19 luku

Jeesus vierailee Sakkeuksen kodissa 1 – 10, puhuu vertauksen miehestä, joka jätti kymmenen leiviskää palvelijoilleen kartutettaviksi 11 – 27, ratsastaa Jerusalemiin 28 – 40, itkee kaupunkia 41 – 44, puhdistaa pyhäkön 45, 46 ja opettaa siellä 47, 48.

1 Ja hän tuli Jerikon kaupunkiin ja kulki sen läpi.

1 Tultuaan Jerikoon Jeesus* kulki sen läpi.

1. Ja hän meni sisälle ja vaelsi Jerikon lävitse.

1. JA hän meni sisälle ja waelsi Jerichon läpidze.

1. IA hen sisellemeni/ ia waelsi lepitze Jerichon (Ja hän sisälle meni/ ja waelsi läwitse Jerichon.)

1. Καὶ εἰσελθὼν διήρχετο τὴν Ἰεριχώ·

1. και εισελθων διηρχετο την ιεριχω 1. kai eiselthon diercheto ten iericho

1 {Luk 19:1-28; Jericho; no parallel.} And he entered, and was going through Jericho.

1. And Jesus entered and passed through Jericho.

1. Og han kom ind i Jericho og drog derigjennem.

1. Och han drog in, och gick igenom Jericho.

1. Ja kui ta sai Jeriko liñna tulnud, läks temma seält läbbi.

1. Atvykęs Jėzus ėjo per Jerichą.

1. Und er zog hinein und ging durch Jericho.

1. Jésus étant entré à Jérico passait par la ville.

1. Y HABIENDO entrado Jesús, pasaba por Jericó.

1 En Jezus, ingekomen zijnde, ging door Jericho.

1. A Jezus wszedłszy, szedł przez Jerycho.

1. És bemenvén, [1†] általméne Jerikhón.

1 Потом Иисус вошел в Иерихон и проходил через него.

1. І вийшовши проходив через Єрихон.

2 Ja katso, siellä oli mies, nimeltä Sakkeus; ja hän oli publikaanien päämies ja oli rikas.

2 Katso, oli mies nimeltä Sakkeus. Hän oli veronkantajain päämies ja oli rikas.

2. Ja katso, yksi mies oli nimeltä Zakeus, joka oli Publikanien päämies ja hän oli rikas,

2. Ja cadzo yxi mies nimeldä Zacheus joca oli Publicanein päämies ja oli ricas.

2. Ja catzo yxi Mies nimelde Zacheus/ se oli Weronottaiaden Pämies/ ia oli ricas. (Ja katso yksi mies nimeltä Zacheus/ se oli weronottajaiden päämies/ ja oli rikas.)

2. καὶ ἰδοὺ ἀνὴρ ὀνόματι καλούμενος Ζακχαῖος, καὶ αὐτὸς ἦν ἀρχιτελώνης, καὶ οὗτος ἦν πλούσιος,

2. και ιδου ανηρ ονοματι καλουμενος ζακχαιος και αυτος ην αρχιτελωνης και ουτος ην πλουσιος 2. kai idoυ aner onomati kaloυmenos zakchaios kai aυtos en architelones kai oυtos en ploυsios

2 And behold, a man called by (the) name Zacchaeus (was there) and he was a chief tax collector and he was rich.

2. And, behold, there was a man named Zacchaeus, which was the chief among the publicans, and he was rich.

2. Og see, der var en mand, som hedte Zachæus; han var Toldernes Øverste, og han var rig.

2. Och si, der var en man, benämnd Zacheus; han var en öfverste för de Publicaner, och var rik;

2. Ja wata, seäl olli üks mees, Sakkeus nimmi, ja sesamma olli tölneride üllem, ja se olli rikkas,

2. Ir štai žmogus, vardu Zachiejus, muitininkų viršininkas ir turtuolis,

2. Und siehe, da war ein Mann, genannt Zachäus, der war ein Oberster der Zöllner und war reich.

2. Et un homme appelé Zachée, chef des péagers, qui était riche,

2. Y, he aquí, un varón llamado Zaqueo el cual era príncipe de los publicanos, y era rico.

2 En zie, er was een man, met name geheten Zacheus; en deze was een overste der tollenaren, en hij was rijk;

2. A oto mąż, którego zwano imieniem Zacheusz, który był przełożony nad celnikami, a ten był bogaty.

2. És ímé vala ott egy ember, a kit nevéről Zákeusnak hívtak; és az fővámszedő vala, és gazdag.

2 И вот, некто, именем Закхей, начальникмытарей и человек богатый,

2. І ось чоловік, на ймя званий Закхей, а був він старший між митниками, й був заможний.

3 Ja hän koetti saada nähdä Jeesusta, kuka hän oli, mutta ei voinut kansalta, kun oli varreltansa vähäinen.

3 Hän koetti nähdä Jeesusta, kuka Hän on, mutta ei voinut kansalta koska oli pienikokoinen.

3. Ja hän pyysi nähdä Jesusta, kuka hän olis, eikä saanut kansalta; sillä hän oli varttansa vähäinen.

3. Ja hän pyysi nähdä Jesusta eikä saanut Canssalda: sillä hän oli lyhyt warttans.

3. Ja he' pysi nähdä Iesust/ cuca hen oli/ ia ei sanut Canssalda/ Sille ette hen oli lyhyt wartans. (Ja hän pyysi nähdä Jesusta/ kuka hän oli/ ja ei saanut kansalta/ Sillä että hän oli lyhyt warreltansa.)

3. καὶ ἐζήτει ἰδεῖν τὸν Ἰησοῦν τίς ἐστι, καὶ οὐκ ἠδύνατο ἀπὸ τοῦ ὄχλου, ὅτι τῇ ἡλικίᾳ μικρὸς ἦν.

3. και εζητει ιδειν τον ιησουν τις εστιν και ουκ ηδυνατο απο του οχλου οτι τη ηλικια μικρος ην 3. kai ezetei idein ton iesoυn tis estin kai oυk edυnato apo toυ ochloυ oti te elikia mikros en

3 And he was seeking to see Jesus; who he is, and was not able from the crowd, because he was little in stature.

3. And he sought to see Jesus who he was; and could not for the press, because he was little of stature.

3. Og han søgte efter at faae Jesus at see, hvo han var, og kunde ikke for Folket, fordi han var liden af Væxt.

3. Och sökte efter att han skulle få se Jesum, ho han var; men han kom icke dess vid, för folkets skull; ty han var liten till växt.

3. Ja tem̃a püdis Jesust nähha sada, kes ta piddi ollema; ja temma ei saand mitte rahwa pärrast, et ta maddal mees olli.

3. troško pamatyti Jėzų, kas Jis esąs, bet negalėjo per minią, nes buvo žemo ūgio.

3. Und er begehrte Jesum zu sehen, wer er wäre, und konnte nicht vor dem Volk; denn er war klein von Person.

3. Cherchait à voir qui était Jésus; mais il ne le pouvait à cause de la foule, parce qu'il était de petite taille.

3. Y procuraba ver a Jesús quién fuese; mas no podía a causa de la multitud, porque era pequeño de estatura.

3 En zocht Jezus te zien, wie Hij was; en kon niet vanwege de schare, omdat hij klein van persoon was.

3. I żądał widzieć Jezusa, co by zacz był; lecz nie mógł przed ludem, bo był małego wzrostu.

3. És igyekezék Jézust látni, ki az; de a sokaságtól nem láthatá, mivelhogy termete szerint kis ember volt.

3 искал видеть Иисуса, кто Он, но не мог за народом, потому что мал был ростом,

3. І бажав бачити Ісуса, хто Він, та не зміг за народом, бо малого був зросту.

4 Niin hän juoksi edelle ja nousi metsäviikunapuuhun nähdäkseen hänet, sillä Jeesus oli kulkeva siitä ohitse.

4 Niin hän juoksi edellä ja nousi metsäviikunapuuhun nähdäkseen Hänet, sillä Hän oli kulkeva siitä ohi.

4. Ja hän samosi edelle, meni ylös yhteen metsä-fikunapuuhun, että hän olis saanut hänen nähdä; sillä sen kautta oli hän vaeltava.

4. Ja hän samois edelle ja meni yhten medzäficuna puuhun että hän olis saanut hänen nähdä: sillä sen cautta oli hän waeldapa.

4. Ja hen edellesamois/ ia ylesnousi ychten Willificuna puhun/ ette hen olis sanut henen nähdä/ Sille ette sen cautta hen oli waeldapa. (Ja hän edellä samoisi/ ja ylös nousi yhteen williwiikunapuuhun/ että hän olisi saanut hänen nähdä/ Sillä että sen kautta hän oli waeltawa.)

4. καὶ προδραμὼν ἔμπροσθεν ἀνέβη ἐπὶ συκομορέαν, ἵνα ἴδῃ αὐτόν, ὅτι δι’ ἐκείνης ἤμελλε διέρχεσθαι.

4. και προδραμων εμπροσθεν ανεβη επι συκομωραιαν ινα ιδη αυτον οτι δι εκεινης ημελλεν διερχεσθαι 4. kai prodramon emprosthen aneβe epi sυkomoraian ina ide aυton oti di ekeines emellen dierchesthai

4 And having ran ahead before (the crowd), and goes-up on a sycamore fig tree in order that he might see him, because he was about to go through that (way).

4. And he ran before, and climbed up into a sycomore tree to see him: for he was to pass that way.

4. Og han løb forud og steg op i et Morbærtræ, at han kunde see ham; thi han skulle komme frem ad den Vei.

4. Så lopp han framföre, och steg upp uti ett mulbärträ, på det han skulle få se honom; ty han skulle gå der fram.

4. Ja temma jooksis ette, ja läks ühhe mets-wigipu peäle, et ta tedda piddi nähha sama: sest ta piddi sedda teed minnema.

4. Zachiejus užbėgo priekin ir įlipo į šilkmedį, kad galėtų Jį pamatyti, nes Jis turėjo ten praeiti.

4. Und er lief voraus und stieg auf einen Maulbeerbaum, auf daß er ihn sähe: denn allda sollte er durchkommen.

4. C'est pourquoi il courut devant, et monta sur un sycomore pour le voir, parce qu'il devait passer par là.

4. Y corriendo delante, se subió en un árbol sicomoro, para verle; porque había de pasar por allí.

4 En vooruitlopende, klom hij op een wilden vijgeboom, opdat hij Hem mocht zien; want Hij zou door dien weg voorbijgaan.

4. A bieżawszy naprzód, wstąpił na drzewo leśnej figi, aby go ujrzał; bo tamtędy iść miał.

4. És előre futván felhága egy eperfüge fára, hogy őt lássa; mert arra vala elmenendő.

4 и, забежав вперед, взлез на смоковницу, чтобы увидеть Его, потому что Ему надлежало проходить мимо нее.

4. І, побігши наперед, вилїз на шовковицю, щоб подивитись на Него; бо туди мав проходити.

5 Ja tultuaan sille paikalle Jeesus katsahti ylös ja sanoi hänelle: "Sakkeus, tule nopeasti alas, sillä tänään minun pitää oleman sinun huoneessasi".

5 Tultuaan sille paikalle Jeesus katsahti ylös ja (näki hänet ja) sanoi hänelle: "Sakkeus, tule kiireesti alas, sillä tänään minun pitää olla sinun huoneessasi."

5. Ja kuin hän tuli siihen paikkaan, katsoi Jesus ylös, ja näki hänen, ja sanoi hänelle: Zakeus, astu nopiasti alas! sillä minun pitää tänäpänä oleman sinun huoneessas.

5. Ja cuin Jesus tuli sijhen paickan cadzoi hän ylös ja näki hänen ja sanoi hänelle: Zachee astu nopiast alas: sillä minä tulen tänäpän sinun huoneses.

5. Ja quin Iesus tuli sihen paickan/ catzoi hen yles/ ia wastasi henen/ ia sanoi henelle/ Zachee/ astu nopiast alas/ Sille minun tule tenepene olla sinun Honesas. (Ja kuin Jesus tuli siihen paikkaan/ katsoi hän ylös/ ja wastasi hänen/ ja sanoi hänelle/ Zacheus/ astu nopeasti alas/ Sillä minun tulee tänäpänä olla sinun huoneessasi.)

5. καὶ ὡς ἦλθεν ἐπὶ τὸν τόπον, ἀναβλέψας ὁ Ἰησοῦς εἶδεν αὐτόν καὶ εἶπεν πρὸς αὐτόν· Ζακχαῖε, σπεύσας κατάβηθι· σήμερον γὰρ ἐν τῷ οἴκῳ σου δεῖ με μεῖναι.

5. και ως ηλθεν επι τον τοπον αναβλεψας ο ιησους ειδεν αυτον και ειπεν προς αυτον ζακχαιε σπευσας καταβηθι σημερον γαρ εν τω οικω σου δει με μειναι 5. kai os elthen epi ton topon anaβlepsas o iesoυs eiden aυton kai eipen pros aυton zakchaie speυsas kataβethi semeron gar en to oiko soυ dei me meinai

5 And as he came to the place, Jesus looked up and saw him, and said to him, Zacchaeus, (after) you (have) hurried, come-down; for* it is essential (for) me to abide in your house today.

5. And when Jesus came to the place, he looked up, and saw him, and said unto him, Zacchaeus, make haste, and come down; for to day I must abide at thy house.

5. Og der Jesus kom til Stedet, saae han op og blev ham vaaer, og sagde til ham: Zachæus! skynd dig og stig ned; thi det bør mig i Dag at tage ind i dit Huus.

5. Och när Jesus kom till den platsen, såg han upp, och fick se honom, och sade till honom: Zachee, stig snarliga ned; ty i dag måste jag gästa i ditt hus.

5. Ja kui Jesus senna paika sai, watis ta ülles, ja nägi tedda, ja ütles tem̃a wasto: Sakkeus, tulle ussinaste mahha, sest tänna pean ma sinno kotta jäma.

5. Kai Jėzus atėjo į tą vietą, pažvelgė aukštyn ir, pamatęs jį, tarė: ‘‘Zachiejau, greit lipk žemyn, nes šiandien turiu apsistoti tavo namuose’‘.

5. Und als Jesus kam an die Stätte, sah er auf und ward sein gewahr und sprach zu ihm: Zachäus, steig eilend hernieder; denn ich muß heute in deinem Hause einkehren!

5. Jésus étant venu en cet endroit, et levant les yeux, le vit et lui dit: Zachée, hâte-toi de descendre; car il faut que je loge aujourd'hui dans ta maison.

5. Y como vino a aquel lugar Jesús, mirando le vió, y le dijo: Zaqueo, dáte priesa, desciende; porque hoy es menester que pose en tu casa.

5 En als Jezus aan die plaats kwam, opwaarts ziende, zag Hij hem, en zeide tot hem: Zacheus! haast u, en kom af; want Ik moet heden in uw huis blijven.

5. A gdy przyszedł na ono miejsce, spojrzawszy Jezus w górę, ujrzał go, i rzekł do niego: Zacheuszu! zstąp prędko na dół, albowiem dziś muszę zostać w domu twoim.

5. És mikor arra a helyre jutott, feltekintvén Jézus, látá őt, és monda néki: Zákeus, [2†] hamar szállj alá; mert ma nékem a te házadnál kell maradnom.

5 Иисус, когда пришел на это место, взглянув, увидел его и сказал ему: Закхей! сойди скорее, ибо сегодня надобно Мне быть у тебя в доме.

5. І, як прийшов на те місце, споглянувши Ісус, побачив його, й рече до него: Закхею, злїзь боржій додолу; сьогоднї бо в дому твоїм треба менї бути.

6 Ja hän tuli nopeasti alas ja otti hänet iloiten vastaan.

6 Hän tuli kiireesti alas ja otti Hänet iloiten vastaan.

6. Ja hän astui nopiasti alas ja otti hänen iloiten vastaan.

6. Ja hän astui nopiast alas ja otti hänen iloisest wastan.

6. Ja he' nopiast alasastui/ ia rupeis he'de wasta' iloisast (Ja hän nopeasti alas astui/ ja rupes häntä wastaan iloisesti.)

6. καὶ σπεύσας κατέβη, καὶ ὑπεδέξατο αὐτὸν χαίρων.

6. και σπευσας κατεβη και υπεδεξατο αυτον χαιρων 6. kai speυsas kateβe kai υpedeksato aυton chairon

6 And having hurried, he came-down and accepted him, rejoicing.

6. And he made haste, and came down, and received him joyfully.

6. Og han skyndte sig og steg ned og annammede ham med Glæde.

6. Han steg snarliga ned, och undfick honom gladeliga.

6. Ja ta tulli ussinaste mahha, ja wottis tedda römoga wasto.

6. Šis skubiai nulipo ir su džiaugsmu priėmė Jį.

6. Und er stieg eilend hernieder und nahm ihn auf mit Freuden.

6. Et il descendit promptement, et le reçut avec joie.

6. Entónces él descendió apriesa, y le recibió gozoso.

6 En hij haastte zich en kwam af, en ontving Hem met blijdschap.

6. I zstąpił prędko i przyjął go z radością.

6. És sietve leszálla, és örömmel fogadá őt.

6 И он поспешно сошел и принял Его с радостью.

6. І злїз він боржій, і прийняв Його радїючи.

7 Ja sen nähdessään kaikki nurisivat sanoen: "Syntisen miehen luokse hän meni majailemaan".

7 Tämän nähdessään kaikki nurisivat sanoen: "Syntisen miehen luo Hän meni majailemaan."

7. Ja kuin he sen näkivät, napisivat he kaikki, että hän meni sisälle syntisen miehen tykö olemaan.

7. Cosca he sen näit napisit he caicki että hän syndisen tygö poickeis.

7. Coska he sen neit/ napitzit he caiki/ ette he' synnisen tyge poickesi (Koska he sen näit/ napisit he kaikki/ että hän syntisen tykö poikkesi.)

7. καὶ ἰδόντες πάντες διεγόγγυζον λέγοντες ὅτι παρὰ ἁμαρτωλῷ ἀνδρὶ εἰσῆλθε καταλῦσαι.

