20 luku

Ylipapit ja kirjanoppineet kysyvät Jeesukselta, millä vallalla hän näitä tekee 1 – 8 Jeesus nuhtelee heitä vertauksessaan pahoista viinitarhureista 9 – 19, vastaa kysymyksiin veronmaksusta 20 – 26 ja ylösnousemuksesta 27 – 40, kysyy kirjanoppineilta, kuinka Kristus voi olla Daavidin poika ja Daavidin Herra 41 – 44, sekä kehoittaa kavahtamaan kirjanoppineita 45 – 47.

1 Ja tapahtui eräänä päivänä, kun hän opetti kansaa pyhäkössä ja julisti evankeliumia, että ylipapit ja kirjanoppineet astuivat yhdessä vanhinten kanssa esiin

1 Tapahtui eräänä niistä päivistä, kun Hän opetti kansaa pyhäkössä ja julisti ilosanomaa, että ylipapit ja kirjanoppineet astuivat vanhinten kanssa esiin.

1. Ja tapahtui yhtenä niistä päivistä, kuin hän kansaa opetti templissä ja saarnasi evankeliumia, tulivat ylimmäiset papit ja kirjanoppineet ja vanhimmat,

1. JA tapahdui yhtenä nijstä päiwistä cosca hän Canssa opetti Templis ja saarnais Evangeliumi. Nijn ylimmäiset Papit ja Kirjanoppenet ja wanhimmat tulit

1. IA se tapactui ychten nine peiuine/ coska hen opetti Canssa Templis/ ia sarnasi Euangelium. Nin ne Ylimeiset Papit/ ia Kirianoppeneet Wanhimbaiden cansa edesastuit/ (Ja se tapahtui yhtenä niinä päiwinä/ koska hän opetti kansaa templissä/ ja saarnasi ewankelium. Niin ne ylimmäiset papit/ ja kirjanoppineet wanhimpaiden kanssa edesastuit/)

1. Καὶ ἐγένετο ἐν μιᾷ τῶν ἡμερῶν ἐκείνων διδάσκοντος αὐτοῦ τὸν λαὸν ἐν τῷ ἱερῷ καὶ εὐαγγελιζομένου ἐπέστησαν οἱ ἱερεῖς καὶ οἱ γραμματεῖς σὺν τοῖς πρεσβυτέροις

1. και εγενετο εν μια των ημερων εκεινων διδασκοντος αυτου τον λαον εν τω ιερω και ευαγγελιζομενου επεστησαν οι αρχιερεις και οι γραμματεις συν τοις πρεσβυτεροις 1. kai egeneto en mia ton emeron ekeinon didaskontos aυtoυ ton laon en to iero kai eυaggelizomenoυ epestesan oi archiereis kai oi grammateis sυn tois presβυterois

1 {Mar 11:27-33 & Mat 21:23-27 & Luk 20:1-8 Courtyard of the Temple, Tues.} And it happened on one of those days, (while) he is teaching the people in the temple and proclaiming the good-news, the priests and the scribes, together with the elders stood up;

1. And it came to pass, that on one of those days, as he taught the people in the temple, and preached the gospel, the chief priests and the scribes came upon him with the elders,

1. Og det begav sig paa een af de Dage, der han lærte Folket i Templet og prædikede Evangelium, kom med eet de Ypperstepræster og Skriftkloge tilligemed de Ældste.

1. Och det begaf sig på en af de dagar, att han lärde folket i templet, och predikade Evangelium; då församlade sig de öfverste Presterna, och de Skriftlärde, med de Äldsta;

1. Ja se sündis ühhel neist päiwist, kui ta rahwast öppetas pühhas koias ja armoöppetust kulutas, siis tullid üllemad preestrid ja kirjatundiad wannemattega se peäle,

1. Vieną iš tų dienų Jėzui mokant žmones šventykloje ir skelbiant Evangeliją, atėjo aukštųjų kunigų ir Rašto žinovų su vyresniaisiais

1. Und es begab sich an der Tage einem, da er das Volk lehrte im Tempel und predigte das Evangelium, da traten zu ihm die Hohenpriester und Schriftgelehrten mit den Ältesten

1. Un jour que Jésus enseignait le peuple dans le temple, et qu'il annonçait l'Évangile, les principaux sacrificateurs et les scribes, avec les anciens, étant survenus,

1. Y ACONTECIÒ un día, que enseñando él al pueblo en el templo, y anunciando el evangelio, sobrevinieron los príncipes de los sacerdotes, y los escribas, con los ancianos,

1 En het geschiedde in een van die dagen, als Hij in den tempel het volk leerde, en het Evangelie verkondigde, dat de overpriesters, en Schriftgeleerden, met de ouderlingen daarover kwamen,

1. I stało się z onych dni dnia jednego, gdy uczył lud w kościele i kazał Ewangeliję, że nadeszli przedniejsi kapłani i nauczeni w Piśmie z starszymi,

1. És lőn azok közül a napok közül egyen, mikor ő a népet tanítá a templomban, és [1†] az evangyéliomot hirdeté, előállának a főpapok és az írástudók a vénekkel egybe,

1 В один из тех дней, когда Он учил народ в храме и благовествовал, приступили первосвященники и книжники со старейшинами,

1. І сталось одного з тих днїв, як навчав Він народ у церкві та благовіствував, поприходили архиєреї та письменники з старшими,

2 ja puhuivat hänelle sanoen: "Sano meille, millä vallalla sinä näitä teet, tahi kuka on se, joka on antanut sinulle tämän vallan?"

2 ja puhuivat Hänelle sanoen: ”Sano meille, millä vallalla näitä teet tai kuka on se, joka on antanut sinulle tämän vallan?"

2. Ja puhuivat hänelle, sanoen: sanos meille, millä vallalla sinä tätä teet? eli kuka sinulle tämän vallan on antanut?

2. Ja sanoit hänelle: Sanos meille millä wallalla sinä tätä teet? Eli cuca sinulle tämän wallan on andanut?

2. ia puhuit henelle sanoden/ Sanos meille Mille woimalle sine täte teet? Eli cuka sinulle temen Wäen andanut on? (ja puhuit hänelle sanoen/ Sanos meille millä woimalla sinä tätä teet? Eli kuka sinulla tämän wäen antanut on?)

2. καὶ εἶπον πρὸς αὐτόν λέγοντες· Εἰπέ ἡμῖν ἐν ποίᾳ ἐξουσίᾳ ταῦτα ποιεῖς, ἢ τίς ἐστιν ὁ δούς σοι τὴν ἐξουσίαν ταύτην;

2. και ειπον προς αυτον λεγοντες ειπε ημιν εν ποια εξουσια ταυτα ποιεις η τις εστιν ο δους σοι την εξουσιαν ταυτην 2. kai eipon pros aυton legontes eipe emin en poia eksoυsia taυta poieis e tis estin o doυs soi ten eksoυsian taυten

2 and they spoke to him, saying, Tell us, by what authority are you doing these things? Or who is he who gave you this authority?

2. And spake unto him, saying, Tell us, by what authority doest thou these things? or who is he that gave thee this authority?

2. Og de talede til ham og sagde: siig os: af hvad Magt gjør du disse Ting? eller hvo er den, som har givet dig denne Magt?

2. Och sade till honom: Säg oss, af hvad magt gör du detta? Eller ho är den som hafver gifvit dig denna magten?

2. Ja rääksid temma wasto, ja ütlesid: Ütle meile, missugguse melewallaga teed sa sedda, ehk kes se on, kes sulle se melewalla annud?

2. ir klausė Jį: ‘‘Pasakyk mums, kokią teisę turi taip daryti? Kas Tau davė šitą valdžią?’‘

2. und sagten zu ihm und sprachen: Sage uns, aus was für Macht tust du das? oder wer hat dir die Macht gegeben?

2. Lui parlèrent et lui dirent: Dis-nous par quelle autorité tu fais ces choses, et qui est celui qui t'a donné cette autorité?

2. Y le hablaron, diciendo: Dínos ¿con qué autoridad haces estas cosas: o quién es el que te ha dado esta autoridad?

2 En spraken tot Hem zeggende: Zeg ons, door wat macht Gij deze dingen doet; of wie Hij is, Die U deze macht heeft gegeven?

2. I rzekli do niego, mówiąc: Powiedz nam, którą mocą to czynisz, albo kto jest ten, coć dał tę moc?

2. És mondának néki, így szólván: Mondd meg nékünk, micsoda [2†] hatalommal cselekszed ezeket? vagy ki az, a ki néked ezt a hatalmat adta?

2 и сказали Ему: скажи нам, какоювластью Ты это делаешь, или кто дал Тебе власть сию?

2. і промовили до Него, кажучи: Скажи нам, якою властю се робиш? або хто дав Тобі власть сю?

3 Hän vastasi ja sanoi heille: "Minä myös teen teille kysymyksen; sanokaa minulle:

3 Hän vastasi ja sanoi heille: "Minäkin kysyn teiltä yhtä asiaa. Sanokaa minulle,

3. Niin Jesus vastaten sanoi heille: minä kysyn myös teiltä yhtä asiaa, vastatkaat minua.

3. Nijn Jesus wastais ja sanoi heille: Minä kysyn myös teille yhtä asiata wastatcat minua.

3. Nin wastasi Iesus ia sanoi heille/ Mine mös kysyn teille ychte asia/ ia wastaca minu/ (Niin wastasi Jesus ja sanoi heille/ Minä myös kysyn teiltä yhtä asiaa/ ja wastatkaa minulle/)

3. ἀποκριθεὶς δὲ εἶπε πρὸς αὐτούς· Ἐρωτήσω ὑμᾶς κἀγὼ ἕνα λόγον, καὶ εἴπατέ μοι·

3. αποκριθεις δε ειπεν προς αυτους ερωτησω υμας καγω ενα λογον και ειπατε μοι 3. apokritheis de eipen pros aυtoυs eroteso υmas kago ena logon kai eipate moi

3 But he answered and said to them, I will also ask you° one question, and tell° me.

3. And he answered and said unto them, I will also ask you one thing; and answer me:

3. Men han svarede og sagde til dem: ogsaa jeg vil spørge Eder om een Sag, siger mig og det:

3. Svarade Jesus, och sade till dem: Jag vill ock spörja eder ett ord; svarer I mig:

3. Agga temma kostis ja ütles nende wasto: Minna tahhan ka teilt ühte sanna küssida, ja üttelge mulle:

3. Jis jiems tarė: ‘‘Aš irgi paklausiu jus vieno dalyko, ir atsakykite man:

3. Er aber antwortete und sprach zu ihnen: Ich will euch auch ein Wort fragen; saget mir's:

3. Il répondit et leur dit: Je vous demanderai aussi une chose; dites-la-moi:

3. Respondiendo entónces Jesús, les dijo: Preguntáros he yo también una palabra; respondédme:

3 En Hij, antwoordende, zeide tot hen: Ik zal u ook een woord vragen, en zegt Mij:

3. A on odpowiadając, rzekł do nich: Spytam i ja was o jednę rzecz, a powiedzcie mi:

3. Felelvén pedig, monda nékik: Én is kérdek egy dolgot tőletek; mondjátok meg azért nékem:

3 Он сказал им в ответ: спрошу и Я вас об одном, и скажите Мне:

3. Відказуючи ж рече до них: Спитаю вас і я про одну річ, і скажіть менї:

4 oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä?"

4 oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä lähtöisin?"

4. Oliko Johanneksen kaste taivaasta, vaiko ihmisiltä?

4. Olico Johannexen caste Taiwast taicka ihmisildä?

4. Olico Johannesen Caste Taiuahast/ taicka Inhimisilde? (Oliko Johanneksen kaste taiwaasta/ taikka ihmisiltä?)

4. τὸ βάπτισμα Ἰωάννου ἐξ οὐρανοῦ ἦν ἢ ἐξ ἀνθρώπων;

4. το βαπτισμα ιωαννου εξ ουρανου ην η εξ ανθρωπων 4. to βaptisma ioannoυ eks oυranoυ en e eks anthropon

4 The immersion* of John, was it from heaven or from men?

4. The baptism of John, was it from heaven, or of men?

4. Johannes'Daab, var den af Himmelen eller af Mennesker?

4. Var Johannis döpelse af himmelen, eller af menniskor?

4. Kas Joannesse ristminne olli taewast, woi innimestest?

4. ar Jono krikštas buvo iš dangaus, ar iš žmonių?’‘

4. Die Taufe des Johannes, war sie vom Himmel oder von Menschen?

4. Le baptême de Jean venait-il du ciel ou des hommes?

4. ¿El bautismo de Juan, era del cielo, o de los hombres?

4 De doop van Johannes, was die uit den Hemel, of uit de mensen?

4. Chrzest Jana byłli z nieba, czyli z ludzi?

4. A János [3†] keresztsége mennyből vala-é, vagy emberektől?

4 крещение Иоанново с небес было, или от человеков?

4. Хрещеннє Йоанове з неба було, чи від людей?

5 Niin he neuvottelivat keskenänsä sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', niin hän sanoo: 'Miksi ette siis uskoneet häntä?'

5 Niin he neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', Hän sanoo: 'Miksi ette siis uskoneet häntä'?'

5. Niin he ajattelivat itsellänsä, sanoen: jo me sanomme: taivaasta, niin hän sanoo: miksi ette siis uskoneet?

5. Nijn he ajattelit idzelläns sanoden: jos me sanomma: Taiwast nijn hän sano: mixette sijs händä usconet?

5. Nin he aijattelit itzellens sanoden/ Jos me sanoma/ ette hen Taiuahast oli/ nin hen sanopi/ Mixei te sis he'de wskoneet? (Niin he ajattelit itsellensä sanoen/ Jos me sanomme/ että hän taiwaasta oli/ niin hän sanoopi/ Miksei te siis häntä uskoneet?)

5. οἱ δὲ συνελογίσαντο πρὸς ἑαυτοὺς λέγοντες ὅτι ἐὰν εἴπωμεν, ἐξ οὐρανοῦ, ἐρεῖ, διατί οὖν οὐκ ἐπιστεύσατε αὐτῷ;

5. οι δε συνελογισαντο προς εαυτους λεγοντες οτι εαν ειπωμεν εξ ουρανου ερει δια τι ουν ουκ επιστευσατε αυτω 5. oi de sυnelogisanto pros eaυtoυs legontes oti ean eipomen eks oυranoυ erei dia ti oυn oυk episteυsate aυto

5 Now they reasoned with themselves, saying, If we should say, From heaven; he will say, Then why did you° not believe him?

5. And they reasoned with themselves, saying, If we shall say, From heaven; he will say, Why then believed ye him not?

5. Men de overveiede ved sig selv og sagde: sige vi: af Himmelen, da siger han: hvorfor troede I ham da ikke?

5. Då begynte de tänka vid sig, sägande: Sägom vi, af himmelen; då säger han: Hvi trodden I icke honom då?

5. Agga nemmad arwasid issekeskes, ja ütlesid: Kui meie ütleme: taewast, siis ütleb tem̃a: Mikspärrast ep olle teie siis tedda mitte usknud?

5. Jie svarstė tarpusavyje: ‘‘Jei pasakysime­iš dangaus, Jis mus klaus: ‘Tai kodėl juo netikėjote?’

5. Sie aber gedachten bei sich selbst und sprachen: Sagen wir: Vom Himmel, so wird er sagen: Warum habt ihr ihm denn nicht geglaubt?

5. Or, ils raisonnaient ainsi en eux-mêmes: Si nous disons: Du ciel, il dira: Pourquoi donc n'y avez-vous pas cru?

5. Mas ellos pensaban dentro de sí, diciendo: Si dijéremos: Del cielo; dirá: ¿Por qué pues no le creisteis?

5 En zij overleiden onder zich, zeggende: Indien wij zeggen: Uit den Hemel; zo zal Hij zeggen: Waarom hebt gij dan hem niet geloofd?

5. A oni myślili sami w sobie, mówiąc: Jeźli powiemy, z nieba, rzecze: Czemużeście mu tedy nie wierzyli?

5. Azok pedig tanakodának magok közt, mondván: Ha ezt mondjuk: Mennyből; azt fogja mondani: Miért nem hittetek tehát néki?

5 Они же, рассуждая между собою, говорили: если скажем: с небес, то скажет: почему же вы не поверили ему?

5. Вони ж міркували в собі говорячи: Коли скажемо: З неба, казати ме: Чом же не поняли ви віри йому?

6 Mutta jos sanomme: 'Ihmisistä', niin kaikki kansa kivittää meidät, sillä se uskoo vahvasti, että Johannes oli profeetta."

6 Mutta jos sanomme: 'Ihmisistä', niin kaikki kansa kivittää meidät, sillä se on varma, että Johannes oli profeetta."

6. Mutta jos me sanomme: ihmisiltä, niin kaikki kansa kivittää meidät; sillä he uskoivat, että Johannes oli propheta.

6. Eli jos me sanomma: ihmisildä nijn caicki Canssa kiwittäwät meidän:

6. Eli ios me sanoma/ Inhimisilde/ nin caiki Canssa meite kiuitteuet/ (Eli jos me sanomme/ ihmisiltä/ niin kaikki kansa meitä kiwittäwät/)

6. ἐὰν δὲ εἴπωμεν, ἐξ ἀνθρώπων, πᾶς ὁ λαὸς καταλιθάσει ἡμᾶς· πεπεισμένος γάρ ἐστιν Ἰωάννην προφήτην εἶναι.

6. εαν δε ειπωμεν εξ ανθρωπων πας ο λαος καταλιθασει ημας πεπεισμενος γαρ εστιν ιωαννην προφητην ειναι 6. ean de eipomen eks anthropon pas o laos katalithasei emas pepeismenos gar estin ioannen profeten einai

6 But if we say, From men; all the people will be stoning us; for* they have confidence that John was a prophet.

6. But and if we say, Of men; all the people will stone us: for they be persuaded that John was a prophet.

6. Men sige vi: af Mennesker, da stener alt Folket os; thi det er fast i den Mening, at Johannes var en Prophet.

6. Men sägom vi, af menniskor då stenar oss allt folket; ty de hålla det ju så före, att Johannes var en Prophet.

6. Agga kui meie ütleme: innimestest, siis wiskab meid keik rahwas kiwwidega: sest se olli julge se peäle, et Joannes piddi prohwet ollema.

