9 luku

Pelastuksen aika ja rauhanruhtinas. Jumalan viha ja rankaiseva käsi.

1. Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden; jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus.

2. (H9:1) Kansa, joka pimeydessä vaelsi, näki suuren valkeuden, ja jotka asuivat kuoleman varjon maassa, niiden ylitse se kirkkaasti paistaa.

1. CAnssa joca pimeydes waelsi näki suuren walkeuden ja jotca asuit pimiäsä maasa nijden ylidze se kircasti paista.

1 But there will be no gloom to her who was in constraint. In the former time he brought into contempt the land of Zebulun and the land of Naphtali, but in the latter time he has made it glorious, by the way of the sea, beyond the Jordan, Galilee of the Gentiles.

1. Nevertheless the dimness shall not be such as was in her vexation, when at the first he lightly afflicted the land of Zebulun and the land of Naphtali, and afterward did more grievously afflict her by the way of the sea, beyond Jordan, in Galilee of the nations.

1. Thi der skal ej være Ørke for det Land, hvor der nu er Tængsel; som han i den første Tid ragte Vanære over Sebulons Land og i Nafthalis Land, saa skal han gøre det herligt paa det sidste, Landet ad Vejen ved Havet, paa hin Side Jordan, Hedningernes Galilæa.

1. Ty det varder väl ett annat mörker, det dem bekymrar, än i förtiden var, då det lätteliga tillgick i Sebulons land, och i Naphthalims land, och derefter svårare vardt vid hafsvägen, på denna sidone Jordanen, vid Hedningarnas Galilea.

23. Sest se ei jä mitte pim̃edaks, kel enne ahhastus olli: otsekui Jummal essimessel aial Sebuloni Ma ja Nawtali alwaks piddanud, nenda wottab ta wiimsel aial sedda auustada, mis on merre pool teile pool Jordani, pagganatte Kalilea.

1. Kas patyrė vargą, tiems nebus tamsu. Seniau Zabulono žemė ir Neftalio žemė buvo paniekintos, bet ateity paežerio kraštas ir kraštas anapus Jordano, pagonių Galilėja, bus išaukštintas.

1. Doch es wird nicht dunkel bleiben über denen, die in Angst sind. Hat er zur vorigen Zeit gering gemacht das Land Sebulon und das Land Naphthali, so wird er es hernach zu Ehren bringen, den Weg am Meere, das Land jenseit des Jordans, der Heiden Galiläa.

23. Mais il ne fera pas toujours sombre, là où l'angoisse avait régné. Comme, au premier temps, Dieu a humilié la terre de Zabulon et la terre de Nephthali; ainsi, dans l'avenir, il couvrira de gloire la terre voisine de la mer, au-delà du Jourdain, la contrée des Gentils.

1. AUNQUE no será esta oscuri- dad semejante a la aflicción que le vino en el tiempo que livianamente tocaron la primera vez a la tierra de Zabulón, y a la tierra de Neftalí: ni después cuando agravaron por la vía de la mar de esa parte del Jordán en Galilea de las naciones.

1 (8:23) Maar het land, dat beangstigd was, zal niet gans verduisterd worden; gelijk als Hij het in den eersten tijd verachtelijk gemaakt heeft, naar het land van Zebulon aan, en naar het land van Nafthali aan, alzo heeft Hij het in het laatste heerlijk gemaakt, naar den weg zeewaarts aan gelegen over de Jordaan, aan Galilea der heidenen.

23. Ale jednak nie tak zaćmiona będzie ona ziemia, która uciśniona będzie, jako pierwszego czasu, gdy Bóg dotknął ziemię Zabulon, i ziemię Neftalim; ani jako potem, gdy obciążył ku drodze morskiej przy Jordanie Galileę ludną.

1. De nem lesz mindig sötét ott, a hol most szorongatás van; először [1†] megalázta Zebulon és Nafthali földjét, de azután megdicsőíti a tenger útját, a Jordán túlsó partját és a pogányok határát.

1 Прежнее время умалило землю Завулонову и землю Неффалимову; нопоследующее возвеличит приморский путь, Заиорданскую страну, Галилею языческую.

1. Переднїйший час впокорив землю Забулонову й землю Нефталїєву; та пізнїйший звеличить приморську дорогу, за-Йорданську сторону, Галилею поганську.

2. Sinä lisäät kansan, annat sille suuren ilon; he iloitsevat sinun edessäsi, niinkuin elonaikana iloitaan, niinkuin saaliinjaossa riemuitaan.

3. (H9:2) Sinä lisäät kansaa, ja lisäät hänelle iloa; sinun edessäs iloitaan, niinkuin elonaikana iloitaan, niinkuin saaliin jaossa iloitaan:

2. Sinä lisät Canssa ja et sentähden ilo lisä mutta sinun edesäs iloitan nijncuin elonaicana iloitan nijncuin saalin jaosa iloitan:

2 The people who walked in darkness have seen a great light. Those who dwelt in the land of the shadow of death, upon them the light has shone.

2. The people that walked in darkness have seen a great light: they that dwell in the land of the shadow of death, upon them hath the light shined.

2. Det Folk, som vandrede i Mørket, ser et stort Lys; over dem, som boede i Dødens Skygges Land, skinner et Lvs.

2. Det folket, som i mörkret vandrar, ser ett stort ljus; och öfver dem, som bo i mörko lande, skin det klarliga.

1. Se rahwas, mis käis pim̃edusses, on suurt walgust näinud: nende ülle, kes ellasid surmawarjo maal, on walgus paistnud.

2. Tauta, gyvenusi tamsybėje, išvydo didelę šviesą. Gyvenusiems mirties šešėlio krašte nušvito šviesa.

2. Das Volk das im Finstern wandelt, sieht ein großes Licht; und über die da wohnen im finstern Lande, scheint es hell.

1. Le peuple qui marchait dans les ténèbres a vu une grande lumière, et la lumière a resplendi sur ceux qui habitaient le pays de l'ombre de la mort.

2. Pueblo que andaba en tinieblas vió gran luz: los que moraban en tierra de sombra de muerte, luz resplandeció sobre ellos.

2 (9:1) Het volk, dat in duisternis wandelt, zal een groot licht zien; degenen, die wonen in het land van de schaduw des doods, over dezelve zal een licht schijnen.

1. Bo lud on, który chodzi w ciemności, ujrzy światłość wielką, a tym, którzy mieszkają w ziemi cienia śmierci, światłość świecić będzie.

2. A nép, a mely sötétségben [2†] jár vala, lát nagy világosságot; a kik lakoznak a halál árnyékának földében, fény ragyog fel fölöttök!

2 Народ, ходящий во тьме, увидит свет великий; на живущих в стране тени смертной свет воссияет.

2. Люд, що в темряві блукає, з'уздрить сьвітло велике; живучим в країнї тїнї смертної, сьвітло засияє.

3. Sillä heidän kuormansa ikeen, heidän olkainsa vitsan ja heidän käskijänsä sauvan sinä särjet niinkuin Midianin päivänä;

4. (H9:3) Sillä sinä olet heidän kuormansa ikeen, heidän olkainsa vitsan, ja heidän vaatiansa sauvan särkenyt, niinkuin Midianin aikana.

3. Sillä sinä olet heidän cuormans iken heidän olcains widzan ja heidän waatians sauwan särkenyt nijncuin Midianin aicana.

