7 luku

Jeesus parantaa sadanpäämiehen palvelijan 1 – 10, herättää lesken pojan Nainissa 11 – 17, vastaa Johannes Kastajan lähettiläiden kysymykseen 18 – 23, todistaa Johanneksesta 24 – 28 ja vertaa juutalaisia oikullisiin lapsiin 29 – 35 Syntinen nainen voitelee Jeesuksen jalat 36 – 50.

1 Kun hän oli kansan kuullen kaikki nämä puheensa puhunut, meni hän Kapernaumiin.

1 Päätettyään kansan kuullen kaikki nämä puheensa Hän meni Kapernaumiin.

1. Mutta kuin hän kansan kuullen oli päättänyt kaikki sanansa, meni hän Kapernaumiin.

1. COsca hän Canssan edes oli puhunut caicki sanans/ meni hän Capernaumijn.

1. COska hen nyt Canssan edhes oli vlospuhunut caiki sanans/ meni hen Capernaumin pein. (Koska hän nyt kansan edessä oli ulos puhunut kaikki sanansa/ meni hän Kapernaumiin päin.)

1. Ἐπεὶ δέ ἐπλήρωσε πάντα τὰ ῥήματα αὐτοῦ εἰς τὰς ἀκοὰς τοῦ λαοῦ, εἰσῆλθεν εἰς Καπερναούμ.

1. επει δε επληρωσεν παντα τα ρηματα αυτου εις τας ακοας του λαου εισηλθεν εις καπερναουμ 1. epei de eplerosen panta ta remata aυtoυ eis tas akoas toυ laoυ eiselthen eis kapernaoυm

1 {Mat 8:1, 8:5-13 & Luk 7:1-10 Capernaum.} Now since he (had) fulfilled all his declarations in the ears of the people, he entered into Capernaum.

1. Now when he had ended all his sayings in the audience of the people, he entered into Capernaum.

1. Men der han havde fuldendt al sin Tale i Folkets Paahør, gik han ind i Capernaum.

1. Då han all sin ord uttalat hade för folket, gick han till Capernaum.

1. Agga pärrast, kui ta keik ommad könned rahwa kuuldes sai löppetanud, läks temma Kapernaumma.

1. Baigęs visus savo pamokymus klausytojams, Jėzus sugrįžo į Kafarnaumą.

1. Nachdem er aber vor dem Volk ausgeredet hatte, ging er gen Kapernaum.

1. Après que Jésus eut achevé tous ces discours devant le peuple qui l'écoutait, il entra dans Capernaüm.

1. Y COMO acabó todas sus pala- bras en oidos del pueblo, entró en Capernaum.

1 Nadat Hij nu al Zijn woorden voleindigd had, ten aanhore des volks, ging Hij in te Kapernaum.

1. A gdy dokoóczył wszystkich mów swoich przed onym ludem, wszedł do Kapernaum;

1. Mikor pedig minden ő beszédeit a nép hallatára elvégezte, beméne Kapernaumba.

1 Когда Он окончил все слова Свои к слушавшему народу,то вошел в Капернаум.

1. Як же скінчив усї глаголи свої в слух людям, увійшов у Капернаум.

2 Ja eräällä sadanpäämiehellä oli palvelija, joka sairasti ja oli kuolemaisillaan ja jota hän piti suuressa arvossa.

2 Erään sadanpäämiehen palvelija, jota hän piti arvossa, oli sairaana kuolemaisillaan.

2. Ja yhden sadanpäämiehen palvelia sairasti kuolemallansa, josta hän paljon piti.

2. Ja yhden Sadanpäämiehen palwelia sairasti cuolemallans/ jota hän racasti.

2. Ja yhden Sadhanpämiehen Paluelia sairasti colemallans/ ia oli henelle racas. (Ja yhden sadanpäämiehen palwelija sairasti kuolemaisillansa/ ja oli hänelle rakas.)

2. Ἑκατοντάρχου δέ τινος δοῦλος κακῶς ἔχων ἤμελλε τελευτᾶν, ὃς ἦν αὐτῷ ἔντιμος.

2. εκατονταρχου δε τινος δουλος κακως εχων ημελλεν τελευταν ος ην αυτω εντιμος 2. ekatontarchoυ de tinos doυlos kakos echon emellen teleυtan os en aυto entimos

2 Now a certain centurion’s bondservant, who was precious to him, being ill, was about to die*.

2. And a certain centurion's servant, who was dear unto him, was sick, and ready to die.

2. Men en Høvedmands Tjener, som denne holdt meget af, var syg og nær ved at døe.

2. Och en höfvitsmans tjenare låg dödssjuk, och han var honom kär.

2. Ja ühhe pealikko sullane, kes temma melest kallis olli, se olli haige ja surremisse peäl.

2. Vieno šimtininko branginamas tarnas sirgo ir buvo arti mirties.

2. Und eines Hauptmanns Knecht lag todkrank, den er wert hielt.

2. Or, le serviteur d'un centenier, auquel il était fort cher, étant malade, allait mourir.

2. Y el siervo de un centurión estaba enfermo y se iba muriendo, al cual él tenía en estima.

2 En een dienstknecht van een zeker hoofdman over honderd, die hem zeer waard was, krank zijnde, lag op zijn sterven.

2. A niektórego setnika sługa źle się mając, już prawie miał umrzeć, którego on sobie bardzo poważał.

2. Egy századosnak [1†] szolgája pedig, a ki annál nagy becsületben volt, igen rosszul lévén, már halófélben vala.

2 У одного сотника слуга, которым он дорожил, был болен при смерти.

2. В одного ж сотника слуга недугуючи мав умирати, котрий був йому дорогий.

3 Ja kuultuaan Jeesuksesta hän lähetti juutalaisten vanhimpia hänen tykönsä ja pyysi, että hän tulisi parantamaan hänen palvelijansa.

3 Kuultuaan Jeesuksesta hän lähetti Hänen luokseen juutalaisten vanhimpia ja pyysi Häntä tulemaan ja parantamaan hänen palvelijansa.

3. Kuin hän siis Jesuksesta kuuli, lähetti hän Juudalaisten vanhimmat hänen tykönsä rukoilemaan häntä, että hän tulis ja parantais hänen palveliansa.

3. Cosca hän sijs Jesuxesta cuuli/ lähetti hän Judalaisten wanhimmat hänen tygöns rucoileman händä/ että hän tulis ja parannais hänen palwelians.

3. Cosca hen sis IesuSESTA cwli lehetti hen ne Judasten Wanhimat henen tygens rucollen hende/ Ette hen tulis ia parandais henen Paluelians. (Koska hän siis Jesuksesta kuuli lähetti hän ne Judastan wanhimmät hänen tykönsä rukoillen häntä/ Että hän tulisi ja parantaisi hänen palwelijansa.)

3. ἀκούσας δὲ περὶ τοῦ Ἰησοῦ ἀπέστειλε πρὸς αὐτὸν πρεσβυτέρους τῶν Ἰουδαίων, ἐρωτῶν αὐτὸν ὅπως ἐλθὼν διασώσῃ τὸν δοῦλον αὐτοῦ.

3. ακουσας δε περι του ιησου απεστειλεν προς αυτον πρεσβυτερους των ιουδαιων ερωτων αυτον οπως ελθων διασωση τον δουλον αυτου 3. akoυsas de peri toυ iesoυ apesteilen pros aυton presβυteroυs ton ioυdaion eroton aυton opos elthon diasose ton doυlon aυtoυ

3 Now having heard (things) concerning Jesus, he sent to him elders of the Jews; requesting of him, *that (after) he has come (to him), he might cure his bondservant.

3. And when he heard of Jesus, he sent unto him the elders of the Jews, beseeching him that he would come and heal his servant.

3. Men der han hørte om Jesus sendte han nogle af Jødernes Ældste til ham, og han vilde komme og helbrede hans Tjener.

3. Då han hörde af Jesu, sände han de äldsta af Judarna till honom, och bad honom att han ville komma, och göra hans tjenare helbregda.

3. Agga kui ta Jesussest kulis, läkkitas temma Juda-rahwa wannemad temma jure, ja pallus tedda, et ta piddi tullema ja temma sullast terweks teggema.

3. Išgirdęs apie Jėzų, šimtininkas pasiuntė pas Jį kelis žydų vyresniuosius, prašydamas Jį ateiti ir išgydyti tarną.

3. Da er aber von Jesu hörte, sandte er die Ältesten der Juden zu ihm und bat ihn, daß er käme und seinen Knecht gesund machte.

3. Et le centenier ayant entendu parler de Jésus, envoya vers lui des anciens des Juifs, pour le prier de venir guérir son serviteur.

3. Y como oyó de Jesús, envió a él los ancianos de los Judíos, rogándole que viniese y librase a su siervo.

3 En van Jezus gehoord hebbende, zond hij tot Hem de ouderlingen der Joden, Hem biddende, dat Hij wilde komen, en zijn dienstknecht gezond maken.

3. Ten usłyszawszy o Jezusie, posłał do niego starszych z Żydów, prosząc go, aby przyszedłszy uzdrowił sługę jego.

3. Az pedig, mikor hallott Jézus felől, hozzá küldé a zsidók véneit, kérvén őt, hogy jőjjön el és gyógyítsa meg az ő szolgáját.

3 Услышав об Иисусе, он послал к Нему Иудейских старейшин просить Его, чтобы пришел исцелить слугу его.

3. Почувши ж про Ісуса, післав до Него старших Жидівських, благаючи Його, щоб, прийшовши, спас слугу його.

4 Kun nämä saapuivat Jeesuksen tykö, pyysivät he häntä hartaasti ja sanoivat: "Hän ansaitsee, että teet hänelle tämän;

4 Tultuaan Jeesuksen luo he pyysivät Häntä hartaasti sanoen: "Hän ansaitsee, että suot hänelle tämän,

4. Kuin he tulivat Jesuksen tykö, rukoilivat he häntä hartaasti ja sanoivat: hän on mahdollinen, ettäs hänelle sen teet;

4. Cosca he tulit Jesuxen tygö/ rucoilit he händä hartast/ ja sanoit: hän on ansiolinen/ ettäs hänelle sen teet:

4. Coska he sis tulit IesuSEN tyge/ rucolit he hende hartast ia sanoit/ Hen on sijhen ansiolinen ettes henelle sen tekisit/ (Koska he siis tulit Jesuksen tykö/ rukoilit he häntä hartaasti ja sanoit/ Hän on siihen ansiollinen että hänelle sen tekisit/)

4. οἱ δὲ παραγενόμενοι πρὸς τὸν Ἰησοῦν παρεκάλουν αὐτὸν σπουδαίως, λέγοντες ὅτι Ἄξιός ἐστιν ᾧ παρέξει τοῦτο,

4. οι δε παραγενομενοι προς τον ιησουν παρεκαλουν αυτον σπουδαιως λεγοντες οτι αξιος εστιν ω παρεξει τουτο 4. oi de paragenomenoi pros ton iesoυn parekaloυn aυton spoυdaios legontes oti aksios estin o pareksei toυto

4 Now (when) they came* to Jesus, they were pleading with him diligently, saying, He is worthy *that you will be providing this for him;

4. And when they came to Jesus, they besought him instantly, saying, That he was worthy for whom he should do this:

4. Men der de kom til Jesus, bade de ham flitteligen og sagde: han er vel værd, at du gjør ham dette;

4. Då de kommo till Jesum, bådo de honom fliteliga, sägande: Han är värd, att du gör honom det;

4. Agga kui nemmad Jesusse jure said, pallusid nem̃ad tedda üpris wägga ja ütlesid: Temma on sedda wäärt, et sa temmale sedda teed.

4. Atėję pas Jėzų, jie karštai prašė, sakydami: ‘‘Jis vertas, kad jam tai padarytum,

4. Da sie aber zu Jesu kamen, baten sie ihn mit Fleiß und sprachen: Er ist es wert, daß du ihm das erzeigest;

4. Ceux-ci étant donc venus vers Jésus, le prièrent instamment, disant: Il est digne que tu lui accordes cela; car il aime notre nation,

4. Y viniendo ellos a Jesús, rogáronle con diligencia, diciéndole: Porque es digno de concederle esto:

4 Dezen nu, tot Jezus gekomen zijnde, baden Hem ernstelijk, zeggende: Hij is waardig, dat Gij hem dat doet;

4. A oni przyszedłszy do Jezusa, prosili go z pilnością, mówiąc: Godzien jest, abyś mu to uczynił;

4. Azok pedig Jézushoz menvén, igen kérék őt, mondván: Méltó, hogy megtedd néki;

4 И они, придя к Иисусу, просили Его убедительно, говоря: он достоин, чтобы Ты сделал для него это,

4. Вони ж, прийшовши до Ісуса, благали Його пильно, говорячи: Що достоєн він, щоб йому зробив се:

5 sillä hän rakastaa meidän kansaamme, ja hän on rakentanut meille synagoogan".

5 sillä hän rakastaa kansaamme ja on rakentanut meille synagoogan."

5. Sillä hän rakastaa meidän kansaamme ja rakensi meille synagogan.

5. Sillä hän racasta meidän Canssam/ ja rakensi meille Synagogan. Nijn Jesus meni heidän cansans.

5. Sille hen racasta meiden Canssa/ ia Sinagogan hen meille rakensi. Nin IesuS meni heiden cansans. (Sillä hän rakastaa meidän kansaa/ ja synagogan hän meille rakensi. Niin Jesus meni heidän kanssansa.)

5. ἀγαπᾷ γὰρ τὸ ἔθνος ἡμῶν, καὶ τὴν συναγωγὴν αὐτὸς ᾠκοδόμησεν ἡμῖν.

5. αγαπα γαρ το εθνος ημων και την συναγωγην αυτος ωκοδομησεν ημιν 5. agapa gar to ethnos emon kai ten sυnagogen aυtos okodomesen emin

5 for* he loves* our nation and he built us our synagogue.

5. For he loveth our nation, and he hath built us a synagogue.

5. thi han elsker vort Folk og har bygget os vor Synagoge.

5. Ty han hafver vårt folk kärt, och hafver byggt oss Synagogon.

5. Sest ta armastab meie rahwast, ja se koggodusse koia on ta isse meile üllesehhitanud.

5. nes jis myli mūsų tautą ir mums yra pastatęs sinagogą’‘.

5. denn er hat unser Volk lieb, und die Schule hat er uns erbaut.

5. Et c'est lui qui nous a fait bâtir la synagogue.

5. Que ama nuestra nación, y él nos edificó una sinagoga.

5 Want hij heeft ons volk lief, en heeft zelf ons de synagoge gebouwd.

5. Albowiem miłuje naród nasz, i on nam bóżnicę zbudował.

5. Mert szereti a mi nemzetünket, és a zsinagógát is ő építtette nékünk.

5 ибо он любит народ наш и построил нам синагогу.

5. любить бо нарід наш, і школу він збудував нам.

6 Niin Jeesus lähti heidän kanssansa. Mutta kun hän ei enää ollut kaukana talosta, lähetti sadanpäämies ystäviänsä sanomaan hänelle: "Herra, älä vaivaa itseäsi, sillä en minä ole sen arvoinen, että tulisit minun kattoni alle;

6 Niin Jeesus lähti heidän kanssaan. Kun Hän ei enää ollut kaukana talosta, sadanpäämies lähetti (Hänen luokseen) ystäviä sanomaan Hänelle: "Herra, älä vaivaa itseäsi, sillä en ole sen arvoinen, että astuisit kattoni alle.

6. Niin Jesus meni heidän kanssansa. Ja kuin ei hän silleen ollut kaukana huoneesta, lähetti sadanpäämies ystäviänsä hänen tykönsä, sanoen hänelle: Herra, älä vaivaa sinuas; sillä en ole minä mahdollinen, ettäs minun kattoni alle tulisit.

6. Ja cuin ei hän sillen ollut caucan huonesta/ lähetti Sadanpäämies ystäwistäns hänen tygöns/ ja käski sanoa: HERra/ älä waiwa sinuas/ en ole minä kelwollinen ettäs minun cattoni ala tulet/

6. Ja quin hen nyt ei caukan ollut honesta/ lehetti se Sadhanpämies ysteuitens henen tygens ia keski sanoa/ Ah HERRA/ ele sinuas waiua/ En ole mine keluolinen ette sine siseltulet minun Cattoni ala/ (Ja kuin hän nyt ei kaukana ollut huoneesta/ lähetti se sadanpäämies ystäwänsä hänen tykönsä ja käski sanoa/ Ah HERRA/ älä sinuas waiwaa/ En ole minä kelwollinen että sinä sisälle tulet minun kattoni alle/)

6. ὁ δὲ Ἰησοῦς ἐπορεύετο σὺν αὐτοῖς. ἤδη δὲ αὐτοῦ οὐ μακρὰν ἀπέχοντος ἀπὸ τῆς οἰκίας ἔπεμψε πρὸς αὐτὸν ὁ ἑκατόνταρχος φίλους λέγων αὐτῷ· Κύριε, μὴ σκύλλου· οὐ γὰρ εἰμι ἱκανός ἵνα ὑπὸ τὴν στέγην μου εἰσέλθῃς·

6. ο δε ιησους επορευετο συν αυτοις ηδη δε αυτου ου μακραν απεχοντος απο της οικιας επεμψεν προς αυτον ο εκατονταρχος φιλους λεγων αυτω κυριε μη σκυλλου ου γαρ ειμι ικανος ινα υπο την στεγην μου εισελθης 6. o de iesoυs eporeυeto sυn aυtois ede de aυtoυ oυ makran apechontos apo tes oikias epempsen pros aυton o ekatontarchos filoυs legon aυto kυrie me skυlloυ oυ gar eimi ikanos ina υpo ten stegen moυ eiselthes

6 Now Jesus was traveling together with them. Now already, (while) he is not far distant from the house, the centurion sent friends to him, saying to him, Lord, do not be bothered; for* I am not sufficient that* you should enter under my roof.

6. Then Jesus went with them. And when he was now not far from the house, the centurion sent friends to him, saying unto him, Lord, trouble not thyself: for I am not worthy that thou shouldest enter under my roof:

6. Da gik Jesus med dem; men der han nu ikke var langt fra Huset, sendte Høvedsmanden nogle af sine Venner til ham og lod ham sige: Herre! umag dig ikke; thi jeg er ikke værd, at du gaaer ind under mit Tag.

6. Då gick Jesus med dem. Och då han icke långt var ifrå huset, sände höfvitsmannen sina vänner till honom, och sade: Herre, gör dig icke omak; ty jag är icke värdig, att du går under mitt tak;

6. Ja Jesus läks nendega; agga kui temma ei olnud ennam kaugel koiast ärra, läkkitas se pealik ommad söbrad temma jure, ja käskis tem̃ale öölda: Issand, ärra wotta sedda waewa nähha: sest minna ei olle mitte wäärt, et sa mo kattukse alla tulled.

6. Jėzus nuėjo su jais. Kai Jis buvo netoli namų, šimtininkas atsiuntė savo draugus, kad Jam pasakytų: ‘‘Viešpatie, nesivargink! Aš nesu vertas, kad užeitum po mano stogu.

6. Jesus aber ging mit ihnen hin. Da sie aber nun nicht ferne von dem Hause waren, sandte der Hauptmann Freunde zu ihm und ließ ihm sagen: Ach HERR, bemühe dich nicht; ich bin nicht wert, daß du unter mein Dach gehest;

6. Jésus donc s'en alla avec eux. Et comme déjà il n'était plus loin de la maison, le centenier envoya vers lui des amis, lui dire: Seigneur, ne t'incommode point, car je ne mérite pas que tu entres sous mon toit.

6. Y Jesús fué con ellos: mas como ya no estuviesen léjos de su casa, envió el centurión amigos a él, diciéndole: Señor, no tomes trabajo, que no soy digno de que entres debajo de mi tejado:

6 En Jezus ging met hen. En als Hij nu niet verre van het huis was, zond de hoofdman over honderd tot Hem enige vrienden, en zeide tot Hem: Heere, neem de moeite niet; want ik ben niet waardig, dat Gij onder mijn dak zoudt inkomen.

6. A tak Jezus szedł z nimi. Ale gdy niedaleko był od domu, posłał do niego on setnik przyjacioły, mówiąc mu: Panie! nie zadawaj sobie pracy; bomci nie jest godzien, abyś wszedł pod dach mój.

6. Jézus tehát elméne velök. Mikor azonban már nem messze volt a háztól, eléje küldé a százados néhány jó barátját, izenvén néki: Uram, ne fáraszd magad; mert nem vagyok méltó, hogy hajlékomba jőjj;

6 Иисус пошел с ними. И когда Он недалеко уже был от дома, сотник прислал к Нему друзей сказать Ему: не трудись, Господи! ибо я недостоин, чтобы Ты вошел под кров мой;

6. Ісус же пійшов з ними. І як вже він недалеко був од будинка, вислав до Него сотник другів, говорячи Йому: Господи, не трудись, бо я недостоєн, щоб Ти під стелю мою ввійшов;

7 sentähden en katsonutkaan itseäni arvolliseksi tulemaan sinun luoksesi; vaan sano sana, niin minun palvelijani paranee.

7 Sen vuoksi en katsonutkaan itseäni arvolliseksi tulemaan luoksesi, vaan sano sana, niin palvelijani paranee.

7. Sentähden en minä myös itsiäni lukenut mahdolliseksi tuleman sinun tykös; mutta sano sanalla, niin minun palveliani paranee.

7. Sentähden en minä myös idziänikän lukenut kelwollisexi tuleman sinun tygös/ mutta sano sanalla/ nijn minun palwelian parane.

7. Sentedhen mine mös itzeni en lukenut keluolisexi tuleman sinun tyges/ Mutta sano Sanalla/ nin minun Piltin tule teruexi. (Sentähden minä myös itseni en lukenut kelwolliseksi tuleman sinun tykösi/ Mutta sano sanalla/ niin minun pilttin tulee terweeksi.)

