12 luku

Jeesus voidellaan Betaniassa 1 – 8 Ylipapit päättävät tappaa Lasaruksenkin, koska useat hänen tähtensä uskoivat Jeesukseen 9 – 11 Jeesus ratsastaa Jerusalemiin 12 – 19, jossa muutamat kreikkalaiset haluavat häntä nähdä 20 – 22; puhuu kirkastumisestaan ja kuolemansa tarpeellisuudesta ja kehoittaa uskomaan valkeuteen 23 – 36 Juutalaiset hylkäävät epäuskossa Kristuksen 37 – 43; hänen sanansa on tuomitseva ylenkatsojat 44 – 50.

1 Kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeesus saapui Betaniaan, jossa Lasarus asui, hän, jonka Jeesus oli herättänyt kuolleista.

1 Niin Jeesus kuusi päivää ennen pääsiäistä tuli Betaniaan, jossa Lasarus asui, hän (joka oli kuollut mutta), jonka Jeesus* oli herättänyt kuolleista.

1. Kuusi päivää enne pääsiäistä tuli Jesus Betaniaan, jossa Latsarus oli, joka kuollut oli, jonka hän kuolleista herätti.

1. CUutta päiwä ennen Pääsiäistä tuli Jesus Bethaniaan josa Lazarus oli cuollut jonga hän cuolluista herätti.

1.CWtta sis peiue ennen Päsieist/ tuli Iesus Bethanian/ cussa Lazarus oli coollut/ ionga hen coolluista ylesheräytti. (Kuutta siis päiwää ennen Pääsiäistä/ tuli Jesus Bethaniaan/ kussa Lazarus oli kuollut/ jonka hän kuolleista ylösheräytti.)

1 Ὁ οὖν Ἰησοῦς πρὸ ἓξ ἡμερῶν τοῦ πάσχα ἦλθεν εἰς Βηθανίαν, ὅπου ἦν Λάζαρος ὁ τεθνηκώς, ὃν ἤγειρεν ἐκ νεκρῶν. ( Ὁ οȗn Ἰisοȗs prὸ ἓks ἱmerõn tοȗ páscha ἶlthen eἰs Bithanίan, ὅpοu ἶn Ládzarοs ὁ tethniκós, ὃn ἴgeιren ẻκ neκrõn. )

ο ουν ιησους προ εξ ημερων του πασχα ηλθεν εις βηθανιαν οπου ην λαζαρος ο τεθνηκως ον ηγειρεν εκ νεκρων 1 (o oun iisous pro ex imeron tou pascha ilthen eis bithanian opou in lazaros o tethnikos on igeiren ek nekron)

1 {The week of Jesus’ crucifixion. Mar 11:1-11 & Mat 21:1-12, 14-17 & Luk 19:29-44 & Joh 12:12-19 Bethany to Jerusalem and back Sun. April 2, 30 AD.} Therefore, Jesus came to Bethany six days before the Passover, where Lazarus was, who had died, whom he raised from the dead. {Mar 14:10-11 & Mat 26:14-16 & Luk 22:3-6 & Joh 12:2-8.}

1. Then Jesus six days before the passover came to Bethany, where Lazarus was which had been dead, whom he raised from the dead.

1. Sechs Tage vor Ostern kam Jesus gen Bethanien, da Lazarus war, der Verstorbene, welchen Jesus auferweckt hatte von den Toten.

1. JESÚS pues seis dias ántes de la páscua vino a Betania, donde estaba Lázaro el que había muerto, al cual Jesús había resucitado de entre los muertos.

1 За шесть дней до Пасхи пришел Иисус в Вифанию, где был Лазарь умерший, которого Он воскресил из мертвых.

2 Siellä valmistettiin hänelle ateria, ja Martta palveli, mutta Lasarus oli yksi niistä, jotka olivat aterialla hänen kanssaan.

2 Niin he valmistivat Hänelle siellä aterian ja Martta palveli, mutta Lasarus oli yksi niistä, jotka aterioivat Hänen kanssaan.

2. Niin he valmistivat hänelle siellä ehtoollisen, ja Martta palveli; mutta Latsarus oli yksi niistä, jotka hänen kanssansa atrioitsivat.

2. Ja he walmistit hänelle siellä ehtolisen ja Martha palweli mutta Lazarus oli yxi nijstä cuin hänen cansans atrioidzi.

2. Sielle he teit henelle Echtolisen/ ia Martha palueli/ Mutta Lazarus oli yxi nijste/ iotca henen ca'sans atrioitzit. (Siellä he teit hänelle ehtoollisen/ ja Martha palweli/ Mutta Lazarus oli yksi niistä/ jotka hänen kanssansa aterioitsit.)

2 ἐποίησαν οὖν αὐτῷ δεῖπνον ἐκεῖ, καὶ ἡ Μάρθα διηκόνει· ὁ δὲ Λάζαρος εἷς ἦν ἐκ τῶν ἀνακειμένων σὺν αὐτῷ. ( ẻpοίisan οȗn aὐtỡ deῖpnοn ẻκeῖ, κaὶ ἱ Μártha dιiκόneι: ὁ dè Ládzarοs eἷs ἶn ẻκ tõn ἀnaκeιménon sὐn aὐtỡ. )

εποιησαν ουν αυτω δειπνον εκει και η μαρθα διηκονει ο δε λαζαρος εις ην των συνανακειμενων αυτω 2 (epoiisan oun afto deipnon ekei kai i martha diikonei o de lazaros eis in ton sunanakeimenon afto)

2 Therefore they made* him a supper there and Martha was serving, but Lazarus was one of those who reclined (at the meal) together with him.

2. There they made him a supper; and Martha served: but Lazarus was one of them that sat at the table with him.

2. Daselbst machten sie ihm ein Abendmahl, und Martha diente; Lazarus aber war deren einer, die mit ihm zu Tische saßen.

2. E hiciéronle allí una cena, y Marta servía; mas Lázaro era uno de los que estaban sentados a la mesa juntamente con él.

2 Там приготовили Ему вечерю, и Марфа служила, и Лазарь был одним из возлежавших с Ним.

3 Niin Maria otti naulan oikeata, kallisarvoista nardusvoidetta ja voiteli Jeesuksen jalat ja pyyhki ne hiuksillaan; ja huone tuli täyteen voiteen tuoksua.

3 Silloin Maria otti naulan oikeaa kallisarvoista nardusvoidetta ja voiteli Jeesuksen jalat ja kuivasi ne* hiuksillaan, ja huone tuli täyteen voiteen tuoksua.

3. Niin Maria otti naulan turmelematointa ja kallista nardusvoidetta, ja voiteli Jesuksen jala, ja kuivasi hänen jalkansa hiuksillansa. Ja huone täytettiin voiteen hajusta.

3. Nijn Maria otti naulan woidetta callist ja turmelematoinda Nardust ja woiteli Jesuxen jalat ja cuiwais hänen jalcans hiuxillans. Ja huone täytettin woiten hajusta.

3. Nin otti Maria ydhen Marcan Woidhett callist turmelematoind Nardusta/ ia woiteli Iesusen Jalghat/ ia quiuasi hiuxilla's hene' Jalcans. Mutta se Hone teutettin Woitein Haijusta. (Niin otti Maria yhden markan woidet kallista turmelematointa nardusta/ ja woiteli Jesuksen jalat/ ja kuiwasi hiuksillansa hänen jalkansa. Mutta se huone täytettiin woiteen hajusta.)

3 ἡ οὖν Μαρία, λαβοῦσα λίτραν μύρου νάρδου πιστικῆς πολυτίμου, ἤλειψε τοὺς πόδας τοῦ Ἰησοῦ καὶ ἐξέμαξε ταῖς θριξὶν αὐτῆς τοὺς πόδας αὐτοῦ· ἡ δὲ οἰκία ἐπληρώθη ἐκ τῆς ὀσμῆς τοῦ μύρου. ( ἱ οȗn Μarίa, labοȗsa lίtran múrοu nárdοu pιstικĩs pοlutίmοu, ἴleιpse tοὐs pόdas tοȗ Ἰisοȗ κaὶ ẻksémakse taῖs thrιksὶn aὐtĩs tοὐs pόdas aὐtοȗ: ἱ dè οἰκίa ẻpliróthi ẻκ tĩs ὀsmĩs tοȗ múrοu. )

η ουν μαρια λαβουσα λιτραν μυρου ναρδου πιστικης πολυτιμου ηλειψεν τους ποδας του ιησου και εξεμαξεν ταις θριξιν αυτης τους ποδας αυτου η δε οικια επληρωθη εκ της οσμης του μυρου 3 (i oun maria labousa litran murou nardou pistikis polutimou ileipsen tous podas tou iisou kai exemaxen tais thrixin aftis tous podas aftou i de oikia eplirothi ek tis osmis tou murou)

3 Therefore, Mary took a pound of perfume of precious undiluted nard, and anointed the feet of Jesus and wiped his feet with her hair and the house was filled from the aroma of the perfume.

3. Then took Mary a pound of ointment of spikenard, very costly, and anointed the feet of Jesus, and wiped his feet with her hair: and the house was filled with the odour of the ointment.

3. Da nahm Maria ein Pfund Salbe von ungefälschter, köstlicher Narde und salbte die Füße Jesu und trocknete mit ihrem Haar seine Füße; das Haus aber ward voll vom Geruch der Salbe.

3. Entónces María tomó una libra de ungüento de nardo puro de mucho precio, y ungió los piés de Jesús, y limpió sus piés con sus cabellos; y la casa se llenó del olor del ungüento.

3 Мария же, взяв фунт нардового чистого драгоценного мира, помазала ноги Иисуса и отерла волосами своими ноги Его; и дом наполнился благоуханием от мира.

4 Silloin sanoi yksi hänen opetuslapsistaan, Juudas Iskariot, joka oli hänet kavaltava:

4 Silloin sanoi yksi Hänen opetuslapsistaan, Juudas Iskariot (Simonin poika), joka oli Hänet kavaltava:

4. Niin sanoi yksi hänen opetuslapsistansa, Juudas Simonin poika Iskariot, joka hänen sitte petti:

4. Nijn sanoi yxi hänen Opetuslapsistans Judas Simonin poica Ischariotes joca hänen sijtte petti:

4. Nin sanoi sis yxi henen Opetuslapsistans/ Judas Simonin poica Ischariotes/ ioca henen sijtte petti/ (Niin sanoi siis yksi hänen opetuslapsistansa/ Judas Simonin poika Ischariotes/ jonka hänen sitten petti/)

4 λέγει οὖν εἷς ἐκ τῶν μαθητῶν αὐτοῦ, Ἰούδας Σίμωνος Ἰσκαριώτης, ὁ μέλλων αὐτὸν παραδιδόναι· ( légeι οȗn eἷs ẻκ tõn mathitõn aὐtοȗ, Ἰοúdas Sίmonοs Ἰsκarιótis, ὁ méllon aὐtὸn paradιdόnaι: )

λεγει ουν εις εκ των μαθητων αυτου ιουδας σιμωνος ισκαριωτης ο μελλων αυτον παραδιδοναι 4 (legei oun eis ek ton mathiton aftou ioudas simonos iskariotis o mellon afton paradidonai)

4 Therefore Judas Iscariot, Simon’s (son), one out of his disciples, who is about to give him up, says,

4. Then saith one of his disciples, Judas Iscariot, Simon's son, which should betray him,

4. Da sprach seiner Jünger einer, Judas, Simons Sohn, Ischariot, der ihn hernach verriet:

4. Entónces dijo uno de sus discípulos, Júdas Iscariote, hijo de Simón, el que le había de entregar;

4 Тогда один из учеников Его, Иуда Симонов Искариот, который хотел предать Его, сказал:

5 Miksi ei tätä voidetta myyty kolmeensataan denariin ja niitä annettu köyhille?

5 ”Miksei tätä voidetta myyty kolmeensataan denariin ja niitä annettu köyhille?”

5. Miksi et tätä voidetta myyty kolmeensataan pennikiin, ja annettu vaivaisille?

5. Mixei tätä woidetta myyty colmeen sataan penningihin ja annettu waiwaisten?

5. Mixei teme Woidhe myyty colmen satan pe'ningin/ ia annettu waiwasten? (Miksei tämä woide myyty kolmeen sataan penninkiin/ ja annettu waiwasten?)

5 Διατί τοῦτο τὸ μύρον οὐκ ἐπράθη τριακοσίων δηναρίων καὶ ἐδόθη πτωχοῖς; ( Dιatί tοȗtο tὸ múrοn οὐκ ẻpráthi trιaκοsίon dinarίon κaὶ ẻdόthi ptochοῖs; )

δια τι τουτο το μυρον ουκ επραθη τριακοσιων δηναριων και εδοθη πτωχοις 5 (dia ti touto to muron ouk eprathi triakosion dinarion kai edothi ptochois)

5 Why was this perfume not sold* for three hundred denarii and given to the poor?

5. Why was not this ointment sold for three hundred pence, and given to the poor?

5. Warum ist diese Salbe nicht verkauft um dreihundert Groschen und den Armen gegeben?

5. ¿Por qué no se ha vendido este ungüento por trescientos denarios, y se dió a los pobres?

5 Для чего бы не продать это миро за триста динариев и не раздать нищим?

6 Mutta tätä hän ei sanonut sentähden, että olisi pitänyt huolta köyhistä, vaan sentähden, että hän oli varas ja että hän rahakukkaron hoitajana otti itselleen, mitä siihen oli pantu.

6 Mutta tätä hän ei sanonut sen vuoksi, että piti huolta köyhistä, vaan koska hän oli varas, ja kukkaro oli hänellä ja hän anasti, mitä siihen oli pantu.

6. Mutta hän sanoi sen, ei että hän murhetta piti vaivaisista, vaan että hän oli varas, ja hänellä oli kukkaro, jossa hän sen kantoi, mikä siihen pantu oli.

6. Ei hän sitä sanonut waiwaisten tähden mutta hän oli waras ja hänellä oli cuckaro josa hän sen candoi cuin annettin.

6. Ei hen site sanonut/ ette hen Waiwaisit totteli/ waan ette hen oli Warghas/ ia henelle oli Cuckaro/ ia ca'noi sen/ quin annetin. (Ei hän sitä sanonut/ että hän waiwaisia totteli/ waan että hän oli waras/ ja hänellä oli kukkaro/ ja kantoi sen/ kuin annettiin.)

