12 luku

Jeesus puolustaa opetuslapsiaan, jotka katkovat tähkäpäitä sapattina 1 – 8, parantaa miehen, jonka käsi oli kuivettunut 9 – 14, kieltää kansaa saattamasta häntä julki 15 – 21, parantaa riivatun miehen ja kumoaa syytöksen, että hän Beelsebulin avulla ajaa ulos riivaajia 22 – 30, varoittaa pilkkaamasta Pyhää Henkeä 31 – 37, moittii kansaa pahaksi ja merkkejä tavoittelevaksi 38 – 42, puhuu ihmisestä, johon saastainen henki palaa 43 – 45, ja sanoo sitä, joka tekee hänen Isänsä tahdon, veljekseen, sisarekseen ja äidikseen 46 – 50. (V. – 8 vert. Mark.2:23 – 28 Luuk.6:1 – 5.)

1 Siihen aikaan Jeesus kulki sapattina viljavainioiden halki; ja hänen opetuslastensa oli nälkä, ja he rupesivat katkomaan tähkäpäitä ja syömään.

1 Siihen aikaan Jeesus kulki sapattina viljavainioitten halki. Hänen opetuslapsensa olivat nälissään ja rupesivat katkomaan ja syömään tähkäpäitä.

1. Siihen aikaan kävi Jesus sabbatina laihoin lävitse; niin hänen opetuslapsensa isosivat, ja rupesivat tähkäpäitä noukkimaan ja syömään.

1. SIjhen aican käwi Jesus Sabbathina laihoin läpidze. Nijn hänen Opetuslapsens isoisit ja rupeisit tähkäpäitä nouckiman ja syömän.

1. SIhen aican keui Iesus Sabbathina laihoin lepitze. Nin henen Opetuslapsens isosit/ ia rupeisit tächkäpeite ylesrepimen/ ia sömen. (Siihen aikaan käwi Jesus sabbathina laihoin läwitse. Niin hänen opetuslapsensa isosit/ ja rupesit tähkäpäitä ylösrepimän/ ja syömään.)

2 Mutta kun fariseukset sen näkivät, sanoivat he hänelle: "Katso, sinun opetuslapsesi tekevät, mitä ei ole lupa tehdä sapattina".

2 Sen nähdessään fariseukset sanoivat Hänelle: ”Katso, opetuslapsesi tekevät, mitä ei ole lupa tehdä sapattina.”

2. Mutta kuin Pharisealaiset sen näkivät, sanoivat he hänelle: katso, sinun opetuslapses tekevät sitä, mitä ei sovi sabbatina tehdä.

2. Cosca Phariseuxet sen näit sanoit he hänelle: cadzo sinun Opetuslapses tekewät sitä cuin ei sowi Sabbathina tehdä.

2. Coska nyt Phariseuset sen negit/ sanoit he henelle/ Catzo/ sinun Opetuslapses site tekeuet/ quin ei soui Sabbathina tehdä. (Koska nyt phariseukset sen näkit/ sanoit he hänelle/ Katso/ sinun opetuslapsesi sitä tekewät/ kuin ei sowi sabattina tehdä.)

3 Niin hän sanoi heille: "Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänen ja hänen seuralaistensa oli nälkä,

3 Mutta Hän sanoi heille: ”Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hän ja hänen seuralaisensa olivat nälissään,

3. Mutta hän sanoi heille: ettekö te ole lukeneet, mitä David teki, kuin hän isosi, ja ne, jotka hänen kanssansa olivat?

3. Mutta hän sanoi heille: ettäkö te lukenet mitä Dawid teki cosca hän isois ja ne jotca hänen cansans olit?

3. Mutta hen sanoi heille/ Ettekö te lukenuuat/ mitke Dauid teki coska hen isosi/ ia ne iotca henen cansans olit? (Mutta hän sanoi heillä/ Ettekö te lukeneet/ mitä Dawid teki koska hän isosi/ ja ne jotka hänen kanssansa olit?)

4 kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, ja kuinka he söivät näkyleivät, joita ei hänen eikä hänen seuralaistensa ollut lupa syödä, vaan ainoastaan pappien?

4 kuinka hän meni Jumalan huoneeseen ja söi näkyleivät, jota hänen ja hänen seuralaistensa ei ollut lupa syödä, vaan ainoastaan pappien?

4. Kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, ja söi näkyleivät, joita ei hänen sopinut syödä, eikä niidenkään, jotka hänen kanssansa olivat, mutta ainoastaan pappein?

4. Cuinga hän meni Jumalan huonesen ja söi näkyleiwät joita ei hänen sopinut syödä ei nijdengän jotca hänen cansans olit mutta ainoastans Pappein.

4. quinga hen Jumalan hooneen siselmeni/ ia söij edespanemisen leiuet/ ioita ei henen sopinut söödhe/ ei mös ninen iotca henen cansans olit/ mutta ainouain pappein. (kuinka hän Jumalan huoneeseen sisälle meni/ ja söi edespanemisen leiwät/ joita ei hänen sopinut syödä/ ei myös niiden jotka hänen kanssansa olit/ mutta ainoastaan pappein.)

5 Tai ettekö ole lukeneet laista, että papit sapattina pyhäkössä rikkovat sapatin ja ovat kuitenkin syyttömät?

5 Tai ettekö ole lukeneet laista, että papit sapattina pyhäkössä rikkovat sapatin ja ovat syyttömät?

5. Taikka ettekö te laissa ole lukeneet, että papit sabbatina rikkovat templissä sabbatin, ja ovat kuitenkin nuhteettomat?

5. Taicka ettäkö te Lais lukenet että Sabbathina rickowat Papit Templis Sabbathin ja owat cuitengin nuhtettomat?

5. Taicka ettekö te lagis lukenuuat/ että Sabbathina rickouat papit Templis Sabbathin/ ia ouat quitengin nuchtettomat? (Taikka ettekö te laissa lukeneet/ että sabbathina rikkowat papit templissä sabbathin/ ja owat kuitenkin nuhteettomat?)