3 You have multiplied the nation. You have increased their joy. They joy before you according to the joy in harvest, as men rejoice when they divide the spoil.

3. Thou hast multiplied the nation, and not increased the joy: they joy before thee according to the joy in harvest, and as men rejoice when they divide the spoil.

3. Du formerer Folket, hvis Glæde du ikke havde gjort stor; de glæde sig for dit Ansigt, ligesom Glæden er om Høsten, ligesom man fryder sig, naar man uddeler Bytte.

3. Du gör folket mycket, dermed gör du icke glädjena, myckna; men för dig varder man sig glädjandes, såsom man glädes i skördandene, såsom man glad är, när man utskifter byte.

2. Sa olled rahwast paljuks teinud, suurt römo olled sa tem̃ale teinud: nem̃ad römustawad ennast siño ees, se rööm on otsego leikusse aial, otsego need wägga röömsad on, kes saki jaggawad.

3. Tu padauginai tautą ir suteikei jiems džiaugsmo. Jie džiaugiasi Tavo akivaizdoje, kaip džiaugiamasi pjūties metu arba dalijantis grobį.

3. Du machst des Volkes viel; du machst groß seine Freude. Vor dir wird man sich freuen, wie man sich freut in der Ernte, wie man fröhlich ist, wenn man Beute austeilt.

2. Tu as multiplié la nation; tu as augmenté sa joie; ils se réjouissent devant toi, comme on se réjouit dans la moisson, comme on s'égaie en partageant le butin.

3. Aumentando la nación, no aumentaste la alegría. Alegrarse han delante de tí, como se alegran en la segada, como se gozan cuando reparten despojos.

3 (9:2) Gij hebt dit volk vermenigvuldigd, maar Gij hebt de blijdschap niet groot gemaakt; zij zullen nochtans blijde wezen voor Uw aangezicht, gelijk men zich verblijdt in den oogst, gelijk men verheugd is, wanneer men de buit uitdeelt.

2. Rozmnożyłeś ten naród, aleś nie uczynił wielkiego wesela; wszakże weselić się będą przed tobą, jako się weselą czasu żniwa, jako się radują, którzy łupy dzielą;

3. Te megsokasítod e népet, nagy örömöt szerzesz néki, és örvendeznek előtted az aratók örömével, [3†] és vígadoznak, mint mikoron zsákmányt osztanak.

3 Ты умножишь народ, увеличишь радость его. Он будет веселиться пред Тобою, как веселятся во время жатвы, как радуются при разделе добычи.

3. Ти розмножиш народ, даси йому радощі великі; звеселиться він перед тобою, як веселяться, коли обжинки справляють, як радуються, коли здобич дїлять.

4. ja kaikki taistelun pauhussa tallatut sotakengät ja verellä tahratut vaipat poltetaan ja tulella kulutetaan.

5. (H9:4) Sillä kaikki sota ja meteli, ja veriset vaatteet pitää poltettaman ja tulella kulutettaman.

4. Sillä caicki sota ja meteli ja weriset waattet pitä poldettaman ja tulella culutettaman.

4 For the yoke of his burden and the staff of his shoulder, the rod of his oppressor, you have broken as in the day of Midian.

4. For thou hast broken the yoke of his burden, and the staff of his shoulder, the rod of his oppressor, as in the day of Midian.

4. Thi dets Byrdes Aag og Kæppen over dets Ryg, dets Drivers Stav, har du sønderbrudt som paa Midians Dag;

4. Ty du hafver sönderbrutit deras bördos ok, och deras skuldrors ris, och deras plågares staf, lika som i Midians tid.

3. Sest sa olled temma ikke, mis ta kandis, ja temma Olla keppi, selle witsa, kes tedda sundis, katki murdnud otsego Midjani aial.

4. Tu sulaužei tautą slėgusį jungą, juos plakusią rykštę, jos prispaudėjo lazdą kaip Midjano dieną.

4. Denn du hast das Joch ihrer Last und die Rute ihrer Schulter und den Stecken ihres Treibers zerbrochen wie zur Zeit Midians.

3. Car tu as brisé le joug dont il était chargé, le bâton qui frappait ses épaules, le bâton de son oppresseur, comme tu fis à la journée de Madian.

4. Porque tú quebraste el yugo de su carga, y la vara de su hombro, y el cetro de su exactor, como en el día de Madián.

4 (9:3) Want het juk van hun last, en den stok hunner schouders, en den staf desgenen, die hen dreef, hebt Gij verbroken, gelijk ten dage der Midianieten;

3. Gdyż jarzmo brzemienia jego, a laskę ramienia jego, i pręt poborcy jego złamiesz, jako za dni Madyjaóczyków,

4. Mert terhes igáját és háta vesszejét, az őt nyomorgatónak botját összetöröd, mint [4†] a Midián napján;

4 Ибо ярмо, тяготившее его, и жезл, поражавший его, и трость притеснителя его Ты сокрушишь, как в день Мадиама.

4. Бо ярмо, що його давило, й палицю, що його побивала, й тростину у гнобителя його - ти поторощиш, як за Мидияма.

5. Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas.

6. (H9:5) Sillä meille on lapsi syntynyt, ja poika on meille annettu, jonka hartioilla herraus on; ja hänen nimensä kutsutaan Ihmeellinen, Neuvonantaja, Väkevä Jumala, Ijankaikkinen Isä, Rauhan päämies:

5. Sillä meille on lapsi syndynyt ja poica on meille annettu jonga hartioilla Herraus on ja hänen nimens cudzutan Ihmelinen Neuwo Wäkewä Jumala Ijancaickinen Isä Rauhan päämies.

5 For all the armor of the armed man in the tumult and the garments rolled in blood, will be for burning, for fuel of fire.

5. For every battle of the warrior is with confused noise, and garments rolled in blood; but this shall be with burning and fuel of fire.

5. thi hver Krigsstøvle, som blev baaren i Stridstummelen, og Klæderne, som vare sølede i Blod, skulle opbrændes og blive Ildens Næring.

5. Ty allt krig, med storm och blodig klädnad, skall uppbrännas, och af eld förtärdt varda.

4. Sest keik taplejad taplewad mürrinaga, ja rided weretakse werre sees; need peawad sama ärrapölletud, ja tulle roaks.

5. Visų karių apavas ir krauju sutepti rūbai bus ugnimi sunaikinti.

5. Denn alle Rüstung derer, die sich mit Ungestüm rüsten, und die blutigen Kleider werden verbrannt und mit Feuer verzehrt werden.

4. Toute chaussure qu'on porte dans la mêlée, et le vêtement roulé dans le sang, seront brûlés et dévorés par les flammes.

5. Porque toda batalla de quien peléa es con estruendo, y con revolcamiento de vestidura en sangre: esta será con quema, y tragamiento de fuego.

5 (9:4) Toen de ganse strijd dergenen, die streden, met gedruis geschiedde, en de klederen in het bloed gewenteld en verbrand werden, tot een voedsel des vuurs.

4. Gdzie się wszystka bitwa bojujących z trzaskiem stała, i szaty były we krwi zbroczone, a co się spalić mogło, ogniem spalono.

5. Mert a vitézek harczi saruja és a vérbe fertőztetett öltözet megég, és tűznek eledele lészen;

5 Ибо всякая обувь воина во время брани и одежда, обагренная кровью, будут отданы на сожжение, в пищу огню.

