21 luku

Jeesus tulee ratsastaen Jerusalemiin 1 – 11, puhdistaa pyhäkön 12 – 17 ja tuomitsee hedelmättömän viikunapuun 18 – 22 Jeesukselta kysytään, millä vallalla hän näitä tekee 23 – 27; hän nuhtelee ylipappeja ja kansan vanhimpia vertauksissa kahdesta viinitarhatyöhön lähetetystä veljeksestä 28 – 32 ja pahoista viinitarhureista 33 – 46. (V. – 11 vert. Mark. 1: 1 – 10 Luuk. 9: 29 – 38 Joh. 2:12 – 16.)

1 Ja kun he lähestyivät Jerusalemia ja saapuivat Beetfageen, Öljymäelle, silloin Jeesus lähetti kaksi opetuslasta

1 Kun he lähestyivät Jerusalemia ja tulivat Beetfageen Öljyvuorelle, niin Jeesus lähetti kaksi opetuslasta

1. Ja kuin he lähestyivät Jerusalemia ja tulivat Betphageen öljymäen tykö, lähetti Jesus kaksi opetuslasta,

1. JA cuin he lähestyit Jerusalemita ja tulit Bethpha01O Öljymäen tygö lähetti Jesus caxi Opetuslastans sanoden heille:

1. JA quin he lehestuit Jerosolimat ia tulit Bethphagen Oliomäen tyge/ silloin Iesus lehetti caxi Opetuslastans sanoden heille/ (Ja kuin hän lähestyit Jerusalemia ja tuli Beetfageen Öljymäen tykö/ silloin Jesus lähetti kaksi opetuslastansa sanoen heille/)

2 ja sanoi heille: "Menkää kylään, joka on edessänne, niin te kohta löydätte aasintamman sidottuna ja varsan sen kanssa; päästäkää ne ja tuokaa minulle.

2 ja sanoi heille: "Menkää edessänne olevaan kylään, niin heti tapaatte kytketyn aasin ja varsan sen kanssa. Päästäkää ne ja tuokaa minulle.

2. Sanoen heille: menkäät kylään, joka on edessänne, ja te löydätte kohta aasintamman sidottuna, ja varsan hänen kanssansa: päästäkäät ne ja tuokaat minulle.

2. Mengät kylään joca on teidän edesän ja te löydätte cohta Asintamman sidottuna ja warsan hänen cansans päästäkät ne ja tuocat minulle.

2. Menget kyleen ioca on teiden edhesen/ ia cocta te leudhet asintamman sidhottuna/ ia warsan henen cansans/ pästeket ne ia tokat minulle. (Menkäät kylään joka on teidän edessän/ ja kohta te löydät aasin tamman sidottuna/ ja warsan hänen kanssansa/ päästäkään ne ja tuokaat minulle.)

3 Ja jos joku teille jotakin sanoo, niin vastatkaa: 'Herra tarvitsee niitä'; ja kohta hän lähettää ne."

3 Jos joku sanoo teille jotain, niin vastatkaa: Herra tarvitsee niitä, ja heti hän lähettää ne.

3. Ja jos joku teille jotakin sanoo, niin sanokaat: Herra niitä tarvitsee, ja kohta hän laskee heidät.

3. Ja jos jocu teille jotakin sano nijn sanocat: Herra nijtä tarwidze ja cohta hän laske heidän.

3. Ja ios iocu teille iotakin sanopi/ nin sanocat/ Herra nijte taruitze/ ia cocta hen laske heiden. (Ja jos joku teille jotakin sanoopi/ niin sanokaat/ Herra niitä tarwitsee/ ja kohta hän laski heidän.)

4 Mutta tämä tapahtui, että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetan kautta, joka sanoo:

4 Mutta tämä kaikki tapahtui, jotta toteutuisi, mitä on puhuttu profeetan välityksellä, joka sanoo:

4. Mutta tämä kaikki tapahtui, että täytettäisiin, mikä sanottu oli prophetan kautta, joka sanoo:

4. Mutta nämät tapahduit caicki että täytetäisin cuin sanottu oli Prophetan cautta joca sanoi:

4. Mutta näme caiki tapacduit/ että se teutetäisin/ quin sanottu oli Prophetan cautta ioca sanoi/ (Mutta nämä kaikki tapahtuit/ että se täytettäisiin/ kuin sanottu oli prophetain kautta joka sanoi.)

5 Sanokaa tytär Siionille: 'Katso, sinun kuninkaasi tulee sinulle hiljaisena ja ratsastaen aasilla, ikeenalaisen aasin varsalla'.

5 Sanokaa tytär Siionille: Katso, kuninkaasi tulee sinulle sävyisänä ja ratsastaen aasilla, se on varsalla, työaasin varsalla.”

5. Sanokaat Zionin tyttärelle: katso, sinun Kuninkaas tulee sinulle siviä, istuen aasintamman päällä ja ikeen alaisen aasin varsan päällä.

5. Sanocat Zionin tyttärelle: cadzo sinun Cuningas tule sinulle siwiä istuin Asintamman päällä ja iken alaisen Asin warsan päällä.

5. Sanocat Syonin tytterelle/ Catzo sinun Kuningas tule sinulle siwije istudhen asintamman päle/ ia ikeen alaisen asin warsan päle. (Sanokaat Sionin tyttärelle/ Katso sinun kuningas tulee sinulle siwiä istuen aasintamman päällä/ ja ikeen alaisen aasin warsan päällä.)

6 Niin opetuslapset menivät ja tekivät, niinkuin Jeesus oli heitä käskenyt,

6 Niin opetuslapset menivät ja tekivät niin kuin Jeesus heitä käski.

6. Niin opetuslapset menivät ja tekivät niinkuin Jesus heille käskenyt oli,

6. Opetuslapset menit ja teit nijncuin Jesus heille käskenyt oli ja talutit hänen tygöns Asintamman ja warsan.

6. Opetuslapset menit/ ia tegit ninquin Iesus heide' oli käskenyt/ ia talutit hene' tyge's asin ta'man ia warsan. (Opetuslapset menit/ ja teitä niinkuin Jesus heidän oli käskenyt/ ja talutit hänen tykönsä aasintamman ja warsan.)

