40 luku

Pelastuksen sanoma Israelille. Jumalan suuruus ja kaikkivalta.

1. Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani, sanoo teidän Jumalanne.

1. Lohduttakaat, lohduttakaat minun kansaani, sanoo teidän Jumalanne.

1. LOhduttacat lohduttacat minun Canssani sano teidän Jumalan.

1. LOhutacat/ Lohutacat/ minun Canssan/ sanopi teiden Jumalan. (Lohduttakaa/ Lohduttakaa/ minun kansani/ sanoopi teidän Jumalan.)

1 Comfort you*, comfort my people, says your* God.

1. Comfort ye, comfort ye my people, saith your God.

1. Trøster, trøster mit Folk, siger eders Gud;

1. Tröster, tröstar mitt folk, säger edar Gud;

1. Trööstige, trööstige minno rahwast, ütleb teie Jummal.

1. ‘‘Guoskite, guoskite mano tautą,­sako jūsų Dievas.­

1. Tröstet, tröstet mein Volk! spricht euer Gott;

1. Consolez, consolez mon peuple, dit votre Dieu.

1. CONSOLÁD, consolád a mi pue- blo, dice vuestro Dios.

1 Troost, troost Mijn volk, zal ulieder God zeggen.

1. Cieszcie, cieszcie lud mój! mówi Bóg wasz.

1. Vígasztaljátok, vígasztaljátok népemet, így szól Istenetek!

1 Утешайте, утешайте народ Мой, говорит Бог ваш;

1. Утїшайте, втїшайте мій нарід, говорить Бог наш;

2. Puhukaa suloisesti Jerusalemille ja julistakaa sille, että sen vaivanaika on päättynyt, että sen velka on sovitettu, sillä se on saanut Herran kädestä kaksinkertaisesti kaikista synneistänsä.

2. Puhukaat suloisesti Jerusalemin kanssa, ja saarnatkaat hänelle, että hänen sotimisensa on täytetty; sillä hänen rikoksensa on annettu anteeksi, että hän on saanut kaksinkertaisesti Herran kädestä, kaikkein synteinsä tähden.

2. Puhucat suloisest Jerusalemin cansa ja saarnatcat hänelle että hänen sotimisens on lopetettu: sillä hänen ricoxens on annettu andexi että hän on saanut caxikertaisest HERran kädestä caickein hänen syndeins tähden.

2. Puhucat suloisest Jerusalemin cansa/ ia sarnacat henelle/ Ette henen Sotimisens on lopetettu. Sille henen Ricoxens on andexiannettu/ Ette hen on saanut caxikerdhaiset HERRAN kädheste/ caikein henen Syndiens teden. (Puhukaat suloisesti Jerusalemin kanssa/ ja saarnatkaat hänelle/ että hänen sotimisensa on lopetettu. Sillä hänen rikoksensa on anteeksiannettu/ että hän on saanut kaksikertaiset HERRAN kädestä/ kaikkein hänen syntiensä tehden.)

2 (Speak) comfortably to Jerusalem and cry to her, that her warfare has been completed, that her iniquity is pardoned, that she has received of Jehovah's hand double for all her sins.

2. Speak ye comfortably to Jerusalem, and cry unto her, that her warfare is accomplished, that her iniquity is pardoned: for she hath received of the LORD'S hand double for all her sins.

2. taler kærligt til Jerusalem og raaber til den, at dens Strid er fuldendt, at dens Skyld er betalt, at den har faaet dobbelt af Herrens Haand uagtet alle dens Synder.

2. Taler ljufliga med Jerusalem, och prediker för thy, att dess tid är fullbordad; ty dess missgerning är förlåten; ty det hafver fångit dubbelt af Herrans hand för alla sina synder.

2. Räkige Jerusalemma mele pärrast , ja kulutage temmale, et temma suur waew otsa sanud, et ta üllekohhus on leppitud; et ta Jehowa käest on sanud kahhewörra keige omma pattude sees.

2. Kalbėkite paguodą Jeruzalei, praneškite jai, kad jos kovos pasibaigė, nusikaltimas atleistas. Ji gavo iš Viešpaties dvigubai už savo nuodėmes’‘.

2. redet mit Jerusalem freundlich und predigt ihr, daß ihre Dienstbarkeit ein Ende hat, denn ihre Missetat ist vergeben; denn sie hat Zwiefältiges empfangen von der Hand des HERRN für alle ihre Sünden.

2. Parlez à Jérusalem selon son cœur, et criez-lui que son temps de guerre est accompli, que son iniquité est pardonnée; qu'elle a reçu au double, de la main de l'Éternel, la peine de tous ses péchés.

2. Hablád según el corazón de Jerusalem: decídle a voces que su tiempo es ya cumplido: que su pecado es perdonado: que doble ha recibido de la mano de Jehová por todos sus pecados.

2 Spreekt naar het hart van Jeruzalem, en roept haar toe, dat haar strijd vervuld is, dat haar ongerechtigheid verzoend is, dat zij van de hand des HEEREN dubbel ontvangen heeft voor al haar zonden.

2. Mówcie do serca Jeruzalemu: ogłaszajcie mu, że się już dopełnił czas postanowiony jego, że jest odpuszczona nieprawość jego, i że wziął z ręki Paóskiej w dwójnasób za wszystkie grzechy swoje.

2. Szóljatok Jeruzsálem szívéhez, és hirdessétek néki, hogy vége van nyomorúságának, hogy bűne megbocsáttatott; hiszen kétszeresen sujtotta őt az Úr keze minden bűneiért.

2 говорите к сердцу Иерусалима и возвещайте ему, что исполнилось времяборьбы его, что за неправды его сделано удовлетворение, ибо он от рукиГосподней принял вдвое за все грехи свои.

2. Промовляйте до серця Ерусалимові й вістїте йому, що час боротьби його вже скінчився, що неправедність його вже надоложена, бо він прийняв аж удвоє за гріхи свої з руки Господньої.

3. Huutavan ääni kuuluu: Valmistakaa Herralle tie erämaahan, tehkää arolle tasaiset polut meidän Jumalallemme.

3. Huutavaisen ääni on korvessa: valmistakaat Herran tietä, tehkäät tasaiset polut erämaassa meidän Jumalallemme.

3. Huutawaisen äni on corwes walmistacat HERran tietä tehkät tasaiset polgut erimaasa meidän Jumalallem.

3. Hwtauaisen äni ombi Corues/ walmistacat HERRAN tiete/ Techket Erimaasa tasaiset Polghut meiden Jumalalle. (Huutawaisen ääni ompi korwessa/ Walmistakaat HERRAN tietä/ Tehkäät erämaassa tasaiset polut meidän Jumalalle.)

3 The voice of a man crying out in the wilderness, Prepare the way of Jehovah, make straight in the desert a highway for our God.

3. The voice of him that crieth in the wilderness, Prepare ye the way of the LORD, make straight in the desert a highway for our God.

3. Der er en Røst af en, som raaber i Ørken: Bereder Herrens Vej, jævner vor Guds banede Vej paa den slette Mark!

3. Ens Predikares röst är i öknene: Bereder Herranom väg, görer en jemnan stig på markene vårom Gudi.

3. Hüüdja heäl on: Walmistage körbes JEHOWA te, tehke laggeda-ma peäl maante tassaseks meie Jummalale.

3. Dykumoje šaukiančiojo balsas: ‘‘Paruoškite kelią Viešpačiui, tiesų darykite Jam vieškelį dykumoje.

3. Es ist eine Stimme eines Predigers in der Wüste: Bereitet dem HERRN den Weg, macht auf dem Gefilde eine ebene Bahn unserm Gott!

3. Une voix crie: Préparez dans le désert le chemin de l'Éternel; aplanissez dans la solitude une route pour notre Dieu!

3. Voz que clama en el desierto: Barréd camino a Jehová, enderezád calzada en la soledad a nuestro Dios.

3 Een stem des roependen in de woestijn: Bereidt den weg des HEEREN, maakt recht in de wildernis een baan voor onzen God!

3. Głos wołającego na puszczy: Gotujcie drogę Paóską, prostą czyócie na pustyni ścieszkę Boga naszego.

3. Egy szó kiált: A pusztában [1†] készítsétek az Úrnak útát, ösvényt egyengessetek a kietlenben a mi Istenünknek!

3 Глас вопиющего в пустыне: приготовьте путь Господу, прямыми сделайте в степи стези Богу нашему;

3. (Се дасть ся чути) голос покликуючого в пустинї: Стелїть дорогу Господеві, рівняйте в степу стежки Богу нашому;

4. Kaikki laaksot korotettakoon, kaikki vuoret ja kukkulat alennettakoon; koleikot tulkoot tasangoksi ja kalliolouhut lakeaksi maaksi.

4. Kaikki laaksot pitää korotettaman, ja kaikki vuoret ja kukkulat pitää alennettaman, ja mitä on tasoittamatta, pitää tasattaman ja koliat silitettämän.

4. Caicki laxot pitä corgotettaman ja caicki wuoret ja cuckulat pitä alettaman. Ja mitä on tasoittamat pitä tasattaman ja jotca coleat owat pitä silitettämän.

4. Caiki Laxot pite ylescorghotettaman/ ia caiki Woret ia Cuckulat pite alettaman. Ja mite tasattomat ouat/ pite tasattaman/ ia iotca Coleat ouat/ pite siliexi tuleman. (Kaikki laaksot pitää ylöskoroitettaman/ ja kaikki wuoret ja kukkulat pitää alennettaman. Ja mitä tasottamattomat owat/ pitää tasattaman/ ja jotka koleat owat/ pitää sileäksi tuleman.)

4 Every valley will be exalted and every mountain and hill will be made low. And the crooked will become straight and the rough places smooth.

4. Every valley shall be exalted, and every mountain and hill shall be made low: and the crooked shall be made straight, and the rough places plain:

4. Hver Dal skal hæves, og hvert Bjerg og hver Høj skal sænkes; og hvad som er bakket, skal blive jævnt, og det knudrede skal blive som en Slette.

4. Alle dalar skola upphöjde varda, och all berg och högar skola förnedrade varda, och det ojemnt är skall jemnas, och det oslätt är skall slätt varda.

4. Keik orgusid peab üllendatama, ja keik mäggesid ja mäekinko peab allandatama, ja mis mätlik on, peab tassaseks sama, ja mis ohhakaist umne on, peab silledaks maaks sama .

4. Slėnius užpilkite, kalnus ir kalvas pažeminkite, kas kreiva, ištiesinkite, kas nelygu, išlyginkite.

4. Alle Täler sollen erhöht werden und alle Berge und Hügel sollen erniedrigt werden, und was ungleich ist, soll eben, und was höckericht ist, soll schlicht werden;

4. Toute vallée sera comblée, toute montagne et toute colline seront abaissées; les lieux montueux deviendront une plaine, et les lieux raboteux une vallée.

