37 luku

Jesajan ennustus Jerusalemin pelastumisesta. Sanheribin häviö ja surma.

1. Kun kuningas Hiskia sen kuuli, repäisi hän vaatteensa, pukeutui säkkiin ja meni Herran temppeliin.

1. Kuin kuningas Hiskia tämän kuuli, repäisi hän vaatteensa, ja kääri säkin ympärillensä, ja meni Herran huoneeseen,

1. COsca Cuningas Jehiskia tämän cuuli rewäis hän waattens/

1 And it happened, when king Hezekiah heard it, that he tore his clothes and covered himself with sackcloth and went into the house of Jehovah.

1. And it came to pass, when king Hezekiah heard it, that he rent his clothes, and covered himself with sackcloth, and went into the house of the LORD.

1. Og det skete, der Kong Ezekias hørte det, da sønderrev han sine Klæder og iførte sig Sæk og gik ind i Herrens Hus.

1. Då nu Konung Hiskia detta hörde, ref han sin kläder sönder, och svepte en säck omkring sig, och gick in uti Herrans hus;

1. Ja se sündis, kui kunningas Hiskia sedda kulis, et ta ommad rided löhki kärristas, ja ennast kotti-ridega kattis, ja Jehowa kotta läks.

1. Tai išgirdęs, karalius Ezekijas perplėšė savo rūbus, apsirengė ašutine ir nuėjo į Viešpaties namus.

1. Da aber der König Hiskia das hörte, zerriß er seine Kleider und hüllte einen Sack um sich und ging in das Haus des HERRN

1. Lorsque le roi Ézéchias eut entendu cela, il déchira ses vêtements, il se couvrit d'un sac, et entra dans la maison de l'Éternel.

1. ACONTECIÓ pues que el rey Ezequías, oido esto, rompió sus vestidos, y cubierto de saco vino a la casa de Jehová.

1 En het geschiedde, als de koning Hizkia dat hoorde, zo scheurde hij zijn klederen, en bedekte zich met een zak, en ging in het huis des HEEREN.

1. A gdy to usłyszał król Ezechyjasz, rozdarł szaty swoje, a oblókłszy się w wór, wszedł do domu Paóskiego.

1. És lőn, hogy meghallá Ezékiás, a király, meghasogatá ruháit, gyászba öltözött, és bement az Úr házába.

1 Когда услышал это царь Езекия, то разодрал одежды свои и покрылся вретищем, и пошел в дом Господень;

1. Як почув се царь Езекія, то роздер одїж на собі, обгорнувся волосяним вереттєм і пійшов у дом Господень;

2. Ja hän lähetti palatsin päällikön Eljakimin ja kirjuri Sebnan sekä pappein vanhimmat, säkkeihin puettuina, profeetta Jesajan, Aamoksen pojan, tykö.

2. Ja lähetti Eliakimin, huoneenhaltian, ja Sebnan, kirjoittajan, ylimmäisten pappein kanssa, puettuna säkkeihin, propheta Jesaian Amotsin pojan tykö,

2. ja käärei säkin ymbärillens ja meni HERran huoneseen. Ja lähetti Eliakimin Hofmestarin ja Sebnan Cantzlerin ylimmäisten Pappein cansa käärityt säckeijn Prophetan Jesaian Amoxen pojan tygö sanoman hänelle:

2 And he sent Eliakim, who was over the household and Shebna the scribe and the elders of the priests, covered with sackcloth, to Isaiah the prophet the son of Amoz.

2. And he sent Eliakim, who was over the household, and Shebna the scribe, and the elders of the priests covered with sackcloth, unto Isaiah the prophet the son of Amoz.

2. Og han sendte Eliakim, sorn var Hofmester, og Sebna, kansleren, og de ældste af Præesterne, som havde iført sig Sæk, til Profeten Esajas, Amozs Søn.

2. Och sände Eliakim, hofmästaren, och Sebna skrifvaren, med de äldsta Presterna, omsvepta med säcker, till Propheten Esaia, Amos son;

2. Ja läkkitas Eljakimi, kes koia ülle olli , ja Sebna se kirjotaja, ja preestride wannemad, kotti-rided selgas, prohweti Jesaja Amotsi poia jure.

2. Jis nusiuntė rūmų viršininką Eljakimą, raštininką Šebną ir vyresniuosius kunigus, apsirengusius ašutinėmis, pas pranašą Izaiją, Amoco sūnų.

2. und sandte Eljakim, den Hofmeister, und Sebna, den Schreiber, samt den Ältesten der Priester, mit Säcken umhüllt, zu dem Propheten Jesaja, dem Sohn des Amoz,

2. Puis il envoya Éliakim, préfet du palais, et Shebna le secrétaire, et les anciens d'entre les sacrificateurs, couverts de sacs, vers Ésaïe, le prophète, fils d'Amots.

2. Y envió a Eliacim mayordomo, y a Sobna escriba, y a los ancianos de los sacerdotes cubiertos de sacos a Isaías profeta, hijo de Amós.

2 Daarna zond hij Eljakim, den hofmeester, en Sebna, den schrijver, en de oudsten der priesteren, met zakken bedekt, tot Jesaja, den profeet, den zoon van Amoz;

2. I posłał Elijakima, sprawcę domu swego, i Sobnę pisarza, i starszych z kapłanów obleczonych w wory, do Izajasza proroka, syna Amosowego.

2. És elküldé Eljákimot az udvarnagyot, és Sebnát az íródeákot, és a papoknak gyászruhába öltözött véneit Ésaiáshoz, Ámós fiához, a prófétához.

2 и послал Елиакима, начальника дворца, и Севну писца, и старшихсвященников, покрытых вретищами, к пророку Исаии, сыну Амосову.

2. Еліякима ж, палатозверхника, та Себну, писаря, вкупі з старшими сьвященниками, обгорненими волосяним вереттєм, послав до Ісаїї Амосенка.

3. Ja he sanoivat hänelle: Näin sanoo Hiskia: 'Hädän, kurituksen ja häväistyksen päivä on tämä päivä, sillä lapset ovat tulleet kohdun suulle saakka, mutta ei ole voimaa synnyttää.

3. Sanomaan hänelle: näin sanoo Hiskia: tämä on vaivan, toran ja häväistyksen päivä; sillä lapset ovat tulleet synnyttämiselle ja ei ole voimaa synnyttää.

3. Näin sano Jehiskia: tämä on surun soimun ja häwäistyxen päiwä ja on nijncuin cosca lapset owat tullet synnyttämiselle ja ei ole woima synnyttä.

3 And they said to him, Thus says Hezekiah, This day is a day of trouble and of rebuke and of blasphemy, for the sons have come to the birth and there is not strength to bring forth.

3. And they said unto him, Thus saith Hezekiah, This day is a day of trouble, and of rebuke, and of blasphemy: for the children are come to the birth, and there is not strength to bring forth.

3. Og de sagde til ham: Saa sagde Ezekias: Denne Dag er Nødens og Tugtelsens og Bespottelsens Dag; thi Børnene ere komne til Fødselens Sted, og der er ingen Kraft til at føde.

3. Att de skulle säga till honom: Så säger Hiskia: Detta är en bedröfvelses, straffs och försmädelses dag, och går såsom när barnen äro komne till födelsen, och ingen magt är till att föda.

3. Ja nemmad ütlesid temma wasto: Nenda ütleb Hiskia: Sesinnane pääw on ahhastusse, ja söitlemisse, ja laimamisse pääw; sest lapsed on tulnud lapsekoiast wälja, ja rammo ep olle mitte neid ilmale tua.

3. Jie kalbėjo jam: ‘‘Taip sako Ezekijas: ‘Šita diena yra bausmės, pažeminimo ir gėdos diena. Atėjo laikas gimdyti, bet nėra jėgų.

3. daß sie zu ihm sprächen: So spricht Hiskia: Das ist ein Tag der Trübsal, des Scheltens und Lästerns, und es geht, gleich als wenn die Kinder bis an die Geburt gekommen sind und ist keine Kraft da, zu gebären.

3. Et ils lui dirent: Ainsi a dit Ézéchias: Ce jour est un jour d'angoisse, de châtiment et d'opprobre; car les enfants sont venus jusqu'au moment de naître, mais il n'y a point de force pour enfanter.

3. Los cuales le dijeron: Ezequías dice así: día de angustia, de reprensión, y de blasfemia es este día; porque los hijos han llegado hasta la rotura, y no hay fuerza en la que pare.

3 En zij zeiden tot hem: Alzo zegt Hizkia: Deze dag is een dag der benauwdheid, en der schelding, en der lastering; want de kinderen zijn gekomen tot aan de geboorte, en er is geen kracht om te baren.

3. Którzy rzekli do niego: Tak mówi Ezechyjasz: Dzieó ten jest dzieó utrapienia, i łajania, i bluźnienia; albowiem synowie przyszli aż do porodzenia, ale siły niemasz ku rodzeniu.

3. Kik mondának néki: Így szól Ezékiás: nyomornak, büntetésnek és káromlásnak napja e nap, mert szülésig jutottak a fiak, és erő nincs [1†] a szüléshez!

3 И они сказали ему: так говорит Езекия: день скорби и наказания ипосрамления день сей, ибо младенцы дошли до отверстия утробы матерней, асилы нет родить.

3. І промовили вони до його: Так говорить Езекія: Днем смутку й кари та сорому є сей день, дитина бо доросла до отворення матерньої утроби, та нема снаги вродити.

4. Ehkä Herra, sinun Jumalasi, kuulee Rabsaken sanat, joilla hänen herransa, Assurin kuningas, on lähettänyt hänet herjaamaan elävää Jumalaa, ja rankaisee häntä näistä sanoista, jotka Herra, sinun Jumalasi, on kuullut. Niin kohota nyt rukous jäännöksen puolesta, joka vielä on olemassa.'

4. Jospa siis Herra sinun Jumalas tahtois kuulla Rabsaken sanat, jonka hänen herransa Assyrian kuningas lähetti häpäisemään elävää Jumalaa, ja pilkkaamaan senkaltaisilla sanoilla kuin Herra sinun Jumalas on kuullut; ja ettäs tahtoisit korottaa rukoukses jääneiden edestä, jotka vielä käsissä ovat.

4. Josca sijs HERra sinun Jumalas tahdois cuulla Rabsaken sanat jonga hänen Herrans Assyrian Cuningas lähetti häwäisemän eläwätä Jumalata ja pilckaman sencaltaisilla sanoilla cuin HERra sinun Jumalas on cuullut: Ja ettäs tahdoisit corgotta rucouxes jäänyitten edestä jotca wielä käsisä owat.

4 It may be Jehovah your God will hear the words of Rabshakeh, whom the king of Assyria his master has sent to defy the living God and will rebuke the words which Jehovah your God has heard. Therefore lift up your prayer for the remnant that is left.

4. It may be the LORD thy God will hear the words of Rabshakeh, whom the king of Assyria his master hath sent to reproach the living God, and will reprove the words which the LORD thy God hath heard: wherefore lift up thy prayer for the remnant that is left.

4. Maaske Herren din Gud vil høre Rabsakes Ord, hvem hans Herre, Kongen af Assyrien, sendte for at forhaane den levende Gud, og han vil straffe ham for de Ord, som Herren din Gud har hørt; saa opløft en Bøn for de overblevne, som findes.

4. O! att dock Herren din Gud ville höra RabSake ord, hvilken hans herre, Konungen i Assyrien, utsände till att försmäda lefvandes Gud, och till att förlasta med sådana ordom, som Herren din Gud hört hafver; och att du ville upphäfva ena bön för de igenlefda, som ännu för handene äro.

4. Ehk Jehowa so Jummal wottaks Rabsake sannad kuulda, kedda Assuri kunningas temma issand on läkkitanud, sedda ellawat Jummalat laimama ja söitlema nende sannadega, mis Jehowa so Jummal on kuulnud; ja te nende eest palwet, kes üllejänud, mis siit leitakse.

4. Gal Viešpats, tavo Dievas, išgirs žodžius Rabšakės, kurį Asirijos karalius siuntė niekinti gyvąjį Dievą, ir sudraus už žodžius, kuriuos Viešpats, tavo Dievas, girdėjo. Melskis už tuos, kurie yra likę’ ‘‘.

4. Daß doch der HERR, dein Gott, hören wollte die Worte des Erzschenken, welchen sein Herr, der König von Assyrien, gesandt hat, zu lästern den lebendigen Gott und zu schelten mit solchen Worten, wie der HERR, dein Gott, gehört hat! Und du wollest ein Gebet erheben für die übrigen, die noch vorhanden sind.

4. Peut-être que l'Éternel ton Dieu aura entendu les paroles de Rabshaké, que le roi d'Assyrie, son maître, a envoyé pour insulter le Dieu vivant; peut-être que l'Éternel ton Dieu châtiera les paroles qu'il a entendues. Fais donc monter une prière en faveur de ce qui reste encore.

4. Quizá oirá Jehová tu Dios las palabras de Rabsaces, al cual envió el rey de Asiria su señor a blasfemar al Dios vivo, y a reprender con las palabras que oyó Jehová tu Dios: alza pues oración tú por los restos que han aun quedado.

4 Misschien zal de HEERE, uw God, horen de woorden van Rabsake, denwelken zijn heer, de koning van Assyrie, gezonden heeft, om den levenden God te honen, en te schelden met woorden, die de HEERE, uw God, gehoord heeft; hef dan een gebed op voor het overblijfsel, dat gevonden wordt.

4. Oby usłyszał Pan, Bóg twój, słowa Rabsacesowe, którego posłał król Assyryjski, pan jego, aby urągał Bogu żyjącemu, i pomścił się Pan Bóg twój, tych słów, które słyszał! Przetoż uczyó modlitwę za te ostatki ludu, które się znajdują.

4. Talán meghallja az Úr, a te Istened, a Rabsaké beszédeit, a kit elküldött az ő ura, az assiriai király, hogy káromolja az élő Istent, [2†] és szidalmazza azon beszédekkel, a melyeket hallott az Úr, a te Istened; és te könyörögj a maradékért, a mely megvan!