7 ja toivat aasintamman varsoineen ja panivat niiden selkään vaatteensa, ja hän istuutui niiden päälle.

7 He toivat aasintamman ja varsan ja panivat niitten selkään vaatteensa, ja Hän istuutui niitten päälle.

7. Ja taluttivat aasintamman ja varsan, ja panivat niiden päälle vaatteensa, ja istuttivat hänen niiden päälle.

7. Ja panit nijden päälle heidän waattens ja istutit hänen nijden päälle:

7. Ja panit nijnen päle heiden waattens/ ia istutit henen nijnen päle. (Ja panit niiden päälle heidän waatteensa/ ja istutit hänen niiden päälle.)

8 Ja suurin osa kansasta levitti vaatteensa tielle, ja toiset karsivat oksia puista ja hajottivat tielle.

8 Suurin osa kansaa levitti vaatteensa tielle, ja toiset katkoivat oksia puista ja hajoittivat tielle.

8. Niin enin osa kansasta hajoitti vaatteensa tielle, ja muut karsivat oksia puista ja hajoittivat tielle.

8. Nijn monda Canssast hajotti waattens tielle. Ja muutamat carseit oxia puista ja hajotit tielle.

8. Nin palio canssa haijotit waattens tielle. Mutta monicadhat carseit oxia puista/ ia haijotit tielle. (Niin paljon kanssa hajotit waatteensa tielle. Mutta monikahdat karsit oksia puista/ ja hajotit tielle.)

9 Ja kansanjoukot, jotka kulkivat hänen edellään ja jotka seurasivat, huusivat sanoen: "Hoosianna Daavidin pojalle! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen. Hoosianna korkeuksissa!"

9 Ja kansanjoukot, jotka kävivät edellä ja jotka seurasivat, huusivat sanoen: ”Hoosianna Daavidin Pojalle! Siunattu Hän, joka tulee Herran nimeen. Hoosianna korkeuksissa!”

9. Mutta kansa, joka edellä kävi, ja jotka seurasivat, huusivat, sanoen: hosianna Davidin Pojalle! kiitetty olkoon se, joka tulee Herran nimeen! hosianna korkeudessa!

9. Mutta Canssa joca edellä käwi ja jotca seuraisit huusit sanoden: Hosianna Dawidin Pojalle kijtetty olcon se joca tule Herran nimeen Hosianna corkiudes.

9. Mutta Canssat iotca edhellekeuit/ ia iotca seurasit/ hwsit sanoden/ Hosianna Dauidhin poialle * Hyuestisiugnattu olcon se ioca tulepi Herran nimeen Hosianna corkiudhes. (Mutta kansat jotka edelläkäwit/ ja jotka seurasit/ huusit sanoen/ Hoosianna Dawidin pojalle hywästi siunattu olkoon se joka tuleepi Herran nimeen Hosianna korkeudessa.)

10 Ja kun hän tuli Jerusalemiin, joutui koko kaupunki liikkeelle ja sanoi: "Kuka tämä on?"

10 Kun Hän tuli Jerusalemiin, koko kaupunki joutui liikkeelle ja sanoi: "Kuka tämä on?"

10. Ja kuin hän tuli Jerusalemiin, nousi koko kaupunki, sanoen: kuka on tämä?

10. Ja cuin hän tuli Jerusalemijn nousi coco Caupungi sanoden: cuca on tämä?

10. Ja quin hen siseltuli Jerusalemijn/ hämmestui coco caupungi sanodhen/ Cuca ombi teme? (Ja kuin hän sisälle tuli Jerusalemiin/ hämmästyi koko kaupunki sanoen/ Kuka ompi tämä?)

11 Niin kansa sanoi: "Tämä on se profeetta, Jeesus, Galilean Nasaretista".

11 Niin kansa sanoi: "Tämä on profeetta Jeesus, se, joka on Galilean Nasaretista."

11. Niin kansa sanoi: tämä on Jesus, propheta Galilean Natsaretista.

11. Nijn Canssa sanoi: tämä on Jesus se Propheta Galilean Nazarethist.

11. Nin canssat sanoit/ Teme on Iesus se Propheta Nazaretist Galilean maalda. (Niin kansat sanoit/ Tämä on Jesus se propheta Nazaretista Galilean maalta.)

12 Ja Jeesus meni pyhäkköön; ja hän ajoi ulos kaikki, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet.

12 Sitten Jeesus meni (Jumalan) pyhäkköön. Ja Hän ajoi ulos kaikki, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet.

12. Ja Jesus meni sisälle Jumalan templiin, ja ajoi ulos kaikki, jotka myivät ja ostivat templissä, ja vaihettajain pöydät ja kyyhkyisten kaupitsiain istuimet hän kukisti,

12. JA Jesus meni Jumalan Templijn ja ajoi ulos caicki jotca myit ja ostit Templis.

12. Ja Iesus siselkeui Jumalan Templijn/ ia wlgosaioi caicki myiet ia ostaiat Templist. (Ja Jesus sisälle käwi Jumalan templiin/ ja ulos ajoi kaikki myyjät ja ostajat templistä.)

13 Ja hän sanoi heille: "Kirjoitettu on: 'Minun huoneeni pitää kutsuttaman rukoushuoneeksi', mutta te teette siitä ryövärien luolan."

13 Ja Hän sanoi heille: "On kirjoitettu: Minun huonettani on kutsuttava rukoushuoneeksi, mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."

13. Ja sanoi heille: kirjoitettu on: minun huoneeni pitää rukoushuoneeksi kutsuttaman; mutta te olette sen tehneet ryöväritten luolaksi.

13. Ja waihettajain pöydät ja mettisten caupidziain istuimet hän cukisti. Ja sanoi heille: kirjoitettu on minun huonen pitä rucous huonexi cudzuttaman mutta te oletta sen tehnet ryöwäritten luolaxi.

