36 luku

Baaruk kirjoittaa Jeremiaan sanat. Kirjoitus poltetaan, mutta kirjoitetaan uudestaan.

1. Juudan kuninkaan Joojakimin, Joosian pojan, neljäntenä hallitusvuotena tuli tämä sana Jeremialle Herralta; se kuului:

1. Neljäntenä Jojakimin Josian pojan, Juudan kuninkaan vuonna, tapahtui tämä sana Herralta Jeremialle, sanoen:

1. NEljändenä Jojachimin Josian pojan Judan Cuningan wuonna tapahdui tämä sana HERralda Jeremialle ja sanoi:

2. Ota kirjakäärö ja kirjoita siihen kaikki ne sanat, jotka minä olen puhunut sinulle Israelista ja Juudasta ja kaikista pakanakansoista siitä päivästä asti, jolloin minä aloin sinulle puhua, Joosian päivistä, aina tähän päivään saakka.

2. Ota kirja ja kirjoita siihen kaikki se puhe, jonka minä sinulle olen puhunut Israelista, Juudasta ja kaikesta kansasta, siitä ajasta kuin minä sinulle olen puhunut, Joosian ajasta, niin tähän päivään asti.

2. Ota kirja ja kirjoita sijhen caicki se puhe cuin minä sinulle olen puhunut Israelist Judast ja caikesta Canssasta sijtä ajasta cuin minä sinulle olen puhunut nimittäin Josian ajasta nijn tähän päiwän asti.

3. Ehkäpä Juudan heimo, kuultuaan kaiken sen onnettomuuden, jonka minä aion heille tuottaa, kääntyy, kukin pahalta tieltään, ja niin minä annan anteeksi heidän pahat tekonsa ja syntinsä.

3. Jos mitämaks Juudan huone, kuin he kuulevat kaiken sen onnettomuuden, joka minun mielessäni on heille tehdä, on itsensä kääntavä, jokainen pahasta menostansa, etä minä antasin anteeksi heidän pahat tekonsa ja rikoksensa.

3. Jos mitämax Judan huone cosca he cuulewat caiken sen onnettomuden cuin minun mielesän on heille tehdä on idzens käändäwä jocainen pahasta menostans että minä andaisin heille andexi heidän pahat tecons ja ricoxens.

4. Silloin Jeremia kutsui Baarukin, Neerian pojan, ja Baaruk kirjoitti kirjakääröön Jeremian suusta kaikki ne sanat, jotka Herra oli hänelle puhunut.

4. Silloin Jeremia kutsui Barukin, Nerijan pojan, ja Baruk kirjoitti kirjaan Jeremian suusta kaikki Herran sanat, jotka hän hänelle oli puhunut.

4. SIlloin Jeremia cudzui Baruchin Nerian pojan. Baruch kirjoitti kirjaan Jeremian suusta caicki HERran sanat jotca hän hänelle oli puhunut.

5. Sitten Jeremia käski Baarukia sanoen: Minä olen estetty, en voi mennä Herran temppeliin.

5. Ja Jeremia käski Barukia ja sanoi: minä olen vangittu, niin etten saa mennä Herran huoneeseen.

5. Ja Jeremia käski Baruchi ja sanoi: minä olen fangittu nijn etten minä saa mennä HERran huoneseen:

6. Mene sinä ja lue kirjakääröstä, jonka olet kirjoittanut suoraan minun suustani, Herran sanat kansan kuullen Herran temppelissä paastopäivänä; myöskin koko Juudan kuullen, kaikkien, jotka tulevat kaupungeistansa, on sinun ne luettava.

6. Mutta mene sinä sinne ja lue kirja, johon sinä Herran sanat minun suustani kirjoittanut olet, kansan korvain edessä Herran huoneessa, paastopäivänä; ja sinun pitä myös ne lukeman koko Juudan korvain edessä, jotka heidän kaupungeistansa tulleet ovat.

6. Mutta mene sinä sinne ja lue kirja johons HERran sanat minun suustani kirjoittanut olet Canssan edes HERran huonesa paastopäiwänä. Ja sinun pitä myös ne lukeman coco Judan corwain edes jotca heidän Caupungistans tullet owat.

7. Ehkäpä he rukouksessa lankeavat alas Herran eteen ja kääntyvät kukin pahalta tieltään. Sillä suuri on viha ja kiivastus, jolla Herra on uhannut tätä kansaa.