4. Todo valle sea alzado, y todo monte y collado se abaje, y lo torcido se enderece, y lo áspero se allane.

4 Alle dalen zullen verhoogd worden, en alle bergen en heuvelen zullen vernederd worden; en wat krom is, dat zal recht, en wat hobbelachtig is, dat zal tot een vallei gemaakt worden.

4. Każda dolina niech podniesiona będzie, a każda góra i pagórek niech poniżony będzie; co jest krzywego, niech się wyprostuje, a miejsca nierówne niech będą równiną.

4. Minden völgy fölemelkedjék, minden hegy és halom alászálljon, és legyen az egyenetlen egyenessé és a bérczek rónává.

4 всякий дол да наполнится, и всякая гора и холм да понизятся, кривизны выпрямятся и неровные пути сделаются гладкими;

4. Всякий видол нехай заповниться, а всяка гора й горб нехай униз подадуться, всякі закрути нехай випростуються, й місця нерівні вирівняються.

5. Herran kunnia ilmestyy: kaikki liha saa sen nähdä. Sillä Herran suu on puhunut.

5. Sillä Herran kunnia ilmoitetaan: ja kaikki liha on ynnä näkevä Herran suun puhuvan.

5. Sillä HERran cunnia ilmoitetan ja caicki liha on ynnä näkewä HERran suun puhuwan.

5. Sille HERRAN Cunnia ilmoitetaan/ ia caiki Liha pite ynne näkemen HERRAN Suun puhuuan. (Sillä HERRAN kunnia ilmoitetaan/ ja kaikki liha pitää ynnä näkemään HERRAN suun puhuwan.)

5 And the glory of Jehovah will be revealed and all flesh will see it together. For the mouth of Jehovah has spoken it.

5. And the glory of the LORD shall be revealed, and all flesh shall see it together: for the mouth of the LORD hath spoken it.

5. Og Herrens Herlighed skal aabenbares; og alt Kød til Hobe skal se det; thi Herrens Mund har talt.

5. Ty Herrans härlighet skall uppenbarad varda; och allt kött skall tillsammans se, att Herrans mun talar.

5. Siis ilmub Jehowa au, ja keik lihha nääb ühtlase, et Jehowa su on räkinud.

5. Viešpaties šlovė bus apreikšta, visi kūnai tai matys, nes Viešpats taip kalbėjo’‘.

5. denn die Herrlichkeit des HERRN soll offenbart werden, und alles Fleisch miteinander wird es sehen; denn des HERRN Mund hat es geredet.

5. Alors la gloire de l'Éternel sera manifestée, et toute chair en même temps la verra; car la bouche de l'Éternel a parlé.

5. Y la gloria de Jehová se manifestará; y toda carne juntamente verá; que la boca de Jehová habló.

5 En de heerlijkheid des HEEREN zal geopenbaard worden; en alle vlees te gelijk zal zien, dat het de mond des HEEREN gesproken heeft.

5. Bo się objawi chwała Paóska, a ujrzy wszelkie ciało społem, iż usta Paóskie mówiły.

5. És megjelenik az Úr dicsősége, és minden test látni fogja azt; [2†] mert az Úr szája szólt.

5 и явится слава Господня, и узрит всякая плоть спасение Божие; ибо уста Господни изрекли это.

5. Бо явиться слава Господня, й побачить всяке тїло (спасеннє од Бога); так бо сказали уста Господнї.

6. Ääni sanoo: Julista! Toinen vastaa: Mitä minun pitää julistaman? Kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin kedon kukkanen:

6. Ääni sanoo: saarnaa. Ja hän sanoi: Mitä minun pitää saarnaaman? Kaikki liha on ruoho, ja kaikki hänen hyvyytensä niinkuin kedon kukkanen.

6. Äni sano: saarna. Ja hän sanoi: mitäst minun pitä saarnaman? Caicki liha on heinä ja caicki hänen hywydens nijncuin kedon cuckainen.

6. Yxi äni sanopi/ Sarna sine/ Ja hen sanoi. Mite minun pite sarnaman? caiki Liha ombi Heine/ ia caiki henen Hywydhens/ ninquin Kedhon Cuckainen. (Yksi ääni sanoopi/ Saarnaa sinä/ Ja hän sanoi. Mitä minun pitää saarnaaman? Kaikki liha ompi heinä/ ja kaikki hänen hywyytensä/ niinkuin kedon kukkainen.)

6 The voice said, Cry. And he said, What shall I cry? All flesh is grass and all the goodness of it is as the flower of the field.

6. The voice said, Cry. And he said, What shall I cry? All flesh is grass, and all the goodliness thereof is as the flower of the field:

6. Der er en Røst af en, som siger: Raab! og der svares: Hvad skal jeg raabe? Alt Kød er Hø, og al dets Ynde er som et Blomster paa Marken.

6. En röst säger: Predika. Och han sade: Hvad skall jag predika? Allt kött är hö, och all dess godhet är såsom ett blomster i markene.

6. Üks heäl ütleb: Kuluta! ja teine ütleb: Mis ma pean kulutama? sedda: Keik lihha on kui rohhi, ja keik temma headus kui öieke wälja peäl.

6. Balsas tarė: ‘‘Šauk!’‘ Aš klausiau: ‘‘Ką šaukti?’‘­’‘Kiekvienas kūnas yra žolė, visas jo grožis yra lyg lauko gėlės žiedas.

6. Es spricht eine Stimme: Predige! Und er sprach: Was soll ich predigen? Alles Fleisch ist Gras, und alle seine Güte ist wie eine Blume auf dem Felde.

6. Une voix dit: Crie. Et on répond: Que crierai-je? - Toute chair est comme l'herbe, et toute sa grâce comme la fleur des champs.

6. Voz que decía: Dá voces. Y yo respondí: ¿Qué tengo de decir a voces? Toda carne yerba; y toda su gloria como flor del campo.

6 Een stem zegt: Roept! En hij zegt: Wat zal ik roepen? Alle vlees is gras, en al zijn goedertierenheid als een bloem des velds.

6. Głos mówiącego: Wołaj. I rzekł: Cóż mam wołać? To: Wszelkie ciało jest trawa, a wszystka zacność jego jako kwiat polny.

6. Szózat szól: Kiálts! és monda: Mit kiáltsak? Minden test fű, és minden szépsége, mint a mező virága!

6 Голос говорит: возвещай! И сказал: что мне возвещать? Всякая плоть – трава, и вся красота ее – как цвет полевой.

6. Голос покликує: Вісти! А я сказав: Що вістити? (Ось що:) Всяке тїло - трава, й всяка краса його - в полі цьвітка.

7. ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, kun Herran henkäys puhaltaa siihen. Totisesti, ruohoa on kansa.

7. Ruoho kuivuu pois ja kukkanen lakastuu, sillä Herra puhalsi siihen. Kansa tosin on ruoho.

7. Heinä cuiwa pois ja cuckainen lacastu: sillä HERra puhalsi sijhen.

7. Heine poisquiuapi/ ia Cuckainen lakastu/ Sille HERRA puhalsi sihen. (Heinä poiskuiwaapi/ ja kukkainen lakastuu/ Sillä HERRA puhalsi siihen.)

7 The grass withers, the flower fades, because the breath of Jehovah blows upon it. Surely the people is grass.

7. The grass withereth, the flower fadeth: because the spirit of the LORD bloweth upon it: surely the people is grass.

7. Høet bliver tørt, Blomsteret falder af; thi Herrens Aande blæser derpaa, ja visselig er Folket Hø.

7. Höet torkas bort, blomstret förvissnar; ty Herrans ande blås derin; ja, folket är höet.

7. Rohhi kuiwab ärra, öieke närtsib ärra, kui Jehowa waim ta peäle puhhub: rahwas on töest rohhi.

7. Kai Viešpats pūsteli, žolė nuvysta ir žiedas nukrinta. Taip ir tauta yra žolė.

7. Das Gras verdorrt, die Blume verwelkt; denn des HERRN Geist bläst darein. Ja, das Volk ist das Gras.

7. L'herbe sèche, la fleur tombe, quand le vent de l'Éternel souffle sur elle. Vraiment le peuple est comme l'herbe.

7. La yerba se seca, y la flor se cae; porque el viento de Jehová sopló en ella. Ciertamente yerba es el pueblo.

7 Het gras verdort, de bloem valt af, als de Geest des HEEREN daarin blaast; voorwaar, het volk is gras.

7. Trawa usycha, kwiat opada; skoro wiatr Paóski powionie naó; zaprawdęć ludzie są tą trawą.

7. Megszáradt a fű, elhullt a virág, ha az Úrnak szele fuvallt reá; [3†] bizony fű a nép.

7 Засыхает трава, увядает цвет, когда дунет на него дуновение Господа: так и народ – трава.

7. Засихає трава, вяне цьвіт, коли подує на його подих Господень: так і люде - трава.

8. Ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti.

8. Ruoho kuivettuu ja kukkanen lakastuu; mutta meidän Jumalamme sana pysyy ijankaikkisesti.

8. Ja Canssa on heinä heinä cuiwettu ja cuckainen lacastu. Mutta meidän Jumalam sana pysy ijancaickisest.

8. Ja tosin/ Canssa ombi Heine/ Se Heine poisquiuettui/ ia Cuckainen poisputosi. Mutta se meiden Jumalan Sana pysy ijancaikisesta. (Ja tosin/ Kansa ompi heinä/ Se heinä poiskuiwettui/ ja kukkainen pois putosi. Mutta se meidän Jumalan sana pysyy iankaikkisesti.)

8 The grass withers, the flower fades, but the word of our God will stand everlasting.

8. The grass withereth, the flower fadeth: but the word of our God shall stand for ever.

8. Høet bliver tørt, Blomsteret falder af, men vor Guds Ord bestaar evindelig.

8. Höet torkas bort, blomstret förvissnar; men vår Guds ord blifver evinnerliga.

8. Rohhi kuiwab ärra, öieke närtsib ärra; agga meie Jummala sanna jääb iggaweste seisma.

8. Žolė nuvysta, žiedas nukrinta, bet mūsų Dievo žodis išlieka per amžius’‘.

8. Das Gras verdorrt, die Blume verwelkt; aber das Wort unsres Gottes bleibt ewiglich.

8. L'herbe sèche, la fleur tombe, mais la parole de notre Dieu demeure éternellement!

8. Sécase la yerba, cáese la flor: mas la palabra del Dios nuestro permanece para siempre.

8 Het gras verdort, de bloem valt af; maar het Woord onzes Gods bestaat in der eeuwigheid.

8. Trawa usycha, kwiat opada; ale słowo Boga naszego trwa na wieki.

8. Megszáradt a fű, elhullt a virág; de Istenünk beszéde mindörökre megmarad!

8 Трава засыхает, цвет увядает, а слово Бога нашего пребудет вечно.