13. Ja nijnen waiechtaiadhen peudhet ia mettisten caupitzijain istuimet hen cukisti. Ja sanoi heille. Kirioijtettu on/ Minun hoonen pite rucuus hoonexi cutzuttaman/ mutta te oletta sen tehnyuet Röueriten loolaxi. (Ja niiden waihtajaiden pöydät ja mettisten kaupitsijain istuimet hän kukisti. Ja sanoi heille. Kirjoitettu on/ Minun huoneen pitää rukoushuoneeksi kutsuttaman/ mutta te olette sen tehneet ryöwärien luolaksi.)

14 Ja hänen tykönsä pyhäkössä tuli sokeita ja rampoja, ja hän paransi heidät.

14 Hänen luokseen pyhäkössä tuli sokeita ja rampoja, ja Hän paransi heidät.

14. Ja hänen tykönsä tulivat sokiat ja ontuvat templissä, ja hän paransi heidät.

14. Ja hänen tygöns tulit sokiat ja onduwat Templis ja hän paransi heitä.

14. Ja edheskeuit henen tygens sockiat ia onduuat Templis/ ia hen paransi heite. (Ja edeskäwit hänen tykönsä sokeat ja ontuwat templissä/ ja hän paransi heitä.)

15 Mutta kun ylipapit ja kirjanoppineet näkivät ne ihmeet, joita hän teki, ja lapset, jotka huusivat pyhäkössä ja sanoivat: "Hoosianna Daavidin pojalle", niin he närkästyivät

15 Mutta nähdessään ne ihmeet joita Hän teki, ja lapset jotka huusivat pyhäkössä ja sanoivat: "Hoosianna Daavidin Pojalle", ylipapit ja kirjanoppineet suuttuivat

15. Mutta kuin pappein päämiehet ja kirjanoppineet näkivät ne ihmeet, jotka hän teki, ja lapset templissä huutavan ja sanovan: hosianna Davidin Pojalle! närkästyivät he,

15. Cosca Pappein päämiehet ja Kirjanoppenet näit ne ihmet cuin hän teki ja cuulit lapset Templis huutawan ja sanowan: Hosianna Dawidin Pojalle: närkästyit he ja sanoit hänelle:

15. Coska nyt Pappein pämiehet ia kirianoppenuuat näghit ne imehet/ iotca hen teki/ ia lapset Templis hwtauan/ ia sanouan/ Hosianna Dauidin Poialle/ Närkestyit he/ ia sanoit henelle/ (Koska nyt pappein päämiehet ja kirjanoppineet näit ne ihmeet/ jotka hän teki/ ja lapset templissä huutawan/ ja sanowan/ Hosianna Dawidin Pojalle/ Närkästyit he/ ja sanoit hänelle/)

16 ja sanoivat hänelle: "Kuuletko, mitä nämä sanovat?" Niin Jeesus sanoi heille: "Kuulen; ettekö ole koskaan lukeneet: 'Lasten ja imeväisten suusta sinä olet valmistanut itsellesi kiitoksen'?"

16 ja sanoivat Hänelle: "Kuuletko mitä nämä sanovat?" Niin Jeesus vastasi heille: "Kuulen; ettekö ole koskaan lukeneet: Pienokaisten ja imeväisten suusta sinä olet valmistanut itsellesi kiitoksen?"

16. Ja sanoivat hänelle: kuuletkos, mitä nämät sanovat? Niin Jesus sanoi heille: kuulen kyllä. Ettekö te koskaan ole lukeneet: lasten ja imeväisten suusta olet sinä kiitoksen valmistanut?

16. Cuuletcos mitä nämät sanowat? Nijn Jesus sanoi heille: Cuulen kyllä? ettekö te coscan lukenet? Lasten ja imewäisten suusta olet sinä kijtoxen walmistanut.

16. Cwlecos mite näme sanouat? Nin Iesus sanoi heille/ Mixengä/ Ettekö te coskan lukenuuet. Lasten ia imeweisten suusta olet sine kitoxen teutenyt? (Kuuletkos mitä nämä sanowat? Niin Jesus sanoi heille/ Miksikö/ Ettekö te koskaan lukeneet. Lasten ja imewäisten suusta ole sinä kiitoksen täyttänyt?)

17 Ja hän jätti heidät ja meni ulos kaupungista Betaniaan ja oli siellä yötä.

17 Jätettyään heidät Hän meni ulos kaupungista Betaniaan ja oli siellä yötä.

17. Ja hän luopui heistä, ja meni ulos kaupungista Betaniaan, ja oli siellä yötä.

17. Ja hän luowui heistä ja meni Caupungista Bethaniaan ja oli siellä.

17. Ja hen lowui heiste/ ia wlgosmeni caupungista Bethanian/ ia oli sielle. (Ja hän luopui heistä/ ja ulos meni kaupungista Bethaniaan/ ja oli siellä.)

18 Kun hän varhain aamulla palasi kaupunkiin, oli hänen nälkä.

18 Kun Hän varhain aamulla palasi kaupunkiin, Hänen oli nälkä.

18. Mutta huomeneltain kaupunkiin palatessansa isosi hän.

18. Mutta huomeneltain Caupungihin palaitesans isois hän.

18. Mutta homenelda palaitesans caupungihin/ isosi hen. (Mutta huomenelta palatessansa kaupunkihin/ isosi hän.)

19 Ja nähdessään tien vieressä viikunapuun hän meni sen luo, mutta ei löytänyt siitä muuta kuin pelkkiä lehtiä; ja hän sanoi sille: "Älköön sinusta ikinä enää hedelmää kasvako". Ja kohta viikunapuu kuivettui.

19 Nähdessään tien vieressä viikunapuun Hän meni sen luo, mutta ei löytänyt siitä muuta kuin pelkkiä lehtiä. Niin hän sanoi sille: "Älköön sinusta enää koskaan hedelmää kasvako." Ja viikunapuu kuivettui heti.