4 Может быть, услышит Господь Бог твой слова Рабсака, которого послал царь Ассирийский, господин его, хулить Бога живаго и поносить словами, какие слышал Господь, Бог твой; вознеси же молитву об оставшихся,которые находятся еще в живых.

4. Може чує Господь Бог речі Рабсакові, що його послав пан його, царь Ассирийський, зневажати живого Бога, й поругати словами, що їх чув Господь, Бог твій; вознеси ж молитву за тих, що зостались іще в живих.

5. Kun kuningas Hiskian palvelijat tulivat Jesajan tykö,

5. Ja kuningas Hiskian palveliat tulivat Jesaian tykö.

5. Ja Cuningas Jehiskian palweliat tulit Jesaian tygö. Mutta Jesaia sanoi heille: näin sanocat teidän Herrallen:

5 So the servants of king Hezekiah came to Isaiah.

5. So the servants of king Hezekiah came to Isaiah.

5. Der Kong Ezekias's Tjenere kom til Esajas,

5. Och Konungens Hiskia tjenare kommo till Esaia.

5. Ja Hiskia kunninga sullased tullid Jesaia jure.

5. Karaliaus Ezekijo tarnai atėjo pas Izaiją.

5. Und die Knechte des Königs Hiskia kamen zu Jesaja.

5. Les serviteurs du roi Ézéchias vinrent donc vers Ésaïe.

5. Vinieron pues los siervos de Ezequías a Isaías.

5 En de knechten van den koning Hizkia kwamen tot Jesaja.

5. Przyszły tedy słudzy króla Ezechyjasza do Izajasza;

5. Így menének el Ezékiás király szolgái Ésaiáshoz.

5 И пришли слуги царя Езекии к Исаии.

5. Як прийшли слуги царя Езекії до Ісаїї,

6. sanoi Jesaja heille: Sanokaa näin herrallenne: 'Näin sanoo Herra: Älä pelkää niitä sanoja, jotka olet kuullut ja joilla Assurin kuninkaan poikaset ovat häväisseet minua.

6. Mutta Jesaia sanoi heille: näin sanokaat teidän herrallenne: Herra sanoo näin: älä pelkää niitä sanoja, joita sinä kuulit, joilla Assyrian kuninkaan palveliat ovat häväisseet minua.

6. HERra sano näin: älä pelkä nijtä sanoja cuins cuulit joilla Assyrian Cuningan palweliat owat häwäisnet minua.

6 And Isaiah said to them, Thus you* will say to your* master, Jehovah says thus: Do not be afraid of the words that you have heard, with which the servants of the king of Assyria have blasphemed me.

6. And Isaiah said unto them, Thus shall ye say unto your master, Thus saith the LORD, Be not afraid of the words that thou hast heard, wherewith the servants of the king of Assyria have blasphemed me.

6. da sagde Esajas til dem: Saa skulle I sige til eders Herre: Saa sagde Herren: Frygt ikke for, de Ord, som du hørte, dem, hvormed Kongen af Assyriens Tjenere forhaanede mig.

6. Men Esaia sade till dem: Så säger edrom herra: Herren säger alltså: Frukta dig intet för de ord, som du hört hafver, med hvilkom Konungens tjenare af Assyrien mig försmädat hafva.

6. Ja Jesaia ütles nende wasto: Nenda üttelge omma issanda wasto: Nenda ütleb Jehowa, ärra karda nende sannade eest, mis sa kuulnud, misga Assuri kunninga poisid mind on teotand.

6. Ir Izaijas kalbėjo jiems: ‘‘Sakykite savo valdovui: ‘Taip sako Viešpats: ‘Neišsigąsk girdėtų žodžių, kuriais Asirijos karaliaus tarnai man piktžodžiavo.

6. Jesaja aber sprach: So saget eurem Herrn: Der HERR spricht also: Fürchte dich nicht vor den Worten, die du gehört hast, mit welchen mich die Knechte des Königs von Assyrien geschmäht haben.

6. Et Ésaie leur dit: Vous parlerez ainsi à votre maître: Ainsi a dit l'Éternel: ne crains point à cause des paroles que tu as entendues, par lesquelles les serviteurs du roi d'Assyrie m'ont outragé.

6. Y díjoles Isaías: Diréis así a vuestro señor: Jehová dice así: No temas por las palabras que has oido, con las cuales me han blasfemado los siervos del rey de Asiria.

6 En Jesaja zeide tot hen: Zo zult gijlieden tot uw heer zeggen: Zo zegt de HEERE: Vrees niet voor de woorden, die gij gehoord hebt, waarmede Mij de dienaars des konings van Assyrie gelasterd hebben.

6. Którym odpowiedział Izajasz: Tak powiedzcie Panu waszemu, tak mówi Pan: Nie bój się tych słów, któreś słyszał, któremi mię lżyli słudzy króla Assyryjskiego.

6. És monda nékik Ésaiás: Így szóljatok uratoknak: ezt mondja az Úr: Ne félj a beszédektől, a melyeket hallottál, a melyekkel szidalmaztak engem az assiriai király szolgái.

6 И сказал им Исаия: так скажите господину вашему: так говорит Господь: не бойся слов, которые слышал ты, которыми поносили Меня слуги царя Ассирийского.

6. Сказав їм Ісаїя: Промовте до пана вашого так: Так говорить Господь: Не лякайсь тих речей, що чув єси, а якими зневажали мене кметї царя Ассирийського.

7. Katso, minä annan häneen mennä sellaisen hengen, että hän kuultuaan sanoman palajaa omaan maahansa; ja minä annan hänen kaatua miekkaan omassa maassansa.'

7. Katso, minä annan hänelle hengen, ja hänen pitää saaman kuulla sanoman, ja palajaman omalle maallensa; ja minä tahdon kaataa hänen miekalla hänen maassansa.

7. Cadzo minä teen hänelle toisen mielen ja hänen pitä saaman jotakin cuulla jongatähden hänen pitä palajaman maahans ja minä tahdon caata hänen miecalla hänen maasans.

7 Behold, I will put a spirit in him and he will hear news and will return to his own land. And I will cause him to fall by the sword in his own land.

7. Behold, I will send a blast upon him, and he shall hear a rumour, and return to his own land; and I will cause him to fall by the sword in his own land.

7. Se, jeg vil indgive ham en Aand, og han skal høre et Rygte og drage tilbage til sit Land, og jeg vil fælde ham med Sværd i hans Land.

7. Si, jag skall göra honom ett annat mod, och han skall något få höra, deraf han skall igen hemfara i sitt land, och jag skall falla honom med svärd uti hans land.

7. Wata, ma tahhan temma sisse ühhe waimo anda, et ta peab jutto kuulma, ja omma male taggasi minnema; ja tahhan tedda lasta langeda moöga läbbi temma male.

7. Štai Aš pasiųsiu jam dvasią, ir jis, išgirdęs žinią, grįš į savo šalį ir ten bus nužudytas’ ‘‘.

7. Siehe, ich will ihm einen anderen Mut machen, und er soll etwas hören, daß er wieder heimziehe in sein Land; und will ihn durchs Schwert fällen in seinem Lande.

7. Voici, je vais mettre en lui un esprit tel, qu'ayant appris une nouvelle, il retournera dans son pays; et je le ferai tomber par l'épée dans son pays.

7. He aquí que yo doy en él un espíritu, y oirá un rumor, y volverse ha a su tierra; y yo haré que en su tierra caiga a cuchillo.

7 Zie, Ik zal een geest in hem geven, dat hij een gerucht horen zal, en weder in zijn land keren; en Ik zal hem door het zwaard in zijn land vellen.

7. Oto ja mu dam innego ducha, aby usłyszawszy wieść nawrócił się do ziemi swojej; i sprawię to, że polegnie od miecza w ziemi swojej.

7. Ímé, én oly lelket adok beléje, hogy hírt hallván, térjen vissza földére, és elejtem őt fegyver által az ő földében!

7 Вот, Я пошлю в него дух, и он услышит весть, и возвратится в землю свою, и Я поражу его мечом в земле его.

7. Ось я пошлю на його духа, й прийде до його звістка, й вернеться він у свою землю, а я вбю його мечем у його ж землї.

8. Ja Rabsake kääntyi takaisin ja tapasi Assurin kuninkaan sotimassa Libnaa vastaan; sillä hän oli kuullut, että tämä oli lähtenyt Laakiista pois.

8. Mutta kuin Rabsake palasi, löysi hän Assyrian kuninkaan sotimasta LIbnaa vastaan; sillä hän oli kuullut hänen matkustaneen Lakiksesta.

8. MUtta cosca Rabsake palais löysi hän Assyrian Cuningan sotimast Libnat wastan: sillä hän oli cuullut hänen matcustanen Lachixest.

8 So Rabshakeh returned and found the king of Assyria warring against Libnah, for he had heard that he was departed from Lachish.

8. So Rabshakeh returned, and found the king of Assyria warring against Libnah: for he had heard that he was departed from Lachish.

8. Og der Rabsake kom tilbaae, da fandt han, at Kongen af Assyrien stred imod Libna; thi han hørte, at han var rejst fra Lakis.

8. Men då RabSake igenkom, fann han Konungen af Assyrien stridandes emot Libna; ty han hade hört, att han var ifrå Lachis dragen.

8. Ja Rabsake läks taggasi, ja leidis Assuri kunningast söddimast Libna wasto: sest ta olli kuulnud, et temma olli Lakisist ärraläinud.

8. Rabšakė sugrįžęs rado Asirijos karalių kariaujantį prieš Libną, nes jis girdėjo, kad šis pasitraukė nuo Lachišo.

8. Da aber der Erzschenke wiederkam, fand er den König von Assyrien streiten wider Libna; denn er hatte gehört, daß er gen Lachis gezogen war.

8. Rabshaké s'en retourna donc et trouva le roi des Assyriens qui assiégeait Libna; car il avait appris qu'il était parti de Lakis.

8. Vuelto pues Rabsaces halló al rey de Asiria, que batía a Lebna; porque ya había oido que se había apartado de Laquis.

8 Zo kwam Rabsake weder, en hij vond den koning van Assyrie strijdende tegen Libna; want hij had gehoord, dat hij van Lachis vertrokken was.

8. Ale Rabsaces wróciwszy się znalazł króla Assyryjskiego dobywającego Lebny; albowiem usłyszał, iż odciągnął był od Lachys.

8. Rabsaké pedig visszatérvén, találá az assiriai királyt Libna ellen harczolni, mivel hallotta volt, hogy Lákistól elindult.

8 И возвратился Рабсак и нашел царя Ассирийского воюющим против Ливны; ибо он слышал, что тот отошел от Лахиса.

8. І вернувся Рабсак, і знайшов царя Ассирийського, що облягав Либну; бо був перечув, що той від Лахиса відступив.

9. Mutta kun Sanherib kuuli Tirhakasta, Etiopian kuninkaasta, sanottavan: Hän on lähtenyt liikkeelle sotiakseen sinua vastaan, niin hän sen kuultuaan lähetti sanansaattajat Hiskian tykö ja käski sanoa:

9. Sillä sanoma tuli Tirhakasta Etiopian kuninkaasta, sanoen: hän on lähtenyt sotimaan sinua vastaan. Kuin hän tämän kuuli, lähetti hän sanan Hiskialle, ja käski hänelle sanoa:

9. Sillä sanoma tuli Thirhacasta Ethiopialaisten Cuningasta sanoden: hän on lähtenyt sotiman sinua wastan. Cosca hän tämän cuuli lähetti hän sanan Jehiskian tygö ja käski hänelle sanoa:

9 And he heard say concerning Tirhakah king of Ethiopia, He has come out to fight against you. And when he heard it, he sent messengers to Hezekiah, saying,

9. And he heard say concerning Tirhakah king of Ethiopia, He is come forth to make war with thee. And when he heard it, he sent messengers to Hezekiah, saying,

9. Og der han hørte om Thiraka Morlands Konge, og der sagdes: Han er dragen ud at stride imod dig: Der han hørte det, da sendte han Bud til Ezekias og lod sige:

9. Förty ett rykte kom ifrå Thirhaka, de Ethiopers Konung, sägandes: Han är utdragen emot dig till att strida. Då han nu detta hörde, sände han båd till Hiskia, och lät säga honom:

9. Ja ta kulis Mora-ma kunningast Tirrakast, et ööldi: Ta on wäljatulnud sinnoga taplema; ja kui temma sedda kulis, siis läkkitas temma Käskusid Hiskia jure, ja ütles:

9. Jis išgirdo sakant apie Etiopijos karalių Tirhaką: ‘‘Jis ateina kovoti prieš tave’‘. Tai išgirdęs, jis siuntė pasiuntinius pas Ezekiją ir įsakė:

9. Und es kam ein Gerücht von Thirhaka, der Mohren König, sagend: Er ist ausgezogen, wider dich zu streiten.

9. Et le roi entendit dire au sujet de Thirhaca, roi d'Éthiopie: Il est sorti pour te combattre. Et, l'ayant appris, il envoya des messagers à Ézéchias, et leur dit:

9. Mas oyendo decir de Taraca, rey de Etiopía: He aquí que ha salido para hacerte guerra: en oyéndolo, envió mensajeros a Ezequías, diciendo:

9 Als hij nu hoorde van Tirhaka, den koning van Cusch, zeggen: Hij is uitgetogen, om tegen u te strijden; toen hij zulks hoorde, zo zond hij weder boden tot Hizkia, zeggende:

9. A usłyszawszy o Tyraku, królu Etyjopskim, że mówiono: Oto ciągnie, aby walczył przeciwko tobie; usłyszawszy to, mówię, przecie posłał posłów do Ezechyjasza z temi słowy:

9. És meghallván Tirháka, Kús királya felől e hírt: eljött, hogy ellened harczoljon; ezt meghallván, követeket külde Ezékiáshoz, mondván:

9 И услышал он о Тиргаке, царе Ефиопском; ему сказали: вот, он вышел сразиться с тобою. Услышав это, он послал послов к Езекии, сказав:

9. І перечув він про Тиргака, царя Етиопського, й сказано йому: Ось він вирушив, щоб на тебе вдарити, то послав удруге посли до Езекії й повелїв сказати йому:

10. Sanokaa näin Hiskialle, Juudan kuninkaalle: 'Älä anna Jumalasi, johon sinä luotat, pettää itseäsi äläkä ajattele: Jerusalem ei joudu Assurin kuninkaan käsiin.