8. Засихає трава, вяне цьвітка, слово же Бога нашого тріває по всї віки.

9. Nouse korkealle vuorelle, Siion, sinä ilosanoman tuoja; korota voimakkaasti äänesi, Jerusalem, sinä ilosanoman tuoja. Korota, älä pelkää, sano Juudan kaupungeille: Katso, teidän Jumalanne!

9. Zion, sinä suloinen saarnaaja, astu korkialle vuorelle; Jerusalem, sinä suloinen saarnaaja, korota äänes väkevästi: korota ja älä pelkää; sano Juudan kaupungeille: katso, teidän Jumalanne.

9. ZIon sinä suloinen saarnaja astu corkialle wuorelle: Jerusalem sinä suloinen saarnaja corgota urhollisest änes corgota ja älä pelkä. Sano Judan Caupungeille cadzo teidän Jumalan.

9. Zion sine quin sarnat ylesastu corkian Woren päle/ Jerusalem sine quin sarnat ylescorghota wrholisest sinun änes/ ylescorghota ia ele pelke. Sanos Judan Caupungeille/ Catzos/ sijne ombi teiden Jumalan. (Zion sinä kuin saarnaat, ylösastu korkean wuoren päälle/ Jerusalem sinä kuin saarnaat ylöskorota urhoollisesti sinun äänesi/ ylöskorota ja älä pelkää. Sanos Judan kaupungeille/ Katsos/ siinä ompi teidän Jumalan.)

9 O you who tell good news to Zion, get up on a high mountain. O you who tell good news to Jerusalem, lift up your voice with strength. Lift it up, do not be afraid, say to the cities of Judah, Behold, your* God!

9. O Zion, that bringest good tidings, get thee up into the high mountain; O Jerusalem, that bringest good tidings, lift up thy voice with strength; lift it up, be not afraid; say unto the cities of Judah, Behold your God!

9. Du, som bærer Zion et godt Budskab, stig op paa et højt Bjerg! du, som bærer Jerusalem et godt Budskab, opløft din Rest med Magt, opløft den, og frygt ikke; sig til Judas Stæder: Se, eders Gud!

9. Zion, du som predikar, stig upp på ett högt berg; Jerusalem, du som predikar, häf upp dina röst med magt. Häf upp, och frukta dig intet; säg Juda städer: Si, der är edar Gud.

9. Sion! kes sa head sannumed kulutad, astu ülles körge mäe peäle; Jerusalem! kes sa head sannumed kulutad, tösta waljuste omma heält, tösta heält , ärra karda mitte; ütle Juda liñnadele: Wata, teie Jummal tulleb .

9. Pakilk į aukštą kalną, geros žinios nešėjau Sione! Pakelk galingai balsą, geros žinios nešėja Jeruzale! Pakelk balsą, nebijok! Sakyk Judo miestams: ‘‘Štai jūsų Dievas!’‘

9. Zion, du Predigerin, steig auf deinen hohen Berg; Jerusalem, du Predigerin, hebe deine Stimme auf mit Macht, hebe auf und fürchte dich nicht; sage den Städten Juda's: Siehe, da ist euer Gott!

9. Monte sur une haute montagne, Sion, qui annonces de bonnes nouvelles! Élève ta voix avec force, Jérusalem, qui annonces de bonnes nouvelles! Élève ta voix, ne crains point; dis aux villes de Juda: Voici votre Dieu!

9. Súbete sobre un monte alto, anunciadora de Sión: levanta fuertemente tu voz, anunciadora de Jerusalem: levanta, no temas. Dí a las ciudades de Judá: Ved aquí el Dios vuestro.

9 O Sion, gij verkondigster van goede boodschap, klim op een hogen berg; o Jeruzalem, gij verkondigster van goede boodschap, hef uw stem op met macht, hef ze op, vrees niet, zeg den steden van Juda: Zie hier is uw God!

9. Wstąp sobie na górę wysoką, Syonie! który opowiadasz rzeczy ucieszne. Podnieś mocno głos twój, Jeruzalemie! które opowiadasz rzeczy pocieszne; podnieś, nie bój się, rzecz miastom Judzkim: Oto Bóg wasz.

9. Magas hegyre menj fel, örömmondó Sion! emeld föl szódat magasan, örömmondó Jeruzsálem! emeld föl, ne félj! mondjad Júda városinak: Ímhol Istenetek!

9 Взойди на высокую гору, благовествующий Сион! возвысь с силою голос твой, благовествующий Иерусалим! возвысь, не бойся; скажи городам Иудиным: вот Бог ваш!

9. Взійди ж із веселою вістю на гору, Сионе! Кликни голосом із усієї сили, Ерусалиме, подаючи вість благую! кликни, не бійся; скажи містам Юдейським: Ось він, - Бог ваш!

10. Katso, Herra, Herra tulee voimallisena, hänen käsivartensa vallitsee. Katso, hänen palkkansa on hänen mukanansa, hänen työnsä ansio käy hänen edellänsä.

10. Sillä katso, Herra, Herra tulee väkevyydessä, ja hänen käsivartensa on hallitseva: katso, hänen palkkansa on hänen myötänsä, ja hänen tekonsa on hänen edessänsä,

10. Sillä cadzo HERra Jumala tule wäkewydes hänen käsiwartens on hallidzewa. Cadzo hänen palckans on hänen myötäns ja hänen tecons on hänen edesäns.

10. Sille catzo/ se HERRA Jumala tulepi wäkewydhen cansa/ henen käsiuardhens pite hallitzeman. Catzo/ henen Töns ia Tecons ei pide hedhelmetoin oleman. (Sillä katso/ se HERRA Jumala tuleepi wäkewyyden kanssa/ hänen käsiwartensa pitää hallitseman. Katso/ hänen työnsä ja tekonsa ei pidä hedelmätöin oleman.)

10 Behold, the lord Jehovah will come as a mighty one and his arm will rule for him. Behold, his reward is with him and his recompense before him.

10. Behold, the Lord GOD will come with strong hand, and his arm shall rule for him: behold, his reward is with him, and his work before him.

10. Se den Herre, Herre skal komme med Vælde, og; hans Arm hersker for ham; se, hans Løn er med ham, og Gengældelsen fra ham er for hans Anaigt.

10. Ty si, Herren, Herren kommer väldeliga, och hans arm skall varda rådandes. Si, hans arbete och hans gerning skall icke varda utan frukt.

10. Wata, Issand Jehowa tulleb wäggewa wasto, ja temma kässiwars wallitseb: wata, temma palk on temmaga ja temma tö kasso temma ees.

10. Viešpats Dievas ateina su galia, Jo ranka valdo visa. Jo atpildas yra su Juo ir Jo darbas priešais Jį.

10. Denn siehe, der HERR HERR kommt gewaltig, und sein Arm wird herrschen. Siehe, sein Lohn ist bei ihm und seine Vergeltung ist vor ihm.

10. Voici, le Seigneur, l'Éternel, vient avec puissance; il domine par la force de son bras; voici, son salaire vient avec lui, et sa rétribution devant lui.

10. He aquí que el Señor Jehová vendrá con fortaleza, y su brazo se enseñoreará. He aquí que su salario viene con él, y su obra delante de su rostro.

10 Ziet, de Heere HEERE zal komen tegen den sterke, en Zijn arm zal heersen; ziet, Zijn loon is bij Hem, en Zijn arbeidsloon is voor Zijn aangezicht.

10. Oto panujący Pan przyjdzie przeciwko mocnemu, a ramię jego panować będzie nad nim; oto zapłata jego z nim, a dzieło jego przed nim.

10. Ímé, az Úr Isten [4†] jő hatalommal, és karja uralkodik! Ímé, jutalma vele jő, és megfizetése Ő előtte.

10 Вот, Господь Бог грядет с силою, и мышца Его со властью. Вот, награда Его с Ним и воздаяние Его пред лицем Его.

10. Ось, ійде Господь у потузї, в його руцї - власть. Ось, нагорода його з ним; так, заплата його перед лицем у його.

11. Niinkuin paimen hän kaitsee laumaansa, kokoaa karitsat käsivarrellensa ja kantaa niitä sylissään, johdattelee imettäviä lampaita.

11. Niinkuin paimen on hän kaitseva laumaansa, kokoo karitsat syliinsä ja kantaa helmassansa: tiineet lampaat hän johdattaa.

11. Nijncuin paimen hän on caidzewa laumans coco caridzat sylijns ja canda helmasans ja tijnet lambat hän saatta.

11. Ninquin Paimenen henen pite Laumans caitzeman/ hen cocopi sylijns Caritzat/ ia candapi ne helmasans/ ia ne Emelambat hen saatapi. (Niinkuin paimenen hänen pitää laumansa kaitseman/ hän kokoopi syliinsä karitsat/ ja kantaapi ne helmassansa/ ja ne emälampaat hän saattaapi.)

11 He will feed his flock like a shepherd. He will gather the lambs in his arm and carry them in his bosom, (and) will gently lead those who have their young.

11. He shall feed his flock like a shepherd: he shall gather the lambs with his arm, and carry them in his bosom, and shall gently lead those that are with young.

11. Som en Hyrde skal han vobte sin Hjord, samle Lammene i sin Arm og hære dem i sit Skod; han skal lede de Faar, som give Die.

11. Han skall föda sin hjord såsom en herde; han skall församla lamben i sin famn, och bära dem i sitt sköt, och fordra de lambdigra.

11. Ta wottab kui karjane omma karja hoida ja om̃a käewarrega pima-talled kogguda, ja ommas sülles kanda, ja immetajad lambad pissi juhhatada.

11. Jis ganys savo bandą kaip piemuo, surankios avinėlius, juos neš prie krūtinės, o avis su jaunikliais vedžios švelniai.

11. Er wird seine Herde weiden wie ein Hirte; er wird die Lämmer in seine Arme sammeln und in seinem Busen tragen und die Schafmütter führen.

11. Il paîtra son troupeau comme un berger; il rassemblera les agneaux entre ses bras, et les portera dans son sein; il conduira celles qui allaitent.

11. Como pastor apacentará su rebaño: en su brazo cogerá los corderos, y en su sobaco los llevará: pastoreará suavemente las paridas.

11 Hij zal Zijn kudde weiden gelijk een herder; Hij zal de lammeren in Zijn armen vergaderen, en in Zijn schoot dragen; de zogenden zal Hij zachtjes leiden.

11. Jako pasterz trzodę swoję paść będzie; do naręcza swego zgromadzi baranki, i na łonie swem piastować je będzie, a kotne zwolna poprowadzi.

11. Mint pásztor, [5†] nyáját úgy legelteti, karjára gyűjti a bárányokat és ölében hordozza, a szoptatósokat szelíden vezeti.