19. Ja kuin hän näki fikunapuun tien ohessa, meni hän sen tykö, ja ei löytänyt siinä mitään muuta kuin lehdet ainoastaan; ja hän sanoi sille: älköön ikänä tästäkään edes sinusta hedelmää kasvako. Ja fikunapuu kohta kuivettui.

19. Ja hän näki ficunapuun tien ohes meni hän sen tygö ja ei löynnyt hänesä mitän muuta cuin lehdet: ja hän sanoi hänelle: älkön ikänäns tästäkän edes sinust hedelmätä caswaco. Ja ficunapuu cohta cuiwettui.

19. Ja quin hen näki yhden ficuna puun tien ohes/ meni hen sen tyge/ ia ei leunyt henesse miten mutta waan lehdet. Ja hen sanoi henelle/ Elken ikenens temen ielkin sinust hedhelme caswaco. Ja cocta fikuna puu quiuettui. (Ja kuin hän näki yhden wiikunapuun tien ohessa/ meni hän sen tykö/ ja ei löytänyt hänessä mitää mutta waan lehdet. Ja hän kohta sanoi hänelle/ Älkään ikänänsä tämän jälkeen sinusta hedelmää kaswako. Ja kohta wiikunapuu kuiwettui.)

20 Kun opetuslapset tämän näkivät, ihmettelivät he ja sanoivat: "Kuinka viikunapuu niin äkisti kuivettui?"

20 Sen nähdessään opetuslapset ihmettelivät sanoen: "Kuinka viikunapuu niin pian kuivettui?"

20. Ja kuin opetuslapset sen näkivät, ihmettelivät he, sanoen: kuinka fikunapuu niin kohta kuivettui?

20. Ja cuin Opetuslapset sen näit ihmettelit he sanoden: cuinga se ficunapuu nijn cohta cuiwettin?

20. Ja quin Opetuslapset sen näghit/ imehtelit he sanoden/ Quinga se fikuna puu cocta quiuettui/ (Ja kuin opetuslapset sen näit/ ihmettelit he sanoen/ Kuinka se wiikunapuu kohta kuiwettui/)

21 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: jos teillä olisi uskoa ettekä epäilisi, niin ette ainoastaan voisi tehdä sitä, mikä viikunapuussa tapahtui, vaan vieläpä, jos sanoisitte tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', niin se tapahtuisi.

21 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Totisesti sanon teille: jos teillä on uskoa ettekä epäile, ette tee ainoastaan viikunapuun ihmettä, vaan myös, jos sanoisitte tälle vuorelle: Kohoa ja heittäydy mereen, niin se tapahtuisi."

21. Jesus vastaten sanoi heille: totisesti sanon minä teille: jos teillä olis usko, ja ette epäilisi, niin ette ainoastaan tätä tekisi, mikä fikunapuulle tapahtui, vaan myös jos te sanoisitte tälle vuorelle: siirry ja kukistu mereen, niin se tapahtuis.

21. Jesus wastaten sanoi heille: totisest sanon minä teille: jos teillä olis usco ja et te epäilis nijn et te ainoastans tätä tekis cuin ficunapuulle tapahtui mutta myös jos te sanoisitta tälle wuorelle: siirrä sinus ja cukistu mereen nijn se taphtuis.

21. Iesus wastaden sanoi heille/ Totisesta sano' mine teille/ ios teille olis wsko/ ia ette epälisi ette te waiuoin täte tekis/ quin fikuna puun tapactui/ Mutta mös ios te sanoisitta telle worelle/ Yleskargha/ ia heite sinus mereen/ nin se tapactuis. (Jesus wastaten sanoi heille/ Totisesti sanon minä teille/ jos teillä olis usko/ ja että epäilisi että te waiwoin tätä tekisi/ kuin wiikunapuun tapahtui/ Mutta myös jos te sanoisitte tälle wuorelle/ Ylös karkaa/ ja heitä sinus mereen/ niin se tapahtuisi.)

22 Ja kaiken, mitä te anotte rukouksessa, uskoen, te saatte."

22 Ja kaiken, mitä anotte rukouksessa uskoen, te saatte."

22. Ja kaikki, mitä te anotte rukouksessa, uskoen, sen te saatte.

22. Ja caicki mitä te anotte rucouxes uscolla sen te saatte.

22. Ja caiki mite te anotta rucuuxesa wskoden/ sen te saatta. (Ja kaikki mitä te anotte rukouksessa uskoen/ sen te saatte.)

23 Ja kun hän oli mennyt pyhäkköön, tulivat hänen opettaessaan ylipapit ja kansan vanhimmat hänen luoksensa ja sanoivat: "Millä vallalla sinä näitä teet? Ja kuka sinulle on antanut tämän vallan?"

23 Kun Hän oli mennyt pyhäkköön, tulivat Hänen opettaessaan ylipapit ja kansan vanhimmat Hänen luokseen ja sanoivat: ”Millä vallalla sinä teet näitä? Kuka antoi sinulle tämän vallan?”

23. Ja kuin hän meni templiin, tulivat hänen opettaissansa hänen tykönsä pappein päämiehet ja kansan vanhimmat, sanoen: millä voimalla sinä näitä teet? taikka kuka sinulle antoi sen voiman?

23. JA cuin hän meni Templijn tulit hänen tygöns Pappein päämiehet ja Canssan wanhimmat hänen opettaisans sanoden: millä woimalla sinä näitä teet? taicka cuca andoi sen woiman?

23. Ja quin hen tuli Templijn edheskeuit henen tygense/ ne pappein pämiehet ia canssan wa'himat/ sinne cussa hen opetti sanoden/ Mille woimalla sine neite teghet? Taicka cuka sinulle sen woiman annoi? (Ja kuin hän tuli templiin edeskäwit hänen tykönsä/ ne pappein päämiehet ja kansan wanhimmat/ sinne kussa hän opetti sanoen/ Millä woimalla sinä näitä teet? Taikka kuka sinulle sen woiman antoi?)