10. Sanokaat Hiskialle Juudan kuninkaalle näin: älä anna sinun Jumalas pettää sinuas, johon sinä luotat, ja sanot: ei Jerusalem anneta Assyrian kuninkaan käteen.

10. Sanocat Jehiskialle Judan Cuningalle näin: älä anna sinun Jumalas pettä sinuas johons luotat ja sanot: ei Jerusalem anneta Assyrian Cuningan käteen.

10 Thus will you* speak to Hezekiah king of Judah, saying, Do not let your God in whom you trust deceive you, saying, Jerusalem will not be given into the hand of the king of Assyria.

10. Thus shall ye speak to Hezekiah king of Judah, saying, Let not thy God, in whom thou trustest, deceive thee, saying, Jerusalem shall not be given into the hand of the king of Assyria.

10. Saa skulle I sige til Ezekias, Judas Konge: Lad din Gud, som du forlader dig paa, ikke bedrage dig, saa at du siger: Jerusalem skal ikke gives i Kongen af Assyriens Haand.

10. Säger Hiskia, Juda Konunge, alltså: Låt icke din Gud bedraga dig, den du förlåter dig uppå, och säger: Jerusalem skall icke gifvit varda uti Konungens hand af Assyrien.

10. Nenda peate teie Juda kunninga Hiskiaga räkima, ja ütlema: Ärra lasse omma Jummalat sind petta, kelle peäle sa lodad, ja ütled: Jerusalem ei pea mitte Assuri kunninga kätte sama.

10. ‘‘Taip sakykite Ezekijui, Judo karaliui: ‘Teneapgauna tavęs tavo Dievas, kuriuo pasitiki, sakydamas: ‘Jeruzalė nebus atiduota į Asirijos karaliaus rankas’.

10. Da er nun solches hörte, sandte er Boten zu Hiskia und ließ ihm sagen: Sagt Hiskia, dem König Juda's, also: Laß dich deinen Gott nicht betrügen, auf den du dich verläßt und sprichst: Jerusalem wird nicht in die Hand des Königs von Assyrien gegeben werden.

10. Vous parlerez ainsi à Ézéchias, roi de Juda: Que ton Dieu, en qui tu te confies, ne t'abuse pas, en disant: Jérusalem ne sera point livré aux mains du roi d'Assyrie.

10. Diréis así a Ezequías, rey de Judá: No te engañe tu Dios, en quien tú confias, diciendo: Jerusalem no será entregada en mano del rey de Asiria.

10 Zo zult gijlieden spreken tot Hizkia, den koning van Juda, zeggende: Laat u uw God niet bedriegen, op Welken gij vertrouwt, zeggende: Jeruzalem zal in de hand des konings van Assyrie niet gegeven worden.

10. To powiedzcie Ezechyjaszowi, królowi Judzkiemu, mówiąc: Niech cię nie zwodzi Bóg twój, któremu ty ufasz, a mówisz: Nie będzie podane Jeruzalem w ręce króla Assyryjskiego.

10. Így szóljatok Ezékiáshoz, Júda királyához: Meg ne csaljon Istened, a kiben bízol, mondván: nem adatik Jeruzsálem az assiriai király kezébe!

10 так скажите Езекии, царю Иудейскому: пусть не обманывает тебя Богтвой, на Которого ты уповаешь, думая: „не будет отдан Иерусалим в руки царя Ассирийского".

10. Промовте так до Езекії, царя Юдейського: Нехай тебе не ошукує Бог твій, що на його вповаєш, думаючи: Ерусалиму не подасть він цареві Ассирийському на поталу.

11. Olethan kuullut, mitä Assurin kuninkaat ovat tehneet kaikille maille, kuinka he ovat vihkineet ne tuhon omiksi. Ja sinäkö pelastuisit!

11. Katso, sinä olet kuullut, mitä Assyrian kuninkaat kaikille maakunnille tehneet ovat, ja ne hävittäneet; ja sinä pelastettaisiin?

11. Cadzo sinä olet cuullut mitä Assyrian Cuningat caikille maacunnille tehnet owat ja ne häwittänet ja sinä pelastettaisin?

11 Behold, you have heard what the kings of Assyria have done to all lands, by destroying them utterly. And will you be delivered?

11. Behold, thou hast heard what the kings of Assyria have done to all lands by destroying them utterly; and shalt thou be delivered?

11. Se, du har hørt, hvad Kongerne af Assyrien have gjort ved alle Landene, at de have ødelagt dem, og skulde du blive friet?

11. Si, du hafver hört, hvad de Konungar af Assyrien allom landom gjort hafva, och förderfvat dem; och du skulle friad varda?

11. Wata, sa olled kuulnud mis Assuri kunningad keige madele teinud, ja neid sutumaks ärrakautand; ja sind peaks peästetama?

11. Tu girdėjai, ką Asirijos karaliai padarė visose šalyse, jas visai sunaikindami. Nejaugi tu būsi išgelbėtas?

11. Siehe, du hast gehört, was die Könige von Assyrien getan haben allen Landen und sie verbannt; und du solltest errettet werden?

11. Voilà, tu as entendu ce que les rois des Assyriens ont fait à tous les pays: ils les ont détruits entièrement; et toi, tu échapperais!

11. He aquí que tu oiste lo que hicieron los reyes de Asiria a todas las tierras, como las destruyeron: ¿escaparte has tú?

11 Zie, gij hebt gehoord, wat de koningen van Assyrie aan alle landen gedaan hebben, die verbannende; en zoudt gij gered worden?

11. Otoś słyszał, co poczynili królowie Assyryjscy wszystkim ziemiom, które wygładzili; a tybyś miał być wybawiony?

11. Hiszen te hallottad, mit műveltek Assiria királyai minden országokkal, eltörölvén azokat, és te megszabadulnál?

11 Вот, ты слышал, что сделали цари Ассирийские со всеми землями, положив на них заклятие; ты ли уцелеешь?

11. Ти ж чував сам, що царі Ассирийські зробили з усїма землями, як розпростерли на їх проклін; а ти б то врятувався?

12. Ovatko kansain jumalat pelastaneet niitä, jotka minun isäni ovat tuhonneet: Goosania, Harrania, Resefiä ja Telassarin edeniläisiä?

12. Ovatko myös pakanain jumalat auttaneet niitä, joita minun isäni ovat hävittäneet, Gosanin ja Haranin, Resephin, ja Edenin lapset, jotka Telassarissa olivat?

12. Ongo myös pacanain jumalat auttanet nijtä maacundia joita minun Isäni owat häwittänet? nijncuin on Gosan Haran Rezeph ja Edomin lapset Thelassaris?

12 Have the gods of the nations delivered them, which my fathers have destroyed, Gozan and Haran and Rezeph and the sons of Eden who were in Telassar?

12. Have the gods of the nations delivered them which my fathers have destroyed, as Gozan, and Haran, and Rezeph, and the children of Eden which were in Telassar?

12. Have Hedningernes Guder friet dem, som mine Fædre ødelagde, nemlig Gosan og Haran og Rezef og Edens Børn, som vare i Telassar?

12. Hafva ock Hedningarnas gudar undsatt de land, som mine fäder förderfvat hafva; såsom är Gosan, Haran, Rezeph, och Edens barn i Thelassar?

12. Kas pagganatte jummalad neid on ärrapeästnud, kedda mo wannemad ärrarikkunud? Kosani- ja Harani- ja Retsewi ja Edeni-rahwast, mis on Telassaris.

12. Argi tų tautų, kurias mano tėvai sunaikino, dievai išgelbėjo Gozaną, Charaną, Recefą ir Edeno vaikus, gyvenusius Telasare?

12. Haben auch die Götter der Heiden die Lande errettet, welche meine Väter verderbt haben, als Gosan, Haran, Rezeph und die Kinder Edens zu Thelassar?

12. Les dieux des nations que mes ancêtres ont détruites, les dieux de Gozan, de Charan, de Retseph et des enfants d'Éden qui sont à Thélassar, les ont-ils délivrées?

12. ¿Libraron los dioses de las naciones a los que destruyeron mis antepasados, a Gozan, y Harán, Rezef, y a los hijos de Edén, que moraban en Telasar?

12 Hebben de goden der volken die mijn vaders verdorven hebben, dezelven gered, als Gozan, en Haran, en Rezef, en de kinderen van Eden, die in Telasser waren?

12. Izali je wybawili bogowie tych narodów, które wygubili ojcowie moi: Gozan, i Haran, i Resef, i synów Eden, którzy byli w Telassar?

12. Hát megszabadíták-é azokat a népek istenei, a melyeket eleim elpusztítának? Gózánt, Háránt, Resefet és Telassárban Eden fiait?

12 Боги народов, которых разорили отцы мои, спасли ли их, спасли ли Гозан и Харан, и Рецеф, и сынов Едена, что в Фалассаре?

12. Хиба ж боги в народів, що їх батьки мої в нїщо пообертали, вирятували їх, - як от Гозан, та Харан, та Резеф та людей Еденських в Талассарі?

13. Missä on Hamatin kuningas ja Arpadin kuningas, Sefarvaimin kaupungin, Heenan ja Ivvan kuningas?'

13. Kussa on Hamatin kuningas, ja Arphadin kuningas, ja Sepharvaimin, Henan ja Ivvan kaupungin kuningas?

13. Cusa on Hamathin Cuningas ja Sepharwaiminin Caupungin Cuningas Henan ja Iwan?

13 Where is the king of Hamath and the king of Arpad and the king of the city of Sepharvaim, of Hena and Ivvah?

13. Where is the king of Hamath, and the king of Arphad, and the king of the city of Sepharvaim, Hena, and Ivah?

13. Hvor er Kongen af Hamat og, Kongen af Arfad og Kongen af Sefurvujms Stad og af Hena og Jova?

13. Hvar är Konungen i Hamath, och Konungen i Arphad, och Konungen i den stadenom Sepharvaim, Heva och Iva?

13. Kus on Amati kunningas, ja Arpadi kunningas, ja Sewarwaimi liñna kunningas? kus on Ena ja Iwwa?

13. Kur yra Hamato, Arpado, Sefarvaimų, Henos ir Ivos miestų karaliai?’ ‘‘

13. Wo ist der König zu Hamath und der König zu Arpad und der König der Stadt Sepharvaim, Hena und Iwa?

13. Où est le roi de Hamath, le roi d'Arpad, le roi de la ville de Sépharvaïm, de Héna et d'Ivva?

13. ¿Dónde está el rey de Hamat, y el rey de Arfad, el rey de la ciudad de Sefarvaim, de Ana, y de Hava?

13 Waar is de koning van Hamath, en de koning van Arpad, en de koning der stad Sefarvaim, Hena en Ivva?

13. Gdzież jest król Elmat, i król Arfad, i król miasta Sefarwaim, Ana, i Awa?

13. Hol van Hamáth királya és Arphádnak királya, Sefarvaim városának királya, Héna és Ivva?

13 Где царь Емафа и царь Арпада, и царь города Сепарваима, Ены иИввы?

13. Де царь Ематський і царь Арпадський і царь в городї Сефарваїмі, в Енї та Івві?

14. Kun Hiskia oli ottanut kirjeen sanansaattajilta ja lukenut sen, meni hän Herran temppeliin; ja Hiskia levitti sen Herran eteen.

14. Ja kuin Hiskia oli saanut kirjan sanansaattajalta ja lukenut sen, meni hän ylös Herran huoneeseen, ja Hiskia levitti sen Herran eteen.

14. JA cosca Jehiskia oli saanut kirjan sanansaattajalda ja lukenut sen meni hän ylös HERran huonesen ja ilmoitti sen rucouxisa HERran edesä.

14 And Hezekiah received the letter from the hand of the messengers and read it. And Hezekiah went up to the house of Jehovah and spread it before Jehovah.

14. And Hezekiah received the letter from the hand of the messengers, and read it: and Hezekiah went up unto the house of the LORD, and spread it before the LORD.

14. Og Ezekias tog Brevene af Budenes Haand og læste dem; og han gik op til Herrens Hus, og Ezekias udbredte dem for Herrens Ansigt.

14. Och då Hiskia hade undfått brefvet af båden, och läsit det, gick han upp till Herrans hus, och höll det ut för Herranom.

14. Ja Hiskia wottis need ramatud Käskude käest, ja lugges neid, ja läks ülles Jehowa kotta, ja Hiskia lautas neid laiale Jehowa ette.

14. Ezekijas paėmė laišką iš pasiuntinių ir perskaitė jį. Po to, nuėjęs į Viešpaties namus, išskleidė jį Viešpaties akivaizdoje.

14. Und da Hiskia den Brief von den Boten empfangen und gelesen hatte, ging er hinauf in das Haus des HERRN und breitete ihn aus vor dem HERRN.

14. Or, quand Ézéchias eut reçu la lettre de la main des messagers et qu'il l'eut lue, il monta à la maison de l'Éternel, et Ézéchias la déploya devant l'Éternel.

14. Y tomó Ezequías las cartas de las manos de los mensajeros, y leyólas, y subió a la casa de Jehová, y extendiolas delante de Jehová.

14 Als nu Hizkia de brieven uit der boden hand ontvangen, en die gelezen had, ging hij op in het huis des HEEREN; en Hizkia breidde die uit voor het aangezicht des HEEREN.

14. Przetoż wziąwszy Ezechyjasz list z ręki posłów, przeczytał go, a wszedłszy do domu Paóskiego, rozciągnął go Ezechyjasz przed Panem.

14. És elvevé Ezékiás a levelet a követek kezéből, és olvasá azt, és felmenvén az Úr házába, kiterjeszté Ezékiás azt az Úr előtt.