7. διὸ οὐδὲ ἐμαυτὸν ἠξίωσα πρὸς σὲ ἐλθεῖν· ἀλλ’ εἰπὲ λόγῳ, καὶ ἰαθήσεται ὁ παῖς μου.

7. διο ουδε εμαυτον ηξιωσα προς σε ελθειν αλλα ειπε λογω και ιαθησεται ο παις μου 7. dio oυde emaυton eksiosa pros se elthein alla eipe logo kai iathesetai o pais moυ

7 Hence, not even I myself deemed it worthy to come to you, but say (it) with a word, and my young-servant will be healed.

7. Wherefore neither thought I myself worthy to come unto thee: but say in a word, and my servant shall be healed.

7. Derfor agtede jeg heller ikke mig selv værdig at komme til dig; men siig det med et Ord, da bliver min Dreng helbredet.

7. Hvarföre jag ock icke räknade mig sjelfvan värdigan till att komma till dig; utan säg med ett ord, så varder min tjenare helbregda.

7. Sepärrast ei olle minnage ennast wäärt arwanud sinno jure tulla; waid ütle agga ühhe sannaga, siis saab mo sullane terweks.

7. Taip pat savęs nelaikau vertu ateiti pas Tave. Bet tark žodį, ir mano tarnas pasveiks.

7. darum habe ich auch mich selbst nicht würdig geachtet, daß ich zu dir käme; sondern sprich ein Wort, so wird mein Knecht gesund.

7. C'est pourquoi je ne me suis pas jugé digne moi-même d'aller vers toi; mais dis une parole, et mon serviteur sera guéri.

7. Por lo cual ni aun me tuve por digno de venir a tí; mas dí tan solo una palabra, y mi criado será sano.

7 Daarom heb ik ook mijzelven niet waardig geacht, om tot U te komen; maar zeg het met een woord, en mijn knecht zal genezen worden.

7. Przetoż i samego siebie nie miałem za godnego, abym miał przyjść do ciebie; ale rzecz słowo, a będzie uzdrowiony sługa mój.

7. A miért is magamat sem tartottam érdemesnek arra, hogy hozzád menjek: hanem csak szóval mondd, és meggyógyul az én szolgám.

7 потому и себя самого не почел я достойным придти к Тебе; но скажи слово, и выздоровеет слуга мой.

7. тим і себе не вважав достойним до Тебе прийти; тільки промов слово, то й одужає слуга мій.

8 Sillä minä itsekin olen toisen vallan alaiseksi asetettu, ja minulla on sotamiehiä käskettävinäni, ja minä sanon tälle: 'Mene', ja hän menee, ja toiselle: 'Tule', ja hän tulee, ja palvelijalleni: 'Tee tämä', ja hän tekee."

8 Sillä minäkin olen vallan alaiseksi asetettu mies, ja minulla on sotamiehiä alaisinani. Sanon tälle: 'Mene', ja hän menee, ja toiselle: 'Tule', ja hän tulee, ja palvelijalleni: 'Tee tämä', ja hän tekee."

8. Sillä minä olen myös ihminen vallan alle asetettu, ja minun allani on sotamiehiä, ja sanon tälle: mene! niin hän menee, ja toiselle: tule! ja hän tulee, ja minun palvelialleni: tee se! ja hän tekee.

8. Sillä minä olen myös Esiwallalle alammainen/ ja minun allani on sotamiehiä/ ja sanon tälle: mene/ nijn hän mene: ja toiselle: tule/ ja hän tule: ja minun palwelialleni: Tee se/ ja hän teke.

8. Sille ette mineki olen Inhiminen Esiwallan alamainen/ ia minun allani on sotamiehi/ ia sanon telle/ mene/ nin hen menepi. Ja toiselle/ tule/ ia hen tulepi. Ja minun Paluelialleni/ Tege teme/ ia hen tekepi. (Sillä että minäkin olen ihminen esiwallan alamainen/ ja minun allani on sotamiehiä/ ja sanon tälle/ mene/ niin hän meneepi. Ja toiselle/ tule/ ja hän tuleepi. Ja minun palwelijalleni/ Tee tämä/ ja hän tekeepi.)

8. καὶ γὰρ ἐγὼ ἄνθρωπός εἰμι ὑπὸ ἐξουσίαν τασσόμενος, ἔχων ὑπ’ ἐμαυτὸν στρατιώτας, καὶ λέγω τούτῳ, πορεύθητι, καὶ πορεύεται, καὶ ἄλλῳ, ἔρχου, καὶ ἔρχεται, καὶ τῷ δούλῳ μου, ποίησον τοῦτο, καὶ ποιεῖ.

8. και γαρ εγω ανθρωπος ειμι υπο εξουσιαν τασσομενος εχων υπ εμαυτον στρατιωτας και λεγω τουτω πορευθητι και πορευεται και αλλω ερχου και ερχεται και τω δουλω μου ποιησον τουτο και ποιει 8. kai gar ego anthropos eimi υpo eksoυsian tassomenos echon υp emaυton stratiotas kai lego toυto poreυtheti kai poreυetai kai allo erchoυ kai erchetai kai to doυlo moυ poieson toυto kai poiei

8 For* I am also a man appointed under authority, having soldiers under myself, and I say to this one, Travel and he travels, and to another, Come and he comes, and to my bondservant, Do this and he does it.

8. For I also am a man set under authority, having under me soldiers, and I say unto one, Go, and he goeth; and to another, Come, and he cometh; and to my servant, Do this, and he doeth it.

8. Thi jeg er og et Menneske, Øvrigheden undergiven, som har Stridsmænd under mig; og siger jeg til denne: gak! saa gaaer han; og til den anden; kom! saa kommer han; og til min Tjener: gjør det! saa gjør han det.

8. Ty jag är ock en man, stadder under härskap, och hafver krigsknektar under mig; och jag säger till den ena: Gack, och han går; och till den andra: Kom, och han kommer; och till min tjenare: Gör det, och han gör så.

8. Sest minnage ollen ka innimenne teise wallitsusse alla seätud, ja minno al on söamehhi, ja ma ütlen sellele: Minne, ja temma lähhäb; ja teisele: Tulle, ja temma tulleb; ja omma sullasele: Te sedda, siis ta teeb.

8. Juk ir aš, būdamas valdinys, turiu sau pavaldžių kareivių. Taigi sakau kuriam iš jų: ‘Eik’, ir jis eina; sakau kitam: ‘Ateik čia’, ir jis ateina; sakau tarnui: ‘Padaryk tai’, ir jis daro’‘.

8. Denn auch ich bin ein Mensch, der Obrigkeit untertan, und habe Kriegsknechte unter mir und spreche zu einem: Gehe hin! so geht er hin; und zum andern: Komm her! so kommt er; und zu meinem Knecht: Tu das! so tut er's.

8. Car, quoique je sois un homme soumis à la puissance d'autrui, j'ai sous moi des soldats; et je dis à l'un: Va, et il va; et à l'autre: Viens, et il vient; et à mon serviteur: Fais ceci, et il le fait.

8. Porque también yo soy hombre puesto en autoridad, que tengo debajo de mí soldados; y digo a éste: Vé, y vá; y al otro: ven, y viene; y a mi siervo: Haz esto, y lo hace.

8 Want ik ben ook een mens, onder de macht van anderen gesteld, hebbende krijgsknechten onder mij, en ik zeg tot dezen: Ga, en hij gaat; en tot den anderen: Kom! en hij komt; en tot mijn dienstknecht: Doe dat! en hij doet het.

8. Bomci i ja człowiek pod mocą postanowiony, mający pod sobą żołnierzy, i mówię temu: Idź, a idzie, a drugiemu: Przyjdź, a przychodzi, a słudze mojemu: Czyó to, a czyni.

8. Mert én is hatalom alá vetett ember vagyok, és vitézek vannak alattam; és ha az egyiknek azt mondom: Eredj el, elmegy; vagy a másiknak: Jövel, eljő; és ha szolgámnak szólok: Tedd ezt, azt teszi.

8 Ибо я и подвластный человек, но, имея у себя в подчинении воинов, говорю одному: пойди, и идет; и другому: приди, и приходит; и слуге моему: сделай то, и делает.

8. Бо й я чоловік під властю поставлений, маючи під собою воїнів; і скажу сьому: Йди, то й іде, а другому: Прийди, то й прийде, а слузї моєму: Роби оце, то й зробить.

9 Tämän kuultuaan Jeesus ihmetteli häntä, kääntyi ja sanoi kansalle, joka häntä seurasi: "Minä sanon teille: en ole Israelissakaan löytänyt näin suurta uskoa."

9 Tämän kuultuaan Jeesus ihmetteli häntä ja kääntyen kansan puoleen, joka Häntä seurasi, sanoi: "Sanon teille, etten ole Israelissakaan löytänyt näin suurta uskoa."

9. Mutta kuin Jesus sen kuuli, ihmetteli hän häntä, kääntyi ja sanoi kansalle, joka häntä seurasi: minä sanon teille: en ole minä Israelissa senkaltaista uskoa löytänyt.

9. Cosca Jesus sen cuuli/ ihmetteli hän händä/ käänsi hänens/ ja sanoi Canssalle/ joca händä seurais: minä sanon teille: en ole minä tosin sencaltaista usco Israelisäkän löynnyt.

9. Coska nyt IesuS ne cwli/ ihmetteli hen hende/ ia kiensi henens ia sanoi sille Canssalle ioca hende seurasi/ Mine sanon teille/ Sencaltaista vsko en tosin ole mine Israelis leunyt. (Koska nyt Jesus ne kuuli/ ihmetteli hän häntä/ ja käänsi hänensä ja sanoi sille kansalle joka häntä seurasi/ Minä sanon teille/ Senkaltaista uskoa en tosin ole minä Israelissa löytänyt.)

9. ἀκούσας δὲ ταῦτα ὁ Ἰησοῦς ἐθαύμασεν αὐτόν, καὶ στραφεὶς τῷ ἀκολουθοῦντι αὐτῷ ὄχλῳ εἶπε· Λέγω ὑμῖν, οὐδὲ ἐν τῷ Ἰσραὴλ τοσαύτην πίστιν εὗρον.

9. ακουσας δε ταυτα ο ιησους εθαυμασεν αυτον και στραφεις τω ακολουθουντι αυτω οχλω ειπεν λεγω υμιν ουδε εν τω ισραηλ τοσαυτην πιστιν ευρον 9. akoυsas de taυta o iesoυs ethaυmasen aυton kai strafeis to akoloυthoυnti aυto ochlo eipen lego υmin oυde en to israel tosaυten pistin eυron

9 Now having heard these things, Jesus marveled at him and turned and said to the crowd who followed him, I say to you°, Not even in Israel, did I found so-great a faith.

9. When Jesus heard these things, he marvelled at him, and turned him about, and said unto the people that followed him, I say unto you, I have not found so great faith, no, not in Israel.

9. Men der Jesus hørte det, forundrede han sig over ham; og han vendte sig om og sagde til Folket, som ham fulgte: jeg siger Eder, saa stor en Tro har jeg end ikke fundet i Israel.

9. Då Jesus detta hörde, förundrade han sig på honom, och vände sig om, och sade till folket, som följde honom: Det säger jag eder, så stora tro hafver jag icke funnit i Israel.

9. Agga kui Jesus sedda kulis, panni temma tedda immeks, ja pöris ümber ja ütles se rahwa wasto, mis järrel käis: Ma ütlen teile, sähhärdust usko ei olle ma Israelistke leidnud.

9. Tai girdėdamas, Jėzus stebėjosi juo ir, atsigręžęs į Jį lydinčią minią, tarė: ‘‘Sakau jums—net Izraelyje neradau tokio didelio tikėjimo!’‘

9. Da aber Jesus das hörte, verwunderte er sich über ihn und wandte sich um und sprach zu dem Volk, das ihm nachfolgte: Ich sage euch: Solchen Glauben habe ich in Israel nicht gefunden!

9. Jésus ayant entendu cela, admira le centenier et se tournant, il dit à la troupe qui le suivait: Je vous dis que je n'ai pas trouvé une si grande foi, même en Israël.

9. Lo cual oyendo Jesús, se maravilló de él, y vuelto, dijo a las multitudes que le seguían: Os digo, que ni aun en Israel, he hallado tanta fé.

9 En Jezus, dit horende, verwonderde Zich over hem; en Zich omkerende, zeide tot de schare, die Hem volgde: Ik zeg ulieden: Ik heb zo groot een geloof zelfs in Israel niet gevonden.

9. Tedy usłyszawszy to Jezus, zadziwił mu się, i obróciwszy się, rzekł do ludu, który za nim szedł: Powiadam wam, żem ani w Izraelu tak wielkiej wiary nie znalazł.

9. Jézus pedig ezeket hallván, elcsudálkozék ő rajta; és hátrafordulván monda az őt követő sokaságnak: Mondom néktek, ilyen hitet Izráelben sem találtam!

9 Услышав сие, Иисус удивился ему и, обратившись, сказал идущему за Ним народу: сказываю вам, что и в Израиле не нашел Я такой веры.

9. Почувши ж се Ісус, дивувавсь йому, й, обернувшись до йдучого за собою народу, рече: Глаголю вам: Навіть в Ізраїлї, такої віри не знайшов я.

10 Ja taloon palatessaan lähettiläät tapasivat palvelijan terveenä.

10 Taloon palatessaan lähetetyt tapasivat (sairaana olleen) palvelijan terveenä.

10. Ja kuin ne, jotka lähetetyt olivat, kotia palasivat, löysivät he palvelian terveenä, joka sairastanut oli.

10. Ja cuin lähetetyt cotia palaisit löysit he palwelian terwenä joca sairastanut oli.

10. Ja quin ne Lehetetydh palasit Cotijn/ leusit he sen paluelian teruene ioca sairasti. (Ja kuin ne lähetetyt palasit kotiin/ löysit he sen palwelijan terweenä joka sairasti.)

10. καὶ ὑποστρέψαντες οἱ πεμφθέντες εἰς τὸν οἶκον εὗρον τὸν ἀσθενοῦντα δοῦλον ὑγιαίνοντα.

10. και υποστρεψαντες οι πεμφθεντες εις τον οικον ευρον τον ασθενουντα δουλον υγιαινοντα 10. kai υpostrepsantes oi pemfthentes eis ton oikon eυron ton asthenoυnta doυlon υgiainonta

10 And those who were sent, having returned to the house, found the sick bondservant healthy. {Luk 7:11-17 At Nain in Galilee; no parallel.}

10. And they that were sent, returning to the house, found the servant whole that had been sick.

10. Og der de, som vare udsendte kom tilbage til Huset, fandt de den syge Tjener karsk.

10. Och de, som utsände voro, gingo hem igen, och funno tjenaren helbregda, som sjuk var.

10. Ja kui need, kes wäljaläkkitud, jälle koio said, leidsid nem̃ad se haige sullase terwe ollemast.

10. Sugrįžę į namus, pasiųstieji rado tarną pasveikusį.

10. Und da die Gesandten wiederum nach Hause kamen, fanden sie den kranken Knecht gesund.

10. Et quand ceux qui avaient été envoyés furent de retour à la maison, ils trouvèrent le serviteur qui avait été malade, se portant bien.

10. Y vueltos a casa los que habían sido enviados, hallaron sano al siervo que había estado enfermo.

10 En die gezonden waren, wedergekeerd zijnde in het huis, vonden den kranken dienstknecht gezond.

10. A wróciwszy się do domu ci, którzy byli posłani, znaleźli sługę, który się źle miał, zdrowego.

10. És a küldöttek visszatérvén a házhoz, a beteg szolgát már egészségben találák.

10 Посланные, возвратившись в дом, нашли больного слугу выздоровевшим.

10. І вернувшись послані у будинок, знайшли недужнього слугу здоровим.

11 Sen jälkeen hän vaelsi Nain nimiseen kaupunkiin, ja hänen kanssaan vaelsivat hänen opetuslapsensa ynnä suuri kansanjoukko.

11 Seuraavana päivänä* tapahtui, että Hän vaelsi Nain nimiseen kaupunkiin, ja Hänen kanssaan vaelsi (paljon) Hänen opetuslapsiaan ja suuri kansanjoukko.

11. Ja tapahtui sen jälkeen, että hän meni kaupunkiin, joka Nain kutsutaan, ja hänen kanssansa meni monta hänen opetuslastansa ja paljo väkeä.

11. JA tapahtui sen jälken että hän meni yhten Caupungijn joca Nain cudzuttin ja hänen cansans meni paljo hänen Opetuslapsians ja ylön paljo wäke.

11. Ja se tapachtui sen ielkin ette hen meni ychten Caupungin/ ioca Naim cutzuttin/ ia henen cansans menit palio hene' opetuslapsians/ ia ylenpalio wäke. (Ja se tapahtui sen jälkeen että hän meni yhteen kaupunkiin/ joka Naim kutsuttiin/ ja hänen kanssans meni paljon hänen opetuslapsians/ ja ylenpaljon wäkeä.)

11. Καὶ ἐγένετο ἐν τῷ ἑξῆς ἐπορεύετο εἰς πόλιν καλουμένην Ναΐν· καὶ συνεπορεύοντο αὐτῷ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ ἱκανοὶ καὶ ὄχλος πολύς.

11. και εγενετο εν τη εξης επορευετο εις πολιν καλουμενην ναιν και συνεπορευοντο αυτω οι μαθηται αυτου ικανοι και οχλος πολυς 11. kai egeneto en te ekses eporeυeto eis polin kaloυmenen nain kai sυneporeυonto aυto oi mathetai aυtoυ ikanoi kai ochlos polυs

11 And it happened on the next (day), that he was traveling to a city called Nain, and his considerable (number of) disciples and a large crowd was traveling together with him.

11. And it came to pass the day after, that he went into a city called Nain; and many of his disciples went with him, and much people.

11. Og det begav sig Dagen derefter, at han gik til en Stad, som hedte Nain, og der gik mange af hans Disciple med ham og meget Folk.

11. Så begaf det sig sedan, att han gick uti den staden, som kallas Nain; och med honom gingo månge hans Lärjungar, och mycket folk.

11. Ja se sündis teisel päwal, et temma ühte liñna läks, mis hütakse Nainiks, ja temmaga läksid paljo temma jüngrid ja paljo rahwast;

11. Po to Jėzus ėjo į miestą, vardu Nainą. Kartu su Juo keliavo daugelis Jo mokinių ir gausi minia.

11. Und es begab sich darnach, daß er in eine Stadt mit Namen Nain ging; und seiner Jünger gingen viele mit ihm und viel Volks.

11. Le jour suivant, Jésus allait à une ville appelée Naïn, et plusieurs de ses disciples et une grande troupe allaient avec lui.

11. Y aconteció después, que él iba a la ciudad que se llama Naín, e iban con él muchos de sus discípulos, y gran compañía.

11 En het geschiedde op den volgenden dag, dat Hij ging naar een stad, genaamd Nain, en met Hem gingen velen van Zijn discipelen, en een grote schare.

11. I stało się nazajutrz, że szedł do miasta, które zowią Naim, a szło z nim uczniów jego wiele i lud wielki.

11. És lőn másnap, hogy méne Nain nevű városba; és az ő tanítványai sokan menének ő vele, és nagy sokaság.

11 После сего Иисус пошел в город, называемый Наин; и с Ним шли многие из учеников Его и множество народа.

11. І сталось опісля, ійшов Він у город, званий Наін, і йшло з Ним доволї учеників Його, й багато народу.

12 Kun hän nyt lähestyi kaupungin porttia, katso, silloin kannettiin ulos kuollutta, äitinsä ainokaista poikaa. Ja äiti oli leski, ja hänen kanssaan kulki paljon kaupungin kansaa.

12 Hänen lähestyessään kaupungin porttia, katso, kannettiin ulos kuollutta, äitinsä ainoaa poikaa. Äiti* oli leski, ja hänen kanssaan oli paljon kaupungin kansaa.

12. Mutta kuin hän kaupungin porttia lähestyi, katso, kuollut kannettiin ulos, joka oli äitinsä ainoa poika, ja se oli leski. Ja paljo kaupungin kansasta kävi hänen kanssansa.

12. Cosca hän Caupungin porttia lähestyi cadzo cuollut uloscannettin joca oli äitins ainoa poica ja se oli leski. Ja paljo Caupungin Canssast käwi hänen cansans.

12. Coska hen nyt Caupungin Portia lehestui/ catzo/ coollut vloskannettin/ ioca oli Eitins ainoa Poica/ ia se Leski oli. Ja palio Caupungin Canssa keui henen cansans. (Koska hän nyt kaupungin porttia lähestyi/ katso/ kuollut ulos kannettiin/ joka oli äitinsä ainoa poika/ ja se leski oli. Ja paljon kaupungin kansaa käwi hänen kanssansa.)

12. ὡς δὲ ἤγγισε τῇ πύλῃ τῆς πόλεως, καὶ ἰδοὺ ἐξεκομίζετο τεθνηκὼς υἱὸς μονογενὴς τῇ μητρὶ αὐτοῦ, καὶ αὕτη ἦν χήρα, καὶ ὄχλος τῆς πόλεως ἱκανὸς ἦν σὺν αὐτῇ.

12. ως δε ηγγισεν τη πυλη της πολεως και ιδου εξεκομιζετο τεθνηκως υιος μονογενης τη μητρι αυτου και αυτη ην χηρα και οχλος της πολεως ικανος {VAR2: ην } συν αυτη 12. os de eggisen te pυle tes poleos kai idoυ eksekomizeto tethnekos υios monogenes te metri aυtoυ kai aυte en chera kai ochlos tes poleos ikanos {VAR2: en } sυn aυte

12 Now as he drew near to the gate of the city, behold also, (one) who had died, was being entombed, the only begotten son of his mother and she was a widow and a considerable crowd from the city (was) together with her.

