3 luku

Jeesus puhuu Nikodeemuksen kanssa uudesti – syntymisestä ja uskosta 1 – 21, ja vaikuttaa Juudean maaseudulla 22 Johannes Kastaja todistaa vielä Kristuksesta 23 – 36.

1 Mutta oli mies, fariseusten joukosta, nimeltä Nikodeemus, juutalaisten hallitusmiehiä.

1 Oli fariseusten joukkoon kuuluva mies nimeltä Nikodeemus, juutalaisten hallitusmiehiä.

1. Niin oli yksi mies Pharisealaisista, Nikodemus nimeltä, Juudalaisten ylimmäinen.

1. NIin oli yxi mies Phariseuxist Nicodemus nimeldä Judalaisten ylimmäinen.

1.NIn oli yxi mies Phariseusist/ Nicodemus nimelde/ yxi Judasten Ylimeinen/ (Niin oli yksi mies phariseuksista/ Nicodemus nimeltä/ yksi judasten ylimmäinen/)

1 Ἦν δὲ ἄνθρωπος ἐκ τῶν Φαρισαίων, Νικόδημος ὄνομα αὐτῷ, ἄρχων τῶν Ἰουδαίων· ( Ἦn dè ἄnthropοs ẻκ tõn Farιsaίon, Νικόdimοs ὄnοma aὐtỡ, ἄrchon tõn Ἰοudaίon: )

ην δε ανθρωπος εκ των φαρισαιων νικοδημος ονομα αυτω αρχων των ιουδαιων 1 (in de anthropos ek ton farisaion nikodimos onoma afto archon ton ioudaion)

1 {Joh 3:1-21; no parallel.} Now there was a man from the Pharisees, his name (was) Nicodemus, a ruler of the Jews.

1. There was a man of the Pharisees, named Nicodemus, a ruler of the Jews:

1. Es war aber ein Mensch unter den Pharisäern mit Namen Nikodemus, ein Oberster unter den Juden.

1. Y HABÍA un hombre de los Fariseos que se llamaba Nicodemo, príncipe de los Judíos.

1 Между фарисеями был некто, именем Никодим, один из начальниковИудейских.

2 Hän tuli Jeesuksen tykö yöllä ja sanoi hänelle: "Rabbi, me tiedämme, että sinun opettajaksi tulemisesi on Jumalasta, sillä ei kukaan voi tehdä niitä tunnustekoja, joita sinä teet, ellei Jumala ole hänen kanssansa."

2 Hän tuli Jeesuksen luo yöllä ja sanoi Hänelle: "Rabbi, tiedämme, että sinä olet tullut opettajaksi Jumalan lähettämänä, sillä ei kukaan voi tehdä niitä tunnustekoja, joita sinä teet, ellei Jumala ole hänen kanssaan."

2. Se tuli yöllä Jesuksen tykö ja sanoi hänelle: Mestari, me tiedämme, että sinä olet Jumamalasta opettajaksi tullut; sillä ei taida kenkään niitä tunnustähtiä tehdä, joita sinä teet, jollei Jumala ole hänen kanssansa.

2. Se tuli yöllä Jesuxen tygö ja sanoi hänelle: Mestari me tiedämme että sinä olet Jumalast opettajaxi tullut sillä ei taida kengän nijtä tunnustähtejä tehdä cuin sinä teet jollei Jumala ole hänen cansans.

2. Se tuli ölle Iesusen tyge ia sanoi henelle/ Mestari/ me tiedhem ette sine olet Opetaiaxi Jumalast tullut. Sille eikengen taidha neite Tunnustechti tedhä/ iotca sine teet/ ellei Jumala olisi henen cansans. (Se tuli yöllä Jesuksen tykö ja sanoi hänelle/ Mestari/ me tiedäm että sinä olet opettajaksi Jumalasta tullut. Sillä ei kenkään taida näitä tunnustähtiä tehdä/ jotka sinä teet/ ellei Jumala olisi hänen kanssansa.)

2 οὗτος ἦλθε πρὸς αὐτὸν νυκτὸς καὶ εἶπεν αὐτῷ· Ραββί, οἴδαμεν ὅτι ἀπὸ Θεοῦ ἐλήλυθας διδάσκαλος· οὐδεὶς γὰρ ταῦτα τὰ σημεῖα δύναται ποιεῖν ἃ σὺ ποιεῖς, ἐὰν μὴ ᾖ ὁ Θεὸς μετ’ αὐτοῦ. ( οὗtοs ἶlthe prὸs aὐtὸn nuκtὸs κaὶ eἶpen aὐtỡ: Rabbί, οἴdamen ὅtι ἀpὸ Theοȗ ẻlíluthas dιdásκalοs: οὐdeὶs gàr taȗta tà simeῖa dúnataι pοιeῖn ἃ sὐ pοιeῖs, ẻàn mì ἶ ὁ Theὸs met’ aὐtοȗ. )

ουτος ηλθεν προς τον ιησουν νυκτος και ειπεν αυτω ραββι οιδαμεν οτι απο θεου εληλυθας διδασκαλος ουδεις γαρ ταυτα τα σημεια δυναται ποιειν α συ ποιεις εαν μη η ο θεος μετ αυτου 2 (outos ilthen pros ton iisoun nuktos kai eipen afto rabbi oidamen oti apo theou eliluthas didaskalos oudeis gar tafta ta simeia dunatai poiein a su poieis ean mi i o theos met aftou)

2 This one came to him by night and said to him, Rabbi, we know that you are a teacher who has come from God; for* no one is able to do these signs which you are doing, if God is not with him.

2. The same came to Jesus by night, and said unto him, Rabbi, we know that thou art a teacher come from God: for no man can do these miracles that thou doest, except God be with him.

2. Der kam zu Jesu bei der Nacht und sprach zu ihm: Meister, wir wissen, daß du bist ein Lehrer von Gott gekommen; denn niemand kann die Zeichen tun, die du tust, es sei denn Gott mit ihm.

2. Este vino a Jesús de noche, y le dijo: Rabbi, sabemos que eres un maestro venido de Dios; porque nadie puede hacer estos milagros que tú haces, si no fuere Dios con él.

2 Он пришел к Иисусу ночью и сказал Ему: Равви! мы знаем, что Ты учитель, пришедший от Бога; иботаких чудес, какие Ты творишь, никто не может творить, если не будет с ним Бог.

3 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa".

3 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti sanon sinulle: ellei ihminen synny uudesti, hän ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa."

3. Jesus vastasi ja sanoi hänelle: totisesti, totisesti sanon minä sinulle: ellei joku vastuudesta synny, ei hän taida Jumalanmalan valtakuntaa nähdä.

3. Jesus wastais ja sanoi hänelle: totisest totisest sanon minä sinulle: ellei jocu wastaudest synny ei hän taida Jumalan waldacunda nähdä.

3. Iesus wastasi ia sanoi henelle/ Totisesta totisesta/ mine sanon sinulle/ Ellei iocu wastudhest synny/ ei hen woi nädhä Jumala' waldakunda. (Jesus wastasi ja sanoi hänelle/ Totisesti totisesti/ minä sanon sinulle/ Ellei joku wastuudesta synny/ ei hän woi nähdä Jumalan waltakuntaa.)

3 ἀπεκρίθη Ἰησοῦς καὶ εἶπεν αὐτῷ· Ἀμὴν ἀμὴν λέγω σοι, ἐὰν μή τις γεννηθῇ ἄνωθεν, οὐ δύναται ἰδεῖν τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ. ( ἀpeκrίthi Ἰisοȗs κaὶ eἶpen aὐtỡ: Ἀmìn ἀmìn légo sοι, ẻàn mí tιs gennithῖ ἄnothen, οὐ dúnataι ἰdeῖn tìn basιleίan tοȗ Theοȗ. )

απεκριθη ο ιησους και ειπεν αυτω αμην αμην λεγω σοι εαν μη τις γεννηθη ανωθεν ου δυναται ιδειν την βασιλειαν του θεου 3 (apekrithi o iisous kai eipen afto amin amin lego soi ean mi tis gennithi anothen ou dunatai idein tin basileian tou theou)

3 Jesus answered and said to him, Assuredly, assuredly, I am saying to you, If someone has not been born anew, he is not able to see the kingdom of God.

3. Jesus answered and said unto him, Verily, verily, I say unto thee, Except a man be born again, he cannot see the kingdom of God.

3. Jesus antwortete und sprach zu ihm: Wahrlich, wahrlich, ich sage dir: Es sei denn, daß jemand von neuem geboren werde, so kann er das Reich Gottes nicht sehen.

3. Respondió Jesús, y le dijo: De cierto, de cierto te digo, que el que no naciere otra vez, no puede ver el reino de Dios.

3 Иисус сказал ему в ответ: истинно, истинно говорю тебе, если кто не родится свыше, не может увидеть Царствия Божия.

4 Nikodeemus sanoi hänelle: "Kuinka voi ihminen vanhana syntyä? Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?"

4 Nikodeemus sanoi Hänelle: "Kuinka ihminen voi vanhana syntyä? Ei kai hän voi mennä jälleen äitinsä kohtuun ja syntyä?"

4. Nikodemus sanoi hänelle: kuinka taitaa ihminen vanhana syntyä? taitaako hän äitinsä kohtuun jälleen mennä, ja syntyä?

4. Nicodemus sanoi hänelle: cuinga taita ihminen wanhana syndy taitaco hän äitins cohtuun jällens mennä ja syndyä?

4. Sanoi henelle Nicodemus/ Quinga taita Inhiminen syndy coska hen wanha ombi. Woipico hen Eitins cochtun iellens siselmenne/ ia syndy? (Sanoi hänelle Nikodemus/ Kuinka taitaa ihminen syntyä koska hän wanha ompi. Woipiko hän äitinsä kohtuun jällens sisälle mennä/ ja syntyä?)