5. Бо вся обув жовнїра й одежа, в війнї кровю злита, пійде на спаленнє, на жир огневі.

6. Herraus on oleva suuri ja rauha loppumaton Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnallansa; se perustetaan ja vahvistetaan tuomiolla ja vanhurskaudella nyt ja iankaikkisesti. Herran Sebaotin kiivaus on sen tekevä.

7. (H9:6) Että hänen herrautensa pitää suureksi tuleman, ja ei rauhalla loppua, Davidin istuimelle ja hänen valtakunnallensa, valmistamaan sitä ja vahvistamaan tuomiolla ja vanhurskaudella: hamasta nyt niin ijankaikkiseen on Herran Jumalan Zebaotin kiivaus tämän tekevä.

6. Että hänen Herraudens on suuri olewa: ja ei rauhalle loppua Dawidin istuimelle ja hänen waldacunnallens. Walmistaman sitä ja wahwistaman duomiolla ja wanhurscaudella hamast nyt nijn ijancaickisuteen. Näitä HERran Jumalan Zebaothin kijwaus on tekewä.

6 For to us a child is born, to us a son is given. And the government will be upon his shoulder. And his name will be called Wonderful, Counselor, Mighty God, Father of Eternity, Prince of Peace.

6. For unto us a child is born, unto us a son is given: and the government shall be upon his shoulder: and his name shall be called Wonderful, Counsellor, The mighty God, The everlasting Father, The Prince of Peace.

6. Thi et Barn er os født, en Søn er os given, og Fyrstendømmet skal være paa hans Skulder, og hans Navn kaldes Under, Raadgiver, vældige Gud, Evigheds Fader, Fredsfyrste;

6. Ty oss är födt ett barn, en Son är oss gifven, hvilkens herradöme är uppå hans axlar; och han heter Underlig, Råd, Gud, Hjelte, Evig Fader, Fridförste;

5. Sest üks laps on meile sündinud, üks poeg on meile antud, kelle Olla peäl ta wallitsus on, ja temmale pannakse se nimmi: immelik, nouandja, wäggew Jummal, iggawenne issa, rahho würst.

6. Kūdikis mums gimė, sūnus mums duotas. Ant jo peties viešpatavimas, jis bus vadinamas Nuostabusis, Patarėjas, Galingasis Dievas, Amžinasis Tėvas, Ramybės Kunigaikštis.

6. Denn uns ist ein Kind geboren, ein Sohn ist uns gegeben, und die Herrschaft ist auf seiner Schulter; er heißt Wunderbar, Rat, Held, Ewig-Vater Friedefürst;

5. Car un enfant nous est né, un fils nous est donné, et l'empire est mis sur son épaule: on l'appellera l'Admirable, le Conseiller, le Dieu fort, le Père d'éternité, le Prince de la paix;

6. Porque niño nos es nacido, hijo nos es dado, y el principado es asentado sobre su hombro; y llamarse ha Admirable, Consejero, Dios, Fuerte, Padre eterno, Príncipe de paz:

6 (9:5) Want een Kind is ons geboren, een Zoon is ons gegeven, en de heerschappij is op Zijn schouder; en men noemt Zijn naam Wonderlijk, Raad, Sterke God, Vader der eeuwigheid, Vredevorst;

5. Albowiem dziecię narodziło się nam, a syn dany jest nam; i będzie panowanie na ramieniu jego, a nazwią imię jego: Dziwny, Radny, Bóg mocny, Ojciec wieczności, Książę pokoju;

6. Mert egy gyermek születik nékünk, fiú [5†] adatik nékünk, és az uralom az ő vállán lészen, és hívják nevét: csodálatosnak, [6†] tanácsosnak, erős Istennek, örökkévalóság atyjának, békesség fejedelmének!

6 Ибо младенец родился нам – Сын дан нам; владычество на раменах Его,и нарекут имя Ему: Чудный, Советник, Бог крепкий, Отец вечности, Князь мира.

6. Бо хлопятко народилось нам - син даний нам; власть на раменах його, а дадуть імя йому: Дивний, Порадник, Бог кріпкий, Отець будучого віку, Князь мира.

7. Herra lähetti sanan Jaakobia vastaan, ja se iski Israeliin,

8. (H9:7) Herra on lähettänyt sanan Jakobissa, ja se on langennut Israelissa;

7. HERra on lähettänyt sanan Jacobis ja se on langennut Israelis:

7 Of the increase of his government and of peace there will be no end, upon the throne of David and upon his kingdom, to establish it and to uphold it with justice and with righteousness from hereafter until everlasting. The zeal of Jehovah of hosts will perform this.

7. Of the increase of his government and peace there shall be no end, upon the throne of David, and upon his kingdom, to order it, and to establish it with judgment and with justice from henceforth even for ever. The zeal of the LORD of hosts will perform this.

7. for at Fyrstendømmet maa blive stort, og at der maa blive Fred uden Ende over Davids Trone og over hans Rige til at befæste det og til at opholde det ved Ret og Retfæerdighed fra nu og indtil evig Tid; den Herre Zebaoths Nidkærhed skal gøre dette.

7. På det hans herradöme skall stort varda, och på friden ingen ände, på Davids säte och hans rike, att han det bereda, och stärka skall med dom och rättfärdighet, ifrå nu allt intill evighet; detta skall Herrans Zebaoths nitälskan göra.

6. Temma suur wallitsus ja rahho on ilma otsata Taweti aujärje peäl, ja tem̃a kunningrigi peäl, et ta sedda peab kinnitama, ja sedda toetama kohto ja öigussega; sest aiast ja iggaweste, tahhab wäggede JEHOWA pühha wihha sedda tehha.

7. Jo viešpatavimas plėsis ir taikai nebus galo. Dovydo sostą ir jo karalystę jis sustiprins ir įtvirtins teisingumu ir teisybe per amžius. Kareivijų Viešpaties uolumas tai padarys.

7. auf daß seine Herrschaft groß werde und des Friedens kein Ende auf dem Stuhl Davids und in seinem Königreich, daß er's zurichte und stärke mit Gericht und Gerechtigkeit von nun an bis in Ewigkeit. Solches wird tun der Eifer des HERRN Zebaoth.

6. Pour accroître l'empire, pour donner une prospérité sans fin au trône de David et à son royaume; pour l'établir et l'affermir dans l'équité et dans la justice, dès maintenant et à toujours. La jalousie de l'Éternel des armées fera cela.

7. La multitud del señorío y la paz no tendrán término, sobre el trono de David, y sobre su reino, disponiéndole, y confirmándole en juicio y en justicia desde ahora para siempre. El zelo de Jehová de los ejércitos hará esto.

7 (9:6) Der grootheid dezer heerschappij en des vredes zal geen einde zijn op den troon van David en in zijn koninkrijk, om dat te bevestigen, en dat te sterken met gericht en met gerechtigheid, van nu aan tot in eeuwigheid toe. De ijver des HEEREN der heirscharen zal zulks doen.

6. A ku rozmnożeniu tego paóstwa i pokoju, któremu koóca nie będzie, usiądzie na stolicy Dawidowej, i na królestwie jego, aż je postanowi i utwierdzi w sądzie i w sprawiedliwości, odtąd aż na wieki. Uczyni to zawisna miłość Pana zastępów.

