5 luku

Vuorisaarna: Jeesus julistaa, ketkä ovat autuaita 1 – 12, sanoo opetuslapsiaan maan suolaksi ja maailman valkeudeksi 13 – 16, opettaa lain pysyväisyyttä 17 – 20, selittää viidettä käskyä 21 – 26, kuudetta käskyä 27 – 30, puhuu avioerosta 31,32, kieltää vannomasta 33 – 37, käskee kostamaan pahan hyvällä 38 – 42 ja rakastamaan vihollisia 43 -48.

1 Kun hän näki kansanjoukot, nousi hän vuorelle; ja kun hän oli istuutunut, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä.

1 Nähdessään kansanjoukot Hän nousi vuorelle, ja kun Hän oli istuutunut, tulivat Hänen opetuslapsensa Hänen luokseen.

1. Mutta kuin hän näki kansan, astui hän ylös vuorelle, ja kuin hän oli istunut, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä.

1. COsca hän näki Canssan/ astui hän ylös wuorelle/ ja cuin hän oli istunut/ tulit hänen opetuslapsens hänen tygöns.

1. COsca hen nyt näki Canssan/ ylesastui hen worelle/ ia quin hen oli istunut/ edheskeuit henen opetuslapsens henen tygens. (Koska hän nyt näki kansan/ ylösastui hän wuorelle/ ja kuin hän oli istunut/ edeskäwit hänen opetuslapsensa hänen tykönsä.)

1. Ἰδὼν δὲ τοὺς ὄχλους ἀνέβη εἰς τὸ ὄρος· καὶ καθίσαντος αὐτοῦ προσῆλθαν αὐτῷ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ·

1. ιδων δε τους οχλους ανεβη εις το ορος και καθισαντος αυτου προσηλθον αυτω οι μαθηται αυτου 1. idon de toυs ochloυs aneβe eis to oros kai kathisantos aυtoυ proselthon aυto oi mathetai aυtoυ

1 {Mat 5:1 & Luk 6:17-20. Sermon on the mountain.} Now having seen the crowds, he went-up into the mountain. And having sat down, his disciples came to him. {Mat 5:2-12 & Luk 6:20-26.}

1. And seeing the multitudes, he went up into a mountain: and when he was set, his disciples came unto him:

1. Men der han saae Folket, steg han op paa et Bjerg; og der han havde sat sig, gik hans Disciple til ham.

1. När han såg folket, steg han upp på ett berg; och som han hade satt sig, gingo hans Lärjungar fram till honom.

1. Agga kui temma sedda rahwast näggi, läks tem̃a ülles ühhe mäe peäle, ja kui ta sai mahha-istunud, tullid temma Jüngrid temma jure.

1. Matydamas minias, Jėzus užkopė į kalną ir atsisėdo. Prie Jo priėjo mokiniai.

1. Da er aber das Volk sah, ging er auf einen Berg und setzte sich; und seine Jünger traten zu ihm,

1. Or Jésus, voyant la multitude, monta sur une montagne; et lorsqu'il fut assis, ses disciples s'approchèrent de lui.

1. Y VIENDO Jesús las multitudes, subió a un monte; y sentándose él, se llegaron a él sus discípulos.

1 En Jezus, de schare ziende, is geklommen op een berg, en als Hij nedergezeten was, kwamen Zijn discipelen tot Hem.

1. A Jezus widząc lud, wstąpił na górę; a gdy usiadł, przystąpili do niego uczniowie jego.

1. Mikor pedig látta Jézus a sokaságot, felméne a hegyre, és a mint leül vala, hozzámenének az ő tanítványai.

1 Увидев народ, Он взошел на гору; и, когда сел, приступили к Нему ученики Его.

1. Побачивши ж народ, зійшов на гору, і, як сїв, приступили до Него ученики Його;

2 Niin hän avasi suunsa ja opetti heitä ja sanoi:

2 Niin Hän avasi suunsa ja opetti heitä sanoen:

2. Niin hän avasi suunsa, opetti heitä ja sanoi:

2. Nijn hän awais suuns/ opetti heitä/ ja sanoi:

2. Nin hen auasi suuns/ opetti heite/ ia sanoi. (Niin hän awasi suunsa/ opetti heitä/ ja sanoi.)

2. καὶ ἀνοίξας τὸ στόμα αὐτοῦ ἐδίδασκεν αὐτοὺς λέγων·

2. και ανοιξας το στομα αυτου εδιδασκεν αυτους λεγων 2. kai anoiksas to stoma aυtoυ edidasken aυtoυs legon

2 And he opened his mouth and was teaching them, saying:

2. And he opened his mouth, and taught them, saying,

2. Og han oplod sin Mund, lærte dem og sagde:

2. Då öppnade han sin mun, lärde dem, och sade:

2. Ja temma teggi omma su lahti, öppetas neid ja ütles:

2. Atvėręs lūpas, Jis ėmė mokyti:

2. Und er tat seinen Mund auf, lehrte sie und sprach:

2. Et ouvrant sa bouche, il les enseignait, en disant:

2. Y abriendo él su boca, les enseñaba, diciendo:

2 En Zijn mond geopend hebbende, leerde Hij hen, zeggende:

2. A otworzywszy usta swe, uczył je, mówiąc:

2. És megnyitván száját, tanítja vala őket, mondván:

2 И Он, отверзши уста Свои, учил их, говоря:

2. і відкрив Він уста свої, і навчав їх, глаголючи:

3 Autuaita ovat hengellisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.

3 ”Autuaita ovat hengessä köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.

3. Autuaat ovat hengellisesti vaivaiset; sillä heidän on taivaan valtakunta.

3. Autuat owat hengellisest waiwaiset: sillä heidän on taiwan waldacunda.

3. Autuat ouat ne Hengeliset waiuaiset/ sille heiden ombi Taiuan waldakunda. (Autuaat owat ne hengelliset waiwaiset/ sillä heidän ompi taiwaan waltakunta.)

3. Μακάριοι οἱ πτωχοὶ τῷ πνεύματι, ὅτι αὐτῶν ἐστιν ἡ βασιλεία τῶν οὐρανῶν.

3. μακαριοι οι πτωχοι τω πνευματι οτι αυτων εστιν η βασιλεια των ουρανων 3. makarioi oi ptochoi to pneυmati oti aυton estin e βasileia ton oυranon

3 The poor in spirit (are) fortunate, because theirs is the kingdom of the heavens.

3. Blessed are the poor in spirit: for theirs is the kingdom of heaven.

3. Salige ere de Fattige i Aanden, thi Himmeriges Rige er deres.

3. Salige äro de som äro andelige fattige; ty himmelriket hörer dem till.

3. Önsad on need, kes waimus waesed on; sest nende päralt on taewariik.

3. ‘‘Palaiminti vargšai dvasia, nes jų yra dangaus karalystė.

3. Selig sind, die da geistlich arm sind; denn das Himmelreich ist ihr.

3. Heureux les pauvres en esprit; car le royaume des cieux est à eux.

3. Bienaventurados los pobres en espíritu; porque de ellos es el reino de los cielos.

3 Zalig zijn de armen van geest; want hunner is het Koninkrijk der hemelen.

3. Błogosławieni ubodzy w duchu; albowiem ich jest królestwo niebieskie.

3. Boldogok a lelki [1†] szegények: mert övék a mennyeknek országa.

3 Блаженны нищие духом, ибо их есть Царство Небесное.

3. Блаженні вбогі духом, бо їх царство небесне.

4 Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen.

4 Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen.

4. Autuaat ovat murheelliset; sillä he saavat lohdutuksen.

4. Autuat owat murhelliset/ sillä he saawat lohdutuxen.

4. Autuat ouat ne murelliset/ sille heiden pite saaman lodhutoxe'. (Autuaat owat ne murheelliset/ sillä heidän pitää saaman lohdutuksen.)

4. μακάριοι οἱ πενθοῦντες, ὅτι αὐτοὶ παρακληθήσονται.

4. μακαριοι οι πενθουντες οτι αυτοι παρακληθησονται 4. makarioi oi penthoυntes oti aυtoi paraklethesontai

4 Those who are mourning (are) fortunate, because they will be comforted.

4. Blessed are they that mourn: for they shall be comforted.

4. Salige ere de, som sørge, thi de skulle husvales.

4. Salige äro de bedröfvade; ty de skola få hugsvalelse.

4. Önsad on need, kes kurwad on; sest nemmad peawad sama römustud.

4. Palaiminti, kurie liūdi, nes jie bus paguosti.

4. Selig sind, die da Leid tragen; denn sie sollen getröstet werden.

4. Heureux ceux qui sont dans l'affliction; car ils seront consolés.

4. Bienaventurados los tristes; porque ellos recibirán consolación.

4 Zalig zijn die treuren; want zij zullen vertroost worden.

4. Błogosławieni, którzy się smęcą; albowiem pocieszeni będą.

4. Boldogok, a kik [2†] sírnak: mert ők megvígasztaltatnak.

4 Блаженны плачущие, ибо они утешатся.

4. Блаженні сумні, бо такі втїшять ся.

5 Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä.

5 Autuaita ovat sävyisät, sillä he saavat periä maan.

5. Autuaat ovat siviät; sillä he saavat maan periä.

5. Autuat owat siwiät: sillä he saawat maan periä.

5. Autuat ouat ne Siwiet/ sille heide' pite maan * perime'. (Autuaat owat ne siweät/ sillä heidän pitää maan perimän.)

5. μακάριοι οἱ πραεῖς, ὅτι αὐτοὶ κληρονομήσουσιν τὴν γῆν.

5. μακαριοι οι πραεις οτι αυτοι κληρονομησουσιν την γην 5. makarioi oi praeis oti aυtoi kleronomesoυsin ten gen

5 The meek (are) fortunate, because they will inherit the earth.

5. Blessed are the meek: for they shall inherit the earth.

5. Salige ere de Sagtmodige, thi de skulle arve Jorden.

5. Salige äro de saktmodige; ty de skola besitta jordena.

5. Önsad on need tassased; sest nemmad peawad maad pärrima.

5. Palaiminti romieji, nes jie paveldės žemę.

5. Selig sind die Sanftmütigen; denn sie werden das Erdreich besitzen.

5. Heureux les débonnaires; car ils hériteront de la terre.

5. Bienaventurados los mansos; porque ellos recibirán la tierra por heredad.

5 Zalig zijn de zachtmoedigen; want zij zullen het aardrijk beerven.

5. Błogosławieni cisi; albowiem oni odziedziczą ziemię.

5. Boldogok a [3†] szelídek: mert ők örökségül bírják a földet.

5 Блаженны кроткие, ибо они наследуют землю.

5. Блаженні тихі, бо такі осягнуть землю.

6 Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan.

6 Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä he tulevat ravituiksi.

6. Autuaat ovat, jotka isoovat ja janoovat vanhurskautta; sillä he ravitaan.

6. Autuat owat jotca isowat ja janowat wanhurscautta: sillä he rawitan.

6. Autuat ouat ne/ iotca isouat/ ia ianouat wa'hurskautta/ sille he rauitetan. (Autuaat owat ne/ jotka isoawat/ ja janoawat wanhurskautta/ sillä he rawitetaan.)

6. μακάριοι οἱ πεινῶντες καὶ διψῶντες τὴν δικαιοσύνην, ὅτι αὐτοὶ χορτασθήσονται.

6. μακαριοι οι πεινωντες και διψωντες την δικαιοσυνην οτι αυτοι χορτασθησονται 6. makarioi oi peinontes kai dipsontes ten dikaiosυnen oti aυtoi chortasthesontai

6 Those who hunger and are thirsty (for) righteousness (are) fortunate, because they will be fully-fed.

6. Blessed are they which do hunger and thirst after righteousness: for they shall be filled.

6. Salige ere de som hungre og tørste efter Retfærdighed, thi de skulle mætte.

6. Salige äro de som hungra och törsta efter rättfärdighetena; ty de skola blifva mättade.

6. Önsad on need, kennel nälg ja janno on öigusse järrele; sest nem̃ad peawad täis sama.

6. Palaiminti, kurie alksta ir trokšta teisumo, nes jie bus pasotinti.

6. Selig sind, die da hungert und dürstet nach der Gerechtigkeit; denn sie sollen satt werden.

6. Heureux ceux qui ont faim et soif de la justice; car ils seront rassasiés.

6. Bienaventurados los que tienen hambre y sed de justicia; porque ellos serán hartos.

6 Zalig zijn die hongeren en dorsten naar de gerechtigheid; want zij zullen verzadigd worden.

6. Błogosławieni, którzy łakną i pragną sprawiedliwości; albowiem oni nasyceni będą.

6. Boldogok, a kik [4†] éhezik és szomjúhozzák az igazságot: mert ők megelégíttetnek.

6 Блаженны алчущие и жаждущие правды, ибо они насытятся.

6. Блаженні голодні й жадні правди, бо такі наситять ся.

7 Autuaita ovat laupiaat, sillä he saavat laupeuden.

7 Autuaita ovat laupiaat, sillä he saavat laupeuden.

7. Autuaat ovat laupiaat; sillä he saavat laupiuden.

7. Autuat owat laupiat: sillä he saawat laupiuden.

7. Autuat ouat ne Laupiat/ sille heiden pite saman laupeuden. (Autuaat owat ne laupiaat/ sillä heidän pitää saaman laupeuden.)

7. μακάριοι οἱ ἐλεήμονες, ὅτι αὐτοὶ ἐλεηθήσονται.

7. μακαριοι οι ελεημονες οτι αυτοι ελεηθησονται 7. makarioi oi eleemones oti aυtoi eleethesontai

7 The merciful are fortunate, because they will be shown-mercy.

7. Blessed are the merciful: for they shall obtain mercy.

7. Salige ere de Barmhjertige, thi dem skal vederfares Barmhjertighed.

7. Salige äro de barmhertige; ty dem skall ske barmhertighet.

7. Önsad on need armolissed; sest nemmad peawad armo sama.

7. Palaiminti gailestingieji, nes jie susilauks gailestingumo.

7. Selig sind die Barmherzigen; denn sie werden Barmherzigkeit erlangen.

7. Heureux les miséricordieux; car ils obtiendront miséricorde.

7. Bienaventurados los misericordiosos; porque ellos alcanzarán misericordia.

7 Zalig zijn de barmhartigen; want hun zal barmhartigheid geschieden.

7. Błogosławieni miłosierni: albowiem oni miłosierdzia dostąpią.

7. Boldogok [5†] az irgalmasok: mert ők irgalmasságot nyernek.

7 Блаженны милостивые, ибо они помилованы будут.

7. Блаженні милостиві, бо такі будуть помилувані.

8 Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan.

8 Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan.

8. Autuaat ovat puhtaat sydämestä; sillä he saavat nähdä Jumalan.

8. Autuat owat puhtat sydämest: sillä he saawat nähdä Jumalan.

8. Autuat ouat ne puchtat sydhemest/ sille heide' pite Jumala' näkemen. (Autuaat owat ne puhtaat sydämestä/ sillä heidän pitää Jumalan näkemän.)

8. μακάριοι οἱ καθαροὶ τῇ καρδίᾳ, ὅτι αὐτοὶ τὸν Θεὸν ὄψονται.

8. μακαριοι οι καθαροι τη καρδια οτι αυτοι τον θεον οψονται 8. makarioi oi katharoi te kardia oti aυtoi ton theon opsontai

8 The clean in heart (are) fortunate, because they will be seeing God.

8. Blessed are the pure in heart: for they shall see God.

8. Salige ere de Rene af Hjertet, thi de skulle see Gud.

8. Salige äro de renhjertade; ty de skola se Gud.

8. Önsad on need, kes puhtad süddames on; sest nemmad peawad Jummalat näggema.

8. Palaiminti tyraširdžiai, nes jie regės Dievą.

8. Selig sind, die reines Herzens sind; denn sie werden Gott schauen.

8. Heureux ceux qui ont le cœur pur; car ils verront Dieu.

8. Bienaventurados los de limpio corazón; porque ellos verán a Dios.

8 Zalig zijn de reinen van hart; want zij zullen God zien.

8. Błogosławieni czystego serca; albowiem oni Boga oglądają.

8. Boldogok, a kiknek [6†] szívök tiszta: mert ők az Istent meglátják.

8 Блаженны чистые сердцем, ибо они Бога узрят.

8. Блаженні чисті серцем, бо такі побачять Бога.

9 Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman.

9 Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heitä kutsutaan Jumalan lapsiksi.

9. Autuaat ovat rauhan tekiät; sillä ne pitää Jumalan pojiksi kutsuttaman.

9. Autuat owat rauhan tekiät: sillä ne pitä Jumalan pojixi cudzuttaman.

9. Autuat ouat ne * rauhantekiet/ sille ne pite Jumalan poijaxi cutzuttaman. (Autuaat owat ne rauhantekijät/ sillä ne pitää Jumalan pojaksi kutsuttaman.)

9. μακάριοι οἱ εἰρηνοποιοί, ὅτι αὐτοὶ υἱοὶ Θεοῦ κληθήσονται.

9. μακαριοι οι ειρηνοποιοι οτι αυτοι υιοι θεου κληθησονται 9. makarioi oi eirenopoioi oti aυtoi υioi theoυ klethesontai

9 The peacemakers (are) fortunate, because they will be called sons of God.

9. Blessed are the peacemakers: for they shall be called the children of God.

9. Salige ere de Fredsommelige, thi de skulle kaldes Guds Børn.

9. Salige äro de fridsamme; ty de skola kallas Guds barn.

9. Önsad on need rahho noudjad; sest neid peab Jummala lapsiks hütama.

9. Palaiminti taikdariai, nes jie bus vadinami Dievo vaikais.

9. Selig sind die Friedfertigen; denn sie werden Gottes Kinder heißen.

9. Heureux les pacifiques; car ils seront appelés enfants de Dieu.

9. Bienaventurados los pacificadores; porque ellos serán llamados hijos de Dios.

9 Zalig zijn de vreedzamen; want zij zullen Gods kinderen genaamd worden.

9. Błogosławieni pokój czyniący; albowiem oni synami Bożymi nazwani będą.

9. Boldogok a [7†] békességre igyekezők: mert ők az Isten fiainak mondatnak.

9 Блаженны миротворцы, ибо они будут наречены сынами Божиими.

9. Блаженні миротворцї, бо такі синами Божими звати муть ся.

10 Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta.

10 Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta.

10. Autuaat ovat, jotka vanhurskauden tähden vainotaan; sillä heidän on taivaan valtakunta.

10. Autuat owat jotca wanhurscauden tähden wainotan: sillä heidän on taiwan waldacunda.

10. Autuat ouat ne/ iotca wanhurscauden tähde' waiua kerssiuet/ sille heiden ombi Taiuan waldakunda. (Autuaat owat ne/ jotka wanhurskauden tähden waiwaa kärsiwät/ sillä heidän ompi taiwaan waltakunta.)

10. μακάριοι οἱ δεδιωγμένοι ἕνεκεν δικαιοσύνης, ὅτι αὐτῶν ἐστιν ἡ βασιλεία τῶν οὐρανῶν.