6 Mutta minä sanon teille: tässä on se, joka on pyhäkköä suurempi.

6 Mutta minä sanon teille, että tässä on pyhäkköä suurempi.

6. Mutta minä sanon teille: tässä on se, joka on suurempi kuin templi.

6. Mutta minä sanon teille: täsä on se joca on suurembi cuin Templi.

6. Mutta mine sanon teille/ Että tesse se ombi ioca mös swrembi on/ quin Templi. (Mutta minä sanon teille/ Että tässä se ompi joka myös suurempi on/ kuin templi.)

7 Mutta jos tietäisitte, mitä tämä on: 'Laupeutta minä tahdon enkä uhria', niin te ette tuomitsisi syyttömiä.

7 Mutta jos olisitte tienneet, mitä merkitsee: ”Laupeutta minä haluan enemmän kuin uhria, ette olisi tuominneet syyttömiä.

7. Mutta jos te tietäisitte, mikä se on: laupiutta minä tahdon, ja en uhria, sitte ette suinkaan tuomitsisi viattomia.

7. Mutta jos te tiedäisitte mikä se on: laupiutta minä tahdon ja en uhria sijtte et te suingan duomidzis wiattomia.

7. Mutta ios te tiedheisitte mike se on/ Laupiudhen mine tahdon/ ia en wffri/ sijtte ette te swingan domitzisi wighattomia. (Mutta jos te tietäisitte mikä se on/ Laupiuden minä tahdon/ ja en uhri/ siitä ette te suinkaan tuomitsisi wiattomia.)

8 Sillä Ihmisen Poika on sapatin herra."

8 Sillä Ihmisen Poika on (myös) sapatin Herra.”

8. Sillä Ihmisen Poika on myös sabbatin Herra.

8. Sillä ihmisen Poica on myös Sabbathin Herra.

8. Sille että Inhimisen Poica on mös Herra * Sabbathin päle. (Sillä että Ihmisen Poika on myös Herra sabbathin päälle.)

9 Ja hän lähti sieltä ja tuli heidän synagoogaansa.

9 Lähdettyään sieltä Hän meni heidän synagoogaansa.

9. Ja hän läksi sieltä, ja tuli heidän synagogaansa.

9. JA hän meni sieldä edemmä ja tuli heidän Synagogans.

9. Ja hen sielde edheskeui/ ia tuli heiden Synagogaans. (Ja hän sieltä edeskäwi/ ja tuli heidän synagoogaansa.)

10 Ja katso, siellä oli mies, jonka käsi oli kuivettunut. Niin he kysyivät häneltä sanoen: "Onko luvallista sapattina parantaa?" voidaksensa nostaa syytteen häntä vastaan.

10 Katso, siellä oli mies, jonka käsi oli kuivettunut. Nostaakseen syytteen Häntä vastaan he kysyivät Häneltä sanoen: ”Onko lupa sapattina parantaa?”

10. Ja katso, siellä oli ihminen, jolla oli kuivettunut käsi. Ja he kysyivät häneltä, sanoen: sopiiko sabbatina parantaa? että he olisivat saaneet kantaa hänen päällensä.

10. Ja cadzo siellä oli ihminen jolla oli cuiwettu käsi. Ja he kysyit hänelle sanoden: sopico Sabbathina parata? että he olisit saanet canda hänen päällens.

10. Ja catzo/ sielle oli yxi Inhimine'/ iolla oli quiuettu käsi. Ja he kysyit henelle/ sanodhe'/ Sopico Sabbathina para'da? Se'päle/ ette he saisit canda henen pälens. (Ja katso/ siellä oli yksi ihminen/ jolla oli kuiwettu käsi. Ja he kysyit hänelle/ sanoen/ Sopiiko sabbathina parantaa? Senpäälle/ että he saisit kantaa hänen päällensä.)

11 Niin hän sanoi heille: "Kuka teistä on se mies, joka ei, jos hänen ainoa lampaansa putoaa sapattina kuoppaan, tartu siihen ja nosta sitä ylös?

11 Mutta Hän sanoi heille: ”Kuka teistä on mies, jolla on yksi lammas, ja jos se sapattina putoaa kuoppaan, ei tartu siihen ja nosta sitä ylös?

11. Niin hän sanoi heille: kuka on teistä ihminen, jolla olis yksi lammas, ja jos se sabbatina putoais kaivoon, eikö hän tarttuisi siihen ja vetäisi ylös?

11. Nijn hän sanoi heille: cuca on teistä ihminen jolla olis lammas ja jos se Sabbathina putois caiwon eikö hän tartuis sijhen ja wedäis ylös?

11. Nin sanoi hen heille/ Cuca on teiste Inhiminen/ iolla olis yxi lammas/ ia ios se Sabbathina putois caiuon/ eikö hen rupeisi sihen/ ia yleswedhä? (Niin sanoi hän heille/ Kuka on teistä ihminen/ jolla olisi yksi lammas/ ja jos se sabbathina putoisi kaiwoon/ eikä hän rupeaisi siihen/ ja ylöswedä?)

12 Kuinka paljon suurempiarvoinen onkaan ihminen kuin lammas! Sentähden on lupa tehdä sapattina hyvää."

12 Kuinka paljoa suurempiarvoinen onkaan ihminen kuin lammas! Sen vuoksi on lupa sapattina tehdä hyvää.”

12. Kuinka paljoa jalompi on ihminen kuin lammas? Sentähden sopii kyllä sabbatina hyvää tehdä.

12. Cuinga paljo jalombi on ihminen cuin lammas? Sentähden sopi kyllä Sabbathina hywä tehdä.

12. Quinga palio ialombi sis Inhiminen on quin lammas? Sentedhen sopi kylle hyue tehdä Sabbathina. (Kuinka paljon jalompi siis ihminen on kuin lammas? Sentähden sopii kyllä hywää tehdä sabbathina.)