4 λέγει πρὸς αὐτὸν ὁ Νικόδημος· Πῶς δύναται ἄνθρωπος γεννηθῆναι γέρων ὤν; μὴ δύναται εἰς τὴν κοιλίαν τῆς μητρὸς αὐτοῦ δεύτερον εἰσελθεῖν καὶ γεννηθῆναι; ( légeι prὸs aὐtὸn ὁ Νικόdimοs: Põs dúnataι ἄnthropοs gennithĩnaι géron ὂn; mì dúnataι eἰs tìn κοιlίan tĩs mitrὸs aὐtοȗ deúterοn eἰseltheῖn κaὶ gennithĩnaι; )

λεγει προς αυτον ο νικοδημος πως δυναται ανθρωπος γεννηθηναι γερων ων μη δυναται εις την κοιλιαν της μητρος αυτου δευτερον εισελθειν και γεννηθηναι 4 (legei pros afton o nikodimos pos dunatai anthropos gennithinai geron on mi dunatai eis tin koilian tis mitros aftou defteron eiselthein kai gennithinai)

4 Nicodemus says to him, How is a man able to be born, being elderly? He is not able to enter into his mother’s womb a second-time and to be born (again), is he?

4. Nicodemus saith unto him, How can a man be born when he is old? can he enter the second time into his mother's womb, and be born?

4. Nikodemus spricht zu ihm: Wie kann ein Mensch geboren werden wenn er alt ist? Kann er auch wiederum in seiner Mutter Leib gehen und geboren werden?

4. Dícele Nicodemo: ¿Cómo puede el hombre nacer, siendo viejo? ¿puede entrar segunda vez en el vientre de su madre, y nacer?

4 Никодим говорит Ему: как может человек родиться, будучи стар? неужели может он в другой раз войти в утробу матери своей и родиться?

5 Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.

5 Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti sanon sinulle: Ellei ihminen synny vedestä ja Hengestä, hän ei voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.

5. Jesus vastasi: totisesti, totisesti sanon minä sinulle: ellei joku synny vedestä ja Hengestä ei hän taida Jumalan valtakuntaan sisälle tulla.

5. Jesus wastais: totisest totisest sanon minä sinulle: ellei jocu synny wedest ja Hengest ei hän taida Jumalan waldacundaan tulla.

5. Iesus wastasi/ Totisest/ totisest/ sano' mine sinulle. Ellei iocu synny wedhest ia Hengest/ nin ei hen woi Jumalan Waldakundan siseltulla. (Jesus wastasi/ Totisesti/ totisesti/ sanon minä sinulle. Ellei joku synny wedestä ja Hengestä/ niin ei hän woi Jumalan waltakuntaan sisälle tulla.)

5 ἀπεκρίθη Ἰησοῦς· Ἀμὴν ἀμὴν λέγω σοι, ἐὰν μή τις γεννηθῇ ἐξ ὕδατος καὶ Πνεύματος, οὐ δύναται εἰσελθεῖν εἰς τὴν βασιλείαν τοῦ Θεοῦ. ( ἀpeκrίthi Ἰisοȗs: Ἀmìn ἀmìn légo sοι, ẻàn mí tιs gennithῖ ẻks ὕdatοs κaὶ Pneúmatοs, οὐ dúnataι eἰseltheῖn eἰs tìn basιleίan tοȗ Theοȗ. )

απεκριθη ο ιησους αμην αμην λεγω σοι εαν μη τις γεννηθη εξ υδατος και πνευματος ου δυναται εισελθειν εις την βασιλειαν του θεου 5 (apekrithi o iisous amin amin lego soi ean mi tis gennithi ex udatos kai pnebmatos ou dunatai eiselthein eis tin basileian tou theou)

5 Jesus answered, Assuredly, assuredly, I am saying to you, If someone has not been born out of water and (the) Spirit, he is not able to enter into the kingdom of God!</J>

5. Jesus answered, Verily, verily, I say unto thee, Except a man be born of water and of the Spirit, he cannot enter into the kingdom of God.

5. Jesus antwortete: Wahrlich, wahrlich ich sage dir: Es sei denn daß jemand geboren werde aus Wasser und Geist, so kann er nicht in das Reich Gottes kommen.

5. Respondió Jesús: De cierto, de cierto te digo, que el que no renaciere de agua y del Espíritu, no puede entrar en el reino de Dios.

5 Иисус отвечал: истинно, истинно говорю тебе, если кто не родится от воды и Духа, не можетвойти в Царствие Божие.

6 Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja mikä Hengestä on syntynyt, on henki.

6 Mikä lihasta on syntynyt on liha, ja mikä Hengestä on syntynyt on henki.

6. Mitä lihasta syntynyt on, se on liha, ja mitä Hengestä syntynyt on se on henki.

6. Mitä lihast syndynyt on se on liha: ja mitä Hengest syndynyt on se on Hengi.

6. Mite Lihast syndynyt on/ se ombi Liha. Ja mite Hengest syndynyt on/ se ombi Hengi. (Mitä lihasta syntynyt on/ se ompi liha. Ja mitä Hengestä syntynyt on/ se ompi Henki.)

6 τὸ γεγεννημένον ἐκ τῆς σαρκὸς σάρξ ἐστιν, καὶ τὸ γεγεννημένον ἐκ τοῦ Πνεύματος πνεῦμά ἐστι. ( tὸ gegenniménοn ẻκ tĩs sarκὸs sárks ẻstιn, κaὶ tὸ gegenniménοn ẻκ tοȗ Pneúmatοs pneȗmá ẻstι. )

το γεγεννημενον εκ της σαρκος σαρξ εστιν και το γεγεννημενον εκ του πνευματος πνευμα εστιν 6 (to gegennimenon ek tis sarkos sarx estin kai to gegennimenon ek tou pnebmatos pnebma estin)

6 What has been born out of the flesh is flesh, and what has been born out of (the) Spirit is spirit.</J>

6. That which is born of the flesh is flesh; and that which is born of the Spirit is spirit.

6. Was vom Fleisch geboren wird, das ist Fleisch; und was vom Geist geboren wird, das ist Geist.

6. Lo que es nacido de la carne, carne es; y lo que es nacido del Espíritu, espíritu es.

6 Рожденное от плоти есть плоть, а рожденное от Духа есть дух.

7 Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä.

7 Älä ihmettele, että sanoin sinulle: Teidän täytyy syntyä uudesti*.

7. Älä ihmettele, että minä sanoin sinulle: teidän pitää uudesta syntymän.

7. Älä ihmettele että minä sanoin sinulle: teidän pitä udest syndymän.

7. Ele ihmettele/ ette mine sanoin sinulle/ ette teiden pite wdesta syndyme'. (Älä ihmettele/ että minä sanoin sinulle/ että teidän pitää wedestä syntymän.)

7 μὴ θαυμάσῃς ὅτι εἶπόν σοι, δεῖ ὑμᾶς γεννηθῆναι ἄνωθεν. ( mì thaumásΐs ὅtι eἶpόn sοι, deῖ ὑmãs gennithĩnaι ἄnothen. )

μη θαυμασης οτι ειπον σοι δει υμας γεννηθηναι ανωθεν 7 (mi thabmasis oti eipon soi dei umas gennithinai anothen)

7 Do not marvel that I said to you, It is essential for you° to be born anew.</J>

7. Marvel not that I said unto thee, Ye must be born again.

7. Laß dich's nicht wundern, daß ich dir gesagt habe: Ihr müsset von neuem geboren werden.

7. No te maravilles de que te dije: Necesario os es nacer otra vez.

7 Не удивляйся тому, что Я сказал тебе: должно вам родиться свыше.

8 Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt."

8 Tuuli* puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen äänen, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Niin on jokainen, joka on Hengestä syntynyt."

8. Tuuli puhaltaa, kussa hän tahtoo, ja sinä kuulet hänen humunsa, ja et tiedä, kusta hän tulee taikka kuhunka hän menee: näin on jokainen, joka Hengestä syntynyt on.

8. Tuuli puhalda cusa hän tahto ja sinä cuulet hänen humuns ja et tiedä custa hän tule taicka cuhunga hän mene: näin on jocainen cuin Hengest syndynyt on.

8. Twli puhalta cussa hen tacto/ ia sine cwlet hene' hwmuns/ Ja et sine tiedä custa hen tule/ taicka cuhu'ga hen menepi. Nein on iocaine'/ quin He'gest syndynyt on. (Tuuli puhaltaa kussa hän tahtoo/ ja sinä kuulet hänen humunsa/ Ja et sinä tiedä kusta hän tulee/ taikka kuhunka hän meneepi. Näin on jokainen/ kuin Hengestä syntynyt on.)

8 τὸ πνεῦμα ὅπου θέλει πνεῖ, καὶ τὴν φωνὴν αὐτοῦ ἀκούεις, ἀλλ’ οὐκ οἶδας πόθεν ἔρχεται καὶ ποῦ ὑπάγει· οὕτως ἐστὶ πᾶς ὁ γεγεννημένος ἐκ τοῦ Πνεύματος. ( tὸ pneȗma ὅpοu théleι pneῖ, κaὶ tìn fonìn aὐtοȗ ἀκοúeιs, ἀll’ οὐκ οἶdas pόthen ἔrchetaι κaὶ pοȗ ὑpágeι: οὕtos ẻstὶ pãs ὁ gegenniménοs ẻκ tοȗ Pneúmatοs. )

το πνευμα οπου θελει πνει και την φωνην αυτου ακουεις αλλ ουκ οιδας ποθεν ερχεται και που υπαγει ουτως εστιν πας ο γεγεννημενος εκ του πνευματος 8 (to pnebma opou thelei pnei kai tin fonin aftou akoueis all ouk oidas pothen erchetai kai pou upagei outos estin pas o gegennimenos ek tou pnebmatos)

8 The Spirit is blowing where he wills and you hear his voice, but do not know from where he is coming and where he is going, so is everyone who has been born from the Spirit.

8. The wind bloweth where it listeth, and thou hearest the sound thereof, but canst not tell whence it cometh, and whither it goeth: so is every one that is born of the Spirit.

8. Der Wind bläst, wo er will, und du hörst sein Sausen wohl; aber du weißt nicht, woher er kommt und wohin er fährt. Also ist ein jeglicher, der aus dem Geist geboren ist.

8. El viento de donde quiere sopla; y oyes su sonido, mas ni sabes de donde viene, ni donde vaya: así es todo aquel que es nacido del Espíritu.