10. μακαριοι οι δεδιωγμενοι ενεκεν δικαιοσυνης οτι αυτων εστιν η βασιλεια των ουρανων 10. makarioi oi dediogmenoi eneken dikaiosυnes oti aυton estin e βasileia ton oυranon

10 Those who have been persecuted because of righteousness are fortunate, because theirs is the kingdom of the heavens.

10. Blessed are they which are persecuted for righteousness' sake: for theirs is the kingdom of heaven.

10. Salige ere de, som lide Forfølgelse for Retfordigheds Skyld, thi Himmeriges Rige er deres.

10. Salige äro de som lida förföljelse för rättvisones skull; ty dem hörer himmelriket till.

10. Önsad on need, kedda takkakiusatakse öigusse pärrast; sest nende pärralt on taewariik.

10. Palaiminti, kurie persekiojami dėl teisumo, nes jų yra dangaus karalystė.

10. Selig sind, die um Gerechtigkeit willen verfolgt werden; denn das Himmelreich ist ihr.

10. Heureux ceux qui sont persécutés pour la justice; car le royaume des cieux est à eux.

10. Bienaventurados los que padecen persecución por causa de la justicia; porque de ellos es el reino de los cielos.

10 Zalig zijn die vervolgd worden om der gerechtigheid wil; want hunner is het Koninkrijk der hemelen.

10. Błogosławieni, którzy cierpią prześladowanie dla sprawiedliwości; albowiem ich jest królestwo niebieskie.

10. Boldogok, a kik [8†] háborúságot szenvednek az igazságért: mert övék a mennyeknek országa.

10 Блаженны изгнанные за правду, ибо их есть Царство Небесное.

10. Блаженні, кого гонять за правду, бо їх царство небесне.

11 Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa.

11 Autuaita olette, kun ihmiset minun tähteni solvaavat ja vainoavat teitä ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa.

11. Autuaat olette te, kuin he pilkkaavat ja vainoovat teitä, ja puhuvat kaikkinaista pahuutta teitä vastaan, valhetellen minun tähteni.

11. Autuat oletta te/ cosca ihmiset pilckawat ja wainowat teitä/ ja puhuwat caickinaista pahutta teitä wastan/ walehdellen minun tähteni:

11. Autuat oletta te/ cosca Inhimiset pilcauat ia wainouat teite/ ia puhuuat caikinaist pahwtta teite wastoin/ walehdellen/ minun techteni/ (Autuaat olette te/ koska ihmiset pilkkaawat ja wainoawat teitä/ ja puhuwat kaikkinaista pahuutta teitä wastoin/ walehdellen/ minun tähteni/)

11. μακάριοί ἐστε ὅταν ὀνειδίσωσιν ὑμᾶς καὶ διώξωσιν καὶ εἴπωσιν πᾶν πονηρὸν καθ’ ὑμῶν ψευδόμενοι ἕνεκεν ἐμοῦ·

11. μακαριοι εστε οταν ονειδισωσιν υμας και διωξωσιν και ειπωσιν παν πονηρον ρημα καθ υμων ψευδομενοι ενεκεν εμου 11. makarioi este otan oneidisosin υmas kai dioksosin kai eiposin pan poneron rema kath υmon pseυdomenoi eneken emoυ

11 You° are fortunate whenever they reproach and persecute you° and say every evil word against you°– lying, because of me.

11. Blessed are ye, when men shall revile you, and persecute you, and shall say all manner of evil against you falsely, for my sake.

11. Salige ere I, naar man bespotter og forfølger Eder og taler allehaande Ondt imod Eder for min Skyld og lyver det.

11. Salige ären I, när menniskorna försmäda och förfölja eder, och säga allt ondt emot eder, ljugande, för mina skull.

11. Önsad ollete teie, kui innimessed teid minno pärrast laimawad, ja takkakiusawad, ja rägiwad keik suggu kurja teie wasto, kui nemmad walletawad.

11. Palaiminti jūs, kai dėl manęs jus šmeižia ir persekioja bei meluodami visaip piktžodžiauja.

11. Selig seid ihr, wenn euch die Menschen um meinetwillen schmähen und verfolgen und reden allerlei Übles gegen euch, so sie daran lügen.

11. Vous serez heureux lorsqu'à cause de moi on vous dira des injures, qu'on vous persécutera, et qu'on dira faussement contre vous toute sorte de mal.

11. Bienaventurados sois, cuando os maldijeren, y os persiguieren, y dijeren de vosotros todo mal por mi causa, mintiendo.

11 Zalig zijt gij, als u de mensen smaden, en vervolgen, en liegende alle kwaad tegen u spreken, om Mijnentwil.

11. Błogosławieni jesteście, gdy wam złorzeczyć będą, i prześladować was, i mówić wszystko złe przeciwko wam, kłamając dla mnie.

11. Boldogok vagytok, ha szidalmaznak és háborgatnak titeket és minden gonosz hazugságot [9†] mondanak ellenetek én érettem.

11 Блаженны вы, когда будут поносить вас и гнать и всячески неправедно злословить за Меня.

11. Блаженні ви, коли вас безчестити муть, та гонити муть, та казати муть на вас усяке лихе слово не по правдї, ради мене.

12 Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä.

12 Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä.

12. Iloitkaat ja riemuitkaat; sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä näin he vainosivat prophetaita, jotka teidän edellänne olivat.

12. Iloitcat ja riemuitcat: sillä teidän palckan on suuri taiwas. Sillä näin he wainoisit Prophetaita/ jotca teidän edellän olit.

12. Ilotcat ia riemucat/ sille teiden palckan ombi swri Taiuasa. Sille nein he wainosit prophetidh iotca teiden edhelen olit. (Iloitkaat ja riemuitkaat/ sillä teidän palkkanne ompi suuri taiwaassa. Sillä näin he wainosit propheettia jotka teidän edellän olit.)

12. χαίρετε καὶ ἀγαλλιᾶσθε, ὅτι ὁ μισθὸς ὑμῶν πολὺς ἐν τοῖς οὐρανοῖς· οὕτω γὰρ ἐδίωξαν τοὺς προφήτας τοὺς πρὸ ὑμῶν.

12. χαιρετε και αγαλλιασθε οτι ο μισθος υμων πολυς εν τοις ουρανοις ουτως γαρ εδιωξαν τους προφητας τους προ υμων 12. chairete kai agalliasthe oti o misthos υmon polυs en tois oυranois oυtos gar edioksan toυs profetas toυs pro υmon

12 Rejoice° and be° glad, because your° reward is much in the heavens; for* thus, they persecuted the prophets who (were) before you°. {Mat 5:13-16; no parallel.}

12. Rejoice, and be exceeding glad: for great is your reward in heaven: for so persecuted they the prophets which were before you.

12. Glæder og fryder Eder, thi Eders Løn skal være megen i Himlene; thi saa have de forfulgt Propheterne, som vare for Eder.

12. Glädjens och fröjder eder; ty edor lön är stor i himmelen; förty de hafva sammalunda förföljt Propheterna, som hafva varit för eder.

12. Römustage eñast, ja olge wägga röömsad; sest teie palk on suur taewas, sest nendasam̃oti on nemmad takkakiusanud need prohwetid, kes enne teid olnud.

12. Būkite linksmi ir džiūgaukite, nes didelis jūsų atlygis danguje. Juk lygiai taip persekiojo ir iki jūsų buvusius pranašus’‘.

12. Seid fröhlich und getrost; es wird euch im Himmel wohl belohnt werden. Denn also haben sie verfolgt die Propheten, die vor euch gewesen sind.

12. Réjouissez-vous et tressaillez de joie, parce que votre récompense sera grande dans les cieux; car on a ainsi persécuté les prophètes qui ont été avant vous.

12. Regocijáos y alegráos; porque vuestro galardón es grande en los cielos; que así persiguieron a los profetas que fueron ántes de vosotros.

12 Verblijdt en verheugt u; want uw loon is groot in de hemelen; want alzo hebben zij vervolgd de profeten, die voor u geweest zijn.

12. Radujcie się, i weselcie się; albowiem zapłata wasza obfita jest w niebiesiech; tak bowiem prześladowali proroki, którzy byli przed wami.

12. Örüljetek és örvendezzetek, mert a ti jutalmatok bőséges a mennyekben: mert így [10†] háborgatták a prófétákat is, a kik előttetek voltak.

12 Радуйтесь и веселитесь, ибо велика ваша награда на небесах: так гнали и пророков, бывших прежде вас.

12. Радуйтесь і веселїтесь: бо велика нагорода ваша на небі; так бо гонили й пророків, що бували перше вас.

13 Te olette maan suola; mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi.

13 ”Te olette maan suola. Mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se suolataan? Se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi.

13. Te olette maan suola: jos siis suola tulee mauttomaksi, millä sitte suolataan? ei se enään kelpaa mihinkään, vaan heitettää pois ja ihmisiltä tallattaa.

13. TE oletta maan suola: jos suola tule mauttomaxi/ millä sijtte suolatan? nijn ei se myös kelpa mihingän/ mutta heittä pois/ ihmisildä tallatta.

13. Te oletta maan * Soola. Jos nyt sola tule maguttomaxi/ mille se solatan? Ei se mihinge' sitten kelpa/ mutta että se poisheitethen/ ia Inhimisilde tallatan. (Te olette maan suola. Jos nyt suola tulee mauttomaksi/ millä se suolataan? Ei se mihinkään sitten kelpaa/ mutta että se pois heitetään/ ja ihmisiltä tallataan.)

13. Ὑμεῖς ἐστε τὸ ἅλας τῆς γῆς· ἐὰν δὲ τὸ ἅλας μωρανθῇ, ἐν τίνι ἁλισθήσεται; εἰς οὐδὲν ἰσχύει ἔτι εἰ μὴ βληθῆναι ἔξω καὶ καταπατεῖσθαι ὑπὸ τῶν ἀνθρώπων.

13. υμεις εστε το αλας της γης εαν δε το αλας μωρανθη εν τινι αλισθησεται εις ουδεν ισχυει ετι ει μη βληθηναι εξω και καταπατεισθαι υπο των ανθρωπων 13. υmeis este to alas tes ges ean de to alas moranthe en tini alisthesetai eis oυden ischυei eti ei me βlethenai ekso kai katapateisthai υpo ton anthropon

13 You° are the salt of the earth, but if the salt is flavorless, (then) with* what will it be salted? It is still not strong-enough (to be used) *for anything, except to be cast outside and trampled by men.

13. Ye are the salt of the earth: but if the salt have lost his savour, wherewith shall it be salted? it is thenceforth good for nothing, but to be cast out, and to be trodden under foot of men.

13. I ere Jordens Salt; men om Saltet mister sin Kraft, hvormed skal det saltes? Det duer til intet andet end at kastes ud og nedtrædes af Mennesker.

13. I ären jordenes salt; är det så, att saltet mister sin sälto, hvarmed skall man då salta? Till intet mer är det nyttigt, utan att man kastar det ut, och låter det trampas af menniskomen.

13. Teie ollete selle Ma sool; kui se sool tuimaks saab, misga peab sedda solaseks tehtama? se ei kölba eñam kuhhogi, kui wäljawissata ja innimestele ärrasötkuda jalgega.

13. ‘‘Jūs esate žemės druska. Jei druska netenka sūrumo, kuo gi ją reikėtų pasūdyti? Ji niekam netinka, ir belieka ją išberti žmonėms sumindžioti.

13. Ihr seid das Salz der Erde. Wo nun das Salz dumm wird, womit soll man's salzen? Es ist hinfort zu nichts nütze, denn das man es hinausschütte und lasse es die Leute zertreten.

13. Vous êtes le sel de la terre; mais si le sel perd sa saveur, avec quoi le salera-t-on? Il ne vaut plus rien qu'à être jeté dehors, et à être foulé aux pieds par les hommes.

13. Vosotros sois la sal de la tierra; y si la sal perdiere su sabor, ¿con qué será salada? no vale más para nada; sino que sea echada fuera, y sea hollada de los hombres.

13 Gij zijt het zout der aarde; indien nu het zout smakeloos wordt, waarmede zal het gezouten worden? Het deugt nergens meer toe, dan om buiten geworpen, en van de mensen vertreden te worden.

13. Wy jesteście sól ziemi; jeźli tedy sól zwietrzeje, czemże solić będą? Do niczego się już nie zgodzi, tylko aby była precz wyrzucona i od ludzi podeptana.

13. Ti vagytok a [11†] földnek savai; ha pedig a só megízetlenül, mivel sózzák meg? nem jó azután semmire, hanem hogy kidobják és eltapossák az emberek.

13 Вы - соль земли. Если же соль потеряет силу, то чем сделаешь ее соленою? Она уже ни к чему негодна, как разве выбросить еевон на попрание людям.

13. Ви сіль землї; коли ж сіль звітріє, то чим солити? Нї-на-що не годить ся тодї вона, тільки щоб викинути геть і щоб топтали її люде.

14 Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä;

14 Te olette maailman valo. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki kätkeytyä.

14. Te olette maailman valkeus. Ei sitä kaupunkia taideta peittää, joka vuorella on,

14. Te oletta mailman walkeus. Ei sitä Caupungita taita peittä/ joca wuorella on.

14. Te oletta mailman walkeus. Ei taidha se caupungi peitette/ ioca seiso woren päle. (Te olette maailman walkeus. Ei taida se kaupunki peitettää/ joka seisoo wuoren päällä.)

14. Ὑμεῖς ἐστε τὸ φῶς τοῦ κόσμου. οὐ δύναται πόλις κρυβῆναι ἐπάνω ὄρους κειμένη·

14. υμεις εστε το φως του κοσμου ου δυναται πολις κρυβηναι επανω ορους κειμενη 14. υmeis este to fos toυ kosmoυ oυ dυnatai polis krυβenai epano oroυs keimene

14 You° are the light of the world. A city laying upon a mountain is not able to be hidden.

14. Ye are the light of the world. A city that is set on an hill cannot be hid.

14. I ere Verdens Lys; den Stad som ligger paa et Bjerg, kan ikke skjules.

14. I ären verldenes ljus; icke kan den staden döljas, som ligger på ett berg.

14. Teie ollete ma-ilma walgus; se lin, mis mäe peäl on, ei woi mitte warjul olla.

14. Jūs esate pasaulio šviesa. Neįmanoma nuslėpti miesto, pastatyto ant kalno.

14. Ihr seid das Licht der Welt. Es kann die Stadt, die auf einem Berge liegt, nicht verborgen sein.

14. Vous êtes la lumière du monde: une ville située sur une montagne ne peut être cachée;

14. Vosotros sois la luz del mundo. La ciudad asentada sobre el monte no se puede esconder.

14 Gij zijt het licht der wereld; een stad boven op een berg liggende, kan niet verborgen zijn.

14. Wy jesteście światłość świata, nie może się miasto ukryć na górze leżące.

14. Ti vagytok a világ [12†] világossága. Nem rejtethetik el a hegyen épített város.

14 Вы - свет мира. Не может укрыться город, стоящий на верху горы.

14. Ви сьвітло сьвіту. Не може город сховати ся, стоячи на горі;

15 eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville.

15 Eikä lamppua sytytetä ja laiteta vakan alle vaan lampunjalkaan, ja se loistaa kaikille huoneessa oleville.

15. Eikä kynttilää sytytetä ja panna vakan alle, vaan kynttiläjalkaan, valaisemaan kaikkia, jotka huoneessa ovat.

15. Eikä kyntilätä sytytetä ja panna wacan ala/ mutta kyntiläjalcaan/ walaiseman caickia jotca huones owat.

15. Eike mös he ylessytyte kyntelete/ ia pane wacan ala/ mutta kynttelialghan päle/ walghaseman caikillen nijlle'/ iotca hoones ouat. (Eikä myös he ylössytytä kynttilätä/ ja pane wakan alle/ mutta kynttelijalan päälle/ walaiseman kaikillen niille/ jotka huoneessa owat.)

15. οὐδὲ καίουσι λύχνον καὶ τιθέασιν αὐτὸν ὑπὸ τὸν μόδιον, ἀλλ’ ἐπὶ τὴν λυχνίαν, καὶ λάμπει πᾶσι τοῖς ἐν τῇ οἰκίᾳ.

15. ουδε καιουσιν λυχνον και τιθεασιν αυτον υπο τον μοδιον αλλ επι την λυχνιαν και λαμπει πασιν τοις εν τη οικια 15. oυde kaioυsin lυchnon kai titheasin aυton υpo ton modion all epi ten lυchnian kai lampei pasin tois en te oikia

15 Nor are they burning a lamp and placing it under a peck-container, but upon the lamp-stand, and it is shining to all who are in the house.

15. Neither do men light a candle, and put it under a bushel, but on a candlestick; and it giveth light unto all that are in the house.

15. Man tænder og ikke et Lys, og sætter det under en Skjeppe, men paa en Lysestage; saa skinner det for alle dem, som ere i Huset.

15. Icke tänder man heller ljus, och sätter det under ena skäppo, utan på en ljusastaka; att det lyser allom dem som i huset äro.

15. Ei süta ka ükski künalt, ja ei panne sedda wakka alla, waid küünlajalla peäle, siis paistab temma keikile, kes koias on.

15. Ir niekas, uždegęs žiburį, nevožia jo indu, bet stato į žibintuvą, kad šviestų visiems, kas yra namuose.

15. Man zündet auch nicht ein Licht an und setzt es unter einen Scheffel, sondern auf einen Leuchter; so leuchtet es denn allen, die im Hause sind.

15. Et on n'allume point une lampe pour la mettre sous un boisseau, mais sur un chandelier; et elle éclaire tous ceux qui sont dans la maison.

15. Ni se enciende la luz, y se pone debajo de un almud, sino en el candelero, y alumbra a todos los que están en casa.

15 Noch steekt men een kaars aan, en zet die onder een koornmaat, maar op een kandelaar, en zij schijnt allen, die in het huis zijn;

15. Ani zapalają świecy, i stawiają jej pod korzec, ale na świecznik, i świeci wszystkim, którzy są w domu.

15. Gyertyát [13†] sem azért gyújtanak, hogy a véka alá, hanem hogy a gyertyatartóba tegyék és fényljék mindazoknak, a kik a házban vannak.

15 И, зажегши свечу, не ставят ее под сосудом, но на подсвечнике, и светит всем в доме.

15. і, засьвітивши сьвічку, не ставлять під посудину, а на сьвічнику; то й сьвітить вона всїм, хто в хатї,

16 Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa.

16 Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, jotta he näkisivät hyvät tekonne ja ylistäisivät isäänne, joka on taivaissa.

16. Näin valistakoon teidän valkeutenne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät työnne, ja kunnioittaisivat teidän Isäänne, joka on taivaissa.

16. Näin walistacon teidän walkeuden ihmisten edes/ että he näkisit teidän hywät työnnä/ ja cunnioittaisit teidän Isän/ joca on taiwas.

16. Nein walijstacan teidhen walkeun Inhimisten edhes/ että he näkisit teiden hyuet töönne/ ia cunnijottaisit teiden Isen ioca Taiuas ombi. (Näin walistakaan teidän walkeus ihmisten edessä/ että he näkisit teidän hywät työnne/ ja kunnioittaisit teidän Isään joka taiwaassa ompi.)

