3 luku

Johannes saarnaa ja kastaa 1 – 6, nuhtelee kasteelle tulevia fariseuksia ja saddukeuksia 7 – 12 Jeesus kastetaan 13 – 17 (V. – 12 vert. Mark. :2 – 8 Luuk. 3: 3 – 18.)

1 Niinä päivinä tuli Johannes Kastaja ja saarnasi Juudean erämaassa

1 Niinä päivinä Johannes Kastaja tuli ja saarnasi Juudean autiomaassa

1. Niinä päivinä tuli Johannes Kastaja, ja saarnasi Juudean korvessa,

1. NIjnä päiwinä tuli Johannes Castaja/ ja saarnais Judean corwes/ ja sanoi:

1. Nijne peiuine/ tuli Joha'nes Castaia/ ia saarnasi Judean corues/ ia sanoi/ (Niinä päiwinä/ tuli Johannes Kastaja/ ja saarnasi Judean korwessa/ ja sanoi/)

2 ja sanoi: "Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle".

2 ja sanoi: ”Muuttakaa mielenne, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle.”

2. Ja sanoi: tehkäät parannus; sillä taivaan valtakunta on lähestynyt.

2. Tehkät parannust: sillä taiwan waldacunda on lähestynyt.

2. Techket para'nost/ Sille taiuan waldakunda ombi iuri lehestenyt/ (Tehkäät parannusta/ Sillä taiwaan waltakunta ompi juuri lähestynyt/)

3 Sillä hän on se, josta profeetta Esaias puhuu sanoen: "Huutavan ääni kuuluu erämaassa: 'Valmistakaa Herralle tie, tehkää polut hänelle tasaisiksi'."

3 Sillä hän on se, josta profeetta Jesaja puhui sanoen: ”Huutavan ääni kuuluu autiomaassa: Valmistakaa Herran tie, tehkää Hänen polkunsa suoriksi.”

3. Sillä tämä on se, josta sanottu on Jesaialta prophetalta, joka sanoo: huutavan ääni on korvessa, valmistakaat Herran tietä, tehkäät hänen polkunsa oikiaksi.

3. Ja hän on se josta Esaias Propheta puhui/ joca sanoi: huutawan äni on corwes/ walmistacat Herran tietä/ tehkät hänen jalcatiens oikiaxi.

3. Ja hen on se/ iosta Esaias Propheta puhui/ ioca sanoi/ * Hwtauaisen äni on corues/ walmistakat Herran tiete/ techket henen ialcatiens oikeaxi. (Ja hän on se/ josta Esaias propheta puhui/ joka sanoi/ Huutawaisen ääni on korwessa/ walmistakaat Herran tietä/ tehkäät hänen jalkatiensä oikeaksi.)

4 Ja Johanneksella oli puku kamelinkarvoista ja vyötäisillään nahkavyö; ja hänen ruokanaan oli heinäsirkat ja metsähunaja.

4 Johanneksella oli puku kamelinkarvoista ja vyötäisillään nahkavyö, ja hänen ruokanaan oli heinäsirkat ja metsähunaja.

4. Mutta Johanneksella oli vaate kamelin karvoista ja hihnainen vyö hänen vyöllänsä, ja hänen ruokansa oli heinäsirkat ja metsähunaja.

4. Mutta Johannexella oli waate Camelin carwoist/ ja hihnainen wyö hänen suolisans/ ja hänen ruocans olit heinäsircat ja medzähunaja.

4. Mutta Joha'nesel oli waathe Camelin caruoist/ ia hihnainen wöö henen solisans/ Nin olit henen rocans kimalaiset/ ia metze honaia (Mutta Johanneksella oli waate kamelin karwoista/ ja hihnainen wyö hänen solissansa (kupeillansa)/ Niin oli hänen ruokansa kimalaiset/ ja metsähunaja.)

5 Silloin vaelsi hänen tykönsä Jerusalem ja koko Juudea ja kaikki Jordanin ympäristö,

5 Silloin vaelsi hänen luokseen Jerusalem ja koko Juudea ja kaikki Jordanin ympäristö,

5. Silloin meni hänen tykönsä Jerusalem, ja koko Juudea, ja kaikki maakunta Jordanin ympäriltä.

5. SIlloin meni hänen tygöns Jerusalem ja coco Judea/ ja caicki maacunda Jordanin ymbärildä/ jotca häneldä castettin Jordanis/ ja he tunnustit heidän syndins.

