8 luku

Jeesus puhdistaa pitalisen miehen 1 – 4, parantaa sadanpäämiehen palvelijan 5 – 13, Pietarin anopin ja muita sairaita 14 – 17, antaa neuvoja, miten häntä on seurattava 18 – 22, asettaa myrskyn järvellä 23 – 27 ja parantaa kaksi riivattua 28 – 34.

1 Kun hän astui alas vuorelta, seurasi häntä suuri kansan paljous.

1 Hänen astuessaan alas vuorelta Häntä seurasi suuret kansanjoukot.

1. Kuin hän astui alas vuorelta, seurasi häntä paljo kansaa.

1. COsca hän astui alas wuorelda seurais händä paljo Canssa.

1. Coska hen nyt alasastui worelda/ seurasi hende palio Canssa. (Koska hän nyt alas astui wuorelta/ seurasi häntä paljon kansaa.)

2 Ja katso, tuli pitalinen mies ja kumartui maahan hänen eteensä ja sanoi: "Herra, jos tahdot, niin sinä voit minut puhdistaa".

2 Ja katso, pitaalinen mies tuli ja kumartui maahan Hänen eteensä ja sanoi: ”Herra, jos tahdot, voit puhdistaa minut.”

2. Ja katso, niin tuli spitalinen mies, kumarsi häntä ja sanoi: Herra, jos sinä tahdot, niin sinä voit minun puhdistaa.

2. Ja cadzo nijn tuli yxi spitalinen mies cumarsi händä ja sanoi: Herra jos sinä tahdot nijn sinä woit minun puhdista.

2. Ja catzo/ yxi Spitalimies edheskeui/ cumarsi hende/ ia sanoi/ Herra/ ios sine tahdhot/ sine woit minu' puhdhista. (Ja katso/ yksi spitalimies edeskäwi/ kumarsi häntä/ ja sanoi/ Herra/ jos sinä tahdot/ sinä woit minun puhdistaa.)

3 Niin hän ojensi kätensä, kosketti häntä ja sanoi: "Minä tahdon; puhdistu". Ja kohta hän puhdistui pitalistaan.

3 Ojentaen kätensä Jeesus kosketti häntä ja sanoi: ”Minä tahdon, puhdistu.” Ja heti hän puhdistui pitaalistaan.

3. Niin Jesus ojensi kätensä ja rupesi häneen, sanoen: minä tahdon, ole puhdas. Ja hän puhdistettiin kohta spitalistansa.

3. Nijn Jesus ojensi kätens ja rupeis häneen sanoden: Minä tahdon ole puhdas.

3. Nin oiensi Iesus kätens/ ia rupeis häneen/ sanodhen/ Mine tahdon/ Ole puhdhas. (Niin ojensi Jesus kätensä/ ja rupesi häneen/ sanoen/ Minä tahdon/ Ole puhdas.)

4 Ja Jeesus sanoi hänelle: "Katso, ettet puhu tästä kenellekään; vaan mene ja näytä itsesi papille, ja uhraa lahja, jonka Mooses on säätänyt, todistukseksi heille".

4 Niin Jeesus sanoi hänelle: ”Katso, ettet puhu tästä kenellekään; vaan mene, näytä itsesi papille ja uhraa lahja, jonka Mooses on säätänyt —heille todistukseksi.”

4. Ja Jesus sanoi hänelle: katso, ettet kenellekään sano: mutta mene ja näytä itses papille, ja uhraa lahjas, jonka Moses on käskenyt, heille todistukseksi.

4. Ja hän puhdistettin cohta spitalista. Ja Jesus sanoi hänelle: cadzo ettes kellekän sano mutta mene ja näytä idzes Papille ja uhra lahjas jonga Moses on heille käskenyt todistuxexi.

4. Ja cocta hen puhdhistuij spitalista. Ja sanoi Iesus henelle/ Catzo/ ettet sine kellecken sano/ mutta mene ia nägyte itzes Papillen/ Ja wffra sinun Lahias/ ionga Moses keskenyt on heille * todhistoxexi. (Ja kohta hän puhdistui spitalista. Ja sanoi Jesus hänelle/ Katso/ ettet sinä kellekään sano/ mutta mene ja näytä itsesi papillen/ ja uhraa sinun lahjasi/ jonka Moses käskenyt on heille todistukseksi.)