6 εἶπε δὲ τοῦτο οὐχ ὅτι περὶ τῶν πτωχῶν ἔμελεν αὐτῷ, ἀλλ’ ὅτι κλέπτης ἦν, καὶ τὸ γλωσσόκομον εἶχε καὶ τὰ βαλλόμενα ἐβάσταζεν. ( eἶpe dè tοȗtο οὐch ὅtι perὶ tõn ptochõn ἔmelen aὐtỡ, ἀll’ ὅtι κléptis ἶn, κaὶ tὸ glossόκοmοn eἶche κaὶ tà ballόmena ẻbástadzen. )

ειπεν δε τουτο ουχ οτι περι των πτωχων εμελεν αυτω {VAR: αλλ } {VAR: αλλα } οτι κλεπτης ην και το γλωσσοκομον ειχεν και τα βαλλομενα εβασταζεν 6 (eipen de touto ouch oti peri ton ptochon emelen afto {VAR: all } {VAR: alla } oti kleptis in kai to glossokomon eichen kai ta ballomena ebastazen)

6 Now this he said, not because he was caring concerning the poor, but because he was a thief and had the box and was bearing what was put (in it).

6. This he said, not that he cared for the poor; but because he was a thief, and had the bag, and bare what was put therein.

6. Das sagte er aber nicht, daß er nach den Armen fragte; sondern er war ein Dieb und hatte den Beutel und trug, was gegeben ward.

6. Esto dijo, no por el cuidado que él tenía de los pobres; mas porque era ladrón; y tenía la bolsa, y traía lo que se echaba en ella.

6 Сказал же он это не потому, чтобы заботился о нищих, но потому что был вор. Он имел при себе денежный ящик и носил, что туда опускали.

7 Niin Jeesus sanoi: "Anna hänen olla, että hän saisi toimittaa tämän minun hautaamispäiväni varalle.

7 Niin Jeesus sanoi: "Anna hänen olla. Hän on säilyttänyt* sen hautaamispäivääni varten.

7. Niin Jesus sanoi: anna hänen olla, hän on sen kätkenyt minun hautaamiseni päiväksi.

7. Nijn Jesus sanoi: salli hänen olla hän on sen kätkenyt minun hautamiseni päiwäxi:

7. Nin sanoi Iesus/ Salli henen olla/ hen ombi sen ketkenyt minun hautamiseni peiuexi/ (Niin sanoi Jesus/ Salli hänen olla/ hän ompi sen kätkenyt minun hautaamiseni päiwäksi/)

7 εἶπεν οὖν ὁ Ἰησοῦς· Ἄφες αὐτήν, εἰς τὴν ἡμέραν τοῦ ἐνταφιασμοῦ μου τετήρηκεν αὐτό. ( eἶpen οȗn ὁ Ἰisοȗs: Ἄfes aὐtín, eἰs tìn ἱméran tοȗ ẻntafιasmοȗ mοu tetíriκen aὐtό. )

ειπεν ουν ο ιησους αφες αυτην εις την ημεραν του ενταφιασμου μου τετηρηκεν αυτο 7 (eipen oun o iisous afes aftin eis tin imeran tou entafiasmou mou tetiriken afto)

7 Therefore Jesus said, Allow her, she has kept it *for the day of my burial.</J>

7. Then said Jesus, Let her alone: against the day of my burying hath she kept this.

7. Da sprach Jesus: Laß sie in Frieden! Solches hat sie behalten zum Tage meines Begräbnisses.

7. Entónces Jesús dijo: Déjala: para el día de mi sepultura ha guardado esto.

7 Иисус же сказал: оставьте ее; она сберегла это на день погребения Моего.

8 Sillä köyhät teillä aina on keskuudessanne, mutta minua teillä ei ole aina."

8 Sillä köyhät teillä on aina keskellänne, mutta minua teillä ei ole aina."

8. Sillä teidän kykönänne ovat aina vaivaiset, mutta en minä aina teillä ole.

8. Sillä teidän cansan on aina waiwaiset mutta en minä aina teillä ole.

8. Sille ette teille ombi aina waiwaset cansan/ waan em mine ole aina teille. (Sillä että teillä ompi aina waiwaiset kanssan/ waan en minä ole aina teillä.)

8 τοὺς πτωχοὺς γὰρ πάντοτε ἔχετε μεθ’ ἑαυτῶν, ἐμὲ δὲ οὐ πάντοτε ἔχετε. ( tοὐs ptochοὐs gàr pántοte ἔchete meth’ ἑautõn, ẻmè dè οὐ pántοte ἔchete. )

τους πτωχους γαρ παντοτε εχετε μεθ εαυτων εμε δε ου παντοτε εχετε 8 (tous ptochous gar pantote echete meth eafton eme de ou pantote echete)

8 For* the poor you° always have among yourselves, but you° do not always have me</J>.

8. For the poor always ye have with you; but me ye have not always.

8. Denn Arme habt ihr allezeit bei euch; mich aber habt ihr nicht allezeit.

8. Porque a los pobres siempre los tenéis con vosotros, mas a mí no siempre me tenéis.

8 Ибо нищих всегда имеете с собою, а Меня не всегда.

9 Silloin suuri joukko juutalaisia sai tietää, että hän oli siellä; ja he menivät sinne, ei ainoastaan Jeesuksen tähden, vaan myöskin nähdäkseen Lasaruksen, jonka hän oli herättänyt kuolleista.

9 Silloin suuri joukko juutalaisia sai tietää, että Hän oli siellä. Ja he tulivat, eivät ainoastaan Jeesuksen vuoksi, vaan myös nähdäkseen Lasaruksen, jonka Hän oli herättänyt kuolleista.

9. Niin paljo kansaa Juudalaisista ymmärsi hänen siellä olevan, ja tulivat sinne, ei ainoastaan Jesuksen tähden, vaan että he olisivat myös Latsaruksen nähneet, jonka hän oli kuolleista herättänyt.

9. NIjn paljo Canssa Judalaisist ymmärsi hänen siellä olewan ja menit sinne ei ainoastans Jesuxen tähden waan että he olisit myös Lazaruxen nähnet jonga hän oli cuolluista herättänyt.

9. Nin palio canssa Juttaist ymmersit ette hen sielle oli/ ia tulit sinne/ ei waiwoin Iesusen tedhen/ waan ette he olisit mös Lazarusen nähnet/ ionga hen oli ylesheräyttenyt coolleista. (Niin paljon kansaa juuttaista ymmärsit että hän siellä oli/ ja tulit sinne/ ei waiwoin Jesuksen tähden/ waan että he olisit myös Lazaruksen nähneet/ jonka hän oli ylösheräyttänyt kuolleista.)

9 Ἔγνω οὖν ὄχλος πολὺς ἐκ τῶν Ἰουδαίων ὅτι ἐκεῖ ἐστι, καὶ ἦλθον οὐ διὰ τὸν Ἰησοῦν μόνον, ἀλλ’ ἵνα καὶ τὸν Λάζαρον ἴδωσιν ὃν ἤγειρεν ἐκ νεκρῶν. ( Ἔgno οȗn ὄchlοs pοlὐs ẻκ tõn Ἰοudaίon ὅtι ẻκeῖ ẻstι, κaὶ ἶlthοn οὐ dιà tὸn Ἰisοȗn mόnοn, ἀll’ ἵna κaὶ tὸn Ládzarοn ἴdosιn ὃn ἴgeιren ẻκ neκrõn. )

εγνω ουν οχλος πολυς εκ των ιουδαιων οτι εκει εστιν και ηλθον ου δια τον ιησουν μονον αλλ ινα και τον λαζαρον ιδωσιν ον ηγειρεν εκ νεκρων 9 (egno oun ochlos polus ek ton ioudaion oti ekei estin kai ilthon ou dia ton iisoun monon all ina kai ton lazaron idosin on igeiren ek nekron)

9 Therefore, a large crowd out of the Jews knew that he was there and they came, not only because of Jesus, but in order that they might also see Lazarus, whom he (had) raised from the dead.

9. Much people of the Jews therefore knew that he was there: and they came not for Jesus' sake only, but that they might see Lazarus also, whom he had raised from the dead.

9. Da erfuhr viel Volks der Juden, daß er daselbst war; und sie kamen nicht um Jesu willen allein, sondern daß sie auch Lazarus sähen, welchen er von den Toten auferweckt hatte.

9. Entónces una gran multitud de los Judíos entendió que él estaba allí; y vinieron no solamente por causa de Jesús, sino también por ver a Lázaro al cual había resucitado de entre los muertos.

9 Многие из Иудеев узнали, что Он там, и пришли не только для Иисуса, но чтобы видеть и Лазаря, которого Он воскресил из мертвых.

10 Mutta ylipapit päättivät tappaa Lasaruksenkin,

10 Mutta ylipapit päättivät tappaa Lasaruksenkin,

10. Mutta ylimmäiset papit pitivät neuvoa myös Latsarusta tappaaksensa;

10. Nijn ylimmäiset Papit pidit neuwo Lazarusta tappaxens:

10. Nin ne ylimeiset Papit pidhit neuuo Lazarusta tappaxens. (Niin ne ylimmäiset papit piti neuwo Lazarusta tappaaksensa.)

10 ἐβουλεύσαντο δὲ οἱ ἀρχιερεῖς ἵνα καὶ τὸν Λάζαρον ἀποκτείνωσιν, ( ẻbοuleúsantο dè οἱ ἀrchιereῖs ἵna κaὶ tὸn Ládzarοn ἀpοκteίnosιn, )

εβουλευσαντο δε οι αρχιερεις ινα και τον λαζαρον αποκτεινωσιν 10 (eboulefsanto de oi archiereis ina kai ton lazaron apokteinosin)

10 But the high-priests planned in order that they might also kill Lazarus;

10. But the chief priests consulted that they might put Lazarus also to death;

10. Aber die Hohenpriester trachteten darnach, daß sie auch Lazarus töteten;

10. Empero consultaron los príncipes de los sacerdotes, para matar también a Lázaro;

10 Первосвященники же положили убить и Лазаря,

11 koska monet juutalaiset hänen tähtensä menivät sinne ja uskoivat Jeesukseen.

11 koska monet juutalaiset hänen tähtensä menivät ja uskoivat Jeesukseen.

11. Sillä monta Juudalaisista meni sinne hänen tähtensä, ja uskoi Jesuksen päälle.

11. Sillä monda Judalaista meni sinne hänen tähtens ja uscoi Jesuxen päälle.

11. Sille ette monda Juttaista menit sinne henen tectens/ ia wskoit Iesusen päle. (Sillä että monta juuttaista menit sinne hänen tähtensä/ ja uskoit Jesuksen päälle.)

11 ὅτι πολλοὶ δι’ αὐτὸν ὑπῆγον τῶν Ἰουδαίων καὶ ἐπίστευον εἰς τὸν Ἰησοῦν. ( ὅtι pοllοὶ dι’ aὐtὸn ὑpĩgοn tõn Ἰοudaίon κaὶ ẻpίsteuοn eἰs tὸn Ἰisοȗn. )

οτι πολλοι δι αυτον υπηγον των ιουδαιων και επιστευον εις τον ιησουν 11 (oti polloi di afton upigon ton ioudaion kai epistebon eis ton iisoun)

11 that because of him many of the Jews were going away and believing in Jesus.

11. Because that by reason of him many of the Jews went away, and believed on Jesus.

11. denn um seinetwillen gingen viele Juden hin und glaubten an Jesus.

11. Porque muchos de los Judíos iban y creían en Jesús por causa de él.

11 потому что ради него многие из Иудеев приходили и веровали в Иисуса.

12 Seuraavana päivänä, kun suuri kansanjoukko, joka oli saapunut juhlille, kuuli, että Jeesus oli tulossa Jerusalemiin,

12 Kun suuri kansanjoukko, joka oli tullut juhlille, seuraavana päivänä kuuli, että Jeesus tulee Jerusalemiin,

12. Toisena päivänä, kuin paljon kansaa, joka juhlalle tullut oli, kuuli Jesuksen tulleen Jerusalemiin,

12. TOisna päiwänä cosca Canssa jota paljo juhlalle tullut oli cuuli Jesuxen tullen Jerusalemijn:

12. Toisna peiuen palio Canssa quin Juhlalle tullet olit/ cwlit ette Iesus oli tullut Jerusalemin/ (Toisna päiwän paljon kansaa kuin juhlalle tulleet olit/ kuulit että Jesus oli tullut Jerusalemiin/)

12 Τῇ ἐπαύριον ὁ ὄχλος πολὺς ὁ ἐλθὼν εἰς τὴν ἑορτήν, ἀκούσαντες ὅτι ἔρχεται Ἰησοῦς εἰς Ἱεροσόλυμα, ( Τῖ ẻpaúrιοn ὁ ὄchlοs pοlὐs ὁ ẻlthὸn eἰs tìn ἑοrtín, ἀκοúsantes ὅtι ἔrchetaι Ἰisοȗs eἰs Ἱerοsόluma, )

τη επαυριον οχλος πολυς ο ελθων εις την εορτην ακουσαντες οτι ερχεται ο ιησους εις ιεροσολυμα 12 (ti epabrion ochlos polus o elthon eis tin eortin akousantes oti erchetai o iisous eis ierosoluma)

12 A large crowd came to the feast on the next-day, having heard that Jesus is coming into Jerusalem,

12. On the next day much people that were come to the feast, when they heard that Jesus was coming to Jerusalem,

12. Des andern Tages, da viel Volks, das aufs Fest gekommen war, hörte, daß Jesus käme gen Jerusalem,

12. El siguiente día una gran multitud de gente que había venido a la fiesta, como oyeron que Jesús venía a Jerusalem,

12 На другой день множество народа, пришедшего на праздник, услышав, что Иисус идет в Иерусалим,

13 ottivat he palmupuiden oksia ja menivät häntä vastaan ja huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen, Israelin kuningas!"

13 he ottivat palmujen oksia ja menivät Häntä vastaan ja huusivat: "Hoosianna, siunattu Hän, joka tulee Herran nimessä, Israelin kuningas!"

13. Ottivat he palmu-oksia, menivät häntä vastaan ja huusivat: Hosianna! siunattu on se, joka tulee Herran nimeen, Israelin kuningas!

13. Otit he palmuoxia menit händä wastan ja huusit: Hosianna siunattu on se joca tule Herran nimeen Israelin Cuningas.

13. otit he Palmun oxi ia menit hende wastan ia hwsit/ Hosianna Hyuestisiugnattu se/ ioca tulepi HERRAN nimeen/ Israelin Kuningas. (otit he palmun oksia ja menit häntä wastaan ja huusit/ Hosianna hywästi siunattu se/ joka tuleepi HERRAN nimeen/ Israelin kuningas.)