7. Uralma növekedésének és békéjének nem lesz vége a [7†] Dávid trónján és királysága felett, hogy fölemelje és megerősítse azt jogosság és igazság által mostantól mindörökké. A [8†] seregek Urának buzgó szerelme mívelendi ezt!

7 Умножению владычества Его и мира нет предела на престоле Давида и в царстве его,чтобы Ему утвердить его и укрепить его судом и правдою отныне и до века. Ревность Господа Саваофа соделает это.

7. Царству його й миру його не буде гряниць; на Давидовім престолї й царстві він сяде, щоб утвердити й укріпити його судом справедливим від тепер по віки. Ревнива любов Господа Саваота се вчинить.

8. ja sen sai tuntea koko kansa, Efraim ja Samarian asukkaat, mutta he sanoivat ylpeydessään ja sydämensä kopeudessa:

9. (H9:8) Että kaiki Ephraimin kansa ja Samarian asuvaiset pitää sen tietää saaman, jotka ylpeydessä ja korialla mielellä sanovat:

8. Että Ephraimin Canssa ja Samarian asuwaiset pitä sen tietä saaman jotca ylpeydes ja corialla mielellä sanowat:

8 The Lord sent a word into Jacob and it has lighted upon Israel.

8. The Lord sent a word into Jacob, and it hath lighted upon Israel.

8. Herren har sendt et Ord i Jakob, og det er faldet i Israel.

8. Herren hafver sändt ett ord i Jacob, och det är fallet i Israel;

7. Issand on sanna läkkitanud Jakobi laste sekka, ja se langeb Israeli peäle.

8. Viešpats pasiuntė žodį Jokūbui, jis krito į Izraelį.

8. Der HERR hat sein Wort gesandt in Jakob, und es ist in Israel gefallen,

7. Le Seigneur envoie une parole à Jacob; elle tombe sur Israël.

8. El Señor envió palabra a Jacob, y cayó en Israel.

8 (9:7) De Heere heeft een woord gezonden in Jakob, en het is gevallen in Israel.

7. Posłał Pan słowo do Jakóba, a upadło w Izraelu.

8. Beszédet küldött az Úr Jákóbnak, és leesett Izráelben,

8 Слово посылает Господь на Иакова, и оно нисходит на Израиля,

8. Слово посилає Господь до Якова, й спевняєсь воно на Ізраїлї,

9. Tiilikivet sortuivat maahan, mutta me rakennamme hakatuista kivistä; metsäviikunapuut lyötiin poikki, mutta me panemme setripuita sijaan.

10. (H9:9) Tiilikivet ovat pudonneet, mutta me tahdomme sen rakentaa vuojonkivillä jälleen: Muulbärin puut ovat hakatut maahan, mutta me panemme siaan sedripuita.

9. Tijlikiwet owat pudonnet mutta me tahdom sen raketa wuojonkiwillä jällens Muulbärin puut owat hacatut maahan mutta me panemme siaan Cedripuita.

9 And all the people will know, (even) Ephraim and the inhabitant of Samaria, who say in pride and in arrogance of heart,

9. And all the people shall know, even Ephraim and the inhabitant of Samaria, that say in the pride and stoutness of heart,

9. Og det hele Folk skal fornemme det, Efraim og Indbyggerne i Samaria, med deres Hovmodighed og Hjerters Stolthed; de sige:

9. Att allt Ephraims folk och Samarie inbyggare skola det få veta, hvilke i högmod och stolt sinne säga:

8. Ja sedda peawad tundma keik rahwas, Ewraim, ja kes Samarias ellawad, kes surustamissega ja sure süddamega ütlewad:

9. Tai žinos visa tauta, Efraimas ir Samarijos gyventojai, kurie puikybėje ir išdidume kalbėjo:

9. daß alles Volk es innewerde, Ephraim und die Bürger zu Samaria, die da sagen in Hochmut und stolzem Sinn:

8. Le peuple entier en aura connaissance, Éphraïm et les habitants de Samarie, ceux qui disent avec orgueil et avec fierté:

9. Y sabrá el pueblo, todo él, Efraim y los moradores de Samaria, que con soberbia y con altivez de corazón, dicen:

9 (9:8) En al dit volk zal het gewaar worden, Efraim en de inwoner van Samaria; in hoogmoed en grootsheid des harten, zeggende:

8. I dowie się wszystek lud Efraim, i mieszkający w Samaryi, którzy w hardości i w wyniosłości serca mówią:

9. Hogy megértse az egész nép: Efraim és Samaria lakosa, a kik ezt mondják kevélyen és felfuvalkodva:

9 чтобы знал весь народ, Ефрем и жители Самарии, которые с гордостьюи надменным сердцем говорят:

9. Щоб узнав (свою нерозвагу) ввесь народ - Ефраїм і осадники Самариї, що так згорда й надуто мовляють:

10. Silloin Herra nostatti sitä vastaan Resinin ahdistajat ja kiihoitti sen viholliset,

11. (H9:10) Sillä Herra tahtoo korottaa Retsinin sotaväen heitä vastaan, ja heidän vihollisensa nivoa yhteen,

10. Sillä HERra tahto corgotta Rezinin sotawäen heitä wastan ja heidän wihollisens niwo yhten.

10 The bricks are fallen, but we will build with hewn stone, the sycamores are cut down, but we will put cedars in their place.

10. The bricks are fallen down, but we will build with hewn stones: the sycomores are cut down, but we will change them into cedars.

10. Teglstenene ere faldne, men vi ville bygge med hugne Sten; Morbærtræerne ere afhugne, men vi ville sætte Gedertræer i Stedet.

10. Tegelstenar äro fallne; men vi vilje bygga det upp igen med huggen sten; man hafver afhuggit mulbärsträ, så vilje vi sätta i samma staden cedreträ.

9. Honed teilis-kiwwast on mahhalangenud, agga meie tahhame raiutud kiwwidest jälle üllesehhitada: metswigipuud on mahharaiutud, agga meie tahhame seedripuud nende assemele panna.

10. ‘‘Plytų mūrai sugriuvo, mes juos atstatysime iš tašytų akmenų; nukirto laukinius figmedžius, mes juos pakeisime kedrais’‘.

10. Ziegelsteine sind gefallen, aber wir wollen's mit Werkstücken wieder bauen; man hat Maulbeerbäume abgehauen, so wollen wir Zedern an die Stelle setzen.

9. Les briques sont tombées, nous bâtirons en pierres de taille; les sycomores ont été coupés, nous les remplacerons par des cèdres!

10. Ladrillos cayeron, mas de cantería edificaremos: cortaron cabrahigos, mas cedros pondremos en su lugar.

10 (9:9) De tichelstenen zijn gevallen, maar met uitgehouwen stenen zullen wij wederom bouwen; de wilde vijgebomen zijn afgehouwen, maar wij zullen ze in cederen veranderen;

9. Cegły upadły, ale my ciosanym kamieniem budować będziemy, podrąbano płonne figi, ale my to w cedry odmienimy.

10. Téglák omlottak le, és mi faragott kőből építünk; fügefák vágattak ki, és mi czédrusokat ültetünk helyökre!

10 кирпичи пали – построим из тесаного камня; сикоморы вырублены – заменим их кедрами.