5. Silloin wloskeui henen tygens Hierosolima ia coco Judea/ ia caicki maaku'da ymberi Jordanin/ ia he castettin henelde Jordanis/ tunnustadhen heiden synninse. (Silloin uloskäwi hänen tykönsä Jerusalem ja koko Judea/ ja kaikki maakunta ympäri Jordanin/ ja he kastettiin häneltä Jordanissa/ tunnustaen heidän syntinsä.)

6 ja hän kastoi heidät Jordanin virrassa, kun he tunnustivat syntinsä.

6 ja hän kastoi heidät Jordanissa heidän tunnustaessaan syntinsä.

6. Ja he kastettiin häneltä Jordanissa, ja tunnustivat heidän syntinsä.

6. Cosca hän monda Phariseuxist ja Sadduceuxist näki tulewan hänen castens tygö/ sanoi hän heille:

6. Cosca hen nyt mo'da Phariseusist/ ia Sadduseusist näki tuleua' hene' Castens tyge/ sanoi hen heille/ (Koska hän nyt monta phariseuksista/ ja saddukeuksista näki tulewan hänen kasteensa tykö/ sanoi hän heille)

7 Mutta nähdessään paljon fariseuksia ja saddukeuksia tulevan kasteelle hän sanoi heille: "Te kyykäärmeitten sikiöt, kuka on neuvonut teitä pakenemaan tulevaista vihaa?

7 Mutta nähdessään paljon fariseuksia ja saddukeuksia tulevan”hänen kasteelleen” hän sanoi heille: ”Kyykäärmeitten sikiöt, kuka on neuvonut teitä pakenemaan tulevaista vihaa?

7. Mutta kuin hän monta Pharisealaisista ja Saddukealaisista näki tulevan kasteensa tykö, sanoi hän heille: te kyykärmetten sikiät, kuka teitä neuvoi pakenemaan tulevaista vihaa?

7. Te kärmen sikiät/ cuca teitä neuwoi pakeneman tulewaista wiha?

7. Te * Kykärme' sikijet/ cuca teille osotti/ että teidhen pite pakeneman sijte tuleuaisesta wihasta? (Te kyykäärmeen sikiöt/ kuka teille osoitti/ että teidän pitää pakeneman siitä tulewaisesta wihasta?)

8 Tehkää sentähden parannuksen soveliaita hedelmiä,

8 Tehkää siis mielenmuutoksen mukaisia hedelmiä,

8. Tehkäät siis parannuksen soveliaita hedelmiä.

8. Tehkät sijs parannuxen toimellisia hedelmitä.

8. Techkette sijs Paranoxen toimeliset hedhelmet/ (Tehkäätte siis parannuksen toimelliset hedelmät/)

9 Älkääkä luulko saattavanne sanoa mielessänne: 'Onhan meillä isänä Aabraham'; sillä minä sanon teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää lapsia Aabrahamille.

9 älkääkä luulko saattavanne sanoa mielessänne: ”Meillä on isänä Aabraham, sillä sanon teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää lapsia Aabrahamille.

9. Ja älkäät ajatelko itsellenne sanoa: Abraham on meidän isämme. Millä minä sanon teille: Jumala voi näistä kivistä Abrahamille lapset herättää.

9. Ja älkät ajatelco/ idzellennä sano: Abraham on meidän Isäm. Minä sanon teille: Jumala woi näistä kiwistä Abrahamille lapset herättä.

9. Ja elkette nin aiatelko/ että te itze teissen tahdotta sanoa/ Meille on Abraham Isene. Sille mine sanon teille/ Että Jumala woipi neiste kiweiste Abrahamile lapset ylesherätte. (Ja älkäätte niin ajatelko/ että te itse teissän tahdotte sanoa/ Meillä on Abraham isänä. Sillä minä sanon teille/ Että Jumala woipi näistä kiwistä Abrahamille lapset ylösherättää.)