14 И взял Езекия письмо из руки послов и прочитал его, и пошел в дом Господень, и развернул его Езекия пред лицем Господним;

14. І взяв Езекія письмо з рук поселських і, прочитавши його, пійшов у храм Господень, та й розгорнув його Езекія перед Господом;

15. Ja Hiskia rukoili Herraa ja sanoi:

15. Ja Hiskia rukoili Herraa ja sanoi:

15. Ja Jehiskia rucoili HERra ja sanoi:

15 And Hezekiah prayed to Jehovah, saying,

15. And Hezekiah prayed unto the LORD, saying,

15. Og Ezekias bud til Herren og sagde:

15. Och Hiskia bad till Herran, och sade:

15. Ja Hiskia pallus Jehowat, ja ütles:

15. Ezekijas meldėsi, sakydamas:

15. Und Hiskia betete zum HERR und sprach:

15. Puis Ézéchias fit sa prière à l'Éternel et dit:

15. Entónces Ezequías oró a Jehová, diciendo:

15 En Hizkia bad tot den HEERE, zeggende:

15. I modlił się Ezechyjasz Panu, mówiąc:

15. És könyörge Ezékiás az Úrhoz, mondván:

15 и молился Езекия пред лицем Господним и говорил:

15. І моливсь Езекія Господеві й говорив:

16. Herra Sebaot, Israelin Jumala, jonka valtaistuinta kerubit kannattavat, sinä yksin olet maan kaikkien valtakuntain Jumala; sinä olet tehnyt taivaan ja maan.

16. Herra Zebaot, Israelin Jumala, joka istut Kerubimin päällä, sinä, joka olet ainoa Jumala kaikkein maakuntain ylitse maan päällä: sinä olet tehnyt taivaan ja maan:

16. HERra Zebaoth sinä Israelin Jumala joca istut Cherubimin päällä sinä joca olet ainoa Jumala caickein maacundain ylidzen maan päällä sinä olet tehnyt taiwan ja maan.

16 O Jehovah of hosts, the God of Israel, who sit (above) the cherubim, you are the God, even you alone, of all the kingdoms of the earth. You have made heaven and earth.

16. O LORD of hosts, God of Israel, that dwellest between the cherubims, thou art the God, even thou alone, of all the kingdoms of the earth: thou hast made heaven and earth.

16. Herre Zebaoth, Israels Gud du, som sidder over Keruber, du alene er Gud over alle Riger paa Jorden, du gjorde Himlene og Jorden.

16. Herre Zebaoth, du Israels Gud, som öfver Cherubim sitter, du äst allena Gud öfver all Konungarike på jordene; du hafver gjort himmel och jord.

16. Wäggede Jehowa Israeli Jummal! kes sa istud Kerubide peäl, sinna olled üksi Jummal keik ülle ma-ilma kunningrikide, sinna olled teinud taewast ja maad.

16. ‘‘Kareivijų Viešpatie, Izraelio Dieve, kuris gyveni tarp cherubų. Tu vienas esi visų žemės karalysčių Dievas, Tu sukūrei dangų ir žemę.

16. HERR Zebaoth, du Gott Israels, der du allein über dem Cherubim sitzest, du bist allein Gott über alle Königreiche auf Erden, du hast Himmel und Erde gemacht.

16. Éternel des armées, Dieu d'Israël, qui sièges entre les chérubins! Toi seul, tu es le Dieu de tous les royaumes de la terre; c'est toi qui as fait les cieux et la terre.

16. Jehová de los ejércitos, Dios de Israel, que moras entre los querubines, tú eres Dios solo sobre todos los reinos de la tierra: tú hiciste los cielos, y la tierra.

16 O HEERE der heirscharen, Gij, God van Israel, Die tussen de cherubim woont! Gij Zelf, Gij alleen zijt de God van alle koninkrijken der aarde; Gij hebt den hemel en de aarde gemaakt!

16. Panie zastępów, Boże Izraelski, siedzący na Cherubinach! Ty, tyś sam jest Bóg wszystkich królestw ziemi, tyś stworzył niebo i ziemię.

16. Seregeknek Ura, Izráel Istene, ki a Kerubokon [3†] ülsz! Te, csak Te vagy a föld minden országainak Istene, Te teremtéd a mennyet és a földet.

16 Господи Саваоф, Боже Израилев, седящий на Херувимах! Ты один Богвсех царств земли; Ты сотворил небо и землю.

16. Господи сил, Боже Ізрайлїв, що престолуєш над херувимами! ти один - Бог над усїма царствами земними; ти сотворив небо й землю.

17. Herra, kallista korvasi ja kuule; Herra, avaa silmäsi ja katso. Kuule kaikki Sanheribin sanat, jotka hän lähetti herjatakseen elävää Jumalaa.

17. Herra, kallista korvas ja kuule, Herra, avaa silmäs ja näe: kuule siis kaikki Sanheribin sanat, joka on lähettänyt häpäisemään elävää Jumalaa.

17. HERra cumarra corwas ja cuule HERra awa silmäs ja näe cuule sijs caicki Sanheribin sanat jotca hän on lähettänyt häwäisemän eläwätä Jumalata.

17 Incline your ear, O Jehovah and hear. Open your eyes, O Jehovah and see and hear all the words of Sennacherib, who has sent to defy the living God.

17. Incline thine ear, O LORD, and hear; open thine eyes, O LORD, and see: and hear all the words of Sennacherib, which hath sent to reproach the living God.

17. Herre ! bøj dit Øre og hør; Herre ! oplad dine Øjne og se; og hør alle Senakeribs Ord, som han sendte for at haane den levende Gud.

17. Herre, nederböj din öron, och hör; Herre, låt upp din ögon, och se; hör dock all Sanheribs ord, som han utsändt hafver, till att försmäda lefvandes Gud.

17. Käna Jehowa! omma körwa, ja kule, Jehowa te ommad silmad lahti, ja wata ja kule keik Sanneribi sannad, kes on läkkitanud sedda ellawat Jummalat laimama.

17. Palenk, Viešpatie, savo ausį ir išgirsk. Atverk, Viešpatie, savo akis ir pamatyk. Išgirsk visus Sanheribo žodžius, kuriais jis niekino gyvąjį Dievą.

17. HERR neige deine Ohren und höre doch; HERR, tue deine Augen auf und siehe doch; höre doch alle die Worte Sanheribs, die er gesandt hat, zu schmähen den lebendigen Gott.

17. Éternel, incline ton oreille et écoute! Éternel, ouvre tes yeux et regarde! Écoute toutes les paroles de Sanchérib, qu'il m'a envoyé dire pour insulter le Dieu vivant!

17. Inclina, o! Jehová, tu oido, y oye: abre, o! Jehová, tus ojos, y mira, y oye todas las palabras de Senaquerib, el cual envió a blasfemar al Dios viviente.

17 O HEERE! neig Uw oor en hoor, HEERE! doe Uw ogen open, en zie; en hoor al de woorden van Sanherib, die gezonden heeft om den levenden God te honen.

17. Nakłoóże, Panie! ucha twego, a usłysz; otwórz, Panie! oczy twoje, a obacz; usłysz wszystkie słowa Sennacherybowe, który przysłał haóbić ciebie, Boga żywego.

17. Hajtsd ide Uram füledet és halljad, nyisd meg Uram szemeidet és lássad! Halld meg Szanhéribnek minden beszédit, [4†] a melyeket izent az élő Isten káromlására!

17 Приклони, Господи, ухо Твое и услышь; открой, Господи, очи Твои и воззри, и услышь слова Сеннахирима, который послал поносить Тебя, Бога живаго.

17. Прихили, Господи, ухо твоє й почуй; позирни, Господи, очима твоїми й побач! Почуй слова Сеннахеримові, що переслав менї на зневагу живого Бога!

18. Se on totta, Herra, että Assurin kuninkaat ovat hävittäneet kaikki maat ja omankin maansa.

18. Tosi se on, Herra, että Assyrian kuninkaat ovat autioksi tehneet kaikki valtakunnat heidän maakuntainsa kanssa,

18. Totta se on HERra Assyrian Cuningat owat autiaxi tehnet caicki waldacunnat heidän maacundains cansa/

18 Of a truth, Jehovah, the kings of Assyria have laid waste all the countries and their land,

18. Of a truth, LORD, the kings of Assyria have laid waste all the nations, and their countries,

18. Det er sandt, Herre ! Kongerne af Assyrien have ødelagt alle Landene og deres eget Land.

18. Sant är det, Herre, Konungarna i Assyrien hafva öde gjort all Konungarike med deras land;

18. Tössi se on , Jehowa! Assuri kunningad on keige made pagganad ja nende maad paljaks teinud,

18. Tai tiesa, Viešpatie, kad Asirijos karaliai išnaikino tautas ir jų šalis.

18. Wahr ist es, HERR, die Könige von Assyrien haben wüst gemacht alle Königreiche samt ihren Landen

18. Il est vrai, ô Éternel, que les rois d'Assyrie ont ravagé tous les pays et leur propre pays,

18. Ciertamente, o! Jehová, los reyes de Asiria destruyeron todas las tierras, y sus comarcas;

18 Waarlijk, HEERE! hebben de koningen van Assyrie al de landen, mitsgaders derzelver landerijen verwoest;

18. Prawdać jest, Panie! że sputoszyli królowie Assyryjscy wszystkie te krainy, i ziemię ich;

18. Bizony, Uram, Assiria királyai elpusztítottak minden országokat és azoknak földjét,

18 Правда, о, Господи! цари Ассирийские опустошили все страны и землиих

18. Справдї, Господи, царі Ассирийські попустошили всї народи й землї,

19. Ja he ovat heittäneet niiden jumalat tuleen; sillä ne eivät olleet jumalia, vaan ihmiskätten tekoa, puuta ja kiveä, ja sentähden he voivat hävittää ne.

19. Ja ovat heittäneet heidän Jumalansa tuleen; sillä ei ne olleet jumalat, vaan ihmisten kätten työt, puut ja kivet, ja ne he ovat hävittäneet.

19. Ja owat heittänet heidän jumalans tuleen: sillä ei ne ollet jumalat waan ihmisten kätten työt puut ja kiwet ne owat häwitetyt.

19 and have cast their gods into the fire. For they were no gods, but the work of men's hands, wood and stone. Therefore they have destroyed them.

19. And have cast their gods into the fire: for they were no gods, but the work of men's hands, wood and stone: therefore they have destroyed them.

19. Og de have overgivet deres Guder til Ilden, fordi de ikke vare Guder, men Menneskenes Hænders Gerning, Træ og Sten, og de tilintetgjorde dem.

19. Och hafva kastat deras gudar uti eld; ty de voro icke gudar, utan menniskohänders verk, trä och sten; de äro förgjorde.

19. Ja nende jummalad tullesse heitnud, sest need ei olnud jummalad, waid innimesse kätte tö, pu ja kiwwi; sepärrast on nemmad neid hukka pannud.

19. Jie sudegino jų dievus, nes jie nebuvo dievai, tik žmonių rankų darbas­medis ir akmuo,­todėl jie juos sunaikino.

19. und haben ihre Götter ins Feuer geworfen; denn sie waren nicht Götter, sondern Werk von Menschenhänden, Holz und Stein. Die sind vertilgt.

19. Et qu'ils en ont jeté les dieux au feu; car ce n'étaient pas des dieux, mais l'ouvrage des mains de l'homme, du bois et de la pierre; aussi les ont-ils détruits.

19. Y a los dioses de ellos pusieron en fuego; porque no eran dioses, mas obra de manos de hombre, madero y piedra; por eso los deshicieron.

19 En hebben hun goden in het vuur geworpen; want zij waren geen goden, maar het werk van mensenhanden, hout en steen; daarom hebben zij die verdorven.

19. I powrzucali bogów ich w ogieó; albowiem nie byli bogami, ale robotą rąk ludzkich, drewno i kamieó; przetoż ich wygubili.

19. És isteneiket tűzbe veték, mert nem istenek voltak, hanem emberi kéznek csinálmánya, fa és kő; így veszthették el azokat.

19 и побросали богов их в огонь; но это были не боги, а изделие рук человеческих, дерево и камень, потому и истребили их.

19. І повкидали в огонь боги їх; та то не боги, а робота рук людських, дерево й камінь, тим вони їх і обернули в нїщо.

20. Mutta pelasta nyt meidät, Herra, meidän Jumalamme, hänen käsistänsä, että kaikki maan valtakunnat tulisivat tietämään, että sinä, Herra, olet ainoa.

20. Mutta nyt, Herra meidän Jumalamme, auta meitä hänen kädestänsä; että kaikki valtakunnat maan päällä ymmärtäisivät sinun ainoan olevan Herran.

20. Mutta nyt HERra meidän Jumalam auta meitä hänen kädestäns että caicki waldacunnat maan päällä ymmärräisit sinun ainoan olewan HERran.

20 Now therefore, O Jehovah our God, save us from his hand, that all the kingdoms of the earth may know that you are Jehovah, even you only.

20. Now therefore, O LORD our God, save us from his hand, that all the kingdoms of the earth may know that thou art the LORD, even thou only.

20. Men nu, Herre vor Gud! frels os fra hans Haand, at alle Riger paa Jorden maa kende, at du er Herre, du alene.

20. Men nu, Herre, vår Gud, hjelp oss ifrå hans hand, på det att all Konungarike på jordene måga förnimma, att du äst Herre allena.

20. Ja nüüd, Jehowa meie Jummal! peästa meid temma käest, et keik ma-ilma kunningrigid sawad teäda, et sinna üksi Jehowa olled .

20. Dabar, Viešpatie, mūsų Dieve, išgelbėk mus iš jo rankų, kad visos žemės karalystės žinotų, jog Tu vienas esi Viešpats’‘.

20. Nun aber, HERR, unser Gott, hilf uns von seiner Hand, auf daß alle Königreiche auf Erden erfahren, daß du der HERR seist allein.

20. Maintenant donc, ô Éternel notre Dieu, délivre-nous de sa main, et que tous les royaumes de la terre sachent que toi seul es l'Éternel!

20. Ahora pues, Jehová Dios nuestro, líbranos de su mano, para que todos los reinos de la tierra conozcan, que tú, o! Jehová, eres solo.

20 Nu dan, HEERE, onze God, verlos ons uit zijn hand, zo zullen alle koninkrijken der aarde weten, dat Gij alleen de HEERE zijt.