16. οὕτως λαμψάτω τὸ φῶς ὑμῶν ἔμπροσθεν τῶν ἀνθρώπων, ὅπως ἴδωσιν ὑμῶν τὰ καλὰ ἔργα καὶ δοξάσωσιν τὸν πατέρα ὑμῶν τὸν ἐν τοῖς οὐρανοῖς.

16. ουτως λαμψατω το φως υμων εμπροσθεν των ανθρωπων οπως ιδωσιν υμων τα καλα εργα και δοξασωσιν τον πατερα υμων τον εν τοις ουρανοις 16. oυtos lampsato to fos υmon emprosthen ton anthropon opos idosin υmon ta kala erga kai doksasosin ton patera υmon ton en tois oυranois

16 So let your° light shine before men, *that they may see your° good works and may glorify your° Father, the (one) in the heavens. {Mat 5:17-48 & Luk 6:27-36.}

16. Let your light so shine before men, that they may see your good works, and glorify your Father which is in heaven.

16. Lader saa Eders Lys skinne for Menneskene, at de see Eders gode Gjerninger og ære Eders Fader, som er i Himlene.

16. Så låter edart ljus lysa för menniskomen, att de måga se edra goda gerningar, och prisa edar Fader, som är i himmelen.

16. Nenda paistko teie walgus innimeste ees, et nemmad teie head teud näwad, ja auustawad teie issa, kes taewas on.

16. Taip tešviečia ir jūsų šviesa žmonių akivaizdoje, kad jie matytų jūsų gerus darbus ir šlovintų jūsų Tėvą, kuris danguje’‘.

16. Also laßt euer Licht leuchten vor den Leuten, daß sie eure guten Werke sehen und euren Vater im Himmel preisen.

16. Que votre lumière luise ainsi devant les hommes, afin qu'ils voient vos bonnes ouvres, et qu'ils glorifient votre Père qui est dans les cieux.

16. Así pues alumbre vuestra luz delante de los hombres, para que vean vuestras obras buenas, y glorifiquen a vuestro Padre que está en los cielos.

16 Laat uw licht alzo schijnen voor de mensen, dat zij uw goede werken mogen zien, en uw Vader, Die in de hemelen is, verheerlijken.

16. Tak niechaj świeci światłość wasza przed ludźmi, aby uczynki wasze dobre widzieli, a chwalili ojca waszego, który jest w niebiesiech.

16. Úgy fényljék a ti világosságtok az emberek előtt, hogy [14†] lássák a ti jó cselekedeteiteket, és dicsőítsék a ti mennyei Atyátokat.

16 Так да светит свет ваш пред людьми, чтобы они видели ваши добрые дела и прославляли Отца вашего Небесного.

16. так нехай сяє сьвітло ваше перед людьми, щоб вони бачили ваші добрі дїла, й прославляли Отця вашого, що на небі.

17 Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään.

17 ”Älkää luulko, että olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan, En ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään.

17. Älkäät luulko, että minä tulin lakia ja prophetaita päästämään: en minä tullut päästämään, vaan täyttämään.

17. ÄLkät luulco/ että minä tulin Lakia ja Prophetiaita päästämän: en minä tullut päästämän/ mutta täyttämän.

17. Elket lulco/ että mine tullut olen Laki eli Prophetij pästemen/ Ja en totta mine tullut pästemen/ waan teuttemen. (Älkäät luulko/ että minä tullut olen lakia eli propheettia päästämän/ Ja en totta minä tullut päästämän/ waan täyttämän.)

17. Μὴ νομίσητε ὅτι ἦλθον καταλῦσαι τὸν νόμον ἢ τοὺς προφήτας· οὐκ ἦλθον καταλῦσαι ἀλλὰ πληρῶσαι.

17. μη νομισητε οτι ηλθον καταλυσαι τον νομον η τους προφητας ουκ ηλθον καταλυσαι αλλα πληρωσαι 17. me nomisete oti elthon katalυsai ton nomon e toυs profetas oυk elthon katalυsai alla plerosai

17 Do° not suppose that I came to tear-down the law or the prophets; I did not come to tear-down, but to fulfill.

17. Think not that I am come to destroy the law, or the prophets: I am not come to destroy, but to fulfil.

17. Mener ikke, at jeg er kommen at opløfte Loven eller Propheterne; jeg er ikke kommen at opløfte men at fuldkomme.

17. I skolen icke mena, att jag är kommen till att upplossa lagen, eller Propheterna; jag är icke kommen till att upplossa, utan till att fullborda.

17. Ärge möttelge, et minna ollen tulnud käsko ellik prohwetid kautama; minna ei olle tulnud neid kautama, waid töeks teggema.

17. ‘‘Nemanykite, jog Aš atėjau panaikinti Įstatymo ar Pranašų. Ne panaikinti jų atėjau, bet įvykdyti.

17. Ihr sollt nicht wähnen, daß ich gekommen bin, das Gesetz oder die Propheten aufzulösen; ich bin nicht gekommen, aufzulösen, sondern zu erfüllen.

17. Ne pensez pas que je sois venu abolir la loi ou les prophètes; je ne suis pas venu abolir, mais accomplir.

17. No penséis que he venido para invalidar la ley, o los profetas: no he venido para invalidarlos, sino para cumplirlos.

17 Meent niet, dat Ik gekomen ben, om de wet of de profeten te ontbinden; Ik ben niet gekomen, om die te ontbinden, maar te vervullen.

17. Nie mniemajcie, abym przyszedł rozwiązywać zakon albo proroki; nie przyszedłem rozwiązywać, ale wypełnić.

17. Ne gondoljátok, hogy jöttem a törvénynek vagy a prófétáknak eltörlésére. Nem jöttem, hogy eltöröljem, [15†] hanem inkább, hogy betöltsem.

17 Не думайте, что Я пришел нарушить закон или пророков: не нарушить пришел Я, но исполнить.

17. Не думайте, що я прийшов знївечити закон або пророків; не прийшов я знївечити, а сповнити.

18 Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut.

18 Sillä totisesti sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain eikä ainoakaan piirto, ennen kuin kaikki on toteutunut.

18. Sillä totisesti sanon minä teille: siihenasti kuin taivas ja maa katoo, ei pidä vähinkään piirto eikä joku rahtu laista katooman, siihenasti kuin kaikki tapahtuvat.

18. Totisest sanon minä teille: sijhenasti cuin taiwas ja maa cato/ ei pidä wähingän pijrto eikä jocu rahtu Laista catoman/ sijhenasti cuin caicki nämät tapahtuwat.

18. Sille tosin sanon mine teille/ sihenasti ette Taiuas ia maa catopi/ ei pide catoman se wehin boockstaui/ eike mös yxi rachtu laista/ sijhenasti että caiki tapachtuuat. (Sillä tosin sanon minä teille/ siihenasti että taiwas ja maa katoopi/ ei pidä katooman se wähin bookstawi/ eikä myös yksi rahtu laista/ siihenasti että kaikki tapahtuwat.)

18. ἀμὴν γὰρ λέγω ὑμῖν, ἕως ἂν παρέλθῃ ὁ οὐρανὸς καὶ ἡ γῆ, ἰῶτα ἓν ἢ μία κεραία οὐ μὴ παρέλθῃ ἀπὸ τοῦ νόμου ἕως ἂν πάντα γένηται.

18. αμην γαρ λεγω υμιν εως αν παρελθη ο ουρανος και η γη ιωτα εν η μια κεραια ου μη παρελθη απο του νομου εως αν παντα γενηται 18. amen gar lego υmin eos an parelthe o oυranos kai e ge iota en e mia keraia oυ me parelthe apo toυ nomoυ eos an panta genetai

18 For* assuredly I am saying to you°, Until heaven and earth should pass away, one iota or one serif should never pass away from the law, until all things should become (fulfilled).

18. For verily I say unto you, Till heaven and earth pass, one jot or one tittle shall in no wise pass from the law, till all be fulfilled.

18. Thi sandelig siger jeg Eder: indtil Himlen og Jorden forgaae, skal end ikke det mindste Bogstav eller en Tøddel forgaae af Loven, indtil det skeer altsammen.

18. Ty jag säger eder för sant: Tilldess att himmel och jord förgås, varder ej förgången den minste bokstafven, icke heller en prick af lagen, förr än det är allt skedt.

18. Sest minna ütlen teile töeste: Kunni taewas ja Ma hukka lähhäb, ei lähhä mitte hukka kässust, mis üks keigewähhem kirri, ehk tähhekeñe on, senniks kui keik sünnib.

18. Iš tiesų sakau jums: kol dangus ir žemė nepraeis, nė viena raidelė ir nė vienas brūkšnelis neišnyks iš Įstatymo, kol viskas išsipildys.

18. Denn ich sage euch wahrlich: Bis daß Himmel und Erde zergehe, wird nicht zergehen der kleinste Buchstabe noch ein Tüttel vom Gesetz, bis daß es alles geschehe.

18. Car je vous le dis en vérité, jusqu'à ce que le ciel et la terre aient passé, il ne passera pas de la loi un seul iota ou un seul trait de lettre que tout ne soit accompli.

18. Porque de cierto os digo, que hasta que perezca el cielo y la tierra, ni una jota, ni un tilde perecerá de la ley, sin que todas las cosas sean cumplidas.

18 Want voorwaar zeg Ik u: Totdat de hemel en de aarde voorbijgaan, zal er niet een jota noch een tittel van de wet voorbijgaan, totdat het alles zal zijn geschied.

18. Zaprawdę bowiem powiadam wam: Aż przeminie niebo i ziemia, jedna jota albo jedna kreska nie przeminie z zakonu, ażby się wszystko stało.

18. Mert bizony mondom néktek, míg az ég és a föld elmúlik, [16†] a törvényből egy jóta vagy egyetlen pontocska el nem múlik, a míg minden be nem teljesedik.

18 Ибо истинно говорю вам: доколе не прейдет небо и земля, ни одна иота или ни одна черта не прейдет из закона, пока не исполнится все.

18. Істино бо глаголю вам: Доки перейде небо й земля, одна йота, або одна титла не перейде з закону, аж поки все станеть ся.

19 Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa.

19 Joka siis kumoaa yhden näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavoin opettaa ihmisiä, sitä tullaan kutsumaan pienimmäksi taivasten valtakunnassa. Mutta joka tekee ja opettaa niitten mukaan, sitä tullaan kutsumaan suureksi taivasten valtakunnassa.

19. Kuka siis jonkun näistä vähimmistä käskyistä päästää, ja näin ihmisiä opettaa, hän pitää taivaan valtakunnassa vähimmäksi kutsuttaman; mutta joka sen tekee ja opettaa, se pitää suureksi taivaan valtakunnassa kutsuttaman.

19. Cuca sijs jongun näistä wähimmistä käskyistä päästä/ ja näin ihmisiä opetta/ hän pitä taiwan waldacunnas wähimmäxi cudzuttaman: mutta joca sen teke ja opetta/ se pitä suurexi taiwan waldacunnas cudzuttaman.

19. Cuca sis yhden neiste wehimiste käskyste pästepi/ ia nein opettapi Inhimiset/ se * wehimexi pite Taiuan waldakunnas cutzuttaman/ Mutta cuca sen teke/ ia opetta/ se pite cutzuttaman swrexi Taiuan waldakunnas. (Kuka siis yhden näistä wähimmistä käskyistä päästääpi/ ja näin opettaapi ihmiset/ se wähimmäksi pitää taiwaan waltakunnassa kutsuttaman/ Mutta kuka sen tekee/ ja opettaa/ se pitää kutsuttaman suureksi taiwaan waltakunnassa.)

19. ὃς ἐὰν οὖν λύσῃ μίαν τῶν ἐντολῶν τούτων τῶν ἐλαχίστων καὶ διδάξῃ οὕτως τοὺς ἀνθρώπους, ἐλάχιστος κληθήσεται ἐν τῇ βασιλείᾳ τῶν οὐρανῶν· ὃς δ’ ἂν ποιήσῃ καὶ διδάξῃ, οὗτος μέγας κληθήσεται ἐν τῇ βασιλείᾳ τῶν οὐρανῶν.

19. ος εαν ουν λυση μιαν των εντολων τουτων των ελαχιστων και διδαξη ουτως τους ανθρωπους ελαχιστος κληθησεται εν τη βασιλεια των ουρανων ος δ αν ποιηση και διδαξη ουτος μεγας κληθησεται εν τη βασιλεια των ουρανων 19. os ean oυn lυse mian ton entolon toυton ton elachiston kai didakse oυtos toυs anthropoυs elachistos klethesetai en te βasileia ton oυranon os d an poiese kai didakse oυtos megas klethesetai en te βasileia ton oυranon

19 Therefore, whoever loosens one of these least commandments and may teach men (to do) so, will be called least in the kingdom of the heavens, but whoever practices and should teach them, he will be called great in the kingdom of the heavens.

19. Whosoever therefore shall break one of these least commandments, and shall teach men so, he shall be called the least in the kingdom of heaven: but whosoever shall do and teach them, the same shall be called great in the kingdom of heaven.

19. Derfor, hvo som løser eet af disse mindste Bud og lærer Menneskene saaledes, han skal kaldes den Mindste i Himmeriges Rige; men hvo som dem gjør og lærer, han skal kaldes stor i Himmeriges Rige.

19. Derföre, hvilken som upplossar ett af dessa minsta buden, och lärer så menniskorna, han skall kallas den minste i himmelriket; men hvilken som det gör och lärer, han skall kallas stor i himmelriket.

19. Kes nüüd ial ühhe neistsinnatsist wähhemist kässosannust peästab, ja öppetab nenda iñimessed, tedda peab keigewähhemaks hütama taewarikis; agga kes ial sedda teeb, ja öppetab, tedda peab sureks hütama taewarikis.

19. Todėl, kas sulaužytų bent vieną iš mažiausių įsakymų ir taip mokytų žmones, tas bus vadinamas mažiausiu dangaus karalystėje. O kas juos vykdys ir jų mokys, bus vadinamas didžiu dangaus karalystėje.

19. Wer nun eines von diesen kleinsten Geboten auflöst und lehrt die Leute also, der wird der Kleinste heißen im Himmelreich; wer es aber tut und lehrt, der wird groß heißen im Himmelreich.

19. Celui donc qui aura violé l'un de ces plus petits commandements, et qui aura ainsi enseigné les hommes, sera estimé le plus petit dans le royaume des cieux; mais celui qui les aura observés et enseignés, celui-là sera estimé grand dans le royaume des cieux.

19. De manera que cualquiera que quebrantare uno de estos mandamientos muy pequeños, y así enseñare a los hombres, muy pequeño será llamado en el reino de los cielos; mas cualquiera que los hiciere, y enseñare, éste será llamado grande en el reino de los cielos.

19 Zo wie dan een van deze minste geboden zal ontbonden, en de mensen alzo zal geleerd hebben, die zal de minste genaamd worden in het Koninkrijk der hemelen; maar zo wie dezelve zal gedaan en geleerd hebben, die zal groot genaamd worden in het Koninkrijk der hemelen.

19. Kto by tedy rozwiązał jedno z tych przykazaó najmniejszych, i uczyłby tak ludzi, najmniejszym będzie nazwany w królestwie niebieskiem; a ktokolwiek by czynił i uczył, ten będzie wielkim nazwany w królestwie niebieskiem.

19. Valaki azért [17†] csak egyet is megront e legkisebb parancsolatok közül és úgy tanítja az embereket, a mennyeknek országában a legkisebb lészen; valaki pedig cselekszi és úgy tanít, az a mennyeknek országában nagy lészen.

19 Итак, кто нарушит одну из заповедей сих малейших и научит так людей, тот малейшим наречется в Царстве Небесном; а кто сотворит и научит, тот великим наречется в Царстве Небесном.

19. Тим, хто поламле одну найменшу з сих заповідей і навчить так людей, той звати меть ся найменшим у царстві небесному; а хто сповнить і навчить, той звати меть ся великим у царстві небесному.

20 Sillä minä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne ole paljoa suurempi kuin kirjanoppineiden ja fariseusten, niin te ette pääse taivasten valtakuntaan.

20 Sillä minä sanon teille: jollei vanhurskautenne ole paljoa suurempi kuin kirjanoppineitten ja fariseusten, ette totisesti pääse taivasten valtakuntaan.”

20. Sillä minä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne ole paljoa enempi kuin kirjanoppineiden ja Pharisealaisten, niin ette tule taivaan valtakuntaan.

20. SIllä minä sanon teille: ellei teidän wanhurscaudenne ole paljon enämbi cuin kirjanoppenuitten ja Phariseusten/ nijn et te tule taiwan waldacundan.

20. Sille mine sanon teille/ Ellei teiden wanhurscaudhen ylitzekieu enämin quin nijnen kirijan oppenutten/ ia * Phariseusten/ ette te woij siselkieudhe Taiuan waldakundan. (Sillä minä sanon teille/ Ellei teidän wanhurskauden ylitse käy enemmin kuin niiden kirjan oppinutten/ ja phariseusten/ ette te woi sisälle käydä taiwaan waltakuntaan.)

20. λέγω γὰρ ὑμῖν ὅτι ἐὰν μὴ περισσεύσῃ ἡ δικαιοσύνη ὑμῶν πλεῖον τῶν γραμματέων καὶ Φαρισαίων, οὐ μὴ εἰσέλθητε εἰς τὴν βασιλείαν τῶν οὐρανῶν.

20. λεγω γαρ υμιν οτι εαν μη περισσευση η δικαιοσυνη υμων πλειον των γραμματεων και φαρισαιων ου μη εισελθητε εις την βασιλειαν των ουρανων 20. lego gar υmin oti ean me perisseυse e dikaiosυne υmon pleion ton grammateon kai farisaion oυ me eiselthete eis ten βasileian ton oυranon

20 For* I am saying to you°, that if your° righteousness is not abounding more-than (that) of the scribes and Pharisees, you° should never enter into the kingdom of the heavens.

20. For I say unto you, That except your righteousness shall exceed the righteousness of the scribes and Pharisees, ye shall in no case enter into the kingdom of heaven.

20. Thi jeg siger Eder: uden Eders Retfærdighed overgaar de Skriftkloges og Pharisæers, komme I ingenlunde ind i Himmeriges Rige

20. Ty jag säger eder att, utan edor rättfärdighet öfvergår de Skriftlärdas och de Phariseers, då skolen I icke komma i himmelriket.

20. Sest miña ütlen teile: Kui teie öigus ep olle paljo üllem kui kirjatundjatte ja Wariseride öigus, siis ei saa teie mitte taewariki.

20. Taigi sakau jums: jeigu jūsų teisumas nepranoks Rašto žinovų ir fariziejų teisumo,­neįeisite į dangaus karalystę’‘.

20. Denn ich sage euch: Es sei denn eure Gerechtigkeit besser als der Schriftgelehrten und Pharisäer, so werdet ihr nicht in das Himmelreich kommen.

20. Car je vous dis que si votre justice ne surpasse celle des scribes et des pharisiens, vous n'entrerez point dans le royaume des cieux.

20. Porque yo os digo, que si vuestra justicia no fuere mayor que la de los escribas y de los Fariseos, no entraréis en el reino de los cielos.