6. O jei sakysime­iš žmonių, visa minia užmėtys mus akmenimis, nes žmonės įsitikinę, kad Jonas buvo pranašas’‘.

6. Sagen wir aber: Von Menschen, so wird uns das Volk steinigen; denn sie stehen darauf, daß Johannes ein Prophet sei.

6. Et si nous disons: Des hommes, tout le peuple nous lapidera; car il est persuadé que Jean est un prophète.

6. Y si dijéremos: De los hombres, todo el pueblo nos apedreará; porque están ciertos que Juan era un profeta.

6 En indien wij zeggen: Uit de mensen; zo zal ons al het volk stenigen; want zij houden voor zeker, dat Johannes een profeet was.

6. Jeźliż zasię rzeczemy, z ludzi, wszystek lud ukamionuje nas, ponieważ za pewne mają, że Jan jest prorokiem.

6. Ha pedig ezt mondjuk: Emberektől; az egész nép megkövez minket: mert meg van győződve, hogy János próféta [4†] volt.

6 а если скажем: от человеков, то весь народ побьет нас камнями, ибо он уверен, что Иоанн есть пророк.

6. Коли ж скажемо: Від людей, то ввесь народ покаменує нас; певен бо він, що Йоан пророк.

7 Ja he vastasivat, etteivät tienneet, mistä se oli.

7 He vastasivat, etteivät tienneet, mistä.

7. Ja he vastasivat, ettei he tietäneet, kusta se oli.

7. Sillä he owat uscotetut että Johannes oli Propheta. Ja he wastaisit ettei he tiennet custa se oli.

7. Sille he ouat wskotetudh ette Johannes oli Propheta. Ja he wastasit/ Ettei he tienet custa se oli. (Sillä he owat uskotetut että Johannes oli propheta. Ja he wastasit/ Ettei he tienneet kusta se oli.)

7. καὶ ἀπεκρίθησαν μὴ εἰδέναι πόθεν.

7. και απεκριθησαν μη ειδεναι ποθεν 7. kai apekrithesan me eidenai pothen

7 And they answered that they did not know where (it was) from.

7. And they answered, that they could not tell whence it was.

7. Og de svarede, at de vidste ikke hvorfra.

7. Ty svarade de, att de icke visste, hvadan den var.

7. Ja nem̃ad ei üttelnud ennast teädwad, kust.

7. Ir jie atsakė, kad nežino iš kur.

7. Und sie antworteten, sie wüßten's nicht, wo sie her wäre.

7. C'est pourquoi ils répondirent qu'ils ne savaient d'où il venait.

7. Y respondieron, que no sabían de donde había sido.

7 En zij antwoordden, dat zij niet wisten, vanwaar die was.

7. I odpowiedzieli, że nie wiedzą, skąd by był.

7. Felelének azért, hogy ők nem tudják, honnét vala.

7 И отвечали: не знаем откуда.

7. І відказали, що не знають, звідкіля.

8 Niin Jeesus sanoi heille: "Niinpä en minäkään sano teille, millä vallalla minä näitä teen".

8 Niin Jeesus sanoi heille: "Minäkään en sano teille millä vallalla näitä teen."

8. Niin sanoi Jesus heille: en minä myös sano teille, millä voimalla minä näitä teen.

8. Nijn sanoi Jesus heille: en minä myös sano teille millä woimalla minä näitä teen.

8. Nin Iesus sanoi heille/ Em mös mine sano teille Mille woimalla mine neite teen. (Niin Jesus sanoi heille/ En myös minä sano teille millä woimalla minä näitä teen.)

8. καὶ ὁ Ἰησοῦς εἶπεν αὐτοῖς· Οὐδὲ ἐγὼ λέγω ὑμῖν ἐν ποίᾳ ἐξουσίᾳ ταῦτα ποιῶ.

8. και ο ιησους ειπεν αυτοις ουδε εγω λεγω υμιν εν ποια εξουσια ταυτα ποιω 8. kai o iesoυs eipen aυtois oυde ego lego υmin en poia eksoυsia taυta poio

8 And Jesus said to them, Neither do I tell you° by what authority I am doing these things. {Mar 12:1-12 & Mat 21:33-46 & Luk 20:9-19.}

8. And Jesus said unto them, Neither tell I you by what authority I do these things.

8. Og Jesus sagde til dem: saa siger jeg Eder ikke heller, af hvad Magt jeg gjør disse Ting.

8. Då sade Jesus till dem: Icke heller säger jag eder, med hvad magt jag detta gör.

8. Ja Jesus ütles nende wasto: Egga minnagi teile ütle, missugguse melewallaga ma sedda teen.

8. Tada Jėzus jiems tarė: ‘‘Tai ir Aš jums nesakysiu, kokia valdžia tai darau’‘.

8. Und Jesus sprach zu ihnen: So sage ich euch auch nicht, aus was für Macht ich das tue.

8. Et Jésus leur dit: Je ne vous dirai pas non plus par quelle autorité je fais ces choses.</J>

8. Entónces Jesús les dijo: Ni yo os digo tampoco con qué autoridad hago yo estas cosas.

8 En Jezus zeide tot hen: Zo zeg Ik u ook niet, door wat macht Ik deze dingen doe.

8. A Jezus im rzekł: I ja wam nie powiem, którą mocą to czynię.

8. És Jézus monda nékik: Én sem mondom meg néktek, micsoda hatalommal cselekszem ezeket.

8 Иисус сказал им: и Я не скажу вам, какою властью это делаю.

8. А Ісус їм рече: То й я не скажу вам, якою властю я се роблю.

9 Ja hän rupesi puhumaan kansalle ja puhui tämän vertauksen: "Mies istutti viinitarhan ja vuokrasi sen viinitarhureille ja matkusti muille maille kauaksi aikaa.

9 Hän alkoi puhua kansalle tätä vertausta: "(Muuan) mies istutti viinitarhan ja vuokrasi sen viinitarhureille ja matkusti muille maille pitkäksi aikaa.

9. Niin hän rupesi sanomaan kansalle tämän vertauksen: yksi mies istutti viinamäen ja pani sen vuorolle peltomiehille, ja meni muille maille kauvaksi aikaa.

9. NIjn hän rupeis sanoman Canssalle tämän wertauxen: yxi mies istutti wijnapuita ja pani ne palcoille wijnamäen miehille ja meni matcan cauwaxi aica.

9. Nin rupeis hen sanoman Canssalle temen Wertauxen. Yxi Mies istutti Winatarhan/ ia pani sen palcoille winatarhamiehille/ ia hen ereen matkusti cauua' aica. (Niin rupesi hän sanomaan kansalle tämän wertauksen. Yksi mies istutti wiinatarhan/ ja pani sen palkoille wiinatarhamiehille/ ja hän erään matkutsit kauan aikaa.)

9. Ἤρξατο δὲ πρὸς τὸν λαὸν λέγειν τὴν παραβολὴν ταύτην· Ἄνθρωπός τις ἐφύτευσεν ἀμπελῶνα, καὶ ἐξέδετο αὐτὸν γεωργοῖς καὶ ἀπεδήμησε χρόνους ἱκανούς.

9. ηρξατο δε προς τον λαον λεγειν την παραβολην ταυτην ανθρωπος τις εφυτευσεν αμπελωνα και εξεδοτο αυτον γεωργοις και απεδημησεν χρονους ικανους 9. erksato de pros ton laon legein ten paraβolen taυten anthropos tis efυteυsen ampelona kai eksedoto aυton georgois kai apedemesen chronoυs ikanoυs

9 Now he began to speak to the people this parable: A man planted a vineyard and rented it to farmers, and went-abroad for a considerable time.

9. Then began he to speak to the people this parable; A certain man planted a vineyard, and let it forth to husbandmen, and went into a far country for a long time.

9. Men han begyndte at sige til Folket denne Lignelse: et Menneske plantede en Viingaard og leiede den til Viingaardsmænd og drog udenlands en Tid lang.

9. Och han begynte säga till folket denna liknelsen: En man planterade en vingård, och fick honom ut vingårdsmannom, och for bort i främmande land i lång tid.

9. Agga temma hakkas rahwale sedda tähhendamisse sanna ütlema: Üks innimenne istutas winamäe, ja andis sedda numa peäle wälja mameeste kätte, ja läks woörale male tükkiks aiaks.

9. Jis pradėjo pasakoti žmonėms tokį palyginimą: ‘‘Vienas žmogus pasodino vynuogyną, išnuomojo jį vynininkams ir ilgesniam laikui iškeliavo svetur.

9. Er fing aber an, zu sagen dem Volk dies Gleichnis: Ein Mensch pflanzte einen Weinberg und tat ihn den Weingärtnern aus und zog über Land eine gute Zeit.

9. Alors il se mit à dire au peuple cette parabole: Un homme planta une vigne, et la loua à des vignerons, et fut longtemps absent.

9. Y comenzó a decir al pueblo esta parábola: Un hombre plantó una viña, y la arrendó a unos labradores, y se ausentó por mucho tiempo.

9 En Hij begon tot het volk deze gelijkenis te zeggen: Een zeker mens plantte een wijngaard, en hij verhuurde dien aan landlieden, en trok een langen tijd buiten 's lands.

9. I począł do ludu mówić to podobieóstwo: Człowiek niektóry nasadził winnicę, i najął ją winiarzom, i odjechał precz na czas niemały.

9. És kezdé a népnek e példázatot mondani: Egy ember [5†] plántála szőlőt, és kiadá azt munkásoknak, és hosszú időre elutazék.

9 И начал Он говорить к народу притчу сию: один человек насадил виноградник и отдал его виноградарям, и отлучился на долгое время;

9. Почав же до народу глаголати приповість сю: Один чоловік насадив виноградник, та й дав його виноградарям, та й відїхав на довгий час.

10 Ja ajan tullen hän lähetti palvelijan viinitarhurien luokse, että he antaisivat tälle osan viinitarhan hedelmistä; mutta viinitarhurit pieksivät hänet ja lähettivät tyhjin käsin pois.

10 Määräaikana hän lähetti viinitarhurien luo palvelijan, että he antaisivat tälle viinitarhan hedelmiä. Mutta viinitarhurit pieksivät hänet ja lähettivät tyhjin käsin pois.

10. Ja ajallansa lähetti hän palvelian peltomiesten tykö, että he antaisivat hänelle viinamäen hedelmästä. Mutta ne peltomiehet pieksivät sen ja lähettivät pois tyhjänä.

10. Cosca nijn sowelias oli lähetti hän palwelians wijnamäen miesten tygö että he andaisit hänelle wijnamäen hedelmästä. Mutta he piexit hänen ja lähetit tyhjänä.

10. Coska nyt souelias oli/ nin hen lehetti Paluelians Winatarhamiesten tyge ette he andaisit henelle Winatarhan hedhelmeste. Mutta He piexit henen ia poislehetit henen tyhiene. (Koska nyt sowelias oli/ niin hän lähetti palwelijansa wiinatarhamiesten tykö että he antaisit hänelle wiinatarhan hedelmästä. Mutta he pieksit hänen ja pois lähetit hänen tyhjänä.)

10. καὶ ἐν τῷ καιρῷ ἀπέστειλε πρὸς τοὺς γεωργοὺς δοῦλον ἵνα ἀπὸ τοῦ καρποῦ τοῦ ἀμπελῶνος δώσωσιν αὐτῷ· οἱ δὲ γεωργοὶ δείραντες αὐτὸν ἐξαπέστειλαν κενόν.

10. και εν καιρω απεστειλεν προς τους γεωργους δουλον ινα απο του καρπου του αμπελωνος δωσιν αυτω οι δε γεωργοι δειραντες αυτον εξαπεστειλαν κενον 10. kai en kairo apesteilen pros toυs georgoυs doυlon ina apo toυ karpoυ toυ ampelonos dosin aυto oi de georgoi deirantes aυton eksapesteilan kenon

10 And he sent a bondservant in the (harvest) season to the farmers, in order that they might give to him from the fruit of the vineyard, but the farmers whipped him and sent him away empty (handed).

10. And at the season he sent a servant to the husbandmen, that they should give him of the fruit of the vineyard: but the husbandmen beat him, and sent him away empty.

10. Og der Tiden kom, sendte han en Tjener til Viingaardsmændene, at de skulle give ham af Viingaardens Frugt; men Viingaardsmændene sloge ham og lode ham tomhændet fra sig.

10. När tid var, sände han en tjenare till vingårdsmännerna, att de skulle låta honom få af vingårdsens frukt; men vingårdsmännerna hudflängde honom, och sänden ifrå sig med tomma händer.

10. Ja kui aeg olli, läkkitas temma ühhe sullase nende mameeste jure, et nemmad tem̃ale sest winamäe wiljast piddid andma; agga need mamehhed peksid tedda, ja saatsid tedda tühjalt ärra.

10. Atėjus metui, jis nusiuntė pas vynininkus tarną, kad tie jam duotų vynuogyno derliaus dalį. Tačiau vynininkai sumušė jį ir paleido tuščiomis.

10. Und zu seiner Zeit sandte er einen Knecht zu den Weingärtnern, daß sie ihm gäben von der Frucht des Weinberges. Aber die Weingärtner stäupten ihn und ließen ihn leer von sich.

10. Et la saison étant venue, il envoya un serviteur vers les vignerons, afin qu'ils lui donnassent du fruit de la vigne; mais les vignerons l'ayant battu, le renvoyèrent à vide.

10. Y al tiempo oportuno envió un siervo a los labradores, para que le diesen del fruto de la viña; mas los labradores hiriéndole, le enviaron vacío.

10 En als het de tijd was, zond hij tot de landlieden een dienstknecht, opdat zij hem van de vrucht des wijngaards geven zouden; maar de landlieden sloegen denzelven, en zonden hem ledig heen.

10. A czasu swego posłał sługę do onych winiarzy, aby mu dali z pożytku onej winnicy; ale oni winiarze ubiwszy go, odesłali próżnego.

10. És annak idején elküldé [6†] szolgáját a munkásokhoz, hogy adjanak néki a szőlő gyümölcséből; a munkások pedig azt megvervén, üresen bocsáták el.

10 и в свое время послал к виноградарям раба, чтобы онидали ему плодов из виноградника; но виноградари, прибив его, отослали ни с чем.

10. І післав у пору до виноградарів слугу, щоб з овощу винограднього дали йому; виноградарі ж, побивши його, відослали впорожнї.

11 Ja hän lähetti vielä toisen palvelijan; mutta hänetkin he pieksivät ja häpäisivät ja lähettivät tyhjin käsin pois.

11 Hän lähetti vielä toisen palvelijan, mutta hänetkin he pieksivät ja häpäisivät ja lähettivät tyhjin käsin pois.

11. Ja hän lähetti vielä toisen palvelian; mutta he myös sen pieksivät, ja pilkkasivat, ja lähettivät pois tyhjänä.

11. Ja hän lähetti taas toisen palwelian jonga he myös piexit ja pilckaisit ja poislähetit.

11. Ja taas hen lehetti toisen paluelian/ ia sen he mös piexit ia pilcasit/ ia poislaskit sen. (Ja taas hän lähetti toisen palwelijan/ ja sen he myös pieksit ja pilkkasit/ ja pois laskit sen.)

11. καὶ προσέθετο αὐτοῖς πέμψαι ἕτερον δοῦλον. οἱ δὲ κἀκεῖνον δείραντες καὶ ἀτιμάσαντες ἐξαπέστειλαν κενόν.

11. και προσεθετο πεμψαι ετερον δουλον οι δε κακεινον δειραντες και ατιμασαντες εξαπεστειλαν κενον 11. kai prosetheto pempsai eteron doυlon oi de kakeinon deirantes kai atimasantes eksapesteilan kenon

11 And he added a different bondservant to send, and they also whipped and dishonored him, and sent him away empty.

11. And again he sent another servant: and they beat him also, and entreated him shamefully, and sent him away empty.

11. Og han blev ved og sendte en anden Tjener; men de sloge ogsaa denne og forhaanede ham og lode ham tomhændet fra sig.

11. Sedan sände han ock en annan tjenare; den hudflängde de ock, och försmädde honom, och sänden ifrå sig med tomma händer.

11. Ja temma läkkitas weel teise sullase; agga nemmad peksid ka sedda, ja teotasid ja saatsid tedda tühjalt ärra.

11. Jis vėl nusiuntė kitą tarną, bet ir tą jie sumušė, išjuokė ir paleido jį tuščiomis.

11. Und über das sandte er noch einen anderen Knecht; sie aber stäupten den auch und höhnten ihn und ließen ihn leer von sich.

11. Et il envoya encore un autre serviteur; mais l'ayant aussi battu et traité outrageusement, ils le renvoyèrent à vide.

11. Y volvió a enviar otro siervo; y ellos a éste también, herido y afrentado, le enviaron vacío.

11 En wederom zond hij nog een anderen dienstknecht; maar ook dien geslagen en smadelijk behandeld hebbende, zonden zij hem ledig heen.

11. I posłał zasię drugiego sługę; ale oni i tego ubiwszy i zelżywszy, odesłali próżnego.

11. És még másik szolgát is külde; de azok azt is megvervén [7†] és meggyalázván, üresen bocsáták el.

11 Еще послал другого раба; но они и этого, прибив и обругав, отослали ни с чем.

11. І післав ще другого слугу; вони ж і того, побивши та обезчестивши, відослали впорожнї.

12 Ja hän lähetti vielä kolmannen; mutta tämänkin he haavoittivat ja heittivät ulos.

12 Hän lähetti vielä kolmannen, mutta tämänkin he haavoittivat ja heittivät ulos.

12. Ja hän lähetti vielä kolmannen. Mutta he myös sen haavoittivat ja syöksivät ulos.

12. Taas lähetti hän colmannen sen he myös haawoitit ja ulossyöxit.

12. Taas lehetti hen Colmannen/ sen he mös Haauoitit/ ia wlossöxit. (Taas hän lähetti kolmannen/ sen he myös haawoitit/ ja ulos syöksit.)

12. καὶ προσέθετο πέμψαι τρίτον. οἱ δὲ καὶ τοῦτον τραυματίσαντες ἐξέβαλον.

