4 luku

Lesken öljy. Suunemilainen vaimo ja hänen poikansa. ”Padassa on kuolema” Sata miestä ravitaan.

1. Eräs nainen, profeetanoppilaan vaimo, huusi Elisalle sanoen: Minun mieheni, sinun palvelijasi, kuoli, ja sinä tiedät, että palvelijasi oli herraapelkääväinen mies. Nyt velkoja tulee ottamaan minun molemmat poikani orjikseen.

1. Ja yksi vaimo prophetain poikain emäntiä huusi Elisan tykö ja sanoi: sinun palvelias minun mieheni kuoli: niin sinä tiedät sen, että sinun palvelias pelkäsi Herraa: nyt tuli velkamies, ja tahtoo ottaa kaksi minun poikaani orjaksensa.

1. JA yxi waimo nijstä Prophetain poicain emännistä huusi Elisan tygö ja sanoi: sinun palwelias minun miehen cuoli. Nijn sinä tiedät sen että sinun palwelias pelkäis HERra. Nyt tuli welcamies ja tahto otta molemmat minun lapseni orjaxens.

1 Now a certain woman of the wives of the sons of the prophets cried out to Elisha, saying, Your servant my husband is dead and you know that your servant feared Jehovah and the creditor has come to take my two children to him to be bondmen.

1. Now there cried a certain woman of the wives of the sons of the prophets unto Elisha, saying, Thy servant my husband is dead; and thou knowest that thy servant did fear the LORD: and the creditor is come to take unto him my two sons to be bondmen.

1. Og en Kvinde af Profeternes Børns Hustruer raabte til Elisa og sagde: Din Tjener, min Mand, er død, og du ved, at din Tjener frygtede Herren; nu kommer Aagerkarlen og vil tage begge mine Sønner til sine Trælle.

1. Och en qvinna utaf de Propheters söners hustrur ropade till Elisa, och sade: Din tjenare, min man, är död blefven; så vetst du, att han din tjenare fruktade Herran; nu kommer den han skyldig var, och vill taga båda mina söner till trälar.

1. Ja üks naene neist prohwetide laste naestest kissendas Elisa pole ja ütles: So sullane mo mees on ärrasurnud, ja sa tead, et so sullane Jehowa kartis, ja se, kellega temmal wölgo olli, tulleb, et ta mo kaks poega ennesele sullasiks wöttab.

1. Vieno pranašo žmona šaukė Eliziejui: ‘‘Tavo tarnas, mano vyras, mirė. Tu žinai, kad jis bijojo Viešpaties, tačiau skolintojas atėjo už skolą paimti vergais abu mano sūnus’‘.

1. Und es schrie ein Weib unter den Weibern der Kinder der Propheten zu Elisa und sprach: Dein Knecht, mein Mann, ist gestorben, so weißt du, daß er, dein Knecht, den HERRN fürchtete; nun kommt der Schuldherr und will meine beiden Kinder nehmen zu leibeigenen Knechten.

1. Or la veuve d'un des fils des prophètes cria à Élisée, en disant: Ton serviteur mon mari est mort; et tu sais que ton serviteur craignait l'Éternel; et son créancier est venu pour prendre mes deux enfants pour esclaves.

1. UNA mujer de las mujeres de los hijos de los profetas clamó a Eliseo, diciendo: Tu siervo mi marido es muerto: y tú sabes que tu siervo era temeroso de Jehová: y ha venido el acreedor para tomarse dos hijos míos por siervos.

1 Een vrouw nu uit de vrouwen van de zonen der profeten riep tot Elisa, zeggende: Uw knecht, mijn man, is gestorven, en gij weet, dat uw knecht den HEERE was vrezende; nu is de schuldheer gekomen, om mijn beide kinderen voor zich tot knechten te nemen.

1. A niewiasta jedna z żon synów prorockich wołała do Elizeusza, mówiąc: Sługa twój, mąż mój, umarł. A ty wiesz, iż sługa twój bał się Pana. A teraz przyszedł pożyczalnik, aby sobie wziął dwóch synów moich za niewolniki.

1. És kiálta egy asszony a próféták fiainak feleségei közül Elizeushoz, és monda: A te szolgád, az én férjem meghalt; te tudod, hogy a te szolgád félte az Urat. Eljött pedig a hitelező, hogy [1†] elvigye mind a két gyermekemet, hogy néki szolgái legyenek.

1 Одна из жен сынов пророческих с воплем говорила Елисею: раб твой, мой муж, умер; а ты знаешь, что раб твой боялся Господа;теперь пришел заимодавец взять обоих детей моих в рабы себе.

1. Одна з жінок синів пророцьких, голосючи, промовила до Елисея: Мій муж, твій раб, умер, а ти знаєш, що він, твій раб, був богобоязний по всяк час; тепер же прийшов позичальник і хоче моїх обох хлопцїв забрати в невольники.

2. Elisa sanoi hänelle: Mitä minä voin tehdä sinun hyväksesi? Sano minulle, mitä sinulla on talossasi. Hän vastasi: Palvelijattarellasi ei ole talossa muuta kuin öljyä sen verran, kuin minä tarvitsen voidellakseni itseäni.

2. Elisa sanoi hänelle: mitä minun pitää tekemän sinulle? sano minulle, mitä sinun huoneessas on? Hän sanoi: sinun piiallas ei ole muuta mitään kuin yksi öljyastia.