13 Sitten hän sanoi miehelle: "Ojenna kätesi!" Ja hän ojensi; ja se tuli entiselleen, terveeksi niinkuin toinenkin.

13 Sitten Hän sanoi miehelle: ”Ojenna kätesi!” Tämä ojensi, ja se tuli jälleen terveeksi niin kuin toinen.

13. Niin hän sanoi sille ihmiselle: ojenna kätes! ja hän ojensi, ja se tuli terveeksi niinkuin toinenkin.

13. Nijn hän sanoi ihmiselle: ojenna kätes: ja hän ojensi. Ja se tuli terwexi nijncuin toinengin.

13. Nin hen sanoi Inhimiselle/ wlgosoienna kätes. Ja hen wlgosoiensi. Ja se tuli teruexi ninquin toinengi. (Niin hän sanoi ihmiselle/ ulos ojenna kätesi. Ja hän ulos ojensi. Ja se tuli terweeksi niinkuin toinenkin.)

14 Niin fariseukset lähtivät ulos ja pitivät neuvoa häntä vastaan, surmataksensa hänet.

14 Mutta lähdettyään ulos fariseukset pitivät neuvoa Häntä vastaan, miten Hänet surmaisivat.

14. Mutta Pharisealaiset menivät ja neuvoa pitivät häntä vastaan, kuinka he hänen hukuttaisivat.

14. Silloin menit Phariseuxet ja neuwo pidit händä wastan cuinga he hänen hucutaisit.

14. Silloin Phariseuset wlgoskeuit/ ia neuuopidhit henen wastans/ quinga he henen huckaisit. (Silloin phariseukset uloskäwit/ ja neuwoa pidit hänen wastaansa/ kuinka he hänen hukkaisit.)

15 Mutta kun Jeesus huomasi sen, väistyi hän sieltä pois. Ja monet seurasivat häntä, ja hän paransi heidät kaikki,

15 Huomatessaan sen Jeesus vetäytyi sieltä. Häntä seurasi suuret kansanjoukot, ja Hän paransi heidät kaikki.

15. Mutta kuin Jesus sen ymmärsi, meni hän sieltä pois, ja paljo kansaa seurasi häntä, ja hän teki kaikki terveeksi.

15. Mutta cosca Jesus sen ymmärsi meni hän sieldä pois. Ja paljo Canssa seurais händä.

15. Mutta coska Iesus sen ymmersi/ keui hen sielde pois. Ja palio Canssa seurasit hende. (Mutta koska Jesus sen ymmärsi/ käwi hän sieltä pois. Ja paljon kansaa seurasit häntä.)

16 ja hän varoitti vakavasti heitä saattamasta häntä julki;

16 Mutta Hän kielsi heitä saattamasta Häntä julki,

16. Ja hän haastoi heitä, häntä ilmoittamasta,

16. Ja hän teki caicki terwexi ja haastoi heitä händäns ilmoittamast.

16. Ja hen teki caiki teruexi/ ia haastoi heite hendens ilmoittamast. (Ja hän teki kaikki terweeksi/ ja haastoi heitä häntänsä ilmoittamasta.)

17 että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Esaiaan kautta, joka sanoo:

17 jotta toteutuisi, mitä on puhuttu profeetta Jesajan välityksellä, joka sanoo:

17. Että täytettäisiin, mitä sanottu oli Jesaias prophetan kautta, joka sanoo:

17. Että täytetäisin cuin sanottu oli Esaian Prophetan cautta joca sanoi.

17. Senpäle ette sen piti teutettemen/ quin sanottu oli Esaian Prophetan cautta/ ioca sanoi. (Senpäälle että sen piti täytettämän/ kuin sanottu oli Esaian prophetan kautta/ joka sanoi.)

18 Katso, minun palvelijani, jonka minä olen valinnut, minun rakkaani, johon minun sieluni on mielistynyt; minä panen Henkeni häneen, ja hän on saattava oikeuden sanomaa pakanoille.

18 ”Katso, Palvelijani, jonka olen valinnut, rakkaani, johon sieluni on mielistynyt. Minä panen Henkeni Häneen, ja Hän on julistava pakanoille oikeuden.

18. Katso, minun palveliani, jonka minä valitsin, minun rakkaani, johonka minun sieluni mielistyi: minä panen hänen päällensä minun henkeni, ja hänen pitää tuomion pakanoille julistaman.

18. Cadzo minun Poican jonga minä walidzin minun rackahan johonga minun sielun mielistyi minä panen häneen minun Hengeni ja hänen pitä duomion pacanoille julistaman.

18. Catzo minun Poican/ ionga mine wlgoswalitzin/ minun rackan/ iossa minun sieluni ombi hyue sosijo. Mine panen henen pälens minun Hengeni/ ia henen pite Domion Pacanoille iulghistaman. (Katso minun Poikani/ jonka minä ulos walitsin/ minun rakkaan/ jossa minun sieluni ompi hywä suosio. Minä panen hänen päällensä minun Henkeni/ ja hänen pitää tuomion pakanoille julkistaman.)

19 Ei hän riitele eikä huuda, ei hänen ääntänsä kuule kukaan kaduilla.

19 Hän ei riitele eikä huuda, eikä kukaan kuule Hänen ääntänsä kaduilla.

19. Ei hän riitele eikä huuda, eikä yhdenkään pidä kuuleman hänen ääntänsä kujilla.

19. Ei hän rijtele eikä huuda eikä yhdengän pidä cuuleman hänen ändäns cujilla.

19. Ei hen ritele/ eike hwdha/ eike yhdengen pidhe cwleman henen äändens catuilla. (Ei hän riitele/ eikä huuda/ eikä yhdenkään pidä kuuleman hänen ääntänsä kaduilla.)

20 Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta, kunnes hän saattaa oikeuden voittoon.

20 Särkynyttä ruokohuilua Hän ei muserra eikä sammuta suitsevaa lampunsydäntä, kunnes saattaa oikeuden voittoon,

20. Särjettyä ruokoa ei hänen pidä murentaman ja suitsuvaista kynttilän sydäntä ei hänen pidä sammuttaman, siihenasti kuin hän saattaa tuomion voitoksi,

20. Murettua ruocoa ei hänen pidä särkemän ja suidzewaista pellawaista ei hänen pidä sammuttaman sijhenasti cuin hän saatta duomion woitoxi.