11 Как пастырь Он будет пасти стадо Свое; агнцев будет брать на руки и носить на груди Своей, и водить дойных.

11. Як пастирь, пасти ме він стадо своє; на руки ягняток брати ме він і носити їх на грудях у себе, а дійні водити.

12. Kuka on kourallaan mitannut vedet ja vaaksalla määrännyt taivaitten mitat? Kuka on kolmannesmittaan mahduttanut maan tomun, puntarilla punninnut vuoret, vaa'alla kukkulat?

12. Kuka on vedet pivollansa mitannut, ja käsittänyt vaaksallansa taivaat? ja maan tomun sulkenut kolmannekseen? ja vuoret puntarilla punninnut, ja kukkulat vaalla?

12. CUca mittä wedet piollans ja käsittä waaxallans taiwat? ja maan tomun sulke colmannexeen? Ja wuoret pundarilla punnidze? ja cuckulat waagalla?

12. Cuca mitanne Wedhet käsillens/ ia kemmenellens taiuat käsitte? ia Maanpirin sulkepi colmen Sormen mitalla? Ja woret punnitze wichdin cansa/ ia Cuckulat waaghan cansa? (Kuka mitannee wedet käsillänsä/ ja kämmenellänsä taiwaat käsittää? ja maanpiirin sulkeepi kolmen sormen mitalla? Ja wuoret punnitsee wihtin kanssa/ ja kukkulat waakan kanssa?)

12 Who has measured the waters in the hollow of his hand and measured out heaven with the span and comprehended the dust of the earth in a measure and weighed the mountains in scales and the hills in a balance?

12. Who hath measured the waters in the hollow of his hand, and meted out heaven with the span, and comprehended the dust of the earth in a measure, and weighed the mountains in scales, and the hills in a balance?

12. Hvo har maalt Vandet med sin hule Haand? og afmaalt Himmelen i Spande og samlet Jordens Støv i Tredingsmaal? hvo har vejet Bjergene med Vægt og Højene paa Vægt skaale?

12. Ho mäter vattnet med handene, och fattar himmelen med sin spann, och begriper jordena med tre fingers mått, och väger bergen med en vigt, och högarna med en våg?

12. Kes on omma peoga wet moötnud, ja waksaga taewad ärramoötnud, ja wakkaga ma-ilmo kokkopannud, ja mäed märka-puga ja mäekingud waekausiga waginud?

12. Kas išsėmė vandenis sauja ir išmatavo dangų sprindžiais? Kas žemės dulkes saiku seikėjo, pasvėrė kalnus ir kalvas svarstyklėmis?

12. Wer mißt die Wasser mit der hohlen Hand und faßt den Himmel mit der Spanne und begreift den Staub der Erde mit einem Dreiling und wägt die Berge mit einem Gewicht und die Hügel mit einer Waage?

12. Qui a mesuré les eaux avec le creux de sa main, et qui a pris avec la paume les dimensions des cieux? Qui a ramassé dans un boisseau la poussière de la terre? Qui a pesé au crochet les montagnes, et les collines à la balance?

12. ¿Quién midió las aguas con su puño; y aderezó los cielos con su palmo; y con tres dedos apañó el polvo de la tierra; y pesó los montes con balanza; y los collados con peso?

12 Wie heeft de wateren met Zijn vuist gemeten, en van de hemelen met de span de maat genomen, en heeft met een drieling het stof der aarde begrepen, en de bergen gewogen in een waag, en de heuvelen in een weegschaal?

12. Kto zmierzył wody garścią swoją, a niebiosa piędzią rozmierzył? a kto proch ziemi miarą zmierzył? kto zważył na wadze góry, a pagórki na szalach?

12. Ki mérte meg markával a vizeket, és ki mértéklé az egeket arasszal, [6†] a föld porát ki foglalá mérczébe, és a hegyeket ki tette körtefontra, és a halmokat a mérlegserpenyőbe?

12 Кто исчерпал воды горстью своею и пядью измерил небеса, и вместил в меру прах земли, и взвесил на весах горы и на чашах весовых холмы?

12. Хто б то вичерпав пригорщею воду, хто пяддю виміряв небеса; хто змістив у міру пил земний, зважив на вазї гори, а на тарілках вагових - горби?

13. Kuka on Herran Henkeä ohjannut, ollut hänen neuvonantajansa ja opettajansa?

13. Kuka on Herran henkeä opettanut? eli kuka on hänen neuvonantajansa ollut?

13. Cuca HERran Henge opetta eli cuca on hänen Neuwonandajans?

13. Cuca HERRAN hengelle osottapi? eli cuca oli henen Neuuonandaians? (Kuka HERRA hengelle osoittaapi? eli kuka oli hänen neuwonantajansa?)

13 Who has known the mind of Jehovah, or being his counselor has taught him?

13. Who hath directed the Spirit of the LORD, or being his counsellor hath taught him?

13. Hvo har udmaalt Herrens Aand, og hvo har som hans Raad giver undervist ham?

13. Ho undervisar Herrans Anda; och hvad rådgifvare lärer honom?

13. Kes on Jehowa waimo juhhatanud, ja kes woib kui ta nou-andia temmale middagi teäda anda?

13. Kas nukreipė Viešpaties Dvasią ir buvo Jo patarėjas?

13. Wer unterrichtet den Geist des HERRN, und welcher Ratgeber unterweist ihn?

13. Qui a mesuré l'Esprit de l'Éternel, ou qui a été son conseiller pour l'instruire?

13. ¿Quién enseñó al Espíritu de Jehová, o le aconsejó enseñándole?

13 Wie heeft den Geest des HEEREN bestierd, en wie heeft Hem als Zijn raadsman onderwezen?

13. Któż doścignął ducha Paóskiego, a kto radcą jego był, żeby mu oznajmił?

13. Kicsoda igazgatta az Úr lelkét, és ki oktatta Őt, [7†] mint tanácsosa?

13 Кто уразумел дух Господа, и был советником у Него и учил Его?

13. Хто збагнув дух Господень, був порадником йому і вчив його?

14. Kenen kanssa hän on neuvotellut, joka olisi hänelle ymmärrystä antanut ja opettanut oikean polun, opettanut hänelle tiedon ja osoittanut hänelle ymmärryksen tien?

14. Keneltä hän neuvoa kysyy, joka hänelle ymmärrystä antais, ja opettais hänelle oikeuden tien, ja antais hänelle tiedon, ja opetais hänelle ymmärryksen tien?

14. Keneldä hän neuwo kysy joca hänelle ymmärryst anda? ja opetta hänelle oikeuden tien? ja anda hänelle tiedon ja opetta hänelle ymmärryxen tien?

14. Keldä hen Neuuo kysy/ ioca henelle ymmerdhöst andapi? ia opettapi henelle sen Oikiudhen tien? Ja opettapi henelle Clokiun/ ia osottapi henelle sen ymmerdhöxen Tien? (Keltä hän neuwoa kysyy/ joka hänelle ymmärrystä antaapi? ja opettaapi hänelle sen oikeuden tien? Ja opettaapi hänelle klokiun (tiedon 1642)/ ja osoittaapi hänelle sen ymmärryksen tien.)

14 He took counsel with whom. And who instructed him and taught him in the path of justice. And taught him knowledge and showed to him the way of understanding?

14. With whom took he counsel, and who instructed him, and taught him in the path of judgment, and taught him knowledge, and shewed to him the way of understanding?

14. Med hvem har han raadført sig, som har give ham Forstand og lært ham Rettens Vej og lært ham Kundskab og undervist ham om Visdommens Vej?

14. Hvem frågar han om råd, den honom förstånd gifver, och lärer honom rättsens väg, och lärer honom klokhet, och viser honom förståndsens väg?

14. Kellega on ta nou piddanud? et se temmale piddi moistust andma, ja tedda öppetama sedda teeradda, mis kohhus on , ja tedda öppetama tundmist, ja temmale teäda andma moistusse teed.

14. Kas davė Jam patarimą, kas mokė Jį teisingumo ir pažinimo, kas parodė Jam supratimo kelią?

14. Wen fragt er um Rat, der ihm Verstand gebe und lehre ihn den Weg des Rechts und lehre ihn die Erkenntnis und unterweise ihn den Weg des Verstandes?

14. De qui a-t-il pris conseil? Qui lui a donné l'intelligence, et lui a enseigné le chemin de la justice? Qui lui a enseigné la science, et lui a fait connaître la voie de la sagesse?

14. ¿A quién demandó consejo para ser avisado? ¿Quién le enseñó el camino del juicio, o le enseñó ciencia, o le mostró la carrera de prudencia?

14 Met wien heeft Hij raad gehouden, die Hem verstand zou geven, en Hem zou leren van het pad des rechts, en Hem wetenschap zou leren, en Hem zou bekend maken den weg des veelvoudigen verstands?

14. Z kim wszedł w radę, żeby mu rozumu przydał, a nauczył go ścieżek sądu? Kto go nauczył umiejętności, a drogę wszelakiej roztropności ukazał mu?

14. Kivel tanácskozott, hogy felvilágosítsa Őt, és tanítsa Őt igazság ösvényére, és tanítsa ismeretre, és oktassa Őt az értelem útára?

14 С кем советуется Он, и кто вразумляет Его и наставляет Его на путь правды, и учит Его знанию, и указывает Ему путь мудрости?

14. З ким він радиться, хто наводить його на розум, вказує правду, навчає його знання, або показує дорогу до мудростї?

15. Katso, kansakunnat ovat kuin pisara vesisangon uurteessa, ovat kuin tomuhiukkanen vaa'assa. Katso, merensaaret hän nostaa kuin hiekkajyvän.

15. Katso, pakanat ovat niinkuin pisara, joka jää ämpäriin, ja niinkuin rahtu, joka jää vaakaan; katso, luodot hän kuljettaa niinkuin piskuisen tomun.

15. Cadzo pacanat owat nijncuin pisara joca jää ämbärijn ja nijncuin rahtu joca jää waacaan?

15. Catzo/ Pacanat pidheten ninquin pisara quin Emperijn iepi/ ia ninquin yxi rachtu/ quin Waacan iepi. (Katso/ Pakanat pidetään niinkuin pisara kuin ämpäriin jääpi/ ja niinkuin yksi rahtu/ kuin waakaan jääpi.)

15 Behold, the nations are as a drop of a bucket and are accounted as the small dust of the balance. Behold, he takes up the isles as a very little thing.

15. Behold, the nations are as a drop of a bucket, and are counted as the small dust of the balance: behold, he taketh up the isles as a very little thing.

15. Se, Folkefærd ere agtede for ham som en Draabe af en Spand og som et Gran i Vægtskaalen; se, Øer hæver han i Vejret som fint Støv.

