23 luku

Jeesus on Pilatuksen tutkittavana 1 – 7, on Herodeksen edessä 8 – 12 ja jälleen Pilatuksen edessä, joka tuomitsee hänet 13 – 25; hänet viedään Golgatalle 26 – 32 ja ristiinnaulitaan 33 – 43; hän antaa henkensä 44 – 49 ja hänet haudataan 50 – 56. (V. – 25vert. Matt.27:1 - 2, 11 – 26 )

1 Ja he nousivat, koko joukko, ja veivät hänet Pilatuksen eteen.

1 He nousivat koko joukko ja veivät Hänet Pilatuksen luo.

1. Ja kaikki heidän joukkonsa nousi ylös, ja he veivät hänen Pilatuksen tykö.

1. JA caicki joucko ylösnousi ja he weit hänen Pilatuxen eteen ja rupeisit candaman hänen päällens ja sanoit:

1. IA caiki se Joucko ylesnousi/ ia weit henen Pilatusen eten/ ia rupesit candaman hene' pälens/ ia sanoit/ (Ja kaikki se joukko ylös nousi/ ja weit hänen Pilatuksen eteen/ ja rupesit kantamaan hänen päällensä/ ja sanoit/)

1. Καὶ ἀναστὰν ἅπαν τὸ πλῆθος αὐτῶν ἤγαγον αὐτὸν ἐπὶ τὸν Πιλᾶτον.

1. και ανασταν απαν το πληθος αυτων ηγαγεν αυτον επι τον πιλατον 1. kai anastan apan to plethos aυton egagen aυton epi ton pilaton

1 And all the multitude of them, having stood up, led him in front of Pilate. {Mar 15:2-5 & Mat 27:11-14 & Luk 23:2-5 & Joh 18:28b-38 Jerusalem early Fri. morning.}

1. And the whole multitude of them arose, and led him unto Pilate.

1. Og deres ganske Hob stod op og førte ham for Pilatus.

1. Då stod upp hele hopen af dem, och ledde honom bort till Pilatum;

1. Ja keik se rahwa-hulk wotsid kätte, ja wisid tedda Pilatusse jure,

1. Visas jų būrys pakilo ir nusivedė Jėzų pas Pilotą.

1. Und der ganze Haufe stand auf, und sie führten ihn vor Pilatus

1. Puis toute l'assemblée s'étant levée, le mena à Pilate.

1. Y LEVANTÁNDOSE todo la mul- titud de ellos, lleváronle a Pilato.

1 En de gehele menigte van hen stond op, en leidde Hem tot Pilatus.

1. Tedy powstawszy wszystko mnóstwo ich, wiedli go do Piłata.

1. És fölkelvén az ő egész sokaságuk, vivék őt [1†] Pilátushoz.

1 И поднялось все множество их, и повели Его к Пилату,

1. І вставши все множество їх, повели Його до Пилата.

2 Ja he alkoivat syyttää häntä sanoen: "Tämän me olemme havainneet villitsevän kansaamme, kieltävän antamasta veroja keisarille ja sanovan itseään Kristukseksi, kuninkaaksi".

2 Ja he alkoivat syyttää Häntä sanoen: "Tämän olemme havainneet viettelevän kansaa* ja kieltävän antamasta keisarille veroja ja sanovan itseään Kristukseksi, kuninkaaksi."

2. Ja he rupesivat kantamaan hänen päällensä, sanoen: tämän me löysimme kansaa viettelevän ja kieltävän keisarille veroa antamasta ja sanovan itsensä olevan kuninkaan Kristuksen.

2. Tämän me löysimme Canssa wiettelemäst ja kieldämäst Keisarille wero andaman ja sanomast hänens olewan Cuningan Christuxen.

2. Temen me leusime Canssa willitzemest/ ia kieltemest Wero Keisarin andamast/ Ja sanopi Hene's oleuan Kuningan Christusen. (Tämän me löysimme kansaa willitsemästä/ ja kieltämästä weroa keisarin antamasta/ Ja sanoopi hänens olewan Kuninkaan Kristuksen.)

2. ἤρξαντο δὲ κατηγορεῖν αὐτοῦ λέγοντες· Τοῦτον εὕρομεν διαστρέφοντα τὸ ἔθνος καὶ κωλύοντα Καίσαρι φόρους διδόναι, λέγοντα ἑαυτὸν Χριστὸν βασιλέα εἶναι.

2. ηρξαντο δε κατηγορειν αυτου λεγοντες τουτον ευρομεν διαστρεφοντα το εθνος και κωλυοντα καισαρι φορους διδοναι λεγοντα εαυτον χριστον βασιλεα ειναι 2. erksanto de kategorein aυtoυ legontes toυton eυromen diastrefonta to ethnos kai kolυonta kaisari foroυs didonai legonta eaυton christon βasilea einai

2 Now they began to accuse him, saying, We found this one perverting the nation and forbidding to give tribute to Caesar, and saying that he himself is Christ, a king.

2. And they began to accuse him, saying, We found this fellow perverting the nation, and forbidding to give tribute to Caesar, saying that he himself is Christ a King.

2. Men de begyndte at anklage ham og sagde: denne have vi fundet at forvende Folket og forbyde at give Keiseren Skat og sige sig selv at være Christus, en Konge.

2. Och begynte till att klaga på honom, sägande: Denna hafve vi beslagit dermed, att han förvänder folket, och förbjuder gifva Kejsarenom skatt, och säger sig vara Christus en Konung.

2. Agga nemmad hakkasid temma peäle kaebama, ja ütlesid: Tedda olleme meie leidnud, et ta rahwast ärrapörab, ja kelab Keisrile kohtorahha andmast, ja ütleb ennast Kristusse ühhe kunninga ollewad.

2. Ten jie ėmė Jį kaltinti, sakydami: ‘‘Mes nustatėme, kad šitas kiršina tautą ir draudžia mokėti ciesoriui mokesčius, tvirtindamas esąs Kristus ir karalius’‘.

2. und fingen an, ihn zu verklagen, und sprachen: Diesen finden wir, daß er das Volk abwendet und verbietet, den Schoß dem Kaiser zu geben, und spricht, er sei ein König.

2. Et ils se mirent à l'accuser, en disant: Nous avons trouvé cet homme séduisant la nation et défendant de donner le tribut à César, et se disant le Christ, le roi.

2. Y comenzaron a acusarle, diciendo: A éste hemos hallado que pervierte nuestra nación, y que veda dar tributo a César, diciendo que él es el Cristo el Rey.

2 En zij begonnen Hem te beschuldigen, zeggende: Wij hebben bevonden, dat Deze het volk verkeert, en verbiedt den keizer schattingen te geven, zeggende, dat Hij Zelf Christus, de Koning is.

2. I poczęli naó skarżyć, mówiąc: Tegośmy znaleźli, że odwraca lud i zakazuje dani dawać cesarzowi, powiadając: Że on jest Chrystusem królem.

2. És kezdék őt vádolni, mondván: Úgy találtuk, hogy [2†] ez a népet félrevezeti, és tiltja a császár adójának fizetését, [3†] mivelhogy ő magát ama király Krisztusnak mondja.

2 и начали обвинять Его, говоря: мы нашли, что Он развращает народ наш и запрещает давать податькесарю, называя Себя Христом Царем.

2. І стали винувати Його, кажучи: Сього знайшли ми, що розвертає народ і забороняє кесареві данину давати, та й каже, що Він Христос-цар.

3 Niin Pilatus kysyi häneltä sanoen: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Hän vastasi hänelle ja sanoi: "Sinäpä sen sanot".

3 Niin Pilatus kysyi Häneltä sanoen: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Hän vastasi hänelle ja sanoi: "Sinä sanot."

3. Niin Pilatus kysyi häneltä, sanoen: oletkos Juudalaisten kuningas? Hän vastasi häntä ja sanoi: sinäpä sen sanot.

3. Nijn Pilatus kysyi hänelle sanoden: oletcos Judalaisten Cuningas? Hän wastais händä ja sanoi: sinäpä sen sanot:

3. Nin Pilatus kysyi henelle sanode' Oleco sine se Judasten Kuningas? Nin wastasi hen hende/ ia sanoi/ Sinepe sen sanot. (Niin Pilatus kysyi häneltä sanoen. Oletko sinä se judasten kuningas? Niin wastasi hän häntä/ ja sanoi/ Sinäpä sen sanot.)

3. ὁ δὲ Πιλᾶτος ἠρώτησεν αὐτὸν λέγων· Σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων; ὁ δὲ ἀποκριθεὶς αὐτῷ ἔφη· Σὺ λέγεις.

3. ο δε πιλατος επηρωτησεν αυτον λεγων συ ει ο βασιλευς των ιουδαιων ο δε αποκριθεις αυτω εφη συ λεγεις 3. o de pilatos eperotesen aυton legon sυ ei o βasileυs ton ioυdaion o de apokritheis aυto efe sυ legeis

3 But Pilate asked him, saying, Are you the King of the Jews? Now he answered and said to him, You say (correctly).

3. And Pilate asked him, saying, Art thou the King of the Jews And he answered him and said, Thou sayest it.

3. Men Pilatus spurge ham og sagde: er du den Jødernes Konge? Men han svarede ham og sagde: du siger det.

3. Och Pilatus frågade honom, sägandes: Äst du Judarnas Konung? Då svarade han honom, och sade: Du säger det.

3. Agga Pilatus küssis temmalt ja ütles: Olled sinna Juda-rahwa kunningas? agga temma wastas temmale ja ütles: Jah ollen.

3. Pilotas Jį paklausė: ‘‘Ar Tu esi žydų karalius?’‘ Jėzus atsakė: ‘‘Taip yra, kaip sakai’‘.

3. Pilatus aber fragte ihn und sprach: Bist du der Juden König? Er antwortete und sprach: Du sagst es.

3. Alors Pilate l'interrogea et lui dit: Es-tu le roi des Juifs? Et Jésus lui répondit: Tu le dis.</J>

3. Entónces Pilato le preguntó, diciendo: ¿Eres tú el rey de los Judíos? Y respondiéndole él, dijo: Tú lo dices.

3 En Pilatus vraagde Hem, zeggende: Zijt Gij de Koning der Joden? En Hij antwoordde hem en zeide: Gij zegt het.

3. I pytał go Piłat, mówiąc: Tyżeś jest on król żydowski? A on mu odpowiadając rzekł: Ty powiadasz.

3. Pilátus pedig megkérdé őt, mondván: Te vagy-é a zsidók királya? És ő felelvén néki, monda: Te mondod! [4†]

3 Пилат спросил Его: Ты Царь Иудейский? Он сказал ему в ответ: ты говоришь.

3. Пилат же спитав Його, кажучи: Чи Ти цар Жидівський? Він же, озвавшись до него, рече: Ти кажеш.

4 Pilatus sanoi ylipapeille ja kansalle: "En minä löydä mitään syytä tässä miehessä".

4 Pilatus sanoi ylipapeille ja kansalle: "En löydä mitään syytä tässä miehessä."

4. Mutta Pilatus sanoi pappein päämiehille ja kansalle: en minä löydä yhtään vikaa tässä ihmisessä.

4. Pilatus sanoi Pappein Päämiehille ja Canssalle: en minä löydä yhtän wica täsä Miehesä.

4. Pilatus sanoi Pappein Pämiehille ia Ca'salle/ Em mine leudhe ychte Wica tesse Miehese. (Pilatus sanoi pappein päämiehille ja kansalle/ En minä löydä yhtään wikaa tassä miehessä.)

4. ὁ δὲ Πιλᾶτος εἶπε πρὸς τοὺς ἀρχιερεῖς καὶ τοὺς ὄχλους ὅτι οὐδὲν εὑρίσκω αἴτιον ἐν τῷ ἀνθρώπῳ τούτῳ.

4. ο δε πιλατος ειπεν προς τους αρχιερεις και τους οχλους ουδεν ευρισκω αιτιον εν τω ανθρωπω τουτω 4. o de pilatos eipen pros toυs archiereis kai toυs ochloυs oυden eυrisko aition en to anthropo toυto

4 Now Pilate said to the high-priests and the crowds, I am finding no crime in this man.

4. Then said Pilate to the chief priests and to the people, I find no fault in this man.

4. Men Pilatus sagde til de Ypperstepræster og til Folket: jeg finder ingen Skyld hos dette Menneske.

4. Då sade Pilatus till öfversta Presterna, och till folket: Jag finner intet brott med denna mannen.

4. Agga Pilatus ütles üllematte preestride ja rahwa wasto: Minna ei leia ühtegi süüd sest innimessest.

4. Pilotas tarė aukštiesiems kunigams ir miniai: ‘‘Aš nerandu šitame žmoguje jokios kaltės’‘.

4. Pilatus sprach zu den Hohenpriestern und zum Volk: Ich finde keine Ursache an diesem Menschen.

4. Et Pilate dit aux principaux sacrificateurs et au peuple: Je ne trouve aucun crime en cet homme.

4. Y Pilato dijo a los príncipes de los sacerdotes, y al pueblo: Ninguna culpa hallo en este hombre.

4 En Pilatus zeide tot de overpriesters en de scharen: Ik vind geen schuld in dezen Mens.

4. I rzekł Piłat do przedniejszych kapłanów i do ludu: Żadnej winy nie znajduję w tym człowieku.

4. Monda pedig Pilátus a főpapoknak és a sokaságnak: Semmi bűnt nem találok ez emberben.

4 Пилат сказал первосвященникам и народу: я не нахожу никакой вины в этом человеке.

4. Пилат же сказав до архиєреїв і до народу: Нїякої не знаходжу вини в чоловікові сьому.

5 Mutta he ahdistivat yhä enemmän ja sanoivat: "Hän yllyttää kansaa opettaen kaikkialla Juudeassa, Galileasta alkaen tänne asti".

5 Mutta he äityivät ja sanoivat: "Hän kiihottaa kansaa opettaen kaikkialla Juudeassa, Galileasta alkaen tänne asti."

5. Mutta he kävivät päälle, sanoen: hän kehoittaa kansan, opettain koko Juudeassa, ja on ruvennut Galileasta hamaan tähän asti.

5. Nijn he hogit ja sanoit: Hän kehoitta Canssan opettain coco Judeas ja on ruwennut Galileast haman tähän asti.

5. Nin he hoghit ia sanoit/ Hen yleshärsytte Canssan opettain coko Judean makunnas/ ia on ruuenut Galileast/ haman tehen sian asti. (Niin he hoit ja sanoit/ Hän ylös härsyttää kansan opettain koko Judean maakunnassa/ ja on ruwennut Galileasta/ hamaan tähän sijaan asti.)

5. οἱ δὲ ἐπίσχυον λέγοντες ὅτι ἀνασείει τὸν λαὸν διδάσκων καθ’ ὅλης τῆς Ἰουδαίας, ἀρξάμενος ἀπὸ τῆς Γαλιλαίας ἕως ὧδε.

5. οι δε επισχυον λεγοντες οτι ανασειει τον λαον διδασκων καθ ολης της ιουδαιας αρξαμενος απο της γαλιλαιας εως ωδε 5. oi de epischυon legontes oti anaseiei ton laon didaskon kath oles tes ioυdaias arksamenos apo tes galilaias eos ode

5 But they were insisting, saying, He is shaking up the people, teaching throughout the whole of Judea and beginning from Galilee, insofar as here. {Luk 23:6-12 Jerusalem early Fri. morning; no parallel.}

5. And they were the more fierce, saying, He stirreth up the people, teaching throughout all Jewry, beginning from Galilee to this place.

5. Men de holdt hardt ved og sagde: han oprør Folket, idet han lærer over al Juæa, fra Galilæa af, hvor han begyndte.

5. Men de höllo sitt tal fram, sägande: Han gör uppror ibland folket, lärandes öfver allt Judiska landet, begynnandes i Galileen, och sedan allt hit.

5. Agga nemmad aiasid peäle, ja ütlesid: Temma annab rahwale pahha nou, ja öppetab keik möda Juda-maad, ja on algand Kalilea-maalt siit sadik.

5. Bet jie visi atkakliai tvirtino: ‘‘Jis kursto tautą, mokydamas visoje Judėjoje, pradedant nuo Galilėjos iki čia’‘.

5. Sie aber hielten an und sprachen: Er hat das Volk erregt damit, daß er gelehrt hat hin und her im ganzen jüdischen Lande und hat in Galiläa angefangen bis hierher.

5. Mais ils insistaient, en disant: Il soulève le peuple, enseignant par toute la Judée, ayant commencé depuis la Galilée, jusqu'ici.

5. Mas ellos porfiaban, diciendo: Alborota al pueblo, enseñando por toda Judea, comenzando desde Galilea hasta aquí.

5 En zij hielden te sterker aan, zeggende: Hij beroert het volk, lerende door geheel Judea, begonnen hebbende van Galilea tot hier toe.

5. Lecz się oni bardziej silili, mówiąc: Iż wzrusza lud, ucząc po wszystkiej Judzkiej ziemi, począwszy od Galilei aż dotąd.

5. De azok erősködének, mondván: A népet felzendíti, tanítván az egész Júdeában, elkezdve Galileától mind idáig.

5 Но они настаивали, говоря, что Он возмущает народ, уча по всей Иудее, начиная от Галилеи до сего места.

5. Вони ж намагали, говорячи: Що бунтує народ, навчаючи по всїй Юдеї, почавши від Галилеї аж посї.

6 Mutta kun Pilatus sen kuuli, kysyi hän, oliko mies galilealainen.

6 Mutta kun Pilatus *kuuli sanan Galilea*, hän kysyi, oliko mies galilealainen.

6. Mutta kuin Pilatus kuuli Galileaa manittavan, kysyi hän, josko hän Galileasta oli.

6. COsca Pilatus cuuli Galileata mainittawan kysyi hän jos hän Galileast oli.

6. Coska nyt Pilatus cwli mainittauan Galileat/ kysyi hen Jos hen Galileast oli. (Koska nyt Pilatus kuuli mainittawan Galilaet/ kysyi hän jos hän Galileasta oli.)