7. και ιδοντες απαντες διεγογγυζον λεγοντες οτι παρα αμαρτωλω ανδρι εισηλθεν καταλυσαι 7. kai idontes apantes diegoggυzon legontes oti para amartolo andri eiselthen katalυsai

7 And having seen it, they were all murmuring, saying, He (has) entered to board with a man, a sinner.

7. And when they saw it, they all murmured, saying, That he was gone to be guest with a man that is a sinner.

7. Og de, som det saae, knurrede alle og sagde: han tager Herberge hos en syndig Mand.

7. Och när de det sågo, knorrade de alle, att han ingången var till att gästa när en syndare.

7. Ja keik, kes sedda näggid, nurrisesid ja ütlesid: Temma on ühhe pattuse mehhe jures sees käinud.

7. Tai matydami, visi murmėjo: ‘‘Pas nusidėjėlį užėjo į svečius!’‘

7. Da sie das sahen, murrten sie alle, daß er bei einem Sünder einkehrte.

7. Et tous ceux qui virent cela murmuraient, disant qu'il était entré chez un homme de mauvaise vie pour y loger.

7. Y viendo esto todos, murmuraban, diciendo, que había entrado a posar con un hombre pecador.

7 En allen, die het zagen, murmureerden, zeggende: Hij is tot een zondigen man ingegaan, om te herbergen.

7. A widząc to wszyscy, szemrali, mówiąc: U człowieka grzesznego gospodą stanął.

7. És mikor ezt látták, mindnyájan zúgolódának, mondván hogy: Bűnös emberhez ment be szállásra.

7 И все, видя то, начали роптать, и говорили, что Он зашел к грешному человеку;

7. І бачивши всї, нарікали, кажучи: Що до грішника чоловіка пійшов у гостину.

8 Mutta Sakkeus astui esiin ja sanoi Herralle: "Katso, Herra, puolet omaisuudestani minä annan köyhille, ja jos joltakulta olen jotakin petoksella ottanut, niin annan nelinkertaisesti takaisin".

8 Mutta Sakkeus astui esiin ja sanoi Herralle: "Katso, Herra, puolet omaisuudestani annan köyhille, ja jos keneltä olen jotain kiristänyt, annan nelinkertaisesti takaisin."

8. Mutta Zakeus seisoi ja sanoi Herralle: katso, Herra, puolen minun tavaraani annan minä vaivaisille; ja jos minä jonkun pettänyt olen, sen minä neljäkertaisesti jälleen annan.

8. Mutta Zacheus meni ja sanoi HERralle: cadzo HERra puolen minun tawaratani annan minä waiwaisille: ja jos minä jongun pettänyt olen sen minä neli kertaisest jällens annan.

8. Mutta Zacheus edesastui ia sanoi Herralle/ Catzo Herra/ polen minun Hywuytten mine annan waiwasten. Ja ios mine iongun pettenyt ole'/ sen mine nelie'kerdaisest iellensa'na'. (Mutta Zacheus edesastui ja sanoi Herralle/ Katso Herra/ puolen minun hywyyttäni minä annan waiwasten. Ja jos minä jonkun pettänyt olen/ sen minä neljäkertaisesti jällens annan.)

8. σταθεὶς δὲ Ζακχαῖος εἶπε πρὸς τὸν Κύριον· Ἰδοὺ τὰ ἡμίση τῶν ὑπαρχόντων μου, Κύριε, δίδωμι τοῖς πτωχοῖς, καὶ εἴ τινός τι ἐσυκοφάντησα, ἀποδίδωμι τετραπλοῦν.

8. σταθεις δε ζακχαιος ειπεν προς τον κυριον ιδου τα ημιση των υπαρχοντων μου κυριε διδωμι τοις πτωχοις και ει τινος τι εσυκοφαντησα αποδιδωμι τετραπλουν 8. statheis de zakchaios eipen pros ton kυrion idoυ ta emise ton υparchonton moυ kυrie didomi tois ptochois kai ei tinos ti esυkofantesa apodidomi tetraploυn

8 Now Zacchaeus (while) standing, said to the Lord, Behold, Lord, I give half of my possessions to the poor, and if I cheated anyone of anything, I repay (them) quadruple.

8. And Zacchaeus stood, and said unto the Lord; Behold, Lord, the half of my goods I give to the poor; and if I have taken any thing from any man by false accusation, I restore him fourfold.

8. Men Zachæus blev staaende og sagde til Herren: see, Herre! Halvdelen af mit Gods giver jeg de Fattige; og dersom jeg har forfordelet Nogen, da giver jeg det firefold igjen.

8. Men Zacheus steg fram, och sade till Herran: Si, Herre, hälftena af mina ägodelar gifver jag de fattiga; och om jag hafver någon bedragit, det gifver jag fyradubbelt igen.

8. Agga Sakkeus jäi seisma, ja ütles Issanda wasto: Wata, Issand, minna añan om̃a poolt warrandust waestele, ja kui ma kellelegi ollen üllekohto teinud, añan minna neljawörra taggasi.

8. O Zachiejus atsistojęs prabilo į Viešpatį: ‘‘Štai, Viešpatie, pusę savo turto atiduodu vargšams ir, jei ką nors nuskriaudžiau, grąžinsiu keturgubai’‘.

8. Zachäus aber trat dar und sprach zu dem HERRN: Siehe, HERR, die Hälfte meiner Güter gebe ich den Armen, und so ich jemand betrogen habe, das gebe ich vierfältig wieder.

8. Et Zachée se présentant devant le Seigneur, lui dit: Seigneur, je donne la moitié de mes biens aux pauvres, et si j'ai fait tort à quelqu'un en quelque chose, je lui en rends quatre fois autant.

8. Entónces Zaqueo, puesto en pié, dijo al Señor: He aquí, Señor, la mitad de mis bienes doy a los pobres; y si en algo he defraudado a alguno, se lo vuelvo con los cuatro tantos.

8 En Zacheus stond, en zeide tot den Heere: Zie, de helft van mijn goederen, Heere, geef ik den armen; en indien ik iemand iets door bedrog ontvreemd heb, dat geef ik vierdubbel weder.

8. A stanąwszy Zacheusz, rzekł do Pana: Oto połowę majętności moich dam ubogim, Panie! a jeźliżem kogo w czem podszedł, oddam w czwórnasób.

8. Zákeus pedig előállván, monda az Úrnak: Uram, ímé minden vagyonomnak felét a szegényeknek adom, és ha valakitől valamit patvarkodással elvettem, négy annyit adok helyébe.

8 Закхей же, став, сказал Господу: Господи! половину имения моего я отдам нищим, и, если кого чем обидел, воздам вчетверо.

8. Ставши ж Закхей, каже до Господа: Ось половину достатку мого, Господи, даю вбогим; і коли кого чим обидив, віддаю вчетверо.

9 Niin Jeesus sanoi hänestä: "Tänään on pelastus tullut tälle huoneelle, koska hänkin on Aabrahamin poika;

9 Niin Jeesus sanoi hänestä: "Tänään on pelastus tullut tälle huoneelle, koska hänkin on Aabrahamin poika.

9. Niin Jesus sanoi hänelle: tänäpänä on tälle huoneelle autuus tapahtunut, että hänkin on Abrahamin poika.

9. Nijn Jesus sanoi hänelle: tänäpän on tälle huonelle autuus tapahtunut: sillä hängin on Abrahamin poica.

9. Nin sanoi Iesus henelle/ Tenepene terueys ombi telle Honelle sattunut/ Se'polest ette hen mös Abrahamin poica on/ (Niin sanoi Jesus hänelle/ Tänäpänä terweys ompi tälle huoneelle sattunut/ Sen puolesta että hän myös Abrahamin poika on/)

9. εἶπε δὲ πρὸς αὐτὸν ὁ Ἰησοῦς ὅτι σήμερον σωτηρία τῷ οἴκῳ τούτῳ ἐγένετο, καθότι καὶ αὐτὸς υἱὸς Ἀβραάμ ἐστιν·

9. ειπεν δε προς αυτον ο ιησους οτι σημερον σωτηρια τω οικω τουτω εγενετο καθοτι και αυτος υιος αβρααμ εστιν 9. eipen de pros aυton o iesoυs oti semeron soteria to oiko toυto egeneto kathoti kai aυtos υios aβraam estin

9 Now Jesus said to him, Today salvation (has) happened to this house, insomuch as he is also a son of Abraham.

9. And Jesus said unto him, This day is salvation come to this house, forsomuch as he also is a son of Abraham.

9. Men Jesus sagde til ham: i Dag er dette Huus vederfaret Frelse, efterdi ogsaa han er en Abrahams Søn;

9. Då sade Jesus till honom: I dag är desso huse salighet vederfaren; efter han är ock Abrahams son.

9. Agga Jesus ütles temma wasto: Tänna on sellesinnatse koiale Önnistus tulnud, sest et sesammage Abraami poeg on.

9. Jėzus tarė: ‘‘Šiandien į šiuos namus atėjo išgelbėjimas, nes ir jis yra Abraomo sūnus.

9. Jesus aber sprach zu ihm: Heute ist diesem Hause Heil widerfahren, sintemal er auch Abrahams Sohn ist.

9. Et Jésus lui dit: Le salut est entré aujourd'hui dans cette maison, parce que celui-ci est aussi enfant d'Abraham.

9. Y Jesús le dijo: Hoy ha venido la salvación a esta casa; por cuanto también él es hijo de Abraham.

9 En Jezus zeide tot hem: Heden is dezen huize zaligheid geschied, nademaal ook deze een zoon van Abraham is.

9. I rzekł mu Jezus: Dziś się stało zbawienie domowi temu, dlatego że i on jest synem Abrahamowym.

9. Monda pedig néki Jézus: Ma lett idvessége ennek a háznak! mivelhogy ő is Ábrahám fia.

9 Иисус сказал ему: ныне пришло спасение дому сему, потому что и он сын Авраама,

9. Рече ж до него Ісус: Що сьогоднї спасеннє домові сьому сталось, бо й він син Авраамів:

10 sillä Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut on".

10 Sillä Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä on kadonnut."

10. Sillä Ihmisen Poika tuli etsimään ja vapahtamaan sitä, mikä kadonnut oli.

10. Ja ihmisen Poica tuli wapahtaman sitä cuin cadonnut oli.

10. Sille Inhimisen Poica tuli etzime' ia wapatama' ioca cadhonut oli. (Sillä Ihmisen Poika tuli etsimään ja wapahtamaan joka kadonnut oli.)

10. ἦλθε γὰρ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ζητῆσαι καὶ σῶσαι τὸ ἀπολωλός.

10. ηλθεν γαρ ο υιος του ανθρωπου ζητησαι και σωσαι το απολωλος 10. elthen gar o υios toυ anthropoυ zetesai kai sosai to apololos

10 For* the Son of Man came to seek and save what has been lost. {Similar: Mat 25:14-30, Luk 14:15-24}

10. For the Son of man is come to seek and to save that which was lost.

10. thi Menneskens Søn er kommen at søge og frelse det Fortabte.

10. Ty menniskones Son är kommen till att uppsöka och frälsa det som förtappadt var.

10. Sest innimesse Poeg on tulnud otsima, ja önsaks teggema, mis ärrakaddunud on.

10. Juk Žmogaus Sūnus atėjo ieškoti ir gelbėti, kas buvo pražuvę’‘.

10. Denn des Menschen Sohn ist gekommen, zu suchen und selig zu machen, das verloren ist.

10. Car le Fils de l'homme est venu chercher et sauver ce qui était perdu.

10. Porque el Hijo del hombre vino a buscar, y a salvar lo que se había perdido.

10 Want de Zoon des mensen is gekomen, om te zoeken en zalig te maken, dat verloren was.

10. Bo przyszedł Syn człowieczy, aby szukał i zachował, co było zginęło.

10. Mert azért jött az embernek Fia, hogy megkeresse és [3†] megtartsa, a mi elveszett.

10 ибо Сын Человеческий пришел взыскать и спасти погибшее.

10. прийшов бо Син чоловічий, щоб шукати й спасати погибше.

11 Ja heidän tätä kuunnellessaan hän puhui vielä vertauksen, koska hän oli lähellä Jerusalemia ja he luulivat, että Jumalan valtakunta oli kohta ilmestyvä.

11 Heidän tätä kuunnellessaan Hän puhui vielä vertauksen, koska Hän oli lähellä Jerusalemia ja he luulivat, että Jumalan valtakunta oli kohta ilmestyvä.

11. Mutta kuin he nämät kuulleet olivat, sanoi hän vielä yhden vertauksen: että hän oli juuri läsnä Jerusalemia, ja että he luulivat Jumalan valtakunnan kohta ilmoitettavan.

11. COsca he nämät cuullet olit sanoi hän wielä yhden wertauxen: että hän oli juuri läsnä Jerusalemita ja he luulit Jumalan waldacunnan cohta ilmoitettawan.

11. Coska he nyt nämet cwlit/ sanoi hen wiele yhden Wertauden/ ette hen oli iwri lesse Jerusalemita/ ia ette he lwlit Jumalan Waldakunnan cochta ilmoitettauan. (Koska he nyt nämät kuulit/ sanoi hän wielä yhden wertauksen/ että hän oli juuri läsnä Jerusalemia/ ja että he luulit Jumalan waltakunnan kohta ilmoitettawan.)

11. Ἀκουόντων δὲ αὐτῶν ταῦτα προσθεὶς εἶπε παραβολὴν, διὰ τὸ ἐγγὺς αὐτὸν εἶναι Ἱερουσαλὴμ καὶ δοκεῖν αὐτοὺς ὅτι παραχρῆμα μέλλει ἡ βασιλεία τοῦ Θεοῦ ἀναφαίνεσθαι·

11. ακουοντων δε αυτων ταυτα προσθεις ειπεν παραβολην δια το εγγυς αυτον ειναι ιερουσαλημ και δοκειν αυτους οτι παραχρημα μελλει η βασιλεια του θεου αναφαινεσθαι 11. akoυonton de aυton taυta prostheis eipen paraβolen dia to eggυs aυton einai ieroυsalem kai dokein aυtoυs oti parachrema mellei e βasileia toυ theoυ anafainesthai

11 Now (while) they are hearing these things, he added (and) spoke a parable, because he was near to Jerusalem, and (because) they thought that the kingdom of God is about to be instantly manifested.

11. And as they heard these things, he added and spake a parable, because he was nigh to Jerusalem, and because they thought that the kingdom of God should immediately appear.

11. Men der de hørte paa dette, blev han ved og sagde en Lignelse, fordi han var nær Jerusalem, og de meente, at Guds Rige skulle strax aabenbares.

11. När de nu detta hörde, sade han ändå en liknelse, efter han var hardt när vid Jerusalem, och de mente att Guds rike skulle straxt uppenbaradt varda.

11. Agga kui nemmad sedda kuulsid, ütles temma weel siñna jure ühhe tähhendamisse sanna, sepärrast, et ta Jerusalem̃a liggi olli, ja et nem̃ad mötlesid, et Jummala riik warsi piddi ilmuma.

11. Jiems klausantis, Jis tęsė ir pasakė palyginimą. Mat Jis buvo netoli Jeruzalės, ir žmonės manė, jog tuojau pat turi pasirodyti Dievo karalystė.

11. Da sie nun zuhörten, sagte er weiter ein Gleichnis, darum daß er nahe bei Jerusalem war und sie meinten, das Reich Gottes sollte alsbald offenbart werden,

11. Comme ils écoutaient ce discours, Jésus continuant, proposa une parabole, parce qu'il était près de Jérusalem, et qu'ils croyaient que le royaume de Dieu allait paraître bientôt.

11. Y oyendo ellos estas cosas, prosiguiendo él, dijo una parábola, por cuanto estaba cerca de Jerusalem; y porque pensaban que luego había de ser manifestado el reino de Dios.

11 En als zij dat hoorden, voegde Hij daarbij, en zeide een gelijkenis; omdat Hij nabij Jeruzalem was, en omdat zij meenden, dat het Koninkrijk Gods terstond zou openbaar worden.

11. Tedy gdy oni słuchali, mówiąc dalej powiedział im podobieóstwo, dlatego że był blisko od Jeruzalemu, a iż oni mniemali, że się wnet królestwo Boże objawić miało.

11. És mikor azok ezeket hallották, folytatá és monda egy példázatot, mivelhogy közel vala Jeruzsálemhez, és azok azt gondolák, hogy azonnal megjelenik az Isten országa.

11 Когда же они слушали это, присовокупил притчу: ибо Он был близ Иерусалима, и они думали, что скоро должно открыться Царствие Божие.

11. Як же слухали вони се, додавши сказав приповість: бо був Він близько Єрусалиму, й думали вони, що зараз має царство Боже явитись.

12 Hän sanoi näin: "Eräs jalosukuinen mies lähti matkalle kaukaiseen maahan saadakseen itsellensä kuninkuuden ja sitten palatakseen.

12 Hän sanoi näin: "Muuan jalosukuinen mies matkusti kaukaiseen maahan saadakseen itselleen kuninkuuden ja palatakseen.

12. Sanoi hän siis: yksi herrasmies matkusti kaukaiseen maakuntaan, itsellensä valtakuntaa ottamaan, ja aikoi jälleen palata:

12. Sanoi hän sijs: yxi Adelsmies matcusti caucaiseen maacundaan idzellens waldacunda ottaman ja aicoi taas palaita.

12. Sanoi hen sis/ Yxi Kempi Mies matkusti caucaiseen Makundaan/ ottaman itzellens Waldakunda/ ia iellenspalaiaman. (Sanoi hän siis/ Yksi kemppi (aatelis) mies matkusti kaukaiseen maakuntaan/ ottamaan itsellensä waltakuntaa/ ja jällens palajaman.)

12. εἶπεν οὖν· Ἄνθρωπός τις εὐγενὴς ἐπορεύθη εἰς χώραν μακρὰν λαβεῖν ἑαυτῷ βασιλείαν καὶ ὑποστρέψαι.

12. ειπεν ουν ανθρωπος τις ευγενης επορευθη εις χωραν μακραν λαβειν εαυτω βασιλειαν και υποστρεψαι 12. eipen oυn anthropos tis eυgenes eporeυthe eis choran makran laβein eaυto βasileian kai υpostrepsai

12 Therefore he said: A certain noble man, traveled into a far (away) region, to receive a kingdom for himself and to return.

12. He said therefore, A certain nobleman went into a far country to receive for himself a kingdom, and to return.

12. Han sagde da: en høibaaren Mand drog til et Land langt borte, at tage imod et Rige og at komme igjen.

12. Så sade han då: En ädla man for långt bort i främmande land, till att intaga sig ett rike, och komma igen.

12. Sepärrast ütles temma: Üks suurt suggu innimenne läks ärra kaugele male, et ta piddi ennesele kunningrigi sama, ja taggasi tullema.

12. Tad Jis kalbėjo: ‘‘Vienas aukštos kilmės žmogus iškeliavo į tolimą šalį, kad gautų karalystę ir sugrįžtų.

12. und sprach: Ein Edler zog ferne in ein Land, daß er ein Reich einnähme und dann wiederkäme.

12. Il dit donc: Un homme de grande naissance s'en alla dans un pays éloigné pour prendre possession d'un royaume, et s'en revenir ensuite.

12. Dijo pues: Un hombre noble se partió a una tierra léjos, a tomar para sí un reino, y volver.

12 Hij zeide dan: Een zeker welgeboren man reisde in een ver gelegen land, om voor zichzelven een koninkrijk te ontvangen, en dan weder te keren.