12. και προσεθετο πεμψαι τριτον οι δε και τουτον τραυματισαντες εξεβαλον 12. kai prosetheto pempsai triton oi de kai toυton traυmatisantes ekseβalon

12 And he added a third to send, and they also traumatized him and cast him forth.

12. And again he sent a third: and they wounded him also, and cast him out.

12. Og han blev ved og sendte den tredie; men ogsaa denne saarede de og udstødte ham.

12. Åter sände han den tredje; den gjorde de ock såran, och drefvo honom ut.

12. Ja temma läkkitas weel kolmandama; agga nemmad hawasid seddage, ja lükkasid tedda wälja.

12. Tuomet jis pasiuntė dar trečią, bet jie ir šitą sužeidę išvarė.

12. Und über das sandte er den dritten; sie aber verwundeten den auch und stießen ihn hinaus.

12. Il en envoya encore un troisième, mais ils le blessèrent aussi, et le chassèrent.

12. Y volvió a enviar al tercer siervo; y también a éste echaron herido.

12 En wederom zond hij nog een derden; maar zij verwondden ook dezen, en wierpen hem uit.

12. I posłał zasię trzeciego; ale oni i tego zraniwszy, wyrzucili precz.

12. És még harmadikat is külde; de azok azt is megsebesítvén, kiveték.

12 И еще послал третьего; но они и того, изранив, выгнали.

12. І післав ще третього; вони ж і сього, поранивши, прогнали.

13 Niin viinitarhan herra sanoi: 'Mitä minä teen? Minä lähetän rakkaan poikani; häntä he kaiketi kavahtavat.'

13 Niin viinitarhan herra sanoi: 'Mitä teen? Lähetän rakkaan poikani. *Hänet nähdessään* he varmaan kavahtavat.'

13. Niin viinamäen isäntä sanoi: mitä minä teen? minä lähetän minun rakkaan poikani: kuin he hänen näkevät, niin he karttavat häntä.

13. Nijn wijnamäen isändä sanoi: mitä minä teen? minä lähetän minun rackan poicani cosca he sen näkewät nijn he carttawat händä.

13. Nin sanoi Winatarhan HErra/ Mite mine teen? Mine lehete' sen minu' racka' Poicani/ Lehes/ coska he sen näkeuet/ cartauat he hende. (Niin sanoi wiinatarhan Herra/ Mitä minä teen? Minä lähetän sen minun rakkaan poikani/ Lähes/ koska he sen näkewät/ karttawat he häntä.)

13. εἶπε δὲ ὁ κύριος τοῦ ἀμπελῶνος· τί ποιήσω; πέμψω τὸν υἱόν μου τὸν ἀγαπητόν· ἴσως τοῦτον ἰδόντες ἐντραπήσονται.

13. ειπεν δε ο κυριος του αμπελωνος τι ποιησω πεμψω τον υιον μου τον αγαπητον ισως τουτον ιδοντες εντραπησονται 13. eipen de o kυrios toυ ampelonos ti poieso pempso ton υion moυ ton agapeton isos toυton idontes entrapesontai

13 But the lord of the vineyard said, What should I do? I will be sending my beloved son; perchance having seen (him), they will be revering him.

13. Then said the lord of the vineyard, What shall I do? I will send my beloved son: it may be they will reverence him when they see him.

13. Men Viingaardens Herre sagde: hvad skal jeg gjøre? jeg vil sende min Søn den Elskelige, maaskee, naar de see ham, skulle de undsee sig.

13. Då sade vingårdsherren: Hvad skall jag göra? Jag vill sända min älskeliga son; kan hända att, då de se honom, hafva de försyn för honom.

13. Agga se winamäe Issand ütles: Mis pean miña teggema? ma tahhan omma armsa Poia läkkitada, ehk nemmad häbbenewad, kui nemmad tedda näwad;

13. Tada vynuogyno šeimininkas tarė: ‘Ką man daryti? Pasiųsiu savo mylimąjį sūnų, gal pamatę jie gerbs jį?’

13. Da sprach der Herr des Weinberges: Was soll ich tun? Ich will meinen lieben Sohn senden; vielleicht, wenn sie den sehen, werden sie sich scheuen.

13. Le maître de la vigne dit alors: Que ferai-je? J'enverrai mon fils bien-aimé; peut-être qu'en le voyant ils le respecteront.

13. Entónces el señor de la viña dijo: ¿Qué haré? enviaré mi Hijo amado: quizá cuando a éste vieren, le tendrán respeto.

13 En de heer des wijngaards zeide: Wat zal ik doen? Ik zal mijn geliefden zoon zenden; mogelijk dezen ziende, zullen zij hem ontzien.

13. A tak rzekł Pan onej winnicy: Cóż uczynię? poślę syna mego miłego, snać gdy tego ujrzą, zawstydzą się.

13. Monda azért a szőlőnek ura: Mit cselekedjem? Elküldöm az én szerelmes fiamat: [8†] talán azt, ha látják, megbecsülik.

13 Тогда сказал господин виноградника: что мне делать? Пошлю сына моего возлюбленного; может быть, увидев его, постыдятся.

13. Рече ж пан виноградника: Що робити? пішлю сина мого любого: може, того побачивши, посоромлять ся.

14 Mutta kun viinitarhurit näkivät hänet, neuvottelivat he keskenään ja sanoivat: 'Tämä on perillinen; (Tulkaa,) tappakaamme hänet, että perintö tulisi meidän omaksemme'.

14 Mutta nähdessään hänet viinitarhurit neuvottelivat keskenään sanoen: 'Tämä on perillinen. (Tulkaa,) tappakaamme hänet, jotta perintö joutuisi meille.'

14. Mutta kuin peltomiehet sen näkivät, ajattelivat he itsellänsä, sanoen: tämä on perillinen: tulkaat, tappakaamme häntä, että perintö tulis meidän omaksemme.

14. Mutta cosca wijnamäen miehet sen näit ajattelit he idzelläns sanoden: tämä on perillinen tulcat tappacam händä että perindö tulis meidän omaxem.

14. Mutta coska Winatarhamiehet sen neit/ aijattelit he itzelle's sanode'/ Teme ombi Periline'/ tulcat tappaca' he'de ette se Perimys tulis meiden omaxe'. (Mutta koska wiinatarhamiehet sen näit/ ajattelit he itsellensä sanoen/ Tämä ompi perillinen/ tulkaat tappakan häntä että se perimys tulisi meidän omaksen.)

14. ἰδόντες δὲ αὐτὸν οἱ γεωργοὶ διελογίζοντο πρὸς ἑαυτοὺς λέγοντες· οὗτός ἐστιν ὁ κληρονόμος· δεῦτε ἀποκτείνωμεν αὐτόν, ἵνα ἡμῶν γένηται ἡ κληρονομία.

14. ιδοντες δε αυτον οι γεωργοι διελογιζοντο προς εαυτους λεγοντες ουτος εστιν ο κληρονομος δευτε αποκτεινωμεν αυτον ινα ημων γενηται η κληρονομια 14. idontes de aυton oi georgoi dielogizonto pros eaυtoυs legontes oυtos estin o kleronomos deυte apokteinomen aυton ina emon genetai e kleronomia

14 But (after) the farmers saw him, they were reasoning with themselves, saying, This is the heir. Come-here°. We should kill him, in order that the inheritance may become ours.

14. But when the husbandmen saw him, they reasoned among themselves, saying, This is the heir: come, let us kill him, that the inheritance may be ours.

14. Men der Viingaardsmændene saae ham, beraadte de sig indbyrdes og sagde: denne er Arvingen, kommer, lader os slaae ham ihjel, at Arven maa blive vores.

14. Då vingårdsmännerna fingo se honom, tänkte de vid sig sjelfva, sägande: Denne är arfvingen; kommer, vi vilje slå honom ihjäl, att arfvedelen må blifva vår.

14. Agga kui need mamehhed tedda näggid, mötlesid nem̃ad issikeskes ja ütlesid: Sesiñane on se pärria, tulge, tapkem tedda ärra, et meile se pärrandus saab.

14. Bet, išvydę sūnų, vynininkai ėmė tartis tarpusavyje: ‘Tai paveldėtojas. Užmuškime jį, kad mums atitektų palikimas’.

14. Da aber die Weingärtner den Sohn sahen, dachten sie bei sich selbst und sprachen: Das ist der Erbe; kommt, laßt uns ihn töten, daß das Erbe unser sei!

14. Mais les vignerons l'ayant vu, raisonnèrent ainsi entre eux, disant: Celui-ci est l'héritier; venez, tuons-le, afin que l'héritage soit à nous.

14. Mas los labradores viéndole pensaron entre sí, diciendo: Este es el heredero: veníd, matémosle, para que la herencia sea nuestra.

14 Maar als de landlieden hem zagen, overleiden zij onder elkander, en zeiden: Deze is de erfgenaam; komt, laat ons hem doden, opdat de erfenis onze worde.

14. Ale winiarze ujrzawszy go, rzekli między sobą, mówiąc: Tenci jest dziedzic; pójdźcie zabijmy go, aby nasze było dziedzictwo.

14. De mikor azt látták a munkások, tanakodának egymás közt, mondván: Ez az [9†] örökös; jertek, öljük meg őt, hogy a miénk legyen az örökség!

14 Но виноградари, увидев его, рассуждали между собою,говоря: это наследник; пойдем, убьем его, и наследство его будет наше.

14. Побачивши ж його виноградарі, казали між собою, говорячи: Се наслїдник; ходїмо вбємо його, щоб наше було наслїддє.

15 Ja he heittivät hänet ulos viinitarhasta ja tappoivat. Mitä nyt viinitarhan herra on tekevä heille?

15 Ja he heittivät hänet ulos viinitarhasta ja tappoivat. "Mitä viinitarhan herra siis tekee heille?

15. Ja he syöksivät ulos hänen viinamäestä ja tappoivat. Mitä viinamäen isäntä on tekevä heille?

15. Ja he ulossyöxit hänen wijnamäestä ja tapoit. Mitästä wijnamäen isändä on tekewä heillen.

15. Ja he wlossöxit henen Winatarhast ia tapoit. Mite sis Winatarha' HERRa tekepi heijen? (Ja he ulos syöksit hänen wiinatarhasta ja tapoit. Mitä siis wiinatarhan HERRA tekeepi heidän?)

15. καὶ ἐκβαλόντες αὐτὸν ἔξω τοῦ ἀμπελῶνος ἀπέκτειναν. τί οὖν ποιήσει αὐτοῖς ὁ κύριος τοῦ ἀμπελῶνος;

15. και εκβαλοντες αυτον εξω του αμπελωνος απεκτειναν τι ουν ποιησει αυτοις ο κυριος του αμπελωνος 15. kai ekβalontes aυton ekso toυ ampelonos apekteinan ti oυn poiesei aυtois o kυrios toυ ampelonos

15 And having cast him forth, outside the vineyard, they killed him. Therefore, what will the lord of the vineyard do to them?

15. So they cast him out of the vineyard, and killed him. What therefore shall the lord of the vineyard do unto them?

15. Og de stødte ham udenfor Viingaarden og sloge ham ihjel. Hvad skal nu Viingaardens Herre gjøre ved dem?

15. Och så drefvo de honom utu vingården, och dråpo honom. Hvad skall nu vingårdsherren göra dem samma?

15. Ja nemmad lükkasid tedda winamäest wälja, ja tapsid tedda ärra. Mis wottab nüüd se winamäe Issand nendega tehha?

15. Jie išmetė jį iš vynuogyno ir nužudė. Ką gi su jais darys vynuogyno savininkas?

15. Und sie stießen ihn hinaus vor den Weinberg und töteten ihn. Was wird nun der Herr des Weinberges ihnen tun?

15. Et l'ayant jeté hors de la vigne, ils le tuèrent. Que fera donc le maître de la vigne?

15. Y echándole fuera de la viña, le mataron: ¿Qué pues les hará el señor de la viña?

15 En als zij hem buiten den wijngaard uitgeworpen hadden, doodden zij hem. Wat zal dan de heer des wijngaards hun doen?

15. I wypchnąwszy go precz z winnicy, zabili. Cóż im tedy uczyni Pan onej winnicy?

15. És kivetvén őt a szőlőből, [10†] megölék. Mit cselekszik azért a szőlőnek ura azokkal?

15 И, выведя его вон из виноградника, убили. Что же сделает с ними господин виноградника?

15. І, викинувши його за виноградник, убили. Що ж робити ме пан виноградника?

16 Hän tulee ja tuhoaa nämä viinitarhurit ja antaa viinitarhan muille." Niin he sen kuullessaan sanoivat: "Pois se!"

16 Hän tulee ja tuhoaa nämä viinitarhurit ja antaa viinitarhan muille.” Niin he sen kuullessaan sanoivat: "Eihän toki!”

16. Hän tulee ja hukkaa nämät peltomiehet, ja antaa viinamäen muille. Kuin he sen kuulivat, sanoivat he: pois se!

16. Hän tule ja hucka nämät wijnamäen miehet ja anda wijnamäkens muille. Cuin he sen cuulit sanoit he: pois se.

16. Hen tulepi/ ia hucka nämet Winatarha' haltiat/ ia a'dapi Winatarha's muille. Quin he sen cwlit/ sanoit he/ Pois se. (Hän tuleepi/ ja hukkaa nämät wiinatarhan haltijat/ ja antaapi wiinatarhansa muille. Kuin he sen kuulit/ sanoit he/ Pois se.)

16. ἐλεύσεται καὶ ἀπολέσει τοὺς γεωργοὺς τούτους, καὶ δώσει τὸν ἀμπελῶνα ἄλλοις. ἀκούσαντες δὲ εἶπον· Μὴ γένοιτο.

16. ελευσεται και απολεσει τους γεωργους τουτους και δωσει τον αμπελωνα αλλοις ακουσαντες δε ειπον μη γενοιτο 16. eleυsetai kai apolesei toυs georgoυs toυtoυs kai dosei ton ampelona allois akoυsantes de eipon me genoito

16 He will come and destroy these farmers, and will be giving the vineyard to others. But having heard (this), they said, Let it not happen!

16. He shall come and destroy these husbandmen, and shall give the vineyard to others. And when they heard it, they said, God forbid.

16. Han skal komme og udrydde disse Viingaardsmænd og leie Viingaarden til andre. Men der de det hørte, sagde de: det skee aldrig!

16. Han skall komma, och förgöra dessa vingårdsmännerna, och utfå vingården androm. När de detta hörde, sade de: Bort det.

16. Kül temma tulleb ja hukkab needsinnatsed mamehhed ärra, ja annab se winamäe teiste kätte; agga, kui nemmad sedda kuulsid, ütlesid nemmad: Ärgo sedda sündko;

16. Jis ateis ir išžudys tuos vynininkus, o vynuogyną atiduos kitiems’‘. Tai girdėjusieji tarė: ‘‘Tenebūna šitaip!’‘

16. Er wird kommen und diese Weingärtner umbringen und seinen Weinberg andern austun. Da sie das hörten, sprachen sie: Das sei ferne!

16. Il viendra, et fera périr ces vignerons et il donnera la vigne à d'autres.Les Juifs ayant entendu cela, dirent:

16. Vendrá, y destruirá a estos labradores; y dará su viña a otros. Y como ellos lo oyeron, dijeron: Guarda.

16 Hij zal komen en deze landlieden verderven, en zal den wijngaard aan anderen geven. En als zij dat hoorden, zeiden zij: Dat zij verre!

16. Przyjdzie, a potraci one winiarze, a winnicę odda innym. Co oni usłyszawszy, rzekli: Nie daj tego Boże!

16. Elmegy és elveszti azokat a munkásokat, és [11†] a szőlőt [12†] másoknak adja. És mikor ezt hallották, mondának: Távol legyen az!

16 Придет и погубит виноградарей тех, и отдаст виноградник другим. Слышавшие же это сказали: да не будет!

16. Прийде та й вигубить виноградарів сих, і дасть виноградник иншим. Почувши ж, сказали: Борони Боже!

17 Mutta hän katsahti heihin ja sanoi: "Mitä siis on tämä kirjoitus: 'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi'?

17 Mutta katsahtaen heihin Hän sanoi: "Mitä siis on tämä kirjoitus: 'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut päätöskiveksi'?

17. Mutta hän katsahti heidän päällensä ja sanoi: mitä se on, mikä kirjoitettu on: Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut nurkkakiveksi?

17. Mutta hän cadzahti heidän päällens ja sanoi: mitästä se on cuin kirjoitettu on? Se kiwi jonga rakendajat hylkäisit on tullut nurckakiwexi?

17. Mutta hen catzachti heiden pälens/ ia sanoi/ Mite sis on se/ quin kirioitettu on? Se kiui ionga Rakendaiat poishylkeisit/ ombi tullut Nurcakiuexi? (Mutta hän katsahti heidän päällensä/ ja sanoi/ Mita siis on se/ kuin kirjoitettu on? Se kiwi jonka rakentajat pois hylkäsit/ ompi tullut nurkkakiweksi?)

17. ὁ δὲ ἐμβλέψας αὐτοῖς εἶπε· Τί οὖν ἐστι τὸ γεγραμμένον τοῦτο, λίθον ὃν ἀπεδοκίμασαν οἱ οἰκοδομοῦντες, οὗτος ἐγενήθη εἰς κεφαλὴν γωνίας;

17. ο δε εμβλεψας αυτοις ειπεν τι ουν εστιν το γεγραμμενον τουτο λιθον ον απεδοκιμασαν οι οικοδομουντες ουτος εγενηθη εις κεφαλην γωνιας 17. o de emβlepsas aυtois eipen ti oυn estin to gegrammenon toυto lithon on apedokimasan oi oikodomoυntes oυtos egenethe eis kefalen gonias

17 But he looked at them and said, Therefore what is this that has been written, ‘The stone which the builders rejected*, this one became the head of the corner'? {Psa 118:22}

17. And he beheld them, and said, What is this then that is written, The stone which the builders rejected, the same is become the head of the corner

17. Men han saae paa dem og sagde: hvad er da dette, som er skrevet: den Steen, som Bygningsmændene forstøde den er bleven til en Hovedhjørnesteen?

17. Då såg han på dem, och sade: Hvad är då det som skrifvet står: Den stenen, som byggningsmännerna bortkastade, han är vorden en hörnsten?