5 Ja kun hän saapui Kapernaumiin, tuli hänen tykönsä sadanpäämies ja rukoili häntä

5 Jeesuksen saavuttua Kapernaumiin Hänen luoksensa tuli sadanpäämies ja rukoili Häntä

5. Mutta kuin Jesus meni Kapernaumiin, tuli sadanpäämies hänen tykönsä, ja rukoili häntä,

5. MUtta cosca Jesus meni Capernaumijn tuli yxi Päämies hänen tygöns ja rucoili händä sanoden:

5. Mutta coska Iesus siselmeni Capernaum/ tuli yxi Pämies henen tygens rucoeli hende/ sanodhen/ (Mutta koska Jesus sisälle meni Kapernaumiin/ tuli yksi päämies hänen tykönsä rukoili häntä/ sanoen/)

6 ja sanoi: "Herra, minun palvelijani makaa kotona halvattuna ja on kovissa vaivoissa".

6 ja sanoi: ”Herra, palvelijani makaa kotona halvautuneena, kovissa vaivoissa.”

6. Ja sanoi: Herra! minun palveliani sairastaa kotona halvattuna, ja kovin vaivataan.

6. Herra minun palwelian sairasta cotona halwattuna ja cowin waiwatan.

6. Herra/ minun paluelian sairasta coton haluattuna/ ia cowan waiuatan. (Herra/ minun palwelijani sairastaa kotona halwattuna/ ja kowin waiwataan.)

7 Hän sanoi hänelle: "Minä tulen ja parannan hänet".

7 Jeesus sanoi hänelle: ”Minä tulen ja parannan hänet.”

7. Jesus sanoi hänelle: minä tulen ja parannan hänen.

7. Ja Jesus sanoi hänelle: minä tulen ja parannan hänen.

7. Ja sanoi henelle Iesus/ Coska mine tulen/ nin mine paranan henen. (Ja sanoi hänelle Jesus/ Koska minä tulen/ niin minä parannan hänen.)

8 Mutta sadanpäämies vastasi ja sanoi: "Herra, en minä ole sen arvoinen, että tulisit minun kattoni alle; vaan sano ainoastaan sana, niin minun palvelijani paranee.

8 Mutta sadanpäämies vastasi ja sanoi: ”Herra, en ole sen arvoinen, että astuisit kattoni alle, vaan sano ainoastaan sana, niin palvelijani paranee.

8. Niin sadanpäämies vastasi ja sanoi: Herra, en ole minä mahdollinen, että sinä tulet minun kattoni alle; vaan sano ainoasti sana, niin palveliani paranee.

8. Nijn Päämies wastais ja sanoi: Herra en ole minä mahdollinen että sinä tulet minun cattoni ala waan sano ainoastans sana nijn minun palwelian parane.

8. Nin wastasi pämies/ ia sanoi/ Herra/ en ole mine mahdolinen/ että sine tulet minun cattoni ala/ Waan sano yxi sana/ ia nin minun paluelian paranee. (Niin wastasi päämies/ ja sanoi/ Herra/ en ole minä mahdollinen/ että sinä tulet minun kattoni alle/ Waan sano yksi sana/ ja niin minun palwelijani paranee.)

9 Sillä minä itsekin olen toisen vallan alainen, ja minulla on sotamiehiä käskyni alaisina, ja minä sanon tälle: 'Mene', ja hän menee, ja toiselle: 'Tule', ja hän tulee, ja palvelijalleni: 'Tee tämä', ja hän tekee."

9 Sillä minäkin olen vallan alainen (ihminen), ja minulla on sotamiehiä alaisinani. Sanon toiselle: ”Mene”, ja hän menee, ja toiselle: ”Tule”, ja hän tulee, ja palvelijalleni: ”Tee tämä”, ja hän tekee.”