12. Rzekł tedy: Niektóry człowiek rodu zacnego jechał w daleką krainę, aby sobie wziął królestwo, i zasię się wrócił.

12. Monda azért: Egy nemes ember elméne [4†] messze tartományba, hogy országot vegyen magának, aztán visszatérjen.

12 Итак сказал: некоторый человек высокого рода отправлялся в дальнюю страну, чтобы получить себе царство и возвратиться;

12. Рече ж оце: Один чоловік значного роду йшов у землю далеку прийняти собі царство, та й вернутись.

13 Ja hän kutsui luoksensa kymmenen palvelijaansa, antoi heille kymmenen leiviskää ja sanoi heille: 'Asioikaa näillä, kunnes minä tulen'.

13 Kutsuttuaan luokseen kymmenen palvelijaansa hän antoi heille kymmenen leiviskää ja sanoi heille: 'Asioikaa näillä, kunnes tulen.'

13. Niin hän kutsui tykönsä kymmenen palveliaansa ja antoi heille kymmenen leiviskää, ja sanoi heille: tehkäät kauppaa niinkauvan kuin minä tulen.

13. Nijn hän cudzui tygöns kymmenen palweliatans ja andoi heille kymmenen leiwiskätä ja sanoi heille: caupitcat nijn cauwan cuin minä palajan.

13. Nin hen tygens cutzui Kymenen henen Paluelians/ ia annoi heille Kymenen Leiuiske/ ia sanoi heille/ Caupitcat nincauuan quin mine palaian. (Niin hän tyköns kutsui kymmenen hänen palwelijaansa/ ja antoi heille kymmenen leiwiskää/ ja sanoi heille/ Kaupitkaat niinkauan kuin minä palajan.)

13. καλέσας δὲ δέκα δούλους ἑαυτοῦ ἔδωκεν αὐτοῖς δέκα μνᾶς καὶ εἶπε πρὸς αὐτούς· πραγματεύσασθε ἐν ᾧ ἔρχομαι.

13. καλεσας δε δεκα δουλους εαυτου εδωκεν αυτοις δεκα μνας και ειπεν προς αυτους πραγματευσασθε εως ερχομαι 13. kalesas de deka doυloυs eaυtoυ edoken aυtois deka mnas kai eipen pros aυtoυs pragmateυsasthe eos erchomai

13 Now he called ten of his bondservants, and gave them ten two-hundred denarii-coins, and said to them, Trade° (with this) until I come.

13. And he called his ten servants, and delivered them ten pounds, and said unto them, Occupy till I come.

13. Men han kaldte ti af sine Tjenere og gav dem ti Pund og sagde til dem: kjøbslaaer, indtil jeg kommer.

13. Då kallade han till sig tio sina tjenare, och fick dem tio pund, och sade till dem: Handler härmed, tilldess jag igen kommer.

13. Agga temma kutsus om̃a kümme sullast, ja andis neile küm̃e naela rahha, ja ütles nende wasto: Kauplege, senni kui ma taggasi tullen.

13. Pasišaukęs dešimt savo tarnų, padalijo jiems dešimt minų ir tarė: ‘Verskitės, kol sugrįšiu’.

13. Dieser forderte zehn seiner Knechte und gab ihnen zehn Pfund und sprach zu ihnen: Handelt, bis daß ich wiederkomme!

13. Et ayant appelé dix de ses serviteurs, il leur donna dix marcs d'argent, et leur dit: Faites-les valoir jusqu'à ce que je revienne.

13. Y llamados diez siervos suyos, les dió diez minas, y les dijo: Negociád entre tanto que vengo.

13 En geroepen hebbende zijn tien dienstknechten, gaf hij hun tien ponden, en zeide tot hen: Doet handeling, totdat ik kome.

13. A zawoławszy dziesięciu sług swoich, dał im dziesięć grzywien i rzekł do nich: Handlujcie, aż przyjadę.

13. Előszólítván azért tíz szolgáját, ada nékik tíz gírát, és monda nékik: Kereskedjetek, míg megjövök.

13 призвав же десять рабов своих, дал им десять мин и сказал им: употребляйте их в оборот, пока я возвращусь.

13. Покликавши ж десять слуг своїх, дав їм десять мин срібла, та й сказав до них: Орудуйте, поки прийду.

14 Mutta hänen kansalaisensa vihasivat häntä ja lähettivät lähettiläät hänen jälkeensä sanomaan: 'Emme tahdo tätä kuninkaaksemme'.

14 Mutta hänen kansalaisensa vihasivat häntä ja lähettivät lähetystön hänen jälkeensä sanomaan: 'Emme tahdo tämän hallitsevan meitä.'

14. Mutta hänen kylänsä asujat vihasivat häntä, ja lähettivät sanansaattajat hänen jälkeensä, sanoen: emme tahdo, että tämä meitä vallitsee.

14. Mutta hänen kyläläisens wihaisit händä ja lähetit sanoman hänen jälkens sanoden: en me tahdo että sinä meitä wallidzet.

14. Mutta henen Borgharins wihasit hende/ ia lehetit sanoman henen ielkins sanoden/ Emme me tahdho/ ette teme pite wallitzeman meiden ylitzem. (Mutta hänen borgharinsa (kylänläiset) wihasit häntä/ ja lähetit sanomaan hänen jälkeensä sanoen/ Emme me tahdo/ että tämä pitää wallitseman meidän ylitsemme.)

14. οἱ δὲ πολῖται αὐτοῦ ἐμίσουν αὐτόν, καὶ ἀπέστειλαν πρεσβείαν ὀπίσω αὐτοῦ λέγοντες· οὐ θέλομεν τοῦτον βασιλεῦσαι ἐφ’ ἡμᾶς.

14. οι δε πολιται αυτου εμισουν αυτον και απεστειλαν πρεσβειαν οπισω αυτου λεγοντες ου θελομεν τουτον βασιλευσαι εφ ημας 14. oi de politai aυtoυ emisoυn aυton kai apesteilan presβeian opiso aυtoυ legontes oυ thelomen toυton βasileυsai ef emas

14 But his citizens were hating him and sent an emissary after him, saying, We do not wish that this one reign over us.

14. But his citizens hated him, and sent a message after him, saying, We will not have this man to reign over us.

14. Men hans Borgere hadede ham, og skikkede Sendebud efter ham og lode sige: vi ville ikke, at denne skal regjere over os.

14. Men hans borgare hatade honom, och sände bådskap efter honom, sägande: Vi vilje icke, att denne skall råda öfver oss.

14. Agga temma koddanikkud wihkasid tedda, ja läkkitasid Käskusid temma järrele, ja ütlesid: Meie ei tahha, et sesinnane meie ülle peab kui kunningas wallitsema.

14. Piliečiai nekentė jo ir nusiuntė iš paskos pasiuntinius pareikšti: ‘Mes nenorime, kad šitas mums viešpatautų’.

14. Seine Bürger aber waren ihm feind und schickten Botschaft ihm nach und ließen sagen: Wir wollen nicht, daß dieser über uns herrsche.

14. Mais les gens de son pays le haïssaient; et ils envoyèrent une ambassade après lui, pour dire: Nous ne voulons pas que celui-ci règne sur nous.

14. Empero sus ciudadanos le aborrecían; y enviaron tras de él una embajada, diciendo: No queremos que éste reine sobre nosotros.

14 En zijn burgers haatten hem, en zonden hem gezanten na, zeggende: Wij willen niet, dat deze over ons koning zij.

14. Lecz mieszczanie jego mieli go w nienawiści, i wyprawili za nim poselstwo, mówiąc: Nie chcemy, aby ten królował nad nami.

14. Az ő alattvalói pedig gyűlölék őt, és követséget küldének utána, mondván: Nem akarjuk, hogy ő uralkodjék mi rajtunk.

14 Но граждане ненавидели его и отправили вслед за ним посольство, сказав: не хотим, чтобы онцарствовал над нами.

14. Міщане ж його ненавидїли його, й післали посли слїдом за ним, кажучи: Не хочемо сього, щоб царював над нами.

15 Ja saatuansa kuninkuuden ja palattuansa hän käski kutsua eteensä ne palvelijat, joille hän oli antanut rahat, saadakseen tietää, mitä kukin oli asioimisellaan ansainnut.

15 Saatuaan kuninkuuden ja palattuaan hän käski kutsua eteensä ne palvelijat, joille hän oli antanut rahan, saadakseen tietää, mitä kukin oli asioimisellaan hankkinut.

15. Ja tapahtui kuin hän palasi, sitte kuin hän sai valtakunnan, käski hän kutsua ne palveliat tykönsä, joille hän oli rahansa antanut, tietääksensä, mitä kukin kaupallansa toimittanut oli.

15. Ja tapahtui cosca hän palais sijtte cuin hän sai waldacunnan käski hän cudzua ne palweliat tygöns joille hän oli rahans andanut tietäxens mitä cukin caupinnut oli.

15. Ja se tapachtui coska hen palasi/ sijtte quin hen sai waldakunnan/ keski hen cutzu ne Palueliat henen tygens/ ioille hen oli Rahan andanut/ Ette hen tiete sais/ mite cukin olis caupinut. (Ja se tapahtui koska hän palasi/ siitä kuin hän sai waltakunnan/ käski hän kutsua ne palwelijat hänen tykönsä/ joille hän oli rahan antanut/ ettää hän tietää saisi/ mitä kukin olisi kaupinnut.)

15. καὶ ἐγένετο ἐν τῷ ἐπανελθεῖν αὐτὸν λαβόντα τὴν βασιλείαν, καὶ εἶπε φωνηθῆναι αὐτῷ τοὺς δούλους τούτους οἷς ἔδωκε τὸ ἀργύριον, ἵνα ἐπιγνῷ τίς τί διεπραγματεύσατο.

15. και εγενετο εν τω επανελθειν αυτον λαβοντα την βασιλειαν και ειπεν φωνηθηναι αυτω τους δουλους τουτους οις εδωκεν το αργυριον ινα γνω τις τι διεπραγματευσατο 15. kai egeneto en to epanelthein aυton laβonta ten βasileian kai eipen fonethenai aυto toυs doυloυs toυtoυs ois edoken to argυrion ina gno tis ti diepragmateυsato

15 And it happened, while* he was coming back again, having received the kingdom, and he said, These bondservants to whom he gave the silver, (are) to be summoned to him, in order that he might know what they made by trading.

15. And it came to pass, that when he was returned, having received the kingdom, then he commanded these servants to be called unto him, to whom he had given the money, that he might know how much every man had gained by trading.

15. Og det begav sig, der han kom igjen, efterat han havde modtaget Riget, befalede han, athine Tjenere, hvilke han havde givet Pengene, skulde kaldes til ham, at han kunde vide, hvad hver havde vundet.

15. Och det begaf sig, att han kom igen, och hade fått riket. Då böd han kalla de tjenare till sig, som han hade fått penningarna, att han måtte veta, huru hvar och en af dem handlat hade.

15. Ja se sündis, kui temma taggasi tulli, ja olli sedda riki sanud, siis käskis ta need sullased ennese jure kutsuda, kellele temma olli se rahha annud, et ta piddi teäda sama, mis kasso iggaüks kaupledes olli sanud.

15. Gavęs karalystę, jis sugrįžo ir liepė pašaukti tarnus, kuriems buvo davęs pinigų, norėdamas sužinoti, kiek kuris uždirbo.

15. Und es begab sich, da er wiederkam, nachdem er das Reich eingenommen hatte, hieß dieselben Knechte fordern, welchen er das Geld gegeben hatte, daß er wüßte, was ein jeglicher gehandelt hätte.

15. Il arriva donc, lorsqu'il fut de retour, après avoir pris possession du royaume, qu'il commanda qu'on fît venir ces serviteurs auxquels il avait donné l'argent, pour savoir combien chacun l'avait fait valoir.

15. Y aconteció, que vuelto él, habiendo tomado el reino, mandó llamar a sí a aquellos siervos, a los cuales había dado el dinero, para saber lo que había negociado cada uno.

15 En het geschiedde, toen hij wederkwam, als hij het koninkrijk ontvangen had, dat hij zeide, dat die dienstknechten tot hem zouden geroepen worden, wien hij het geld gegeven had; opdat hij weten mocht, wat een iegelijk met handelen gewonnen had.

15. I stało się, gdy się wrócił wziąwszy królestwo, że rozkazał do siebie zawołać sług onych, którym był dał pieniądze, aby się dowiedział, co który handlując zyskał.

15. És lőn, mikor megjött az ország vétele után, parancsolá, hogy az ő szolgáit, a kiknek a pénzt adta, hívják ő hozzá, hogy megtudja, ki mint kereskedett.

15 И когда возвратился, получив царство, велел призвать к себе рабов тех, которым дал серебро, чтобы узнать, кто что приобрел.

15. І сталось, як вернув ся він, прийнявши царство, сказав прикликати собі слуг тих, що дав їм срібло, щоб знати, хто що з'орудував.

16 Niin ensimmäinen tuli esiin ja sanoi: 'Herra, sinun leiviskäsi on tuottanut kymmenen leiviskää'.

16 Ensimmäinen tuli esiin ja sanoi: 'Herra, leiviskäsi on tuottanut kymmenen leiviskää.'

16. Niin tuli ensimäinen ja sanoi: herra, sinun leiviskäs on kymmenen leiviskää kasvattanut.

16. Nijn tuli ensimäinen ja sanoi: Herra sinun leiwiskäs on kymmenen leiwiskätä caswattanut.

16. Nin tuli se Ensimeinen/ ia sanoi/ HERRA/ sinun Leiuiskes ombi kymenen Leiuiske casuattanut. (Niin tuli se ensimmäinen/ ja sanoi/ HERRA/ sinun leiwiskäs ompi kymmenen leiwiskää kaswattanut.)

16. παρεγένετο δὲ ὁ πρῶτος λέγων· κύριε, ἡ μνᾶ σου προσειργάσατο δέκα μνᾶς.

16. παρεγενετο δε ο πρωτος λεγων κυριε η μνα σου προσειργασατο δεκα μνας 16. paregeneto de o protos legon kυrie e mna soυ proseirgasato deka mnas

16 Now the first came* before him, saying, Lord, your two-hundred denarii-coin (has been) worked (up) to ten two-hundred denarii-coins more.

16. Then came the first, saying, Lord, thy pound hath gained ten pounds.

16. Da traadte den første frem og sagde: Herre! dit Pund har forhvervet ti Pund.

16. Så kom den förste, och sade: Herre, ditt pund hafver förvärfvat tio pund.

16. Agga essimenne tulli ja ütles: Issand, sinno nael rahha on küm̃me naela kasso saatnud.

16. Atėjo pirmasis ir tarė: ‘Valdove, tavo mina pelnė dešimt minų’.

16. Da trat herzu der erste und sprach: Herr, dein Pfund hat zehn Pfund erworben.

16. Et le premier se présenta et dit: Seigneur, ton marc a produit dix autres marcs.

16. Y vino el primero, diciendo: Señor, tu mina ha ganado diez minas.

16 En de eerste kwam, en zeide: Heer, uw pond heeft tien ponden daartoe gewonnen.

16. Tedy przyszedł pierwszy, mówiąc: Panie! grzywna twoja dziesięć grzywien urobiła.

16. Eljöve pedig az első, mondván: Uram, a te gírád tíz gírát nyert.

16 Пришел первый и сказал: господин! мина твоя принесла десять мин.

16. Прийшов же первий, кажучи: Пане, мина твоя приробила десять мин.

17 Ja hän sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä palvelija; koska vähimmässä olet ollut uskollinen, niin saat vallita kymmentä kaupunkia'.

17 Hän sanoi hänelle: 'Hyvä on, hyvä palvelija. Koska olet ollut uskollinen vähimmässä, olkoon sinulla valta kymmeneen kaupunkiin.

17. Ja hän sanoi hänelle: oikein, hyvä palvelia, ettäs vähässä olit uskollinen, sinulla pitää valta kymmenen kaupungin päälle oleman.

17. Ja hän sanoi hänelle: oikein hywä palwelia ettäs wähäs olit uscollinen sinulla pitä walda kymmenen Caupungin päällä oleman.

17. Ja hen sanoi henelle/ Aha sine hyue paluelia/ ettes olit wähes wskolinen/ sinulla pite oleman wallan kymenen Caupungin ylitze. (Ja hän sanoi hänelle/ Ahaa sinä hywä palwelija/ ettäs olit wähässä uskollinen/ sinulla pitää oleman wallan kymmenen kaupungin ylitse.)

17. καὶ εἶπεν αὐτῷ· εὖ, ἀγαθὲ δοῦλε! ὅτι ἐν ἐλαχίστῳ πιστὸς ἐγένου, ἴσθι ἐξουσίαν ἔχων ἐπάνω δέκα πόλεων.

17. και ειπεν αυτω ευ αγαθε δουλε οτι εν ελαχιστω πιστος εγενου ισθι εξουσιαν εχων επανω δεκα πολεων 17. kai eipen aυto eυ agathe doυle oti en elachisto pistos egenoυ isthi eksoυsian echon epano deka poleon

17 And he said to him, Well done, you good bondservant, because you became faithful in (the) least (matters); you have ten cities, be (the) authority over (them).

17. And he said unto him, Well, thou good servant: because thou hast been faithful in a very little, have thou authority over ten cities.

17. Og han sagde til ham: vel, du gode Tjener! efterdi du har været tro i det Lidet, skal du have Magt over ti Stæder.

17. Och han sade till honom: Ack! du gode tjenare, uti en liten ting hafver du varit trogen; du skall hafva magt öfver tio städer.

17. Ja ta ütles temma wasto: Se on hea, sinna hea sullane, et sa keigewähhema sees olled ustaw olnud, sepärrast peab sulle kümne liñna ülle melewald ollema.

17. Jis atsakė: ‘Gerai, stropusis tarne! Kadangi pasirodei ištikimas mažuose dalykuose, tu gauni valdyti dešimtį miestų’.

17. Und er sprach zu ihm: Ei, du frommer Knecht, dieweil du bist im Geringsten treu gewesen, sollst du Macht haben über zehn Städte.

17. Et il lui dit: C'est bien, bon serviteur, parce que tu as été fidèle en peu de choses, tu auras le gouvernement de dix villes.

17. Y él le dice: Está bien, buen siervo: pues que en lo poco has sido fiel, ten autoridad sobre diez ciudades.

17 En hij zeide tot hem: Wel, gij goede dienstknecht, dewijl gij in het minste getrouw zijt geweest, zo heb macht over tien steden.

17. I rzekł mu: Dobrze, sługo dobry! iżeś był nad małem wiernym, miejże władzę nad dziesięcioma miastami.

17. Ő pedig monda néki: Jól vagyon jó szolgám; mivelhogy kevesen voltál [5†] hív, legyen birodalmad tíz városon.