12. Now when he came nigh to the gate of the city, behold, there was a dead man carried out, the only son of his mother, and she was a widow: and much people of the city was with her.

12. Men der han kom nær til Stadens Port, see, da blev en Død udbaaren, som var sin Moders eenbaarne Søn, og hun var en Enke; og meget Folk af Staden gik med hende.

12. Då han nu kom intill stadsporten, si, då bars der ut en döder, sine moders ende son, och hon var enka; och en stor hop folk af staden gick med henne.

12. Agga kui ta liggi liñna wärrawat sai, wata, siis kanti surnud wälja, se olli omma emma ainus poeg, ja se olli lesk, ja paljo liñna rahwast olli temmaga.

12. Kai Jis prisiartino prie miesto vartų, štai nešė numirėlį­vienintelį motinos sūnų, o ji buvo našlė. Kartu su ja ėjo didelė miesto minia.

12. Als er aber nahe an das Stadttor kam, siehe, da trug man einen Toten heraus, der ein einziger Sohn war seiner Mutter, und sie war eine Witwe; und viel Volks aus der Stadt ging mit ihr.

12. Et comme il approchait de la porte de la ville, voici on portait en terre un mort, fils unique de sa mère, qui était veuve, et il y avait avec elle un grand nombre de gens de la ville.

12. Y como llegó cerca de la puerta de la ciudad, he aquí, que sacaban un difunto, unigénito de su madre, la cual también era viuda; y había con ella mucha gente de la ciudad.

12 En als Hij de poort der stad genaakte, zie daar, een dode werd uitgedragen, die een eniggeboren zoon zijner moeder was, en zij was weduwe en een grote schare van de stad was met haar.

12. A gdy się przybliżył do bramy miejskiej, tedy oto wynoszono umarłego, syna jedynego matki swojej, a ta była wdową, a z nią szedł wielki lud miasta onego.

12. Mikor pedig a város kapujához közelített, ímé egy halottat hoznak vala ki, egyetlen egy fiát az anyjának, és az özvegy asszony vala; és a városból nagy sokaság volt ő vele.

12 Когда же Он приблизился к городским воротам, тутвыносили умершего, единственного сына у матери, а она была вдова; и много народа шло с нею из города.

12. Як же наближив ся до городських воріт, аж ось винесено мертвого, сина єдиного в матері своєї, вона ж була вдова; й багато народу з городу було з нею.

13 Ja hänet nähdessään Herra armahti häntä ja sanoi hänelle: "Älä itke".

13 Nähdessään hänet Herra armahti häntä ja sanoi hänelle: "Älä itke."

13. Kuin Herra hänen näki, armahti hän hänen päällensä ja sanoi hänelle: älä itke!

13. Cosca HERra sen näki armahti hän hänen päällens ja sanoi hänelle: Älä itke.

13. Coska HERRA sen näki/ armachti hen henen pälens/ ia sanoi henelle/ Ele idke. (Koska HERRA sen näki/ armahti hän hänen päällensä/ ja sanoi hänelle/ Älä itke.)

13. καὶ ἰδὼν αὐτὴν ὁ Κύριος ἐσπλαγχνίσθη ἐπ’ αὐτῇ καὶ εἶπεν αὐτῇ· Μὴ κλαῖε·

13. και ιδων αυτην ο κυριος εσπλαγχνισθη επ αυτη και ειπεν αυτη μη κλαιε 13. kai idon aυten o kυrios esplagchnisthe ep aυte kai eipen aυte me klaie

13 And the Lord, having seen her, had compassion upon her and said to her, Do not weep.

13. And when the Lord saw her, he had compassion on her, and said unto her, Weep not.

13. Og der Herren saae hende, ynkedes han inderligen over hende og sagde til hende: græd ikke.

13. Då Herren såg henne, varkunnade han sig öfver henne, och sade till henne: Gråt icke.

13. Ja kui Issand tedda näggi, siis hallastas temma wägga temma peäle ja ütles temmale: Ärra nutta mitte.

13. Pamačiusiam motiną Viešpačiui pagailo jos, ir Jis tarė: ‘‘Neverk!’‘

13. Und da sie der HERR sah, jammerte ihn derselben, und er sprach zu ihr: Weine nicht!

13. Et le Seigneur l'ayant vue, fut touché de compassion pour elle, et lui dit: Ne pleure point.

13. Y como el Señor la vió, fué movido a misericordia de ella, y le dice: No llores.

13 En de Heere, haar ziende, werd innerlijk met ontferming over haar bewogen, en zeide tot haar: Ween niet.

13. Którą ujrzawszy Pan użalił się jej, i rzekł jej: Nie płacz!

13. És látván őt az Úr, megkönyörüle rajta, és monda néki: Ne sírj.

13 Увидев ее, Господь сжалился над нею и сказал ей: не плачь.

13. І побачивши її Господь, змилосердивсь над нею, і рече їй: Не плач.

14 Ja hän meni ja kosketti paareja; niin kantajat seisahtuivat. Ja hän sanoi: "Nuorukainen, minä sanon sinulle: nouse."

14 Astuen luo Hän kosketti paareja ja kantajat pysähtyivät. Niin Hän sanoi: "Nuorukainen, sanon sinulle: nouse."

14. Ja meni ja rupesi paariin (ja kantajat seisahtivat,) ja hän sanoi: nuorukainen, minä sanon sinulle: nouse ylös!

14. Ja meni ja rupeis paarijn: ja candajat seisatit: ja hän sanoi: nuorucainen minä sanon sinulle: nouse ylös.

14. Ja edheskeui ia rupesi Paarijn. Ja ne Candaiat seisetit. Ja hen sanoi/ Noricainen/ Mine sanon sinulle/ nouse yles. (Ja edeskäwi ja rupesi paariin. Ja ne kantajat seisahdit. Ja hän sanoi/ Nuorukainen/ Minä sanon sinulle/ nouse ylös.)

14. καὶ προσελθὼν ἥψατο τῆς σοροῦ, οἱ δὲ βαστάζοντες ἔστησαν, καὶ εἶπε· Νεανίσκε, σοὶ λέγω, ἐγέρθητι.

14. και προσελθων ηψατο της σορου οι δε βασταζοντες εστησαν και ειπεν νεανισκε σοι λεγω εγερθητι 14. kai proselthon epsato tes soroυ oi de βastazontes estesan kai eipen neaniske soi lego egertheti

14 And he came near and touched the funeral bier, and those bearing (it) stopped. Now he said, Young-man, I say to you, Arise.

14. And he came and touched the bier: and they that bare him stood still. And he said, Young man, I say unto thee, Arise.

14. Og han traadte til og rørte ved Baaren, (men de, som bare, stode stille), og han sagde: du unge Karl, jeg siger dig, staae op!

14. Och han gick till, och tog på bårena; och de, som båro, stadnade. Då sade han: Jag säger dig, unger man, statt upp.

14. Ja kui ta liggi sai, hakkas temma pusarkist kinni, (agga need kandjad seisid) ja temma ütles: Noormees, ma ütlen sulle, touse ülles!

14. Priėjęs Jis palietė neštuvus. Nešėjai sustojo, ir Jis pasakė: ‘‘Jaunuoli, sakau tau: kelkis!’‘

14. Und er trat hinzu und rührte den Sarg an; und die Träger standen. Und er sprach: Jüngling, ich sage dir, stehe auf!

14. Et s'étant approché, il toucha la bière, et ceux qui la portaient s'arrêtèrent; et il dit: Jeune homme, je te le dis, lève-toi.

14. Y acercándose, tocó las andas; y los que le llevaban, pararon. Y dijo: Mancebo, a tí digo, levántate.

14 En Hij ging toe, en raakte de baar aan; (de dragers nu stonden stil) en Hij zeide: Jongeling, Ik zeg u, sta op!

14. I przystąpiwszy dotknął się trumny (mar), (a ci, co nieśli, stanęli) i rzekł: Młodzieócze! tobie mówię, wstaó.

14. És oda menvén, illeté a koporsót; a vivők pedig megállának. És monda: Ifjú, néked mondom, kelj föl!

14 И, подойдя, прикоснулся к одру; несшие остановились, и Он сказал: юноша! тебе говорю, встань!

14. І приступивши, приторкнув ся до мар; ті ж, що несли, з'упинились. І рече: Молодче, тобі глаголю: встань.

15 Niin kuollut nousi istualleen ja rupesi puhumaan. Ja hän antoi hänet hänen äidillensä.

15 Kuollut nousi istualleen ja alkoi puhua. Ja Hän antoi hänet hänen äidilleen.

15. Ja kuollut nousi istualle ja rupesi puhumaan. Ja hän antoi sen äidillensä.

15. Ja cuollu nousi istualle ja rupeis puhuman.

15. Ja se Coollu ylesistui/ ia rupeis puhuman. Ja hen annoi sen Eitillens. (Ja se kuollut ylös istui/ ja rupesi puhumaan. Ja hän antoi sen äitillensä.)

15. καὶ ἀνεκάθισεν ὁ νεκρὸς καὶ ἤρξατο λαλεῖν, καὶ ἔδωκεν αὐτὸν τῇ μητρὶ αὐτοῦ.

15. και ανεκαθισεν ο νεκρος και ηρξατο λαλειν και εδωκεν αυτον τη μητρι αυτου 15. kai anekathisen o nekros kai erksato lalein kai edoken aυton te metri aυtoυ

15 And he who was dead sat up and began to speak. And he gave him to his mother.

15. And he that was dead sat up, and began to speak. And he delivered him to his mother.

15. Og den Døde reiste sig op og begyndte at tale; og han gav hans Moder ham.

15. Och den döde satte sig upp, och begynte tala; och han fick honom hans moder.

15. Ja se surnud tousis istma ja hakkas räkima, ja ta andis tedda temma emmale;

15. Numirėlis atsisėdo ir pradėjo kalbėti. Jėzus atidavė jį motinai.

15. Und der Tote richtete sich auf und fing an zu reden; und er gab ihn seiner Mutter.

15. Et le mort s'assit et commença à parler. Et Jésus le rendit à sa mère.

15. Entónces, volvióse a sentar el que había sido muerto, y comenzó a hablar; y le dió a su madre.

15 En de dode zat overeind, en begon te spreken. En Hij gaf hem aan zijn moeder.

15. I usiadł on, który był umarł, i począł mówić; i oddał go matce jego.

15. És felüle a megholt, és kezde szólni; és adá őt anyjának.

15 Мертвый, поднявшись, сел и стал говорить; и отдал его Иисус матери его.

15. І сїв мерлець, і почав говорити. І оддав його матері його.

16 Ja heidät kaikki valtasi pelko, ja he ylistivät Jumalaa sanoen: "Suuri profeetta on noussut meidän keskellemme", ja: "Jumala on katsonut kansansa puoleen".

16 Niin heidät kaikki valtasi pelko ja he ylistivät Jumalaa sanoen: "Suuri profeetta on noussut keskellemme" ja: Jumala on katsonut kansansa puoleen.”

16. Ja pelko tuli kaikille, ja kunnioittivat Jumalaa, sanoen: suuri propheta on noussut meidän sekaamme, ja Jumala on kansaansa etsinyt.

16. Ja hän andoi sen äitillens. Ja pelco tuli caikille ja cunnioidzit Jumalata sanoden: suuri Propheta on nosnut meidän secam ja Jumala on hänen Canssans edzinyt.

16. Ja pelco tuli caikein päle/ ia cunnioitzit JUMALATA sanoden/ Swri Propheta ombi ylesnosnut meiden sekan/ Ja JUMALA ombi henen Canssans etzinyt. (Ja pelko tuli kaikkein päälle/ ja kunnioitsit JUMALATA sanoen/ Suuri propheta ompi ylösnoussut meidän sekaan/ Ja JUMALA ompi hänen kanssansa etsinyt.)

16. ἔλαβε δὲ φόβος πάντας, καὶ ἐδόξαζον τὸν Θεὸν, λέγοντες ὅτι Προφήτης μέγας ἠγήγερται ἐν ἡμῖν, καὶ ὅτι Ἐπεσκέψατο ὁ Θεὸς τὸν λαὸν αὐτοῦ.

16. ελαβεν δε φοβος απαντας και εδοξαζον τον θεον λεγοντες οτι προφητης μεγας εγηγερται εν ημιν και οτι επεσκεψατο ο θεος τον λαον αυτου 16. elaβen de foβos apantas kai edoksazon ton theon legontes oti profetes megas egegertai en emin kai oti epeskepsato o theos ton laon aυtoυ

16 Now fear took all and they were glorifying God, saying, A great prophet has arisen among us, and that God visited his people.

16. And there came a fear on all: and they glorified God, saying, That a great prophet is risen up among us; and, That God hath visited his people.

16. Men en Frygt betog Alle, og de prisede Gud og sagde: der er en stor Prophet opreist iblandt os, og Gud har besøgt sit Folk.

16. Och en räddhåge kom öfver alla, och de prisade Gud, sägande: En stor Prophet är uppkommen ibland oss, och Gud hafver sökt sitt folk.

16. Agga nende keikide peäle tulli hirm, ja auustasid Jummalat ja ütlesid: Suur prohwet on meie seas tousnud, ja Jummal on omma rahwast tulnud katsma.

16. Visus apėmė baimė, ir jie šlovino Dievą, sakydami: ‘‘Didis pranašas iškilo tarp mūsų’‘, ir: ‘‘Dievas aplankė savo tautą’‘.

16. Und es kam sie alle eine Furcht an und sie priesen Gott und sprachen: Es ist ein großer Prophet unter uns aufgestanden, und Gott hat sein Volk heimgesucht.

16. Et la crainte les saisit tous, et ils glorifièrent Dieu, en disant: Un grand prophète s'est élevé parmi nous, et Dieu a visité son peuple.

16. Y tomó a todos temor, y glorificaban a Dios, diciendo: Que profeta grande se ha levantado entre nosotros; y, que Dios ha visitado a su pueblo.

16 En vreze beving hen allen, en zij verheerlijkten God, zeggende: Een groot Profeet is onder ons opgestaan, en God heeft Zijn volk bezocht.

16. Tedy wszystkich strach zdjął, a wielbili Boga, mówiąc: Prorok wielki powstał między nami, a Bóg nawiedził lud swój.

16. És elfogá mind azokat a félelem, és dicsőíték az Istent, mondván: Nagy próféta [2†] támadt mi köztünk; és: Az Isten megtekintette az ő népét.

16 И всех объял страх, и славили Бога, говоря: великий пророк восстал между нами, и Бог посетил народ Свой.

16. Обняв же страх усїх; і прославляли вони Бога, кажучи: Що пророк великий устав між нами, й навідав Бог людей своїх.

17 Ja tämä puhe hänestä levisi koko Juudeaan ja kaikkiin ympärillä oleviin seutuihin.

17 Tämä sanoma Hänestä levisi koko Juudeaan ja kaikkialle ympäristöön.

17. Ja tämä sanoma kuului hänestä kaikkeen Juudeaan ja kaiken sen lähimaakunnan ympäri.

17. Ja tämä sanoma cuului hänestä caiken Judean ymbärins ja caickein lähimaacundain.

17. Ja teme Sanoma heneste vloslexi caiken Judean ymberins/ ia caikein Lehimakundain. (Ja tämä sanoma hänestä ulosläksi kaiken Judean ympärinsä/ ja kaikkein lähimaakuntain.)

17. καὶ ἐξῆλθεν ὁ λόγος οὗτος ἐν ὅλῃ τῇ Ἰουδαίᾳ περὶ αὐτοῦ καὶ ἐν πάσῃ τῇ περιχώρῳ.

17. και εξηλθεν ο λογος ουτος εν ολη τη ιουδαια περι αυτου και εν παση τη περιχωρω 17. kai ekselthen o logos oυtos en ole te ioυdaia peri aυtoυ kai en pase te perichoro

17 And this word went forth concerning him in the whole (region) of Judea, and in all the region around. {Mat 11:2-30 & Luk 7:18-35 Galilee.}

17. And this rumour of him went forth throughout all Judaea, and throughout all the region round about.

17. Og denne Tale om ham kom ud i det ganske Judæa og i alt det omkringliggende Land.

17. Och detta ryktet om honom gick ut öfver allt Judiska landet, och all de land deromkring.

17. Ja sesiñnane könne widi tem̃ast laiale keige Juda-ma läbbi, ja keiki paiko seäl ümberkaudo.)

17. Ta žinia apie Jį pasklido po visą Judėją ir visą apylinkę.

17. Und diese Rede von ihm erscholl in das ganze jüdische Land und in alle umliegenden Länder.

17. Et ce propos se répandit par toute la Judée, et dans tout le pays d'alentour.

17. Y salió esta fama de él por toda Judea, y por toda la tierra del al derredor.

17 En dit gerucht van Hem ging uit in geheel Judea, en in al het omliggende land.

17. I rozeszła się o nim ta wieść po wszystkiej Judzkiej ziemi, i po wszystkiej okolicznej krainie.

17. És kiméne ő felőle e hír az egész Júdeába, és a körül való minden tartományba.

17 Такое мнение о Нем распространилось по всей Иудее и по всей окрестности.

17. І розійшлось слово се по всїй Юдеї про Него й по всїй околицї.

18 Ja Johannekselle kertoivat hänen opetuslapsensa tästä kaikesta.

18 Johannekselle kertoivat hänen opetuslapsensa kaikesta tästä.

18. Ja Johannekselle ilmoittivat hänen opetuslapsensa näistä kaikista. Ja Johannes kutsui tykönsä kaksi opetuslastansa,

18. JA Johannexen Opetuslapset ilmoitit hänelle nämät caicki.

18. Ja Johannesen Opetuslapset ilmoitit henelle nämet caiki. (Ja Johanneksen opetuslapset ilmoitit hänelle nämät kaikki.)

18. Καὶ ἀπήγγειλαν Ἰωάννῃ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ περὶ πάντων τούτων.

18. και απηγγειλαν ιωαννη οι μαθηται αυτου περι παντων τουτων 18. kai apeggeilan ioanne oi mathetai aυtoυ peri panton toυton

18 And the disciples of John reported to him concerning all these things.

18. And the disciples of John shewed him of all these things.

18. Og Johannes' Disciple forkyndte ham om alt dette. Og Johannes kaldte to af sine Disciple til sig,

18. Och Johannis lärjungar underviste honom om allt detta.

18. Ja sedda keik kulutasid Joannessele temma jüngrid: ja Joannes kutsus ennese jure kaks omma jüngrittest,

18. Visa tai pranešė Jonui jo mokiniai.

18. Und es verkündigten Johannes seine Jünger das alles. Und er rief zu sich seiner Jünger zwei

18. Or, toutes ces choses furent rapportées à Jean par ses disciples.

18. Y dieron las nuevas a Juan de todas estas cosas sus discípulos.

18 En de discipelen van Johannes boodschapten hem van al deze dingen.

18. I oznajmili Janowi uczniowie jego o tem wszystkiem. A Jan wezwawszy dwóch niektórych z uczniów swoich,

18. És Jánosnak mind ezeket elmondák a tanítványai. És János az ő tanítványai közül kettőt [3†] előszólítván,

18 И возвестили Иоанну ученики его о всем том.

18. І сповістили Йоана ученики його про все те.

19 Niin Johannes kutsui luoksensa opetuslapsistaan kaksi ja lähetti heidät Herran tykö kysymään: "Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaman?"

19 Kutsuttuaan luokseen kaksi opetuslastaan Johannes lähetti heidät Jeesuksen* luo kysymään: "Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaa?"

19. Ja lähetti Jesuksen tykö, sanoen: oletko se tuleva, eli pitääkö meidän toista odottaman?

19. Ja hän cudzui tygöns caxi Opetuslastans ja lähetti Jesuxen tygö sanoden: Oletcos se tulewa eli pitäkö meidän toista odottaman?

19. Ja hen cutzui tygens caxi henen Opetuslapsistans/ ia lehetti ne IesuSEN tyge/ sanoden/ Oleco sine se tuleuainen? Eli pitekö meiden toista odhottaman? (Ja hän kutsui tykönsä kaksi hänen opetuslapsistansa/ ja lähetti ne Jesuksen tykö/ sanoen/ Oletko sinä se tulewainen? Eli pitääkö meidän toista odottaman?)

19. καὶ προσκαλεσάμενος δύο τινὰς τῶν μαθητῶν αὐτοῦ ὁ Ἰωάννης ἔπεμψε πρὸς τὸν Ἰησοῦν λέγων· Σὺ εἶ ὁ ἐρχόμενος ἢ ἕτερον προσδοκῶμεν;

19. και προσκαλεσαμενος δυο τινας των μαθητων αυτου ο ιωαννης επεμψεν προς τον ιησουν λεγων συ ει ο ερχομενος η αλλον προσδοκωμεν 19. kai proskalesamenos dυo tinas ton matheton aυtoυ o ioannes epempsen pros ton iesoυn legon sυ ei o erchomenos e allon prosdokomen

19 And John, having called to him a certain two of his disciples, sent (them) to Jesus, saying, Are you he who is coming or are we expecting another?

19. And John calling unto him two of his disciples sent them to Jesus, saying, Art thou he that should come? or look we for another?

19. og sendte dem til Jesus og lod sige: er du den, som kommer eller skulle vi vente en anden?

19. Och han kallade till sig två af sina lärjungar, och sände dem till Jesum, sägandes: Äst du den som komma skall, eller skole vi vänta någon annan?

19. Ja läkkitas neid Jesusse jure, ja käskis temmale öölda: Kas sinna se olled, kes peab tullema, woi peame meie teist ootma?