7. Jos he mitämaks nöyryyttävät itsensä rukouksella Herran edessä, ja kääntyvät jokainen pahasta menostansa; sillä viha ja julmuus on suuri, jonka Herra on tätä kansaa vastaan puhunut.

7. Jos he mitämax nöyryttäwät idzens rucouxella HERran edes ja käändäwät jocainen idzens pahasta menostans: sillä wiha ja julmuus on suuri jonga HERra on tätä Canssa wastan puhunut.

8. Ja Baaruk, Neerian poika, teki kaikki, niinkuin profeetta Jeremia oli käskenyt hänen tehdä, ja luki kirjasta Herran sanat Herran temppelissä.

8. Ja Baruk Nerijan poika teki kaikki, mitä propheta Jeremia oli hänelle käskenyt, ja luki ja luki kirjasta Herran sanat kirjasta Herran huoneessa.

8. Ja Baruch Nerian poica teki caicki mitä Propheta Jeremia oli hänen käskenyt ja luki HERran sanat kirjasta HERran huonesa.

9. Mutta Juudan kuninkaan Joojakimin, Joosian pojan, viidentenä hallitusvuotena, yhdeksännessä kuussa, oli kaikki Jerusalemin kansa ja kaikki se kansa, joka oli tullut Juudan kaupungeista Jerusalemiin, kutsuttu pitämään paastoa Herran edessä.

9. Mutta tapahtui Jojakimin Josian pojan, Juudan kuninkaan, viidentenä vuonna ja yhdeksäntenä kuukautena, että paasto kuulutettiin Herran edessä kaikelle kansalle Jerusalemissa, ja kaikelle kansalle, joka Juudan kaupungeista tuli Jerusalemiin.

9. MUtta se tapahdui Jojakimin Josian pojan Judan Cuningan wijdendenä wuonna ja yhdexändenä Cuucautena että paasto cuulutettin HERran edes caikelle Canssalle Jerusalemis ja caikelle Canssalle joca Judan Caupungeista tuli Jerusalemijn.

10. Silloin Baaruk luki kirjasta Jeremian sanat Herran temppelissä, kirjuri Gemarjan, Saafanin pojan, kammiossa, ylemmässä esipihassa, Herran temppelin uuden portin ovella, kaiken kansan kuullen.

10. Ja Baruk luki kirjasta Jeremian sanat Herran huoneessa, Gemarian, Saphanin pojan kirjoittajan kammiossa, ylemmäisessä pihassa, Herran huoneen uuden ovein edessä, kaiken kansan kuullen.

10. Ja Baruch luki kirjasta Jeremian sanat HERran huonesa Gemarian Saphanin Cantzlerin pojan Camaris ylimmäises pihas HERran huonen uden owen edes caiken Canssan cuulden.

11. Kun Miika, Gemarjan, Saafanin pojan, poika, oli kuullut kaikki Herran sanat kirjasta,

11. Kuin Mikaja Gemarian poika, Saphanin pojan, kaikki Herran sanat kirjasta oli kuullut,

11. Cosca Michaia Gemarian poica Saphanin pojan caicki HERran sanat kirjasta oli cuullut:

12. niin hän meni alas kuninkaan linnaan, kirjurin kammioon, ja katso, siellä istuivat kaikki päämiehet: kirjuri Elisama ja Delaja, Semajan poika, ja Elnatan, Akborin poika, ja Gemarja, Saafanin poika, ja Sidkia, Hananjan poika, ja kaikki muut päämiehet.

12. Meni hän alas kuninkaan huoneeseen, kirjoittajan kammioon, ja katso, siellä istuivat kaikki pääruhtinaat, Elisama kirjoittaja, Delaja Semajan poika, Elnatan Akborin poika, Gemaria Saphanin poika, ja Zedekia Hannian poika, ja päämiehet kaikki.

12. Meni hän ylös Cuningan huonesen Cancelijn ja cadzo siellä istuit caicki Pääruhtinat Elisama Cantzleri Delaia Semaian poica ElNathan Achborin poica Gemaria Saphanin poica ja Zedechia Hanaman poica caickein Pääruhtinain cansa.

13. Heille Miika ilmoitti kaikki sanat, jotka hän oli kuullut Baarukin lukevan kirjasta kansan kuullen.

13. Ja Mikaja sanoi heille kaikki ne sanat, jotka hän oli kuullut, kuin Baruki luki kirjasta kansan korvain edessä.

13. Ja Michaia sanoi heille caicki ne sanat jotca hän oli cuullut cosca Baruch luki kirjasta Canssan corwain edes.

14. Silloin kaikki päämiehet lähettivät Baarukin tykö Jehudin, joka oli Netanjan poika, joka Selemjan poika, joka Kuusin poika, ja käskivät sanoa: Ota käteesi kirjakäärö, josta luit kansan kuullen, ja tule tänne. Ja Baaruk, Neerian poika, otti kirjakäärön käteensä ja meni heidän tykönsä.

