10 luku

Jeesus sanoo olevansa lammastarhan ovi 1 – 10 ja hyvä paimen 11 – 18; tämän tähden syntyy erimielisyyttä juutalaisten kesken 19 – 21; hän todistaa olevansa Jumalan Poika, josta syystä juutalaiset yrittävät kivittää hänet 22 – 39; menee Jordanin tuolle puolelle, ja siellä monet uskovat häneen 40 – 42.

1 Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka ei mene ovesta lammastarhaan, vaan nousee sinne muualta, se on varas ja ryöväri.

1 Totisesti, totisesti sanon teille: joka ei mene ovesta lammastarhaan, vaan nousee sinne muualta, hän on varas ja ryöväri.

1. Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka ei ovesta mene sisälle lammashuoneesen, vaan astuu siihen muualta, se on varas ja ryöväri.

1. TOtisest totisest sanon minä teille: joca ei owesta mene lammashuonesen waan mualda hän on waras ja ryöwäri.

1.TOtisest totisest sanon mine teille/ Joca ei siselmene ouen cautta Lammas honesen/ waan mwalda siselastu/ se ombi Wargas ia Röueri. (Totisesti totisesti sanon minä teille/ Joka ei sisälmene owen kautta lammashuoneeseen/ waan muualta sisällr astuu/ se ompi waras ja ryöwäri.)

1 Ἀμὴν ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ὁ μὴ εἰσερχόμενος διὰ τῆς θύρας εἰς τὴν αὐλὴν τῶν προβάτων, ἀλλὰ ἀναβαίνων ἀλλαχόθεν, ἐκεῖνος κλέπτης ἐστὶ καὶ λῃστής· ( Ἀmìn ἀmìn légo ὑmῖn, ὁ mì eἰserchόmenοs dιà tĩs thúras eἰs tìn aὐlìn tõn prοbáton, ἀllà ἀnabaίnon ἀllachόthen, ẻκeῖnοs κléptis ẻstὶ κaὶ lΐstís: )

αμην αμην λεγω υμιν ο μη εισερχομενος δια της θυρας εις την αυλην των προβατων αλλα αναβαινων αλλαχοθεν εκεινος κλεπτης εστιν και ληστης 1 (amin amin lego umin o mi eiserchomenos dia tis thuras eis tin ablin ton probaton alla anabainon allachothen ekeinos kleptis estin kai listis)

1 Assuredly, assuredly, I am saying to you°, He who does not enter in through the door into the sheep’s pen, but goes-up elsewhere, that (man) is a thief and a robber.</J>

1. Verily, verily, I say unto you, He that entereth not by the door into the sheepfold, but climbeth up some other way, the same is a thief and a robber.

1. Wahrlich, wahrlich ich sage euch: Wer nicht zur Tür eingeht in den Schafstall, sondern steigt anderswo hinein, der ist ein Dieb und ein Mörder.

1. DE cierto, de cierto os digo, que el que no entra por la puerta en el aprisco de las ovejas, mas sube por otra parte, el tal ladrón es y robador.

1 Истинно, истинно говорю вам: кто не дверью входит во двор овчий, но перелазит инде, тот вор и разбойник;

2 Mutta joka menee ovesta sisälle, se on lammasten paimen.

2 Mutta joka menee ovesta sisälle, hän on lammasten paimen.

2. Mutta joka oven kautta sisälle menee, se on lammasten paimen:

2. Mutta joca owesta mene hän on lammasten paimen. Sillen owen wartia awaja ja lambat cuulewat hänen änens.

2. Mutta ioca ouen lepitze siselmene/ se ombi Lammasten paimen. Sillen Ouenwartia auapi/ Ja Lambat cwleuat henen änens. (Mutta joka owen läwitse sisälle menee/ se ompi lammasten paimen. Sillen owenwartija awaapi/ Ja lampaat kuulewat hänen äänensä.)

2 ὁ δὲ εἰσερχόμενος διὰ τῆς θύρας ποιμήν ἐστι τῶν προβάτων. ( ὁ dè eἰserchόmenοs dιà tĩs thúras pοιmín ẻstι tõn prοbáton. )

ο δε εισερχομενος δια της θυρας ποιμην εστιν των προβατων 2 (o de eiserchomenos dia tis thuras poimin estin ton probaton)

2 But he who enters in through the door is the shepherd of the sheep.</J>

2. But he that entereth in by the door is the shepherd of the sheep.

2. Der aber zur Tür hineingeht, der ist ein Hirte der Schafe.

2. Mas el que entra por la puerta, el pastor de las ovejas es.

2 а входящий дверью есть пастырь овцам.

3 Hänelle ovenvartija avaa, ja lampaat kuulevat hänen ääntänsä; ja hän kutsuu omat lampaansa nimeltä ja vie heidät ulos.

3 Hänelle ovenvartija avaa, ja lampaat kuuntelevat hänen ääntänsä. Ja hän kutsuu omat lampaansa nimeltä ja vie ne ulos.

3. Sille ovenvartia avaa, ja lampaat kuulevat hänen äänensä. Ja omia lampaitansa kutsuu hän nimeltänsä, ja vie heidät ulos.

3. Ja omia lambaitans cudzu hän nimeldäns ja wie heidän ulos.

3. Ja omat Lambans cutzu hen nimeldens/ ia uloswiepi heijet. (Ja omat lampaat kutsuu hän nimeltänsä/ ja ulos wiepi heidät.)

3 τούτῳ ὁ θυρωρὸς ἀνοίγει, καὶ τὰ πρόβατα τῆς φωνῆς αὐτοῦ ἀκούει, καὶ τὰ ἴδια πρόβατα καλεῖ κατ’ ὄνομα καὶ ἐξάγει αὐτά. ( tοútǫ ὁ thurorὸs ἀnοίgeι, κaὶ tà prόbata tĩs fonĩs aὐtοȗ ἀκοúeι, κaὶ tà ἴdιa prόbata κaleῖ κat’ ὄnοma κaὶ ẻkságeι aὐtá. )

τουτω ο θυρωρος ανοιγει και τα προβατα της φωνης αυτου ακουει και τα ιδια προβατα καλει κατ ονομα και εξαγει αυτα 3 (touto o thuroros anoigei kai ta probata tis fonis aftou akouei kai ta idia probata kalei kat onoma kai exagei afta)

3 The doorkeeper opens to him, and the sheep hear his voice and he calls his own sheep by name and leads them out.</J>

3. To him the porter openeth; and the sheep hear his voice: and he calleth his own sheep by name, and leadeth them out.

3. Dem tut der Türhüter auf, und die Schafe hören seine Stimme; und er ruft seine Schafe mit Namen und führt sie aus.

3. A éste abre el portero, y las ovejas oyen su voz; y a sus ovejas llama por nombre, y las saca.

3 Ему придверник отворяет, и овцы слушаются голоса его, и он зовет своих овец по имени и выводит их.

4 Ja laskettuaan kaikki omansa ulos hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä.

4 Laskettuaan *omat lampaansa* ulos hän käy niitten edellä ja lampaat seuraavat häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä.

4. Ja kuin hän omat lampaansa päästää ulos, käy hän heidän edellänsä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä he tuntevat hänen äänensä.

4. Ja cuin hän omat lambans ulospäästä käy hän heidän edelläns ja lambat seurawat händä: sillä he tundewat hänen änens.

4. Ja quin hen omat Lambans vloslaske/ nin hen heiden edhellens mene/ Ja lambat seurauat hende/ Sille ette he tundeuat henen änens. (Ja kuin hän omat lampaansa ulos laskee/ niin hän heidän edellänsä menee/ Ja lampaat seuraawat häntä/ Sillä että he tuntewat hänen äänensä.)

4 καὶ ὅταν τὰ ἴδια πρόβατα ἐκβάλῃ, ἔμπροσθεν αὐτῶν πορεύεται, καὶ τὰ πρόβατα αὐτῷ ἀκολουθεῖ, ὅτι οἴδασι τὴν φωνὴν αὐτοῦ· ( κaὶ ὅtan tà ἴdιa prόbata ẻκbálΐ, ἔmprοsthen aὐtõn pοreúetaι, κaὶ tà prόbata aὐtỡ ἀκοlοutheῖ, ὅtι οἴdasι tìn fonìn aὐtοȗ: )

και οταν τα ιδια προβατα εκβαλη εμπροσθεν αυτων πορευεται και τα προβατα αυτω ακολουθει οτι οιδασιν την φωνην αυτου 4 (kai otan ta idia probata ekbali emprosthen afton porebetai kai ta probata afto akolouthei oti oidasin tin fonin aftou)

4 And whenever he cast forth his own sheep, he travels before them and the sheep follow him, because they know his voice.</J>

4. And when he putteth forth his own sheep, he goeth before them, and the sheep follow him: for they know his voice.

4. Und wenn er seine Schafe hat ausgelassen, geht er vor ihnen hin, und die Schafe folgen ihm nach; denn sie kennen seine Stimme.

4. Y como ha sacado fuera sus ovejas, va delante de ellas; y las ovejas le siguen; porque conocen su voz.

4 И когда выведет своих овец, идет перед ними; а овцы за ним идут, потому что знают голос его.

5 Mutta vierasta ne eivät seuraa, vaan pakenevat häntä, koska eivät tunne vierasten ääntä."

5 Mutta vierasta ne eivät seuraa, vaan pakenevat häntä, koska eivät tunne vierasten ääntä."

5. Mutta ei he muukalaita seuraa, vaan pakenevat häntä; sillä ei he tunne muukalaisten ääntä.

5. Mutta ei he muucalaista seura waan pakenewat händä: sillä ei he tunne muucalaisen ändä:

5. Mutta eiuet he mwcalaista seura/ waan pakeneuat henelde/ Sille ettei he tunne ninen mwcalaisten ändä. (Mutta eiwät he muukalaista seuraa/ waan pakenewat häneltä/ Sillä ettei he tunne niiden muukalaisten ääntä.)

5 ἀλλοτρίῳ δὲ οὐ μὴ ἀκολουθήσωσιν, ἀλλὰ φεύξονται ἀπ’ αὐτοῦ, ὅτι οὐκ οἴδασι τῶν ἀλλοτρίων τὴν φωνήν. ( ἀllοtrίǫ dè οὐ mì ἀκοlοuthísosιn, ἀllà feúksοntaι ἀp’ aὐtοȗ, ὅtι οὐκ οἴdasι tõn ἀllοtrίon tìn fonín. )

αλλοτριω δε ου μη ακολουθησωσιν αλλα φευξονται απ αυτου οτι ουκ οιδασιν των αλλοτριων την φωνην 5 (allotrio de ou mi akolouthisosin alla fefxontai ap aftou oti ouk oidasin ton allotrion tin fonin)

5 But they should never follow another man, but will be fleeing from him, because they do not know the voice of others.</J>

5. And a stranger will they not follow, but will flee from him: for they know not the voice of strangers.

5. Einem Fremden aber folgen sie nicht nach, sondern fliehen von ihm; denn sie kennen der Fremden Stimme nicht.

5. Mas al extraño no seguirán, ántes huirán de él; porque no conocen la voz de los extraños.

5 За чужим же не идут, но бегут от него, потому что не знают чужого голоса.