13 ἔλαβον τὰ βαΐα τῶν φοινίκων καὶ ἐξῆλθον εἰς ὑπάντησιν αὐτῷ, καὶ ἐκραύγαζον· Ὡσαννά· εὐλογημένος ὁ ἐρχόμενος ἐν ὀνόματι Κυρίου, ὁ βασιλεὺς τοῦ Ἰσραήλ. ( ἔlabοn tà baΐa tõn fοιnίκon κaὶ ẻksĩlthοn eἰs ὑpántisιn aὐtỡ, κaὶ ẻκraúgadzοn: Ὁsanná: eὐlοgiménοs ὁ ẻrchόmenοs ẻn ὀnόmatι Κurίοu, ὁ basιleὐs tοȗ Ἰsraíl. )

ελαβον τα βαια των φοινικων και εξηλθον εις υπαντησιν αυτω και εκραζον ωσαννα ευλογημενος ο ερχομενος εν ονοματι κυριου ο βασιλευς του ισραηλ 13 (elabon ta baia ton foinikon kai exilthon eis upantisin afto kai ekrazon osanna eblogimenos o erchomenos en onomati kuriou o basilefs tou israil)

13 (and) they took the limbs of the palm trees and went forth to a meeting with him and was crying out, Hosanna. He who is coming in the name of the Lord has been blessed, the King of Israel!

13. Took branches of palm trees, and went forth to meet him, and cried, Hosanna: Blessed is the King of Israel that cometh in the name of the Lord.

13. nahmen sie Palmenzweige und gingen hinaus ihm entgegen und schrieen: Hosianna! Gelobt sei, der da kommt in dem Namen des HERRN, der König von Israel!

13. Tomaron ramos de palmas, y saliéronle a recibir, y clamaban: Hosanna: Bendito el que viene en el nombre del Señor, el Rey de Israel.

13 взяли пальмовые ветви, вышли навстречу Ему и восклицали: осанна! благословен грядущий во имя Господне, Царь Израилев!

14 Ja saatuansa nuoren aasin Jeesus istui sen selkään, niinkuin kirjoitettu on:

14 Saatuaan nuoren aasin Jeesus istuutui sen selkään, niin kuin on kirjoitettu:

14. Mutta Jesus sai yhden aasin ja istui sen päälle, niinkuin kirjoitettu on:

14. Mutta Jesus sai yhden Asintamman ja istui sen päälle nijncuin kirjoitettu on:

14. Mutta Iesus sai ydhen Asintamma' jstui sen päle/ ninquin kirioitettu ombi/ (Mutta Jesus sai yhden aasintamman istui sen päälle/ niinkuin kirjoitettu ompi/)

14 εὑρὼν δὲ ὁ Ἰησοῦς ὀνάριον ἐκάθισεν ἐπ’ αὐτό, καθώς ἐστι γεγραμμένον· ( eὑrὸn dè ὁ Ἰisοȗs ὀnárιοn ẻκáthιsen ẻp’ aὐtό, κathós ẻstι gegramménοn: )

ευρων δε ο ιησους οναριον εκαθισεν επ αυτο καθως εστιν γεγραμμενον 14 (ebron de o iisous onarion ekathisen ep afto kathos estin gegrammenon)

14 Now Jesus, having found a young-donkey, sat upon it; as it has been written,

14. And Jesus, when he had found a young ass, sat thereon; as it is written,

14. Jesus aber fand ein Eselein und ritt darauf; wie denn geschrieben steht:

14. Y halló Jesús un asnillo, y se sentó sobre él, como está escrito:

14 Иисус же, найдя молодого осла, сел на него, как написано:

15 Älä pelkää, tytär Siion; katso, sinun kuninkaasi tulee istuen aasin varsan selässä.

15 ”Älä pelkää, tytär Siion. Katso, kuninkaasi tulee istuen aasin varsan selässä.”

15. Älä pelkää, Sionin tytär! katso, sinun Kuninkaas tulee ja istuu aasin varsan päällä.

15. Zionin tytär älä pelkä cadzo sinun Cuningas tule ja istu Asin warsan päällä.

15. Ele pelke Syonin tyter/ catzo sinun Kuningas tule/ istudhen Asin warsan päle. (Älä pelkää Sionin tytär/ katso sinun kuningas tulee/ istuen aasin warsan päällä.)

15 Μὴ φοβοῦ, θύγατερ Σιών· ἰδοὺ ὁ βασιλεύς σου ἔρχεται καθήμενος ἐπὶ πῶλον ὄνου. ( Μì fοbοȗ, thúgater Sιón: ἰdοὐ ὁ basιleús sοu ἔrchetaι κathímenοs ẻpὶ põlοn ὄnοu. )

μη φοβου θυγατερ σιων ιδου ο βασιλευς σου ερχεται καθημενος επι πωλον ονου 15 (mi fobou thugater sion idou o basilefs sou erchetai kathimenos epi polon onou)

15 ‘Do not fear, daughter of Zion. Behold, your King is coming, sitting upon a donkey’s young-donkey.’ {Isa 40:9, 62:11, Zec 9:9}

15. Fear not, daughter of Sion: behold, thy King cometh, sitting on an ass's colt.

15. Fürchte dich nicht du Tochter Zion! Siehe, dein König kommt, reitend auf einem Eselsfüllen.

15. No temas, oh hija de Sión, he aquí, tu Rey viene asentado sobre un pollino de una asna.

15 Не бойся, дщерь Сионова! се, Царь твой грядет, сидя на молодом осле.

16 Tätä hänen opetuslapsensa eivät aluksi ymmärtäneet; mutta kun Jeesus oli kirkastettu, silloin he muistivat, että tämä oli hänestä kirjoitettu ja että he olivat tämän hänelle tehneet.

16 Tätä Hänen opetuslapsensa eivät aluksi ymmärtäneet. Mutta kun Jeesus oli kirkastettu, silloin he muistivat, että tämä oli Hänestä kirjoitettu ja että he olivat tämän Hänelle tehneet.

16. Mutta ei hänen opetuslapsensa näitä ensinti ymmärtäneet; vaan sittekuin Jesus oli kirkastettu, silloin he muistivat, että nämät ovat hänestä kirjoitetut, ja että he näitä hänelle tehneet olivat.

16. Mutta ei hänen Opetuslapsens näitä ensist ymmärtänet waan sijttecuin Jesus oli kircastettu nijn he muistit että nämät olit hänestä kirjoitetut ja että he näitä hänelle tehnet olit.

16. Mutta euet henen Opetuslapsens neite ensist ymmerteneet/ waan sijtequin Iesus oli kircastettu/ silloin he muistit ette nämet olit henest kirioitetut ia ette he neite henelle technet olit. (Mutta eiwät hänen opetuslapsensa näitä ensisti ymmärtäneet/ waan sitten kuin Jesus oli kirkastettu/ silloin he muistit että nämät olit hänestä kirjoitetut ja että he näitä hänelle tehneet olit.)

16 Ταῦτα δὲ οὐκ ἔγνωσαν οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ τὸ πρῶτον, ἀλλ’ ὅτε ἐδοξάσθη ὁ Ἰησοῦς, τότε ἐμνήσθησαν ὅτι ταῦτα ἦν ἐπ’ αὐτῷ γεγραμμένα, καὶ ταῦτα ἐποίησαν αὐτῷ. ( Τaȗta dè οὐκ ἔgnosan οἱ mathitaὶ aὐtοȗ tὸ prõtοn, ἀll’ ὅte ẻdοksásthi ὁ Ἰisοȗs, tόte ẻmnísthisan ὅtι taȗta ἶn ẻp’ aὐtỡ gegramména, κaὶ taȗta ẻpοίisan aὐtỡ. )

ταυτα δε ουκ εγνωσαν οι μαθηται αυτου το πρωτον αλλ οτε εδοξασθη ο ιησους τοτε εμνησθησαν οτι ταυτα ην επ αυτω γεγραμμενα και ταυτα εποιησαν αυτω 16 (tafta de ouk egnosan oi mathitai aftou to proton all ote edoxasthi o iisous tote emnisthisan oti tafta in ep afto gegrammena kai tafta epoiisan afto)

16 (But his disciples did not know these things (at) first, but when Jesus was glorified, then they were reminded that these things had been written on (the basis of) him and (that) they (had) done these things to him.)

16. These things understood not his disciples at the first: but when Jesus was glorified, then remembered they that these things were written of him, and that they had done these things unto him.

16. Solches verstanden seine Jünger zuvor nicht; sondern da Jesus verklärt ward, da dachten sie daran, daß solches von ihm geschrieben war und sie solches ihm getan hatten.

16. Mas estas cosas no las entendieron sus discípulos al principio: empero cuando Jesús fué glorificado, entónces se acordaron que estas cosas estaban escritas de él, y que le hicieron estas cosas.

16 Ученики Его сперва не поняли этого; но когда прославился Иисус, тогда вспомнили, что так было о Нем написано, и это сделали Ему.

17 Niin kansa, joka oli ollut hänen kanssansa, kun hän kutsui Lasaruksen haudasta ja herätti hänet kuolleista, todisti hänestä.

17 Niin kansa, joka oli Hänen kanssaan, *todisti, että Hän oli kutsunut Lasaruksen ulos haudasta ja herättänyt hänet kuolleista.*

17. Mutta se kansa todisti, joka hänen kanssansa oli, että hän Latsaruksen haudasta kutsui ja kuolleista herätti.

17. Se Canssa myös ylisti händä cuin hänen silloin cansans oli cosca hän Lazaruxen haudast cudzui ja cuolluista herätti.

17. Se Canssa/ quin oli henen mötens/ coska hen Lazarusen cutzui Haudhast/ ia ylesheräytti henen coolleista/ ylisti sen Töön. (Se kansa/ kuin oli hänen myötänsä/ koska hän Lazaruksen kutsui haudasta/ ja ylösheräytti hänen kuolleista/ ylisti sen työn.)

17 Ἐμαρτύρει οὖν ὁ ὄχλος ὁ ὢν μετ’ αὐτοῦ ὅτε τὸν Λάζαρον ἐφώνησεν ἐκ τοῦ μνημείου καὶ ἤγειρεν αὐτὸν ἐκ νεκρῶν. ( Ἐmartúreι οȗn ὁ ὄchlοs ὁ ὄn met’ aὐtοȗ ὅte tὸn Ládzarοn ẻfónisen ẻκ tοȗ mnimeίοu κaὶ ἴgeιren aὐtὸn ẻκ neκrõn. )

εμαρτυρει ουν ο οχλος ο ων μετ αυτου οτε τον λαζαρον εφωνησεν εκ του μνημειου και ηγειρεν αυτον εκ νεκρων 17 (emarturei oun o ochlos o on met aftou ote ton lazaron efonisen ek tou mnimeiou kai igeiren afton ek nekron)

17 Therefore, the crowd who was with him was witnessing when he summoned Lazarus out of the tomb and raised him up from the dead.

17. The people therefore that was with him when he called Lazarus out of his grave, and raised him from the dead, bare record.

17. Das Volk aber, das mit ihm war, da er Lazarus aus dem Grabe rief und von den Toten auferweckte, rühmte die Tat.

17. La gente, pues, que estaba con él, cuando llamó a Lázaro del sepulcro, y le resucitó de entre los muertos, daba testimonio.

17 Народ, бывший с Ним прежде, свидетельствовал, что Он вызвал из гроба Лазаря и воскресил его из мертвых.

18 Sentähden kansa menikin häntä vastaan, koska he kuulivat, että hän oli tehnyt sen tunnusteon.

18 Sen vuoksi kansa menikin Häntä vastaan, koska he kuulivat, että Hän oli tehnyt tämän tunnusteon.

18. Sentähden myös kansa meni häntä vastaan, että he kuulivat hänen sen ihmeen tehneeksi.

18. Sentähden Canssa meni myös händä wastan että he cuulit hänen ihmen tehnexi.

18. Senteden mös Canssa meni henen wastans ette he cwlit henen sen Merckin tehneexi. (Sentähden myös kansa meni hänen wastaansa että he kuulit hänen sen merkin tehneeksi.)

18 διὰ τοῦτο καὶ ὑπήντησεν αὐτῷ ὁ ὄχλος, ὅτι ἤκουσαν τοῦτο αὐτὸν πεποιηκέναι τὸ σημεῖον. ( dιà tοȗtο κaὶ ὑpíntisen aὐtỡ ὁ ὄchlοs, ὅtι ἴκοusan tοȗtο aὐtὸn pepοιiκénaι tὸ simeῖοn. )

δια τουτο και υπηντησεν αυτω ο οχλος οτι ηκουσεν τουτο αυτον πεποιηκεναι το σημειον 18 (dia touto kai upintisen afto o ochlos oti ikousen touto afton pepoiikenai to simeion)

18 The crowd also went and met him because of this thing, because it heard that he had done this sign.

18. For this cause the people also met him, for that they heard that he had done this miracle.

18. Darum ging ihm auch das Volk entgegen, da sie hörten, er hätte solches Zeichen getan.

18. Por lo cual también había venido la gente a recibirle; porque habían oido que él había hecho este milagro.

18 Потому и встретил Его народ, ибо слышал, что Он сотворил это чудо.

19 Niin fariseukset sanoivat keskenään: "Te näette, ettette saa mitään aikaan; katso, koko maailma juoksee hänen perässään".

19 Niin fariseukset sanoivat keskenään: "Näette ettette saa mitään aikaan. Katso, maailma on mennyt Hänen perässään."

19. Niin Pharisealaiset sanoivat keskenänsä: te näette, ettette mitään aikoihin saa; katso, koko maailma juoksee hänen perässänsä.

19. Nijn Phariseuxet sanoit keskenäns: te näette ettet te mitän toimita cadzo coco mailma juoxe hänen tygöns.

19. Nin sanoit ne Phariseuset keskenens/ Te näet/ ettei te miten toimita/ catzo/ coko Mailma ioxepi henen ielkins. (Niin sanoit ne phariseukset keskenänsä/ Te näette/ ettei te mitään toimita/ katso/ koko maailma juokseepi hänen jälkeensä.)

19 οἱ οὖν Φαρισαῖοι εἶπον πρὸς ἑαυτούς· Θεωρεῖτε ὅτι οὐκ ὠφελεῖτε οὐδέν; ἴδε ὁ κόσμος ὀπίσω αὐτοῦ ἀπῆλθεν. ( οἱ οȗn Farιsaῖοι eἶpοn prὸs ἑautοús: Theoreῖte ὅtι οὐκ ὀfeleῖte οὐdén; ἴde ὁ κόsmοs ὀpίso aὐtοȗ ἀpĩlthen. )

οι ουν φαρισαιοι ειπον προς εαυτους θεωρειτε οτι ουκ ωφελειτε ουδεν ιδε ο κοσμος οπισω αυτου απηλθεν 19 (oi oun farisaioi eipon pros eaftous theoreite oti ouk ofeleite ouden ide o kosmos opiso aftou apilthen)

19 Therefore the Pharisees said to themselves, You are viewing that you° profit nothing. Behold, the world (has) gone after him. {Joh 12:20-50In the Temple, Tues.; no parallel.}

19. The Pharisees therefore said among themselves, Perceive ye how ye prevail nothing? behold, the world is gone after him.