14. Silloin lähettivät kaikki pääruhtinaat Juudin Netanian pojan, Selemian pojan, Kusin pojan, Barukin perään, ja käskivät hänelle sanoa: ota myötäs kirja, josta sinä kansan edessä luit, ja tule tänne. Ja Baruk, Nerijan poika otti kirjan myötänsä ja tuli heidän tykönsä.

14. SIlloin lähetit caicki Pääruhtinat Judin Nethanian pojan Selemian poian Chusin pojan Baruchin perän ja käskit hänelle sano: ota se kirja myötäs jostas Canssan edes luit ja tule tänne. Ja Baruch Nerian poica otti kirjan myötäns ja tuli heidän tygöns.

15. Ja he sanoivat hänelle: Istu ja lue meidän kuultemme, ja Baaruk luki heidän kuultensa.

15. Ja he sanoivat hänelle: istu nyt ja lue, että me saisimme kuulla; ja Baruk luki heidän korvainsa kuullen.

15. Ja he sanoit hänelle: istu ja lue että me saisimma cuulla ja Baruch luki heidän corwains cuulden.

16. Mutta kun he olivat kuulleet kaikki sanat, katsoivat he toisiinsa peljästyneinä ja sanoivat Baarukille: Meidän täytyy ilmoittaa kuninkaalle kaikki nämä sanat.

16. Ja kuin he kaikki sanat olivat kuulleet, peljästyivät he toinen toisensa kanssa, ja sanoivat Barukille: me tahdomme kaiketi ilmoittaa kuninkaalle kaikki nämät sanat.

16. Ja cuin he caicki sanat olit cuullet peljästyit he toinen toisens cansa ja sanoit Baruchille: me tahdomma ilmoitta Cuningalle caicki nämät sanat.

17. Ja he kysyivät Baarukilta sanoen: Ilmoita meille, kuinka sinä kirjoitit kaikki nämä sanat hänen suustansa.

17. Ja he kysyivät Barukilta, sanoen: sanos meille, kuinka sinä olet kaikki nämät sanat kirjoittanut hänen suustansa?

17. Ja he kysyit Baruchille: sanos meille cuinga sinä olet caicki nämät sanat kirjoittanut hänen suustans?

18. Baaruk vastasi heille: Hän saneli minulle suustansa kaikki nämä sanat, ja minä kirjoitin ne musteella kirjaan.

18. Baruk sanoi heille: hän luki minun edessäni kaikki nämät sanat suullansa, ja minä kirjoitin ne pläkillä kirjaan.

18. Baruch sanoi heille: Hän luki minun edesäni caicki nämät sanat hänen suullans ja minä kirjoitin ne pläkillä kirjaan.

19. Silloin päämiehet sanoivat Baarukille: Mene ja piiloudu, sinä ja Jeremia, älköönkä kukaan saako tietää, missä te olette.

19. Silloin sanoivat pääruhtinaat Barukille: mene ja lymytä itses Jeremian kanssa, niin ettei kenkään tiedä, kussa te olette.

19. Silloin sanoit Pääruhtinat Baruchille: mene ja lymytä idzes Jeremian cansa nijn ettei kengän tiedä cusa te oletta.

20. Niin he menivät kuninkaan tykö esipihaan, mutta kirjakäärön he jättivät talteen kirjuri Elisaman kammioon. Ja he ilmoittivat kuninkaalle kaikki.

20. Ja menivät kuninkaan eteen esihuoneesen, ja antoivat kirjan jäädä kirjoittajan Elisaman makaushuoneesen, ja sanoivat kuninkaan edessä kaikki nämät sanat.

20. Mutta he menit Cuningan eteen esihuoneseen ja annoit kirjan jäädä Elisaman Catzlerin Camarijn ja sanoit Cuningan edes caicki nämät sanat.

21. Silloin kuningas lähetti Jehudin hakemaan kirjakääröä, ja hän haki sen kirjuri Elisaman kammiosta. Sitten Jehudi luki sen kuninkaan kuullen ja kaikkien päämiesten kuullen, jotka seisoivat kuninkaan edessä.

