10 luku

Jeesus lähtee Galileasta 1, vastaa kysymykseen avioerosta 2 – 12, siunaa lapsia 13 – 16, neuvoo rikasta nuorukaista 17 – 22, varoittaa rikkauden vaarasta 23 – 27, lupaa seuraajilleen suuren armopalkan 28 – 31, julistaa tulevaa kärsimistään uudelleen 32 – 34, ojentaa Sebedeuksen poikia 35 – 40 ja kehoittaa opetuslapsiaan nöyryyteen 41 – 45 sekä parantaa sokean Bartimeuksen 46 – 52.

1 Ja hän nousi sieltä ja tuli Juudean alueelle, kulkien Jordanin toista puolta. Ja taas kokoontui paljon kansaa hänen luoksensa, ja tapansa mukaan hän taas opetti heitä.

1 Ja Hän nousi sieltä ja tuli Juudean alueelle Jordanin toista puolta. Jälleen kokoontui paljon kansaa Hänen luokseen, ja taas Hän tapansa mukaan opetti heitä.

1. Ja kuin hän sieltä läksi, tuli hän Juudan maan äärille sen maakunnan kautta, joka on sillä puolella Jordania. Ja kansa kokoontui taas hänen tykönsä, ja niinkuin hän oli tottunut, niin hän taas opetti heitä.

1. JA cuin hän sieldä läxi tuli hän Judan maan ärille sen maacunnan cautta joca on sillä puolella Jordanin. Ja Canssa coconnui taas hänen tygöns ja nijncuin hän oli tottunut nijn hän taas opetti heitä.

1. IA quin hen sielde ylesnousi/ tuli hen Judean maan ärille/ sen makunnan cautta/ ioca on sille polella Jordanin. Ja taas Canssa cokounsi henen tygens/ Ja ninquin hen tottunut oli/ taas hen heite opetti. (Ja kuin hän sieltä ylös nousi/ tuli hän Judean maan äärille/ sen maakunnan kautta/ joka on sillä puolella Jordanin. Ja taas kansa kokoontui hänen tykönsä/ Ja niinkuin hän tottunut oli/ taas hän heitä opetti.)

2 Ja fariseuksia tuli hänen luoksensa, ja kiusaten häntä he kysyivät häneltä, oliko miehen lupa hyljätä vaimonsa.

2 Niin fariseuksia tuli Hänen luokseen, ja kiusaten Häntä he kysyivät Häneltä, onko miehen lupa hylätä vaimonsa.

2. Ja Pharisealaiset tulivat ja kysyivät häneltä: saako mies vaimonsa hyljätä? kiusaten häntä.

2. JA Phariseuxet tulit ja kysyit hänelle: sopico miehen waimons hyljätä ? kiusaten händä.

2. Ja ne Phariseuset edheskeude' kysyit henelle/ Sopico miehen waimons hyliete? kiusaten hende. (Ja ne phariseukset edeskäwit kysyit häneltä/ Sopiiko miehen waimonsa hylätä? kiusaten häntä.)

3 Hän vastasi ja sanoi heille: "Mitä Mooses on teille säätänyt?"

3 Hän vastasi ja sanoi heille: "Mitä Mooses on teille säätänyt?"

3. Mutta hän vastaten sanoi heille: mitä Moses teille käski?

3. Mutta hän wastaten sanoi heille: cuinga Moses teille käski ?

3. Mutta hen wastaten sanoi heille/ Mite Moses teille käski? (Mutta hän wastaten sanoi heille/ Mitä Moses teille käski?)

4 He sanoivat: "Mooses salli kirjoittaa erokirjan ja hyljätä vaimon".

4 He sanoivat: "Mooses salli kirjoittaa erokirjan ja hylätä vaimon."

4. He sanoivat: Moses salli kirjoittaa erokirjan ja hyljätä.

4. He sanoit: Moses salli erokirjan kirjoitta ja eroitta.

4. He sanoit/ Moses salli eroitus kirian kirioitta/ ia eroitta. (He sanoit/ Moses salli eroituskirjan kirjoittaa/ ja eroittaa.)

5 Niin Jeesus sanoi heille: "Teidän sydämenne kovuuden tähden hän kirjoitti teille tämän säädöksen.

5 Niin Jeesus (vastasi ja) sanoi heille: "Kovan sydämenne vuoksi hän kirjoitti teille tämän ohjeen.

5. Ja Jesus vastaten sanoi heille: teidän sydämenne kovuuden tähden kirjoitti hän teille sen käskyn.

5. Jesus wastaten sanoi heille: teidän sydämen cowuden tähden kirjoitti hän teille sen käskyn.

5. IesuS Wastaten sanoi heille/ Teiden sydhemen cangiudhen tehden kirioitti hen teille sen käskyn. (Jesus wastaten sanoi heille/ Teidän sydämen kankeuden tähden kirjoitti hän teille sen käskyn.)

6 Mutta luomakunnan alusta Jumala 'on luonut heidät mieheksi ja naiseksi.

6 Mutta luomakunnan alusta Jumala loi heidät mieheksi ja naiseksi.

6. Mutta luomisen alusta on Jumala heidät luonut mieheksi ja vaimoksi.

6. Mutta luonnon algusta on Jumala heidän luonut miehexi ja waimoxi.

6. Mutta loomisen alghusta/ ombi JUMALA heijet loonudh miehen ia waimon. (Mutta luomisen alusta/ ompi JUMALA heidät luonut miehen ja waimon.)

7 Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa.

7 Sen vuoksi mies luopukoon isästään ja äidistään ja liittyköön vaimoonsa.

7. Sentähden pitää ihmisen eriämän isästänsä ja äidistänsä, ja pitää vaimoonsa yhdistymän.

7. Sentähden pitä ihmisen eriämän Isästäns ja äitistäns ja pitä idzens waimoons yhdistämän ja nijn tulewat caxi yhdexi lihaxi.

7. Sentedhen pitepi Inhimisen ylenandaman henen Isens ia eitens/ ia pite waimoonsa kijnitarttuman/ ia caxi tuleuat yhdexi lihaxi. (Sentähden pitääpi ihmisen ylenantaman hänen isänsä ja äitinsä/ ja pitää waimoonsa kiinni tarttumaan/ ja kaksi tulewat yhdeksi lihaksi.)