20. Murettua rokoa ei henen pidhe serckemen/ ia switzeuat pellauaist ei pidhe henen sammuttaman/ sihenasti ette hen wlgoswiepi Domion woitoxi. (Murrettua ruokoa ei hänen pidä särkemän/ ja suitsewat pellawaista ei pidä hänen sammuttaman/ siihenasti että hän ulos wiepi tuomion woitoksi.)

21 Ja hänen nimeensä pakanat panevat toivonsa."

21 Ja Hänen nimeensä pakanat panevat toivonsa”

21. Ja hänen nimensä päälle pitää pakanain toivoman.

21. Ja hänen nimens päälle pitä pacanat toiwoman.

21. Ja hene' Nimens päle pite Pacanoiten toiuoman. (Ja hänen nimensä päälle pitää pakanoitten toiwoman.)

22 Silloin tuotiin hänen tykönsä riivattu mies, joka oli sokea ja mykkä, ja hän paransi hänet, niin että mykkä puhui ja näki.

22 Silloin Hänen luokseen tuotiin riivattu mies joka oli sokea ja mykkä. Hän paransi hänet, niin että (sokea ja) mykkä sekä puhui että näki.

22. Silloin tuotiin hänen tykönsä pirulta riivattu, sokia ja mykkä; ja hän paransi hänen, niin että sokia ja mykkä sekä puhui että näki.

22. SIlloin tuotin hänen tygöns Pirulda rijwattu sokia ja myckä ja hän paransi hänen nijn että sokia ja myckä sekä puhui että näki.

22. Silloin edestootijn henen tygens yxi ioca piruldariwattin/ sockia ia myckä/ ia hen paransi henen/ nin että sockia ia myckä seke puhui ette näki. (Silloin edes tuotiin hänen tykönsä yksi joka pirulta riiwattiin/ sokea ja mykkä/ ja hän paransi hänen/ niin että sokea ja mykkä sekä puhui että näki.)

23 Ja kaikki kansa hämmästyi ja sanoi: "Eiköhän tämä ole Daavidin poika?"

23 Kaikki kansa hämmästyi ja sanoi: ”Eiköhän tämä ole Daavidin poika?”

23. Ja kaikki kansa hämmästyi ja sanoi: olleeko tämä se Davidin poika?

23. Ja Canssa hämmästyi ja sanoi: olleco tämä se Dawidin Poica?

23. Ja canssa hemmestuit ia sanoit/ olleco teme se Dauidin poica? (Ja kansa hämmästyit ja sanoit/ olleeko tämä se Dawidin poika?)

24 Mutta kun fariseukset sen kuulivat, sanoivat he: "Tämä ei aja riivaajia ulos kenenkään muun kuin Beelsebulin, riivaajain päämiehen, voimalla".

24 Mutta sen kuullessaan fariseukset sanoivat: ”Tämä ei aja riivaajia ulos muuta kuin beelsebulin, riivaajain päämiehen avulla.”

24. Mutta kuin Pharisealaiset sen kuulivat, sanoivat he: ei tämä aja ulos perkeleitä, vaan beelsebubin, perkeleitten päämiehen, kautta.

24. Mutta cosca Phariseuxet sen cuulit sanoit he: ei hän aja ulos Perkeleit waan Beelzebubin Perkelitten päämiehen wäellä.

24. Mutta cosca Phariseuset sen cwlit/ sanoit he/ ei hen wlgosaia perchelei/ mutta Beelzebubin percheleitten pämiehen wäelle. (Mutta koska phariseukset sen kuulit/ sanoit he/ ei hän ulosaja perkeleitä/ mutta beelsebubin perkeleitten päämiehen wäellä.)

25 Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi heille: "Jokainen valtakunta, joka riitautuu itsensä kanssa, joutuu autioksi, eikä mikään kaupunki tai talo, joka riitautuu itsensä kanssa, pysy pystyssä.

25 Mutta Jeesus tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi heille: ”Jokainen valtakunta, joka riitautuu itsensä kanssa, tuhoutuu, eikä mikään kaupunki tai talo, joka riitautuu itsensä kanssa, pysy pystyssä.

25. Mutta kuin Jesus tiesi heidän ajatuksensa, sanoi hän heille: jokainen valtakunta, itsiänsä vastaan erinnyt, tulee kylmille, ja jokainen kaupunki taikka huone, itsiänsä vastaan erinnyt, ei seiso.

25. Cosca Jesus tunsi heidän ajatuxens sanoi hän heille: jocainen waldacunda idze wastans erinnyt tule kylmille jocainen Caupungi taicka huone idzens wastan erainnut ei seiso.

25. Coska nyt Iesus tunsi heiden aiatoxens/ sanoi hen heille/ Jocainen waldakunda erinyt itze wastaans/ se kylmille tule. Ja iocainen caupungi taicka hoone/ eranut itzeens wastan/ ei se seiso. (Koska nyt Jesus tunsi heidän ajatuksensa/ sanoi hän heille/ Jokainen waltakunta erinnyt itse wastaansa/ se kylmille tulee. Ja jokainen kaupunki taikka huone/ erinnyt itseensä wastaan/ ei se seiso.)

26 Jos nyt saatana ajaa ulos saatanan, niin hän on riitautunut itsensä kanssa; kuinka siis hänen valtakuntansa pysyy pystyssä?

26 Jos saatana ajaa ulos saatanan, hän on riitautunut itsensä kanssa. Miten hänen valtakuntansa pysyy siis pystyssä?

26. Ja jos saatana ajaa ulos saatanan, niin hän on erinnyt itsiänsä vastaan: kuinka siis hänen valtakuntansa seisois?

26. Ja jos Satan aja ulos Satanan nijn hän on erinnyt idzens wastan cuinga sijs hänen waldacundans seisois?

26. Ja ios perchele wlgosaia perchelen/ nin hen erinyt on itzeens wastaan/ Quinga sis henen waldakundans seisois? (Ja jos perkele ulos ajaa perkeleen/ niin hän erinnyt on itseensä wastaan/ Kuinka siis hänen waltakuntansa seisoisi?)

27 Ja jos minä Beelsebulin voimalla ajan ulos riivaajia, kenenkä voimalla sitten teidän lapsenne ajavat niitä ulos? Niinpä he tulevat olemaan teidän tuomarinne.