6. Πιλᾶτος δὲ ἀκούσας Γαλιλαίαν ἐπηρώτησεν εἰ ὁ ἄνθρωπος Γαλιλαῖός ἐστι·

6. πιλατος δε ακουσας γαλιλαιαν επηρωτησεν ει ο ανθρωπος γαλιλαιος εστιν 6. pilatos de akoυsas galilaian eperotesen ei o anthropos galilaios estin

6 But (after) Pilate heard Galilee, he asked if the man is a Galilean.

6. When Pilate heard of Galilee, he asked whether the man were a Galilaean.

6. Men der Pilatus hørte om Galilæa spurgte han, om dette Menneske var en Galilæer.

6. Då Pilatus hörde nämnas Galileen, frågade han, om han var en Galileisk man.

6. Agga kui Pilatus Kalilea-maad kulis, küssis temma, kas se innimenne Kalilea-ma mees piddi ollema?

6. Pilotas, išgirdęs minint Galilėją, paklausė, ar tas žmogus galilėjietis.

6. Da aber Pilatus Galiläa hörte, fragte er, ob er aus Galiläa wäre.

6. Quand Pilate entendit parler de la Galilée, il demanda si cet homme était Galiléen.

6. Entónces Pilato, oyendo de Galilea, preguntó si el hombre era Galileo.

6 Als nu Pilatus van Galilea hoorde, vraagde hij, of die Mens een Galileer was?

6. Tedy Piłat usłyszawszy o Galilei, pytał, jeźliby był człowiekiem Galilejskim?

6. Pilátus pedig Galileát hallván, megkérdé, vajjon galileai ember-é ő?

6 Пилат, услышав о Галилее, спросил: разве Он Галилеянин?

6. Пилат же, почувши про Галилею, спитав, чи чоловік не Галилеєць,

7 Ja saatuaan tietää hänen olevan Herodeksen hallintoalueelta hän lähetti hänet Herodeksen eteen, joka hänkin niinä päivinä oli Jerusalemissa.

7 Saatuaan tietää Hänen olevan Herodeksen hallintoalueelta hän lähetti Hänet Herodeksen luo, kun hänkin niinä päivinä oli Jerusalemissa.

7. Ja kuin hän ymmärsi, että hän Herodeksen läänistä oli, lähetti hän hänen Herodeksen tykö, joka myös silloin oli Jerusalemissa.

7. Ja cuin hän ymmärsi että hän Herodexen läänistä oli lähetti hän hänen Herodexen tygö: sillä hän oli myös silloin Jerusalemis.

7. Ja quin hen ymmersi/ ette hen Herodesen Läniste oli/ lehetti hen henen Herodesen tyge/ Sille ette hen mös silloin oli Jerusalemis. (Ja kuin hän ymmärsi/ että hän Herodeksen läänistä oli/ lähetti hän hänen Herodeksen tykö/ Sillä että hän myös silloin oli Jerusalemissa.)

7. καὶ ἐπιγνοὺς ὅτι ἐκ τῆς ἐξουσίας Ἡρῴδου ἐστὶν, ἀνέπεμψεν αὐτὸν πρὸς Ἡρῴδην, ὄντα καὶ αὐτὸν ἐν Ἱεροσολύμοις ἐν ταύταις ταῖς ἡμέραις.

7. και επιγνους οτι εκ της εξουσιας ηρωδου εστιν ανεπεμψεν αυτον προς ηρωδην οντα και αυτον εν ιεροσολυμοις εν ταυταις ταις ημεραις 7. kai epignoυs oti ek tes eksoυsias erodoυ estin anepempsen aυton pros eroden onta kai aυton en ierosolυmois en taυtais tais emerais

7 And when he fully knew that he is out of Herod’s authority, he sent him back to Herod, who himself was also in Jerusalem in these days.

7. And as soon as he knew that he belonged unto Herod's jurisdiction, he sent him to Herod, who himself also was at Jerusalem at that time.

7. Og der han fik at vide, at han hørte under Herodes' Magt, sendte han ham til Herodes, som og selv var i Jerusalem i de samme Dage.

7. Och då han förnam, att han var under Herodis välde, försände han honom till Herodes; ty han var ock i Jerusalem på den tiden.

7. Ja kui temma teäda sai, et ta Herodesse wallitsusse alt olli, läkkitas temma tedda Herodesse jure, kes neilge päiwil Jerusalemmas olli.

7. Sužinojęs, kad Jėzus iš Erodo valdų, nusiuntė Jį pas Erodą, kuris irgi buvo tomis dienomis Jeruzalėje.

7. Und als er vernahm, daß er unter des Herodes Obrigkeit gehörte, übersandte er ihn zu Herodes, welcher in den Tagen auch zu Jerusalem war.

7. Et ayant appris qu'il était de la juridiction d'Hérode, il le renvoya à Hérode, qui était aussi à Jérusalem en ces jours-là.

7. Y como entendió que era de la jurisdicción de Heródes, le remitió a Heródes, el cual también estaba en Jerusalem en aquellos dias.

7 En verstaande, dat Hij uit het gebied van Herodes was, zond hij Hem heen tot Herodes, die ook zelf in die dagen binnen Jeruzalem was.

7. A gdy się dowiedział, iż był z paóstwa Herodowego, odesłał go do Heroda, który też w Jeruzalemie był w one dni.

7. És mikor megtudta, hogy ő a Héródes hatósága alá tartozik, Héródeshez küldé őt, mivelhogy az is Jeruzsálemben vala azokban a napokban.

7 И, узнав, что Он из области Иродовой, послал Его к Ироду, который в эти дни был также в Иерусалиме.

7. і, довідавшись, що Він присуду Іродового, післав Його до Ірода, що також був у Єрусалимі тими днями.

8 Kun Herodes näki Jeesuksen, ihastui hän suuresti; sillä hän oli jo kauan aikaa halunnut nähdä häntä, koska oli kuullut hänestä, ja hän toivoi saavansa nähdä häneltä jonkin ihmeen.

8 Nähdessään Jeesuksen Herodes ihastui suuresti, sillä hän oli jo kauan halunnut nähdä Häntä, koska oli kuullut Hänestä (paljon) ja toivoi, että näkisi Hänen tekevän jonkin ihmeen.

8. Kuin Herodes näki Jesuksen, ihastui hän sangen suuresti; sillä hän oli jo kauvan aikaa häntä halainnut nähdäksensä, että hän oli paljon hänestä kuullut, ja toivoi häneltä jonkun ihmeen näkevänsä,

8. Cosca Herodes näki Jesuxen ihastui hän sangen suurest: sillä hän oli jo cauwan aica händä halainnut nähdäxens että hän oli paljon hänestä cuullut ja toiwoi häneldä jongun ihmen näkewäns.

8. Coska nyt Herodes näki Iesusen/ ihastui hen sangen/ Sille ette hen io cauuan halasi hende nädhexens/ Sille ette hen oli palion cwllut heneste/ ia toiwoi henelde iongun tunnusmerckin näkeuens. (Koska nyt Herodes näki Jesuksen/ ihastui hän sangen/ Sillä että hän jo kauan halasi häntä nähdäksensä/ Sillä että hän oli pajon kuullut hänestä/ ja toiwoi häneltä jonkun tunnusmerkin näkewänsä.)

8. ὁ δὲ Ἡρῴδης ἰδὼν τὸν Ἰησοῦν ἐχάρη λίαν· ἦν γὰρ ἐξ ἱκανοῦ θέλων ἰδεῖν αὐτὸν διὰ τὸ ἀκούειν αὐτὸν πολλὰ περὶ αὐτοῦ, καὶ ἤλπιζέ τι σημεῖον ἰδεῖν ὑπ’ αὐτοῦ γινόμενον.

8. ο δε ηρωδης ιδων τον ιησουν εχαρη λιαν ην γαρ θελων εξ ικανου ιδειν αυτον δια το ακουειν πολλα περι αυτου και ηλπιζεν τι σημειον ιδειν υπ αυτου γινομενον 8. o de erodes idon ton iesoυn echare lian en gar thelon eks ikanoυ idein aυton dia to akoυein polla peri aυtoυ kai elpizen ti semeion idein υp aυtoυ ginomenon

8 Now having seen Jesus, Herod rejoiced exceedingly; for* he was wishing (for) a considerable (time) to see him, because he was hoping to see some sign happening by him, hearing many things concerning him.

8. And when Herod saw Jesus, he was exceeding glad: for he was desirous to see him of a long season, because he had heard many things of him; and he hoped to have seen some miracle done by him.

8. Men der Herodes saae Jesus, blev han meget glad: thi han havde længe siden gjerne villet see ham, fordi han havde hørt meget om ham, og haabede at skulle see et Tegn skee af ham.

8. Då Herodes fick se Jesum, vardt han ganska glad; ty han hade i lång tid haft åstundan till att se honom; ty han hade mycket hört om honom, och hoppades få se något tecken göras af honom.

8. Agga Herodes sai wägga röömsaks, kui ta Jesust nähha sai: sest ta olleks tedda hea melega jo ammogi näinud, sepärrast et ta olli paljo temmast kuulnud, ja temma lotis ühhe immetähhe nähha sada, mis temmast piddi tehtama.

8. Erodas, išvydęs Jėzų, labai apsidžiaugė. Mat jis jau anksčiau troško Jį pamatyti, nes buvo daug apie Jį girdėjęs, ir tikėjosi išvysiąs Jį darant kokį nors stebuklą.

8. Da aber Herodes Jesum sah, ward er sehr froh; denn er hätte ihn längst gern gesehen, denn er hatte viel von ihm gehört, und hoffte, er würde ein Zeichen von ihm sehen.

8. Quand Hérode vit Jésus, il en eut une grande joie; car il y avait longtemps qu'il souhaitait de le voir, parce qu'il avait entendu dire beaucoup de choses de lui; et il espérait qu'il lui verrait faire quelque miracle.

8. Y Heródes, viendo a Jesús, se holgó mucho; porque había mucho que le deseaba ver; porque había oido de él muchas cosas; y tenía esperanza que le vería hacer algún milagro.

8 En als Herodes Jezus zag, werd hij zeer verblijd; want hij was van over lang begerig geweest Hem te zien, omdat hij veel van Hem hoorde; en hoopte enig teken te zien, dat van Hem gedaan zou worden.

8. A Herod ujrzawszy Jezusa, uradował się bardzo; bo go z dawna pragnął widzieć, dlatego, iż wiele o nim słyszał, i spodziewał się, iż miał ujrzeć jaki cud od niego uczyniony.

8. Héródes pedig Jézust látván igen megörüle: mert sok időtől fogva kívánta őt látni, mivelhogy sokat hallott ő [5†] felőle, és reménylé, hogy majd valami csodát lát, melyet ő tesz.

8 Ирод, увидев Иисуса, очень обрадовался, ибо давно желал видеть Его, потому что много слышал о Нем, и надеялся увидеть от Него какое-нибудь чудо,

8. Ірод же, побачивши Ісуса, зрадїв вельми; бажав бо здавна бачити Його; бо чув багато про Него; й сподївав ся яку ознаку бачити, що від Него станеть ся.

9 Ja hän teki Jeesukselle monia kysymyksiä; mutta tämä ei vastannut hänelle mitään.

9 Ja hän kysyi Häneltä monin sanoin, mutta Hän ei vastannut hänelle mitään.

9. Ja kysyi häneltä moninaisista; mutta ei hän mitään häntä vastannut.

9. Ja hän kysyi hänelle moninaisista mutta ei hän mitän händä wastannut.

9. Ja hen kysyi henelle moninaisist/ Mutta ei hen miteke henelle wastanut. (Ja hän kysyi häneltä moninaisista/ Mutta ei hän mitäkään hänelle wastannut.)

9. ἐπηρώτα δὲ αὐτὸν ἐν λόγοις ἱκανοῖς· αὐτὸς δὲ οὐδὲν ἀπεκρίνατο αὐτῷ.

9. επηρωτα δε αυτον εν λογοις ικανοις αυτος δε ουδεν απεκρινατο αυτω 9. eperota de aυton en logois ikanois aυtos de oυden apekrinato aυto

9 Now he was asking him (questions) with* considerable words, but he answered him nothing.

9. Then he questioned with him in many words; but he answered him nothing.

9. Og han gjorde ham mange Spørgsmaal; men han svarede ham Intet.

9. Och han frågade honom om mång stycker; men han svarade honom intet.

9. Kül ta küssis temmalt mitme sannaga: agga temma ei wastand temmale ühtege.

9. Jis pateikė Jėzui daug klausimų, bet Jis jam neatsakinėjo.

9. Und er fragte ihn mancherlei; er antwortete ihm aber nichts.

9. Il lui fit donc plusieurs questions; mais Jésus ne lui répondit rien.

9. Y le preguntaba con muchas palabras; mas él nada le respondió.

9 En hij vraagde Hem met vele woorden; doch Hij antwoordde hem niets.

9. I pytał go wielą słów; ale mu on nic nie odpowiadał.

9. Kérdezé pedig őt sok beszéddel; de ő semmit nem felele néki.

9 и предлагал Ему многие вопросы, но Он ничего не отвечал ему.

9. Питав же Його словами многими; Він же нїчого не відказав йому.

10 Ja ylipapit ja kirjanoppineet seisoivat siinä ja syyttivät häntä kiivaasti.

10 Niin ylipapit ja kirjanoppineet seisoivat syyttäen Häntä kiivaasti.

10. Niin ylimmäiset papit ja kirjanoppineet seisoivat ja kantoivat kovin hänen päällensä.

10. Nijn ylimmäiset Papit ja Kirjanoppenet seisoit ja cannoit cowin hänen päällens.

10. Nin ne Ylimeiset Papit ia Kirianoppenuet seisoit ia cannoit hartast henen pälens. (Niin ne ylimmäiset papit ja kirjanoppineet seisoit ja kannoit hartaasti hänen päällensä.)

10. εἱστήκεισαν δὲ οἱ γραμματεῖς καὶ οἱ ἀρχιερεῖς ἐντόνως κατηγοροῦντες αὐτοῦ.

10. ειστηκεισαν δε οι αρχιερεις και οι γραμματεις ευτονως κατηγορουντες αυτου 10. eistekeisan de oi archiereis kai oi grammateis eυtonos kategoroυntes aυtoυ

10 Now the high-priests and the scribes stood, intensely accusing him.

10. And the chief priests and scribes stood and vehemently accused him.

10. Men de Ypperstepræster og Skriftkloge stode og anklagede ham heftig.

10. Stodo ock öfverste Presterna, och de Skriftlärde, och klagade svårliga på honom.

10. Agga üllemad preestrid ja kirjatundiad seisid, ja kaebasid wägga waljuste temma peäle.

10. Tuo tarpu aukštieji kunigai ir Rašto žinovai apstoję be paliovos Jį kaltino.

10. Die Hohenpriester aber und Schriftgelehrten standen und verklagten ihn hart.

10. Et les principaux sacrificateurs et les scribes étaient là qui l'accusaient avec véhémence.

10. Y estaban los príncipes de los sacerdotes, y los escribas acusándole con gran porfía.

10 En de overpriesters en de Schriftgeleerden stonden, en beschuldigden Hem heftiglijk.

10. A przedniejsi kapłani i nauczeni w Piśmie stali, potężnie skarżąc naó.

10. Ott állanak vala pedig a főpapok és az írástudók, teljes igyekezettel vádolván őt.

10 Первосвященники же и книжники стояли и усильно обвиняли Его.

10. Стояли ж архиєреї та письменники, завзято винуючи Його.

11 Mutta Herodes joukkoineen kohteli häntä halveksivasti ja pilkkasi häntä; ja puetettuaan hänet loistavaan pukuun hän lähetti hänet takaisin Pilatuksen eteen.

11 Mutta Herodes sotilaineen kohteli Häntä halveksivasti ja pilkkasi Häntä, puki Hänet loistavaan pukuun ja lähetti Hänet takaisin Pilatukselle.

11. Mutta Herodes huovinensa katsoi hänen ylön, ja pilkkasi häntä, pani hänen päällensä valkian vaatteen, ja lähetti jälleen Pilatuksen tykö.

11. Mutta Herodes huowinens ylöncadzoit hänen ja pilckaisit händä pani hänen päällens walkian waatten ja lähetti jällens Pilatuxen tygö.

11. Mutta Herodes henen Houins cansa ylencatzoit/ ia pilcasit hende/ pani henen pälens Walkia' waattein/ ia iellenslehetti henen Pilatusen tyge. (Mutta Herodes hänen howinsa kanssa ylenkatsoit/ ja pilkkasit häntä/ pani hänen päällensä walkian waattein/ ja jällens lähetti hänen Pilatuksen tykö.)

11. ἐξουθενήσας δὲ αὐτὸν ὁ Ἡρῴδης σὺν τοῖς στρατεύμασιν αὐτοῦ καὶ ἐμπαίξας, περιβαλὼν αὐτὸν ἐσθῆτα λαμπρὰν ἀνέπεμψεν αὐτὸν τῷ Πιλάτῳ.

11. εξουθενησας δε αυτον ο ηρωδης συν τοις στρατευμασιν αυτου και εμπαιξας περιβαλων αυτον εσθητα λαμπραν ανεπεμψεν αυτον τω πιλατω 11. eksoυthenesas de aυton o erodes sυn tois strateυmasin aυtoυ kai empaiksas periβalon aυton estheta lampran anepempsen aυton to pilato

11 Now Herod, together with his soldiers, having scorned and having mocked (him), and having dressed him in bright apparel, sent him back to Pilate.

11. And Herod with his men of war set him at nought, and mocked him, and arrayed him in a gorgeous robe, and sent him again to Pilate.

11. Men der Herodes med sine Krigsfolk havde forhaanet og bespottet ham, kastede han et hvidt Klædebon om ham og sendte ham til Pilatus igjen.

11. Men Herodes med sitt folk föraktade honom, och begabbade honom, och klädde honom uti ett hvitt kläde, och sände honom igen till Pilatum.

11. Agga kui Herodes omma söameestega tedda es olle mikski pannud, ja naernud, siis panni temma ühhe walge ride temma ümber, ja läkkitas tedda jälle Pilatusse jure.

11. Tada Erodas su savo kariais Jėzų paniekino ir išjuokė. Po to aprengė Jį šviesiu drabužiu ir pasiuntė atgal Pilotui.

11. Aber Herodes mit seinem Hofgesinde verachtete und verspottete ihn, legte ihm ein weißes Kleid an und sandte ihn wieder zu Pilatus.

11. Mais Hérode, avec les gens de sa garde, le traita avec mépris; et pour se moquer de lui, il le fit vêtir d'un habit éclatant, et le renvoya à Pilate.

11. Mas Heródes con sus soldados le menospreció, y escarneció, vistiéndole de una ropa espléndida; y le volvió a enviar a Pilato.

11 En Herodes met zijn krijgslieden Hem veracht en bespot hebbende, deed Hem een blinkend kleed aan, en zond Hem weder tot Pilatus.

11. Ale wzgardziwszy nim Herod z żołnierstwem swem i naśmiawszy się z niego, oblekł go w szatę białą i odesłał go zaś do Piłata.

11. Héródes pedig az ő katonáival egybe semminek állítván és kicsúfolván őt, minekutána felöltöztette fényes ruhába, visszaküldé Pilátushoz.