6 Tämän kuvauksen Jeesus puhui heille; mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hänen puheensa tarkoitti.

6 Tämän kuvauksen Jeesus esitti heille mutta he eivät ymmärtäneet mitä se oli, mitä Hän puhui heille.

6. Tämän tapauksen sanoi Jesus heille; mutta ei he niitä ymmärtäneet, mitä hän heille sanoi.

6. Tämän tapauxen sanoi Jesus heille mutta ei he sitä ymmärtänet cuin hän heille sanoi.

6. Temen Tapauxen sanoi Iesus heille/ Mutta eiuet he ymmertenet mike se oli/ quin hen sanoi heille. (Tämän tapauksen sanoi Jesus heille/ Mutta eiwät he ymmärtäneet mikä se oli/ kuin hän sanoi heille.)

6 Ταύτην τὴν παροιμίαν εἶπεν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· ἐκεῖνοι δὲ οὐκ ἔγνωσαν τίνα ἦν ἃ ἐλάλει αὐτοῖς. ( Τaútin tìn parοιmίan eἶpen aὐtοῖs ὁ Ἰisοȗs: ẻκeῖnοι dè οὐκ ἔgnosan tίna ἶn ἃ ẻláleι aὐtοῖs. )

ταυτην την παροιμιαν ειπεν αυτοις ο ιησους εκεινοι δε ουκ εγνωσαν τινα ην α ελαλει αυτοις 6 (taftin tin paroimian eipen aftois o iisous ekeinoi de ouk egnosan tina in a elalei aftois)

6 (Jesus was speaking this metaphor to them, but those (men) did not know what it was that he was speaking to them.)

6. This parable spake Jesus unto them: but they understood not what things they were which he spake unto them.

6. Diesen Spruch sagte Jesus zu ihnen; sie verstanden aber nicht, was es war, das er zu ihnen sagte.

6. Esta parábola les dijo Jesús; mas ellos no entendieron qué era lo que les decía.

6 Сию притчу сказал им Иисус; но они не поняли, что такое Он говорил им.

7 Niin Jeesus vielä sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: minä olen lammasten ovi.

7 Niin Jeesus vielä sanoi heille: "Totisesti, totisesti sanon teille: Minä olen lammasten ovi.

7. Niin Jesus sanoi taas heille: totisesti, totisesti sanon minä teille: minä olen lammasten ovi.

7. Nijn Jesus sanoi taas heille: totisest totisest sanon minä teille: minä olen lammasten owi.

7. Nin sanoi Iesus taas heille/ Totisest totisest sanon mine teille/ Mine ole' se Lammasten Oui. (Niin sanoi Jesus taas heille/ Totisesti totisesti sanon minä teille/ Minä olen se lammasten owi.)

7 Εἶπεν οὖν πάλιν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Ἀμὴν ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι ἐγώ εἰμι ἡ θύρα τῶν προβάτων. ( Εἶpen οȗn pálιn aὐtοῖs ὁ Ἰisοȗs: Ἀmìn ἀmìn légo ὑmῖn ὅtι ẻgó eἰmι ἱ thúra tõn prοbáton. )

ειπεν ουν παλιν αυτοις ο ιησους αμην αμην λεγω υμιν οτι εγω ειμι η θυρα των προβατων 7 (eipen oun palin aftois o iisous amin amin lego umin oti ego eimi i thura ton probaton)

7 Therefore Jesus said again to them, Assuredly, assuredly, I am saying to you°, I am the door of the sheep.</J>

7. Then said Jesus unto them again, Verily, verily, I say unto you, I am the door of the sheep.

7. Da sprach Jesus wieder zu ihnen: Wahrlich, wahrlich ich sage euch: Ich bin die Tür zu den Schafen.

7. Volvióles pues Jesús a decir: De cierto, de cierto os digo, que yo soy la puerta de las ovejas.

7 Итак, опять Иисус сказал им: истинно, истинно говорю вам, что Я дверь овцам.

8 Kaikki, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat varkaita ja ryöväreitä; mutta lampaat eivät ole heitä kuulleet.

8 Kaikki, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat varkaita ja ryövärejä. Mutta lampaat eivät ole heitä kuunnelleet.

8. Kaikki, jotka minun edelläni ovat tulleet, ovat varkaat ja ryövärit: vaan ei lampaat kuulleet heitä.

8. Caicki jotca minun edelläni owat ollet owat warcat ja ryöwärit ja ei lambat cuullet heitä.

8. Caicki iotca minun edhellen ouat tulleet/ ne ouat Warcat ia Röuerit/ waan ei Lambat cwlleet heite. (Kaikki jotka minun edelläni owat tulleet/ ne owat warkaat ja ryöwärit/ waan ei lampaat kuulleet heitä.)

8 πάντες ὅσοι ἦλθον πρὸ ἐμοῦ, κλέπται εἰσὶ καὶ λῃσταί· ἀλλ’ οὐκ ἤκουσαν αὐτῶν τὰ πρόβατα. ( pántes ὅsοι ἶlthοn prὸ ẻmοȗ, κléptaι eἰsὶ κaὶ lΐstaί: ἀll’ οὐκ ἴκοusan aὐtõn tà prόbata. )

παντες οσοι προ εμου ηλθον κλεπται εισιν και λησται αλλ ουκ ηκουσαν αυτων τα προβατα 8 (pantes osoi pro emou ilthon kleptai eisin kai listai all ouk ikousan afton ta probata)

8 All things, as many things as came (before) are thieves and robbers, but the sheep did not hear them.</J>

8. All that ever came before me are thieves and robbers: but the sheep did not hear them.

8. Alle, die vor mir gekommen sind, die sind Diebe und Mörder; aber die Schafe haben ihnen nicht gehorcht.

8. Todos los que ántes de mí vinieron, ladrones son y robadores, mas no los oyeron las ovejas.

8 Все, сколько их ни приходило предо Мною, суть воры и разбойники; но овцы не послушали их.

9 Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen.

9 Minä olen ovi. Jos joku minun kauttani menee sisälle, hän pelastuu ja hän käy sisälle ja käy ulos ja löytää laitumen.

9. Minä olen ovi: jos joku minun kauttani menee sisälle, se tulee autuaaksi, ja menee sisälle ja ulos, ja löytää laitumen.

9. Minä olen owi joca minun cauttani sisällemene hän tule wapaxi ja mene sisälle ja ulos ja löytä laituimen.

9. Mine olen Oui/ Se ioca minun cauttan siselmenepi/ henen pite wapaxi tuleman/ Ja siselmenepi ia vlosmenepi/ ia leute Laitumen. (Minä olen owi/ Se joka minun kauttan sisälle meneepi/ hänen pitää wapaaksi tuleman/ Ja sisälle meneepi ja ulos meneepi/ ja löytää laitumen.)

9 ἐγώ εἰμι ἡ θύρα· δι’ ἐμοῦ ἐάν τις εἰσέλθῃ, σωθήσεται, καὶ εἰσελεύσεται καὶ ἐξελεύσεται, καὶ νομὴν εὑρήσει. ( ẻgó eἰmι ἱ thúra: dι’ ẻmοȗ ẻán tιs eἰsélthΐ, sothísetaι, κaὶ eἰseleúsetaι κaὶ ẻkseleúsetaι, κaὶ nοmìn eὑríseι. )

εγω ειμι η θυρα δι εμου εαν τις εισελθη σωθησεται και εισελευσεται και εξελευσεται και νομην ευρησει 9 (ego eimi i thura di emou ean tis eiselthi sothisetai kai eiselefsetai kai exelefsetai kai nomin ebrisei)

9 I am the door; if anyone enters through me, he will be saved and will enter and will go out and will find pasture.</J>

9. I am the door: by me if any man enter in, he shall be saved, and shall go in and out, and find pasture.

9. Ich bin die Tür; so jemand durch mich eingeht, der wird selig werden und wird ein und aus gehen und Weide finden.

9. Yo soy la puerta: el que por mí entrare, será salvo; y entrará, y saldrá, y hallará pastos.

9 Я есмь дверь: кто войдет Мною, тот спасется, и войдет, и выйдет, и пажить найдет.

10 Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.

10 Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, jotta heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.

10. Ei varas tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja kadottamaan: minä tulin, että heillä pitää elämä oleman ja yltäkyllä oleman.

10. Ei waras tule muuta cuin warastaman ja tappaman ja cadottaman: waan minä tulin että heillä pitä elämä oleman ja yldäkyllä oleman.

10. Ei Wargas tule mwtoin quin wargastaman/ ia tappaman/ ia cadhottaman. Mine tulin senpäle/ ette heille pite Eleme oleman/ ia yldekylle oleman. (Ei waras tulle muutoin kuin warastamaan/ ja tappamaan/ ja kadottamaan. Minä tulin sen päälle/ että heillä pitää elämä oleman/ ja yltäkyllä olemaan.)

10 ὁ κλέπτης οὐκ ἔρχεται εἰ μὴ ἵνα κλέψῃ καὶ θύσῃ καὶ ἀπολέσῃ· ἐγὼ ἦλθον ἵνα ζωὴν ἔχωσι καὶ περισσὸν ἔχωσιν. ( ὁ κléptis οὐκ ἔrchetaι eἰ mì ἵna κlépsΐ κaὶ thúsΐ κaὶ ἀpοlésΐ: ẻgὸ ἶlthοn ἵna dzoìn ἔchosι κaὶ perιssὸn ἔchosιn. )

ο κλεπτης ουκ ερχεται ει μη ινα κλεψη και θυση και απολεση εγω ηλθον ινα ζωην εχωσιν και περισσον εχωσιν 10 (o kleptis ouk erchetai ei mi ina klepsi kai thusi kai apolesi ego ilthon ina zoin echosin kai perisson echosin)

10 The thief does not come, except that* he may steal, and may sacrifice and may destroy (you). I came in order that they may have life and may have (it) even-more.</J>

10. The thief cometh not, but for to steal, and to kill, and to destroy: I am come that they might have life, and that they might have it more abundantly.

10. Ein Dieb kommt nur, daß er stehle, würge und umbringe.

10. El ladrón no viene sino para hurtar, y matar, y destruir: yo he venido para que tengan vida, y para que la tengan en grande abundancia.

10 Вор приходит только для того, чтобы украсть, убить и погубить. Я пришел для того, чтобы имели жизнь и имели с избытком.