20. A teraz, o Panie, Boże nasz! wybaw nas z ręki jego, aby poznały wszystkie królestwa ziemi, żeś ty, Panie! sam Bogiem.

20. És most Uram, mi Istenünk! szabadíts meg minket az ő kezéből, hogy megtudják a föld minden országai, hogy Te vagy, Uram, [5†] Isten egyedül.

20 И ныне, Господи Боже наш, спаси нас от руки его; и узнают все царства земли, что Ты, Господи, Бог один.

20. Тепер же, Господи, Боже наш, визволь нас із його потали, щоб зрозуміли всї царства земні, що ти, Господи, Бог єдиний.

21. Niin Jesaja, Aamoksen poika, lähetti Hiskialle tämän sanan: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Koska sinä olet rukoillut minua avuksi Sanheribia, Assurin kuningasta, vastaan,

21. Silloin lähetti Jesaia Amotsin poika Hiskian tykö, ja käski hänelle sanoa: näin sanoo Herra Israelin Jumala: (minä olen kuullut) sen, kuin sinä minua rukoillut olet Assyrian kuninkaan Sanheribin tähden.

21. SIlloin lähetti Jesaia Amozin poica Jehiskian tygö ja käski hänelle sanoa: näin sano HERra Israelin Jumala sitä cuin sinä minua rucoillut olet Assyrian Cuningan Sanheribin tähden.

21 Then Isaiah the son of Amoz sent to Hezekiah, saying, Jehovah says thus, the God of Israel, Because you have prayed to me against Sennacherib king of Assyria,

21. Then Isaiah the son of Amoz sent unto Hezekiah, saying, Thus saith the LORD God of Israel, Whereas thou hast prayed to me against Sennacherib king of Assyria:

21. Da sendte Esajas, Amozs Søn, til Ezekias og lod sige: Saa siger Herren, Israels Gud: Du har bønfaldet mig anbaaende Senakerib, Kongen af Assyrien.

21. Då sände Esaia, Amos son, till Hiskia, och lät säga honom: Så säger Herren Israels Gud, om det du mig bedit hafver om Konung Sanherib af Assyrien;

21. Ja Amotsi poeg Jesaia läkkitas Hiskia jure, ja ütles: Nenda ütleb Jehowa Israeli Jummal, mis sa mo käest olled pallunud Assuri kunninga Sanneribi pärrast;

21. Tada Izaijas, Amoco sūnus, pasiuntė pas Ezekiją, sakydamas: ‘‘Taip sako Viešpats, Izraelio Dievas, apie Sanheribą, Asirijos karalių.

21. Das sandte Jesaja, der Sohn des Amoz, zu Hiskia und ließ ihm sagen: So spricht der HERR, der Gott Israels: Was du mich gebeten hast des Königs Sanherib halben von Assyrien,

21. Alors Ésaïe, fils d'Amots, envoya dire à Ézéchias: Ainsi a dit l'Éternel, le Dieu d'Israël: J'ai entendu la prière que tu m'as faite au sujet de Sanchérib, roi d'Assyrie.

21. Entónces Isaías, hijo de Amós, envió a decir a Ezequías: Jehová Dios de Israel dice así: Acerca de lo que me rogaste de Senaquerib, rey de Asiria;

21 Toen zond Jesaja, de zoon van Amoz, tot Hizkia, om te zeggen: Alzo zegt de HEERE, de God Israels: Dat gij tot Mij gebeden hebt tegen Sanherib, den koning van Assyrie, heb Ik gehoord.

21. Tedy posłał Izajasz, syn Amosowy, do Ezechyjasza, mówiąc: Tak mówi Pan Bóg Izraelski: O coś mię prosił z strony Sennacheryba, króla Assyryjskiego,

21. És külde Ésaiás, Ámós fia Ezékiáshoz, mondván: Így szól az Úr, Izráel Istene: mivel hozzám könyörögtél Szanhérib miatt, Assiria királya miatt:

21 И послал Исаия, сын Амосов, к Езекии сказать: так говорит Господь, Бог Израилев: о чем ты молился Мне против Сеннахирима, царя Ассирийского, –

21. І послав Ісаїя Амосенко до Езекії сказати: Так говорить Господь, Бог Ізрайлїв: Те, про що молився єси що до Сеннахерима, царя Ассирийського, я вислухав, -

22. niin tämä on se sana, jonka Herra on puhunut hänestä: Neitsyt, tytär Siion, halveksii ja pilkkaa sinua; tytär Jerusalem nyökyttää ilkkuen päätänsä sinun jälkeesi.

22. Niin on tämä se minkä Herra hänestä sanoo: neitsy, Zionin tytär katsoo sinun ylön, ja pilkkaa sinua, ja Jerusalemin tytär vääntelee päätänsä sinun perääs.

22. Nijn on tämä se cuin HERra hänestä sano: neidzy tytär Zion cadzo sinun ylön ja pilcka sinua ja tytär Jerusalem wäändele päätäns sinun peräs.

22 this is the word which Jehovah has spoken concerning him: The virgin daughter of Zion has despised you and laughed you to scorn. The daughter of Jerusalem has shaken her head at you.

22. This is the word which the LORD hath spoken concerning him; The virgin, the daughter of Zion, hath despised thee, and laughed thee to scorn; the daughter of Jerusalem hath shaken her head at thee.

22. Dette er det Ord, som Herren har talt imod ham: Jomfruen, Zions Datter, foragter dig og spotter dig, Jerusalems Datter ryster med Hovedet ad dig.

22. Så är detta det Herren om honom säger: Jungfrun, dottren Zion, föraktar dig, och bespottar dig, och dottren Jerusalem rister hufvudet efter dig.

22. Siis on se sanna, mis Jehowa ta wasto rägib: Neitsist Sioni tüttar ei panne sind mikski, ja irwitab sind, Jerusalemma tüttar wangutab Pead so järrele.

22. Štai Viešpaties žodis, kurį Jis kalbėjo apie jį: ‘Mergelė, Siono dukra, paniekino tave ir pasityčiojo iš tavęs. Jeruzalės dukra kraipo galvą dėl tavęs.

22. so ist es das, was der HERR von ihm redet: Die Jungfrau Tochter Zion verachtet dich und spottet dein, und die Tochter Jerusalem schüttelt das Haupt dir nach.

22. C'est ici la parole que l'Éternel a prononcée contre lui: Elle te méprise, elle se rit de toi, la vierge, fille de Sion; elle hoche la tête après toi, la fille de Jérusalem.

22. Esto es lo que Jehová habló de él: ¿Háte menospreciado? ¿ha hecho escarnio de tí, o! vírgen hija de Sión? ¿meneó su cabeza a tus espaldas, o! hija de Jerusalem?

22 Dit is het woord, dat de HEERE over hem gesproken heeft: De jonkvrouw, de dochter van Sion, veracht u, zij bespot u, de dochter van Jeruzalem schudt het hoofd achter u.

22. Tedy to jest słowo, które mówił Pan o nim: Panna, córka Syoóska, wzgardziła cię, śmiała się z ciebie, kiwała głową za tobą córka Jeruzalemska.

22. Ez a beszéd, a melyet az Úr felőle szól: Megútál téged, gúnyt űz belőled Sionnak szűz leánya, fejét rázza utánad Jeruzsálem leánya;

22 вот слово, которое Господь изрек о нем: презрит тебя, посмеется надтобою девствующая дочь Сиона, покачает вслед тебя головою дочь Иерусалима.

22. Се слово, що про його виповів Господь: Погордить тобою й насьміється з тебе дївиця-доч Сиону; позад тебе похитає головою дочка Ерусалиму.

23. Ketä olet herjannut ja häväissyt, ja ketä vastaan olet korottanut äänesi? Korkealle olet kohottanut silmäsi Israelin Pyhää vastaan.

23. Ketäs olet pilkannut ja häväissyt? ketä vastaan sinä olet korottanut äänes? sinä olet nostanut silmäs Israelin Pyhää vastaan.

23. Ketä sinä olet pilcannut ja häwäisnyt kenengä päälle sinä olet corgottanut änes? ja olet nostanut silmäs Israelin Pyhä wastan.

23 Whom have you defied and blasphemed? And against whom have you exalted your voice and lifted up your eyes on high? (Even) against the Holy One of Israel.

23. Whom hast thou reproached and blasphemed? and against whom hast thou exalted thy voice, and lifted up thine eyes on high? even against the Holy One of Israel.

23. Hvem har du bespottet og forhaanet? og imod hvem opløftede du Røsten? og du opløftede dine Øjne højt imod Israels Hellige.

23. Hvem hafver du förhädt och försmädt? Öfver hvem hafver du upphäfvit röstena? Och du hafver upphäfvit din ögon emot den Heliga i Israel.

23. Kedda olled sa laimand ja teotand, ja kelle wasto olled sa heält töstnud? ja sa töstad ommad silmad körgesse Israeli pühha Lunnastaja wasto.

23. Ką tu niekinai ir prieš ką piktžodžiavai? Prieš ką išdidžiai pakėlei balsą ir savo akis? Prieš Izraelio Šventąjį!

23. Wen hast du geschmäht und gelästert? Über wen hast du die Stimme erhoben? Du hebst deine Augen empor wider den Heiligen in Israel.

23. Qui as-tu insulté et outragé, et contre qui as-tu élevé la voix? Tu as porté tes yeux en haut, sur le Saint d'Israël.

23. ¿A quién injuriaste, y a quién blasfemaste? ¿Contra quién alzaste tu voz, y alzaste tus ojos en alto? Contra el alto Santo de Israel.

23 Wien hebt gij gehoond, en gelasterd, en tegen Wien hebt gij de stem verheven, en uw ogen omhoog opgeheven? Tegen den Heilige Israels!

23. Kogożeś haóbił, i kogoś bluźnił? przeciwko komużeś podniósł głos, i wyniosłeś ku górze oczy swe? przeciwko Świętemu Izraelskiemu.

23. Kit káromoltál és szidalmazál, és ki ellen emeltél szót, hogy oly magasra látsz? Izráel Szentje ellen!

23 Кого ты порицал и поносил? и на кого возвысил голос и поднял так высоко глаза твои? на Святаго Израилева.

23. Кого ж бо ти зневажав і поругав? Проти кого се ти голос підняв, і так згорда глянув очима? На Сьвятого в Ізраїлї!

24. Palvelijaisi kautta sinä herjasit Herraa ja sanoit: 'Monilla vaunuillani minä nousin vuorten harjalle, Libanonin ääriin saakka; minä hakkasin maahan sen korkeat setrit, sen parhaat kypressit, ja tunkeuduin sen etäisimmälle harjalle, sen rehevimpään metsään;

24. Sinun palveliais kautta olet sinä häväissyt Herraa, ja sanonut: minun monilla rattaillani olen minä mennyt ylös vuorten kukkuloille Libanonin puolelle, ja tahdon hakata maahan hänen korkiat sedripuunsa ja valitut honkansa, ja mennä kukkulain ylitse hänen ääreensä, hänen ihanan vainionsa metsään.

24. Sinun palwelioittes cautta olet sinä häwäisnyt HERra ja sanot: minun monilla rattaillani olen minä mennyt ylös wuorten cuckuloille Libanonin puolelle ja olen hacannut hänen corkiat Cedripuunsa ja walitut hongans ja olen tullut cuckulain ylidzen medzän loppuun maalla.

24 You have defied the Lord by your servants and have said, I have come up to the height of the mountains with the multitude of my chariots, to the innermost parts of Lebanon. And I will cut down the tall cedars of it and the choice fir trees of it and I will enter into its farthest height, the forest of its fruitful field.

24. By thy servants hast thou reproached the Lord, and hast said, By the multitude of my chariots am I come up to the height of the mountains, to the sides of Lebanon; and I will cut down the tall cedars thereof, and the choice fir trees thereof: and I will enter into the height of his border, and the forest of his Carmel.

24. Du bespottede Herren ved dine Tjenere og sagde: Med mine Vognes Mangfoldighed er jeg opfaren paa Bjergenes Højder, Libanons Toppe; og jeg vil afhugge dens høje Cedre, dens udvalgte Fyrre, og jeg vil komme til dens højeste Tinde, til dens frodige Skov.

24. Genom dina tjenare hafver du försmädat Herran, och säger: Genom mina många vagnar är jag uppdragen uppå bergshöjderna vid Libanons sido, och hafver afhuggit hans höga cedreträ, med de utkorade furoträ, och är kommen öfver höjdena, intill ändan på denna skogen på landena.

24. Sa olled omma sullaste läbbi Issandat laimanud, ja öölnud: Minna ollen omma söawankritte sure hulgaga üllesläinud körge mäggede peäle Libanoni pole, ja tahhan ta pitkemad seedrid ja wäljawallitsetud männad mahharaiuda, ja tulla ta üllema otsa, senna metsa ja temma harritud pöldude peäle.

24. Per savo tarnus tu niekinai Viešpatį ir sakei: ‘Su daugybe kovos vežimų aš pasikėliau į kalnų aukštumas, Libano aukščiausias vietas. Aš iškirsiu jo aukštuosius kedrus, gražiausius kiparisus. Aš pasieksiu pačią aukštumą, Karmelio mišką.

24. Durch deine Knechte hast du den HERRN geschändet und sprichst: "Ich bin durch die Menge meiner Wagen heraufgezogen auf die Höhe der Berge, den innersten Libanon, und habe seine hohen Zedern abgehauen samt seinen auserwählten Tannen und bin bis zu seiner äußersten Höhe gekommen, an den Wald seines Baumgartens.

24. Par tes serviteurs, tu as insulté le Seigneur, et tu as dit: Avec la multitude de mes chars je monterai au sommet des montagnes, aux retraites du Liban; je couperai ses plus hauts cèdres et ses plus beaux cyprès; j'atteindrai sa dernière cime, la forêt de son jardin.

24. Por mano de tus siervos denostaste al Señor, y dijiste: Yo con la multitud de mis carros subiré a las alturas de los montes, a las cuestas del Líbano: cortaré sus altos cedros, sus hayas escogidas: después vendré a lo alto de su fin, al monte de su Carmelo.