9. Sillä minä olen myös ihminen toisen vallan alla, ja minun allani on sotamiehiä, ja sanon tälle: mene! ja hän menee, ja toiselle: tule! ja hän tulee, ja palvelialleni: tee tämä! ja hän tekee.

9. Sillä minä olen myös ihminen toisen wallan alla ja minun allani on sotamiehiä: ja sanon tälle: mene: ja hän mene. Ja toiselle: tule ja hän tule Ja minun palwelialleni: tee tämä ja hän teke.

9. Sille mine mös olen Inhiminen toisen wallan alla/ ia minulla on sotamiehije minun allani. Ja * sanon telle/ Mene/ ia hen mene. Ja toiselle/ Tule/ ia hen tulepi. Ja minun palueliallen/ Teghe teme/ ia hen teke. (Sillä minä myös olen ihminen toisen wallan alla/ ja minulla on sotamiehiä minun allani. Ja sanon tälle/ Mene/ ja hän menee. Ja toiselle/ Tule/ ja hän tuleepi. ja minun palwelijalleni/ Tee tämä/ ja hän tekee.)

10 Tämän kuultuaan Jeesus ihmetteli ja sanoi niille, jotka häntä seurasivat: "Totisesti minä sanon teille: en ole kenelläkään Israelissa löytänyt näin suurta uskoa.

10 Sen kuultuaan Jeesus ihmetteli ja sanoi niille, jotka [Häntä] seurasivat: ”Totisesti sanon teille: en ole Israelissakaan löytänyt näin suurta uskoa.

10. Kuin Jesus tämän kuuli, ihmetteli hän, ja sanoi heille, jotka seurasivat: totisesti sanon minä teille: en ole minä löytänyt senkaltaista uskoa Israelissa.

10. Cosca Jesus tämän cuuli ihmetteli hän ja sanoi heille jotca händä seuraisit: totisest sanon minä teille: en ole minä löynnyt sencaltaist usco Israelis.

10. Coska Iesus temen cwli/ imehteli hen/ ia sanoi heille/ iotca hende seurasit. Totisesta sanon mine teille/ En tosin mine ole leynnyt * Israelis sencaltaist wsko. (Koska Jesus tämän kuuli/ ihmetteli hän/ ja sanoi heille/ jotka häntä seurasit. Totisesti sanon minä teille/ En tosin minä ole löytänyt Israelissa senkaltaista uskoa.)

11 Ja minä sanon teille: monet tulevat idästä ja lännestä ja aterioitsevat Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin kanssa taivasten valtakunnassa;

11 Mutta sanon teille, että monet tulevat idästä ja lännestä ja aterioitsevat Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin kanssa taivasten valtakunnassa,

11. Mutta minä sanon teille: monta tulevat idästä ja lännestä, ja pitää Abrahamin, Isaakin ja Jakobin kanssa taivaan valtakunnassa istuman.

11. Mutta minä sanon teille: monda tulewat idäst ja lännest ja pitä Abrahamin Isaachin ja Jacobin cansa Taiwan waldacunnas istuman.

11. Mutta mine sanon teille/ että monda ouat tuleuaiset * idhest ia lennest/ ia Abrahamin/ Isaac/ ia Jacobin cansa pite Taiuan waldakunnas istuman. (Mutta minä sanon teille/ että monta owat tulewaiset idästä ja lännestä/ ja Abrahamin/ Isakin/ ja Jakobin kanssa pitää taiwaan waltakunnassa istuman.)

12 mutta valtakunnan lapset heitetään ulos pimeyteen; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys."

12 kun valtakunnan lapset heitetään äärimmäiseen pimeään. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.”

12. Mutta valtakunnan lapset heitetään ulkonaiseen pimeyteen: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.

12. Mutta waldacunnan lapset heitetän ulconaiseen pimeyteen siellä pitä oleman itcu ja hammasten kiristys.

12. Mutta Waldakunnan lapset heiteten sijhen ärimeisen pimeyteen/ Sielle pite idku/ ia ha'masten kiristös oleman. (Mutta waltakunnan lapset heitetään siihen äärimmäiseen pimeyteen/ Siellä pitää itku/ ja hammasten kiristys oleman.)