10. Опала цегла, - побудуємо з тесаного каменя, вирубано сикомору, - заступимо її кедриною.

11. aramilaiset edestä ja filistealaiset takaa, ja he söivät Israelia suun täydeltä. Kaikesta tästä ei hänen vihansa ole asettunut, ja vielä on hänen kätensä ojennettu.

12. (H9:11) Syrialaiset eteen ja Philistealaiset taa, että he söivät Israelin täydellä suulla. Näissä kaikissa ei lakkaa vielä hänen vihansa, vaan hänen kätensä on vielä ojennettu.

11. Syrialaiset eteen ja Philisterit taa että he söisit Israelin täydellä suulla. Näisä caikisa ei lacka wielä hänen wihans waan hänen kätens on wielä cocotettu.

11 Therefore Jehovah will set up on high against him the adversaries of Rezin and will stir up his enemies,

11. Therefore the LORD shall set up the adversaries of Rezin against him, and join his enemies together;

11. Og Herren skal ophøje Rezins Modstandere over ham, og han vil væbne hans Fjender.

11. Ty Herren skall uppresa Rezins krigsfolk emot dem, och gadda deras fiendar tillhopa;

10. Agga Jehowa tahhab Reetsini wihhamehhed üllendada tem̃a wasto, ja Israeli waenlastega neid seggada.

11. Todėl Viešpats sukels prieš juos Recino priešus ir sukurstys priešininkus.

11. Denn der HERR wird Rezins Kriegsvolk wider sie erhöhen und ihre Feinde zuhauf ausrotten:

10. L'Éternel élèvera les adversaires de Retsin contre le peuple; il armera aussi leurs ennemis:

11. Mas Jehová ensalzará los enemigos de Rezín contra él, y juntará sus enemigos:

11 (9:10) Want de HEERE zal Rezins tegenpartijders tegen hem verheffen, en Hij zal zijn vijanden samen vermengen:

10. Aleć Pan wywyższy nieprzyjaciół Rasynowych nadeó, a nieprzyjaciół jego zbierze;

11. De az Úr ellenök hozza [9†] Reczin szorongatóit, és ellenségeiket rájok uszítja;

11 И воздвигнет Господь против него врагов Рецина, и неприятелей его вооружит:

11. І підніме Господь проти його ворогів Резинових, і узброіть неприятелїв його:

12. Mutta kansa ei palannut kurittajansa tykö, eivätkä he etsineet Herraa Sebaotia.

13. (H9:12) Ei myös kansa käännä itseinsä hänen tykönsä, joka heitä lyö, eikä kysy Herraa Zebaotia.

12. Ei myös Canssa käännä idzens hänen tygöns joca heitä lyö eikä kysy HERra Zebaothi.

12 the Syrians in front and the Philistines behind and they will devour Israel with open mouth. For all this his anger is not turned away, but his hand is stretched out still.

12. The Syrians before, and the Philistines behind; and they shall devour Israel with open mouth. For all this his anger is not turned away, but his hand is stretched out still.

12. Syrerne forfra og Filisterne bagfra fortærede Israel med fuld Mund. Med alt dette har hans Vrede ikke lagt sig, men hans Haand er endnu udrakt.

12. De Syrer före, och de Philisteer efter, att de skola uppfräta Israel med fullom mun. Uti allt detta stillas icke ännu hans vrede; hans hand är ännu uträckt.

11. Siria-rahwast eest, ja Wilistid takka, ja nemmad peawad Israeli-rahwast täie suga ärrasöma. Keik se läbbi polle tem̃a wihha pöörnud, ja temma kässi on alles wäljasirrutud.

12. Sirija rytuose, o filistinai vakaruose ryja Izraelį, plačiai atvėrę nasrus. Dėl viso to Jo rūstybė dar neatsileido, Jo ranka dar pakelta.

12. die Syrer vorneher und die Philister hintenzu, daß sie Israel fressen mit vollem Maul. In dem allem läßt sein Zorn noch nicht ab; seine Hand ist noch ausgereckt.

11. Les Syriens par-devant, et les Philistins par-derrière; et ils dévoreront Israël à pleine bouche. Malgré tout cela, sa colère ne s'arrête pas, et sa main est toujours étendue!

12. Por delante a Siria, y por las espaldas a los Filisteos; y con toda la boca se tragarán a Israel. Ni con todo eso cesará su furor, ántes todavía su mano extendida.

12 (9:11) De Syriers van voren, en de Filistijnen van achteren, dat zij Israel opeten met vollen mond. Om dit alles keert Zijn toorn zich niet af, maar Zijn hand is nog uitgestrekt.

11. Syryjczyków z przodku, a Filistyóczyków z tyłu, i pożrą Izraela całą gębą. A wszakże w tem wszystkiem nie odwróci się zapalczywość jego, ale jeszcze ręka jego będzie wyciągniona.

12. A Sziriabeliek [10†] elől, és a Filiszteusok hátul, s falják Izráelt feltátott torokkal. Mindezekkel azonban haragja el nem múlt, és keze még felemelve van.

12 Сириян с востока, а Филистимлян с запада; и будут они пожирать Израиля полным ртом. При всем этом не отвратится гнев Его, и рука Его еще простерта.

12. Сирийцїв од сходу, Филистіїв з заходу, й будуть вони Ізраїля повним ротом жерти. Та й ще гнїв його не одвернесь, і рука його все ще простягнута.

13. Sentähden Herra katkaisi Israelilta pään ja hännän, palmunlehvän ja kaislan, yhtenä päivänä.

14. (H9:13) Sentähden karsii Herra Israelilta pois, yhtenä päivänä, pään ja hännän, oksat ja kannon.

13. Sentähden carsi HERra Israelildä pois yhtenä päiwäna pään ja hännän oxat ja cannon.

13 Yet the people have not turned to him who killed* them, nor have they sought Jehovah of hosts.

13. For the people turneth not unto him that smiteth them, neither do they seek the LORD of hosts.

13. Og Folket har ikke omvendt sig til den, som slog det; og har ikke søgt den Herre Zebaoth.

13. Så vänder sig ej heller folket till honom, som dem slår, och fråga intet efter Herran Zebaoth.

12. Ja rahwas polle mitte selle pole pöörnud, kes tedda peksab, ja ei olle mitte wäggede Jehowat noudnud.

13. Bet tauta nesigręžia į Tą, kuris juos baudžia, jie neieško kareivijų Viešpaties.

13. So kehrt sich das Volk auch nicht zu dem, der es schlägt, und fragen nicht nach dem HERRN Zebaoth.

12. Mais le peuple ne retourne pas à celui qui le frappe; ils ne cherchent pas l'Éternel des armées.

13. Mas el pueblo no se convirtió al que le hería, ni buscaron a Jehová de los ejércitos.

13 (9:12) Want dit volk keert zich niet tot Dien, Die het slaat, en den HEERE der heirscharen zoeken zij niet.

12. Przeto, że się lud ten nie nawraca do tego, który go bije, a Pana zastępów nie szuka:

13. Hiszen e nép [11†] nem tért meg az őt verő Istenhez, és a seregeknek Urát nem keresték;

13 Но народ не обращается к Биющему его, и к Господу Саваофу не прибегает.

13. Та народ таки не обертаєсь до караючого його, й до Господа Саваота не прибігає.