21. Niin kuningas lähetti Juudin kirjaa noutamaan, ja hän otti sen Elisaman kirjoittajakammiosta; ja Juudi luki sen kuninkaan edessä ja kaikkein pääruhtinasten, jotka seisoivat kuninkaan edessä.

21. Nijn Cuningas lähetti Judin kirja noutaman hän otti sen Elisaman Cantzlerin Camarista. Ja Judi luki sen Cuningan edes ja caickein Pääruhtinasten jotca seisoit Cuningan edes.

22. Mutta kuningas istui talvihuoneessa — oli yhdeksäs kuukausi — ja hänen edessään oli palamassa hiilipannu.

22. Mutta kuningas istui talvihuoneessa yhdeksäntenä kuukautena, ja tuli paloi totossa hänen edessänsä.

22. Mutta Cuningas istui talwihuonesa totoin edesä yhdexändenä Cuucautena.

23. Ja aina kun Jehudi oli lukenut kolme tai neljä palstaa, leikkasi kuningas ne pois kirjurinveitsellä ja viskasi tuleen, joka oli hiilipannussa, kunnes koko kirjakäärö oli palanut loppuun tulessa, joka oli hiilipannussa.

23. Kuin Juudi kolme eli neljä kappaletta oli lukenut, leikkasi hän sen rikki kynäveitsellä ja heitti tuleen, joka totossa oli, siihenasti että kirja peräti paloi tulessa, joka totossa oli.

23. Cosca Judi colme eli neljä cappaletta oli lukenut leickais hän sen ricki kynäweidzellä ja heitti tuleen joca totosa oli sijhenasti että kirja peräti paloi tules.

24. Mutta ei kuningas eikä kukaan hänen palvelijoistaan, jotka kuulivat kaikki nämä sanat, peljästynyt eikä reväissyt vaatteitansa.

24. Ja ei kenkään peljästynyt eikä vaatteitansa reväissyt rikki, ei kuningas eikä hänen palveliansa, jotka kuitenkin kaikki nämät sanat olivat kuulleet.

24. Ja ei kengän peljästynyt eikä waatteitans rewäisnyt ricki ei Cuningas eikä hänen palwelians jotca cuitengin caicki nämät sanat olit cuullet.

25. Ja vaikka Elnatan ja Delaja ja Gemarja pyysivät hartaasti kuningasta, ettei hän polttaisi kirjakääröä, ei hän heitä kuullut.

25. Vaikka Elnatan, Delaja ja Gemaria rukoilivat kuningasta, ettei hän olisi polttanut kirjaa; ei hän kuitenkaan heitä totellut.

25. Waicka ElNathan Delaja ja Gemaria rucoilit Cuningasta ettei hän olis polttanut kirja mutta ei hän heitä totellut.

26. Ja kuningas käski Jerahmeelin, kuninkaan pojan, ja Serajan, Asrielin pojan, ja Selemjan, Abdeelin pojan, ottaa kiinni kirjuri Baarukin ja profeetta Jeremian; mutta Herra kätki heidät.

26. Päälliseksi käski kuningas Jerahmeelin Hammelekin pojan, Serajan Asrielin pojan, ja Selamian Abdeelin pojan, käsittämään Barukia kirjoittajaa ja Jeremiaa prophetaa; mutta Herra oli heidät kätkenyt.

26. Päälisexi käski Cuningas Jerahmeelin Hamelechin pojan ja Seraian Asrielin pojan ja Selemian Abdeelin pojan että heidän piti käsittämän Baruchi kirjoittaja ja Jeremiat Prophetat: Mutta HERra oli heidän kätkenyt.

27. Mutta sen jälkeen kuin kuningas oli polttanut kirjakäärön ynnä sanat, jotka Baaruk oli kirjoittanut Jeremian suusta, tuli Jeremialle tämä Herran sana:

27. Silloin tapahtui Herran sana Jeremialle, sittekuin kuningas oli polttanut kirjan ja ne sanat, jotka Baruk Jeremian suusta oli kirjoittanut, ja sanoi:

27. SIlloin tapahdui HERran sana Jeremialle sijttecuin Cuningas oli polttanut kirjan ja ne sanat jotca Baruch Jeremian suusta oli kirjoittanut ja sanoi:

28. Ota taas itsellesi toinen kirjakäärö ja kirjoita siihen kaikki entiset sanat, jotka olivat edellisessäkin kirjakäärössä, jonka Juudan kuningas Joojakim poltti.