2. Elisa sanoi hänelle: mitä minun pitä tekemän sinulle? sano minulle mitä sinun huonesas on? Hän sanoi: sinun palckapijcallas ei ole muuta mitän cuin yxi öljyastia.

2 And Elisha said to her, What shall I do for you? Tell me, what have you in the house? And she said, Your handmaid has not anything in the house except a pot of oil.

2. And Elisha said unto her, What shall I do for thee? tell me, what hast thou in the house? And she said, Thine handmaid hath not any thing in the house, save a pot of oil.

2. Og EIisa sagde til hende: Hvad skal jeg gøre for dig? giv mig til Kende, hvad har du Huset? Og hun sagde: Din Tjenerinde har intet i Huset uden et Krus Olie.

2. Elisa sade till henne: Hvad skall jag göra dig? Säg mig, hvad hafver du i huset? Hon sade: Din tjenarinna hafver intet i huset, utan ena kruko med oljo.

2. Ja Elisa ütles ta wasto: Mis ma pean sulle teggema? anna mulle teäda, mis sul on so koias; ja ta ütles: So ümmardajal polle koias middagi muud, kui ölli kruus.

2. Eliziejus klausė: ‘‘Kuo galiu padėti? Sakyk, ką turi namuose?’‘ Ji atsakė: ‘‘Nieko kito neturiu, tik ąsotėlį aliejaus’‘.

2. Elisa sprach zu ihr: Was soll ich dir tun? Sage mir, was hast du im Hause? Sie sprach: Deine Magd hat nichts im Hause denn einen Ölkrug.

2. Et Élisée lui dit: Que ferai-je pour toi? Déclare-moi ce que tu as à la maison. Et elle dit: Ta servante n'a rien dans toute la maison qu'une fiole d'huile.

2. Y Eliseo le dijo: ¿Qué te haré yo? declárame que tienes en casa. Y ella dijo: Tu sierva ninguna cosa tiene en casa, sino una botija de aceite.

2 En Elisa zeide tot haar: Wat zal ik u doen? Geef mij te kennen, wat gij in het huis hebt. En zij zeide: Uw dienstmaagd heeft niet met al in het huis, dan een kruik met olie.

2. Do której rzekł Elizeusz: Cóż ci mam uczynić? Powiedz, mi co masz w domu? A ona odpowiedziała: Nie ma służebnica twoja nic więcej w domu, jedno baókę oliwy.

2. Monda néki Elizeus: Mit cselekedjem veled? Mondd meg nékem, mi van a házadban? Monda az: A te szolgálóleányod házában nincs egyéb, csak egy korsó [2†] olaj.

2 И сказал ей Елисей: что мне сделать тебе? скажи мне, что есть у тебяв доме? Она сказала: нет у рабы твоей ничего в доме, кроме сосуда с елеем.

2. Елисей відказав їй: Що ж маю тобі вчинити? Скажи менї, що в тебе є в господї? Вона сказала: Нема нїчого в твоєї служебки в хатинї, як олїйна посудина, а в їй трошки олїї.

3. Silloin hän sanoi: Mene ja lainaa itsellesi astioita kylästä, kaikilta naapureiltasi, tyhjiä astioita, tarpeeksi paljon.

3. Hän sanoi: mene ja ano koko kyläkunnaltas astioita, tyhjiä astioita niin monta kuin saat,

3. Hän sanoi: mene ja ano coco sinun kyläcunnaldas tyhjiä astioita nijn monda cuins saat.

3 Then he said, Go, borrow for you vessels abroad from all your neighbors, even empty vessels; borrow not a few.

3. Then he said, Go, borrow thee vessels abroad of all thy neighbours, even empty vessels; borrow not a few.

3. Og han sagde: Gak hen, laan dig Kar derude fra alle dine Naboer. tomme Kar, du skal ikke lade det blive faa.

3. Han sade: Gack bort, och beds af alla dina grannhustrur tom käril, väl mång;

3. Ja temma ütles: Minne, pallu ennesele wäljast astjaid keik omma naabrede käest, tühjad astjad, ärra pallu pissut.

3. Jis jai tarė: ‘‘Eik ir pasiskolink tuščių indų iš visų savo kaimynų. Nemažai pasiskolink.

3. Er sprach: Gehe hin und bitte draußen von allen deinen Nachbarinnen leere Gefäße, und derselben nicht wenig,

3. Alors il lui dit: Va, et emprunte dehors à tous tes voisins des vases, des vases vides, et n'en demande pas un petit nombre.

3. Y él le dijo: Vé, y demándate vasos emprestados de todos tus vecinos, vasos vacíos, no pocos.

3 Toen zeide hij: Ga, eis voor u vaten van buiten, van al uw naburen ledige vaten; maak er niet weinig te hebben.

3. I rzekł: Idźże, napożyczaj sobie naczynia z inąd u wszystkich sąsiadek twoich, naczynia próżnego nie mało.

3. Akkor monda: Menj el, kérj ott kinn minden te szomszédidtól üres edényeket, de ne keveset;

3 И сказал он: пойди, попроси себе сосудов на стороне, у всех соседей твоих, сосудов порожних; набери немало,

3. І сказав він: Ійди, напозичай порожнього посуду по всїх сусїдах твоїх, та назбірай не трохи;

4. Mene sitten sisään, sulje ovi jälkeesi ja poikiesi jälkeen ja kaada kaikkiin niihin astioihin. Ja aina kun astia on täysi, nosta se syrjään.

4. Ja mene sisälle, ja sulje ovi sinun ja sinun poikais perään, ja kaada jokaiseen niihin astioihin: ja koskas olet ne täyttänyt, niin anna ne ottaa pois.