8 Ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.' Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha.

8 Ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. Niin he eivät enää ole kaksi vaan yksi liha.

8. Ja niin tulevat kaksi yhdeksi lihaksi, niin ettei he ole silleen kaksi, mutta yksi liha.

8. Ja ei he ole sillen caxi mutta yxi liha.

8. Nin eiuet he nyt ole caxi/ mutta yxi liha. (Niin eiwät he nyt ole kaksi/ mutta yksi liha.)

9 Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako."

9 Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä ihminen älköön erottako."

9. Mitä siis Jumala on yhteen sovittanut, ei ihmisen pidä sitä eroittaman.

9. Mitä sijs Jumala on yhten sowittanut ei ihmisen pidä sitä eroittaman.

9. Mite sijs JUMALA on ychten sitonut/ site ei Inhimisen pidhe eroittaman. (Mitä siin JUMALA on yhteen sitonut/ sitä ei ihmisen pidä eroittaman.)

10 Ja heidän mentyään huoneeseen opetuslapset taas kysyivät häneltä tätä asiaa.

10 Ja huoneessa *Hänen opetuslapsensa* jälleen kysyivät Häneltä tätä asiaa.

10. Ja hänen opetuslapsensa kysyivät taas häneltä kotona siitä asiasta.

10. Ja hänen Opetuslapsens kysyit taas cotona sijtä asiasta.

10. Ja honesa kysyit taas hene' Opetuslapse's sijte samasta asijasta. (Ja huoneessa kysyit taas hänen opetuslapsen siitä samasta asiasta.)

11 Ja hän sanoi heille: "Joka hylkää vaimonsa ja nai toisen, se tekee huorin häntä vastaan.

11 Niin Hän sanoi heille: "Joka hylkää vaimonsa ja menee naimisiin toisen kanssa, tekee aviorikoksen häntä vastaan.

11. Ja hän sanoi heille: kuka ikänä hylkää vaimonsa, ja nai toisen, se tekee huorin häntä vastaan.

11. Ja hän sanoi heille: joca hänens eroitta waimostans ja nai toisen se teke huorin händä wastan.

11. Ja hen sanoi heille/ Joca hene's eroitta waimostans/ ia toisen naipi/ se tekepi Hoori henen wastans. (Ja hän sanoi heille/ Joka hänens eroittaa waimostansa/ ja toisen naipi/ se tekeepi huorin hänen wastaansa.)

12 Ja jos vaimo hylkää miehensä ja menee naimisiin toisen kanssa, niin hän tekee huorin."

12 Ja jos vaimo hylkää miehensä ja menee naimisiin toisen kanssa, hän tekee aviorikoksen."

12. Ja jos vaimo hylkää miehensä ja huolee toiselle, hän tekee huorin.

12. Ja jos waimo eriä miehestäns ja huole toiselle hän teke huorin.

12. Ja ios waimo erijepi miehestens/ ia hoole toiselle/ hen tekepi Hoorin. (Ja jos waimo eriääpi miehestänsä/ ja huolee toiselle/ hän tekeepi huorin.)

13 Ja he toivat hänen tykönsä lapsia, että hän koskisi heihin; mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia.

13 He toivat Hänen luokseen pienokaisia, jotta Hän koskettaisi heitä. Mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia.

13. Ja he toivat hänen tykönsä lapsia, että hän heihin rupeais; niin opetuslapset nuhtelivat niitä, jotka heitä toivat.

13. JA he toit hänen tygöns lapsia että hän heihin rupeis. Nijn Opetuslapset nuhtelit heitä jotca nijtä toit.

13. Ja he toit henen tygens Lapsia/ ette hen heihin rupeis. Nin Opetuslapset nuchtelit heite/ iotca nijte edhestoit. (Ja he toit hänen tykönsä lapsia/ että hän heihin rupeisi. Niin opetuslapset nuhtelit heitä/ jotka niitä edestoit.)

14 Mutta kun Jeesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.

14 Sen nähdessään Jeesus närkästyi ja sanoi heille: "Sallikaa pienokaisten tulla luokseni, älkääkä estäkö heitä, sillä sellaisten on Jumalan valtakunta.

14. Mutta kuin Jesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: sallikaat lasten tulla minun tyköni, ja älkäät kieltäkö heitä; sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.

14. Cosca Jesus sen näki närkästyi hän ja sanoi heille: sallicat lasten tulla minun tygöni ja älkät kieldäkö heitä: sillä sencaltaisten on Jumalan waldacunda.

14. Coska nyt IesuS sen näki/ närckestyi hen/ Ja sanoi heille/ Sallicat lasten tulla minun tyken/ ia elkette kieldekö heite Sille että sencaltaisten ombi JUMALAN Waldakunda. (Koska nyt Jesus sen näki/ närkästyi hän/ Ja sanoi heille/ Sallikaat lasten tulla minun tyköni/ ja älkäätte kieltäkö heitä sillä että senkaltaisten ompi JUMALAN waltakunta.)

15 Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle."

15 Totisesti sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niin kuin pienokainen, se ei pääse sinne sisälle."

15. Totisesti sanon minä teille: jokainen, joka ei Jumalan valtakuntaa ota vastaan niinkuin lapsi, ei hän suinkaan siihen tule sisälle.

15. Totisest sanon minä teille: jocainen cuin ei Jumalan waldacunda ota nijncuin lapsi ei hän suingan sinne tule.

15. Totisesta mine sanon teille/ Jocainen quin JUMALAN Waldakunda ei ota ninquin Lapsi/ ei hen swingan sinne sisellemene. (Totisesti minä sanoin teille/ Jokainen kuin JUMALAN waltakuntaa ei ota niinkuin lapsi/ ei hän suinkaan sinne sisälle mene.)

16 Ja hän otti heitä syliinsä, pani kätensä heidän päällensä ja siunasi heitä.

16 Ja Hän otti heitä syliinsä, pani kätensä* heidän päälleen ja siunasi heitä.

16. Ja hän otti heitä syliinsä, ja pani kätensä heidän päällensä, ja siunasi heitä.

16. Ja hän otti heitä sylijns ja pani kätens heidän päällens ja siunais heitä.

16. Ja hen otti heidhet sylijns/ ia pani kätens heidhen pälens/ ia siugnasi heijet. (Ja hän otti heidät syliinsä/ ja pani kätensä heidän päällensä/ ja siunasi heidät.)