11 Но Ирод со своими воинами, уничижив Его и насмеявшись над Ним, одел Его в светлую одежду и отослал обратно к Пилату.

11. Зневаживши ж Його Ірод з воїнами своїми та насьміявшись, одягнувши Його в шату ясну, післав Його Пилатові.

12 Ja Herodes ja Pilatus tulivat sinä päivänä ystäviksi keskenään; he olivat näet ennen olleet toistensa vihamiehiä.

12 Ja *Pilatus ja Herodes* tulivat sinä päivänä ystäviksi keskenään. He olivat näet ennen olleet toistensa vihamiehiä.

12. Sinä päivänä tuli Pilatus ja Herodes ystäviksi keskenänsä; sillä he olivat ennen vihamiehet olleet keskenänsä.

12. Sinä päiwänä tuli Pilatus ja Herodes ystäwäxi keskenäns joiden wälillä ennen oli waino ollut.

12. Sinä peiuen tuli Pilatus ia Herodes keskenens ysteuexi/ Sille ennen oli waino heiden welillens. (Sinä päiwänä tuli Pilatus ja Herodes keskenänsä ystäwäksi/ Sillä ennen oli waino heidän wälillänsä.)

12. ἐγένοντο δὲ φίλοι ὅ τε Ἡρῴδης καὶ ὁ Πιλᾶτος ἐν αὐτῇ τῇ ἡμέρᾳ μετ’ ἀλλήλων· προϋπῆρχον γὰρ ἐν ἔχθρᾳ ὄντες πρὸς ἑαυτούς.

12. εγενοντο δε φιλοι ο τε πιλατος και ο ηρωδης εν αυτη τη ημερα μετ αλληλων προυπηρχον γαρ εν εχθρα οντες προς εαυτους 12. egenonto de filoi o te pilatos kai o erodes en aυte te emera met allelon proυperchon gar en echthra ontes pros eaυtoυs

12 Now Pilate and Herod became friends with one another in that same day; for* they were formerly being in hostility toward themselves.

12. And the same day Pilate and Herod were made friends together: for before they were at enmity between themselves.

12. Paa den Dag bleve Pilatus og Herodes hinandens Venner; thi de var før i Fjendskab med hinanden.

12. Och Pilatus och Herodes vordo vänner emellan sig på samma dag; ty emellan dem hade tillförene varit ovänskap.

12. Ja sel päwal said Pilatus ja Herodes teine teisega söbraks; sest enne ollid nemmad teine teise peäle wihhased olnud.

12. Tą dieną Erodas ir Pilotas tapo draugais, o seniau jie pykosi.

12. Auf den Tag wurden Pilatus und Herodes Freunde miteinander; denn zuvor waren sie einander feind.

12. En ce même jour, Pilate et Hérode devinrent amis; car auparavant ils étaient ennemis.

12. Y fueron hechos amigos entre sí Pilato y Heródes en el mismo día; porque ántes eran enemigos entre sí.

12 En op denzelfde dag werden Pilatus en Herodes vrienden met elkander; want zij waren te voren in vijandschap tegen den anderen.

12. I stali się sobie przyjaciołmi Piłat z Herodem onegoż to dnia; bo sobie byli przedtem nieprzyjaciołmi.

12. És az napon lőnek barátok egymással Pilátus és Héródes; mert az előtt ellenségeskedésben valának egymással.

12 И сделались в тот день Пилат и Ирод друзьями между собою, ибо прежде были во вражде друг с другом.

12. Стали ж собі другами Пилат та Ірод того дня: жили бо перше, ворогуючи між собою.

13 Niin Pilatus kutsui kokoon ylipapit ja hallitusmiehet ja kansan

13 Pilatus kutsui kokoon ylipapit ja hallitusmiehet ja kansan

13. Niin Pilatus kutsui kokoon ylimmäiset papit ja valtamiehet ja kansan.

13. NIin Pilatus cudzui cocon ylimmäiset Papit ja waldamiehet ja Canssan: ja sanoi heille:

13. Nin Pilatus ychtencutzui ne Ylimeiset Papit ia Waldamiehet ia Canssan/ ia sanoi heille/ (Niin Pilatus yhteen kutsui ne ylimmäiset papit ja waltamiehet ja kansan/ ja sanoi heille/)

13. Πιλᾶτος δὲ συγκαλεσάμενος τοὺς ἀρχιερεῖς καὶ τοὺς ἄρχοντας καὶ τὸν λαὸν

13. πιλατος δε συγκαλεσαμενος τους αρχιερεις και τους αρχοντας και τον λαον 13. pilatos de sυgkalesamenos toυs archiereis kai toυs archontas kai ton laon

13 Now Pilate called together the high-priests and the rulers and the people,

13. And Pilate, when he had called together the chief priests and the rulers and the people,

13. Men Pilatus sammenkaldte de Ypperstepræster og de Øverste og Folket,

13. Då kallade Pilatus tillhopa de öfversta Presterna, och föreståndarena, och folket;

13. Agga Pilatus kutsus need üllemad preestrid, ja üllemad, ja sedda rahwast kokko.

13. Pilotas, sušaukęs aukštuosius kunigus, vyresniuosius ir minią,

13. Pilatus aber rief die Hohenpriester und die Obersten und das Volk zusammen

13. Or, Pilate ayant assemblé les principaux sacrificateurs, et les magistrats, et le peuple, leur dit:

13. Entónces Pilato, convocando los príncipes de los sacerdotes, y los magistrados, y el pueblo,

13 En als Pilatus de overpriesters, en de oversten, en het volk bijeengeroepen had, zeide hij tot hen:

13. A Piłat zwoławszy przedniejszych kapłanów i przełożonych, i ludu,

13. Pilátus pedig [6†] a főpapokat, főembereket és a népet egybegyűjtvén,

13 Пилат же, созвав первосвященников и начальников и народ,

13. Пилат же, скликавши архиєреїв та князїв і народ,

14 ja sanoi heille: "Te olette tuoneet minulle tämän miehen kansan yllyttäjänä; ja katso, minä olen teidän läsnäollessanne häntä tutkinut enkä ole havainnut tätä miestä syylliseksi mihinkään, mistä te häntä syytätte,

14 ja sanoi heille: "Olette tuoneet minulle tämän miehen kansan viettelijänä, ja katso, läsnäollessanne tutkittuani en ole havainnut tässä miehessä mitään sellaista syytä, mistä Häntä syytätte,

14. Ja sanoi heille: te olette tämän ihmisen minulle tuoneet niinkuin kansan häiritsiän, ja katso, minä olen häntä tutkinut teidän edessänne ja en löydä yhtään vikaa tässä ihmisessä, joista te kannatte hänen päällensä,

14. Te oletta tämän ihmisen minulle tuonet nijncuin Canssan häiridziän ja cadzo minä olen händä tutkinut teidän edesän ja en löydä yhtän wica hänesä josta te cannatte hänen päällens eikä Herodescan:

14. Te oletta temen Inhimisen minulle toneet/ ninquin Canssan heiritzijen/ Ja catzo/ Mine olen hende tutkinut teiden edesen/ ia en leudhe ychten Wica henesse/ iosta te cannat henen pälens/ Eike mös Herodes. (Te olette tämän ihmisen minulle tuoneet/ niinkuin kansan häiritsijän/ Ja katso/ Minä olen häntä tutkinut teidän edessän/ ja en löydä yhtään wikaa hänessä/ josta te kannat hänen päällensä/ Eikä myös Herodes.)

14. εἶπε πρὸς αὐτούς· Προσηνέγκατέ μοι τὸν ἄνθρωπον τοῦτον ὡς ἀποστρέφοντα τὸν λαόν, καὶ ἰδοὺ ἐγὼ ἐνώπιον ὑμῶν ἀνακρίνας οὐδὲν εὗρον ἐν τῷ ἀνθρώπῳ τούτῳ αἴτιον ὧν κατηγορεῖτε κατ’ αὐτοῦ.

14. ειπεν προς αυτους προσηνεγκατε μοι τον ανθρωπον τουτον ως αποστρεφοντα τον λαον και ιδου εγω ενωπιον υμων ανακρινας ουδεν ευρον εν τω ανθρωπω τουτω αιτιον ων κατηγορειτε κατ αυτου 14. eipen pros aυtoυs prosenegkate moi ton anthropon toυton os apostrefonta ton laon kai idoυ ego enopion υmon anakrinas oυden eυron en to anthropo toυto aition on kategoreite kat aυtoυ

14 and said to them, You° brought this man to me, as one turning away the people (to riot), and behold, I examined him in your° sight, (and) did not find a crime in this man of which you° accuse against him.

14. Said unto them, Ye have brought this man unto me, as one that perverteth the people: and, behold, I, having examined him before you, have found no fault in this man touching those things whereof ye accuse him:

14. og sagde til dem: I have ført dette Menneske til mig som den, der afvender Folket; og see, jeg har forhørt ham for Eder og finder ingen Skyld hos dette Menneske i det, som I anklage ham for.

14. Och sade till dem: I hafven fått mig denna mannen, såsom den der hafver förvändt folket; och si, jag hafver förhört honom i edor närvaro, och finner dock ingen af de ogerningar med denna mannen, der I anklagen honom före;

14. Ja ütles nende wasto: Teie ollete sedda innimest minno jure tonud, otsego rahwa ärrapöörjat: ja wata, ma ollen tedda teie ees kulanud, ja minna ep olle sest innimessest ühtegi süüd leidnud, mis teie temma peäle kaebate,

14. pasakė jiems: ‘‘Jūs atvedėte man šitą žmogų, kaltindami Jį tautos kurstymu. Bet aš, Jį apklausęs jūsų akivaizdoje, neradau nė vienos Jam primetamos kaltės;

14. und sprach zu ihnen: Ihr habt diesen Menschen zu mir gebracht, als der das Volk abwende, und siehe, ich habe ihn vor euch verhört und finde an dem Menschen der Sache keine, deren ihr ihn beschuldiget;

14. Vous m'avez amené cet homme comme soulevant le peuple; et cependant, l'ayant interrogé en votre présence, je ne l'ai trouvé coupable d'aucun des crimes dont vous l'accusez;

14. Les dijo: Me habéis presentado a éste por hombre que pervierte al pueblo; y, he aquí, yo preguntando delante de vosotros, no he hallado alguna culpa en este hombre de aquellas de que le acusais.

14 Gij hebt dezen Mens tot mij gebracht, als een, die het volk afkerig maakt; en ziet, ik heb Hem in uw tegenwoordigheid ondervraagd, en heb in dezen Mens geen schuld gevonden, van hetgeen daar gij Hem mede beschuldigt;

14. Rzekł do nich: Oddaliście mi tego człowieka, jakoby lud odwracał: a oto ja przed wami pytając go, żadnej winy nie znalazłem w tym człowieku z tego, co naó skarżycie;

14. Monda nékik: Ide hoztátok nékem ez embert, mint a ki a népet félrevezeti: és ímé én ti előttetek kivallatván, semmi olyan bűnt nem [7†] találtam ez emberben, a mivel őt vádoljátok:

14 сказал им: вы привели ко мне человека сего, как развращающего народ; и вот, я при вас исследовал и не нашел человека сего виновным ни в чем том, в чем вы обвиняете Его;

14. каже до них: Привели ви менї чоловіка сього, яко розвертаючого народ; і ось я, перед вами питаючи, нїякої не знайшов в чоловікові сьому вини, якими винуєте Його;

15 eikä Herodeskaan, sillä hän lähetti hänet takaisin meille. Ja katso, hän ei ole tehnyt mitään, mikä ansaitsee kuoleman.

15 eikä Herodeskaan* — lähetinhän teidät hänen luokseen*. Ja katso, Hän ei ole tehnyt mitään, mikä ansaitsee kuoleman.

15. Eikä Herodeskaan; sillä minä lähetin teidät hänen tykönsä, ja katso, ei häneltä yhtään hengen rikosta ole tehty.

15. Sillä minä lähetin teidän hänen tygöns ja cadzo ei hänestä yhtän hengen ricosta löytty:

15. Sille mine lehetin teiden henen tygens/ Ja catzo/ Ei miten Hengenricost heneste leutty/ (Sillä minä lähetin teidän hänen tykönsä/ Ja katso/ Ei mitään henkirikosta hänestä löydetty/)

15. ἀλλ’ οὐδὲ Ἡρῴδης· ἀνέπεμψα γὰρ ὑμᾶς πρὸς αὐτὸν· καὶ ἰδοὺ οὐδὲν ἄξιον θανάτου ἐστὶ πεπραγμένον αὐτῷ.

15. αλλ ουδε ηρωδης ανεπεμψα γαρ υμας προς αυτον και ιδου ουδεν αξιον θανατου εστιν πεπραγμενον αυτω 15. all oυde erodes anepempsa gar υmas pros aυton kai idoυ oυden aksion thanatoυ estin pepragmenon aυto

15 But even Herod (found nothing). For* he sent him back to you°, and behold, nothing worthy of death has been done by him.

15. No, nor yet Herod: for I sent you to him; and, lo, nothing worthy of death is done unto him.

15. Herodes ikke heller; thi jeg sendte Eder til ham, og see, han har Intet gjort, som han er skyldig at døe for.

15. Och ej heller Herodes; ty jag försände eder till honom; och si, man kunde intet komma på honom, det döden värdt var.

15. Egga Herodeske: sest ma ollen teid temma jure läkkitanud, ja wata, polle ühtegi temma tehtud, mis surma wäärt on.

15. taip pat ir Erodas, nes aš buvau nusiuntęs jus pas jį. Taigi Jis nėra padaręs nieko, kas būtų verta mirties bausmės.

15. Herodes auch nicht, denn ich habe euch zu ihm gesandt, und siehe, man hat nichts auf ihn gebracht, das des Todes wert sei.

15. Ni Hérode non plus; car je vous ai renvoyés vers lui, et voici il n'a rien fait qui soit digne de mort.

15. Y ni aun Heródes; porque os remití a él; y he aquí, que ninguna cosa digna de muerte se le ha hecho.

15 Ja, ook Herodes niet; want ik heb ulieden tot hem gezonden, en ziet, er is van Hem niets gedaan, dat des doods waardig is.

15. Ale ani Herod, bom was odesłał do niego, a oto nic mu się godnego śmierci nie stało;

15. De még Héródes sem; mert titeket ő hozzá [8†] igazítálak; és ímé semmi halálra való dolgot nem cselekedett ő.

15 и Ирод также, ибо я посылал Его к нему; и ничего не найдено в Нем достойного смерти;

15. та й нї Ірод; посилав бо Його до него, й ось нїчого достойного смерти не знайдено в Ньому.

16 Kuritettuani häntä minä siis hänet päästän."

16 Kuritettuani Häntä minä siis Hänet päästän.”

16. Sentähden tahdon minä hänen rangaistuna päästää.

16. Sentähden tahdon minä hänen rangaistuna päästä.

16. Senteden mine tadhon henen rangaistuna päste. (Sentähden minä tahdon hänen rangaistuna päästää.)

16. παιδεύσας οὖν αὐτὸν ἀπολύσω.

16. παιδευσας ουν αυτον απολυσω 16. paideυsas oυn aυton apolυso

16 Therefore, (after) I (have) disciplined him, I will be releasing (him).

16. I will therefore chastise him, and release him.

16. Derfor vil jeg revse ham og lade ham løs.

16. Derföre vill jag näpsan och släppan.

16. Sepärrast tahhan ma tedda karristada ja lahti lasta.

16. Aš tad Jį nuplakdinsiu ir paleisiu’‘.

16. Darum will ich ihn züchtigen und loslassen.

16. L'ayant donc fait châtier, je le relâcherai.

16. Le soltaré pues castigado.

16 Zo zal ik Hem dan kastijden en loslaten.

16. Przetoż skarawszy wypuszczę go.

16. Megfenyítvén azért őt, elbocsátom.

16 итак, наказав Его, отпущу.

16. То, покаравши, відпущу Його.

17 ( Mutta hänen piti kulloinkin juhlan aikana päästää yksi vanki irti.)

17 (, sillä hänen täytyi juhlassa päästää heille yksi vanki).

17. Mutta hänen piti joka juhlana päästämän heille yhden vallallensa.

17. Sillä hänen piti joca juhlana päästämän heille yhden wallallens.

17. Sille henen piti ioca Juhlana pästemen heille yhden wallalens. (Sillä hänen piti joka juhlana päästämän heille yhden wallallansa.)

17. ἀνάγκην δὲ εἶχεν ἀπολύειν αὐτοῖς κατὰ ἑορτὴν ἕνα.

17. αναγκην δε ειχεν απολυειν αυτοις κατα εορτην ενα 17. anagken de eichen apolυein aυtois kata eorten ena

17 But, he had to release to them one prisoner at the feast (by) necessity.

17. For of necessity he must release one unto them at the feast.)

17. Men han var forbunden til at lade dem Een løs ved Høitiden.

17. Ty han skulle om högtidena gifva dem en lös.

17. Agga temma piddi neile Pühhiks ühhe lahti laskma.

17. Mat per šventę Pilotas turėjo paleisti jiems vieną kalinį.

17. (Denn er mußte ihnen einen nach der Gewohnheit des Festes losgeben.)

17. Or, il était obligé de leur relâcher un prisonnier à chaque fête.

17. Y tenía necesidad de soltarles uno en la fiesta.

17 En hij moest hun op het feest een loslaten.

17. A musiał im Piłat wypuszczać jednego na święto.

17. Kell vala pedig [9†] elbocsátania nékik ünnepenként egy foglyot.

17 А ему и нужно было для праздника отпустить им одного узника .

17. (Треба ж йому було відпускати їм що-сьвята одного.)

18 Niin he huusivat kaikki yhdessä, sanoen: "Vie pois tämä, mutta päästä meille Barabbas!"

18 Niin he huusivat kaikki yhdessä sanoen: "Vie pois tämä, mutta päästä meille Barabbas!"

18. Niin koko joukko huusi ja sanoi: ota tämä pois, ja päästä meille Barabbas,

18. Nijn coco joucko huusi ja sanoi: ota tämä pois ja päästä meille Barrabas.

18. Nin hwsi coko Joucko ia sanoi/ Ota pois teme/ Ja päste meille Barrabas. (Niin huusi koko joukko ja sanoi/ Ota pois tämä/ Ja päästä meille Barrabas.)