20 Want Ik zeg u: Tenzij uw gerechtigheid overvloediger zij, dan der Schriftgeleerden en der Farizeen, dat gij in het Koninkrijk der hemelen geenszins zult ingaan.

20. Albowiem powiadam wam: Jeźli nie będzie obfitsza sprawiedliwość wasza, niż nauczonych w Piśmie i Faryzeuszów, żadnym sposobem nie wnijdziecie do królestwa niebieskiego.

20. Mert mondom néktek, hogy ha a ti igazságotok nem több az írástudók és farizeusok igazságánál, semmiképen sem mehettek be a mennyeknek országába.

20 Ибо, говорю вам, если праведность ваша не превзойдет праведности книжников и фарисеев, то вы не войдете в Царство Небесное.

20. Глаголю бо вам: Що коли ваша правда не переважить письменників та Фарисеїв, то не ввійдете в царство небесне.

21 Te olette kuulleet sanotuksi vanhoille: 'Älä tapa', ja: 'Joka tappaa, se on ansainnut oikeuden tuomion'.

21 ”Olette kuulleet sanotun vanhoille: ”Älä tapa”, ja: ”Joka tappaa ansaitsee tuomion.”

21. Te kuulitte mitä sanottu oli vanhoille: ei sinun pidä tappaman; mutta jokainen, joka tappaa, hänen pitää tuomioon vikapää oleman.

21. TE cuulitta mitä sanottu oli wanhoille: ei sinun pidä tappaman: mutta jocainen joca tappa/ hänen pitä duomiohon wicapää oleman.

21. Te kulitta mite sanottu oli wanhoille/ Ei sinun pide tappama'. Mutta iocahine'/ quin tappapi/ hene' pite domioho' wicapä olema'. (Te kuulitta mitä sanottu oli wanhoille/ Ei sinun pidä tappaman. Mutta jokahinen/ kuin tappaapi/ hänen pitä tuomiohon wikapää oleman.)

21. Ἠκούσατε ὅτι ἐρρέθη τοῖς ἀρχαίοις, Οὐ φονεύσεις· ὃς δ’ ἂν φονεύσῃ, ἔνοχος ἔσται τῇ κρίσει.

21. ηκουσατε οτι ερρεθη τοις αρχαιοις ου φονευσεις ος δ αν φονευση ενοχος εσται τη κρισει 21. ekoυsate oti errethe tois archaiois oυ foneυseis os d an foneυse enochos estai te krisei

21 You° (have) heard that it was said to the ancients, ‘Do not murder,' but ‘whoever murders will be liable to the judgment.’ {Exo 20:13 & Deu 5:17}

21. Ye have heard that it was said by them of old time, Thou shalt not kill; and whosoever shall kill shall be in danger of the judgment:

21. I have hørt, at der er sagt de Gamle: du skal ikke ihjelslaae, men hvo som ihjelslaaer, skal være skyldig for Dommen.

21. I hafven hört, att dem gamlom sagdt är: Du skall icke dräpa; men hvilken som dräper, han skall vara skyldig under domen.

21. Teie ollete kuulnud, et wannemille on räkitud: Sinna ei pea mitte tapma; agga kes ial tappab, on kohto wäärt.

21. ‘‘Jūs girdėjote, kad protėviams buvo pasakyta: ‘Nežudyk’; o kas nužudo, turės atsakyti teisme.

21. Ihr habt gehört, daß zu den Alten gesagt ist: "Du sollst nicht töten; wer aber tötet, der soll des Gerichts schuldig sein."

21. Vous avez entendu qu'il a été dit aux anciens: Tu ne tueras point; et celui qui tuera sera punissable par les juges.

21. Oisteis que fué dicho a los antiguos: No matarás; mas cualquiera que matare, estará expuesto a juicio.

21 Gij hebt gehoord, dat tot de ouden gezegd is: Gij zult niet doden; maar zo wie doodt, die zal strafbaar zijn door het gericht.

21. Słyszeliście, iż rzeczono starym: Nie będziesz zabijał; a ktobykolwiek zabił, będzie winien sądu;

21. Hallottátok, hogy megmondatott a régieknek: Ne ölj, mert a ki öl, méltó az [18†] ítéletre.

21 Вы слышали, что сказано древним: не убивай, кто же убьет, подлежит суду.

21. Чували ви, що сказано старосьвіцьким: Не вбий, а хто вбє, на того буде суд.

22 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen.

22 Mutta minä sanon teille: jokainen joka (syyttä) vihastuu veljeensä, ansaitsee tuomion; ja joka sanoo veljelleen: Senkin höynä, ansaitsee suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: ”Sinä hullu”, ansaitsee helvetin tulen.

22. Mutta minä sanon teille: että jokainen, joka tyhmästi vihastuu veljellensä, hänen pitää tuomioon vikapää oleman; mutta jokainen, joka sanoo veljellensä: raka, hänen pitää neuvon alle vikapää oleman; mutta jokainen, joka sanoo: sinä tyhmä, hänen pitää helvetin tuleen vikapää oleman.

22. Waan minä sanon teille: että jocainen joca wihastu weljellens/ hänen pitä duomiohon wicapää oleman. Ja jocainen cuin sano weljellens Racha/ hänen pitä neuwon ala wicapää oleman. Ja jocainen joca sano: sinä tyhmä/ hänen pitä helwetin tuleen wicapää oleman.

22. Waan mine sano' teille/ että iocahine' quin wihastupi welijense päle/ hene' pite domioho' wicapä olema'. Mutta iocahine' quin sanopi weliens Racha/ hene' pite neuuo' ala wicapä olema'. Mutta iocahine' quin sanopi/ Sine tyhme/ hänen pite heluetin tulee' wicapä olema'. (Waan minä sanon teille/ että jokahinen kuin wihastuupi weljensä päälle/ hänen pitää tuomiohon wikapää oleman. Mutta jokahinen kuin sanoopi weljens rakha (raakki)/ hänen pitää neuwon ala wikapää oleman. Mutta jokahinen kuin sanoopi/ Sinä tyhmä/ hänen pitää helwetin tuleen wikapää oleman.)

22. ἐγὼ δὲ λέγω ὑμῖν ὅτι πᾶς ὁ ὀργιζόμενος τῷ ἀδελφῷ αὐτοῦ εἰκῇ ἔνοχος ἔσται τῇ κρίσει· ὃς δ’ ἂν εἴπῃ τῷ ἀδελφῷ αὐτοῦ, Ρακά, ἔνοχος ἔσται τῷ συνεδρίῳ· ὃς δ’ ἂν εἴπῃ, Μωρέ, ἔνοχος ἔσται εἰς τὴν γέενναν τοῦ πυρός.

22. εγω δε λεγω υμιν οτι πας ο οργιζομενος τω αδελφω αυτου εικη ενοχος εσται τη κρισει ος δ αν ειπη τω αδελφω αυτου ρακα ενοχος εσται τω συνεδριω ος δ αν ειπη μωρε ενοχος εσται εις την γεενναν του πυρος 22. ego de lego υmin oti pas o orgizomenos to adelfo aυtoυ eike enochos estai te krisei os d an eipe to adelfo aυtoυ raka enochos estai to sυnedrio os d an eipe more enochos estai eis ten geennan toυ pυros

22 But I am saying to you°, that everyone who is vainly angry to(ward) his brother will be liable to the judgment, and whoever says to his brother, You, empty-head, will be liable to the council, but whoever says, You fool, will be liable to the hell of fire. {Hell (Gehenna) is listed under Definitions section.}{Vainly can be: with emptiness (without cause or reason; i.e. to further one's own vanity)}{The words here in Mat 5:22 don't matter, but the way in which they are expressed or meant. Empty-head is an expression of contempt. The Greek here could be simply ‘fool’ said as an expression of condemnation or could be a transliteration of ‘Moreh’ which is a Hebrew expression of condemnation.}

22. But I say unto you, That whosoever is angry with his brother without a cause shall be in danger of the judgment: and whosoever shall say to his brother, Raca, shall be in danger of the council: but whosoever shall say, Thou fool, shall be in danger of hell fire.

22. Men jeg siger Eder, at hver den, som er vred paa sin Broder uden Aarsag, skal være skyldig for Dommen; men hvo som siger til sin Broder: Raka! skal være skyldig for Raadet; men hvo som siger: du daare! skal være skyldig til Helvedes Ild.

22. Men jag säger eder, att hvilken som förtörnas på sin broder, han skall vara skyldig under domen; men hvilken som säger: Racha till sin broder, han är skyldig under rådet; men hvilken som säger: Du dåre, han är skyldig till helvetes eld.

22. Agga minna ütlen teile, et iggaüks, kes omma wenna peäle ilma-asjata wihha kannab, on kohto wäärt; agga kes ial omma wenna wasto ütleb: Raka, se on sure kohto wäärt; agga kes ial ütleb: Sa jölle, se on pörgo tulle wäärt.

22. O Aš jums sakau: kas be reikalo pyksta ant savo brolio, turės atsakyti teisme. Kas sako savo broliui: ‘Pusgalvi’, turės stoti prieš sinedrioną. O kas sako: ‘Beproti’, tas smerktinas į pragaro ugnį.

22. Ich aber sage euch: Wer mit seinem Bruder zürnet, der ist des Gerichts schuldig; wer aber zu seinem Bruder sagt: Racha! der ist des Rats schuldig; wer aber sagt: Du Narr! der ist des höllischen Feuers schuldig.

22. Mais moi je vous dis que quiconque se met en colère contre son frère sans cause, sera punissable par le tribunal; et celui qui dira à son frère: Raca (homme de rien), sera punissable par le conseil; et celui qui lui dira: Fou, sera punissable par la géhenne du feu.

22. Yo pues os digo, que cualquiera que se enojare sin razón con su hermano, estará expuesto a juicio; y cualquiera que dijere a su hermano: Raca, estará expuesto al concilio; y cualquiera que a su hermano dijere: Insensato, estará expuesto al fuego del infierno.

22 Doch Ik zeg u: Zo wie te onrecht op zijn broeder toornig is, die zal strafbaar zijn door het gericht; en wie tot zijn broeder zegt: Raka! die zal strafbaar zijn door den groten raad; maar wie zegt: Gij dwaas! die zal strafbaar zijn door het helse vuur.

22. Ale ja wam powiadam: Iż każdy, kto się gniewa na brata swego bez przyczyny, będzie winien sądu; a ktokolwiek rzecze bratu swemu: Racha; będzie winien rady, a ktokolwiek rzecze: Błaźnie! będzie winien ognia piekielnego.

22. Én pedig azt mondom néktek, hogy mindaz, a ki haragszik [19†] az ő atyjafiára ok nélkül, méltó az ítéletre: a ki pedig azt mondja az ő atyjafiának: Ráka, méltó a főtörvényszékre: a ki pedig ezt mondja: Bolond, méltó a gyehenna tüzére.

22 А Я говорю вам, что всякий, гневающийся на брата своего напрасно, подлежит суду; кто же скажет брату своему: „рака", подлежит синедриону; а кто скажет: „безумный", подлежит геенне огненной.

22. Я ж вам глаголю: Хто сердить ся на брата свого без причини, на того буде суд; а хто скаже на брата свого: Рака, на того буде громадський суд; хто ж скаже: дурню, на того буде огонь пекольний.

23 Sentähden, jos tuot lahjaasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan,

23 Jos siis tuot lahjaasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotain sinua vastaan,

23. Sentähden, jos sinä uhraat lahjas alttarille, ja siellä muistat, että veljelläs on jotakin sinua vastaan:

23. Jos sinä uhrat lahjas Altarille/ ja siellä muistat/ että weljelläs on jotakin sinua wastan:

23. Jos sine sis wffrat lahias altarille ia sine sielle muistat/ ette sinun welieles on iotakin sinua wasta' (Jos sinä siis uhraat lahjasi alttarille ja sinä siellä muistat/ että sinun weljelläsi on jotakin sinua wastaan.)

23. ἐὰν οὖν προσφέρῃς τὸ δῶρόν σου ἐπὶ τὸ θυσιαστήριον κἀκεῖ μνησθῇς ὅτι ὁ ἀδελφός σου ἔχει τι κατὰ σοῦ,

23. εαν ουν προσφερης το δωρον σου επι το θυσιαστηριον κακει μνησθης οτι ο αδελφος σου εχει τι κατα σου 23. ean oυn prosferes to doron soυ epi to thυsiasterion kakei mnesthes oti o adelfos soυ echei ti kata soυ

23 Therefore, if you are offering your gift at the altar, and (while you are) there, you should remember that your brother has something against you,

23. Therefore if thou bring thy gift to the altar, and there rememberest that thy brother hath ought against thee;

23. Derfor, naar Du offrer din Gave paa Alteret og kommer der ihu, at din Broder har noget imod dig,

23. Derföre, om du offrar dina gåfvo på altaret, och kommer så ihåg, att din broder hafver något emot dig;

23. Sepärrast kui sinna omma ande altari peäle tood, ja seäl so mele tulleb, et sinno wennal middagi on sinno wasto;

23. Todėl jei neši dovaną prie aukuro ir ten prisimeni, jog tavo brolis turi šį tą prieš tave,

23. Darum, wenn du deine Gabe auf dem Altar opferst und wirst allda eingedenk, daß dein Bruder etwas wider dich habe,

23. Si donc tu apportes ton offrande à l'autel, et que là tu te souviennes que ton frère a quelque chose contre toi,

23. Por tanto si trajeres tu presente al altar, y allí te acordares, que tu hermano tiene algo contra tí,

23 Zo gij dan uw gave zult op het altaar offeren, en aldaar gedachtig wordt, dat uw broeder iets tegen u heeft;

23. A tak jeźlibyś ofiarował dar twój na ołtarzu, a tam byś wspomniał, iż brat twój ma co przeciwko tobie,

23. Azért, ha a te ajándékodat az oltárra viszed és ott megemlékezel arról, hogy a te atyádfiának valami panasza van ellened:

23 Итак, если ты принесешь дар твой к жертвеннику и там вспомнишь, что брат твой имеет что-нибудьпротив тебя,

23. Тим, коли принесеш дар свій до жертівнї, й згадаєш там, що твій брат має що проти тебе;

24 niin jätä lahjasi siihen alttarin eteen, ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa, ja tule sitten uhraamaan lahjasi.

24 jätä lahjasi siihen alttarin eteen ja mene ensin sopimaan veljesi kanssa ja tule sitten uhraamaan lahjasi.

24. Niin jätä sinne lahjas alttarin eteen, ja mene ensin sopimaan veljes kanssa, ja tule sitte lahjas uhraamaan.

24. Nijn jätä lahjas Altarin eteen/ ja mene ensin sopiman weljes cansa/ ja tule sijtte lahjas uhraman.

24. iete sinne sinu' lahias altarin eten/ Ja mene ensin sopiman sinun welies cansa/ ia sitte tule wfframan sinun lahias. (jätä sinne sinun lahjasi alttarin eteen/ Ja mene ensin sopimaan sinun weljesi kanssa/ ja sitten tule uhraaman sinun lahjasi.)

24. ἄφες ἐκεῖ τὸ δῶρόν σου ἔμπροσθεν τοῦ θυσιαστηρίου, καὶ ὕπαγε πρῶτον διαλλάγηθι τῷ ἀδελφῷ σου, καὶ τότε ἐλθὼν πρόσφερε τὸ δῶρόν σου.

24. αφες εκει το δωρον σου εμπροσθεν του θυσιαστηριου και υπαγε πρωτον διαλλαγηθι τω αδελφω σου και τοτε ελθων προσφερε το δωρον σου 24. afes ekei to doron soυ emprosthen toυ thυsiasterioυ kai υpage proton diallagethi to adelfo soυ kai tote elthon prosfere to doron soυ

24 leave your gift there before the altar and go away. First be reconciled to your brother and then (when) you have come (back), offer your gift.

24. Leave there thy gift before the altar, and go thy way; first be reconciled to thy brother, and then come and offer thy gift.

24. saa lad blive din Gave der for Alteret, og gak hen, forlig dig først med din Broder, og kom da og offre din Gave.

24. Så lägg der dina gåfvo ned för altaret, och gack först bort, och förlika dig med din broder; och kom sedan, och offra dina gåfvo.

24. Siis jätta senna om̃a ande altari ette, ja minne, ja leppi enne omma weñaga ärra, ja siis tulle ja to omma ande.

24. palik savo dovaną ten prie aukuro, eik pirmiau susitaikinti su savo broliu, ir tik tada sugrįžęs aukok savo dovaną.

24. so laß allda vor dem Altar deine Gabe und gehe zuvor hin und versöhne dich mit deinem Bruder, und alsdann komm und opfere deine Gabe.

24. Laisse là ton offrande devant l'autel, et va-t'en premièrement te réconcilier avec ton frère; et après cela viens, et présente ton offrande.

24. Deja allí tu presente delante del altar, y vé: vuelve primero en amistad con tu hermano, y entónces vé, y ofrece tu presente.

24 Laat daar uw gave voor het altaar, en gaat heen, verzoent u eerst met uw broeder, en komt dan en offert uw gave.

24. Zostaw tam dar twój przed ołtarzem, a odejdź, pierwej się pojednaj z bratem twoim; a potem przyszedłszy ofiaruj dar twój.

24. Hagyd ott az oltár előtt a te ajándékodat, és menj el, elébb [20†] békélj meg a te atyádfiával, és azután eljövén, vidd fel a te ajándékodat.

24 оставь там дар твой пред жертвенником, и пойди прежде примирись с братом твоим, и тогда приди и принеси дар твой.

24. зостав свій дар перед жертівнею, і йди геть, помирись перш із братом твоїм, а тодї прийди й подай дар твій.

25 Suostu pian sopimaan riitapuolesi kanssa, niin kauan kuin vielä olet hänen kanssaan tiellä, ettei riitapuolesi vetäisi sinua tuomarin eteen ja tuomari antaisi sinua oikeudenpalvelijalle, ja ettei sinua pantaisi vankeuteen.

25 Sovi pian riitapuolesi kanssa niin kauan kuin olet hänen kanssa tiellä, jottei riitapuolesi luovuttaisi sinua tuomarille ja tuomari luovuttaisi sinua oikeudenpalvelijalle ja jottei sinua heitettäisi vankilaan.

25. Sovi nopiasti riitaveljes kanssa, koskas vielä hänen kanssansa tiellä olet, ettei riitaveljes anna sinua joskus tuomarille, ja tuomari antaa sinun palvelialle, ja sinä heitetään torniin.

25. Sowi nopiast rijtaweljes cansa/ coscas wielä hänen cansans tiellä olet/ ettei rijtaweljes sinua anna joscus Duomarille/ ja Duomari anna sinun palwelialle/ ja sinä heitetän tornijn.

25. Soui nopiast sinun ritawelies cans/ coscas wiele tielle olet henen cansans/ etteijke ritawelies anna sinua ioskus domarille/ ia domari andapi sinun paluelialle/ ia sine heiteten tornihin. (Sowi nopeasti sinun riitaweljesi kanssa/ koskas wielä tiellä olet hänen kanssansa/ etteikä riitaweljesi anna sinua joskus tuomarille/ ja tuomari antaapi sinun palwelijalle/ ja sinä heitetään tornihin.)