17 Ja hänen sieltä tielle mennessään juoksi muuan hänen luoksensa, polvistui hänen eteensä ja kysyi häneltä: "Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?"

17 Hänen mennessään tielle, muuan mies riensi ulos, polvistui Hänen eteensä ja kysyi Häneltä: "Hyvä opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta perisin iäisen elämän?"

17. Ja kuin hän oli lähtenyt ulos tielle, tuli yksi juosten, lankesi polvillensa hänen eteensä ja kysyi häneltä: hyvä Mestari! mitä minun pitää tekemän, että minä ijankaikkisen elämän perisin?

17. JA cuin hän tielle lähtenyt oli tuli yxi juosten cumarsi händä kysyi hänelle ja sanoi: hywä Mestari mitä minun pitä tekemän että minä ijancaickisen elämän perisin ?

17. Ja quin hen vloslechtenyt oli tielle/ edhesiooxi yxi/ ia cumarsi hende ia kysyi henelle/ Hyue Mestari/ mite minun tekemen pite/ että mine ijancaikisen eleme' omistaisin? (Ja kuin hän ulos lähtenyt oli tielle/ edesjuoksi yksi/ ja kumarsi häntä ja kysyi häneltä/ Hywä Mestari/ mitä minun tekemän pitää/ että minä iankaikkisen elämän omistaisin?)

18 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin.

18 Mutta Jeesus sanoi 'hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi yksi, Jumala."

18. Niin Jesus sanoi hänelle: miksis sanot minun hyväksi? Ei kenkään ole hyvä, vaan yksin Jumala.

18. Nijn Jesus sanoi hänelle: mixis sanot minun hywäxi ? Ei kengän ole hywä mutta ainoa Jumala.

18. Nin Iesus sanoi henelle/ Mixi sine sanot minu' hyuexi? Eikengen ole hyue/ mutta se ainoa JUMALA. (Niin Jesus sanoi hänelle/ Miksi sinä sanot minun hywäksi? Ei kenkään ole hywä/ mutta se ainoa JUMALA.)

19 Käskyt sinä tiedät: 'Älä tapa', 'Älä tee huorin', 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta', 'Älä toiselta anasta', 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi'."

19 Käskyt tunnet: *'Älä tee aviorikosta', 'Älä tapa”, 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta', 'Älä anasta', kunnioita isääsi ja äitiäsi'."

19. Kylläs käskyt tiedät: ei sinun pidä huorin tekemän: ei sinun pidä tappaman: ei sinun pidä varastaman: ei sinun pidä väärää todistusta sanoman: ei sinun pidä pettämän: kunnioita isääs ja äitiäs.

19. Kylläs käskyt tiedät: Älä tee huorin älä tapa älä warasta älä wäärä todistust sano älä wiettele cunnioita Isäs ja äitiäs.

19. Kylles keskyt tiedhet. Ei pidhe sinun hoori tekemen/ ei tappaman/ ei warghastaman/ ei wäre todhistust sanoman/ ei wiettelemen/ Cunnioita Ises ia eites. (Kylläs käskyt tiedät. Ei pidä sinun huorin tekemän/ ei tappaman/ ei warastaman/ ei wäärää todistusta sanoman/ ei wiettelemän/ Kunnioita isääsi ja äitiäsi.)

20 Mutta hän sanoi hänelle: "Opettaja, niitä kaikkia minä olen noudattanut nuoruudestani asti".

20 Mutta hän (vastasi ja) sanoi Hänelle: "Opettaja, näitä kaikkia olen seurannut nuoresta asti."

20. Mutta se vastasi ja sanoi hänelle: Mestari, nämä kaikki olen minä pitänyt hamasta minun nuoruudestani.

20. Se wastais ja sanoi hänelle: Mestari nämät caicki olen minä pitänyt hamast minun nuorudestani.

20. Nin se wastasi ia sanoi henelle/ Mestari/ nemet caiki olen mine pitenyt hamast Norudhestani. (Niin se wastasi ja sanoi hänelle/ Mestari/ nämät kaikki olen minä pitänyt hamasta nuoruudestani.)

21 Niin Jeesus katsoi häneen ja rakasti häntä ja sanoi hänelle: "Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule (,ota risti) ja seuraa minua".

21 Jeesus katsoi häneen ja rakasti häntä ja sanoi hänelle: "Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa. Tule sitten (,ota risti) ja seuraa minua."

21. Mutta kuin Jesus katsahti hänen päällensä, rakasti hän häntä, ja sanoi hänelle: yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna vaivaisille; ja sinulla pitää oleman tavara taivaassa: ja tule, seuraa minua, ottain risti.

21. Mutta cosca Jesus cadzahti hänen päällens racasti hän händä ja sanoi hänelle: yxi sinulda puuttu mene ja myy caicki mitä sinulla on ja anna waiwaisten ja sinä saat tawaran Taiwas ja tule minua seuraman ottain risti.

21. Mutta Iesus quin hen catzachti hene' pälens/ racasti hende ia sanoi henelle * Yxi sinulda puuttupi/ Mene/ ia myy caiki mite sinulla ombi ia anna waiuasten/ ia sine saadh rickaudhen Taiuahas/ ia tule seuraman minua/ ottadhen hartiolles risti. (Mutta Jesus kuin hän katsahti hänen päällensä/ rakasti häntä ja sanoi hänelle/ Yksi sinulta puuttuupi/ Mene/ ja myy kaikki mitä sinulla ompi ja anna waiwasten/ ja sinä saat rikkauden taiwahassa/ ja tulee seuraamaan minua/ ottaen hartioillesi risti.)

22 Mutta hän synkistyi siitä puheesta ja meni pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.

22 Mutta hän synkistyi siitä puheesta ja meni pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.

22. Mutta hän tuli siitä puheesta murheelliseksi, ja meni pois murheissansa; sillä hänellä oli paljo tavaraa.

22. Mutta hän tuli sijtä puhesta murhellisexi ja meni pois murehisans: sillä hänellä oli paljo tawarata.

22. Mutta hen tuli murehesans sen puhen tedhen/ ia murehisans poismeni. Sille henelle oli palio Tauarata. (Mutta hän tuli murheessansa sen puheen tähden/ ja murheessansa pois meni. Sillä hänellä oli paljon tawarata.)