15. Si, Hedningarna äro aktade såsom en droppe den uti ämbaret blifver, och såsom ett grand det i vågskålene blifver. Si, öarna äro såsom ett litet stoft.

15. Wata, pagganad on arwatud kui tilk ömbris ja kui pörmoke waekauside peäl; wata, ta töstab sared ülles kui tolmo pörmukest.

15. Tautos yra kaip lašas kibire, kaip grūdelis svarstyklėse. Jam salos lyg dulkės.

15. Siehe, die Heiden sind geachtet wie ein Tropfen, so im Eimer bleibt, und wie ein Scherflein, so in der Waage bleibt. Siehe, die Inseln sind wie ein Stäublein.

15. Voilà, les nations sont comme une goutte qui tombe d'un seau, ou comme la poussière d'une balance; voilà, les îles sont comme la poudre qui vole.

15. He aquí que las naciones son estimadas como la gota de un acetre; y como el orín del peso: he aquí que hace desaparecer las islas como un polvo.

15 Ziet, de volken zijn geacht als een druppel van een emmer, en als een stofje van de weegschaal; ziet, Hij werpt de eilanden henen als dun stof!

15. Oto narody są jako kropla z wiadra, a jako proszek na szalach poczytane są; wyspy jako najmniejszą rzecz porywa.

15. Ím a népek, mint egy csöpp a vederben, és mint egy porszem a mérlegserpenyőben, olyanoknak tekintetnek; ímé a szigeteket mint kis port emeli föl!

15 Вот народы – как капля из ведра, и считаются как пылинка на весах. Вот, острова как порошинку поднимает Он.

15. В його люде - мов крапля з відра, а на вазї важять за пилинку. Мов порошинку підійме він острови.

16. Ei Libanon riittäisi polttopuiksi eikä sen riista polttouhriksi.

16. Libanon olis sangen vähä tuleksi; ja hänen eläimensä ylen harvat polttouhriksi.

16. Cadzo luodot owat nijncuin piscuinen tomu Libanon olis sangen wähä tulexi ja hänen eläimens ylön harwat polttouhrixi.

16. Catzo/ Lodhot ouat ninquin piskuinen Tomu/ Se Libanon olis sangen wähe Tulexi/ ia henen Eleimens ylenharuat Poltwffrixi. (Katso/ Luodot owat niinkuin piskuinen tomu/ Se Libanon olisi sangen wähän tuleksi/ ja hänen eläimensä ylen harwat polttouhriksi.)

16 And Lebanon is not sufficient to burn, nor the beasts of it sufficient for a burnt offering.

16. And Lebanon is not sufficient to burn, nor the beasts thereof sufficient for a burnt offering.

16. Og Libanon er ikke nok til Brændsel og Dyr der ikke nok til Brændoffer.

16. Libanon vore allt för litet till eld, och dess djur allt för få till bränneoffer.

16. Ja Libanon ei lö ette süteks, egga temma ellajad ei lö ette pölletamisse-ohwriks.

16. Libano kedrų neužtektų ugniai kūrenti, gyvulių nepakaktų Jo deginimo aukai.

16. Der Libanon wäre zu gering zum Feuer und seine Tiere zu gering zum Brandopfer.

16. Le Liban ne suffirait pas pour le feu, et ses bêtes ne suffiraient pas pour l'holocauste.

16. Ni todo el Líbano bastará para el fuego, ni todos sus animales para sacrificio.

16 En de Libanon is niet genoegzaam om te branden, en zijn gedierte is niet genoegzaam ten brandoffer.

16. I Liban nie wystarczyłby ku wznieceniu ognia, i zwierzęta jego nie wystarczyłyby na całopalenie.

16. És a Libánon nem elég a tűzre, és vada sem elég [8†] az áldozatra.

16 И Ливана недостаточно для жертвенного огня, и животных на нем – для всесожжения.

16. Мало в його всього Ливану на дрова до жертви, мало всїх стад його на всепаленнє.

17. Kaikki kansakunnat ovat niinkuin ei mitään hänen edessään, ne ovat hänelle kuin olematon ja tyhjä.

17. Kaikki pakanat ovat niinkuin ei mitään hänen edessänsä, ja juuri tyhjän ja turhan edestä pidetään häneltä.

17. Caicki pacanat owat nijncuin ei mitän hänen edesäns ja nijncuin juuri tyhjä jotca turhana pidetän.

17. Caiki Pacanat ouat ninquin ei miteken henen edesens/ ia ninquin iuri tyhie ia turhan edest pidheten. (Kaikki pakanat owat niinkuin ei mitäkään hänen edessänsä/ ja niinkuin juuri tyhjä ja turhan edestä pidetään.)

17 All the nations are as nothing before him. They are accounted by him as less than nothing and vanity.

17. All nations before him are as nothing; and they are counted to him less than nothing, and vanity.

17. Alle Folkefærd ere som intet for ham; de ere agtede for ham som intet og som Tomhed.

17. Alle Hedningar äro intet för honom, och såsom platt intet aktade.

17. Keik pagganad ei olle kui ühtegi temma ees, neid arwatakse temmast wähhemaks kui tühhi ja paljas.

17. Visos tautos Jo akivaizdoje bevertės, jos vertinamos mažiau už nieką ir tuštybę.

17. Alle Heiden sind vor ihm nichts und wie ein Nichtiges und Eitles geachtet.

17. Toutes les nations sont devant lui comme un rien. Elles ne sont à ses yeux que néant et que vanité.

17. Como nada son todas las naciones delante de él; y en su comparación serán estimadas en menos que nada, y que lo que no es.

17 Alle volken zijn als niets voor Hem; en zij worden bij Hem geacht minder dan niet, en ijdelheid.

17. Wszystkie narody są jako nic przed nim; za nic i za marność poczytane są u niego.

17. Minden népek semmik Ő [9†] előtte, a semmiségnél és ürességnél alábbvalóknak tartja.

17 Все народы пред Ним как ничто, – менее ничтожества и пустоты считаются у Него.

17. Всї народи перед ним - нїщо, менш пустого нїчого значать вони в його.

18. Keneenkä siis te vertaatte Jumalan, ja minkä muotoiseksi te hänet teette?

18. Keneenkä te tahdotte verrata Jumalaa? eli mitä kuvaa te tahdotte hänelle tehdä?

18. KEnengä te tahdotta weratta Jumalaan eli mitä cuwa te tahdotta hänelle tehdä?

18 To whom then will you* liken God? Or what likeness will you* compare to him?

18. To whom then will ye liken God? or what likeness will ye compare unto him?

18. Ved hvem ville I da ligne Gud? eller under hvilken Lignelse ville I fremstille ham?

18. Vid hvem viljen I då likna Gud? Eller hvad viljen I göra honom för en liknelse?

18. Kelle sarnatseks tahhate teie nüüd Jummalat panna, ja mis näggo tahhate teie temmale tehha?

18. Su kuo tad palyginsite Dievą? Į ką panašų darysite Jo atvaizdą?

18. Wem wollt ihr denn Gott nachbilden? Oder was für ein Gleichnis wollt ihr ihm zurichten?

18. A qui donc feriez-vous ressembler Dieu, et par quelle image le représenterez-vous?

18. ¿A qué pues haréis semejante a Dios, o qué imágen le compondréis?

18 Bij wien dan zult gij God vergelijken, of wat gelijkenis zult gij op Hem toepassen?

18. Komuż tedy podobnym uczynicie Boga? A jakie podobieóstwo przyrównacie mu?

18. És kihez hasonlítjátok [10†] az Istent, és minő képet készítetek Ő róla?

18 Итак кому уподобите вы Бога? И какое подобие найдете Ему?

18. Так кому ж ви уподобите Бога й хто йому рівня?

19. Jumalankuvanko? — Sen valaa valaja, ja kultaseppä kullalla päällystää, sepittää sille hopeaketjut.

19. Seppä valaa kuvan, ja hopiaseppä kultaa sen ja tekee siihen hopiakäädyt.

19. Tekiä wala kyllä cuwan ja hopiaseppä culda sen ja teke sijhen hopiakäädyt.

19 The image, a workman has cast (it) and the goldsmith overlays it with gold and casts (for it) silver chains.

19. The workman melteth a graven image, and the goldsmith spreadeth it over with gold, and casteth silver chains.

19. En Mester støber et Billede og en Guldsmed beslaar det med Guld, og en anden Guldsmed støber Sølv kæder.

19. En mästare gjuter väl ett beläte, och guldsmeden förgyller det, och gör silfkedjor deruppå.

19. Sep wallab kuio, ja kullasep lööb kullast plekki selle ümber, ja jodab ühte höbbe-kedesid.

19. Amatininkas nulieja atvaizdą, auksakalys aptraukia jį auksu ir papuošia sidabrinėmis grandinėlėmis.

19. Der Meister gießt wohl ein Bild, und der Goldschmied übergoldet's und macht silberne Ketten daran.

19. L'ouvrier fond une idole, et l'orfèvre étend l'or par-dessus, et lui fait des chaînettes d'argent.

19. El artífice apareja la imágen de talla: el platero la extiende el oro, y el platero le funde cadenas de plata.

19 De werkmeester giet een beeld, en de goudsmid overtrekt het met goud, en giet er zilveren ketenen toe.

19. Rzemieślnik uleje bałwana a złotnik złotem go powlecze, i łaócuszki srebrne do niego odleje.

19. A bálványt a mester megönti, és az ötvös megaranyozza azt, és olvaszt ezüst lánczot reá;

19 Идола выливает художник, и золотильщик покрывает его золотом и приделывает серебряные цепочки.

19. Виливає мистець ідоли, золотарь золотить їх, та начіплює їм ланцюжки срібні.

20. Kenellä ei ole varaa sellaiseen antimeen, se valitsee puun, joka ei lahoa, hakee taitavan tekijän pystyttämään jumalankuvan, joka ei horju.

20. Niin myös jolla vähä vara on tehdä ylennysuhria, hän valitsee puun, joka ei mätäne, ja etsii siihen taitavan tekiän valmistamaan kuvaa, joka on kestäväinen.

20. Nijn myös jolla wähä wara on tehdä ylönnysuhria hän walidze puun joca ei mätäne ja edzi sijhen taitawan tekiän walmistaman cuwa joca on kestäwäinen.

20 He who is too impoverished for (such) an oblation chooses a tree that will not rot. He seeks for him a skillful workman to set up a graven image that will not be shaken.

20. He that is so impoverished that he hath no oblation chooseth a tree that will not rot; he seeketh unto him a cunning workman to prepare a graven image, that shall not be moved.

20. Hvo som er for fattig til saadan en Gave, udvælger Træ, som ikke raadner; han søger sig ep dygtig Mester til at berede et Billede, som ikke vakler.