19. Tada Jonas, pasišaukęs du savo mokinius, siuntė juos pas Jėzų paklausti: ‘‘Ar Tu esi Tas, kuris turi ateiti, ar mums laukti kito?’‘

19. und sandte sie zu Jesu und ließ ihm sagen: Bist du, der da kommen soll, oder sollen wir eines andern warten?

19. Et Jean appela deux de ses disciples et les envoya vers Jésus, pour lui dire: Es-tu celui qui devait venir, ou devons-nous en attendre un autre?

19. Y llamó Juan unos dos de sus discípulos, y les envió a Jesús, diciendo: ¿Eres tú aquel que había de venir, o esperarémos a otro?

19 En Johannes, zekere twee van zijn discipelen tot zich geroepen hebbende, zond hen tot Jezus, zeggende: Zijt Gij Degene, Die komen zou, of verwachten wij een anderen?

19. Posłał je do Jezusa, mówiąc: Tyżeś jest ten, który ma przyjść, czyli inszego czekać mamy?

19. Elküldé Jézushoz, mondván: Te vagy-é az, a ki eljövendő [4†] vala, vagy mást várjunk?

19 Иоанн, призвав двоих из учеников своих, послал к Иисусу спросить: Ты ли Тот, Который должен придти, или ожидать нам другого?

19. І покликавши двох учеників своїх Йоан, післав до Ісуса, кажучи: Ти єси грядущий, чи иншого ждати нам?

20 Miehet saapuivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Johannes Kastaja on lähettänyt meidät sinun tykösi ja kysyy: 'Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaman?'"

20 Tultuaan Hänen luokseen miehet sanoivat: "Johannes Kastaja on lähettänyt meidät luoksesi kysymään: 'Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaa?' "

20. Kuin nämät miehet tulivat hänen tykönsä, sanoivat he: Johannes Kastaja lähetti meidät sinun tykös, sanoen: oletkos sinä se tuleva, eli pitääkö meidän toista odottaman?

20. Cosca nämät miehet tulit hänen tygöns sanoit he: Johannes Castaja lähetti meidän sinun tygös sanoden: oletcos se tulewa eli pitäkö meidän toista odottaman?

20. Coska nyt nämet miehet tulit henen tugens/ sanoit he/ Johannes se Castaia lehetti meite sinun tyges sanoden/ Oleco sine se tuleuainen? Eli pitekö meiden toista odhottaman? (Koska nyt nämät miehet tulit hänen tykönsä/ sanoit he/ Johannes se Kastaja lähetti meitä sinun tykösi sanoen/ Oletko sinä se tulewainen? Eli pitääkö meidän toista odottaman?)

20. παραγενόμενοι δὲ πρὸς αὐτὸν οἱ ἄνδρες εἶπον· Ἰωάννης ὁ βαπτιστὴς ἀπέστειλεν ἡμᾶς πρὸς σὲ λέγων· σὺ εἶ ὁ ἐρχόμενος ἢ ἕτερον προσδοκῶμεν;

20. παραγενομενοι δε προς αυτον οι ανδρες ειπον ιωαννης ο βαπτιστης απεσταλκεν ημας προς σε λεγων συ ει ο ερχομενος η αλλον προσδοκωμεν 20. paragenomenoi de pros aυton oi andres eipon ioannes o βaptistes apestalken emas pros se legon sυ ei o erchomenos e allon prosdokomen

20 Now (after) the men came* to him, they said, John the Immerser* sent us to you, saying, Are you he who is coming or are we expecting another?

20. When the men were come unto him, they said, John Baptist hath sent us unto thee, saying, Art thou he that should come? or look we for another?

20. Men der disse Mænd kom til ham, sagde de: Johannes den Døber har sendt os til dig og lader sige: er du den, som kommer, eller skulle vi vente en anden?

20. Då männerna kommo till honom, sade de: Johannes Döparen sände oss till dig sägandes: Äst du den som komma skall, eller skole vi vänta en annan?

20. Agga kui need mehhed temma jure said, ütlesid nem̃ad: Ristia Joannes on meid so jure läkkitanud, ja kässib öölda: Kas sinna se olled, kes peab tullema, woi peame meie teist ootma?

20. Atėję pas Jį, tie vyrai tarė: ‘‘Jonas Krikštytojas mus siuntė pas Tave, klausdamas: ‘Ar Tu esi Tas, kuris turi ateiti, ar mums laukti kito?’ ‘‘

20. Da aber die Männer zu ihm kamen, sprachen sie: Johannes der Täufer hat uns zu dir gesandt und läßt dir sagen: Bist du, der da kommen soll, oder sollen wir eines anderen warten?

20. Ces hommes donc, étant venus vers Jésus, lui dirent: Jean-Baptiste nous a envoyés vers toi, pour te dire: Es-tu celui qui devait venir, ou devons-nous en attendre un autre?

20. Y como los varones vinieron a él, dijeron: Juan el Bautista nos ha enviado a tí, diciendo: ¿Eres tú aquel que había de venir, o esperarémos a otro?

20 En als de mannen tot Hem gekomen waren, zeiden zij: Johannes de Doper heeft ons tot U afgezonden, zeggende: Zijt Gij, Die komen zou, of verwachten wij een anderen?

20. A gdy przyszli do niego mężowie oni, rzekli: Jan Chrzciciel posłał nas do ciebie, mówiąc: Tyżeś jest ten, który ma przyjść, czyli inszego czekać mamy?

20. Mikor azért azok a férfiak hozzámentek, mondának: Keresztelő János küldött minket te hozzád, mondván: Te vagy-é az, a ki eljövendő vala, vagy mást várjunk?

20 Они, придя к Иисусу , сказали: Иоанн Крестительпослал нас к Тебе спросить: Ты ли Тот, Которому должно придти, или другого ожидать нам?

20. Прийшовши ж до Него чоловіки, казали: Йоан Хреститель прислав нас до Тебе, кажучи: Ти єси грядущий, чи иншого ждати нам?

21 Sillä hetkellä hän juuri paransi useita taudeista ja vitsauksista ja pahoista hengistä, ja monelle sokealle hän antoi näön.

21 (Mutta) juuri sillä hetkellä Hän paransi monia sairauksista ja vaivoista ja pahoista hengistä ja monelle sokealle Hän antoi näön.

21. Sillä hetkellä paransi hän monta taudeista ja vitsauksista ja pahoista hengistä, ja antoi monelle sokialle näön.

21. Sillä hetkellä paransi hän monda taudeista ja widzauxista ja pahoista hengistä ja andoi monelle sokialle nägyn.

21. Sille samalla hetkelle hen paransi monda Taudheista ia Witzauxista ia pahoista Hengiste/ ia monen Sockian lahiasi hen nägön. (Sillä samalla hetkellä hän paransi monta taudeista ja witsauksista ja pahoista hengistä/ ja monta sokean lahjoitti hän näön.)

21. ἐν αὐτῇ δὲ τῇ ὥρᾳ ἐθεράπευσε πολλοὺς ἀπὸ νόσων καὶ μαστίγων καὶ πνευμάτων πονηρῶν, καὶ τυφλοῖς πολλοῖς ἐχαρίσατο τὸ βλέπειν.

21. εν αυτη δε τη ωρα εθεραπευσεν πολλους απο νοσων και μαστιγων και πνευματων πονηρων και τυφλοις πολλοις εχαρισατο το βλεπειν 21. en aυte de te ora etherapeυsen polloυs apo noson kai mastigon kai pneυmaton poneron kai tυflois pollois echarisato to βlepein

21 He healed many from (their) diseases and disorders and evil spirits in the same hour, and he granted (to) many (of the) blind to see.

21. And in that same hour he cured many of their infirmities and plagues, and of evil spirits; and unto many that were blind he gave sight.

21. Men i den samme Time helbredte han Mange fra Sygdomme og Plager og onde Aander og skjenkte mange Blinde Synet.

21. På samma tiden gjorde han många helbregda af sjukdomar och plågor, och onda andar; och gaf mångom blindom syn.

21. Agga selsammal tunnil teggi ta mitto terweks többedest ja mitmest waewast ja kurjest waimudest, ja mitme pimmedale kinkis temma näggemist.

21. Kaip tik tuo metu Jis pagydė daugelį nuo ligų bei negalių ir nuo piktųjų dvasių, daugeliui aklųjų dovanojo regėjimą.

21. Zu derselben Stunde aber machte er viele gesund von Seuchen und Plagen und bösen Geistern, und vielen Blinden schenkte er das Gesicht.

21. Or, à cette même heure, Jésus guérit plusieurs personnes de leurs maladies, de leurs infirmités et des malins esprits, et il rendit la vue à plusieurs aveugles.

21. Y en la misma hora sanó a muchos de enfermedades, y de plagas, y de espíritus malos; y a muchos ciegos dió la vista.

21 En in dezelfde ure genas Hij er velen van ziekten en kwalen, en boze geesten; en velen blinden gaf Hij het gezicht.

21. A onejże godziny wiele ich uzdrowił od chorób, od niemocy, i od duchów złych, i wiele ślepych wzrokiem darował.

21. Azon órában pedig sokakat gyógyíta meg betegségekből, csapásokból, tisztátalan lelkektől, és sok vaknak adá meg szeme világát.

21 А в это время Он многих исцелил от болезней и недугов и от злых духов, и многим слепым даровал зрение.

21. Того ж часу сцїляв Він многих від недуг і ран, і духів лихих, і многим слїпим давав прозрїннє.

22 Niin hän vastasi ja sanoi heille: "Menkää ja kertokaa Johannekselle, mitä olette nähneet ja kuulleet: sokeat saavat näkönsä, rammat kävelevät, pitaliset puhdistuvat, kuurot kuulevat, kuolleet herätetään, köyhille julistetaan evankeliumia.

22 Niin Jeesus* vastasi ja sanoi heille: "Menkää ja kertokaa Johannekselle, mitä olette nähneet ja kuulleet: sokeat saavat näön, rammat kävelevät, pitaaliset puhdistuvat, kuurot kuulevat, kuolleita herätetään, köyhille julistetaan ilosanomaa.

22. Ja Jesus vastasi ja sanoi heille: menkäät ja sanokaat jälleen Johannekselle, mitä te nähneet ja kuulleet olette: sokiat saavat näkönsä, ontuvat käyvät, spitaliset puhdistetaan, kuurot kuulevat, kuolleet herätetään, köyhille saarnataan evankeliumi,

22. Ja Jesus wastais ja sanoi heille: mengät ja sanocat Johannexelle mitä te nähnet ja cuullet oletta: sokiat näkewät rambat käywät spitaliset puhdistetan cuuroit cuulewat cuollet ylösnousewat ja waiwaisille saarnatan Evangeliumi.

22. Ja IesuS wastasi ia sanoi heille/ Menget ia sanocat Joha'nesel mite te nähnyet ia cwlluet oletta. Ette Sokiat näkeuet/ Rambat kieuuet/ Spitaliset puhdistetan/ Cwroit cwleuat/ Coolluet ylesnouseuat/ ia waiuasille sarnatan Euangelium. (Ja Jesus wastasi ja sanoi heille/ Menkäät ja sanokaat Johannekselle mitä te nähneet ja kuulleet olette. Että sokeat näkewät/ Rammat käywät/ Spitaaliset puhdistetaan/ Kuurot kuulewat/ kuolleet ylösnousewat/ ja waiwaisille saarnataan ewankelium.)

22. καὶ ἀποκριθεὶς ὁ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτοῖς· Πορευθέντες ἀπαγγείλατε Ἰωάννῃ ἃ εἴδετε καὶ ἠκούσατε· τυφλοὶ ἀναβλέπουσι καὶ χωλοὶ περιπατοῦσι, λεπροὶ καθαρίζονται, κωφοὶ ἀκούουσι, νεκροὶ ἐγείρονται, πτωχοὶ εὐαγγελίζονται·

22. και αποκριθεις ο ιησους ειπεν αυτοις πορευθεντες απαγγειλατε ιωαννη α ειδετε και ηκουσατε οτι τυφλοι αναβλεπουσιν χωλοι περιπατουσιν λεπροι καθαριζονται κωφοι ακουουσιν νεκροι εγειρονται πτωχοι ευαγγελιζονται 22. kai apokritheis o iesoυs eipen aυtois poreυthentes apaggeilate ioanne a eidete kai ekoυsate oti tυfloi anaβlepoυsin choloi peripatoυsin leproi katharizontai kofoi akoυoυsin nekroi egeirontai ptochoi eυaggelizontai

22 And Jesus answered and said to them, (After) you° (have) traveled (back), report° to John the things which you° have seen and heard; that the blind recover their sight, the lame are walking, the lepers are cleansed and (the) mute hear, (the) dead are raised, (the) poor have the good-news proclaimed to them.

22. Then Jesus answering said unto them, Go your way, and tell John what things ye have seen and heard; how that the blind see, the lame walk, the lepers are cleansed, the deaf hear, the dead are raised, to the poor the gospel is preached.

22. Og Jesus svarede og sagde til dem: gaaer bort, og forkynder Johannes, hvad I have seet og hørt: Blinde see, Halte gaae, Spedalske renses, Døve høre, Døde staae op, Evangelium prædikes for de Fattige;

22. Då svarade Jesus, och sade till dem: Går, och säger Johanni igen, hvad I sett och hört hafven: De blinde se, de halte gå, de spitelske varda rene, de döfve höra, de döde stå upp igen, dem fattigom varder Evangelium predikadt;

22. Ja Jesus wastas, ja ütles neile: Minge ja kulutage Joannessele, mis teie ollete näinud ja kuulnud, et pimmedad näwad, jallotumad käiwad, piddalitöbbised sawad puhtaks, kurdid kuulwad, surnud touswad ülles, waestele kulutakse Ewangeliummit.

22. Tad atsakydamas, Jis tarė jiems: ‘‘Nuėję praneškite Jonui, ką matėte ir girdėjote: aklieji regi, luošieji vaikščioja, raupsuotieji apvalomi, kurtieji girdi, mirusieji prikeliami, vargšams skelbiama Geroji naujiena.

22. Und Jesus antwortete und sprach zu ihnen: Gehet hin und verkündiget Johannes, was ihr gesehen und gehört habt: die Blinden sehen, die Lahmen gehen, die Aussätzigen werden rein, die Tauben hören, die Toten stehen auf, den Armen wird das Evangelium gepredigt;

22. Puis répondant, il leur dit: Allez, et rapportez à Jean ce que vous avez vu et entendu; que les aveugles recouvrent la vue, les boiteux marchent, les lépreux sont nettoyés, les sourds entendent, les morts ressuscitent, l'évangile est annoncé aux pauvres,

22. Y respondiendo Jesús, les dijo: Id, dad las nuevas a Juan de lo que habéis visto y oido: Que los ciegos ven, los cojos andan, los leprosos son limpiados, los sordos oyen, los muertos resucitan, a los pobres es anunciado el evangelio.

22 En Jezus, antwoordende, zeide tot hen: Gaat heen, en boodschapt Johannes weder de dingen, die gij gezien en gehoord hebt, namelijk dat de blinden ziende worden, de kreupelen wandelen, de melaatsen gereinigd worden, de doven horen, de doden opgewekt worden, den armen het Evangelie verkondigd wordt.

22. A odpowiadając Jezus, rzekł im: Szedłszy oznajmijcie Janowi, coście widzieli i słyszeli, iż ślepi widzą, chromi chodzą, trędowaci biorą oczyszczenie, głusi słyszą, umarli zmartwychwstają, a ubogim opowiadana bywa Ewangielija.

22. És felelvén Jézus, monda nékik: Elmenvén mondjátok meg Jánosnak, a miket láttatok és hallottatok: hogy a vakok szemeik világát [5†] veszik, a sánták járnak, a poklosok megtisztulnak, a siketek hallanak, a halottak feltámadnak, a szegényeknek az evangyéliom prédikáltatik.

22 И сказал им Иисус в ответ: пойдите, скажите Иоанну, что вы видели и слышали: слепые прозревают, хромые ходят, прокаженные очищаются, глухие слышат, мертвые воскресают, нищие благовествуют;

22. І озвавшись Ісус, рече їм: Ідїть сповістїть Йоана, що бачили й чули: як слїпі прозирають, криві ходять, прокаженні очищають ся, глухі чують, мертві встають, і вбогі благовіствують.

23 Ja autuas on se, joka ei loukkaannu minuun."

23 Ja autuas on se, joka ei loukkaannu minuun."

23. Ja autuas on se, joka ei pahene minusta.

23. Ja autuas on se joca ei pahene minusta.

23. Ja autuas on se ioca ei henens pahene minusta. (Ja autuas on se joka ei hänens pahene minusta.)

23. καὶ μακάριός ἐστιν ὃς ἐὰν μὴ σκανδαλισθῇ ἐν ἐμοί.

23. και μακαριος εστιν ος εαν μη σκανδαλισθη εν εμοι 23. kai makarios estin os ean me skandalisthe en emoi

23 And the fortunate one is whoever is not offended in me.

23. And blessed is he, whosoever shall not be offended in me.

23. og salig er den, som ikke forarges paa mig.

23. Och salig är den som icke förargas på mig.

23. Ja önnis on se, kes minnust ial ennast ei pahhanda.

23. Ir palaimintas, kas nepasipiktins manimi’‘.

23. und selig ist, wer sich nicht ärgert an mir.

23. Et heureux est celui qui ne se scandalise pas à mon sujet.

23. Y bienaventurado es el que no fuere escandalizado en mí.

23 En zalig is hij, die aan Mij niet zal geergerd worden.

23. A błogosławiony jest, kto by się nie zgorszył ze mnie.

23. És boldog, valaki én bennem meg nem botránkozik.

23 и блажен, кто не соблазнится о Мне!

23. І блажен, хто не зблазнить ся мною.

24 Kun Johanneksen lähettiläät olivat menneet, rupesi hän puhumaan kansalle Johanneksesta: "Mitä te lähditte erämaahan katselemaan? Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?

24 Johanneksen lähettiläitten mentyä Hän alkoi puhua kansalle Johanneksesta: "Mitä läksitte autiomaahan katselemaan? Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?

24. Ja kuin Johanneksen sanansaattajat menivät pois, rupes hän sanomaan Johanneksesta kansalle: mitä te läksitte korpeen katsomaan? ruokoako, joka tuulelta häälytetään?

24. JA cosca Johannexen lähetys meni pois rupeis hän sanoman Johannexest Canssalle: mitä te menitte corpeen cadzoman? Tahdoittaco nähdä ruoco joca tuulelda häälytetän?

24. Ja coska nyt Johannesen Lehetus poismenit/ rupesi hen Johannesest sanoman Canssalle/ Mite te vlosmenit Corpeen catzoman? Tahdoittako te nähdä Roco/ ioca twlesta hääly? (Ja koska nyt Johanneksen lähetys pois menit/ rupesi hän Johanneksesta sanoman kansalle/ Mitä te ulosmenit korpeen katsomaan? Tahdoitteko te nähdä ruokoa/ joka tuulesta häilyy?)

24. Ἀπελθόντων δὲ τῶν μαθητῶν Ἰωάννου ἤρξατο λέγειν πρὸς τοὺς ὄχλους περὶ Ἰωάννου· Τί ἐξεληλύθατε εἰς τὴν ἔρημον θεάσασθαι; κάλαμον ὑπὸ ἀνέμου σαλευόμενον;

24. απελθοντων δε των αγγελων ιωαννου ηρξατο λεγειν προς τους οχλους περι ιωαννου τι εξεληλυθατε εις την ερημον θεασασθαι καλαμον υπο ανεμου σαλευομενον 24. apelthonton de ton aggelon ioannoυ erksato legein pros toυs ochloυs peri ioannoυ ti ekselelυthate eis ten eremon theasasthai kalamon υpo anemoυ saleυomenon

24 Now (after) the messengers of John went away, he began to say to the crowds concerning John, What have you° gone out into the wilderness to see? A reed shaken by the wind?

24. And when the messengers of John were departed, he began to speak unto the people concerning John, What went ye out into the wilderness for to see A reed shaken with the wind

24. Men der Johannes' Bud gik bort, begyndte han at tale til Folket og Johannes: hvad ere I udgangne i Ørken at see? et Rør, som bevæges af Veiret?

24. Och då Johannis sändebåd voro sin väg gångne, begynte Jesus tala till folket om Johanne: Hvad gingen I ut i öknen till att se? Villen I se en rö, som drifs af vädret?

24. Agga kui Joannesse Kässud said ärraläinud, hakkas tem̃a Joañessest rahwa wasto räkima: Mis teie ollete wäljaläinud körbe waatma? ühhe pilliroo, mis tulest köikutakse?

24. Jono pasiuntiniams nuėjus, Jis pradėjo kalbėti minioms apie Joną: ‘‘Ko išėjote į dykumą pažiūrėti? Ar vėjo linguojamos nendrės?

24. Da aber die Boten des Johannes hingingen, fing Jesus an, zu reden zu dem Volk von Johannes: Was seid ihr hinausgegangen in die Wüste zu sehen? Wolltet ihr ein Rohr sehen, das vom Winde bewegt wird?

24. Ceux que Jean avait envoyés étant partis, Jésus se mit à dire au peuple au sujet de Jean: Qu'êtes-vous allés voir au désert? Un roseau agité du vent?

24. Y como se fueron los mensajeros de Juan, comenzó a hablar de Juan a las gentes: ¿Qué salisteis a ver en el desierto? ¿una caña que es agitada del viento?

24 Als nu de boden van Johannes weggegaan waren, begon Hij tot de scharen van Johannes te zeggen: Wat zijt gij uitgegaan in de woestijn te aanschouwen? Een riet, dat van den wind ginds en weder bewogen wordt?

24. A gdy odeszli posłowie Janowi, począł mówić do ludu o Janie: Coście wyszli na puszczę widzieć? Izali trzcinę chwiejącą się od wiatru?

24. Mikor pedig elmentek a [6†] János követei, kezdé mondani a sokaságnak János felől: Mit látni mentetek ki a pusztába? szélingatta nádszálat-é?