25. ἴσθι εὐνοῶν τῷ ἀντιδίκῳ σου ταχὺ ἕως ὅτου εἶ ἐν τῇ ὁδῷ μετ’ αὐτοῦ, μήποτέ σε παραδῷ ὁ ἀντίδικος τῷ κριτῇ, καὶ ὁ κριτὴς σε παραδῷ τῷ ὑπηρέτῃ, καὶ εἰς φυλακὴν βληθήσῃ·

25. ισθι ευνοων τω αντιδικω σου ταχυ εως οτου ει εν τη οδω μετ αυτου μηποτε σε παραδω ο αντιδικος τω κριτη και ο κριτης σε παραδω τω υπηρετη και εις φυλακην βληθηση 25. isthi eυnoon to antidiko soυ tachυ eos otoυ ei en te odo met aυtoυ mepote se parado o antidikos to krite kai o krites se parado to υperete kai eis fυlaken βlethese

25 Be agreeable with your opponent quickly, until which (time) you are with him on the road; lest the opponent should give you to the judge and the judge should give you to the attendant and you will be cast into prison.

25. Agree with thine adversary quickly, whiles thou art in the way with him; lest at any time the adversary deliver thee to the judge, and the judge deliver thee to the officer, and thou be cast into prison.

25. Vær snart velvillig mod din Modstander, medens du er med ham paa Veien, at Modstaneren ikke skal overantvorde Dommeren dig, og Dommeren skal overantvorde Tjeneren dig, og du skal kastes i Fængsel.

25. Du skall vara din trätobroder benägen till vänskap snart, medan du ännu äst med honom på vägen; att din trätobroder antvardar dig icke domarenom, och domaren antvardar dig tjenarenom, och du kastas så i häktelse.

25. Olle pea heamelelinne omma wihha-mehhe wasto, kunni sinna temmaga tee peäl olled, et se wihha-mees sind ei anna ärra kohtomoistja kätte, ja kohtomoistja sind ei anna ärra sullase kätte, ja sind ei wissata wangitorni.

25. Greitai susitark su savo kaltintoju, dar kelyje į teismą, kad kaltintojas neįduotų tavęs teisėjui, o teisėjas­teismo vykdytojui ir kad nepakliūtum į kalėjimą.

25. Sei willfährig deinem Widersacher bald, dieweil du noch bei ihm auf dem Wege bist, auf daß dich der Widersacher nicht dermaleinst überantworte dem Richter, und der Richter überantworte dich dem Diener, und wirst in den Kerker geworfen.

25. Accorde-toi au plus tôt avec ta partie adverse, pendant que tu es en chemin avec elle, de peur que ta partie adverse ne te livre au juge, et que le juge ne te livre au sergent, et que tu ne sois mis en prison.

25. Pónte de acuerdo con tu adversario presto, entre tanto que estás con él en el camino; porque no acontezca que el adversario te entregue al juez, y el juez te entregue al ministro; y seas echado en prisión.

25 Weest haastelijk welgezind jegens uw wederpartij, terwijl gij nog met hem op den weg zijt; opdat de wederpartij niet misschien u den rechter overlevere, en de rechter u den dienaar overlevere, en gij in de gevangenis geworpen wordt.

25. Zgódź się z przeciwnikiem twoim rychło, pókiś jest z nim w drodze, by cię snać przeciwnik nie podał sędziemu, a sędzia by cię podał słudze, i byłbyś wrzucony do więzienia.

25. Légy jóakarója a te ellenségednek hamar, a míg az úton [21†] vagy vele, hogy ellenséged valamiképen a bíró kezébe ne adjon, és a bíró oda ne adjon a poroszló kezébe, és tömlöczbe ne vessen téged.

25 Мирись с соперником твоим скорее, пока ты еще на пути с ним, чтобы соперник не отдал тебя судье, а судья не отдал бы тебя слуге, и не ввергли бы тебя в темницу;

25. Мирись із твоїм противником хутко, доки ти ще в дорозї з ним, щоб не віддав тебе противник суддї, а суддя не віддав тебе осавулї (слузї), і не вкинуто тебе в темницю.

26 Totisesti minä sanon sinulle: sieltä et pääse, ennenkuin maksat viimeisenkin rovon.

26 Totisesti sanon sinulle: sieltä et pääse ennen kuin maksat viimeisen pennosen.”

26. Totisesti sanon minä sinulle: et sinä suinkaan pääse sieltä ulos, siihenasti kuin sinä maksat viimeisen rovon.

26. Totisest sanon minä sinulle: et sinä pääse sieldä ulos/ sijhenasti cuins maxat wijmeisen ropoin.

26. Totisesta mine sanon sinulle/ ettei sine sielde wlospäse sihenasti ettes maxat wimeisen ropon. (Totisesti minä sanon sinulle/ ettei sinä sieltä ulospääse siihenasti ettäs maksat wiimeisen rowon.)

26. ἀμὴν λέγω σοι, οὐ μὴ ἐξέλθῃς ἐκεῖθεν ἕως ἂν ἀποδῷς τὸν ἔσχατον κοδράντην.

26. αμην λεγω σοι ου μη εξελθης εκειθεν εως αν αποδως τον εσχατον κοδραντην 26. amen lego soi oυ me ekselthes ekeithen eos an apodos ton eschaton kodranten

26 Assuredly I am saying to you, You should never come out from there, until you should repaid the last copper-coin.

26. Verily I say unto thee, Thou shalt by no means come out thence, till thou hast paid the uttermost farthing.

26. Sandelig siger jeg dig: du skal slet ikke komme derudfra, førend du betaler den sidste Hvid.

26. Sannerliga säger jag dig, du varder der icke utkommandes, tilldess du hafver betalat den yttersta skärfven.

26. Töest, minna ütlen sulle: sinna ei peäse seält wälja, ennego sinna ka wiimse tinga saad ärramaksnud.

26. Iš tiesų sakau tau: neišeisi iš ten, kol neatsiteisi iki paskutinio skatiko’‘.

26. Ich sage dir wahrlich: Du wirst nicht von dannen herauskommen, bis du auch den letzten Heller bezahlest.

26. Je te le dis en vérité, tu ne sortiras pas de là, que tu n'aies payé le dernier quadrin.

26. De cierto te digo, que no saldrás de allí, hasta que pagues el postrer cornado.

26 Voorwaar, Ik zeg u: Gij zult daar geenszins uitkomen, totdat gij den laatsten penning zult betaald hebben.

26. Zaprawdę ci powiadam: Nie wynijdziesz stamtąd, póki byś nie oddał do ostatniego pieniążka.

26. Bizony mondom néked: ki nem jősz onnét, mígnem megfizetsz az utolsó fillérig.

26 истинно говорю тебе: ты не выйдешь оттуда, пока не отдашь до последнего кодранта.

26. Істино глаголю тобі: Не вийдеш звідтіля, доки не віддаси й останнього шеляга.

27 Te olette kuulleet sanotuksi: 'Älä tee huorin'.

27 Olette kuulleet sanotun (vanhoille): ”Älä tee aviorikosta.

27. Te kuulitte sanotuksi vanhoille: ei sinun pidä huorin tekemän.

27. TE cuulitta sanotuxi wanhoille: ei sinun pidä huorin tekemän.

27. Te culitta ette wanhoille oli sanottu/ Ei pidhe sinun horitekemen. (Te kuulitta että wanhoille oli sanottu/ Ei pidä sinun huorintekemän.)

27. Ἠκούσατε ὅτι ἐρρέθη τοῖς ἀρχαίοις, Οὐ μοιχεύσεις.

27. ηκουσατε οτι ερρεθη τοις αρχαιοις ου μοιχευσεις 27. ekoυsate oti errethe tois archaiois oυ moicheυseis

27 You° (have) heard that it was said, ‘Do not commit adultery.’ {Exo 20:14 & Deu 5:18}

27. Ye have heard that it was said by them of old time, Thou shalt not commit adultery:

27. I have hørt, at der er sagt de Gamle: du skal ikke bedrive Hoer.

27. I hafven hört, att det var sagdt dem gamlom: Du skall icke göra hor.

27. Teie ollete kuulnud, et wanna rahwale on ööldud: Siña ei pea mitte abbiello ärrarikkuma.

27. ‘‘Jūs girdėjote, jog protėviams buvo pasakyta: ‘Nesvetimauk!’

27. Ihr habt gehört, daß zu den Alten gesagt ist: "Du sollst nicht ehebrechen."

27. Vous avez entendu qu'il a été dit aux anciens: Tu ne commettras point d'adultère.

27. Oisteis que fué dicho a los antiguos: No cometerás adulterio:

27 Gij hebt gehoord, dat van de ouden gezegd is: Gij zult geen overspel doen.

27. Słyszeliście, iż rzeczono starym: Nie będziesz cudzołożył;

27. Hallottátok, hogy megmondatott a régieknek: [22†] Ne paráználkodjál!

27 Вы слышали, что сказано древним: не прелюбодействуй.

27. Чували ви, що сказано старосьвіцьким: Не чини перелюбу.

28 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa.

28 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo vierasta vaimoa niin, että alkaa himoita häntä, on jo sydämessään tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan.

28. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo vaimon päälle himoitaksensa häntä, hän teki jo huorin hänen kanssansa sydämessänsä.

28. Mutta minä sanon teille: jocainen joca cadzo waimon päälle himoitaxens händä/ nijn hän teki jo huorin hänen cansans sydämesäns.

28. Mutta mine sanon teille/ että iocahinen quin catzopi ydhen waijmon päle/ himotaxens hende/ io hen horin teki henen cansans sydhemesens. (Mutta minä sanon teille/ että jokahinen kuin katsoopi yhden waimon päälle/ himoitaksensa häntä/ jo hän huorin teki hänen kanssanas sydämessänsä.)

28. ἐγὼ δὲ λέγω ὑμῖν ὅτι πᾶς ὁ βλέπων γυναῖκα πρὸς τὸ ἐπιθυμῆσαι αὐτὴν ἤδη ἐμοίχευσεν αὐτὴν ἐν τῇ καρδίᾳ αὐτοῦ.

28. εγω δε λεγω υμιν οτι πας ο βλεπων γυναικα προς το επιθυμησαι αυτης ηδη εμοιχευσεν αυτην εν τη καρδια αυτου 28. ego de lego υmin oti pas o βlepon gυnaika pros to epithυmesai aυtes ede emoicheυsen aυten en te kardia aυtoυ

28 But I am saying to you°, that everyone who is looking (at) a woman {Or wife} in order to lust-after her already committed adultery with her in his heart.

28. But I say unto you, That whosoever looketh on a woman to lust after her hath committed adultery with her already in his heart.

28. Men jeg siger Eder, at hver den, som seer paa en Kvinde for at begjære hende, har allerede bedrevet Hoer med hende i sit Hjerte.

28. Men jag säger eder: Hvilken som ser på ena qvinno, till att begära henne, han hafver allaredo gjort hor med henne i sitt hjerta.

28. Agga minna ütlen teile, et iggaüks, kes naese peäle watab tedda him̃ustades, on jo abbiello temmaga ärrarikkunud om̃as süddames.

28. O Aš jums sakau: kiekvienas, kuris geidulingai žiūri į moterį, jau svetimauja savo širdyje.

28. Ich aber sage euch: Wer ein Weib ansieht, ihrer zu begehren, der hat schon mit ihr die Ehe gebrochen in seinem Herzen.

28. Mais moi je vous dis que quiconque regarde une femme pour la convoiter, a déjà commis un adultère avec elle dans son cour.

28. Yo pues os digo, que cualquiera que mira a una mujer para codiciarla, ya adulteró con ella en su corazón.

28 Maar Ik zeg u, dat zo wie een vrouw aan ziet, om dezelve te begeren, die heeft alrede overspel in zijn hart met haar gedaan.

28. Aleć Ja wam powiadam: Iż każdy, który patrzy na niewiastę, aby jej pożądał, już z nią cudzołóstwo popełnił w sercu swojem.

28. Én pedig azt mondom néktek, hogy valaki asszonyra tekint gonosz kivánságnak [23†] okáért, immár paráználkodott azzal az ő szívében.

28 А Я говорю вам, что всякий, кто смотрит на женщину с вожделением, уже прелюбодействовал с нею в сердце своем.

28. Я ж вам глаголю: Хто спогляне на жінку жадібним оком, той уже вчинив перелюб із нею в серцї своїм.

29 Jos sinun oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi heitetään helvettiin.

29 Mutta jos oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi, sillä sinulle on hyväksi, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan eikä koko ruumistasi heitetä helvettiin.

29. Jos oikia silmäs pahentaa sinun, niin puhkaise se ulos, ja heitä pois tyköäs; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäs hukutetaan, kuin että koko ruumis pitäis heitettämän helvettiin.

29. Jos sinun oikia silmäs pahenda sinun/ nijn puhcaise se ulos/ ja heitä pois tykös: sillä parambi on sinulle/ että yxi sinun jäsenistäs hucutetan/ cuin coco sinun ruumis pidäis heitettämän helwettijn.

29. Jos sinun oijkia silmes pahenda sinun/ nin * puchghais se wlhgos/ ia heite pois tykees. Sille para'bi on sinulle/ ette yxi sinun iesenes hucutetan/ quin coko sinun rumijs pideis heitettemen heluetin tuleen. (Jos sinun oikea silmäsi pahentaa sinun/ niin puhkaise se ulos/ ja heitä pois tykösi. Sillä parempi on sinulle/ että yksi sinun jäsenesi hukutetaan/ kuin koko sinun ruumiisi pitäisi heitettämän helwetin tuleen.)

29. εἰ δὲ ὁ ὀφθαλμός σου ὁ δεξιὸς σκανδαλίζει σε, ἔξελε αὐτὸν καὶ βάλε ἀπὸ σοῦ· συμφέρει γάρ σοι ἵνα ἀπόληται ἓν τῶν μελῶν σου καὶ μὴ ὅλον τὸ σῶμά σου βληθῇ εἰς γέενναν.

29. ει δε ο οφθαλμος σου ο δεξιος σκανδαλιζει σε εξελε αυτον και βαλε απο σου συμφερει γαρ σοι ινα αποληται εν των μελων σου και μη ολον το σωμα σου βληθη εις γεενναν 29. ei de o ofthalmos soυ o deksios skandalizei se eksele aυton kai βale apo soυ sυmferei gar soi ina apoletai en ton melon soυ kai me olon to soma soυ βlethe eis geennan

29 Now if your right eye is offending you, pluck it out and cast it from you°; for* it is advantageous for you, that* one of your members should perish and not (that*) your whole body should be cast into hell.

29. And if thy right eye offend thee, pluck it out, and cast it from thee: for it is profitable for thee that one of thy members should perish, and not that thy whole body should be cast into hell.

29. Men dersom dit høire Øie forager dig, saa riv det ud, og kast det fra dig; thi det er dig gavnligt, at eet af dine Lemmer fordærves, og ikke dit ganske Legme, skal kastes i Helvede.

29. Om så är, att ditt högra öga är dig till förargelse, så rif det ut, och kastat ifrå dig; det är dig bättre att ett ditt ledamot förderfvas, än att din hela kropp skulle kastas till helvetes.

29. Agga kui sinno parram silm sind pahhandab, siis kissu sedda wälja, ja wiska ennesest ärra; sest sulle on se parram, et üks sinno liikmist hukka lähhäb ja keik so ihho ei heideta pörgusse.

29. Jeigu tavo dešinioji akis skatina tave nusidėti, išlupk ją ir mesk šalin. Geriau tau netekti vieno nario, negu kad visas kūnas būtų įmestas į pragarą.

29. rgert dich aber dein rechtes Auge, so reiß es aus und wirf's von dir. Es ist dir besser, daß eins deiner Glieder verderbe, und nicht der ganze Leib in die Hölle geworfen werde.

29. Que si ton œil droit te fait tomber dans le péché, arrache-le, et jette-le loin de toi; car il vaut mieux pour toi qu'un de tes membres périsse, que si tout ton corps était jeté dans la géhenne.

29. Por tanto si tu ojo derecho te fuere ocasión de caer, sácale, y échale de tí; que mejor te es, que se pierda uno de tus miembros, que no que todo tu cuerpo sea echado al infierno.

29 Indien dan uw rechteroog u ergert, trekt het uit, en werpt het van u; want het is u nut, dat een uwer leden verga, en niet uw gehele lichaam in de hel geworpen worde.

29. Jeźli cię tedy oko twoje prawe gorszy, wyłup je, a zarzuć od siebie; albowiem pożyteczniej jest tobie, aby zginął jeden z członków twoich, a wszystko ciało twoje nie było wrzucone do ognia piekielnego.

29. Ha pedig a te jobb [24†] szemed megbotránkoztat téged, vájd ki azt és vesd el magadtól; mert jobb néked, hogy egy vesszen el a te tagjaid közül, semhogy egész tested a gyehennára vettessék.

29 Если же правый глаз твой соблазняет тебя, вырви его и брось от себя, ибо лучше для тебя, чтобы погиб один из членов твоих, а не все тело твое было ввержено в геенну.

29. Коли ж око твоє праве блазнить тебе, вирви його, й кинь од себе; бо більша користь тобі, щоб один із членів твоїх згинув, а не все тїло вкинуто в пекло.

30 Ja jos sinun oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä luotasi; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi menee helvettiin.

30 Ja jos oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä luotasi, sillä sinulle on hyväksi, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan eikä koko ruumistasi heitetä helvettiin.

30. Ja jos oikia kätes pahentaa sinun, niin hakkaa se poikki, ja heitä pois tyköäs! sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäs hukutetaan, kuin että koko ruumis pitäis helvettiin heitettämän.

30. Ja jos sinun oikia kätes pahenda sinun/ nijn hacka se poicki/ ja heitä pois tykös: sillä parambi on sinulle/ että yxi sinun jäsenistäs hucutetan/ cuin coco sinun ruumis pidäis helwettijn heitettämän.

30. Ja ios sinun oijkea käthes pahenda sinun/ nin poishacka se/ ia heite pois tykees. Sille parambi on sinulle/ ette yxi sinun iesenes hucutetan/ quin coko sinun rumijs pideis heitettemen heluetin tuleen. (Ja jos sinun oikea kätesi pahentaa sinun/ niin pois hakkaa se/ ja heitä pois tykösi. Sillä parempi on sinulle/ että yksi sinun jäsenesi hukutetaan/ kuin koko sinun ruumiisi pitäisi heitettämän helwetin tuleen.)

30. καὶ εἰ ἡ δεξιά σου χεὶρ σκανδαλίζει σε, ἔκκοψον αὐτὴν καὶ βάλε ἀπὸ σοῦ· συμφέρει γάρ σοι ἵνα ἀπόληται ἓν τῶν μελῶν σου καὶ μὴ ὅλον τὸ σῶμά σου βληθῇ εἰς γέενναν.

