30 luku

Pelastus ahdistuksen jälkeen.

1. Sana, joka tuli Herralta Jeremialle ja kuului näin:

1. Tämä on se sana, joka tapahtui Herralta Jeremialle, sanoen:

1. TÄmä on se sana cuin tapahdui HERralda Jeremialle:

2. Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Kirjoita kaikki sanat, jotka minä olen sinulle puhunut, kirjaan.

2. Näin sanoo Herra Israelin Jumala, sanoen: kirjoita itselles kirjaan kaikki ne sanat, jotka minä puhun sinulle.

2. Näitä sano HERra Israelin Jumala: kirjoita idzellens caicki ne sanat kirjaan jotca minä puhun sinulle:

3. Sillä katso, tulee aika, sanoo Herra, jolloin minä käännän kansani Israelin ja Juudan kohtalon, sanoo Herra, ja palautan heidät maahan, jonka olen antanut heidän isillensä, ja he saavat periä sen.

3. Sillä katso, se aika tulee, sanoo Herra, että minä tahdon kääntää kansani vankiuden, sekä Israelin että Juudan, sanoo Herra, ja annan heidän tulla jälleen siihen maahan, jonka minä heidän isillensä antanut olen, että he sen omistaman pitää.

3. Sillä se aica tule sano HERra että minä minun Canssani fangeuden sekä Israelin että Judan käätä tahdon sano HERra ja annan heidän tulla jällens sijhen maahan cuin minä heidän Isillens andanut olen omista.

4. Ja nämä ovat ne sanat, jotka Herra on puhunut Israelista ja Juudasta.

4. Ja nämät ovat ne sanat, jotka Herra puhui Israelista ja Juudasta.

4. Ja nämät owat ne sanat jotca HERra puhui Israelist ja Judast sillä nijn sano HERra:

5. Näin sanoo Herra: Pelon huudon me kuulemme: on hirmu, ei rauha!

5. Sillä näin sanoo Herra: me kuulemme pelvon äänen, siellä on sula pelko ja ei yhtään rauhaa.

5. Me cuulemma pelgon änen siellä on sula pelco ja ei yhtän rauha.

6. Kysykää ja katsokaa: synnyttääkö miehenpuoli? Miksi näen kaikkien miesten pitelevän käsin lanteitansa synnyttäväisten tavalla, ja miksi ovat kaikki kasvot käyneet valjuiksi?

6. Kysykäät nyt ja katsokaat, taitaako miehenpuoli synnyttää? Kuinkasta siis minä näen kaikkein miesten kädet lanteissansa niinkuin lapsensynnyttäjän, ja että kaikki kasvot ovat niin valjut?

6. Mutta kysykät cuitengin sitä ja nähkät jos miehenpuoli taita synnyttä? Cuingast sijs silloin on että minä näen caickein miesten pitäwän kätens heidän cupeisans nijncuin waimoin lapsen kiwusa ja että caicki caswot owat nijn waljut.

7. Voi! Suuri on se päivä, ei ole sen kaltaista. Se on Jaakobille ahdistuksen aika, mutta hän on pelastuva siitä.

7. Voi! se on suuri päivä, ja ei ole senkaltaista ollut; ja murheen aika on Jakobissa, kuitenkin pitää heitä siitä autettaman.

7. Woi se on suuri päiwä ja ei ole hänen wertaistans ollut ja murhen aica on Jacobis cuitengin pitä heitä sijtä autettaman.

8. Ja sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot, minä särjen ikeen sinun kaulastasi ja katkaisen sinun siteesi. Eivät tee enää muukalaiset heitä palvelijoikseen,

8. Mutta sen pitää tapahtuman siihen aikaan, sanoo Herra Zebaot, että minä taitan hänen ikeensä rikki kaulastas, ja repäisen sinun sitees, niin ettei heidän enään siellä pidä muukalaisia palveleman;

8. MUtta sen pitä tapahtuman sijhen aican sano HERra Zebaoth että minä taitan hänen ikens ricki sinun caulastas ja rewäisen sinun sites nijn ettei sinun enä siellä pidä muucalaisia palweleman.

9. vaan he saavat palvella Herraa, Jumalaansa, ja Daavidia, kuningastansa, jonka minä heille herätän.

9. Vaan heidän pitää palveleman Herraa Jumalaansa ja Davidia kuningastansa, jonka minä heille herättänyt olen.

9. Waan heidän pitä palweleman HERra heidän Jumalatans ja Dawidita heidän Cuningastans jonga minä heille herättänyt olen.

10. Mutta sinä, minun palvelijani Jaakob, älä pelkää, sanoo Herra, älä säiky, Israel. Sillä katso, minä pelastan sinut kaukaisesta maasta, sinun jälkeläisesi heidän vankeutensa maasta. Ja Jaakob on palajava, elävä rauhassa ja turvassa, kenenkään peljättämättä.