24 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Minä myös teen teille yhden kysymyksen; jos te minulle siihen vastaatte, niin minäkin sanon teille, millä vallalla minä näitä teen.

24 Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Minäkin kysyn teiltä yhtä asiaa. Jos sen minulle sanotte, minäkin sanon teille, millä vallalla näitä teen.

24. Niin Jesus vastaten sanoi heille: minä tahdon myös teiltä kysyä yhden sanan: jos te sen minulle sanotte, niin minä myös teille sanon, millä voimalla minä näitä teen:

24. Nijn Jesus wastaten sanoi heille: minä tahdon myös teille kysyä sanan jos te sen minulle sanotte nijn minä myös teille sanon millä woimalla minä näitä teen.

24. Nin Iesus wastaden sanoi heille/ Mine tahdon mös teillen kysyue yhden sanan/ ios te sen sanotta minulle/ nin mine mös teille sanon/ mille woimalla mine neite teghen. (Niin Jesus wastaten sanoi heille/ Minä tahdon myös teillen kysyä yhden sanan/ jos te sen sanotte minulle/ niin minä myös teille sanon/ millä woimalla minä näitä teen.)

25 Mistä Johanneksen kaste oli? Taivaastako vai ihmisistä?" Niin he neuvottelivat keskenänsä sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', niin hän sanoo meille: 'Miksi ette siis uskoneet häntä?'

25 Mistä Johanneksen kaste oli lähtöisin? Taivaasta vai ihmisistä?” Niin he neuvottelivat keskenään sanoen: ”Jos sanomme: Taivaasta, Hän sanoo meille: Miksi ette siis uskoneet häntä?

25. Kusta Johanneksen kaste oli, taivaastako taikka ihmisistä? Niin he ajattelivat isellensä, sanoen: jos me sanomme: taivaasta, niin hän sanoo meille: miksi ette siis häntä uskoneet?

25. Custa Johannexen Caste oli olico se Taiwasta taicka ihmisistä? Nijn he ajattelit idzelläns sanoden: jos me sanomme Taiwast nijn hän sano meille:

25. Custa oli Johannesen caste/ Taiuasta/ taicka Inhimisiste? Nin he aiattelit itzellens/ sanodhen/ Jos me sano'ma/ Taiuahast/ nin hen sanopi meille/ Mixi te sis ei wskonuuat hende? (Kusta oli Johanneksen kaste/ Taiwaasta/ taikka ihmisistä? Niin he ajattelit itsellensä/ sanoen/ Jos me sanomme/ Taiwahasta/ niin hän sanoopi meille/ Miksi te siis ei uskoneet häntä?)

26 Mutta jos sanomme: 'Ihmisistä', niin meidän täytyy peljätä kansaa, sillä kaikki pitävät Johannesta profeettana."

26 Mutta jos sanomme: ”Ihmisistä, niin pelkäämme kansaa, sillä kaikki pitävät Johannesta profeettana.”

26. Mutta jos me sanomme: se oli ihmisistä, niin me pelkäämme kansaa; sillä kaikki pitivät Johanneksen prophetana.

26. Mixette sijs händä usconet? Mutta jos me sanomme: se oli ihmisildä nijn me pelkämme Canssa: sillä caicki pidit Johannexen Prophetana.

26. Mutta ios me sano'ma/ Inhimisilde se oli/ nin me pelkemme Canssa/ Sille että caiki pidhit Johannesen ninquin Prophetan. (Mutta jos me sanomme/ Ihmisistä se oli/ niin me pelkäämme kansaa/ Sillä että kaikki pidit Johanneksen niinkuin prophetan.)

27 Ja he vastasivat Jeesukselle ja sanoivat: "Emme tiedä". Niin hänkin sanoi heille: "Niinpä en minäkään sano teille, millä vallalla minä näitä teen.

27 Sitten he vastasivat Jeesukselle ja sanoivat: ”Emme tiedä.” Niin Hänkin sanoi heille: ”Minäkään en sano teille, millä vallalla näitä teen.”

27. Ja he vastaten sanoivat Jesukselle: emme tiedä. Sanoi hän heille: en minä myös sano teille, millä voimalla minä näitä teen.

27. Ja he wastaten sanoit Jesuxelle: En me tiedä. Sanoi hän heille: En minä myös sano teille millä woimalla minä näitä teen.

27. Ja he wastaden Iesusta sanoit. Emme me tiedhe. Sanoi hen mös heille/ Em mine mös sano teille/ mille woimalla mine neite teghen. (Ja he wastaten Jesusta sanoit. Emme me tiedä. Sanoi hän myös heille/ En minä myös sano teille/ millä woimalla minä näitä teen.)

28 Mutta miten teistä on? Miehellä oli kaksi poikaa; ja hän meni ensimmäisen luo ja sanoi: 'Poikani, mene tänään tekemään työtä minun viinitarhaani'.

28 ”Mutta mitä arvelette? Miehellä oli kaksi poikaa. Hän meni ensimmäisen luo ja sanoi: Poikani, mene tänään tekemään työtä viinitarhaani.

28. Mutta kuinka te luulette? Yhdellä miehellä oli kaksi poikaa, ja hän meni ensimmäisen tykö, ja sanoi: poikani, mene tänäpänä tekemään työtä minun viinamäkeeni.

28. MUtta cuinga te luuletta: Yhdellä miehellä oli caxi poica ja hän meni ensimäisen tygö ja sanoi: poican mene tänäpän tekemän työtä minun wijnamäkeni.

28. Mutta quinga te luletta? Yhdellä miehelle oli caxi poica/ ia hen meni sen ensimeise' tyge ia sanoi/ Poican mene tenepene tötetekemen minun winatarhani. (Mutta kuinka te luulette? Yhdellä miehellä oli kaksi poikaa/ ja hän meni sen ensimmäisen tykö ja sanoi/ Poikani mene tänäpänä työtä tekemään minun wiinatarhaani.)