17 И сказал ему: хорошо, добрый раб! за то, что ты в малом был верен, возьми в управление десятьгородов.

17. І рече йому: Гаразд, добрий слуго; що у найменшому вірен був єси, то май власть над десятьма городами.

18 Ja toinen tuli ja sanoi: 'Herra, sinun leiviskäsi on tuottanut viisi leiviskää'.

18 Toinen tuli ja sanoi: 'Herra, leiviskäsi on tuottanut viisi leiviskää.'

18. Toinen myös tuli ja sanoi: herra, sinun leiviskäs on viisi leiviskää kasvattanut.

18. Toinen myös tuli ja sanoi: Herra sinun leiwiskäs on wijsi leiwiskä caswattanut.

18. Se toinen mös tuli/ ia sanoi/ HERRA/ sinun Leiuiskes ombi casuattanut wijsi Leiuiske. (Se toinen myös tuli/ ja sanoi/ HERRA/ sinun leiwiskäs ompi kaswattanut wiisi leiwiskää.)

18. καὶ ἦλθεν ὁ δεύτερος λέγων· κύριε, ἡ μνᾶ σου, ἐποίησε πέντε μνᾶς.

18. και ηλθεν ο δευτερος λεγων κυριε η μνα σου εποιησεν πεντε μνας 18. kai elthen o deυteros legon kυrie e mna soυ epoiesen pente mnas

18 And the second came, saying, Your two-hundred denarii-coin, Lord, made* five two-hundred denarii-coins.

18. And the second came, saying, Lord, thy pound hath gained five pounds.

18. Og den anden kom og sagde: Herre! dit Pund har indbragt fem Pund.

18. Och den andre kom, och sade: Herre, ditt pund hafver vunnit fem pund.

18. Ja teine tulli ja ütles: Issand, sinno nael on wiis naela saatnud;

18. Atėjo antrasis ir pareiškė: ‘Valdove, tavo mina pelnė penkias minas’.

18. Der andere kam und sprach: Herr dein Pfund hat fünf Pfund getragen.

18. Et le second vint et dit: Seigneur, ton marc a produit cinq autres marcs.

18. Y vino el segundo, diciendo: Señor, tu mina ha hecho cinco minas.

18 En de tweede kwam, en zeide: Heer, uw pond heeft vijf ponden gewonnen.

18. Przyszedł i drugi, mówiąc: Panie! grzywna twoja pięć grzywien urobiła.

18. És jöve a második, mondván: Uram, a te gírád öt gírát nyert.

18 Пришел второй и сказал: господин! мина твоя принесла пять мин.

18. І приступив другий, кажучи: Пане, мина твоя зробила пять мин.

19 Niin hän sanoi tällekin: 'Sinä, vallitse sinä viittä kaupunkia'.

19 Niin hän sanoi tällekin: 'Ja sinä, hallitse viittä kaupunkia.' Vielä tuli yksi ja sanoi:

19. Niin hän myös sanoi hänelle: ole sinäkin viiden kaupungin haltia.

19. Hän sanoi hänelle: Ole sinäkin wijden Caupungin haldia.

19. Sanoi hen mös henelle/ Ole sine mös widhen Caupungin Haltia. (Sanoi hän myös hänelle/ Ole sinä myös wiiden kaupungin haltija.)

19. εἶπε δὲ καὶ τούτῳ· καὶ σὺ γίνου ἐπάνω πέντε πόλεων.

19. ειπεν δε και τουτω και συ γινου επανω πεντε πολεων 19. eipen de kai toυto kai sυ ginoυ epano pente poleon

19 But he also said to him, You, become (the authority) over five cities.

19. And he said likewise to him, Be thou also over five cities.

19. Men til denne sagde han ogsaa: og du skal være over fem Stæder.

19. Och han sade till honom: Var ock du satter öfver fem städer.

19. Agga temma ütles sellegi wasto: Ja sinna pead wie liñna ülle ollema.

19. Ir šitam jis pasakė: ‘Tu valdyk penkis miestus’.

19. Zu dem sprach er auch: Du sollst sein über fünf Städte.

19. Et il dit aussi à celui-ci: Et toi, commande à cinq villes.

19. Y asimismo a éste dijo: Tú también sé sobre cinco ciudades.

19 En hij zeide ook tot dezen: En gij, wees over vijf steden.

19. Rzekł i temu: I ty bądź nad pięcioma miastami.

19. Monda pedig ennek is: Néked is legyen birodalmad öt városon.

19 Сказал и этому: и ты будь над пятью городами.

19. Рече ж і сьому: І ти будь над пятьма городами.

20 Vielä tuli yksi ja sanoi: 'Herra, katso, tässä on sinun leiviskäsi, jota olen säilyttänyt liinasessa.

20 "Herra, katso, tässä on leiviskäsi, jota olen säilyttänyt liinasessa.

20. Ja kolmas tuli ja sanoi: herra, katso, tässä on sinun leiviskäs, joka minulla hikiliinassa kätketty oli;

20. Ja colmas tuli ja sanoi: Herra: cadzo täsä on sinun leiwiskäs joca minulla hikilijnas kätketty oli:

20. Ja se Colmas tuli ia sanoi/ HERRA Catzo/ tesse ombi sinun Leiuiskes/ ioca minulla oli ketketty Hikilinas/ (Ja se kolmas tuli ja sanoi/ HERRA Katso/ tässä ompi sinun leiwiskäsi/ joka minulla oli kätketty hikiliinassa/)

20. καὶ ἕτερος ἦλθε λέγων· κύριε, ἰδοὺ ἡ μνᾶ σου, ἣν εἶχον ἀποκειμένην ἐν σουδαρίῳ.

20. και ετερος ηλθεν λεγων κυριε ιδου η μνα σου ην ειχον αποκειμενην εν σουδαριω 20. kai eteros elthen legon kυrie idoυ e mna soυ en eichon apokeimenen en soυdario

20 And a different (bondservant) came, saying, Lord, behold, (here is) your two-hundred denarii-coin, which I had laid up in a handkerchief;

20. And another came, saying, Lord, behold, here is thy pound, which I have kept laid up in a napkin:

20. Og en anden kom og sagde: Herre! see, her er dit Pund, hvilket jeg har havt forvaret i et Klæde.

20. Och den tredje kom, och sade: Herre, se här ditt pund, som jag hade bevarat uti en svetteduk.

20. Ja üks teine tulli ja ütles: Issand, wata, siin on sinno nael, mis ma higgi-rättikus ollen hoidnud.

20. Atėjo dar vienas ir tarė: ‘Valdove, štai tavo mina, kurią laikiau suvyniotą į skepetą.

20. Und der dritte kam und sprach: Herr, siehe da, hier ist dein Pfund, welches ich habe im Schweißtuch behalten;

20. Et un autre vint et dit: Seigneur, voici ton marc que j'ai gardé enveloppé dans un linge;

20. Y vino otro, diciendo: Señor, he aquí tu mina, la cual he tenido guardada en un pañizuelo.

20 En een ander kwam, zeggende: Heer, zie hier uw pond, hetwelk ik in een zweetdoek weggelegd had;

20. A inszy przyszedł, mówiąc: Panie! oto grzywna twoja, którąm miał schowaną w chustce;

20. És jöve egy másik, mondván: Uram, imhol a te gírád, melyet egy keszkenőben eltéve tartottam;

20 Пришел третий и сказал: господин! вот твоя мина, которую я хранил, завернув в платок,

20. Приступив і инший, кажучи: Пане, ось мина твоя, котру я мав сховану в хустцї:

21 Sillä minä pelkäsin sinua, koska olet ankara mies: sinä otat, mitä et ole talteen pannut, ja leikkaat, mitä et ole kylvänyt.'

21 Sillä pelkäsin sinua, koska olet ankara mies. Sinä otat, mitä et ole talteen pannut ja leikkaat, mitä et ole kylvänyt.’

21. Sillä minä pelkäsin sinua, ettäs kova mies olet; sinä otat, jota et tallelle pannut, ja niität, jota et kylvänyt.

21. Sillä minä pelkäisin sinua ettäs cowa mies olet sinä otat jotas et pannut ja nijtät cuin ets kylwänyt.

21. Sille mine pelkesin sinua/ ettes olet coua Mies/ Sine otadh/ iotas ett pannut/ ia nijtet/ quin ett sine kyluenyt. (Sillä minä pelkäsin sinua/ ettäs olet kowa mies/ Sinä otat/ jotas et pannut/ ja niität/ kuin et sinä kylwänyt.)

21. ἐφοβούμην γάρ σε, ὅτι ἄνθρωπος αὐστηρὸς εἶ· αἴρεις ὃ οὐκ ἔθηκας, καὶ θερίζεις ὃ οὐκ ἔσπειρας, καὶ συνάγεις ὅθεν οὐ διεσκόρπισας.

21. εφοβουμην γαρ σε οτι ανθρωπος αυστηρος ει αιρεις ο ουκ εθηκας και θεριζεις ο ουκ εσπειρας 21. efoβoυmen gar se oti anthropos aυsteros ei aireis o oυk ethekas kai therizeis o oυk espeiras

21 for* I was fearing you, because you are an austere man. You lift up (from) what you did not lay (down) and reap what you did not sow.

21. For I feared thee, because thou art an austere man: thou takest up that thou layedst not down, and reapest that thou didst not sow.

21. Thi jeg frygtede for dig, efterdi du er en streng Mand; du tager det, som du ikke lagde, og høster det, som du ikke saaede.

21. Jag var rädder för dig; ty du äst en sträng man; du tager det upp, som du icke hafver nederlagt, och uppskär det du icke hafver sått.

21. Sest ma kartsin sind, et sa walli innimenne olled; sinna wottad sedda ärra, mis sa ei olle ärrapannud, ja leikad sedda, mis sa ei olle külwanud.

21. Aš bijojau tavęs, nes esi griežtas žmogus: imi tai, ko nepadėjai, ir pjauni tai, ko nepasėjai’.

21. ich fürchtete mich vor dir, denn du bist ein harter Mann: du nimmst, was du nicht hingelegt hast, und erntest, was du nicht gesät hast.

21. Car je te craignais, parce que tu es un homme sévère, tu prends où tu n'as rien mis, et tu moissonnes où tu n'as point semé.

21. Porque tuve miedo de tí, pues que eres hombre severo: tomas lo que no pusiste, y siegas lo que no sembraste.

21 Want ik vreesde u, omdat gij een straf mens zijt; gij neemt weg, wat gij niet gelegd hebt, en gij maait, wat gij niet gezaaid hebt.

21. Bom się ciebie bał, żeś jest człowiek srogi; bierzesz, czegoś nie położył, a żniesz, czegoś nie siał.

21. Mert féltem tőled, mivelhogy kemény ember vagy; elveszed a mit nem te tettél el, és aratod, a mit nem te vetettél.

21 ибо я боялся тебя, потому что ты человек жестокий:берешь, чего не клал, и жнешь, чего несеял.

21. боявсь бо тебе, що ти чоловік жорстокий: береш, чого не клав єси, і жнеш, чого не сїяв.

22 Hän sanoi hänelle: 'Oman sanasi mukaan minä sinut tuomitsen, sinä paha palvelija. Sinä tiesit minut ankaraksi mieheksi, joka otan, mitä en ole talteen pannut, ja leikkaan, mitä en ole kylvänyt;

22 (Mutta) hän sanoi hänelle: 'Oman sanasi mukaan minä sinut tuomitsen, paha palvelija. Tiesit, että olen ankara mies ja otan, mitä en ole talteen pannut ja leikkaan, mitä en ole kylvänyt.

22. Hän sanoi hänelle: sinun suustas minä sinun tuomitsen, sinä paha palvelia, sinä tiesit minun kovaksi mieheksi, joka otan, jota en minä tallelle pannut, ja leikkaan, jota en minä kylvänyt:

22. Hän sanoi hänelle: sinun suustas minä sinun sinä paha palwelia duomidzen: tiesitkös minun cowaxi miehexi joca otan jota en minä pannut ja leickan johonga en minä kylwänyt:

22. Sanoi hen henelle/ Sinun suustas mine domitzen sinun paha Paluelia/ Tiesikös ette mine coua Mies olen/ ottaua iota em mine pannut/ ia leickaua quin em mine kyluenyt/ (Sanoi hän hänelle/ Sinun suustasi minä tuomitsen sinun paha palwelija/ Tiesitkös että minä kowa mies olen/ ottawa jota en minä pannut/ ja leikkaawa kuin en minä kylwänyt/)

22. λέγει αὐτῷ· ἐκ τοῦ στόματός σου κρινῶ σε, πονηρὲ δοῦλε. ᾔδεις ὅτι ἄνθρωπος αὐστηρός εἰμι ἐγὼ, αἴρων ὃ οὐκ ἔθηκα, καὶ θερίζων ὃ οὐκ ἔσπειρα καὶ συνάγων ὅθεν οὐ διεσκόρπισα.

22. λεγει δε αυτω εκ του στοματος σου κρινω σε πονηρε δουλε ηδεις οτι εγω ανθρωπος αυστηρος ειμι αιρων ο ουκ εθηκα και θεριζων ο ουκ εσπειρα 22. legei de aυto ek toυ stomatos soυ krino se ponere doυle edeis oti ego anthropos aυsteros eimi airon o oυk etheka kai therizon o oυk espeira

22 But he says to him, I will be judging you out of your own mouth, you evil bondservant. You knew that I am an austere man, lifting up (from) what I did not lay (down) and reaping what I did not sow?

22. And he saith unto him, Out of thine own mouth will I judge thee, thou wicked servant. Thou knewest that I was an austere man, taking up that I laid not down, and reaping that I did not sow:

22. Men han sagde til ham: efter din egen mund dømmer jeg dig, du onde Tjener! Du vidste, at jeg er en streng Mand, som tager det, jeg ikke lagde, og høster det, jeg ikke saaede;

22. Sade han till honom: Af din egen mun dömer jag dig, du onde tjenare; visste du att jag är en sträng man, upptager det jag intet nederlade, och uppskär det jag intet sådde;

22. Agga ta ütles tem̃ale: Sinno suust moistan ma kohhut sinno peäle, sinna tigge sullane: kui sa teädsid, et ma walli mees ollen, ja wottan, mis ma ei olle ärrapannud, ja leikan, mis ma ep olle külwanud,

22. Jis atsiliepė: ‘Tavo paties žodžiais teisiu tave, netikęs tarne. Tu žinojai, kad aš griežtas žmogus: imu, ko nepadėjau, ir pjaunu, ko nesėjau.

22. Er sprach zu ihm: Aus deinem Munde richte ich dich, du Schalk. Wußtest Du, daß ich ein harter Mann bin, nehme, was ich nicht hingelegt habe, und ernte, was ich nicht gesät habe?

22. Et son maître lui dit: Méchant serviteur, je te jugerai par tes propres paroles; tu savais que je suis un homme sévère, qui prends où je n'ai rien mis, et qui moissonne où je n'ai point semé;

22. Entónces él le dijo: Mal siervo, por tu boca te juzgo: sabías que yo era hombre severo, que tomo lo que no puse, y que siego lo que no sembré;

22 Maar hij zeide tot hem: Uit uw mond zal ik u oordelen, gij boze dienstknecht! Gij wist, dat ik een straf mens ben, nemende weg, wat ik niet gelegd heb, en maaiende, wat ik niet gezaaid heb.

22. Tedy mu rzekł: Z ust twoich sądzę cię, zły sługo! Wiedziałeś, żem ja jest człowiek srogi, który biorę, czegom nie położył, a żnę, czegom nie siał.

22. Monda pedig annak: A te szádból ítéllek [6†] meg téged, gonosz szolga. Tudtad, hogy én kemény ember vagyok, ki elveszem, a mit nem én tettem el, és aratom, a mit nem én vetettem;

22 Господин сказал ему: твоими устами буду судить тебя, лукавый раб! ты знал, что я человек жестокий, беру, чего не клал, и жну, чего не сеял;

22. Рече ж йому: З уст твоїх судити му тебе, лукавий слуго. Знав єси, що я чоловік жорстокий: беру, чого не клав, і жну, чого не сїяв;

23 miksi et siis antanut rahojani rahanvaihtajan pöytään, että minä tultuani olisin saanut periä ne korkoineen?'

23 Miksi et antanut rahaani pankkiin, että olisin tultuani saanut periä sen korkoineen?'

23. Ja miksi et sinä antanut minun rahaani vaihetuspöydälle? ja minä olisin tultuani sen kasvun kanssa jälleen saanut.

23. Ja mixet sinä andanut minun rahani waihetos pöydälle? Ja minä olisin tulduani sen corgon cansa jällens saanut.

23. Ja mixet sine andanut minun Rahani Jacopeudelle? Ja mine tultuani/ olisin sen corghon cansa ylescandanut. (Ja mikset sinä antanut minun rahaani jakopöydälle? Ja minä tultuani/ olisin sen koron kanssa ylöskantanut.)

23. καὶ διατί οὐκ ἔδωκας τὸ ἀργύριόν μου ἐπὶ τὴν τράπεζαν, καὶ ἐγὼ ἐλθὼν σὺν τόκῳ ἂν ἔπραξα αὐτὸ;

23. και δια τι ουκ εδωκας το αργυριον μου επι την τραπεζαν και εγω ελθων συν τοκω αν επραξα αυτο 23. kai dia ti oυk edokas to argυrion moυ epi ten trapezan kai ego elthon sυn toko an epraksa aυto

23 Then why did you not give my silver to (the) bank, and (after) I came (back,) I would have appropriated it together with interest?

23. Wherefore then gavest not thou my money into the bank, that at my coming I might have required mine own with usury?

23. hvi gav du da ikke mine Penge til Vexelbordet, at jeg ved min Hjemkomst kunde krævet dem med Rente?

23. Hvi fick du då icke mina penningar in i vexlobänken; att, när jag komme, måtte jag ju kraft dem igen med ocker?

23. Mispärrast ep olle sinna siis minno rahha kasso peäle wäljaannud? kül minna siis taggasi tulles olleksin sedda kassoga taggasi noudnud.

23. Tai kodėl neleidai mano pinigų apyvarton, kad sugrįžęs išreikalaučiau su palūkanomis?’

23. Warum hast du denn mein Geld nicht in die Wechselbank gegeben? Und wenn ich gekommen wäre, hätte ich's mit Zinsen erfordert.

23. Et pourquoi n'as-tu pas mis mon argent à la banque; et à mon retour, je l'eusse retiré avec les intérêts?

23. ¿Por qué pues no diste mi dinero al banco; y yo viniendo lo demandara con el logro?