11 Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.

11 Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten puolesta.

11. Minä olen hyvä paimen: hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.

11. MInä olen hywä paimen hywä paimen anda hengens lammasten edest.

11. Mine olen se hyue Paimen. Yxi hyue Paimen anda hengens Lammasten edest. (Minä olen se hywä paimen. Yksi hywä paimen antaa henkensä lammasten edestä.)

11 ἐγώ εἰμι ὁ ποιμὴν ὁ καλός. ὁ ποιμὴν ὁ καλὸς τὴν ψυχὴν αὐτοῦ τίθησιν ὑπὲρ τῶν προβάτων· ( ẻgó eἰmι ὁ pοιmìn ὁ κalόs. ὁ pοιmìn ὁ κalὸs tìn psuchìn aὐtοȗ tίthisιn ὑpèr tõn prοbáton: )

εγω ειμι ο ποιμην ο καλος ο ποιμην ο καλος την ψυχην αυτου τιθησιν υπερ των προβατων 11 (ego eimi o poimin o kalos o poimin o kalos tin psuchin aftou tithisin uper ton probaton)

11 I am the good shepherd. The good shepherd lays down his life on behalf of the sheep.</J>

11. I am the good shepherd: the good shepherd giveth his life for the sheep.

11. Ich bin gekommen, daß sie das Leben und volle Genüge haben sollen.

11. Yo soy el buen pastor: el buen pastor su alma da por las ovejas.

11 Я есмь пастырь добрый: пастырь добрый полагает жизнь свою за овец.

12 Mutta palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole, kun hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi ryöstää ja hajottaa ne.

12 Mutta kun palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole, näkee suden tulevan, hän jättää lampaat ja pakenee. Mutta susi ryöstää *ne ja hajoittaa lampaat.

12. Mutta palkollinen, joka ei ole paimen, eikä lampaat ole hänen omansa: kuin hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi raatelee ja haaskaa lampaat.

12. Mutta palcollinen joca ei ole paimen eikä lambat ole hänen omans cosca hän näke suden tulewan nijn hän jättä lambat ja pakene ja susi raatele ja haasca lambat.

12. Mutta Palcolinen/ ia ioca ei ole Paimen/ ionga ei ole Lambaat omat/ näke Sudhen tuleuan/ ia iette Lambaat/ ia pakene/ ia Susi ratele ia haaska Lambaat. (Mutta palkollinen/ ja joka ei ole paimen/ jonka ei ole lampaat omat/ näkee suden tulewan/ ja jättää lampaat/ ja pakenee/ ja susi raatelee ja haaskaa lampaat.)

12 ὁ μισθωτὸς δὲ καὶ οὐκ ὢν ποιμήν, οὗ οὐκ εἰσὶ τὰ πρόβατα ἴδια, θεωρεῖ τὸν λύκον ἐρχόμενον καὶ ἀφίησι τὰ πρόβατα καὶ φεύγει· καὶ ὁ λύκος ἁρπάζει αὐτὰ καὶ σκορπίζει τὰ πρόβατα. ( ὁ mιsthotὸs dè κaὶ οὐκ ὄn pοιmín, οὗ οὐκ eἰsὶ tà prόbata ἴdιa, theoreῖ tὸn lúκοn ẻrchόmenοn κaὶ ἀfίisι tà prόbata κaὶ feúgeι: κaὶ ὁ lúκοs ἁrpádzeι aὐtà κaὶ sκοrpίdzeι tà prόbata. )

ο μισθωτος δε και ουκ ων ποιμην ου ουκ εισιν τα προβατα ιδια θεωρει τον λυκον ερχομενον και αφιησιν τα προβατα και φευγει και ο λυκος αρπαζει αυτα και σκορπιζει τα προβατα 12 (o misthotos de kai ouk on poimin ou ouk eisin ta probata idia theorei ton lukon erchomenon kai afiisin ta probata kai febgei kai o lukos arpazei afta kai skorpizei ta probata)

12 But the hired-servant and not being (the) shepherd, whose sheep are not his own, views the wolf coming and leaves the sheep and flees and the wolf seizes them and scatters the sheep.</J>

12. But he that is an hireling, and not the shepherd, whose own the sheep are not, seeth the wolf coming, and leaveth the sheep, and fleeth: and the wolf catcheth them, and scattereth the sheep.

12. Ich bin der gute Hirte. Der gute Hirte läßt sein Leben für seine Schafe. Der Mietling aber, der nicht Hirte ist, des die Schafe nicht eigen sind, sieht den Wolf kommen und verläßt die Schafe und flieht; und der Wolf erhascht und zerstreut die Schafe.

12. Mas el asalariado, y que no es el pastor, cuyas no son proprias las ovejas, ve al lobo que viene, y deja las ovejas, y huye; y el lobo arrebata, y dispersa las ovejas.

12 А наемник, не пастырь, которому овцы не свои, видит приходящего волка, и оставляет овец, и бежит; и волк расхищает овец, и разгоняет их.

13 Hän pakenee, sillä hän on palkattu eikä välitä lampaista.

13 Palkkalainen* pakenee, koska hän on palkattu eikä välitä lampaista.

13. Mutta palkollinen pakenee, sillä hän on palkollinen, eikä tottele lampaista.

13. Mutta palcollinen pakene: Sillä hän on palcollinen eikä tottele lambaista.

13. Mutta se Palcolinen pakene/ sille ette hen ombi palcollinen/ ia ei tottele Lambaista. (Mutta se palkollinen pakenee/ sillä että hän ompi palkollinen/ ja ei tottele lampaista.)

13 ὁ δὲ μισθωτὸς φεύγει, ὅτι μισθωτός ἐστι καὶ οὐ μέλει αὐτῷ περὶ τῶν προβάτων. ( ὁ dè mιsthotὸs feúgeι, ὅtι mιsthotόs ẻstι κaὶ οὐ méleι aὐtỡ perὶ tõn prοbáton. )

ο δε μισθωτος φευγει οτι μισθωτος εστιν και ου μελει αυτω περι των προβατων 13 (o de misthotos febgei oti misthotos estin kai ou melei afto peri ton probaton)

13 Now the hired-servant flees because he is a hired-servant and he himself does not care concerning the sheep.</J>

13. The hireling fleeth, because he is an hireling, and careth not for the sheep.

13. Der Mietling aber flieht; denn er ist ein Mietling und achtet der Schafe nicht.

13. Así que el asalariado huye, porque es asalariado, y no tiene cuidado de las ovejas.

13 А наемник бежит, потому что наемник, и нерадит об овцах.

14 Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut,

14 Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani ja omani tuntevat minut,

14. Minä olen hyvä paimen, joka tunnen omani, ja minä tunnetaan myös omiltani,

14. Minä olen hywä paimen joca tunnen lambani ja minä tutan myös lambaildani.

14. Mine olen se Hyue Paimen/ ia tunnen minun Lambaani/ ia mine tutan minun Lambaildani. (Minä olen se hywä paimen/ ja tunnen minun lampaani/ ja minä tutan minun lampailtani.)

14 ἐγώ εἰμι ὁ ποιμὴν ὁ καλός, καὶ γινώσκω τὰ ἐμὰ καὶ γινώσκομαι ὑπὸ τῶν ἐμῶν, ( ẻgó eἰmι ὁ pοιmìn ὁ κalόs, κaὶ gιnósκo tà ẻmà κaὶ gιnósκοmaι ὑpὸ tõn ẻmõn, )

εγω ειμι ο ποιμην ο καλος και γινωσκω τα εμα και γινωσκομαι υπο των εμων 14 (ego eimi o poimin o kalos kai ginosko ta ema kai ginoskomai upo ton emon)

14 I am the good shepherd, and I know my own and I am known by my own,</J>

14. I am the good shepherd, and know my sheep, and am known of mine.

14. Ich bin der gute Hirte und erkenne die Meinen und bin bekannt den Meinen,

14. Yo soy el buen pastor; y conozco mis ovejas, y las mías me conocen,

14 Я есмь пастырь добрый; и знаю Моих, и Мои знают Меня.

15 niinkuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän; ja minä annan henkeni lammasten edestä.

15 niin kuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän. Ja minä annan henkeni lammasten puolesta.

15. Niinkuin Isä minun tuntee, ja minä tunnen Isän: ja panen henkeni lammasten edestä.

15. Nijncuin Isä minun tunde nijn tunnen minä myös Isän ja minä panen hengeni lammasten edestä.

15. Quin Ise minun tunde/ nin mine mös tunnen Isen/ Ja mine panen hengeni Lammasten edheste. (Kuin Isä minun tuntee/ niin minä myös tunnen Isän/ Ja minä panen henkeni lammasten edestä.)

15 καθὼς γινώσκει με ὁ πατὴρ κἀγὼ γινώσκω τὸν πατέρα, καὶ τὴν ψυχήν μου τίθημι ὑπὲρ τῶν προβάτων. ( κathὸs gιnósκeι me ὁ patìr κἀgὸ gιnósκo tὸn patéra, κaὶ tìn psuchín mοu tίthimι ὑpèr tõn prοbáton. )

καθως γινωσκει με ο πατηρ καγω γινωσκω τον πατερα και την ψυχην μου τιθημι υπερ των προβατων 15 (kathos ginoskei me o patir kago ginosko ton patera kai tin psuchin mou tithimi uper ton probaton)

15 just-as the Father knows me and I know the Father, and I lay (down) my life on behalf of the sheep.</J>

15. As the Father knoweth me, even so know I the Father: and I lay down my life for the sheep.

15. wie mich mein Vater kennt und ich kenne den Vater. Und ich lasse mein Leben für die Schafe.

15. Como el Padre me conoce a mí, y yo conozco al Padre; y pongo mi vida por las ovejas.

15 Как Отец знает Меня, так и Я знаю Отца; и жизнь Мою полагаю за овец.

16 Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös niitä tulee minun johdattaa, ja ne saavat kuulla minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen.

16 Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät kuulu tähän lammastarhaan. Niitäkin minun tulee johdattaa. Ja ne kuuntelevat ääntäni ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen.

16. Minulla on myös muita lampaita, jotka ei ole tästä lammashuoneesta: ne pitää minun myös tänne saattaman: ja he saavat kuulla minun ääneni; ja pitää oleman yksi lammashuone ja yksi paimen.

16. Ja minulla on myös muita lambaita jotca ei ole tästä lammashuonesta: ne tahdon minä myös tänne saatta ja he saawat cuulla minun äneni. Ja nijn pitä oleman yxi lammashuone ja yxi paimen.