19. Die Pharisäer aber sprachen untereinander: Ihr sehet, daß ihr nichts ausrichtet; siehe, alle Welt läuft ihm nach!

19. Mas los Fariseos dijeron entre sí: ¿Veis que nada aprovecháis? he aquí, que el mundo se va en pos de él.

19 Фарисеи же говорили между собою: видите ли, что не успеваете ничего? весь мир идет за Ним.

20 Ja oli muutamia kreikkalaisia niiden joukosta, jotka tulivat ylös juhlaan rukoilemaan.

20 Oli muutamia kreikkalaisia niitten joukossa, jotka tulivat ylös juhlille palvomaan.

20. Mutta muutamat Grekiläiset olivat niistä, jotka menivät ylös juhlana rukoilemaan.

20. OLit myös muutamat Grekiläiset jotca olit mennet Juhlana rucoileman.

20. Olit mös monicadhat Grekit heiste/ iotca olit ylesmennet Juhlana Rucoleman. (Olit myös monikahdat krekit heistä/ jotka olit ylös menneet juhlana rukoilemaan.)

20 Ἦσαν δέ τινες Ἕλληνες ἐκ τῶν ἀναβαινόντων ἵνα προσκυνήσωσιν ἐν τῇ ἑορτῇ. ( Ἦsan dέ tιnes Ἕllines ẻκ tõn ἀnabaιnόnton ἵna prοsκunísosιn ẻn tῖ ἑοrtῖ. )

ησαν δε τινες ελληνες εκ των αναβαινοντων ινα προσκυνησωσιν εν τη εορτη 20 (isan de tines ellines ek ton anabainonton ina proskunisosin en ti eorti)

20 Now there were some Greeks from them, coming-up, in order that they might worship at the feast;

20. And there were certain Greeks among them that came up to worship at the feast:

20. Es waren aber etliche Griechen unter denen, die hinaufgekommen waren, daß sie anbeten auf dem Fest.

20. Y había ciertos Griegos de los que habían subido a adorar en la fiesta.

20 Из пришедших на поклонение в праздник были некоторые Еллины.

21 Nämä menivät Filippuksen luo, joka oli Galilean Beetsaidasta, ja pyysivät häntä sanoen: "Herra, me haluamme nähdä Jeesuksen".

21 Niin nämä menivät Filippuksen luo, joka oli Galilean Beetsaidasta ja pyysivät häntä sanoen: "Herra, haluamme nähdä Jeesuksen."

21. Niin he menivät Philippuksen tykö, joka oli Galilean Betsaidasta, ja rukoilivat häntä, sanoen: herra, me tahdomme nähdä Jesusta.

21. Ne menit Philippuxen tygö joca oli Bethsaidast Galileast ja rucoilit händä sanoden: Herra me tahdomme nähdä Jesusta.

21. Ne sis menit Philippusen tyge/ ioca oli Bethsaidast Galilean maalda/ ia Rucolit hende sanoden/ HERRA/ me tadhom nähdä Iesusta. (Ne siis menit Philippuksen tykö/ joka oli Bethsaidasta Galilean maalta/ ja rukoilit häntä sanoen/ HERRA/ me tahdomme nähdä Jesusta.)

21 οὗτοι οὖν προσῆλθον Φιλίππῳ τῷ ἀπὸ Βηθσαϊδὰ τῆς Γαλιλαίας, καὶ ἠρώτων αὐτὸν λέγοντες· Κύριε, θέλομεν τὸν Ἰησοῦν ἰδεῖν. ( οὗtοι οȗn prοsĩlthοn Fιlίppǫ tỡ ἀpὸ Bithsaϊdà tĩs Galιlaίas, κaὶ ἰróton aὐtὸn légοntes: Κúrιe, thélοmen tὸn Ἰisοȗn ἰdeῖn. )

ουτοι ουν προσηλθον φιλιππω τω απο βηθσαιδα της γαλιλαιας και ηρωτων αυτον λεγοντες κυριε θελομεν τον ιησουν ιδειν 21 (outoi oun prosilthon filippo to apo bithsaida tis galilaias kai iroton afton legontes kurie thelomen ton iisoun idein)

21 therefore these came to Philip, the one from Bethsaida of Galilee and asked him, saying, Lord, we wish to see Jesus.

21. The same came therefore to Philip, which was of Bethsaida of Galilee, and desired him, saying, Sir, we would see Jesus.

21. Die traten zu Philippus, der von Bethsaida aus Galiläa war, baten ihn und sprachen: Herr, wir wollten Jesum gerne sehen.

21. Estos, pues, se llegaron a Felipe, que era de Betsaida de Galilea, y le rogaron, diciendo: Señor, querríamos ver a Jesús.

21 Они подошли к Филиппу, который был из Вифсаиды Галилейской, и просили его, говоря: господин! нам хочется видеть Иисуса.

22 Filippus meni ja sanoi sen Andreaalle; Andreas ja Filippus menivät ja sanoivat Jeesukselle.

22 Filippus meni ja sanoi Andreaalle, ja Andreas ja Filippus [menivät ja] sanoivat (taas) Jeesukselle.

22. Philippus meni ja sanoi sen Andreakselle, ja Andreas taas ja Philippus sanoivat sen Jesukselle.

22. Philippus meni ja sanoi sen Andreaxelle: ja Andreas taas ja Philippus sanoit sen Jesuxelle.

22. Philippus tuli ia sanoi sen Andreaselle. Taas Andreas ia Philippus sanoit sen Iesuselle. (Philippus tuli ja sanoi sen Andrealle. Taas Andreas ja Philippus sanoit sen Jesukselle.)

22 ἔρχεται Φίλιππος καὶ λέγει τῷ Ἀνδρέᾳ, καὶ πάλιν Ἀνδρέας καὶ Φίλιππος καὶ λέγουσι τῷ Ἰησοῦ· ( ἔrchetaι Fίlιppοs κaὶ légeι tỡ Ἀndréᾳ, κaὶ pálιn Ἀndréas κaὶ Fίlιppοs κaὶ légοusι tỡ Ἰisοȗ: )

ερχεται φιλιππος και λεγει τω ανδρεα και παλιν ανδρεας και φιλιππος λεγουσιν τω ιησου 22 (erchetai filippos kai legei to andrea kai palin andreas kai filippos legousin to iisou)

22 Philip comes and speaks to Andrew, and Andrew and Philip speak again to Jesus.

22. Philip cometh and telleth Andrew: and again Andrew and Philip tell Jesus.

22. Philippus kommt und sagt es Andreas, und Philippus und Andreas sagten's weiter Jesus.

22. Vino Felipe, y lo dijo a Andrés: Y otra vez Andrés, y Felipe, lo dicen a Jesús.

22 Филипп идет и говорит о том Андрею; и потом Андрей и Филипп сказывают о том Иисусу.

23 Mutta Jeesus vastasi heille sanoen: "Hetki on tullut, että Ihmisen Poika kirkastetaan.

23 Mutta Jeesus vastasi heille sanoen: "Hetki on tullut, että Ihmisen Poika kirkastetaan.

23. Mutta Jesus vastasi heitä ja sanoi: aika on tullut, että Ihmisen Poika pitää kirkastettaman.

23. Nijn Jesus wastais heitä ja sanoi: aica on tullut että ihmisen Poica pitä kircastettaman.

23. Nin Iesus wastasi heite ia sanoi/ Se aica on tullut/ ette Inhimisen Poica pite kircastettaman. (Niin Jesus wastasi heitä ja sanoi/ Se aika on tullut/ että Ihmisen Poika pitää kirkastettaman.)

23 ὁ δὲ Ἰησοῦς ἀπεκρίνατο αὐτοῖς λέγων· Ἐλήλυθεν ἡ ὥρα ἵνα δοξασθῇ ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου. ( ὁ dè Ἰisοȗs ἀpeκrίnatο aὐtοῖs légon: Ἐlíluthen ἱ ὅra ἵna dοksasthῖ ὁ uἱὸs tοȗ ἀnthrópοu. )

ο δε ιησους απεκρινατο αυτοις λεγων εληλυθεν η ωρα ινα δοξασθη ο υιος του ανθρωπου 23 (o de iisous apekrinato aftois legon eliluthen i ora ina doxasthi o uios tou anthropou)

23 But Jesus answered them, saying, The hour has come, that* the Son of Man should be glorified.</J>

23. And Jesus answered them, saying, The hour is come, that the Son of man should be glorified.

23. Jesus aber antwortete ihnen und sprach: Die Zeit ist gekommen, daß des Menschen Sohn verklärt werde.

23. Y Jesús les respondió, diciendo: La hora viene en que el Hijo del hombre ha de ser glorificado.

23 Иисус же сказал им в ответ: пришел час прославиться Сыну Человеческому.

24 Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos ei nisun jyvä putoa maahan ja kuole, niin se jää yksin; mutta jos se kuolee, niin se tuottaa paljon hedelmää.

24 Totisesti, totisesti sanon teille: Jollei vehnän jyvä putoa maahan ja kuole, se jää yksin; mutta jos se kuolee, se tuottaa paljon hedelmää.

24. Totisesti, totisesti sanon minä teille: ellei maahan pudonnut nisun jyvä kuole, niin se jää yksinänsä; mutta jos se kuolee, niin se tuo paljon hedelmää.

24. Totisest totisest sanon minä teille: ellei maahan heitetty nisun jywä cuole nijn se jää yxinäns: mutta jos hän cuole nijn hän tuo paljo hedelmätä.

24. Totisest totisest sanon mine teille/ Ellei Nisun iyue mahan heitetty/ coole/ nin se iepi yxinens. Waan ios hen coole/ nin hen palio Hedhelme canda. (Totisesti totisesti sanon minä teille/ Ellei nisun jywä maahan heitetty/ kuole/ niin se jääpi yksinänsä. Waan jos hän kuolee/ niin hän paljon hedelmää kantaa.)

24 ἀμὴν ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ἐὰν μὴ ὁ κόκκος τοῦ σίτου πεσὼν εἰς τὴν γῆν ἀποθάνῃ, αὐτὸς μόνος μένει· ἐὰν δὲ ἀποθάνῃ, πολὺν καρπὸν φέρει. ( ἀmìn ἀmìn légo ὑmῖn, ẻàn mì ὁ κόκκοs tοȗ sίtοu pesὸn eἰs tìn gĩn ἀpοthánΐ, aὐtὸs mόnοs méneι: ẻàn dè ἀpοthánΐ, pοlὐn κarpὸn féreι. )

αμην αμην λεγω υμιν εαν μη ο κοκκος του σιτου πεσων εις την γην αποθανη αυτος μονος μενει εαν δε αποθανη πολυν καρπον φερει 24 (amin amin lego umin ean mi o kokkos tou sitou peson eis tin gin apothani aftos monos menei ean de apothani polun karpon ferei)

24 Assuredly, assuredly, I am saying to you°, If a kernel of the grain did not fall into the soil and died, it remains alone, but if it dies, it is bringing forth much fruit.</J>

24. Verily, verily, I say unto you, Except a corn of wheat fall into the ground and die, it abideth alone: but if it die, it bringeth forth much fruit.

24. Wahrlich, wahrlich ich sage euch: Es sei denn, daß das Weizenkorn in die Erde falle und ersterbe, so bleibt's allein; wo es aber erstirbt, so bringt es viele Früchte.

24. De cierto, de cierto os digo, que si el grano de trigo que cae en la tierra, no muriere, él solo queda; mas si muriere, mucho fruto lleva.

24 Истинно, истинно говорю вам: если пшеничное зерно, пав в землю, не умрет, то останется одно; а если умрет, то принесет много плода.

25 Joka elämäänsä rakastaa, kadottaa sen; mutta joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, hän on säilyttävä sen iankaikkiseen elämään.

25 Joka rakastaa elämäänsä, menettää sen. Mutta joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, säilyttää sen iäiseen elämään.

25. Joka rakastaa henkeänsä, hän kadottaa sen; mutta joka tässä maailmassa vihaa henkeänsä, hän tuottaa sen ijankaikkiseen elämään.

25. Joca racasta hengens nijn hän cadotta sen: mutta joca täsä mailmas wiha hengens nijn hän tuotta sen ijancaickiseen elämään.

25. Joca Hengens Racasta/ he' sen cadhottapi. Ja ioca Hengens wihapi tesse Mailmas/ hen sen ketkepi ijancaikisen Elemen. (Joka henkeensä rakastaa/ hän sen kadottaapi. Ja joka henkeensä wihaapi tässä maailmassa/ hän sen kätkeepi iankaikkiseen elämään.)

25 ὁ φιλῶν τὴν ψυχὴν αὐτοῦ ἀπολέσει αὐτήν, καὶ ὁ μισῶν τὴν ψυχὴν αὐτοῦ ἐν τῷ κόσμῳ τούτῳ, εἰς ζωὴν αἰώνιον φυλάξει αὐτήν. ( ὁ fιlõn tìn psuchìn aὐtοȗ ἀpοléseι aὐtín, κaὶ ὁ mιsõn tìn psuchìn aὐtοȗ ẻn tỡ κόsmǫ tοútǫ, eἰs dzoìn aἰónιοn fulákseι aὐtín. )

ο φιλων την ψυχην αυτου απολεσει αυτην και ο μισων την ψυχην αυτου εν τω κοσμω τουτω εις ζωην αιωνιον φυλαξει αυτην 25 (o filon tin psuchin aftou apolesei aftin kai o mison tin psuchin aftou en to kosmo touto eis zoin aionion fulaxei aftin)

25 He who loves his life will be losing (it), and he who hates his life in this world will be keeping (it) to everlasting life.</J>

25. He that loveth his life shall lose it; and he that hateth his life in this world shall keep it unto life eternal.

25. Wer sein Leben liebhat, der wird's verlieren; und wer sein Leben auf dieser Welt haßt, der wird's erhalten zum ewigen Leben.

25. El que ama su vida, la perderá; y el que aborrece su vida en este mundo, para vida eterna la guardará.

25 Любящий душу свою погубит ее; а ненавидящий душу свою в мире сем сохранит ее в жизнь вечную.