23 Waarom hebt gij dan mijn geld niet in de bank gegeven, en ik, komende, had hetzelve met woeker mogen eisen?

23. Przeczżeś tedy nie dał srebra mego do lichwiarzy? a ja przyszedłszy, wziąłbym je był z lichwą.

23. Miért nem adtad azért az én pénzemet a pénzváltók asztalára, és én megjövén, kamatostól kaptam volna azt vissza?

23 для чего же ты не отдал серебра моего в оборот, чтобы я, придя, получил его с прибылью?

23. а чом же не дав єси срібла мого у міняльню? і я, прийшовши, з лихвою виміг би його.

24 Ja hän sanoi vieressä seisoville: 'Ottakaa häneltä pois se leiviskä ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää'.

24 Ja hän sanoi vieressä seisoville: 'Ottakaa häneltä pois leiviskä ja antakaa sille, jolla on kymmenen leiviskää.'

24. Niin hän sanoi tykönä seisoville: ottakaat pois leiviskä häneltä, ja antakaat sille, jolla kymmenen leiviskää on.

24. Nijn hän sanoi tykönä seisowille: ottacat pois se leiwiskä häneldä ja andacat sille jolla kymmenen leiwiskätä on.

24. Nin hen sanoi tykene seisouille/ Poisottacat se Leiuiske henelde/ ia andaca sille iolla kymene' Leiuiske on. (Niin hän sanoi tykönä seisowille/ Pois ottakaat se leiwiskä häneltä/ ja antakaa sille jolla kymmenen leiwiskää on.)

24. καὶ τοῖς παρεστῶσιν εἶπεν· ἄρατε ἀπ’ αὐτοῦ τὴν μνᾶν καὶ δότε τῷ τὰς δέκα μνᾶς ἔχοντι.

24. και τοις παρεστωσιν ειπεν αρατε απ αυτου την μναν και δοτε τω τας δεκα μνας εχοντι 24. kai tois parestosin eipen arate ap aυtoυ ten mnan kai dote to tas deka mnas echonti

24 And he said to those standing beside (him), Take° away the two-hundred denarii-coin from him, and give° (it) to the one who has the ten two-hundred denarii-coins.

24. And he said unto them that stood by, Take from him the pound, and give it to him that hath ten pounds.

24. Og han sagde til dem, som stode hos: tager Pundet fra ham, og giver det til den, som har de ti Pund.

24. Och han sade till dem som der stodo: Tager det pundet ifrå honom och får honom, som hafver tio pund.

24. Ja temma ütles nende wasto, kes seäl jures seisid: Wotke temma käest se nael ärra, ja andke sellele, kel kümme naela on.

24. Šalia stovėjusiems jis tarė: ‘Atimkite iš jo miną ir atiduokite tam, kuris turi dešimt minų’.

24. Und er sprach zu denen, die dabeistanden: Nehmt das Pfund von ihm und gebt es dem, der zehn Pfund hat.

24. Et il dit à ceux qui étaient présents: Otez-lui le marc, et le donnez à celui qui a les dix marcs.

24. Y dijo a los que estaban presentes: Quitádle la mina, y dadla al que tiene las diez minas.

24 En hij zeide tot degenen, die bij hem stonden: Neemt dat pond van hem weg, en geeft het dien, die de tien ponden heeft.

24. I rzekł tym, którzy tuż stali: Weźmijcie od niego tę grzywnę, a dajcie temu, który ma dziesięć grzywien.

24. És az ott állóknak monda: Vegyétek el ettől a gírát, és adjátok annak, a kinek tíz gírája van.

24 И сказал предстоящим: возьмите у него мину и дайте имеющему десять мин.

24. І рече стоячим коло него: Візьміть від него мину, а дайте маючому десять мин.

25 — Niin he sanoivat hänelle: 'Herra, hänellä on jo kymmenen leiviskää'. —

25 Mutta he sanoivat hänelle: 'Herra. hänellä on kymmenen leiviskää.'

25. Niin he sanoivat hänelle: herra, hänellä on kymmenen leiviskää.

25. Nijn he sanoit hänelle: Herra tällä on kymmenen leiwiskätä.

25. Nin he sanoit henelle/ HERRA/ Henelle ombi kymene' Leiuiske. (Niin he sanoit hänelle/ HERRA/ Hänellä ompi kymmenen leiwiskää.)

25. καὶ εἶπον αὐτῷ· κύριε, ἔχει δέκα μνᾶς.

25. και ειπον αυτω κυριε εχει δεκα μνας 25. kai eipon aυto kυrie echei deka mnas

25 And they said to him, Lord, he has ten two-hundred denarii-coins. (Why?)

25. And they said unto him, Lord, he hath ten pounds.)

25. (Og de sagde til ham: Herre! han har ti Pund.)

25. Då sade de till honom: Herre, han hafver tio pund.

25. (Ja nemmad ütlesid temmale: Issand, temmal on kümme naela.)

25. Tie atsakė: ‘Valdove, bet anas jau turi dešimt minų!’

25. Und sie sprachen zu ihm: Herr, hat er doch zehn Pfund.

25. Et ils lui dirent: Seigneur, il a déjà dix marcs.

25. (Y ellos le dijeron: Señor, tiene diez minas.)

25 En zij zeiden tot hem: Heer, hij heeft tien ponden.

25. I rzekli mu: Panie! mać dziesięć grzywien.

25. És mondának néki: Uram, tíz gírája van!

25 И сказали ему: господин! у него есть десять мин.

25. (І казали йому: Пане, має десять мин.)

26 'Minä sanon teille: jokaiselle, jolla on, annetaan; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on.

26 'Minäpä* sanon teille, että jokaiselle, jolla on, annetaan, mutta siltä jolla ei ole, (häneltä) otetaan pois sekin, mikä hänellä on.

26. Sillä minä sanon teille, jolla on, hänelle pitää annettaman, ja häneltä, jolla ei ole, sekin, mikä hänellä on, pitää otettaman pois.

26. Minä sanon teille: jolla on hänelle pitä annettaman: ja häneldä jolla ei ole sekin cuin hänellä on pitä poisotettaman.

26. Sille mine sanon teille/ Ette iolla ombi/ henelle pite annettaman. Ja henelde iolla ei ole/ sekin quin henelle on/ pite poisotettaman. (Sillä minä sanon teille/ Että jolla ompi/ hänelle pitää annettaman. Ja häneltä jolla ei ole/ sekin kuin hänellä on/ pitää pois otettaman.)

26. λέγω γὰρ ὑμῖν ὅτι παντὶ τῷ ἔχοντι δοθήσεται, ἀπὸ δὲ τοῦ μὴ ἔχοντος καὶ ὃ ἔχει ἀρθήσεται ἀπ’ αὐτοῦ.

26. λεγω γαρ υμιν οτι παντι τω εχοντι δοθησεται απο δε του μη εχοντος και ο εχει αρθησεται απ αυτου 26. lego gar υmin oti panti to echonti dothesetai apo de toυ me echontos kai o echei arthesetai ap aυtoυ

26 For* I say to you°, that to everyone who has, will be given, but from the one who has not, even what he has will be taken away from him.

26. For I say unto you, That unto every one which hath shall be given; and from him that hath not, even that he hath shall be taken away from him.

26. Thi jeg siger Eder, at hver den, som har, ham skal gives; men fra den, som ikke har, fra ham skal tages ogsaa det, han har.

26. Ty jag säger eder, att den som hafver, honom skall varda gifvet; och den som icke hafver, honom skall ock varda ifråtaget det han hafver.

26. Sest minna ütlen teile: Kennel on, sellele peab antama; agga kennel ep olle, selle käest peab ärrawoetama ka sedda, mis temmal on.

26. Jis tarė: ‘Aš sakau jums: kiekvienam, kas turi, bus duota, o iš neturinčio bus atimta net ir tai, ką turi.

26. Ich sage euch aber: Wer da hat, dem wird gegeben werden; von dem aber, der nicht hat, wird auch das genommen werden, was er hat.

26. Je vous dis qu'on donnera à quiconque a; mais à celui qui n'a pas, on ôtera même ce qu'il a.

26. Porque yo os digo que a cualquiera que tuviere, le será dado; mas al que no tuviere, aun lo que tiene le será quitado.

26 Want ik zeg u, dat een iegelijk, die heeft, zal gegeven worden; maar van degene, die niet heeft, van dien zal genomen worden ook wat hij heeft.

26. Zaprawdę powiadam wam, iż wszelkiemu, który ma, będzie dane, a od tego, który nie ma, i to, co ma, będzie od niego odjęte.

26. És ő monda: Mert mondom néktek, hogy mindenkinek, a kinek van, adatik; a kinek pedig [7†] nincs, még a mije van is, elvétetik tőle.

26 Сказываю вам, что всякому имеющему дано будет, а у неимеющего отнимется и то, что имеет;

26. Глаголю бо вам: Що всякому маючому дасть ся, від немаючого ж і, що має, візьметь ся від него.

27 Mutta viholliseni, jotka eivät tahtoneet minua kuninkaaksensa, tuokaa tänne ja teloittakaa minun edessäni.'"

27 Mutta ne viholliseni, jotka eivät tahtoneet minun hallitsevan heitä, tuokaa tänne ja teloittakaa edessäni.'"

27. Kuitenkin ne minun viholliseni, jotka ei tahtoneet minun antaa vallita heitä, tuokaat tänne ja mestatkaa heitä minun edessäni.

27. Sijttekin ne minun wiholliseni jotca ei tahtonet minun anda wallita heitäns tuocat tänne ja mestacat heitä täsä minun nähteni.

27. Sijttekin ne minun Wiholisen iotca ei tachtonut minun wallita heiden ylitzens/ edhestocat tenne ia mestatcat heite tesse minun edesen. (Sittenkin ne minun wihollisen jotka ei tahtonut minun wallita heidän ylitsensä/ edestuokaat tänne ja mestatkaa heitä tässä minun edessäni.)

27. πλὴν τοὺς ἐχθρούς μου ἐκείνους, τοὺς μὴ θελήσαντάς με βασιλεῦσαι ἐπ’ αὐτοὺς, ἀγάγετε ὧδε καὶ κατασφάξατε αὐτοὺς ἔμπροσθέν μου.

27. πλην τους εχθρους μου εκεινους τους μη θελησαντας με βασιλευσαι επ αυτους αγαγετε ωδε και κατασφαξατε εμπροσθεν μου 27. plen toυs echthroυs moυ ekeinoυs toυs me thelesantas me βasileυsai ep aυtoυs agagete ode kai katasfaksate emprosthen moυ

27 However my enemies, those (men) who did not wish that I should reign over them, lead° (them) here and slaughter° (them) before me. {The week of Jesus’ crucifixion. Mar 11:1-11 & Mat 21:1-12, 14-17 & Luk 19:29-44 & Joh 12:12-19 Bethany to Jerusalem and back Sun. April 2, 30 AD.}

27. But those mine enemies, which would not that I should reign over them, bring hither, and slay them before me.

27. Og nu fører hid hine mine Fjender, som ikke vilde, at jeg skulde regjere over dem, og slaaer dem ihjel for mine Øine.

27. Dock de mina ovänner, som icke ville att jag skulle råda öfver dem, leder hit, och dräper dem här för mig.

27. Agga need miño waenlased, kes ei tahtnud, et ma nende ülle piddin kui kunningas wallitsema, toge tenna, ja tapke neid ärra minno ees.

27. O tuos mano priešus, nenorėjusius, kad jiems viešpataučiau, atveskite čia ir nužudykite mano akyse!’ ‘‘

27. Doch jene meine Feinde, die nicht wollten, daß ich über sie herrschen sollte, bringet her und erwürget sie vor mir.

27. Quant à mes ennemis, qui n'ont pas voulu que je régnasse sur eux, amenez-les ici, et égorgez-les en ma présence.

27. Mas a aquellos mis enemigos, que no querían que yo reinase sobre ellos, traédlos acá, y degolládlos delante de mí.

27 Doch deze mijn vijanden, die niet hebben gewild, dat ik over hen koning zoude zijn, brengt ze hier, en slaat ze hier voor mij dood.

27. Ale i nieprzyjacioły moje, którzy nie chcieli, abym królował nad nimi, przywiedźcie tu, a pobijcie przede mną.

27. Sőt ennek felette amaz én ellenségeimet is, kik nem akarták, hogy én ő rajtok uralkodjam, hozzátok ide, és öljétek meg előttem!

27 врагов же моих тех, которые не хотели, чтобы яцарствовал над ними, приведите сюда и избейте предо мною.

27. А ворогів моїх тих, що не хочуть, щоб царював над ними, приведїть сюда, та й повбивайте передо мною.

28 Ja tämän sanottuaan hän kulki edellä vaeltaen ylös Jerusalemiin.

28 Tämän sanottuaan Hän kulki edellä vaeltaen ylös Jerusalemiin.

28. Ja kuin hän nämät puhunut oli, meni hän edellä ja vaelsi ylös Jerusalemia päin.

28. Ja cuin hän nämät puhunut oli meni hän cohdastans ja waelsi ylös Jerusalemi päin.

28. Ja quin hen nämet puhunut oli/ meni hen cohdastans ia yleswaelsi Jerusalemin pein. (Ja kuin hän nämät puhunut oli/ meni hän kohdastansa ja ylös waelsi Jerusalemiin päin.)

28. Καὶ εἰπὼν ταῦτα ἐπορεύετο ἔμπροσθεν ἀναβαίνων εἰς Ἱεροσόλυμα.

28. και ειπων ταυτα επορευετο εμπροσθεν αναβαινων εις ιεροσολυμα 28. kai eipon taυta eporeυeto emprosthen anaβainon eis ierosolυma

28 And having said these things, he was traveling on before (them), going-up to Jerusalem.

28. And when he had thus spoken, he went before, ascending up to Jerusalem.

28. Og der han dette havde sagt, drog han frem og reiste op til Jerusalem.

28. Och då han detta sagt hade, gick han dädan, och reste upp åt Jerusalem.

28. Ja kui ta sedda sai räkinud, läks temma eddasi, üllesminnes Jerusalemma.

28. Tai pasakęs, Jėzus visų priešakyje nukreipė žingsnius į Jeruzalę.

28. Und als er solches sagte, zog er fort und reiste hinauf gen Jerusalem.

28. Et après avoir dit cela, Jésus s'en alla plus avant, montant à Jérusalem.

28. Y dicho esto, iba delante subiendo a Jerusalem.

28 En dit gezegd hebbende, reisde Hij voor hen heen, en ging op naar Jeruzalem.

28. A to powiedziawszy, szedł wprzód, wstępując do Jeruzalemu.

28. És ezeket mondván, megy vala elől, felmenvén [8†] Jeruzsálembe.

28 Сказав это, Он пошел далее, восходя в Иерусалим.

28. І, промовивши се, пійшов далїй, ідучи в Єрусалим.

29 Ja tapahtui, kun hän tuli lähelle Beetfagea ja Betaniaa, sille vuorelle, jota kutsutaan Öljymäeksi, että hän lähetti kaksi opetuslastaan

29 Ja tapahtui, kun Hän tuli lähelle Beetfagea ja Betaniaa sille vuorelle, jota kutsutaan Öljyvuoreksi, että Hän lähetti kaksi opetuslastaan

29. Ja tapahtui, kuin hän lähestyi Betphagea ja Betaniaa, ja tuli sen vuoren tykö, joka öljymäeksi kutsutaan kutsutaan, lähetti hän kaksi opetuslapsistansa,

29. JA tapahdui cosca hän lähestyi Bethphaget ja Bethaniat ja tuli Öljymäen tygö lähetti hän caxi Opetuslastans:

29. JA se tapactui/ coska hen lehestui Betphagin ia Bethanian/ ia tuli sen Öliomäen tyge/ lehetti hen caxi Opetuslastans ia sanoi/ (Ja se tapahtui/ koska hän lähestyi Betphagin ja Bethanian/ ja tuli sen Öljymäen tykö/ lähetti hän kaksi opetuslastansa ja sanoi/)

29. Καὶ ἐγένετο ὡς ἤγγισεν εἰς Βηθσφαγὴ καὶ Βηθανίαν πρὸς τὸ ὄρος τὸ καλούμενον ἐλαιῶν, ἀπέστειλε δύο τῶν μαθητῶν αὐτοῦ

29. και εγενετο ως ηγγισεν εις βηθφαγη και βηθανιαν προς το ορος το καλουμενον ελαιων απεστειλεν δυο των μαθητων αυτου 29. kai egeneto os eggisen eis βethfage kai βethanian pros to oros to kaloυmenon elaion apesteilen dυo ton matheton aυtoυ

29 And it happened, as he drew near to Bethphage and Bethany, toward the mountain which is called Olives, he sent two of his disciples,

29. And it came to pass, when he was come nigh to Bethphage and Bethany, at the mount called the mount of Olives, he sent two of his disciples,

29. Og det begav sig, der han kom nær til Bethpage og Betanien, til det Bjerg, som kaldes Oliebjerget, sendte han to af sine Disciple og sagde:

29. Och det begaf sig att, när han kom till Bethphage och Bethanien, vid det berget, som kallas Oljoberget, sände han två sina Lärjungar,

29. Ja se sündis, kui ta Petwage ja Petania liggi sai se mäe jure, mis öllimäeks hütakse, läkkitas temma kaks om̃a jüngrittest,

29. Prisiartinęs prie Betfagės ir Betanijos, prie vadinamojo Alyvų kalno, Jis pasiuntė du mokinius,

29. Uns es begab sich, als er nahte gen Bethphage und Bethanien und kam an den Ölberg, sandte er seiner Jünger zwei

29. Jésus, étant arrivé près de Bethphagé et de Béthanie, vers la montagne appelée des Oliviers, il envoya deux de ses disciples, en disant:

29. Y aconteció, que llegando cerca de Betfage, y de Betania, al monte que se llama de las Olivas, envió dos de sus discípulos,

29 En het geschiedde, als Hij nabij Beth-fage en Bethanie gekomen was, aan den berg, genaamd den Olijfberg, dat Hij twee van Zijn discipelen uitzond,

29. I stało się, gdy się przybliżył do Betfagie i Betanii, ku górze, którą zowią oliwną, posłał dwóch z uczniów swoich,

29. És lőn, mikor közelgetett Béthfágéhoz és Bethániához, a hegyhez, mely Olajfák hegyének hívatik, elkülde kettőt az ő tanítványai közül,

29 И когда приблизился к Виффагии и Вифании, к горе, называемой Елеонскою, послал двух учеников Своих,

29. І сталось, як наближавсь до Витфагиї та Витаниї, до гори, званої Оливної, післав двох з учеників своїх,

30 sanoen: "Menkää edessä olevaan kylään, niin sinne tullessanne te löydätte sidottuna varsan, jonka selässä ei vielä yksikään ihminen ole istunut; päästäkää se ja tuokaa tänne.

30 sanoen: "Menkää vastapäätä olevaan kylään, niin sinne tullessanne löydätte sidottuna varsan, jonka selässä yksikään ihminen ei ole vielä istunut. Päästäkää se ja tuokaa mukananne.