20. Sammalunda, den ett armt häfoffer förmår, han utväljer ett trä, som icke förruttnar, och söker en klok mästare dertill, den ett beläte bereder, som blifver beståndandes.

20. Kes kehwa on üllestöstmisse-ohwri andma , se wallitseb wälja ühhe pu, mis ei mäddane, ja otsib ennesele targa puseppa, et ta peab walmistama ühhe nikkerdud kuio, mis ei köigu.

20. Kas neturtingas, pasirenka nepūvantį medį, susiranda išmanų amatininką, tas padaro drožinį ir pastato jį, kad nejudėtų.

20. Desgleichen wer nur eine arme Gabe vermag, der wählt ein Holz, das nicht fault, und sucht einen klugen Meister dazu, der ein Bild fertige, das beständig sei.

20. Celui qui ne peut offrir beaucoup, choisit un bois qui ne pourrisse point, et cherche un ouvrier habile pour fabriquer une idole qui ne branle pas.

20. El pobre escoge para ofrecerle madera que no se corrompa: búscase un maestro sabio, que le haga una imágen de talla de manera que no se mueva.

20 Die verarmd is, dat hij niet te offeren heeft, die kiest een hout uit, dat niet verrotte; hij zoekt zich een wijzen werkmeester, om een beeld te bereiden, dat niet wankele.

20. A ten, który dla ubóstwa nie ma co ofiarować, obiera drzewo, któreby nie próchniało, i rzemieślnika umiejętnego sobie szuka, aby wygotował bałwana rytego, któryby się nie poruszył.

20. A ki szegény ily áldozatra, oly fát választ, a mely meg nem rothad; okos mestert [11†] keres, hogy oly bálványt állítson, a mely nem ingadoz.

20 А кто беден для такого приношения, выбирает негниющее дерево, приискивает себе искусного художника, чтобы сделать идола,который стоял бы твердо.

20. Неспроможний же про такий принос, вибирає тверде дерево, вишукує умілця, щоб зробити боввана, що стояв би непорушно.

21. Ettekö te tiedä, ettekö kuule, eikö teille ole alusta asti ilmoitettu, ettekö ole maan perustuksista vaaria ottaneet?

21. Ettekö te tiedä? ettekö te kuule? eikö tämä ole ennen teille ilmoitettu? ettekö te ole sitä ymmärtäneet maan alusta?

21. Ettäkö te tiedä? ettäkö te cuule? eikö tämä ole ennen teille ilmoitettu? ettäkö te ole sitä ymmärtänet maan algusta?

21 Have you* not known? Have yet not heard? Has it not been told you* from the beginning? Have you* not understood from the foundations of the earth?

21. Have ye not known? have ye not heard? hath it not been told you from the beginning? have ye not understood from the foundations of the earth?

21. Ville I ikke, forstaa? ville I ikke høre? er det ikke forkyndt eder fra Begyndelsen? have I ikke forstaaet, af hvem Jordens Grundvold er lagt?

21. Veten I intet? Hören I intet? Är detta icke kungjordt eder tillförene? Hafven I icke förstått det af jordenes begynnelse?

21. Eks teie ei tea? eks teie ei kule? eks se algmissest ep olle teile kulutud? eks teie ei moista, kuida ma-ilma allused on pandud ?

21. Argi jūs nežinote? Argi negirdėjote? Argi nebuvo pranešta nuo pradžios? Argi nesuprantate iš pasaulio sutvėrimo?

21. Wisset ihr nicht? Hört ihr nicht? Ist's euch nicht vormals verkündigt? Habt ihr's nicht verstanden von Anbeginn der Erde?

21. N'aurez-vous point de connaissance? N'entendrez-vous point? Ne l'avez-vous pas appris dès le commencement? N'avez-vous pas compris comment la terre fut fondée?

21. ¿No sabéis? ¿No habéis oido? ¿Nunca os lo han dicho desde el principio? ¿No habéis sido enseñados desde que la tierra se fundó?

21 Weet gijlieden niet? Hoort gij niet? Is het u van den beginne aan niet bekend gemaakt! Hebt gij op de grondvesten der aarde niet gelet?

21. Izali nie wiecie? Izali nie słyszycie? Izali się wam nie opowiada od początku? Izali nie zrozumiewacie od założenia gruntów ziemi?

21. Hát nem tudjátok és nem hallottátok-é, hát nem hirdettetett néktek eleitől fogva, hát nem értettétek-é meg a föld fundamentomait?

21 Разве не знаете? разве вы не слышали? разве вам не говорено было от начала? разве выне уразумели из оснований земли?

21. Чи то ж ви не знаєте? чи ви не чували? хиба же вам не говорено від початку? хиба ж не навчились із основ землї?

22. Hän istuu korkealla maanpiirin päällä, kuin heinäsirkkoja ovat sen asukkaat; hän levittää taivaan niinkuin harson, pingoittaa sen niinkuin teltan asuttavaksi.

22. Hän istuu maan piirin päällä, ja ne, jotka sen päällä asuvat, ovat niinkuin heinäsirkat; joka taivaan venyttää niinkuin ohukaisen nahan, ja levittää sen niinkuin teltan, asuttavaksi.

22. Hän istu maan pijrin ylidzen ja ne cuin sen päällä asuwat owat nijncuin heinäsircat.

22 (It is) he who sits above the circle of the earth and the inhabitants of it are as grasshoppers, who stretches out the heavens as a curtain and spreads them out as a tent to dwell in,

22. It is he that sitteth upon the circle of the earth, and the inhabitants thereof are as grasshoppers; that stretcheth out the heavens as a curtain, and spreadeth them out as a tent to dwell in:

22. Han er den, som sidder over Jordens Kreds, og de, som bo derpaa, ere som Græshopper; han, der udspænder Himlene som et tyndt Tæppe og udbreder dem som et Telt til at bo udi;

22. Han sitter öfver jordenes krets, och de som bo deruppå äro såsom gräshoppor; den der himmelen uttänjer såsom ett tunnt skinn, och utsträcker det såsom ett tjäll, der man bor uti;

22. Minna ollen, kes istub Ma pire peäl; ja kes seäl ellawad, need on kui rohhotirtsud; Ma ollen, kes taewast laiale lautab kui penikesse linna, ja wännitab sedda kui ühhe telgi, kus woib sees ellada.

22. Jis sėdi virš žemės skliauto, jos gyventojai atrodo lyg skėriai. Jis ištiesia dangus lyg užuolaidas, išskleidžia juos lyg palapinę gyventi.

22. Er sitzt auf dem Kreis der Erde, und die darauf wohnen, sind wie Heuschrecken; der den Himmel ausdehnt wie ein dünnes Fell und breitet ihn aus wie eine Hütte, darin man wohnt;

22. C'est lui qui est assis au-dessus du globe de la terre, et ceux qui l'habitent sont comme des sauterelles; c'est lui qui étend les cieux comme un voile, et les déploie comme une tente pour y habiter;

22. El está asentado sobre el globo de la tierra, cuyos moradores le son como langostas: él extiende los cielos como una cortina, tiéndelos como una tienda para morar.

22 Hij is het, Die daar zit boven den kloot der aarde, en derzelver inwoners zijn als sprinkhanen; Hij is het, Die de hemelen uitspant als een dunnen doek, en breidt ze uit als een tent, om te bewonen;

22. Ten, który siedzi nad okręgiem ziemi, której obywatele są jako szaraócza; ten, który rozpostarł niebiosa jako cienkie płótno, a rozciągnął je, jako namiot ku mieszkaniu:

22. Ki ül a föld kereksége fölött, a melynek lakói mint sáskák előtte, ki az egeket kiterjeszti mint egy kárpitot, és kifeszíti, mint a sátort, [12†] lakásra;

22 Он есть Тот, Который восседает над кругом земли, и живущие на ней – как саранча пред Ним ; Он распростер небеса, как тонкую ткань, и раскинул их, какшатер для жилья.

22. Се ж він є той, що над кругом земним престолує, а живущі на йому - хиба тілько, як саранча перед ним; він простер небеса, мов намітку тоненьку, й розширив їх, мов намет на житло.

23. Hän tekee ruhtinaat olemattomiksi, saattaa maan tuomarit tyhjän veroisiksi.

23. Joka pääruhtinaat tyhjäksi tekee, ja hävittää tuomarit maan päältä,

23. Joca taiwan wenyttä nijncuin ohucaisen nahan ja lewittä sen nijncuin tellan josa asutan joca pääruhtinat tyhjäxi teke ja häwittä Duomarit maan pääldä.

23 who brings rulers to nothing, who makes the judges of the earth as vanity.

23. That bringeth the princes to nothing; he maketh the judges of the earth as vanity.

23. han, som gør Fyrsterne til intet og gør Jordens Dommere til tomme Navne.

23. Den der Förstarna omintetgör, och domarena på jordene förlägger;

23. Minna ollen, kes wallitsejaid mikski ei panne, kes kohtowannemad Ma peäl tühjaks teeb.

23. Jis kunigaikščius paverčia nieku ir žemės teisėjus padaro kaip tuštybę.

23. Der die Fürsten zunichte macht und die Richter auf Erden eitel macht,

23. C'est lui qui réduit les princes à rien, et qui anéantit les gouverneurs de la terre.

23. El torna en nada los poderosos; y a los que gobiernan la tierra, hace como que no hubieran sido.

23 Die de vorsten te niet maakt; de richters der aarde maakt Hij tot ijdelheid.

23. Tenci książąt w niwecz obraca, sędziów ziemskich jako nic rozprasza.

23. Ki a fejedelmeket [13†] semmivé teszi, és a föld biráit hiábavalókká változtatja;

23 Он обращает князей в ничто, делает чем-то пустым судей земли.

23. Він князїв у нїщо обертає, й суддїв земних - у пусту марницю.

24. Tuskin he ovat istutetut, tuskin kylvetyt, tuskin on heidän vartensa juurtunut maahan, niin hän puhaltaa heihin, ja he kuivettuvat; myrsky vie heidät kuin oljenkorret.

24. Niinkuin ei he olisi istutetut, eikä kylvetyt, eli heidän kantonsa juurtuneet maahan; niin että he kuivettuvat, kuin tuuli heidän päällensä puhaltaa, ja tuulispää vie heidät matkaansa niinkuin akanat.

24. Nijn cuin ei he olis istutetut eikä kylwetyt eli heidän candons juurtunet maahan nijn että he cuiwettuwat cosca tuuli heidän päällens puhalda ja tuulispää wie heidän matcans nijncuin acanat.

24 Yes, they have not been planted. Yes, they have not been sown. Yes, their stock has not taken root in the earth. Moreover he blows upon them and they wither and the whirlwind takes them away as stubble.

24. Yea, they shall not be planted; yea, they shall not be sown: yea, their stock shall not take root in the earth: and he shall also blow upon them, and they shall wither, and the whirlwind shall take them away as stubble.