8 Дух дышит, где хочет, и голос его слышишь, а не знаешь, откуда приходит и куда уходит: так бывает со всяким, рожденным от Духа.

9 Nikodeemus vastasi ja sanoi hänelle: "Kuinka tämä voi tapahtua?"

9 Nikodeemus vastasi ja sanoi Hänelle: "Miten tämä voi tapahtua?"

9. Vastasi Nikodemus ja sanoi hänelle: kuinka ne taitavat tapahtua?

9. Nicodemus sanoi hänelle: cuinga se taita tapahtua?

9. Nicodemus wastasi/ ia sanoi henelle/ Quinga se taita tulla? (Nikodemus wastasi/ ja sanoi hänelle/ Kuinka se taitaa tulla?)

9 ἀπεκρίθη Νικόδημος καὶ εἶπεν αὐτῷ· Πῶς δύναται ταῦτα γενέσθαι; ( ἀpeκrίthi Νικόdimοs κaὶ eἶpen aὐtỡ: Põs dúnataι taȗta genésthaι; )

απεκριθη νικοδημος και ειπεν αυτω πως δυναται ταυτα γενεσθαι 9 (apekrithi nikodimos kai eipen afto pos dunatai tafta genesthai)

9 Nicodemus answered and said to him, How are these things able to happen?

9. Nicodemus answered and said unto him, How can these things be?

9. Nikodemus antwortete und sprach zu ihm: Wie mag solches zugehen?

9. Respondió Nicodemo, y le dijo: ¿ Cómo puede ser esto?

9 Никодим сказал Ему в ответ: как это может быть?

10 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Sinä olet Israelin opettaja etkä tätä tiedä!

10 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Sinä olet Israelin opettaja, etkä tätä tiedä!

10. Jesus vastasi ja sanoi hänelle: sinä olet mestari Israelissa, ja et näitä tiedä!

10. Jesus wastais ja sanoi hänelle: oletcos Mestari Israelis ja et näitä tiedä?

10. Iesus wastasi/ ia sanoi henelle/ Oleco sine se Mestari Israelis/ ia et neite tiedhe? (Jesus wastasi/ ja sanoi hänelle/ Oletko sinä se mestari Israelissa/ ja et näitä tiedä?)

10 ἀπεκρίθη Ἰησοῦς καὶ εἶπεν αὐτῷ· Σὺ εἶ ὁ διδάσκαλος τοῦ Ἰσραὴλ καὶ ταῦτα οὐ γινώσκεις; ( ἀpeκrίthi Ἰisοȗs κaὶ eἶpen aὐtỡ: Sὐ eἶ ὁ dιdásκalοs tοȗ Ἰsraìl κaὶ taȗta οὐ gιnósκeιs; )

απεκριθη ο ιησους και ειπεν αυτω συ ει ο διδασκαλος του ισραηλ και ταυτα ου γινωσκεις 10 (apekrithi o iisous kai eipen afto su ei o didaskalos tou israil kai tafta ou ginoskeis)

10 Jesus answered and said to him, Are you the teacher of Israel and do not know these things?</J>

10. Jesus answered and said unto him, Art thou a master of Israel, and knowest not these things

10. Jesus antwortete und sprach zu ihm: Bist du ein Meister in Israel und weißt das nicht?

10. Respondió Jesús, y le dijo: ¿Tú eres un maestro de Israel, y no sabes esto?

10 Иисус отвечал и сказал ему: ты - учитель Израилев, и этого ли не знаешь?

11 Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: me puhumme, mitä tiedämme, ja todistamme, mitä olemme nähneet, ettekä te ota vastaan meidän todistustamme.

11 Totisesti, totisesti sanon sinulle: Me puhumme, mitä tiedämme ja todistamme, mitä olemme nähneet, ettekä te ota vastaan todistustamme.

11. Totisesti, totisesti sanon minä sinulle: me puhumme, mitä me tiedämme, ja todistamme, mitä me näemme, ja ette ota vastaan meidän todistustamme.

11. Totisest totisest sanon minä sinulle: me puhumme mitä me tiedämme ja todistamme mitä me näimmä ja et te ota wastan meidän todistustam.

11. Totisest/ totisest/ sano' mine sinulle Me puhume/ mite me tiedhe'/ ia todistam/ mite me neim/ ia ette te wasta' ota meiden todistusta. (Totisesti/ totisesti/ sanon minä sinulle. Me puhumme/ mitä me tiedän/ ja todistamme/ mitä me näimme/ ja ette te wastaan ota meidän todistusta.)

11 ἀμὴν ἀμὴν λέγω σοι ὅτι ὃ οἴδαμεν λαλοῦμεν καὶ ὃ ἑωράκαμεν μαρτυροῦμεν, καὶ τὴν μαρτυρίαν ἡμῶν οὐ λαμβάνετε. ( ἀmìn ἀmìn légo sοι ὅtι ὃ οἴdamen lalοȗmen κaὶ ὃ ἑoráκamen marturοȗmen, κaὶ tìn marturίan ἱmõn οὐ lambánete. )

αμην αμην λεγω σοι οτι ο οιδαμεν λαλουμεν και ο εωρακαμεν μαρτυρουμεν και την μαρτυριαν ημων ου λαμβανετε 11 (amin amin lego soi oti o oidamen laloumen kai o eorakamen marturoumen kai tin marturian imon ou lambanete)

11 Assuredly, assuredly, I am saying to you, We speak what we know, and testify from what we have seen, and you° do not receive our testimony.</J>

11. Verily, verily, I say unto thee, We speak that we do know, and testify that we have seen; and ye receive not our witness.

11. Wahrlich, wahrlich ich sage dir: Wir reden, was wir wissen, und zeugen, was wir gesehen haben; und ihr nehmt unser Zeugnis nicht an.

11. De cierto, de cierto te digo, que lo que sabemos hablamos; y lo que hemos visto, testificamos, y no recibís nuestro testimonio.

11 Истинно, истинно говорю тебе: мы говорим о том, чтознаем, и свидетельствуем о том, что видели, а вы свидетельства Нашего не принимаете.

12 Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista?

12 Jos ette usko, kun puhun teille maallisista, kuinka uskotte, jos puhun teille taivaallisista.

12. Jos minä maallisia teille sanoin, ja ette usko: kuinka te uskoisitte, jos minä taivaallisia teille sanoisin?

12. Jos minä maalisia teille sanoin ja et te usco cuinga te uscoisitta jos minä taiwallisia teille sanoisin?

12. Jos mine malisia teille sanoin/ ia ette te wskonuat/ quinga te wskoisitt/ ios mine teille Taiualisi sanoisin? (Jos minä maallisia teille sanoin/ ja ette te uskoneet/ kuinka te uskoisit/ jos minä teille taiwaallisia sanoisin?)

12 εἰ τὰ ἐπίγεια εἶπον ὑμῖν καὶ οὐ πιστεύετε, πῶς ἐὰν εἴπω ὑμῖν τὰ ἐπουράνια πιστεύσετε; ( eἰ tà ẻpίgeιa eἶpοn ὑmῖn κaὶ οὐ pιsteúete, põs ẻàn eἴpo ὑmῖn tà ẻpοuránιa pιsteúsete; )

ει τα επιγεια ειπον υμιν και ου πιστευετε πως εαν ειπω υμιν τα επουρανια πιστευσετε 12 (ei ta epigeia eipon umin kai ou pistebete pos ean eipo umin ta epourania pistefsete)

12 If I tell you° the earthly things and you° do not believe, how will you° believe if I tell you° the heavenly things?</J>

12. If I have told you earthly things, and ye believe not, how shall ye believe, if I tell you of heavenly things?

12. Glaubet ihr nicht, wenn ich euch von irdischen Dingen sage, wie würdet ihr glauben, wenn ich euch von himmlischen Dingen sagen würde?

12. Si os he dicho cosas terrenales, y no creeis: ¿cómo creeréis, si os dijere cosas celestiales?

12 Если Я сказал вам о земном, и вы не верите, – как поверите, если буду говорить вам о небесном?

13 Ei kukaan ole noussut ylös taivaaseen, paitsi hän, joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa.

13 Kukaan ei ole noussut taivaaseen, paitsi Hän, joka taivaasta tuli alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa.

13. Ei astu kenkään ylös taivaasen, vaan joka taivaasta astui alas, Ihmisen Poika, joka on taivaassa.

13. Ei astu kengän ylös Taiwasen waan joca Taiwast alas astui ihmisen Poica joca on Taiwas.

13. Ja eikengen ylesastu Taiuasen/ waan se/ ioca taiuaast alasastui/ inhimisen Poica/ ioca ombi Taiuahas. (Ja eikenkään ylös astu taiwaaseen/ waan se/ joka taiwaasta alas astui/ Ihmisen Poika/ joka ompi taiwahassa.)

13 καὶ οὐδεὶς ἀναβέβηκεν εἰς τὸν οὐρανὸν εἰ μὴ ὁ ἐκ τοῦ οὐρανοῦ καταβάς, ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου ὁ ὤν ἐν τῷ οὐρανῷ. ( κaὶ οὐdeὶs ἀnabébiκen eἰs tὸn οὐranὸn eἰ mì ὁ ẻκ tοȗ οὐranοȗ κatabás, ὁ uἱὸs tοȗ ἀnthrópοu ὁ ὂn ẻn tỡ οὐranỡ. )

και ουδεις αναβεβηκεν εις τον ουρανον ει μη ο εκ του ουρανου καταβας ο υιος του ανθρωπου ο ων εν τω ουρανω 13 (kai oudeis anabebiken eis ton ouranon ei mi o ek tou ouranou katabas o uios tou anthropou o on en to ourano)

13 And no one has ascended into heaven, except he who descended from heaven, (that is), the Son of Man, who is in heaven.</J>

13. And no man hath ascended up to heaven, but he that came down from heaven, even the Son of man which is in heaven.

13. Und niemand fährt gen Himmel, denn der vom Himmel herniedergekommen ist, nämlich des Menschen Sohn, der im Himmel ist.

13. Y nadie subió al cielo, sino el que descendió del cielo, es a saber, el Hijo del hombre, que está en el cielo.

13 Никто не восходил на небо, как только сшедший с небес Сын Человеческий, сущий на небесах.