27 Jos minä beelsebulin avulla ajan ulos riivaajia, kenen avulla lapsenne ajavat niitä ulos? Sen vuoksi he tulevat olemaan tuomarejanne.

27. Ja jos minä beelsebubin kautta ajaisin perkeleitä ulos, kenenkä kautta siis poikanne ajavat niitä ulos? Sentähden pitää heidän oleman teidän tuomarinne.

27. Ja jos minä Beelzebubin wäellä ajaisin Perkeleitä ulos kenengä wäellä sijs teidän poicanna ajawat nijtä ulos? sentähden pitä heidän teitä duomidzeman.

27. Ja ios mine Beelzebubin wäelle perchelet wlgosaiaisin/ kenengä wäelle sis teiden poianna heite wlgosaiauat? Sentäden pite heiden teiste domitzeman. (Ja jos minä beelsebubin wäellä perkeleet ulos ajaisin/ kenenkä wäellä siin teidän poikanne heitä ulos ajawat? Sentähden pitää heidän teistä tuomitseman.)

28 Mutta jos minä Jumalan Hengen voimalla ajan ulos riivaajia, niin on Jumalan valtakunta tullut teidän tykönne.

28 Mutta jos minä Jumalan Hengen avulla ajan ulos riivaajia, niin Jumalan valtakunta on tullut luoksenne.

28. Mutta jos minä ajan ulos perkeleitä Jumalan Hengellä, niin Jumalan valtakunta tuli teidän tykönne.

28. Mutta jos minä ajan ulos Perkeleitä Jumalan Hengellä nijn Jumalan waldacunda tuli teidän tygön.

28. Mutta ios mine Jumalan Hengel perchelet wlgosaian/ Nin tuli Jumalan waldacunda teiden tygene. (Mutta jos minä Jumalan Hengellä perkeleet ulos ajaisin/ Niin tuli Jumalan waltakunta teidän tykönne.)

29 Taikka kuinka voi kukaan tunkeutua väkevän taloon ja ryöstää hänen tavaroitansa, ellei hän ensin sido sitä väkevää? Vasta sitten hän ryöstää tyhjäksi hänen talonsa.

29 Tai kuinka kukaan voi mennä vahvan miehen taloon ja ryöstää hänen tavaroitaan, ellei hän ensin sido sitä vahvaa? Sitten hän ryöstää hänen talonsa.

29. Taikka kuinka joku taitaa jonkun väkevän huoneeseen mennä, ja hänen kaluansa ryöstää, ellei hän ensin sido väkevää, ja sitte ryöstä hänen huonettansa?

29. Mutta cuinga jocu taita jongun wäkewän huonesen mennä ja hänen taloins ryöstä ellei hän ensin sido wäkewätä ja sijtte ryöstä hänen huonettans?

29. Mutta quinga ioku taita ionghun wäkeuen hoonesen siselkeudhe ia henen taloons poisröwete/ ellei hen ensin sidho site wäkeuete/ ia sitte röwe henen hoonetans? (Mutta kuinka joku taitaa jonkun wäkewän huoneeseen sisälle käydä ja hänen talonsa pois ryöwätä/ ellei hän ensin sido sitä wäkewätä/ ja sitten ryöwää hänen huonettansa?)

30 Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan; ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa.

30 Joka ei ole kanssani, on minua vastaan, ja joka ei kanssani kokoa, hän hajoittaa.

30. Joka ei ole minun kanssani, hän on minua vastaan, ja joka ei minun kanssani kokoo, hän hajoittaa.

30. Joca ei ole minun cansani hän on minua wastan: ja joca ei minun cansani coco hän hajotta.

30. Joca ei ole minun cansani/ hen on minua wastan. Ja ioca ei minun cansani cocoo/ hen haiottapi. (Joka ei ole minun kanssani/ hän on minua wastaan. Ja joka ei minun kanssani kokoa/ hän hajottaapi.)

31 Sentähden minä sanon teille: jokainen synti ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen pilkkaamista ei anteeksi anneta.

31 Sen vuoksi sanon teille: jokainen synti ja rienaus annetaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen rienausta ei anneta (ihmisille) anteeksi.

31. Sentähden sanon minä teille: kaikki synnit ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi; mutta pilkkaa Henkeä vastaan ei anteeksi anneta ihmisille.

31. Sentähden sanon minä teille: Caicki synnit ja pilcka annetan ihmisille andexi mutta pilcka Henge wastan ei andexi anneta ihmisille.

31. Sentäden sanon mine teille/ Caiki synnit ia pilca andexiannetan Inhimisten/ Mutta se pilca pyhe * Henge wastan/ ei andexianneta Inhimisten. (Sentähden sanon minä teille/ Kaikki synnit ja pilkka anteeksi annetaan ihmisten/ Mutta se pilkka Pyhää Henkea wastaan/ ei anteeksi anneta ihmisten.)

32 Ja jos joku sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, niin hänelle annetaan anteeksi; mutta jos joku sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, niin hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä maailmassa eikä tulevassa.

32 Ja jokainen joka sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, annetaan anteeksi, mutta sille joka puhuu Pyhää Henkeä vastaan, ei anneta anteeksi, ei tässä maailmanajassa eikä tulevassa.

32. Ja kuka ikänä sanoo jonkun sanan Ihmisen Poikaa vastaan, se hänelle anteeksi annetaan; mutta joka sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, ei sitä hänelle anteeksi anneta, ei tässä eikä tulevaisessa maailmassa.

32. Ja cuca ikänäns sano jongun sanan ihmisen Poica wastan se hänelle andexi annetan: mutta joca sano jotakin Pyhä Henge wastan ei sitä hänelle andexi anneta eikä täsä eikä tulewaisesa mailmasa.

32. Ja cukaikenens sanopi iotachin sana Inhimisen Poica wastan/ se henen andexiannetan. Mutta ioca sanopi iotachin pyhe Henge wastan/ ei henen andexianneta/ eike tesse/ eike tuleuaises mailmas. (Ja kuka ikänänsä sanoopi jotakin sanaa Ihmisen Poikaa wastaan/ se hänen anteeksi annetaan. Mutta joka sanoopi jotakin Pyhää Henkeä wastaan/ ei hänen anteeksi anneta/ eikä tässä/ eikä tulewaisessa maailmassa.)