24. Næppe ere de plantede, næppe ere de saaede, og næppe er deres Stub rodfæstet i Jorden: Saa blæser han paa dem, og de blive tørre, og en Storm tager dem bort som Halm.

24. Lika som deras slägte hvarken hade plantering eller säd, eller rot i jordene; så att de borttorkas, när ett väder blås på dem, och en väderflaga förer dem bort, såsom agnar.

24. Nemmad ep ollege istutud, ep ollege külwatud, nende känd ei juurduge maas, siis puhhub temma ka nende sekka, et nemmad ärrakuiwawad, ja kange tuul wiib neid ärra kui kört.

24. Jie bus ką tik pasėti, ką tik jų kamienai bus išleidę šaknis, kai Jis pūstelės, ir jie nuvys, viesulas nuneš juos kaip šiaudus.

24. als wären sie nicht gepflanzt noch gesät und als hätte ihr Stamm keine Wurzel in der Erde, daß sie, wo ein Wind unter sie weht, verdorren und sie ein Windwirbel wie Stoppeln wegführt.

24. A peine sont-ils plantés, à peine sont-ils semés, à peine leur tronc a-t-il pris racine en terre: l'Éternel souffle sur eux, et ils sèchent; et un tourbillon les emporte comme du chaume.

24. Como si nunca fueran plantados, como si nunca fueran sembrados, como si nunca su tronco hubiera tenido raíz en la tierra; y aun soplando en ellos se secan, y el torbellino los lleva como hojarascas.

24 Ja, zij worden niet geplant, ja, zij worden niet gezaaid, ja, hun afgehouwen stam wortelt niet in de aarde; ook als Hij op hen blazen zal, zo zullen zij verdorren, en een stormwind zal hen als een stoppel wegnemen.

24. Że nie bywają szczepieni ani wsiani, ani się też wkorzeni w ziemi pieó ich; i jako jedno powienie na nich, wnet usychają, a wicher jako źdźbło unosi ich.

24. Még alig plántáltattak, még alig vettetének el, alig vert gyökeret a földben törzsük, és Ő csak rájok fuvall, és kiszáradnak és őket, [14†] mint polyvát, forgószél ragadja el:

24 Едва они посажены, едва посеяны, едва укоренился в земле ствол их,и как только Он дохнул на них, они высохли, и вихрь унес их, как солому.

24. Ледві в землю посаджено їх, ледві їх посїяно й в землї пень їх вкорінився, - дихнув він, і ось вони зівяли й понїс їх вітер, як солому.

25. Keneenkä siis te vertaatte minut, jonka kaltainen minä olisin, sanoo Pyhä.

25. Keneenkä te siis minun verrata tahdotte, jonka kaltainen minä olisin? sanoo Pyhä.

25. Keneengä sijs te minun werrata tahdotta jonga caltainen minä olen? sano se Pyhä.

25 To whom then will you* liken me, that I should be equal (to him)? says the Holy One.

25. To whom then will ye liken me, or shall I be equal? saith the Holy One.

25. Hvem ville I da ligne mig ved, som jeg skulde være lig? siger den Hellige.

25. Vid hvem viljen I då likna mig, den jag lik är? säger den Helige.

25. Kelle sarnatseks tahhate teie mind nüüd panna, et ma selle sarnane olleksin, ütleb pühha Lunnastaja .

25. ‘‘Su kuo mane palyginsite ir į ką Aš panašus?’‘­klausia Šventasis.

25. Wem wollt ihr denn mich nachbilden, dem ich gleich sei? spricht der Heilige.

25. A qui donc me feriez-vous ressembler? Et à qui serai-je égalé, dit le Saint?

25. ¿Y a qué me haréis semejante para que sea semejante, dice el Santo?

25 Bij wien dan zult gijlieden Mij vergelijken, dien Ik gelijk zij? zegt de Heilige.

25. Komuż mię tedy przyrównacie, abym mu był podobny? mówi Święty.

25. Kihez hasonlíttok hát engem, hogy hasonló volnék? szól a Szent.

25 Кому же вы уподобите Меня и с кем сравните? говорит Святый.

25. Хто ж у вас рівня менї, хто подобен? - говорить Сьвятий.

26. Nostakaa silmänne korkeuteen ja katsokaa: kuka on nämä luonut? Hän, joka johdattaa esiin niitten joukot täysilukuisina, joka nimeltä kutsuu ne kaikki; suuri on hänen voimansa ja valtainen hänen väkensä: ei yksikään jää häneltä pois.

26. Nostakaat silmänne korkeuteen ja katsokaat, kuka ne kappaleet luonut on, ja vie edes heidän joukkonsa luvulla? kutsuu ne kaikki nimeltänsä? Hänen varansa ja väkevä voimansa on niin suuri, ettei häneltä mitään puutu.

26. NOstacat silmän corkeuteen ja cadzocat cuca ne cappalet luonut on ja wie edes heidän jouckons lugulla? joca heidän cudzu caicki nimeldäns. Hänen warans ja wäkewä woimans on nijn suuri ettei häneldä mitän puutu.

26 Lift up your* eyes on high and see who has created these, who brings out their host by number. He calls them all by name, by the greatness of his might. And because he is strong in power, not one is lacking.

26. Lift up your eyes on high, and behold who hath created these things, that bringeth out their host by number: he calleth them all by names by the greatness of his might, for that he is strong in power; not one faileth.

26. Opløfter eders Øjne imod det høje og ser: Hvo skabte disse Ting? han som udfører deres Hær efter Tal; han kalder dem alle ved Navn; formedelst hans vældige Magt og store Kraft fattes ikke een.

26. Upplyfter edor ögon i höjdena, och ser; ho hafver de ting skapat, och förer deras här fram efter tal? Den som kallar dem alla vid namn. Hans förmåga och starka kraft är så stor, att honom icke ett fela kan.

26. Töstke ommad silmad ülles körgesse, ja wadage, kes on neid lonud, ja sadab nende söawägge wälja arro pärrast? ta kutsub neid keik nimme pärrast: Temma jou ja tuggewa rammo pärrast ei olle ühteainust waia.

26. Pakelkite akis ir pažiūrėkite aukštyn, kas visa tai sutvėrė? Jis suskaitęs veda jų pulkus ir kiekvieną vadina vardu. Jo galia ir jėga yra tokia didelė, kad nė vieno netrūksta.

26. Hebet eure Augen in die Höhe und sehet! Wer hat solche Dinge geschaffen und führt ihr Heer bei der Zahl heraus? Er ruft sie alle mit Namen; sein Vermögen und seine Kraft ist so groß, daß es nicht an einem fehlen kann.

26. Levez les yeux en haut, et regardez: qui a créé ces choses? C'est lui qui fait sortir en ordre leur armée, et qui les appelle toutes par leur nom; telle est la grandeur de son pouvoir et de sa force puissante, que pas une ne manque à lui obéir.

26. Levantád en alto vuestros ojos y mirád quien creó estas cosas: él saca por cuenta su ejército: a todas llama por sus nombres: ninguna faltará por la multitud de sus fuerzas, y por la fortaleza de la fuerza.

26 Heft uw ogen op omhoog, en ziet, Wie deze dingen geschapen heeft; Die in getal hun heir voortbrengt; Die ze alle bij name roept, vanwege de grootheid Zijner krachten, en omdat Hij sterk van vermogen is; er wordt er niet een gemist.

26. Podnieście ku górze oczy wasze, a obaczcie! Kto to stworzył? kto wywiódł w poczcie wojsko ich, a to wszystko z imienia przyzywa, według wielkości siły, i wielkiej mocy, tak, że ani jedno z nich nie zginie?

26. Emeljétek föl a magasba szemeiteket, és lássátok meg, ki teremté azokat? [15†] Ő, a ki kihozza seregöket szám szerint, mindnyáját nevén szólítja; nagy hatalma és erőssége miatt egyetlen híjok sincsen.

26 Поднимите глаза ваши на высоту небес и посмотрите, кто сотворил их? Кто выводит воинство их счетом? Он всех их называет по имени: по множеству могущества и великой силе у Него ничто не выбывает.

26. Позирнїть лиш у гору очима й побачте, хто се сотворив? хто військо небесне виводить по його лїчбі? А всїх їх кличе він на імя, й в великій потузї й силї своїй не дає він нї одному згубитись.

27. Miksi sinä, Jaakob, sanot ja sinä, Israel, puhut: Minun tieni on Herralta salassa, minun oikeuteni on joutunut pois minun Jumalani huomasta?

27. Miksis siis sinä Jakob sanot, ja sinä Israel puhut: minun tieni on Herralta salattu, ja minun oikeuteni käy minun Jumalani ohitse?

27. Mixi sijs sinä Jacob sanot? ja sinä Israel puhut? minun tieni on HERralda salattu ja minun Jumalatani?

27 Why do you say, O Jacob and speak, O Israel, My way is hid from Jehovah. And the justice (due) to me is passed away from my God?

27. Why sayest thou, O Jacob, and speakest, O Israel, My way is hid from the LORD, and my judgment is passed over from my God?

27. Hvorfor vil du, Jakob, sige, og du, Israel, tale: Min Vej er skjult for Herren, og min Ret gaar min Gud forbi?

27. Hvi säger du då, Jacob, och du, Israel, talar: Min väg är Herranom fördold, och min rätt går framom min Gud?

27. Mikspärrast ütled sa Jakob, ja sa Israel rägid: Minno te on Jehowa eest warjul, ja mo kohhus lähhäb mo Jummalast möda.

27. Kodėl sakai, Jokūbai, kodėl taip kalbi, Izraeli: ‘‘Viešpačiui mano keliai nežinomi ir mano teisių Dievas nemato’‘.

27. Warum sprichst du denn, Jakob, und du, Israel, sagst: Mein Weg ist dem HERRN verborgen, und mein Recht geht vor meinem Gott vorüber?

27. Pourquoi donc dirais-tu, Jacob, et pourquoi parlerais-tu ainsi, Israël: Mon état est caché à l'Éternel, et mon Dieu ne soutient plus mon droit?

27. ¿Por qué dices Jacob, y hablas Israel: Mi camino es escondido de Jehová, y de mi Dios pasó mi juicio?

27 Waarom zegt gij dan, o Jakob! en spreekt, o Israel! mijn weg is voor den HEERE verborgen, en mijn recht gaat van mijn God voorbij?

27. Przeczże tedy powiadasz, Jakóbie! przeczże tak mówisz Izraelu: Skryta jest droga moja przed Panem, a sprawa moja przed Boga mego nie przychodzi?

27. Miért mondod Jákób és szólsz ekként Izráel: Elrejtetett [16†] az én útam az Úrtól, és ügyemmel nem gondol Istenem?!

27 Как же говоришь ты, Иаков, и высказываешь, Израиль: „путь мой сокрыт от Господа, и дело мое забыто у Бога моего"?