23 Silloin Jeesus katsoi ympärilleen ja sanoi opetuslapsillensa: "Kuinka vaikea onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Jumalan valtakuntaan!"

23 Silloin Jeesus ympärilleen katsoen sanoi opetuslapsilleen: ”Kuinka vaikeasti pääsevätkään Jumalan valtakuntaan ne, joilla on varakkuutta."

23. Ja kuin Jesus katsahti ympärillensä, sanoi hän opetuslapsillensa: kuinka työläästi ne, joilla varaa on, tulevat Jumalan valtakuntaan!

23. JA cuin Jesus cadzahti ymbärins sanoi hän Opetuslapsillens: cuinga työläst rickat tulewat Jumalan waldacundan.

23. Ja quin IesuS ymberinscatzachti sanoi hen Opetuslapsillens/ Quinga tölest ne rickat tuleuat JUMALAN Waldakundan. (Ja kuin Jesus ympäriinsä katsahti sanoi hän opetuslapsillensa/ Kuinka työläästi ne rikkaat tulewat JUMALAN waltakuntaan.)

24 Niin opetuslapset hämmästyivät hänen sanoistaan. Mutta Jeesus rupesi taas puhumaan ja sanoi heille: "Lapset, kuinka vaikea onkaan niiden, jotka luottavat tavaraansa, päästä Jumalan valtakuntaan!

24 Opetuslapset hämmästyivät Hänen sanoistaan. Mutta Jeesus alkoi taas puhua ja sanoi heille: "Lapset, kuinka vaikea onkaan niitten, jotka luottavat varakkuuteensa, päästä Jumalan valtakuntaan!

24. Mutta opetuslapset hämmästyivät näistä hänen sanoistansa. Niin Jesus taas vastaten sanoi: rakkaat pojat! kuinkas työläs on niiden tulla Jumalan valtakuntaan, jotka tavaroihinsa uskaltavat.

24. Mutta Opetuslapset hämmästyit hänen sanastans. Nijn Jesus taas wastaten sanoi heille: rackat pojat cuinga työläs on nijden tulla Jumalan waldacundan jotca tawaroihins uscaldawat.

24. Mutta Opetuslapset he hämmestyit hene' sanans päle. Nin IesuS taas wastaten sanoi heille/ Rackat poijat/ quinga töles on heille sisellekieudhe JUMALAn Waldakundan/ iotca vskaldauat peningihin. (Mutta opetuslapset he hämmästyit hänen sanansa päälle. Niin Jesus wastaten sanoi heille/ Rakkaat pojat/ kuinka työläs on heille sisälle käydä JUMALAN waltakuntaan/ jotka uskaltawat penninkeihin.)

25 Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."

25 Helpompi on kamelin mennä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan."

25. Huokiampi on kamelin käydä neulan silmän lävitse, kuin rikkaan Jumalan valtakuntaan sisälle tulla.

25. Huokiambi on Camelin käydä neulan silmän läpidze cuin rickan Jumalan waldacundan.

25. Keuiembi on Camelin neulan silmen lepitze kieudhe/ quin rickan/ JUmalan Waldakunnan sisellekieudhe. (Keweämpi on kamelin neulan silmän läwitse käydä/ kuin rikkaan/ Jumalan waltakuntaan sisälle käydä.)

26 Niin he hämmästyivät yhä enemmän ja sanoivat toisillensa: "Kuka sitten voi pelastua?"

26 Niin he hämmästyivät yhä enemmän ja sanoivat keskenään: "Kuka sitten voi pelastua?"

26. Mutta he hämmästyivät vielä sitte sangen suuresti, sanoen keskenänsä: ja kuka taitaa autuaaksi tulla?

26. Mutta he ihmettelit wielä sijtte sangen suurest keskenäns sanoden: cuca taita autuaxi tulla ?

26. Mutta he wiele sijtte ylitze mären imehtelit sanoden keskenens/ Ja cuca woipi wapaxi tulla? (Mutta he wielä siitä ylitse määrän ihmettelit sanoen keskenänsä/ Ja kuka woipi wapaaksi tulla?)

27 Jeesus katsoi heihin ja sanoi: "Ihmisille se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle; sillä Jumalalle on kaikki mahdollista".

27 Katsoen heihin Jeesus sanoi: "Ihmisille se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle, sillä Jumalalle on kaikki mahdollista."

27. Niin Jesus katsahti heidän päällensä, ja sanoi: ihmisten tykönä on se mahdotoin, mutta ei Jumalan tykönä; sillä kaikki ovat Jumalan tykönä mahdolliset.

27. Nijn Jesus cadzahti heidän päällens ja sanoi: ihmisten tykönä on se mahdotoin mutta ei Jumalan tykönä: sillä caicki cappalet owat Jumalan tykönä mahdolliset.

27. Nin IesuS catzachti heiden pälens ia sanoi/ Inhimisten tykene ombi se mahdotoin/ mutta ei JUMALAN tykene/ Sille caiki cappalet ouat mahdoliset JUMALAN tykene. (Niin Jesus katsahti heidän päällensä ja sanoi/ Ihmisten tykönä ompi se mahdotoin/ mutta ei JUMALAN tykönä/ Sillä kaikki kappaleet owat mahdolliset JUMALAN tykönä.)

28 Niin Pietari rupesi puhumaan sanoen hänelle: "Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua".

28 Niin Pietari alkoi puhua Hänelle: "Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua."

28. Niin Pietari rupesi sanomaan hänelle: katso, me olemme kaikki antaneet ylön, ja seuranneet sinua.

28. NIjn Petari rupeis sanoman hänelle: cadzo me olemma caicki ylönandanet ja seurannet sinua.

28. Nin rupeis Petari sanoman henelle/ Catzo me olema caiki ylen andaneet/ ia seuranuet olema sinua. (Niin rupesi Petari sanomaan heille/ Katso me olemme kaikki ylen antaneet/ ja seuranneet olemme sinua.)