24 По отшествии же посланных Иоанном, начал говорить к народу об Иоанне: что смотреть ходили вы в пустыню? трость ли, ветром колеблемую?

24. Як же пійшли посланцї Йоанові, почав глаголати до народу про Йоана: Чого виходили ви дивитись у пустиню? На тростину, що вітер колише?

25 Vai mitä lähditte katsomaan? Ihmistäkö, hienoihin vaatteisiin puettua? Katso, ne jotka koreissa vaatteissa käyvät ja herkullisesti elävät, ne ovat kuningasten linnoissa.

25 Vai mitä läksitte katsomaan? Ihmistäkö, hienoihin vaatteisiin puettua? Katso, hienoissa vaatteissa ja ylellisesti esiintyvät ovat kuningasten linnoissa.

25. Eli mitä te läksitte katsomaan? ihmistäkö, pehmeisiin vaatteisiin puettua? Katso, ne jotka koreissa vaatteissa ovat ja herkullisesti elävät, ovat kuninkaallisissa kartanoissa.

25. Eli mitä te menitte cadzoman? tahdoittaco nähdä ihmistä hienoijn waatteisin puetettua? Cadzo ne jotca kirckailla waatteilla puetetan ja hercullisest eläwät owat Cuningasten cartanois.

25. Eli mite te vlosmenit catzoman? Tahdoittako te nähdä Inhimiste/ Hienoijn waattein puietettun? Catzo/ ne iotca Kircailla waatteilla puietetan ia herckuisa eleuet/ ne ouat Kuningasten Cartanois. (Eli mitä te ulos menit katsoman? Tahdoitteko te nähdä ihmistä/ Hienoihin waatteihin puetetun? Katso/ ne jotka kirkkailla waatteilla puetetaan ja herkuissa eläwät/ ne owat kuningasten kartanoissa.)

25. ἀλλὰ τί ἐξεληλύθατε ἰδεῖν; ἄνθρωπον ἐν μαλακοῖς ἱματίοις ἠμφιεσμένον; ἰδοὺ οἱ ἐν ἱματισμῷ ἐνδόξῳ καὶ τρυφῇ ὑπάρχοντες ἐν τοῖς βασιλείοις εἰσίν.

25. αλλα τι εξεληλυθατε ιδειν ανθρωπον εν μαλακοις ιματιοις ημφιεσμενον ιδου οι εν ιματισμω ενδοξω και τρυφη υπαρχοντες εν τοις βασιλειοις εισιν 25. alla ti ekselelυthate idein anthropon en malakois imatiois emfiesmenon idoυ oi en imatismo endokso kai trυfe υparchontes en tois βasileiois eisin

25 But what have you° gone out to see? A man having been dressed-up in soft garments? Behold, those who are in glorious garments and being* in splendor, (are) in (the) royal (courts).

25. But what went ye out for to see? A man clothed in soft raiment? Behold, they which are gorgeously apparelled, and live delicately, are in kings' courts.

25. Elle hvad ere I udgangne at see? et Menneske, iført bløde Klæder? See, de, som leve i herlige Klæder og i Vellyst, ere i Kongers Gaarde.

25. Eller hvad gingen I ut till att se? Villen I se en mennisko, klädd i len kläder? Si, de som hafva härlig kläder uppå, och lefva i kräslighet, äro i Konungsgårdarna.

25. Ehk mis teie ollete wäljaläinud waatma? ühhe innimesse pehmede rietega ehhitud? wata, kes kalli ridega ja röömsa ello sees ellawad, need on kunninglikko koddade sees.

25. Ko išėjote pamatyti? Ar švelniais drabužiais vilkinčio žmogaus? Antai tie, kurie ištaigingai vilki ir prabangiai gyvena, yra karaliaus rūmuose.

25. Oder was seid ihr hinausgegangen zu sehen? Wolltet ihr einen Menschen sehen in weichen Kleidern? Sehet, die in herrlichen Kleidern und Lüsten leben, die sind an den königlichen Höfen.

25. Mais qu'êtes-vous allés voir? Un homme vêtu d'habits précieux? Voilà, ceux qui sont magnifiquement vêtus, et qui vivent dans les délices, sont dans les maisons des rois.

25. Mas, ¿qué salisteis a ver? ¿un hombre cubierto de vestidos delicados? He aquí, que los que están en vestido precioso, y en delicias, en los palacios de los reyes están.

25 Maar wat zijt gij uitgegaan te zien? Een mens, met zachte klederen bekleed? Ziet, die in heerlijke kleding en wellust zijn, die zijn in de koninklijke hoven.

25. Ale coście wyszli widzieć? Izali człowieka w miękkie szaty obleczonego? Oto ci, którzy w szatach kosztownych i w rozkoszy żyją, są w domach królewskich.

25. Hát mit látni mentetek ki? puha ruhákba öltözött embert-é? Ímé a kik drága öltözetben és gyönyörűségben vannak, a királyok palotáiban vannak.

25 Что же смотреть ходили вы? человека ли, одетого в мягкие одежды? Но одевающиеся пышно и роскошно живущие находятся при дворах царских.

25. Або чого ж виходили ви дивитись? На чоловіка, в мягку одежу одягненого? Ось ті, що в одежі пишній та роскоші, панують у царських дворах.

26 Vai mitä lähditte katsomaan? Profeettaako? Totisesti, minä sanon teille: hän on enemmän kuin profeetta.

26 Vai mitä läksitte katsomaan? Profeettaako? Niin, sanon teille, ja suurempaa kuin profeetta.

26. Taikka mitä te menitte katsomaan? prophetaako? minä sanon teille: ja enempi kuin propheta.

26. Taicka mitä te menitte cadzoman? tahdoittaco nähdä Prophetata? minä sanon teille: hän on enämbi cuin Propheta. Tämä on se josta kirjoitettu on:

26. Taicka mite te vlosmenit catzoman? Tahdoittako nähdä Prophetan? Caikitin mine sanon teille/ ia enembi quin Propheta. Teme on se/ iosta kirioitettu ombi/ (Taikka mitä te ulos menit katsomaan? Tahdoitteko nähdä prophetan? Kaiketin minä sanon teille/ ja enempi kuin propheta. Tämä on se/ josta kirjoitettu ompi/)

26. ἀλλὰ τί ἐξεληλύθατε ἰδεῖν; προφήτην· ναί λέγω ὑμῖν, καὶ περισσότερον προφήτου.

26. αλλα τι εξεληλυθατε ιδειν προφητην ναι λεγω υμιν και περισσοτερον προφητου 26. alla ti ekselelυthate idein profeten nai lego υmin kai perissoteron profetoυ

26 But what have you° gone out to see? A prophet? Yes, I say to you°, And more-than a prophet.

26. But what went ye out for to see? A prophet? Yea, I say unto you, and much more than a prophet.

26. Eller hvad ere I udgangne at see? en Prophet? Ja, jeg siger Eder, mere end en Prophet.

26. Eller hvad gingen I ut till att se? Villen I se en Prophet? Ja, säger jag eder, och mer än en Prophet.

26. Ehk mis teie ollete wäljaläinud waatma? ühhe prohweti? töest minna ütlen teile: Kes weel ennam on, kui prohwet.

26. Tai ko gi išėjote pamatyti? Ar pranašo? Taip, sakau jums, ir daug daugiau negu pranašo.

26. Oder was seid ihr hinausgegangen zu sehen? Wolltet ihr einen Propheten sehen? Ja, ich sage euch, der da mehr ist denn ein Prophet.

26. Mais qu'êtes-vous allés voir? Un prophète? Oui, vous dis-je, et plus qu'un prophète.

26. Mas, ¿qué salisteis a ver? ¿un profeta? De cierto os digo, y aun más que profeta.

26 Maar wat zijt gij uitgegaan te zien? Een profeet? Ja, Ik zeg u, ook veel meer dan een profeet.

26. Ale coście wyszli widzieć? Izali proroka? Zaiste powiadam wam, iż więcej niż proroka.

26. Hát mit látni mentetek ki? Prófétát-é? Bizony mondom néktek, prófétánál is nagyobbat.

26 Что же смотреть ходили вы? пророка ли? Да, говорю вам, и больше пророка.

26. Або чого виходили ви дивитись: На пророка? Так, глаголю вам, і більш пророка.

27 Tämä on se, josta on kirjoitettu: 'Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava tiesi sinun eteesi'.

27 Tämä on se, josta on kirjoitettu: 'Katso, minä lähetän sanansaattajani edelläsi, ja hän on valmistava tiesi eteesi.'

27. Tämä on se, josta kirjoitettu on: katso, minä lähetän minun enkelini sinun kasvois eteen, valmistamaan sinun tietäs sinun etees.

27. Cadzo minä lähetän Engelini sinun caswos eteen walmistaman sinun tietäs sinun edelles:

27. Catzo/ Mine leheten minun Engelin sinun Caswos eten/ ionga pite walmistaman sinun Ties sinun edhelles. (Katso/ Minä lähetän minun enkelin sinun kaswosi eteen/ jonka pitää walmistaman sinun tiesi sinun edellesi.)

27. οὗτός ἐστι περὶ οὗ γέγραπται, ἰδοὺ ἐγὼ ἀποστέλλω τὸν ἄγγελόν μου πρὸ προσώπου σου, ὃς κατασκευάσει τὴν ὁδόν σου ἔμπροσθέν σου.

27. ουτος εστιν περι ου γεγραπται ιδου εγω αποστελλω τον αγγελον μου προ προσωπου σου ος κατασκευασει την οδον σου εμπροσθεν σου 27. oυtos estin peri oυ gegraptai idoυ ego apostello ton aggelon moυ pro prosopoυ soυ os kataskeυasei ten odon soυ emprosthen soυ

27 This is he concerning whom it has been written, ‘Behold, I send my messenger before your face, who will be preparing your way before you. {Mal 3:1}

27. This is he, of whom it is written, Behold, I send my messenger before thy face, which shall prepare thy way before thee.

27. Han er den, om hvem der er skrevet: see, jeg sender min Engel for dit Ansigt; han skal berede din Vei for dig.

27. Han är den, derom skrifvet är: Si, jag sänder min Ängel för ditt ansigte, hvilken din väg bereda skall för dig.

27. Sesinnane on se, kennest on kirjotud: Wata, ma läkkitan omma ingli sinno palle ele, kes so teed sinno eel peab walmistama.

27. Jis yra tas, apie kurį parašyta: ‘Štai Aš siunčiu pirma Tavęs savo pasiuntinį, kuris nuties Tau kelią’.

27. Er ist's, von dem geschrieben steht: "Siehe, ich sende meinen Engel vor deinem Angesicht her, der da bereiten soll deinen Weg vor dir".

27. C'est celui de qui il est écrit: Voici, j'envoie mon messager devant ta face, qui préparera le chemin devant toi.

27. Este es de quien está escrito: He aquí, envio mi ángel delante de tu faz, el cual aparejará tu camino delante de tí.

27 Deze is het, van welken geschreven is: Ziet, Ik zende Mijn engel voor uw aangezicht, die Uw weg voor U heen bereiden zal.

27. Tenci bowiem jest, o którym napisano: Oto Ja posyłam Anioła mego przed obliczem twojem, który zgotuje drogę twoję przed tobą.

27. Ez az, a ki felől meg van írva: Ímé én elküldöm az én [7†] követemet a te orczád előtt, ki elkészíti előtted a te útadat.

27 Сей есть, о котором написано: вот, Я посылаю Ангела Моего пред лицем Твоим, который приготовитпуть Твой пред Тобою.

27. Се той, про кого написано: Ось я посилаю ангела мого перед лицем Твоїм, що приготовить дорогу Твою перед Тобою.

28 Minä sanon teille: ei ole vaimoista syntyneitten joukossa yhtäkään suurempaa kuin Johannes; mutta vähäisin Jumalan valtakunnassa on suurempi kuin hän.

28 (Sillä) sanon teille: ei ole vaimoista syntyneitten joukossa suurempaa (profeettaa) kuin Johannes (Kastaja). Mutta vähäisin Jumalan valtakunnassa on suurempi kuin hän."

28. Sillä minä sanon teille: niiden seassa, jotka vaimoista syntyneet ovat, ei ole yhtään suurempaa prophetaa kuin Johannes Kastaja: kuitenkin se, joka vähempi on Jumalan valtakunnassa, on suurempi häntä.

28. Sillä minä sanon teille: nijden seas jotca waimosta syndynet owat ei ole suurembata Prophetata cuin Johannes Castaja. Cuitengin se joca wähembi on Jumalan waldacunnas on händä suurembi.

28. Sille mine sanon teille/ ette nijnen seas iotca waimosta syndynet ouat/ ei ole swrembi Propheta quin Johannes Castaia. Quitengin se ioca wähembi on JUMALAN waldakunnas/ se ombi hende swrembi. (Sillä minä sanon teille/ että niiden seassa jotka waimosta syntyneet owat/ ei ole suurempi propheta kuin Johannes Kastaja. Kuintenkin se joka wähempi on JUMALAN waltakunnassa/ se ompi häntä suurempi.)

28. λέγω γὰρ ὑμῖν, μείζων ἐν γεννητοῖς γυναικῶν προφήτης Ἰωάννου τοῦ βαπτιστοῦ οὐδείς ἐστιν· ὁ δὲ μικρότερος ἐν τῇ βασιλείᾳ τοῦ Θεοῦ μείζων αὐτοῦ ἐστι.

28. λεγω γαρ υμιν μειζων εν γεννητοις γυναικων προφητης ιωαννου του βαπτιστου ουδεις εστιν ο δε μικροτερος εν τη βασιλεια του θεου μειζων αυτου εστιν 28. lego gar υmin meizon en gennetois gυnaikon profetes ioannoυ toυ βaptistoυ oυdeis estin o de mikroteros en te βasileia toυ theoυ meizon aυtoυ estin

28 For* I say to you°, Among those born of women there is no prophet greater (than) John the Immerser*; yet he who is least in the kingdom of God is greater (than) he.

28. For I say unto you, Among those that are born of women there is not a greater prophet than John the Baptist: but he that is least in the kingdom of God is greater than he.

28. Thi jeg siger Eder: iblandt dem, som ere fødte af Kvinder, er ingen større Prophet end Johannes den Døber; men den Mindste i Guds Rige er større end han.

28. Ty jag säger eder, att ibland dem, som af qvinnor födde äro, är ingen större Prophet uppkommen än Johannes Döparen; dock likväl, den der minst är i Guds rike, han är större än han.

28. Sest minna ütlen teile: Nende seast, kes naesest on sündinud, ei olle mitte suremat prohwetit, kui ristia Joannes; agga se, kes wähhem on Jummala rikis, on surem tedda.

28. Sakau jums: tarp gimusių iš moters nebuvo didesnio pranašo už Joną Krikštytoją, bet ir mažiausias Dievo karalystėje didesnis už jį.

28. Denn ich sage euch, daß unter denen, die von Weibern geboren sind, ist kein größerer Prophet denn Johannes der Täufer; der aber kleiner ist im Reiche Gottes, der ist größer denn er.

28. Car je vous dis qu'entre ceux qui sont nés de femme, il n'y a point de prophète plus grand que Jean-Baptiste; et cependant, le plus petit dans le royaume de Dieu est plus grand que lui.

28. Porque yo os digo que entre los nacidos de mujeres, no hay mayor profeta que Juan el Bautista; empero el más pequeño en el reino de los cielos es mayor que él.

28 Want Ik zeg ulieden: Onder die van vrouwen geboren zijn, is niemand meerder profeet, dan Johannes de Doper; maar de minste in het Koninkrijk Gods is meerder dan hij.

28. Albowiem powiadam wam: Większego proroka z tych, którzy się z niewiast rodzą, nie masz nad Jana Chrzciciela żadnego; lecz kto najmniejszy jest w królestwie Bożem, większy jest, niżeli on.

28. Mert mondom néktek, hogy azok között, a kik asszonytól születtek, egy sincs nagyobb [8†] próféta Keresztelő Jánosnál; de a ki kisebb az Isten országában, nagyobb ő nála.

28 Ибо говорю вам: из рожденных женами нет ни одного пророка больше Иоанна Крестителя; но меньший в Царствии Божием больше его.

28. Глаголю бо вам: Більшого між нарожденими від жінок пророка над Йоана Хрестителя нема; найменший же у царстві Божім більший від него.

29 Ja kaikki kansa, joka häntä kuuli, publikaanitkin, tunnustivat Jumalan vanhurskaaksi ja antoivat kastaa itsensä Johanneksen kasteella.

29 Kaikki kansa, joka kuunteli Johannesta*, veronkantajatkin, tunnustivat Jumalan vanhurskaaksi kastattamalla itsensä Johanneksen kasteella.

29. Ja kaikki kansa, joka hänen kuuli, ja Publikanit antoivat Jumalalle oikeuden ja kastettiin Johanneksen kasteella.

29. Ja caicki Canssa cuin hänen cuuli ja Publicanit annoit Jumalalle oikeuden ja annoit heidäns casta Johannexen Castella.

29. Ja caiki Canssa quin cwli henen/ ia ne Weronottaiat/ annoit JUMALALLE Oikeuden/ ia he annoit heidens casta Johannesen Castella. (Ja kaikki kansa kuin kuuli hänen/ ja ne weronottajat/ annoit JUMALALLE oikeuden/ ja he annoit heidäns kastaa Johanneksen kasteelle.)

29. καὶ πᾶς ὁ λαὸς ἀκούσας καὶ οἱ τελῶναι ἐδικαίωσαν τὸν Θεόν, βαπτισθέντες τὸ βάπτισμα Ἰωάννου·

29. και πας ο λαος ακουσας και οι τελωναι εδικαιωσαν τον θεον βαπτισθεντες το βαπτισμα ιωαννου 29. kai pas o laos akoυsas kai oi telonai edikaiosan ton theon βaptisthentes to βaptisma ioannoυ

29 And all the people and the tax collectors, having heard (this), having been immersed* in the immersion* of John, (were) made righteous (by) God.

29. And all the people that heard him, and the publicans, justified God, being baptized with the baptism of John.

29. Og alt Folket, som han hørte, endog Tolderne, gave Gud Æren og bleve døbte med Johannes' Daab.

29. Och allt folket, som honom hörde, och de Publicaner, gåfvo Gudi rätt, och läto sig döpa med Johannis döpelse.

29. Ja keik rahwas, mis tedda kulis, ja need tölnerid, kes Joannesse ristmissega ollid ristitud, andsid Jummalale öigust.

29. Jį išgirdusi, visa tauta, taip pat ir muitininkai, pripažino Dievo teisingumą, nes leidosi krikštijami Jono krikštu.

29. Und alles Volk, das ihn hörte, und die Zöllner gaben Gott recht und ließen sich taufen mit der Taufe des Johannes.

29. Et tout le peuple qui l'a entendu, et les péagers, ont justifié Dieu, ayant été baptisés du baptême de Jean.

29. Y todo el pueblo oyéndole, y los publicanos, justificaron a Dios, siendo bautizados con el bautismo de Juan.

29 En al het volk, Hem horende, en de tollenaars, die met den doop van Johannes gedoopt waren, rechtvaardigden God.

29. Tedy wszystek lud słysząc to, i celnicy, wielbili Boga, będąc ochrzczeni chrztem Janowym.

29. És mikor ezt hallotta az egész nép és [9†] a vámszedők, igazat adának az Istennek, megkeresztelkedvén a János keresztségével;

29 И весь народ, слушавший Его , и мытари воздали славу Богу, крестившись крещением Иоанновым;

29. І ввесь народ слухаючий, і митники, оправдили Бога, хрестившись хрещеннєм Йоановим.

30 Mutta fariseukset ja lainoppineet tekivät turhaksi Jumalan aivoituksen heitä kohtaan eivätkä ottaneet Johannekselta kastetta.

30 Mutta fariseukset ja lainoppineet tekivät tyhjäksi Jumalan aivoituksen heitä kohtaan eivätkä ottaneet Johannekselta kastetta.

30. Mutta Pharisealaiset ja lainoppineet katsoivat ylön Jumalan neuvon itseänsä kohtaan, ja ei heitä kastettu häneltä.

30. Mutta Phariseuxet ja Lainoppenet cadzoit ylön Jumalan neuwon idze heitäns wastan ja ei andanet idziäns casta häneldä.

30. Mutta Phariseuset ia Lainoppenuet ylencatzoit JUMALAN Neuuon itze heitens wastan/ ia ei andanet heidens casta henelde. (Mutta phariseukset ja lainoppineet ylenkatsoit JUMALAN neuwon itse heitänsä wastaan/ ja ei antaneet heidäns kastaa häneltä.)

30. οἱ δὲ Φαρισαῖοι καὶ οἱ νομικοὶ τὴν βουλὴν τοῦ Θεοῦ ἠθέτησαν εἰς ἑαυτούς, μὴ βαπτισθέντες ὑπ’ αὐτοῦ.

30. οι δε φαρισαιοι και οι νομικοι την βουλην του θεου ηθετησαν εις εαυτους μη βαπτισθεντες υπ αυτου 30. oi de farisaioi kai oi nomikoi ten βoυlen toυ theoυ ethetesan eis eaυtoυs me βaptisthentes υp aυtoυ

30 But the Pharisees and the professors of the law rejected the plan of God *for themselves, having not been immersed* by him.

30. But the Pharisees and lawyers rejected the counsel of God against themselves, being not baptized of him.

30. Men Pharisæerne og de Lovkyndige foragtede Guds Raad med dem og bleve ikke døbte af ham.

30. Men de Phariseer och de lagkloke föraktade Guds råd emot sig sjelfva, och läto sig intet döpa af honom.

30. Agga Wariserid ja kässotundiad pölgsid ärra Jummala nou issienneste wasto, ja ei lasnud ennast mitte temmast ristida.