4. Ja mene sisälle ja sulje owi sinun ja sinun poicais perän ja caada jocaidzeen nijhin astioin ja coscas olet täyttänyt heidän nijn anna ne otta pois.

4 And you will go in and shut the door upon you and upon your sons and pour out into all those vessels and you will set aside what is full.

4. And when thou art come in, thou shalt shut the door upon thee and upon thy sons, and shalt pour out into all those vessels, and thou shalt set aside that which is full.

4. Og du skal gaa ind og lukke Døren til efter dig og efter dine Sønner og øse i alle disse Kar, og du skal lade dem sætte hen, hvert, naar det er fuldt.

4. Och gack in, och slut dörrena igen efter dig, med dina söner, och gjut i all kärilen; och när du hafver fyllt dem, så tag bort dem.

4. Ja tulle ja panne uks lukko ennese tagga ja omma poegade tagga, ja walla keige nende astjade sisse, ja panne körwale, mis täis on.

4. Sugrįžusi užsirakink duris su savo sūnumis ir pilk aliejų į visus tuščius indus, o pilnus padėk į šalį’‘.

4. und gehe hinein und schließe die Tür zu hinter dir und deinen Söhnen und gieß in alle Gefäße; und wenn du sie gefüllt hast, so gib sie hin.

4. Puis rentre et ferme la porte sur toi et sur tes enfants, et verse dans tous ces vases, faisant ôter ceux qui seront pleins.

4. Y entra y cierra la puerta tras tí, y tras tus hijos: y echa en todos los vasos, y en estando uno lleno, pónlo a parte.

4 Kom dan in, en sluit de deur voor u en voor uw zonen toe; daarna giet in al die vaten, en zet weg, dat vol is.

4. A wszedłszy zamknij drzwi za sobą i za synami twymi, a nalej we wszystkie te naczynia, a które będzie pełne, rozkaż odstawić.

4. És menj be és zárkózzál be magad a te fiaiddal, és tölts az olajból mindenik edénybe, és a tele edényt állítsd félre.

4 и пойди, запри дверь за собою и за сыновьями твоими, и наливай вовсе эти сосуды; полные отставляй.

4. Тодї ввійдеш, позасовуєш двері позад себе й синків твоїх та й наливати меш в кожну посудину, а котра буде повна, відстав на бік.

5. Niin hän meni pois hänen tyköänsä ja sulki oven jälkeensä ja poikiensa jälkeen. Nämä toivat sitten hänelle astiat, ja hän kaatoi niihin.

5. Hän meni pois hänen tyköänsä, sulki oven jälkeensä ja poikainsa jälkeen. He kantoivat astiat hänen eteensä, ja hän kaasi niihin.

5. Hän meni pois hänen tyköns sulki owen jälkens ynnä poicains cansa ja cannoit astiat äitins eteen ja hän caasi nijhin.

5 So she went from him and shut the door upon her and upon her sons. They brought (the vessels) to her and she poured out.

5. So she went from him, and shut the door upon her and upon her sons, who brought the vessels to her; and she poured out.

5. Og hun gik fra ham og lukkede Døren efter sig og efter sine Sønner; de bare frem til hende, og hun øste i.

5. Hon gick bort, och slöt dörrena igen efter sig, samt med sina söner; de båro kärilen fram till henne, och hon göt uti.

5. Ja se naene läks ta jurest ärra ja panni ukse lukko ennese tagga ja omma poegade tagga: nemmad töid astjad ta kätte, ja temma wallas sisse.

5. Parėjusi ji su savo sūnumis užsirakino duris, ir jie jai padavinėjo indus, o ji pylė.

5. Sie ging hin und schloß die Tür zu hinter sich und ihren Söhnen; die brachten ihr die Gefäße zu, so goß sie ein.

5. Elle s'en alla donc d'avec lui; puis elle ferma la porte sur elle et sur ses enfants; ils lui apportaient les vases, et elle versait.

5. Y partió la mujer de él, y cerró la puerta tras sí y tras sus hijos, y ellos le llegaban los vasos, y ella echaba del aceite.

5 Zo ging zij van hem, en sloot de deur voor zich en voor haar zonen toe; die brachten haar de vaten toe, en zij goot in.

5. A tak odszedłszy od niego, zamknęła drzwi za sobą i za synami swymi. (Oni przynosili do niej, a ona nalewała.)

5. És elment ő tőle, és bezárkózott az ő fiaival, azok hordták néki az edényeket, ő maga pedig csak töltögetett.

5 И пошла от него и заперла дверь за собой и за сыновьями своими. Они подавали ей, а она наливала.

5. І пійшла вона від його та й засунула за собою й за синками своїми двері; вони їй подавали, а вона, знай, наливала.

6. Ja kun astiat olivat täynnä, sanoi hän pojallensa: Tuo minulle vielä yksi astia. Mutta hän vastasi hänelle: Ei ole enää astiata. Silloin öljy tyrehtyi.

6. Ja kuin astiat olivat täytetyt, sanoi hän pojallensa: tuo minulle vielä astia. Hän sanoi hänelle: ei ole täällä enää astiaa; niin öljy seisahti.

6. Ja cuin astiat olit täytetyt sanoi hän pojallens: tuo minun wielä yxi astia. Hän sanoi: ei ole täällä enä astiata nijn öljy seisatti.

6 And it happened, when the vessels were full, that she said to her son, Bring me yet a vessel. And he said to her, There is no more a vessel. And the oil halted.