14 Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän,

14 Niin kuin Mooses korotti käärmeen autiomaassa, niin on Ihmisen Poika korotettava,

14. Ja niinkuin Moses ylensi kärmeen korvessa, niin myös Ihmisen Poika pitää ylennettämän.

14. Ja nijncuin Moses ylönsi kärmen corwes:

14. Ja ninquin Moses ylensi Kärmen coruesa/ (Ja niinkuin Moses ylensi käärmeen korwessa/)

14 καὶ καθὼς Μωϋσῆς ὕψωσε τὸν ὄφιν ἐν τῇ ἐρήμῳ, οὕτως ὑψωθῆναι δεῖ τὸν υἱὸν τοῦ ἀνθρώπου, ( κaὶ κathὸs Μoϋsĩs ὕpsose tὸn ὄfιn ẻn tῖ ẻrímǫ, οὕtos ὑpsothĩnaι deῖ tὸn uἱὸn tοȗ ἀnthrópοu, )

και καθως μωσης υψωσεν τον οφιν εν τη ερημω ουτως υψωθηναι δει τον υιον του ανθρωπου 14 (kai kathos mosis upsosen ton ofin en ti erimo outos upsothinai dei ton uion tou anthropou)

14 And just-as Moses who exalted the serpent in the wilderness, so it is essential (for) the Son of Man to also be exalted;</J>

14. And as Moses lifted up the serpent in the wilderness, even so must the Son of man be lifted up:

14. Und wie Mose in der Wüste eine Schlange erhöht hat, also muß des Menschen Sohn erhöht werden,

14. Y como Moisés levantó la serpiente en el desierto, así es necesario que el Hijo del hombre sea levantado:

14 И как Моисей вознес змию в пустыне, так должно вознесену быть Сыну Человеческому,

15 että jokaisella, joka häneen uskoo, olisi iankaikkinen elämä.

15 jottei yksikään, joka Häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iäinen elämä.

15. Että jokainen, joka uskoo hänen päällensä, ei pidä hukkuman, mutta ijankaikkisen elämän saaman.

15. Nijn myös ihmisen Poica yletän Että jocainen cuin usco hänen päällens ei pidä huckuman mutta ijancaickisen elämän saaman.

15. Nin pite mös Inhimisen Poica ylettemen/ Sempäle/ ette Caiki/ iotca henen pällens wskouat/ ei pide huckuman/ Mutta ijancaikisen Elemen szaman. (Niin pitää myös Ihmisen Poika ylettämän/ Sen päälle/ että kaikki/ jotka hänen päällensä uskowat/ ei pidä hukkuman/ Mutta iankaikkisen elämän saaman.)

15 ἵνα πᾶς ὁ πιστεύων εἰς αὐτὸν μὴ ἀπόληται ἀλλ’ ἔχῃ ζωὴν αἰώνιον. ( ἵna pãs ὁ pιsteúon eἰs aὐtὸn mì ἀpόlitaι ἀll’ ἔchΐ dzoìn aἰónιοn. )

ινα πας ο πιστευων εις αυτον μη αποληται αλλ εχη ζωην αιωνιον 15 (ina pas o pistebon eis afton mi apolitai all echi zoin aionion)

15 in order that everyone who believes in him might not perish but may have everlasting life.</J>

15. That whosoever believeth in him should not perish, but have eternal life.

15. auf das alle, die an ihn glauben, nicht verloren werden, sondern das ewige Leben haben.

15. Para que todo aquel que en él creyere, no se pierda, mas tenga vida eterna.

15 дабы всякий, верующий в Него, не погиб, но имел жизнь вечную.

16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.

16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei yksikään, joka Häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iäinen elämä.

16. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainoan Poikansa, että jokainen, joka uskoo hänen päällensä, ei pidä hukkuman, mutta ijankaikkisen elämän saaman.

16. SIllä nijn on Jumala mailma racastanut että hän andoi hänen ainoan Poicans että jocainen cuin usco hänen päällens ei pidä huckuman mutta ijancaickisen elämän saaman.

16. Sille Nein on Jumala Mailma racastanut/ ette he' andoi hene' ainoan Poicans/ Sempälle/ ette Jocaine' quin wsko hene' päle's ei pide huckuma'/ mutta ijancaikise' Eleme' szama'. (Sillä näin on Jumala maailmaa rakastanut/ että hän antoi hänen ainoan Poikansa/ Sen päälle/ että jokainen kuin uskoo hänen päällensä ei pidä hukkuman/ mutta iankaikkisen elämän saaman.)

16 Οὕτω γὰρ ἠγάπησεν ὁ Θεὸς τὸν κόσμον, ὥστε τὸν υἱὸν αὐτοῦ τὸν μονογενῆ ἔδωκεν, ἵνα πᾶς ὁ πιστεύων εἰς αὐτὸν μὴ ἀπόληται ἀλλ’ ἔχῃ ζωὴν αἰώνιον. ( Οὕto gàr ἰgápisen ὁ Theὸs tὸn κόsmοn, ὅste tὸn uἱὸn aὐtοȗ tὸn mοnοgenĩ ἔdoκen, ἵna pãs ὁ pιsteúon eἰs aὐtὸn mì ἀpόlitaι ἀll’ ἔchΐ dzoìn aἰónιοn. )

ουτως γαρ ηγαπησεν ο θεος τον κοσμον ωστε τον υιον αυτου τον μονογενη εδωκεν ινα πας ο πιστευων εις αυτον μη αποληται αλλ εχη ζωην αιωνιον 16 (outos gar igapisen o theos ton kosmon oste ton uion aftou ton monogeni edoken ina pas o pistebon eis afton mi apolitai all echi zoin aionion)

16 For* thus God loved* the world, that he gave his only begotten Son, in order that everyone who believes in him might not perish, but may have everlasting life.</J>

16. For God so loved the world, that he gave his only begotten Son, that whosoever believeth in him should not perish, but have everlasting life.

16. Also hat Gott die Welt geliebt, daß er seinen eingeborenen Sohn gab, auf daß alle, die an ihn glauben, nicht verloren werden, sondern das ewige Leben haben.

16. Porque de tal manera amó Dios al mundo, que haya dado a su Hijo unigénito; para que todo aquel que en él creyere, no se pierda, mas tenga vida eterna.

16 Ибо так возлюбил Бог мир, что отдал Сына Своего Единородного, дабы всякий верующий в Него, не погиб, но имел жизнь вечную.

17 Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.

17 Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan jotta maailma Hänen kauttaan pelastuisi.

17. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan, tuomitsemaan maailmaa, mutta että maailma pitää hänen kauttansa vapahdettaman.

17. Sillä ei Jumala lähettänyt Poicans mailmaan duomidzeman mailma mutta että mailma piti hänen cauttans wapadettaman.

17. Sille/ ettei Jumala lehettenyt Poica's Mailma'/ ette hene' piti domitzeman mailma/ Muta ette Mailma piti henen cauttans wapadettaman. (Sillä/ ettei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan/ että hänen piti tuomitseman maailmaa/ Mutta että maailma piti hänen kauttansa wapahdettaman.)

17 οὐ γὰρ ἀπέστειλεν ὁ Θεὸς τὸν υἱὸν αὐτοῦ εἰς τὸν κόσμον ἵνα κρίνῃ τὸν κόσμον, ἀλλ’ ἵνα σωθῇ ὁ κόσμος δι’ αὐτοῦ. ( οὐ gàr ἀpésteιlen ὁ Theὸs tὸn uἱὸn aὐtοȗ eἰs tὸn κόsmοn ἵna κrίnΐ tὸn κόsmοn, ἀll’ ἵna sothῖ ὁ κόsmοs dι’ aὐtοȗ. )

ου γαρ απεστειλεν ο θεος τον υιον αυτου εις τον κοσμον ινα κρινη τον κοσμον αλλ ινα σωθη ο κοσμος δι αυτου 17 (ou gar apesteilen o theos ton uion aftou eis ton kosmon ina krini ton kosmon all ina sothi o kosmos di aftou)

17 For* God did not send the Son into the world in order that he might judge the world, but in order that the world might be saved through him.</J>

17. For God sent not his Son into the world to condemn the world; but that the world through him might be saved.

17. Denn Gott hat seinen Sohn nicht gesandt in die Welt, daß er die Welt richte, sondern daß die Welt durch ihn selig werde.

17. Porque no envió Dios a su Hijo al mundo, para que condene al mundo; sino para que el mundo sea salvo por él.

17 Ибо не послал Бог Сына Своего в мир, чтобы судить мир, но чтобы мир спасен был чрез Него.

18 Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.

18 Joka uskoo Häneen, sitä ei tuomita. Mutta joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainosyntyisen Pojan nimeen.

18. Joka hänen päällensä uskoo, ei häntä tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu; sillä ei hän uskonut Jumalan ainoan Pojan nimen päälle.

18. Joca hänen päällens usco ei händä duomita mutta joca ei usco jo se on duomittu: sillä ei hän usconut Jumalan ainoan Pojan nimen päälle.

18. Joca henen pälens wsko/ ei hen domita/ Mutta ioca ei wsko/ io se domittu on/ Sille ettei hen wskonut Jumalan ainocaisen Poian nimen päle. (Joka hänen päällensä uskoo/ ei hän tuomita/ Mutta joka ei usko/ jo se tuomittu on/ Sillä ettei hän uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimen päälle.)

18 ὁ πιστεύων εἰς αὐτὸν οὐ κρίνεται· ὁ δὲ μὴ πιστεύων ἤδη κέκριται, ὅτι μὴ πεπίστευκεν εἰς τὸ ὄνομα τοῦ μονογενοῦς υἱοῦ τοῦ Θεοῦ. ( ὁ pιsteúon eἰs aὐtὸn οὐ κrίnetaι: ὁ dè mì pιsteúon ἴdi κéκrιtaι, ὅtι mì pepίsteuκen eἰs tὸ ὄnοma tοȗ mοnοgenοȗs uἱοȗ tοȗ Theοȗ. )

ο πιστευων εις αυτον ου κρινεται ο δε μη πιστευων ηδη κεκριται οτι μη πεπιστευκεν εις το ονομα του μονογενους υιου του θεου 18 (o pistebon eis afton ou krinetai o de mi pistebon idi kekritai oti mi pepistefken eis to onoma tou monogenous uiou tou theou)

18 He who believes in him is not judged. He who does not believe has been judged already, because he has not believed in the name of the only begotten Son of God.</J>

18. He that believeth on him is not condemned: but he that believeth not is condemned already, because he hath not believed in the name of the only begotten Son of God.