13 Ja Jeesus sanoi sadanpäämiehelle: "Mene. Niinkuin sinä uskot, niin sinulle tapahtukoon." Ja palvelija parani sillä hetkellä.

13 Ja Jeesus sanoi sadanpäämiehelle: ”Mene. Niin kuin uskot, niin sinulle tapahtukoon.” Ja hänen palvelijansa parani sinä hetkenä.

13. Ja Jesus sanoi sadanpäämiehelle: mene, ja niinkuin sinä uskoit, niin sinulle tapahtukoon. Ja sillä hetkellä parani hänen palveliansa.

13. Ja Jesus sanoi Päämiehelle: mene ja nijncuins uscot nijn sinulle tapahtucon. Ja sillä hetkellä parani hänen palwelians.

13. Ja Iesus sanoi Pämiehelle/ Mene ia ninquin sine wscot/ nin sinun tapactucon. Ja sille hetkelle parani henen paluelians. (Ja Jesus sanoi päämiehelle/ Mene ja niinkuin sinä uskot/ niin sinun tapahtukoon. Ja sillä hetkellä parani hänen palweliansa.)

14 Kun Jeesus tuli Pietarin kotiin, näki hän hänen anoppinsa makaavan sairaana kuumeessa.

14 Tullessaan Pietarin kotiin Jeesus näki hänen anoppinsa makaavan kuumeisena.

14. Ja kuin Jesus tuli Pietarin huoneeseen, näki hän hänen anoppinsa makaavan ja sairastavan vilutautia.

14. Ja cosca Jesus tuli Petarin huonesen ja näki hänen anoppins wuotella sairastawan wilutautia.

14. Ja coska Iesus tuli Petarin hoonesen ia näki henen anoppins wootes sairastauan wilutadhis. (Ja koska Jesus tuli Petarin huoneeseen ja näki hänen anoppinsa wuoteessa sairastawan wilutaudissa.)

15 Niin hän koski tämän käteen, ja kuume lähti hänestä; ja hän nousi ja palveli häntä.

15 Niin Hän kosketti hänen kättänsä, ja kuume lähti hänestä, ja hän nousi ja palveli heitä.

15. Niin hän tarttui hänen käteensä, ja vilutauti luopui hänestä. Ja hän nousi, ja palveli heitä.

15. Nijn hän rupeis sen käteen ja wilutauti luowui hänestä: Ja hän nousi ja palweli heitä.

15. Nin hen rupeis sen käten/ ia wilutauti lowuij heneste. Ja hen ylesnousi ia palueli heite. (Niin hän rupesi sen käteen/ ja wilutauti luopui hänestä. Ja hän ylösnousi ja palweli heitä.)

16 Mutta illan tultua tuotiin hänen tykönsä monta riivattua. Ja hän ajoi henget ulos sanalla, ja kaikki sairaat hän paransi;

16 Mutta illan tultua tuotiin Hänen luokseen monta riivattua. Ja Hän ajoi henget ulos sanalla ja paransi kaikki sairaat,

16. Mutta kuin ehtoo tuli, niin he toivat hänen tykönsä monta pirulta riivattua; ja hän ajoi ulos sanalla henget, ja teki kaikkinaisia sairaita terveeksi;

16. MUtta cosca ehto tuli nijn he toit hänen tygöns monda Pirulda rijwattuta ja hän ajoi ulos sanalla henget ja teki caickinaisia sairaita terwexi.

16. Mutta coska echto tuli/ toijt he henelle monda pirulda riuatuta/ ia hen wlgosaioi sanalla henget/ ia teki caikinaiset sairat teruexi. (Mutta koska ehtoo tuli/ toit he hänelle monta pirulta riiwattua/ ja hän ulos ajoi sanalla henget/ ja teki kaikkinaiset sairaat terweeksi.)

17 että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Esaiaan kautta, joka sanoo: "Hän otti päällensä meidän sairautemme ja kantoi meidän tautimme".

17 jotta toteutuisi, mitä on puhuttu profeetta Jesajan välityksellä, joka sanoo: ”Hän otti pois sairautemme ja kantoi tautimme.”