14. Vanhin ja arvomies on pää, mutta profeetta, joka valhetta opettaa, on häntä.

15. (H9:14) Vanhat kunnialliset ihmiset ovat pää; mutta prophetat, jotka opettavat väärin, ovat häntä.

14. Wanhat cunnialiset ihmiset owat pää mutta Prophetat jotca opettawat wäärin owat händä.

14 Therefore Jehovah will cut off from Israel head and tail, palm-branch and rush, in one day.

14. Therefore the LORD will cut off from Israel head and tail, branch and rush, in one day.

14. Derfor vil Herren afhugge af Israel Hoved og Hale, Palmegren og Siv, paa een Dag.

14. Derföre skall Herren afhugga af Israel både hufvud och stjert, både qvist och stubbs, på en dag.

13. Sepärrast wöttab Jehowa ühhel päwal Israeli seast ärrakautada Pea ja sawwa, oksad ja rogo.

14. Todėl Viešpats nukirs Izraelio galvą ir uodegą, palmę ir nendrę tą pačią dieną.

14. Darum wird der HERR abhauen von Israel beide, Kopf und Schwanz, beide, Ast und Stumpf, auf einen Tag.

13. Aussi l'Éternel retranchera d'Israël, en un jour, la tête et la queue, la palme et le jonc.

14. Y Jehová cortará de Israel cabeza y cola, ramo y caña en un mismo día.

14 (9:13) Daarom zal de HEERE afhouwen uit Israel den kop en den staart, den tak en de bieze, op een dag.

13. Dlatego Pan odetnie od Izraela głowę i ogon, GałąË™ i sitowie, dnia jednego.

14. Ezért kivágja az Úr Izráelből a főt és farkat, a pálmaágat és a kákát egy [12†] napon.

14 И отсечет Господь у Израиля голову и хвост, пальму и трость, водин день:

14. І відсїче Господь у Ізраїля голову й хвоста, зітне пальму й тростину одного дня:

15. Ja tämän kansan johtajat tulivat eksyttäjiksi, ja johdettavat joutuivat hämminkiin.

16. (H9:15) Sillä tämän kansan johdattajat ovat pettäjät, ja ne, jotka sallivat itsensä johdattaa, ovat kadotetut.

15. Sillä tämän Canssan johdattajat owat pettäjät ja ne cuin salliwat idzens johdatta owat cadotetut.

15 The elder and the honorable man, he is the head. And the prophet who teaches lies, he is the tail.

15. The ancient and honourable, he is the head; and the prophet that teacheth lies, he is the tail.

15. Den gamle og den ansete, han er Hovedet; men en Profet, som lærer Løgn, han er Halen.

15. De gamle och ärlige äro hufvudet; men Propheterna, som falskt lära, äro stjerten;

14. Wañem, ja kes auustud, se on Pea; ja prohwet, kes wallet öppetab, se on sabba.

15. Vyresnieji ir kilmingieji­tai galva, o melą kalbantys pranašai­ uodega.

15. Die alten und vornehmen Leute sind der Kopf; die Propheten aber, so falsch lehren, sind der Schwanz.

14. La tête, c'est l'ancien et l'homme considéré; et la queue, c'est le prophète qui enseigne le mensonge.

15. El viejo y venerable de rostro es la cabeza: el profeta que enseña mentira, este es cola.

15 (9:14) (De oude en aanzienlijke, die is de kop; maar de profeet, die valsheid leert, die is de staart.)

14. (Starzec i uczciwy człowiek, ten jest głową, a prorok, który uczy kłamstwa, ten jest ogonem.)

15. A fő: a vén és a főember, a fark pedig a próféta, a ki hazugságot szól.

15 старец и знатный, – это голова; а пророк-лжеучитель есть хвост.

15. Старець і знатний се - голова; а пророк, що вчить неправди, се - хвіст.

16. Sentähden Herra ei iloitse sen nuorista miehistä eikä armahda sen orpoja ja leskiä, sillä he ovat kaikki jumalattomia ja pahantekijöitä, ja jokainen suu puhuu hulluutta. Kaikesta tästä ei hänen vihansa ole asettunut, ja vielä on hänen kätensä ojennettu.

17. (H9:16) Sentähden ei Herra taida iloita heidän nuorista miehistänsä, eikä armahda heidän orpolapsiansa ja leskiänsä; sillä he ovat kaiki ulkokullatut ja pahat, ja jokaisen suu puhuu hulluutta; näissä kaikissa ei lakkaa vielä hänen vihansa, vaan hänen kätensä on vielä ojennettu.

16. Sentähden ei HERra taida iloita heidän nuorista miehistäns eikä armahda heidän orwoilapsians ja leskejäns: sillä he owat caicki ulcocullatut ja pahat ja jocaidzen suu puhu hulluutta: näisä caikisa ei lacka wielä hänen wihans hänen kätens on wielä cocotettu.

16 For those who lead this people make them go-astray and those who are led by them are destroyed.

16. For the leaders of this people cause them to err; and they that are led of them are destroyed.

16. Og dette Folks Førere forføre det, og de iblandt det; som lade sig føre, opsluges.

16. Ty detta folks ledare äro förförare; och de som sig leda låta, äro förtappade.

15. Ja kes sesinnatse rahwa önsaks kiitwad, need on eksitajad, ja kedda neist önsaks kidetakse, need on ärraneeldud.

16. Šios tautos vadai yra suvedžiotojai, o jų vedamieji pražus.

16. Denn die Leiter dieses Volks sind Verführer; und die sich leiten lassen, sind verloren.

15. Car les conducteurs de ce peuple l'égarent, et ceux qui sont conduits par eux se perdent.

16. Porque los gobernadores de este pueblo son engañadores; y sus gobernados, perdidos.

16 (9:15) Want de leiders dezes volks zijn verleiders, en die van hen geleid worden, worden ingeslokt.

15. Albowiem wodzowie ludu tego są zwodziciele, a którzy się im wodzić dadzą, zginęli.

16. Mert e nép [13†] vezérei hitetőkké lettek, és a kiket vezetének, elvesztek.

16 И вожди сего народа введут его в заблуждение, и водимые ими погибнут.

16. Провідники сього народу поведуть його блудом, а ті, що даються їм вести - погибнуть.

17. Sillä jumalattomuus palaa tulena, kuluttaa orjantappurat ja ohdakkeet ja sytyttää sankan metsän, niin että se savuna tupruaa ilmaan.

18. (H9:17) Sillä jumalatoin meno on sytytetty niinkuin tuli, ja kuluttaa orjantappurat ja ohdakkeet; joka palaa niinkuin paksussa metsässä, ja nostaa savun korkialle.

17. Sillä jumalatoin meno on sytytetty nijncuin tuli ja culutta orjantappurat ja ohdacket joca pala nijncuin paxusa medzäsä ja nosta sawun corkialle.

17 Therefore the Lord will not rejoice over their young men, nor will he have compassion on their fatherless and widows. For everyone is profane and an evildoer and every mouth does senselessness. For all this his anger is not turned away, but his hand is stretched out still.

17. Therefore the Lord shall have no joy in their young men, neither shall have mercy on their fatherless and widows: for every one is an hypocrite and an evildoer, and every mouth speaketh folly. For all this his anger is not turned away, but his hand is stretched out still.