16. Ja ombi mös minulla muita Lambaita iotca ei ole teste Lammas honesta. Ja ne samat pite minun mös te'ne saattaman/ ia heidhen pite cwleman minun äneni. Ja olema' pite yxi Lammas hone ia yxi Paimen. (Ja ompi myös minulla muita lampaita jotka ei ole tästä lammashuoneesta. Ja ne samat pitää minun myös tänne saattaman/ ja heidän pitää kuuleman minun ääneni. Ja oleman pitää yksi lammashuone ja yksi paimen.)

16 καὶ ἄλλα πρόβατα ἔχω, ἃ οὐκ ἔστιν ἐκ τῆς αὐλῆς ταύτης· κἀκεῖνά με δεῖ ἀγαγεῖν, καὶ τῆς φωνῆς μου ἀκούσουσι, καὶ γενήσεται μία ποίμνη, εἷς ποιμήν. ( κaὶ ἄlla prόbata ἔcho, ἃ οὐκ ἔstιn ẻκ tĩs aὐlĩs taútis: κἀκeῖná me deῖ ἀgageῖn, κaὶ tĩs fonĩs mοu ἀκοúsοusι, κaὶ genísetaι mίa pοίmni, eἷs pοιmín. )

και αλλα προβατα εχω α ουκ εστιν εκ της αυλης ταυτης κακεινα με δει αγαγειν και της φωνης μου ακουσουσιν και γενησεται μια ποιμνη εις ποιμην 16 (kai alla probata echo a ouk estin ek tis ablis taftis kakeina me dei agagein kai tis fonis mou akousousin kai genisetai mia poimni eis poimin)

16 And I have other sheep, which are not out of this pen; it is also essential for me to lead those and they will be hearing my voice and there will become one flock, one shepherd.</J>

16. And other sheep I have, which are not of this fold: them also I must bring, and they shall hear my voice; and there shall be one fold, and one shepherd.

16. Und ich habe noch andere Schafe, die sind nicht aus diesem Stalle; und dieselben muß ich herführen, und sie werden meine Stimme hören, und wird eine Herde und ein Hirte werden.

16. También tengo otras ovejas que no son de este redil: aquellas también he de traer, y oirán mi voz; y habrá un rebaño, y un pastor.

16 Есть у Меня и другие овцы, которые не сего двора, и тех надлежит Мне привести: и они услышат голос Мой, и будет одно стадо и один Пастырь.

17 Sentähden Isä minua rakastaa, koska minä annan henkeni, että minä sen jälleen ottaisin.

17 Sen vuoksi Isä rakastaa minua, koska annan henkeni, jotta sen jälleen ottaisin.

17. Sentähden Isä minua rakastaa, sillä minä panen henkeni, että minä sen jälleen otan.

17. Isä racasta minua että minä panen hengeni ja sen jällens otan.

17. Senteden Ise minua racasta ette mine panen Hengeni/ ia sen iellens otan. (Sentähden Isä minua rakastaa että minä panen henkeni/ ja sen jällens otan.)

17 διὰ τοῦτό με ὁ πατὴρ ἀγαπᾷ, ὅτι ἐγὼ τίθημι τὴν ψυχήν μου, ἵνα πάλιν λάβω αὐτήν. ( dιà tοȗtό me ὁ patìr ἀgapᾷ, ὅtι ẻgὸ tίthimι tìn psuchín mοu, ἵna pálιn lábo aὐtín. )

δια τουτο ο πατηρ με αγαπα οτι εγω τιθημι την ψυχην μου ινα παλιν λαβω αυτην 17 (dia touto o patir me agapa oti ego tithimi tin psuchin mou ina palin labo aftin)

17 Because of this, the Father loves* me, because I lay down my life, in order that I may again take (it).</J>

17. Therefore doth my Father love me, because I lay down my life, that I might take it again.

17. Darum liebt mich mein Vater, daß ich mein Leben lasse, auf daß ich's wiedernehme.

17. Por eso me ama el Padre mío, porque yo pongo mi vida, para volverla a tomar.

17 Потому любит Меня Отец, что Я отдаю жизнь Мою, чтобы опять принять ее.

18 Ei kukaan sitä minulta ota, vaan minä annan sen itsestäni. Minulla on valta antaa se, ja minulla on valta ottaa se jälleen; sen käskyn minä olen saanut Isältäni."

18 Ei kukaan ota sitä minulta, vaan minä annan sen vapaaehtoisesti*. Minulla on valta antaa se ja minulla on valta ottaa se jälleen. Sen käskyn olen saanut Isältäni."

18. Ei ota kenkään sitä minulta, vaan minä panen sen itsestäni. Minulla on valta sitä panna, ja minulla on valta sitä taas ottaa. Sen käskyn minä sain Isältäni.

18. Ei ota kengän sitä minulda waan minä panen sen idze tahdostani. Minulla on woima sitä panna ja minulla on woima sitä taas otta: ja minä sain sen käskyn Isäldäni.

18. Ei kengen minulta site ota/ wan mine sen panen itze minuldani. Minulla on woima site panna ia minulla on woima site iellense otta. Sen käskyn mine sain Iseldeni. (Ei kenkään minulta sitä ota/ waan minä sen panen itse minultani. Minulla on woima sitä panna ja minulla on woima sitä jällens ottaa. Sen käskyn minä sain Isältäni.)

18 οὐδεὶς αἴρει αὐτὴν ἀπ’ ἐμοῦ, ἀλλ’ ἐγὼ τίθημι αὐτὴν ἀπ’ ἐμαυτοῦ· ἐξουσίαν ἔχω θεῖναι αὐτήν, καὶ ἐξουσίαν ἔχω πάλιν λαβεῖν αὐτήν· ταύτην τὴν ἐντολὴν ἔλαβον παρὰ τοῦ πατρός μου. ( οὐdeὶs aἴreι aὐtìn ἀp’ ẻmοȗ, ἀll’ ẻgὸ tίthimι aὐtìn ἀp’ ẻmautοȗ: ẻksοusίan ἔcho theῖnaι aὐtín, κaὶ ẻksοusίan ἔcho pálιn labeῖn aὐtín: taútin tìn ẻntοlìn ἔlabοn parà tοȗ patrόs mοu. )

ουδεις αιρει αυτην απ εμου αλλ εγω τιθημι αυτην απ εμαυτου εξουσιαν εχω θειναι αυτην και εξουσιαν εχω παλιν λαβειν αυτην ταυτην την εντολην ελαβον παρα του πατρος μου 18 (oudeis airei aftin ap emou all ego tithimi aftin ap emaftou exousian echo theinai aftin kai exousian echo palin labein aftin taftin tin entolin elabon para tou patros mou)

18 No one takes it away from me, but I lay it down out of myself. I have authority to lay it down and I have authority to take it (up) again. I received this commandment from my Father.</J>

18. No man taketh it from me, but I lay it down of myself. I have power to lay it down, and I have power to take it again. This commandment have I received of my Father.

18. Niemand nimmt es von mir, sondern ich lasse es von mir selber. Ich habe Macht, es zu lassen, und habe Macht, es wiederzunehmen. Solch Gebot habe ich empfangen von meinem Vater.

18. Nadie la quita de mí, mas yo la pongo de mí mismo; porque tengo poder para ponerla, y tengo poder para volverla a tomar. Este mandamiento recibí de mi Padre.

18 Никто не отнимает ее у Меня, но Я Сам отдаю ее. Имею власть отдать ее и власть имею опять принять ее. Сию заповедь получил Я от Отца Моего.

19 Niin syntyi taas erimielisyys juutalaisten kesken näiden sanain tähden.

19 Niin syntyi taas erimielisyyttä juutalaisten kesken näitten sanojen vuoksi.

19. Niin tuli taas riita Juudalaisten keskellä näiden puhetten tähden.

19. Nijn Judalaiset rupeisit taas rijtelemän keskenäns näiden puhetten tähden:

19. Taas sis rita nousi Judasten keskene neinen puheten täden. (Taas siis riita nousi judasten keskenään näiden puheitten tähden.)

19 Σχίσμα οὖν πάλιν ἐγένετο ἐν τοῖς Ἰουδαίοις διὰ τοὺς λόγους τούτους. ( Schίsma οȗn pálιn ẻgénetο ẻn tοῖs Ἰοudaίοιs dιà tοὐs lόgοus tοútοus. )

σχισμα ουν παλιν εγενετο εν τοις ιουδαιοις δια τους λογους τουτους 19 (schisma oun palin egeneto en tois ioudaiois dia tous logous toutous)

19 Therefore, a split again happened among the Jews because of these words.

19. There was a division therefore again among the Jews for these sayings.

19. Da ward abermals eine Zwietracht unter den Juden über diese Worte.

19. Y volvió a haber disensión entre los Judíos por estas palabras.

19 От этих слов опять произошла между Иудеями распря.

20 Ja useat heistä sanoivat: "Hänessä on riivaaja, ja hän on järjiltään; mitä te häntä kuuntelette?"

20 Useat heistä sanoivat: "Hänessä on riivaaja ja Hän on järjiltään. Mitä te Häntä kuuntelette?"

20. Ja moni heistä sanoi: hänellä on perkele, ja hän on mieletöin: mitä te häntä kuultelette?

20. Ja moni heistä sanoi: hänellä on Perkele ja hän on mieletöin mitä te händä cuuldeletta?

20. Nin Moni heiste sanoi/ Henelle ombi Perkele/ ia hen hullluttele/ mite te hende cwldelette? (Niin moni heistä sanoi/ Hänella ompi perkele/ ja hän hulluttelee/ mitä te häntä kuuntelette?)

20 ἔλεγον δὲ πολλοὶ ἐξ αὐτῶν· Δαιμόνιον ἔχει καὶ μαίνεται· τί αὐτοῦ ἀκούετε; ( ἔlegοn dè pοllοὶ ẻks aὐtõn: Daιmόnιοn ἔcheι κaὶ maίnetaι: tί aὐtοȗ ἀκοúete; )

ελεγον δε πολλοι εξ αυτων δαιμονιον εχει και μαινεται τι αυτου ακουετε 20 (elegon de polloi ex afton daimonion echei kai mainetai ti aftou akouete)

20 And many out of them were saying, He has a demon and is insane; why are you° listening (to) him?

20. And many of them said, He hath a devil, and is mad; why hear ye him?

20. Viele unter ihnen sprachen: Er hat den Teufel und ist unsinnig; was höret ihr ihm zu?

20. Y muchos de ellos decían: Demonio tiene, y está loco: ¿para qué le oís?

20 Многие из них говорили: Он одержим бесом и безумствует; что слушаете Его?