17. Että täytettäisiin, mitä sanottu oli Jesaias prophetan kautta, joka sanoo: hän on ottanut meidän heikkoutemme, ja hän kantoi meidän tautimme.

17. Että täytetäisin cuin sanottu oli Esaian Prophetan cautta joca sanoi: hän on ottanut meidän heickoudem ja hän candoi meidän tautim.

17. Senpäle/ että teutettemen piti/ quin sanottu oli Esaian Prophetan caut/ coska hen sanoi/ Hen on ottanut meiden heickudhen/ ia taudhinna hen cannoi. (Senpäälle/ että täytettämän piti/ kuin sanottu oli Esaian prophetan kautta/ koska hän sanoi/ Hän on ottanut meidän heikkouden/ ja tautimme hän kantoi.)

18 Mutta kun Jeesus näki paljon kansaa ympärillään, käski hän lähteä toiselle rannalle.

18 Nähdessään suuret kansanjoukot ympärillään Jeesus käski lähteä toiselle rannalle.

18. Kuin Jesus näki paljon kansaa ympärillänsä, käski hän mennä toiselle puolelle (merta).

18. COsca Jesus näki paljon Canssa ymbärilläns käski hän mennä sille puolelle merta.

18. Coska nyt Iesus näki palion canssa henen ymberillens/ keski hen sillepolelle merta menne. (Koska nyt Jesus näki paljon kansaa hänen ympärillänsä/ käski hän sille puolelle merta mennä.)

19 Ja eräs kirjanoppinut tuli ja sanoi hänelle: "Opettaja, minä seuraan sinua, mihin ikinä menet".

19 Niin muuan kirjanoppinut tuli ja sanoi Hänelle: ”Opettaja, seuraan sinua mihin tahansa menet.”

19. Ja kirjanoppinut tuli ja sanoi hänelle: Mestari, minä tahdon sinua seurata, kuhunka ikänä sinä menet.

19. Ja yxi Kirjanoppenut tuli ja sanoi hänelle: Mestari minä tahdon sinua seurata cuhungas ikänäns menet.

19. Ja quin yxi kirianoppenut edheskeui sanoi se henelle/ Mestari/ Mine tahdon sinua seurata * cuhungas ikenens menet. (Ja kuin yksi kirjanoppinut edeskäwi sanoi se hänelle/ Mestari/ Minä tahdon sinua seurata kuhunkas ikänänsä mene.)

20 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla pesät, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin hän päänsä kallistaisi".

20 Jeesus sanoi hänelle: ”Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla pesät, mutta Ihmisen Pojalla ei ole mihin päänsä kallistaisi.”

20. Niin Jesus sanoi hänelle: ketuilla ovat luolat, ja taivaan linnuilla ovat pesät; mutta Ihmisen Pojalla ei ole, kuhunka hän päänsä kallistaa.

20. Nijn Jesus sanoi hänelle: ketuilla on luolat ja Taiwan linnuilla on pesät mutta ihmisen Pojalla ei ole cuhunga hän pääns cumarta.

20. Ni Iesus sanoi henelle/ Ketuilla on loolat/ ia Taiuan linnuilla on pesät/ mutta Inhimisen poiala ei ole cuhunga hen päens cumarta. (Niin Jesus sanoi hänelle/ Ketuilla on luolat/ ja taiwaan linnuilla on pesät/ mutta ihmisen pojalla ei ole kuhunka hän päänsä kumartaa.)

21 Ja eräs toinen hänen opetuslapsistaan sanoi hänelle: "Herra, salli minun ensin käydä hautaamassa isäni".

21 Ja toinen Hänen opetuslapsistaan sanoi Hänelle: ”Herra, salli minun ensin käydä hautaamassa isäni.”

21. Toinen hänen opetuslapsistansa sanoi hänelle: Herra, salli minun ensin mennä hautaamaan isääni.

21. Toinen hänen Opetuslapsistans sanoi hänelle: Herra/ salli minun ensin mennä hautaman Isäni.

21. Toinen henen opetuslapsistans sanoi henelle/ Herra/ salli minua ensin menemen/ ia hautaman minun Iseni. (Toinen hänen opetuslapsistansa sanoi hänelle/ Herra/ salli minua ensin menemän/ ja hautaaman minun isäni.)