10. Sentähden älä pelkää palveliani Jakob, sanoo Herra, ja Israel älä hämmästy! sillä katso, minä tahdon auttaa sinua kaukaa, ja sinun siementäs vankiutensa maasta, niin että Jakobin pitää tuleman jällensä, elämän rauhassa ja oleman hyvässä levossa, ja ei kenenkään pidä häntä peljättämän.

10. Sentähden älä pelkä minun palwelian Jacob sano HERra ja Israel älä näänny: sillä cadzo minä tahdon autta sinua caucaiselda maalda ja sinun siemendäs hänen fangiudens maasta nijn että Jacobin pitä tuleman jällens elämän rauhas ja yldäkyllä oleman ja ei kenengän pidä händä peljättämän.

11. Sillä minä olen sinun kanssasi, sanoo Herra, ja pelastan sinut. Minä teen lopun kaikista kansoista, joiden sekaan minä olen sinut hajottanut; ainoastaan sinusta minä en loppua tee: minä kuritan sinua kohtuudella, mutta rankaisematta minä en sinua jätä.

11. Sillä minä olen sinun tykönäs, sanoo Herra, auttamassa sinua; ja teloitan kaikki pakanat, joihin minä olen sinut hajoittanut; mutta en minä sinua lopeta, vaan tahdon sinua kurittaa kohtuudella, ja en tahdo sinua peräti viattomana pitää.

11. Sillä minä olen sinun tykönäs sano HERra auttamas sinua ja teloitan caicki pacanat cunga minä olen sinun hajottanut. Mutta en minä sinua lopeta waan tahdon sinua curitta cohtudella ja en tahdo sinua peräti wiattomana pitä.

12. Sillä näin sanoo Herra: Paha on sinun vammasi, kipeä on saamasi isku.

12. Sillä näin sanoo Herra: sinun haavas on kuoleman haava, ja sinun kipus juuri paha.

12. Sillä näitä sano HERra: sinun haawas on cuoleman haawa ja sinun reikes on juuri paha/

13. Ei kukaan aja sinun asiaasi; sinun haavaasi ei paranneta, se ei kasva umpeen.

13. Ei toimita kenkään sinun asias sortajaa vastaan; ei kenkään taida sinua parantaa.

13. Ei toimita kengän sinun asiatas että hän ne sitois ei kengän taida sinua parata.

14. Kaikki sinun rakastajasi ovat sinut unhottaneet, sinua he eivät kysy. Sillä niinkuin vihollista lyödään, olen minä sinua lyönyt, kovalla kurituksella, koska sinun rikoksesi on suuri, sinun syntisi monilukuiset.

14. Kaikki sinun rakastajas unhottavat sinun, ja ei kysy sinua; sillä minä olen lyönyt sinua, niinkuin vihollista armottomalla kurituksella, suurten pahaintekois tähden ja raskasten synteis tähden.

14. Caicki sinun racastajas unhottawat sinun ja ei kysy sitä minä olen lyönyt sinua nijncuin minä löisin wihollista ja nijncuin armotoin suominut sinua sinun suurten pahaintecois tähden ja sinun rascasten syndeis tähden.

15. Miksi valitat vammaasi, kipusi kovuutta? Koska sinun rikoksesi on suuri, sinun syntisi monilukuiset, olen minä sinulle tämän tehnyt.

15. Mitäs huudat haavais tähden ja suuresta kivustas? Minä olen tämän tehnyt sinulle suurten pahaintekois ja raskasten synteis tähden.

15. Mitäs huudat sinun haawais tähden ja sinun suuresta kiwustas? minä olen tämän tehnyt sinulle sinun suurten pahaintecois ja rascasten syndeis tähden.

16. Niin myös kaikki sinun syöjäsi syödään, ja kaikki sinun ahdistajasi, kaikki tyynni, vaeltavat vankeuteen; sinun ryöstäjäsi joutuvat ryöstetyiksi, ja kaikki saalistajasi minä annan saaliiksi.

16. Sentähden kaikki, jotka sinua ovat syöneet, heitä pitää taas syötämän, ja kaikki sinun vihollises pitää vangiksi tuleman; jotka sinua ovat ryöstäneet, pitää jälleen ryöstettämän, ja kaikki ne, jotka sinun ovat ryövänneet, tahdon minä saaliiksi antaa.

16. SEntähden caicki jotca sinua owat syönet heitä pitä taas syötämän ja caicki jotca sinua owat ahdistanet pitä fangixi tuleman ja jotca sinua owat ryöstänet pitä jällens ryöstettämän ja jocainen joca sinua on nylkenyt pitä taas nyljettämän.