10 Jo on kirves pantu puitten juurelle; jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, siis hakataan pois ja heitetään tuleen.

10 Jo on kirves pantu puitten juurelle. Jokainen puu, joka ei siis tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen.

10. Mutta jo myös on kirves pantu puiden juurelle: sentähden jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja tuleen heitetään.

10. Kirwes on pandu puiden juurelle/ jocainen puu joca ei tee hywä hedelmätä/ hacatan pois ja tuleen heitetän.

10. Nyt ombi mös kirues pandu puun iurele/ Jocaijnen sis puu quin ei tege hywe hedhelme/ se poishakatan/ ia tuleen heiteten. (Nyt ompi myös kirwes pantu puun juurelle/ Jokainen siis puu kuin ei tee hywää hedelmää/ se poishakataan/ ja tuleen heitetään.)

11 Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta se, joka minun jäljessäni tulee, on minua väkevämpi, jonka kenkiäkään minä en ole kelvollinen kantamaan; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.

11 Minä kastan teidät vedessä mielenmuutoksen perusteella. Mutta se, joka tulee minun jälkeeni, on minua voimallisempi, jonka kenkiäkään en ole arvollinen kantamaan. Hän kastaa teidät Pyhässä Hengessä ja tulessa.

11. Minä tosin kastan teitä vedellä parannukseen; mutta se, joka minun jälkeeni tulee, on väkevämpi minua, jonka kenkiä en minä ole kelvollinen kantamaan, hän kastaa teitä Pyhällä Hengellä ja tulella.

11. Minä tosin castan teitä wedellä parannuxeen/ mutta joca minun jälken tulewa on/ on wäkewämbi minua/ jonga kengiä en minä ole kelwollinen candaman/ joca casta teitä Pyhällä Hengellä ja tulella.

11. Mine tosin castan teite wedhellä parannoxeen/ Mutta se/ ioca minu' ielkin tuleua ombi/ se wäkewembi minua on/ ionga en ole mine keluoline' kengi candama'/ Sen pite teite pyhel He'gel/ ia tulella castama'. (Minä tosin kastan teitä wedellä parannukseen/ Mutta se/ joka minun jälkeen tulewa ompi/ se wäkewämpi minua on/ jonka en ole minä kelwollinen kenkiä kantaman/ Sen pitää teitä Pyhällä Hengellä/ ja tulella kastaman.)

12 Hänellä on viskimensä kädessään, ja hän puhdistaa puimatanterensa ja kokoaa nisunsa aittaan, mutta ruumenet hän polttaa sammumattomassa tulessa."

12 Hänellä on viskimensä kädessään, ja Hän puhdistaa tarkoin puimatanterensa. Vehnänsä Hän kokoaa aittaan, mutta ruumenet Hän polttaa sammumattomassa tulessa.”

12. Jonka viskin on hänen kädessänsä, ja hän perkaa riihensä ja kokoo nisunsa aittaansa, mutta ruumenet polttaa hän sammumattomalla tulella.

12. Jonga wiskin on kädes/ ja hän perca rijhens ja coco nisuns aittans/ mutta ruumenet poltta hän sammumattomalla tulella.

12. Jonga wiskin on henen kädhesens/ ia hene' pite luga's percama'/ ia hene' pite nisuns aittaans cocoma'/ Mutta rwmenet/ pite henen ijancaikises tules poltaman. (Jonka wiskin on hänen kädessänsä/ ja hänen pitää lugansa (riihensä) perkaamaan/ ja hänen pitää nisunsa aittaansa kokoaman/ Mutta ruumenet/ pitää hänen iankaikkisessa tulessa polttaman.)

13 Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen tykö hänen kastettavakseen.

13 Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen luo hänen kastettavakseen.

13. Silloin tuli Jesus Galileasta Jordaniin Johanneksen tykö, kastettaa häneltä;

13. SIlloin tuli Jesus Galileast Jordanijn Johannexen tygö/ castetta häneldä.

13. Silloin tuli Iesus Galileast Jordanijn Johannesen tyge/ että hen castetaisijn henelde. (Silloin tuli Jesus Galileasta Jordaniin Johanneksen tykö/ että hän kastettaisiin häneltä.)