22 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Seuraa sinä minua, ja anna kuolleitten haudata kuolleensa".

22 Mutta Jeesus sanoi hänelle: ”Seuraa minua, ja anna kuolleitten haudata kuolleensa.”

22. Niin Jesus sanoi hänelle: seuraa minua, ja anna kuolleet haudata kuolleitansa.

22. Nijn Jesus sanoi hänelle: seura minua ja anna cuollet haudata cuolluitans.

22. Nin Iesus sanoi henelle/ Seura minua/ ia anna ne coolluet * haudhata heiden coolluitans. (Niin Jesus sanoi hänelle/ Seuraa minua/ ja anna ne kuolleet haudata heidän kuolleitansa.)

23 Ja hän astui venheeseen, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.

23 Kun Hän astui veneeseen, Hänen opetuslapsensa seurasivat Häntä.

23. Ja kuin hän oli haahteen astunut, seurasivat häntä hänen opetuslapsensa.

23. JA cuin hän oli hahten astunut seuraisit händä hänen Opetuslapsens.

23. Ja quin hen oli hacten astunut/ seurasit hende henen opetuslapsens. (Ja kuin hän oli haahteen astunut/ seurasit häntä hänen opetuslapsensa.)

24 Ja katso, järvellä nousi kova myrsky, niin että venhe peittyi aaltoihin; mutta hän nukkui.

24 Ja katso, järvellä nousi ankara myrsky, niin että vene peittyi aaltoihin. Mutta Hän nukkui.

24. Mutta katso, suuri ilma nousi merellä, niin että haaksi aalloilta peitettiin. Mutta hän makasi.

24. Ja cadzo suuri ilma nousi merellä nijn että haaxi alloilda peitettin ja hän macais.

24. Ja catzo/ swri ilma nowsi merelle/ nin että aldu löij ylitze hahden/ Mutta hen itze macasi. (Ja katso/ suuri ilma nousi merelle/ niin että aalto löi ylitse haahden/ Mutta hän itse makasi.)

25 Niin he menivät ja herättivät hänet sanoen: "Herra, auta, me hukumme".

25 Niin Hänen opetuslapsensa menivät herättämään Hänet sanoen: ”Herra, pelasta meidät, me hukumme”

25. Niin tulivat hänen opetuslapsensa ja herättivät hänen, ja sanoivat: Herra, auta meitä, me hukumme.

25. Nijn tulit Opetuslapset ja herätit hänen ja sanoit: Herra auta meitä me hucumme.

25. Nin edheskeuit opetuslapset/ ia herätit henen/ ia sanoit/ Herra/ auita meite/ me hucu'ma. (Niin edeskäwit opetuslapset/ ja herätit hänen/ ja sanoit/ Herra/ auta meitä/ me hukumme.)

26 Hän sanoi heille: "Te vähäuskoiset, miksi olette pelkureita?" Silloin hän nousi ja nuhteli tuulia ja järveä, ja tuli aivan tyven.

26 Hän sanoi heille: ”Miksi olette pelkureja, vähäuskoiset?” Sitten Hän nousi ja nuhteli tuulia ja järveä, ja tuli aivan tyyni.

26. Ja hän sanoi heille: te heikko-uskoiset, miksi te olette pelkurit? Niin hän nousi ja asetti tuulen ja meren, ja tuli juuri tyveneksi.

26. Nijn hän sanoi heille: te heickouscoiset mitä te pelkät? Hän nousi ja asetti tuulen ja meren. Ja tuli juuri tywenexi.

26. Nin hen sanoi heille/ Mite te heicko wskoiset pelket? Hen nousi yles/ ia asetti twlen/ ia meren. Ja tuli iuri tyuenexi. (Niin hän sanoi heille/ Mitä te heikkouskoiset pelkäät? Hän nousi ylös/ ja asetti tuulen/ ja meren. Ja tuli juuri tyweneksi.)