24 Door middel uwer dienstknechten hebt gij den HEERE gehoond, en gezegd: Ik heb met de menigte mijner wagenen beklommen de hoogte der bergen, de zijden van Libanon; en ik zal zijn hoge cederbomen en zijn uitgelezen dennebomen afhouwen; en zal komen tot zijn uiterste hoogte, in het woud zijns schonen velds.

24. Przez sługi twoje haóbiłeś Pana, i mówiłeś: W mnóstwie wozów moich wstąpiłem ja na wysokie góry, na strony Libaóskie, i porąbię wysokie cedry jego, i wyborne jodły jego; i wnijdę na samę wysokość wierzchu jego, do lasów, i urodzajnych ról jego.

24. Szolgáid által megkáromlád az Urat, és ezt mondád: Temérdek szekeremmel fölmentem e hegyek magaslatára, a Libánon csúcsára, és kivágom magas czédrusait, válogatott cziprusait, és behatolok végső magaslatába és kertjének erdejébe!

24 Чрез рабов твоих ты порицал Господа и сказал: „со множеством колесниц моих я взошел на высоту гор, на ребра Ливана, и срубил рослые кедры его, отличные кипарисы его, и пришел на самую вершину его, в рощу сада его;

24. Ти через кметїв своїх Господа ганьбив та сказав: Многими колесницями моїми я на верхи гірні знявся, - на ребра Ливану, та й порубав я кедри там високі, й найкрасші кипариси його, й добрався аж до крайних гряниць його, до найгусчого саду його;

25. minä kaivoin kaivoja ja join kuiviin vedet, ja jalkapohjallani minä kuivasin kaikki Egyptin virrat.'

25. Minä olen kaivanut ja juonut vettä; ja minun jalkapöytäni on kuivannut kaikki piiritetyt ojat.

25. Minä olen caiwanut ja juonut wettä ja minun jalcapöytän on cuiwanut caicki kätketyt wedet.

25 I have dug and drunk water and with the sole of my feet I will dry up all the rivers of Egypt.

25. I have digged, and drunk water; and with the sole of my feet have I dried up all the rivers of the besieged places.

25. Jeg har gravet Brønde og drukket Vand og udtørret alle dybe Floder med mine Fødders Saaler.

25. Jag hafver grafvit och druckit vattnet, och mitt fotbjelle hafver uttorkat all förvarad vatten.

25. Ma ollen kaewanud ja wet jonud, ja tahhan omma jalge talladega keik Egiptusse jöed tahhedaks tehha.

25. Aš kasiau šulinius ir gėriau vandenį; savo kojų padais išdžiovinau upes apsiausties vietose’.

25. Ich habe gegraben und getrunken die Wasser und werde mit meinen Fußsohlen austrocknen alle Flüsse Ägyptens."

25. J'ai creusé des puits et j'en ai bu les eaux; j'ai tari, de la plante de mes pieds, tous les fleuves de l'Égypte.

25. Yo cavé, y bebí las aguas: con las pisadas de mis piés secaré todos los ríos de munición.

25 Ik heb gegraven en de wateren gedronken; en ik heb met mijn voetzolen alle rivieren der belegerde plaatsen verdroogd.

25. Jam wykopał źródła i piłem wody, a wysuszyłem stopami nóg moich wszystkie potoki miejsc oblężonych.

25. Én ástam és vizet ittam, és kiszáraztom lábam talpával Égyiptom minden folyóit.

25 и откапывал я, и пил воду; и осушу ступнями ног моих все реки Египетские".

25. І докопувавсь і пив воду, й висушував стопами ніг моїх всї перекопи в Египтї.

26. Etkö ole kuullut: kauan sitten minä olen tätä valmistanut, muinaisuudesta saakka tätä aivoitellut! Nyt minä olen sen toteuttanut, ja niin sinä sait hävittää varustetut kaupungit autioiksi kiviroukkioiksi,

26. Etkös ole kaukaa kuullut, että minä muinen juuri niin tehnyt ja sen toimittanut olen, ja vielä nyt niin teen, että vahvat kaupungit kukistetaan kiviraunioiksi?

26. Mutta etkös ole cuullut että minä muinen juuri nijn tehnyt ja wanhast toimittanut olen ja wielä nyt nijn teen että wahwat Caupungit cukistetan kiwiraunioixi?

26 Have you not heard how I have done it from afar and formed it of long-ago? Now I have made it occur, that it should be your to lay waste fortified cities into ruinous heaps.

26. Hast thou not heard long ago, how I have done it; and of ancient times, that I have formed it? now have I brought it to pass, that thou shouldest be to lay waste defenced cities into ruinous heaps.

26. Har du ikke hørt, at jeg har gjort dette for lang Tid siden, at jeg har beskikket det i gamle Dage? nu har jeg ladet det komme, og det skal være til at ødelægge de faste Stæder, at de blive til øde Grushobe.

26. Men hafver du icke hört, att jag i förtiden alltså gjort, och af ålder så handlat hafver, och gör desslikes så ännu, att fasto städer förstöras uti stenhopar;

26. Eks sa olle kuulnud am̃ust aiast, et miña sedda teinud, jo endisist päiwist ollen ma sedda ärramöttelnud? nüüd sadan ma sedda, et sa pead tuggewad liñnad raiskama prüggi hunnikuks.

26. Argi negirdėjai? Jau seniai Aš tai padariau, labai seniai tai paruošiau, tik dabar įvykdžiau, kad tu galėtum sustiprintus miestus paversti griuvėsių krūvomis.

26. Hast du aber nicht gehört, daß ich solches lange zuvor getan habe und von Anfang habe ich's bereitet? Jetzt aber habe ich's kommen lassen, daß feste Städte zerstört werden zu Steinhaufen

26. N'as-tu pas appris que j'ai préparé ceci dès longtemps, que dès les temps anciens j'en ai formé le dessein? Maintenant je le fais arriver, et tu es là pour réduire les villes fortes en monceaux de ruines.

26. ¿No has oido decir, que yo la hice de luengo tiempo, que yo la formé de dias antiguos? Ahora la he hecho venir, y será para destrucción de ciudades fuertes en montones de asolamiento.

26 Hebt gij niet gehoord, dat Ik zulks lang te voren gedaan heb, en dat van de oude dagen af geformeerd heb? Nu heb Ik dat doen komen, dat gij zoudt zijn, om de vaste steden te verstoren tot woeste hopen.

26. Izażeś nie słyszał, żem to z dawna uczynił, i ode dni starodawnych to sprawił? A teraz do tego przywodzę, aby w pustynie i w kupy rumu miasta obronne obrócone były.

26. Hát nem hallottad-é, hogy régtől fogva én tevém ezt, az őskor napjaiban elvégzém ezt, és most előhozám, hogy puszta kőrakássá tégy erős városokat?!

26 Разве не слышал ты, что Я издавна сделал это, в древние дни предначертал это, а ныне выполнил тем, что ты опустошаешь крепкие города, превращая их в груды развалин?

26. Чи не чув же ти, що я се все наготовив? у давнезьні ще давна постановив се, а тепер сповнив тим, що ти опустошуєш утверджені міста в купи румовищ;

27. ja niiden asukkaat olivat voimattomat, he kauhistuivat ja joutuivat häpeään; heidän kävi niinkuin kedon ruohon ja niinkuin vihannan heinän, niinkuin katolla kasvavain kortten ja niinkuin laihon ennen oljelle tulemistaan.

27. Ja heidän asujansa voimattomiksi ja epäileväisiksi tulevat, ja häpiään joutuvat; ja tulevat niinkuin kedon ruoho ja viheriäinen ruoho, niinkuin ruoho kattoin päällä, joka ennen kuivettuu kuin tuleentuu.

27. Ja heidän asujans woimattomixi ja epäilewäisexi tulewat ja häpiään joutuwat ja tulewat kedon ruohoxi ja wiherjäisexi yrtixi nijncuin heinä cattoin päällä joca ennen cuiwettu cuin se kypsendy.

27 Therefore their inhabitants were of small power. They were dismayed and confounded. They were as the grass of the field and as the green herb. As the grass on the housetops and as a field (of grain) before it is grown up.

27. Therefore their inhabitants were of small power, they were dismayed and confounded: they were as the grass of the field, and as the green herb, as the grass on the housetops, and as corn blasted before it be grown up.

27. Og, de, som bo deri, bleve afmægtige, bleve knuste og beskæmmede; de bleve som Græs paa Marken og som de grønne Urter, som Hø paa Tagene og som Korn, der er blevet forbrændt, før det sætter Aks.

27. Och deras inbyggare försvagade och förtviflade varda, och på skam komma, och varda till gräs på markene, och till grön ört, såsom hö på taken, hvilket borttorkas, förr än det moget varder?

27. Ja kes nende seas ellasid, on käe polest nödraks läinud, ärraehmatand ja häbbi sisse sanud; nemmad on kui pöllo rohhi ja haljas noor rohhi, kui kattuste rohhi ja körwetand orras, enne kui ta lonud.

27. Todėl jų gyventojai bejėgiai, jie nusigando ir susigėdo, jie tapo kaip lauko žolė, kaip gležna žolė ant stogų, kuri nudžiūna neužaugusi.

27. und ihre Einwohner schwach und zaghaft werden und mit Schanden bestehen und werden wie das Feldgras und wie das grüne Kraut, wie Gras auf den Dächern, welches verdorrt, ehe es denn reif wird.

27. Leurs habitants, privés de force, sont épouvantés et confus; ils sont comme l'herbe des champs, la tendre verdure, comme l'herbe des toits et le blé brûlés avant de se former en tiges.

27. Y sus moradores, cortos de manos, quebrantados, y avergonzados: serán grama del campo, y hortaliza verde: yerba de los tejados, que ántes de madura se seca.

27 Daarom waren haar inwoners handeloos, zij waren verslagen en beschaamd; zij waren als het gras des velds en de groene grasscheutjes, als het hooi der daken, en het brandkoren, eer het overeind staat.

27. A obywatele ich ręce skurczone mając, przestraszeni są i zawstydzeni, stali się jako trawa polna, i jako ziele wschodzące, i trawy na dachach, a siewy rdzą zepsowane, pierwej niżeliby dorosły.

27. És lakóik elájultak és megrendültek és megszégyenültek, és lőnek mint a mező füve és gyönge zöldség, és mint a virág a háztetőn, [6†] mint szárba nem indult vetés!

27 И жители их сделались маломощны, трепещут и остаются в стыде; они стали как трава на поле и нежная зелень,как порост на кровлях и опаленный хлеб, прежде нежели выколосился.

27. Що осадники їх немощні, дрожать і соромляться; вони поробились, мов на полі зіллє, мов никла зелень на кришах та збіже - загоріле, нїм в колос убралось.

28. Istuitpa sinä tai lähdit tai tulit, minä sen tiedän, niinkuin senkin, että sinä raivoat minua vastaan.

28. Mutta minä tiedän sinun asumukses hyvin, sinun uloslähtemises ja sisällekäymises; ja sinun kiukuitsemises minua vastaan.

28. Mutta minä tunnen sinun asumas hywin sinun uloslähtemises ja sisällekäymises ja sinun kiuckus minua wastan.

28 But I know your sitting down and your going out and your coming in and your raging against me.

28. But I know thy abode, and thy going out, and thy coming in, and thy rage against me.

28. Og jeg ved din Bolig og din Udgang og din Indgang, og at du raser imod mib.

28. Men jag känner dina boning väl, ditt uttåg och intåg, och ditt rasande emot mig.

28. Ja ma tean, kus sa istud, ja kust sa wäljatulled, ja kuhho sa lähhäd, ja et sa mo wasto wihhastad.

28. Aš žinau, kaip tu gyveni, kaip tu įeini ir išeini, kaip tu siautėji prieš mane.

28. Ich kenne aber deine Wohnung, deinen Auszug und Einzug und dein Toben wider mich.

28. Mais je connais ta demeure, ta sortie et ton entrée, et ta fureur contre moi.

28. Tu estada, tu salida, y tu entrada, he entendido; y tu furor contra mí.

28 Maar Ik weet uw zitten, en uw uitgaan, en uw inkomen, en uw woeden tegen Mij.

28. Mieszkanie twoje, i wyjście twoje, i wejście twoje znam, i popędliwość twoję przeciwko sobie.

28. Ülésedet, kimentedet, bejöttödet tudom, és ellenem való [7†] haragodat.

28 Сядешь ли ты, выйдешь ли, войдешь ли, Я знаю все, знаю идерзость твою против Меня.

28. Чи седиш ти, чи виходиш, чи входиш, - усе я знаю, знаю й те, як ти проти мене буяєш;

29. Koska sinä minua vastaan raivoat ja koska sinun ylpeytesi on tullut minun korviini, niin minä panen koukkuni sinun nenääsi ja suitseni sinun suuhusi ja vien sinut takaisin samaa tietä, jota tulitkin.

29. Ettäs kiukuitset minua vastaan, ja sinun ylpeytes on joutunut minun korvilleni, panen minä renkaani sinun sieraimiis ja suitseni sinun suuhus, ja vien sinun sitä tietä jälleen takaperin, jotas tullutkin olet.

29. Ettäs kiucuidzet minua wastan ja sinun ylpeydes on joutunut minun corwijni panen minä rengan sinun nenääs ja suidzet suuhus ja wien sinun sitä tietä jällens cotias jotas tullutkin olet.

29 Because of your raging against me and because your arrogance has come up into my ears, therefore I will put my hook in your nose and my bridle in your lips and I will turn you back by the way by which you came.

29. Because thy rage against me, and thy tumult, is come up into mine ears, therefore will I put my hook in thy nose, and my bridle in thy lips, and I will turn thee back by the way by which thou camest.

29. Efterdi du raser imod mig, og din Sorgløshed er kommen op for mine Øren, saa vil jeg lægge min Krog i din Næse og mit Bidsel i dine Læber og føre dig tilbage ad den Vej, som du kom paa.

29. Efter du nu rasar emot mig, och ditt högmod är kommet upp för min öron, skall jag sätta dig en ring i dina näso, och ett bett i din mun, och skall föra dig den vägen hem igen, den du kommen äst.