17. Derfor kan Herren ikke glæde sig over dets unge Karle og ej forbarme sit; over dets faderløse og over dets Enker; thi hver af dem er vanhellig og handler ondt, og hver Mund taler Daarskab. Med alt dette har hans Vrede ikke lagt sig, men hans Haand er endnu udrakt.

17. Derföre kan Herren intet glädja sig öfver deras unga män, eller förbarma, sig öfver deras faderlösa och enkor; ty de äro allesammans skrymtare och onde, och hvar och en mun talar galenskap. Uti allt detta stillas icke ännu hans vrede; hans hand är ännu uträckt.

16. Sepärrast ei woi Issand temma nore rahwa pärrast mitte römus olla, egga temma waeste laste ja temma lessenaeste peäle hallastada; sest nemmad on keik sallalikkud ja tiggedad, ja igga su rägib jölledust. Kesk se läbbi ep olle temma wihha pöörnud, ja ta kässi on alles wäljasirrutud.

17. Todėl Viešpats nesidžiaugs jų jaunimu ir nepagailės nei jų našlaičių, nei našlių. Jie visi yra veidmainiai ir nedorėliai, jie kalba kvailystes. Dėl viso to Jo rūstybė dar neatsileido, Jo ranka dar pakelta.

17. Darum kann sich der HERR über die junge Mannschaft nicht freuen noch ihrer Waisen und Witwen erbarmen; denn sie sind allzumal Heuchler und böse, und aller Mund redet Torheit. In dem allem läßt sein Zorn noch nicht ab; seine Hand ist noch ausgereckt.

16. C'est pourquoi l'Éternel ne prendra point plaisir en ses jeunes gens, et n'aura point pitié de ses orphelins ni de ses veuves; car ce ne sont tous que des impies et des méchants, et toute bouche profère des infamies. Malgré tout cela, sa colère ne s'arrête pas, et sa main est toujours étendue!

17. Por tanto el Señor no tomará contentamiento en sus mancebos, ni de sus huérfanos y viudas tendrá misericordia; porque todos son falsos y malignos; y toda boca habla locura: con todo esto no cesará su furor, ántes todavía su mano extendida.

17 (9:16) Daarom zal zich de Heere niet verblijden over hun jongelingen, en hunner wezen en hunner weduwen zal Hij zich niet ontfermen, want zij zijn allen te zamen huichelaars en boosdoeners, en alle mond spreekt dwaasheid. Om dit alles keert Zijn toorn zich niet af, maar Zijn hand is nog uitgestrekt.

16. Dlatego z młodzieóców jego Pan się nie ucieszy, a nad sierotami jego, i nad wdowami jego nie zmiłuje się; albowiem wszyscy są obłudni i złośliwi, a każde usta mówią sprosność. A wszakże w tem wszystkiem nie odwróci się zapalczywość jego; ale jeszcze ręka jego będzie wyciągniona.

17. Ezért ifjaiban sem gyönyörködik az Úr, s árváin és özvegyein sem könyörül; mert mindnyájan istentelenek és gonosztevők, és minden száj bolondságot beszél. Mindezekkel haragja el nem múlt, és keze még felemelve van.

17 Поэтому о юношах его не порадуется Господь, и сирот его и вдов его не помилует: ибо все они – лицемеры и злодеи, и уста всех говорят нечестиво. При всем этом не отвратится гнев Его, и рука Его еще простерта.

17. Тим не мати ме Господь утїхи й з хлопцїв у його, та й сиріт і вдовиць його не помилує; бо вони всї зледащіли, всї вони нещирі, та й всї уста безбожностї повні. Та й ще гнїв його не одвернесь і рука його все ще простягнута.

18. Herran Sebaotin vihasta maa syttyy palamaan, ja kansa on kuin tulen syötävänä; toinen ei sääli toistansa.

19. (H9:18) Sillä maa on pimennyt Herran Zebaotin vihasta; niin että kansa on niinkuin tulen ruoka, ja ei yksikään armaitse toista.

18. Sillä maa on pimennyt HERran Zebaothin wihasa nijn että Canssa on nijncuin tulen ruoca ja ei yxikän armaidze toista.

18 For wickedness burns as the fire. It devours the briers and thorns. Yes, it kindles in the thickets of the forest and they roll upward in a column of smoke.

18. For wickedness burneth as the fire: it shall devour the briers and thorns, and shall kindle in the thickets of the forest, and they shall mount up like the lifting up of smoke.

18. Thi Ugudelighed brænder som en Ild, der fortærer Torn og Tidsler og sætter Ild paa Skovens Tykninger, og de skulle hvirvle højt op i Røg.

18. Ty det ogudaktiga väsendet är upptändt såsom en eld, och förtärer törne och tistlar, och brinner såsom uti en tjock skog, och gifver högan rök.

17. Sest öälus wöttab pölleda kui tulli, ja kibbowitsad ja orjawitsad ärrapölletada, ja sütab pöllema metsa räggadikkud, et nem̃ad ärralähhäwad körgeste paksus suitsus.

18. Nedorybė kaip ugnis praryja usnis ir erškėčius, padega miško tankumynus, o dūmai kyla kaip stulpai.

18. Denn das gottlose Wesen ist angezündet wie Feuer und verzehrt Dornen und Hecken und brennt wie im dicken Wald und gibt hohen Rauch.

17. Car la méchanceté brûle, comme un feu qui dévore les ronces et les épines; il embrase les taillis de la forêt, qui montent en colonnes de fumée.

18. Porque la maldad se encendió como fuego, cardos y espinas tragará; y encendióse en lo espeso de la breña, y fueron alzados como humo.

18 (9:17) Want de goddeloosheid brandt als vuur, doornen en distelen zal zij verteren, en zal aansteken de verwarde struiken des wouds, die zich verheven hebben als de verheffing des rooks.

17. Albowiem gdy się niepobożność jako ogieó roznieci, pożre głóg i ciernie: potem zapali gęstwinę lasu, skąd się rozwieją jako dym na powietrzu.

18. Mert a gonoszság felgerjedt, mint a tűz, s tövist és gazt emészt, és meggyújtja a sűrű erdőt, és [14†] felgomolyg az füst oszlopában.

18 Ибо беззаконие, как огонь, разгорелось, пожирает терновник и колючий кустарник и пылает в чащах леса, и поднимаются столбыдыма.

18. Бо беззаконність огнем загорілась; пожерає тернину й бодяки колючі, та палає в гущавинах лїса, що аж стовпами дим піднімаєсь.

19. Ahmivat oikealta, mutta on yhä nälkä, syövät vasemmalta, mutta eivät saa kylläänsä; jokainen syö oman käsivartensa lihaa:

20. (H9:19) Jos he ryöstävät oikialla puolella, niin he nälkää näkevät; jos he syövät vasemmalla puolella, niin ei he tule ravituksi: jokainen syö käsivartensa lihaa.

19. Jos he ryöstäwät oikialla puolella nijn he nälkä näkewät jos he syöwät wasemmalla puolella nijn ei he tule rawituxi.

19 Through the wrath of Jehovah of hosts is the land burnt up and the people are as the fuel of fire; no man spares his brother.

19. Through the wrath of the LORD of hosts is the land darkened, and the people shall be as the fuel of the fire: no man shall spare his brother.