17. Agga temma watis nende peäle ja ütles: Mis se siis on, mis on kirjotud: Se kiwwi, mis hone-ehhitajad kui kölwatuma ärraheitnud, SE on nurgakiwwiks sanud.

17. Bet Jėzus, pažvelgęs į juos, paklausė: ‘‘O ką reiškia Rašto posakis: ‘Akmuo, kurį statytojai atmetė, tapo kertiniu akmeniu?’

17. Er aber sah sie an und sprach: Was ist denn das, was geschrieben steht: "Der Stein, den die Bauleute verworfen haben, ist zum Eckstein geworden"?

17. Qu'ainsi n'advienne! Alors Jésus les regardant, leur dit: Que veut donc dire ce qui est écrit: La pierre que ceux qui bâtissaient ont rejetée, est devenue la principale pierre de l'angle?

17. Mas él mirándolos, dice: ¿Qué pues es lo que está escrito: La piedra que desecharon los edificadores, esta vino a ser cabeza de la esquina?

17 Maar Hij zag hen aan, en zeide: Wat is dan dit, hetwelk geschreven staat: De steen, dien de bouwlieden verworpen hebben, deze is tot een hoofd des hoeks geworden?

17. Lecz on spojrzawszy na nie, rzekł: Cóż tedy jest ono, co napisano: Kamieó, który odrzucili budujący, ten się stał głową węgielną?

17. Ő pedig reájok tekintvén, monda: Mi az tehát, a mi meg van írva: A mely követ az építők [13†] megvetettek, az lett a szegelet fejévé?

17 Но Он, взглянув на них, сказал: что значит сие написанное: камень, который отвергли строители, тот самый сделался главою угла?

17. Він же, поглянувши на них, рече: Що ж се написано? Камінь, що відкинули будівничі, сей став ся головою угла?

18 Jokainen, joka kaatuu siihen kiveen, ruhjoutuu, mutta jonka päälle se kaatuu, sen se murskaa."

18 Jokainen, joka kaatuu siihen kiveen, ruhjoutuu, mutta jonka päälle se kaatuu, sen se murskaa."

18. Jokainen joka lankee sen kiven päälle, se runnellaan; mutta jonka päälle se lankee, sen hän musertaa.

18. Jocainen cuin lange sen kiwen päälle se muretan mutta jonga päälle se lange sen hän muserta.

18. Jocainen quin langepi sen kiuen päle/ se muretan/ Mutta ionga päle se langepi/ sen hen muserta (Jokainen kuin lankeaapi sen kiwen päälle/ se murretaan/ Mutta jonka päälle se lankeaapi/ sen hän musertaa.)

18. πᾶς ὁ πεσὼν ἐπ’ ἐκεῖνον τὸν λίθον συνθλασθήσεται· ἐφ’ ὃν δ’ ἂν πέσῃ, λικμήσει αὐτόν.

18. πας ο πεσων επ εκεινον τον λιθον συνθλασθησεται εφ ον δ αν πεση λικμησει αυτον 18. pas o peson ep ekeinon ton lithon sυnthlasthesetai ef on d an pese likmesei aυton

18 Everyone who (has) fallen upon that stone will be shattered, but upon whomever it falls, it will be smashing him.

18. Whosoever shall fall upon that stone shall be broken; but on whomsoever it shall fall, it will grind him to powder.

18. Hver, som falder paa denne Steen, bliver sønderstødt; men hvem den falder paa, ham skal den knuse.

18. Hvilken som faller uppå den stenen, han varder krossad; men den han uppå faller, honom slår han all sönder i stycken.

18. Iggaüks, kes selle kiwwi peäle, langeb, lähhäb russuks; agga kelle peäle se langeb, sedda teeb temma pihhuks.

18. Kas tiktai kris ant šito akmens, suduš, o ant ko tas akmuo užgrius, tą sutriuškins’‘.

18. Wer auf diesen Stein fällt, der wird zerschellen; auf wen aber er fällt, den wird er zermalmen.

18. Quiconque tombera sur cette pierre sera brisé, et elle écrasera celui sur qui elle tombera.

18. Cualquiera que cayere sobre aquella piedra será quebrantado; mas sobre el que la piedra cayere, le desmenuzará.

18 Een iegelijk, die op dien steen valt, zal verpletterd worden, en op wien hij valt, dien zal hij vermorzelen.

18. Wszelki, który upadnie na ten kamieó, roztrąci się, a na kogo by upadł, zetrze go.

18. Valaki erre a kőre esik, szétzúzatik; [14†] a kire pedig ez esik reá, szétmorzsolja azt.

18 Всякий, кто упадет на тот камень,разобьется, а на кого он упадет, того раздавит.

18. Всякий, хто впаде на той камінь, розібєть ся, на кого ж він упаде, розітре його.

19 Ja kirjanoppineet ja ylipapit tahtoivat ottaa hänet sillä hetkellä kiinni, mutta he pelkäsivät kansaa; sillä he ymmärsivät, että hän oli puhunut sen vertauksen heistä.

19 *Ylipapit ja kirjanoppineet* tahtoivat sillä hetkellä käydä Häneen käsiksi, mutta pelkäsivät kansaa. He näet ymmärsivät, että Hän oli puhunut sen vertauksen heistä.

19. Ja pappein päämiehet ja kirjanoppineet pyysivät häntä sillä hetkellä kiinni ottaa, vaan he pelkäsivät kansaa; sillä he ymmärsivät, että hän heille tämän vertauksen sanonut oli.

19. Ja Pappein päämiehet ja Kirjanoppenet pyysit händä sillä hetkellä kijnniotta waan he pelkäisit Canssa: sillä he ymmärsit että hän heille tämän wertauxen sanonut oli.

19. Ja ne Pappein Pämiehet ia Kirianoppeneet pysit hende kiniotta samalla hetkelle/ wan he pelkesit Canssa/ Sille he ymmersit/ ette hen heite wastan temen Wertauxen sanoi. (Ja ne pappein päämiehet ja kirjanoppineet pyysit häntä kiinni ottaa samalla hetkellä/ waan he pelkäsit kansaa/ Sillä he ymmärsit/ että hän heitä wastaan tämän wertauksen sanoi.)

19. Καὶ ἐζήτησαν οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ γραμματεῖς ἐπιβαλεῖν ἐπ’ αὐτὸν τὰς χεῖρας ἐν αὐτῇ τῇ ὥρᾳ, καὶ ἐφοβήθησαν τὸν λαόν· ἔγνωσαν γὰρ ὅτι πρὸς αὐτοὺς τὰς παραβολὰς ἔλεγε.

19. και εζητησαν οι αρχιερεις και οι γραμματεις επιβαλειν επ αυτον τας χειρας εν αυτη τη ωρα και εφοβηθησαν τον λαον εγνωσαν γαρ οτι προς αυτους την παραβολην ταυτην ειπεν 19. kai ezetesan oi archiereis kai oi grammateis epiβalein ep aυton tas cheiras en aυte te ora kai efoβethesan ton laon egnosan gar oti pros aυtoυs ten paraβolen taυten eipen

19 And the high-priests and the scribes sought to put hands upon him in that same hour and (yet) they feared (the people); for* they knew that he spoke this parable to them. {Mar 12:13-17 & Mat 22:15-22 & Luk 20:20-26 Courtyard of the Temple, Tues.}

19. And the chief priests and the scribes the same hour sought to lay hands on him; and they feared the people: for they perceived that he had spoken this parable against them.

19. Og de Ypperstepræster og Skriftkloge søgte at lægge Haand paa ham i den samme Time, men de frygtede for Folket; thi de forstode, at han havde sagt denne Ligngelse imod dem.

19. Och öfverste Presterna, med de Skriftlärda, sökte efter att de kunde få taga fatt på honom i samma stunden; men de räddes för folket; ty de förstodo, att han hade sagt denna liknelsen emot dem.

19. Agga üllemad preestrid ja kirjatundiad püüdsid selsammal tunnil kässi tem̃a külge pista; agga nemmad kartsid rahwast, sest nem̃ad tundsid, et temma nende kohta se tähhendamisse sanna olli üttelnud.

19. Aukštieji kunigai ir Rašto žinovai norėjo dar tą pačią valandą Jį suimti, bet bijojo žmonių. Mat jie suprato, kad šis palyginimas buvo jiems taikomas.

19. Und die Hohenpriester und Schriftgelehrten trachteten darnach, wie sie die Hände an ihn legten zu derselben Stunde; und fürchteten sich vor dem Volk, denn sie verstanden, daß er auf sie dies Gleichnis gesagt hatte.

19. Alors les principaux sacrificateurs et les scribes cherchèrent à l'heure même à jeter les mains sur lui; car ils avaient reconnu qu'il avait dit cette parabole contre eux; mais ils craignirent le peuple.

19. Y procuraban los príncipes de los sacerdotes y los escribas echarle mano en aquella hora, mas tuvieron miedo del pueblo; porque entendieron que contra ellos había dicho esta parábola.

19 En de overpriesteren en de Schriftgeleerden zochten te dierzelver ure de handen aan Hem te slaan; maar zij vreesden het volk; want zij verstonden, dat Hij deze gelijkenis tegen hen gesproken had.

19. I starali się przedniejsi kapłani i nauczeni w Piśmie, jakoby naó ręce wrzucili onejże godziny, ale się ludu bali; albowiem poznali, iż przeciwko nim wyrzekł to podobieóstwo.

19. És igyekeznek vala a főpapok és az írástudók kezeiket ő reá vetni azon órában; de félének a néptől; mert megérték, hogy ő ellenök mondta e példázatot.

19 И искали в это время первосвященники и книжники, чтобыналожить на Него руки, но побоялись народа, ибо поняли, что о них сказал Он эту притчу.

19. І шукали архиєреї та письменники наложити на Него руки тієї години, та боялись народу; зрозуміли бо, що до них приповість сю сказав.

20 Ja he vartioivat häntä ja lähettivät hänen luokseen hurskaiksi tekeytyviä urkkijoita, saadakseen hänet kiinni jostakin sanasta, niin että voisivat antaa hänet esivallalle ja maaherran käsiin.

20 He vartioivat Häntä ja lähettivät hurskaiksi tekeytyviä urkkijoita saadakseen Hänet kiinni jostain sanasta, niin että voisivat antaa Hänet esivallalle ja maaherran käsiin.

20. Ja he vartioitsivat häntä ja lähettivät väijyjät, jotka piti itsensä hurskaiksi teettelemän, että he hänen puheessa saisivat kiinni, ja antaisivat ylön esivallalle ja maanvanhimman haltuun.

20. JA he wartioidzit händä ja lähetit wäijywäisiä jotca piti heidäns hurscaxi teettelemän että he hänen puhesa kijnnisaisit ja ylönannaisit Esiwallalle ja Maanwanhimman haldun.

20. Ja he wartioitzit hende/ ia wloslehetit wägyweiset/ iotca piti heidens Hurskaxi teettelmen/ Senpäle ette he henen Puhesa kinisaisit/ ia ylenannaisit henen Esiuallalle ia Maanwanhiman haltun. (Ja he wartioitsit häntä/ ja ulos lähetit wäijywäiset/ jotka piti heidäns hurskaaksi teettämän/ Senpäälle että he hänen puheessa kiinni saisit/ ja ylenantaisit hänen esiwallalle ja maanwanhimman haltuun.)

20. Καὶ παρατηρήσαντες ἀπέστειλαν ἐγκαθέτους, ὑποκρινομένους ἑαυτοὺς δικαίους εἶναι, ἵνα ἐπιλάβωνται αὐτοῦ λόγου εἰς τὸ παραδοῦναι αὐτὸν τῇ ἀρχῇ καὶ τῇ ἐξουσίᾳ τοῦ ἡγεμόνος.

20. και παρατηρησαντες απεστειλαν εγκαθετους υποκρινομενους εαυτους δικαιους ειναι ινα επιλαβωνται αυτου λογου εις το παραδουναι αυτον τη αρχη και τη εξουσια του ηγεμονος 20. kai parateresantes apesteilan egkathetoυs υpokrinomenoυs eaυtoυs dikaioυs einai ina epilaβontai aυtoυ logoυ eis to paradoυnai aυton te arche kai te eksoυsia toυ egemonos

20 And having observed him, they sent forth agents, who themselves pretended to be righteous, in order that they might grab him from his speech, *that* they might give him to the rule and the authority of the governor.

20. And they watched him, and sent forth spies, which should feign themselves just men, that they might take hold of his words, that so they might deliver him unto the power and authority of the governor.

20. Og de toge vare paa ham, og udsendte Lurere, der anstillede sig, som om de vare retfærdige, for at fange ham i Talen, paa det de kunde overantvorde ham til Øvrigheden og Landshøvdingens Magt.

20. Och de aktade på honom, och sände ut väktare, som låtos vara rättfärdige; på det de skulle taga honom vid orden, och öfverantvarda honom herrskapet, och i landsherrans våld.

20. Ja nemmad wahtsid tedda, ja läkkitasid kawwalad kulajad wälja, kes ennast waggaks teggid, et nem̃ad tedda könnest piddid kiñi sama, ja tedda ärraandma Mawallitseja woimusse ja melewalla alla.

20. Jie patys atidžiai Jėzų stebėjo ir siuntinėjo šnipus, apsimetančius teisuoliais, kad, nutvėrę kokį Jo žodį, galėtų Jį atiduoti valdytojui nuteisti ir nubausti.

20. Und sie stellten ihm nach und sandten Laurer aus, die sich stellen sollten, als wären sie fromm, auf daß sie ihn in der Rede fingen, damit sie ihn überantworten könnten der Obrigkeit und Gewalt des Landpflegers.

20. C'est pourquoi, l'observant de près, ils apostèrent des gens qui contrefaisaient les gens de bien, pour le surprendre dans ses paroles, afin de le livrer au magistrat et au pouvoir du gouverneur.

20. Y acechándole, enviaron espiones que se simulasen justos, para tomarle en sus palabras, para que así le entregasen a la jurisdicción y a la potestad del presidente:

20 En zij namen Hem waar, en zonden verspieders uit, die zichzelven veinsden rechtvaardig te zijn; opdat zij Hem in Zijn rede vangen mochten, om Hem aan de heerschappij en de macht des stadhouders over te leveren.

20. A tak podstrzegając go, posłali szpiegi, którzy zmyślali, jakoby byli sprawiedliwymi, aby go podchwycili w mowie jego, a potem aby go podali zwierzchności i w moc starościną.

20. Annakokáért vigyázván ő reá, leselkedőket küldének ki, [15†] a kik igazaknak tetteték magokat, hogy őt megfogják beszédében; hogy átadják a felsőbbségnek és a helytartó hatalmának.

20 И, наблюдая за Ним, подослали лукавых людей, которые,притворившись благочестивыми, уловили бы Его в каком-либо слове, чтобы предать Его начальству и власти правителя.

20. І, назираючи Його, післали підглядників, що видавали себе за праведних, щоб схопити Його на слові та віддати старшинї та властї ігемоновій.

21 Ja ne kysyivät häneltä sanoen: "Opettaja, me tiedämme, että sinä puhut ja opetat oikein etkä katso henkilöön, vaan opetat Jumalan tietä totuudessa.

21 He kysyivät Häneltä sanoen: "Opettaja, tiedämme, että puhut ja opetat oikein etkä katso henkilöön, vaan opetat Jumalan tietä totuudessa.

21. Ja he kysyivät häneltä ja sanoivat: Mestari, me tiedämme, ettäs oikein sanot ja opetat, etkä katso ihmisen muotoa, vaan opetat Jumalan tien totuudessa.

21. Ja he kysyit hänelle ja sanoit: Mestari me tiedämme ettäs oikein sanot ja opetat ja et cadzo ihmisen muoto waan opetat Jumalan tien totudes.

21. Ja he kysyit henelle ia sanoit/ Mestari/ me tiedhem ettes oikein sanot ia opetat/ ia et catzo Inhimisen moto/ Waan sine opetat Jumalan tiete totuden cansa. (Ja he kysyit häneltä ja sanoit/ Mestari/ Me tiedämme ettäs oikein sanot ja opetat/ ja et katso ihmisen muotoa/ Waan sinä opetat Jumalan tietä totuuden kanssa.)

21. καὶ ἐπηρώτησαν αὐτὸν λέγοντες· Διδάσκαλε, οἴδαμεν ὅτι ὀρθῶς λέγεις καὶ διδάσκεις, καὶ οὐ λαμβάνεις πρόσωπον, ἀλλ’ ἐπ’ ἀληθείας τὴν ὁδὸν τοῦ Θεοῦ διδάσκεις·

21. και επηρωτησαν αυτον λεγοντες διδασκαλε οιδαμεν οτι ορθως λεγεις και διδασκεις και ου λαμβανεις προσωπον αλλ επ αληθειας την οδον του θεου διδασκεις 21. kai eperotesan aυton legontes didaskale oidamen oti orthos legeis kai didaskeis kai oυ lamβaneis prosopon all ep aletheias ten odon toυ theoυ didaskeis

21 And they asked him, saying, Teacher, we know that you say and teach correctly, and you do not receive the countenance (of men), but in truth, are teaching the way of God.

21. And they asked him, saying, Master, we know that thou sayest and teachest rightly, neither acceptest thou the person of any, but teachest the way of God truly:

21. Og de spurgte ham og sagde: Mester! vi vide, at du taler og lærer rettelig og ikke anseer nogen Person, men lærer Guds Vei i Sandhed.

21. Och de frågade honom, sägande: Mästar, vi vete att du säger och lärer det rätt är, och ser icke till personen, utan lärer Guds väg rätt.

21. Ja nemmad küssisid temmalt ja ütlesid: Öppetaja, meie teame, et sinna öiete rägid ja öppetad, ja ei pea ei ühhegi surussest luggu, waid öppetad Jummala teed öiete:

21. Taigi jie klausė Jį: ‘‘Mokytojau, mes žinome, kad Tu kalbi ir mokai teisingai. Tu neatsižvelgi į asmenis, bet mokai Dievo kelio, kaip reikalauja tiesa.

21. Und sie fragten ihn und sprachen: Meister, wir wissen, daß du aufrichtig redest und lehrest und achtest keines Menschen Ansehen, sondern du lehrest den Weg Gottes recht.