30. Sanoen: menkäät kylään, joka on teidän edessänne, ja kuin te siihen tulette sisälle, niin te löydätte varsan sidottuna, jonka päällä ei yksikään ihminen koskaan istunut ole: päästäkäät se ja tuokaat tänne.

30. Ja sanoi: Mengät kylän joca on teidän edesän ja cuin te sijhen tuletta nijn te löydätte warsan sidottuna jonga päällä ei yxikän ihminen coscan istunut ole päästäkät se ja tuocat tänne.

30. Menget sihen Kylen/ ioca teiden edhesen on/ ia quin te siselle tulett/ nin te leudhet Asin warsan sidhottuna/ ionga päle eikengen Inhimisist coskan istunut ole/ pesteket se/ ia toocat tenne. (Menkäät siihen kylään/ joka teidän edessäni on/ ja kuin te sisälle tulette/ niin te löydätte aasin warsan sidottuna/ jonka päälä ei kenkään ihmisistä koskaan istunut ole/ päästäkäät se/ ja tuokaat tänne.)

30. εἰπών· Ὑπάγετε εἰς τὴν κατέναντι κώμην, ἐν ᾗ εἰσπορευόμενοι εὑρήσετε πῶλον δεδεμένον, ἐφ’ ὃν οὐδεὶς πώποτε ἀνθρώπων ἐκάθισε· λύσαντες αὐτὸν ἀγάγετε.

30. ειπων υπαγετε εις την κατεναντι κωμην εν η εισπορευομενοι ευρησετε πωλον δεδεμενον εφ ον ουδεις πωποτε ανθρωπων εκαθισεν λυσαντες αυτον αγαγετε 30. eipon υpagete eis ten katenanti komen en e eisporeυomenoi eυresete polon dedemenon ef on oυdeis popote anthropon ekathisen lυsantes aυton agagete

30 (and) said, Go° into the village in front of (me); in which, traveling (to it); you° will find a young-donkey that has been tied, on which no one from mankind (has) sat at any time. (After) having loosed it, lead° (it here).

30. Saying, Go ye into the village over against you; in the which at your entering ye shall find a colt tied, whereon yet never man sat: loose him, and bring him hither.

30. gaaer hen til den By, som ligger for Eder; naaer I komme derind, skulle I finde et Føl bundet. paa hvilket der aldrig sad noget Menneske; løser det og fører det hid.

30. Sägandes: Går in i byn, som för eder ligger; när I kommen derin, skolen I finna en åsnafåla bunden, der ännu ingen menniska på suttit hafver; löser honom, och hafver honom hit.

30. Ja ütles: Minge siñna allewisse, mis teie kohhal on, ja kui teie seña sisse sate, siis leiate teie ühhe sällo kinniseutud, kelle selgas ükski innimenne ial ei olle istnud, peästke tedda lahti ja toge.

30. sakydamas jiems: ‘‘Eikite į priešais esantį kaimą ir įėję rasite pririštą asilaitį, kuriuo dar joks žmogus nėra jojęs. Atriškite jį ir atveskite.

30. und sprach: Gehet hin in den Markt, der gegenüberliegt. Und wenn ihr hineinkommt, werdet ihr ein Füllen angebunden finden, auf welchem noch nie ein Mensch gesessen hat; löset es ab und bringet es!

30. Allez à la bourgade qui est devant vous, et quand vous y serez entrés, vous trouverez un ânon attaché, que personne n'a jamais monté; détachez-le, et me l'amenez.

30. Diciendo: Id a la aldea que está delante, en la cual como entraréis, hallaréis un pollino atado en el cual ningún hombre jamás se ha sentado: desatádle, y traédle acá.

30 Zeggende: Gaat henen in dat vlek, dat tegenover is; in hetwelk inkomende, zult gij een veulen gebonden vinden, waarop geen mens ooit heeft gezeten; ontbindt hetzelve, en brengt het.

30. Mówiąc: Idźcie do miasteczka, które jest przeciwko wam, do którego wszedłszy, znajdziecie oślę uwiązane, na którem żaden człowiek nigdy nie siedział; odwiązawszy je, przywiedźcie:

30. Mondván: Menjetek el az átellenben levő faluba; melybe [9†] bemenvén, találtok egy megkötött vemhet, melyen soha egy ember sem ült: eloldván azt, hozzátok ide.

30 сказав: пойдите в противолежащее селение; войдя в него, найдете молодого осла привязанного, на которого никто из людей никогда не садился; отвязав его,приведите;

30. глаголючи: Ідїть у село, що перед вами, у котре ввійшовши, знайдете осля привязане, що на него нїхто з людей нїколи не сїдав. Одвязавши його, приведїть.

31 Ja jos joku kysyy teiltä: 'Miksi te sen päästätte?' niin sanokaa näin: 'Herra tarvitsee sitä'."

31 Jos joku kysyy teiltä: 'Miksi päästätte sen', sanokaa (hänelle) näin: 'Herra tarvitsee sitä.'"

31. Ja jos joku teiltä kysyy: miksi te sitä päästätte? niin sanokaat hänelle: Herra tätä tarvitsee.

31. Ja jos jocu teille kysy: mixi te sitä päästätte? nijn sanocat hänelle: HERra tätä tarwidze.

31. Ja ios iocu teille kysypi/ Mixi te site pestette/ Nin sanocat henelle/ Ette HERRA täte taruitze. (Ja jos joku teiltä kysyypi/ Miksi te sitä päästätte/ Niin sanokaat hänelle/ Että HERRA tätä tarwitsee.)

31. καὶ ἐάν τις ὑμᾶς ἐρωτᾷ, διατί λύετε; οὕτως ἐρεῖτε αὐτῷ, ὅτι ὁ Κύριος αὐτοῦ χρείαν ἔχει.

31. και εαν τις υμας ερωτα δια τι λυετε ουτως ερειτε αυτω οτι ο κυριος αυτου χρειαν εχει 31. kai ean tis υmas erota dia ti lυete oυtos ereite aυto oti o kυrios aυtoυ chreian echei

31 And if anyone asks you°, Why are you° loosening him? You° will say to him thus, The Lord has need of him.

31. And if any man ask you, Why do ye loose him? thus shall ye say unto him, Because the Lord hath need of him.

31. Og dersom Nogen spørger Eder: hvi løse I det? da siger saaledes til ham: Herren har det behov.

31. Och om någor frågar eder, hvi I lösen honom; så säger till honom: Ty Herren behöfver honom.

31. Ja kui kegi teilt küssib: Miks teie tedda lahti peästate? siis üttelge temmale nenda, et Issandal sedda tarwis on.

31. O jeigu kas klaustų: ‘Kodėl jį atrišate?’, atsakykite: ‘Jo reikia Viešpačiui’ ‘‘.

31. Und so euch jemand fragt, warum ihr's ablöset, so sagt also zu ihm: Der HERR bedarf sein.

31. Et si quelqu'un vous demande pourquoi vous le détachez, vous lui direz: Parce que le Seigneur en a besoin.

31. Y si alguien os preguntare: ¿Por qué le desatáis? le diréis así: Porque el Señor le ha menester.

31 En indien iemand u vraagt: Waarom ontbindt gij dat, zo zult gij alzo tot hem zeggen: Omdat het de Heere van node heeft.

31. A jeźliby was kto spytał, przecz je odwiązujecie? tak mu powiecie: Przeto, że go Pan potrzebuje.

31. És ha valaki kérdez titeket: Miért oldjátok el? ezt mondjátok annak: Mert az Úrnak szüksége van reá.

31 и если кто спросит вас: зачем отвязываете? скажите ему так: он надобен Господу.

31. І коли хто вас поспитає: На що одвязуєте? так скажіть йому: Що Господеві треба його.

32 Ja lähetetyt menivät ja havaitsivat niin olevan, kuin hän oli heille sanonut.

32 Lähetetyt menivät ja havaitsivat niin olevan kuin Hän oli heille sanonut.

32. Niin lähetetyt menivät ja löysivät niinkuin hän oli heille sanonut.

32. Nijn lähetetyt menit ja löysit nijncuin hän oli heille sanonut.

32. Nin ne lehätetyt menit/ ia leusit ninquin hen oli heille sanonut. (Niin ne lähetetyt menit/ ja löysit niinkuin hän oli heille sanonut.)

32. ἀπελθόντες δὲ οἱ ἀπεσταλμένοι εὗρον καθὼς εἶπεν αὐτοῖς, ἑστῶτα τὸν πῶλον·

32. απελθοντες δε οι απεσταλμενοι ευρον καθως ειπεν αυτοις 32. apelthontes de oi apestalmenoi eυron kathos eipen aυtois

32 Now those who have been sent went away, and found just-as he had said to them.

32. And they that were sent went their way, and found even as he had said unto them.

32. Men de udsendte gik hen og fandt det, ligesom han havde sagt dem.

32. Så gingo de åstad, som sände voro, och funno, som han hade sagt dem.

32. Agga kui need, kes ollid läkkitud, ärraläksid, leidsid nemmad nenda, kui temma neile olli üttelnud.

32. Pasiųstieji nuėjo ir rado, kaip jiems buvo pasakyta.

32. Und die Gesandten gingen hin und fanden, wie er ihnen gesagt hatte.

32. Les envoyés s'en allèrent, et trouvèrent comme il leur avait dit.

32. Y fueron los que habían sido enviados, y hallaron, como él les dijo.

32 En die uitgezonden waren, heengegaan zijnde, vonden het, gelijk Hij hun gezegd had.

32. Odszedłszy tedy ci, którzy byli posłani, znaleźli, jako im był powiedział.

32. És elmenvén a küldöttek, úgy találák, [10†] a mint nékik mondotta.

32 Посланные пошли и нашли, как Он сказал им.

32. Пійшовши ж послані, знайшли, як Він сказав їм.

33 Ja heidän päästäessään varsaa sen omistajat sanoivat heille: "Miksi te päästätte varsan?"

33 Heidän päästäessään varsaa, sen omistajat sanoivat heille: "Miksi päästätte varsan'?"

33. Kuin he nyt päästivät varsaa, sanoi sen isäntä heille: miksi te päästätte varsaa?

33. Cosca he nyt päästit warsa sanoi sen isändä heille: mixi te päästätte warsa:

33. Coska he nyt pästit Warsa/ sanoi henen Herrans heille/ Mixi te pästette Warsa? (Koska he nyt päästit warsan/ sanoi hänen Herransa heille/ Miksi te päästätte warsan?)

33. λυόντων δὲ αὐτῶν τὸν πῶλον εἶπον οἱ κύριοι αὐτοῦ πρὸς αὐτούς· Τί λύετε τὸν πῶλον;

33. λυοντων δε αυτων τον πωλον ειπον οι κυριοι αυτου προς αυτους τι λυετε τον πωλον 33. lυonton de aυton ton polon eipon oi kυrioi aυtoυ pros aυtoυs ti lυete ton polon

33 And (while) loosening the young-donkey, its lords said to them, Why are you° loosening the young-donkey?

33. And as they were loosing the colt, the owners thereof said unto them, Why loose ye the colt?

33. Men der de løste Føllet, sagde dets Herre til dem: hvi løse I Føllet?

33. Och när de löste fålan, sade hans herrar till dem: Hvi lösen I fålan?

33. Agga kui nemmad se sällo lahti peästsid, siis ütlesid temma issandad nende wasto: Miks teie se sällo lahti peästate?

33. Atrišant asilaitį, savininkai klausė: ‘‘Kodėl atrišate asilaitį?’‘

33. Da sie aber das Füllen ablösten, sprachen seine Herren zu ihnen: Warum löst ihr das Füllen ab?

33. Et comme ils détachaient l'ânon, ses maîtres leur dirent: Pourquoi détachez-vous cet ânon?

33. Y desatando ellos el pollino, sus dueños les dijeron: ¿Por qué desatáis el pollino?

33 En als zij het veulen ontbonden, zeiden de heren van hetzelve tot hen: Waarom ontbindt gij het veulen?

33. A gdy oni odwiązywali ono oślę, rzekli panowie jego do nich: Przecz odwiązujecie oślę?

33. És mikor a vemhet eloldák, mondának nékik annak gazdái: Miért oldjátok el a vemhet?

33 Когда же они отвязывали молодого осла, хозяева его сказали им: зачем отвязываете осленка?

33. Як же одвязували вони осля, казали господарі його до них: На що одвязуєте осля?

34 Niin he sanoivat: "Herra tarvitsee sitä".

34 He vastasivat: "Herra tarvitsee sitä."

34. Vaan he sanoivat: Herra tätä tarvitsee.

34. He sanoit: HERra tätä tarwidze.

34. Nin he sanoit/ Sille ette HERRA site taruitze. (Niin he sanoi/ Sillä että HERRA sitä tarwitsee.)

34. οἱ δὲ εἶπον ὅτι Ὁ Κύριος αὐτοῦ χρείαν ἔχει.

34. οι δε ειπον ο κυριος αυτου χρειαν εχει 34. oi de eipon o kυrios aυtoυ chreian echei

34 Now they said, The Lord has need of it.

34. And they said, The Lord hath need of him.

34. Men de sagde: Herren har det behov.

34. Då sade de: Ty Herren behöfver honom.

34. Agga nemmad ütlesid: Issandal on sedda tarwis.

34. Tie atsakė: ‘‘Jo reikia Viešpačiui’‘.

34. Sie aber sprachen: Der HERR bedarf sein.

34. Et ils répondirent: Le Seigneur en a besoin.

34. Y ellos dijeron: Porque el Señor le ha menester.

34 En zij zeiden: De Heere heeft het van node.

34. A oni powiedzieli: Pan go potrzebuje.

34. Ők pedig mondának: Az Úrnak szüksége van reá.

34 Они отвечали: он надобен Господу.

34. Вони ж сказали: Господеві його треба.

35 Ja he veivät sen Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa varsan selkään ja istuttivat Jeesuksen niiden päälle.

35 Niin he veivät sen Jeesuksen luo ja heitettyään vaatteensa varsan selkään, he nostivat Jeesuksen niitten päälle.

35. Ja he veivät sen Jesuksen tykö, ja panivat vaatteensa varsan päälle, ja istuttivat Jesuksen se päälle.

35. Ja he weit sen Jesuxen tygö ja panit waattens warsan päälle ja istutit Jesuxen sen päälle.

35. Ja he weit sen Iesusen tyge/ ia panit heiden waattens Warsan päle/ ia istutit Iesusen sen päle. (Ja he weit sen Jesuksen tykö/ ja panit heidän waatteensa warsan päälle/ ja istutit Jesuksen sen päälle..)

35. καὶ ἤγαγον αὐτὸν πρὸς τὸν Ἰησοῦν, καὶ ἐπιρίψαντες ἑαυτῶν τὰ ἱμάτια ἐπὶ τὸν πῶλον ἐπεβίβασαν τὸν Ἰησοῦν.

35. και ηγαγον αυτον προς τον ιησουν και επιρριψαντες εαυτων τα ιματια επι τον πωλον επεβιβασαν τον ιησουν 35. kai egagon aυton pros ton iesoυn kai epirripsantes eaυton ta imatia epi ton polon epeβiβasan ton iesoυn

35 And they lead it to Jesus, and having tossed forth their own garments upon the young-donkey, they mounted Jesus upon (it.)

35. And they brought him to Jesus: and they cast their garments upon the colt, and they set Jesus thereon.

35. Og de førte det til Jesus og lagde deres Klæder paa Føllet og satte Jesus derpaa.

35. Och de ledde honom till Jesum; lade sin kläder på fålan, och satte Jesum deruppå.

35. Ja nemmad töid sedda Jesusse jure, ja heitsid ommad rided se sällo selga, ja pannid Jesust temma peäle istuma.

35. Jie atvedė asilaitį pas Jėzų, apdengė savo apsiaustais ir užsodino Jėzų ant viršaus.

35. Und sie brachten's zu Jesu und warfen ihre Kleider auf das Füllen und setzten Jesum darauf.

35. Et ils l'amenèrent à Jésus; et ayant mis leurs vêtements sur l'ânon, ils firent monter Jésus dessus.

35. Y le trajeron a Jesús; y echando ellos sus ropas sobre el pollino, pusieron encima a Jesús.

35 En zij brachten hetzelve tot Jezus. En hun klederen op het veulen geworpen hebbende, zetten zij Jezus daarop.

35. I przywiedli je do Jezusa, a włożywszy szaty swoje na ono oślę, wsadzili Jezusa na nie.

35. Elvivék azért azt Jézushoz: és az ő felsőruháikat a vemhére vetvén, [11†] Jézust reá helyhezteték.

35 И привели его к Иисусу, и, накинув одежды свои на осленка, посадили на него Иисуса.

35. І привели його до Ісуса; й, накинувши свою одежу на осля, посадили Ісуса.

36 Ja hänen kulkiessaan kansa levitti vaatteensa tielle.

36 Hänen kulkiessaan ihmiset* levittivät vaatteensa tielle.

36. Ja kuin hän matkusti, levittivät he vaatteensa tielle.

36. Ja cosca hän matcusti lewitit he waattens tielle.

36. Quin hen nyt meni/ leuitit he heiden waattens tielle. (Kuin hän nyt meni/ lewitit he heidän waatteensa tielle.)

36. πορευομένου δὲ αὐτοῦ ὑπεστρώννυον τὰ ἱμάτια αὐτῶν ἐν τῇ ὁδῷ.

36. πορευομενου δε αυτου υπεστρωννυον τα ιματια αυτων εν τη οδω 36. poreυomenoυ de aυtoυ υpestronnυon ta imatia aυton en te odo

36 Now (while) traveling (there), they were spreading their garments in the road.

36. And as he went, they spread their clothes in the way.

36. Og der han reiste frem, bredte de deres Klæder under ham paa Veien.

36. Och der han framfor, bredde de sin kläder på vägen.

36. Agga kui temma olli minnemas, lautasid nemmad ommad rided tee peäle.

36. Jam jojant, žmonės tiesė ant kelio savo drabužius.

36. Da er nun hinzog, breiteten sie ihre Kleider auf den Weg.

36. Et comme il passait, plusieurs étendaient leurs vêtements par le chemin.

36. Y yendo él, tendían sus vestidos por el camino.

36 En als Hij voort reisde, spreidden zij hun klederen onder Hem op den weg.

36. A gdy on jechał, słali szaty swoje na drodze.

36. És mikor ő méne, az ő felsőruháikat az útra teríték.

36 И, когда Он ехал, постилали одежды свои по дороге.

36. Як же Він їхав, простилали одежу свою по дорозї.