30. Tik fariziejai ir Įstatymo mokytojai atstūmė, ką Dievas jiems buvo sumanęs, nesiduodami Jono krikštijami’‘.

30. Aber die Pharisäer und Schriftgelehrten verachteten Gottes Rat wider sich selbst und ließen sich nicht von ihm taufen.

30. Mais les pharisiens et les docteurs de la loi, ne s'étant pas fait baptiser par lui, ont rejeté pour leur perte le dessein de Dieu.

30. Mas los Fariseos, y los sabios de la ley, desecharon el consejo de Dios contra sí mismos, no siendo bautizados por él.

30 Maar de Farizeen en de wetgeleerden hebben den raad Gods tegen zichzelven verworpen, van hem niet gedoopt zijnde.

30. Ale Faryzeuszowie i zakonnicy pogardzili radą Bożą sami przeciwko sobie, nie będąc ochrzczeni od niego.

30. A farizeusok pedig és a törvénytudók az Isten tanácsát [10†] megveték ő magokra nézve, nem keresztelkedvén meg ő tőle.

30 а фарисеи и законники отвергли волю Божию о себе, не крестившись от него.

30. Фарисеї ж та законники раду Божу про них відкинули, не хрестившись від него.

31 Mihin minä siis vertaan tämän sukupolven ihmiset, ja kenen kaltaisia he ovat?

31 (Niin Herra sanoi)”Mihin siis vertaan tämän sukupolven ihmiset, ja kenen kaltaisia he ovat?

31. Niin Herra sanoi: keneen siis minä tämän sukukunnan ihmiset vertaan? Ja kenenkä kaltaiset he ovat?

31. NIjn HERra sanoi: keneen minä tämän sugun wertan? Ja kenengä caltaiset he owat?

31. Nin sanoi HERRA/ Kelle sis minun pite temen Sughu' Inhimiset wertauttaman? Ja kenen caltaiset he ouat? (Niin sanoi HERRA/ Kelle siis minun pitää tämän suwun ihmiset wertaaman? Ja kenen kaltaiset he owat?)

31. Τίνι οὖν ὁμοιώσω τοὺς ἀνθρώπους τῆς γενεᾶς ταύτης, καὶ τίνι εἰσὶν ὅμοιοι;

31. ειπεν δε ο κυριος τινι ουν ομοιωσω τους ανθρωπους της γενεας ταυτης και τινι εισιν ομοιοι 31. eipen de o kυrios tini oυn omoioso toυs anthropoυs tes geneas taυtes kai tini eisin omoioi

31 Therefore to what will be similar to the men of this generation, and to what are they similar?

31. And the Lord said, Whereunto then shall I liken the men of this generation and to what are they like

31. Men Herren sagde: hvem skal jeg derfor ligne denne Slægts Mennesker ved? og hvem ere de lige?

31. Sedan sade Herren: Vid hvem skall jag dock likna menniskorna af detta slägtet? Och hvem äro de like?

31. Agga Issand ütles: Keñe sarnatseks pean minna sesinnatse innimeste suggu pannema, ja kenne sarnatsed on nemmad?

31. ‘‘Su kuo galėčiau palyginti šios kartos žmones? Į ką jie panašūs?

31. Aber der HERR sprach: Wem soll ich die Menschen dieses Geschlechts vergleichen, und wem sind sie gleich?

31. Alors le Seigneur dit: A qui donc comparerai-je les hommes de cette génération, et à qui ressemblent-ils?

31. Y dijo el Señor: ¿A quién pues compararé los hombres de esta generación, y a qué son semejantes?

31 En de Heere zeide: Bij wien zal Ik dan de mensen van dit geslacht vergelijken, en wien zijn zij gelijk?

31. I rzekł Pan: Komuż tedy przypodobam ludzi rodzaju tego, a komu są podobni?

31. Monda pedig az Úr: Mihez hasonlítsam azért e nemzetségnek embereit? és mihez hasonlók?

31 Тогда Господь сказал: с кем сравню людей рода сего? и кому они подобны?

31. Рече ж Господь: Кому ж оце уподоблю людей роду сього? й кому подобні вони?

32 He ovat lasten kaltaisia, jotka istuvat torilla ja huutavat toisilleen ja sanovat: 'Me soitimme teille huilua, ja te ette karkeloineet; me veisasimme itkuvirsiä, ja te ette itkeneet'.

32 He ovat pienokaisten kaltaisia, jotka istuvat torilla ja huutavat toisilleen sanoen: ’Soitimme teille huilua ettekä tanssineet, lauloimme teille itkuvirsiä ettekä itkeneet.’

32. Ne ovat niiden lasten kaltaiset, jotka turulla istuvat ja huutavat toinen toisellensa ja sanovat: me olemme huilua soittaneet teidän edessänne, ja ette hypänneet: me olemme teille veisanneet murhevirsiä, ja ette itkeneet.

32. He owat nijden lasten caltaiset jotca Turulla istuwat huutawat toinen toisellens ja sanowat: me olemma teille huiluilla soittanet ja et te hypännet: me olemma teille weisannet surullisest ja et te itkenet:

32. He ouat nijnen Lasten caltaiset/ iotca Turulla istuuat/ ia hwtauat toinen toisellens ia sanouat/ Me olema teille huiluilla soittaneet/ ia ette te hypeneet. Me olema teille weisaneet Surulisi/ ia ette te idkeneet. (He owat niiden lasten kaltaiset/ jotka turulla istuwat/ ja huutawat toinen toisellensa ja sanowat/ Me olemme teille huiluilla soittaneet/ ja ette te hypänneet. Me olemme teille weisanneet surullisia/ ja ette te itkeneet.)

32. ὅμοιοί εἰσι παιδίοις τοῖς ἐν ἀγορᾷ καθημένοις καὶ προσφωνοῦσιν ἀλλήλοις καὶ λέγουσιν· ηὐλήσαμεν ὑμῖν, καὶ οὐκ ὠρχήσασθε, ἐθρηνήσαμεν ὑμῖν, καὶ οὐκ ἐκλαύσατε.

32. ομοιοι εισιν παιδιοις τοις εν αγορα καθημενοις και προσφωνουσιν αλληλοις και λεγουσιν ηυλησαμεν υμιν και ουκ ωρχησασθε εθρηνησαμεν υμιν και ουκ εκλαυσατε 32. omoioi eisin paidiois tois en agora kathemenois kai prosfonoυsin allelois kai legoυsin eυlesamen υmin kai oυk orchesasthe ethrenesamen υmin kai oυk eklaυsate

32 They are similar to children who are sitting in the marketplace and (are) shouting to one another and saying, We piped to you° and you° did not dance; we mourned for you° and you° did not weep.

32. They are like unto children sitting in the marketplace, and calling one to another, and saying, We have piped unto you, and ye have not danced; we have mourned to you, and ye have not wept.

32. De ere de smaa Børn lige, som sidde paa Torvet og raabe til hverandre og sige: vi fløitede for Eder og I vilde ikke danse, vi sang klageligen for Eder, og I vilde ikke græde.

32. De äro like vid barn, som sitta på torget, och ropa emot hvarannan, och säga: Vi hafve pipat för eder, och I hafven intet dansat; vi hafve sjungit sorgesång för eder, och I greten intet.

32. Nem̃ad on nende laste sarnatsed, kes turro peäl istwad, ja hüüdwad teine teise wasto ja ütlewad: Meie olleme teile willet aianud, ja teie ei olle tansinud: meie olleme teile nuttolaulo laulnud, ja teie ei olle mitte nutnud.

32. Jie panašūs į vaikus, kurie, susėdę turgavietėje, vieni kitiems šaukia: ‘Mes jums grojome, o jūs nešokote; mes giedojome raudas, o jūs neverkėte’.

32. Sie sind gleich den Kindern, die auf dem Markte sitzen und rufen gegeneinander und sprechen: Wir haben euch gepfiffen, und ihr habt nicht getanzt; wir haben euch geklagt, und ihr habt nicht geweint.

32. Ils ressemblent aux enfants assis dans la place publique, et qui crient les uns aux autres, et disent: Nous vous avons joué de la flûte, et vous n'avez point dansé, nous nous sommes lamentés, et vous n'avez point pleuré.

32. Semejantes son a los muchachos sentados en la plaza, y que dan voces los unos a los otros, y dicen: Os tañímos con flautas, y no bailasteis; os endechámos, y no llorasteis.

32 Zij zijn gelijk aan de kinderen, die op de markt zitten, en elkander toeroepen, en zeggen: Wij hebben u op de fluit gespeeld, en gij hebt niet gedanst; wij hebben u klaagliederen gezongen, en gij hebt niet geweend.

32. Podobni są dzieciom, które siedzą na rynku, a jedne na drugie wołają, mówiąc: Grałyśmy wam na piszczałkach, a nie taócowaliście; śpiewałyśmy żałobne pieśni, a nie płakaliście.

32. Hasonlók a [11†] piaczon ülő gyermekekhez, kik egymásnak kiáltanak, és ezt mondják: Sípoltunk néktek, és nem tánczoltatok; siralmas énekeket énekeltünk néktek, és nem sírtatok.

32 Они подобны детям, которые сидят на улице, кличут друг друга и говорят: мы играли вам на свирели, и вы не плясали; мы пели вам плачевные песни, и вы не плакали.

32. Подобні вони дїтям, що сидять на торгу та гукають одно на одного, та й кажуть: Ми сурмили вам, а ви не скакали; ми голосили вам, а ви не плакали.

33 Sillä Johannes Kastaja on tullut, ei syö leipää eikä juo viiniä, ja te sanotte: 'Hänessä on riivaaja'.

33 Sillä Johannes Kastaja on tullut, ei syö leipää eikä juo viiniä, ja te sanotte: ’Hänessä on riivaaja.’

33. Sillä Johannes Kastaja tuli, ja ei syönyt leipää eikä juonut viinaa, ja te sanotte: hänellä on perkele.

33. Sillä Johannes Castaja tuli ja ei syönyt leipä eikä juonut wijna ja te sanotta: hänellä on Perkele.

33. Sille Johannes Castaia tuli/ eike leipe sönyt/ eike Wina ionut/ Ja te sanotta/ Henelle ombi Perkele. (Sillä Johannes Kastaja tuli/ eipä leipää syönyt/ eikä wiinaa juonut/ Ja te sanotte/ Hänellä ompi perkele.)

33. ἐλήλυθε γὰρ Ἰωάννης ὁ βαπτιστὴς μήτε ἄρτον ἐσθίων μήτε οἶνον πίνων, καὶ λέγετε, δαιμόνιον ἔχει.

33. εληλυθεν γαρ ιωαννης ο βαπτιστης μητε αρτον εσθιων μητε οινον πινων και λεγετε δαιμονιον εχει 33. elelυthen gar ioannes o βaptistes mete arton esthion mete oinon pinon kai legete daimonion echei

33 For* John the Immerser* has come neither eating bread nor drinking wine, and you° say, He has a demon.

33. For John the Baptist came neither eating bread nor drinking wine; and ye say, He hath a devil.

33. Thi Johannes den Døber kom og hverken aad Brød, ei heller drak Viin, og I sige: han har Djævelen.

33. Ty Johannes Döparen kom, och hvarken åt bröd, eller drack vin; och I sägen: Han hafver djefvulen.

33. Sest Joannes se ristia on tulnud, ei ta sönud leiba, egga jonud wina; ja teie ütlete: Temmal on kurri waim.

33. Buvo atėjęs Jonas Krikštytojas. Jis nevalgė duonos ir negėrė vyno, tai jūs sakėte: ‘Jis demono apsėstas’.

33. Denn Johannes der Täufer ist gekommen und aß nicht Brot und trank keinen Wein; so sagt ihr: Er hat den Teufel.

33. Car Jean-Baptiste est venu, ne mangeant point de pain, et ne buvant point de vin; et vous dites: Il a un démon.

33. Porque vino Juan el Bautista que ni comía pan, ni bebía vino, y decís: Demonio tiene.

33 Want Johannes de Doper is gekomen, noch brood etende, noch wijn drinkende; en gij zegt: Hij heeft den duivel.

33. Albowiem przyszedł Jan Chrzciciel, i chleba nie jedząc i wina nie pijąc, a mówicie: Dyjabelstwo ma.

33. Mert eljött Keresztelő János, a ki kenyeret sem eszik, bort sem iszik, és ezt mondjátok: Ördög van benne.

33 Ибо пришел Иоанн Креститель: ни хлеба неест, ни вина не пьет; и говорите: в нем бес.

33. Прийшов бо Йоан Хреститель, що хлїба не їсть, анї вина не пє, і кажете: Диявола має.

34 Ihmisen Poika on tullut, syö ja juo, ja te sanotte: 'Katso syömäriä ja viininjuojaa, publikaanien ja syntisten ystävää!'

34 Ihmisen Poika on tullut, syö ja juo, ja te sanotte: ’Katso, syömäri ja viininjuoja, veronkantajain ja syntisten ystävä.’

34. Ihmisen Poika on tullut, syö ja juo, ja te sanotte: katso ihmistä, syömäriä ja viinan juomaria, Publikanien ja syntisten ystävää:

34. Ihmisen Poica on tullut syö ja juo ja te sanotta: Cadzo se ihminen on syömäri ja wijnan juomari Publicanein ja synneisten ystäwä.

34. Inhimisen Poica ombi tullut/ söpi ia iopi/ Ja te sanotta/ Catzo/ Se Inhiminen on yxi Sömeri ia Winaniomari/ Wero'ottaiaden ia Synnisten Ysteue. (Ihmisen Poika ompi tullut/ syöpi ja juopi/ Ja te sanotte/ Katso/ Se ihminen on yksi syömäri ja wiinanjuomari/ Weronottajaiden ja syntisten ystäwä.)

34. ἐλήλυθεν ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ἐσθίων καὶ πίνων, καὶ λέγετε· ἰδοὺ ἄνθρωπος φάγος καὶ οἰνοπότης, φίλος τελωνῶν καὶ ἁμαρτωλῶν.

34. εληλυθεν ο υιος του ανθρωπου εσθιων και πινων και λεγετε ιδου ανθρωπος φαγος και οινοποτης τελωνων φιλος και αμαρτωλων 34. elelυthen o υios toυ anthropoυ esthion kai pinon kai legete idoυ anthropos fagos kai oinopotes telonon filos kai amartolon

34 The Son of Man has come eating and drinking, and you° say, Behold, a glutton and a drunkard, a friend of tax collectors and sinners!

34. The Son of man is come eating and drinking; and ye say, Behold a gluttonous man, and a winebibber, a friend of publicans and sinners!

34. Menneskens Søn er kommen, æder og drikker, og I sige: see, en Fraadser og en Viindranker, Tolderes og Synderes Ven!

34. Menniskones Son är kommen, äter och dricker; och I sägen: Si, den mannen är en fråssare och vindrinkare, de Publicaners och syndares vän.

34. Innimesse Poeg on tulnud, sööb ja joob, ja teie ütlete: Wata, se innimenne on södik ja wina-jodik, tölneride ja pattuste söbber.

34. Atėjo Žmogaus Sūnus; Jis valgo ir geria, tai jūs vėl sakote: ‘Štai rijūnas ir vyno gėrėjas, muitininkų ir nusidėjėlių bičiulis’.

34. Des Menschen Sohn ist gekommen, ißt und trinkt; so sagt ihr: Siehe, der Mensch ist ein Fresser und Weinsäufer, der Zöllner und Sünder Freund!

34. Le Fils de l'homme est venu, mangeant et buvant; et vous dites: Voilà un mangeur et un buveur, un ami des péagers et des gens de mauvaise vie.

34. Vino el Hijo del hombre, que come y bebe, y decís: He aquí, un hombre comilón, y bebedor de vino, amigo de publicanos y de pecadores.

34 De Zoon des mensen is gekomen, etende en drinkende, en gij zegt: Ziet daar, een Mens, Die een vraat en wijnzuiper is, een Vriend van tollenaren en zondaren.

34. Przyszedł Syn człowieczy jedząc i pijąc, a mówicie: Oto człowiek obżerca i pijanica wina, przyjaciel celników i grzeszników.

34. Eljött az embernek Fia, a ki eszik és iszik, és ezt mondjátok: Ímé a falánk és borivó ember, a vámszedők és bűnösök barátja.

34 Пришел Сын Человеческий: ест и пьет; и говорите: вот человек, который любит есть и пить вино, друг мытарям и грешникам.

34. Прийшов Син чоловічий, що їсть і пє, і кажете: Ось чоловік прожора та пяниця, митникам друг і грішникам.

35 Ja viisaus on kaikkien lastensa puolelta oikeaksi näytetty."

35 Ja viisaus on kaikkien lasten puolelta oikeaksi tunnustettu.”

35. Ja viisaus on vanhurskautettu kaikilta hänen lapsiltansa.

35. Ja wijsaudelle annettin oikeus caikilda hänen lapsildans.

35. Ja Wijsaudhelle annettin oikeus caikilda henen Lapsildans. (Ja wiisaudelle annettiin oikeus kaikilta hänen lapsiltansa.)

35. καὶ ἐδικαιώθη ἡ σοφία ἀπὸ τῶν τέκνων αὐτῆς πάντων.

35. και εδικαιωθη η σοφια απο των τεκνων αυτης παντων 35. kai edikaiothe e sofia apo ton teknon aυtes panton

35 And wisdom was made righteous from all her children. {Luk 7:36-50 Galilee; no parallel.}

35. But wisdom is justified of all her children.

35. Dog Viisdommen er retfærdiggjort af alle sine Børn.

35. Och visdomenom varder rätt gifvet af all sin barn.

35. Ommeti moistetakse tarkust öigeks keikist temma lapsist.

35. Bet išmintį pateisina visi jos vaikai’‘.

35. Und die Weisheit muß sich rechtfertigen lassen von allen ihren Kindern.

35. Mais la sagesse a été justifiée par tous ses enfants.

35. Mas la sabiduría es justificada de todos sus hijos.

35 Doch de wijsheid is gerechtvaardigd geworden van al haar kinderen.

35. Ale usprawiedliwiona jest mądrość od wszystkich synów swoich.

35. És igazoltatik a bölcseség minden ő fiaitól.

35 И оправдана премудрость всеми чадами ее.

35. І оправдилась премудрість од дїтей своїх усїх.

36 Niin eräs fariseuksista pyysi häntä ruualle kanssaan; ja hän meni fariseuksen taloon ja asettui aterialle.

36 Muuan fariseus pyysi Häntä syömään kanssaan, ja Hän meni fariseuksen taloon ja asettui aterioimaan.

36. Niin yksi Pharisealaisista rukoili häntä ruualle kanssansa. Ja hän meni Phariseuksen huoneeseen ja aterioitsi.

36. NIjn yxi Phariseus rucoili händä rualle cansans. Ja hän meni Phariseuxen huonesen ja atrioidzi.

36. Nin rucoli hende yxi Phariseus sömen henen cansans. Ja hen sisellemeni Phariseusen Honesen/ ia atrioitzi. (Niin rukoili häntä yksi phariseus syömään hänen kanssansa. Ja hän sisälle meni phariseuksen huoneeseen/ ja aterioitsi.)

36. Ἠρώτα δέ τις αὐτὸν τῶν Φαρισαίων ἵνα φάγῃ μετ’ αὐτοῦ· καὶ εἰσελθὼν εἰς τὴν οἰκίαν τοῦ Φαρισαίου ἀνεκλίθη.

36. ηρωτα δε τις αυτον των φαρισαιων ινα φαγη μετ αυτου και εισελθων εις την οικιαν του φαρισαιου ανεκλιθη 36. erota de tis aυton ton farisaion ina fage met aυtoυ kai eiselthon eis ten oikian toυ farisaioυ aneklithe

36 Now someone from the Pharisees asked him, in order that he might eat with him. And having entered into the Pharisee’s house, he reclined (at a meal.)

36. And one of the Pharisees desired him that he would eat with him. And he went into the Pharisee's house, and sat down to meat.

36. Men En af Pharisæerne bad ham, at han vilde æde med ham; og han gik ind i Pharisæernes Huus og sad tilbords.

36. Så bad honom en af de Phariseer, att han skulle få sig mat med honom; och han gick uti Phariseens hus, och satt der till bords.

36. Agga üks neist Wariseridest pallus tedda, et ta temmaga piddi leiba wotma; ja temma läks se Wariseri kotta, ja istus lauale mahha.

36. Vienas fariziejus pakvietė Jėzų kartu valgyti. Atėjęs į fariziejaus namus, Jis sėdo prie stalo.

36. Es bat ihn aber der Pharisäer einer, daß er mit ihm äße. Und er ging hinein in des Pharisäers Haus und setzte sich zu Tisch.

36. Un pharisien ayant prié Jésus de manger chez lui, il entra dans la maison du pharisien, et se mit à table.

36. Y le rogó uno de los Fariseos, que comiese con él. Y entrado en casa del Fariseo, se sentó a la mesa.

36 En een der Farizeen bad Hem, dat Hij met hem ate; en ingegaan zijnde in des Farizeers huis, zat Hij aan.

36. I prosił go niektóry z Faryzeuszów, aby z nim jadł. A tak wszedłszy w dom Faryzeuszów, usiadł.

36. Kéré pedig őt egy a farizeusok közül, hogy ő vele egyék; annakokáért bemenvén a farizeus házába, leüle enni.

36 Некто из фарисеев просил Его вкусить с ним пищи; и Он, войдя в дом фарисея, возлег.

36. Просив же хтось Його з Фарисеїв, щоб їв з ним. І, ввійшовши в господу Фарисеєву, сїв за столом.

37 Ja katso, siinä kaupungissa oli nainen, joka eli syntisesti; ja kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen talossa, toi hän alabasteripullon täynnä hajuvoidetta

37 Katso, kaupungissa oli nainen, joka oli synnin harjoittaja. Saatuaan tietää Hänen olevan aterialla fariseuksen talossa hän toi alabasteripullon, jossa oli voiteluöljyä.