29. Sepärrast et sa mo wasto wihhastad, ja so liigjulgus touseb mo körwade ette, siis tahhan ma omma önge so ninnasse panna ja omma sulist so mokkade wahhele, ja sind taggasi wia sedda teed, mis sa olled tulnud.

29. Kadangi tavo siautėjimas prieš mane ir tavo pasipūtimas pasiekė mano ausis, Aš įversiu savo grandį į tavo šnerves ir tave pažabosiu, ir vesiu tave atgal keliu, kuriuo atėjai’.

29. Weil du denn wider mich tobst und dein Stolz herauf vor meine Ohren gekommen ist, will ich dir einen Ring an die Nase legen und ein Gebiß in dein Maul und will dich des Weges wieder heimführen, den du gekommen bist.

29. Parce que tu es en fureur contre moi, et que ton insolence est montée à mes oreilles, je mettrai ma boucle à tes narines et mon frein à tes lèvres, et je te ferai retourner par le chemin par lequel tu es venu.

29. Porque te airaste contra mí, y tu estruendo ha subido a mis oidos: pondré pues mi anzuelo en tu nariz, y mi freno en tus labios, y hacerte he tornar por el camino por donde veniste.

29 Om uw woeden tegen Mij, en dat uw woeling voor Mijn oren opgekomen is, zo zal Ik Mijn haak in uw neus leggen, en Mijn gebit in uw lippen, en Ik zal u doen wederkeren door dien weg, door denwelken gij gekomen zijt.

29. Ponieważeś się przeciwko mnie zajuszył, a zapędy twoje przyszły do uszów moich, przetoż założę kolce moje za nozdrza twoje, a wędzidło moje wprawię w gębę twoję, i wrócę cię tą drogą, którąś przyszedł.

29. Ellenem való haragodért, és mert kevélységed fülembe jutott, vetem orrodba horgomat és szádba zabolámat, és visszaviszlek az úton, a melyen jövél!

29 За твою дерзость против Меня и за то, что надмение твое дошло до ушей Моих, Я вложу кольцо Мое в ноздри твои и удила Мои в рот твой, и возвращу тебя назад тою же дорогою,которою ты пришел.

29. За твою буту проти мене, та що твоя гординя до мого дойшла слуху, я тобі в ніздра каблучку заправлю, й зубела мої у рот твій (заложу), й заверну тебе тим же шляхом, яким сюди прийшов єси.

30. Ja tämä on oleva sinulle merkkinä: tänä vuonna syödään jälkikasvua ja toisena vuonna kesanto-aaluvaa, mutta kolmantena vuonna te kylväkää ja leikatkaa, istuttakaa viinitarhoja ja syökää niiden hedelmää.

30. Ja tämä pitää oleman sinulle merkiksi: syö tänä vuonna, mitä kasvanut on, toisena vuonna, mitä itsestänsä kasvaa, kolmantena vuonna kylväkäät ja leikatkaat, istuttakaat viinapuita, ja syökäät heidän hedelmäänsä.

30. JA tämä pitä oleman sinulle merkixi: syö tänä wuonna mitä tallattu on toisna wuonna mitä idzestäns caswa colmandena wuonna kylwäkä ja leicatca istuttaca wijnapuita ja syökät heidän hedelmätäns.

30 And this will be the sign to you. You* will eat this year what grows of itself and in the second year what springs of the same and in the third year sow you* and reap and plant vineyards and eat the fruit of it.

30. And this shall be a sign unto thee, Ye shall eat this year such as groweth of itself; and the second year that which springeth of the same: and in the third year sow ye, and reap, and plant vineyards, and eat the fruit thereof.

30. Og dette skal være dig Tegnet: At man i dette Aar skal æde det, som opvakser uden Arbejde, og i det andet Aar det, som vokser af sig selv; men i det tredje Aar saar da og høster, og planter Vingaarde og æder deres Frugt!

30. Och detta skall vara dig för ett tecken: Ät i detta året hvad förtrampadt är; uti de andra årena hvad sjelft växer; uti tredje årena sår och uppskärer, planterer vingårdar, och äter deras frukt.

30. Ja se olgo Hiskia sulle! märgiks: teie peate sel aastal söma, mis isseennesest kaswab, ja teisel aastal, mis sest jälle kaswab, ja kolmandal aastal külwage ja leikage, ja istutage winamäggesid, ja söge nende wilja.

30. Tau bus toks ženklas: šiais metais valgyk, ką randi, kitais metais maitinkis tuo, kas užaugs savaime; o trečiais metais sėkite ir pjaukite, sodinkite vynuogynus ir valgykite jų vaisus.

30. Das sei dir aber ein Zeichen: Iß dies Jahr, was von selber wächst; das andere Jahr, was noch aus den Wurzeln wächst; im dritten Jahr säet und erntet, pflanzt Weinberge und esset ihre Früchte.

30. Et voici le signe que tu en auras, ô Ézéchias! On mangera cette année ce qui viendra de soi-même, et la seconde année ce qui croîtra encore sans qu'on sème; mais la troisième année, vous sèmerez et vous moissonnerez: vous planterez des vignes et vous en mangerez le fruit.

30. Y esto te será por señal: Comerás este año lo que nace de suyo; y el año segundo también lo que nace de suyo; y el año tercero sembraréis, y segaréis, y plantaréis viñas, y comeréis el fruto de ellos.

30 En dat zij u een teken, dat men in dit jaar, wat van zelf gewassen is, eten zal, en in het tweede jaar, wat daarvan weder uitspruit; maar zaait in het derde jaar, en maait, en plant wijngaarden, en eet hun vruchten.

30. A to miej za znak, Ezechyjaszu! Tego roku jeść będziesz samorodne zboże, także i drugiego roku samorodne zboże; ale roku trzeciego będziecie siać i żąć, i winnice sadzić, i pożywać owoce ich.

30. S ez legyen jelül néked: ez évben ugartermést esztek és a másik évben sarjut, és a harmadik évben vessetek, arassatok és szőlőt ültessetek, és egyétek gyümölcsét.

30 И вот, тебе, Езекия, знамение: ешьте в этот год выросшее от упавшего зерна, и на другой год – самородное; а на третий год сейте и жните, и садите виноградные сады, и ешьте плоды их.

30. І ось тобі, Езекію знамено: Сього року їсти мете те, що виросло з витрушеного зерна, а в другому роцї - самосївне (від кореня), у третьому ж роцї сїйте й жнїте й насаджуйте виноградники та й споживайте плод їх.

31. Ja Juudan heimon pelastuneet, jotka ovat jäljelle jääneet, tekevät taas juurta alaspäin ja hedelmää ylöspäin.

31. Ja pelastettuin ja jääneiden Juudan huoneesta pitää taas alhaalta juurtuman,ja ylhäältä kantaman hedelmän.

31. Sillä pelastettuin ja jäänyitten Judan huonesta pitä taas juurtuman ja ylhäldä candaman hedelmän.

31 And the remnant that has escaped from the house of Judah will again take root downward and bear fruit upward.

31. And the remnant that is escaped of the house of Judah shall again take root downward, and bear fruit upward:

31. Thi det undkomne, som er overblevet af Judas Hus, skal atter faa Rødder nedefter og bære Frugt opefter.

31. Ty de frälste af Juda hus, och de öfverblefne, skola åter rota sig nedantill, och ofvantill bära frukt.

31. Ja mis Juda suggust peäseb ja üllejääb, se wottab alt juurduda, ja peält wilja kanda.

31. Judo namų likutis vėl leis šaknis apačioje ir neš vaisių viršuje.

31. Denn die Erretteten vom Hause Juda und die übrigbleiben, werden noch wiederum unter sich wurzeln und über sich Frucht tragen.

31. Et ce qui sera réchappé et demeuré de reste à la maison de Juda, poussera ses racines en bas et produira ses fruits en haut.

31. Y lo que hubiere escapado de la casa de Judá, tornará a echar raíz abajo, y hará fruto arriba.

31 Want het ontkomene, dat overgebleven is van het huis van Juda, zal wederom nederwaarts wortelen, en het zal opwaarts vrucht dragen.

31. Ostatek bowiem domu Judy, który pozostał, wkorzeni się głęboko, i wyda owoc ku górze.

31. Júda házának maradványa pedig, a mely megszabadult, ismét gyökeret ver alul, és gyümölcsöt terem felül.

31 И уцелевший в доме Иудином остаток пустит опять корень внизу и принесет плод вверху,

31. І що з Юдиного дому ще зісталось, те пустить знов коріннє внизу й появить плід угорі;

32. Sillä Jerusalemista lähtee kasvamaan jäännös, pelastunut joukko Siionin vuorelta. Herran Sebaotin kiivaus on sen tekevä.

32. Sillä Jerusalemista pitää vielä nyt jääneiden tuleman ulos, ja vapahdetut Zionin vuorelta. Tätä on Herran Zebaotin kiivaus tekevä.

32. Sillä Jerusalemist pitä wielä nyt jäänyitten tuleman ulos ja wapahdetut Zionin wuorelda: Tätä on HERran Zebaothin kijwaus tekewä.

32 For out of Jerusalem will go forth a remnant and out of Mount Zion those who will escape. The zeal of Jehovah of hosts will perform this.

32. For out of Jerusalem shall go forth a remnant, and they that escape out of mount Zion: the zeal of the LORD of hosts shall do this.

32. Thi fra Jerusalem skal der udgaa nogle overblevne og fra Zions Bjerg llogle undkomne; den Herre Zebaoths Nidkærhed skal gøre det.

32. Ty utaf Jerusalem skola ännu utgå de som qvarblefne äro, och de frälste utaf Zions berg. Detta skall Herrans Zebaoths nitälskan göra.

32. Sest Jerusalemmast peab wäljatullema, mis üllejänud, ja Sioni mäelt, mis ärrapeäsenud; wäggede Jehowa pühha wihha wottab sedda tehja.

32. Iš Jeruzalės išeis išlikusieji, iš Siono kalno išgelbėtieji. Tai darys kareivijų Viešpaties uolumas.

32. Denn von Jerusalem werden noch ausgehen, die übriggeblieben sind, und die Erretteten von Berge Zion. Solches wird tun der Eifer des HERRN Zebaoth.

32. Car il sortira de Jérusalem quelque reste, et de la montagne de Sion quelques réchappés. La jalousie de l'Éternel des armées fera cela.

32. Porque de Jerusalem saldrán residuos, y del monte de Sión escapada. El zelo de Jehová de los ejércitos hará esto.

32 Want van Jeruzalem zal het overblijfsel uitgaan, en het ontkomene van den berg Sion; de ijver des HEEREN der heirscharen zal dit doen.

32. Albowiem z Jeruzalemu wyjdą ostatki, i zachowani z góry Syoóskiej. Gorliwość Pana zastępów to uczyni.

32. Mert Jeruzsálemből megy ki a maradék és a maradvány Sion hegyéről; a seregek Urának buzgó [8†] szerelme művelendi ezt!

32 ибо из Иерусалима произойдет остаток, и спасенное – от горы Сиона. Ревность Господа Саваофа соделает это.

32. Бо з Ерусалиму зійде (мов трава) останок, а те, що врятуєсь - із гори Сиону. Ревнуваннє Господа сил се вчинить.

33. Sentähden, näin sanoo Herra Assurin kuninkaasta: Hän ei tule tähän kaupunkiin eikä siihen nuolta ammu, ei tuo sitä vastaan kilpeä eikä luo sitä vastaan vallia.

33. Sentähden sanoo Herra Assyrian kuninkaasta näin: ei hänen pidä tuleman tähän kaupunkiin, eikä yhtään nuolta sinne ampuman, eli yhtä kilpeä tuoman sen eteen, taikka yhtään vallia tekemän sen ympärille;

33. Sentähden sano HERra Assyrian Cuningasta näin: ei hänen pidä tuleman tähän Caupungijn eikä yhtän nuolda sinne ambuaman eli yhtän kilpe tuleman sen eteen taicka yhtän skantzia tekemän sen ymbärille.

33 Therefore Jehovah says thus concerning the king of Assyria, He will not come to this city, nor shoot an arrow there. Neither will he come before it with shield, nor cast up a mound against it.

33. Therefore thus saith the LORD concerning the king of Assyria, He shall not come into this city, nor shoot an arrow there, nor come before it with shields, nor cast a bank against it.

33. Derfor saa siger Herren om Kongen af Assyrien: Han skal ikke komme ind i denne Stad og ikke skyde en Pil derind og ikke komme for den med Skjold og ingen Vold opkaste imod den.

33. Derföre säger Herren om Konungen af Assyrien alltså: Hall skall icke komma in uti denna staden, och skall ej heller skjuta der en pil in, och icke en sköld komma der före, och skall han ingen skans göra deromkring;

33. Sepärrast ütleb Jehowa nenda Assuri kunninga pärrast: Ei ta pea mitte seie liñna tullema, egga nolesid senna laskma, egga kilbiga senna alla tullema, egga walli ta wasto üllesteggema.

33. Todėl taip sako Viešpats apie Asirijos karalių: ‘Jis neįeis į šį miestą ir nepaleis į jį nė vienos strėlės, neateis prieš jį su skydais ir nesupils pylimo aplink jį.

33. Darum spricht der HERR also vom König von Assyrien: Er soll nicht kommen in diese Stadt und soll auch keinen Pfeil dahin schießen und mit keinem Schilde davor kommen und soll keinen Wall um sie schütten;

33. C'est pourquoi, ainsi a dit l'Éternel touchant le roi d'Assyrie: Il n'entrera pas dans cette ville, il n'y jettera point de flèche, il ne lui présentera point le bouclier et n'élèvera point de terrasse contre elle.

33. Por tanto así dice Jehová acerca del rey de Asiria: No entrará en esta ciudad, ni echará saeta en ella: no vendrá delante de ella escudo, ni será echado sobre ella baluarte.

33 Daarom, zo zegt de HEERE van den koning van Assyrie: Hij zal in deze stad niet komen, noch daar een pijl inschieten; ook zal hij met geen schild daarvoor komen, en zal geen wal daartegen opwerpen.

33. Przetoż tak mówi Pan o królu Assyryjskim: Nie wnijdzie do miasta tego, ani tam strzały wystrzeli, ani go zaprzątnie tarcza, ani usypie około niego szaóców.