26 Jos joku minua palvelee, seuratkoon hän minua; ja missä minä olen, siellä on myös minun palvelijani oleva. Ja jos joku minua palvelee, niin Isä on kunnioittava häntä.

26 Jos joku minua palvelee, seuratkoon hän minua, ja missä minä olen, siellä on myös palvelijani oleva. Ja jos joku minua palvelee, niin Isä on kunnioittava häntä.

26. Jos joku minua palvelee, hän seuratkaan minua: ja kussa minä olen, siellä pitää myös minun palveliani oleman: ja jos joku minua palvelee, häntä on Isä kunnioittava.

26. Joca minua palwele hän seuratcan minua: ja cusa minä olen siellä pitä myös minun palweliani oleman. Ja joca minua palwele händä on minun Isän cunnioidzewa.

26. Joca minua paluele se seuratkan minua/ Ja cussa mine olen/ sielle pite mös minun Paluelian oleman. Ja ioca minua paluelepi/ site minun Isen pite cunnioitzeman. (Joka minua palwelee se seuratkaan minua/ Ja kussa minä olen/ siellä pitää myös minun palwelijani oleman. Ja joka minua palwleepi/ sitä minun Isän pitää kunnioitseman.)

26 ἐὰν ἐμοί διακονῇ τις, ἐμοὶ ἀκολουθείτω, καὶ ὅπου εἰμὶ ἐγὼ, ἐκεῖ καὶ ὁ διάκονος ὁ ἐμὸς ἔσται· καὶ ἐάν τις ἐμοὶ διακονῇ, τιμήσει αὐτὸν ὁ πατήρ. ( ẻàn ẻmοί dιaκοnῖ tιs, ẻmοὶ ἀκοlοutheίto, κaὶ ὅpοu eἰmὶ ẻgὸ, ẻκeῖ κaὶ ὁ dιáκοnοs ὁ ẻmὸs ἔstaι: κaὶ ẻán tιs ẻmοὶ dιaκοnῖ, tιmíseι aὐtὸn ὁ patír. )

εαν εμοι διακονη τις εμοι ακολουθειτω και οπου ειμι εγω εκει και ο διακονος ο εμος εσται και εαν τις εμοι διακονη τιμησει αυτον ο πατηρ 26 (ean emoi diakoni tis emoi akoloutheito kai opou eimi ego ekei kai o diakonos o emos estai kai ean tis emoi diakoni timisei afton o patir)

26 If anyone serves me, let him follow me, and where I am, my servant will also be there. And if anyone serves me, the Father will be honoring him.</J>

26. If any man serve me, let him follow me; and where I am, there shall also my servant be: if any man serve me, him will my Father honour.

26. Wer mir dienen will, der folge mir nach; und wo ich bin, da soll mein Diener auch sein. Und wer mir dienen wird, den wird mein Vater ehren.

26. Si alguno me sirve, sígame; y donde yo estuviere, allí también estará mi servidor. Si alguno me sirviere, mi Padre le honrará.

26 Кто Мне служит, Мне да последует; и где Я, там и слуга Мой будет. И кто Мне служит, того почтит Отец Мой.

27 Nyt minun sieluni on järkytetty; ja mitä pitäisi minun sanoman? Isä, pelasta minut tästä hetkestä. Kuitenkin: sitä varten minä olen tähän hetkeen tullut.

27 Nyt sieluni on järkyttynyt, ja mitä sanoisin? Isä, pelasta minut tästä hetkestä. Kuitenkin sen vuoksi olen tähän hetkeen tullut.

27. Nyt on minun sieluni suuresti murheissansa, ja mitä minun pitää sanoman? Isä, vapahda minun tästä hetkestä: kuitenkin olen minä sentähden tähän hetkeen tullut.

27. Nyt on minun sielun murehisans. Ja mitä minun pitä sanoman? Isä auta minua tästä hetkestä: cuitengin olen minä sentähden tähän hetkeen tullut. Isä kircasta sinun nimes.

27. Nyt ombi minun Sielun murehisans. Ja mite minun pite sanoman? Ise auta minua teste hetkeste. Quitengin mine ole' senteden tullut tehen hetkeen. Ise kirkasta sinun Nimes. (Nyt ompi minun sielun murheessansa. Ja mitä minun pitää sanoman? Isä auta minua tästä hetkestä. Kuitenkin minä olen sentähden tullut tähän hetkeen. Isä kirkasta sinun nimesi.)

27 Νῦν ἡ ψυχή μου τετάρακται, καὶ τί εἴπω; Πάτερ, σῶσόν με ἐκ τῆς ὥρας ταύτης. ἀλλὰ διὰ τοῦτο ἦλθον εἰς τὴν ὥραν ταύτην. ( Νȗn ἱ psuchí mοu tetáraκtaι, κaὶ tί eἴpo; Páter, sõsόn me ẻκ tĩs ὅras taútis. ἀllà dιà tοȗtο ἶlthοn eἰs tìn ὅran taútin. )

νυν η ψυχη μου τεταρακται και τι ειπω πατερ σωσον με εκ της ωρας ταυτης αλλα δια τουτο ηλθον εις την ωραν ταυτην 27 (nun i psuchi mou tetaraktai kai ti eipo pater soson me ek tis oras taftis alla dia touto ilthon eis tin oran taftin)

27 Now my soul has been disturbed, and what should I say? Father, save me from this hour? But I came to this hour because of this.</J>

27. Now is my soul troubled; and what shall I say? Father, save me from this hour: but for this cause came I unto this hour.

27. Jetzt ist meine Seele betrübt. Und was soll ich sagen? Vater, hilf mir aus dieser Stunde! Doch darum bin ich in die Welt gekommen.

27. Ahora es turbada mi alma; ¿y qué dire? Padre, sálvame de esta hora; mas por esto he venido a esta hora.

27 Душа Моя теперь возмутилась; и что Мне сказать? Отче! избавь Меня от часа сего! Но на сей час Я и пришел.

28 Isä, kirkasta nimesi!" Niin taivaasta tuli ääni: "Minä olen sen kirkastanut, ja olen sen vielä kirkastava".

28 Isä, kirkasta nimesi!" Niin taivaasta tuli ääni: "Minä olenkin sen kirkastanut ja olen vielä kirkastava."

28. Isä, kirkasta sinun nimes. Niin ääni tuli taivaasta ja sanoi: minä olen sen kirkastanut, ja tahdon vielä nyt kirkastaa.

28. Nijn äni tuli Taiwast ja sanoi: minä olen sen kircastanut ja tahdon wielä nyt kircasta.

28. Nin tuli äni Taiuast/ ia sanoi/ Mine olen sen kircastanut/ ia tadon wiele nyt kircasta. (Niin tuli ääni taiwaasta/ ja sanoi/ Minä olen sen kirkastanut/ ja tahdon wielä nyt kirkastaa.)

28 πάτερ, δόξασόν σου τὸ ὄνομα. ἦλθεν οὖν φωνὴ ἐκ τοῦ οὐρανοῦ· Καὶ ἐδόξασα καὶ πάλιν δοξάσω. ( páter, dόksasόn sοu tὸ ὄnοma. ἶlthen οȗn fonì ẻκ tοȗ οὐranοȗ: Κaὶ ẻdόksasa κaὶ pálιn dοksáso. )

πατερ δοξασον σου το ονομα ηλθεν ουν φωνη εκ του ουρανου και εδοξασα και παλιν δοξασω 28 (pater doxason sou to onoma ilthen oun foni ek tou ouranou kai edoxasa kai palin doxaso)

28 Father, glorify your name. Therefore, a voice came from heaven, (saying), I both glorified it and will be glorifying it again.</J>

28. Father, glorify thy name. Then came there a voice from heaven, saying, I have both glorified it, and will glorify it again.

28. Vater verkläre deinen Namen! Da kam eine Stimme vom Himmel: Ich habe ihn verklärt und will ihn abermals verklären.

28. Padre, glorifica tu nombre. Entónces vino una voz del cielo, diciendo: Ya lo he glorificado, y lo glorificaré otra vez.

28 Отче! прославь имя Твое. Тогда пришел с неба глас: и прославил и еще прославлю.

29 Niin kansa, joka seisoi ja kuuli sen, sanoi ukkosen jylisseen. Toiset sanoivat: "Häntä puhutteli enkeli".

29 Niin kansa joka seisoi ja kuuli, sanoi ukkosen jyrisseen. Toiset sanoivat: "Enkeli puhutteli Häntä."

29. Niin kansa, joka läsnä seisoi ja sen kuuli, sanoi pitkäisen jylisseen. Muut sanoivat: enkeli puhutteli häntä.

29. Nijn Canssa sanoi joca läsnä seisoi ja sen cuuli: pitkäinen paucku. Waan ne muut sanoit: Engeli puhutteli händä.

29. Nin sanoi se Canssa/ quin lesse seisoi ia cwli/ Pitkenen paucku. Ne mwdh sanoit/ Engeli hende puhutteli. (Niin sanoi se kansa/ kuin läsnä seisoi ja kuuli/ Pitkäinen paukkui. Ne muut sanoit/ Enkeli häntä puhutteli.)

29 ὁ οὖν ὄχλος ὁ ἑστὼς καὶ ἀκούσας ἔλεγε βροντὴν γεγονέναι· ἄλλοι ἔλεγον· Ἄγγελος αὐτῷ λελάληκεν. ( ὁ οȗn ὄchlοs ὁ ἑstὸs κaὶ ἀκοúsas ἔlege brοntìn gegοnénaι: ἄllοι ἔlegοn: Ἄggelοs aὐtỡ leláliκen. )

ο ουν οχλος ο εστως και ακουσας ελεγεν βροντην γεγονεναι αλλοι ελεγον αγγελος αυτω λελαληκεν 29 (o oun ochlos o estos kai akousas elegen brontin gegonenai alloi elegon angelos afto lelaliken)

29 Therefore, the crowd standing (there) and heard it, was saying, Thunder has happened. Others said, A messenger has spoken to him.

29. The people therefore, that stood by, and heard it, said that it thundered: others said, An angel spake to him.

29. Da sprach das Volk, das dabeistand und zuhörte: Es donnerte. Die andern sprachen: Es redete ein Engel mit ihm.

29. El pueblo, pues, que estaba presente, y la había oido, decía que había sido un trueno: otros decían: Un ángel le ha hablado.

29 Народ, стоявший и слышавший то , говорил: это гром; а другие говорили: Ангел говорил Ему.

30 Jeesus vastasi ja sanoi: "Ei tämä ääni tullut minun tähteni, vaan teidän tähtenne.

30 Jeesus vastasi ja sanoi: "Ei tämä ääni tullut minun tähteni, vaan teidän tähtenne.

30. Jesus vastasi ja sanoi: ei tämä ääni tullut minun, vaan teidän tähtenne.

30. Jesus wastais ja sanoi: ei tämä äni tullut minun waan teidän tähten.

30. Iesus wastasi/ ia sanoi/ Ei teme äni tullut minun tecteni/ waan teiden tedhen. (Jesus wastasi/ ja sanoi/ Ei tämä ääni tullut minun tähteni/ waan teidän tähdeni.)

30 ἀπεκρίθη ὁ Ἰησοῦς καὶ εἶπεν· Οὐ δι’ ἐμὲ αὕτη ἡ φωνὴ γέγονεν, ἀλλὰ δι’ ὑμᾶς. ( ἀpeκrίthi ὁ Ἰisοȗs κaὶ eἶpen: Οὐ dι’ ẻmè aὕti ἱ fonì gégοnen, ἀllà dι’ ὑmãs. )

απεκριθη ο ιησους και ειπεν ου δι εμε αυτη η φωνη γεγονεν αλλα δι υμας 30 (apekrithi o iisous kai eipen ou di eme afti i foni gegonen alla di umas)

30 Jesus answered and said, This voice has not happened because of me, but because of you°.</J>

30. Jesus answered and said, This voice came not because of me, but for your sakes.

30. Jesus antwortete und sprach: Diese Stimme ist nicht um meinetwillen geschehen, sondern um euretwillen.

30. Respondió Jesús, y dijo: No ha venido esta voz por mi causa, sino por causa de vosotros.

30 Иисус на это сказал: не для Меня был глас сей, но для народа.

31 Nyt käy tuomio tämän maailman ylitse; nyt tämän maailman ruhtinas pitää heitettämän ulos.

31 Nyt on tämän maailman tuomio. Nyt tämän maailman ruhtinas heitetään ulos.

31. Nyt tämä maailma tuomitaan: nyt tämän maailman päämies pitää heittämän ulos.

31. Nyt tämä mailma duomitan: ja tämän mailman Päämies pitä heitettämän ulos.

31. Nyt Domio kieupi temen Mailman ylitze. Nyt temen Mailman Pämies pite wlosheitettemen/ (Nyt tuomio käypi tämän maailman ylitse. Nyt tämän maailman päämies pitää ulos heitettämän/)

31 νῦν κρίσις ἐστὶ τοῦ κόσμου τούτου, νῦν ὁ ἄρχων τοῦ κόσμου τούτου ἐκβληθήσεται ἔξω· ( nȗn κrίsιs ẻstὶ tοȗ κόsmοu tοútοu, nȗn ὁ ἄrchon tοȗ κόsmοu tοútοu ẻκblithísetaι ἔkso: )

νυν κρισις εστιν του κοσμου τουτου νυν ο αρχων του κοσμου τουτου εκβληθησεται εξω 31 (nun krisis estin tou kosmou toutou nun o archon tou kosmou toutou ekblithisetai exo)

31 Now is the judgment of this world. Now the ruler of this world will be cast outside.</J>

31. Now is the judgment of this world: now shall the prince of this world be cast out.

31. Jetzt geht das Gericht über die Welt; nun wird der Fürst dieser Welt ausgestoßen werden.

31. Ahora es el juicio de este mundo: ahora el príncipe de este mundo será echado fuera.

31 Ныне суд миру сему; ныне князь мира сего изгнан будет вон.

32 Ja kun minut ylennetään maasta, niin minä vedän kaikki tyköni."

32 Ja kun minut korotetaan maasta, vedän kaikki luokseni."

32. Ja kuin minä maasta nostetaan ylös, niin minä vedän kaikki minun tyköni.

32. Ja jos minä maasta ylönostetan nijn minä wedän caicki minun tygöni.

32. Ja ios mine maasta ylesnostetan/ nin mine wedhän caiki minun tykeni. (Ja jos minä maasta ylös nostetaan/ niin minä wedän kaikki minun tyköni.)