29 Jeesus sanoi: "Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka minun tähteni ja evankeliumin tähden on luopunut talosta tai veljistä tai sisarista tai äidistä tai isästä tai lapsista tai pelloista,

29 Jeesus (vastasi ja) sanoi: "Totisesti sanon teille: ei ole ketään, joka minun vuokseni ja ilosanoman vuoksi on luopunut talosta tai veljistä tai sisarista tai *isästä tai äidistä* (tai vaimosta) tai lapsista tai pelloista

29. Mutta Jesus vastasi ja sanoi: totisesti sanon minä teille: ei ole kenkään, joka jätti huoneen, taikka veljet eli sisaret, taikka isän eli äidin, taikka vaimon eli lapset, taikka pellot, minun ja evankeliumin tähden,

29. Jesus wastais ja sanoi: totisest sanon minä teille: ei ole kengän joca jätti huonens taicka weljens eli sisarens taicka Isäns eli äitins taicka waimons eli lapsens taicka peldons minun ja Evangeliumin tähden.

29. Nin IesuS wastasi ia sanoi/ Totisesta mine sanon teille/ Eikengen ole/ ioca iätti hone's/ taicka welie's eli Sisare's/ taicka Isens eli Eitens/ taicka waimo's eli lapsens/ taicka pello's minun ia Eua'geliumin tehde'/ (Niin Jesus wastasi ja sanoi/ Totisesti minä sanon teille/ Ei kenkään ole/ joka jätti huoneensa/ taikka weljensä eli sisarensa/ taikka isänsä eli äitinsä/ taikka waimonsa eli lapsensa/ taikka peltonsa minun ja ewankeliumin tähden/)

30 ja joka ei saisi satakertaisesti: nyt tässä ajassa taloja ja veljiä ja sisaria ja äitejä ja lapsia ja peltoja, vainojen keskellä, ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää.

30 saamatta satakertaisesti nyt tässä ajassa taloja ja veljiä ja sisaria ja äitejä ja lapsia ja peltoja vainojen keskellä ja tulevassa maailmanajassa iäistä elämää.

30. Ellei hän saa jälleen satakertaisesti nyt tällä ajalla huoneita ja veljiä, ja sisaria, ja äitejä, ja lapsia, ja peltoja vastoinkäymisillä , ja tulevaisessa maailmassa ijankaikkisen elämän.

30. Ellei hän saa jällens nyt tällä ajalla satakertaisest huoneita ja weljiä sisarita ja äitiä lapsia ja peldoja wastoinkäymisellä ja tulewaises mailmas ijancaickisen elämän.

30. ellei hen ielles saa sada'kerdaiset nyt telle aijalla honet ia weliet/ sisaret ia eitet/ lapset ia pellot * wastoinkieumisen cansa/ ia tuleuaises mailmas ijancaikisen elemen. (ellei hän jällens saa sadankertaiset nyt tällä ajalla huoneet ja weljet/ sisaret ja äitit/ lapset ja pellot wastoinkäymisen kanssa/ ja tulewaisessa maailmassa iankaikkisen elämän.)

31 Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi."

31 Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi."

31. Mutta monta ensimäistä tulee jälkimäiseksi, ja jälkimäistä ensimäiseksi.

31. Mutta monda ensimäistä tule jälkimäisexi ja jälkimäistä ensimäisexi.

31. Mutta monda nite ensimeiste tuleuat ielkimeisexi/ ia ne ielkimeiset esimeisixi. (Mutta monta niitä ensimmäisistä tulewat jälkimmäiseksi/ ja ne jälkimmäiset ensimmäisiksi.)

32 Ja he olivat matkalla, menossa ylös Jerusalemiin, ja Jeesus kulki heidän edellään; ja heidät valtasi hämmästys, ja ne, jotka seurasivat, olivat peloissaan. Ja hän otti taas tykönsä ne kaksitoista ja rupesi heille puhumaan, mitä hänelle oli tapahtuva:

32 Ja he olivat matkalla menossa ylös Jerusalemiin, ja Jeesus kulki heidän edellään. Mutta he olivat hämmästyneitä ja seurasivat* peloissaan. Otettuaan taas luokseen ne kaksitoista Hän alkoi puhua heille mitä Hänelle oli tapahtuva:

32. Mutta he olivat tiellä menemässä ylös Jerusalemiin; ja Jesus kävi heidän edellänsä, ja he hämmästyivät, ja seurasivat häntä ja pelkäsivät. Ja hän otti taas ne kaksitoistakymmentä tykönsä ja rupesi heille sanomaan, mitä hänelle tapahtuva oli:

32. JA he olit tiellä menemäs Jerusalemijn ja Jesus käwi heidän edelläns ja he hämmästyit ja seuraisit händä ja pelkäisit.

32. Ja he olit tielle meneueiset Jerosoliman/ Ja IesuS heiden edelenskeui/ ia he olit hämmestynyet/ seurasit hende ia pelkesit. (Ja he olit tielle menewäiset Jerusalemiin/ Ja Jesus heidän edellänsä käwi/ ja he olit hämmästyneet/ seurasit häntä ja pelkäsit.)

33 Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja kirjanoppineitten käsiin, ja he tuomitsevat hänet kuolemaan ja antavat hänet pakanain käsiin;

33 ”Katso, menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja kirjanoppineitten käsiin, ja he tuomitsevat Hänet kuolemaan ja antavat Hänet pakanain käsiin.

33. Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylön pappein päämiehille ja kirjanoppineille, ja he tuomitsevat hänen kuolemaan ja antavat ylön hänen pakanoille;

33. Ja Jesus otti taas ne caxitoistakymmendä tygöns ja rupeis heille sanoman mitä hänelle tapahtuwa oli. Cadzo me menem ylös Jerusalemijn ja ihmisen Poica ylönannetan Pappein päämiehille ja Kirjanoppenuille ja he duomidzewat hänen cuolemaan ja ylönandawat pacanoille.

33. Ja Iesus otti taas ne caxitoistakymende tygens/ rupesi heille sanoman/ mitke henelle tapachtuman piti. Catzo/ me ylesmene'me Jerusalemijn/ ia Inhimisen Poica ylenannetaan Pappein Pämiehille ia Kirianoppenuille. Ja he domitzeuat henen colemaha'/ ia he ylenandauat henen pacanoille/ (Ja Jesus otti taas ne kaksitoistakymmentä tykönsä/ rupesi heille sanomaan/ mitkä hänelle tapahtumaan piti. Katso/ me ylösmenemme Jerusalemiin/ ja Ihmisen Poika ylenannetaan pappein päämiehille ja kirjanoppineille. Ja he tuomitsewat hänet kuolemahan/ ja he ylenantawat hänen pakanoille/)

34 ja ne pilkkaavat häntä ja sylkevät häntä ja ruoskivat häntä ja tappavat hänet; ja kolmen päivän perästä hän on nouseva ylös."