33. Azért így szól az Úr Assiria királyáról: Nem jő be e városba, nyilat sem lő reá, és nem szállja meg paizszsal azt, és töltést sem készít ellene.

33 Посему так говорит Господь о царе Ассирийском: „не войдет он в этот город и не бросит туда стрелы, и не приступит к нему со щитом, и не насыплет против него вала.

33. Тим Господь ось так говорить про царя Ассирийського: Не ввійти йому в сей город, і стріли туди не пустить, не приступить до його під щитом, і не насипле кругом його валу:

34. Samaa tietä, jota hän tuli, hän palajaa, ja tähän kaupunkiin hän ei tule, sanoo Herra.

34. Vaan pitää palajaman sitä tietä takaperin, jota hän tullut on, ja ei tähän kaupunkiin ensinkään tuleman, sanoo Herra.

34. Waan pitä palajaman sitä tietä tacaperin jota hän tullutkin oli nijn ettei hän tähän Caupungijn ensingän tule sano HERra.

34 By the way that he came, he will return by the same and he will not come to this city, says Jehovah.

34. By the way that he came, by the same shall he return, and shall not come into this city, saith the LORD.

34. Han skal drage tilbage ad den Vej, som han kom paa, og ikke komme ind i denne Stad, siger Herren.

34. Utan skall vända den vägen om igen, som han kommen är, så att han uti denna staden intet kommer, säger Herren.

34. Sedda teed, mis ta tulnud, peab ta taggasi minnema; agga seie liñna ei pea ta mitte sama, ütleb Jehowa.

34. Jis sugrįš tuo pačiu keliu, kuriuo atėjo, ir į miestą neįsiverš,­ sako Viešpats.­

34. sondern des Weges, den er gekommen ist, soll er wieder heimkehren, daß er in diese Stadt nicht komme, spricht der HERR.

34. Il s'en retournera par où il est venu, et il n'entrera pas dans cette ville, dit l'Éternel.

34. Por el camino que vino, se tornará, y no entrará en esta ciudad, dice Jehová.

34 Door den weg, dien hij gekomen is, door dien zal hij wederkeren; maar in deze stad zal hij niet komen, zegt de HEERE.

34. Drogą, którą przyszedł, zaś się wróci, a do miasta tego nie wnijdzie, mówi Pan.

34. Az úton, a melyen jött, visszatér, de e városba be nem jő, azt mondja az Úr.

34 По той же дороге, по которой пришел, возвратится, а в город сей не войдет, говорит Господь.

34. Тим самим шляхом, що прийшов ним, він вернесь, а в місто се він не ввійде, - говорить Господь.

35. Sillä minä varjelen tämän kaupungin ja pelastan sen itseni tähden ja palvelijani Daavidin tähden.

35. Sillä minä varjelen tämän kaupungin, niin että minä autan häntä, minun tähteni ja minun palveliani Davidin tähden.

35. Sillä minä warjelen tämän Caupungin nijn että minä autan händä minun tähteni ja minun palweliani Dawidin tähden.

35 For I will defend this city to save it, for my own sake and for my servant David's sake.

35. For I will defend this city to save it for mine own sake, and for my servant David's sake.

35. Men jeg vil beskærme denne Stad for at frelse den, for min Skyld og for Davids, min Tjeners, Skyld.

35. Ty jag vill beskydda denna staden, så att jag skall uthjelpa honom för mina skull, och för min tjenares Davids skull.

35. Ja ma tahhan sesinnatse liñna kaitsta, ja sedda ärrapeästa ennese pärrast, ja omma sullase Taweti pärrast.

35. Aš apginsiu šitą miestą ir išgelbėsiu jį dėl savęs ir dėl mano tarno Dovydo’ ‘‘.

35. Denn ich will diese Stadt schützen, daß ich ihr aushelfe um meinetwillen und um meines Dieners David willen.

35. Et je protégerai cette ville pour la sauver, à cause de moi et à cause de David, mon serviteur.

35. Y yo ampararé a esta ciudad para salvarla por amor de mí, y por amor de David mi siervo.

35 Want Ik zal deze stad beschermen, om die te verlossen, om Mijnentwil, en om Davids, Mijns knechts wil.

35. Bo będę bronił miasta tego, i zachowam je sam dla siebie, i dla Dawida, sługi mego.

35. És megoltalmazom e várost, hogy megtartsam azt én magamért és szolgámért, Dávidért!

35 Я буду охранять город сей, чтобы спасти его ради Себяи ради Давида, раба Моего".

35. Город сей я боронити буду, щоб його спасти - задля себе й слуги мого Давида.

36. Niin Herran enkeli lähti ja löi Assurin leirissä sata kahdeksankymmentä viisi tuhatta miestä, ja kun noustiin aamulla varhain, niin katso, he olivat kaikki kuolleina ruumiina.

36. Silloin läksi Herran enkeli ja löi Assyrian leirissä sata ja viisiyhdeksättäkymmentä tuhatta miestä. Ja kuin he varhain huomeneltain nousivat, katso, ne kaikki olivat kuolleiden ruumiit.

36. Silloin läxi HERran Engeli ja löi Assyrian leirisä sata ja wijsi yhdexättäkymmendä tuhatta miestä. Ja cuin he warhain huomeneldain nousit cadzo nijn joca paicka oli cuolleita ruumita täynäns.

36 And the messenger of Jehovah went forth and killed* in the camp of the Assyrians a hundred and eighty-five thousand. And when men arose early in the morning, behold, these were all dead bodies.

36. Then the angel of the LORD went forth, and smote in the camp of the Assyrians a hundred and fourscore and five thousand: and when they arose early in the morning, behold, they were all dead corpses.

36. Da for Herrens Engel ud og slog i Assyrernes Lejr hundrede og fem og firsindstyve Tusinde; og der man stod aarle op om Morgenen, se, da vare de alle sammen døde Kroppe.

36. Då for ut en Herrans Ängel, och slog uti det Assyriska lägret hundrade fem och åttatio tusend män; och då de om morgonen bittida uppstodo, si, då låg der allt fullt med döda kroppar.

36. Ja Jehowa Ingel läks wälja, ja löi Assuri leri mahha sadda ja wiis ühheksatkümmend tuhhat; ja nemmad tousid hom̃iko warra ülles, ja wata, keik need ollid surnud kehhad.

36. Viešpaties angelas išėjo ir išžudė asirų stovykloje šimtą aštuoniasdešimt penkis tūkstančius. Kai jie atsikėlė anksti rytą, visur buvo pilna lavonų.

36. Da fuhr aus der Engel des HERRN und schlug im assyrischen Lager hundertfünfundachtzigtausend Mann. Und da sie sich des Morgens früh aufmachten, siehe, da lag's alles eitel tote Leichname.

36. Or un ange de l'Éternel sortit et frappa dans le camp des Assyriens cent quatre-vingt-cinq mille hommes; et quand on se leva le matin, voilà, c'étaient tous des corps morts.

36. Y salió el ángel de Jehová, e hirió ciento y ochenta y cinco mil en el campo de los Asirios; y cuando se levantaron por la mañana, he aquí que todo era cuerpos de muertos.

36 Toen voer de engel des HEEREN uit, en sloeg in het leger van Assyrie honderd vijf en tachtig duizend. En toen zij zich des morgens vroeg opmaakten, ziet, die allen waren dode lichamen.

36. Tedy wyszedł Anioł Paóski, i pobił w obozie Assyryjskim sto ośmdziesiąt, i pięć tysięcy; a gdy wstali bardzo rano, oto wszędy pełno trupów.

36. Akkor kijött az Úrnak angyala, és levágott az assir táborban száznyolczvanötezeret, és midőn reggel az emberek felköltek, ímé azok mindnyájan holt hullák valának!

36 И вышел Ангел Господень и поразил в стане Ассирийском сто восемьдесят пять тысяч человек . И встали поутру, и вот, все тела мертвые.

36. І вийшов ангел Господень та й убив у таборі Ассирийському сто вісїмдесять і пять тисяч чоловіка, й як повставали рано вранцї, - аж се самі мертві тїла.

37. Silloin Sanherib, Assurin kuningas, lähti liikkeelle ja meni pois; hän palasi maahansa ja jäi Niiniveen.

37. Ja Assyrian kuningas Sanherib läksi matkaansa ja palasi, ja asui Ninivessä.

37. Ja Assyrian Cuningas Sanherib läxi matcans ja palais cotians ja oli Niniwes.

37 So Sennacherib king of Assyria departed and went and returned and dwelt at Nineveh.

37. So Sennacherib king of Assyria departed, and went and returned, and dwelt at Nineveh.

37. Saa rejste Senakerib, Kongen af Assyrien, og drog bort og vendte tilbage, og han blev i Ninive.

37. Och Konungen af Assyrien, Sanherib, bröt upp, drog sina färde, och vände om hem igen, och blef i Nineve.

37. Ja Assuri kunningas Sannerib hakkas minnema, ja läks taggasi, ja jäi Niniwe liñna .

37. Asirijos karalius Sanheribas pasitraukė ir grįžo į Ninevę.

37. Und der König von Assyrien, Sanherib, brach auf zog weg und kehrte wieder heim und blieb zu Ninive.

37. Et Sanchérib, roi des Assyriens, leva son camp, partit et s'en retourna, et il resta à Ninive.

37. Entónces Senaquerib rey de Asiria partiéndose se fué, y se tornó; e hizo su morada en Nínive.

37 Zo vertrok Sanherib, de koning van Assyrie, en toog henen, en keerde weder; en hij bleef te Nineve.

37. Przetoż ruszywszy się, odjechał, i wrócił się Sennacheryb, król Assyryjski, a mieszkał w Niniwie.

37. Elindula azért és ment és visszatért Szanhérib, az assiriai király, és lakozék Ninivében.

37 И отступил, и пошел, и возвратился Сеннахирим, царь Ассирийский, и жил в Ниневии.

37. І рушив Сеннахерим, царь Ассирийський, та й відступив, а вернувшись, жив у Ниневиї.

38. Mutta kun hän oli kerran rukoilemassa jumalansa Nisrokin temppelissä, surmasivat hänen poikansa Adrammelek ja Sareser hänet miekalla; sitten he pakenivat Araratin maahan. Ja hänen poikansa Eesarhaddon tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

38. Ja tapahtui, kuin hän rukoili jumalansa Nisrokin huoneessa, löivät hänen poikansa Adramelek ja Saretser hänen miekalla, ja pakenivat Araratin maalle. Ja hänen poikansa Assarhaddon tuli kuinkaaksi hänen siaansa.

38. Ja tapahtui cosca hän rucoili hänen jumalans Nisrochin huonesa löit hänen poicans Adramelek ja SarEzer hänen miecalla ja pakenit Araratin maalle. Ja hänen poicans AssarHaddon tuli Cuningaxi hänen siaans.

38 And it happened, as he was worshiping in the house of Nisroch his god, that Adrammelech and Sharezer his sons killed* him with the sword and they escaped into the land of Ararat. And Esarhaddon his son reigned instead of him.

38. And it came to pass, as he was worshipping in the house of Nisroch his god, that Adrammelech and Sharezer his sons smote him with the sword; and they escaped into the land of Armenia: and Esarhaddon his son reigned in his stead.

38. Og det skete, der han tilbad i Nisroks, sin Guds, Hus, da ihjelsloge hans Sønner, Adramelek og Sar-Ezer, ham med Sværd, og de undkom til Ararats Land, og hans Søn Asarhaddon blev Konge i hans Sted.

38. Och det begaf sig, att då han tillbad uti sins guds Nisrochs huse, slogo honom hans söner Adrammelech och SarEzer med svärd, och flydde in uti det landet Ararat; och hans son EsarHaddon vardt Konung i hans stad.

38. Ja se sündis, kui ta omma jummala Nisroki koias kummardas, et Adrammelek ja Saretser temma poiad tedda moögaga mahhalöid ja nem̃ad peäsesid ärra Ararati male; ja temma poeg Esarraddon sai kunningaks ta assemele.

38. Kai jis garbino savo dievo Nisrocho namuose, jo sūnūs Adramelechas ir Sareceras nužudė jį kardu ir pabėgo į Armėnijos kraštą. Jo sūnus Asarhadonas karaliavo jo vietoje.

38. Und es begab sich auch, da er anbetete im Hause Nisrochs, seines Gottes, erschlugen ihn seine Söhne Adrammelech und Sarezer mit dem Schwert, und sie flohen ins Land Ararat. Und sein Sohn Asar-Haddon ward König an seiner Statt.

38. Et comme il était prosterné dans la maison de Nisroc son dieu, Adrammélec et Sharétser, ses fils, le frappèrent avec l'épée, puis ils se sauvèrent au pays d'Ararat. Et Esarhaddon, son fils, régna en sa place.

38. Y acaeció, que estando orando en el templo de Nisroc su dios, Adramelec y Sarezer sus hijos le hirieron a cuchillo, y huyeron a la tierra de Armenia; y reinó en su lugar Asaradón su hijo.

38 Het geschiedde nu, als hij in het huis van Nisroch, zijn god, zich nederboog, dat Adramelech en Sarezer, zijn zonen, hem met het zwaard versloegen; doch zij ontkwamen in het land van Ararat; en Esar-haddon, zijn zoon, werd koning in zijn plaats.

38. A gdy chwalił Nesrocha, boga swego, w domu, tedy Adramelach i Sarasar, synowie jego, zabili go mieczem, a sami uciekli do ziemi Ararat; a królował Assarhaddon, syn jego, miasto niego.

38. És lőn, hogy mikor imádkozék, Nisróknak, az ő istenének templomában, fiai: Adramélek és Saréser levágák őt karddal; és ezek Ararát földére menekülvén, fia, Esárhaddon uralkodék helyette.

38 И когда он поклонялся в доме Нисроха, бога своего, Адрамелех и Шарецер, сыновья его, убили его мечом, а сами убежали в землю Араратскую. И воцарился Асардан, сын его, вместо него.

38. І як молився він раз у храму свого бога Нисроха, вбили його мечем сини його, Адрамелех та Шарезер, і повтїкали ув Арарат-землю, а син його Асардан настав царем замість його.