17. Sillä minä kasvatan umpeen sinun haavasi ja parannan sinut saamistasi iskuista, sanoo Herra, sinut, Siion, jolla on nimenä 'hyljätty', 'se, josta ei kukaan välitä.'

17. Mutta sinun minä jälleen parannan, ja teen terveeksi haavas, sanoo Herra, sillä he ovat sinun kutsuneet ulosajetuksi ja Zionin siksi, jota ei kenkään kysy.

17. Mutta sinun minä jällens parannan ja teen terwexi sinun haawas sano HERra: että sinä cudzutan ajetuxi ja Zion sixi jota ei kengän kysy.

18. Näin sanoo Herra: Katso, minä käännän Jaakobin majojen kohtalon, minä armahdan hänen asuntojansa; kaupunki rakennetaan kukkulallensa, ja linna on oleva oikealla paikallansa.

18. Näin sanoo Herra: katso, minä käännän Jakobin majan vankiuden, ja armahdan hänen asumistansa; ja kaupunki pitää jälleen mäelle rakennettaman, ja kirkon pitää oleman entisellä muodollansa.

18. Näitä sano HERra: cadzo minä käännän Jacobin majan fangeuden ja armahdan hänen asumistans ja Caupungin pitä jällens mäellens rakettaman ja Kircon pitä oleman endisellä muodollans.

19. Ja niistä on kaikuva ylistyslaulu ja iloitsevaisten ääni. Minä enennän heidät, eivätkä he vähene; minä saatan heidät kunniaan, eivätkä he halvoiksi jää.

19. Ja kiitoksen ja riemun äänen pitää siitä kuuluman; sillä minä tahdon heitä enentää ja en vähentää, minä tahdon heitä kunnioittaa, ja ei heidän pidä huonoksi tuleman.

19. Ja kijtoxen ja riemun pitä sijtä cuuluman: sillä minä tahdon heitä enätä ja en wähetä minä tahdon tehdä heitä suurixi ja en wähimmixi.

20. Silloin hänen poikansa ovat niinkuin muinoin, ja hänen seurakuntansa pysyy vahvana minun edessäni; minä rankaisen kaikki hänen sortajansa.

20. Hänen poikansa pitää oleman niinkuin ennenkin, ja hänen yhteinen kansansa pitää menestymän minun edessäni; sillä minä tahdon rangaista kaikki ne, jotka heitä vaivaavat.

20. Hänen poicains pitä oleman nijncuin ennengin ja hänen yhteinen Canssans pitä menestymän minun edesäni: sillä minä tahdon rangaista caicki ne cuin heitä waiwawat.

21. Ja hänen valtiaansa nousee hänestä itsestänsä, hänen hallitsijansa lähtee hänen keskeltänsä; ja minä sallin hänen käydä tyköni, niin että hän saattaa minua lähestyä. Sillä kuka panee henkensä alttiiksi minua lähestyäkseen? sanoo Herra.

21. Ja hänen ruhtinaansa pitää itse hänestä syntymän, ja hänen hallitsiansa tuleman itse hänestä. Ja minä tahdon antaa hänen lähestyä ja tulla minun eteeni; sillä kuka on se, joka minua niin sydämellisesti lähestyy? sanoo Herra.

21. Ja hänen Ruhtinans pitä idze hänestä syndymän ja hänen hallidzians tuleman idze hänestäns. Ja minä tahdon hänen anda tulla minun eteeni: sillä cuca on muutoin joca minua nijn sydämelisest lähesty sano HERra/

22. Ja niin te olette minun kansani, ja minä olen teidän Jumalanne.

22. Ja teidän pitää oleman minun kansani, ja minä olen teidän Jumalanne.

22. Ja teidän pitä oleman minun Canssan ja minä olen teidän Jumalan.

23. Katso, Herran myrsky, kiivastus, puhkeaa, pyörremyrsky vyöryy kohti jumalattomien päätä.

23. Katso, Herran ilma on tuleva julmuudella, kauhia rajuilma on lankeeva jumalattomain pään päälle.

23. CAdzo HERran ilma on tulewa julmudella cauhia rajuilma on langewa jumalattomain päähän:

24. Eikä Herran vihan hehku asetu, ennenkuin hän on toteuttanut ja täyttänyt sydämensä aivoitukset. Aikojen lopulla te tulette sen ymmärtämään.

24. Herran julma viha ei ole taukoava, siihenasti kuin hän tekee ja toimittaa, mitä hänen mielessänsä on. Viimein pitää teidän sen kyllä ymmärtämän.

24. Sillä HERran julma wiha ei ole taucowa sijhenasti cuin hän teke ja toimitta mitä hänen mielesäns on wijmein sen pitä teidän kyllä ymmärtämän.