30. και ει η δεξια σου χειρ σκανδαλιζει σε εκκοψον αυτην και βαλε απο σου συμφερει γαρ σοι ινα αποληται εν των μελων σου και μη ολον το σωμα σου βληθη εις γεενναν 30. kai ei e deksia soυ cheir skandalizei se ekkopson aυten kai βale apo soυ sυmferei gar soi ina apoletai en ton melon soυ kai me olon to soma soυ βlethe eis geennan

30 And if your right hand is offending you, cut it off and cast (it) away from you°; for* it is advantageous for you, that* one of your members should perish and not (that*) your whole body should be cast into hell.

30. And if thy right hand offend thee, cut it off, and cast it from thee: for it is profitable for thee that one of thy members should perish, and not that thy whole body should be cast into hell.

30. Og om din høire Haand forarger dig, hug den af og kast den fra dig; thi det er dig gavnligt, at eet af dine Lemmer fordærves, og ikke dit ganske legme skal kastes i Helvede.

30. Är det ock så, att din högra hand är dig till förargelse, så hugg henne af, och kasta henne ifrå dig; det är dig bättre att ett ditt ledamot förderfvas, än att hela kroppen kastas till helvetes.

30. Ja kui siño parram kässi sind pahhandab, siis raiu sedda mahha, ja wiska eñesest ärra; sest sulle on se parram, et üks siño liikmist hukka lähhäb, ja mitte keik so ihho ei heideta pörgusse.

30. Ir jeigu tavo dešinioji ranka skatina tave nusidėti, nukirsk ją ir mesk šalin. Geriau tau netekti vieno nario, negu kad visas kūnas būtų įmestas į pragarą’‘.

30. Ärgert dich deine rechte Hand, so haue sie ab und wirf sie von dir. Es ist dir besser, daß eins deiner Glieder verderbe, und nicht der ganze Leib in die Hölle geworfen werde.

30. Et si ta main droite te fait tomber dans le péché, coupe-la, et jette-la loin de toi; car il vaut mieux pour toi qu'un de tes membres périsse, que si tout ton corps était jeté dans la géhenne.

30. Y si tu mano derecha te fuere ocasión de caer, córtala, y échala de tí: que mejor te es, que se pierda uno de tus miembros, que no que todo tu cuerpo sea echado al infierno.

30 En indien uw rechterhand u ergert, houwt ze af, en werpt ze van u; want het is u nut, dat een uwer leden verga, en niet uw gehele lichaam in de hel geworpen worde.

30. A jeźliż cię prawa ręka twoja gorszy, odetnij ją, i zarzuć od siebie; albowiem pożyteczniej jest tobie, aby zginął jeden z członków twoich, a wszystko ciało twoje nie było wrzucone do ognia piekielnego.

30. És ha a te jobb kezed botránkoztat meg téged, vágd le azt és vesd el magadtól; mert jobb néked, hogy egy vesszen el a te tagjaid közül, semhogy egész tested a gyehennára vettessék.

30 И если правая твоя рука соблазняет тебя, отсеки ее и брось от себя, ибо лучше для тебя, чтобы погиб один из членов твоих, а не все тело твое было ввержено в геенну.

30. І коли права рука твоя блазнить тебе, відотни її, й кинь од себе; більша бо користь тобі, щоб один із членів твоїх згинув, а не все тїло твоє вкинуто в пекло.

31 On sanottu: 'Joka hylkää vaimonsa, antakoon hänelle erokirjan'.

31 On sanottu: ”Joka hylkää vaimonsa, antakoon hänelle erokirjan.

31. On myös sanottu: jokainen joka emäntänsä hylkää, hän antakaan hänelle erokirjan.

31. On myös sanottu: jocainen joca emändäns hylkä/ hän andacan hänelle erokirjan.

31. Sanottu mös ombi/ iocahinen quin emendens hylkee/ se andacan henelle erokirian. (Sanottu myös ompi/ jokahinen kuin emäntänsä hylkää/ se antakaan hänelle erokirjan.)

31. Ἐρρέθη δέ· Ὃς ἂν ἀπολύσῃ τὴν γυναῖκα αὐτοῦ, δότω αὐτῇ ἀποστάσιον.

31. ερρεθη δε οτι ος αν απολυση την γυναικα αυτου δοτω αυτη αποστασιον 31. errethe de oti os an apolυse ten gυnaika aυtoυ doto aυte apostasion

31 It was also said, ‘Whoever divorces his wife, let him give her a (document of) divorcement.’ {Deu 24:1, 3}

31. It hath been said, Whosoever shall put away his wife, let him give her a writing of divorcement:

31. Der er sagt, at hvo som skiller sig fra sin hustru, skal give hende et Skilsmissebrev.

31. Det är ock sagdt: Hvilken som öfvergifver sina hustru, han skall gifva henne ett skiljobref.

31. Se on ka ööldud, et kes ial eñast ommast naesest lahhutab, se peab temmale lahhutamisse ramato andma.

31. ‘‘Taip pat buvo pasakyta: ‘Kas atleidžia savo žmoną, teišduoda jai skyrybų raštą’.

31. Es ist auch gesagt: "Wer sich von seinem Weibe scheidet, der soll ihr geben einen Scheidebrief."

31. Il a été dit aussi: Si quelqu'un répudie sa femme, qu'il lui donne une lettre de divorce.

31. También fué dicho: Cualquiera que despidiere a su mujer, déle carta de divorcio.

31 Er is ook gezegd: Zo wie zijn vrouw verlaten zal, die geve haar een scheidbrief.

31. Zasię rzeczono: Ktobykolwiek opuścił żonę swoją, niech jej da list rozwodny;

31. Megmondatott továbbá: Valaki elbocsátja feleségét, adjon néki elválásról [25†] való levelet.

31 Сказано также, что если кто разведется с женою своею, пусть даст ей разводную.

31. Сказано ж: Що хто розводить ся з жінкою своєю, нехай дасть їй розвідний лист.

32 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden, saattaa hänet tekemään huorin, ja joka nai hyljätyn, tekee huorin.

32 Mutta minä sanon teille: (jokainen), joka hylkää vaimonsa muun kuin haureuden vuoksi, saattaa hänet tekemään aviorikoksen, ja joka nai hyljätyn, tekee aviorikoksen.”

32. Mutta minä sanon teille: joka emäntänsä hylkää, muutoin kuin huoruuden tähden, hän saattaa hänen huorin tekemään; ja joka nai sen hyljätyn, hän tekee huorin.

32. Mutta minä sanon teille: että joca emändäns hylkä/ muutoin cuin huoruden tähden/ hän saatta hänen huorin tekemän/ ja joca nai sen hyljätyn/ hän teke huorin.

32. Mutta mine sanon teille/ ette iocahinen quin henen emendens hylke/ mutoin quin hoorin tedhen/ hen saatta henen hoori tekemen/ ia ioca sen hylietyn naipi/ hen hooria tekepi. (Mutta minä sanon teille/ että jokahinen kuin hänen emäntänsä hylkää/ muutoin kuin huorintehden/ hän saattaa hänen huorintekemän/ ja joka sen hyljätyn naipi/ hän huoria tekeepi.)

32. ἐγὼ δὲ λέγω ὑμῖν ὅτι ὃς ἂν ἀπολύσῃ τὴν γυναῖκα αὐτοῦ παρεκτὸς λόγου πορνείας, ποιεῖ αὐτὴν μοιχᾶσθαι, καὶ ὃς ἐὰν ἀπολελυμένην γαμήσῃ μοιχᾶται.

32. εγω δε λεγω υμιν οτι ος αν απολυση την γυναικα αυτου παρεκτος λογου πορνειας ποιει αυτην μοιχασθαι και ος εαν απολελυμενην γαμηση μοιχαται 32. ego de lego υmin oti os an apolυse ten gυnaika aυtoυ parektos logoυ porneias poiei aυten moichasthai kai os ean apolelυmenen gamese moichatai

32 But I am saying to you°, that whoever divorces his wife, except-for (the) reason of fornication, is making* her commit adultery and whoever marries her who has been divorced is committing adultery. {Mat 19:9, Luk 16:18}{Once betrothed, once the couple leave the parents house, (Mat 1:19), with or without all the pomp and ceremony, you were married.We have a ‘separation’ and ‘a legal separation’ in English, the Jews had no such thing, nor did most of the world before the 20th century. The Jews only had divorce [release, dismiss]. 'Put away' was a kindness to mean divorce, similar to our 'he passed on' vs. 'he is dead'. Once you separated, moved out or was put out, you were divorced.}

32. But I say unto you, That whosoever shall put away his wife, saving for the cause of fornication, causeth her to commit adultery: and whosoever shall marry her that is divorced committeth adultery.

32. Men jeg siger Eder, at hvo som skiller sig fra sin Hustru uden for Hoers Sag, gjør, at hun bedriver Hoer, og hvo som tager en Adskilt tilægte, bedriver Hoer.

32. Men jag säger eder: Hvilken som helst öfvergifver sina hustru, utan för hors skull, han kommer henne till att göra hor; och hvilken ena öfvergifna tager till hustru, han gör hor.

32. Agga minna ütlen teile, et kes ial ennast ommast naesest lahhutab, (muido kui hora-tö pärrast) se teeb, et temma abbi-ello ärrarikkub; ja kes ial sedda ärralahhutud naeseks wottab, se rikkub abbiello ärra.

32. O Aš jums sakau: kiekvienas, kuris atleidžia savo žmoną,­jei ne ištvirkavimo atveju,­skatina ją svetimauti; ir jeigu kas atleistąją veda­svetimauja’‘.

32. Ich aber sage euch: Wer sich von seinem Weibe scheidet (es sei denn um Ehebruch), der macht, daß sie die Ehe bricht; und wer eine Abgeschiedene freit, der bricht die Ehe.

32. Mais moi je vous dis que quiconque répudiera sa femme, si ce n'est pour cause d'adultère, la fait devenir adultère; et que quiconque se mariera à la femme répudiée, commettra un adultère.

32. Mas yo os digo, que el que despidiere a su mujer, a no ser por causa de fornicación, hace que ella adultere; y el que se casare con la despedida, comete adulterio.

32 Maar Ik zeg u, dat zo wie zijn vrouw verlaten zal, anders dan uit oorzake van hoererij, die maakt, dat zij overspel doet; en zo wie de verlatene zal trouwen, die doet overspel.

32. Ale Ja wam powiadam: Ktobykolwiek opuścił żonę swoję oprócz przyczyny cudzołóstwa, przywodzi ją w cudzołóstwo, a kto by opuszczoną pojął, cudzołoży.

32. Én pedig azt mondom néktek: Valaki elbocsátja feleségét, [26†] paráznaság okán kívül, paráznává teszi azt; és a ki elbocsátott asszonyt veszen el, paráználkodik.

32 А Я говорю вам: кто разводится с женою своею, кроме вины прелюбодеяния, тот подает ей повод прелюбодействовать; и кто женится на разведенной, тот прелюбодействует.

32. Я ж вам глаголю: Що хто розведеть ся з жінкою своєю, хиба що за перелюб, доводить її до перелюбу; й хто оженить ся з розвідкою, чинить перелюб.

33 Vielä olette kuulleet sanotuksi vanhoille: 'Älä vanno väärin', ja: 'Täytä Herralle valasi'.

33 Vielä olette kuulleet sanotun vanhoille: ”Älä vanno väärin, vaan täytä Herralle valasi.

33. Taas te kuulitte sanotuksi vanhoille: älä vanno väärin, vaan pidä valas Herralle.

33. TAas te cuulitta sanotuxi wanhoille: älä wanno wäärin/ mutta pidä walas Herralle.

33. Taas te culitta/ ette sanottu oli wanhoille/ Ele wanno sinuas walapatton/ mutta anna Herran sinun walas. (Taas te kuulitte/ että sanottu oli wanhoille/ Älä wanno sinuas walapatton/ mutta anna Herran sinun walasi.)

33. Πάλιν ἠκούσατε ὅτι ἐρρέθη τοῖς ἀρχαίοις, Οὐκ ἐπιορκήσεις, ἀποδώσεις δὲ τῷ Κυρίῳ τοὺς ὅρκους σου.

33. παλιν ηκουσατε οτι ερρεθη τοις αρχαιοις ουκ επιορκησεις αποδωσεις δε τω κυριω τους ορκους σου 33. palin ekoυsate oti errethe tois archaiois oυk epiorkeseis apodoseis de to kυrio toυs orkoυs soυ

33 Again, you° (have) heard that it was said to the ancients, ‘You will not perjure yourself, but will be giving your oaths to the Lord.’ {Lev 19:12, Num 30:2, Deu 23:21}

33. Again, ye have heard that it hath been said by them of old time, Thou shalt not forswear thyself, but shalt perform unto the Lord thine oaths:

33. I have fremdeles hørt, at der er sagt de Gamle: du skal ikke gjøre nogen falsk Ed, men du skal holde Herren dine Eder.

33. Åter hafven I hört, att det var sagdt dom gamlom: Du skall icke svärja dig men, utan skall hålla Herranom din ed.

33. Ta ollete teie kuulnud, et wanna rahwale on ööldud: Sinna ei pea mitte üllekohto wanduma, waid sinna pead Issandale ommad wanded piddama.

33. ‘‘Taip pat girdėjote, jog protėviams buvo pasakyta: ‘Neprisiek melagingai, bet ištesėk Viešpačiui savo priesaikas’.

33. Ihr habt weiter gehört, daß zu den Alten gesagt ist: "Du sollst keinen falschen Eid tun und sollst Gott deinen Eid halten."

33. Vous avez encore entendu qu'il a été dit aux anciens: Tu ne te parjureras point, mais tu garderas tes serments envers le Seigneur.

33. También oisteis que fué dicho a los antiguos: No te perjurarás; mas cumplirás al Señor tus juramentos.

33 Wederom hebt gij gehoord, dat van de ouden gezegd is: Gij zult den eed niet breken, maar gij zult den Heere uw eden houden.

33. Słyszeliście zasię, iż rzeczono starym: Nie będziesz krzywo przysięgał, ale oddasz Panu przysięgi twoje;

33. Ismét hallottátok, hogy megmondatott a régieknek: Hamisan ne esküdjél, hanem teljesítsd az [27†] Úrnak tett esküidet.

33 Еще слышали вы, что сказано древним: не преступай клятвы, но исполняй пред Господом клятвы твои.

33. Знов чували, що сказано старосьвіцьким: Не кленись криво, а сповняй перед Господом обітницї твої.

34 Mutta minä sanon teille: älkää ensinkään vannoko, älkää taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin,

34 Mutta minä sanon teille: älkää ensinkään vannoko, älkää taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin,

34. Mutta minä sanon teille: älkäät ensinkään vannoko, ei taivaan kautta, sillä se on Jumalan istuin;

34. Waan minä sanon teille: älkät ensingän wannoca/ ei taiwan cautta/ joca on Jumalan istuin.

34. Waan mine sano' teille/ Elkette swingan * wa'nuco/ eike taiuan päle/ sille se on Jumalan istuin. (Waan minä sanon teille/ Älkäätte suinkaan wannoko/ eikä taiwaan päälle/ sillä se on Jumalan istuin.)

34. ἐγὼ δὲ λέγω ὑμῖν μὴ ὀμόσαι ὅλως· μήτε ἐν τῷ οὐρανῷ, ὅτι θρόνος ἐστὶν τοῦ Θεοῦ·

34. εγω δε λεγω υμιν μη ομοσαι ολως μητε εν τω ουρανω οτι θρονος εστιν του θεου 34. ego de lego υmin me omosai olos mete en to oυrano oti thronos estin toυ theoυ

34 But I am saying to you°, Not to swear in anyway; neither by the heaven, because it is the throne of God;

34. But I say unto you, Swear not at all; neither by heaven; for it is God's throne:

34. Men jeg siger Eder, at I skulle aldeles ikke sværge, hverken ved Himmelen, thi den er Guds Stol,

34. Men jag säger eder, att I skolen allsintet svärja, hvarken vid himmelen; ty han är Guds stol;

34. Agga minna ütlen teile, et teie ei pea koggoniste mitte wanduma, ei taewa jures, sest se on Jummala au-järg,

34. O Aš jums sakau: iš viso neprisiekinėkite nei dangumi, nes jis­ Dievo sostas,

34. Ich aber sage euch, daß ihr überhaupt nicht schwören sollt, weder bei dem Himmel, denn er ist Gottes Stuhl,

34. Mais moi je vous dis: Ne jurez point du tout, ni par le ciel, car c'est le trône de Dieu;

34. Yo pues os digo: No juréis en ninguna manera; ni por el cielo, porque es el trono de Dios;

34 Maar Ik zeg u: Zweert ganselijk niet, noch bij den hemel, omdat hij is de troon Gods;

34. Ale Ja wam powiadam, abyście zgoła nie przysięgali, ani na niebo, gdyż jest stolicą Bożą;

34. Én pedig azt mondom néktek: [28†] Teljességgel ne esküdjetek; se az égre, mert az [29†] az Istennek királyi széke;

34 А Я говорю вам: не клянись вовсе: ни небом, потому что оно престол Божий;

34. Я ж вам глаголю: Не клянїть ся зовсїм: нї небом, бо воно престол Божий;

35 Älkääkä maan kautta, sillä se on hänen jalkojensa astinlauta, älkää myöskään Jerusalemin kautta, sillä se on suuren Kuninkaan kaupunki;

35 älkää maan kautta, sillä se on Hänen jalkainsa astinlauta, älkääkä Jerusalemin kautta, sillä se on suuren Kuninkaan kaupunki.

35. Eikä maan kautta, sillä se on hänen astinlautansa: ei myös Jerusalemin kautta, sillä se on suuren kuninkaan kaupunki:

35. Eikä maan cautta/ joca on Jumalan astinlauta: ei myös Jerusalemin cautta/ joca on suuren Cuningan Caupungi.

35. Eike maan päle/ sille hen on Jumalan astinlauta. Eike Jerosoliman päle/ sille se on sen swren Kuninga' caupungi. (Eikä maan päälle/ sillä hän on Jumalan astinlauta. Eikä Jerusalemin päälle/ sillä se on sen suuren kuninkaan kaupunki.)

35. μήτε ἐν τῇ γῇ, ὅτι ὑποπόδιόν ἐστιν τῶν ποδῶν αὐτοῦ· μήτε εἰς Ἱεροσόλυμα, ὅτι πόλις ἐστὶν τοῦ μεγάλου βασιλέως·

35. μητε εν τη γη οτι υποποδιον εστιν των ποδων αυτου μητε εις ιεροσολυμα οτι πολις εστιν του μεγαλου βασιλεως 35. mete en te ge oti υpopodion estin ton podon aυtoυ mete eis ierosolυma oti polis estin toυ megaloυ βasileos

35 nor by the earth, because it is the footstool of his feet; nor in Jerusalem, because it is the city of the Great King,

35. Nor by the earth; for it is his footstool: neither by Jerusalem; for it is the city of the great King.

35. ei heller ved Jorden, thi den er hans Fodskammel, ei heller ved Jerusalem, thi det er den store Konges Stad.

35. Eller vid jordena; ty hon är hans fotapall; ej heller vid Jerusalem; ty det är en mägtig Konungs stad.

35. Egga Ma jures; sest se on temma jalge-allune järg; egga Jerusalemma peäle, sest se on sure kunninga lin.

35. nei žeme, nes ji­Jo pakojis, nei Jeruzale, nes ji­didžiojo Karaliaus miestas.