19. Landet er sat i Brand i den Herre Zebaoths Vrede; og Folket er som det, der fortæres af Ild, de spare ikke den ene den anden.

19. Förty uti Herrans Zebaoths vrede är landet förmörkradt, så att folket är lika, som en eldsmat; ingen skonar den andra.

18. Wäggede Jehowa hirmsa wihha läbbi on Ma pim̃edaks läinud, ja rahwas on kui tulle roaks sanud, teine ei anna teisele armo.

19. Kareivijų Viešpaties rūstybė padegė šalį. Tauta bus lyg kuras ugniai. Žmogus nesigailės savo brolio.

19. Im Zorn des HERRN Zebaoth ist das Land verfinstert, daß das Volk ist wie Speise des Feuers; keiner schont des andern.

18. La colère de l'Éternel des armées embrase le pays, et le peuple devient la proie du feu; nul n'épargne son frère.

19. Por la ira de Jehová de los ejércitos la tierra se oscureció, y será el pueblo como tragamiento de fuego: hombre no tendrá piedad de su hermano.

19 (9:18) Vanwege de verbolgenheid des HEEREN der heirscharen, zal het land verduisterd worden; en het volk zal zijn als een voedsel des vuurs: de een zal den ander niet verschonen.

18. Albowiem dla rozgniewania Pana zastępów zaćmi się ziemia, a ten lud będzie jako strawa ognia, i żaden bratu swemu nie przepuści.

19. A seregek Urának haragja miatt kiégett a föld, [15†] és a nép a tűznek eledele lőn: Senki atyjafián [16†] nem könyörül,

19 Ярость Господа Саваофа опалит землю, и народ сделается как бы пищею огня; не пощадит человек брата своего.

19. Лютість Господа Саваота спалить землю, і народ станеться жиром огня; чоловік не пощадить і брата свого.

20. Manasse Efraimia ja Efraim Manassea, molemmat yhdessä käyvät Juudan kimppuun. Kaikesta tästä ei hänen vihansa ole asettunut, ja vielä on hänen kätensä ojennettu.

21. (H9:20) Manasse Ephraimia, Ephraim Manassea, ja ne molemmat yhdestä puolesta Juudaa vastaan. Ei vielä näissä kaikissa hänen vihansa asetu, vaan hänen kätensä on vielä ojennettu.

20. Jocainen syö käsiwartens liha Manasse Ephraimi Ephraim Manasseta ja ne molemmat yhdestä puolesta Judat wastan. Ei wielä näisä caikis hänen wihans asetu hänen kätens on wielä cocotettu.

20 And he will snatch on the right hand and be hungry. And he will eat on the left hand and they will not be satisfied. They will eat every man the flesh of his own arm–

20. And he shall snatch on the right hand, and be hungry; and he shall eat on the left hand, and they shall not be satisfied: they shall eat every man the flesh of his own arm:

20. Og man snapper til højre og hurlgrer endda, og man æder om sig til venstre og mættes I ej; de fortære hver sin Arms Kød:

20. Röfva de på högra sidone, så lida de hunger; äta de på venstra sidone, så varda, de icke mätte; hvar och en äter sins arms kött;

19. Ja teine leikab parremal polel, siiski on tem̃al nälg; ja teine sööb pahhemal polel, siiski ei sa nende köht täis: iggamees wottab omma käewarre lihha ärrasüa.

20. Jis griebs iš dešinės, bet alks, ris iš kairės, bet nepasisotins. Kiekvienas valgys savo kūną.

20. Rauben sie zur Rechten, so leiden sie Hunger; essen sie zur Linken, so werden sie nicht satt. Ein jeglicher frißt das Fleisch seines Arms:

19. On déchire à droite, et l'on a faim; on dévore à gauche, et l'on n'est pas rassasié; chacun mange la chair de son bras.

20. Cada uno hurtará a la mano derecha, y tendrá hambre; y comerá a la izquierda, y no se hartará: cada cual comerá la carne de su brazo:

20 (9:19) Zo hij ter rechterhand snijdt, zal hij toch hongeren, en zo hij ter linkerhand eet, zal hij toch niet verzadigd worden; een iegelijk zal het vlees zijns arms eten;

19. A porwieli co po prawej stronie, przecie łaknąć będzie; a będzieli żarł po lewej, przecie się nie nasyci; każdy z nich ciało ramienia swego żreć będzie;

20. Jobbkézre vág és megéhezik, eszik balkézre és nem elégszik meg; mindnyájan [17†] karjoknak húsát eszik,

20 И будут резать по правую сторону, и останутся голодны; и будут есть по левую, и не будут сыты; каждый будет пожирать плоть мышцы своей:

20. Різати муть управо, та й будуть голодні; будуть їсти на лїво, та й не будуть ситі; кожен їсти ме тїло, руки в себе:

21 Manasseh, Ephraim and Ephraim, Manasseh and together they will be against Judah. For all this his anger is not turned away, but his hand is stretched out still.

21. Manasseh, Ephraim; and Ephraim, Manasseh: and they together shall be against Judah. For all this his anger is not turned away, but his hand is stretched out still.

21. Manasse er imod Efraim og Efraim imod Manasse, begge med hverandre imod Juda. Med alt dette har hans Vrede ikke lagt sig, men hans Haand er endnu udrakt.

21. Manasse Ephraim, Ephraim Manasse, och de båda, tillsammans emot Juda. Uti allt detta stillas icke ännu hans vrede; hans hand är ännu uträckt.

20. Manasse sööb Ewraimit, ja Ewraim Manasset, ja nem̃ad on ühtlase Juda wasto. Keik se läbbi ep olle temma wihha pöörnud, ja ta kässi on alles wäljasirrutud.

21. Manasas­Efraimą, Efraimas­ Manasą, abu drauge­Judą. Dėl viso to Jo rūstybė dar neatsileido, Jo ranka dar pakelta.

21. Manasse den Ephraim, Ephraim den Manasse, und sie beide miteinander wider Juda. In dem allem läßt sein Zorn noch nicht ab, seine Hand ist noch ausgereckt.

20. Manassé dévore Éphraïm; et Éphraïm, Manassé. Ensemble, ils fondent sur Juda. Malgré tout cela, sa colère ne s'arrête pas, et sa main est toujours étendue!

21. Manasés a Efraim, y Efraim a Manasés, y ámbos ellos contra Judá. Ni con todo esto cesará su furor, ántes todavía su mano extendida.

21 (9:20) Manasse Efraim, en Efraim Manasse, en zij zullen te zamen tegen Juda zijn. Om dit alles keert Zijn toorn zich niet af, maar Zijn hand is nog uitgestrekt.

20. Manases Efraima, a Efraim Manasesa, a obaj społu będą przeciwko Judzie. Wszakże w tem wszystkiem nie odwróci się zapalczywość jego; ale jeszcze ręka jego będzie wyciągniona.

21. Manassé Efraimot és Efraim Manassét; s mindketten Júda ellen kelnek. Mindezekkel haragja el nem múlt, és keze még felemelve van.

21 Манассия – Ефрема, и Ефрем – Манассию, оба вместе – Иуду. При всем этом не отвратится гнев Его, и рука Его еще простерта.

21. Манассій - Ефраїма, Ефраїм же Манассію, а оба разом - Юду.

22. Та й тодї ще гнїв його не одвернесь, і рука його все ще простягнута.