und sie traten in das Schiff, und der Wind legte sich.

32. Et quand ils furent entrés dans la barque, le vent cessa.

32. Y como ellos entraron en la nave, el viento reposó.

32 En als zij in het schip geklommen waren, stilde de wind.

32. A gdy oni wstąpili w łódź, uciszył się wiatr.

32. És a mikor beléptek a hajóba, elállt a szél.

32 И, когда вошли они в лодку, ветер утих.

32. І як увійшли вони в човен, утих вітер.

33 Niin venheessä olijat kumarsivat häntä ja sanoivat: "Totisesti sinä olet Jumalan Poika".

33 Niin veneessä olevat tulivat ja kumarsivat Häntä ja sanoivat: ”Totisesti sinä olet Jumalan Poika.”

33. Mutta ne, jotka olivat haahdessa, tulivat ja kumarsivat häntä, ja sanoivat: totisesti olet sinä Jumalan Poika.

33. Mutta ne jotca olit hahdesa tulit ja cumarsit händä ja sanoit: totisesta olet sinä Jumalan Poica.

33. Mutta ne/ iotca olit hahdesa/ edheskeuit/ ia kumarsit hende/ ia sanoit/ Totisesta olet sine Jumalan Poica. (Mutta ne/ jotka olit haahdessa/ edeskäwit/ ja kumarsit häntä/ ja sanoit/ Totisesti olet sinä Jumalan Poika.)

33. οἱ δὲ ἐν τῷ πλοίῳ ἐλθόντες προσεκύνησαν αὐτῷ λέγοντες· Ἀληθῶς Θεοῦ υἱὸς εἶ.

33. οι δε εν τω πλοιω ελθοντες προσεκυνησαν αυτω λεγοντες αληθως θεου υιος ει 33. oi de en to ploio elthontes prosekυnesan aυto legontes alethos theoυ υios ei

33 Now those in the ship came (to him and), worshiped him, saying, You are truly the Son of God.

33. Then they that were in the ship came and worshipped him, saying, Of a truth thou art the Son of God.

33. Men de, som vare i Skibet, kom og faldt ned for ham og sagde: du er sandelig Guds Søn.

33. Men de som voro i skeppet gingo fram, och tillbådo honom, och sade: Visserliga äst du Guds Son.

33. Aga kes laewas ollid, tullid ja kummardasid tedda, ja ütlesid: Töest sinna olled Jummala Poeg.

33. Tie, kurie buvo valtyje, prisiartinę pagarbino Jį, sakydami: ‘‘Tikrai Tu esi Dievo Sūnus!’‘

33. Die aber im Schiff waren, kamen und fielen vor ihm nieder und sprachen: Du bist wahrlich Gottes Sohn!

33. Alors ceux qui étaient dans la barque vinrent, et l'adorèrent, en disant: Tu es véritablement le Fils de Dieu.

33. Entónces los que estaban en la nave, vinieron, y le adoraron, diciendo: Verdaderamente eres tú el Hijo de Dios.

33 Die nu in het schip waren, kwamen en aanbaden Hem, zeggende: Waarlijk, Gij zijt Gods Zoon!

33. A ci, którzy byli w łodzi, przystąpiwszy pokłonili mu się, mówiąc: Prawdziwie jesteś Synem Bożym.

33. A hajóban levők pedig hozzámenvén, leborulának előtte, mondván: Bizony, Isten Fia vagy!

33 Бывшие же в лодке подошли, поклонились Ему и сказали: истинно Ты Сын Божий.

33. А ті, що були в човнї, приступивши, поклонились Йому, кажучи: Істино Божий Син єси.

34 Ja kuljettuaan yli he tulivat maihin Gennesaretiin.

34 Kuljettuaan yli he tulivat Gennesaretin maahan.

34. Ja kuin he olivat menneet ylitse, tulivat he Genesaretin maalle.

34. JA cosca he olit mennet ylidze tulit he Genezaretin maalle.

34. Ja coska he olit ylitze mennyuet/ tulit he Genezarethin maalle. (Ja koska he olit ylitse menneet/ tulit he Genezarethin maalle.)

34. Καὶ διαπεράσαντες ἦλθον εἰς τὴν γῆν Γεννησαρέτ.