27 Ja ihmiset ihmettelivät ja sanoivat: "Millainen tämä on, kun sekä tuulet että meri häntä tottelevat?"

27 Niin ihmiset ihmettelivät ja sanoivat: ”Millainen tämä on, kun sekä tuulet että järvi tottelevat Häntä?”

27. Niin ihmiset ihmettelivät, sanoen: millainen tämä on? sillä tuulet ja meri ovat myös hänelle kuuliaiset.

27. Nijn ihmiset ihmettelit sanoden: millinen tämä on? sillä tuulet ja meri owat myös hänelle cuuliaiset.

27. Nin Inhimiset imehtelit/ sanodhen/ Millinen teme on. Sille että twlet ia meri mös ouat henen cwliaiset? (Niin ihmiset ihmettelit/ sanoen/ Millainen tämä on. Sillä että tuulet ja meri myös owat hänen kuuliaiset?)

28 Kun hän tuli toiselle rannalle, gadaralaisten alueelle, tuli häntä vastaan kaksi riivattua, jotka olivat haudoista lähteneet ja olivat kovin raivoisia, niin ettei kukaan voinut sitä tietä kulkea.

28 Hänen tultuaan toiselle rannalle gergesalaisten alueelle, Häntä vastaan tuli kaksi hautaluolista lähtenyttä riivattua, kovin raivoisina, niin ettei kukaan voinut kulkea sitä tietä.

28. Ja kuin hän tuli sille puolelle merta, Gerasalaisten maakuntaan, niin häntä vastaan juoksi kaksi pirulta riivattua, jotka olivat haudoista lähteneet, ja olivat sangen hirmuiset, niin ettei kenkään taitanut sitä tietä vaeltaa.

28. Ja cuin hän tuli sille puolelle merta Gergesenerein maacundaan nijn händä wastan juoxi caxi Pirulda rijwattuta jotca olit haudoista lähtenet ja olit sangen hirmuiset nijn ettei kengän tainnut sitä tietä waelda.

28. Ja quin hen tuli sillepolen merta/ nijnen Gergesenerin makundan/ nin iooxit henen wastans caxi pirulda riuattut haudhoista wlgoslectenet/ ia he olit sangen hirmuiset/ nin ettei kengen tainut site tiette waelta. (Ja kuin hän tuli sille puolen merta/ niiden Gergeserin maakuntaan/ niin juoksit hänen wastaansa kaksi pirulta riiwatut haudoista ulos lähteneet/ ja he olit sangen hirmuiset/ niin ettei kenkään tainnut sitä tietä waeltaa.)

29 Ja katso, he huusivat sanoen: "Mitä sinulla on meidän kanssamme tekemistä, sinä Jumalan Poika? Oletko tullut tänne vaivaamaan meitä ennen aikaa?"

29 Ja katso, he huusivat sanoen: ”Miksi meihin puutut, (Jeesus,) Jumalan Poika? Oletko tullut tänne vaivaamaan meitä ennen aikaa?”

29. Ja katso, he huusivat sanoen: Jesus, Jumalan Poika, mitä meidän on sinun kanssas? Oletkos tullut tänne meitä vaivaamaan ennen aikaa?

29. Ja cadzo he huusit ja sanoit: Jesu Jumalan Poica mitä meidän on sinun cansas?

29. Ja catzo/ he hwdhit ia sanoit/ Mite meille on sinun cansas Iesu Jumalan Poica? (Ja katso/ he huusit ja sanoit/ Mitä meillä on sinun kanssasi Jesus Jumalan Poika?)

30 Ja etäällä heistä kävi suuri sikalauma laitumella.

30 Mutta etäällä heistä kävi iso sikalauma laitumella.

30. Ja kaukana heistä kävi sangen suuri sikalauma laitumella.

30. Oletcos tullut meitä waiwaman ennen aica? Ja caucana heistä käwi sangen suuri sicajoucko laituimella.

30. Olecos tenne tullut meite waiuaman ennen aica? Nin keui caukan heiste sangen swri sicain ioucko wehmaal. (Oletkos tänne tullut meitä waiwaaman ennen aikaa? Niin käwi kaukana heistä sangen suuri sikain joukko wehmaalla.)