28. Ota sinulles taas toinen kirja ja kirjoita siihen kaikki entiset sanat, jotka ensimäisessäkin kirjassa olivat, jonka Jojakim, Juudan kuningas, on polttanut.

28. Ota sinulles toinen kirja ja kirjoita caicki endiset sanat sijhen cuin ensimäisesäkin kirjas olit jonga Jojachim Judan Cuningas on polttanut.

29. Ja sano Juudan kuninkaasta Joojakimista: Näin sanoo Herra: Sinä olet polttanut tämän kirjakäärön sanoen: 'Miksi olet kirjoittanut siihen näin: Baabelin kuningas on tuleva ja hävittävä tämän maan ja lopettava siitä ihmiset ja eläimet?'

29. Ja sano Jojakimille, Juudan kuninkaalle: näin sanoo Herra: sinä olet polttanut sen kirjan ja sanonut; miksi sinä siihen olet kirjoittanut ja sanonut, että Babelin kuningas on kaiketi tuleva ja hävittävä tämän maan, ja tekevä niin, ettei ihmistä eikä karjaa enään siinä pidä oleman?

29. Ja sano Jojachimille Judan Cuningalle: näitä sano HERra: sinä olet polttanut kirjan ja sanonut: mixi sinä sijhen olet kirjoittanut että Babelin Cuningas on tulewa ja häwittäwä tämän maan ja tekewä nijn ettei Canssa eikä carja enä sijnä pidä oleman?

30. Sentähden sanoo Herra Juudan kuninkaasta Joojakimista näin: Hänellä ei ole oleva jälkeläistä, joka istuisi Daavidin valtaistuimella; ja hänen ruumiinsa viskataan pois, virumaan päivän helteessä ja yön kylmässä.

30. Sentähden sanoo Herra Jojakimista, Juudan kuninkaasta, ei pidä yhtään hänen siemenestänsä istuman Davidin istuimella, ja hänen ruumiinsa pitää heitettämän ulos, makaamaan helteessä päivällä ja vilussa yöllä.

30. Sentähden sano HERra Jojachimist Judan Cuningast: ei pidä yhtän hänen siemenestäns istuman Dawidin istuimella ja hänen ruumins pitä heitettämän ulos ja macaman heldesä päiwällä ja wilusa yöllä.

31. Ja minä rankaisen häntä ja hänen jälkeläisiänsä ja hänen palvelijoitansa heidän pahojen tekojensa tähden. Ja minä annan tulla heille ja Jerusalemin asukkaille ja Juudan miehille kaiken sen onnettomuuden, jolla minä olen heitä uhannut, vaikka he eivät ole kuulleet.

31. Ja minä tahdon rangaista häntä ja hänen siementänsä, ja hänen palvelioitansa heidän pahain tekoinsa tähden: ja minä annan tulla heidän päällensä, ja Jerusalemin asuvaisten päälle, ja Juudan miesten päälle, kaiken onnettomuuden, jonka minä heille olen puhunut; ja ei he kuitenkaan tahtoneet kuulla.

31. Ja minä tahdon rangaista händä ja hänen siemendäns ja hänen palwelioitans heidän pahain tecoins tähden. Ja minä annan tulla heidän päällens ja Jerusalemin asuwaisten päälle ja nijden päälle Judas caiken onnettomuden cuin minä heille olen puhunut ja ei he cuitengan tahtonet cuulla.

32. Sitten Jeremia otti toisen kirjakäärön ja antoi sen kirjuri Baarukille, Neerian pojalle; ja tämä kirjoitti siihen Jeremian suusta kaikki sen kirjan sanat, jonka Juudan kuningas Joojakim oli tulessa polttanut. Ja niihin lisättiin vielä paljon samankaltaisia sanoja.

32. Niin Jeremia otti toisen kirjan ja antoi Barukille Nerijan pojalle, kirjoittajalle. Ja hän kirjoitti siihen Jeremian suusta kaikki ne sanat, jotka entisessäkin kirjassa olivat, jonka Jojakim, Juudan kuningas, oli tulessa polttanut; ja siihen oli vielä paljon enempi senkaltaisia sanoja lisätty.

32. Nijn Jeremia otti toisen kirjan ja andoi Baruchille Nerian pojalle kirjoittajalle. Ja hän kirjoitti sijhen Jeremian suusta caicki ne sanat jotca endisesäkin kirjas olit jonga Jojakim Judan Cuningas oli tules polttanut. Ja nijhin endisihin oli wielä paljo enämbi sanoja lisätty.