18. ἀνέκραξαν δὲ παμπληθεὶ λέγοντες· Αἶρε τοῦτον, ἀπόλυσον δὲ ἡμῖν Βαραββᾶν·

18. ανεκραξαν δε παμπληθει λεγοντες αιρε τουτον απολυσον δε ημιν τον βαραββαν 18. anekraksan de pamplethei legontes aire toυton apolυson de emin ton βaraββan

18 But they cried out altogether, saying, Take this one and release Barabbas to us.

18. And they cried out all at once, saying, Away with this man, and release unto us Barabbas:

18. Men de raabte i den ganske Hob og sagde: bort med denne, men lad os Barabbas løs!

18. Då ropade hele hopen, och sade: Tag denna af vägen, och gif oss Barabbam lös;

18. Agga keik se hulk kissendas wägga ja ütles: Hukka tedda ärra, ja lasse meile Parrabast lahti,

18. Tada jie visi kartu ėmė šaukti: ‘‘Mirtis šitam! Paleisk mums Barabą!’‘

18. Da schrie der ganze Haufe und sprach: Hinweg mit diesem und gib uns Barabbas los!

18. De sorte qu'ils s'écrièrent tous ensemble: Fais mourir celui-ci, et nous relâche Barabbas.

18. Y toda la multitud dió voces a una, diciendo: Afuera con éste, y suéltanos a Barrabás:

18 Doch al de menigte riep gelijkelijk, zeggende: Weg met Dezen, en laat ons Bar-abbas los.

18. Tedy zawołało społem wszystko mnóstwo, mówiąc: Strać tego a wypuść nam Barabbasza!

18. De felkiálta az egész sokaság, mondván: [10†] Vidd el ezt, és bocsásd el nékünk Barabbást!

18 Но весь народ стал кричать:смерть Ему! а отпусти нам Варавву.

18. Закричали ж вони всї разом, кажучи: Візьми сього, відпусти ж нам Вараву,

19 Tämä oli heitetty vankeuteen kaupungissa tehdystä kapinasta sekä murhasta.

19 Tämä oli heitetty vankilaan eräästä kaupungissa syntyneestä kapinasta ja murhasta.

19. Joka oli kapinan ja miestapoin tähden, kuin kaupungissa tapahtunut oli, vankiuteen heitetty.

19. Joca oli capinan ja miestapon tähden cuin Caupungis tapahtunut otl fangiuxeen heitetty.

19. Joca oli yhden Capinan tedhen/ quin Caupungis oli tapactanut/ ia Miestapun tedhen/ Fangiuxen heitettu. (Joka oli yhden kapinan tähden/ kuin kaupungissa oli tapahtunut/ ja miestapon tähden/ wankeukseen heitetty.)

19. ὅστις ἦν διὰ στάσιν τινὰ γενομένην ἐν τῇ πόλει καὶ φόνον βεβλημένος εἰς τὴν φυλακὴν.

19. οστις ην δια στασιν τινα γενομενην εν τη πολει και φονον βεβλημενος εις φυλακην 19. ostis en dia stasin tina genomenen en te polei kai fonon βeβlemenos eis fυlaken

19 (He was one) who had been cast into prison because of a certain riot, which happened in the city, and (for) murder.

19. Who for a certain sedition made in the city, and for murder, was cast into prison.)

19. (Denne var Kastet i Fængsel for et Oprør, som skete i Staden, og var for et Mord.)

19. Den der låg i fängelset, för ett upplopps skull, som i staden skedt var, och för ett mandråp.

19. Kes olli ühhe mässamisse, mis liñas olli sündinud, ja tapmisse pärrast wangitorni heidetud.

19. Barabas buvo pasodintas į kalėjimą už kažkokį maištą mieste ir žmogžudystę.

19. (welcher war um eines Aufruhrs, so in der Stadt geschehen war, und um eines Mordes willen ins Gefängnis geworfen.)

19. Or, Barabbas avait été mis en prison pour une sédition qui s'était faite dans la ville, et pour un meurtre.

19. (El cual había sido echado en la cárcel por una sedición hecha en la ciudad, y una muerte.)

19 Dewelke was om zeker oproer, dat in de stad geschied was, en om een doodslag, in de gevangenis geworpen.

19. Który był dla niejakiego rozruchu w mieście uczynionego, i dla mężobójstwa wsadzony do więzienia.

19. Ki a városban lett valami lázadásért és gyilkosságért vettetett a tömlöczbe.

19 Варавва был посажен в темницу за произведенное в городе возмущение и убийство.

19. котрого, за якусь бучу, що сталась у городї, і за убийство, вкинуто в темницю.

20 Niin Pilatus taas puhui heille, koska hän tahtoi päästää Jeesuksen irti.

20 Niin Pilatus jälleen puhutteli heitä, koska hän halusi päästää Jeesuksen.

20. Niin Pilatus taas puhui heille ja tahtoi Jesuksen päästää.

20. Nijn Pilatus taas puhui heille ja tahdoi Jesuxen päästä.

20. Nin taas Pilatus puhui heiden tygens/ Ja tahdoi Iesusen päste. (Niin taas Pilatus puhui heidän tykönsä/ Ja tahtoi Jesuksen päästää.)

20. πάλιν οὖν ὁ Πιλᾶτος προσεφώνησε, θέλων ἀπολῦσαι τὸν Ἰησοῦν.

20. παλιν ουν ο πιλατος προσεφωνησεν θελων απολυσαι τον ιησουν 20. palin oυn o pilatos prosefonesen thelon apolυsai ton iesoυn

20 Therefore Pilate shouted to (them) again, wishing to release Jesus.

20. Pilate therefore, willing to release Jesus, spake again to them.

20. Da raabte Pilatus atter til dem og vilde lade Jesus løs.

20. Åter talade Pilatus till dem, och ville gifva Jesum lös.

20. Siis hüdis Pilatus ta nende wasto, ja tahtis Jesust lahti lasta;

20. Norėdamas paleisti Jėzų, Pilotas vėl kreipėsi į juos,

20. Da rief Pilatus abermals ihnen zu und wollte Jesum loslassen.

20. Pilate leur parla de nouveau, ayant envie de délivrer Jésus.

20. Y les habló otra vez Pilato, queriendo soltar a Jesús.

20 Pilatus dan riep hun wederom toe, willende Jezus loslaten.

20. Tedy Piłat znowu mówił, chcąc wypuścić Jezusa.

20. Pilátus azért ismét felszólala, el akarván bocsátani Jézust;

20 Пилат снова возвысил голос, желаяотпустить Иисуса.

20. Знов же Пилат покликнув, хотївши відпустити Ісуса.

21 Mutta he huusivat vastaan ja sanoivat: "Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse hänet!"

21 Mutta he huusivat sanoen: "Naulitse ristiin, naulitse Hänet ristiin!"

21. Mutta he huusivat sitä vastaan, sanoen: ristiinnaulitse, ristiinnaulitse häntä!

21. Mutta he huusit ja sanoit: ristinnaulidze ristinnaulidze händä.

21. Mutta he hwsit ia sanoit/ Ristinnaulitze/ Ristinnaulitze hende. (Mutta he huusit ja sanoit/ Ristiinnaulitse/ Ristiinnaulitse häntä.)

21. οἱ δὲ ἐπεφώνουν λέγοντες· Σταύρωσον σταύρωσον αὐτόν.

21. οι δε επεφωνουν λεγοντες σταυρωσον σταυρωσον αυτον 21. oi de epefonoυn legontes staυroson staυroson aυton

21 But they were shouting out, saying, Crucify (him)! Crucify him!

21. But they cried, saying, Crucify him, crucify him.

21. Men de tilraabte ham og sagde: korsfæst, korsfæst ham!

21. Då ropade de, och sade: Korsfäst, korsfäst honom.

21. Agga nemmad karjusid wasto ja ütlesid: Lö tedda risti! lö tedda risti!

21. bet jie nesiliovė šaukę: ‘‘Nukryžiuok Jį! Nukryžiuok!’‘

21. Sie riefen aber und sprachen: Kreuzige, kreuzige ihn!

21. Mais ils s'écrièrent: Crucifie, crucifie-le.

21. Mas ellos volvían a dar voces, diciendo: Crucifícale, Crucifícale.

21 Maar zij riepen daartegen, zeggende: Kruis Hem, kruis Hem!

21. Ale oni przecię wołali, mówiąc: Ukrzyżuj, ukrzyżuj go!

21. De azok ellene kiáltának, mondván: Feszítsd meg! Feszítsd meg őt!

21 Но они кричали: распни, распни Его!

21. Вони ж кричали: Розпни, розпни Його!

22 Niin hän puhui heille kolmannen kerran: "Mitä pahaa hän sitten on tehnyt? En ole havainnut hänessä mitään, mistä hän ansaitsisi kuoleman. Kuritettuani häntä minä siis hänet päästän."

22 Ja hän sanoi heille kolmannen kerran: "Mitä pahaa Hän sitten on tehnyt? En ole havainnut Hänessä mitään kuolemanrikosta. Kuritettuani minä siis Hänet päästän."

22. Mutta hän sanoi kolmannen kerran heille: mitäs hän pahaa teki? en minä löydä yhtään hengenrikosta hänessä: sentähden tahdon minä häen rangaistuna päästää.

22. Mutta hän sanoi colmannen kerran heille: mitästä hän paha tehnyt on? en minä löydä yhtän hengen ricosta hänes: sentähden tahdon minä hänen rangaistuna päästä.

22. Mutta hen colmanen kerdhan sanoi heille/ Mite sis teme paha tehnyt on? Em mine ychten Hengenrickost leudhe henes/ Sentedhen mine tadon henen rangastuna päste. (Mutta hän kolmannen kerran sanoi heille/ Mitä siis tämä pahaa tehnyt on? En minä yhtään hengenrikosta löydä hänessä/ Sentähden minä tahdon hänen rangaistuna päästää.)

22. ὁ δὲ τρίτον εἶπε πρὸς αὐτούς· Τί γὰρ κακὸν ἐποίησεν οὗτος; οὐδὲν ἄξιον θανάτου εὗρον ἐν αὐτῷ· παιδεύσας οὖν αὐτὸν ἀπολύσω.

22. ο δε τριτον ειπεν προς αυτους τι γαρ κακον εποιησεν ουτος ουδεν αιτιον θανατου ευρον εν αυτω παιδευσας ουν αυτον απολυσω 22. o de triton eipen pros aυtoυs ti gar kakon epoiesen oυtos oυden aition thanatoυ eυron en aυto paideυsas oυn aυton apolυso

22 Now he said to them the third-time, For* what evil did this one do? I did not find a crime (worthy) of death in him; therefore, (after) I (have) disciplined him, I will be releasing (him).

22. And he said unto them the third time, Why, what evil hath he done? I have found no cause of death in him: I will therefore chastise him, and let him go.

22. Men han sagde tredie Gang til dem: hvad Ondt har da denne gjort? Jeg finder ingen Dødsskyld hos ham; derfor vil jeg revse ham og lade ham løs.

22. Då sade han tredje resona till dem: Hvad hafver han då illa gjort? Jag finner ingen dödssak med honom; derföre vill jag näpsan, och gifvan lös.

22. Agga temma ütles kolmat puhko nende wasto: Mis sesinnane siis kurja teinud? ma polle tem̃ast ühtegi surma süüd leidnud, sepärrast tahhan ma tedda karristada ja lahti lasta.

22. Jis trečią kartą prabilo į juos: ‘‘Ką bloga Jis padarė? Aš Jame nerandu nieko, už ką vertėtų bausti mirtimi. Taigi nuplakdinsiu Jį ir paleisiu’‘.

22. Er aber sprach zum drittenmal zu ihnen: Was hat denn dieser Übles getan? Ich finde keine Ursache des Todes an ihm; darum will ich ihn züchtigen und loslassen.

22. Et il leur dit pour la troisième fois: Mais quel mal a-t-il fait? je n'ai rien trouvé en lui qui soit digne de mort. Je le châtierai donc et je le relâcherai.

22. Y él les dijo la tercera vez: ¿Por qué? ¿Qué mal ha hecho éste? ninguna culpa de muerte he hallado en él: le castigaré pues, y le soltaré.

22 En hij zeide ten derden male tot hen: Wat heeft Deze dan kwaads gedaan? Ik heb geen schuld des doods in Hem gevonden. Zo zal ik Hem dan kastijden en loslaten.

22. A on po trzecie rzekł do nich: I cóż wżdy ten złego uczynił? Żadnej winy śmierci nie znalazłem w nim; przetoż skarawszy wypuszczę go.

22. Ő pedig harmadszor is monda nékik: Mert mi gonoszt tett ez? Semmi halálra való bűnt nem találtam ő benne; megfenyítvén azért őt, elbocsátom!

22 Он в третий раз сказал им: какое же зло сделал Он? я ничего достойного смерти не нашел в Нем; итак, наказав Его, отпущу.

22. Він же втретє каже до них: Яке ж бо зло зробив сей? Нїякої вини смерти не знайшов я в Йому. То покаравши, випущу Його.

23 Mutta he ahdistivat häntä suurilla huudoilla, vaatien Jeesusta ristiinnaulittavaksi; ja heidän huutonsa pääsivät voitolle.

23 Mutta he ahdistivat häntä kovin huudoin, vaatien Jeesusta* ristiin naulittavaksi. Ja heidän ja ylipappien huudot pääsivät voitolle.

23. Mutta he kävivät päälle suurella äänellä, pyytäin häntä ristiinnaulittaa. Ja heidän ja ylimmäisten pappein ääni sai vallan.

23. Mutta he hogit suurella änellä pyytäin händä ristinnnaulitta. Ja heidän ja ylimmäisten Pappein äni sai wallan.

23. Mutta he hoghit swrella änelle/ pytedhen hende Ristinnaulita. Ja heiden ia Ylimeisten Pappein äni szai wallan. (Mutta he hoit suurella äänellä/ pyytäen häntä ristiinnaulita. Ja heidän ja ylimmäisten pappein ääni sai wallan.)

23. οἱ δὲ ἐπέκειντο φωναῖς μεγάλαις αἰτούμενοι αὐτὸν σταυρωθῆναι, καὶ κατίσχυον αἱ φωναὶ αὐτῶν καὶ τῶν ἀρχιερέων.

23. οι δε επεκειντο φωναις μεγαλαις αιτουμενοι αυτον σταυρωθηναι και κατισχυον αι φωναι αυτων και των αρχιερεων 23. oi de epekeinto fonais megalais aitoυmenoi aυton staυrothenai kai katischυon ai fonai aυton kai ton archiereon

23 But they were urgently asking with loud voices (for) him to be crucified. And their voices and (those) of the high-priests were prevailing.

23. And they were instant with loud voices, requiring that he might be crucified. And the voices of them and of the chief priests prevailed.

23. Men de trængte paa med stort Skrig og begjerede, at han skulde korsfæstes; og deres og de Ypperstepræsters Skrig fik Overhaand.

23. Men de lade åt med stort rop, och begärade att han skulle korsfästas; och deras och de öfversta Presternas rop vardt ju mer och mer.

23. Agga nemmad aiasid peäle sure kissendamissega ja pallusid, et tedda piddi risti lödama, ja nende ja üllematte preestride kissendaminne wottis woimust.

23. Tačiau jie, garsiai šaukdami, nesiliovė reikalauti, kad Jis būtų nukryžiuotas, ir jų bei aukštųjų kunigų šauksmas paėmė viršų.

23. Aber sie lagen ihm an mit großem Geschrei und forderten, daß er gekreuzigt würde. Und ihr und der Hohenpriester Geschrei nahm überhand.

23. Mais ils insistaient, demandant à grands cris qu'il fût crucifié; et leurs cris et ceux des principaux sacrificateurs redoublaient.

23. Mas ellos instaban a grandes voces, pidiendo que fuese crucificado; y las voces de ellos, y de los príncipes de los sacerdotes prevalecieron.

23 Maar zij hielden aan met groot geroep, eisende, dat Hij zou gekruist worden; en hun en der overpriesteren geroep werd geweldiger.

23. A oni przecię nalegali głosy wielkimi, żądając, aby był ukrzyżowany; i zmacniały się głosy ich i przedniejszych kapłanów.

23. Azok pedig nagy fenszóval sürgeték, kérvén, hogy megfeszíttessék; és az ő szavok és a főpapoké erőt vesz vala.

23 Но они продолжали с великим криком требовать, чтобы Он был распят; и превозмог крик их и первосвященников.

23. Вони ж намагали голосом великим, просячи, Його розпяти. І перемогли голоси їх та архиєрейські.

24 Niin Pilatus tuomitsi heidän vaatimuksensa täytettäväksi.

24 Niin Pilatus tuomitsi heidän vaatimuksensa täytettäväksi.

24. Ja Pilatus tuomitsi heidän anomisensa jälkeen,

24. JA Pilatus duomidzi heidän anomisens jälken:

24. Ja Pilatus domitzi/ heiden anomisens ielkin/ (Ja Pilatus tuomitsi/ heidän anomisensa jälkeen/)

24. ὁ δὲ Πιλᾶτος ἐπέκρινε γενέσθαι τὸ αἴτημα αὐτῶν,

24. ο δε πιλατος επεκρινεν γενεσθαι το αιτημα αυτων 24. o de pilatos epekrinen genesthai to aitema aυton

24 But Pilate decided their request (was) to happen.

24. And Pilate gave sentence that it should be as they required.

24. Og Pilatus dømte, at deres Begjering skulde skee.

24. Då dömde Pilatus, att så ske skulle, som de begärade;

24. Agga Pilatus moistis kohhut, et nende palwe järrele piddi sündima.

24. Tuomet Pilotas nusprendė patenkinti jų reikalavimą.

24. Pilatus aber urteilte, daß ihr Bitte geschähe,

24. Alors Pilate prononça que ce qu'ils demandaient fût fait.

24. Entónces Pilato juzgó que se hiciese lo que ellos pedían.

24 En Pilatus oordeelde, dat hun eis geschieden zou.

24. A tak Piłat przysądził, aby się dosyć stało żądności ich.

24. És Pilátus megítélé, hogy meglegyen, a mit kérnek vala.

24 И Пилат решил быть по прошению их,

24. Пилат же присудив, щоб сталось по просьбі їх.

25 Ja hän päästi irti sen, joka kapinasta ja murhasta oli vankeuteen heitetty ja jota he vaativat, mutta Jeesuksen hän antoi alttiiksi heidän mielivallallensa.

25 Ja hän päästi (heille) irti kapinasta ja murhasta vankilaan heitetyn, jota he vaativat, mutta Jeesuksen hän antoi alttiiksi heidän mielivallalleen.

25. Ja päästi sen heille, joka kapinan ja miestapon tähden oli vankiuteen heitetty, jota he anoivat; mutta Jesuksen antoi hän heidän haltuunsa.

25. Ja päästi sen heille joca capinan ja miestapon tähden oli fangiuxeen heitetty jota he anoitkin. Mutta Jesuxen andoi hän heidän halduns.