29 Tämä vastasi ja sanoi: 'En tahdo'; mutta jäljestäpäin hän katui ja meni.

29 Tämä vastasi sanoen: En tahdo. Mutta jälkeen päin hän katui ja meni.

29. Niin hän vastaten sanoi: en tahdo. Mutta sitte katui hän, ja meni.

29. Nijn hän wastaten sanoi: En minä mene. Mutta sijtte hän cadui ja meni.

29. Nin hen wastaden sanoi/ En tahdo. Mutta sijtte hen cadhui/ ia meni. (Niin hän wastaten sanoi/ En tahdo. Mutta sitten hän katui/ ja meni.)

30 Niin hän meni toisen luo ja sanoi samoin. Tämä taas vastasi ja sanoi: 'Minä menen, herra', mutta ei mennytkään.

30 Sitten isä* meni toisen luo ja sanoi samoin. Tämä taas vastasi sanoen: Minä menen, herra, mutta ei mennyt.

30. Niin hän meni toisen tykö, ja sanoi myös niin. Mutta hän vastaten sanoi: kyllä minä menen, herra, ja ei mennytkään.

30. Nijn hän meni toisen tygö ja sanoi myös nijn. Mutta hän wastaten sanoi: kyllä minä menen Herra ja ei mennytkän.

30. Nin hen meni sen toisen tyge/ ia sanoi samalmooto. Mutta hen wastaden sanoi/ Menen nijngi Herra/ Ja ei mennytken. (Niin hän meni sen toisen tykö/ ja sanoi samalla muotoa. Mutta hän wastaten sanoi/ Menen niinkin Herra/ Ja ei mennytkään.)

31 Kumpi näistä kahdesta teki isänsä tahdon?" He sanoivat: "Ensimmäinen". Jeesus sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: publikaanit ja portot menevät ennen teitä Jumalan valtakuntaan.

31 Kumpi näistä kahdesta teki isän tahdon He vastasivat (Hänelle): "Ensimmäinen." Jeesus sanoi heille: ”Totisesti sanon teille: veronkantajat ja portot menevät ennen teitä Jumalan valtakuntaan."

31. Kumpi näistä kahdesta teki isänsä tahdon? He sanoivat hänelle: ensimäinen. Sanoi Jesus heille: totisesti sanon minä teille: Publikanit ja portot käyvät teidän edellänne Jumalan valtakuntaan.

31. Cumbi näistä cahdesta teki Isäns tahdon? Ja he sanoit hänelle: se ensimäinen. Sanoi Jesus heille: Totisest sanon minä teille: Publicanit ja portot käywät teidän edellän Taiwan waldacundaan.

31. Cumbi neiste cahdesta teki Isens tahdon? Ja he sanoit henelle/ Se ensimeine'. Sanoi Iesus heille/ Totisesta sanon mine teille/ Että Publicanit ia porttot teiden * edellen kieuuet Taiuaa' walda kundaa'. (Kumpi näistä kahdesta teki isänsä tahdon? Ja he sanoi hänelle/ Se ensimmäinen. Sano Jesus heille/ Totisesti sanon minä teille/ Että publikaanit ja portot teidän edellän käywät taiwaan waltakuntaan.)

32 Sillä Johannes tuli teidän tykönne vanhurskauden tietä, ja te ette uskoneet häntä, mutta publikaanit ja portot uskoivat häntä; ja vaikka te sen näitte, ette jäljestäpäinkään katuneet, niin että olisitte häntä uskoneet.

32 Sillä Johannes tuli luoksenne vanhurskauden tietä, ja te ette uskoneet häntä, mutta veronkantajat ja portot uskoivat häntä. Ja vaikka sen näitte, ette *jälkeen päin katuneet niin, että olisitte uskoneet häntä."

32. Sillä Johannes tuli teidän tykönne vanhurskauden tiessä, ja ette häntä uskoneet: mutta Publikanit ja portot uskoivat hänen. Mutta te, jotka sen näitte, ette sittenkään parannusta tehneet, että te häntä olisitte uskoneet.

32. Sillä Johannes tuli teidän tygön wahhurscauden tietä opettain ja et te händä usconet mutta Publicanit ja portot uscoit hänen. Waicka te sen näittä /nijn et te sijttekän parannusta tehnet että te hänen päällens olisit vsconet.

32. Sille että Joha'nes tuli teiden tygen wanhurskauden tietä opettain/ ia ette te hende wskonuat/ mutta Publicanit ia portot wskoit henen. Waicka te sen näghit/ ette te sijtteken paranosta tehnyuet/ että te henen wskoisitta. (Sillä että Johannes tuli teidän tykön wanhurskauden tietä opettain/ je ette te häntä uskoneet/ mutta publikaanit ja portot uskoit häneen. Waikka te sen näit/ ette te sittenkään parannusta tehneet/ että te häneen uskoisitte.)

33 Kuulkaa toinen vertaus: Oli perheenisäntä, joka istutti viinitarhan ja teki aidan sen ympärille ja kaivoi siihen viinikuurnan ja rakensi tornin; ja hän vuokrasi sen viinitarhureille ja matkusti muille maille.

33 Kuulkaa toinen vertaus: Oli (muuan) isäntä, joka istutti viinitarhan, aitasi sen ympäriltä, kaivoi siihen viinikuurnia ja rakensi tornin. Sitten hän vuokrasi sen viinitarhureille ja matkusti muille maille.

33. Kuulkaat toinen vertaus: oli perheenisäntä, joka istutti viinamäen, ja pani aidan sen ympärille, ja kaivoi siihen viinakuurnan, ja rakensi tornin, ja pani sen vuorolle peltomiehille, ja vaelsi muille maille.

33. Cuulcat toinen wertaus: Oli yxi Perhen isändä joca istutti wijnapuita ja pani aidan nijden ymbärins ja asetti wijnacuopan ja rakensi tornin ja andoi sen wijnamäen miehille ja meni wieralle maalle.