14 Mutta tämä esteli häntä sanoen: "Minun tarvitsee saada sinulta kaste, ja sinä tulet minun tyköni!"

14 Mutta Johannes esteli Häntä sanoen: ”Minun tarvitsee saada sinulta kaste, ja sinä tulet minun luokseni.”

14. Mutta Johannes kielsi häneltä, sanoen: minä tarvitsen sinulta kastettaa, ja sinä tulet minun tyköni?

14. Mutta Johannes kielsi häneldä/ sanoden: minä tarwidzen sinulda castetta/ ja sinä tulet minun tygöni?

14. Mutta Johannes welti hende/ sanodhen/ Mine taruitzen sinulda Castetta/ ia sine tulet minu' tygeni? (Mutta Johannes wältti häntä/ sanoen/ Minä tarwitsen sinulta kastetta/ ja sinä tulet minun tyköni?)

15 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Salli nyt; sillä näin meidän sopii täyttää kaikki vanhurskaus". Silloin hän salli sen hänelle.

15 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ” Salli nyt, sillä näin meidän sopii täyttää kaikki vanhurskaus.” Silloin hän salli näin Hänelle.

15. Niin vastasi Jesus ja sanoi hänelle: salli nyt; sillä näin meidän sopii kaikkea vanhurskautta täyttää. Ja hän salli hänen.

15. Nijn wastais Jesus/ ja sanoi hänelle: salli nyt/ sillä näin meidän sopi caicke wanhurscautta täyttä. Ja hän salli hänen.

15. Nin wastasi Iesus ia sanoi henelle/ Salli nyt/ Sille nein sopi meidhen/ caiki * wanhurscautta teutte. Nin hen salli henen. (Niin wastasi Jesus ja sanoi hänelle/ Salli nyt/ Sillä näin sopii meidän/ kaikki wanhurskautta täyttää. Niin hän salli hänen.)

16 Kun Jeesus oli kastettu, nousi hän kohta vedestä, ja katso, taivaat aukenivat, ja hän näki Jumalan Hengen tulevan alas niinkuin kyyhkysen ja laskeutuvan hänen päällensä.

16 Tultuaan kastetuksi Jeesus nousi heti vedestä, ja katso, taivaat aukenivat (Hänelle), ja Johannes näki Jumalan Hengen tulevan alas niin kuin kyyhkysen ja laskeutuvan Hänen päälleen.

16. Kuin Jesus kastettu oli, astui hän kohta ylös vedestä: ja katso, taivaat aukenivat hänelle, ja hän näki Jumalan Hengen tulevan alas, niinkuin kyyhkyisen, ja tulevan hänen päällensä,

16. Cosca Jesus castettu oli astui hän cohta ylös wedestä/ ja cadzo/ taiwat aukenit hänelle ja Johannes näki Jumalan Hengen tulewan alas nijncuin mettisen/ ja tulewan hänen päällens.

16. Ja cosca Iesus castettu oli/ ylesastui hen cochta wedhestä. Ja catzo/ nin Taiuat aukenit henel/ ia hen näki Jumalan Hengen alasastuuan ninquin Mettisen/ ia tuleuan henen pälens. (Sillä koska Jesus kastettu oli/ ylösastui hän kohta wedestä. Ja katso/ niin taiwaat aukenit hänelle/ ja hän näki Jumalan Hengen alasastuwan niinkuin mettisen/ ja tulewan hänen päällensä.)

17 Ja katso, taivaista kuului ääni, joka sanoi: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt".

17 Ja katso, taivaista kuului ääni, joka sanoi: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon olen mielistynyt.”

17. Ja katso, ääni taivaasta sanoi: tämä on se minun rakas Poikani, johonka minä mielistyin.

17. Ja cadzo/ äni taiwast sanoi: tämä on minun racas Poican/ johonga minä mielistyn.

17. Ja catzo/ äni Taiuahast sanoi/ Teme on minun racas Poican/ iossa minul on hyue sosijo. (Ja katso/ ääni taiwahasta sanoi/ Tämä on minun rakas Poikani/ jossa minulla on hywä suosio.)