6. And it came to pass, when the vessels were full, that she said unto her son, Bring me yet a vessel. And he said unto her, There is not a vessel more. And the oil stayed.

6. Og det skete, der hun havde fyldt Karrene, da sagde hun til sin Søn: Bær endnu et Kar frem til mig; og han sagde til hende: Der er ikke et Kar mere; og Olien standsede.

6. Och då kärilen voro full, sade hon till sin son: Hemta mig ännu ett kärile. Han sade till henne: Här är intet kärile mer. Så stadnade oljan.

6. Ja se sündis, kui need astjad täis said, et ta ütles omma poia wasto: To mo kätte weel üks asti; ja ta ütles ta wasto: Polle ennam astjat; ja se ölli jäi seisma.

6. Kai visi indai buvo pilni, ji tarė sūnui: ‘‘Paduok man dar vieną indą’‘. Jis atsakė: ‘‘Nebėra indų’‘. Tuomet aliejus nustojo tekėjęs.

6. Und da die Gefäße voll waren, sprach sie zu ihrem Sohn: Lange mir noch ein Gefäß her! Er sprach: Es ist kein Gefäß mehr hier. Da stand das Öl.

6. Et, lorsque les vases furent pleins, elle dit à son fils: Apporte-moi encore un vase; et il répondit: Il n'y a plus de vase. Et l'huile s'arrêta.

6. Y como los vasos fueron llenos, dijo a su hijo: Llégame aun otro vaso. Y él dijo: No hay más vasos. Entónces el aceite cesó.

6 En het geschiedde, als die vaten vol waren, dat zij tot haar zoon zeide: Breng mij nog een vat aan; maar hij zeide tot haar: Er is geen vat meer. En de olie stond stil.

6. I stało się, gdy napełniła one naczynia, rzekła do syna swego: Przynieś mi jeszcze naczynie. A on jej odpowiedział: Niemasz więcej naczynia. I zastanowiła się oliwa.

6. És mikor megtöltötte az edényeket, monda az ő fiának: Hozz ide még egy edényt. Felele az: Nincs több edény; és akkor megállott az olaj.

6 Когда наполнены были сосуды, она сказала сыну своему: подай мне ещесосуд. Он сказал ей: нет более сосудов. И остановилось масло.

6. Як же посуди були вже повні, каже синові свойму: Подай ще посудину. Відказує він: Нема більш посудини. І не текло більш олїї.

7. Ja hän meni ja kertoi sen Jumalan miehelle. Tämä sanoi: Mene ja myy öljy ja maksa velkasi. Sinä ja poikasi elätte siitä, mikä jää jäljelle.

7. Ja hän tuli ja ilmoitti sen Jumalan miehelle. Hän sanoi: mene ja myy öljy, ja maksa velkamiehes; mutta sinä ja sinun poikas eläkäät jääneestä.

7. Ja hän tuli ja ilmoitti sen sille Jumalan miehelle. Hän sanoi: mene ja myy öljy ja maxa welcamiehelles mutta sinä ja sinun poicas eläkät sijtä jänest.

7 Then she came and told the man of God. And he said, Go, sell the oil and pay your debt and live you and your sons from the rest.

7. Then she came and told the man of God. And he said, Go, sell the oil, and pay thy debt, and live thou and thy children of the rest.

7. Da kom hun og gav den Guds Mand det til Kende, og han sagde: Gak bort, sælg Olien og betal din Gæld, saa maa du og dine Sønner leve af det, som bliver tilovers.

7. Och hon gick bort, och sade det Guds mannenom. Han sade: Gack bort, sälj oljona, och betala dem du skyldig äst; men du och dine söner, lefver utaf det andra, som öfver är.

7. Ja ta tulli ja kulutas sedda Jummala mehhele, ja se ütles: Minne, mü se ölli ärra ja tassu omma wölla ärra, agga sinna ja so poiad ellago sest, mis üllejääb.

7. Ji, nuėjusi pas Dievo vyrą, viską jam papasakojo. Eliziejus tarė: ‘‘Parduok aliejų ir užmokėk skolą, o kas liks, iš to gyvenkite’‘.

7. Und sie ging hin und sagte es dem Mann Gottes an. Er sprach: Gehe hin, verkaufe das Öl und bezahle deinen Schuldherrn; du aber und deine Söhne nähret euch von dem übrigen.

7. Alors elle vint le rapporter à l'homme de Dieu, qui lui dit: Va, vends l'huile, et paie ta dette; et, toi et tes fils, vous vivrez du reste.

7. Y ella vino, y díjolo al varón de Dios; el cual le dijo: Vé, y vende este aceite, y paga a tus acreedores: y tú y tus hijos vivíd de lo que quedare.

7 Toen kwam zij, en gaf het den man Gods te kennen; en hij zeide: Ga heen, verkoop de olie, en betaal uw schuldheer; gij dan met uw zonen, leef bij het overige.

7. Potem ona przyszedłszy, oznajmiła to mężowi Bożemu, który do niej rzekł: Idźże sprzedaj tę oliwę, a oddaj pożyczalnikowi twemu, a ty i synowie twoi żywcie się ostatkiem.

7. És elment, és elmondá ezt az Isten emberének. Az pedig monda: Menj el, add el az olajat, és fizesd ki hiteleződet; te pedig és a te fiaid éljetek a maradékából.

7 И пришла она, и пересказала человеку Божию. Он сказал: пойди, продай масло и заплати долги твои; а что останется, тембудешь жить с сыновьями твоими.