37 Ja kun hän jo oli lähellä, laskeutuen Öljymäen rinnettä, rupesi koko opetuslasten joukko iloiten kiittämään Jumalaa suurella äänellä kaikista voimallisista teoista, jotka he olivat nähneet,

37 Hänen jo lähestyessään Öljyvuoren rinnettä alkoi koko opetuslasten joukko iloiten kiittää Jumalaa kovalla äänellä kaikista voimateoista, joita olivat nähneet,

37. Ja kuin hän jo lähestyi menemään alas Öljymäeltä, rupesi koko opetuslasten joukko iloiten kiittämään Jumalaa suurella äänellä kaikistä niistä voimallisista töistä, jotka he nähneet olivat,

37. Ja cuin hän jo lähestyi ja waelsi Öljymäeldä alaspäin rupeis coco Opetuslasten joucko iloiten kijttämän Jumalata suurella änellä caiken woiman tähden cuin he nähnet olit sanoden:

37. Ja quin he' io lehestui/ ia waelsi alaspein öliomäelde/ rupeis coko Opetuslaste' Joucko iloiten kijtteme' Jumalata swrella änelle caikein auwuin ylitze iotca he nähnyet olit sanode'/ (Ja kuin hän jo lähestyi/ ja waelsi alaspäin Öljymäeltä/ rupes koko opetuslasten joukko iloiten kiittämään Jumalata suurella äänellä kaikkein awuin ylitse jotka he nähneet olit sanoen/)

37. ἐγγίζοντος δὲ αὐτοῦ ἤδη πρὸς τῇ καταβάσει τοῦ ὄρους τῶν ἐλαιῶν ἤρξαντο ἅπαν τὸ πλῆθος τῶν μαθητῶν χαίροντες αἰνεῖν τὸν Θεὸν φωνῇ μεγάλῃ περὶ πασῶν ὧν εἶδον δυνάμεων

37. εγγιζοντος δε αυτου ηδη προς τη καταβασει του ορους των ελαιων ηρξαντο απαν το πληθος των μαθητων χαιροντες αινειν τον θεον φωνη μεγαλη περι πασων ων ειδον δυναμεων 37. eggizontos de aυtoυ ede pros te kataβasei toυ oroυs ton elaion erksanto apan to plethos ton matheton chairontes ainein ton theon fone megale peri pason on eidon dυnameon

37 Now (as he was) already drawing near, (even) to the slope of the Mountain of Olives, the whole multitude of the disciples began rejoicing, (and) to praise God with a loud voice concerning all the miracles which they had seen;

37. And when he was come nigh, even now at the descent of the mount of Olives, the whole multitude of the disciples began to rejoice and praise God with a loud voice for all the mighty works that they had seen;

37. Men der han nu kom nær ved Nedgangen af Oliebjerget, begyndte Disciplenes ganske Hob gladelig at love Gud med høi Røst over alle de kraftige Gjerninger, som de havde seet, og sagde:

37. Och då han när kom, och drog ned för Oljoberget, begynte hele hopen af hans Lärjungar med fröjd och höga röst lofva Gud, öfver alla de krafter som de sett hade,

37. Agga kui temma jo senna liggi sai, kust öllimäelt mahhakäidi, siis hakkas keik jüngritte hulk römustes sure heälega Jummalat kiitma keikide wäggewatte teggude pärrast, mis nemmad ollid näinud,

37. Besiartinant prie Alyvų kalno šlaito, visas mokinių būrys pradėjo džiaugsmingai ir garsiai šlovinti Dievą už visus stebuklus, kuriuos jie buvo regėję.

37. Und da er nahe hinzukam und zog den Ölberg herab, fing an der ganze Haufe seiner Jünger, fröhlich Gott zu loben mit lauter Stimme über alle Taten, die sie gesehen hatten,

37. Et comme il approchait de la descente de la montagne des Oliviers, toute la multitude des disciples, transportée de joie, se mit à louer Dieu à haute voix pour tous les miracles qu'ils avaient vus.

37. Y como llegasen ya cerca de la descendida del monte de las Olivas, toda la multitud de los discípulos, regocijándose, comenzaron a alabar a Dios a gran voz por todas las maravillas que habían visto,

37 En als Hij nu genaakte aan den afgang des Olijfbergs, begon al de menigte der discipelen zich te verblijden, en God te loven met grote stemme, vanwege al de krachtige daden, die zij gezien hadden;

37. A gdy się już przybliżał tam, gdzie się spuszczają z góry oliwnej, poczęło wszystko mnóstwo uczniów radując się chwalić Boga głosem wielkim ze wszystkich cudów, które widzieli,

37. Mikor pedig immár közelgete az Olajfák hegyének lejtőjéhez, a tanítványok egész sokasága örvendezve kezdé dicsérni az Istent fenszóval mindazokért a csodákért, a melyeket láttak;

37 А когда Он приблизился к спуску с горы Елеонской, все множество учеников начало в радости велегласно славить Бога за все чудеса, какие видели они,

37. Коли ж вже наближив ся Він до збочу гори Оливної, почало все множество учеників радуючись хвалити Бога голосом великим за всї чудеса, що бачили,

38 sanoen: "Siunattu olkoon hän, joka tulee, Kuningas Herran nimessä; rauha taivaassa ja kunnia korkeuksissa!"

38 ja he sanoivat: "Siunattu Hän, joka tulee, Kuningas Herran nimessä! Rauha taivaassa ja kunnia korkeuksissa!"

38. Sanoen: siunattu olkoon se, joka tulee, kuningas Herran nimeen! rauha taivaassa ja kunnia korkeuksissa!

38. Siunattu olcon se joca HERran Nimeen Cuningasna tule Rauha Taiwahas ja cunnia corkeuxes.

38. Hyuestisiugnattu olcon se ioca Kuningaxi tuli HErra' Nimeen Rauha olcohon Taiuahas/ ia Cunnia Corckiuxes. (Hywästi siunattu olkoon se joka kuninkaaksi tuli Herran nimeen. Rauha olkoon taiwaassa/ ja kunnia korkeuksissa.)

38. λέγοντες· Εὐλογημένος ὁ ἐρχόμενος βασιλεὺς ἐν ὀνόματι Κυρίου· εἰρήνη ἐν οὐρανῷ καὶ δόξα ἐν ὑψίστοις.

38. λεγοντες ευλογημενος ο ερχομενος βασιλευς εν ονοματι κυριου ειρηνη εν ουρανω και δοξα εν υψιστοις 38. legontes eυlogemenos o erchomenos βasileυs en onomati kυrioυ eirene en oυrano kai doksa en υpsistois

38 saying, The King who is coming in the name of the Lord has been blessed; peace in heaven and glory in the highest.

38. Saying, Blessed be the King that cometh in the name of the Lord: peace in heaven, and glory in the highest.

38. velsignet den, som kommer en Konge i Herrens Navn! Fred i Himmelen, og Ære i det Høieste!

38. Sägandes: Välsignad vare han, som kommer, en Konung i Herrans Namn; frid vare i himmelen, och ära i höjden.

38. Ja ütlesid: Kidetud olgo se kunningas, kes tulleb Issanda nimmel, rahho taewas, ja au körges.

38. Jie šaukė: ‘‘ ‘Palaimintas karalius, kuris ateina Viešpaties vardu!’ Ramybė danguje, šlovė aukštybėse!’‘

38. und sprachen: Gelobt sei, der da kommt, ein König, in dem Namen des HERRN! Friede sei im Himmel und Ehre in der Höhe!

38. Et ils disaient: Béni soit le Roi qui vient au nom du Seigneur! Paix dans le ciel, et gloire dans les lieux très hauts

38. Diciendo: Bendito el rey que viene en nombre del Señor: paz en el cielo, y gloria en las alturas.

38 Zeggende: Gezegend is de Koning, Die daar komt in den Naam des Heeren! Vrede zij in den hemel, en heerlijkheid in de hoogste plaatsen!

38. Mówiąc: Błogosławiony król, który idzie w imieniu Paóskiem; pokój na niebie, a chwała na wysokościach.

38. Mondván: Áldott a Király, ki jő az Úrnak [12†] nevében! Békesség a mennyben, és dicsőség a magasságban!

38 говоря: благословен Царь, грядущий во имя Господне! мир на небесах и слава в вышних!

38. говорячи: Благословен грядущий цар в імя Господнє; впокій на небі, і слава на вишинах!

39 Ja muutamat fariseukset kansanjoukosta sanoivat hänelle: "Opettaja, nuhtele opetuslapsiasi".

39 Muutamat fariseukset kansanjoukosta sanoivat Hänelle: "Opettaja, nuhtele opetuslapsiasi."

39. Ja muutamat Pharisealaisista kansan seasta sanoivat hänelle: Mestari, nuhtele opetuslapsias.

39. Ja muutamat Phariseuxist jotca Canssan seas olit sanoit hänelle: Mestari aseta Opetuslapses.

39. Ja mutomat Phariseusist iotca olit Canssan seas sanoit henelle/ Mestari/ Aseta sinun Opetuslapses. (Ja muutamat phariseuksista jotka olit kansan seas sanoit hänelle/ Mestari/ Aseta sinun opetuslapsesi.)

39. καί τινες τῶν Φαρισαίων ἀπὸ τοῦ ὄχλου εἶπον πρὸς αὐτόν· Διδάσκαλε, ἐπιτίμησον τοῖς μαθηταῖς σου.

39. και τινες των φαρισαιων απο του οχλου ειπον προς αυτον διδασκαλε επιτιμησον τοις μαθηταις σου 39. kai tines ton farisaion apo toυ ochloυ eipon pros aυton didaskale epitimeson tois mathetais soυ

39 And some of the Pharisees from the crowd said to him, Teacher, rebuke your disciples.

39. And some of the Pharisees from among the multitude said unto him, Master, rebuke thy disciples.

39. Og Nogle Pharisæere af Skaren sagde til ham: Mester straf dine Disciple.

39. Och någre ibland folket, som voro af de Phariseer, sade till honom: Mästar, näps dina Lärjungar.

39. Ja moñingad Wariserid rahwa seast ütlesid tem̃a wasto: Öppetaja, söitle om̃ad jüngrid.

39. Kai kurie fariziejai iš minios Jam sakė: ‘‘Mokytojau, sudrausk savo mokinius!’‘

39. Und etliche der Pharisäer im Volk sprachen zu ihm: Meister, strafe doch deine Jünger!

39. Alors quelques-uns des pharisiens de la foule lui dirent: Maître, reprends tes disciples.

39. Entónces algunos de los Fariseos de entre la multitud le dijeron: Maestro, reprende a tus discípulos.

39 En sommigen der Farizeen uit de schare zeiden tot Hem: Meester, bestraf Uw discipelen.

39. Ale niektórzy z Faryzeuszów z onego ludu rzekli do niego: Nauczycielu! zgrom ucznie twoje.

39. És némelyek a farizeusok közül a sokaságból mondának néki: Mester, dorgáld meg a te tanítványaidat!

39 И некоторые фарисеи из среды народа сказали Ему: Учитель! запрети ученикам Твоим.

39. А деякі з Фарисеїв між народом казали до Него: Учителю, закажи ученикам Твоїм.

40 Mutta hän vastasi ja sanoi: "Minä sanon teille: jos nämä olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat".

40 Hän vastasi ja sanoi (heille): "Sanon teille, että jos nämä olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat."

40. Ja hän vastaten sanoi heille: minä sanon teille: jos nämät vaikenevat, niin kivet pitää huutaman.

40. Hän wastais ja sanoi heille: Minä sanon teille: jos nämät waickenewat nijn kiwet pitä huutaman.

40. Hen wastasi ia sanoi heille/ Mine sanon teille/ Jos nämet waickeneuat/ cocta Kiuet pite hutaman. (Hän wastasi ja sanoi heille/ Minä sanoin teille/ Jos nämät waikenewat/ kohta kiwet pitää huutaman.)

40. καὶ ἀποκριθεὶς εἶπεν· Λέγω ὑμῖν ὅτι ἐὰν οὗτοι σιωπήσωσιν, οἱ λίθοι κεκράξονται.

40. και αποκριθεις ειπεν αυτοις λεγω υμιν οτι εαν ουτοι σιωπησωσιν οι λιθοι κεκραξονται 40. kai apokritheis eipen aυtois lego υmin oti ean oυtoi siopesosin oi lithoi kekraksontai

40 And he answered and said to them, I say to you°, that if these (disciples) are silent, (then) the stones will be crying out.

40. And he answered and said unto them, I tell you that, if these should hold their peace, the stones would immediately cry out.

40. Og han svarede og sagde til dem: jeg siger Eder, at dersom disse taug da skulle Stenene raabe.

40. Men han svarade, och sade till dem: Jag säger eder: Om de tigde, skulle stenarna ropa.

40. Ja ta wastas ja ütles neile: Minna ütlen teile, et, kui needsinnatsed wait jääksid, peaksid kül kiwwid kissendama.

40. Jis jiems atsakė: ‘‘Sakau jums, jei šie tylės­akmenys šauks!’‘

40. Er antwortete und sprach zu ihnen: Ich sage euch: Wo diese werden schweigen, so werden die Steine schreien.

40. Et il répondit et leur dit: Je vous dis que si ceux-ci se taisent, les pierres crieront.</J>

40. Y él respondiendo, les dijo: Os digo que si estos callaren, las piedras clamarán.

40 En Hij, antwoordende, zeide tot hen: Ik zeg ulieden, dat, zo deze zwijgen, de stenen haast roepen zullen.

40. A on odpowiadając, rzekł im: Powiadam wam, jeźliby ci milczeli, wnet kamienie wołać będą.

40. És ő felelvén, monda nékik: Mondom néktek, hogyha ezek elhallgatnak, a kövek fognak [13†] kiáltani.

40 Но Он сказал им в ответ: сказываю вам, что если они умолкнут, то камни возопиют.

40. І озвавшись рече їм: Глаголю вам, що коли сї замовкнуть, каміннє кричати ме.

41 Ja kun hän tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, itki hän sitä

41 Kun Hän tuli lähelle ja näki kaupungin, Hän itki sitä

41. Ja kuin hän lähemmä tuli, katsoi hän kaupungin päälle, itki häntä,

41. JA cuin hän lähemmä tuli cadzoi hän Caupungin päälle itki händä ja sanoi:

41. Ja quin hen lehestui/ catzoi hen Caupungin päle/ ia idki henen ylitzens ia sanoi/ (Ja kuin hän lähestyi/ katsoi hän kaupungin päälle/ ja itki hänen ylitsensä ja sanoi/)

41. καὶ ὡς ἤγγισεν, ἰδὼν τὴν πόλιν ἔκλαυσεν ἐπ’ αὐτῇ, λέγων

41. και ως ηγγισεν ιδων την πολιν εκλαυσεν επ αυτη 41. kai os eggisen idon ten polin eklaυsen ep aυte

41 And as he drew near, having seen the city, he wept over it,

41. And when he was come near, he beheld the city, and wept over it,

41. Og der han kom nær til og saae Staden, græd han over den og sagde:

41. Och då han kom fram, och fick se staden, gret han öfver honom.

41. Ja kui temma liggi sai ja liñna näggi, nuttis ta temma pärrast,

41. Prisiartinęs prie Jeruzalės ir išvydęs miestą, Jėzus verkė dėl jo ir sakė:

41. Und als er nahe hinzukam, sah er die Stadt an und weinte über sie

41. Et quand il fut près de la ville, en la voyant, il pleura sur elle, et dit:

41. Y como llegó cerca, viendo la ciudad, lloró sobre ella,

41 En als Hij nabij kwam, en de stad zag, weende Hij over haar,

41. A gdy się przybliżył, ujrzawszy miasto, płakał nad niem, mówiąc:

41. És mikor közeledett, látván a várost, síra azon.

41 И когда приблизился к городу, то, смотря на него, заплакал о нем

41. І, як наближивсь, то, побачивши город, заплакав над ним,

42 ja sanoi: "Jospa tietäisit sinäkin tänä päivänä, mikä rauhaasi sopii! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi salattu.

42 ja sanoi: "Jospa tietäisit sinäkin (edes) tänä päivänäsi,* mikä rauhaasi sopii! Mutta nyt se on salattuna silmiltäsi.

42. Ja sanoi: jos sinäkin tietäisit, niin sinä ajattelisit tosin tällä sinun ajallas, mitä sinun rauhaas sopis. Mutta nyt ovat ne kätketyt sinun silmäis edestä.

42. Jos sinäkin tiedäisit nijns ajattelisit tosin tällä sinun ajallas mitä sinun rauhas sopis. Mutta nyt owat ne kätketyt sinun silmäis edestä.

42. O ios sinekin tiedeisit/ nin sine aijattelisit telle tosin aijallas/ mitke sinun Rauhaas sopis. Mutta nyt ne ouat ketketyt sinun silmeis edest. (Oi jos sinäkin tietäisit/ niin sinä ajattelisit tällä tosin ajallasi/ mitkä sinun rauhaasi sopisi. Mutta nyt ne owat kätketyt sinun silmäisi edestä.)

42. ὅτι Εἰ ἔγνως καὶ σὺ καὶ γε ἐν τῇ ἡμέρᾳ σου ταύτῃ, τὰ πρὸς εἰρήνην σου! νῦν δὲ ἐκρύβη ἀπὸ ὀφθαλμῶν σου·

42. λεγων οτι ει εγνως και συ και γε εν τη ημερα σου ταυτη τα προς ειρηνην σου νυν δε εκρυβη απο οφθαλμων σου 42. legon oti ei egnos kai sυ kai ge en te emera soυ taυte ta pros eirenen soυ nυn de ekrυβe apo ofthalmon soυ

42 saying, If you had known in this day, even you, for-sure, the things (which are) for your peace! But now they were hidden from your eyes.

42. Saying, If thou hadst known, even thou, at least in this thy day, the things which belong unto thy peace! but now they are hid from thine eyes.

42. vidste du dog, ja end paa denne din Dag, hvad der tjener til din Fred! Men nu er det skjult for dine Øine.

42. Och han sade: Om du ock visste, hvad din frid tillhörer, så vorde du det visserliga i denna dinom dag betänkandes; men nu är det fördoldt för din ögon.

42. Ja ütles: Kui sinnage teaksid sedda, ja weelgi selsinnatsel ommal päwal, mis sinno rahhule tarwis lähhäb! agga nüüd on se sinno silma eest warjule pandud.

42. ‘‘O kad tu nors šiandien suprastum, kas tau atneša ramybę! Deja, tai paslėpta nuo tavo akių.

42. und sprach: Wenn doch auch du erkenntest zu dieser deiner Zeit, was zu deinem Frieden dient! Aber nun ist's vor deinen Augen verborgen.

42. Oh! si tu avais connu toi aussi, du moins en ce jour qui t'est donné, les choses qui regardent ta paix! mais maintenant elles sont cachées à tes yeux.

42. Diciendo: ¡Ah, si tú conocieses, a lo menos en este tu día, lo que toca a tu paz! mas ahora está encubierto a tus ojos.