18. Wer an ihn glaubt, der wird nicht gerichtet; wer aber nicht glaubt, der ist schon gerichtet, denn er glaubt nicht an den Namen des eingeborenen Sohnes Gottes.

18. El que en él cree, no es condenado; mas el que no cree, ya es condenado; porque no creyó en el nombre del unigénito Hijo de Dios.

18 Верующий в Него не судится, а неверующий уже осужден, потому что не уверовал во имяЕдинородного Сына Божия.

19 Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat.

19 Ja tämä on tuomio, että valo on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat enemmän pimeää kuin valoa, sillä heidän tekonsa olivat pahat.

19. Mutta tämä on tuomio: että valkeus tuli maailmaan, ja ihmiset rakastivat enemmin pimeyttä kuin valkeutta; sillä heidän työnsä olivat pahat.

19. Mutta tämä on duomio: Walkeus tuli mailmaan ja ihmiset racastit enämmin pimeyttä cuin Walkeutta: sillä heidän työns olit pahat.

19. Mutta teme ombi Domio/ Ette Walkeus tuli Mailman ia Inhimiset racastit enämin Pimeytte/ quin Walkiutta. Sille ette heiden Tööns olit pahat. (Mutta tämä ompi tuomio/ Että walkeus tuli maailmaan ja ihmiset rakastit enemmän pimeyttä/ kuin walkeutta. Sillä että heidän työnsä olit pahat.)

19 αὕτη δέ ἐστιν ἡ κρίσις, ὅτι τὸ φῶς ἐλήλυθεν εἰς τὸν κόσμον καὶ ἠγάπησαν οἱ ἄνθρωποι μᾶλλον τὸ σκότος ἢ τὸ φῶς, ἦν γὰρ πονηρὰ αὐτῶν τὰ ἔργα. ( aὕti dé ẻstιn ἱ κrίsιs, ὅtι tὸ fõs ẻlíluthen eἰs tὸn κόsmοn κaὶ ἰgápisan οἱ ἄnthropοι mãllοn tὸ sκόtοs ἲ tὸ fõs, ἶn gàr pοnirà aὐtõn tà ἔrga. )

αυτη δε εστιν η κρισις οτι το φως εληλυθεν εις τον κοσμον και ηγαπησαν οι ανθρωποι μαλλον το σκοτος η το φως ην γαρ πονηρα αυτων τα εργα 19 (afti de estin i krisis oti to fos eliluthen eis ton kosmon kai igapisan oi anthropoi mallon to skotos i to fos in gar ponira afton ta erga)

19 Now this is the judgment, that the light has come into the world and men loved* the darkness rather than the light; for* their works were evil.</J>

19. And this is the condemnation, that light is come into the world, and men loved darkness rather than light, because their deeds were evil.

19. Das ist aber das Gericht, daß das Licht in die Welt gekommen ist, und die Menschen liebten die Finsternis mehr als das Licht; denn ihre Werke waren böse.

19. Y esta es la condenación, que la luz vino al mundo, y los hombres amaron más las tinieblas que la luz; porque sus obras eran malas.

19 Суд же состоит в том, что свет пришел в мир; но люди более возлюбили тьму, нежели свет, потому что дела их были злы;

20 Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi.

20 Sillä jokainen, joka tekee pahaa, vihaa valoa eikä tule valoon, jotteivät hänen tekonsa paljastuisi.

20. Sillä jokainen, joka pahaa tekee, se vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen töitänsä pitäisi laitettaman.

20. Sillä jocainen joca paha teke hän wiha Walkeutta eikä tule Walkeuten ettei hänen töitäns pidäis laitettaman.

20. Sille ette iocainen/ quin paha tekepi/ se wihapi Walkiutta/ eike tule Walkiuten/ Senpäle/ ettei henen Tööns pideisi laitettaman. (Sillä että jokainen/ kuin pahaa tekeepi/ se wihaapi walkeutta/ eikä tule walkeuteen/ Sen päälle/ ettei hänen työnsä pitäisi laitettaman.)

20 πᾶς γὰρ ὁ φαῦλα πράσσων μισεῖ τὸ φῶς καὶ οὐκ ἔρχεται πρὸς τὸ φῶς, ἵνα μὴ ἐλεγχθῇ τὰ ἔργα αὐτοῦ· ( pãs gàr ὁ faȗla prásson mιseῖ tὸ fõs κaὶ οὐκ ἔrchetaι prὸs tὸ fõs, ἵna mì ẻlegchthῖ tà ἔrga aὐtοȗ: )

πας γαρ ο φαυλα πρασσων μισει το φως και ουκ ερχεται προς το φως ινα μη ελεγχθη τα εργα αυτου 20 (pas gar o fabla prasson misei to fos kai ouk erchetai pros to fos ina mi elenchthi ta erga aftou)

20 For* everyone who is practicing evil, hates the light, and is not coming to the light, in order that his works should not convict (him).</J>

20. For every one that doeth evil hateth the light, neither cometh to the light, lest his deeds should be reproved.

20. Wer arges tut, der haßt das Licht und kommt nicht an das Licht, auf daß seine Werke nicht gestraft werden.

20. Porque todo aquel que hace lo malo, aborrece la luz, y no viene a la luz, porque sus obras no sean redargüidas.

20 ибо всякий, делающий злое, ненавидит свет и не идет к свету, чтобы не обличились дела его,потому что они злы,

21 Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt."

21 Mutta joka tekee totuuden, tulee valoon, jotta hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt.”

21. Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen työnsä nähtäisiin; sillä ne ovat Jumalassa tehdyt.

21. Mutta joca totuuden teke hän tule Walkeuten että hänen työns nähdäisin: sillä ne owat Jumalas tehdyt.

21. Mutta ioca Totudhen tekepi/ se tulepi Walkiudhen tyge/ ette henen Tööns piteis näkymen/ Sille ette he Jumalas tehdhyt ouat. (Mutta joka totuuden tekeepi/ se tuleepi walkeuden tykö/ että hänen työnsä pitäisi näkymän/ Sillä että he Jumalassa tehdyt owat.)

21 ὁ δὲ ποιῶν τὴν ἀλήθειαν ἔρχεται πρὸς τὸ φῶς, ἵνα φανερωθῇ αὐτοῦ τὰ ἔργα, ὅτι ἐν Θεῷ ἐστιν εἰργασμένα. ( ὁ dè pοιõn tìn ἀlítheιan ἔrchetaι prὸs tὸ fõs, ἵna fanerothῖ aὐtοȗ tà ἔrga, ὅtι ẻn Theỡ ẻstιn eἰrgasména. )

ο δε ποιων την αληθειαν ερχεται προς το φως ινα φανερωθη αυτου τα εργα οτι εν θεω εστιν ειργασμενα 21 (o de poion tin alitheian erchetai pros to fos ina fanerothi aftou ta erga oti en theo estin eirgasmena)

21 But he who practices the truth comes to the light, in order that his works should be manifest, that they have been worked in God. {Joh 3:22-36 Judea and Aenon; no parallel.}

21. But he that doeth truth cometh to the light, that his deeds may be made manifest, that they are wrought in God.

21. Wer aber die Wahrheit tut, der kommt an das Licht, daß seine Werke offenbar werden; denn sie sind in Gott getan.

21. Mas el que obra verdad, viene a la luz, para que sus obras sean hechas manifiestas, porque son hechas en Dios.

21 а поступающий по правде идет к свету, дабы явны были дела его, потому что они вБоге соделаны.

22 Sen jälkeen Jeesus meni opetuslapsineen Juudean maaseudulle ja oleskeli siellä heidän kanssaan ja kastoi.

22 Tämän jälkeen Jeesus ja Hänen opetuslapsensa menivät Juudean maaseudulle*, ja siellä Hän oleskeli heidän kanssaan ja kastoi.

22. Sitte tuli Jesus ja hänen opetuslapsensa Juudean maahan, ja asui siellä heidän kanssansa, ja kasti.

22. SIitte tuli Jesus ja hänen Opetuslapsens Judean ja asui siellä heidän cansans ja casti.

22. Senielken tuli Iesus/ ia henen Opetuslapsens Judean maalle/ ia asui sielle heiden cansans/ ia castoi. (Sen jälkeen tuli Jesus/ ja hänen opetuslapsensa Judean maalle/ ja asui siellä heidän kanssansa/ ja kastoi.)

22 Μετὰ ταῦτα ἦλθεν ὁ Ἰησοῦς καὶ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ εἰς τὴν Ἰουδαίαν γῆν, καὶ ἐκεῖ διέτριβεν μετ’ αὐτῶν καὶ ἐβάπτιζεν. ( Μetà taȗta ἶlthen ὁ Ἰisοȗs κaὶ οἱ mathitaὶ aὐtοȗ eἰs tìn Ἰοudaίan gĩn, κaὶ ẻκeῖ dιétrιben met’ aὐtõn κaὶ ẻbáptιdzen. )

μετα ταυτα ηλθεν ο ιησους και οι μαθηται αυτου εις την ιουδαιαν γην και εκει διετριβεν μετ αυτων και εβαπτιζεν 22 (meta tafta ilthen o iisous kai oi mathitai aftou eis tin ioudaian gin kai ekei dietriben met afton kai ebaptizen)

22 After these things, Jesus and his disciples came into the land of (the) Jews, and he was staying with them and was immersing* there.

22. After these things came Jesus and his disciples into the land of Judaea; and there he tarried with them, and baptized.

22. Darnach kam Jesus und seine Jünger in das jüdische Land und hatte daselbst sein Wesen mit ihnen und taufte.

22. Pasado esto, vino Jesús y sus discípulos a una tierra de Judea; y estaba allí con ellos, y bautizaba.

22 После сего пришел Иисус с учениками Своими в землю Иудейскую и там жил с ними и крестил.