7. Як же пійшла вона й оповідала се Божому чоловікові, сказав він їй: Іди, продай олїю та й заплати твою позичку, а з останку жити меш сама й сини твої.

8. Eräänä päivänä Elisa meni Suunemiin, ja siellä oli arvossa pidetty vaimo, joka vaati häntä aterioimaan. Ja niin usein kuin hän kulki sen kautta, poikkesi hän sinne aterioimaan.

8. Ja se tapahtui siihen aikaan, että Elisa meni Sunemiin, ja siellä oli varallinen vaimo, joka vaati häntä syömään tykönänsä. Ja niin usein kuin hän sen kautta vaelsi, poikkesi hän sinne syömään leipää.

8. JA se tapahdui sijhen aican että Elisa meni Sunemijn ja siellä oli cuuluisa waimo joca händä holhois nijn että hän söi hänen tykönäns ja nijn usein cuin hän sen cautta waelsi poickeis hän sinne syömän.

8 And it fell on a day that Elisha passed to Shunem where there was a prominent woman. And she constrained him to eat bread. And so it was, that as often as he passed by he turned in there to eat bread.

8. And it fell on a day, that Elisha passed to Shunem, where was a great woman; and she constrained him to eat bread. And so it was, that as oft as he passed by, he turned in thither to eat bread.

8. Og det skete en Dag, at Elisa gik over til Sunem, og der var en rig Kvinde, og hun holdt paa ham, at han skulde æde Brød; og det skete, saa tidt han gik derigennem, tog han derhen at æde Brød.

8. Och det begaf sig på en tid, att Elisa gick till Sunem. Der var en rik qvinna, och hon höll honom uppe, så att han fick sig der mat. Och som han ofta färdades derigenom, gick han ju in till henne, och åt när henne.

8. Ja se sündis ühhel päwal, et Elisa Sunemi läks, ja seäl olli üks rikkas naene, ja se piddas tedda, et ta piddi leiba wötma; ja se sündis, nimittokord kui ta seält läbbi käis, siis läks ta siñna sisse leiba wötma.

8. Kartą Eliziejus ėjo į Šunemą, kur gyveno turtinga moteris. Ji kvietė jį užeiti pavalgyti. Nuo to laiko kiekvieną kartą praeidamas jis užsukdavo pavalgyti.

8. Und es begab sich zu der Zeit, daß Elisa ging gen Sunem. Daselbst war eine reiche Frau; die hielt ihn, daß er bei ihr aß. Und so oft er daselbst durchzog, kehrte er zu ihr ein und aß bei ihr.

8. Et il arriva un jour qu'Élisée passa à Sunem; et il y avait là une femme riche, qui le retint à manger le pain chez elle. Et, toutes les fois qu'il passait, il entrait là pour y manger le pain.

8. Aconteció también, que un día Eliseo pasaba por Suna: y había allí una mujer principal, la cual le constriñó a que comiese del pan: y así cuando pasaba por allí, veníase a su casa a comer del pan.

8 Het geschiedde ook op een dag, als Elisa naar Sunem doortrok, dat aldaar een grote vrouw was, dewelke hem aanhield om brood te eten. Voorts geschiedde het, zo dikwijls hij doortrok, week hij daarin, om brood te eten.

8. Stało się potem czasu niektórego, iż szedł Elizeusz przez Sunem, gdzie była niewiasta zacna, która go zatrzymywała, aby jadł chleb; a tak ile kroć tamtędy chodził, wstępował do niej, aby jadł chleb.

8. És történt ebben az időben, hogy Elizeus [3†] Súnembe ment. Ott volt egy gazdag asszony, a ki tartóztatá őt, hogy nála egyék kenyeret. És lőn, hogy valamikor csak arra járt, betért oda, hogy kenyeret egyék.

8 В один день пришел Елисей в Сонам. Там одна богатая женщина упросила его к себе есть хлеба; и когда он ни проходил, всегда заходил туда есть хлеба.

8. Одного дня прийшов Елисей в Сунам. Там жила багата женщина, й запросила його, в неї трапезувати. От він що-разу, як ійде було мимо, заверне туди попоїсти.

9. Niin vaimo sanoi miehellensä: Katso, minä olen huomannut, että hän, joka aina kulkee meidän kauttamme, on pyhä Jumalan mies.

9. Ja hän sanoi miehellensä: katso, minä ymmärrän tämän Jumalan miehen olevan pyhän, joka tässä meidän kauttamme aina vaeltaa:

9. Ja hän sanoi miehellens: cadzo minä ymmärrän tämän Jumalan miehen olewan pyhän joca täsä aina waelda.

9 And she said to her husband, Behold now, I perceive that this is a holy man of God who passes by us continually.

9. And she said unto her husband, Behold now, I perceive that this is an holy man of God, which passeth by us continually.

9. Og hun sagde til sin Mand: Kære, se, jeg ved, at denne Guds Mand, som kommer idelig ind til os, er hellig.

9. Och hon sade till sin man: Si, jag förmärker, att denne Guds mannen är helig, som alltid går här fram.

9. Ja temma ütles omma mehhe wasto: Et wata, ma tean, et se Jummala mees pühha on, kes allatsi meist möda lähhäb.

9. Kartą ji tarė savo vyrui: ‘‘Aš suprantu, kad tas žmogus, kuris nuolat užeina pas mus, yra šventas Dievo vyras.

9. Und sie sprach zu ihrem Mann: Siehe, ich merke, daß dieser Mann Gottes heilig ist, der immerdar hier durchgeht.

9. Et elle dit à son mari: Voici, je reconnais que cet homme qui passe toujours chez nous, est un saint homme de Dieu.

9. Y ella dijo a su marido: He aquí, ahora yo entiendo que este, que siempre pasa por nuestra casa, es varón de Dios santo.