34 Ne pilkkaavat Häntä ja *ruoskivat Häntä ja sylkevät* Häntä ja tappavat Hänet. Mutta kolmantena päivänä Hän on nouseva ylös.”

34. Ja he pilkkaavat häntä, ja pieksävät hänen, ja sylkevät hänen päällensä, ja tappavat hänen; ja kolmantena päivänä hän nousee ylös.

34. Ja he pilckawat händä ja piexewät hänen ja sylkewät hänen päällens ja tappawat hänen ja colmandena päiwänä hän ylösnouse.

34. ia he pilcauat hende/ ia piexeuet henen ia sylkeuet henehen ia tappauat/ Ja colmandena peiuen hen ylesnouse. (Ja he pilkkaawat häntä/ ja pieksäwät hänen ja sylkewät hänehen ja tappawat/ Ja kolmantena päiwän hän ylösnousee.)

35 Ja Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, menivät hänen luoksensa ja sanoivat hänelle: "Opettaja, me tahtoisimme, että tekisit meille, mitä sinulta anomme".

35 Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, menivät Hänen luokseen ja sanoivat [Hänelle]: "Opettaja, haluamme, että tekisit meille mitä [sinulta] pyydämme."

35. Niin tuli hänen tykönsä Jakob ja Johannes, Zebedeuksen pojat, sanoen: Mestari! me tahdomme, ettäs meille tekisit, mitä me anomme.

35. NIjn tuli hänen tygöns Jacobus ja Johannes Zebedeuxen pojat sanoden: Mestari me tahdomma ettäs meille tekisit mitä me anomma.

35. Nin edheskeuit henen tygens Jacobus ia Johannes Zebedeusen poijat sanoden/ Mestari/ me tadhoma ettes teet meille mite me anoma. (Niin edeskäwit hänen tykönsä Jakobus ja Johannes Zebedeuksen pojat sanoen/ Mestari/ me tahdomme ettäs teet meille mitä me anomme.)

36 Hän sanoi heille: "Mitä tahdotte, että minä teille tekisin?"

36 Hän sanoi heille: "Mitä haluatte minun tekevän teille?"

36. Niin hän sanoi heille: mitä te tahdotte minua teillenne tekemään?

36. Hän sanoi heille: mitä te tahdotta minua teillen tekemän ?

36. Hen sanoi heille/ Mite te tahdotta ette minun pite tekemen teille? (Hän sanoi heille/ Mitä te tahdotte että minun pitää tekemän teille?)

37 Niin he sanoivat hänelle: "Anna meidän istua, toisen oikealla ja toisen vasemmalla puolellasi, sinun kirkkaudessasi".

37 Niin he sanoivat Hänelle: "Anna meidän istua toisen oikealla ja toisen vasemmalla puolellasi kirkkaudessasi."

37. Vaan he sanoivat hänelle: anna toisen meistä istua oikialla ja toisen vasemmalla puolellas sinun kunniassas.

37. He sanoit hänelle: Anna toisen meistä istua sinun oikialla ja toisen wasemalla puolellas sinun cunniasas.

37. Nin sanoit he henelle/ Anna meille että toinen sinun oikealla/ ia toinen wasemella polelas istu'ma sinun cunniasas. (Niin sanoit he hänelle/ Anna meille että toinen sinun oikealla/ ja toinen wasemmalla puolellas istuman sinun kunniassasi.)

38 Mutta Jeesus sanoi heille: "Te ette tiedä, mitä anotte. Voitteko juoda sen maljan, jonka minä juon, tahi tulla kastetuiksi sillä kasteella, jolla minut kastetaan?"

38 Mutta Jeesus sanoi heille: "Ette tiedä, mitä anotte. Voitteko juoda sen maljan, jonka minä juon ja tulla kastetuksi sillä kasteella, jolla minut kastetaan?"

38. Mutta Jesus sanoi heille: ette tiedä, mitä te anotte. Voitteko juoda sen kalkin, jonka minä juon, ja sillä kasteella kastettaa, jolla minä kastetaan?

38. Jesus sanoi heille: et te tiedä mitä te anotta woitteco juoda sen Calkin cuin minä juon: ja sillä Castella castetta jolla minä castetan ?

38. Nin sanoi IesuS heille/ Ei te tiedhe mite te anotta/ Woitteco te ioodha sen calkin ionga mine ioon/ ia sille castella castetta iolla mine castettan? (Niin sanoi Jesus heille/ Ei te tiedä mitä te anotte/ Woitteko te juoda sen kalkin jonka minä juon/ ja sillä kasteella kastettaa jolla minä kastetaan?)

39 He sanoivat hänelle: "Voimme". Niin Jeesus sanoi heille: "Sen maljan, jonka minä juon, te tosin juotte, ja sillä kasteella, jolla minut kastetaan, kastetaan teidätkin;

39 He vastasivat Hänelle: "Voimme." Niin Jeesus sanoi heille: "Sen maljan, jonka minä juon, te tosin juotte, ja sillä kasteella, jolla minut kastetaan, kastetaan teidätkin.

39. Vaan he sanoivat hänelle: voimme. Niin sanoi Jesus heille: sen kalkin tosin te juotte, jonka minä juon, ja sillä kasteella te kastetaan, jolla minä kastetaan;

39. He sanoit: woimma. Sanoi Jesus heille: sen Calkin tosin te juotta jonga minäkin juon: ja sillä Castella te castetan jolla minäkin castetan:

39. Nin he sanoit/ Me wooimma. Nin sanoi heille IesuS/ sen calkin tosin te iootta ionga mine ioon/ ia sille castella te castetat iolla mine castetan/ (Niin he sanoit/ Me woimme. Niin sanoi heille Jesus/ sen kalkin tosin te juotte jonka minä juon/ ja sillä kasteella te kastetaan jolla minä kastetaan/)

40 mutta minun oikealla tai vasemmalla puolellani istuminen ei ole minun annettavissani, vaan se annetaan niille, joille se on valmistettu".