33 Joko tehkää puu hyväksi ja sen hedelmä hyväksi, tahi tehkää puu huonoksi ja sen hedelmä huonoksi; sillä hedelmästä puu tunnetaan.

33 Joko tehkää puu hyväksi ja sen hedelmä hyväksi ja tehkää puu huonoksi ja sen hedelmä huonoksi, sillä hedelmästä puu tunnetaan.

33. Taikka tehkäät hyvä puu, niin hänen hedelmänsä tulee hyväksi, taikka tehkäät mädännyt puu, niin hänen hedelmänsä tulee mädänneeksi; sillä hedelmästä puu tunnetaan.

33. Taicka tehkät hywä puu nijn hänen hedelmäns tule hywäxi taicka tehkät häijy puu nijn hänen hedelmäns tule häijyxi: sillä hedelmästä puu tutan.

33. Taicka tehckette hywe puu/ nin tule henen hedhelmens hyuexi/ taicka techkette heiju puu/ nin tule hene' hedhelme's heijuxi. Sille ette hedhelmeste tutan puu. (Taikka tehkäätte hywä puu/ niin tulee hänen hedelmänsä hywäksi/ taikka tehkäätte häijy puu/ niin tulee hänen hedelmänsä häijyksi. Sillä että hedelmästä tutaan puu.)

34 Te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te saattaisitte hyvää puhua, kun itse olette pahoja? Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.

34 Te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka voitte puhua hyvää, kun olette pahoja? Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.

34. Te kyykärmetten sikiät, kuinka te taidatte hyvää puhua, koska te itse pahat olette? sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.

34. Te kärmen sugut cuinga te woitte hywä puhua cosca te idze pahat oletta? Sillä sydämen kyllydest suu puhu.

34. Te Kykärmen sughut/ quinga te woitte hyue puhua/ coska te oletta itze pahat? Sille että sydheme' kyllydhest sw puhupi. (Te kyykäärmeen suwut/ kuinka te woitte hywää puhua/ koska te olette itse pahat? Sillä että sydämen kyllyydestä suu puhuupi.)

35 Hyvä ihminen tuo hyvän runsaudesta esille hyvää, ja paha ihminen tuo pahan runsaudesta esille pahaa.

35 Hyvä ihminen tuo (sydämensä) hyvästä aarrekammiosta esille hyvää, ja paha ihminen tuo pahasta aarrekammiosta esille pahaa.

35. Hyvä ihminen tuo edes hyvästä sydämen tavarasta hyviä, ja paha ihminen tuo edes pahasta tavarasta pahoja.

35. Hywä ihminen tuo hywäst sydämen tawarast hywiä. Ja paha ihminen tuo pahast sydämen tawarast pahoja.

35. Hyue Inhiminen edheswetä hyuest sydhemen tauarast hyuie. Ja paha Inhiminen edeswetä pahast sydhemen tauarast pahoia. (Hywä ihminen edeswetää hywästä sydämen tawarasta hywää. Ja paha ihminen edeswetää pahasta sydämen tawarasta pahoja.)

36 Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, minkä ihmiset puhuvat, pitää heidän tekemän tili tuomiopäivänä.

36 Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, minkä ihmiset puhuvat, heidän on tehtävä tili tuomiopäivänä.

36. Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, jonka ihmiset puhuvat, pitää heidän luvun tekemän tuomiopäivänä;

36. Mutta minä sanon teille: jocaidzest turhast sanast cuin ihmiset puhuwat pitä heidän duomiopäiwänä lugun tekemän.

36. Mutta mine sanon teille/ että iocahitzest turhast sanast ionga Inhimiset puhuuat/ pite heidhen luguntekemen Domiopäiuene. (Mutta minä sanon teille/ että jokahisesta turhasta sanasta jonka ihmiset puhuwat/ pitää heidän luwun tekemän tuomiopäiwänä.)

37 Sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi, ja sanoistasi sinut tuomitaan syylliseksi."

37 Sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi ja sanoistasi sinut tuomitaan syylliseksi.”

37. Sillä sanoistas sinä hurskaaksi tehdään, ja sanoistas sinä tuomitaan.

37. Sillä sanoistas sinä hurscaxi tehdän ja sanoistas sinä duomitan.

37. Sille että sinun sanoistas sine wanhurscautetan/ ia sinun sanoistas sine domitan. (Sillä että sinun sanoistasi sinä wanhurskautetaan/ ja sinun sanoistasi sinä tuomitaan.)

38 Silloin muutamat kirjanoppineista ja fariseuksista vastasivat hänelle sanoen: "Opettaja, me tahdomme nähdä sinulta merkin".

38 Silloin muutamat kirjanoppineista ja fariseuksista vastasivat [Hänelle] sanoen: ”Opettaja, haluamme nähdä sinulta merkin.

38. Silloin vastasivat muutamat kirjanoppineista ja Pharisealaisista, sanoen: Mestari, me tahdomme nähdä sinulta merkkiä.

38. Silloin wastaisit hänelle muutamat Kirjanoppeneist ja Phariseuxist sanoden: Mestari me tahdomma nähdä sinulda ihmeitä.

38. Silloin kysyit henelle monicahdat nijste kirianoppeneist ia Phariseusista/ sanodhen/ Mestari me tahdoma nähde merckie sinulda. (Silloin kysyit hänelle monikahdat niistä kirjanoppineista ja phariseuksista/ sanoen/ Mestari me tahdomme nähdä merkkiä sinulta.)

39 Mutta hän vastasi heille ja sanoi: "Tämä paha ja avionrikkoja sukupolvi tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin profeetta Joonaan merkki.

39 Mutta Hän vastasi ja sanoi heille: ”Paha ja avion rikkova sukupolvi vaatii merkkiä, mutta sille ei anneta merkkiä, paitsi profeetta Joonan merkki.

39. Niin hän vastasi ja sanoi heille: tämä häijy ja huorintekiä suku etsii merkkiä, ja ei hänelle pidä merkkiä annettaman, vaan Jonan prophetan merkki.