25. Ja pästi sen heille ioca Capinan ia Miestapon tedhen oli Fangiuxen heitettu/ iota he anoit. Mutta Iesum hen annoi heiden haltuns. (Ja päästi sen heille joka kapinan ja miestapon tähden oli wankeukseen heitetty/ jota he anoit. Mutta Jesuksen hän antoi heidän haltuunsa.)

25. ἀπέλυσε δὲ αὐτοῖς τὸν Βαραββᾶν τὸν διὰ στάσιν καὶ φόνον βεβλημένον εἰς τὴν φυλακὴν, ὃν ᾐτοῦντο, τὸν δὲ Ἰησοῦν παρέδωκε τῷ θελήματι αὐτῶν.

25. απελυσεν δε αυτοις τον δια στασιν και φονον βεβλημενον εις την φυλακην ον ητουντο τον δε ιησουν παρεδωκεν τω θεληματι αυτων 25. apelυsen de aυtois ton dia stasin kai fonon βeβlemenon eis ten fυlaken on etoυnto ton de iesoυn paredoken to thelemati aυton

25 Now he released the one who had been cast into the prison because of riot and murder, whom they were asking for, but he gave up Jesus to their will. {Mar 15:20-23 & Mat 27:31-34 & Luk 23:26-33 & Joh 19:17 Road to the Cross, Fri. morning.}

25. And he released unto them him that for sedition and murder was cast into prison, whom they had desired; but he delivered Jesus to their will.

25. Men han løvsgav dem den, de begjerede, som var kastet i Fængsel for Oprør og Mord; men Jesus overgav han til deres Villie.

25. Och gaf dem lös den i fängelset satt var för upploppets och dråpets skull, den de begärat hade; men Jesum öfverantvardade han deras vilja.

25. Siis laskis temma neile sedda lahti, kes ühhe mässamisse ja tapmisse pärrast olli wangitorni heidetud, kedda nem̃ad lahti pallusid; agga Jesust andis ta ärra, nenda kui nemmad tahtsid.

25. Jis paleido jiems įkalintąjį už maištą ir žmogžudystę, kaip jie prašė, o Jėzų atidavė jų valiai.

25. und ließ den los, der um Aufruhrs und Mordes willen war ins Gefängnis geworfen, um welchen sie baten; aber Jesum übergab er ihrem Willen.

25. Et il leur relâcha celui qui avait été mis en prison pour sédition et pour meurtre, et qu'ils demandaient; et il abandonna Jésus à leur volonté.

25. Y les soltó a aquel que había sido echado en la cárcel por sedición y una muerte, al cual habían pedido; mas entregó a Jesús a la voluntad de ellos.

25 En hij liet hun los dengene, die om oproer en doodslag in de gevangenis geworpen was, welken zij geeist hadden; maar Jezus gaf hij over tot hun wil.

25. I wypuścił im onego, który był dla rozruchu i mężobójstwa wsadzony do więzienia, o którego prosili; ale Jezusa podał na wolę ich.

25. És elbocsátá nékik azt, a ki lázadásért [11†] és gyilkosságért vettetett a tömlöczbe, a kit kértek vala; Jézust pedig kiszolgáltatá az ő akaratuknak.

25 и отпустил им посаженного за возмущение и убийство в темницу, которого они просили; а Иисуса предал в их волю.

25. Відпустив же їм за бунт і убийство вкинутого в темницю, котрого просили; Ісуса ж видав на їх волю.

26 Ja viedessään häntä pois he saivat käsiinsä Simonin, erään kyreneläisen, joka tuli vainiolta; ja hänen olalleen he panivat ristin kannettavaksi Jeesuksen jäljessä.

26 Kuljettaessaan Häntä pois he saivat käsiinsä Simonin, erään kyreneläisen, joka tuli vainiolta. Hänen päälleen he panivat ristin Jeesuksen jäljessä kannettavaksi.

26. Ja kuin he hänen veivät ulos, käsittivät he yhden, Simonin Kyrenistä, joka maalta tuli, ja panivat hänen päällensä ristin, sitä Jesuksen jäljessä kantamaan.

26. JA cuin he hänen ulosweit käsitit he Simonin Kyrenist joca pellolda tuli ja panit hänen ristiä Jesuxen jäljes candaman.

26. Ja quin he henen wlosweit/ käsitit he yhden/ Simonan Kyreniast/ ioca Pellolda tuli/ ia panit Ristin hene' pälens/ candaman Iesusen ieliest. (Ja kuin he hänen ulosweit/ käsitit he yhden/ Simonin Kyreniasta/ joka pellolta tuli/ ja panit ristin hänen päällensä/ kantamaan Jesuksen jäljestä.)

26. Καὶ ὡς ἀπήγαγον αὐτόν, ἐπιλαβόμενοι Σίμωνός τινος Κυρηναίου, ἐρχομένου ἀπ’ ἀγροῦ, ἐπέθηκαν αὐτῷ τὸν σταυρὸν φέρειν ὀπίσω τοῦ Ἰησοῦ.

26. και ως απηγαγον αυτον επιλαβομενοι σιμωνος τινος κυρηναιου του ερχομενου απ αγρου επεθηκαν αυτω τον σταυρον φερειν οπισθεν του ιησου 26. kai os apegagon aυton epilaβomenoi simonos tinos kυrenaioυ toυ erchomenoυ ap agroυ epethekan aυto ton staυron ferein opisthen toυ iesoυ

26 And as they led him away, they grabbed someone (named) Simon from Cyrene, coming from the rural-area, and they placed the cross on him to carry it behind Jesus.

26. And as they led him away, they laid hold upon one Simon, a Cyrenian, coming out of the country, and on him they laid the cross, that he might bear it after Jesus.

26. Og der de førte ham ud, toge de fat paa en viis Simon fra Cyrene, som kom fra Marken, og de lagde Korset paa ham, at han skulde bære det efter Jesus.

26. Och då de ledde honom ut, fingo de en fatt, som het Simon af Cyrene, den der kom af markene; honom lade de korset uppå, att han skulle bära det efter Jesum.

26. Ja kui nemmad tedda wäljawisid, said nemmad kätte ühhe Kireni liñna mehhe, Simon nimmi, kes wäljalt tulli, ja temma peäle pannid nemmad risti, et ta sedda Jesusse järrele piddi kandma.

26. Vesdami Jį, jie sulaikė Kirėnės gyventoją Simoną, grįžtantį iš laukų, ir uždėjo jam ant pečių kryžių, kad neštų jį paskui Jėzų.

26. Und als sie ihn hinführten, ergriffen sie einen, Simon von Kyrene, der kam vom Felde, und legten das Kreuz auf ihn, daß er's Jesu nachtrüge.

26. Et comme ils l'emmenaient, ils prirent un certain Simon de Cyrène, qui revenait des champs, et le chargèrent de la croix, pour la porter après Jésus.

26. Y llevándole, tomaron a un Simón, Cireneo, que venía del campo, y le pusieron encima la cruz para que la llevase en pos de Jesús.

26 En als zij Hem wegleidden, namen zij een Simon van Cyrene, komende van den akker, en legden hem het kruis op, dat hij het achter Jezus droeg.

26. Gdy go tedy wiedli, uchwyciwszy Szymona niektórego Cyrenejczyka, idącego z pola, włożyli naó krzyż, aby go niósł za Jezusem.

26. Mikor azért elvivék őt, egy Czirénebeli [12†] Simont megragadván, ki a mezőről jöve, arra tevék a keresztfát, hogy vigye Jézus után.

26 И когда повели Его, то, захватив некоего СимонаКиринеянина, шедшего с поля, возложили на него крест, чтобы нес за Иисусом.

26. І як повели Його, то, взявши одного Симона Киринея, ідучого з поля, положили на него хрест нести за Ісусом.

27 Ja häntä seurasi suuri joukko kansaa, myös naisia, jotka valittivat ja itkivät häntä.

27 Ja Häntä seurasi suuri joukko kansaa, naisiakin, jotka (myös) valittivat ja itkivät Häntä.

27. Mutta häntä seurasi suuri joukko kansaa ja vaimoja, jotka häntä itkivät ja parkuivat.

27. MUtta händä seurais suuri joucko Canssa ja waimoja jotca händä itkit ja parguit.

27. Mutta hende seurasi swri Joucko Canssa ia Waimoija/ iotca mös idkit ia parghuit hende. (Mutta häntä seurasi suuri joukko kansaa ja waimoja/ jotka myös itkit ja parkuit häntä.)

27. Ἠκολούθει δὲ αὐτῷ πολὺ πλῆθος τοῦ λαοῦ καὶ γυναικῶν, αἳ καὶ ἐκόπτοντο καὶ ἐθρήνουν αὐτόν.

27. ηκολουθει δε αυτω πολυ πληθος του λαου και γυναικων αι και εκοπτοντο και εθρηνουν αυτον 27. ekoloυthei de aυto polυ plethos toυ laoυ kai gυnaikon ai kai ekoptonto kai ethrenoυn aυton

27 Now a large multitude of the people, and of women, were also following him. They were grieving and mourning (for) him.

27. And there followed him a great company of people, and of women, which also bewailed and lamented him.

27. Men en stor Hob Folk og Kvinder fulgte ham, som baade beklagede og begræd ham.

27. Men honom följde en stor hop folk, och qvinnor, de der greto och ömkade sig öfver honom.

27. Agga temma järrel käis suur hulk rahwast ja naesi, kes ka kaebasid ja tedda nutsid.

27. Jį lydėjo didelė minia ir daug moterų, kurios raudojo ir aimanavo dėl Jo.

27. Es folgte ihm aber nach ein großer Haufe Volks und Weiber, die beklagten und beweinten ihn.

27. Et une grande multitude de peuple et de femmes le suivaient, qui se frappaient la poitrine et se lamentaient.

27. Y le seguía grande multitud de pueblo, y de mujeres, las cuales le lloraban, y lamentaban.

27 En een grote menigte van volk en van vrouwen volgde Hem, welke ook weenden en Hem beklaagden.

27. I szło za nim wielkie mnóstwo ludu i niewiast, które go płakały i narzekały.

27. Követé pedig őt a népnek és az asszonyoknak nagy sokasága, a kik gyászolák és siraták őt.

27 И шло за Ним великое множество народа и женщин, которые плакали и рыдали о Нем.

27. Ійшло ж слїдом за Ним велике множество народу й жінок, що голосили й ридали по Йому.

28 Niin Jeesus kääntyi heihin ja sanoi: "Jerusalemin tyttäret, älkää minua itkekö, vaan itkekää itseänne ja lapsianne.

28 Kääntyen heihin Jeesus sanoi: "Jerusalemin tyttäret, älkää minua itkekö, vaan itkekää itseänne ja lapsianne.

28. Niin Jesus käänsi itsensä heidän puoleensa, ja sanoi: Jerusalemin tyttäret, älkäät minua itkekö, vaan itkekäät itse teitänne ja teidän lapsianne;

28. Nijn Jesus käänsi idzens heidän puoleens ja sanoi: Jerusalemin tyttäret älkät minua itkekö waan itkekät idze teitän ja teidän lapsianne.

28. Nin Iesus kiensijn heiden poleens/ ia sanoi/ Te Jerusalemin Tytteret/ elket idkekö minu' ylitzen/ Waan idkeket itze teiden ylitzen/ ia teiden Lastenne ylitze/ (Niin Jesus kääntyi heidän puoleensa/ ja sanoi/ Te Jerusalemin tyttäret/ älkäät itkekö minun ylitsen/ Waan itkekäät itse teidän ylitsen/ ja teidän lastenne ylitse/)

28. στραφεὶς δὲ πρὸς αὐτὰς ὁ Ἰησοῦς εἶπε· Θυγατέρες Ἱερουσαλήμ, μὴ κλαίετε ἐπ’ ἐμέ, πλὴν ἐφ’ ἑαυτὰς κλαίετε καὶ ἐπὶ τὰ τέκνα ὑμῶν.

28. στραφεις δε προς αυτας ο ιησους ειπεν θυγατερες ιερουσαλημ μη κλαιετε επ εμε πλην εφ εαυτας κλαιετε και επι τα τεκνα υμων 28. strafeis de pros aυtas o iesoυs eipen thυgateres ieroυsalem me klaiete ep eme plen ef eaυtas klaiete kai epi ta tekna υmon

28 But Jesus, turning to them, said, Daughters of Jerusalem, do° not weep over me, however, weep° over yourselves and over your° children.

28. But Jesus turning unto them said, Daughters of Jerusalem, weep not for me, but weep for yourselves, and for your children.

28. Men Jesus vendte sig om til dem og sagde: I Jerusalems Døttre! græder ikke over mig, men græder over Eder selv og over Eders Børn.

28. Då vände sig Jesus om till dem, och sade: I Jerusalems döttrar, gråter icke öfver mig; utan gråter öfver eder sjelfva, och öfver edor barn.

28. Agga Jesus pöris eñast ümber nende pole, ja ütles: Jerusalemma tütred, ärge nutke mind, waid nutke issiennast ja ommad lapsed.

28. Atsigręžęs į jas, Jėzus tarė: ‘‘Jeruzalės dukros! Verkite ne dėl manęs, bet dėl savęs ir savo vaikų!

28. Jesus aber wandte sich um zu ihnen und sprach: Ihr Töchter von Jerusalem, weinet nicht über mich, sondern weinet über euch selbst und über eure Kinder.

28. Mais Jésus, se tournant vers elles, leur dit: Filles de Jérusalem, ne pleurez point sur moi, mais pleurez sur vous-mêmes et sur vos enfants;

28. Mas Jesús, vuelto a ellas, les dijo: Hijas de Jerusalem, no me lloreis a mí; mas lloráos a vosotras mismas, y a vuestros hijos.

28 En Jezus, Zich tot haar kerende, zeide: Gij dochters van Jeruzalem! weent niet over Mij, maar weent over uzelven, en over uw kinderen.

28. Ale Jezus obróciwszy się do nich, rzekł: Córki Jeruzalemskie! nie płaczcie nade mną, ale raczej same nad sobą płaczcie i nad dziatkami waszemi.

28. Jézus pedig hozzájok fordulván, monda: Jeruzsálem leányai, ne sírjatok én rajtam, hanem ti magatokon sírjatok, és a ti magzataitokon.

28 Иисус же, обратившись к ним, сказал: дщери Иерусалимские! не плачьте обо Мне, но плачьте о себе и о детях ваших,

28. І обернувшись до них Ісус, рече: Дочки Єрусалимські, не плачте по менї, а по собі плачте і по дїтях ваших.

29 Sillä katso, päivät tulevat, jolloin sanotaan: 'Autuaita ovat hedelmättömät ja ne kohdut, jotka eivät ole synnyttäneet, ja rinnat, jotka eivät ole imettäneet'.

29 Sillä katso, päivät tulevat, jolloin sanotaan: 'Onnellisia ovat hedelmättömät ja [ne] kohdut, jotka eivät ole synnyttäneet ja rinnat, jotka eivät ole imettäneet.'

29. Sillä katso, päivät tulevat, joina he sanovat: autuaat ovat hedelmättömät, ja ne kohdat, jotka ei synnyttäneet, ja ne nisät, jotka ei imettäneet.

29. Sillä cadzo päiwät tulewat cosca he sanowat: autuat owat ne hedelmättömät ja ne cohdut jotca ei synnyttänet ja ne nisät jotca ei imettänet.

29. Sille ette catzo/ ne peiuet tuleuat/ coska he sanouat/ Autuat ouat ne hedhelmettömet/ ia ne Cohdut/ iotca eiuet synnytteneet/ ia ne Niset/ iotca ei imetteneet. (Silllä että katso/ ne päiwät tulewat/ koska he sanowat/ Autuaat owat ne hedelmättömät/ ja ne kohdut/ jotka eiwät synnyttäneet/ ja ne nisät/ jotka ei imettäneet..)

29. ὅτι ἰδοὺ ἔρχονται ἡμέραι ἐν αἷς ἐροῦσι· μακάριαι αἱ στεῖραι καὶ κοιλίαι αἳ οὐκ ἐγέννησαν, καὶ μαστοὶ οἳ οὐκ ἐθήλασαν.

29. οτι ιδου ερχονται ημεραι εν αις ερουσιν μακαριαι αι στειραι και κοιλιαι αι ουκ εγεννησαν και μαστοι οι ουκ εθηλασαν 29. oti idoυ erchontai emerai en ais eroυsin makariai ai steirai kai koiliai ai oυk egennesan kai mastoi oi oυk ethelasan

29 Because behold, the days are coming in which they will say, The fortunate ones are: barren and (the) wombs that did not give-birth and the breasts that did not nurse.

29. For, behold, the days are coming, in the which they shall say, Blessed are the barren, and the wombs that never bare, and the paps which never gave suck.

29. Thi see, de Dage komme. paa hvilke man skal sige: salige ere de Ufrugtsommelige og de Liv, som ikke fødte, og de Bryster, som ikke gave Die.

29. Ty si, de dagar varda kommande, i hvilkom de skola säga: Saliga äro de ofruktsamma, och de qveder som intet födt hafva, och de spenar som ingom hade dia gifvit.

29. Sest wata, need päwad tullewad, millal ööldakse: Önsad on need, kes siggimatta, ja need ihhud, mis ilmale ei kannud, ja need nissad, mis ep olle immetanud.

29. Nes štai ateina dienos, kai sakys: ‘Palaimintos nevaisingosios! Palaimintos įsčios, kurios negimdė, ir krūtys, kurios nežindė!’

29. Denn siehe, es wird die Zeit kommen, in welcher man sagen wird: Selig sind die Unfruchtbaren und die Leiber, die nicht geboren haben, und die Brüste, die nicht gesäugt haben!

29. Car des jours viendront où l'on dira: Heureuses les stériles, les seins qui n'ont point enfanté, et les mamelles qui n'ont point allaité!

29. Porque, he aquí, que vendrán dias, en que dirán: Bienaventuradas las estériles, y los vientres que no parieron, y los pechos que no criaron.

29 Want ziet, er komen dagen, in welke men zeggen zal: Zalig zijn de onvruchtbaren, en de buiken, die niet gebaard hebben, en de borsten, die niet gezoogd hebben.

29. Albowiemci oto idą dni, których będą mówić: Błogosławione niepłodne i żywoty, które nie rodziły, i piersi, które nie karmiły.

29. Mert ímé jőnek napok, melyeken ezt mondják: Boldogok [13†] a meddők, és a mely méhek nem szültek, és az emlők, melyek nem szoptattak!

29 ибо приходят дни, в которые скажут: блаженны неплодные, и утробы неродившие, и сосцы непитавшие!