21. Ces gens lui adressèrent cette question: Maître, nous savons que tu parles et enseignes avec droiture, et que, sans faire acception de personne, tu enseignes la voie de Dieu selon la vérité.

21. Los cuales le preguntaron, diciendo: Maestro, sabemos que dices y enseñas bien; y que no tienes respeto a la persona de nadie, ántes enseñas el camino de Dios con verdad.

21 En zij vraagden Hem, zeggende: Meester, wij weten, dat Gij recht spreekt en leert, en den persoon niet aanneemt, maar den weg Gods leert in der waarheid.

21. I pytali go, mówiąc: Nauczycielu! wiemy, że dobrze mówisz i uczysz, ani przyjmujesz osób; ale drogi Bożej w prawdzie uczysz.

21. Kik megkérdezék őt, mondván: Mester, tudjuk, hogy te helyesen beszélsz és tanítasz, és személyt nem válogatsz, hanem az Istennek útját igazán tanítod:

21 И они спросили Его: Учитель! мы знаем, что Ты правдиво говоришь и учишь и не смотришь на лице, но истинно пути Божию учишь;

21. І питали вони Його, кажучи: Учителю, знаємо, що право говориш, і навчаєш, і не дивиш ся на лице, а по правдї на путь Божий наставляєш.

22 Onko meidän lupa antaa keisarille veroa vai eikö?"

22 Onko meidän lupa antaa keisarille veroa vai ei?"

22. Sopikko meidän antaa keisarille veroa, taikka ei?

22. Olleco se oikein että me annamme Keisarille weron taicka ei?

22. Olleco se oikein/ ette me Keisarille weron anname taicka ei? (Olleeko se oikein/ että me keisarille weron annamme taikka ei?)

22. ἔξεστιν ἡμῖν Καίσαρι φόρον δοῦναι ἢ οὔ;

22. εξεστιν ημιν καισαρι φορον δουναι η ου 22. eksestin emin kaisari foron doυnai e oυ

22 Is it legal for us to give tax to Caesar or not?

22. Is it lawful for us to give tribute unto Caesar, or no?

22. Er det os tilladt at give Keiseren Skat, eller ei?

22. Är det rätt, att vi gifve Kejsaren skatt, eller ej?

22. Kas meile sünnib Keisrile kohtorahha anda, ehk mitte?

22. Ar reikia mums mokėti ciesoriui mokesčius, ar ne?’‘

22. Ist's recht, daß wir dem Kaiser den Schoß geben, oder nicht?

22. Nous est-il permis de payer le tribut à César, ou non?

22. ¿Nos es lícito dar tributo a César, o no?

22 Is het ons geoorloofd den keizer schatting te geven, of niet?

22. Godzili się nam dać czynsz cesarzowi, czyli nie?

22. Szabad-é nékünk adót fizetnünk a császárnak, vagy nem?

22 позволительно ли нам давать подать кесарю, или нет?

22. Годить ся нам кесареві данину давати, чи нї?

23 Mutta hän havaitsi heidän kavaluutensa ja sanoi heille: "(Miksi kiusaatte minua?)

23 Mutta Hän havaitsi heidän kavaluutensa ja vastasi heille: "(Miksi kiusaatte minua?)"

23. Mutta kuin hän ymmärsi heidän kavaluutensa, sanoi hän heille: mitä te minua kiusaatte?

23. Mutta cuin hän ymmärsi heidän cawaluxens sanoi hän heille: mitä te minua kiusatte?

23. Mutta quin hen ymmersi heiden caualuxens/ sanoi hen heille/ Mite te minua kiusatta? (Mutta kuin hän ymmärsi heidän kawaluuksensa/ sanoi hän heille/ Mitä te minua kiusaatte?)

23. κατανοήσας δὲ αὐτῶν τὴν πανουργίαν εἶπε πρὸς αὐτούς· Τί μέ πειράζετε;

23. κατανοησας δε αυτων την πανουργιαν ειπεν προς αυτους τι με πειραζετε 23. katanoesas de aυton ten panoυrgian eipen pros aυtoυs ti me peirazete

23 But he perceived their craftiness and said to them, Why are you° testing me?

23. But he perceived their craftiness, and said unto them, Why tempt ye me?

23. Men da han mærkede deres Trædskhed, sagde han til dem: hvi friste I mig?

23. Då han förmärkte deras illfundighet, sade han till dem: Hvi fresten I mig?

23. Agga kui ta nende tiggeda kawwalusse ärramoistis, ütles temma nende wasto: Mis teie mind kiusate?

23. Suprasdamas jų klastą, Jis tarė jiems: ‘‘Kodėl spendžiate man pinkles?

23. Er aber merkte ihre List und sprach zu ihnen: Was versuchet ihr mich?

23. Mais Jésus comprenant leur artifice, leur dit: Pourquoi me tentez-vous?

23. Mas él, entendida la astucia de ellos, les dijo: ¿Por qué me tentais?

23 En Hij, hun arglistigheid bemerkende, zeide tot hen: Wat verzoekt gij Mij?

23. Ale on obaczywszy chytrość ich, rzekł do nich: Czemuż mię kusicie?

23. Ő pedig észrevévén álnokságukat, monda nékik: Mit kísértetek engem?

23 Он же, уразумев лукавство их, сказал им: что вы Меня искушаете?

23. Постерігши ж їх підступ, рече до них: Що мене спокушуєте?

24 Näyttäkää minulle denari. Kenen kuva ja päällekirjoitus siinä on? He vastasivat: "Keisarin".

24 Näyttäkää minulle denari. Kenen kuva ja päällekirjoitus siinä on?" He (vastasivat ja) sanoivat: "Keisarin."

24. Osoittakaat minulle veroraha, kenenkä kuva ja päällekirjoitus siinä on? He vastasivat ja sanoivat: keisarin.

24. Osottacat minulle weroraha kenengä cuwa ja päällekirjoitus sijnä on? He wastaisit ja sanoit hänelle: Keisarin.

24. Osotacat minulle weroraha/ Kenenge Cuwa ia Pälekirioitus henelle on? He wastasit ia sanoit henelle/ Keisarin. (Osoittakaat minulle weroraha/ Kenenkä kuwa ja päällekirjoitus hänellä on? He wastasit ja sanoit hänelle/ Keisarin.)

24. δείξατέ μοι δηνάριον· τίνος ἔχει εἰκόνα καὶ ἐπιγραφήν; ἀποκριθέντες δὲ εἶπον· Καίσαρος.

24. επιδειξατε μοι δηναριον τινος εχει εικονα και επιγραφην αποκριθεντες δε ειπον καισαρος 24. epideiksate moi denarion tinos echei eikona kai epigrafen apokrithentes de eipon kaisaros

24 Show° me a denarius. Whose image and inscription has it? But they answered and said, Caesar’s.

24. Shew me a penny. Whose image and superscription hath it They answered and said, Caesar's.

24. Viser mig en Penning; hvis Billede og Overskrift har den? Men de svarede og sagde: Keiserens.

24. Låter mig få se penningen; hvars beläte och öfverskrift hafver han? Svarade de, och sade: Kejsarens.

24. Näitke mulle tenari-rahha: Kelle kuio ja peäle-kirri on temmal? agga nemmad wastasid ja ütlesid: Keisri.

24. Parodykite man denarą. Kieno atvaizdas ir įrašas jame?’‘ Jie atsakė: ‘‘Ciesoriaus’‘.

24. Zeiget mir den Groschen! Wes Bild und Überschrift hat er? Sie antworteten und sprachen: Des Kaisers.

24. Montrez-moi un denier. De qui a-t-il l'image et l'inscription?Ils répondirent: De César.

24. Mostrádme una moneda. ¿De quién tiene la imágen, y la inscripción? Y respondiendo, dijeron: De César.

24 Toont Mij een penning; wiens beeld en opschrift heeft hij? En zij, antwoordende, zeiden: Des keizers.

24. Ukażcie mi grosz; czyj ma obraz i napis? A odpowiadając rzekli: Cesarza.

24. Mutassatok nékem egy pénzt; kinek a képe és felirata van rajta? És felelvén, mondának: A császáré.

24 Покажите Мне динарий: чье на нем изображение и надпись? Они отвечали: кесаревы.

24. Покажіть менї денария. Чиє має обличчє і надпись? Озвавши ся ж сказали: Кесареве.

25 Niin hän sanoi heille: "Antakaa siis keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on".

25 Niin Hän sanoi heille: "Antakaa siis keisarin oma keisarille ja Jumalan oma Jumalalle."

25. Niin hän sanoi heille: antakaat keisarille, mitkä keisarin ovat, ja Jumalalle, mitkä Jumalan ovat.

25. Nijn hän sanoi heille: andacat Keisarille mitä Keisarin tule ja Jumalalle mitä Jumalan tule.

25. Nin sanoi hen heille/ Andacat sis Keisarin mite Keisarin tule/ ia Jumalan mite Jumalan tule. (Niin sanoi hän heille/ Antakaat siis keisarin mitä keisarin tulee/ ja Jumalan mitä Jumalan tulee.)

25. ὁ δὲ εἶπεν αὐτοῖς· Ἀπόδοτε τοίνυν τὰ Καίσαρος Καίσαρι καὶ τὰ τοῦ Θεοῦ τῷ Θεῷ.

25. ο δε ειπεν αυτοις αποδοτε τοινυν τα καισαρος καισαρι και τα του θεου τω θεω 25. o de eipen aυtois apodote toinυn ta kaisaros kaisari kai ta toυ theoυ to theo

25 But he said to them, Now-then, give° to Caesar the things (which are) Caesar’s, and to God the things (which are) God’s.

25. And he said unto them, Render therefore unto Caesar the things which be Caesar's, and unto God the things which be God's.

25. Men han sagde til dem: saa giver da Keiseren det, Keiserens er, og Gud, det, Guds er.

25. Sade han till dem: Så gifver nu Kejsarenom det Kejsarenom tillhörer, och Gudi det Gudi tillhörer.

25. Siis ütles tem̃a neile: Sepärrast andke Keisrile, mis Keisri kohhus on, ja Jum̃alale, mis Jum̃ala kohhus on.

25. Tada Jis jiems tarė: ‘‘Kas ciesoriaus, atiduokite ciesoriui, o kas Dievo­Dievui’‘.

25. Er aber sprach: So gebet dem Kaiser, was des Kaisers ist, und Gott, was Gottes ist!

25. Et il leur dit: Rendez donc à César ce qui est à César, et à Dieu ce qui est à Dieu.</J>

25. Entónces les dijo: Pues dad a César lo que es de César; y lo que es de Dios, a Dios.

25 En Hij zeide tot hen: Geeft dan den keizer, dat des keizers is, en Gode, dat Gods is.

25. Zatem on im rzekł: Oddawajcież tedy, co jest cesarskiego, cesarzowi, a co jest Bożego, Bogu.

25. Ő pedig monda nékik: Adjátok meg azért a mi a császáré, a [16†] császárnak, és a mi az Istené, az Istennek.

25 Он сказал им: итак, отдавайте кесарево кесарю, а Божие Богу.

25. Він же рече їм: Оддайте ж оце кесареве кесареві, а Боже Богові.

26 Ja he eivät kyenneet saamaan häntä hänen puheestaan kiinni kansan edessä; ja he ihmettelivät hänen vastaustaan ja vaikenivat.

26 Eivätkä he kyenneet saamaan Häntä puheesta kiinni kansan edessä, ja ihmetellen Hänen vastaustaan he vaikenivat.

26. Ja ei he taitaneet hänen puhettansa kansan edessä laittaa, vaan ihmettelivät hänen vastaustansa, ja vaikenivat.

26. Ja ei he tainnet hänen puhettans Canssan edes laitta waan ihmettelit hänen wastaustans ja waickenit.

26. Ja eiuet he woinuet henen sanans laitta Canssan edes/ waan ihmettelit henen wastauxens päle/ ia waickenit. (Ja eiwät he woineet hänen sanansa laittaa kansan edessä/ waan ihmettelit hänen wastauksensa päälle/ ja waikenit.)

26. καὶ οὐκ ἴσχυσαν ἐπιλαβέσθαι αὐτοῦ ῥήματος ἐναντίον τοῦ λαοῦ, καὶ θαυμάσαντες ἐπὶ τῇ ἀποκρίσει αὐτοῦ ἐσίγησαν.

26. και ουκ ισχυσαν επιλαβεσθαι αυτου ρηματος εναντιον του λαου και θαυμασαντες επι τη αποκρισει αυτου εσιγησαν 26. kai oυk ischυsan epilaβesthai aυtoυ rematos enantion toυ laoυ kai thaυmasantes epi te apokrisei aυtoυ esigesan

26 And they were not strong-enough to grasp his declaration in front of the people, and they marveled at his answer and were silent. {Mar 12:18-27 & Mat 22:23-33 & Luk 20:27-39.}

26. And they could not take hold of his words before the people: and they marvelled at his answer, and held their peace.

26. Og de kunde ikke fange ham i Ord i Folkets Paahør, og de forundrede sig over hans Svar og taug.

26. Och de kunde icke straffa hans tal, för folket; utan förundrade sig på hans svar, och tigde.

26. Ja nemmad ei woind tedda mitte rahwa ees könnest kinni sada, ja pannid immeks temma kostmist, ja jäid wait.

26. Taip jie nesugebėjo žmonių akivaizdoje sugauti Jo kalboje. Stebėdamiesi Jo atsakymu, jie nutilo.

26. Und sie konnten sein Wort nicht tadeln vor dem Volk und verwunderten sich seiner Antwort und schwiegen still.

26. Et ils ne purent le surprendre dans ses paroles devant le peuple; mais, s'étonnant de sa réponse, ils se turent.

26. Y no pudieron reprender sus palabras delante del pueblo: ántes maravillados de su respuesta, callaron.

26 En zij konden Hem in Zijn woord niet vatten voor het volk; en zich verwonderende over Zijn antwoord, zwegen zij stil.

26. I nie mogli go podchwycić w mowie jego przed ludem, a zadziwiwszy się odpowiedzi jego, umilknęli.

26. És nem tudták őt megfogni beszédében a nép előtt; és csodálkozván az ő feleletén, elhallgatának.

26 И не могли уловить Его в слове перед народом, и, удивившись ответу Его, замолчали.

26. І не могли вони схопити Його на слові перед народом; і, дивуючись одповіддю Його, мовчали.

27 Niin astui esiin muutamia saddukeuksia, jotka väittävät, ettei ylösnousemusta ole, ja he kysyivät häneltä

27 Niin astui esiin muutamia saddukeuksia, jotka väittävät, ettei ole ylösnousemusta, ja he kysyivät Häneltä

27. Niin tulivat muutamat Saddukealaisista, (jotka kieltävät ylösnousemisen,) ja kysyivät häneltä,

27. NIjn tulit muutamat Saduceuxist ( jotca kieldäwät ylösnousemisen ) ja kysyit hänelle sanoden:

27. Nin edesastuit mutamat Sadduceusist (iotca kieldeuet oleuan ylesnousemisen) ia kysyit henelle sanoden/ (Niin edesastuit muutamat saddukeuksista (jotka kieltäwät olewan ylösnousemisen) ja kysyit häneltä sanoen/)

27. Προσελθόντες δέ τινες τῶν Σαδδουκαίων, οἱ λέγοντες μὴ εἶναι ἀνάστασιν, ἐπηρώτησαν αὐτὸν

27. προσελθοντες δε τινες των σαδδουκαιων οι αντιλεγοντες αναστασιν μη ειναι επηρωτησαν αυτον 27. proselthontes de tines ton saddoυkaion oi antilegontes anastasin me einai eperotesan aυton

27 Now some of the Sadducees came near to him, those who contradict (the) resurrection– there is no (resurrection); and they asked him,

27. Then came to him certain of the Sadducees, which deny that there is any resurrection; and they asked him,

27. Men nogle af Sadducæerne, hvilke nægte, at der er Opstandelse, gik til ham og spurgte ham og sagde:

27. Då gingo någre fram till honom af de Sadduceer, hvilke der neka uppståndelsen, och frågade honom,

27. Agga temma jure tullid moñingad Sadduserid, (kes ei ütle üllestousmist polegi ollewad) ja küssisid temmalt,

27. Pas Jį atėjo sadukiejų, kurie neigia mirusiųjų prisikėlimą, ir paklausė:

27. Da traten zu ihm etliche der Sadduzäer, welche da halten, es sei kein Auferstehen, und fragten ihn

27. Alors quelques-uns d'entre les sadducéens, qui nient la résurrection, s'étant approchés, l'interrogèrent en disant:

27. Y llegándose unos de los Saduceos, los cuales niegan haber resurrección, le preguntaron,

27 En tot Hem kwamen sommigen der Sadduceen, welke tegensprekende zeggen, dat er geen opstanding is, en vraagden Hem,

27. A przyszedłszy niektórzy z Saduceuszów, (którzy przeczą i mówią, iż nie masz zmartwychwstania), pytali go,

27. Hozzá menvén pedig a sadduczeusok [17†] közül némelyek, a kik tagadják, hogy van feltámadás, megkérdék őt,

27 Тогда пришли некоторые из саддукеев, отвергающих воскресение, и спросили Его:

27. Приступивши ж тодї деякі з Садукеїв, котрі перечять, що є воскресеннє, питали Його,

28 sanoen: "Opettaja, Mooses on säätänyt meille: 'Jos joltakin kuolee veli, jolla on vaimo, mutta ei ole lapsia, niin ottakoon hän veljensä vaimon ja herättäköön siemenen veljelleen'.

28 sanoen: "Opettaja, Mooses on kirjoittanut meille: 'Jos keneltä kuolee veli, jolla on vaimo, *ja hän kuolee lapsetonna*, niin hänen veljensä ottakoon vaimon ja hankkikoon jälkeläisen veljelleen.'

28. Sanoen: Mestari, Moses kirjoitti meille: jos jonkun veli kuolee, jolla emäntä oli, ja se kuolis lapsetonna, niin hänen veljensä pitää sen vaimon ottaman ja veljellensä siemenen herättämän.

28. Mestari Moses kirjoitti meille jos jongun weli cuole jolla emändä oli ja se cuolis lapsitoin nijn hänen weljens piti sen waimon ottaman ja weljellens siemenen herättämän.