33. Toine' wertaus cwlcat. Oli yxi Perenisende ioca istutti wina tarhan ia ymberins aitasi hene'/ ia caiwoi henesse winacoopan/ ia rakensi tornin/ ia pani sen palcoile/ winatarhamiehille/ ia waelsi weralle maalle. (Toinen wertaus kuulkaat. Oli yksi perheenisäntä joka istutti wiinatarhan ja ympärinsä aitasi hänen/ ja kaiwoi hänessä wiinakuopan/ ja rakensi tornin/ ja pani sen palkoille/ wiinatarhamiehille/ ja waelsi wieraalle maalle.)

34 Ja kun hedelmäin aika lähestyi, lähetti hän palvelijoitansa viinitarhurien luokse perimään hänelle tulevat hedelmät.

34 Kun hedelmäin aika lähestyi, hän lähetti palvelijoitaan viinitarhurien luo hakemaan hänelle kuuluvat hedelmät.

34. Mutta kuin hedelmäin aika lähestyi, lähetti hän palveliansa peltomiesten tykö, ottamaan sen hedelmiä.

34. Cosca hedelmäin aica lähestyi lähetti hän palwelians wijnamäen miesten tygö ottaman sen hedelmitä.

34. Coska nyt hedhelmeitten aica lehestyi/ lehetti hen paluelians winatarhamiesten tyge/ yleskandaman sen hedhelmedh. (Koska nyt hedelmäitten aika lähestyi/ lähetti hän palwelijansa wiinatarhamiesten tykö/ ylöskantamaan sen hedelmät.)

35 Mutta viinitarhurit ottivat kiinni hänen palvelijansa; minkä he pieksivät, minkä tappoivat, minkä kivittivät.

35 Silloin viinitarhurit ottivat kiinni hänen palvelijansa*, minkä he pieksivät, minkä tappoivat, minkä kivittivät.

35. Ja peltomiehet ottivat kiinni hänen palveliansa, ja yhden he pieksivät, toisen he tappoivat, kolmannen he kivittivät.

35. Ja wijnamäen miehet otit kijnni hänen palwelians yhden he piexit toisen he tapoit colmannen he kiwitit.

35. Nin winatarhamiehet kijniotit henen paluelians/ yhden he piexit/ toisen he tapoit/ colmanen he kiweittit. (Niin wiinatarhamiehet kiinniotit hänen palwelijansa/ yhden he pieksit/ toisen he tapoit/ kolmannen he kiwitit.)

36 Vielä hän lähetti toisia palvelijoita, useampia kuin ensimmäiset; ja näille he tekivät samoin.

36 Vielä hän lähetti toisia palvelijoita, useampia kuin ensimmäiset. ja näille he tekivät samoin.

36. Taas hän lähetti toiset palveliat, usiammat kuin ensimäiset, ja he tekivät heille myös niin.

36. Taas hän lähetti toiset palweliat usiammat cuin ensimäiset ja he teit heidän myös nijn.

36. Taas hen lehetti toiset palueliat enemet quin ensimeiset ia teghit heiden samalmooto. (Taas hän lähetti toiset palwelijat enemmin kuin ensimmäiset ja teit heidän samalla muotoa.)

37 Mutta viimein hän lähetti heidän luokseen poikansa sanoen: 'Minun poikaani he kavahtavat'.

37 Viimein hän lähetti heidän luokseen poikansa sanoen: He kunnioittavat poikaani.

37. Mutta viimein lähetti hän heidän tykönsä poikansa, sanoen: he karttavat poikaani.

37. Mutta wijmein lehetti hän heidän tygöns poicans sanoden: He pelkäwät minun poicani.

37. Mutta wimen hen lehetti heiden tygens Poighans sanoden/ He cartauat minun Poickani. (Mutta wiimein hän lähetti heidän tykönsä Poikansa sanoen/ He karttawat minun Poikaani.)

38 Mutta kun viinitarhurit näkivät pojan, sanoivat he keskenänsä: 'Tämä on perillinen; tulkaa, tappakaamme hänet, niin me saamme hänen perintönsä'.

38 Mutta nähdessään pojan viinitarhurit puhuivat keskenään: Tämä on perillinen. Tulkaa, tappakaamme hänet *ja ottakaamme haltuumme hänen perintönsä.

38. Mutta kuin peltomiehet näkivät pojan, sanoivat he keskenänsä: tämä on perillinen; tulkaat, tappakaamme häntä, ja niin me saamme hänen perintönsä.

38. Cosca wijnamäen miehet näit pojan sanoit he keskenäns: tämä on perillinen tulcat tapppacam händä ja nijn me saamme hänen perindöns.

38. Coska nyt winatarhamiehet neghit poighan/ sanoit he keskenens/ Teme on perilinen/ tulcat/ tappakam hende/ ia nin me saamma henen perimisens. (Koska nyt wiinatarhamiehet näit pojan/ sanoit he keskenänsä/ Tämä on perillinen/ tulkaat/ tappakaamme häntä/ ja niin me saamme hänen perimisensä.)

39 Ja he ottivat hänet kiinni ja heittivät ulos viinitarhasta ja tappoivat.

39 Otettuaan hänet kiinni he heittivät hänet ulos viinitarhasta ja tappoivat.

39. Ja he ottivat hänen kiinni, sysäsivät ulos viinamäestä ja tappoivat.

39. Ja he otit hänen kijnni sysäisit ulos wijnamäest ja tapoit.

39. Ja he kijniotit henen wlgosheitit winatarhasta/ ia tapoit henen. (Ja he kiinni otit hänen ulosheitit wiinatarhasta/ ja tapoit hänen.)

40 Kun viinitarhan herra tulee, mitä hän tekee noille viinitarhureille?"

40 Kun siis viinitarhan herra tulee, mitä hän tekee noille viinitarhureille?”

40. Kun siis viinamäen isäntä tulee, mitä hän niiden peltomiesten tekee?

40. Cosca wijnamäen isändä tule mitä hän nijden wijnamäen miesten teke?

40. Coska sis wina tarhan Herra tule/ Mite hen nijnnen winatarhamiesten teke? (Koska siis wiinatarhan Herra tulee/ Mitä hän niiden wiinatarhamiesten tekee?)