23 Mutta Johanneskin kastoi Ainonissa lähellä Salimia, koska siellä oli paljon vettä; ja ihmiset tulivat ja antoivat kastaa itsensä.

23 Johanneskin kastoi Ainonissa lähellä Salimia, koska siellä oli paljon vettä. Ja ihmiset tulivat ja antoivat kastaa itsensä.

23. Mutta Johannes kasti myös Enonissa läsnä Salimia, sillä siellä oli palto vettä; ja he tulivat ja kastettiin.

23. Ja Johannes casti wielä myös Enonis läsnä Salimi: sillä siellä oli paljo wettä ja he tulit ja annoit idzens casta:

23. Mutta Johannes mös castoi/ wiele Enonis/ leszna Salim/ sille ette sielle oli palio wesi. Ja he tulit/ ia annoit casta itzens/ (Mutta Johannes myös kastoi/ wielä Enonissa/ läsnä Salim/ sillä että siellä oli paljon wesi. Ja he tulit/ ja annoit kastaa itsensä/)

23 ἦν δὲ καὶ Ἰωάννης βαπτίζων ἐν Αἰνὼν ἐγγὺς τοῦ Σαλείμ, ὅτι ὕδατα πολλὰ ἦν ἐκεῖ, καὶ παρεγίνοντο καὶ ἐβαπτίζοντο· ( ἶn dè κaὶ Ἰoánnis baptίdzon ẻn Αἰnὸn ẻggὐs tοȗ Saleίm, ὅtι ὕdata pοllà ἶn ẻκeῖ, κaὶ paregίnοntο κaὶ ẻbaptίdzοntο: )

ην δε και ιωαννης βαπτιζων εν αινων εγγυς του σαλειμ οτι υδατα πολλα ην εκει και παρεγινοντο και εβαπτιζοντο 23 (in de kai ioannis baptizon en ainon engus tou saleim oti udata polla in ekei kai pareginonto kai ebaptizonto)

23 Now John was also immersing* in Aenon near to Salem, because many (bodies of) water were there, and they were coming* and were being immersed*.

23. And John also was baptizing in Aenon near to Salim, because there was much water there: and they came, and were baptized.

23. Johannes aber taufte auch noch zu Enon, nahe bei Salim, denn es war viel Wasser daselbst; und sie kamen dahin und ließen sich taufen.

23. Y bautizaba también Juan en Enón junto a Salim, porque había allí muchas aguas; y venían, y eran bautizados.

23 А Иоанн также крестил в Еноне, близ Салима, потому что там было много воды; и приходили туда и крестились,

24 Sillä Johannesta ei vielä oltu heitetty vankeuteen.

24 Sillä Johannesta ei ollut vielä heitetty vankilaan.

24. Sillä ei Johannes ollut vielä silloin vankiuteen heitetty.

24. Sillä ei Johannes ollut wielä silloin fangiuten heitetty.

24. Sille ettei Johannes wiele silloin ollut Fangiuxen heitettu. (Sillä ettei Johannes wielä silloin ollut wankeukseen heitetty.)

24 οὔπω γὰρ ἦν βεβλημένος εἰς τὴν φυλακὴν ὁ Ἰωάννης. ( οὔpo gàr ἶn bebliménοs eἰs tìn fulaκìn ὁ Ἰoánnis. )

ουπω γαρ ην βεβλημενος εις την φυλακην ο ιωαννης 24 (oupo gar in beblimenos eis tin fulakin o ioannis)

24 For* John was not yet cast into prison.

24. For John was not yet cast into prison.

24. Denn Johannes war noch nicht ins Gefängnis gelegt.

24. Porque aun Juan no había sido puesto en la cárcel.

24 ибо Иоанн еще не был заключен в темницу.

25 Niin Johanneksen opetuslapset rupesivat väittelemään erään juutalaisen kanssa puhdistuksesta.

25 Niin syntyi väittely puhdistuksesta joittenkin Johanneksen opetuslasten ja juutalaisten* välille.

25. Niin tuli kysymys Johanneksen opetuslasten ja Juudalaisten välillä puhdistuksesta.

25. NIin tuli kysymys Johannexen Opetuslasten ja Judalaisten wälillä puhdistuxest.

25. Nin nousi yxi kysymys Johannesen Opetuslasten ia Judasten keskenä Puhdistuxest. (Niin nousi yksi kysymys Johanneksen opetuslasten ja judasten kesken puhdistuksesta.)

25 Ἐγένετο οὖν ζήτησις ἐκ τῶν μαθητῶν Ἰωάννου μετὰ Ἰουδαίου περὶ καθαρισμοῦ. ( Ἐgénetο οȗn dzítisιs ẻκ tõn mathitõn Ἰoánnοu metà Ἰοudaίοu perὶ κatharιsmοȗ. )

εγενετο ουν ζητησις εκ των μαθητων ιωαννου μετα ιουδαιων περι καθαρισμου 25 (egeneto oun zitisis ek ton mathiton ioannou meta ioudaion peri katharismou)

25 Therefore there happened (to be) a debate from John’s disciples with a Jew concerning the cleansing.

25. Then there arose a question between some of John's disciples and the Jews about purifying.

25. Da erhob sich eine Frage unter den Jüngern des Johannes mit den Juden über die Reinigung.

25. Y hubo una cuestión entre algunos de los discípulos de Juan y los Judíos acerca de la purificación.

25 Тогда у Иоанновых учеников произошел спор с Иудеямиоб очищении.

26 Ja he tulivat Johanneksen luo ja sanoivat hänelle: "Rabbi, se, joka oli sinun kanssasi Jordanin tuolla puolella ja josta sinä olet todistanut, katso, hän kastaa, ja kaikki menevät hänen tykönsä".

26 Ja he tulivat Johanneksen luo ja sanoivat hänelle: "Rabbi, se joka oli kanssasi Jordanin tuolla puolen ja josta olet todistanut, katso, Hän kastaa ja kaikki menevät Hänen luokseen."

26. Ja he tulivat Johanneksen tykö ja sanoivat hänelle: opettaja, se joka sinun kanssas oli toisella puolella Jordania, josta sinä todistit, katso, hän kastaa, ja jokainen menee hänen tykönsä.

26. Ja he tulit Johannexen tygö ja sanoit hänelle: Opettaja se joca sinun cansas oli toisella puolella Jordani josta sinä todistit cadzo hän casta ja jocainen mene hänen tygöns.

26. Ja he tulit Johannesen tyge/ ia sanoit henelle/ Mestari/ ioca sinun cansans oli toiselpolen Jordanin/ iosta sine todhistit/ Catzo/ se castapi/ ia iocainen tule henen tygens. (Ja he tulit Johanneksen tykö/ ja sanoit hänelle/ Mestari/ joka sinun kanssansi oli toisella puolen Jordanin/ josta sinä todistit/ Katso/ se kastaapi/ ja jokainen tulee hänen tykönsä.)

26 καὶ ἦλθον πρὸς τὸν Ἰωάννην καὶ εἶπον αὐτῷ· Ραββί, ὃς ἦν μετὰ σοῦ πέραν τοῦ Ἰορδάνου, ᾧ σὺ μεμαρτύρηκας, ἴδε οὗτος βαπτίζει καὶ πάντες ἔρχονται πρὸς αὐτόν. ( κaὶ ἶlthοn prὸs tὸn Ἰoánnin κaὶ eἶpοn aὐtỡ: Rabbί, ὃs ἶn metà sοȗ péran tοȗ Ἰοrdánοu, ỡ sὐ memartúriκas, ἴde οὗtοs baptίdzeι κaὶ pántes ἔrchοntaι prὸs aὐtόn. )

και ηλθον προς τον ιωαννην και ειπον αυτω ραββι ος ην μετα σου περαν του ιορδανου ω συ μεμαρτυρηκας ιδε ουτος βαπτιζει και παντες ερχονται προς αυτον 26 (kai ilthon pros ton ioannin kai eipon afto rabbi os in meta sou peran tou iordanou o su memarturikas ide outos baptizei kai pantes erchontai pros afton)

26 And they came to John and said to him, Rabbi, he who was with you beyond-that (area) of the Jordan, to whom you have testified, behold, this one is immersing* and all men are going to him.

26. And they came unto John, and said unto him, Rabbi, he that was with thee beyond Jordan, to whom thou barest witness, behold, the same baptizeth, and all men come to him.

26. Und sie kamen zu Johannes und sprachen zu ihm: Meister, der bei dir war jenseit des Jordans, von dem du zeugtest, siehe, der tauft, und jedermann kommt zu ihm.

26. Y vinieron a Juan, y le dijeron: Rabbi, el que estaba contigo de la otra parte del Jordan, del cual tú diste testimonio, he aquí, bautiza, y todos vienen a él.

26 И пришли к Иоанну и сказали ему: равви! Тот, Который был с тобою при Иордане и о Котором ты свидетельствовал, вот Он крестит, и все идут к Нему.

27 Johannes vastasi ja sanoi: "Ei ihminen voi ottaa mitään, ellei hänelle anneta taivaasta.

27 Johannes vastasi ja sanoi: "Ihminen ei voi ottaa mitään, ellei sitä ole hänelle annettu taivaasta.

27. Johannes vastasi ja sanoi: ei ihminen taida mitään ottaa, ellei hänelle anneta taivaasta.

27. Johannes wastais ja sanoi: ei ihminen taida mitän otta ellei hänelle anneta Taiwahast.

27. Johannes wastasi/ ia sanoi/ Ei woi Inhiminen mite otta ellei se anneta henelle Taiuahast. (Johannes wastasi/ ja sanoi/ Ei woi ihminen mitään ottaa ellei se anneta hänelle taiwahasta.)