29. Бо ось прийдуть днї, коли скажуть: Блаженні неплідні, й утроби, що не родили, й соски, що не годували.

30 Silloin ruvetaan sanomaan vuorille: 'Langetkaa meidän päällemme', ja kukkuloille: 'Peittäkää meidät'.

30 Silloin aletaan sanoa vuorille: 'Kaatukaa päällemme' ja kukkuloille: 'Peittäkää meidät.'

30. Silloin he rupeevat sanomaan vuorille: langetkaat meidän päällemme, ja kukkuloille: peittäkäät meitä.

30. Silloin he rupewat sanoman wuorille: langetcat meidän päällem ja cuckuloille: peittäkät meitä.

30. Silloin he rupeuat sanoman Worille/ Langetcat meiden pälen/ Ja Cuckulaisille/ Peitteket meite. (Silloin he rupeawat sanomaan wuorille/ Langetkaat meidän päällen/ ja kukkulaisille/ Peittäkäät meitä.)

30. τότε ἄρξονται λέγειν τοῖς ὄρεσι, πέσετε ἐφ’ ἡμᾶς, καὶ τοῖς βουνοῖς, καλύψατε ἡμᾶς·

30. τοτε αρξονται λεγειν τοις ορεσιν πεσετε εφ ημας και τοις βουνοις καλυψατε ημας 30. tote arksontai legein tois oresin pesete ef emas kai tois βoυnois kalυpsate emas

30 Then they will begin to say to the mountains, Fall° upon us, and to the hills, Hide° us.

30. Then shall they begin to say to the mountains, Fall on us; and to the hills, Cover us.

30. Da skulle de begynde at sige til Bjergene: fader over os! og til Høiene: skjuler os!

30. Då skola de begynna säga till bergen: Faller öfver oss; och till högarna: Skyler oss.

30. Siis hakkawad nemmad ütlema mäggedele: Langege meie peäle; ja mäekinkude wasto: Kartke meid.

30. Tada sakys kalnams: ‘Griūkite ant mūsų!’ ir kalvoms: ‘Pridenkite mus!’

30. Dann werden sie anfangen, zu sagen zu den Bergen: Fallet über uns! und zu den Hügeln: Decket uns!

30. Alors ils se mettront à dire aux montagnes: Tombez sur nous, et aux coteaux: Couvrez-nous.

30. Entónces comenzarán a decir a los montes: Caéd sobre nosotros; y a los collados: Cubrídnos.

30 Alsdan zullen zij beginnen te zeggen tot de bergen: Valt op ons; en tot de heuvelen: Bedekt ons.

30. Tedy poczną mówić górom: Padnijcie na nas! a pagórkom: Przykryjcie nas!

30. Akkor kezdik mondani a hegyeknek: [14†] Essetek mi reánk; és a halmoknak: Borítsatok el minket!

30 тогда начнут говорить горам: падите на нас! и холмам: покройте нас!

30. Тодї стануть говорити горам: Упадїть на нас, і узгіррям: Покрийте нас.

31 Sillä jos tämä tehdään tuoreelle puulle, mitä sitten kuivalle tapahtuu?"

31 Sillä jos näin tehdään tuoreelle puulle, mitä tapahtuukaan kuivalle?"

31. Sillä jos he nämät tekevät tuoreessa puussa, mitä sitte kuivassa tapahtuu?

31. Sillä jos nämät tapahtuwat tuoresa puusa mitä sijtte cuiwetusa tapahtu.

31. Sille ette ios nämet tapactuuat torehes puus/ mite sijtte quiuetus tapactu? (Sillä että jos nämät tapahtuwat tuoreessa puussa/ mitä sitten kuiwetussa tapahtuu?)

31. ὅτι εἰ ἐν τῷ ὑγρῷ ξύλῳ ταῦτα ποιοῦσιν, ἐν τῷ ξηρῷ τί γένηται;

31. οτι ει εν τω υγρω ξυλω ταυτα ποιουσιν εν τω ξηρω τι γενηται 31. oti ei en to υgro ksυlo taυta poioυsin en to ksero ti genetai

31 Because if they are doing these things in the green tree, what might happen in the dry?

31. For if they do these things in a green tree, what shall be done in the dry?

31. Thi gjør man dette med det grønne Træ, hvad vil da skee med det tørre.

31. Ty är detta skedt på det färska trät, hvad skall då ske på det torra?

31. Sest kui sedda torele pule tehhakse, mis siis kuiwale peab sündima?

31. Jeigu šitaip daro žaliam medžiui, tai kas gi laukia sauso?’‘

31. Denn so man das tut am grünen Holz, was will am dürren werden?

31. Car si l'on fait ces choses au bois vert, que fera-t-on au bois sec?

31. Porque si en el árbol verde hacen estas cosas, ¿en el seco qué se hará?

31 Want indien zij dit doen aan het groene hout, wat zal aan het dorre geschieden?

31. Albowiem ponieważ się to na zielonem drzewie dzieje, a cóż będzie na suchem?

31. Mert ha a zöldelő [15†] fán ezt mívelik, mi esik a száraz fán?

31 Ибо если с зеленеющим деревом это делают, то с сухим что будет?

31. Бо коли зеленому дереву се роблять, то з сухим що станеть ся?

32 Myös kaksi muuta, kaksi pahantekijää, vietiin hänen kanssaan surmattaviksi.

32 Myös muita, kaksi pahantekijää, vietiin Hänen kanssaan surmattaviksi.

32. Niin vietiin myös hänen kanssansa kaksi muuta pahantekiää surmattaa.

32. NIin wietin myös hänen cansans caxi muuta pahan tekiätä surmatta.

32. Nin wietin emös henen cansans caxi muta Pahointeckije/ ette heijen piti surmattaman. (Niin wietiin myös hänen kanssansa kaksi muuta pahointekijää/ että heidän piti surmattaman.)

32. Ἤγοντο δὲ καὶ ἕτεροι δύο κακοῦργοι σὺν αὐτῷ ἀναιρεθῆναι.

32. ηγοντο δε και ετεροι δυο κακουργοι συν αυτω αναιρεθηναι 32. egonto de kai eteroi dυo kakoυrgoi sυn aυto anairethenai

32 Now two others, also criminals, were being led together with him to be assassinated. {Mar 15:24-32 & Mat 27:35-44 & Luk 23:33-43 & Joh 19:18-27 9:00 until Noon, Fri.}

32. And there were also two other, malefactors, led with him to be put to death.

32. Men der bleve og to andre Misdædere førte ud for at henrettes med ham.

32. Leddes der ock ut två andre ogerningsmän med honom, till att aflifvas.

32. Agga temmaga widi kaks teist kurjateggiat wälja ärrahukkata.

32. Kartu su Juo buvo vedami žudyti du nusikaltėliai.

32. Es wurden aber auch hingeführt zwei andere, Übeltäter, daß sie mit ihm abgetan würden.

32. Et on menait aussi deux malfaiteurs, pour les faire mourir avec lui.

32. Y llevaban también con él otros dos, malhechores, a matar con él.

32 En er werden ook twee anderen, zijnde kwaaddoeners, geleid, om met Hem gedood te worden.

32. Wiedzieni też byli i inni dwaj złoczyócy, aby wespół z nim straceni byli.

32. Vivének pedig két [16†] másikat is, két gonosztevőt ő vele, hogy megölessenek.

32 Вели с Ним на смерть идвух злодеев.

32. Ведено ж і инших двох лиходїїв з Ним на смерть.

33 Ja kun saavuttiin paikalle, jota sanotaan Pääkallonpaikaksi, niin siellä he ristiinnaulitsivat hänet sekä pahantekijät, toisen oikealle ja toisen vasemmalle puolelle.

33 Kun he saapuivat paikalle, jota sanotaan Pääkalloksi, he naulitsivat siellä ristiin Hänet sekä pahantekijät. toisen oikealle ja toisen vasemmalle puolelle.

33. Ja kuin he siihen siaan tulivat, joka Pääkallon paikaksi kutsutaan, siinä he hänen ristiinnaulitsivat ja ne pahantekiät, yhden oikialle ja toisen vasemmalle puolelle.

33. Ja cuin he siehen siaan tulit joca Pääcalloin paicaxi cudzutan sijnä he hänen ristinnaulidzit ja ne pahantekiät hänen cansans yhden oikialle ja toisen wasemalle puolelle.

33. Ja quin he sihen Sijan tulit/ ioca cutzutan Päcalloin Paicka/ sijnä he henen Ristinnaulitzit/ ia ne Pahointeckiet henen cansans/ Yxi oikialle/ toinen wasemalle polelle. (Ja kuin he siihen sijaan tulit/ joka kutsutaan pääkallon paikka/ siinä he hänen ristiinnaulitsit/ ja ne pahointekijät hänen kanssansa/ yksi oikealle/ toinen wasemmalle puolelle.)

33. Καὶ ὅτε ἀπῆλθον ἐπὶ τὸν τόπον τὸν καλούμενον Κρανίον, ἐκεῖ ἐσταύρωσαν αὐτὸν καὶ τοὺς κακούργους, ὃν μὲν ἐκ δεξιῶν, ὃν δὲ ἐξ ἀριστερῶν.

33. και οτε απηλθον επι τον τοπον τον καλουμενον κρανιον εκει εσταυρωσαν αυτον και τους κακουργους ον μεν εκ δεξιων ον δε εξ αριστερων 33. kai ote apelthon epi ton topon ton kaloυmenon kranion ekei estaυrosan aυton kai toυs kakoυrgoυs on men ek deksion on de eks aristeron

33 And when they came upon the place which is called The Skull, they crucified him and the criminals there, one at (the) right and the other at (the) left.

33. And when they were come to the place, which is called Calvary, there they crucified him, and the malefactors, one on the right hand, and the other on the left.

33. Og der de vare komne til det Sted, som kaldes Hovedpandested, korsfæstede de ham der og Misdæderne, den ene ved den høire, men den anden ved den venstre Side.

33. Och då de kommo till det rummet, som kallas hufvudskallaplatsen, der korsfäste de honom, och de ogerningsmän med honom; den ena på den högra sidon, den andra på den venstra.

33. Ja kui nemmad siñna paika said, mis hütakse pealae assemeks, löid nemmad tedda ja need kurjateggiad siñna risti, teist parrema, teist pahhema pole.

33. Atėję į vietą, kuri vadinasi ‘‘Kaukolė’‘, jie nukryžiavo Jį ir du piktadarius­vieną iš dešinės, antrą iš kairės.

33. Und als sie kamen an die Stätte, die da heißt Schädelstätte, kreuzigten sie ihn daselbst und die Übeltäter mit ihm, einen zur Rechten und einen zur Linken.

33. Et quand ils furent arrivés au lieu appelé Calvaire (le Crâne), ils le crucifièrent là, et les malfaiteurs, l'un à droite, et l'autre à gauche.

33. Y como vinieron al lugar que se llama Calvario, le crucificaron allí; y a los malhechores, uno a la derecha, y otro a la izquierda.

33 En toen zij kwamen op de plaats, genaamd Hoofdschedel plaats, kruisigden zij Hem aldaar, en de kwaaddoeners, den een ter rechter zijde en den ander ter linker zijde.

33. A gdy przyszli na miejsce, które zowią trupich głów, tam go ukrzyżowali, i onych złoczyóców, jednego po prawicy, a drugiego po lewicy.

33. Mikor pedig elmenének a helyre, mely Koponya [17†] helyének mondatik, ott megfeszíték őt és a gonosztevőket, egyiket jobbkéz [18†] felől, a másikat balkéz felől.

33 И когда пришли на место, называемое Лобное, там распяли Его и злодеев, одного по правую, а другого по левую сторону.

33. І, як прийшли на врочище Черепове, там розпяли Його й лиходїїв, одного по правицї, а одного по лївицї.

34 Mutta Jeesus sanoi: "Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät". Ja he jakoivat keskenään hänen vaatteensa ja heittivät niistä arpaa.

34 Mutta Jeesus sanoi: "Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä tekevät." Mutta he jakoivat Hänen vaatteensa heittäen arpaa.

34. Niin sanoi Jesus: Isä, anna heille anteeksi, sillä ei he tiedä, mitä he tekevät. Ja he jakoivat hänen vaatteensa ja heittivät niistä arpaa.

34. Nijn sanoi Jesus: Isä anna heille andexi: sillä ei he tiedä mitä he tekewät. Ja he jagoit hänen waattens ja heitit nijstä arpa.

34. Nin sanoi Iesus/ ISE/ anna heille andexi/ Sille ettei he tiedhe mite he tekeuet. Ja he iaghoit henen waattens/ ia heitit Aruan heist. (Niin sanoi Jesus/ ISÄ/ anna heille anteeksi/ Sillä ettei he tiedä mitä he tekewät. Ja he jaoit hänen waatteensa/ ja heitit arwan heistä.)

34. ὁ δὲ Ἰησοῦς ἔλεγε· Πάτερ, ἄφες αὐτοῖς· οὐ γὰρ οἴδασι τί ποιοῦσι. διαμεριζόμενοι δὲ τὰ ἱμάτια αὐτοῦ ἔβαλον κλῆρον.

34. ο δε ιησους ελεγεν πατερ αφες αυτοις ου γαρ οιδασιν τι ποιουσιν διαμεριζομενοι δε τα ιματια αυτου εβαλον κληρον 34. o de iesoυs elegen pater afes aυtois oυ gar oidasin ti poioυsin diamerizomenoi de ta imatia aυtoυ eβalon kleron

34 Now Jesus said, Father, forgive them; for* they do not know what they are doing. ‘Now they cast a lot, dividing his garments among them.’ {Psa 22:18}

34. Then said Jesus, Father, forgive them; for they know not what they do. And they parted his raiment, and cast lots.

34. Men Jesus sagde: Fader! forlad dem; thi de vide ikke, hvad de gjøre. Men de skiftede hans Klæder og kastede Lod derom.

34. Och sade Jesus: Fader, förlåt dem det; ty de veta icke hvad de göra. Och de bytte hans kläder, kastandes lott på dem.

34. Agga Jesus ütles: Issa, anna neile andeks, sest nemmad ei tea mitte, mis nemmad tewad; agga nem̃ad jaggasid tem̃a rided , ja heitsid liisko nende pärrast.

34. Jėzus tarė: ‘‘Tėve, atleisk jiems, nes jie nežino, ką daro’‘. O jie, mesdami burtą, pasidalijo Jo drabužius.

34. Jesus aber sprach: Vater, vergib ihnen sie wissen nicht, was sie tun! Und sie teilten seine Kleider und warfen das Los darum.

34. Mais Jésus disait: Père, pardonne-leur, car ils ne savent ce qu'ils font.Puis se partageant ses vêtements, ils les tirèrent au sort.

34. Mas Jesús decía: Padre, perdónalos; porque no saben lo que hacen. Y partiendo sus vestidos, echaron suertes.

34 En Jezus zeide: Vader, vergeef het hun; want zij weten niet, wat zij doen. En verdelende Zijn klederen, wierpen zij het lot.

34. Tedy Jezus rzekł: Ojcze! odpuść im: boć nie wiedzą, co czynią. A rozdzieliwszy szaty jego, los o nie miotali.

34. Jézus pedig monda: Atyám! bocsásd meg [19†] nékik; mert nem tudják mit cselekesznek. Elosztván pedig az ő ruháit, vetének [20†] reájok sorsot.

34 Иисус же говорил: Отче! прости им, ибо не знают, что делают. И делили одежды Его, бросая жребий.

34. Ісус же рече: Отче, відпусти їм; не знають бо, що роблять.

35 Ja kansa seisoi ja katseli. Ja hallitusmiehetkin ivasivat häntä ja sanoivat: "Muita hän on auttanut; auttakoon itseänsä, jos hän on Jumalan Kristus, se valittu".

35 Kansa seisoi katsellen, ja hallitusmiehetkin ivasivat (heidän kanssaan) sanoen: "Toisia Hän pelasti, pelastakoon itsensä, jos Hän on *Kristus, Jumalan* valittu."

35. Ja kansa seisoi ja katseli, mutta päämiehet pilkkasivat häntä heidän kanssansa ja sanoivat: muita hän vapahti, vapahtakaan itsensä, jos hän on Kristus, Jumalan valittu.

35. Ja Canssa seisoi ja cadzeli ja Päämiehet pilckaisit händä heidän cansans ja sanoit: muita hän wapahti mutta wapahtacan nyt idzens jos hän on Christus Jumalan walittu.

35. Ja Canssa seisoi ia catzeli päle. Ja Pämiehet pilcasit hende heiden cansans/ ia sanoit/ Mwdh hen wapacti/ nyt wapactacan itzens/ ios hen on Christus se Jumalan wloswalittu. (Ja kansa seisoi ja katseli päälle. Ja päämiehet pilkkasit häntä heidän kanssans/ ja sanoit/ Muut hän wapahti/ nyt wapahtakaan itsensä/ jos hän on Kristus se Jumalan uloswalittu.)

35. καὶ εἱστήκει ὁ λαὸς θεωρῶν. ἐξεμυκτήριζον δὲ καὶ οἱ ἄρχοντες σὺν αὐτοῖς λέγοντες· Ἄλλους ἔσωσε, σωσάτω ἑαυτόν, εἰ οὗτός ἐστιν ὁ Χριστὸς ὁ τοῦ Θεοῦ ὁ ἐκλεκτός.

35. και ειστηκει ο λαος θεωρων εξεμυκτηριζον δε και οι αρχοντες συν αυτοις λεγοντες αλλους εσωσεν σωσατω εαυτον ει ουτος εστιν ο χριστος ο του θεου εκλεκτος 35. kai eistekei o laos theoron eksemυkterizon de kai oi archontes sυn aυtois legontes alloυs esosen sosato eaυton ei oυtos estin o christos o toυ theoυ eklektos

35 And the people stood viewing and the rulers together with them were also ridiculing (him), saying, He saved others; let him save himself, if this one is the Christ, the chosen of God.

35. And the people stood beholding. And the rulers also with them derided him, saying, He saved others; let him save himself, if he be Christ, the chosen of God.

35. Og Folket stod og saae til: men de Øverste spottede ham tilligemed dem og sagde: han har frelst Andre, han frelse sig selv, dersom han er den Christus, den Guds Udvalgte.

35. Och folket stod och såg uppå; och de öfverste, samt med dem, begabbade honom, sägande: Androm hafver han hulpit, hjelpe sig nu sjelfvom, om han är Christus, den Guds utkorade.

35. Ja rahwas seisis seäl waatmas, ja üllemadke irwitasid tedda nendega, ja ütlesid: Muid on ta aitnud, aitko temma issiennast, kui ta on se Kristus, Jummala ärrawallitsetud.