41 He sanoivat hänelle: "Nuo pahat hän pahoin tuhoaa ja vuokraa viinitarhan toisille viinitarhureille, jotka antavat hänelle hedelmät ajallansa".

41 He vastasivat Hänelle: "Pahat hän pahoin tuhoaa, ja viinitarhan hän vuokraa toisille viinitarhureille, jotka antavat hänelle hedelmät ajallaan."

41. He sanoivat hänelle: ne pahat hän pahasti hukuttaa, ja antaa viinamäkensä toisille viinamäen miehille, jotka hänelle antavat hedelmät ajallansa.

41. He sanoit hänelle: Että he pahat owat nijn hän pahasti heidän hucutta ja anda wijnamäkens toisille wijnamäen miehille jotca hänen andawat hedelmän ajallans.

41. He sanoit henelle/ Että he pahat ouat/ pahasti hen heiden cadhotta/ ia winatarhans panepi toisille winatarhamiehille palcoilla/ iotca henen andauat hedhelmen aighoillans. (He sanoit hänelle/ Että he pahat owat/ pahasti hän heidän kadottaa/ ja wiinatarhansa paneepi toisille wiinatarhamiehille palkoilla/ jotka hänen antawat hedelmän ajoillansa.)

42 Jeesus sanoi heille: "Ettekö ole koskaan lukeneet kirjoituksista: 'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi; Herralta tämä on tullut ja on ihmeellinen meidän silmissämme'?

42 Jeesus sanoi heille: "Ettekö ole koskaan lukeneet Kirjoituksista: Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut päätöskiveksi. Herralta tämä on tullut ja on ihmeellistä silmissämme?

42. Sanoi Jesus heille: ettekö te ikänä Raamatuissa ole lukeneet: jonka kiven rakentajat hylkäsivät, se on tullut kulmakiveksi. Herralta on se tapahtunut, ja on ihmeellinen meidän silmäimme edessä.

42. Sanoi Jesus heille: Ettekö te ikänäns Ramatuisa lukenet. sen kiwen jonga rakendajat hylkäisit se on tehty culmakiwexi.

42. Sanoi heille Iesus/ Ettekö ikenens ramatuisa lukenuuat. Sen kiuen/ ionga rakendaiat hyliesit/ se on techty/ culmakiuexi. (Sanoi heille Jesus/ Ettekö ikänänsä raamatuissa lukeneet. Sen kiwen/ jonka rakentajat hylkäsit/ se on tehty/ kulmakiweksi.)

43 Sentähden minä sanon teille: Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä.

43 Sen vuoksi sanon teille: Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä.

43. Sentähden sanon minä teille: Jumalan valtakunta pitää teiltä otettaman pois ja annettaman pakanoille, jotka sen hedelmän tekevät.

43. Herralda on tämä tehty ja on ihmellinen meidän silmäim edes. Sentähden sanon minä teille: Jumalan waldacunda pitä teildä otettaman pois ja annettaman pacanoille jotca sen hedelmän tekewät.

43. Herralda ombi teme techty ia on imehelinen meide' silmein edes? Sentäde' sano' mine teille/ että Jumala' waldakunda pite teilde poisotettama'/ ia pite annettama' pacanille/ ioca sen hedelme' teke. (Herralta ompi tämä tehty ja on ihmeellinen meidän silmäin edessä? Sentähden sanon minä teille/ että Jumalan waltakunta pitää teiltä pois otettaman/ ja pitää annettaman pakanoille/ joka sen hedelmän tekee.)

44 Ja joka tähän kiveen kaatuu, se ruhjoutuu, mutta jonka päälle se kaatuu, sen se murskaa."

44 Ja joka kaatuu tähän kiveen, hän ruhjoutuu, mutta jonka päälle se kaatuu, hänet se murskaa."

44. Ja joka lankee tähän kiveen, hän runnellaan. Mutta jonka päälle hän lankee, sen hän murentaa.

44. Ja joca lange tähän kiween hän runnellan. Mutta jonga päälle hän lange sen hän murenda.

44. Ja ioca * langepi täme' kiuen päle/ hen ru'nellaan. Mutta ionga päle hen langepi/ sen hen murenda. (Ja joka lankeepi tämän kiwen päälle/ hän runnellaan. Mutta jonka päälle hän lankeepi/ sen hän murentaa.)

45 Kun ylipapit ja fariseukset kuulivat nämä hänen vertauksensa, ymmärsivät he, että hän puhui heistä.

45 Kuullessaan nämä Hänen vertauksensa ylipapit ja fariseukset ymmärsivät, että Hän puhui heistä.

45. Ja kuin pappein päämiehet ja Pharisealaiset kuulivat hänen vertauksensa, ymmärsivät he, että hän heistä sanoi.

45. Ja cuin Pappein päämiehet ja Phariseuxet cuulit hänen wertauxens ymmärsit he että hän heistä sanoi.

45. Ja quin pappein pämiehet/ ia Phariseuset cwlit henen wertauxens/ ymmersit he että hen heiste sanoi. (Ja kuin pappein päämiehet/ ja phariseukset kuulit hänen wertauksensa/ ymmärsit he että hän heistä sanoi.)

46 Ja he olisivat tahtoneet ottaa hänet kiinni, mutta pelkäsivät kansaa, koska se piti häntä profeettana.

46 He tahtoivat ottaa Hänet kiinni, mutta pelkäsivät kansanjoukkoja, koska ne pitivät Häntä profeettana.

46. Ja kuin he pyysivät häntä ottaa kiinni, pelkäsivät he kansaa, sillä he pitivät hänen prophetana.

46. Ja he pyysit händä otta kijnni mutta he pelkäisit Canssa sillä he pidit hänen Prophetana.

46. Ja he pysit hende kijniotta/ mutta he pelkesit Canssa/ sille että he pidhit henen ninquin Prophetan. (Ja he pyysit häntä kiinni ottaa/ mutta pelkäsit kansaa/ silllä että he pidit hänen niinkuin prophetan.)