28. Mestari/ Moses meille kirioitti/ Jos iongun Weli colepi/ iolla oli Emende/ ia se colis Lapsitoin/ Nin henen Weliens piti sen Waimon ottaman/ ia henen Weliens Siemenen herättemen. (Mestari/ Moses meille kirjoitti/ Jos jonkun weli kuoleepi/ jolla oli emäntä/ ja se kuolisi lapsetoin/ Niin hänen weljensä piti sen waimon ottaman/ ja hänen weljensä siemenen herättämän.)

28. λέγοντες· Διδάσκαλε, Μωϋσῆς ἔγραψεν ἡμῖν, ἐάν τινος ἀδελφὸς ἀποθάνῃ ἔχων γυναῖκα, καὶ οὗτος ἄτεκνος ἀποθάνῃ, ἵνα λάβῃ ὁ ἀδελφὸς αὐτοῦ τὴν γυναῖκα καὶ ἐξαναστήσῃ σπέρμα τῷ ἀδελφῷ αὐτοῦ.

28. λεγοντες διδασκαλε μωσης εγραψεν ημιν εαν τινος αδελφος αποθανη εχων γυναικα και ουτος ατεκνος αποθανη ινα λαβη ο αδελφος αυτου την γυναικα και εξαναστηση σπερμα τω αδελφω αυτου 28. legontes didaskale moses egrapsen emin ean tinos adelfos apothane echon gυnaika kai oυtos ateknos apothane ina laβe o adelfos aυtoυ ten gυnaika kai eksanastese sperma to adelfo aυtoυ

28 saying, Teacher, Moses wrote to us, in order that if anyone’s brother dies, having a wife, and this one should die childless, his brother should take the wife and should raise* up seed to his brother. {Deu 25:5}

28. Saying, Master, Moses wrote unto us, If any man's brother die, having a wife, and he die without children, that his brother should take his wife, and raise up seed unto his brother.

28. Mester! Moses har foreskrevet os: dersom Nogen har en Broder, som er gift, og samme døer barnløs, da skal dennes Broder tage Hustruen og opreise sin Broder Sæd.

28. Sägande: Mästar, Moses hafver skrifvit oss, att om någors mans broder blifver död, den hustru hafver, och dör barnlös, att hans broder skall taga hans hustru, och uppväcka sinom broder säd.

28. Ja ütlesid: Öppetaja, Moses on meile kirjotanud: Kui kellegi wend, kellel naene on, ärrasurreb, ja sesinnane surreb ärra lapseta, et temma wend se naese peab wotma, ja omma wennale suggu saatma.

28. ‘‘Mokytojau, Mozė mums parašė: jei kieno brolis, turėdamas žmoną, mirtų bevaikis, tada jo brolis tegul veda jo žmoną ir pažadina savo broliui palikuonių.

28. und sprachen: Meister, Mose hat uns geschrieben: So jemandes Bruder stirbt, der ein Weib hat, und stirbt kinderlos, so soll sein Bruder das Weib nehmen und seinem Bruder einen Samen erwecken.

28. Maître, Moïse nous a prescrit, que si le frère de quelqu'un est mort ayant une femme et qu'il soit mort sans enfants, son frère prenne sa femme et suscite lignée à son frère.

28. Diciendo: Maestro, Moisés nos escribió: Si el hermano de alguno muriere teniendo mujer, y muriere sin hijos, que su hermano tome la mujer, y levante simiente a su hermano.

28 Zeggende: Meester! Mozes heeft ons geschreven: Zo iemands broeder sterft, die een vrouw heeft, en hij sterft zonder kinderen, dat zijn broeder de vrouw nemen zal, en zijn broeder zaad verwekken.

28. Mówiąc: Nauczycielu! Mojżesz nam napisał: Jeźliby komu brat umarł, mając żonę, a umarłby bez dziatek, aby brat jego pojął jego żonę, a wzbudził nasienie bratu swemu.

28. Mondván: Mester, Mózes megírta nékünk, ha valakinek testvére meghal, kinek felesége volt, és magzatok nélkül hal meg, hogy annak testvére elvegye annak feleségét, és támasszon magot az [18†] ő testvérének.

28 Учитель! Моисей написал нам, что если у кого умретбрат, имевший жену, и умрет бездетным, то брат его должен взять его жену и восставить семя брату своему.

28. говорячи: Учителю, Мойсей написав нам: Коли чий брат умре, мавши жінку, й сей бездїтний умре, щоб узяв брат його жінку й воскресив насїннє братові своєму.

29 Nyt oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon ja kuoli lapsetonna.

29 Nyt oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon ja kuoli lapsetonna.

29. Niin oli seitsemän veljeä: ensimäinen otti emännän ja kuoli lapsetonna.

29. Nyt olit seidzemen welje ensimäinen otti emännän ja cuoli lapsitoina.

29. Nyt olit sis seitzemen Welie/ Se ensimeinen otti Emenen/ ia coli Lapsitoin. (Nyt olit siis seitsemän weljeä/ Se ensimmäinen otti emännän/ ja kuoli lapsetoin.)

29. ἑπτὰ οὖν ἀδελφοὶ ἦσαν· καὶ ὁ πρῶτος λαβὼν γυναῖκα ἀπέθανεν ἄτεκνος·

29. επτα ουν αδελφοι ησαν και ο πρωτος λαβων γυναικα απεθανεν ατεκνος 29. epta oυn adelfoi esan kai o protos laβon gυnaika apethanen ateknos

29 Therefore, there were seven brethren, and the first took a wife and died childless;

29. There were therefore seven brethren: and the first took a wife, and died without children.

29. Nu vare her syv Brødre; og den første tog en Hustru og døde barnløs.

29. Så voro nu sju bröder; och den förste tog sig hustru, och blef död barnlös.

29. Nüüd ollid seitse wenda, ja essimenne wottis naese, ja surri lapseta.

29. Taigi buvo septyni broliai. Pirmasis vedė žmoną ir mirė bevaikis.

29. Nun waren sieben Brüder. Der erste nahm ein Weib und starb kinderlos.

29. Or, il y avait sept frères. Le premier ayant épousé une femme, mourut sans enfants.

29. Fueron pues siete hermanos; y el primero tomó mujer, y murió sin hijos.

29 Er waren nu zeven broeders; en de eerste nam een vrouw, en hij stierf zonder kinderen.

29. Było tedy siedm braci, z których pierwszy pojąwszy żonę, umarł bez dziatek.

29. Hét testvér vala azért: és az első feleséget vévén, meghalt magzatok nélkül;

29 Было семь братьев, первый, взяв жену, умер бездетным;

29. Сїм оце братів було; й первий, взявши жінку, умер бездїтний.

30 Niin toinen otti sen vaimon, (ja hän kuoli lapsetonna).

30 Niin toinen otti sen vaimon (ja hän kuoli lapsetonna).

30. Ja toinen otti sen vaimon, ja se myös kuoli lapsetonna.

30. Ja toinen otti sen waimon ja se myös cuoli lapsitoina.

30. Ja se toinen otti sen Waimon/ ia se mös coli Lapsitoin. (Ja se toinen otti sen waimon/ ja se myös kuoli lapsetoin.)

30. καὶ ἔλαβεν ὁ δεύτερος τὴν γυναῖκα, καὶ οὗτος ἀπέθανεν ἄτεκνος·

30. και ελαβεν ο δευτερος την γυναικα και ουτος απεθανεν ατεκνος 30. kai elaβen o deυteros ten gυnaika kai oυtos apethanen ateknos

30 and the second took the woman and this one died childless;

30. And the second took her to wife, and he died childless.

30. Og den anden tog Hustruen; ogsaa han døde barnløs.

30. Och den andre tog henne, och blef ock desslikes död barnlös.

30. Ja teine wottis se naese, ja sesinnane surri ka ärra lapseta.

30. Ją vedė antrasis ir taip pat mirė bevaikis.

30. Und der andere nahm das Weib und starb auch kinderlos.

30. Le second épousa sa femme, et mourut sans enfants.

30. Y la tomó el segundo, el cual también murió sin hijos.

30 En de tweede nam die vrouw, en ook deze stierf zonder kinderen.

30. I pojął wtóry onę żonę, a umarł i ten bez dziatek.

30. A másik vevé el azért annak feleségét, és az is magzatok nélkül halt meg;

30 взял ту жену второй, и тот умер бездетным;

30. І взяв другий жінку, та й сей умер бездїтний.

31 ja sitten kolmas, ja samoin kaikki seitsemän; ja he kuolivat jättämättä lapsia.

31 Sitten kolmas otti hänet ja samoin (myös) kaikki seitsemän. He kuolivat eivätkä jättäneet lapsia.

31. Ja kolmas otti myös sen: ja niin kaikki seitsemän, eikä jättäneet lapsia, ja kuolivat.

31. Ja colmas otti myös sen. Ja nijn caicki seidzemen eikä jättänet lapsia ja cuolit.

31. Ja colmas otti sen saman. Samalmoto mös mwdh seitzemen/ Ja ei iättenyt Lapsia ia colit. (Ja kolmas otti sen saman. Samalla muotoa myös muut seitsemän/ Ja ei jättänyt lapsia ja kuolit.)

31. καὶ ὁ τρίτος ἔλαβεν αὐτήν ὡσαύτως· ὡσαύτως δὲ καὶ οἱ ἑπτὰ· οὐ κατέλιπον τέκνα, καὶ ἀπέθανον·

31. και ο τριτος ελαβεν αυτην ωσαυτως δε και οι επτα {VAR2: και } ου κατελιπον τεκνα και απεθανον 31. kai o tritos elaβen aυten osaυtos de kai oi epta {VAR2: kai } oυ katelipon tekna kai apethanon

31 and the third took her, and likewise*, the seven also left no children and they (all) died.

31. And the third took her; and in like manner the seven also: and they left no children, and died.

31. Og den tredie tog hende, og saaledes alle syv; og de døde uden at efterlade Børn.

31. Den tredje tog henne; sammalunda ock alle sju, och läto inga barn efter sig, och blefvo döde.

31. Ja kolmas wottis tedda: ja nendasammoti ka keik seitse, ja ei jätnud mitte lapsi, ja surrid ärra.

31. Paskui ją vedė trečiasis ir paeiliui visi septyni, ir jie mirė, nepalikdami vaikų.

31. Und der dritte nahm sie. Desgleichen alle sieben und hinterließen keine Kinder und starben.

31. Puis le troisième l'épousa aussi, et tous les sept de même; et ils moururent sans laisser d'enfants.

31. Y la tomó el tercero: asimismo también todos siete; y no dejaron simiente, y murieron.

31 En de derde nam dezelve vrouw; en desgelijks ook de zeven, en hebben geen kinderen nagelaten, en zijn gestorven.

31. Potem ją pojął i trzeci, także i oni wszyscy siedmiu, a nie zostawiwszy dziatek, pomarli.

31. Akkor a harmadik vette el azt; és hasonlóképen mind a heten is; és nem hagytak magot, és meghaltak.

31 взял ее третий; также и все семеро, и умерли, не оставив детей;

31. І третій узяв її, та й не зоставили дїтей, і повмирали.

32 Viimeiseksi vaimokin kuoli.

32 Viimeisenä (kaikista) vaimokin kuoli.

32. Kaikkein viimein kuoli myös vaimo.

32. Caickein wijmein cuoli myös se waimo.

32. Caikein wijmen/ coli mös se Waimo. (Kaikkein wiimein/ kuoli myös se waimo.)

32. ὕστερον δὲ πάντων καὶ ἡ γυνὴ ἀπέθανεν.

32. υστερον {VAR1: δε } παντων απεθανεν και η γυνη 32. υsteron {VAR1: de } panton apethanen kai e gυne

32 But last of all, the woman also died later.

32. Last of all the woman died also.

32. Men sidst af dem alle døde ogsaa Kvinden.

32. Sist, efter dem alla, blef ock qvinnan död.

32. Agga keigewimaks surri ka se naene ärra.

32. Po jų visų numirė ir ta moteris.

32. Zuletzt nach allen starb auch das Weib.

32. Après eux tous la femme mourut aussi.

32. Y a la postre de todos murió también la mujer.

32 En ten laatste na allen stierf ook de vrouw.

32. Po wszystkich też umarła i ona niewiasta.

32. Mind ezek után pedig meghalt az asszony is.

32 после всех умерла и жена;

32. Опісля ж усїх умерла й жінка.

33 Kenelle heistä siis tämä vaimo ylösnousemuksessa joutuu vaimoksi? Sillä kaikkien seitsemän vaimona hän oli ollut."

33 Kenelle heistä hän* siis joutuu ylösnousemuksessa vaimoksi, sillä niillä seitsemällä hän oli vaimona?"

33. Sentähden ylösnousemisessa, kenenkä heistä vaimo pitää oleman? sillä kaikki seitsemän ovat sen vaimonansa pitäneet.

33. Kenengä sijs ylösnousemises heistä se waimo on? Sillä caicki seidzemen owat sen waimonans pitänet.

33. Nyt ylesnousemises kenenge sis heiste se Waimo ombi? Sille ette caiki Seitzemen ouat sen Waimonans piteneet. (Nyt ylösnousemisessa kenenkä siis heistä se waimo ompi? Sillä että kaikki seitsemän owat sen waimonansa pitäneet.)

33. ἐν τῇ ἀναστάσει οὖν τίνος αὐτῶν γίνεται γυνή; οἱ γὰρ ἑπτὰ ἔσχον αὐτὴν γυναῖκα.

33. εν τη ουν αναστασει τινος αυτων γινεται γυνη οι γαρ επτα εσχον αυτην γυναικα 33. en te oυn anastasei tinos aυton ginetai gυne oi gar epta eschon aυten gυnaika

33 Therefore in the resurrection, whose wife of them does she become? For* the seven had her (as) wife.

33. Therefore in the resurrection whose wife of them is she? for seven had her to wife.

33. I Opstandelsen nu, hvis Hustru af disse skal hun være? thi de have alle syv havt hende til Hustru.

33. Uti uppståndelsen, hvilkensderas hustru skall hon vara, efter det sju hade haft henne till hustru?

33. Agga üllestousmisses, kelle naene peab temma ollema nende seast? sest ta on neil seitsmel naeseks olnud.

33. Kurio gi žmona ji bus prisikėlime? Juk ji buvo visų septynių žmona!’‘

33. Nun in der Auferstehung, wes Weib wird sie sein unter denen? Denn alle sieben haben sie zum Weibe gehabt.

33. Duquel donc d'entre eux sera-t-elle femme à la résurrection? Car les sept l'ont épousée.

33. En la resurrección, pues, ¿mujer de cuál de ellos será? porque los siete la tuvieron por mujer.

33 In de opstanding dan, wiens vrouw van dezen zal zij zijn? Want die zeven hebben dezelve tot een vrouw gehad.

33. Przetoż przy zmartwychwstaniu, któregoż z nich ona będzie żoną, ponieważ siedmiu ich miało ją za żonę?

33. A feltámadáskor azért kinek a felesége lesz közülök? mert mind a hétnek felesége volt.

33 итак, в воскресение которого из них будет она женою, ибо семеро имели ее женою?

33. Оце ж у воскресенню кому з них буде жінкою? сїм бо мали її за жінку.

34 Niin Jeesus sanoi heille: "Tämän maailmanajan lapset naivat ja menevät miehelle.

34 Jeesus (vastasi ja) sanoi heille: "Tämän maailmanajan lapset naivat ja menevät miehelle.

34. Ja Jesus vastaten sanoi heille: tämän maailman lapset naivat ja huolevat;

34. Jesus wastais ja sanoi heille: tämän mailman lapset naiwat ja huolewat.

34. Ja Iesus wastasi/ ia sanoi heille/ Temen mailman Lapset naiuat ia hooleuat. (Ja Jesus wastasi/ ja sanoi heille/ Tämän maailman lapset naiwat ja huolewat.)

34. καὶ ἀποκριθεὶς εἶπεν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Οἱ υἱοὶ τοῦ αἰῶνος τούτου γαμοῦσι καὶ ἐκγαμίζονται·

34. και αποκριθεις ειπεν αυτοις ο ιησους οι υιοι του αιωνος τουτου γαμουσιν και εκγαμισκονται 34. kai apokritheis eipen aυtois o iesoυs oi υioi toυ aionos toυtoυ gamoυsin kai ekgamiskontai

34 And Jesus answered and said to them, The sons of this world marry and are betrothed.

34. And Jesus answering said unto them, The children of this world marry, and are given in marriage:

34. Og Jesus svarede og sagde til dem: denne Verdens Børn tage til Ægte og bortgiftes.

34. Då svarade Jesus, och sade till dem: Denna verldenes barn taga sig hustrur och gifvas mannom.

34. Ja Jesus kostis ja ütles neile: Sesinnatse ma-ilma lapsed wotwad naest, ja lähhäwad mehhele.

34. Jėzus jiems atsakė: ‘‘Šio pasaulio vaikai veda ir teka,

34. Und Jesus antwortete und sprach zu ihnen: Die Kinder dieser Welt freien und lassen sich freien;

34. Jésus leur répondit: Les enfants de ce siècle se marient, et donnent en mariage.

34. Entónces respondiendo Jesús, les dijo: Los hijos de este siglo se casan, y se dan en casamiento;

34 En Jezus, antwoordende, zeide tot hen: De kinderen dezer eeuw trouwen, en worden ten huwelijk uitgegeven;

34. Tedy odpowiadając, rzekł im Jezus: Synowie tego wieku żenią się i za mąż wydają.

34. És felelvén, monda nékik Jézus: E világnak fiai házasodnak és férjhez adatnak:

34 Иисус сказал им в ответ: чада века сего женятся и выходят замуж;

34. І відказуючи рече їм Ісус: Сини сьвіту сього женять ся й видають заміж:

35 Mutta ne, jotka on arvollisiksi nähty pääsemään toiseen maailmaan ja ylösnousemukseen kuolleista, eivät nai eivätkä mene miehelle.

35 Mutta jotka on katsottu arvollisiksi pääsemään toiseen maailmanaikaan ja ylösnousemukseen kuolleista, he eivät nai eivätkä mene miehelle.