39. Nijn hän wastais ja sanoi heille: tämä häijy ja huorintekiä sucu edzi merckiä waan ei hänelle anneta muuta cuin Jonan Prophetan mercki.

39. Nin hen wastasi/ ia sanoi heille/ Temä häiju ia horalinen suku etzipi mercki/ ia ei anneta henelle merckie/ waan Jonan Prophetan mercki. (Niin hän wastasi/ ja sanoi heille/ Tämä häijy ja huorallinen suku etsiipi merkkiä/ ja ei anneta hänelle merkkiä/ waan Jonan prophetan merkki.)

40 Sillä niinkuin Joonas oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on myös Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä.

40 Sillä niin kuin Joona oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin Ihmisen Poika on oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä.

40. Sillä niinkuin Jona oli valaskalan vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin pitää myös Ihmisen Pojan maan sydämessä kolme päivää ja kolme yötä oleman.

40. Sillä nijncuin Jonas oli walascalan wadzas colme päiwä ja colme yötä nijn pitä myös ihmisen Pojan maan sydämes colme päiwä ja colme yötä oleman.

40. Sille samalmodholla quin Jonas oli walaskalan watzas colme päiue ia colme öte/ nin pite Inhimisen Poian oleman maan sydhemes colme päiue ia colme öte. (Sillä samalla muodolla kuin Jonas oli walaskalan watsassa kolme päiwää ja kolme yötä/ niin pitää Ihmisen Pojan olemaan maan sydämessä kolme päiwää ja kolme yötä.)

41 Niiniven miehet nousevat tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja tulevat sille tuomioksi; sillä he tekivät parannuksen Joonaan saarnan vaikutuksesta, ja katso, tässä on enempi kuin Joonas.

41 Niiniven miehet nousevat tuomiolle. Sillä he muuttivat mielensä Joonan saarnan vaikutuksesta, ja katso, tässä on Joonaa suurempi.

41. Niniven miehet pitää nouseman tuomiolle tämän suvun kanssa ja hänen tuomitseman; sillä he paransivat heitänsä Jonan saarnasta. Ja katso, tässä on enempi kuin Jona.

41. Niniwen miehet pitä nouseman duomiolle tämän sugun cansa ja hänen duomidzeman: sillä he paransit heidäns Jonaxen saarnasta. Ja cadzo täsä on enämbi cuin Jonas.

41. Ne Niniuitin miehet pite ylesnouseman domiolla tämen sugun cansa/ ia sen domitzeman/ Sille ette he paransit heidhens Jonasen sarnasta. Ja catzo/ tessa on enämbi quin Jonas. (Niin Niniwiten miehen pitää ylösnouseman tuomiolla tämän suwun kanssa/ ja sen tuomitseman/ Sillä että he paransit heitänsä Jonasen saarnasta. Ja katso/ tässä on enempi kuin Jonas.)

42 Etelän kuningatar on heräjävä tuomiolle tämän sukupolven kanssa ja tuleva sille tuomioksi; sillä hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomon viisautta, ja katso, tässä on enempi kuin Salomo.

42 Etelän kuningatar nousee tuomiolle tämän sukupolven kanssa ja koituu sille tuomioksi. Sillä hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomon viisautta, ja katso, tässä on Salomoa suurempi.”

42. Etelän kuningatar on nouseva tuomiolle tämän suvun kanssa ja hänen tuomitseva; sillä hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomonin viisautta. Ja katso, tässä on enempi kuin Salomon.

42. Drötingin etelästä pitä nouseman duomiolle tämän sugun cansa ja hänen duomidzeman: sillä hän tuli maan äristä cuuleman Salomonin wijsautta. Ja cadzo täsä on enämbi cuin Salomon.

42. Drötingin Eteleste pite ylesnouseman Domiolla tämen sugun cansa/ ia sen domitzema'/ Sille ette hen tuli maan äriste cwlemaan Salomonin wisautta. Ja catzo/ tesse on enembi quin Salomon. (Drötingin etelästä pitää ylösnouseman tuomiolle tämän suwun kanssa/ ja sen tuomitseman/ Sillä että hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomonin wiisautta. Ja katso/ tässä on enempi kuin Salomon.)

43 Kun saastainen henki lähtee ihmisestä, kuljeksii se autioita paikkoja ja etsii lepoa, eikä löydä.

43 Kun saastainen henki lähtee ihmisestä, se kuljeksii vedettömiä paikkoja ja etsii leposijaa, eikä löydä.

43. Mutta kuin rietas henki on lähtenyt ihmisestä, niin hän vaeltaa lävitse kuivia paikkoja, etsein lepoa, ja ei löydä.

43. Cosca rietas hengi on lähtenyt ihmisest nijn hän waelda läpidze cuiwia paickoja edzi lepo ja ei löydä.

43. Coska nyt se riettaisa He'gi on wlgosme'nyt Inhimisest/ nin hen waelda lepitze quiwia paickoi/ etzipi lepoa/ ia ei leydhä. (Koska nyt se riettaisa henki on ulos mennyt ihmisestä/ niin hän waeltaa läwitse kuiwia paikkoja/ etsiipi lepoa/ ja ei löydä.)

44 Silloin se sanoo: 'Minä palaan huoneeseeni, josta lähdin'. Ja kun se tulee, tapaa se huoneen tyhjänä ja lakaistuna ja kaunistettuna.

44 Silloin se sanoo: ”Palaan huoneeseeni josta läksin. Tultuaan se tapaa sen tyhjänä [ja] lakaistuna ja kaunistettuna.

44. Silloin hän sanoo: minä palajan jälleen minun huoneeseeni, kusta minä läksin. Ja kuin hän tulee, niin hän löytää sen tyhjäksi, käväistyksi ja kaunistetuksi.

44. Silloin hän sano: minä palajan jällens minun huoneseni custa minä läxin ja cuin hän tule nijn hän löytä sen tyhjäxi käwäistyxi ja caunistetuxi.