35. Žmonės stovėjo ir žiūrėjo. Vyresnieji kartu su kitais šaipydamiesi kalbėjo: ‘‘Kitus išgelbėdavo­tegul pats išsigelbsti, jei Jis­ Kristus, Dievo išrinktasis!’‘

35. Und das Volk stand und sah zu. Und die Obersten samt ihnen spotteten sein und sprachen: Er hat anderen geholfen; er helfe sich selber, ist er Christus, der Auserwählte Gottes.

35. Le peuple se tenait là et regardait. Et les principaux se moquaient avec le peuple, en disant: Il a sauvé les autres, qu'il se sauve lui-même, s'il est le Christ, l'élu de Dieu.

35. Y el pueblo estaba mirando; y burlaban de él los príncipes con ellos, diciendo: A otros salvó: sálvese a sí mismo, si éste es el Mesías, el escogido de Dios.

35 En het volk stond en zag het aan. En ook de oversten met hen beschimpten Hem, zeggende: Anderen heeft Hij verlost, dat Hij nu Zichzelven verlosse, zo Hij is de Christus, de Uitverkorene Gods.

35. I stał lud, przypatrując się, a naśmiewali się z niego i przełożeni z nimi, mówiąc: Inszych ratował, niechże ratuje samego siebie, jeźliże on jest Chrystus, on wybrany Boży.

35. És a nép megálla nézni. Csúfolák pedig őt a főemberek is azokkal egybe, mondván: Egyebeket megtartott, tartsa meg magát, ha ő a Krisztus, az Istennek ama választottja.

35 И стоял народ и смотрел. Насмехались же вместе с ними и начальники, говоря: других спасал; пусть спасет Себя Самого, если Он Христос,избранный Божий.

35. І стояв народ дивлячись. Насьміхали ся ж і старші з ними, кажучи: Инших спасав; нехай спасе й себе, коли се Христос, вибраний Божий.

36 Myös sotamiehet pilkkasivat häntä, menivät hänen luoksensa ja tarjosivat hänelle hapanviiniä

36 Myös sotilaat pilkkasivat Häntä, menivät luo ja tarjosivat Hänelle hapanviiniä

36. Ja huovit myös pilkkasivat häntä, menivät ja kokottivat hänelle etikkaa,

36. Ja huowit myös pilckaisit händä menit ja cocotit hänella etickata sanoden:

36. Nin mös Houit pilcasit hende/ edesastudhen/ ia cokotit henelle Eticata sanoden/ (Niin myös howit pilkkasit häntä/ edes astuen/ ja kokotit hänelle etikkata sanoen/)

36. ἐνέπαιζον δὲ αὐτῷ καὶ οἱ στρατιῶται προσερχόμενοι καὶ ὄξος προσφέροντες αὐτῷ

36. ενεπαιζον δε αυτω και οι στρατιωται προσερχομενοι και οξος προσφεροντες αυτω 36. enepaizon de aυto kai oi stratiotai proserchomenoi kai oksos prosferontes aυto

36 Now the soldiers were also mocking him, coming near to him and offering him vinegar,

36. And the soldiers also mocked him, coming to him, and offering him vinegar,

36. Men og Stridsmændene spottede ham, traadte til og rakte ham Eddike og sagde:

36. Begabbade honom ock krigsknektarna, och gingo till, och räckte ättiko till honom;

36. Agga ka söamehhedke naersid tedda, ja läksid temma jure ja wisid temmale ädikast,

36. Iš Jo tyčiojosi ir kareiviai, prieidami, paduodami Jam rūgštaus vyno

36. Es verspotteten ihn auch die Kriegsknechte, traten zu ihm und brachten ihm Essig

36. Les soldats aussi, en s'approchant pour lui présenter du vinaigre,

36. Escarnecían de él también los soldados, llegándose, y presentándole vinagre,

36 En ook de krijgsknechten, tot Hem komende, bespotten Hem, en brachten Hem edik;

36. Naśmiewali się też z niego i żołnierze, przystępując, a ocet mu podawając,

36. Csúfolák pedig őt a vitézek is, odajárulván [21†] és eczettel kínálván őt.

36 Также и воины ругались над Ним, подходя и поднося Ему уксус

36. Насьміхали ся ж з Него й воїни, приступаючи й оцет подаючи Йому,

37 ja sanoivat: "Jos sinä olet juutalaisten kuningas, niin auta itseäsi".

37 sanoen: "Jos olet juutalaisten kuningas, pelasta itsesi."

37. Ja sanoivat: jos olet Juudalaisten kuningas, niin vapahda itse sinus.

37. Jos sinä olet Judalaisten Cuningas nijn wapahda idze sinus.

37. Jos sine olet se Judasten Kuningas/ nin wapadha itze sinus. (Jos sinä olet se judasten kuningas/ niin wapahda itse sinus.)

37. καὶ λέγοντες· Εἰ σὺ εἶ ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων, σῶσον σεαυτόν.

37. και λεγοντες ει συ ει ο βασιλευς των ιουδαιων σωσον σεαυτον 37. kai legontes ei sυ ei o βasileυs ton ioυdaion soson seaυton

37 and saying, If you are the King of the Jews, save yourself.

37. And saying, If thou be the king of the Jews, save thyself.

37. dersom du er den Jødernes Konge, da frels dig selv.

37. Sägande: Äst du Judarnas Konung, så hjelp dig sjelf.

37. Ja ütlesid: Kui sinna olled Juda-rahwa kunningas, siis aita issiennast.

37. ir sakydami: ‘‘Jei Tu žydų karalius­išgelbėk save!’‘

37. und sprachen: Bist du der Juden König, so helf dir selber!

37. Se moquaient de lui, et disaient: Si tu es le roi des Juifs, sauve-toi toi-même.

37. Y diciendo: Si tú eres el Rey de los Judíos, sálvate a tí mismo.

37 En zeiden: Indien gij de Koning der Joden zijt, zo verlos Uzelven.

37. I mówiąc: Jeźliś ty jest król żydowski, ratujże samego siebie.

37. És ezt mondván néki: Ha [22†] te vagy a zsidóknak ama Királya, szabadítsd meg magadat!

37 и говоря: если Ты Царь Иудейский, спаси Себя Самого.

37. і кажучи: Коли Ти єси цар Жидівський, спаси себе.

38 Oli myös hänen päänsä päällä kirjoitus: (kreikan, latinan ja heprean kirjaimin) "Tämä on juutalaisten kuningas".

38 Hänen yläpuolelleen oli myös kirjoitettu päällekirjoitus (kreikan, latinan ja heprean kirjaimin): "Tämä on juutalaisten kuningas."

38. Oli myös hänestä päällekirjoitus Grekan, Latinan ja Hebrean puustaveilla kirjoitettu: Tämä on Juudalaisten kuningas.

38. Oli myös hänestä päällekirjoitus Grecan Latinan ja Ebrean bookstaweilla kirjoitettu: Tämä on Judalaisten Cuningas.

38. Nin oli mös henen ylitzens Pälekirioitus Grekin/ Latinan/ ia Hebraican Puckstauille kirioitettu/ TEME ombi Judasten Kuningas. (Niin oli myös hänen ylitsensä päällekirjoitus krekin/ latinan/ ja hebraican pukstawilla kirjoitettu/ Tämä ompi judasten kuningas.)

38. ἦν δὲ καὶ ἐπιγραφὴ γεγραμμένη ἐπ’ αὐτῷ γράμμασιν Ἑλληνικοῖς καὶ Ρωμαϊκοῖς καὶ Ἑβραϊκοῖς· οὗτός ἐστιν ὁ βασιλεὺς τῶν Ἰουδαίων.

38. ην δε και επιγραφη γεγραμμενη επ αυτω γραμμασιν ελληνικοις και ρωμαικοις και εβραικοις ουτος εστιν ο βασιλευς των ιουδαιων 38. en de kai epigrafe gegrammene ep aυto grammasin ellenikois kai romaikois kai eβraikois oυtos estin o βasileυs ton ioυdaion

38 Now an inscription was also over him, having been written in (the) alphabet of Greek and Latin and Hebrew, This is the King of the Jews.

38. And a superscription also was written over him in letters of Greek, and Latin, and Hebrew, THIS IS THE KING OF THE JEWS.

38. Men der var og sat en Overskrift over ham, skreven paa Græsk og Latin og Hebraisk: denne er den Jødernes Konge.

38. Var ock en öfverskrift skrifven öfver honom, med Grekiska, Latinska och Ebreiska bokstäfver: Denne är Judarnas Konung.

38. Agga üks peäle kirri olli ka ülle tem̃a Pea kirjotud, Kreka, Laddina ja Ebrea kele tähtedega: Sesinnane on Juda-rahwa Kuñingas.

38. Viršum Jo buvo užrašas graikų, lotynų ir hebrajų kalbomis: ‘‘Šitas yra žydų karalius’‘.

38. Es war aber auch oben über ihm geschrieben die Überschrift mit griechischen und lateinische und hebräischen Buchstaben: Dies ist der Juden König.

38. Et il y avait cette inscription au-dessus de sa tête, en grec, en latin et en hébreu: CELUI-CI EST LE ROI DES JUIFS.

38. Y había también un título escrito sobre él con letras Griegas, y Latinas, y Hebráicas: ESTE ES EL REY DE LOS JUDÍOS.

38 En er was ook een opschrift boven Hem geschreven, met Griekse, en Romeinse en Hebreeuwse letters: DEZE IS DE KONING DER JODEN.

38. A był też i napis napisany nad nim literami Greckiemi i Łacióskiemi i Żydowskiemi: Tenci jest on król żydowski.

38. Vala pedig egy felirat is fölébe írva görög, római és zsidó betűkkel: Ez a zsidóknak [23†] ama Királya.

38 И была над Ним надпись, написанная словами греческими, римскими и еврейскими: Сей есть Царь Иудейский.

38. Була ж і надпись над Ним письмом Грецьким та Римським, та Єврейським: Се цар Жидівський.

39 Niin toinen pahantekijöistä, jotka siinä riippuivat, herjasi häntä: "Etkö sinä ole Kristus? Auta itseäsi ja meitä."

39 Niin toinen siinä riippuvista pahantekijöistä rienasi Häntä (sanoen): *"Jos sinä olet Kristus,* pelasta itsesi ja meidät "

39. Niin yksi pahantekiöistä, jotka ripustetut olivat, pilkkasi häntä ja sanoi: jos sinä olet Kristus, niin vapahda sinus ja meitä.

39. NIin yxi pahantekijst jotca myös ripustetut olit pilckais händä ja sanoi: jos sinä olet Christus nijn wapahda sinus ja meitä.

39. Nin yxi nijste Pahointekijst/ iotca olit ripustetudh/ pilcasi hende ia sanoi/ Jos sine olet Christus/ nin wapadha itze sinus/ ia meite. (Niin yksi niistä pahointekijäistä/ jotka olit ripustetut/ pilkkasi häntä ja sanoi/ Jos sinä olet Kristus/ niin wapahda itse sinus/ ja meitä.)

39. Εἷς δὲ τῶν κρεμασθέντων κακούργων ἐβλασφήμει αὐτὸν λέγων· Εἰ σὺ εἶ ὁ Χριστός, σῶσον σεαυτὸν καὶ ἡμᾶς.

39. εις δε των κρεμασθεντων κακουργων εβλασφημει αυτον λεγων ει συ ει ο χριστος σωσον σεαυτον και ημας 39. eis de ton kremasthenton kakoυrgon eβlasfemei aυton legon ei sυ ei o christos soson seaυton kai emas

39 Now one of the criminals who was hung (there), was blaspheming him, saying, If you are the Christ save yourself and us!

39. And one of the malefactors which were hanged railed on him, saying, If thou be Christ, save thyself and us.

39. Men een af Misdæderne, som vare ophøngte, bespottede ham og sagde: er du den Christus, da frels dig selv og os.

39. Men en af de ogerningsmän, som upphängde voro, hädde honom, och sade: Äst du Christus, så hjelp dig sjelf och oss.

39. Agga üks neist kurjateggiaist, kes ollid üllespodud, teotas tedda ja ütles: Kui sa olled Kristus, aiis aita issiennast ja meid.

39. Vienas iš nukryžiuotųjų nusikaltėlių piktžodžiavo Jam: ‘‘Jei Tu esi Kristus, išgelbėk save ir mus!’‘

39. Aber der Übeltäter einer, die da gehenkt waren, lästerte ihn und sprach: Bist du Christus, so hilf dir selber und uns!

39. L'un des malfaiteurs qui étaient pendus l'outrageait aussi, en disant: Si tu es le Christ, sauve-toi toi-même, et nous aussi.

39. Y uno de los malhechores que estaban colgados, le injuriaba, diciendo: Si tú eres el Cristo, sálvate a tí mismo, y a nosotros.

39 En een der kwaaddoeners, die gehangen waren, lasterde Hem, zeggende: Indien Gij de Christus zijt, verlos Uzelven en ons.

39. A jeden z onych złoczyóców, którzy z nim wisieli, urągał mu, mówiąc: Jeźliżeś ty jest Chrystus, ratujże siebie i nas.

39. A felfüggesztett gonosztevők közül pedig az egyik szidalmazá őt, mondván: Ha te vagy a Krisztus, szabadítsd meg magadat, minket is!

39 Один из повешенных злодеев злословил Его и говорил:если Ты Христос, спаси Себя и нас.

39. Один же з повішених лиходїїв хулив Його, кажучи: Коли Ти Христос, спаси себе й нас!

40 Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: "Etkö sinä edes pelkää Jumalaa, sinä, joka olet saman rangaistuksen alainen?

40 Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: "Etkö edes pelkää Jumalaa, sillä olet saman tuomion alainen?

40. Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: etkö sinäkään Jumalaa pelkää, ettäs olet yhdessä kadotuksessa?

40. Mutta toinen wastais ja nuhteli händä sanoden: ja et tosin sinäkän Jumalata pelkä? ettäs olet yhdes cadotuxes?

40. Nin se toinen wastasi/ ia nuchteli hende sanoden/ Ja ett tosin sineken Jumalata pelke? ettes olet samas cadotuxes? (Niin se toinen wastasi/ ja nuhteli häntä sanoen/ Ja et tosin sinäkään Jumalata pelkää? ettäs olet samassa kadotuksessa?)

40. ἀποκριθεὶς δὲ ὁ ἕτερος ἐπετίμα αὐτῷ λέγων· Οὐδὲ φοβῇ σὺ τὸν Θεόν, ὅτι ἐν τῷ αὐτῷ κρίματι εἶ;

40. αποκριθεις δε ο ετερος επετιμα αυτω λεγων ουδε φοβη συ τον θεον οτι εν τω αυτω κριματι ει 40. apokritheis de o eteros epetima aυto legon oυde foβe sυ ton theon oti en to aυto krimati ei

40 But, the other answered and was rebuking him, saying, Do you not fear even God, because you are in the same condemnation?

40. But the other answering rebuked him, saying, Dost not thou fear God, seeing thou art in the same condemnation?

40. Men den anden svarede og straffede ham og sagde: frygter ei heller du for Gud, da du er under samme Dom?

40. Då svarade den andre, straffade honom, och sade: Fruktar du icke heller Gud, du som äst i samma fördömelsen?

40. Agga se teine kostis ja söitles tedda, ja ütles: Eks sinnagi ei karda Jummalat, sest et sinna sessammas hukkatusses olled.

40. Antrasis sudraudė jį: ‘‘Ir Dievo tu nebijai, pats būdamas taip pat nuteistas!

40. Da antwortete der andere, strafte ihn und sprach: Und du fürchtest dich auch nicht vor Gott, der du doch in gleicher Verdammnis bist?

40. Mais l'autre, le reprenant, lui dit: Ne crains-tu donc point Dieu, car tu es condamné au même supplice?

40. Y respondiendo el otro, le riñó, diciendo: ¿Ni aun tú temes a Dios, estando en la misma condenación?

40 Maar de andere, antwoordende, bestrafte hem, zeggende: Vreest gij ook God niet, daar gij in hetzelfde oordeel zijt?

40. A odpowiadając drugi, gromił go mówiąc: I ty się Boga nie boisz, chociażeś jest w temże skazaniu?

40. Felelvén pedig a másik, megdorgálá őt, mondván: Az Istent sem féled-e te? Hiszen te ugyanazon ítélet alatt vagy!

40 Другой же, напротив, унимал его и говорил: или ты не боишься Бога, когда и сам осужден на то же?

40. Озвавши ся ж другий, докорив йому, кажучи: І не боїш ся Бога, коли в такому ж осудї єси?

41 Me tosin kärsimme oikeuden mukaan, sillä me saamme, mitä meidän tekomme ansaitsevat; mutta tämä ei ole mitään pahaa tehnyt."

41 Me olemme tosin oikeudenmukaisesti, sillä saamme sen mukaan, mitä olemme tehneet, mutta tämä ei ole tehnyt mitään pahaa."

41. Ja tosin me olemme oikein siinä, sillä me saamme meidän töidemme ansion jälkeen; mutta ei tämä mitään pahaa tehnyt.

41. Ja tosin me olemma oikein sijnä: sillä me saamme meidän töidemme ansion jälken mutta ei tämä mitän paha tehnyt.

41. Ja tosin me olema oikein sijnä siselle/ sille me saama meiden Töiden ansion ielken/ Mutta teme ei miten paha tehnyt. (Ja tosin me olemme oikein siinä sisälle/ sillä me saamme meidän töiden ansion jälkeen/ Mutta tämä ei mitään pahaa tehnyt.)

41. καὶ ἡμεῖς μὲν δικαίως· ἄξια γὰρ ὧν ἐπράξαμεν ἀπολαμβάνομεν· οὗτος δὲ οὐδὲν ἄτοπον ἔπραξε.

41. και ημεις μεν δικαιως αξια γαρ ων επραξαμεν απολαμβανομεν ουτος δε ουδεν ατοπον επραξεν 41. kai emeis men dikaios aksia gar on epraksamen apolamβanomen oυtos de oυden atopon epraksen

41 And we indeed (suffer) righteously; for* we are receiving worthy (payment) of what we practiced, but this one practiced nothing improper.

41. And we indeed justly; for we receive the due reward of our deeds: but this man hath done nothing amiss.

41. Og vi vel med Rette, thi vi saae det, vore Gjerninger have forskyldt; men denne handlede intet Uskikkeligt.

41. Och är det väl rätt med oss; ty vi lide det våra gerningar värda äro; men denne hafver intet ondt gjort.

41. Ja meie kül öigusse polest: sest meie same kätte, mis meie tö wäärt on; agga sesinnane ep olle ühtegi pahha teinud.

41. Mudu teisingai gavome, ko verti mūsų darbai, o šitas nieko blogo nepadarė’‘.

41. Und wir zwar sind billig darin, denn wir empfangen, was unsere Taten wert sind; dieser aber hat nichts Ungeschicktes getan.