40 Mutta oikealla ja* vasemmalla puolellani istuminen ei ole minun annettavissani, vaan se annetaan niille joille se on valmistettu."

40. Mutta istua minun oikialla ja vasemmalla puolellani, ei ole minun antamisellani, mutta niille, joille se valmistettu on.

40. Mutta istua minun oikialla ja wasemalla puolellani ei ole minun andamisellani mutta se tapahtu nijlle joille se walmistettu on.

40. Mutta istuman minun oikealle ia minu' wasemalle poleleni/ ei se ole minun andamallani/ mutta nijlle se tapachtu/ ioille walmistettu on. (Mutta istuman minun oikealla ja minun wasemmalla puolelleni/ ei se ole minun antamallani/ mutta niille se tapahtui/ joille walmistettu on.)

41 Kun ne kymmenen sen kuulivat, alkoivat he närkästyä Jaakobiin ja Johannekseen.

41 Kuultuaan tämän ne kymmenen alkoivat närkästyä Jaakobiin ja Johannekseen.

41. Ja kuin ne kymmenen sen kuulivat, rupesivat he närkästymään Jakobin ja Johanneksen tähden.

41. JA cuin ne kymmenen sen cuulit rupeisit he närkästymän Jacobin ja Johannexen tähden.

41. Ja quin ne Kymenen sen cwlit/ rupesit he närckestymen Jacobist ia Johannesest. (Ja kuin ne kymmenen sen kuulit/ rupesit he närkästymään Jakobista ja Johanneksesta.)

42 Mutta Jeesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi heille: "Te tiedätte, että ne, joita kansojen ruhtinaiksi katsotaan, herroina niitä hallitsevat, ja että kansojen mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan.

42 Mutta Jeesus kutsui heidät luokseen ja sanoi heille: "Tiedätte, että ne, joita pidetään kansojen ruhtinaina, herroina niitä hallitsevat ja niitten mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan.

42. Mutta kuin Jesus kutsui heidät tykönsä, sanoi hän heille: te tiedätte, että ne, jotka ovat asetetut kansain päämiehiksi, hallitsevat heitä, ja heidän ylimmäisillänsä on valta heidän ylitsensä.

42. Mutta cosca Jesus cudzui heidän tygöns sanoi hän heille: te tiedätte että mailmaiset päämiehet hallidzewat ja ne jotca woimalliset owat heidän seasans nijllä on walda

42. Mutta coska IesuS cutzui heite tygens/ sanoi hen heille/ Te tiedhettä ette mailmaiset Pämiehet waldauat/ Ja ne iotca woimaliset ouat heiden seasans/ Nijlle on walda/ (Mutta koska Jesus kutsui heitä tykönsä/ sanoi hän heille/ Te tiedätte että maailmaiset päämiehet waltaawat/ Ja ne jotka woimalliset owat heidän seassansa/ Niillä on walta/)

43 Mutta näin ei ole teidän kesken, vaan joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne;

43 Mutta niin älköön olko teidän keskellänne, vaan joka teidän joukossanne tahtoo tulla suureksi, olkoon palvelijanne.

43. Mutta ei niin pidä oleman teidän keskenänne; vaan joka teidän seassanne tahtoo suurin olla, se olkaan teidän palvelianne.

43. Mutta ei nijn pidä oleman teidän keskenän waan joca teidän seasan tahto suurin olla sen pitä teidän palwelian oleman:

43. Mutta ei nin pidhe oleman teiden keskenen/ waan ioca teiden seasan tachtopi swrin olla/ sen pite teiden palwelian oleman/ (Mutta ei niin pidä oleman teidän keskenän/ waan joka teidän seassan tahtoopi suurin olla/ sen pitää teidän palwelijan oleman/)

44 ja joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon kaikkien orja.

44 Ja joka teistä tahtoo tulla ensimmäiseksi, olkoon kaikkien orja.

44. Ja joka teistä tahtoo tulla ensimäiseksi, hän olkaan kaikkein orja;

44. Ja joca teistä tahto olla ensimäinen hänen pitä caickein orja oleman.

44. Ja ioca teiste tachto olla ensimeinen/ henen pite caikein oriana oleman. (Ja joka teistä tahtoo olla ensimmäinen/ hänen pitää kaikkein orjana oleman.)

45 Sillä ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä."

45 Sillä Ihmisen Poikakaan ei tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monien puolesta.”

45. Sillä ei myös Ihmisen Poika ole tullut, että häntä palveltaisiin, mutta palvelemaan ja antamaan henkensä lunastuksen hinnaksi monen edestä.

45. Sillä ei ihmisen Poica ole tullut palwelda mutta palweleman ja andaman hengens lunastuxexi monen edestä.

45. Sille että Inhimisen Poica ei ole tullut paluelta/ mutta että hen paluele/ ia annais henen Hengens lunastuxexi monen edheste. (Sillä että Ihmisen Poika ei ole tullut palweltaa/ mutta että hän palwelee/ ja antais hänen henkensä lunastukseksi monen edestä.)

46 Ja he tulivat Jerikoon. Ja kun hän vaelsi Jerikosta opetuslastensa ja suuren väkijoukon seuraamana, istui sokea kerjäläinen, Bartimeus, Timeuksen poika, tien vieressä.

46 Sitten he tulivat Jerikoon. Hänen lähtiessään Jerikosta opetuslastensa ja suuren väkijoukon kanssa, sokea mies*, Bartimeus, Timeuksen poika, istui tien vieressä (kerjäten).

46. Ja he tulivat Jerikoon. Ja kuin hän läksi Jerikosta ja hänen opetuslapsensa ja paljo kansaa, niin istui tien ohessa sokia, Bartimeus Timein poika, kerjäten.

46. JA he tulit Jerichoon. Ja cuin hän läxi Jerichost ja hänen Opetuslapsens ja suuri joucko Canssa. Nijn istui tien ohes yxi sokia Bartimeus Timein poica ja kerjäis.