21 Toiset sanoivat: "Nämä eivät ole riivatun sanoja; eihän riivaaja voi avata sokeain silmiä?"

21 Toiset sanoivat: "Nämä eivät ole riivatun sanoja. Eihän riivaaja voi avata sokeain silmiä?"

21. Mutta muut sanoivat: ei ne ole riivatun puheet: taitaako perkele sokian silmät avata?

21. Mutta muutamat sanoit: ei ne ole rijwatun puhet woico Perkele sokiain silmät awata?

21. Mwtamat sanoit/ Neme sanat eiuet ole Perkeellisen. Woico Perkel Sokein silmet auaita? (Muutamat sanoit/ Nämä sanat eiwät ole perkeleellisen. Woiko perkele sokein silmät awata?)

21 ἄλλοι ἔλεγον· Ταῦτα τὰ ῥήματα οὐκ ἔστι δαιμονιζομένου· μὴ δαιμόνιον δύναται τυφλῶν ὀφθαλμοὺς ἀνοῖγειν; ( ἄllοι ἔlegοn: Τaȗta tà ŕímata οὐκ ἔstι daιmοnιdzοménοu: mì daιmόnιοn dúnataι tuflõn ὀfthalmοὐs ἀnοῖgeιn; )

αλλοι ελεγον ταυτα τα ρηματα ουκ εστιν δαιμονιζομενου μη δαιμονιον δυναται τυφλων οφθαλμους ανοιγειν 21 (alloi elegon tafta ta rimata ouk estin daimonizomenou mi daimonion dunatai tuflon ofthalmous anoigein)

21 Others were saying, These are not the words of one being demon-possessed. A demon is not able to open the eyes of the blind, is it? {Joh 10:22-42; Jerusalem and beyond Jordan; no parallel.}

21. Others said, These are not the words of him that hath a devil. Can a devil open the eyes of the blind?

21. Die andern sprachen: Das sind nicht Worte eines Besessenen; kann der Teufel auch der Blinden Augen auftun?

21. Decían otros: Estas palabras no son de endemoniado: ¿puede el demonio abrir los ojos de los ciegos?

21 Другие говорили: это слова не бесноватого; может ли бес отверзать очи слепым?

22 Sitten oli temppelin vihkimisen muistojuhla Jerusalemissa, ja oli talvi.

22 Sitten oli temppelin vihkimisen muistojuhla Jerusalemissa. ja oli talvi.

22. Ja Jerusalemissa oli kirkkomessu, ja talvi oli,

22. Ja Jerusalemis oli Kirckomessu talwella.

22. Nin tapachtui Jerusalemis Kirkomessu/ ia talui oli/ (Niin tapahtui Jerusalemissa kirkkomessu/ ja talwi oli/)

22 Ἐγένετο δὲ τὰ ἐγκαίνια ἐν τοῖς Ἱεροσολύμοις, καὶ χειμὼν ἦν· ( Ἐgénetο dè tà ẻgκaίnιa ẻn tοῖs Ἱerοsοlúmοιs, κaὶ cheιmὸn ἶn: )

εγενετο δε τα εγκαινια εν τοις ιεροσολυμοις και χειμων ην 22 (egeneto de ta enkainia en tois ierosolumois kai cheimon in)

22 Now it happened (to be) Hanukkah in Jerusalem and it was winter,

22. And it was at Jerusalem the feast of the dedication, and it was winter.

22. Es ward aber Kirchweihe zu Jerusalem und war Winter.

22. Y hacíase la fiesta de la dedicación en Jerusalem, y era invierno.

22 Настал же тогда в Иерусалиме праздник обновления, и была зима.

23 Ja Jeesus käyskeli pyhäkössä, Salomon pylväskäytävässä.

23 Jeesus käveli pyhäkössä, Salomon pylväskäytävässä.

23. Ja Jesus käveli templissä Salomon esihuoneessa.

23. Ja Jesus käweli Templis Salomonin esihuones.

23. Ja Iesus keui Templis Salomonin Esihones. (Ja Jesus käwi templissä Salomonin esihuoneessa.)

23 καὶ περιεπάτει ὁ Ἰησοῦς ἐν τῷ ἱερῷ ἐν τῇ στοᾷ τοῦ Σολομῶντος. ( κaὶ perιepáteι ὁ Ἰisοȗs ẻn tỡ ἱerỡ ẻn tῖ stοᾷ tοȗ Sοlοmõntοs. )

και περιεπατει ο ιησους εν τω ιερω εν τη στοα του σολομωντος 23 (kai periepatei o iisous en to iero en ti stoa tou solomontos)

23 and Jesus was walking in the temple in Solomon’s porch.

23. And Jesus walked in the temple in Solomon's porch.

23. Und Jesus wandelte im Tempel in der Halle Salomos.

23. Y Jesús andaba en el templo por el pórtico de Salomón.

23 И ходил Иисус в храме, в притворе Соломоновом.

24 Niin juutalaiset ympäröivät hänet ja sanoivat hänelle: "Kuinka kauan sinä pidät meidän mieltämme kiihdyksissä? Jos sinä olet Kristus, niin sano se meille suoraan."

24 Niin juutalaiset ympäröivät Hänet ja sanoivat Hänelle: "Kuinka kauan jännität mieltämme? Jos olet Kristus, sano se meille suoraan."

24. Niin Juudalaiset piirittivät hänen ja sanoivat hänelle: kuinka kauvan sinä meitä pidät ylös? Jos olet Kristus, niin sano meille selkiästi.

24. Nijn Judalaiset pijritit hänen ja sanoit hänelle: cuinga cauwan sinä juonittelet meitä? Jos sinä olet Christus nijn sano meille selkiäst.

24. Nin Juttat hene' ymberinspijritit ia sanoit henelle/ Quin caua' sine ionittelet meiden cansa? Jos sine olet Christ9 nin sanos meille selkiest? (Niin juuttaat hänen ympärins piiritit ja sanoit hänelle/ Kuin kauan sinä juonittelet meidän kanssa? Jos sinä oet Kristus niin sanos meille selkeästi?)

24 ἐκύκλωσαν οὖν αὐτὸν οἱ Ἰουδαῖοι καὶ ἔλεγον αὐτῷ· Ἕως πότε τὴν ψυχὴν ἡμῶν αἴρεις; εἰ σὺ εἶ ὁ Χριστός, εἰπὲ ἡμῖν παρρησίᾳ. ( ẻκúκlosan οȗn aὐtὸn οἱ Ἰοudaῖοι κaὶ ἔlegοn aὐtỡ: Ἕos pόte tìn psuchìn ἱmõn aἴreιs; eἰ sὐ eἶ ὁ Chrιstόs, eἰpè ἱmῖn parrisίᾳ. )

εκυκλωσαν ουν αυτον οι ιουδαιοι και ελεγον αυτω εως ποτε την ψυχην ημων αιρεις ει συ ει ο χριστος ειπε ημιν παρρησια 24 (ekuklosan oun afton oi ioudaioi kai elegon afto eos pote tin psuchin imon aireis ei su ei o christos eipe imin parrisia)

24 Therefore the Jews surrounded him and were saying to him, Until when, are you lifting (this question from) our souls: tell us frankly, if you are the Christ?

24. Then came the Jews round about him, and said unto him, How long dost thou make us to doubt? If thou be the Christ, tell us plainly.

24. Da umringten ihn die Juden und sprachen zu ihm: Wie lange hältst du unsere Seele auf? Bist du Christus, so sage es uns frei heraus.

24. Y rodeáronle los Judíos, y le dijeron: ¿Hasta cuándo traes suspensa nuestra alma? Si tú eres el Cristo, dínoslo abiertamente.

24 Тут Иудеи обступили Его и говорили Ему: долго ли Тебе держать нас в недоумении? если Ты Христос, скажи нам прямо.

25 Jeesus vastasi heille: "Minä olen sanonut sen teille, ja te ette usko. Ne teot, joita minä teen Isäni nimessä, ne todistavat minusta.

25 Jeesus vastasi heille: "Olen teille sanonut, mutta te ette usko. Ne teot, jotka teen Isäni nimessä, ne todistaa minusta.

25. Jesus vastasi heitä: minä olen sen teille sanonut, ja ette usko: ne työt, jotka minä teen Isäni nimeen, todistavat minusta.

25. Jesus wastais heitä: minä olen sen teille sanonut ja et te usco ne työt cuin minä teen Isäni nimeen todistawat minusta.

25. Iesus wastasi heite/ Mine olen sen sanonut teille ia ette te wsko site. Ne töödh iotca mine teen Iseni Nimeen/ ne minusta todistoxen candauat/ (Niin Jesus wastasi heitä/ Minä olen sen sanonut teille ja ette te usko sitä. Ne työt jotka minä teen Isäni nimeen/ ne minusta todistuksen kantawat/)

25 ἀπεκρίθη αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Εἶπον ὑμῖν, καὶ οὐ πιστεύετε· τὰ ἔργα ἃ ἐγὼ ποιῶ ἐν τῷ ὀνόματι τοῦ πατρός μου, ταῦτα μαρτυρεῖ περὶ ἐμοῦ· ( ἀpeκrίthi aὐtοῖs ὁ Ἰisοȗs: Εἶpοn ὑmῖn, κaὶ οὐ pιsteúete: tà ἔrga ἃ ẻgὸ pοιõ ẻn tỡ ὀnόmatι tοȗ patrόs mοu, taȗta martureῖ perὶ ẻmοȗ: )

απεκριθη αυτοις ο ιησους ειπον υμιν και ου πιστευετε τα εργα α εγω ποιω εν τω ονοματι του πατρος μου ταυτα μαρτυρει περι εμου 25 (apekrithi aftois o iisous eipon umin kai ou pistebete ta erga a ego poio en to onomati tou patros mou tafta marturei peri emou)

25 Jesus answered them, I spoke to you° and you° do not believe. The works which I am doing in my Father’s name, these are testifying concerning me.</J>

25. Jesus answered them, I told you, and ye believed not: the works that I do in my Father's name, they bear witness of me.

25. Jesus antwortete ihnen: Ich habe es euch gesagt, und ihr glaubet nicht. Die Werke, die ich tue in meines Vaters Namen, die zeugen von mir.

25. Respondióles Jesús: Os lo he dicho, y no lo creisteis: las obras que yo hago en nombre de mi Padre, estas dan testimonio de mí.

25 Иисус отвечал им: Я сказал вам, и не верите; дела, которые творю Я во имя Отца Моего,они свидетельствуют о Мне.