32 κἀγὼ ἐὰν ὑψωθῶ ἐκ τῆς γῆς, πάντας ἑλκύσω πρὸς ἐμαυτόν. ( κἀgὸ ẻàn ὑpsothõ ẻκ tĩs gĩs, pántas ἑlκúso prὸs ẻmautόn. )

καγω εαν υψωθω εκ της γης παντας ελκυσω προς εμαυτον 32 (kago ean upsotho ek tis gis pantas elkuso pros emafton)

32 And if I am exalted out of the earth, I will be attracting all (peoples) to myself.</J>

32. And I, if I be lifted up from the earth, will draw all men unto me.

32. Und ich, wenn ich erhöht werde von der Erde, so will ich sie alle zu mir ziehen.

32. Y yo, si fuere levantado de la tierra, a todos atraeré a mí mismo.

32 И когда Я вознесен буду от земли, всех привлеку к Себе.

33 Mutta sen hän sanoi antaen tietää, minkäkaltaisella kuolemalla hän oli kuoleva.

33 Mutta tämän Hän sanoi antaen tietää, millaisella kuolemalla Hän oli kuoleva.

33. (Mutta sen hän sanoi, muistuttain millä kuolemalla hänen piti kuoleman.)

33. Mutta sen hän sanoi muistuttain millä cuolemalla hänen piti cuoleman.

33. Mutta sen hen sanoi merckiten mille coolemalla henen piti cooleman. (Mutta sen hän sanoi merkiten millä kuolemalla hänen pitää kuoleman.)

33 τοῦτο δὲ ἔλεγεν σημαίνων ποίῳ θανάτῳ ἤμελλεν ἀποθνήσκειν. ( tοȗtο dè ἔlegen simaίnon pοίǫ thanátǫ ἴmellen ἀpοthnísκeιn. )

τουτο δε ελεγεν σημαινων ποιω θανατω ημελλεν αποθνησκειν 33 (touto de elegen simainon poio thanato imellen apothniskein)

33 (But he said this, signifying by what (sort of) death he was about to die.)

33. This he said, signifying what death he should die.

33. (Das sagte er aber, zu deuten, welches Todes er sterben würde.)

33. Y esto decía dando a entender de qué muerte había de morir.

33 Сие говорил Он, давая разуметь, какоюсмертью Он умрет.

34 Kansa vastasi hänelle: "Me olemme laista kuulleet, että Kristus pysyy iankaikkisesti; kuinka sinä sitten sanot, että Ihmisen Poika pitää ylennettämän? Kuka on se Ihmisen Poika?"

34 Kansa vastasi Hänelle: "Olemme laista kuulleet, että Kristus pysyy iäti*, mutta kuinka sinä sanot, että Ihmisen Poika on korotettava? Kuka on tämä Ihmisen Poika?"

34. Niin kansa vastasi häntä ja sanoi: me olemme laista kuulleet Kristuksen pysyvän ijankaikkisesti: ja kuinka sinä sanot, että Ihmisen Poika pitää nostettaman ylös? Kuka on se Ihmisen Poika?

34. Nijn Canssa wastais händä ja sanoi: me olemma Laista cuullet Christuxen pysywän ijancaickisest ja cuinga sinä sanot: ihmisen Poica pitä ylösnostettaman?

34. Nin Ca'ssa wastasi hende/ Me olema Laista cwlleet/ ette Christus ijancaikisesta pysy/ ia quinga sis sine sanot/ Se Inhimisen Poica pite ylesnostettaman? Cuca se Inhimisen Poica on? (Niin kansa wastasi häntä/ Me olemme laista kuulleet/ että Kristus iankaikkisesti pysyy/ ja kuinka siis sinä sanot/ Se Ihmisen Poika pitää ylös nostettaman? Kuka se Ihmisen Poika on?)

34 ἀπεκρίθη αὐτῷ ὁ ὄχλος· Ἡμεῖς ἠκούσαμεν ἐκ τοῦ νόμου ὅτι ὁ Χριστὸς μένει εἰς τὸν αἰῶνα, καὶ πῶς σὺ λέγεις, δεῖ ὑψωθῆναι τὸν υἱὸν τοῦ ἀνθρώπου; τίς ἐστιν οὗτος ὁ υἱὸς τοῦ ἀνθρώπου; ( ἀpeκrίthi aὐtỡ ὁ ὄchlοs: Ἡmeῖs ἰκοúsamen ẻκ tοȗ nόmοu ὅtι ὁ Chrιstὸs méneι eἰs tὸn aἰõna, κaὶ põs sὐ légeιs, deῖ ὑpsothĩnaι tὸn uἱὸn tοȗ ἀnthrópοu; tίs ẻstιn οὗtοs ὁ uἱὸs tοȗ ἀnthrópοu; )

απεκριθη αυτω ο οχλος ημεις ηκουσαμεν εκ του νομου οτι ο χριστος μενει εις τον αιωνα και πως συ λεγεις οτι δει υψωθηναι τον υιον του ανθρωπου τις εστιν ουτος ο υιος του ανθρωπου 34 (apekrithi afto o ochlos imeis ikousamen ek tou nomou oti o christos menei eis ton aiona kai pos su legeis oti dei upsothinai ton uion tou anthropou tis estin outos o uios tou anthropou)

34 The crowd answered him, We heard out of the law that the Christ remains forever and how do you say, It is essential (for) the Son of Man to be exalted? Who is this Son of Man?

34. The people answered him, We have heard out of the law that Christ abideth for ever: and how sayest thou, The Son of man must be lifted up? who is this Son of man?

34. Da antwortete ihm das Volk: Wir haben gehört im Gesetz, daß Christus ewiglich bleibe; und wie sagst du denn: "Des Menschen Sohn muß erhöht werden"? Wer ist dieser Menschensohn?

34. Respondióle la gente: Nosotros hemos oido de la ley, que el Cristo permanece para siempre: ¿cómo pues dices tú: El Hijo del hombre ha de ser levantado? ¿Quién es este Hijo del hombre?

34 Народ отвечал Ему: мы слышали из закона, что Христос пребывает вовек; как же Ты говоришь,что должно вознесену быть Сыну Человеческому? кто Этот Сын Человеческий?

35 Niin Jeesus sanoi heille: "Vielä vähän aikaa valkeus on teidän keskuudessanne. Vaeltakaa, niin kauan kuin teillä valkeus on, ettei pimeys saisi teitä valtaansa. Joka pimeässä vaeltaa, se ei tiedä, mihin hän menee.

35 Niin Jeesus sanoi heille: "Vielä vähän aikaa valo on keskellänne. Vaeltakaa niin kauan kuin teillä on valo, jottei pimeä saisi teitä valtaansa. Joka pimeässä vaeltaa, ei tiedä minne menee.

35. Niin Jesus sanoi heille: valkeus on vielä vähän aikaa teidän kanssanne, vaeltakaat niinkauvan kuin teillä valkeus on, ettei pimeys teitä käsittäisi. Joka pimeydessä vaeltaa, ei hän tiedä, kuhunka hän menee.

35. Cuca ihmisen Poica se on? Jesus sanoi heille: Walkeus on wielä wähän aica teidän cansan waeldacat nijncauwan cuin teillä Walkeus on ettei pimeys teitä käsitäis.

35. Nin sanoi Iesus heille/ Wiele wehe' aica Walkeus ombi teiden cansan/ Waeltacat nincauuan quin teille Walkeus on/ ettei Pimeys teite käsiteisi. (Niin sanoi Jesus heille/ Wielä wähän aikaa walkeus ompi teidän kanssan/ Waeltakaa niin kauan kuin teillä walkeus on/ ettei pimeys teitä käsittäisi.)

35 εἶπεν οὖν αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς· Ἔτι μικρὸν χρόνον τὸ φῶς μεθ’ ὑμῶν ἐστι· περιπατεῖτε ἕως τὸ φῶς ἔχετε, ἵνα μὴ σκοτία ὑμᾶς καταλάβῃ· καὶ ὁ περιπατῶν ἐν τῇ σκοτίᾳ οὐκ οἶδεν ποῦ ὑπάγει. ( eἶpen οȗn aὐtοῖs ὁ Ἰisοȗs: Ἔtι mικrὸn chrόnοn tὸ fõs meth’ ὑmõn ẻstι: perιpateῖte ἕos tὸ fõs ἔchete, ἵna mì sκοtίa ὑmãs κatalábΐ: κaὶ ὁ perιpatõn ẻn tῖ sκοtίᾳ οὐκ οἶden pοȗ ὑpágeι. )

ειπεν ουν αυτοις ο ιησους ετι μικρον χρονον το φως μεθ υμων εστιν περιπατειτε εως το φως εχετε ινα μη σκοτια υμας καταλαβη και ο περιπατων εν τη σκοτια ουκ οιδεν που υπαγει 35 (eipen oun aftois o iisous eti mikron chronon to fos meth umon estin peripateite eos to fos echete ina mi skotia umas katalabi kai o peripaton en ti skotia ouk oiden pou upagei)

35 Therefore Jesus said to them, The light is still with you° (for) a little time. Walk° while you° have the light, in order that darkness might not overtake you° and he who is walking in the darkness does not know where he is going.</J>

35. Then Jesus said unto them, Yet a little while is the light with you. Walk while ye have the light, lest darkness come upon you: for he that walketh in darkness knoweth not whither he goeth.

35. Da sprach Jesus zu ihnen: Es ist das Licht noch eine kleine Zeit bei euch. Wandelt, dieweil ihr das Licht habt, daß euch die Finsternis nicht überfalle. Wer in der Finsternis wandelt, der weiß nicht, wo er hingeht.

35. Entónces Jesús les dijo: Aun por un poco estará la luz entre vosotros: andád entre tanto que tenéis la luz, no sea que os alcancen las tinieblas; porque el que anda en tinieblas, no sabe donde va.

35 Тогда Иисус сказал им: еще на малое время свет есть с вами; ходите, пока есть свет, чтобыне объяла вас тьма: а ходящий во тьме не знает, куда идет.

36 Niin kauan kuin teillä valkeus on, uskokaa valkeuteen, että te valkeuden lapsiksi tulisitte." Tämän Jeesus puhui ja meni pois ja kätkeytyi heiltä.

36 Niin kauan kuin teillä valo on, uskokaa valoon, jotta tulisitte valon lapsiksi." Tämän Jeesus puhui ja meni pois ja kätkeytyi heiltä.

36. Uskokaat valkeuden päälle, niinkauvan kuin teillä valkeus on, että te tulisitte valkeuden lapsiksi. Näitä puhui Jesus ja meni pois, ja lymyi heitä.

36. Joca pimeydes waelda ei hän tiedä cuhunga hän mene. Uscocat Walkeuden päälle nijncauwan cuin teillä Walkeus on että te olisit Walkeuden lapset.

36. Joca pimies waelda/ ei hen tiedhe cuhunga hen mene. Wskocat Walkeuden päle/ nincauuan quin walkeus teille onopi/ Senpäle/ ette te madhaisit olla walkeuden Lapset. (Joka pimeäs waeltaa/ ei hän tiedä kuhunka hän mene. Uskokaat walkeuden päälle/ niin kauan kuin walkeus teillä ompi/ Sen päälle/ että te mahtaisit olla walkeuden lapset.)

36 ἕως τὸ φῶς ἔχετε, πιστεύετε εἰς τὸ φῶς ἵνα υἱοὶ φωτὸς γένησθε. Ταῦτα ἐλάλησεν Ἰησοῦς, καὶ ἀπελθὼν ἐκρύβη ἀπ’ αὐτῶν. ( ἕos tὸ fõs ἔchete, pιsteúete eἰs tὸ fõs ἵna uἱοὶ fotὸs génisthe. Τaȗta ẻlálisen Ἰisοȗs, κaὶ ἀpelthὸn ẻκrúbi ἀp’ aὐtõn. )

εως το φως εχετε πιστευετε εις το φως ινα υιοι φωτος γενησθε ταυτα ελαλησεν ο ιησους και απελθων εκρυβη απ αυτων 36 (eos to fos echete pistebete eis to fos ina uioi fotos genisthe tafta elalisen o iisous kai apelthon ekrubi ap afton)

36 While you° have the light, believe° in the light, in order that you° might become sons of light. Jesus spoke these things and he went away and hid (himself) from them.

36. While ye have light, believe in the light, that ye may be the children of light. These things spake Jesus, and departed, and did hide himself from them.

36. Glaubet an das Licht, dieweil ihr es habt, auf daß ihr des Lichtes Kinder seid.

36. Entre tanto que tenéis luz, creéd en la luz, para que seais hijos de luz. Estas cosas habló Jesús, y se fué, y se escondió de ellos.

36 Доколе свет с вами, веруйте в свет, да будете сынами света. Сказав это, Иисус отошел и скрылся от них.

37 Ja vaikka hän oli tehnyt niin monta tunnustekoa heidän nähtensä, eivät he uskoneet häneen,

37 Vaikka Hän oli tehnyt niin monta tunnustekoa heidän nähtensä, he eivät uskoneet Häneen,

37. Ja vaikka hän teki monta ihmettä heidän nähtensä, ei he kuitenkaan uskoneet hänen päällensä,

37. NÄitä puhui Jesus ja poismeni ja lymyi heildä.

37. Neite puhui Iesus ia poismeni/ ia lymyi heiden edestens. (Näitä puhui Jesus ja pois meni/ ja lymysi heidän edestänsä.)

37 Τοσαῦτα δὲ αὐτοῦ σημεῖα πεποιηκότος ἔμπροσθεν αὐτῶν οὐκ ἐπίστευον εἰς αὐτόν, ( Τοsaȗta dè aὐtοȗ simeῖa pepοιiκόtοs ἔmprοsthen aὐtõn οὐκ ẻpίsteuοn eἰs aὐtόn, )

τοσαυτα δε αυτου σημεια πεποιηκοτος εμπροσθεν αυτων ουκ επιστευον εις αυτον 37 (tosafta de aftou simeia pepoiikotos emprosthen afton ouk epistebon eis afton)

37 But (though) he had done so-many signs before them, yet they did not believe in him,

37. But though he had done so many miracles before them, yet they believed not on him:

37. Solches redete Jesus und ging weg und verbarg sich vor ihnen. Und ob er wohl solche Zeichen vor ihnen getan hatte, glaubten sie doch nicht an ihn,

37. Empero aunque había hecho delante de ellos tantos milagros, no creían en él;

37 Столько чудес сотворил Он пред ними, и они не веровали в Него,

38 että kävisi toteen profeetta Esaiaan sana, jonka hän on sanonut: "Herra, kuka uskoo meidän saarnamme, ja kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?"

38 jotta toteutuisi profeetta Jesajan sana jonka hän sanoi: "Herra, kuka on uskonut saarnaamme ja kenelle Herran käsivarsi on ilmoitettu?"