46. Ja he tulit Jericon. Ja quin hen vloskeui Jericon Caupungist/ ia hene' Opetuslapsens/ ia swri iocko Canssa. Nin istui tien ohesa yxi Sockia Bartimeus Timein poica ia keriesi/ (Ja he tulit Jerikoon. Ja kuin hän uloskäwi Jerikon kaupungista/ ja hänen opetuslapsensa/ ja suuri joukko kansaa. Niin istui tien ohessa yksi sokea Bartimeus Timein poika ja kerjäsi/)

47 Ja kun hän kuuli, että se oli Jeesus Nasaretilainen, rupesi hän huutamaan ja sanomaan: "Jeesus, Daavidin poika, armahda minua".

47 Kun hän kuuli, että se oli Jeesus Nasaretilainen, hän alkoi huutaa ja sanoa: "Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua."

47. Ja kuin hän kuuli, että se oli Jesus Natsaretista, rupesi hän huutamaan ja sanomaan: Jesus, Davidin poika, armahda minua.

47. Ja cosca hän cuuli että se oli Jesus Nazaretist rupeis hän huutaman ja sanoman: Jesu Dawidin Poica armahda minua.

47. ia coska hen cwli ette se oli Iesus Nazaretist/ Rupesi hen hwtaman ia sanoman/ Iesu Dauidin Poica/ armadha minua. (Ja koska hän kuuli että se oli Jesus Nazaretista/ Rupesi hän huutamaan ja sanomaan/ Jesus Dawidin Poika/ armahda minua.)

48 Ja monet nuhtelivat häntä saadakseen hänet vaikenemaan. Mutta hän huusi vielä enemmän: "Daavidin poika, armahda minua".

48 Monet nuhtelivat häntä, jotta hän vaikenisi. Mutta hän huusi sitäkin enemmän: "Daavidin Poika, armahda minua."

48. Ja moni nuhteli häntä, että hän olis ollut ääneti. Mutta hän huusi paljoa enemmin: Davidin Poika, armahda minua.

48. Ja moni nuhteli händä että hän olis ollut äneti. Mutta hän huusi sitä enämmin: Dawidin Poica armahda minua.

48. Ja moni hende nuchteli/ ette henen piti waickeneman. Mutta site enämin hen hwsi/ Dauidin poica armadha minua. (Ja moni häntä nuhteli/ että hänen piti waikeneman. Mutta sitä enemmin hän huusi/ Dawidin poika armahda minua.)

49 Silloin Jeesus seisahtui ja sanoi: "Kutsukaa hänet tänne". Ja he kutsuivat sokean, sanoen hänelle: "Ole turvallisella mielellä, nouse; hän kutsuu sinua".

49 Silloin Jeesus seisahtui ja *käski kutsua hänet.* Ja he kutsuivat sokean sanoen hänelle: "Ole turvallisella mielellä, nouse, Hän kutsuu sinua."

49. Ja Jesus seisahti ja käski kutsua häntä. Ja he kutsuivat sokian ja sanoivat hänelle: ole hyvällä mielellä, nouse! hän kutsuu sinua.

49. Ja Jesus seisatti ja käski cudzua händä. Ja he cudzuit sen sokian ja sanoit hänelle: ole hywällä mielellä nouse hän cudzu sinua.

49. Ja IesuS seisatti ia käski hende cutzu. Ja he cutzuit sen sockian ia sanoit henelle/ Ole hyues mieles/ nouse hen cutzu sinua. (Ja Jesus seisahti ja käski hänen kutsua. Ja he kutsuit sen sokean ja sanoit hänelle/ Ole hywässä mielessä/ nouse hän kutsuu sinua.)

50 Niin hän heitti vaippansa päältään, kavahti seisomaan ja tuli Jeesuksen tykö.

50 Niin hän heitti vaippansa päältään, nousi* ja tuli Jeesuksen luo.

50. Niin hän heitti pois vaatteensa yltänsä, nousi ja tuli Jesuksen tykö.

50. Nijn hän heitti pois waattens yldäns nousi ja tuli Jesuxen tygö.

50. Nin hen poisheitti waattens yldens/ nousi ia tuli Iesusen tyge. (Niin hän pois heitti waatteensa yltänsä/ nousi ja tuli Jesuksen tykö.)

51 Ja Jeesus puhutteli häntä sanoen: "Mitä tahdot, että minä sinulle tekisin?" Niin sokea sanoi hänelle: "Rabbuuni, että saisin näköni jälleen".

51 Jeesus puhutteli häntä sanoen: "Mitä haluat että tekisin sinulle?" Niin sokea sanoi Hänelle: "Rabbuuni*, että saisin näköni jälleen."

51. Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: mitäs tahdot, että minä sinulle tekisin? Niin sokia sanoi hänelle: Rabboni, että minä saisin näköni.

51. Ja Jesus sanoi hänelle: mitäs tahdot että minä sinulle tekisin ? Sokia sanoi hänelle: Rabboni että minä saisin näkyni.

51. Ja wastasi Iesus ia sanoi henelle/ Mites tachtot minua sinun tekemen? Nin se sockia sanoi henelle/ Rabboni/ ette mine saisin näköni. (Ja wastasi Jesus ja sanoi hänelle/ Mitäs tahdot minua sinun tekemän? Niin se sokea sanoi hänelle/ Rabboni/ että minä saisin näköni.)

52 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Mene, sinun uskosi on sinut pelastanut". Ja kohta hän sai näkönsä ja seurasi häntä tiellä.

52 Jeesus sanoi hänelle: "Mene, uskosi on sinut pelastanut." Ja heti hän sai näkönsä ja seurasi Jeesusta* tiellä."

52. Mutta Jesus sanoi hänelle: mene, sinun uskos vapahti sinun. Ja hän sai kohta näkönsä jälleen, ja seurasi Jesusta tiellä.

52. Jesus sanoi hänelle: mene sinun uscos teki sinun terwexi. Ja hän sai cohta näkyns jällens ja seurais Jesusta tiellä.

52. Nin sanoi IesuS henelle/ Mene/ sinun vskos teki sinun teruexi. Ja cochta hen näköns ielle'ssai/ ia hen seurasi IesuSTA tiellä. (Niin sanoi Jesus hänelle/ Mene/ sinun uskosi teki sinun terweeksi. Ja kohta hän näkönsä jällens sai/ ja hän seurasi Jesusta tiellä.)