27. Як же се ти, Якове, говориш і кажеш, Ізраїлю: Дорога моя закрита перед Господом, справи мої забуті Богом моїм.

28. Etkö tiedä, etkö ole kuullut: Herra on iankaikkinen Jumala, joka on luonut maan ääret? Ei hän väsy eikä näänny, hänen ymmärryksensä on tutkimaton.

28. Etkös tiedä? etkös ole kuullut? Herra ijankaikkinen Jumala, joka maan ääret on luonut, ei väsy eikä näänny; hänen ymmärryksensä on tutkimatoin.

28. Etkös tiedä? etkös ole cuullut? HERra ijancaickinen Jumala joca maan äret on luonut ei wäsy eikä näänny hänen ymmärryxens on tutkimatoin.

28. Se HERRA ijancaikinen Jumala/ ioca Maan äret loonut ombi/ ei wäsy eike nänny/ henen ymmerdhyxens ombi tutkimatoin. (Se HERRA iankaikkinen Jumala/ joka maan ääret luonut ompi/ ei wäsy eikä näänny/ hänen ymmärryksensä ompi tutkimatoin.)

28 Have you not known? Have you not heard? The everlasting God, Jehovah, the Creator of the ends of the earth, faints not, nor is weary. There is no searching of his understanding.

28. Hast thou not known? hast thou not heard, that the everlasting God, the LORD, the Creator of the ends of the earth, fainteth not, neither is weary? there is no searching of his understanding.

28. Ved du ikke, eller har du ikke hørt det? en evig Gud er Herren, han har skabt Jordens Ender, han kan ikke blive træt, ej heller vansmægte; hans Forstand er uransagelig.

28. Vetst du icke? Hafver du icke hört? Herren, den evige Gud, som jordenes ändar skapat hafver, varder hvarken trött eller mödd. Hans förstånd är oransakeligit.

28. Eks sa ei tea? eks sa olle kuulnud? iggawenne Jummal Jehowa, ma-ilma otsade Loja ei wässi egga tüddi ärra; temma moistus on ilma ärraarwamatta.

28. Ar nežinai? Ar negirdėjai? Viešpats, amžinasis Dievas, kuris sutvėrė žemę, niekada nepailsta ir nepavargsta, Jo išmintis neišsemiama.

28. Weißt du nicht? hast du nicht gehört? Der HERR, der ewige Gott, der die Enden der Erde geschaffen hat, wird nicht müde noch matt; sein Verstand ist unausforschlich.

28. Ne le sais-tu pas, ne l'as-tu pas entendu, que l'Éternel est le Dieu d'éternité, qui a créé les extrémités de la terre? Il ne se lasse point, il ne se fatigue point, et on ne peut sonder son intelligence.

28. ¿No has sabido? ¿No has oido, que el Dios del siglo es Jehová, el cual creó los términos de la tierra? No se trabaja, ni se fatiga con cansancio; y su entendimiento no hay quien lo alcance.

28 Weet gij het niet? Hebt gij niet gehoord, dat de eeuwige God, de HEERE, de Schepper van de einden der aarde, noch moede noch mat wordt? Er is geen doorgronding van Zijn verstand.

28. Izali nie wiesz? izaliś nie słyszał, że Bóg wieczny Pan, który stworzył granice ziemi, nie ustanie, ani się spracuje, i że nie może być dościgniona mądrość jego?

28. Hát nem tudod-é és nem hallottad-é, hogy örökkévaló Isten [17†] az Úr, a ki teremté a föld határait? nem fárad és nem lankad el; végére mehetetlen bölcsesége!

28 Разве ты не знаешь? разве ты не слышал, что вечный Господь Бог, сотворивший концы земли, не утомляется и не изнемогает? разум Его неисследим.

28. Чи ще ж ти не збагнув, чи сього не чував єси, що вічний Господь Бог, творець усієї вселенної, без'утомний і на силах не впадає, та й що розум його недослїдимий?

29. Hän antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle voimaa yltäkyllin.

29. Hän antaa väsyneille voiman, ja väettömille kyllä väkeä.

29. Hän anda wäsyneille woiman ja wäettömille kyllä wäke.

29. Hen andapi nijlle wäsyuille woiman/ ia nijlle wäettömille kylle wäke. (Hän antaapi niille wäsyneille woiman/ ja niille wäettömille kyllin wäkeä.)

29 He gives power to the faint. And to him who has no might he increases strength.

29. He giveth power to the faint; and to them that have no might he increaseth strength.

29. Han giver den trætte, som ingen Kræfter har.

29. Han gifver dem trötta kraft, och dem magtlösom starkhet nog.

29. Temma annab sellele, kes wässinud, rammo, ja joutumille annab ta paljo joudo.

29. Jis duoda pavargusiam jėgų ir bejėgį atgaivina.

29. Er gibt den Müden Kraft, und Stärke genug dem Unvermögenden.

29. Il donne de la force à celui qui est lassé; il accroît la vigueur de celui qui est affaibli.

29. El da esfuerzo al cansado, y multiplica las fuerzas al que no tiene ningunas.

29 Hij geeft den moeden kracht, en Hij vermenigvuldigt de sterkte dien, die geen krachten heeft.

29. Który dodaje spracowanemu siły, a tego, który nie ma żadnej siły, moc rozmnaża.

29. Erőt ad a megfáradottnak, és az erőtlen erejét [18†] megsokasítja.

29 Он дает утомленному силу, и изнемогшему дарует крепость.

29. Він же додає сили втомленому й підкріпляє знемощілого.

30. Nuorukaiset väsyvät ja nääntyvät, nuoret miehet kompastuvat ja kaatuvat;

30. Nuorukaiset väsyvät ja nääntyvät, ja nuoret miehet peräti lankeevat;

30. Nuorucaiset wäsywät ja näändywät ja nuoret miehet langewat.

30. Ne Noricaiset wäsyuet ia nändyuet/ Ja ne vrholliset Miehet langeuat. (Ne nuorukaiset wäsywät ja nääntywät/ ja ne urhoolliset miehet lankeawat.)

30 Even the youths will faint and be weary and the young men will utterly fall.

30. Even the youths shall faint and be weary, and the young men shall utterly fall:

30. De unge skulle blive trætte og vansmægte, og Ungersvende skulle falde brat.

30. De ynglingar varda trötte, och uppgifvas, och de kanske män falla;

30. Kül poisid wässiwad ja tüddiwad ärra, ja nored mehhed kommistawad wissiste:

30. Net jaunuoliai pavargsta ir pailsta, jauni vyrai krinta išsekę.

30. Die Knaben werden müde und matt, und die Jünglinge fallen;

30. Les jeunes gens se fatiguent et se lassent, les jeunes hommes deviennent chancelants.

30. Los mancebos se fatigan, y se cansan: los mozos cayendo caen:

30 De jongen zullen moede en mat worden, en de jongelingen zullen gewisselijk vallen;

30. Młódź ustaje i omdlewa, a młodzieócy w młodości upadają:

30. Elfáradnak az ifjak és meglankadnak, megtántorodnak a legkülönbek is;

30 Утомляются и юноши и ослабевают, и молодые люди падают,

30. І молодїж, буває, знеможе - ослабне, та й мужі впадають на силах,

31. mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy.

31. Mutta jotka Herraa odottavat, ne saavat uuden voiman, niin että he menevät siivillä ylös kuin kotkat; että he juoksevat ja ei näänny, he vaeltavat ja ei väsy.

31. Mutta jotca HERra odottawat ne saawat uden woiman nijn että he menewät sijwillä ylös cuin Cotcat. Että he juoxewat ja ei näänny he waeldawat ja ei wäsy.

31. Mutta iotca HERRA odhottauat/ ne saauat vdhen woiman/ nin ette he ylesmeneuet Siuillä quin Cotkat. Ette heiden pite iooxeman/ ia ei nändymen/ heiden pite waeldaman/ ia ei wäsymen. (Mutta jotka HERRAA odottawat/ ne saawat uuden woiman/ niin että he ylösmenewät siiwillä kuin kotkat. Että heidän pitää juokseman/ ja ei nääntymän/ heidän pitää waeltaman/ ja ei wäsymään.)

31 But those who wait for Jehovah will renew their strength. They will mount up with pinions like eagles. They will run and not be weary. They will walk and not faint.

31. But they that wait upon the LORD shall renew their strength; they shall mount up with wings as eagles; they shall run, and not be weary; and they shall walk, and not faint.

31. Men de, som forvente Herren, skulle forny deres Kraft, de skulle opfare med Vingel som Ørnene, de skulle løbe og ikke vansmægte, gaa frem og ikke blive trætte.

31. Men de som vänta efter Herran, de få en ny kraft, så att de skola uppfara med vingar såsom örnar; de skola löpa, och icke uppgifvas; de skola vandra, och icke trötte varda.

31. Agga kes JEHOWAT ootwad, need sawad ue rammo, ja lähhäwad ülles tibadega kui kotkad: nemmad jookswad, ja ei tüddi mitte ärra, nemmad käiwad, ja ei wässi mitte ärra.

31. Bet tie, kurie laukia Viešpaties, įgaus naujų jėgų. Jie pakils ant sparnų kaip ereliai, bėgs ir nepavargs, eis ir nepails.

31. aber die auf den HERRN harren, kriegen neue Kraft, daß sie auffahren mit Flügeln wie Adler, daß sie laufen und nicht matt werden, daß sie wandeln und nicht müde werden.

31. Mais ceux qui s'attendent à l'Éternel reprennent de nouvelles forces. Les ailes leur reviennent comme aux aigles. Ils courront, et ne se fatigueront point; ils marcheront, et ne se lasseront point.

31. Mas los que esperan a Jehová tendrán nuevas fuerzas, levantarán las alas como águilas, correrán y no se cansarán, caminarán y no se fatigarán.

31 Maar dien den HEERE verwachten, zullen de kracht vernieuwen; zij zullen opvaren met vleugelen, gelijk de arenden; zij zullen lopen, en niet moede worden; zij zullen wandelen, en niet mat worden.

31. Ale którzy oczekują Pana, nabywają nowej siły; podnoszą się piórami jako orły, bieżą a nie spracują się, chodzą a nie ustawają.

31. De a kik az Úrban bíznak, erejök megújul, szárnyra kelnek, mint a saskeselyűk, futnak és nem lankadnak meg, járnak és nem [19†] fáradnak el!

31 а надеющиеся на Господа обновятся в силе: поднимут крылья, как орлы, потекут – и не устанут, пойдут – и не утомятся.

31. Тілько хто на Бога вповає, в того сила відновлюєсь; підніме крила, як орел, побіжить і не вмучиться, пійде і не втомиться.