27 ἀπεκρίθη Ἰωάννης καὶ εἶπεν· Οὐ δύναται ἄνθρωπος λαμβάνειν οὐδὲν ἐὰν μὴ ᾖ δεδομένον αὐτῷ ἐκ τοῦ οὐρανοῦ. ( ἀpeκrίthi Ἰoánnis κaὶ eἶpen: Οὐ dúnataι ἄnthropοs lambáneιn οὐdèn ẻàn mì ἶ dedοménοn aὐtỡ ẻκ tοȗ οὐranοȗ. )

απεκριθη ιωαννης και ειπεν ου δυναται ανθρωπος λαμβανειν ουδεν εαν μη η δεδομενον αυτω εκ του ουρανου 27 (apekrithi ioannis kai eipen ou dunatai anthropos lambanein ouden ean mi i dedomenon afto ek tou ouranou)

27 John answered and said, A man is able to receive nothing, if it is not given to him from heaven.

27. John answered and said, A man can receive nothing, except it be given him from heaven.

27. Johannes antwortete und sprach: Ein Mensch kann nichts nehmen, es werde ihm denn gegeben vom Himmel.

27. Respondió Juan, y dijo: No puede el hombre recibir algo si no le fuere dado del cielo.

27 Иоанн сказал в ответ: не может человек ничего принимать на себя , если не будет дано ему с неба.

28 Te olette itse minun todistajani, että minä sanoin: en minä ole Kristus, vaan minä olen hänen edellänsä lähetetty.

28 Te itse todistatte minulle, että sanoin: ’En ole Kristus, vaan minut on lähetetty Hänen edellään.’

28. Te olette itse minun todistajani, että minä olen sanonut: en minä ole Kristus, vaan minä olen hänen edellänsä lähetetty.

28. Te oletta idze minun todistajani että minä olen sanonut: en minä ole Christus waan minä olen hänen edellens lähetetty.

28. Itze te oletta minun Todhistaiani/ ette mine sanonut olen/ Em mine ole Christus/ wan mine olen henen edhellens lehetettu. (Itse te olette minun todistajani/ että minä sanonut olen/ En minä ole Kristus/ waan minä olen hänen edellänsä lähetetty.)

28 αὐτοὶ ὑμεῖς μοι μαρτυρεῖτε ὅτι εἶπον· οὐκ εἰμὶ ἐγὼ ὁ Χριστός, ἀλλ’ ὅτι Ἀπεσταλμένος εἰμὶ ἔμπροσθεν ἐκείνου. ( aὐtοὶ ὑmeῖs mοι martureῖte ὅtι eἶpοn: οὐκ eἰmὶ ẻgὸ ὁ Chrιstόs, ἀll’ ὅtι Ἀpestalménοs eἰmὶ ἔmprοsthen ẻκeίnοu. )

αυτοι υμεις μοι μαρτυρειτε οτι ειπον ουκ ειμι εγω ο χριστος αλλ οτι απεσταλμενος ειμι εμπροσθεν εκεινου 28 (aftoi umeis moi martureite oti eipon ouk eimi ego o christos all oti apestalmenos eimi emprosthen ekeinou)

28 You° yourselves testify, that I said, I am not the Christ, but, that I have been sent before that one.

28. Ye yourselves bear me witness, that I said, I am not the Christ, but that I am sent before him.

28. Ihr selbst seid meine Zeugen, daß ich gesagt habe, ich sei nicht Christus, sondern vor ihm her gesandt.

28. Vosotros mismos me sois testigos que dije: Yo no soy el Cristo; mas soy enviado delante de él.

28 Вы сами мне свидетели в том, что я сказал: не я Христос, но я послан пред Ним.

29 Jolla on morsian, se on ylkä; mutta yljän ystävä, joka seisoo ja kuuntelee häntä, iloitsee suuresti yljän äänestä. Tämä minun iloni on nyt tullut täydelliseksi.

29 Jolla on morsian se on ylkä. Mutta yljän ystävä, joka seisoo ja kuuntelee häntä, iloitsee suuresti yljän äänestä. Tämä iloni on nyt tullut täydelliseksi.

29. Jolla on morsian, se on ylkä; mutta yljän ystävä, joka seisoo ja kuultelee häntä, se iloittaa itsiänsä yljän äänestä sangen suuresti; sentähden on tämä minun iloni täytetty.

29. Jolla on morsian nijn hän on ylkä mutta yljän ystäwä seiso ja cuuldele händä ja iloitta idzens yljän änestä sangen suurest tämä minun iloni on nyt täytetty.

29. Jolla ombi Morsian/ se on Ylke/ Mutta Ylghien ysteue seisopi/ ia cwldele hende/ ia itzens sangen iloitta Ylghie' änestä. Se sama sis minun ilon o'bi nyt teutetty/ (Jolla ompi morsian/ se on Ylkä/ Mutta Yljän ystäwä seisoopi/ ja kuuntelee häntä/ ja itsensä sangen iloittaa Yljän äänestä. Se sama siis minun ilon ompi nyt täytetty/)

29 ὁ ἔχων τὴν νύμφην νυμφίος ἐστίν· ὁ δὲ φίλος τοῦ νυμφίου, ὁ ἑστηκὼς καὶ ἀκούων αὐτοῦ, χαρᾷ χαίρει διὰ τὴν φωνὴν τοῦ νυμφίου. αὕτη οὖν ἡ χαρὰ ἡ ἐμὴ πεπλήρωται. ( ὁ ἔchon tìn númfin numfίοs ẻstίn: ὁ dè fίlοs tοȗ numfίοu, ὁ ἑstiκὸs κaὶ ἀκοúon aὐtοȗ, charᾷ chaίreι dιà tìn fonìn tοȗ numfίοu. aὕti οȗn ἱ charà ἱ ẻmì peplírotaι. )

ο εχων την νυμφην νυμφιος εστιν ο δε φιλος του νυμφιου ο εστηκως και ακουων αυτου χαρα χαιρει δια την φωνην του νυμφιου αυτη ουν η χαρα η εμη πεπληρωται 29 (o echon tin numfin numfios estin o de filos tou numfiou o estikos kai akouon aftou chara chairei dia tin fonin tou numfiou afti oun i chara i emi peplirotai)

29 He who has the bride is the bridegroom, but the friend of the bridegroom, who is standing and hearing him, rejoices with joy because of the bridegroom’s voice. Therefore (in) this, my joy has been fulfilled.

29. He that hath the bride is the bridegroom: but the friend of the bridegroom, which standeth and heareth him, rejoiceth greatly because of the bridegroom's voice: this my joy therefore is fulfilled.

29. Wer die Braut hat, der ist der Bräutigam; der Freund aber des Bräutigams steht und hört ihm zu und freut sich hoch über des Bräutigams Stimme. Diese meine Freude ist nun erfüllt.

29. El que tiene la esposa, es el esposo; mas el amigo del esposo, que está en pié y le oye, se goza grandemente de la voz del esposo. Así, pues, éste mi gozo es cumplido.

29 Имеющий невесту есть жених, а друг жениха, стоящий и внимающий ему, радостью радуется, слыша голос жениха. Сия-то радость моя исполнилась.

30 Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä.

30 Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä.

30. Hänen tulee kasvaa, mutta minun pitää vähenemän.

30. Hänen tule caswa mutta minun pitä wähenemän.

30. Henen tule caswa/ mutta minu' pite wäheneme'. (Hänen tulee kaswaa/ mutta minun pitää wähenemän.)

30 ἐκεῖνον δεῖ αὐξάνειν, ἐμὲ δὲ ἐλαττοῦσθαι. ( ẻκeῖnοn deῖ aὐksáneιn, ẻmè dè ẻlattοȗsthaι. )

εκεινον δει αυξανειν εμε δε ελαττουσθαι 30 (ekeinon dei afxanein eme de elattousthai)

30 It is essential (for) that to grow, but (for) me to be diminished.

30. He must increase, but I must decrease.

30. Er muß wachsen, ich aber muß abnehmen.

30. A él conviene crecer; mas a mí descrecer.

30 Ему должно расти, а мне умаляться.

31 Hän, joka ylhäältä tulee, on yli kaikkien. Joka on syntyisin maasta, se on maasta, ja maasta on, mitä hän puhuu; hän, joka taivaasta tulee, on yli kaikkien.

31 Joka tulee ylhäältä, on kaikkein suurin. Joka on lähtöisin maasta, on maasta ja puhuu maasta. Joka tulee taivaasta, on kaikkein suurin.

31. Joka ylhäältä tulee, se on kaikkein päällä, ja joka maasta on, se on maasta ja puhuu maasta. Joka taivaasta tulee, hän on kaikkein ylin.

31. Joca ylhäldä tule se on caickein päällä ja joca maasta on se on maasta ja puhu maasta.

31. Joca ylhelde tule/ se ombi caikein päle. Joca maasta ombi/ se on maasta/ Ja maasta se puhupi. (Joka ylhäältä tulee/ se ompi kaikkein päälle. Joka maasta ompi/ se on maasta/ Ja maasta se puhuupi.)

31 Ὁ ἄνωθεν ἐρχόμενος ἐπάνω πάντων ἐστίν. ὁ ὢν ἐκ τῆς γῆς ἐκ τῆς γῆς ἐστιν καὶ ἐκ τῆς γῆς λαλεῖ· ὁ ἐκ τοῦ οὐρανοῦ ἐρχόμενος ἐπάνω πάντων ἐστί, ( Ὁ ἄnothen ẻrchόmenοs ẻpáno pánton ẻstίn. ὁ ὄn ẻκ tĩs gĩs ẻκ tĩs gĩs ẻstιn κaὶ ẻκ tĩs gĩs laleῖ: ὁ ẻκ tοȗ οὐranοȗ ẻrchόmenοs ẻpáno pánton ẻstί, )

ο ανωθεν ερχομενος επανω παντων εστιν ο ων εκ της γης εκ της γης εστιν και εκ της γης λαλει ο εκ του ουρανου ερχομενος επανω παντων εστιν 31 (o anothen erchomenos epano panton estin o on ek tis gis ek tis gis estin kai ek tis gis lalei o ek tou ouranou erchomenos epano panton estin)

31 He who is coming from above is over all. He who is from the earth is from the earth and speaks from the earth. He who is coming from heaven is over all.

31. He that cometh from above is above all: he that is of the earth is earthly, and speaketh of the earth: he that cometh from heaven is above all.