37. Ja katso, yksi vaimo oli kaupungissa, joka oli syntinen, ja kuin hän sai kuulla, että hän aterioitsi Pharisealaisen huoneessa, toi hän lasin kallista voidetta.

37. Ja cadzo yxi waimo oli Caupungis joca oli syndinen ja cuin hän sai cuulla että hän atrioidzi Phariseuxen huonesa toi hän Clasin callista woidetta

37. Ja catzo/ yxi Waimo oli Caupungis/ ioca oli Synneinen/ ia quin hen tiesi/ ette hen atriotzi Phariseusen Hones/ toi hen Clasin callista Woidhetta/ (Ja katso/ yksi waimo oli kaupungissa/ joka oli syntinen/ ja kuin hän tiesi/ että hän aterioitsi phariseuksen huoneessa/ toi hän lasin kallista woidetta/)

37. καὶ ἰδοὺ γυνὴ ἐν τῇ πόλει ἥτις ἦν ἁμαρτωλός, καὶ ἐπιγνοῦσα ὅτι ἀνάκειται ἐν τῇ οἰκίᾳ τοῦ Φαρισαίου, κομίσασα ἀλάβαστρον μύρου

37. και ιδου γυνη εν τη πολει ητις ην αμαρτωλος επιγνουσα οτι ανακειται εν τη οικια του φαρισαιου κομισασα αλαβαστρον μυρου 37. kai idoυ gυne en te polei etis en amartolos epignoυsa oti anakeitai en te oikia toυ farisaioυ komisasa alaβastron mυroυ

37 And behold, a woman who was in the city, (who was) a sinner, (after) she recognized that he is reclining (at a meal) in the Pharisee’s house, she fetched an alabaster flask of perfume,

37. And, behold, a woman in the city, which was a sinner, when she knew that Jesus sat at meat in the Pharisee's house, brought an alabaster box of ointment,

37. Og see, der var en Kvinde i Staden, som var en Synderinde; der hun fornam, at han sad tilbords i Pharisæerens Huus, hentede hun en Alabaster-Krukke med Salve;

37. Och si, en qvinna i staden, som hade varit en synderska, då hon förnam att han till bords satt i Phariseens hus, bar hon dit ett glas med smörjelse;

37. Ja wata, üks naene olli liñnas, se olli pattune; kui ta teäda sai, et temma Wariseri koias laudas istus, töi temma ühhe Alabastri-riista salwiga.

37. Ir štai moteris, kuri buvo žinoma mieste nusidėjėlė, sužinojusi, kad Jis fariziejaus namuose, atsinešė alebastrinį indą kvapaus tepalo

37. Und siehe, ein Weib war in der Stadt, die war eine Sünderin. Da die vernahm, daß er zu Tische saß in des Pharisäers Hause, brachte sie ein Glas mit Salbe

37. Et une femme de la ville, qui était de mauvaise vie, ayant su qu'il était à table dans la maison du pharisien, y apporta un vase d'albâtre, plein de parfum.

37. Y, he aquí, una mujer en la ciudad, que era pecadora, como entendió que estaba a la mesa en casa de aquel Fariseo, trajo un vaso de alabastro de ungüento;

37 En ziet, een vrouw in de stad, welke een zondares was, verstaande, dat Hij in des Farizeers huis aanzat, bracht een albasten fles met zalf.

37. A oto niewiasta, która była w mieście grzeszna, dowiedziawszy się, iż siedzi w domu Faryzeuszowym, przyniosła alabastrowy słoik maści;

37. És ímé a városban egy asszony a ki bűnös vala, mikor megtudta, hogy ő a farizeus házában leült enni, hoza egy alabástrom szelencze drága kenetet.

37 И вот, женщина того города, которая была грешница, узнав, что Он возлежит в доме фарисея, принесла алавастровый сосуд с миром

37. І ось жінка у городї, що була грішниця, довідавшись, що сидить за столом у господї Фарисеєвій, принїсши любастровий збаночок мира,

38 ja asettui hänen taakseen hänen jalkojensa kohdalle, itki ja rupesi kastelemaan hänen jalkojansa kyynelillään ja kuivasi ne päänsä hiuksilla ja suuteli hänen jalkojaan ja voiteli ne hajuvoiteella.

38 Seisoen takana Hänen jalkojensa luona, hän alkoi itkien kastella Hänen jalkojaan kyynelillään ja kuivasi ne päänsä hiuksilla ja suuteli Hänen jalkojaan ja voiteli voiteella.

38. Ja seisoi takana hänen jalkainsa juuressa itkien, ja rupesi kyyneleillänsä kastamaan hänen jalkojansa, ja niitä päänsä hiuksilla kuivasi, ja suuta antoi hänen jalkainsa, ja voiteli ne voiteella.

38. Ja seisoi tacana hänen jalcains juures itkein ja rupeis kyyneleilläns castaman hänen jalcojans ja nijtä pääns hiuxilla cuiwaman ja suuta andoi hänen jalcains ja woiteli ne woitella.

38. ia seisoi takana henen Jalcains iures idkein/ ia rupeis Kynelilens castaman henen Jalcoians/ Ja henen päens Hiuxilla quiuaman/ ia swtaannoi henen Jalcains/ ia Woiteli ne Woiteila. (ja seisoi hänen takana hänen jalkainsa juuressa itkein/ ja rupes kyynelillänsä kastamaan hänen jalkojansa/ Ja hänen päänsä hiuksilla kuiwaamaan/ ja suuta antoi hänen jalkainsa/ ja woiteli ne woiteella.)

38. καὶ στᾶσα ὀπίσω παρὰ τοὺς πόδας αὐτοῦ κλαίουσα, ἤρξατο βρέχειν τοὺς πόδας αὐτοῦ τοῖς δάκρυσι καὶ ταῖς θριξὶ τῆς κεφαλῆς αὐτῆς ἐξέμασσε, καὶ κατεφίλει τοὺς πόδας αὐτοῦ καὶ ἤλειφε τῷ μύρῳ.

38. και στασα παρα τους ποδας αυτου οπισω κλαιουσα ηρξατο βρεχειν τους ποδας αυτου τοις δακρυσιν και ταις θριξιν της κεφαλης αυτης εξεμασσεν και κατεφιλει τους ποδας αυτου και ηλειφεν τω μυρω 38. kai stasa para toυs podas aυtoυ opiso klaioυsa erksato βrechein toυs podas aυtoυ tois dakrυsin kai tais thriksin tes kefales aυtes eksemassen kai katefilei toυs podas aυtoυ kai eleifen to mυro

38 and having stood beside his feet behind (him), weeping, she began to rain on his feet with her tears and was wiping them with the hairs of her head and was kissing his feet, and was anointing (them) with the perfume.

38. And stood at his feet behind him weeping, and began to wash his feet with tears, and did wipe them with the hairs of her head, and kissed his feet, and anointed them with the ointment.

38. og hun stod bagved hos hans Fødder, græd og begyndte at væde hans Fødder med Taarer og aftørrede dem med sit Hovedhaar og kyssede hans Fødder og salvede dem med Salve.

38. Och stod bakför honom vid hans fötter, gråtandes, och begynte väta hans fötter med tårar, och torkade med sitt hufvudhår; och kysste hans fötter, och smorde dem med smörjelse.

38. Ja temma seisis tagga temma jalje jures, nuttis ja hakkas temma jallad kastma silmaweega, ja kuiwatas neid omma juustega, ja andis temma jalgele suud, ja woidis neid se salwiga.

38. ir, verkdama priėjusi iš užpakalio prie Jo kojų, ėmė laistyti jas ašaromis, šluostyti savo galvos plaukais, bučiavo Jo kojas ir tepė jas tepalu.

38. und trat hinten zu seinen Füßen und weinte und fing an, seine Füße zu netzen mit Tränen und mit den Haaren ihres Hauptes zu trocknen, und küßte seine Füße und salbte sie mit Salbe.

38. Et se tenant derrière, aux pieds de Jésus en pleurant, elle se mit à lui arroser les pieds de ses larmes, et elle les essuyait avec les cheveux de sa tête; elle lui baisait les pieds, et les oignait de parfum.

38. Y estando detrás a sus piés, comenzó llorando a regar con lágrimas sus piés, y los limpiaba con los cabellos de su cabeza; y besaba sus piés, y los ungía con el ungüento.

38 En staande achter Zijn voeten, wenende, begon zij Zijn voeten nat te maken met tranen, en zij droogde ze af met het haar van haar hoofd, en kuste Zijn voeten, en zalfde ze met de zalf.

38. A stanąwszy z tyłu u nóg jego, płacząc poczęła łzami polewać nogi jego, a włosami głowy swojej ucierała, i całowała nogi jego, i maścią mazała.

38. És megállván hátul az ő lábainál sírva, könnyeivel kezdé öntözni az ő lábait, és fejének hajával törlé meg, és csókolgatá az ő lábait, és megkené drága kenettel.

38 и, став позади у ног Его и плача, начала обливать ноги Его слезами и отирать волосами головы своей, и целовала ноги Его, и мазала миром.

38. і ставши коло ніг Його ззаду, плачучи, почала обмивати ноги Його слїзми, й волоссєм голови своєї обтирати; й цїлувала ноги Його, й мастила миром.

39 Mutta kun fariseus, joka oli hänet kutsunut, sen näki, ajatteli hän mielessään näin: "Jos tämä olisi profeetta, tietäisi hän, mikä ja millainen tuo nainen on, joka häneen koskee: että hän on syntinen."

39 Mutta tämän nähdessään fariseus, joka oli kutsunut Hänet, ajatteli itsekseen sanoen: "Jos tämä olisi profeetta, Hän tietäisi, mikä ja millainen tuo nainen on, joka Häneen koskee — että hän on synnin harjoittaja."

39. Mutta kuin Pharisealainen sen näki, joka hänen kutsunut oli, sanoi hän itsellensä: jos tämä olis propheta, niin hän tietäis, mikä ja millinen tämä vaimo on, joka häneen rupee, että hän on syntinen.

39. Cosca Phariseus sen näki joca hänen cudzunut oli sanoi hän idzelläns: jos tämä olis Propheta nijn hän tiedäis mikä ja millinen tämä waimo on joca häneen rupe: sillä hän on syndinen.

39. Coska se Phariseus sen näki/ ioca henen pyyttenyt oli/ sanoi hen itzellens/ Jos teme olis Propheta/ nin hen tieteis/ mike ia millinen teme Waimo ombi/ ioca henen rupepi/ Sille hen on Synneinen. (Koska se phariseus sen näki/ joka hänen pyytänyt oli/ sanoi hän itsellensä/ Jos tämä olis propheta/ niin hän tietäisi/ mikä ja millainen tämä waimo ompi/ joka hänen rupeepi/ Sillä hän on syntinen.)

39. ἰδὼν δὲ ὁ Φαρισαῖος ὁ καλέσας αὐτὸν εἶπεν ἐν ἑαυτῷ λέγων· Οὗτος εἰ ἦν προφήτης, ἐγίνωσκεν ἂν τίς καὶ ποταπὴ ἡ γυνὴ ἥτις ἅπτεται αὐτοῦ, ὅτι ἁμαρτωλός ἐστι.

39. ιδων δε ο φαρισαιος ο καλεσας αυτον ειπεν εν εαυτω λεγων ουτος ει ην προφητης εγινωσκεν αν τις και ποταπη η γυνη ητις απτεται αυτου οτι αμαρτωλος εστιν 39. idon de o farisaios o kalesas aυton eipen en eaυto legon oυtos ei en profetes eginosken an tis kai potape e gυne etis aptetai aυtoυ oti amartolos estin

39 Now the Pharisee, who invited him, saw it, (and) spoke in himself, saying, This one, if he were a prophet, would have known who and what sort of woman this is who is touching him, that she is a sinner.

39. Now when the Pharisee which had bidden him saw it, he spake within himself, saying, This man, if he were a prophet, would have known who and what manner of woman this is that toucheth him: for she is a sinner.

39. Men der Pharisæeren, som havde budet ham, saae det, talede han ved sig selv og sagde: dersom denne var en Prophet, vidste han jo, hvo og hvordan en Kvinde denne er, som rører ved ham; thi hun er en Synderinde.

39. Då den Phariseen, som honom budit hade, såg detta, sade han vid sig sjelf: Vore denne en Prophet, visserliga visste han ho och hurudana denna qvinnan är, som handterar honom; ty hon är en synderska.

39. Agga kui se Wariseer, kes tedda olli kutsnud, sedda näggi, mötles ta isseenneses ja ütles: Kui sesinnane olleks üks prohwet, kül ta siis moistaks, mis ja missuggune naene se on, kes temmasse putub; sest ta on üks pattune.

39. Tai matydamas, fariziejus, kuris Jėzų pasikvietė, samprotavo: ‘‘Jeigu šitas būtų pranašas, Jis žinotų, kas tokia ši moteris, kuri Jį liečia, nes ji­nusidėjėlė!’‘

39. Da aber das der Pharisäer sah, der ihn geladen hatte, sprach er bei sich selbst und sagte: Wenn dieser ein Prophet wäre, so wüßte er, wer und welch ein Weib das ist, die ihn anrührt; denn sie ist eine Sünderin.

39. Le pharisien qui l'avait convié, voyant cela, dit en lui-même: Si cet homme était prophète, il saurait qui est cette femme qui le touche, et qu'elle est de mauvaise vie.

39. Y como vió esto el Fariseo que le había llamado, pensó en sí, diciendo: Este, si fuera profeta, conocería quién y cual es la mujer que le toca; que es pecadora.

39 En de Farizeer, die Hem genood had, zulks ziende, sprak bij zichzelven, zeggende: Deze, indien Hij een profeet ware, zou wel weten, wat en hoedanige vrouw deze is, die Hem aanraakt; want zij is een zondares.

39. A widząc to Faryzeusz, który go był wezwał, rzekł sam w sobie, mówiąc: Być ten był prorokiem, wiedziałby, która i jaka jest ta niewiasta, co się go dotyka; bo jest grzesznica.

39. Mikor pedig ezt látta a farizeus, a ki őt meghívta, monda magában: Ez, ha próféta volna, tudná ki és miféle asszony az, a ki őt illeti: hogy bűnös.

39 Видя это, фарисей, пригласивший Его, сказал сам в себе: если бы Он был пророк, то знал бы, кто и какая женщина прикасается к Нему, ибо она грешница.

39. Бачивши ж Фарисей, що запросив Його, казав сам у собі, говорячи: Коли б сей був пророк, знав би, хто й яка се жінка, що приторкуєть ся до Него; бо грішниця вона.

40 Niin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Simon, minulla on jotakin sanomista sinulle". Hän virkkoi: "Opettaja, sano". —

40 Niin Jeesus puhutteli häntä sanoen: "Simon, minulla on jotain sanomista sinulle." Hän lausui: "Opettaja, sano "

40. Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: Simon, minulla on jotakin sinulle sanomista. Hän sanoi: Mestari, sanos.

40. Jesus wastaten sanoi hänelle: Simon minulla on jotakin sinulle sanomist. Hän sanoi: Mestari sanos.

40. Iesus wastaten sanoi henen tygens/ Simon/ Minulla ombi iotakin sinulle sanomist. Sanoi hen/ Mestari sanos. (Jesus wastaten sanoi hänen tykönsä/ Simon/ Minulla ompi jotakin sinulle sanomista. Sanoi hän/ Mestari sanos.)

40. καὶ ἀποκριθεὶς ὁ Ἰησοῦς εἶπε πρὸς αὐτόν· Σίμων, ἔχω σοί τι εἰπεῖν. ὁ δέ φησί· Διδάσκαλε, εἰπέ.

40. και αποκριθεις ο ιησους ειπεν προς αυτον σιμων εχω σοι τι ειπειν ο δε φησιν διδασκαλε ειπε 40. kai apokritheis o iesoυs eipen pros aυton simon echo soi ti eipein o de fesin didaskale eipe

40 And Jesus answered and said to him, Simon, I have something to say to you. But he says, Teacher, say (it).

40. And Jesus answering said unto him, Simon, I have somewhat to say unto thee. And he saith, Master, say on.

40. Og Jesus svarede og sagde til ham: Simon! jeg har Noget at sige dig.

40. Då svarade Jesus, och sade till honom: Simon, jag hafver något säga dig. Han sade: Mästar, säg.

40. Ja Jesus wastas ja ütles temma wasto: Simon, mul on middagi sulle räkimist; agga temma ütles: Öppetaja, rägi.

40. O Jėzus tarė: ‘‘Simonai, turiu tau ką pasakyti’‘. Tas atsiliepė: ‘‘Sakyk, Mokytojau!’‘

40. Jesus antwortete und sprach zu ihm: Simon, ich habe dir etwas zu sagen. Er aber sprach: Meister, sage an.

40. Alors Jésus, prenant la parole, lui dit: Simon, j'ai quelque chose à te dire.Et il lui répondit: Maître, dis-le.

40. Entónces respondiendo Jesús, le dijo: Simón, una cosa tengo que decirte. Y él le dice: Dí, Maestro.

40 En Jezus antwoordende, zeide tot hem: Simon! Ik heb u wat te zeggen. En hij sprak: Meester! zeg het.

40. A odpowiadając Jezus, rzekł do niego: Szymonie! mam ci nieco powiedzieć, a on rzekł: Powiedz, Nauczycielu!

40. És felelvén Jézus, monda néki: Simon, van valami mondani valóm néked. És az monda: Mester, mondjad.

40 Обратившись к нему, Иисус сказал: Симон! Я имею нечто сказать тебе. Он говорит: скажи, Учитель.

40. І озвавшись Ісус, рече до него: Симоне, маю тобі щось сказати. Він же каже: Учителю, скажи.

41 Lainanantajalla oli kaksi velallista; toinen oli velkaa viisisataa denaria, toinen viisikymmentä.

41 ”Eräällä lainanantajalla oli kaksi velallista. Toinen oli velkaa viisisataa denaria, toinen viisikymmentä.

41. Kaksi valkamiestä oli yhdellä lainaajalla: yksi oli velkaa viisisataa penninkiä ja toinen viisikymmentä.

41. Caxi welcamiestä oli yhdellä lainajalla yxi oli welca wijsi sata penningitä ja toinen wijsikymmendä.

41. Caxi welcamiest oli yhdelle Lainaijalla/ Yxi oli welca wisisata peningite/ ia toinen wisikymmende. (Kaksi welkamiestä oli yhdellä lainaajalla/ Yksi oli welkaa wiisisataa penninkiä/ ja toinen wiisikymmentä.)

41. δύο χρεοφειλέται ἦσαν δανειστῇ τινι· ὁ εἷς ὤφειλε δηνάρια πεντακόσια, ὁ δὲ ἕτερος πεντήκοντα.

41. δυο χρεωφειλεται ησαν δανειστη τινι ο εις ωφειλεν δηναρια πεντακοσια ο δε ετερος πεντηκοντα 41. dυo chreofeiletai esan daneiste tini o eis ofeilen denaria pentakosia o de eteros pentekonta

41 There was two debtors to a lender: a certain one was owing five hundred denarii and (the) other fifty.

41. There was a certain creditor which had two debtors: the one owed five hundred pence, and the other fifty.

41. Jesus sagde: en Mand, som udlaante Penge, havde to Skyldnere; den ene var ham femhundrede Penninge skyldig, men den anden halvtredsindstyve.

41. En man hade två gäldenärar; en var honom skyldig femhundrade penningar, och den andra femtio.

41. Ühhel kassowotjal olli kaks wölglast, teine olli wölgo wiis sadda tenari-rahha, agga teine wiiskümmend.

41. ‘‘Skolintojas turėjo du skolininkus. Vienas buvo skolingas penkis šimtus denarų, o kitas­penkiasdešimt.

41. Es hatte ein Gläubiger zwei Schuldner. Einer war schuldig fünfhundert Groschen, der andere fünfzig.

41. Un créancier avait deux débiteurs, l'un devait cinq cents deniers, et l'autre cinquante.

41. Y dice Jesús: Cierto acreedor tenía dos deudores: el uno le debía quinientos denarios, y el otro cincuenta.

41 Jezus zeide: Een zeker schuldheer had twee schuldenaars; de een was schuldig vijfhonderd penningen, en de andere vijftig;

41. Miał niektóry lichwiarz dwóch dłużników; jeden dłużen był pięćset groszy, a drugi pięćdziesiąt.

41. Egy hitelezőnek két adósa vala: az egyik adós vala ötszáz pénzzel, a másik pedig ötvennel.

41 Иисус сказал: у одного заимодавца было два должника: один должен был пятьсот динариев, а другой пятьдесят,

41. Два довжники були в одного вірителя: один завинив пятьсот денариїв, другий же пятьдесять.

42 Kun heillä ei ollut, millä maksaa, antoi hän molemmille velan anteeksi. Kumpi heistä siis rakastaa häntä enemmän?"

42 Kun heillä ei ollut millä maksaa, hän antoi molemmille anteeksi (Sano) kumpi heistä rakastaa siis häntä enemmän."

42. Koska ei heillä ollut varaa maksaa, antoi hän molempain anteeksi. Sano siis, kumpi näistä häntä enemmän rakastaman pitää?

42. Cosca ei heillä ollut wara maxa andoi hän molembain andexi. Sanos sijs cumbi näistä händä enämmän racasti?

42. Coska nyt ei heille ollut wara maxa/ hen annoi molembain andexi. Sano sis/ Cumbi neiste hende enemin racasti? (Koska nyt ei heillä ollut wara maksaa/ hän antoi molempain anteeksi. Sano siis/ Kumpi näistä häntä enemmin rakasti?)