26 Mutta te ette usko, sillä te ette ole minun lampaitani (niin kuin olen teille sanonut).

26 Mutta te ette usko, sillä ette ole minun lampaita* (niin kuin olen teille sanonut).

26. Mutta ette usko: sillä ette ole minun lampaistani, miinkuin minä teille sanoin.

26. Mutta et te usco sillä et te ole minun lambaistani nijncuin minä jo teille sanoin.

26. Mutta ette te wsko/ Sille ettei te ole minun Lambaistan/ ninquin mine sanoin teille/ (Mutta ette te usko/ Sillä ettei te ole minun lampaistani/ niinkuin minä sanon teille/)

26 ἀλλ’ ὑμεῖς οὐ πιστεύετε· οὐ γάρ ἐστε ἐκ τῶν προβάτων τῶν ἐμῶν, καθὼς εἶπον ὑμῖν. ( ἀll’ ὑmeῖs οὐ pιsteúete: οὐ gár ẻste ẻκ tõn prοbáton tõn ẻmõn, κathὸs eἶpοn ὑmῖn. )

αλλ υμεις ου πιστευετε ου γαρ εστε εκ των προβατων των εμων καθως ειπον υμιν 26 (all umeis ou pistebete ou gar este ek ton probaton ton emon kathos eipon umin)

26 But you° do not believe, for* you° are not from my sheep just-as I said to you°.</J>

26. But ye believe not, because ye are not of my sheep, as I said unto you.

26. Aber ihr glaubet nicht; denn ihr seid von meinen Schafen nicht, wie ich euch gesagt habe.

26. Mas vosotros no creeis, porque no sois de mis ovejas, como os he dicho.

26 Но вы не верите, ибо вы не из овец Моих, как Я сказал вам.

27 Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.

27 Minun lampaani kuuntelevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne ja ne seuraavat minua.

27. Minun lampaani kuulevat minun ääneni, ja minä tunnen heidät, ja he seuraavat minua:

27. Minun lambani cuulewat minun äneni ja minä tunnen heidän he seurawat minua

27. Minun Lambani cwleuat minun äneni/ ia mine tunnen heijet/ Ja he seurauat minua/ (Minun lampaani kuulewat minun ääneni/ ja minä tunnen heidät/ Ja he seuraawat minua/)

27 τὰ πρόβατα τὰ ἐμὰ τῆς φωνῆς μου ἀκούει, κἀγὼ γινώσκω αὐτά, καὶ ἀκολουθοῦσί μοι, ( tà prόbata tà ẻmà tĩs fonĩs mοu ἀκοúeι, κἀgὸ gιnósκo aὐtá, κaὶ ἀκοlοuthοȗsί mοι, )

τα προβατα τα εμα της φωνης μου ακουει καγω γινωσκω αυτα και ακολουθουσιν μοι 27 (ta probata ta ema tis fonis mou akouei kago ginosko afta kai akolouthousin moi)

27 My sheep hear my voice and I know them and they are following me,</J>

27. My sheep hear my voice, and I know them, and they follow me:

27. Denn meine Schafe hören meine Stimme, und ich kenne sie; und sie folgen mir,

27. Mis ovejas oyen mi voz, y yo las conozco, y ellas me siguen;

27 Овцы Мои слушаются голоса Моего, и Я знаю их; и они идут за Мною.

28 Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni.

28 Ja minä annan heille iäisen elämän eivätkä he ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni.

28. Ja minä annan heille ijankaikkisen elämän, ja ei heidän pidä hukkuman ijankaikkisesti, eikä pidä yhdenkään repäisemän heitä minun kädestäni.

28. Ja minä annan heille ijancaickisen elämän ei he hucu ijancaickisest eikä yxikän repele heitä minun kädestäni.

28. Ja mine annan heille ijancaikisen elemen/ eike he hucku ijancaikisesta/ Eike mös yxiken heite repele minun kädhesteni. (Ja minä annan heille iankaikkisen elämän/ eikä he huku iankaikkisesti/ Eikä myös yksikään heitä repäise minun kädestäni.)

28 κἀγὼ ζωὴν αἰώνιον δίδωμι αὐτοῖς, καὶ οὐ μὴ ἀπόλωνται εἰς τὸν αἰῶνα, καὶ οὐχ ἁρπάσει τις αὐτὰ ἐκ τῆς χειρός μου. ( κἀgὸ dzoìn aἰónιοn dίdomι aὐtοῖs, κaὶ οὐ mì ἀpόlontaι eἰs tὸn aἰõna, κaὶ οὐch ἁrpáseι tιs aὐtà ẻκ tĩs cheιrόs mοu. )

καγω ζωην αιωνιον διδωμι αυτοις και ου μη απολωνται εις τον αιωνα και ουχ αρπασει τις αυτα εκ της χειρος μου 28 (kago zoin aionion didomi aftois kai ou mi apolontai eis ton aiona kai ouch arpasei tis afta ek tis cheiros mou)

28 and I give to them everlasting life, and they should never perish forever and not anyone will be seizing them from my hand.</J>

28. And I give unto them eternal life; and they shall never perish, neither shall any man pluck them out of my hand.

28. und ich gebe ihnen das ewige Leben; und sie werden nimmermehr umkommen, und niemand wird sie mir aus meiner Hand reißen.

28. Y yo les doy vida eterna, y para siempre no perecerán, y nadie las arrebatará de mi mano.

28 И Я даю им жизнь вечную, и не погибнут вовек; и никто не похитит их из руки Моей.

29 Minun Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä.

29 Isäni, joka on heidät minulle antanut on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä Isäni kädestä.

29. Minun isäni, joka ne minulle antoi, on suurempi kaikkia: ja ei kenkään taida heitä reväistä minun Isäni kädestä.

29. Minun Isän joca ne minulle andoi on caickein suurin ja ei kengän taida heitä rewäistä minun Isäni kädestä.

29. Minun Isen ioca ne minulle annoi/ hen on caikia swrin/ ia eikengen woi heite reueist minun Iseni kädhest. (Minun Isän joka ne minulle antoi/ hän on kaikkia suurin/ ja ei kenkään woi heitä rewäistä minun Isäni kädestä.)

29 ὁ πατήρ μου, ὃς δέδωκέ μοι, μεῖζων πάντων ἐστί, καὶ οὐδεὶς δύναται ἁρπάζειν ἐκ τῆς χειρὸς τοῦ πατρός μου. ( ὁ patír mοu, ὃs dédoκé mοι, meῖdzon pánton ẻstί, κaὶ οὐdeὶs dúnataι ἁrpádzeιn ẻκ tĩs cheιrὸs tοȗ patrόs mοu. )

ο πατηρ μου ος δεδωκεν μοι μειζων παντων εστιν και ουδεις δυναται αρπαζειν εκ της χειρος του πατρος μου 29 (o patir mou os dedoken moi meizon panton estin kai oudeis dunatai arpazein ek tis cheiros tou patros mou)

29 My Father, who has given (them) to me, he is greater (than) all, and no one is able to seize (them) out of my Father’s hand.</J>

29. My Father, which gave them me, is greater than all; and no man is able to pluck them out of my Father's hand.

29. Der Vater, der sie mir gegeben hat, ist größer denn alles; und niemand kann sie aus meines Vaters Hand reißen.

29. Mi Padre que me las dió, mayor que todos es; y nadie las puede arrebatar de la mano de mi Padre.

29 Отец Мой, Который дал Мне их, больше всех; и никто не может похитить их из руки Отца Моего.

30 Minä ja Isä olemme yhtä."

30 Minä ja Isä olemme yhtä."

30. Minä ja Isä olemme yhtä.

30. Minä ja Isä olemma yhtä.

30. Mine ia Ise olema ychte. (Minä ja Isä olemme yhtä.)

30 ἐγὼ καὶ ὁ πατὴρ ἕν ἐσμεν. ( ẻgὸ κaὶ ὁ patìr ἕn ẻsmen. )

εγω και ο πατηρ εν εσμεν 30 (ego kai o patir en esmen)

30 I and the Father are one.</J>

30. I and my Father are one.

30. Ich und der Vater sind eins.

30. Yo y mi Padre somos uno.

30 Я и Отец – одно.

31 Niin juutalaiset ottivat taas kiviä maasta kivittääksensä hänet.

31 Niin juutalaiset ottivat taas kiviä maasta kivittääkseen Hänet.

31. Niin Juudalaiset poimivat taas kiviä häntä kivittääksensä.

31. Nijn Judalaiset poimit taas kiwiä händä kiwittäxens.

31. Nin Juttat taas poimit Kiui/ hende kiuitexens. (Niin juuttaat taas poimit kiwiä/ häntä kiwittääksensä.)

31 Ἐβάστασαν οὖν πάλιν λίθους οἱ Ἰουδαῖοι ἵνα λιθάσωσιν αὐτόν. ( Ἐbástasan οȗn pálιn lίthοus οἱ Ἰοudaῖοι ἵna lιthásosιn aὐtόn. )

εβαστασαν ουν παλιν λιθους οι ιουδαιοι ινα λιθασωσιν αυτον 31 (ebastasan oun palin lithous oi ioudaioi ina lithasosin afton)

31 Therefore the Jews bore stones again in order that they might stone him.

31. Then the Jews took up stones again to stone him.

31. Da hoben die Juden abermals Steine auf, daß sie ihn steinigten.

31. Entónces volvieron a tomar piedras los Judíos, para apedrearle.

31 Тут опять Иудеи схватили каменья, чтобы побить Его.

32 Jeesus vastasi heille: "Minä olen näyttänyt teille monta hyvää tekoa, jotka ovat Isästä; mikä niistä on se, jonka tähden te tahdotte minut kivittää?"

32 Jeesus vastasi heille: "Olen näyttänyt teille monta hyvää tekoa, jotka ovat Isältäni*. Mikä niistä on sellainen, jonka vuoksi minut kivitätte?"

32. Jesus vastasi heitä: minä osoitin teille Isältäni monta hyvää työtä: minkä työn tähden niistä te siis minun kivitätte?

32. Mutta Jesus wastais heitä: minä osotin teille Isäldäni monda hywä työtä cuidenga tähden nijstä te sijs tahdotta minua kiwittä?

32. Wastasi Iesus heite/ Monda hyue töte mine osotin teille minun Iseldeni/ Quinenga tedhen sis nijste töiste te tadhot minua kiuitte? (Wastasi Jesus heitä/ Monta hywää työtä minä osoitin teille minun Isältäni/ Kuinenka tähden siis niistä töistä te tahdot minua kiwittää.)

32 ἀπεκρίθη αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Πολλὰ ἔργα καλὰ ἔδειξα ὑμῖν ἐκ τοῦ πατρός μου, διὰ ποῖον αὐτῶν ἔργον λιθάζετέ με; ( ἀpeκrίthi aὐtοῖs ὁ Ἰisοȗs: Pοllà ἔrga κalà ἔdeιksa ὑmῖn ẻκ tοȗ patrόs mοu, dιà pοῖοn aὐtõn ἔrgοn lιthádzeté me; )

απεκριθη αυτοις ο ιησους πολλα καλα εργα εδειξα υμιν εκ του πατρος μου δια ποιον αυτων εργον λιθαζετε με 32 (apekrithi aftois o iisous polla kala erga edeixa umin ek tou patros mou dia poion afton ergon lithazete me)

32 Jesus answered them, I showed you° many good works from my Father, because of what work from those do you° stone me?</J>

32. Jesus answered them, Many good works have I shewed you from my Father; for which of those works do ye stone me

32. Jesus antwortete ihnen: Viel gute Werke habe ich euch erzeigt von meinem Vater; um welches Werk unter ihnen steinigt ihr mich?