9 En zij zeide tot haar man: Zie nu, ik heb gemerkt, dat deze man Gods heilig is, die bij ons altoos doortrekt.

9. Bo rzekła była do męża swego: Oto teraz wiem, że ten mąż Boży święty jest, który tędy przechodzi często.

9. És monda az asszony a férjének: Ímé úgy veszem észre, hogy az az Isten embere, a ki szüntelen erre jár által, szent [4†] ember;

9 И сказала она мужу своему: вот, я знаю, что человек Божий, который проходит мимо нас постоянно, святой;

9. І каже вона раз чоловікові: От я постерегаю, що сей Божий чоловік, що попри нас проходить, є сьвятий.

10. Muurauttakaamme pieni yliskammio ja pankaamme hänelle sinne vuode, pöytä, tuoli ja lamppu, niin että hän tullessaan meidän luoksemme voi vetäytyä sinne.

10. Tehkäämme siis tähän ylistupa, ja pankaamme hänelle sinne vuode, pöytä, istuin ja kynttiläjalka, että hän sinne menis, kuin hän meidän tykömme tulee.

10. Tehkäm sijs tähän wähä ylistupa ja pangam hänelle sinne yxi wähä wuode pöytä istuin ja kyntiläjalca että hän siellä olis cosca hän meidän tygöm tule.

10 I beseech you, let us make a little chamber on the wall. And let us set a bed for him there and a table and a seat and a lamp-stand. And it will be, when he comes to us, that he will turn in there.

10. Let us make a little chamber, I pray thee, on the wall; and let us set for him there a bed, and a table, and a stool, and a candlestick: and it shall be, when he cometh to us, that he shall turn in thither.

10. Kære, lad os gøre et lidet muret Kammer ovenpaa og derudi sætte ham en Seng og et Bord og en Stol og en Lysestage, og det skal ske, naar han kommer til os, at han kan tage derind.

10. Låt oss göra en liten brädesal, och sätta derin en säng, bord, stol, och ljusastaka; på det att, när han till oss kommer, må han der blifva.

10. Et tehkem pissikesse üllema toa ühhe wahheseinaga, ja pangem temmale senna wodi, ja laua, ja istme ja küünlajalla, siis sünnib, et ta siñna woib sisse miñna, kui ta meie jure tulleb.

10. Padarykime mažą kambarėlį ant aukšto ir padėkime jam ten lovą, stalą, kėdę ir lempą, kad užsukęs jis turėtų kur pailsėti’‘.

10. Laß uns ihm eine kleine bretterne Kammer oben machen und ein Bett, Tisch, Stuhl und Leuchter hineinsetzen, auf daß er, wenn er zu uns kommt, dahin sich tue.

10. Faisons, je te prie, une petite chambre haute, et mettons-lui là un lit, une table, un siège et un chandelier; quand il viendra chez nous, il s'y retirera.

10. Yo te ruego que hagamos una pequeña cámara de paredes, y pongamos en ella cama, y mesa, y silla, y candelero, para que cuando viniere a nuestra casa, se recoja en ella.

10 Laat ons toch een kleine opperkamer van een wand maken, en laat ons daar voor hem zetten een bed, en tafel, en stoel, en kandelaar; zo zal het geschieden, wanneer hij tot ons komt, dat hij daar inwijke.

10. Proszę, uczyómy gmaszek mały, a postawmy mu tam łóżko i stół, i krzesło i lichtarz, że kiedy przyjdzie do nas, skłoni się tam.

10. Csináljunk, [5†] kérlek, egy kicsiny felházat, és tegyünk abba néki egy ágyat, asztalt, széket és gyertyatartót, hogy mikor hozzánk jön, hadd térjen oda.

10 сделаем небольшую горницу над стеною и поставим ему там постель,и стол, и седалище, и светильник; и когда он будет приходить к нам, пусть заходит туда.

10. Змуруймо ж невеличку верхню сьвітлицю та й поставмо йому там ліжко, стола, стільчика й каганець, щоб, як зайде коли, так і притулився там.

11. Eräänä päivänä hän sitten tuli sinne, poikkesi yliskammioon ja pani sinne maata.

11. Niin tapahtui siihen aikaan, että hän tuli sinne; ja hän meni ylistupaan ja makasi siellä.

11. NIin tapahdui sijhen aican että hän tuli sinne ja pani ylistupaan lewätä ja macais siellä.

11 And it fell on a day that he came there and he turned into the chamber and lay there.

11. And it fell on a day, that he came thither, and he turned into the chamber, and lay there.

11. Og det hændte sig paa en Dag, at han kom derhen, og han gik op paa Kammeret, og han laa der.

11. Så hände det sig på en tid, att han kom ditin, och lade sig i salen, och sof derinne;

11. Ja se sündis ühhel päwal, et ta senna tulli, siis läks ta siñna üllema tuppa ja maggas seäl.

11. Kartą Eliziejus atėjęs užėjo į tą kambarį ir ten ilsėjosi.

11. Und es begab sich zu der Zeit, daß er hineinkam und legte sich oben in die Kammer und schlief darin

11. Étant donc un jour venu là, il se retira dans cette chambre haute, et y reposa.