35. noch bei der Erde, denn sie ist seiner Füße Schemel, noch bei Jerusalem, denn sie ist des großen Königs Stadt.

35. Ni par la terre, car c'est le marchepied de ses pieds; ni par Jérusalem, car c'est la ville du grand Roi.

35. Ni por la tierra, porque es el estrado de sus piés; ni por Jerusalem, porque es la ciudad del gran Rey.

35 Noch bij de aarde, omdat zij is de voetbank Zijner voeten; noch bij Jeruzalem, omdat zij is de stad des groten Konings;

35. Ani na ziemię, gdyż jest podnóżkiem nóg jego; ani na Jeruzalem, gdyż jest miasto wielkiego króla;

35. Se a földre, mert az az ő lábainak zsámolya; se Jeruzsálemre, mert a [30†] nagy Királynak városa;

35 ни землею, потому что она подножие ног Его; ниИерусалимом, потому что он город великого Царя;

35. нї землею, бо вона підніжок ніг Його; нї Єрусалимом, бо се город великого царя;

36 Äläkä vanno pääsi kautta, sillä et sinä voi yhtäkään hiusta tehdä valkeaksi etkä mustaksi;

36 Älä myöskään vanno pääsi kautta, sillä et voi yhtään hiusta tehdä valkeaksi tai mustaksi.

36. Ei sinun myös pidä vannoman pääs kautta, sillä et sinä voi yhtään hiusta valkiaksi eli mustaksi tehdä.

36. Ei sinun myös pidä wannoman pääs cautta/ sillä et sinä woi yhtän hiusta walkiaxi eli mustaxi tehdä.

36. Eike pääs cautta pide sinun wannoman/ sentehden ettei sine woi yhte hiusta walkiaxi/ eli mustaxi tehde. (Eikä pääsi kautta pidä sinun wannoman/ sentähden ettei sinä woi yhtään hiusta walkeaksi/ eli mustaksi tehdä.)

36. μήτε ἐν τῇ κεφαλῇ σου ὀμόσῃς, ὅτι οὐ δύνασαι μίαν τρίχα λευκὴν ἢ μέλαιναν ποιῆσαι.

36. μητε εν τη κεφαλη σου ομοσης οτι ου δυνασαι μιαν τριχα λευκην η μελαιναν ποιησαι 36. mete en te kefale soυ omoses oti oυ dυnasai mian tricha leυken e melainan poiesai

36 nor should you swear by your head, because you are unable to make* one hair white or black.

36. Neither shalt thou swear by thy head, because thou canst not make one hair white or black.

36. Du skal og ikke sværge ved dit hoved, thi du kan ikke gjøre eet Haar hvidt eller sort.

36. Ej heller skall du svärja vid ditt hufvud; ty du förmår icke göra ett hår hvitt eller svart.

36. Ei pea sinna ka mitte omma Pea jures wanduma, sest et sinna ei woi ühte ainust juukse karwa ei walgeks egga mustaks tehha.

36. Neprisiek nei savo galva, nes negali nė vieno plauko padaryti balto ar juodo.

36. Auch sollst du nicht bei deinem Haupt schwören, denn du vermagst nicht ein einziges Haar schwarz oder weiß zu machen.

36. Ne jure pas non plus par ta tête; car tu ne peux faire devenir un seul cheveu blanc ou noir.

36. Ni por tu cabeza jurarás; porque no puedes hacer un cabello blanco o negro.

36 Noch bij uw hoofd zult gij zweren, omdat gij niet een haar kunt wit of zwart maken;

36. Ani na głowę twoję będziesz przysięgał, gdyż nie możesz jednego włosa białym albo czarnym uczynić.

36. Se a te fejedre ne esküdjél, mert egyetlen hajszálat sem tehetsz fehérré vagy feketévé;

36 ни головою твоею не клянись, потому что не можешь ниодного волоса сделать белым или черным.

36. нї головою твоєю не клянись, бо не зможеш зробити нї одного волоса білим або чорним.

37 vaan olkoon teidän puheenne: 'On, on', tahi: 'ei, ei'. Mitä siihen lisätään, se on pahasta.

37 Olkoon sen sijaan puheenne: On, on, ei, ei, sillä mikä menee tämän yli, on paha.

37. Vaan teidän puheenne pitää oleman: on, on, ei, ei; mutta mitä siihen lisätään, se on pahasta.

37. Teidän puhen pitä oleman: On/ On/ Ei/ Ei: mutta mitä sijhen lisätän/ se on pahasta.

37. Waan teiden puhen pite oleman/ On/ on/ ei/ ei/ Mutta mite sen ylitzen lisetän/ se pahast wlgoslechte. (Waan teidän puheen pitää oleman/ On/ on/ ei/ ei/ Mutta mitä sen ylitsen lisätään/ se pahasti uloslähtee.)

37. ἔστω δὲ ὁ λόγος ὑμῶν ναὶ ναί, οὒ οὔ· τὸ δὲ περισσὸν τούτων ἐκ τοῦ πονηροῦ ἐστιν.

37. εστω δε ο λογος υμων ναι ναι ου ου το δε περισσον τουτων εκ του πονηρου εστιν 37. esto de o logos υmon nai nai oυ oυ to de perisson toυton ek toυ poneroυ estin

37 But let your° word be, a Yes, yes; a No, no; and whatever is more-than these, is from the evil (one).

37. But let your communication be, Yea, yea; Nay, nay: for whatsoever is more than these cometh of evil.

37. Men Eders Tale skal være Ja, ja, nei, nei; men hvad der er over dette, er af det Onde.

37. Men edart tal skall vara: Ja, ja; nej, nej; hvad deröfver är, det är af ondo.

37. Agga teie könne olgo jah, jah; ei mitte, ei mitte; agga mis ülle sedda on, se on sest tiggedast.

37. Verčiau jūs sakykite: ‘Taip’, jei taip, ‘Ne’, jei ne, o kas viršaus, tai iš pikto’‘.

37. Eure Rede aber sei: Ja, ja; nein, nein. Was darüber ist, das ist vom Übel.

37. Mais que votre parole soit: Oui, oui, Non, non; ce qu'on dit de plus, vient du Malin.

37. Mas sea vuestro hablar, Sí, sí: No, no; porque lo que es más de esto, de mal procede.

37 Maar laat zijn uw woord ja, ja; neen, neen; wat boven deze is, dat is uit den boze.

37. Ale mowa wasza niech będzie: Tak, tak; nie, nie; a co więcej nadto jest, to od złego jest.

37. Hanem legyen a ti [31†] beszédetek: Úgy úgy; nem nem; a mi pedig ezeken felül vagyon, a gonosztól vagyon.

37 Но да будет слово ваше: да, да; нет, нет; а что сверх этого, то от лукавого.

37. Слово ж ваше нехай буде: так, так; нї, нї; бо що більш над се, те від лихого.

38 Te olette kuulleet sanotuksi: 'Silmä silmästä ja hammas hampaasta'.

38 ”Olette kuulleet sanotun: ”Silmä silmästä ja hammas hampaasta.

38. Te kuulitte sanotuksi: silmä silmästä, ja hammas hampaasta.

38. TE cuulitta sanotuxi: silmä silmäst/ hammas hambast.

38. Te culitta että sanottu oli/ Silme silmest/ hammas hampast. (Te kuulitte että sanottu oli/ Silmä silmästä/ hammas hampaasta.)

38. Ἠκούσατε ὅτι ἐρρέθη, Ὀφθαλμὸν ἀντὶ ὀφθαλμοῦ καὶ ὀδόντα ἀντὶ ὀδόντος.

38. ηκουσατε οτι ερρεθη οφθαλμον αντι οφθαλμου και οδοντα αντι οδοντος 38. ekoυsate oti errethe ofthalmon anti ofthalmoυ kai odonta anti odontos

38 You° (have) heard that it was said, An eye in exchange-for an eye and a tooth in exchange-for a tooth. {Exo 21:24, Lev 24:20, Deu 19:21}

38. Ye have heard that it hath been said, An eye for an eye, and a tooth for a tooth:

38. I have hørt, at der er sagt: Øie for Øie, og Tand for Tand.

38. I hafven hört, att det är sagdt: Öga för öga, tand för tand.

38. Teie ollete kuulnud, et ööldud on: Silm silma wasto, ja ham̃as hamba wasto.

38. ‘‘Jūs girdėjote, jog buvo pasakyta: ‘Akis už akį’ ir ‘dantis už dantį’.

38. Ihr habt gehört, daß da gesagt ist: "Auge um Auge, Zahn um Zahn."

38. Vous avez entendu qu'il a été dit: Œil pour œil, et dent pour dent.

38. Oisteis que fué dicho a los antiguos: Ojo por ojo; y diente por diente:

38 Gij hebt gehoord, dat gezegd is: Oog om oog, en tand om tand.

38. Słyszeliście, iż rzeczono: Oko za oko, a ząb za ząb;

38. Hallottátok, hogy megmondatott: Szemet [32†] szemért és fogat fogért.

38 Вы слышали, что сказано: око за око и зуб за зуб.

38. Чували ви, що сказано: Око за око, й зуб за зуб.

39 Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa; vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin;

39 Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahantahtoiselle vastarintaa. Vaan sille, joka lyö sinua oikealle poskellesi, käännä toinenkin.

39. Mutta minä sanon teille: älkäät olko pahaa vastaan; vaan joka sinua lyö oikialle poskelle, niin käännä myös hänelle toinen.

39. Mutta minä sanon teille: älkät olco paha wastan/ waan joca sinua lyö oikialle poskelle/ nijn käännä myös hänelle toinen.

39. Ja mine sanon teille * Elket paha wasta' seiso/ waan iocahinen quin sinua löpi oikealle poskelle/ nin kienne mös henele toinen. (Ja minä sanon teille. Älkäät pahaa wastaan seiso/ waan jokahinen kuin sinua lyöpi oikealle poskelle/ niin käännä myös hänelle toinen.)

39. ἐγὼ δὲ λέγω ὑμῖν μὴ ἀντιστῆναι τῷ πονηρῷ· ἀλλ’ ὅστις σε ῥαπίζει εἰς τὴν δεξιὰν σιαγόνα, στρέψον αὐτῷ καὶ τὴν ἄλλην·

39. εγω δε λεγω υμιν μη αντιστηναι τω πονηρω αλλ οστις σε ραπισει επι την δεξιαν σου σιαγονα στρεψον αυτω και την αλλην 39. ego de lego υmin me antistenai to ponero all ostis se rapisei epi ten deksian soυ siagona strepson aυto kai ten allen

39 But I am saying to you°, Not to stand against an evil (man), but who(ever) slaps you upon your right jaw, turn also the other to him.

39. But I say unto you, That ye resist not evil: but whosoever shall smite thee on thy right cheek, turn to him the other also.

39. Men jeg siger Eder, at I skulle ikke sætte Eder imod det onde; men dersom Nogen giver dig et Slag paa det høire Kindbeen, vend ham det andet ogsaa til.

39. Men jag säger eder, att I skolen icke stå det onda emot; utan är det så, att någor slår dig vid det högra kindbenet, så vänd honom ock det andra till.

39. Agga minna ütlen teile, et teie ei pea mitte tiggeda wasto pannema; waid kui kegi sind lööb parrama körwa äre, siis pöra ka teine tem̃a pole.

39. O Aš jums sakau: nesipriešinkite piktam, bet, jei kas tave muštų per dešinį skruostą, atsuk jam ir kitą.

39. Ich aber sage euch, daß ihr nicht widerstreben sollt dem Übel; sondern, so dir jemand einen Streich gibt auf deinen rechten Backen, dem biete den andern auch dar.

39. Mais moi je vous dis de ne pas résister au méchant; mais si quelqu'un te frappe à la joue droite, présente-lui aussi l'autre.

39. Mas yo os digo: que no resistáis al mal: ántes a cualquiera que te hiriere en tu mejilla derecha, vuélvele también la otra.

39 Maar Ik zeg u, dat gij den boze niet wederstaat; maar, zo wie u op de rechterwang slaat, keert hem ook de andere toe;

39. Ale Ja wam powiadam: Żebyście się nie sprzeciwiali złemu, ale kto by cię uderzył w prawy policzek twój, nadstaw mu i drugi;

39. Én pedig azt mondom néktek: Ne álljatok ellene a gonosznak, hanem a ki arczul üt téged jobb [33†] felől, fordítsd felé a másik orczádat is.

39 А Я говорю вам: не противься злому. Но кто ударит тебя в правую щеку твою, обрати к нему и другую;

39. Я ж вам глаголю: Не противтесь лихому, а хто вдарить тебе у праву щоку твою, повернись до него й другою.

40 ja jos joku tahtoo sinun kanssasi käydä oikeutta ja ottaa ihokkaasi, anna hänen saada vaippasikin;

40 Ja sille joka tahtoo käydä oikeutta kanssasi ja ottaa ihokkaasi, jätä vaippasikin.

40. Ja joka sinua tahtoo oikeuden eteen, jo ottaa hamees, niin salli myös hänelle muukin vaate.

40. Ja joca sinua tahto oikiuden eteen ja otta sinun hames/ nijn salli myös hänelle muukin waate.

40. Ja sille/ ioca tacto sinun oikeuden eteen wetä/ ia sinun hames otta/ salli henen mös capu. (Ja sille/ joka tahtoo sinun oikeuden eteen wetää/ ja sinun hameesi ottaa/ salli hänen myös kaapu.)

40. καὶ τῷ θέλοντί σοι κριθῆναι καὶ τὸν χιτῶνά σου λαβεῖν, ἄφες αὐτῷ καὶ τὸ ἱμάτιον·

40. και τω θελοντι σοι κριθηναι και τον χιτωνα σου λαβειν αφες αυτω και το ιματιον 40. kai to thelonti soi krithenai kai ton chitona soυ laβein afes aυto kai to imation

40 And to him, who is willing to have a lawsuit against you and (wants) to take away your tunic, (then) also allow for him (to take your)° (outer) garment.

40. And if any man will sue thee at the law, and take away thy coat, let him have thy cloke also.

40. Og dersom Nogen vil gaae i Rette med dig og tage din kjortel, lad ham og beholde Kappen.

40. Och om någor vill gå till rätta med dig, och taga din kjortel ifrå dig, låt honom ock hafva kåpona med.

40. Ja sellele, kes sinnoga tahhab kohtus käia, ja sinno kue wotta, sellele jätta ka wammust.

40. Jei kas nori su tavimi bylinėtis ir paimti tavo tuniką, atiduok jam ir apsiaustą.

40. Und so jemand mit dir rechten will und deinen Rock nehmen, dem laß auch den Mantel.

40. Et si quelqu'un veut plaider contre toi, et t'ôter ta robe, laisse-lui encore le manteau.

40. Y al que quisiere ponerte a pleito, y tomarte tu ropa, déjale también la capa.

40 En zo iemand met u rechten wil, en uw rok nemen, laat hem ook den mantel;

40. I temu, który się z tobą chce prawować, a suknię twoję wziąć, puść mu i płaszcz;

40. És a ki törvénykezni akar veled és elvenni a te alsó ruhádat, engedd oda [34†] néki a felsőt is.

40 и кто захочет судиться с тобою и взять у тебя рубашку, отдай ему и верхнюю одежду;

40. І хто схоче судитись із тобою і зняти з тебе свиту, віддай йому й жупанок.

41 ja jos joku pakottaa sinua yhden virstan matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi.

41 Sen kanssa, joka pakottaa sinut kulkemaan yhden virstan, kulje kaksi.

41. Ja joka sinua vaatii peninkulman, mene hänen kanssansa kaksi.

41. Joca sinua waati peniculman/ nijn seura händä caxi.

41. Ja ioca sinua wati ydhen penicwlman/ mene henen cansans caxi. (Ja joka sinua waatii yhden peninkulman/ mene hänen kanssansa kaksi.)

41. καὶ ὅστις σε ἀγγαρεύσει μίλιον ἕν, ὕπαγε μετ’ αὐτοῦ δύο.

41. και οστις σε αγγαρευσει μιλιον εν υπαγε μετ αυτου δυο 41. kai ostis se aggareυsei milion en υpage met aυtoυ dυo

41 And who(ever) compels you (to go) one mile, go with him two.

41. And whosoever shall compel thee to go a mile, go with him twain.

41. Og dersom Nogen tvinger dig til at gaae en Mil, gak to med ham.

41. Och om någor nödgar dig ena milo, så gack två med honom.

41. Ja kui kegi sind sunnib ühhe pennikoorma käima, siis minne temmaga kaks.

41. Jei kas verstų tave nueiti mylią, nueik su juo dvi.

41. Und so dich jemand nötigt eine Meile, so gehe mit ihm zwei.

41. Et si quelqu'un te contraint d'aller une lieue avec lui, vas-en deux.

41. Y a cualquiera que te forzare a ir una milla, vé con él dos.

41 En zo wie u zal dwingen een mijl te gaan, gaat met hem twee mijlen.

41. A kto by cię przymuszał iść milę jednę, idź z nim i dwie;

41. És a ki téged egy mértföldútra kényszerít, menj el vele kettőre.

41 и кто принудит тебя идти с ним одно поприще, иди с ним два.

41. І хто силувати ме тебе йти милю, йди з ним дві.

42 Anna sille, joka sinulta anoo, äläkä käännä selkääsi sille, joka sinulta lainaa pyytää.

42 Anna sille joka sinulta anoo, äläkä käänny pois siitä, joka tahtoo lainata sinulta.”

42. Anna sille, joka sinulta anoo, ja älä käänny siltä pois, joka lainan pyytää.

42. Anna sille joca sinulda ano/ ja älä käännä sinuas sildä pois/ joca lainan pyytä.

42. Anna sille ioca sinulda anopi/ ia lainan pyteue ele welttele. (Anna sille joka sinulta anoopi/ ja lainan pyytäwää älä wälttele.)

42. τῷ αἰτοῦντί σε δίδου, καὶ τὸν θέλοντα ἀπὸ σοῦ δανείσασθαι μὴ ἀποστραφῇς.

42. τω αιτουντι σε διδου και τον θελοντα απο σου δανεισασθαι μη αποστραφης 42. to aitoυnti se didoυ kai ton thelonta apo soυ daneisasthai me apostrafes

42 Give to the one who asks you and do not turn away from the one who wishes to borrow from you.

42. Give to him that asketh thee, and from him that would borrow of thee turn not thou away.

42. Giv den, som beder dig, og vend ikke fra den, som vil laane af dig.

42. Gif honom, som af dig bedes, och vänd dig icke ifrå honom, som något vill låna af dig.

42. Anna sellele, kes sult pallub; ja ärra pöra ennast sellest ärra, kes sinnult tahhab laenata.

42. Prašančiam duok ir nuo norinčio iš tavęs pasiskolinti nenusigręžk.

42. Gib dem, der dich bittet, und wende dich nicht von dem, der dir abborgen will.

42. Donne à celui qui te demande, et ne te détourne point de celui qui veut emprunter de toi.

42. Al que te pidiere, dále; y al que quisiere tomar de tí prestado, no le rehuses.

42 Geeft dengene, die iets van u bidt, en keert u niet af van dengene, die van u lenen wil.

42. Temu, co cię prosi, daj, a od tego, co chce u ciebie pożyczyć, nie odwracaj się.

42. A ki tőled kér, adj néki; és a ki tőled kölcsön akar kérni, el ne fordulj attól.

42 Просящему у тебя дай, и от хотящего занять у тебя не отвращайся.