32. Respondióles Jesús: Muchas buenas obras os he mostrado de mi Padre, ¿por cuál obra de ellas me apedreáis?

32 Иисус отвечал им: много добрых дел показал Я вам от Отца Моего; за которое из них хотите побить Меня камнями?

33 Juutalaiset vastasivat hänelle: "Hyvän teon tähden me emme sinua kivitä, vaan jumalanpilkan tähden, ja koska sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi".

33 Juutalaiset vastasivat Hänelle (sanoen): "Hyvän teon vuoksi emme sinua kivitä, vaan rienauksen vuoksi, ja koska sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi."

33. Juudalaiset vastasivat häntä, sanoen: emme sinua hyvän työn tähden kivitä, vaan pilkan tähden, ja että sinä, joka ihminen olet, teet itses Jumalaksi.

33. Judalaiset wastaisit händä sanoden: en me sinua hywän työn tähden kiwitä waan pilcan tähden: ja että sinä joca ihminen olet teet idzes Jumalaxi.

33. Wastasit hende Juttat/ sanoden/ Emme me sinua kiuite hyuen töön tedhen/ waan pilcan tedhen/ ia ette sine/ ioca Inhimine' olet/ teet itzes Jumalaxi. (Wastasit häntä juuttaat/ sanoen/ Emme me sinua kiwitä hywän työn tähden/ waan pilkan tähden/ ja että sinä/ joka ihminen olet/ teet itsesi jumalaksi.)

33 ἀπεκρίθησαν αὐτῷ οἱ Ἰουδαῖοι λέγοντες· Περὶ καλοῦ ἔργου οὐ λιθάζομέν σε, ἀλλὰ περὶ βλασφημίας, καὶ ὅτι σὺ ἄνθρωπος ὢν ποιεῖς σεαυτὸν Θεόν. ( ἀpeκrίthisan aὐtỡ οἱ Ἰοudaῖοι légοntes: Perὶ κalοȗ ἔrgοu οὐ lιthádzοmén se, ἀllà perὶ blasfimίas, κaὶ ὅtι sὐ ἄnthropοs ὄn pοιeῖs seautὸn Theόn. )

απεκριθησαν αυτω οι ιουδαιοι λεγοντες περι καλου εργου ου λιθαζομεν σε αλλα περι βλασφημιας και οτι συ ανθρωπος ων ποιεις σεαυτον θεον 33 (apekrithisan afto oi ioudaioi legontes peri kalou ergou ou lithazomen se alla peri blasfimias kai oti su anthropos on poieis seafton theon)

33 The Jews answered him, saying, We do not stone you concerning a good work, but concerning blasphemy, and because you being a man, are making* yourself God.

33. The Jews answered him, saying, For a good work we stone thee not; but for blasphemy; and because that thou, being a man, makest thyself God.

33. Die Juden antworteten ihm und sprachen: Um des guten Werks willen steinigen wir dich nicht, sondern um der Gotteslästerung willen und daß du ein Mensch bist und machst dich selbst zu Gott.

33. Respondiéronle los Judíos, diciendo: Por la buena obra no te apedreamos, sino por la blasfemia; y porque tú, siendo hombre, te haces Dios.

33 Иудеи сказали Ему в ответ: не за доброе дело хотим побить Тебя камнями, но за богохульство и за то, что Ты, будучи человек, делаешь Себя Богом.

34 Jeesus vastasi heille: "Eikö teidän laissanne ole kirjoitettuna: 'Minä sanoin: te olette jumalia'?

34 Jeesus vastasi heille: "Eikö laissanne ole kirjoitettuna: 'Minä sanoin: Te olette jumalia'?

34. Jesus vastasi heitä: eiko teidän laissanne ole kirjoitettu: minä sanon, te olette jumalat?

34. Jesus wastais heitä: eikö teidän Laisanne ole kirjoitettu?

34. Wastasi heite Iesus. Eikö teiden Laisan ole kirioitettu/ Mine sanoin/ Te oletta Jumalat? (Wastasi heitä Jesus. Eikö teidän laissan ole kirjoitettu/ Minä sanoin/ Te olette Jumalat?)

34 ἀπεκρίθη αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Οὐκ ἔστι γεγραμμένον ἐν τῷ νόμῳ ὑμῶν, ἐγὼ εἶπα, θεοί ἐστε; ( ἀpeκrίthi aὐtοῖs ὁ Ἰisοȗs: Οὐκ ἔstι gegramménοn ẻn tỡ nόmǫ ὑmõn, ẻgὸ eἶpa, theοί ẻste; )

απεκριθη αυτοις ο ιησους ουκ εστιν γεγραμμενον εν τω νομω υμων εγω ειπα θεοι εστε 34 (apekrithi aftois o iisous ouk estin gegrammenon en to nomo umon ego eipa theoi este)

34 Jesus answered them, Has it not been written in your° law, (that) I said, You° are gods? {Psa 82:6?}

34. Jesus answered them, Is it not written in your law, I said, Ye are gods

34. Jesus antwortete ihnen: Steht nicht geschrieben in eurem Gesetz: "Ich habe gesagt: Ihr seid Götter"?

34. Respondióles Jesús: ¿No está escrito en vuestra ley: Yo dije: Dioses sois?

34 Иисус отвечал им: не написано ли в законе вашем: Я сказал: вы боги?

35 Jos hän sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli — ja Raamattu ei voi raueta tyhjiin —

35 Jos Hän sanoi jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli — ja Raamattu ei saata kumoutua —

35. Jos hän ne kutsui jumaliksi, joille Jumalan sana tapahtui, ja ei kirjoitus taideta rikottaa:

35. Minä sanoin: te oletta jumalat. Jos hän ne cudzui jumalixi joille Jumalan sana tapahdui ja ei Kirjoitus ole cuitengan ricottu?

35. Jos hen ne cutzui Jumalaxi/ ioille Jumalan sana tapactui/ ia ei se Kirioitus taidha quitengan rikottu olla/ (Jos hän ne kutsui jumalaksi/ joille Jumalan sana tapahtui/ ja ei se kirjoitus taida kuitenkaan rikottu olla/)

35 εἰ ἐκείνους εἶπε θεοὺς, πρὸς οὓς ὁ λόγος τοῦ Θεοῦ ἐγένετο, καὶ οὐ δύναται λυθῆναι ἡ γραφή, ( eἰ ẻκeίnοus eἶpe theοὐs, prὸs οὓs ὁ lόgοs tοȗ Theοȗ ẻgénetο, κaὶ οὐ dúnataι luthĩnaι ἱ grafí, )

ει εκεινους ειπεν θεους προς ους ο λογος του θεου εγενετο και ου δυναται λυθηναι η γραφη 35 (ei ekeinous eipen theous pros ous o logos tou theou egeneto kai ou dunatai luthinai i grafi)

35 If he called those (men) gods, to whom the word of God came* (and the Scripture is not able to be torn-down),</J>

35. If he called them gods, unto whom the word of God came, and the scripture cannot be broken;

35. So er die Götter nennt, zu welchen das Wort geschah, und die Schrift kann doch nicht gebrochen werden,

35. Si llamó dioses a aquellos, a los cuales vino la palabra de Dios, y la Escritura no puede ser quebrantada,

35 Если Он назвал богами тех, к которым было слово Божие, и не может нарушиться Писание, –

36 niin kuinka te sanotte sille, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: 'Sinä pilkkaat Jumalaa', sentähden että minä sanoin: 'Minä olen Jumalan Poika'?

36 sanotteko te Hänestä, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: 'Sinä rienaat, koska sanoin: 'Olen Jumalan Poika'?

36. Ja te sanotte hänelle, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: sinä pilkkaat Jumalaa, että minä sanoin: minä olen Jumalan Poika.

36. Ja te sanotte hänelle: jonga Isä on pyhittänyt ja lähettänyt mailmaan: sinä pilckat Jumalata että minä sanoin: minä olen Jumalan Poica.

36. Ja te sijttekin sanotta henelle ionga Ise ombi pyhittenyt ia lehettenyt Mailman/ Sine pilcat Jumalata/ Senteden ette mine sanoin/ Mine olen Jumalan Poica? (Ja te sittenkin sanotte hänelle jonka Isä ompi pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan/ Sinä pilkkaat Jumalata/ Sentähden että minä sanoin/ Minä olen Jumalan Poika?)

36 ὃν ὁ πατὴρ ἡγίασε καὶ ἀπέστειλεν εἰς τὸν κόσμον, ὑμεῖς λέγετε ὅτι βλασφημεῖς, ὅτι εἶπον, υἱὸς τοῦ Θεοῦ εἰμι; ( ὃn ὁ patìr ἱgίase κaὶ ἀpésteιlen eἰs tὸn κόsmοn, ὑmeῖs légete ὅtι blasfimeῖs, ὅtι eἶpοn, uἱὸs tοȗ Theοȗ eἰmι; )

ον ο πατηρ ηγιασεν και απεστειλεν εις τον κοσμον υμεις λεγετε οτι βλασφημεις οτι ειπον υιος του θεου ειμι 36 (on o patir igiasen kai apesteilen eis ton kosmon umeis legete oti blasfimeis oti eipon uios tou theou eimi)

36 do you° say of him, whom the Father made holy and sent into the world, You blaspheme, because I said, I am (the) Son of God?</J>

36. Say ye of him, whom the Father hath sanctified, and sent into the world, Thou blasphemest; because I said, I am the Son of God?

36. sprecht ihr denn zu dem, den der Vater geheiligt und in die Welt gesandt hat: "Du lästerst Gott", darum daß ich sage: Ich bin Gottes Sohn?

36. ¿A mí que el Padre santificó, y envió al mundo, vosotros decís: Tú blasfemas; porque dije: Soy el Hijo de Dios?

36 Тому ли, Которого Отец освятил и послал в мир, вы говорите: богохульствуешь, потому что Я сказал: Я Сын Божий?