34. και διαπερασαντες ηλθον εις την γην γεννησαρετ 34. kai diaperasantes elthon eis ten gen gennesaret

34 And having ferried over, they came to the land (of) Gennesaret.

34. And when they were gone over, they came into the land of Gennesaret.

34. Og da de vare farne over, kom de til Genezareths Land.

34. Och när de voro öfverfarne, kommo de uti det landet Genesaret.

34. Ja kui nemmad ülle järwe said, tullid nemmad Kenesareti male.

34. Perplaukę jie išlipo į krantą Genezarete.

34. Und sie schifften hinüber und kamen in das Land Genezareth.

34. Et ayant passé le lac, ils vinrent dans le pays de Génézareth.

34. Y llegando a la otra parte, vinieron a la tierra de Genesaret.

34 En overgevaren zijnde, kwamen zij in het land Gennesaret.

34. I przeprawiwszy się, przyszli do ziemi Gienezaret.

34. És általkelvén, eljutának Genezáret földére.

34 И, переправившись, прибыли в землю Геннисаретскую.

34. І, попливши, прибули вони в землю Генисарецьку.

35 Ja kun sen paikkakunnan miehet tunsivat hänet, lähettivät he sanan kaikkeen ympäristöön, ja hänen tykönsä tuotiin kaikki sairaat.

35 Kun sen paikkakunnan miehet tunsivat Hänet, he lähettivät sanan koko siihen ympäristöön. Niin he toivat Hänen luokseen kaikki, jotka olivat sairaita.

35. Ja kuin sen paikan miehet tunsivat hänen, lähettivät he ympäri kaikkea sitä maata, ja toivat hänen tykönsä kaikkinaisia sairaita,

35. Ja cosca sen paican Canssa tunsit hänen lähetit he ymbärins caicke sitä maata sanansaattajat ja toit hänelle caickinaisia kipeitä.

35. Ja coska sen paican Canssa tunsit henen/ wlgoslehetit he ymberins caiken sen maan sanansaattaiat/ ia tooit henelle caikinaiset kipijet/ (Ja koska sen paikan kansa tunsit hänen/ ulos lähetit he ympäriinsä kaiken sen maan sanansaattajat/ ja toit hänelle kaikkinaiset kipeät/)

35. καὶ ἐπιγνόντες αὐτὸν οἱ ἄνδρες τοῦ τόπου ἐκείνου ἀπέστειλαν εἰς ὅλην τὴν περίχωρον ἐκείνην, καὶ προσήνεγκαν αὐτῷ πάντας τοὺς κακῶς ἔχοντας,

35. και επιγνοντες αυτον οι ανδρες του τοπου εκεινου απεστειλαν εις ολην την περιχωρον εκεινην και προσηνεγκαν αυτω παντας τους κακως εχοντας 35. kai epignontes aυton oi andres toυ topoυ ekeinoυ apesteilan eis olen ten perichoron ekeinen kai prosenegkan aυto pantas toυs kakos echontas

35 And (after) the men of that place recognized him, they sent (word) into the whole region around and brought to him all those who have an ill(ness),

35. And when the men of that place had knowledge of him, they sent out into all that country round about, and brought unto him all that were diseased;

35. Og der Folket paa samme sted kjendte ham, sendte de ud i det ganske Land trindt omkring, og førte alle de Syge til ham.

35. Och när folket dersammastäds förnummo honom, sände de båd i hela landet deromkring, och hade alla sjuka till honom;

35. Ja kui need mehhed seälsammas paikas tedda tundsid, läkkitasid nemmad wälja keik sedda maad läbbi senna ümberkaudo, ja töid keiksuggused haiged temma jure.

35. Pažinę Jį, tos vietos gyventojai pasiuntė į visas to krašto apylinkes ir sugabeno pas Jį visus sergančius.

35. Und da die Leute am selbigen Ort sein gewahr wurden, schickten sie aus in das ganze Land umher und brachten allerlei Ungesunde zu ihm

35. Et quand les gens de ce lieu l'eurent reconnu, ils envoyèrent par toute la contrée d'alentour, et lui présentèrent tous les malades.