44. Silloin hen sano/ Mine palaian minu' hoonesen ielle's/ custa mine wlgoslexin. Ja quin hen tule/ nin hen leutepi sen tyhien/ ia käweistyxi/ ia caunistetuxi. (Silloin hän sanoo/ Minä palajan minun huoneeseen jällens/ kusta minä ulosläksin. Ja kuin hän tulee/ niin hän löytääpi sen tyhjänä/ ja käwäistyksi/ ja kaunistetuksi.)

45 Silloin se menee ja ottaa mukaansa seitsemän muuta henkeä, pahempaa kuin se itse, ja ne tulevat sisään ja asuvat siellä. Ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset. Niin käy myös tälle pahalle sukupolvelle."

45 Silloin se menee ja ottaa mukaansa seitsemän muuta henkeä, itseänsä pahempaa, ja tulevat sisälle ja asuvat siellä. Ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset. Näin käy myös tälle pahalle sukupolvelle.”

45. Silloin hän menee ja ottaa kanssansa seitsemän muuta henkeä, itseänsä pahempaa, ja ne sisälle menevät ja asuvat siellä, ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmaksi kuin ensimäiset. Näin myös tapahtuu tälle pahalle sukukunnalle.

45. Sijtte hän mene ja otta seidzemen muuta henge idzens pahembata ja he menewät ja asuwat siellä. Ja sen ihmisen wijmeiset tulewat pahemmaxi cuin ensimäiset. Näin myös tapahtu tälle pahalle sucucunnalle.

45. Sijtte hen poismenee/ ia ottapi tyge's seitzeme' mwta Hengie/ itzeens pahe'bata/ ia siselmeneuet ia asuat sielle. Ja tuleuat sen Inhimisen wijmeiset pahemaxi quin ensimeiset. Nein mös tapactu telle pahalle sucucu'nale. (Sitten hän pois menee/ ja ottaapi tykönsä seitsemän muuta henkeä/ itseensä pahempata/ ja sisälle menewät ja asuwat siellä. Ja tulewat sen ihmisen wiimeiset pahemmaksi kuin ensimäiset. Näin myös tapahtuu tälle pahalle sukukunnalle.)

46 Hänen vielä puhuessaan kansalle, katso, hänen äitinsä ja veljensä seisoivat ulkona, tahtoen häntä puhutella.

46 Hänen vielä puhuessaan kansalle, katso, hänen äitinsä ja veljensä seisoivat ulkona tahtoen puhutella Häntä.

46. Kuin hän vielä kansalle puhui, katso, hänen äitinsä ja veljensä seisoivat ulkona ja pyysivät häntä puhutella.

46. COsca hän wielä Canssalle puhui cadzo hänen äitins ja weljens seisoit ulcona ja pyysit händä puhutella.

46. Coska hen wiele nyt puhui canssalle/ Catzo henen eitins ia weliens seisoit wlcon ia pydhit hende puhutella. (Koska hän wielä nyt puhui kansalle/ Katso hänen äitinsä ja weljensä seisoit ulkon ja pyysit häntä puhutella.)

47 Niin joku sanoi hänelle: "Katso, sinun äitisi ja veljesi seisovat ulkona ja tahtovat sinua puhutella".

47 Niin joku sanoi Hänelle: ”Katso, äitisi ja veljesi seisovat ulkona tahtoen puhutella sinua.”

47. Niin yksi sanoi hänelle: katso, äitis ja veljes seisovat ulkona, ja tahtovat sinua puhutella.

47. Nijn yxi sanoi hänelle: cadzo sinun äitis ja sinun weljes owat ulcona ja tahtowat sinua puhutella.

47. Nin yxi sanoi henelle/ Catzo sinun eitis ia sinun welies wlcon seisouat/ tachtouat sinua puhutella. (Niin yksi sanoi hänelle/ Katso sinun äitisi ja sinun weljesi ulkona seisowat/ tahtowat sinua puhutella.)

48 Mutta hän vastasi ja sanoi sille, joka sen hänelle ilmoitti: "Kuka on minun äitini, ja ketkä ovat minun veljeni?"

48 Mutta Hän vastasi ja sanoi sille, joka puhui Hänelle: ”Kuka on äitini ja ketkä ovat veljeni?”

48. Niin hän vastasi ja sanoi sille, joka hänelle sitä sanoi: kuka on minun äitini ja kutka ovat minun veljeni?

48. Nijn hän wastais ja sanoi sille sanansaattajalle: cuca on minun äitin taicka cutca owat minun weljeni?

48. Nin wastasi hen/ ia sanoi sille sanansaattaialle/ Cuca on minun eiten/ taicka cutka ouat minun welijeni? (Niin wastasi hän/ ja sanoi sille sanansaattajalle/ Kuka on minun äitini/ taikka kutka owat minun weljeni?)

49 Ja hän ojensi kätensä opetuslastensa puoleen ja sanoi: "Katso, minun äitini ja veljeni!

49 Ja ojentaen kätensä opetuslapsiaan kohti Hän sanoi: ”Katso, äitini ja veljeni!

49. Ja hän ojensi kätensä opetuslastensa puoleen ja sanoi: minun äitini ja minun veljeni.

49. Ja hän ojensi kätens Opetuslastens puoleen ja sanoi: cadzo minun äitin ja minun weljeni.

49. Ja hen wlgosoiensi kätens Opetuslastens polen/ ia sanoi/ Catzo minun eiteni/ ia minun welieni. (Ja hän ulosojensi kätensä opetuslastensa puoleen/ ja sanoi/ Katso minun äitini/ ja minun weljeni.)

50 Sillä jokainen, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini."

50 Sillä jokainen, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon, on veljeni ja sisareni ja äitini.”

50. Sillä jokainen, joka tekee Isäni tahdon, joka on taivaissa, hän on minun veljeni, ja sisareni, ja äitini.

50. Sillä jocainen cuin teke minun Isäni tahdon joca on Taiwais hän on minun weljen ja sisaren ja äitin.

50. Sille että iocainen quin tekepi minun Iseni tachton/ ioca on Taiuaisa/ hen on minun welien/ ia sisaren/ ia eiten. (Sillä että jokainen kuin tekeepi minun Isäni tahdon/ joka on taiwaassa/ hän on minun weljeni/ ja sisareni/ ja äitini.)