31. Der von obenher kommt, ist über alle. Wer von der Erde ist, der ist von der Erde und redet von der Erde. Der vom Himmel kommt, der ist über alle

31. El que de arriba viene, sobre todos es: el que es de la tierra, terreno es, y cosas terrenas habla: el que viene del cielo, sobre todos es.

31 Приходящий свыше и есть выше всех; а сущий от земли земной и есть и говорит, как сущий от земли; Приходящий с небес есть выше всех,

32 Ja mitä hän on nähnyt ja kuullut, sitä hän todistaa; ja hänen todistustansa ei kukaan ota vastaan.

32 Mitä Hän on nähnyt ja kuullut, siitä Hän todistaa eikä kukaan ota vastaan hänen todistustaan.

32. Ja mitä hän nähnyt ja kuullut on, sen hän todistaa, ja ei kenkään ota vastaan hänen todistustansa.

32. Joca Taiwasta tule hän on caickein ylin ja todista mitä hän nähnyt ja cuullut on ja ei kengän ota hänen todistustans.

32. Joca Taiuast tule/ hen on caikein ylitze/ Ja todista mite hen nähnyt ia cwllut on. Ja eikenge' ota hene' Todhistustans. (Joka taiwaasta tulee/ hän on kaikkein ylitse/ Ja todistaa mitä hän nähnyt ja kuullut on. Ja ei kenkään ota hänen todistustansa.)

32 καὶ ὃ ἑώρακεν καὶ ἤκουσεν, τοῦτο μαρτυρεῖ, καὶ τὴν μαρτυρίαν αὐτοῦ οὐδεὶς λαμβάνει. ( κaὶ ὃ ἑóraκen κaὶ ἴκοusen, tοȗtο martureῖ, κaὶ tìn marturίan aὐtοȗ οὐdeὶs lambáneι. )

και ο εωρακεν και ηκουσεν τουτο μαρτυρει και την μαρτυριαν αυτου ουδεις λαμβανει 32 (kai o eoraken kai ikousen touto marturei kai tin marturian aftou oudeis lambanei)

32 And what he has seen and heard, he is testifying of this, and no one receives his testimony.

32. And what he hath seen and heard, that he testifieth; and no man receiveth his testimony.

32. und zeugt, was er gesehen und gehört hat; und sein Zeugnis nimmt niemand an.

32. Y lo que vió y oyó, esto testifica; y nadie recibe su testimonio.

32 и что Он видел и слышал, о том и свидетельствует; и никто не принимает свидетельства Его.

33 Joka ottaa vastaan hänen todistuksensa, se sinetillä vahvistaa, että Jumala on totinen.

33 Joka ottaa vastaan Hänen todistuksensa, se sinetillä vahvistaa, että Jumala on totuullinen.

33. Joka hänen todistuksensa otti vastaan, se päätti Jumalan olevan totisen.

33. Mutta joca hänen todistuxens otti hän päätti Jumalan olewan totisen.

33. Mutta ioca hene' Todhistuxens otti/ se * insiglasi/ ette Jumala ombi totinen. (Mutta joka hänen todistuksensa otti/ se insiglasi/ että Jumala ompi totinen.)

33 ὁ λαβὼν αὐτοῦ τὴν μαρτυρίαν ἐσφράγισεν ὅτι ὁ Θεὸς ἀληθής ἐστιν. ( ὁ labὸn aὐtοȗ tìn marturίan ẻsfrágιsen ὅtι ὁ Theὸs ἀlithís ẻstιn. )

ο λαβων αυτου την μαρτυριαν εσφραγισεν οτι ο θεος αληθης εστιν 33 (o labon aftou tin marturian esfragisen oti o theos alithis estin)

33 He who received his testimony sealed (this): that God is true.

33. He that hath received his testimony hath set to his seal that God is true.

33. Wer es aber annimmt, der besiegelt's, daß Gott wahrhaftig sei.

33. El que recibe su testimonio, éste selló, que Dios es verdadero;

33 Принявший Его свидетельство сим запечатлел, что Бог истинен,

34 Sillä hän, jonka Jumala on lähettänyt, puhuu Jumalan sanoja; sillä ei Jumala anna Henkeä mitalla.

34 Sillä Hän, jonka Jumala on lähettänyt, puhuu Jumalan sanoja. Jumala ei näet anna Henkeä mitalla.

34. Sillä jonka Jumala lähetti, se puhuu Jumalan sanoja; sillä ei Jumala anna Henkeä mitalla.

34. Sillä se jonga Jumala lähetti hän puhu Jumalan sanoja: sillä ei Jumala anna Henge mitalla.

34. Sille ette se/ ionga Jumala lehetti/ se puhupi Jumalan sanoia. Sille ettei Jumala anna Henge * mitan cansa. (Sillä että se/ jonka Jumala lähetti/ se puhuupi Jumalan sanoja. Sillä ettei Jumala anna Henkeä mitan kanssa.)

34 ὃν γὰρ ἀπέστειλεν ὁ Θεὸς, τὰ ῥήματα τοῦ Θεοῦ λαλεῖ· οὐ γὰρ ἐκ μέτρου δίδωσιν ὁ Θεὸς τὸ Πνεῦμα. ( ὃn gàr ἀpésteιlen ὁ Theὸs, tà ŕímata tοȗ Theοȗ laleῖ: οὐ gàr ẻκ métrοu dίdosιn ὁ Theὸs tὸ Pneȗma. )

ον γαρ απεστειλεν ο θεος τα ρηματα του θεου λαλει ου γαρ εκ μετρου διδωσιν ο θεος το πνευμα 34 (on gar apesteilen o theos ta rimata tou theou lalei ou gar ek metrou didosin o theos to pnebma)

34 For* he whom God sent speaks the words of God; for* God does not give the Spirit from measure.

34. For he whom God hath sent speaketh the words of God: for God giveth not the Spirit by measure unto him.

34. Denn welchen Gott gesandt hat, der redet Gottes Worte; denn Gott gibt den Geist nicht nach dem Maß.

34. Porque el que Dios envió, las palabras de Dios habla; porque no le da Dios el Espíritu por medida.

34 ибо Тот, Которого послал Бог, говорит слова Божии;ибо не мерою дает Бог Духа.

35 Isä rakastaa Poikaa ja on antanut kaikki hänen käteensä.

35 Isä rakastaa Poikaa ja on antanut kaikki Hänen käteensä.

35. Isä rakastaa Poikaa, ja antoi kaikki hänen käteensä.

35. Isä racasta Poica ja andoi caicki hänen kätens.

35. Ise rakasta Poica/ ia caiki annoi henen käteens. (Isä rakastaa Poikaa/ ja kaikki antoi hänen käteensä.)

35 ὁ πατὴρ ἀγαπᾷ τὸν υἱόν, καὶ πάντα δέδωκεν ἐν τῇ χειρὶ αὐτοῦ. ( ὁ patìr ἀgapᾷ tὸn uἱόn, κaὶ pánta dédoκen ẻn tῖ cheιrὶ aὐtοȗ. )

ο πατηρ αγαπα τον υιον και παντα δεδωκεν εν τη χειρι αυτου 35 (o patir agapa ton uion kai panta dedoken en ti cheiri aftou)

35 The Father loves* the Son, and has given all things in(to) his hand.

35. The Father loveth the Son, and hath given all things into his hand.

35. Der Vater hat den Sohn lieb und hat ihm alles in seine Hand gegeben.

35. El Padre ama al Hijo, y todas las cosas dió en su mano.

35 Отец любит Сына и все дал в рукуЕго.

36 Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä."

36 Joka uskoo Poikaan, sillä on iäinen elämä; mutta joka ei tottele Poikaa, ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällään."

36. Joka uskoo Pojan päälle, hänellä on ijankaikkinen elämä; mutta joka ei usko Pojan päälle, ei hänen pidä elämää näkemän, mutta Jumalan viha pysyy hänen päällänsä.

36. Joca usco Pojan päälle hänellä on ijancaickinen elämä mutta joca ei usco Pojan päälle ei hänen pidä elämätä näkemän mutta Jumalan wiha pysy hänen päälläns.

36. Joca vsko Poian päle sille ombi ijancaikine' Eleme. Mutta ioca ei vsko Poian päle/ ei henen pide Elemete näkemen/ Mutta Jumalan wiha pysypi henen pälens. (Joka uskoo Pojan päälle sillä ompi iankaikkinen elämä. Mutta joka ei usko Pojan päälle/ ei hänen pidä elämätä näkemän/ Mutta Jumalan wiha pysyypi hänen päällensä.)

36 ὁ πιστεύων εἰς τὸν υἱὸν ἔχει ζωὴν αἰώνιον· ὁ δὲ ἀπειθῶν τῷ υἱῷ οὐκ ὄψεται ζωήν, ἀλλ’ ἡ ὀργὴ τοῦ Θεοῦ μένει ἐπ’ αὐτόν. ( ὁ pιsteúon eἰs tὸn uἱὸn ἔcheι dzoìn aἰónιοn: ὁ dè ἀpeιthõn tỡ uἱỡ οὐκ ὄpsetaι dzoín, ἀll’ ἱ ὀrgì tοȗ Theοȗ méneι ẻp’ aὐtόn. )

ο πιστευων εις τον υιον εχει ζωην αιωνιον ο δε απειθων τω υιω ουκ οψεται ζωην αλλ η οργη του θεου μενει επ αυτον 36 (o pistebon eis ton uion echei zoin aionion o de apeithon to uio ouk opsetai zoin all i orgi tou theou menei ep afton)

36 He who believes in the Son has everlasting life, but he who is disobedient to the Son will not be seeing life, but the wrath of God is remaining upon him.

36. He that believeth on the Son hath everlasting life: and he that believeth not the Son shall not see life; but the wrath of God abideth on him.

36. Wer an den Sohn glaubt, der hat das ewige Leben. Wer dem Sohn nicht glaubt, der wird das Leben nicht sehen, sondern der Zorn Gottes bleibt über ihm.

36. El que cree en el Hijo, tiene vida eterna; mas el que al Hijo es incrédulo, no verá la vida; sino que la ira de Dios queda sobre él.

36 Верующий в Сына имеет жизнь вечную, а не верующий в Сына не увидит жизни, но гнев Божий пребывает на нем.