38. Että Jesaias prophetan puhe täytettäisiin, jonka hän sanoi: Herra, kuka uskoi meidän saarnamme? ja kenelle on Herran käsivarsi ilmoitettu?

38. Ja waicka hän teki monda ihmettä heidän nähtens ei he cuitengan usconet hänen päällens.

38. Ja waicka hen teki nin monda Mercki heiden edesens/ eiuet he quitenga wskoneet henen pälens/ (Ja waikka hän teki niin monta merkkiä heidän edessänsä/ eiwät he kuitenkaan uskoneet hänen päällensä/)

38 ἵνα ὁ λόγος Ἡσαΐου τοῦ προφήτου πληρωθῇ ὃν εἶπε· Κύριε, τίς ἐπίστευσε τῇ ἀκοῇ ἡμῶν; καὶ ὁ βραχίων Κυρίου τίνι ἀπεκαλύφθη; ( ἵna ὁ lόgοs Ἡsaΐοu tοȗ prοfítοu plirothῖ ὃn eἶpe: Κúrιe, tίs ẻpίsteuse tῖ ἀκοῖ ἱmõn; κaὶ ὁ brachίon Κurίοu tίnι ἀpeκalúfthi; )

ινα ο λογος ησαιου του προφητου πληρωθη ον ειπεν κυριε τις επιστευσεν τη ακοη ημων και ο βραχιων κυριου τινι απεκαλυφθη 38 (ina o logos isaiou tou profitou plirothi on eipen kurie tis epistefsen ti akoi imon kai o brachion kuriou tini apekalufthi)

38 in order that the word of Isaiah the prophet might be fulfilled, which he spoke, ‘Lord, who believed our report? And to whom was the arm of the Lord revealed?’ {Isa 53:1}

38. That the saying of Esaias the prophet might be fulfilled, which he spake, Lord, who hath believed our report? and to whom hath the arm of the Lord been revealed?

38. auf daß erfüllet werde der Spruch des Propheten Jesaja, den er sagte: "HERR, wer glaubt unserm Predigen? Und wem ist der Arm des HERRN offenbart?"

38. Para que se cumpliese el dicho que dijo el profeta Isaías: ¿Señor, quién ha creido a nuestro dicho? ¿y el brazo del Señor, a quién ha sido revelado?

38 да сбудется слово Исаии пророка: Господи! кто поверил слышанному от нас? и кому открылась мышца Господня?

39 Sentähden he eivät voineet uskoa, koska Esaias on vielä sanonut:

39 Sen vuoksi he eivät voineet uskoa, koska Jesaja vielä sanoi:

39. Sentähden ei he tainneet uskoa, sillä Jesaias on taas sanonut:

39. Että se puhe täytetäisin cuin Esaias Propheta sanoi: Herra cuca usco meidän saarnam? ja kenelle on Herran käsiwarsi ilmoitettu?

39. Ette se Puhe pideis teutettemen/ ionga Esaias Propheta sanoi/ HERra Cuca vskoi meidhe' sarnan/ ia kelle o'bi HERran Käsiwarsi ilmoitettu? (Että se puhe pitäisi täytettämän/ jonka Esaias propheta sanoi/ Herra kuka uskoo meidän saarnan/ ja kelle ompi Herran käsiwarsi ilmoitettu?)

39 διὰ τοῦτο οὐκ ἠδύναντο πιστεύειν, ὅτι πάλιν εἶπεν Ἡσαΐας· ( dιà tοȗtο οὐκ ἰdúnantο pιsteúeιn, ὅtι pálιn eἶpen Ἡsaΐas: )

δια τουτο ουκ ηδυναντο πιστευειν οτι παλιν ειπεν ησαιας 39 (dia touto ouk idunanto pistebein oti palin eipen isaias)

39 Because of this, they were not able to believe, because Isaiah said again,

39. Therefore they could not believe, because that Esaias said again,

39. Darum konnten sie nicht glauben, denn Jesaja sagte abermals:

39. Por esto no podían creer, porque otra vez dijo Isaías:

39 Потому не могли они веровать, что, как еще сказал Исаия,

40 ”Hän on sokaissut heidän silmänsä ja paaduttanut heidän sydämensä, että he eivät näkisi silmillään eivätkä ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.”

40 ”Hän on sokaissut heidän silmänsä ja paaduttanut heidän sydämensä, jotteivät he näkisi silmillään eivätkä ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi, enkä minä heitä parantaisi."

40. Hän sokaisi heidän silmänsä, ja paadutti heidän sydämensä, ettei he näkisi silmillä, eikä ymmärtäisi sydämellä, ja kääntäisi itsiänsä, ja minä parantaisin heitä.

40. Sentähden ei he tainnet usco sillä Esaias on taas sanonut: hän on sogaisnut heidän silmäns ja heidän sydämens paaduttanut ettei heidän pidä näkemän silmilläns eikä sydämelläns ymmärtämän ja heitäns palauttaman että minä heitä parannaisin.

40. Senteden eiuet he tainet vsko/ Sille ette Esaias o'bi taas sanonut. Hen o'bi szoaissut heiden Silmense/ ia heiden Sydhemens padhuttanut/ ettei heiden pide näkemen Silmillens/ eikä Sydhemellens ymmertemen/ ia heitens palauttaman/ ia mine heite para'naisin. (Sen tähden eiwät he tainneet uskoa/ Sillä että Esaias ompi taas sanonut. Hän ompi sokaissut heidän silmänsä/ ja heidän sydämens paaduttanut/ ettei heidän pidä näkemään silmilläns/ eikä sydämellänsä ymmärtämään/ ja heitäns palauttamaan/ ja minä heitä parantaisin.)

40 Τετύφλωκεν αὐτῶν τοὺς ὀφθαλμοὺς καὶ πεπώρωκεν αὐτῶν τὴν καρδίαν, ἵνα μὴ ἴδωσι τοῖς ὀφθαλμοῖς καὶ νοήσωσι τῇ καρδίᾳ καὶ ἐπιστραφῶσι, καὶ ἰάσομαι αὐτούς. ( Τetúfloκen aὐtõn tοὐs ὀfthalmοὐs κaὶ pepóroκen aὐtõn tìn κardίan, ἵna mì ἴdosι tοῖs ὀfthalmοῖs κaὶ nοísosι tῖ κardίᾳ κaὶ ẻpιstrafõsι, κaὶ ἰásοmaι aὐtοús. )

τετυφλωκεν αυτων τους οφθαλμους και πεπωρωκεν αυτων την καρδιαν ινα μη ιδωσιν τοις οφθαλμοις και νοησωσιν τη καρδια και επιστραφωσιν και ιασωμαι αυτους 40 (tetufloken afton tous ofthalmous kai peporoken afton tin kardian ina mi idosin tois ofthalmois kai noisosin ti kardia kai epistrafosin kai iasomai aftous)

40 ‘He has blinded their eyes and he has hardened their heart; in order that they should not see with their eyes and should perceive with their heart and should turn and (that*) I might heal them.’ {Isa 6:9, 10}

40. He hath blinded their eyes, and hardened their heart; that they should not see with their eyes, nor understand with their heart, and be converted, and I should heal them.

40. Er hat ihre Augen verblendet und ihr Herz verstockt, daß sie mit den Augen nicht sehen noch mit dem Herzen vernehmen und sich bekehren und ich ihnen hülfe.

40. Cegó los ojos de ellos, y endureció su corazón; porque no vean de los ojos, ni entiendan de corazón, y se conviertan, y yo los sane.

40 народ сей ослепил глаза свои и окаменил сердце свое,да не видят глазами, и не уразумеют сердцем, и не обратятся, чтобы Я исцелил их.

41 Tämän Esaias sanoi, kun hän näki hänen kirkkautensa ja puhui hänestä.

41 Tämän Jesaja sanoi kun näki Hänen kirkkautensa ja puhui Hänestä.

41. Nämät sanoi Jesaias, koska hän näki hänen kunniansa ja puhui hänestä.

41. Nämät sanoi Esaias cosca hän näki hänen cunnians ja puhui hänestä.

41. Nämet sanoi Esaias/ coska hen näki henen Cunnians/ ia puhui henest. (Nämät sanoi Esaias/ koska hän näki hänen kunniansa/ ja puhui hänestä.)

41 ταῦτα εἶπεν Ἡσαΐας ὅτε εἶδεν τὴν δόξαν αὐτοῦ καὶ ἐλάλησε περὶ αὐτοῦ. ( taȗta eἶpen Ἡsaΐas ὅte eἶden tìn dόksan aὐtοȗ κaὶ ẻlálise perὶ aὐtοȗ. )

ταυτα ειπεν ησαιας οτε ειδεν την δοξαν αυτου και ελαλησεν περι αυτου 41 (tafta eipen isaias ote eiden tin doxan aftou kai elalisen peri aftou)

41 Isaiah said these things, when he saw his glory, and he spoke concerning him.

41. These things said Esaias, when he saw his glory, and spake of him.

41. Solches sagte Jesaja, da er seine Herrlichkeit sah und redete von ihm.

41. Estas cosas dijo Isaías, cuando vió su gloria, y habló de él.

41 Сие сказал Исаия, когда видел славу Его и говорил о Нем.

42 Kuitenkin useat hallitusmiehistäkin uskoivat häneen, mutta fariseusten tähden he eivät sitä tunnustaneet, etteivät joutuisi synagoogasta erotetuiksi.

42 Kuitenkin myös monet hallitusmiehistä uskoivat Häneen, mutta fariseusten vuoksi eivät tunnustaneet, jotteivät joutuisi synagoogasta erotetuiksi.

42. Kuitenkin monta myös ylimmäisistä uskoivat hänen päällensä; vaan ei he Pharisealaisten tähden sitä tunnustaneet, ettei he olisi pannaan kuulutettu.

42. Cuitengin monda ylimmäisist uscoit hänen päällens waan ei he Phariseusten tähden sitä tunnustanet ettei he olis Pannan cuulutetut:

42. Quitengin monda mös nijste Ylimeisist vskoit henen pälens/ waan ninen Phariseusten tedhe' eiuet he site tunnustaneet/ ettei he olisi Pannan culutetudh. (Kuitenkin monta myös niistä ylimmäisistä uskoit hänen päällensä/ waan niiden phariseusten tähden eiwät he sitä tunnustaneet/ ettei he olisi pannaan kuulutetut.)

42 ὅμως μέντοι καὶ ἐκ τῶν ἀρχόντων πολλοὶ ἐπίστευσαν εἰς αὐτόν, ἀλλὰ διὰ τοὺς Φαρισαίους οὐχ ὡμολόγουν, ἵνα μὴ ἀποσυνάγωγοι γένωνται· ( ὅmos méntοι κaὶ ẻκ tõn ἀrchόnton pοllοὶ ẻpίsteusan eἰs aὐtόn, ἀllà dιà tοὐs Farιsaίοus οὐch ὁmοlόgοun, ἵna mì ἀpοsunágogοι génontaι: )

ομως μεντοι και εκ των αρχοντων πολλοι επιστευσαν εις αυτον αλλα δια τους φαρισαιους ουχ ωμολογουν ινα μη αποσυναγωγοι γενωνται 42 (omos mentoi kai ek ton archonton polloi epistefsan eis afton alla dia tous farisaious ouch omologoun ina mi aposunagogoi genontai)

42 Nevertheless even many out of the rulers also believed in him, but they were not confessing (it) because of the Pharisees, in order that they might not become expelled from the synagogue;

42. Nevertheless among the chief rulers also many believed on him; but because of the Pharisees they did not confess him, lest they should be put out of the synagogue:

42. Doch auch der Obersten glaubten viele an ihn; aber um der Pharisäer willen bekannten sie's nicht, daß sie nicht in den Bann getan würden.

42. Con todo eso aun de los príncipes muchos creyeron en él; mas por causa de los Fariseos no le confesaban, por no ser echados de la sinagoga.

42 Впрочем и из начальников многие уверовали в Него; но ради фарисеев не исповедывали, чтобы не быть отлученными от синагоги,

43 Sillä he rakastivat ihmiskunniaa enemmän kuin Jumalan kunniaa.

43 Sillä he rakastivat enemmän ihmiskunniaa kuin Jumalan kunniaa.

43. Sillä he rakastivat enemmin ihmisten kunniaa, kuin Jumalan kunniaa.

43. Sillä he racastit enämmin ihmisten cunniata cuin Jumalan cunniata.

43. Sille he Racastit enämin Inhimisten Cunniata/ quin Jumalan Cunniata. (Sillä he rakastit enemmin ihmisten kunniaa/ kuin Jumalan kunniaa.)

43 ἠγάπησαν γὰρ τὴν δόξαν τῶν ἀνθρώπων μᾶλλον ἤπερ τὴν δόξαν τοῦ Θεοῦ. ( ἰgápisan gàr tìn dόksan tõn ἀnthrópon mãllοn ἴper tìn dόksan tοȗ Theοȗ. )

ηγαπησαν γαρ την δοξαν των ανθρωπων μαλλον ηπερ την δοξαν του θεου 43 (igapisan gar tin doxan ton anthropon mallon iper tin doxan tou theou)

43 for* they loved* the glory from men rather than the glory from God.

43. For they loved the praise of men more than the praise of God.

43. Denn sie hatten lieber die Ehre bei den Menschen als die Ehre bei Gott.

43. Porque amaban más la gloria de los hombres que la gloria de Dios.

43 ибо возлюбили больше славу человеческую, нежели славу Божию.

44 Mutta Jeesus huusi ja sanoi: "Joka uskoo minuun, se ei usko minuun, vaan häneen, joka on minut lähettänyt.

44 Mutta Jeesus huusi ja sanoi: "Joka uskoo minuun, ei usko minuun, vaan Häneen, joka on minut lähettänyt.

44. Mutta Jesus huusi ja sanoi: joka uskoo minun päälleni, ei se usko minun päälleni, vaan sen päälle, joka minun lähetti.

44. MUtta Jesus huusi ja sanoi: joca usco minun päälleni ei se usco minun päälleni waan sen päälle joca minun lähetti.

44. Mutta Iesus Hwsi ia sanoi/ Joca Usko minun päleni/ ei se Usko minun päleni/ waan sen päle/ ioca minun lehetti. (Mutta Jesus huusi ja sanoi/ Joka uskoo minin päälleni/ ei se usko minun päälleni/ waan sen päälle/ joka minun lähetti.)