42. μὴ ἐχόντων δὲ αὐτῶν ἀποδοῦναι, ἀμφοτέροις ἐχαρίσατο. τίς οὖν αὐτῶν, εἰπέ, πλεῖον ἀγαπήσει αὐτόν;

42. μη εχοντων δε αυτων αποδουναι αμφοτεροις εχαρισατο τις ουν αυτων ειπε πλειον αυτον αγαπησει 42. me echonton de aυton apodoυnai amfoterois echarisato tis oυn aυton eipe pleion aυton agapesei

42 But (after) they did not have (anything) to repay (him with), he forgave* them both. Therefore, tell me who of them will love* him most?

42. And when they had nothing to pay, he frankly forgave them both. Tell me therefore, which of them will love him most?

42. Men der de havde ikke at betale med, gav han dem begge det efter. Siig: hvilken af dem skal derfor elske ham meest?

42. När de icke magt hade att betala, gaf han dem bådom till. Säg nu, hvilken af dem varder honom mera älskandes?

42. Agga kui nemmad ei joudnud maksta, kinkis temma mollemille sedda: ütle nüüd, kumb neist wottab tedda ennam armastada?

42. Jiems neturint iš ko atiduoti, jis dovanojo abiem. Kuris labiau jį mylės?’‘

42. Da sie aber nicht hatten, zu bezahlen, schenkte er's beiden. Sage an, welcher unter denen wird ihn am meisten lieben?

42. Et comme ils n'avaient pas de quoi payer, il leur remit à tous deux leur dette. Dis-moi donc, lequel des deux l'aimera le plus?

42. Y no teniendo ellos de qué pagar, soltó la deuda a ámbos. Dí, pues, ¿cuál de estos le amará más?

42 En als zij niet hadden om te betalen, schold hij het hun beiden kwijt. Zeg dan, wie van dezen zal hem meer liefhebben?

42. A gdy oni nie mieli czem zapłacić, odpuścił obydwom. Powiedz tedy, któryż z nich bardziej go miłować będzie?

42. És mikor nem volt nékik miből megadni, mind a kettőnek elengedé. E kettő közül azért, mondd meg, melyik szereti őt jobban?

42 но как они не имели чем заплатить, он простил обоим. Скажи же, который из них более возлюбит его?

42. Як же не мали чим оддавати, обом простив він. Хто ж оце з них, скажи, більш його любити ме?

43 Simon vastasi ja sanoi: "Minun mielestäni se, jolle hän antoi enemmän anteeksi". Hän sanoi hänelle: "Oikein sinä ratkaisit".

43 Simon vastasi sanoen: ”Luulen, että se, jolle hän antoi enemmän anteeksi.” Niin Hän sanoi hänelle: ”Oikein ratkaisit.”

43. Simon vastaten sanoi: minä luulen, että se, jolle hän enemmän anteeksi antoi; hän sanoi: oikein sinä tuomitsit.

43. Simon wastaten sanoi: minä luulen että se jollen hän enämmän andexi andoi: hän sanoi hänelle: oikein sinä duomidzit.

43. Simon wastaten sanoi/ Mine lwlen ette se iollen hen enemen andexiannoi. Nin sanoi hen henelle/ Oikein sine domitzit. (Simon wastaten sanoi/ Minä luulen että se jollen hän enemmin anteeksi antoi. Niin sanoi hän hänelle/ Oikein sinä tuomitsit.)

43. ἀποκριθεὶς δὲ ὁ Σίμων εἶπεν· Ὑπολαμβάνω ὅτι ᾧ τὸ πλεῖον ἐχαρίσατο. ὁ δὲ εἶπεν αὐτῷ· Ὀρθῶς ἔκρινας.

43. αποκριθεις δε ο σιμων ειπεν υπολαμβανω οτι ω το πλειον εχαρισατο ο δε ειπεν αυτω ορθως εκρινας 43. apokritheis de o simon eipen υpolamβano oti o to pleion echarisato o de eipen aυto orthos ekrinas

43 But Simon answered and said, I am taking (it as), he to whom he forgave* the most. But he said to him, You judged correctly.

43. Simon answered and said, I suppose that he, to whom he forgave most. And he said unto him, Thou hast rightly judged.

43. Men Simon svarede og sagde: jeg holder for, den, som han eftergav meest. Men han sagde til ham: du dømte ret.

43. Svarade Simon, och sade: Jag menar, att den som han gaf mera till. Då sade han till honom: Rätt dömde du.

43. Agga Simon wastas ja ütles: Ma arwan se, kellele ta ennam kinkinud: agga temma ütles temmale: Sa olled öiete moistnud.

43. Simonas atsakė: ‘‘Manau, jog tas, kuriam daugiau dovanota’‘. Jėzus tarė: ‘‘Teisingai nusprendei’‘.

43. Simon antwortete und sprach: Ich achte, dem er am meisten geschenkt hat. Er aber sprach zu ihm: Du hast recht gerichtet.

43. Simon répondit: J'estime que c'est celui à qui il a le plus remis. Jésus lui dit: Tu as fort bien jugé.

43. Y respondiendo Simón, dijo: Pienso que aquel al cual soltó más. Y él le dijo: Rectamente has juzgado.

43 En Simon, antwoordende, zeide: Ik acht, dat hij het is, dien hij het meeste kwijtgescholden heeft. En Hij zeide tot hem: Gij hebt recht geoordeeld.

43. A odpowiadając Szymon, rzekł: Mniemam, iż ten, któremu więcej odpuścił. A on mu rzekł: Dobrześ rozsądził.

43. Felelvén pedig Simon, monda: Azt gondolom, hogy az, a kinek többet engedett el. És Jézus monda néki: Igazán ítéltél.

43 Симон отвечал: думаю, тот, которому более простил. Он сказал ему: правильно ты рассудил.

43. Озвав ся ж Симон і каже: Думаю, що той, кому більш простив він. Він же рече йому: Право судив єси.

44 Ja naiseen kääntyen hän sanoi Simonille: "Näetkö tämän naisen? Minä tulin sinun taloosi; et sinä antanut vettä minun jaloilleni, mutta tämä kasteli kyynelillään minun jalkani ja kuivasi ne hiuksillaan.

44 Naiseen kääntyen Hän sanoi Simonille: ”Näetkö tämän naisen? Tulin taloosi. Et antanut vettä jaloilleni, mutta tämä kasteli kyynelillään jalkani ja kuivasi ne päänsä hiuksilla.

44. Ja hän käänsi itsensä vaimoa päin, ja sanoi Simonille: näetkös tämän vaimon? minä tulin sinun huoneeses, etkä sinä antanut vettä minun jaloilleni; mutta tämä kyynelillä kasti minun jalkani ja ne hiuksillansa kuivasi.

44. Ja hän käänsi idzens waimo päin ja sanoi Simonille: näetkös tämän waimon? Minä tulin sinun huoneses et sinä andanut wettä minun jalgoilleni mutta tämä kyyneleillä casti minun jalcani ja ne hiuxillans cuiwais.

44. Ja hen kiensijn Waimon pein ia sanoi Simonal/ Näekös temen Waimon? Mine tulin sinun Hones siselle/ ett sine andanut wettä minun Jalghoilleni/ Mutta Teme Kynelille castoi minun Jalcani/ ia Päens Hiuxill quiuasi. (Ja hän kääntyi waimoon päin ja sanoi Simonille/ Näetkös tämä waimon? Minä tulin sinun huoneesi sisälle/ et sinä antanut wettä minun jaloilleni/ Mutta tämä kyynelillä kastoi minun jalkani/ ja päänsä hiuksilla kuiwasi.)

44. καὶ στραφεὶς πρὸς τὴν γυναῖκα τῷ Σίμωνι ἔφη· Βλέπεις ταύτην τὴν γυναῖκα; εἰσῆλθόν σου εἰς τὴν οἰκίαν, ὕδωρ ἐπὶ τοὺς πόδας μου οὐκ ἔδωκας· αὕτη δὲ τοῖς δάκρυσιν ἔβρεξέ μου τοὺς πόδας καὶ ταῖς θριξὶ τῆς κεφαλῆς αὐτῆς ἐξέμαξε.

44. και στραφεις προς την γυναικα τω σιμωνι εφη βλεπεις ταυτην την γυναικα εισηλθον σου εις την οικιαν υδωρ επι τους ποδας μου ουκ εδωκας αυτη δε τοις δακρυσιν εβρεξεν μου τους ποδας και ταις θριξιν της κεφαλης αυτης εξεμαξεν 44. kai strafeis pros ten gυnaika to simoni efe βlepeis taυten ten gυnaika eiselthon soυ eis ten oikian υdor epi toυs podas moυ oυk edokas aυte de tois dakrυsin eβreksen moυ toυs podas kai tais thriksin tes kefales aυtes eksemaksen

44 And turning to the woman, he said to Simon, Do you see this woman? I entered into your house, you gave me no water for my feet, but she rained on my feet with her tears and wiped them with the hairs of her head.

44. And he turned to the woman, and said unto Simon, Seest thou this woman I entered into thine house, thou gavest me no water for my feet: but she hath washed my feet with tears, and wiped them with the hairs of her head.

44. Og han vendte sig til Kvinden, og sagde til Simon: seer du denne Kvinde? Jeg kom ind i dit Huus; du har ikke givet mig Vand til mine Fødder, men denne vædede mine Fødder med Graad og tørrede dem af med sit Hovedhaar.

44. Och så vände han sig till qvinnona, och sade till Simon: Ser du denna qvinnona? Jag gick in i ditt hus; du hafver intet vatten gifvit mig till mina fötter; men hon hafver vätt mina fötter med tårar, och torkat med sitt hufvudhår.

44. Ja temma pöris ennast naese pole ja ütles Simonale: Kas sa sedda naest nääd? minna ollen sinno maiasse tulnud, sinna ei olle minno jalgade tarwis wett annud; agga sesinnane on silmaweega minno jallad kastnud, ja on ennese juustega kuiwatanud.

44. Ir, atsisukęs į moterį, Jis tarė Simonui: ‘‘Matai šitą moterį? Aš atėjau į tavo namus, tu nedavei man vandens kojoms nusimazgoti, o ji laistė jas ašaromis ir šluostė savo plaukais.

44. Und er wandte sich zu dem Weibe und sprach zu Simon: Siehest du dies Weib? Ich bin gekommen in dein Haus; du hast mir nicht Wasser gegeben zu meinen Füßen; diese aber hat meine Füße mit Tränen genetzt und mit den Haaren ihres Hauptes getrocknet.

44. Alors, se tournant vers la femme, il dit à Simon: Vois-tu cette femme? Je suis entré dans ta maison, et tu ne m'as point donné d'eau pour me laver les pieds; mais elle a arrosé mes pieds de larmes, et les a essuyés avec ses cheveux.

44. Y vuelto a la mujer, dijo a Simón: ¿Ves esta mujer? Entré en tu casa, no diste agua para mis piés; mas esta ha regado mis piés con lágrimas, y limpiádolos con los cabellos de su cabeza.

44 En Hij, Zich omkerende naar de vrouw, zeide tot Simon: Ziet gij deze vrouw? Ik ben in uw huis gekomen; water hebt gij niet tot Mijn voeten gegeven; maar deze heeft Mijn voeten met tranen nat gemaakt, en met het haar van haar hoofd afgedroogd.

44. I obróciwszy się do niewiasty, rzekł Szymonowi: Widzisz tę niewiastę? Wszedłem do domu twego, nie dałeś wody na nogi moje; ale ta łzami polała nogi moje, i włosami głowy swej otarła.

44. És az asszonyhoz fordulván, monda Simonnak: Látod-é ez asszonyt? Bejövék a te házadba, az én lábaimnak vizet nem adál: ez pedig könnyeivel öntözé az én lábaimat, és fejének hajával törlé meg.

44 И, обратившись к женщине, сказал Симону: видишь ли ты эту женщину? Я пришел в дом твой, и ты воды Мне на ноги не дал, а она слезами облила Мне ноги и волосами головы своей отерла;

44. І, обернувшись до жінки, рече Симонові: Чи бачиш ти сю жінку? Увійшов я в твою господу, - води на ноги мої не дав єси; ся ж слїзми обмила ноги мої, і волоссєм голови своєї обтерла.

45 Et sinä antanut minulle suudelmaa, mutta tämä ei ole lakannut suutelemasta minun jalkojani siitä asti, kuin tulin sisään.

45 Sinä et antanut minulle suudelmaa, mutta tämä ei ole lakannut suutelemasta jalkojani siitä asti, kun tulin sisään.

45. Et sinä minun suuta antanut, mutta tämä, sittenkuin hän tähän tuli, ei ole lakannut minun jalkaini suuta antamasta.

45. Et sinä minun suuta andanut mutta tämä sijttecuin hän tähän tuli ei ole lacannut minun jalcaini suuta andamast.

45. Ett sine minun Suta andanut/ mutta teme/ sittequin hen tehen siselletuli/ ei ole lacanut minun Jalcaini swtaandamast. (Et sinä minun suuta antanut/ mutta tämä/ sittenkuin hän tähän sisälle tuli/ ei ole lakannut minun jalkaini suuta antamasta.)

45. φίλημά μοι οὐκ ἔδωκας· αὕτη δὲ ἀφ’ ἧς εἰσῆλθεν οὐ διέλιπε καταφιλοῦσά μου τοὺς πόδας.

45. φιλημα μοι ουκ εδωκας αυτη δε αφ ης εισηλθον ου διελιπεν καταφιλουσα μου τους ποδας 45. filema moi oυk edokas aυte de af es eiselthon oυ dielipen katafiloυsa moυ toυs podas

45 You gave me no kiss, but, from the (time) I entered she did continually kiss my feet.

45. Thou gavest me no kiss: but this woman since the time I came in hath not ceased to kiss my feet.

45. Du gav mig intet Kys; men denne aflod ikke, fra hun kom ind, at kysse mine Fødder.

45. Du hafver icke kysst mig; men hon, sedan jag här ingick, hafver icke låtit af kyssa mina fötter.

45. Sinna ei olle minnule suud annud; agga sesinnane, ni pea kui ta sisse tulli, ei jätnud järrele, minno jalgele mitto korda suud andmast.

45. Tu manęs nepabučiavai, o ji, vos man atėjus, nesiliauja bučiavusi mano kojų.

45. Du hast mir keinen Kuß gegeben; diese aber, nachdem sie hereingekommen ist, hat sie nicht abgelassen, meine Füße zu küssen.

45. Tu ne m'as point donné de baiser; mais elle, depuis que je suis entré, n'a cessé de me baiser les pieds.

45. No me diste beso; mas esta desde que entré, no ha cesado de besar mis piés.

45 Gij hebt Mij geen kus gegeven; maar deze, van dat zij ingekomen is, heeft niet afgelaten Mijn voeten te kussen.

45. Nie pocałowałeś mię, ale ta jako weszła, nie przestała całować nóg moich.

45. Engem meg nem csókolál: ez pedig az időtől fogva, hogy bejöttem, nem szünt meg az én lábaimat csókolgatni.

45 ты целования Мне не дал, а она, с тех пор как Я пришел, не перестает целовать у Меня ноги;

45. Цїлування не дав єси менї; ся ж, відколи ввійшов я, не перестала цїлувати ноги мої.

46 Et sinä voidellut öljyllä minun päätäni, mutta tämä voiteli hajuvoiteella minun jalkani.

46 Sinä et voidellut päätäni öljyllä, mutta tämä voiteli jalkani voiteluöljyllä.

46. Et sinä minun päätäni öljyllä voidellut; mutta tämä voiteella minun jalkani voiteli.

46. Et sinä minun päätäni Öljyllä woidellut tämä woitella minun jalcanikin woiteli.

46. Ett sine minun Päteni Öliulla woidhellut/ teme Woitella minun Jalcani woiteli. (Et sinä minun päätäni öljyllä woidellut/ tämä woiteella minun jalkani woiteli.)

46. ἐλαίῳ τὴν κεφαλήν μου οὐκ ἤλειψας· αὕτη δὲ μύρῳ ἤλειψέ μου τοὺς πόδας.

46. ελαιω την κεφαλην μου ουκ ηλειψας αυτη δε μυρω ηλειψεν μου τους ποδας 46. elaio ten kefalen moυ oυk eleipsas aυte de mυro eleipsen moυ toυs podas

46 You did not anoint my head with oil, but she anointed my feet with perfume.

46. My head with oil thou didst not anoint: but this woman hath anointed my feet with ointment.

46. Du salvede ikke mit Hoved med Olie; men hun salvede mine Fødder med Salve.

46. Mitt hufvud hafver du icke smort med oljo; men hon hafver smort mina fötter med smörjelse.

46. Sinna ei olle mo Pead ölliga woidnud, ja sesinnane on mo jallad salwiga woidnud.

46. Tu aliejumi man galvos nepatepei, o ji tepalu patepė man kojas.

46. Du hast mein Haupt nicht mit Öl gesalbt; sie aber hat meine Füße mit Salbe gesalbt.

46. Tu n'as pas oint ma tête d'huile; mais elle a oint mes pieds d'une huile odoriférante.

46. No ungiste mi cabeza con aceite; mas esta ha ungido con ungüento mis piés.

46 Met olie hebt gij Mijn hoofd niet gezalfd; maar deze heeft Mijn voeten met zalf gezalfd.

46. Nie pomazałeś oliwą głowy mojej, ale ta maścią pomazała nogi moje.

46. Olajjal az én fejemet meg nem kented: ez pedig drága kenettel kené meg az én lábaimat.

46 ты головы Мне маслом не помазал, а она миром помазала Мне ноги.

46. Оливою голови моєї не намастив єси; ся ж миром намастила ноги мої.

47 Sentähden minä sanon sinulle: tämän paljot synnit ovat anteeksi annetut: hänhän näet rakasti paljon; mutta jolle vähän anteeksi annetaan, se rakastaa vähän."

47 Sen vuoksi sanon sinulle: hänen monet syntinsä ovat anteeksi annetut, niin että hän rakasti paljon. Mutta jolle vähän anteeksi annetaan, se rakastaa vähän."

47. Minä sanon sinulle: sentähden että hänelle paljo syntiä anteeksi annettiin, niin hän paljon rakasti; mutta jolle vähempi anteeksi annetaan, se vähemmän rakastaa.

47. Sentähden minä sanon sinulle: hänelle paljo syndiä andexi annetan: sillä hän paljon racasti: mutta jollen taas wähembi andexi annetan se wähemmän racasta.

47. Senteden mine sanon sinulle/ henelle palio synnit andexiannetan/ Sille ette hen palion racasti. Mutta iollen taas wähembi andexiannetan/ se wähemin racasta. (Sentähden minä sanon sinulle/ hänelle paljon synnit anteeksi annetaan/ Sillä että hän paljon rakasti. Mutta jollen taas wähempi anteeksi annetaan/ se wähemmin rakastaa.)

47. οὗ χάριν λέγω σοι, ἀφέωνται αἱ ἁμαρτίαι αὐτῆς αἱ πολλαί, ὅτι ἠγάπησε πολύ· ᾧ δὲ ὀλίγον ἀφίεται, ὀλίγον ἀγαπᾷ.

47. ου χαριν λεγω σοι αφεωνται αι αμαρτιαι αυτης αι πολλαι οτι ηγαπησεν πολυ ω δε ολιγον αφιεται ολιγον αγαπα 47. oυ charin lego soi afeontai ai amartiai aυtes ai pollai oti egapesen polυ o de oligon afietai oligon agapa

47 Because of which, I say to you, Her sins, the many, have been forgiven, because she loved* much, but to whom few is forgiven, (the same) loves* few.

47. Wherefore I say unto thee, Her sins, which are many, are forgiven; for she loved much: but to whom little is forgiven, the same loveth little.

47. Derfor siger jeg dig, ere hendes mange Synder hende forladne; thi hun elskede meget; men hvem Lidet forlades, elsker lidet.

47. Hvarföre säger jag dig: Henne varda många synder förlåtna; ty hon älskade mycket; men den som mindre förlåtes, han älskar mindre.

47. Sepärrast, ütlen minna sulle, temma paljo patto on andeks antud, sest ta on paljo armastanud; agga kellele pissut andeks antakse, se armastab pissut.

47. Todėl sakau tau: jos gausios nuodėmės jai atleidžiamos, nes ji labai pamilo. Kam mažai atleista, tas menkai myli’‘.

47. Derhalben sage ich dir: Ihr sind viele Sünden vergeben, denn sie hat viel geliebt; welchem aber wenig vergeben wird, der liebt wenig.

47. C'est pourquoi je te le dis, ses péchés, qui sont en grand nombre, lui ont été pardonnés; car elle a beaucoup aimé; mais celui à qui on pardonne peu, aime peu.

47. Por lo cual te digo, que sus muchos pecados son perdonados, porque amó mucho; mas al que se perdona poco, poco ama.

47 Daarom zeg Ik u: Haar zonden zijn haar vergeven, die vele waren; want zij heeft veel liefgehad; maar dien weinig vergeven wordt, die heeft weinig lief.

47. Dlaczego, mówię tobie, odpuszczono jej wiele grzechów, gdyż wiele umiłowała; a komu mało odpuszczono, mało miłuje.

47. Minekokáért mondom néked: Néki sok bűne bocsáttatott meg; mert igen szeretett; a kinek pedig kevés bocsáttatik meg, kevésbé szeret.

47 А потому сказываю тебе: прощаются грехи ее многие за то, что она возлюбила много, а кому мало прощается, тот мало любит.

47. Тим глаголю тобі: Оставляють ся гріхи її многі, бо возлюбила много; кому ж мало оставляєть ся, мало любить.

48 Sitten hän sanoi naiselle: "Sinun syntisi ovat anteeksi annetut".

48 Sitten Hän sanoi naiselle*: "Sinun syntisi ovat anteeksi annetut."

48. Niin hän sanoi hänelle: sinun syntis ovat anteeksi annetut.