35. Y como le conocieron los varones de aquel lugar, enviaron por toda aquella tierra al derredor, y trajeron a él todos los enfermos.

35 En als de mannen van die plaats Hem werden kennende, zonden zij in dat gehele omliggende land, en brachten tot Hem allen, die kwalijk gesteld waren;

35. A poznawszy go mężowie miejsca onego, posłali do wszystkiej onej okolicznej krainy; i przyniesiono do niego wszystkie, którzy się źle mieli.

35. És mikor megismerték őt annak a helynek lakosai, szétküldének abba az egész környékbe, és minden beteget hozzá hozának;

35 Жители того места, узнав Его, послали во всю окрестность ту и принесли к Нему всех больных,

35. І познавши Його тамешні люде, послали по всїй тій околицї, і приводили до Него всїх недужих;

36 Ja he pyysivät häneltä, että vain saisivat koskea hänen vaippansa tupsuun; ja kaikki, jotka koskivat, paranivat.

36 Ja he pyysivät Häneltä, että vain saisivat koskettaa Hänen vaippansa tupsua, ja kaikki jotka koskettivat, paranivat.

36. Ja rukoilivat häntä, että he ainoastaan hänen vaatteensa palteeseen saisivat ruveta. Ja kaikki, jotka siihen rupesivat, tulivat terveiksi.

36. Ja rucoilit händä että he ainoastans hänen waattens paltesen saisit ruweta. Ja caicki jotca sijhen rupeisit tulit terwexi.

36. Ja rucolit hende että he waiuoin henen waatens paltesen rupeaisit. Ja caiki iotca sihen rupeisit/ ne teruexi tulit. (Ja rukoilit häntä, että he waisoin hänen waatteensa palteeseen rupeaisit. Ja kaikki jotka siihen rupeisit/ ne terweeksi tulit.)

36. καὶ παρεκάλουν αὐτὸν ἵνα κἄν μόνον ἅψωνται τοῦ κρασπέδου τοῦ ἱματίου αὐτοῦ· καὶ ὅσοι ἥψαντο διεσώθησαν.

36. και παρεκαλουν αυτον ινα μονον αψωνται του κρασπεδου του ιματιου αυτου και οσοι ηψαντο διεσωθησαν 36. kai parekaloυn aυton ina monon apsontai toυ kraspedoυ toυ imatioυ aυtoυ kai osoi epsanto diesothesan

36 and they were pleading with him in order that they might only touch the hem of his garment and as many as touched (it,) were cured.

36. And besought him that they might only touch the hem of his garment: and as many as touched were made perfectly whole.

36. Og de bade ham, at de maatte ikkun røre ved Sømmen paa hans Klædebon; og alle de, som rørte derved, bleve helbredede.

36. Och bådo honom, att de måtte allenast taga på hans klädafåll; och de, som togo deruppå, blefvo alle helbregda.

36. Ja pallusid tedda, et nemmad agga temma kue pallistusse saaksid putuda, ja ni mitto kui puutsid, need said terweks.

36. Jie maldavo Jį leisti palytėti nors Jo apsiausto apvadą. Ir kurie tik palietė­tapo visiškai sveiki.

36. und baten ihn, daß sie nur seines Kleides Saum anrührten. Und alle, die ihn anrührten, wurden gesund.

36. Et ils le priaient qu'ils pussent seulement toucher le bord de son habit; et tous ceux qui le touchèrent furent guéris.

36. Y le rogaban que solamente tocasen el borde de su manto; y todos los que lo tocaron, fueron salvos.

36 En baden Hem, dat zij alleenlijk den zoom Zijns kleeds zouden mogen aanraken; en zovelen als Hem aanraakten, werden gezond.

36. I prosili go, aby się tylko podołku szaty jego dotykali; a którzykolwiek się dotknęli, uzdrowieni są.

36. És kérik vala őt, hogy csak [10†] az ő ruhájának peremét illethessék. És a kik illeték vala, mindnyájan meggyógyulának.

36 и просили Его, чтобы только прикоснуться к краю одежды Его; и которые прикасались, исцелялись.

36. і благали Його, щоб тільки приторкнутись їм до краю одежі Його; й скільки їх доторкувалось, одужували.