44 Ἰησοῦς δὲ ἔκραξε καὶ εἶπεν· Ὁ πιστεύων εἰς ἐμὲ οὐ πιστεύει εἰς ἐμὲ, ἀλλ’ εἰς τὸν πέμψαντά με, ( Ἰisοȗs dè ἔκrakse κaὶ eἶpen: Ὁ pιsteúon eἰs ẻmè οὐ pιsteúeι eἰs ẻmè, ἀll’ eἰs tὸn pémpsantá me, )

ιησους δε εκραξεν και ειπεν ο πιστευων εις εμε ου πιστευει εις εμε αλλ εις τον πεμψαντα με 44 (iisous de ekraxen kai eipen o pistebon eis eme ou pistebei eis eme all eis ton pempsanta me)

44 Now Jesus cried out and said, He who believes in me, does not believe in me, but in the one who sent me.</J>

44. Jesus cried and said, He that believeth on me, believeth not on me, but on him that sent me.

44. Jesus aber rief und sprach: Wer an mich glaubt, der glaubt nicht an mich, sondern an den, der mich gesandt hat.

44. Mas Jesús clamó, y dijo: El que cree en mí, no cree en mí, sino en aquel que me envió.

44 Иисус же возгласил и сказал: верующий в Меня не в Меня верует, но в Пославшего Меня.

45 Ja joka näkee minut, näkee hänet, joka on minut lähettänyt.

45 Ja joka näkee minut, näkee Hänet, joka on minut lähettänyt.

45. Ja joka minun näkee, hän näkee sen, joka minun lähetti.

45. Ja joca minun näke hän näke sen joca minun lähetti.

45. Ja ioca minun näke/ hen näke sen/ ioca minun lehetti. (Ja joka minun näkee/ hän näkee sen/ joka minun lähetti.)

45 καὶ ὁ θεωρῶν ἐμὲ θεωρεῖ τὸν πέμψαντά με. ( κaὶ ὁ theorõn ẻmè theoreῖ tὸn pémpsantá me. )

και ο θεωρων εμε θεωρει τον πεμψαντα με 45 (kai o theoron eme theorei ton pempsanta me)

45 And he who views me views the one who sent me.</J>

45. And he that seeth me seeth him that sent me.

45. Und wer mich sieht, der sieht den, der mich gesandt hat.

45. Y el que me ve, ve al que me envió.

45 И видящий Меня видит Пославшего Меня.

46 Minä olen tullut valkeudeksi maailmaan, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen.

46 Olen tullut valoksi maailmaan, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeään.

46. Minä tulin valkeudeksi maailmaan, että jokainen, joka uskoo minun päälleni, ei pidä pimeissä oleman.

46. Minä tulin mailmaan Walkeudexi että jocainen joca usco minun päälleni ei pidä pimeis oleman.

46. Mine tulin Mailmaan ydhexi Walkeudhexi/ ette Jocainen quin Minun päleni Usko/ ei pide Pimeis oleman. (Minä tulin maailmaan yhdeksi walkeudeksi/ että jokainen kuin minun päälleni uskoo/ ei pidä pimeässä olemaan.)

46 ἐγὼ φῶς εἰς τὸν κόσμον ἐλήλυθα, ἵνα πᾶς ὁ πιστεύων εἰς ἐμὲ ἐν τῇ σκοτίᾳ μὴ μείνῃ. ( ẻgὸ fõs eἰs tὸn κόsmοn ẻlílutha, ἵna pãs ὁ pιsteúon eἰs ẻmè ẻn tῖ sκοtίᾳ mì meίnΐ. )

εγω φως εις τον κοσμον εληλυθα ινα πας ο πιστευων εις εμε εν τη σκοτια μη μεινη 46 (ego fos eis ton kosmon elilutha ina pas o pistebon eis eme en ti skotia mi meini)

46 I have come (like) a light into the world, in order that everyone who believes in me may not remain in the darkness.</J>

46. I am come a light into the world, that whosoever believeth on me should not abide in darkness.

46. Ich bin gekommen in die Welt ein Licht, auf daß, wer an mich glaubt, nicht in der Finsternis bleibe.

46. Yo la luz he venido al mundo, para que todo aquel que cree en mí, no permanezca en tinieblas.

46 Я свет пришел в мир, чтобы всякий верующий в Меня не оставался во тьме.

47 Ja jos joku kuulee minun sanani eikä niitä noudata, niin häntä en minä tuomitse; sillä en minä ole tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan pelastamaan maailman.

47 Jos joku kuulee minun sanani eikä usko*, niin minä en häntä tuomitse, sillä en ole tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan pelastamaan maailman.

47. Mutta jos joku minun sanani kuulee, ja ei usko, en minä häntä tuomitse; sillä en minä tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan vapahtamaan.

47. Ja joca minun sanani cuule ja ei usco en minä händä duomidze: sillä en minä tullut mailma duomidzeman waan wapahtaman.

47. Ja ioca minun Sanani cwle/ ia ei vsko/ em mine hende Domitze/ Sille etten mine tullut Mailma Domitzeman/ waan mailma wapactama'. (Ja joka minun sanaani kuulee/ ja ei usko/ en minä häntä tuomitse/ Sillä etten minä tullut maailmaa tuomitsemaan/ waan maailmaa wapahtaman.)

47 καὶ ἐάν τίς μου ἀκούσῃ τῶν ῥημάτων καὶ μὴ πιστεύσῃ, ἐγὼ οὐ κρίνω αὐτόν· οὐ γὰρ ἦλθον ἵνα κρίνω τὸν κόσμον, ἀλλ’ ἵνα σώσω τὸν κόσμον. ( κaὶ ẻán tίs mοu ἀκοúsΐ tõn ŕimáton κaὶ mì pιsteúsΐ, ẻgὸ οὐ κrίno aὐtόn: οὐ gàr ἶlthοn ἵna κrίno tὸn κόsmοn, ἀll’ ἵna sóso tὸn κόsmοn. )

και εαν τις μου ακουση των ρηματων και μη πιστευση εγω ου κρινω αυτον ου γαρ ηλθον ινα κρινω τον κοσμον αλλ ινα σωσω τον κοσμον 47 (kai ean tis mou akousi ton rimaton kai mi pistefsi ego ou krino afton ou gar ilthon ina krino ton kosmon all ina soso ton kosmon)

47 And if anyone hears and does not believe my declarations, I do not judge him; for* I did not come in order that I may judge the world, but in order that I may save the world.</J>

47. And if any man hear my words, and believe not, I judge him not: for I came not to judge the world, but to save the world.

47. Und wer meine Worte hört, und glaubt nicht, den werde ich nicht richten; denn ich bin nicht gekommen, daß ich die Welt richte, sondern daß ich die Welt selig mache.

47. Y el que oyere mis palabras, y no creyere, yo no le juzgo; porque no he venido a juzgar al mundo, mas a salvar al mundo.

47 И если кто услышит Мои слова и неповерит, Я не сужу его, ибо Я пришел не судить мир, но спасти мир.

48 Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä.

48 Joka halveksii minua eikä ota vastaan sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka olen puhunut, tuomitsee hänet viimeisenä päivänä.

48. Joka minun katsoo ylön, ja ei ota vastaan minun sanojani, hänellä on se, joka hänen tuomitsee: se puhe, jonka minä puhuin, pitää hänen tuomitseman viimeisenä päivänä.

48. Joca minun ylöncadzo ja ei cuule minun sanojani hänellä on se joca hänen duomidze: se puhe jonga minä puhuin pitä hänen duomidzeman wijmeisnä päiwänä.

48. Joca minun ylencatzo/ ia ei ota minu' Sanoiani/ henelle ombi se ioca henen Domitze. Se puhe ionga mine puhuin/ pite henen Domitzeman Vimeiszne peiuen. (Joka minun ylen katsoo/ ja ei ota minun sanojani/ hänellä ompi se joka hänen tuomitsee. Se puhe jonka minä puhuin/ pitää hänen tuomitseman wiimeisenä päiwänä.)

48 ὁ ἀθετῶν ἐμὲ καὶ μὴ λαμβάνων τὰ ῥήματά μου, ἔχει τὸν κρίνοντα αὐτόν· ὁ λόγος ὃν ἐλάλησα, ἐκεῖνος κρινεῖ αὐτὸν ἐν τῇ ἐσχάτῃ ἡμέρᾳ· ( ὁ ἀthetõn ẻmè κaὶ mì lambánon tà ŕímatá mοu, ἔcheι tὸn κrίnοnta aὐtόn: ὁ lόgοs ὃn ẻlálisa, ẻκeῖnοs κrιneῖ aὐtὸn ẻn tῖ ẻschátΐ ἱmérᾳ: )

ο αθετων εμε και μη λαμβανων τα ρηματα μου εχει τον κρινοντα αυτον ο λογος ον ελαλησα εκεινος κρινει αυτον εν τη εσχατη ημερα 48 (o atheton eme kai mi lambanon ta rimata mou echei ton krinonta afton o logos on elalisa ekeinos krinei afton en ti eschati imera)

48 He who is rejecting me, and is not receiving my declarations has the one who judges him; the word which I spoke that will be judging him in the last day.</J>

48. He that rejecteth me, and receiveth not my words, hath one that judgeth him: the word that I have spoken, the same shall judge him in the last day.

48. Wer mich verachtet und nimmt meine Worte nicht auf, der hat schon seinen Richter; das Wort, welches ich geredet habe, das wird ihn richten am Jüngsten Tage.

48. El que me desecha, y no recibe mis palabras, tiene quien le juzgue: la palabra que he hablado, ella le juzgará en el día postrero.

48 Отвергающий Меня и не принимающий слов Моих имеет судью себе: слово, которое Я говорил, оно будет судить его в последний день.

49 Sillä en minä itsestäni ole puhunut, vaan Isä, joka on minut lähettänyt, on itse antanut minulle käskyn, mitä minun pitää sanoman ja mitä puhuman.

49 Sillä en ole puhunut omiani* vaan Isä joka on minut lähettänyt, on itse antanut minulle käskyn, mitä minun on sanottava ja mitä puhuttava.

49. Sillä en minä ole itsestäni puhunut; vaan Isä, joka minun lähetti, hän on minulle käskyn antanut, mitä minun tekemän ja puhuman pitää.

49. Sillä en minä ole idzestäni puhunut waan Isä joca minun lähetti on minulle käskyn andanut mitä minun tekemän ja puhuman pitä.

49. Sille ettei mine ole itzesteni puhunut/ waan Ise ioca minun lehetti/ se on minulle keskyn andanut/ mite minun tekemen ia puhuman pite. (Sillä ettei minä ole itsestäni puhunut/ Waan Isä joka minun lähetti/ se on minulle käskyn antanut/ mitä minun tekemän ja puhuman pitää.)

49 ὅτι ἐγὼ ἐξ ἐμαυτοῦ οὐκ ἐλάλησα, ἀλλ’ ὁ πέμψας με πατὴρ αὐτός μοι ἐντολὴν ἔδωκε τί εἴπω καὶ τί λαλήσω· ( ὅtι ẻgὸ ẻks ẻmautοȗ οὐκ ẻlálisa, ἀll’ ὁ pémpsas me patìr aὐtόs mοι ẻntοlìn ἔdoκe tί eἴpo κaὶ tί lalíso: )

οτι εγω εξ εμαυτου ουκ ελαλησα αλλ ο πεμψας με πατηρ αυτος μοι εντολην εδωκεν τι ειπω και τι λαλησω 49 (oti ego ex emaftou ouk elalisa all o pempsas me patir aftos moi entolin edoken ti eipo kai ti laliso)

49 Because I did not speak from myself, but the Father who sent me, he gave me a commandment (of) what I should say and what I should speak.</J>

49. For I have not spoken of myself; but the Father which sent me, he gave me a commandment, what I should say, and what I should speak.

49. Denn ich habe nicht von mir selber geredet; sondern der Vater, der mich gesandt hat, der hat mir ein Gebot gegeben, was ich tun und reden soll.

49. Porque yo no he hablado de mí mismo; mas el Padre que me envió, él me dió mandamiento de lo que tengo de decir, y de lo que tengo de hablar.

49 Ибо Я говорил не от Себя; но пославший Меня Отец, Он дал Мне заповедь, что сказать и что говорить.

50 Ja minä tiedän, että hänen käskynsä on iankaikkinen elämä. Sentähden, minkä minä puhun, sen minä puhun niin, kuin Isä on minulle sanonut."

Ja tiedän, että Hänen käskynsä on iäinen elämä. Mitä siis puhun, puhun niin kuin Isä on minulle sanonut."

50. Ja minä tiedän, että hänen käskynsä on ijankaikkinen elämä. Sentähden mitä minä puhun, sen minä puhun, niinkuin Isä on minulle sanonut.

50. Ja minä tiedän että hänen käskyns on ijancaickinen elämä. Sentähden mitä minä puhun sen minä puhun nijncuin Isä on minulle sanonut.

50. Ja mine tiedhen/ Ette henen Keskyns ombi ijancaikinen Eleme. Senteden mite mine puhun/ sen mine puhun/ nin quin Ise ombi minulle sanonut. (Ja minä tiedän/ Että hänen käskynsä ompi iankaikkinen elämä. Sentähden mitä minä puhun/ sen minä puhun/ niinkuin Isä ompi minulle sanonut.)

50 καὶ οἶδα ὅτι ἡ ἐντολὴ αὐτοῦ ζωὴ αἰώνιός ἐστιν. ἃ οὖν λαλῶ ἐγὼ, καθὼς εἴρηκέ μοι ὁ πατήρ, οὕτω λαλῶ. ( κaὶ οἶda ὅtι ἱ ẻntοlì aὐtοȗ dzoì aἰónιόs ẻstιn. ἃ οȗn lalõ ẻgὸ, κathὸs eἴriκé mοι ὁ patír, οὕto lalõ. )

και οιδα οτι η εντολη αυτου ζωη αιωνιος εστιν α ουν λαλω εγω καθως ειρηκεν μοι ο πατηρ ουτως λαλω 50 (kai oida oti i entoli aftou zoi aionios estin a oun lalo ego kathos eiriken moi o patir outos lalo)

50 And I know that his commandment is everlasting life. Therefore the things which I speak, just-as the Father has said to me, so I speak (to you).</J>

50. And I know that his commandment is life everlasting: whatsoever I speak therefore, even as the Father said unto me, so I speak.

50. Und ich weiß, daß sein Gebot ist das ewige Leben. Darum, was ich rede, das rede ich also, wie mir der Vater gesagt hat.

50. Y sé que su mandamiento es vida eterna: así que lo que yo hablo, como el Padre me lo ha dicho, así hablo.

50 И Я знаю, что заповедь Его есть жизнь вечная. Итак, что Я говорю, говорю, как сказал Мне Отец.