35. Mutta ne, jotka otolliseksi tulevat sille maailmalle ja ylösnousemiselle kuolleista, ei he nai eikä huole;

35. Mutta ne jotca otolliset owat sille mailmalle ja ylösnouseman cuolluista ei he nai eikä huole:

35. Mutta ne iotca otoliset ouat sille ilmalle/ ia ylesnouseman Coluista/ eike he nai eike hoole/ (Mutta ne jotka otolliset owat sille ilmalle/ ja ylösnouseman kuolleista/ eikä he nai eikä huole/)

35. οἱ δὲ καταξιωθέντες τοῦ αἰῶνος ἐκείνου τυχεῖν καὶ τῆς ἀναστάσεως τῆς ἐκ νεκρῶν οὔτε γαμοῦσιν οὔτε γαμίζονται·

35. οι δε καταξιωθεντες του αιωνος εκεινου τυχειν και της αναστασεως της εκ νεκρων ουτε γαμουσιν ουτε εκγαμισκονται 35. oi de kataksiothentes toυ aionos ekeinoυ tυchein kai tes anastaseos tes ek nekron oυte gamoυsin oυte ekgamiskontai

35 But those who were deemed worthy to obtain that world and the resurrection from the dead, neither marry, nor are they betrothed,

35. But they which shall be accounted worthy to obtain that world, and the resurrection from the dead, neither marry, nor are given in marriage:

35. Men de, som agtes værdige til at faae Deel i hiin Verden og i Opstandelsen fra de Døde, tage hverken til Ægte eller bortgiftes.

35. Men de som varda värdige till den verldena, och till uppståndelsen ifrå de döda, de hvarken taga hustrur, eller gifvas manne;

35. Agga, kes wäärt on arwatud teist ma-ilma sada, ja surnust üllestousta, ei need wotta naest, egga lähhä mehhele.

35. o kurie pasirodys verti pasiekti aną pasaulį ir mirusiųjų prisikėlimą, tie neves ir netekės.

35. welche aber würdig sein werden, jene Welt zu erlangen und die Auferstehung von den Toten, die werden weder freien noch sich freien lassen.

35. Mais ceux qui seront jugés dignes d'avoir part au siècle à venir et à la résurrection des morts, ne se marieront ni ne donneront en mariage.

35. Mas los que fueron tenidos por dignos de aquel siglo, y de la resurrección de los muertos, ni se casan, ni se dan en casamiento.

35 Maar die waardig zullen geacht zijn die eeuw te verwerven en de opstanding uit de doden, zullen noch trouwen, noch ten huwelijk uitgegeven worden;

35. Ale ci, którzy godni są, aby dostąpili onego wieku, i powstaną od umarłych, ani się żenić, ani za mąż dawać będą.

35. De a kik méltókká tétetnek, hogy ama [19†] világot elvegyék, és a halálból való feltámadást, sem nem házasodnak, sem férjhez nem adatnak:

35 а сподобившиеся достигнуть того века и воскресения из мертвых ни женятся, ни замуж не выходят,

35. которі ж удостоють ся дождати віку того й воскресення з мертвих, ті нї женять ся анї віддають заміж:

36 Sillä he eivät enää voi kuolla, kun ovat enkelien kaltaisia; ja he ovat Jumalan lapsia, koska ovat ylösnousemuksen lapsia.

36 Sillä he eivät enää voi kuolla, koska ovat enkelten kaltaiset, ja he ovat Jumalan lapsia, koska ovat ylösnousemuksen lapsia.

36. Sillä ei he enään kuolla taida; sillä he ovat enkelien kaltaiset, ja he ovat Jumalan lapset, että he ovat ylösnousemisen lapset.

36. Ja ei he sillen cuolla taida: sillä he owat Engelitten caltaiset ja Jumalan lapset että he owat ylösnousemisen lapset.

36. Ja eiuet he sillen coolla taidha/ Sille he ouat Engeliten caltaiset/ ia Jumalan Lapset/ ette he ouat ylesnousemisen Lapset. (Ja eiwät he silleen kuolla taida/ Sillä he owat enkeleitten kaltaiset/ Ja Jumalan lapset/ että he owat ylösnousemisen lapset.)

36. οὔτε γὰρ ἀποθανεῖν ἔτι δύνανται· ἰσάγγελοι γάρ εἰσι, καὶ υἱοί εἰσι τοῦ Θεοῦ, τῆς ἀναστάσεως υἱοὶ ὄντες.

36. ουτε γαρ αποθανειν ετι δυνανται ισαγγελοι γαρ εισιν και υιοι εισιν του θεου της αναστασεως υιοι οντες 36. oυte gar apothanein eti dυnantai isaggeloi gar eisin kai υioi eisin toυ theoυ tes anastaseos υioi ontes

36 for* neither are they able to die anymore; for* they are equal to the messengers, and are sons of God, being sons of the resurrection.

36. Neither can they die any more: for they are equal unto the angels; and are the children of God, being the children of the resurrection.

36. De kunne jo ikke mere døe; thi de ere Engle lige og ere Guds Børn, efterdi de ere Opstandelsens Børn.

36. Och ej heller kunna de mera dö; ty de varda like med Änglarna, och äro Guds barn, medan de äro uppståndelsens barn.

36. Sest nemmad ei woi mitte ennam ärrasurra; sest nem̃ad on inglide sarnatsed, ja nemmad on Jum̃ala lapsed, et nemmad üllestousmisse lapsed on.

36. Jie taip pat nebegalės ir mirti, nes, būdami prisikėlimo vaikai, bus lygūs angelams ir bus Dievo vaikai.

36. Denn sie können hinfort nicht sterben; denn sie sind den Engeln gleich und Gottes Kinder, dieweil sie Kinder sind der Auferstehung.

36. Car ils ne pourront non plus mourir, parce qu'ils seront semblables aux anges, et qu'ils seront enfants de Dieu, étant enfants de la résurrection.

36. Porque no pueden ya más morir; porque son iguales a los ángeles, y son hijos de Dios, siendo hijos de la resurrección.

36 Want zij kunnen niet meer sterven, want zij zijn den engelen gelijk; en zij zijn kinderen Gods, dewijl zij kinderen der opstanding zijn.

36. Albowiem umierać więcej nie będą mogli; bo będą równi Aniołom, będąc synami Bożymi, gdyż są synami zmartwychwstania.

36. Mert meg sem halhatnak többé: mert hasonlók az angyalokhoz; és az Isten fiai, mivelhogy a feltámadásnak fiai.

36 и умереть уже не могут, ибо они равны Ангелам и суть сыны Божии, будучи сынами воскресения.

36. бо анї вмерти не можуть, рівні бо ангелам і сини вони Божі, воскресення синами бувши.

37 Mutta että kuolleet nousevat ylös, sen Mooseskin on osoittanut kertomuksessa orjantappurapensaasta, kun hän sanoo Herraa Aabrahamin Jumalaksi ja Iisakin Jumalaksi ja Jaakobin Jumalaksi.

37 Mutta että kuolleet heräävät, sen Mooseskin on osoittanut kertomuksessa orjantappurapensaasta, kun hän sanoo Herraa Aabrahamin Jumalaksi ja lisakin Jumalaksi ja Jaakobin Jumalaksi.

37. Mutta että kuolleet ylösnousevat, sen on myös Moses pensaan tykönä osoittanut, kuin hän sanoi Herran Abrahamin Jumalaksi ja Isaakin Jumalaksi ja Jakobin Jumalaksi.

37. Mutta että ne cuollet ylösnousewat sen on myös Moses pensan tykönä osottanut cosca hän cudzui HERran Abrahamin Jumalaxi ja Isaachin Jumalaxi ja Jacobin Jumalaxi.

37. Mutta ette ne colluet ylesnouseuat/ sen onbi mös Moses Pensan tyken osottanut coska hen cutzui HERRAN/ Abrahamin Jumalaxi/ ia Isaachin Jumalaxi/ ia Jacobin Jumalaxi. (Mutta että ne kuolleet ylösnousewat/ sen ompi myös Moses pensaan tykönä osoittanut koska hän kutsui HERRAN/ Abrahamin Jumalaksi/ ja Isachin Jumalaksi/ ja Jakobin Jumalaksi.)

37. ὅτι δὲ ἐγείρονται οἱ νεκροὶ, καὶ Μωϋσῆς ἐμήνυσεν ἐπὶ τῆς βάτου, ὡς λέγει Κύριον τὸν Θεὸν Ἀβραὰμ καὶ τὸν Θεὸν Ἰσαὰκ καὶ τὸν Θεὸν Ἰακώβ.

37. οτι δε εγειρονται οι νεκροι και μωσης εμηνυσεν επι της βατου ως λεγει κυριον τον θεον αβρααμ και τον θεον ισαακ και τον θεον ιακωβ 37. oti de egeirontai oi nekroi kai moses emenυsen epi tes βatoυ os legei kυrion ton theon aβraam kai ton theon isaak kai ton theon iakoβ

37 But that the dead are raised, even Moses divulged at the bush, as he calls* the Lord, the God of Abraham and the God of Isaac and the God of Jacob. {Exo 3:6}

37. Now that the dead are raised, even Moses shewed at the bush, when he calleth the Lord the God of Abraham, and the God of Isaac, and the God of Jacob.

37. Men at de Døde opvækkes, har og Moses givet tilkjende i Stedet om Tornebusken, der han kalder Herren: Abrahams Gud og Isaaks Gud og Jakobs Gud.

37. Men att de döde uppstå, bevisade Moses vid buskan, då han kallade Herran Abrahams Gud, och Isaacs Gud, och Jacobs Gud.

37. Agga et surnud üllestouswad, näitab ka Moses kibbowitsa poösas, kui tem̃a Issandat nim̃etab Abraami Jum̃alaks, ja Isaaki Jum̃alaks, ja Jakobi Jummalaks;

37. O kad mirusieji prisikels, nurodė ir Mozė pasakojime apie krūmą, kur jis Viešpatį vadina ‘Abraomo Dievu, Izaoko Dievu ir Jokūbo Dievu’.

37. Daß aber die Toten auferstehen, hat auch Mose gedeutet bei dem Busch, da er den HERRN heißt Gott Abrahams und Gott Isaaks und Gott Jakobs.

37. Et, que les morts ressuscitent, c'est ce que montre aussi Moïse quand il nomme, au buisson ardent, le Seigneur, le Dieu d'Abraham, le Dieu d'Isaac et le Dieu de Jacob.

37. Y que los muertos hayan de resucitar, Moisés aun lo enseñó junto al zarzal, cuando dice al Señor: Dios de Abraham, y Dios de Isaac, y Dios de Jacob.

37 En dat de doden opgewekt zullen worden, heeft ook Mozes aangewezen bij het doornenbos, als hij den Heere noemt den God Abrahams, en den God Izaks, en den God Jakobs.

37. A iż umarli zmartwychwstaną, i Mojżesz pokazał przy onym krzaku, gdy zowie Pana Boga Bogiem Abrahamowym i Bogiem Izaakowym i Bogiem Jakóbowym.

37. Hogy pedig a halottak feltámadnak, Mózes is megjelentette a csipkebokornál, mikor az Urat Ábrahám Istenének [20†] és Izsák Istenének és Jákób Istenének mondja.

37 А что мертвые воскреснут, и Моисей показал при купине, когда назвал Господа Богом Авраама и Богом Исаака и Богом Иакова.

37. А що встають мертві, то й Мойсей показав коло купини, як зве Господа Богом Авраама, й Богом Ісаака, й Богом Якова.

38 Mutta hän ei ole kuolleitten Jumala, vaan elävien; sillä kaikki hänelle elävät."

38 Mutta Hän ei ole kuolleitten Jumala, vaan elävien, sillä Hänelle kaikki elävät."

38. Mutta ei Jumala ole kuolleiden Jumala, vaan elävien; sillä kaikki hänelle elävät.

38. Ei Jumala ole cuolluitten Jumala waan eläwitten: sillä caicki he häneldä eläwät.

38. Nyt ei ole Jumala coolluten Jumala/ waan Eleuiten/ Sille ette caiki he henelle eleuet. (Nyt ei ole Jumala kuolleitten Jumala/ waan eläwien/ Silä että kaikki he hänelle eläwät.)

38. Θεὸς δὲ οὐκ ἔστι νεκρῶν, ἀλλὰ ζώντων· πάντες γὰρ αὐτῷ ζῶσιν.

38. θεος δε ουκ εστιν νεκρων αλλα ζωντων παντες γαρ αυτω ζωσιν 38. theos de oυk estin nekron alla zonton pantes gar aυto zosin

38 Now he is not the God of the dead, but of the living; for* all live to him.

38. For he is not a God of the dead, but of the living: for all live unto him.

38. Men han er ikke de Dødes Gud, men de Levendes; thi ham leve de alle.

38. Gud är icke de dödas, utan de lefvandes Gud; ty honom lefva alle.

38. Agga Jummal ei olle mitte surnutte, waid ellawatte Jummal: sest keik ellawad temmale.

38. Taigi Dievas nėra mirusiųjų Dievas, bet gyvųjų, nes visi Jam gyvena’‘.

38. Gott aber ist nicht der Toten, sondern der Lebendigen Gott; denn sie leben ihm alle.

38. Or, Dieu n'est point le Dieu des morts, mais le Dieu des vivants; car tous vivent devant lui.

38. Porque Dios, no es Dios de muertos, sino de vivos; porque todos viven en cuanto a él.

38 God nu is niet een God der doden, maar der levenden; want zij leven Hem allen.

38. A Bógci nie jest Bogiem umarłych, ale żywych; bo jemu wszyscy żyją.

38. Az Isten pedig nem a holtaknak, hanem az élőknek Istene: mert mindenek élnek ő néki.

38 Бог же не есть Бог мертвых, но живых, ибо у Него все живы.

38. Бог же не мертвих, а живих, всї бо Йому живуть.

39 Niin muutamat kirjanoppineista vastasivat ja sanoivat: "Opettaja, oikein sinä sanoit".

39 Niin muutamat kirjanoppineista vastasivat ja sanoivat: "Opettaja, oikein sanoit."

39. Niin vastasivat muutamat kirjanoppineista ja sanoivat: Mestari, oikein sinä sanoit.

39. Nijn wastaisit muutamat Kirjanoppenuista ja sanoit: Mestari oikein sinä sanoit.

39. Nin wastasit mwtomat Kirianoppenuista/ ia sanoit/ Mestari/ Oikein sine sanoit. (Niin wastasit muutamat kirjanoppineista/ ja sanoit/ Mestari/ Oikein sinä sanoit.)

39. ἀποκριθέντες δέ τινες τῶν γραμματέων εἶπον· Διδάσκαλε, καλῶς εἶπας.

39. αποκριθεντες δε τινες των γραμματεων ειπον διδασκαλε καλως ειπας 39. apokrithentes de tines ton grammateon eipon didaskale kalos eipas

39 But some of the scribes answered and said, Teacher, you said well. {Mar 12:28-34 & Mat 22:34-40 & Luk 20:40.}

39. Then certain of the scribes answering said, Master, thou hast well said.

39. Men nogle af de Skriftkloge svarede og sagde: Mester! du talede vel.

39. Då svarade någre af de Skriftlärda, sägande: Mästar, du sade rätt.

39. Agga monningad kirjatundiaist wastasid ja ütlesid: Öppetaja, sinna olled hästi räkinud.

39. Tada kai kurie Rašto žinovai atsiliepė: ‘‘Mokytojau, Tu gerai pasakei!’‘

39. Da antworteten etliche der Schriftgelehrten und sprachen: Meister, du hast recht gesagt.

39. Et quelques-uns des scribes prenant la parole, dirent: Maître tu as bien parlé.

39. Y respondiéndole unos de los escribas, dijeron: Maestro, bien has dicho.

39 En sommigen der Schriftgeleerden, antwoordende, zeiden: Meester! Gij hebt wel gezegd.

39. Tedy odpowiadając niektórzy z nauczonych w Piśmie, rzekli: Nauczycielu! dobrześ powiedział.

39. Felelvén pedig némelyek az írástudók közül, mondának: Mester, jól mondád!

39 На это некоторые из книжников сказали:Учитель! Ты хорошо сказал.

39. Озвавши ся ж деякі з письменників, казали: Учителю, добре глаголав єси.

40 Ja he eivät enää rohjenneet kysyä häneltä mitään.

40 Eivätkä he enää rohjenneet kysyä Häneltä mitään.

40. Ja ei he rohjenneet häneltä mitään enempää kysyä.

40. Ja ei he rohgennet häneldä mitän enämbätä kysyä.

40. Ja ei iulienet henelde miteke enembe kysy. (Ja ei julkenneet häneltä mitäkään enempää kysyä.)

40. οὐκέτι γὰρ ἐτόλμων ἐπερωτᾶν αὐτὸν οὐδέν.

40. ουκετι δε ετολμων επερωταν αυτον ουδεν 40. oυketi de etolmon eperotan aυton oυden

40 But they were not daring anymore to ask him anything. {Mar 12:35-37 & Mat 22:41-46 & Luk 20:41-44.}

40. And after that they durst not ask him any question at all.

40. Og de turde ikke ydermere spørge ham om Noget.

40. Och de djerfdes icke yttermera något fråga honom.

40. Agga nemmad ei julgend temmalt ühtegi ennam küssida;

40. Ir daugiau jie nedrįso nieko Jo klausti.

40. Und sie wagten ihn fürder nichts mehr zu fragen.

40. Et ils n'osaient plus lui faire aucune question.

40. Y no osaron más preguntarle algo.

40 En zij durfden Hem niet meer iets vragen.

40. I nie śmieli go więcej o nic pytać.

40. És többé semmit sem mertek tőle kérdezni.

40 И уже не смели спрашивать Его ни о чем. Он же сказал им:

40. І більш не сьміли питати Його нї про що.