41. Et pour nous, c'est avec justice, car nous souffrons ce que nos ouvres méritent; mais celui-ci n'a fait aucun mal.

41. Y nosotros a la verdad, justamente, porque recibimos lo que merecieron nuestros hechos; mas éste ningún mal hizo.

41 En wij toch rechtvaardiglijk; want wij ontvangen straf, waardig hetgeen wij gedaan hebben; maar Deze heeft niets onbehoorlijks gedaan.

41. A myć zaiste sprawiedliwie; (bo godną zapłatę za uczynki nasze bierzemy;) ale ten nic złego nie uczynił.

41. És mi ugyan méltán; mert [24†] a mi cselekedetünknek méltó büntetését vesszük: ez pedig semmi méltatlan dolgot nem [25†] cselekedett.

41 и мы осуждены справедливо, потому что достойное по делам нашимприняли, а Он ничего худого не сделал.

41. Та ми по правдї; по заслузї бо за те, що коїли, приймаємо; сей же нїчого недоброго не зробив.

42 Ja hän sanoi: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi".

42 Ja hän sanoi Jeesukselle: "Herra, muista minua, kun tulet valtakuntaasi."

42. Ja sanoi Jesukselle: Herra, muista minua, kuin tulet valtakuntaas.

42. Ja sanoi Jesuxelle: HERra muista minua coscas waldacundas tulet.

42. Ja sanoi Iesusen tyge/ HERRA muista minun päleni coskas tulet Waldakundas. (Ja sanoi Jesuksen tykö/ HERRA muista minun päälleni koskas tulet waltakuntaasi.)

42. καὶ ἔλεγε τῷ Ἰησοῦ· Μνήσθητί μου, Κύριε, ὅταν ἔλθῃς ἐν τῇ βασιλείᾳ σου.

42. και ελεγεν τω ιησου μνησθητι μου κυριε οταν ελθης εν τη βασιλεια σου 42. kai elegen to iesoυ mnestheti moυ kυrie otan elthes en te βasileia soυ

42 And he said, Jesus, remember me Lord, whenever you come in your kingdom.

42. And he said unto Jesus, Lord, remember me when thou comest into thy kingdom.

42. Og han sagde til Jesus: Herre! kom mig i hu, naar du kommer i dit Rige.

42. Och sade han till Jesum: Herre, tänk på mig, då du kommer i ditt rike.

42. Ja temma ütles Jesusse wasto: Issand, mötle minno peäle, kui sa omma kunningriki tulled.

42. Ir jis tarė Jėzui: ‘‘Viešpatie, prisimink mane, kai ateisi į savo karalystę’‘.

42. Und er sprach zu Jesu: HERR, gedenke an mich, wenn du in dein Reich kommst!

42. Et il disait à Jésus: Seigneur, souviens-toi de moi, quand tu seras entré dans ton règne.

42. Y dijo a Jesús: Señor, acuérdate de mí cuando vinieres en tu reino.

42 En hij zeide tot Jezus: Heere, gedenk mijner, als Gij in Uw Koninkrijk zult gekomen zijn.

42. I rzekł do Jezusa: Panie! pomnij na mnie, gdy przyjdziesz do królestwa twego.

42. És monda Jézusnak: Uram, emlékezzél meg én rólam, mikor eljősz a te országodban!

42 И сказал Иисусу: помяни меня, Господи, когда приидешь в Царствие Твое!

42. І сказав до Ісуса: Спогадай мене, Господи, як прийдеш у царство Твоє.

43 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa."

43 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti sanon sinulle: tänä päivänä olet oleva kanssani paratiisissa."

43. Niin Jesus sanoi hänelle: totisesti sanon minä sinulle: tänäpänä pitää sinun oleman minun kanssani paradisissa.

43. Nijn Jesus sanoi hänelle: totisest sanon minä sinulle: tänäpän pitä sinun oleman minun cansani Paradisis.

43. Nin sanoi Iesus henelle/ Totisesta sano' mine sinulle/ Tenepene pite sinun oleman minun cansani Paradisis. (Niin sanoi Jesus hänelle/ Totisesti sanon minä sinulle/ Tänäpänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa.)

43. καὶ εἶπεν αὐτῷ ὁ Ἰησοῦς· Ἀμήν λέγω σοι, σήμερον μετ’ ἐμοῦ ἔσῃ ἐν τῷ παραδείσῳ.

43. και ειπεν αυτω ο ιησους αμην λεγω σοι σημερον μετ εμου εση εν τω παραδεισω 43. kai eipen aυto o iesoυs amen lego soi semeron met emoυ ese en to paradeiso

43 And Jesus said to him, Assuredly I am saying to you, You will be with me today in Paradise. {Mar 15:34 & Mat 27:45 & Luk 23:44 around Noon.}

43. And Jesus said unto him, Verily I say unto thee, To day shalt thou be with me in paradise.

43. Og Jesus sagde til ham: sandelig siger jeg dig, i Dag skal du være med mig i Paradis.

43. Och sade Jesus till honom: Sannerliga säger jag dig, i dag skall du vara med mig i paradis.

43. Ja Jesus ütles temmale: Töest, minna ütlen sulle, tänna pead sa minnoga Paradisis ollema.

43. Jėzus jam atsakė: ‘‘Iš tiesų sakau tau: šiandien su manimi būsi rojuje’‘.

43. Und Jesus sprach zu ihm: Wahrlich ich sage dir: Heute wirst du mit mir im Paradiese sein.

43. Et Jésus lui dit: Je te le dis en vérité, tu seras aujourd'hui avec moi dans le paradis.

43. Entónces Jesús le dijo: De cierto te digo, que hoy estarás conmigo en el paraiso.

43 En Jezus zeide tot hem: Voorwaar, zeg Ik u: Heden zult gij met Mij in het Paradijs zijn.

43. A Jezus mu rzekł: Zaprawdę powiadam tobie, dziś ze mną będziesz w raju.

43. És monda néki Jézus: Bizony mondom néked: Ma velem leszel a paradicsomban.

43 И сказал ему Иисус: истинно говорю тебе, ныне же будешь со Мною в раю.

43. І рече йому Ісус: Істино глаголю тобі: Сьогоднї зо мною будеш у раю.

44 Ja oli jo noin kuudes hetki. Niin yli kaiken maan tuli pimeys, jota kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen,

44 Oli noin kuudes tunti*. Niin yli koko maan tuli pimeä yhdeksänteen tuntiin asti.

44. Ja se oli lähes kuudes hetki, ja pimeys tuli kaiken maan päälle, hamaan yhdeksänteen hetkeen asti.

44. Ja se oli lähes cuudes hetki ja pimeys tuli caiken maan päälle haman yhdexänden hetken asti: Ja Auringo pimeni.

44. Ja se oli lehes cwdes hetki/ Ja Pimeys tuli caiken maan päle haman ydexenden hetken asti/ Ja Auringo pimisi. (Ja se oli lähes kuudes hetki/ Ja pimeys tuli kaiken maan päälle hamaan yhdeksänteen hetkeen asti/ Ja aurinko pimeni.)

44. ἦν δὲ ὡσεὶ ὥρα ἕκτη καὶ σκότος ἐγένετο ἐφ’ ὅλην τὴν γῆν ἕως ὥρας ἐνάτης, τοῦ ἡλίου ἐκλειπόντος,

44. ην δε ωσει ωρα εκτη και σκοτος εγενετο εφ ολην την γην εως ωρας εννατης 44. en de osei ora ekte kai skotos egeneto ef olen ten gen eos oras ennates

44 Now it was approximately the sixth hour and there became darkness upon the whole earth until the ninth hour {i.e. Noon to 3:00 PM; Amos 8:8–9?} . {Mar 15:34-41 & Mat 27:46-56 & Luk 23:45-49 & Joh 19:28-30 around 5:00 PM.}

44. And it was about the sixth hour, and there was a darkness over all the earth until the ninth hour.

44. Men det var ved den sjette Time, og der blev et Mørke over det ganske Land indtil den niende Time.

44. Och var detta vid sjette timman; och ett mörker vardt öfver hela landet, allt intill nionde timman.

44. Agga liggi kuendamal tunnil siis sai pimmedus keik ülle se Ma ühheksamast tuñist sadik.

44. Buvo apie šeštą valandą, kai visoje šalyje pasidarė tamsu, ir taip buvo iki devintos valandos.

44. Und es war um die sechste Stunde, und es ward eine Finsternis über das ganze Land bis an die neunte Stunde,

44. Il était environ la sixième heure, et il se fit des ténèbres sur toute la terre jusqu'à la neuvième heure.

44. Y era como la hora de sexta, y fueron hechas tinieblas sobre toda la tierra hasta la hora de nona.

44 En het was omtrent de zesde ure, en er werd duisternis over de gehele aarde, tot de negende ure toe.

44. A było około szóstej godziny, i stała się ciemność po wszystkiej ziemi aż do godziny dziewiątej.

44. Vala pedig mintegy hat óra, és sötétség [26†] lőn az egész tartományban mind kilencz órakorig.

44 Было же около шестого часа дня, и сделалась тьма по всей земле до часа девятого:

44. Було ж се коло години шестої, і темрява сталась по всїй землї до години девятої.

45 sillä aurinko oli pimentynyt. Ja temppelin esirippu repesi keskeltä kahtia.

45 Aurinko pimeni ja temppelin esirippu repesi keskeltä kahtia.

45. Ja aurinko pimeni, ja templin esivaate repesi kahtia,

45. Ja Templin esirippu repeis cahtia.

45. Ja Templin Esirippu repesi cachtia. (Ja templin esirippu repesi kahtia.)

45. καὶ ἐσχίσθη τὸ καταπέτασμα τοῦ ναοῦ μέσον·

45. και εσκοτισθη ο ηλιος και εσχισθη το καταπετασμα του ναου μεσον 45. kai eskotisthe o elios kai eschisthe to katapetasma toυ naoυ meson

45 And the sun was darkened and the curtain of the temple was split-apart in the middle.

45. And the sun was darkened, and the veil of the temple was rent in the midst.

45. Og Solen blev formørket, og Forhænget i Templet splittedes midt ad.

45. Och solen miste sitt sken; och förlåten i templet remnade midt i tu.

45. Ja päike läks pimmedaks, ja se tek keige pühhama paiga ees templis kärrises keskelt löhki.

45. Saulė užtemo, ir šventyklos uždanga perplyšo pusiau.

45. und die Sonne verlor ihren Schein, und der Vorhang des Tempels zerriß mitten entzwei.

45. Le soleil s'obscurcit, et le voile du temple se déchira par le milieu.

45. Y el sol se oscureció, y el velo del templo se rompió por medio.

45 En de zon werd verduisterd, en het voorhangsel des tempels scheurde midden door.

45. I zaćmiło się słoóce, a zasłona kościelna rozerwała się w pół.

45. És meghomályosodék a nap, és a templom kárpitja [27†] középen ketté hasada.

45 и померкло солнце, и завеса в храме раздралась по средине.

45. І померкло сонце, й роздерлась завіса церковня посерединї.

46 Ja Jeesus huusi suurella äänellä ja sanoi: "Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni". Ja sen sanottuaan hän antoi henkensä.

46 Huutaen kovalla äänellä Jeesus sanoi: "Isä, sinun käsiisi annan henkeni." Sen sanottuaan Hän antoi henkensä.

46. Ja Jesus huusi suurella äänellä ja sanoi: Isä, sinun käsiis minä annan henkeni. Ja kuin hän sen oli sanonut, antoi hän henkensä.

46. Ja Jesus huusi suurella änellä ja sanoi: Isä sinun käsijs minä annan hengeni. Ja cuin hän sen oli sanonut ylösannoi hän hengens.

46. Ja Iesus hwsi swrella änelle ia sanoi/ ISE/ Sinun käsijs mine annan minun Hengen. Ja quin hen sen oli sanonut/ ylesannoi hen HENGENS. (Ja Jesus huusi suurella äänellä ja sanoi/ ISÄ/ Sinun käsiisi minä annan minun hengen. Ja kuin hän sen oli sanonut/)

46. καὶ φωνήσας φωνῇ μεγάλῃ ὁ Ἰησοῦς εἶπε· Πάτερ, εἰς χεῖράς σου παρατίθεμαι τὸ πνεῦμά μου· καὶ ταῦτα εἰπὼν ἐξέπνευσεν.

46. και φωνησας φωνη μεγαλη ο ιησους ειπεν πατερ εις χειρας σου παραθησομαι το πνευμα μου και ταυτα ειπων εξεπνευσεν 46. kai fonesas fone megale o iesoυs eipen pater eis cheiras soυ parathesomai to pneυma moυ kai taυta eipon eksepneυsen

46 And Jesus having shouted with a loud voice, said, Father, I will consign my spirit into your hands. And having said these things, he expired.

46. And when Jesus had cried with a loud voice, he said, Father, into thy hands I commend my spirit: and having said thus, he gave up the ghost.

46. Og Jesus raabte med høi Røst og sagde: Fader! i dine Hænder befaler jeg min Aand, og der han det sagde, udgav han Aanden.

46. Och Jesus ropade med höga röst, och sade: Fader, jag befaller min anda i dina händer; och då han hade det sagt, gaf han upp andan.

46. Ja Jesus kissendas sure heälega, ja ütles: Issa, sinno kätte annan ma omma waimo. Ja kui ta sedda sai üttelnud, heitis temma hinge.

46. Jėzus garsiu balsu sušuko: ‘‘Tėve, ‘į Tavo rankas pavedu savo dvasią’ ‘‘. Ir tai pasakęs, atidavė dvasią.

46. Und Jesus rief laut und sprach: Vater, ich befehle meinen Geist in deine Hände! Und als er das gesagt, verschied er.

46. Et Jésus s'écriant d'une voix forte, dit: Mon Père, je remets mon esprit entre tes mains.Et ayant dit cela, il expira.

46. Entónces Jesús, clamando a gran voz, dijo: Padre, en tus manos encomiendo mi espíritu. Y habiendo dicho esto, espiró.

46 En Jezus, roepende met grote stemme, zeide: Vader, in Uw handen beveel Ik Mijn geest. En als Hij dat gezegd had, gaf Hij den geest.

46. A Jezus zawoławszy głosem wielkim, rzekł: Ojcze! w ręce twoje polecam ducha mojego; a to rzekłszy, skonał.

46. És kiáltván [28†] Jézus nagy szóval, monda: Atyám, a te kezeidbe teszem le az én lelkemet. És ezeket mondván, meghala.

46 Иисус, возгласив громким голосом, сказал: Отче! вруки Твои предаю дух Мой. И, сие сказав, испустил дух.

46. І покликнувши голосом великим Ісус, рече: Отче, у Твої руки передаю духа мого! й, се промовивши, зітхнув духа.

47 Mutta kun sadanpäämies näki, mitä tapahtui, kunnioitti hän Jumalaa ja sanoi: "Totisesti, tämä oli vanhurskas mies".

47 Nähdessään mitä tapahtui sadanpäämies kunnioitti Jumalaa sanoen: "Totisesti tämä oli vanhurskas mies."

47. Mutta kuin sadanpäämies näki, mitä tapahtui, kunnioitti hän Jumalaa ja sanoi: tosin oli tämä ihminen hurskas.

47. COsca Päämies näki mitä siellä tapahdui cunnioitti hän Jumalata ja sanoi: totisest tämä ihminen oli hurscas.

47. Coska nyt Pämies näki mite sielle tapactui/ cunnioitti hen Jumalata/ ia sanoi/ Totisesta teme Inhiminen oli hurskas. (Koska nyt päämies näki mitä siellä tapahtui/ kunnioitti hän Jumalata/ ja sanoi/ Totisesti tämä ihminen oli hurskas.)

47. ἰδὼν δὲ ὁ ἑκατόνταρχος τὸ γενόμενον ἐδόξασε τὸν Θεὸν λέγων· Ὄντως ὁ ἄνθρωπος οὗτος δίκαιος ἦν.

47. ιδων δε ο εκατονταρχος το γενομενον εδοξασεν τον θεον λεγων οντως ο ανθρωπος ουτος δικαιος ην 47. idon de o ekatontarchos to genomenon edoksasen ton theon legon ontos o anthropos oυtos dikaios en

47 Now having seen what happened, the centurion glorified God, saying, This really was a righteous man.

47. Now when the centurion saw what was done, he glorified God, saying, Certainly this was a righteous man.

47. Men der Høvedsmanden saae det, som skete, gav han Gud Æren og sagde: i Sandhed, dette Menneske var retfærdigt.

47. Då höfvitsmannen såg hvad der skedde, prisade han Gud, och sade: Sannerliga var denne en rättfärdig man.

47. Agga, kui se pealik näggi, mis sündis, siis auustas temma Jummalat ja ütles: Se innimenne olli töeste öige.

47. Šimtininkas, matydamas, kas įvyko, ėmė garbinti Dievą ir tarė: ‘‘Iš tiesų šitas žmogus buvo teisusis!’‘

47. Da aber der Hauptmann sah, was da geschah, pries er Gott und sprach: Fürwahr, dieser ist ein frommer Mensch gewesen!

47. Le centenier, voyant ce qui était arrivé, donna gloire à Dieu, en disant: Certainement cet homme était juste.

47. Y como el centurión vió lo que había acontecido, dió gloria a Dios, diciendo: Verdaderamente este hombre era justo.

47 Als nu de hoofdman over honderd zag, wat er geschied was, verheerlijkte hij God, en zeide: Waarlijk, deze Mens was rechtvaardig.

47. A widząc setnik, co się działo, chwalił Boga, mówiąc: Zaprawdę człowiek to był sprawiedliwy.

47. Látván pedig a százados, a mi történt, dicsőíté az Istent, mondván: [29†] Bizony ez ember igaz vala.

47 Сотник же, видев происходившее, прославил Бога исказал: истинно человек этот был праведник.

47. Побачивши ж сотник, що сталось, прославив Бога, кажучи: Справдї, чоловік сей праведний був.

48 Ja kun kaikki kansa, ne, jotka olivat kokoontuneet tätä katselemaan, näkivät, mitä tapahtui, löivät he rintoihinsa ja palasivat kukin kotiinsa.

48 Kun kaikki tätä katselemaan kokoontunut kansa näki, mitä tapahtui, löivät he rintoihinsa ja *kääntyivät menemään*.

48. Ja kaikki kansa, joka sinne katselemaan meni, kuin he näkivät, mitä siellä tapahtui, löivät rintoihinsa ja palasivat kotiansa.