31 Niin riivaajahenget pyysivät häntä sanoen: "Jos ajat meidät pois, niin lähetä meidät sikalaumaan".

31 Niin riivaajat pyysivät Häntä sanoen: ”Jos ajat meidät ulos, salli meidän mennä sikalaumaan.”

31. Niin perkeleet rukoilivat häntä ja sanoivat: jos ajat meidät ulos, niin salli meidän mennä sikalaumaan.

31. Nijn Perkelet rucoilit händä ja sanoit: jos sinä ajat meidän ulos nijn salli meidän mennä sicalaumaan. Hän sanoi heille: mengät.

31. Nin percheleet rucoilit hende ia sanoit/ Jos sine wlgosaiat meite/ nin salli meiden menne toon sica lauman siselle. Sanoi hen heille/ Menget. (Niin perkeleet rukoilit häntä ja sanoit/ Jos sinä ulos ajat meitä/ niin salli meidän mennä tuon sikalauman sisälle. Sanoi hän heille/ Menkäät)

32 Ja hän sanoi niille: "Menkää". Silloin ne lähtivät heistä ja menivät sikoihin. Ja katso, koko lauma syöksyi jyrkännettä alas järveen ja hukkui veteen.

32 Hän sanoi niille: ”Menkää.” Lähdettyään ulos ne menivät sikalaumaan. Ja katso, koko sikalauma syöksyi jyrkännettä alas järveen ja kuoli veteen.

32. Ja hän sanoi heille: menkäät. Niin he läksivät ulos ja menivät sikalaumaan; ja katso, koko sikalauma syöksi äkisti itsensä jyrkältä mereen ja upposi.

32. Nijn he läxit ulos ja menit sicalaumaan: ja cadzo coco lauma syöxi idzens äkist mereen ja uppoisit.

32. Nin he menit wlgos ia siselkeuit sijhen sicain laumaan. Ja catzo/ coco sica lauma sööxijhin mereen/ ia wpposit weteen. (Niin he menit ulos ja sisälle käwit siihen sikain laumaan. Ja katso/ koko sikalauma syöksyi mereen/ ja upposit weteen.)

33 Mutta paimentajat pakenivat; ja he menivät kaupunkiin ja ilmoittivat kaikki, myöskin sen, miten riivattujen oli käynyt.

33 Mutta paimentajat pakenivat ja mentyään kaupunkiin kertoivat kaiken, myös sen, mikä koski riivattuja.

33. Mutta paimenet pakenivat ja menivät kaupunkiin ja ilmoittivat kaikki, ja kuinka pirulta riivatuille oli tapahtunut.

33. Mutta paimenet pakenit ja menit Caupungijn ja sanoit caicki ja cuinga Pirulda rijwatuille oli tapahtunut.

33. Mutta paimenet poispakenit/ ia menit caupungin/ ia sanoit ne caiki/ Ja quinga nijnen pirulda riuattudhen oli tapactanut. (Mutta paimenet pois pakenit/ ja menit kaupunkiin/ ja sanoit ne kaikki/ Ja kuinka niiden pirulta riiwattujen oli tapahtunut)

34 Ja katso, koko kaupunki lähti Jeesusta vastaan; ja kun he hänet näkivät, pyysivät he häntä menemään pois heidän alueeltaan.

34 Ja katso, koko kaupunki lähti Jeesusta vastaan, ja nähdessään Hänet he pyysivät, että Hän lähtisi heidän alueiltaan.

34. Ja katso, koko kaupunki meni ulos Jesusta vastaan. Ja kuin he hänen näkivät, rukoilivat he häntä menemään pois heidän maansa ääristä.

34. Ja cadzo coco Caupungi meni ulos Jesusta wastan. Ja cosca he hänen näit rucoilit he händä menemän pois heidän maacunnastans.

34. Ja catzo/ coco caupungi keui wlgos Iesusen wastan. Ja coska he näit henen/ rucolit he hende poismenemen heiden Maansärilde. (Ja katso/ koko kaupunki käwi ulos Jesusta wastaan. Ja koska he näit hänen/ rukoilit he häntä pois menemän heidän maansa ääriltä.)