41 Niin hän sanoi heille: "Kuinka he voivat sanoa, että Kristus on Daavidin poika?

41 Mutta Hän sanoi heille: "Kuinka he sanovat, että Kristus on Daavidin poika?

41. Niin hän sanoi heille: kuinka he sanovat Kristuksen Davidin pojaksi?

41. NIjn hän sanoi heille: cuinga he sanowat Christuxen Dawidin Pojaxi:

41. Nin sanoi hen heille/ Quinga he sanouat Christusen oleuan Dauidin Poian/ (Niin sanoi hän heille/ Kuinka he sanowat Kristuksen olewan Dawidin Pojan/)

41. Εἶπε δὲ πρὸς αὐτούς· Πῶς λέγουσι τὸν Χριστὸν υἱόν Δαυῒδ εἶναι;

41. ειπεν δε προς αυτους πως λεγουσιν τον χριστον υιον δαβιδ ειναι 41. eipen de pros aυtoυs pos legoυsin ton christon υion daβid einai

41 Now he said to them, How (is it that) they say the Christ is David’s son?

41. And he said unto them, How say they that Christ is David's son?

41. Men han sagde til dem: hvorledes siger man Christus at være Davids Søn?

41. Men han sade till dem: Huru säga de Christum vara Davids Son?

41. Agga tem̃a ütles nende wasto: Kuida nemmad ütlewad, Kristust Taweti Poia ollewad?

41. Jis paklausė jų: ‘‘Kodėl sakoma, jog Kristus esąs Dovydo Sūnus?

41. Er sprach aber zu ihnen: Wie sagen sie, Christus sei Davids Sohn?

41. Alors il leur dit: Comment dit-on que le Christ est fils de David?

41. Y él les dijo: ¿Cómo dicen que el Cristo es hijo de David?

41 En Hij zeide tot hen: Hoe zeggen zij, dat de Christus Davids Zoon is?

41. I rzekł do nich: Jakoż powiadają, że Chrystus jest synem Dawidowym?

41. Monda pedig nékik: Mimódon mondják, hogy a Krisztus [21†] Dávidnak fia?

41 как говорят, что Христос есть Сын Давидов,

41. Рече ж до них: Як се кажуть, що Христос син Давидів?

42 Sanoohan Daavid itse psalmien kirjassa: 'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni,

42 Sanoohan Daavid itse psalmien kirjassa: 'Herra sanoi Herralleni: Istu oikealle puolelleni,

42. Ja David itse sanoo Psalmiraamatussa: Herra sanoi minun Herralleni: istu minun oikialle kädelleni,

42. Ja Dawid sano Psaltarramatus: HERra sanoi minun HERralleni istu minun oikialle kädelleni:

42. Ja itze Dauid sanopi Psaltarin Ramatus/ HERRA sanoi minun HErrallen/ istu minun oikeallen kädhellen/ (Ja itse Dawid sanoopi Psattarin raamatussa/ HERRA sanoi minun Herrallen/ istu minun oikeallen kädellen/)

42. καὶ αὐτὸς Δαυῒδ λέγει ἐν βίβλῳ τῶν ψαλμῶν· εἶπεν ὁ Κύριος τῷ Κυρίῳ μου, κάθου ἐκ δεξιῶν μου

42. και αυτος δαβιδ λεγει εν βιβλω ψαλμων ειπεν ο κυριος τω κυριω μου καθου εκ δεξιων μου 42. kai aυtos daβid legei en βiβlo psalmon eipen o kυrios to kυrio moυ kathoυ ek deksion moυ

42 And David himself says in the book of Psalms, ‘The Lord said to my Lord, Sit at my right (hand),

42. And David himself saith in the book of Psalms, The LORD said unto my Lord, Sit thou on my right hand,

42. da dog David siger i Psalmernes Bog: Herren sagde til min Herre: sid hos min høire Haand,

42. Och sjelfver David säger i Psalmboken: Herren sade till min Herra: Sätt dig på mina högra hand;

42. Ja Tawet isse ütleb lauloramatus: Issand on minno Issandale üttelnud: Istu minno parrama pole,

42. Juk pats Dovydas Psalmių knygoje sako: ‘Viešpats tarė mano Viešpačiui: sėskis mano dešinėje,

42. Und er selbst, David, spricht im Psalmbuch: "Der HERR hat gesagt zu meinem HERRN: Setze dich zu meiner Rechten,

42. Et David lui-même dit dans le livre des Psaumes: Le Seigneur a dit à mon Seigneur: Assieds-toi à ma droite,

42. Y el mismo David dice en el libro de los Salmos: Dijo el Señor a mi Señor: Asiéntate a mi diestra,

42 En David zelf zegt in het boek der psalmen: De Heere heeft gezegd tot mijn Heere: Zit aan Mijn rechter hand,

42. A sam Dawid mówi w księgach Psalmów: Rzekł Pan Panu memu: Siądź po prawicy mojej

42. Holott maga Dávid mondja a zsoltárok könyvében: Monda az Úr az én Uramnak, [22†] ülj az én jobbkezem felől,

42 а сам Давид говорит в книге псалмов: сказал Господь Господу моему: седи одесную Меня,

42. А сам Давид говорить у книзї псальм: Рече Господь Господеві моєму: Сиди по правицї в мене,

43 kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.'

43 kunnes panen vihollisesi jalkaisi astinlaudaksi.'

43. Siihenasti kuin minä panen sinun vihollises sinun jalkais astinlaudaksi.

43. Nijncauwan cuin minä panen sinun wihollises sinun jalcais astinlaudaxi?

43. nincauuan quin mine panen sinun wiholises sinun Jalcais astilaudhaxi? (niinkauan kuin minä panen sinun wihollisesi sinun jalkaisi astinlaudaksi?)

43. ἕως ἂν θῶ τοὺς ἐχθρούς σου ὑποπόδιον τῶν ποδῶν σου.

43. εως αν θω τους εχθρους σου υποποδιον των ποδων σου 43. eos an tho toυs echthroυs soυ υpopodion ton podon soυ

43 until I should place your enemies (as the) footstool of your feet. {Psa 110:1}

43. Till I make thine enemies thy footstool.

43. indtil jeg lægger dine Fjender til dine Fødders Skammel.

43. Tilldess jag nederlägger dina ovänner dig till en fotapall.

43. Kunni minna sinno waenlased saan pannud sinno jalge-alluseks järjeks.

43. kol patiesiu Tavo priešus tarsi pakojį po Tavo kojų’.

43. bis daß ich lege deine Feinde zum Schemel deiner Füße."

43. Jusqu'à ce que j'aie fait de tes ennemis le marchepied de tes pieds.

43. Entre tanto que pongo tus enemigos por estrado de tus piés.

43 Totdat Ik Uw vijanden zal gezet hebben tot een voetbank Uwer voeten.

43. Aż położę nieprzyjacioły twoje podnóżkiem nóg twoich.

43. Míglen vetem a te ellenségeidet a te lábaid alá zsámolyul.

43 доколе положу врагов Твоих в подножие ног Твоих?

43. доки положу ворогів Твоїх підніжком ніг твоїх.

44 Daavid siis kutsuu häntä Herraksi; kuinka hän sitten on hänen poikansa?"

44 Daavid kutsuu Häntä siis Herraksi. Kuinka Hän sitten on hänen poikansa?"

44. Koska siis David kutsuu hänen Herraksensa, kuin hän on hänen Poikansa?

44. Cosca Dawid cudzu hänen HERraxens cuinga sijs hän on hänen Poicans?

44. Coska nyt Dauid cutzupi hene' HErraxens/ quinga sis hen on henen poicans? (Koska nyt Dawid kutsuupi hänen Herraksensa/ kuinka siis hän on hänen poikansa?)

44. Δαυῒδ οὖν αὐτὸν Κύριον καλεῖ· καὶ πῶς υἱός αὐτοῦ ἐστιν;

44. δαβιδ ουν κυριον αυτον καλει και πως υιος αυτου εστιν 44. daβid oυn kυrion aυton kalei kai pos υios aυtoυ estin

44 Therefore, David calls him Lord, and (so) how is he his son? {Mar 12:38-40 & Mat 23:1-39 & Luk 20:45-47 Courts of the Temple, Tues.}

44. David therefore calleth him Lord, how is he then his son?

44. Altsaa kalder David ham en Herre; hvorledes er han da hans Søn.

44. Så kallar nu David honom Herra; huru är han då hans Son?

44. Nüüd hüab Tawet tedda Issandaks, kuida ta siis on temma Poeg?

44. Taigi Dovydas vadina Jį Viešpačiu,­kaip tada Jis gali būti jo Sūnus?’‘

44. David nennt ihn einen HERRN; wie ist er denn sein Sohn?

44. Si donc David l'appelle Seigneur, comment est-il son fils?

44. Así que David le llama Señor, ¿cómo pues es su hijo?

44 David dan noemt Hem zijn Heere; en hoe is Hij zijn Zoon?

44. Ponieważ go tedy Dawid nazywa Panem, i jakoż jest synem jego?

44. Dávid azért Urának mondja őt, mimódon fia tehát néki?

44 Итак, Давид Господом называет Его; как же Он Сын ему?

44. Давид оце Господом Його зве: як же Він син Його?

45 Ja kaiken kansan kuullen hän sanoi opetuslapsillensa:

45 Kaiken kansan kuullen Hän sanoi opetuslapsilleen:

45. Mutta kuin kaikki kansa sen kuuli, sanoi hän opetuslapsillensa:

45. MUtta cosca caicki Canssa sen cuuli sanoi hän Opetuslapsillens:

45. Mutta coska caiki Canssa sen cwlit/ sanoi hen Opetuslapsillens/ (Mutta koska kaikki kansa sen kuulit/ sano hän opetuslapsillensa/)

45. Ἀκούοντος δὲ παντὸς τοῦ λαοῦ εἶπε τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ·

45. ακουοντος δε παντος του λαου ειπεν τοις μαθηταις αυτου 45. akoυontos de pantos toυ laoυ eipen tois mathetais aυtoυ

45 But (while) all the people (were) listening, he said to his disciples,

45. Then in the audience of all the people he said unto his disciples,

45. Men i alt Folkets Paahør sagde han til sine Disciple:

45. Då sade han till sina Lärjungar, uti allt folkens åhöro:

45. Agga tem̃a ütles keige rahwa kuuldes omma jüngrittele:

45. Visiems žmonėms girdint, Jėzus tarė savo mokiniams:

45. Da aber alles Volk zuhörte, sprach er zu seinen Jüngern:

45. Et comme tout le peuple écoutait, il dit à ses disciples:

45. Y oyéndolo todo el pueblo, dijo a sus discípulos:

45 En daar al het volk het hoorde, zeide Hij tot Zijn discipelen:

45. A gdy słuchał wszystek lud, rzekł uczniom swoim:

45. És az egész nép hallására [23†] monda az ő tanítványainak:

45 И когда слушал весь народ, Он сказал ученикам Своим:

45. Як же слухав увесь народ, рече ученикам своїм:

46 Kavahtakaa kirjanoppineita, jotka mielellään käyskelevät pitkissä vaipoissa ja haluavat tervehdyksiä toreilla ja etumaisia istuimia synagoogissa ja ensimmäisiä sijoja pidoissa,

46 ”Varokaa kirjanoppineita, jotka tahtovat käyskennellä pitkissä vaipoissa ja rakastavat tervehtimisiä toreilla ja etumaisia istuimia synagoogissa ja ensimmäisiä sijoja kutsuilla,

46. Kavahtakaat kirjanoppineita, jotka tahtovat käydä pitkissä vaatteissa ja ottavat hyväksi tervehdykset turulla, ja ylimmäiset istuimet synagogissa, ja ylimmäiset siat ehtoollisissa,

46. Cawahtacat teitän Kirjanoppenuista jotca tahtowat käydä pitkis waatteis ja ottawat hywäxi terwetyxet Turulla ja mielelläns istuwat Synagogis ylimmäisnä ja pöydille.

46. Cauattaca teiden nijlde Kirianoppenuilda iotca tactouat kieudhe pitkis waatteis/ ia hyuexi ottauat turulla teruedhyxet/ ia kernast ylimeisse istuuat Sinagogis/ ia peudhille. (Kawahtakaat teidän niiltä kirjanoppineilta jotka tahtowat käydä pitkissä waatteissa/ ja hywäksi ottawat turulla terwehdykset/ ja kernaasti ylimmäisissä istuwat synagogissa/ ja pöydille)

46. Προσέχετε ἀπὸ τῶν γραμματέων τῶν θελόντων περιπατεῖν ἐν στολαῖς καὶ φιλούντων ἀσπασμοὺς ἐν ταῖς ἀγοραῖς καὶ πρωτοκαθεδρίας ἐν ταῖς συναγωγαῖς καὶ πρωτοκλισίας ἐν τοῖς δείπνοις,

46. προσεχετε απο των γραμματεων των θελοντων περιπατειν εν στολαις και φιλουντων ασπασμους εν ταις αγοραις και πρωτοκαθεδριας εν ταις συναγωγαις και πρωτοκλισιας εν τοις δειπνοις 46. prosechete apo ton grammateon ton thelonton peripatein en stolais kai filoυnton aspasmoυs en tais agorais kai protokathedrias en tais sυnagogais kai protoklisias en tois deipnois

46 Take-heed°, (stay) away from the scribes, who wish to walk in long robes and love greetings in the marketplaces and foremost seats in the synagogues and foremost-places in the suppers;

46. Beware of the scribes, which desire to walk in long robes, and love greetings in the markets, and the highest seats in the synagogues, and the chief rooms at feasts;

46. vogter Eder for de Skriftkloge, som gjerne gaae omkring i lange Klæder og lade sig gjerne hilse paa Torvene og ville gjerne have de fornemste Sæder i Synagogerne og sidde øverst tilbords ved Nadverne,

46. Tager eder vara för de Skriftlärda, som vilja gå uti sid kläder, och vilja gerna varda helsade på torgen, och sitta främst i Synagogorna, och sitta främst i gästabåden.

46. Hoidke ennast nende kirjatundiatte eest, kes pitkis ridis tahtwad käia, ja armastawad terretamissed turrude peäl, ja essimessed pingid koggodusse koddade sees, ja üllemat otsa laudas öhto-sömaaegus.

46. ‘‘Saugokitės Rašto žinovų, kurie mėgsta vaikščioti ilgais drabužiais, būti sveikinami aikštėse, užimti pirmuosius krėslus sinagogose bei garbės vietas pokyliuose.

46. Hütet euch vor den Schriftgelehrten, die da wollen einhertreten in langen Kleidern und lassen sich gerne grüßen auf dem Markte und sitzen gern obenan in den Schulen und über Tisch;

46. Gardez-vous des scribes qui se plaisent à se promener en longues robes, et qui aiment les salutations dans les places, et les premiers sièges dans les synagogues, et les premières places dans les festins;

46. Guardáos de los escribas, que quieren andar con ropas largas, y aman las salutaciones en las plazas; y las primeras sillas en las sinagogas; y los primeros asientos en las cenas:

46 Wacht u van de Schriftgeleerden, die daar willen wandelen in lange klederen, en beminnen de groetingen op de markten, en de voorgestoelten in de synagogen, en de vooraanzittingen in de maaltijden;

46. Strzeżcie się nauczonych w Piśmie, którzy chcą chodzić w szatach długich, i miłują pozdrawiania na rynkach i pierwsze stołki w bóżnicach, i pierwsze miejsca na wieczerzach;

46. Oltalmazzátok meg magatokat [24†] az írástudóktól, kik hosszú köntösökben akarnak járni, és szeretik a piaczokon való köszöntéseket, és a gyülekezetekben az első űlést, és a lakomákon a főhelyeket;

46 остерегайтесь книжников, которые любят ходить в длинных одеждах и любят приветствия в народных собраниях, председания в синагогах и предвозлежания на пиршествах,

46. Остерегайтесь письменників, що бажають ходити в шатах, та люблять витання на торгах, та перві сїдалища по школах, та перві місця на бенкетах;

47 noita, jotka syövät leskien huoneet ja näön vuoksi pitävät pitkiä rukouksia; he saavat sitä kovemman tuomion."

47 noita, jotka syövät leskien huoneet ja näön vuoksi rukoilevat pitkään. He saavat sitä kovemman tuomion."

47. Jotka syövä leskein huoneet, ja muodoksi pitävät pitkät rukoukset: heidän pitää saaman sitä raskaamman tuomion.

47. Jotca syöwät leskein huonet ja pitäwät pitkiä rucouxia waan sitä suuremman cadotuxen he saawat.

47. Jotca ylessöuet Leskein Honet/ ia teetteluet pitket Rucouxet. Ne site swreman cadhotoxen saauat. (Jotka ylössyöwät leskein huoneet/ ja teettäwät pitkät rukoukset. Ne sitä suuremman kadotuksen saawat.)

47. οἳ κατεσθίουσιν τὰς οἰκίας τῶν χηρῶν καὶ προφάσει μακρὰ προσεύχονται· οὗτοι λήψονται περισσότερον κρίμα.

47. οι κατεσθιουσιν τας οικιας των χηρων και προφασει μακρα προσευχονται ουτοι ληψονται περισσοτερον κριμα 47. oi katesthioυsin tas oikias ton cheron kai profasei makra proseυchontai oυtoi lepsontai perissoteron krima

47 who are devouring widow’s houses, and are praying long (prayers) for a pretext. These will be receiving even-more condemnation.

47. Which devour widows' houses, and for a shew make long prayers: the same shall receive greater damnation.

47. dem, som opæde Enkers Huse og paa Skrømt bede længe; disse skulle faae des haardere Dom.

47. De uppfräta enkors hus, förebärande långa böner; de skola få dess större fördömelse.

47. Nemmad söwad leskede honed ärra, ja luggewad silmakirjaks pitkad palwed: needsinnatsed peawad raskemat hukkatust sama.

47. Jie suryja našlių namus ir dedasi kalbą ilgas maldas. Jie gaus dar didesnį pasmerkimą’‘.

47. sie fressen der Witwen Häuser und wenden lange Gebete vor. Die werden desto schwerere Verdammnis empfangen.

47. Qui dévorent les maisons des veuves, tout en affectant de faire de longues prières; ils encourront une plus grande condamnation.

47. Que devoran las casas de las viudas, simulando larga oración: estos recibirán mayor condenación.

47 Die der weduwen huizen opeten, en onder een schijn lange gebeden doen; dezen zullen zwaarder oordeel ontvangen.

47. Którzy pożerają domy wdów, a to pod pokrywką długich modlitw: cić odniosą cięższy sąd.

47. Kik az özvegyeknek házát felemésztik, és színből hosszan [25†] imádkoznak; ezek súlyosabb ítélet alá esnek.

47 которые поедают домы вдов и лицемерно долго молятся; они примут тем большее осуждение.

47. що жеруть доми вдовиць, і для виду довго молять ся. Сї приймуть ще тяжчий осуд.