42 Zeggende: Och, of gij ook bekendet, ook nog in dezen uw dag, hetgeen tot uw vrede dient! Maar nu is het verborgen voor uw ogen.

42. O gdybyś poznało i ty, a zwłaszcza w ten to dzieó twój, co jest ku pokojowi twemu! lecz to teraz zakryte od oczów twoich.

42. Mondván: Vajha megismerted volna te is, csak e te mostani napodon is, a mik néked a te békességedre valók! de most elrejtettek a te szemeid elől.

42 и сказал: о, если бы и ты хотя в сей твой день узнал, что служит к миру твоему! Но это сокрыто ныне от глаз твоих,

42. глаголючи: О, коли б зрозумів і ти хоч у день сей твій, що для впокою твого! тепер же воно закрито перед очима твоїми.

43 Sillä sinulle tulevat ne päivät, jolloin sinun vihollisesi sinut vallilla saartavat ja piirittävät sinut ja ahdistavat sinua joka puolelta;

43 Sillä sinulle tulevat päivät, jolloin vihollisesi sinut vallilla saartavat ja piirittävät sinut ja ahdistavat sinua joka puolelta

43. Sillä ne päivät pitää tuleman sinun ylitses, että sinun vihollises skantsaavat sinun, ja ympäri piirittävät sinun, ja ahdistavat sinun joka kulmalta,

43. Sillä ne päiwät pitä tuleman sinun ylidzes että sinun wihollises scandzawat sinun ja pijrittäwät sinun:

43. Sille ette ne peiuet pite tuleman sinun ylitzes/ ette sinun Wiholises ymberinskantzauat sinun/ ia piriteuet sinun/ (Sillä että ne päiwät pitää tuleman sinun ylitsesi/ että sinun wihollisesi ympäriinsä skantsaawat (wallilla saartawat) sinun/ ja piirittäwät sinun/)

43. ὅτι ἥξουσιν ἡμέραι ἐπὶ σὲ καὶ περιβαλοῦσιν οἱ ἐχθροί σου χάρακά σοι καὶ περικυκλώσουσί σε καὶ συνέξουσί σε πάντοθεν,

43. οτι ηξουσιν ημεραι επι σε και περιβαλουσιν οι εχθροι σου χαρακα σοι και περικυκλωσουσιν σε και συνεξουσιν σε παντοθεν 43. oti eksoυsin emerai epi se kai periβaloυsin oi echthroi soυ charaka soi kai perikυklosoυsin se kai sυneksoυsin se pantothen

43 Because (the) days will be coming upon you, and your enemies will put a military-barrier around you and will surround you, and will crowd you on every-side,

43. For the days shall come upon thee, that thine enemies shall cast a trench about thee, and compass thee round, and keep thee in on every side,

43. Derfor skulle de Dage komme over dig, da dine Fjender skulle kaste en Vold op omkring dig og beleire dig rundt omkring og trænge dig allevegne;

43. Ty den tid skall komma öfver dig, att dine ovänner skola dig belägga, och skansa kringom dig, och tränga dig på alla sidor.

43. Sest aeg tulleb sinno peäle, et so waenlased sinno ümber walli tewad, ja sinno ümber piirwad, ja sind keikipiddi waewawad;

43. Tu sulauksi dienų, kai tavo priešai apjuos tave pylimu, apguls iš visų pusių ir suspaus tave;

43. Denn es wird die Zeit über dich kommen, daß deine Feinde werden um dich und deine Kinder mit dir eine Wagenburg schlagen, dich belagern und an allen Orten ängsten;

43. Car des jours viendront sur toi, où tes ennemis t'environneront de tranchées, et t'entoureront et te serreront de toutes parts;

43. Porque vendrán dias sobre tí, que tus enemigos te cercarán con trinchera; y te pondrán cerco, y de todas partes te pondrán en estrecho;

43 Want er zullen dagen over u komen, dat uw vijanden een begraving rondom u zullen opwerpen, en zullen u omsingelen, en u van alle zijden benauwen;

43. Albowiem przyjdą na cię dni, gdy cię otoczą nieprzyjaciele twoi wałem, i oblęgą cię, i ścisną cię zewsząd;

43. Mert jőnek reád napok, mikor a te ellenségeid te körülted palánkot építenek, és körülvesznek téged, és mindenfelől megszorítanak téged.

43 ибо придут на тебя дни, когда враги твои обложат тебя окопами и окружат тебя, и стеснят тебя отовсюду,

43. Бо прийдуть днї на тебе, й обкинуть вороги твої валами тебе, та й обляжуть тебе, й стиснуть тебе звідусюди.

44 ja he kukistavat sinut maan tasalle ja surmaavat lapsesi, jotka sinussa ovat, eivätkä jätä sinuun kiveä kiven päälle, sentähden ettet etsikkoaikaasi tuntenut."

44 ja kukistavat maan tasalle sinut lapsinesi,* eivätkä jätä sinuun kiveä kiven päälle sen vuoksi, ettet tuntenut etsikkoaikaasi."

44. Ja maahan tasoittavat sinun ja sinun lapses, jotka sinussa ovat, ja ei jätä sinussa kiveä kiven päälle; ettet etsikkos aikaa tuntenut.

44. Ja ahdistawat sinun jocaculmalda ja maahan tasoittawat sinun ja sinun lapses jotca sinus owat ja ei jätä sinus kiwe kiwen päälle ettes sinun edzickos aica tundenut.

44. ia ahdistauat sinun iocakulmalda/ ia mahan tasoittauat sinun/ ia sinun Lapses/ iotca sinus ouat/ Ja eiuet iäte sinus Kiue Kiuen päle/ senwoxi ettet sine tundenut sinun Etzikos aica. (ja ahdistawat sinun joka kulmalta/ ja maahan tasoittawat sinun/ ja sinun lapsesi/ jotka sinussa owat/ Ja eiwät jätä sinussa kiweä kiwen päälle/ sen wuoksi ettet sinä tuntenut sinun etsikkosi aikaa.)

44. καὶ ἐδαφιοῦσί σε καὶ τὰ τέκνα σου ἐν σοί, καὶ οὐκ ἀφήσουσιν ἐν σοί λίθον ἐπὶ λίθῳ, ἀνθ’ ὧν οὐκ ἔγνως τὸν καιρὸν τῆς ἐπισκοπῆς σου.

44. και εδαφιουσιν σε και τα τεκνα σου εν σοι και ουκ αφησουσιν εν σοι λιθον επι λιθω ανθ ων ουκ εγνως τον καιρον της επισκοπης σου 44. kai edafioυsin se kai ta tekna soυ en soi kai oυk afesoυsin en soi lithon epi litho anth on oυk egnos ton kairon tes episkopes soυ

44 and will be leveling you to the bedrock, and your children among you, and they will not be leaving in you one stone upon (another) stone, because you did not know the time of your visitation. {Mar 11:12-18 & Mat 21:18, 19, 12, 13 & Luk 19:45-48 Road from Bethany to Jerusalem Mon.}

44. And shall lay thee even with the ground, and thy children within thee; and they shall not leave in thee one stone upon another; because thou knewest not the time of thy visitation.

44. og de skulle lægge dig slet øde og dine Børn i dig og ikke lade Steen paa Steen i dig, fordidu ikke kjendte din Besøgelsestid.

44. Och de skola nederslå dig till jorden, och din barn som i dig äro; och de skola icke låta igen i dig sten på sten; derföre, att du icke känna kunde den tiden, der du uti sökt var.

44. Ja nemmad löwad sind mahha, ja sinno lapsed sinno sees, ja ei jätta kiwwi kiwwi peäle, sepärrast et sa ei olle tunnud omma armo-katsmisse aega.

44. jie parblokš ant žemės tave ir tavo vaikus ir nepaliks tavyje akmens ant akmens, nes tu nepažinai savo aplankymo meto’‘.

44. und werden dich schleifen und keinen Stein auf dem andern lassen, darum daß du nicht erkannt hast die Zeit, darin du heimgesucht bist.

44. Et ils te détruiront toi et tes enfants au milieu de toi, et ils ne laisseront chez toi pierre sur pierre, parce que tu n'as point connu le temps où tu as été visitée.

44. Y te derribarán a tierra; y a tus hijos, los que están dentro de ti; y no dejarán en tí piedra sobre piedra; por cuanto no conociste el tiempo de tu visitación.

44 En zullen u tot den grond nederwerpen, en uw kinderen in u; en zij zullen in u den enen steen op den anderen steen niet laten; daarom dat gij den tijd uwer bezoeking niet bekend hebt.

44. I zrównają cię z ziemią, i dzieci twoje w tobie, a nie zostawią w tobie kamienia na kamieniu, dlatego żeś nie poznało czasu nawiedzenia twego.

44. És a földre tipornak téged, és a te fiaidat te benned; és nem hagynak te benned követ [14†] kövön; mivelhogy nem ismerted meg a te [15†] meglátogatásodnak idejét.

44 и разорят тебя, и побьют детей твоих в тебе, и не оставят в тебе камня на камне за то, что тыне узнал времени посещения твоего.

44. І з землею зрівняють тебе й дїти твої у тобі; і не зоставлять у тобі каменя на каменї; бо не розумів єси часу одвідин твоїх.

45 Ja hän meni pyhäkköön ja rupesi ajamaan myyjiä ulos

45 Mentyään pyhäkköön Hän alkoi ajaa ulos niitä, jotka (siellä) myivät (ja ostivat),

45. Ja hän meni sisälle templiin, rupesi ajamaan siitä ulos ostajia ja myyjiä,

45. JA hän meni Templijn rupeis ajaman ulos ostaita ja myypiä sanoden: kirjoitettu on:

45. Ja hen Templin siselkeui/ rupeis wlosaijaman henes Ostauit ia Myypie/ sanoden heille/ Kirioitettu ombi. (Ja hän templiin sisälle käwi/ rupesi ulos ajamaan hänessä ostawia ja myywiä/ sanoen heille/ kirjoitettu ompi.)

45. Καὶ εἰσελθὼν εἰς τὸ ἱερὸν ἤρξατο ἐκβάλλειν τοὺς πωλοῦντας ἐν αὐτῷ καὶ ἀγοράζοντας

45. και εισελθων εις το ιερον ηρξατο εκβαλλειν τους πωλουντας εν αυτω και αγοραζοντας 45. kai eiselthon eis to ieron erksato ekβallein toυs poloυntas en aυto kai agorazontas

45 And having entered into the temple, he began to cast out those (who were) selling and buying in it,

45. And he went into the temple, and began to cast out them that sold therein, and them that bought;

45. Og han gik ind i Templet og begyndte at uddrive dem, som derudi solgte og kjøbte,

45. Så gick han in i templet, och begynte utdrifva dem, som derinne sålde och köpte,

45. Ja temma läks pühha kotta, ja hakkas wäljaaiama neid, kes seäl sees müsid ja ostsid,

45. Įėjęs į šventyklą, Jis pradėjo varyti laukan parduodančius ir perkančius.

45. Und er ging in den Tempel und fing an auszutreiben, die darin verkauften und kauften,

45. Ensuite, étant entré dans le temple, il se mit à chasser ceux qui y vendaient et y achetaient, leur disant:

45. Y entrando en el templo, comenzó a echar fuera a todos los que vendían y compraban en él,

45 En gegaan zijnde in den tempel, begon Hij uit te drijven degenen, die daarin verkochten en kochten,

45. A wszedłszy do kościoła, począł wyganiać te, którzy w nim sprzedawali i kupowali.

45. És bemenvén a templomba, kezdé [16†] kiűzni azokat, a kik adnak és vesznek vala abban,

45 И, войдя в храм, начал выгонять продающих в нем и покупающих,

45. І ввійшовши у церкву, почав виганяти продаючих і купуючих,

46 ja sanoi heille: "Kirjoitettu on: 'Minun huoneeni on oleva rukoushuone', mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."

46 ja sanoi heille: "On kirjoitettu: 'Minun huoneeni on* rukoushuone', mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."

46. Sanoen heille: kirjoitettu on: minun huoneeni on rukoushuone; mutta te olette sen tehneet ryövärien luolaksi.

46. Minun huonen on Rucoushuone mutta te oletta sen tehnet ryöwäritten luolaxi.

46. Minun Honen ombi yxi Rucoushone/ Mutta te oletta sen tehnyet Röueriten Lolaxi. (Minun huoneen ompi yksi rukoushuone/ Mutta te olette sen tehneet ryöwärien luolaksi.)

46. λέγων αὐτοῖς· Γέγραπται ὅτι ὁ οἶκός μου οἶκος προσευχῆς ἐστιν· ὑμεῖς δὲ αὐτὸν ἐποιήσατε σπήλαιον λῃστῶν.

46. λεγων αυτοις γεγραπται ο οικος μου οικος προσευχης εστιν υμεις δε αυτον εποιησατε σπηλαιον ληστων 46. legon aυtois gegraptai o oikos moυ oikos proseυches estin υmeis de aυton epoiesate spelaion leston

46 saying to them, It has been written, 'My house will be a house of prayer, but you° made* it a den of robbers.’ {Isa 56:7 & Jer 7:11}

46. Saying unto them, It is written, My house is the house of prayer: but ye have made it a den of thieves.

46. og sagde til dem: der er skrevet: mit Huus er et Bedehuus; men I have gjort det til en Røverkule.

46. Sägandes till dem: Det är skrifvet: Mitt hus är ett bönehus; men I hafven det gjort till en röfvarekulo.

46. Ja ütles neile: Kirjotud on: Minno kodda on palwe kodda; agga teie ollete sedda rööwli ¤ auguks teinud.

46. Jis sakė jiems: ‘‘Parašyta: ‘Mano namai yra maldos namai’, o jūs pavertėte juos ‘plėšikų lindyne’ ‘‘.

46. und er sprach zu ihnen: Es steht geschrieben: "Mein Haus ist ein Bethaus"; ihr aber habt's gemacht zur Mördergrube.

46. Il est écrit: Ma maison est une maison de prières; mais vous en avez fait une caverne de voleurs.

46. Diciéndoles: Escrito está: Mi casa, casa de oración es; mas vosotros la habéis hecho cueva de ladrones.

46 Zeggende tot hen: Er is geschreven: Mijn huis is een huis des gebeds; maar gij hebt dat tot een kuil der moordenaren gemaakt.

46. Mówiąc im: Napisano: Dom mój dom modlitwy jest, a wyście go uczynili jaskinią zbójców.

46. Mondván nékik: Meg van írva: Az én házam imádságnak [17†] háza; ti pedig azt latroknak barlangjává tettétek.

46 говоря им: написано: дом Мой есть дом молитвы, а вы сделали его вертепом разбойников.

46. глаголючи їм: Писано: Дом мій - дом молитви; ви ж його зробили вертепом розбійників.

47 Ja hän opetti joka päivä pyhäkössä. Mutta ylipapit ja kirjanoppineet sekä kansan ensimmäiset miettivät, miten saisivat hänet surmatuksi;

47 Hän opetti joka päivä pyhäkössä. Mutta ylipapit ja kirjanoppineet sekä kansan ensimmäiset etsivät tilaisuutta surmatakseen Hänet.

47. Ja hän opetti joka päivä templissä, mutta pappein päämiehet ja kirjanoppineet ja kansan vanhimmat etsivät häntä surmataksensa,

47. Ja hän opetti jocapäiwä Templis. Mutta Pappein päämiehet ja Kirjanoppenet ja Canssan wanhimmat edzeit händä surmataxens.

47. Ja hen opetti iocapeiue Templis. Mutta ne Pappein pämiehet ia Kirianoppeneet/ ia Canssan Wanhimat etzeit hende cadhotaxens/ (Ja hän opetti jokapäiwä templissä. Mutta ne pappein päämiehet ja kirjanoppineet/ ja kansan wanhimmat etsit häntä kadotaksensa/)

47. Καὶ ἦν διδάσκων τὸ καθ’ ἡμέραν ἐν τῷ ἱερῷ· οἱ δὲ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ γραμματεῖς ἐζήτουν αὐτὸν ἀπολέσαι καὶ οἱ πρῶτοι τοῦ λαοῦ,

47. και ην διδασκων το καθ ημεραν εν τω ιερω οι δε αρχιερεις και οι γραμματεις εζητουν αυτον απολεσαι και οι πρωτοι του λαου 47. kai en didaskon to kath emeran en to iero oi de archiereis kai oi grammateis ezetoυn aυton apolesai kai oi protoi toυ laoυ

47 Now he was teaching daily in the temple. But the high-priests and the scribes and the foremost ones of the people were seeking to destroy him.

47. And he taught daily in the temple. But the chief priests and the scribes and the chief of the people sought to destroy him,

47. Og han lærte daglig i Templet; men de Ypperstepræster og Skriftkloge og de Øverste for Folket søgte at omkomme ham.

47. Och han lärde hvar dag i templet. Men de öfverste Presterna, och de ypperste ibland folket, sökte efter att de kunde förgöra honom;

47. Ja temma olli iggapääw pühhas koias öppetamas; agga üllemad preestrid ja kirjatundiad ja rahwa üllemad püüdsid tedda hukka sata,

47. Ir Jis kasdien mokė šventykloje. O aukštieji kunigai ir Rašto žinovai bei tautos vyresnieji troško Jį pražudyti,

47. Und er lehrte täglich im Tempel. Aber die Hohenpriester und Schriftgelehrten und die Vornehmsten im Volk trachteten ihm nach, wie sie ihn umbrächten;

47. Et il enseignait tous les jours dans le temple. Et les principaux sacrificateurs et les scribes, et les principaux du peuple cherchaient à le faire périr.

47. Y enseñaba cada día en el templo; mas los príncipes de los sacerdotes, y los escribas, y los príncipes del pueblo procuraban matarle.

47 En Hij leerde dagelijks in den tempel; en de overpriesters, en de Schriftgeleerden, en de oversten des volks zochten Hem te doden.

47. I uczył na każdy dzieó w kościele; lecz przedniejsi kapłani i nauczeni w Piśmie, i przedniejsi z ludu szukali go stracić;

47. És tanít vala minden nap a templomban. A főpapok pedig és az írástudók és a nép előkelői igyekeznek vala [18†] őt elveszteni:

47 И учил каждый день в храме. Первосвященники же и книжники и старейшины народа искали погубить Его,

47. І навчав що-дня в церкві. Архиєреї ж та письменники й значні людські шукали Його вбити.

48 mutta he eivät keksineet, mitä tekisivät, sillä kaikki kansa riippui hänessä ja kuunteli häntä.

48 He eivät kuitenkaan keksineet mitä tekisivät, sillä kaikki kansa * pysytteli Hänen seurassaan* kuunnellen Häntä.

48. Ja ei tietäneet, mitä heidän piti tekemän; sillä kaikki kansa riippui hänessä, ja kuulivat häntä.