11. Y aconteció, que un día él vino por allí, y recogióse en aquella cámara, y durmío en ella.

11 En het geschiedde op een dag, dat hij daar kwam; en hij week in die opperkamer, en leide zich daar neder.

11. A tak dnia jednego, gdy tam przyszedł, skłonił się do onego gmaszku, i odpoczął tam.

11. És történt egy napon, hogy oda ment Elizeus, és megszállott a felházban, és megpihent ott.

11 В один день он пришел туда, и зашел в горницу, и лег там,

11. Одного дня прийшов він ізнов, і зайшов у верхню сьвітличку та й відпочивав там;

12. Ja hän sanoi palvelijallensa Geehasille: Kutsu se suunemilainen vaimo. Ja hän kutsui tämän, ja hän astui hänen eteensä.

12. Ja hän sanoi palveliallensa Gehatsille: kutsu Sunemin vaimo tänne. Ja kuin hän oli kutsunut hänen, astui hän hänen eteensä.

12. Ja hän sanoi palweliallens Gehazille: cudzu Sunemin waimo tänne. Ja cosca hän oli cudzunut hänen astui hän hänen eteens.

12 And he said to Gehazi his servant, Call this Shunammite. And when he had called her, she stood before him.

12. And he said to Gehazi his servant, Call this Shunammite. And when he had called her, she stood before him.

12. Og han sagde til Gihesi, sin Dreng: Kald ad denne sunamitiske; og der han kaldte ad hende, da traadte hun frem for hans Ansigt.

12. Och sade till sin tjenare Gehasi: Kalla den Sunamitiskona. Och då han hade kallat henne, gick hon fram för honom.

12. Ja ta ütles omma poisi Keasi wasto: Hüa se Sunemi liñna naene; ja ta hüdis tedda, ja temma tulli ja seisis ta ees.

12. Jis liepė savo tarnui Gehaziui pakviesti šunemietę. Ji atėjo.

12. und sprach zu seinem Diener Gehasi: Rufe die Sunamitin! Und da er sie rief, trat sie vor ihn.

12. Et il dit à Guéhazi, son serviteur: Appelle cette Sunamite. Guéhazi l'appela, et elle se présenta devant lui.

12. Entónces dijo a Giezi su criado: Llama a esta Sunamita. Y como él la llamó, ella pareció delante de él.

12 Toen zeide hij tot zijn jongen Gehazi: Roep deze Sunamietische. En als hij ze geroepen had, stond zij voor zijn aangezicht.

12. I rzekł do Giezego, sługi swego: Zawołaj tej Sunamitki. I zawołał jej, a stanęła przed nim.

12. És monda Géházinak, az ő szolgájának: Hívd ide azt a [6†] Súnemitát. Előhívá azért azt, és eleibe álla.

12 и сказал Гиезию, слуге своему: позови эту Сонамитянку. И позвал ее, и она стала пред ним.

12. І звелїв слузї свойму Гієзієві: Поклич сюди тую Сунамійку. І покликав той її, й прийшла вона до його.

13. Niin hän sanoi palvelijalle: Sano hänelle: 'Katso, sinä olet nähnyt kaiken tämän vaivan meidän tähtemme. Voisinko minä tehdä jotakin sinun hyväksesi? Onko sinulla jotakin esitettävää kuninkaalle tai sotapäällikölle?' Mutta hän vastasi: Minähän asun heimoni keskellä.

13. Niin hän sanoi hänelle: sano hänelle: katso, sinä olet tehnyt meille kaiken tämän palveluksen, mitä minun pitää sinulle tekemän? Onko sinulla asiaa kuninkaan taikka sodanpäämiehen tykö? Hän sanoi: minä asun keskellä minun kansaani.

13. Nijn hän sanoi palweliallens: sano hänelle: cadzo sinä olet tehnyt meille caiken tämän palweluxen mitä minun pitä sinun tekemän? ongo sinulla asiat Cuningan taicka sodanpäämiehen tygö? Hän sanoi: minä asun keskellä minun Canssani.

13 And he said to him, Say now to her, Behold, you have been caring for us with all this care. What is to be done for you? Would you be spoken for to the king, or to the captain of the army? And she answered, I dwell among my own people.

13. And he said unto him, Say now unto her, Behold, thou hast been careful for us with all this care; what is to be done for thee? wouldest thou be spoken for to the king, or to the captain of the host? And she answered, I dwell among mine own people.

13. Og han sagde til ham: Kære, sig til hende: Se, du har haft Omhu for os med al denne Omhyggelighed, hvad skal man gøre dig er der nogen Ting, hvori man kan tale for dig til Kongen eller til Stridshøvedsmanden? og hun sagde: Jeg bor midt iblandt mit Folk.

13. Han sade till honom; Säg henne: Si, du hafver gjort oss alla denna tjenstena; hvad skall jag göra dig? Hafver du något värf till Konungen, eller till härhöfvitsmannen? Hon sade: Jag bor ibland mitt folk.

13. (Sest ta olli selle Keasileüttelnud: Et ütle ta wasto, wata, sa olled meie pärrast keik sedda waewa näinud; mis peab sulle jälle tehtama? kas so pärrast on middagi räkimist kunninga wasto, ehk söapealikko wasto? ja ta olli üttelnud: Ma ellan rahhul omma rahwa seas.