37 Jos minä en tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua.

37 Ellen tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua.

37. Ellen minä tee minun Isäni töitä, niin älkäät minua uskoko.

37. Ellen minä tee minun Isäni töitä nijn älkät minua uscoco:

37. Ellei mine tee minun Iseni töite/ nin elke vsko minua/ (Ellei minä tee minun Isäni töitä/ niin älkää uskoko minua/)

37 εἰ οὐ ποιῶ τὰ ἔργα τοῦ πατρός μου, μὴ πιστεύετέ μοι· ( eἰ οὐ pοιõ tà ἔrga tοȗ patrόs mοu, mì pιsteúeté mοι: )

ει ου ποιω τα εργα του πατρος μου μη πιστευετε μοι 37 (ei ou poio ta erga tou patros mou mi pistebete moi)

37 If I am not doing the works of my Father, (then) do° not believe in me.</J>

37. If I do not the works of my Father, believe me not.

37. Tue ich nicht die Werke meines Vaters, so glaubet mir nicht;

37. Si no hago obras de mi Padre, no me creais.

37 Если Я не творю дел Отца Моего, не верьте Мне;

38 Mutta jos minä niitä teen, niin, vaikka ette uskoisikaan minua, uskokaa minun tekojani, että tulisitte tuntemaan ja ymmärtäisitte Isän olevan minussa ja minun olevan Isässä."

38 Mutta jos teen, niin vaikka ette usko minua, uskokaa teot, jotta tietäisitte ja uskoisitte* että Isä on minussa ja minä Hänessä."

38. Mutta jos minä niitä teen, ja jos ette minua usko, niin uskokaat ne työt, että te tuntisitte ja uskoisitte Isän olevan minussa ja minun hänessä.

38. Mutta jos minä nijtä teen ja jos et te minua usco nijn uscocat ne työt että te tundisit ja uscoisit Isän olewan minus ja minun hänes.

38. Mutta ios mine ne teen ios ei te minua vsko/ nin vskocat ne tööt/ Senpäle ette teiden pite tundeman ia Uskoman/ ette Ise ombi minus/ Ja mine henes. (Mutta jos minä ne teen jos ei te minua usko/ niin uskokaat ne työt/ Senpäälle että teidän pitää tunteman ja uskoman/ että Isä ompi minussa/ Ja minä hänessä.)

38 εἰ δὲ ποιῶ, κἂν ἐμοὶ μὴ πιστεύητε, τοῖς ἔργοις πιστεύσατε, ἵνα γνῶτε καὶ πιστεύσητε, ὅτι ἐν ἐμοὶ ὁ πατὴρ κἀγὼ ἐν αὐτῷ. ( eἰ dè pοιõ, κἂn ẻmοὶ mì pιsteúite, tοῖs ἔrgοιs pιsteúsate, ἵna gnõte κaὶ pιsteúsite, ὅtι ẻn ẻmοὶ ὁ patìr κἀgὸ ẻn aὐtỡ. )

ει δε ποιω καν εμοι μη πιστευητε τοις εργοις πιστευσατε ινα γνωτε και πιστευσητε οτι εν εμοι ο πατηρ καγω εν αυτω 38 (ei de poio kan emoi mi pistebite tois ergois pistefsate ina gnote kai pistefsite oti en emoi o patir kago en afto)

38 But if I am doing them, even if you° do° not believe in me, believe° in the works; in order that you° may know and may believe that the Father is in me and I in him.</J>

38. But if I do, though ye believe not me, believe the works: that ye may know, and believe, that the Father is in me, and I in him.

38. tue ich sie aber, glaubet doch den Werken, wollt ihr mir nicht glauben, auf daß ihr erkennet und glaubet, daß der Vater in mir ist und ich in ihm.

38. Mas si las hago, aunque a mí no creais, creéd a las obras, para que conozcáis y creais, que el Padre es en mí, y yo en él.

38 а если творю, то, когда не верите Мне, верьте делам Моим, чтобы узнать и поверить, что Отец во Мне и Я в Нем.

39 Niin he taas tahtoivat ottaa hänet kiinni, mutta hän lähti pois heidän käsistänsä.

39 Niin he tahtoivat taas ottaa Hänet kiinni, mutta Hän lähti pois heidän käsistään.

39. Niin he etsivät taas häntä kiinni ottaaksensa, mutta hän läksi heidän käsistänsä,

39. Nijn he edzeit taas händä kijnniottaxens mutta hän läxi heidän tyköns:

39. Nin he taas etzit hende kijniotta/ ia hen poislexi heiden käsistens/ (Niin he taas etsit häntä kiinni ottaa/ ja hän pois läksi heidän käsistänsä/)

39 Ἐζήτουν οὖν πάλιν πιάσαι αὐτὸν· καὶ ἐξῆλθεν ἐκ τῆς χειρὸς αὐτῶν. ( Ἐdzítοun οȗn pálιn pιásaι aὐtὸn: κaὶ ẻksĩlthen ẻκ tĩs cheιrὸs aὐtõn. )

εζητουν ουν παλιν αυτον πιασαι και εξηλθεν εκ της χειρος αυτων 39 (ezitoun oun palin afton piasai kai exilthen ek tis cheiros afton)

39 Therefore they were again seeking to arrest him and he went forth out of their hand.

39. Therefore they sought again to take him: but he escaped out of their hand,

39. Sie suchten abermals ihn zu greifen; aber er entging ihnen aus ihren Händen

39. Y procuraban otra vez prenderle; mas él se salió de sus manos,

39 Тогда опять искали схватить Его; но Он уклонился от рук их,

40 Ja hän meni taas Jordanin tuolle puolelle siihen paikkaan, missä Johannes ensin kastoi, ja viipyi siellä.

40 Ja Hän meni jälleen Jordanin tuolle puolen siihen paikkaan jossa Johannes ensin kastoi, ja viipyi siellä.

40. Ja meni jälleen toiselle puolelle Jordania, siihen paikkaan, jossa Johannes ensin kasti, ja viipyi siinä.

40. Ja meni jällens toiselle puolelle Jordani siJohen josa Johannes ensin casti ja jäi sinne.

40. ia poismeni iellens toiselle polen Jordanin sihen sijan/ iossa Johannes oli ensin castanut/ ia ieij sinne. (ja pois meni jällens toiselle puolen Jordanin siihen sijaan/ jossa Johannes oli ensin kastanut/ ja jäi sinne.)

40 Καὶ ἀπῆλθε πάλιν πέραν τοῦ Ἰορδάνου, εἰς τὸν τόπον ὅπου ἦν Ἰωάννης τὸ πρῶτον βαπτίζων, καὶ ἔμεινεν ἐκεῖ. ( Κaὶ ἀpĩlthe pálιn péran tοȗ Ἰοrdánοu, eἰs tὸn tόpοn ὅpοu ἶn Ἰoánnis tὸ prõtοn baptίdzon, κaὶ ἔmeιnen ẻκeῖ. )

και απηλθεν παλιν περαν του ιορδανου εις τον τοπον οπου ην ιωαννης το πρωτον βαπτιζων και εμεινεν εκει 40 (kai apilthen palin peran tou iordanou eis ton topon opou in ioannis to proton baptizon kai emeinen ekei)

40 And he went away again beyond-that (area) of the Jordan into the place where John was first immersing*, and he remained there.

40. And went away again beyond Jordan into the place where John at first baptized; and there he abode.

40. und zog hin wieder jenseit des Jordans an den Ort, da Johannes zuvor getauft hatte, und blieb allda.

40. Y volvióse tras el Jordan, a aquel lugar donde primero había estado bautizando Juan, y se estuvo allí.

40 и пошел опять за Иордан, на то место, где прежде крестил Иоанн, и остался там.

41 Ja monet tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Johannes ei tehnyt yhtäkään tunnustekoa; mutta kaikki, mitä Johannes sanoi tästä, on totta".

41 Monet tulivat Hänen luokseen ja sanoivat: "Johannes tosin ei tehnyt yhtään tunnustekoa, mutta kaikki mitä Johannes sanoi tästä, oli totta."

41. Ja monta tuli hänen tykönsä, ja sanoivat: ei Johannes yhtäkään ihmettä tehnyt; mutta kaikki mitä Johannes tästä sanoi, ne ovat todet.

41. Ja monda tuli hänen tygöns ja sanoi: ei Johannes yhtäkän ihmettä tehnyt:

41. Ja monda tulit henen tygens ia sanoit/ Ei tosin tehnyt Johannes ychteken Merki/ (Ja monta tulit hänen tykönsä ja sanoit/ Ei tosin tehnyt Johannes yhtäkään merkkiä/)

41 καὶ πολλοὶ ἦλθον πρὸς αὐτὸν καὶ ἔλεγον ὅτι Ἰωάννης μὲν σημεῖον ἐποίησεν οὐδέν, πάντα δὲ ὅσα εἶπεν Ἰωάννης περὶ τούτου, ἀληθῆ ἦν. ( κaὶ pοllοὶ ἶlthοn prὸs aὐtὸn κaὶ ἔlegοn ὅtι Ἰoánnis mèn simeῖοn ẻpοίisen οὐdén, pánta dè ὅsa eἶpen Ἰoánnis perὶ tοútοu, ἀlithĩ ἶn. )

και πολλοι ηλθον προς αυτον και ελεγον οτι ιωαννης μεν σημειον εποιησεν ουδεν παντα δε οσα ειπεν ιωαννης περι τουτου αληθη ην 41 (kai polloi ilthon pros afton kai elegon oti ioannis men simeion epoiisen ouden panta de osa eipen ioannis peri toutou alithi in )

41 And many came to him and they were saying, John indeed did no sign, but all things, as many things as John spoke concerning this one were true.

41. And many resorted unto him, and said, John did no miracle: but all things that John spake of this man were true.

41. Und viele kamen zu ihm und sprachen: Johannes tat kein Zeichen; aber alles, was Johannes von diesem gesagt hat, das ist wahr.

41. Y muchos venían a él, y decían: Juan a la verdad ningún milagro hizo; mas todo lo que Juan dijo de éste, era verdad.

41 Многие пришли к Нему и говорили, что Иоанн не сотворил никакого чуда, но все, что сказал Иоанн о Нем, было истинно.

42 Ja monet siellä uskoivat häneen.

42 Ja monet siellä uskoivat Häneen.

42. Ja monta uskoi sillä hänen päällensä.

42. Mutta caicki cuin Johannes tästä sanoi ne owat todet. Ja monda uscoi siellä hänen päällens.

42. Mutta quitengi caiki/ mite Johannes ombi teste sanonut/ ne ouat todhet. Ja monda sielle vskoit henen pälens. (Mutta kuitenkin kaikki/ mitä Johannes ompi tästä sanonut/ ne owat todet. Ja monta siellä uskoit hänen päällensä.)

42 καὶ πολλοὶ ἐπίστευσαν εἰς αὐτὸν ἐκεῖ. ( κaὶ pοllοὶ ẻpίsteusan eἰs aὐtὸn ẻκeῖ. )

και επιστευσαν πολλοι εκει εις αυτον 42 (kai epistefsan polloi ekei eis afton)

42 And many believed in him there.

42. And many believed on him there.

42. Und glaubten allda viele an ihn.

42. Y muchos creyeron allí en él.

42 И многие там уверовали в Него.