42. Дай, хто в тебе просить, і хто хоче в тебе позичити, не одвертайсь од него.

43 Te olette kuulleet sanotuksi: 'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi'.

43 Olette kuulleet sanotun: Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi.

43. Te kuulitte sanotuksi: rakasta lähimmäistäs, ja vihaa vihollistas;

43. TE cuulitta sanotuxi: racasta lähimmäistäs ja wiha wihollistas.

43. Te culitta että sanottu oli/ Racasta sinu' lehimeistes/ ia wiha sinun wiholistas. (Te kuulitte että sanottu oli/ Rakasta sinun lähimäistäsi/ ja wihaa sinun wihollistasi.)

43. Ἠκούσατε ὅτι ἐρρέθη, Ἀγαπήσεις τὸν πλησίον σου καὶ μισήσεις τὸν ἐχθρόν σου.

43. ηκουσατε οτι ερρεθη αγαπησεις τον πλησιον σου και μισησεις τον εχθρον σου 43. ekoυsate oti errethe agapeseis ton plesion soυ kai miseseis ton echthron soυ

43 You° (have) heard that it was said, ‘You will love* your neighbor and hate your enemy.’ {Lev 19:18}

43. Ye have heard that it hath been said, Thou shalt love thy neighbour, and hate thine enemy.

43. I have hørt, at der er sagt: du skal elske din Næste, og hade din Fjende.

43. I hafven hört, att det är sagdt: Du skall älska din nästa, och hata din fienda.

43. Teie ollete kuulnud, et ööldud on: Sinna pead omma liggimest armastama , ja omma wihhameest wihkama.

43. Jūs girdėjote, jog buvo pasakyta: ‘Mylėk savo artimą’ ir nekęsk savo priešo.

43. Ihr habt gehört, daß gesagt ist: "Du sollst deinen Nächsten lieben und deinen Feind hassen."

43. Vous avez entendu qu'il a été dit: Tu aimeras ton prochain, et tu haïras ton ennemi.

43. Oisteis que fué dicho: Amarás a tu prójimo; y aborrecerás a tu enemigo.

43 Gij hebt gehoord, dat er gezegd is: Gij zult uw naaste liefhebben, en uw vijand zult gij haten.

43. Słyszeliście, iż rzeczono: Będziesz miłował bliźniego twego, a będziesz miał w nienawiści nieprzyjaciela twego;

43. Hallottátok, hogy megmondatott: Szeresd [35†] felebarátodat és gyűlöld ellenségedet.

43 Вы слышали, что сказано: люби ближнего твоего и ненавидь врага твоего.

43. Чували ви, що сказано: Люби ближнього твого, й ненавидь ворога твого.

44 Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne, (siunatkaa niitä, jotka kiroavat teitä, tehkää hyvää niille, jotka vihaavat teitä) ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä (parjaavat ja) vainoavat,

44 Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne, (siunatkaa niitä, jotka kiroavat teitä, tehkää hyvää niille, jotka vihaavat teitä) ja rukoilkaa niitten puolesta jotka (parjaavat ja) vainoavat teitä,

44. Mutta minä sanon teille: rakastakaat vihollisianne; siunatkaat niitä, jotka teitä sadattavat; tehkäät niille hyvin, jotka teitä vihaavat, ja rukoilkaat niiden edestä, jotka teitä vainoovat ja vahingoittavat,

44. Waan minä sanon teille: racastacat wihollisian/ siunatcat nijtä jotca teitä sadattawat: tehkät nijlle hywin jotca teitä wihawat: rucoilcat nijden edest/ jotca teitä wainowat ja wahingoittawat.

44. Waan mine sanon teille/ Racastacat teiden wiholisi. Hyuestisiughnacat nijte/ iotca teite sadhattauat. Hyuestitechket nijnen/ iotca teite wihauat. Rucolcat nijnen edhest/ iotca teite wahingoittauat ia wainouat. (Waan minä sanon teille/ Rakastakaat teidän wihollisia. Hywästi siunatkaat niitä/ jotka teitä sadattawat. Hywästi tehkäät niiden/ jotka teitä wihaawat. Rukoilkaat niiden edestä/ jotka teitä wahingoittawat ja wainoawat.)

44. ἐγὼ δὲ λέγω ὑμῖν, ἀγαπᾶτε τοὺς ἐχθροὺς ὑμῶν, εὐλογεῖτε τοὺς καταρωμένους ὑμᾶς, καλῶς ποιεῖτε τοῖς μισοῦσιν ὑμᾶς καὶ προσεύχεσθε ὑπὲρ τῶν ἐπηρεαζόντων ὑμᾶς καὶ διωκόντων ὑμᾶς,

44. εγω δε λεγω υμιν αγαπατε τους εχθρους υμων ευλογειτε τους καταρωμενους υμας καλως ποιειτε τους μισουντας υμας και προσευχεσθε υπερ των επηρεαζοντων υμας και διωκοντων υμας 44. ego de lego υmin agapate toυs echthroυs υmon eυlogeite toυs kataromenoυs υmas kalos poieite toυs misoυntas υmas kai proseυchesthe υper ton epereazonton υmas kai diokonton υmas

44 But I am saying to you°, Love*° your° enemies, speak° well of those who curse you°, do° good (things) to those who hate you° and pray° on behalf of those who are railing at you° and are persecuting you°.

44. But I say unto you, Love your enemies, bless them that curse you, do good to them that hate you, and pray for them which despitefully use you, and persecute you;

44. Men jeg siger Eder: elsker Eders Fjender, velsigner dem, som Eder forbande, gjører dem godt, som Eder hade, og beder for dem, som gjøre Eder Skade og forfølge Eder,

44. Men jag säger eder: Älsker edra ovänner; välsigner dem som eder banna, och görer väl emot dem som eder hata; bedjer för dem som göra eder skada, och förfölja eder;

44. Agga minna ütlen teile: Armastage ommad wihhamehhed, önnistage neid, kes teid ärrawannuwad, tehke head neile, kes teid wihkawad, ja palluge nende eest, kes teile liga tewad, ja teid takkakiusawad,

44. O Aš jums sakau: mylėkite savo priešus, laiminkite jus keikiančius, darykite gera tiems, kurie nekenčia jūsų, ir melskitės už savo skriaudėjus ir persekiotojus,

44. Ich aber sage euch: Liebet eure Feinde; segnet, die euch fluchen; tut wohl denen, die euch hassen; bittet für die, so euch beleidigen und verfolgen,

44. Mais moi je vous dis: Aimez vos ennemis, bénissez ceux qui vous maudissent; faites du bien à ceux qui vous haïssent, et priez pour ceux qui vous outragent et qui vous persécutent;

44. Yo pues os digo: Amád a vuestros enemigos: bendecíd a los que os maldicen : hacéd bien a los que os aborrecen, y orád por los que os calumnían y os persiguen;

44 Maar Ik zeg u: Hebt uw vijanden lief; zegent ze, die u vervloeken; doet wel dengenen, die u haten; en bidt voor degenen, die u geweld doen, en die u vervolgen;

44. Aleć Ja wam powiadam: Miłujcie nieprzyjacioły wasze; błogosławcie tym, którzy was przeklinają; dobrze czyócie tym, którzy was mają w nienawiści, i módlcie się za tymi, którzy wam złość wyrządzają i prześladują was;

44. Én pedig azt mondom néktek: Szeressétek [36†] ellenségeiteket, áldjátok azokat, a kik titeket átkoznak, jót tegyetek azokkal, a kik titeket gyűlölnek, [37†] és imádkozzatok azokért, a kik háborgatnak és kergetnek titeket.

44 А Я говорю вам: любите врагов ваших, благословляйте проклинающих вас, благотворите ненавидящим вас и молитесь за обижающих вас и гонящих вас,

44. Я ж вам глаголю: Любіть ворогів ваших, благословляйте, хто клене вас, робіть добро, хто ненавидить вас, і молїть ся за тих, що обижають вас і гонять вас;

45 että olisitte Isänne lapsia, joka on taivaissa; sillä hän antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin.

45 jotta olisitte Isänne lapsia, joka on taivaissa, sillä Hän antaa aurinkonsa nousta sekä pahoille että hyville ja antaa sataa sekä vanhurskaille että väärille.

45. Että te olisitte teidän Isänne pojat, joka on taivaissa; sillä hän sallii aurinkonsa koittaa niin pahain ylitse kuin hyväinkin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin.

45. Että te olisitta teidän Isänne pojat joca on taiwas: sillä hän saldi Auringons coitta nijn pahain ylidze cuin hywäingin/ ja anda sata nijn wäärille cuin wanhurscaillekin.

45. Että te olisit teiden Isenne poiat/ ioca ombi Taiuaisa. Sille hen sallij Auringoisens coittauan ylitze pahain ia hywein/ ia laskepi sateen ylitze wanhurskasten ia wärein. (Että te olisit teidän Isänne pojat/ joka ompi taiwaissa. Sillä hän sallii aurinkoisensa koittawan ylitse pahain ja hywäin/ ja laskeepi sateen ylitse wanhurskasten ja wääräin.)

45. ὅπως γένησθε υἱοὶ τοῦ πατρὸς ὑμῶν τοῦ ἐν οὐρανοῖς, ὅτι τὸν ἥλιον αὐτοῦ ἀνατέλλει ἐπὶ πονηροὺς καὶ ἀγαθοὺς καὶ βρέχει ἐπὶ δικαίους καὶ ἀδίκους.

45. οπως γενησθε υιοι του πατρος υμων του εν ουρανοις οτι τον ηλιον αυτου ανατελλει επι πονηρους και αγαθους και βρεχει επι δικαιους και αδικους 45. opos genesthe υioi toυ patros υmon toυ en oυranois oti ton elion aυtoυ anatellei epi poneroυs kai agathoυs kai βrechei epi dikaioυs kai adikoυs

45 (Do this) *that you° may become sons of your° Father (who is) in the heavens, because his sun rises upon the evil and the good and (it) rains upon the righteous and the unrighteous.

45. That ye may be the children of your Father which is in heaven: for he maketh his sun to rise on the evil and on the good, and sendeth rain on the just and on the unjust.

45. paa det I skulle vorde Eders Faders Børn, som er i Himlene; thi han lader sin Sol opgaae over Onde og Gode og lader regne over Retfærdige og Uretfærdige.

45. På det I skolen vara edar Faders barn, som är i himmelen; ty han låter sina sol uppgå öfver onda och goda, och låter regna öfver rättfärdiga och orättfärdiga.

45. Et teie woiksite sada omma issa lapsiks, kes taewas on; sest temma lasseb omma päikest kurjade ja heade ülle tousta, ja lasseb wihma saddada öigede ja üllekohtuste peäle.

45. kad būtumėte vaikai savo Tėvo, kuris danguje; Jis juk leidžia savo saulei tekėti blogiesiems ir geriesiems, siunčia lietų ant teisiųjų ir neteisiųjų.

45. auf daß ihr Kinder seid eures Vater im Himmel; denn er läßt seine Sonne aufgehen über die Bösen und über die Guten und läßt regnen über Gerechte und Ungerechte.

45. Afin que vous soyez des enfants de votre Père qui est dans les cieux; car il fait lever son soleil sur les méchants et sur les bons, et il fait pleuvoir sur les justes et sur les injustes.

45. Para que seais hijos de vuestro Padre que está en los cielos: que hace que su sol salga sobre malos y buenos; y llueve sobre justos e injustos.

45 Opdat gij moogt kinderen zijn uws Vaders, Die in de hemelen is; want Hij doet Zijn zon opgaan over bozen en goeden, en regent over rechtvaardigen en onrechtvaardigen.

45. Abyście byli synami Ojca waszego, który jest w niebiesiech; bo on to czyni, że słoóce jego wschodzi na złe i na dobre, i deszcz spuszcza na sprawiedliwe i na niesprawiedliwe,

45. Hogy [38†] legyetek a ti mennyei Atyátoknak fiai, a ki felhozza az ő napját mind a gonoszokra, mind a jókra, és esőt ád mind az igazaknak, mind a hamisaknak.

45 да будете сынами Отца вашего Небесного, ибо Онповелевает солнцу Своему восходить над злыми идобрыми и посылает дождь на праведных инеправедных.

45. щоб вам бути синами Отця вашого, що на небі; Він бо велить сонцю своєму сходити над лихими й над добрими, й посилає дощ на праведних і неправедних.

46 Sillä jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä palkka teille siitä on tuleva? Eivätkö publikaanitkin tee samoin?

46 Sillä jos rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, mikä palkka teillä siitä on? Eivätkö veronkantajatkin tee samoin?

46. Sillä jos te rakastatte niitä, jotka teitäkin rakastavat, mitä teidän siitä palkkaa on? eikö Publikanit myös niin tee?

46. Sillä jos te racastatte nijtä ainoastans jotca teitäkin racastawat/ mitä teidän sijtä palcka on? eikö Publicanit nijn myös tee?

46. Sille ios te racastat nijte iotca teite racastauat/ mite teille sijte on palca? Eikö * Publicanit nijn mös teghe? (Sillä jos te rakastat niitä jotka teitä rakastawat/ mitä teille siitä on palkka? Eikö publikaanit niin myös tee?)

46. ἐὰν γὰρ ἀγαπήσητε τοὺς ἀγαπῶντας ὑμᾶς, τίνα μισθὸν ἔχετε; οὐχὶ καὶ οἱ τελῶναι τὸ αὐτὸ ποιοῦσι;

46. εαν γαρ αγαπησητε τους αγαπωντας υμας τινα μισθον εχετε ουχι και οι τελωναι το αυτο ποιουσιν 46. ean gar agapesete toυs agapontas υmas tina misthon echete oυchi kai oi telonai to aυto poioυsin

46 For* if you° love* those who love* you°, what reward do you° have? Do not even the tax collectors do the same?

46. For if ye love them which love you, what reward have ye? do not even the publicans the same?

46. Thi dersom I elske dem, som Eder elske, hvad have I da for Løn? Gjøre ikke ogsaa Toldere det Samme?

46. Förty, om I älsken dem som eder älska, hvad fån I för lön? Göra icke ock så de Publicaner det samma?

46. Sest kui teie neid armastate, kes teid armastawad, mis palka sate teie sest? eks tölnerid ka seddasamma ei te?

46. Jei mylite tuos, kurie jus myli, kokį gi atlygį turite? Argi taip nesielgia ir muitininkai?

46. Denn so ihr liebet, die euch lieben, was werdet ihr für Lohn haben? Tun nicht dasselbe auch die Zöllner?

46. Car si vous n'aimez que ceux qui vous aiment, quelle récompense en aurez-vous? Les péagers même n'en font-ils pas autant?

46. Porque si amareis a los que os aman, ¿qué galardón tendreis? ¿No hacen también lo mismo los publicanos?

46 Want indien gij liefhebt, die u liefhebben, wat loon hebt gij? Doen ook de tollenaars niet hetzelfde?

46. Albowiem jeźli miłujecie te, którzy was miłują, jakąż zapłatę macie? azaż i celnicy tego nie czynią?

46. Mert ha azokat szeretitek, a kik titeket szeretnek, micsoda jutalmát veszitek? Avagy a vámszedők is nem ugyanazt cselekeszik-é?

46 Ибо если вы будете любить любящих вас, какая вам награда? Не то же ли делают и мытари?

46. Бо коли ви любите тих, що люблять вас, то за що вам нагорода? хиба й митники не те саме роблять?

47 Ja jos te osoitatte ystävällisyyttä ainoastaan veljillenne, mitä erinomaista te siinä teette? Eivätkö pakanatkin tee samoin?

47 Ja jos käytte tervehtimässä ainoastaan veljiänne, mitä erinomaista teette? Eivätkö veronkantajatkin tee samoin?

47. Ja jos te ainoastaan veljeinne kanssa soveliaat olette, mitä te sen kanssa erinomaista teette? eikö Publikanit myös niin tee?

47. Ja jos te ainoastans weljein cansa soweliat oletta/ mitä te sen cansa erinomaista teettä? eikö Publicanit myös nijn tee?

47. Ja ios te oletta waiuoin soweliaiset teiden weliedhe' cansa/ mite ialoa te teette? Eikö mös Publicanit nijn teghe? (Ja jos te oletta waiwoin soweliaiset teidän weljenne kanssa/ mitä jaloa te teette? Eikö myös publikaanit niin tee?)

47. καὶ ἐὰν ἀσπάσησθε τοὺς φίλους ὑμῶν μόνον, τί περισσὸν ποιεῖτε; οὐχὶ καὶ οἱ τελῶναι οὕτω ποιοῦσιν;

47. και εαν ασπασησθε τους αδελφους υμων μονον τι περισσον ποιειτε ουχι και οι τελωναι ουτως ποιουσιν 47. kai ean aspasesthe toυs adelfoυs υmon monon ti perisson poieite oυchi kai oi telonai oυtos poioυsin

47 And if you° only greet your° friends, what are you° doing more-than (others)? Are not even the tax collectors doing so?

47. And if ye salute your brethren only, what do ye more than others? do not even the publicans so?

47. Og dersom I hilse Eders Brødre alene, hvad stort gjøre I da? Gjøre ikke Toldere ligesaa?

47. Om I hafven eder vänliga mot edra bröder allenast, hvad besynnerligit gören I? Göra icke ock så de Publicaner?

47. Ja kui teie üksipäinis om̃a wendade wasto löbbusad ollete, mis head tete teie ennam kui teised? Eks tölnerid ka nendasammoti ei te?

47. Ir jeigu sveikinate tik savo brolius, kuo gi viršijate kitus? Argi to nedaro ir muitininkai?

47. Und so ihr euch nur zu euren Brüdern freundlich tut, was tut ihr Sonderliches? Tun nicht die Zöllner auch also?

47. Et si vous ne faites accueil qu'à vos frères, que faites-vous d'extraordinaire? Les péagers même n'en font-ils pas autant?

47. Y si saludareis a vuestros hermanos solamente, ¿qué hacéis de más? ¿No hacen también así los publicanos?

47 En indien gij uw broeders alleen groet, wat doet gij boven anderen? Doen ook niet de tollenaars alzo?

47. A jeźlibyście tylko braci waszych pozdrawiali, cóż osobliwego czynicie? azaż i celnicy tak nie czynią?

47. És ha csak a ti atyátokfiait köszöntitek, mit cselekesztek másoknál többet? Nemde a vámszedők is nem azonképen cselekesznek-é?

47 И если вы приветствуете только братьев ваших, что особенного делаете? Не так же ли поступают и язычники?

47. І коли витаєте тільки братів ваших, то що надто робите? хиба й митники не так роблять?

48 Olkaa siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on."

48 Olkaa täydelliset niin kuin Isänne, joka on taivaissa, on täydellinen.

48. Olkaat siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on.