13. Jai atėjus, jis tarė tarnui: ‘‘Paklausk jos, kuo galėčiau atsilyginti už visą jos rūpestį. Gal ji norėtų, kad pakalbėčiau už ją su karaliumi ar kariuomenės vadu?’‘ Ji atsakė: ‘‘Aš gyvenu tarp savo žmonių’‘.

13. Er sprach zu ihm: Sage ihr: Siehe, du hast uns allen diesen Dienst getan; was soll ich dir tun? Hast du eine Sache an den König oder an den Feldhauptmann? Sie sprach: Ich wohne unter meinem Volk.

13. Alors il dit à Guéhazi: Dis-lui, je te prie: Voici, tu as pris pour nous tous ces soins; que pourrait-on faire pour toi? As-tu à parler au roi, ou au chef de l'armée? Elle répondit: J'habite au milieu de mon peuple. Il dit donc: Que faire pour elle?

13. Y él le dijo: Díle: He aquí, tú has estado solícita por nosotros en todo este cuidado: ¿qué quieres que haga por tí? ¿Has menester que hable por tí al rey, o al general del ejército? Y ella respondió: Yo habito en medio de mi pueblo.

13 (Want hij had hem gezegd: Zeg nu tot haar: Zie, gij zijt zorgvuldig voor ons geweest, met al deze zorgvuldigheid; wat is er voor u te doen? Is er iets om voor u te spreken tot den koning, of tot den krijgsoverste? En zij had gezegd: Ik woon in het midden mijns volks.

13. Tedy mu rzekł: Powiedz jej: Oto pieczołujesz a starasz się o wszystki nasze potrzeby; cóż chcesz, abym ci uczynił? Maszże jaką potrzebę u króla, albo u hetmana wojska? A ona rzekła: W pośrodku ludu mego mieszkam.

13. Megmondotta volt pedig néki: Mondd meg néki: Ímé nagy szorgalmatossággal szolgálsz nékünk, mit kivánsz, hogy cselekedjem veled? Nincs-é valami mondani valód a király előtt, vagy a sereg fővezére előtt? És monda az: Én az én nemzetségem között békességgel lakom.

13 И сказал ему: скажи ей: „вот, ты так заботишься о нас; что сделать бытебе? не нужно ли поговорить о тебе с царем, или с военачальником?" Она сказала: нет, среди своего народа я живу.

13. І звелїв йому: Скажи лишень їй: Оце ти так дбаєш про нас; що ж би вчинив я про тебе? Може треба перемовитись за тебе з царем або з гетьманом? Та вона відказала: Нї, я живу собі серед мого люду.

14. Niin hän kysyi: Eikö siis voi tehdä mitään hänen hyväksensä? Geehasi vastasi: Voi kyllä: hänellä ei ole poikaa, ja hänen miehensä on vanha.

14. Hän sanoi hänelle: mitästä siis hänelle pitäis tehtämän? Gehatsi sanoi: ei ole hänellä poikaa, ja hänen miehensä on vanha.

14. Hän sanoi hänelle: mitäst sijs hänelle pitäis tehtämän? Gehazi sanoi: ei ole hänellä poica ja hänen miehens on wanha.

14 And he said, What then is to be done for her? And Gehazi answered, Truly she has no son and her husband is old.

14. And he said, What then is to be done for her? And Gehazi answered, Verily she hath no child, and her husband is old.

14. Da sagde han: Hvad kan man da gøre hende og Gihesi sagde: Sandelig, hun har ingen Søn, og hendes Mand er gammel.

14. Han sade: Hvad skall man då göra henne? Gehasi sade: Ack! hon hafver ingen son, och hennes man är gammal.

14. Ja Elisa olli üttelnud: Mis meie woime siis temmale tehha? ja Keasi olli öölnud: Ennä temmal ei olle poega, ja ta mees on wanna.

14. Eliziejus vėl klausė: ‘‘Ką jai padaryti?’‘ Gehazis atsiliepė: ‘‘Ji neturi sūnaus, o jos vyras senas’‘.

14. Er sprach: Was ist ihr denn zu tun? Gehasi sprach: Ach, sie hat keinen Sohn, und ihr Mann ist alt.

14. Et Guéhazi répondit: Mais, elle n'a pas de fils, et son mari est vieux.

14. Y él dijo: ¿Qué pues haremos por ella? Y Giezi respondió: He aquí ella no tiene hijo, y su marido es viejo.

14 Toen had hij gezegd: Wat is er dan voor haar te doen? En Gehazi had gezegd: Zij heeft toch geen zoon, en haar man is oud.

14. A on rzekł: Cóż wżdy mam uczynić dla niej? I odpowiedział Giezy: Oto syna nie ma, a mąż jej stary.

14. Monda Elizeus: Mit lehetne tehát érette tennünk? Felele Géházi: Nincs fia és a férje vén ember.

14 И сказал он: что же сделать ей? И сказал Гиезий: да вот, сына нет у нее, а муж ее стар.

14. І спитав він: Що ж би таке про неї вчинити? Відказав Гієзій: Та ось, сина в її нема, чоловік же її старий.

15. Hän sanoi: Kutsu hänet. Niin tämä kutsui hänet, ja hän astui ovelle.

15. Hän sanoi: kutsu häntä; ja kuin hän meni häntä kutsumaan, niin hän tuli omissa.

15. Hän sanoi: cudzu händä ja cosca hän meni händä cudzuman nijn hän tuli owis.

15 And he said, Call her. And when he had called her, she stood in the door.

15. And he said, Call her. And when he had called her, she stood in the door.

15. Derfor sagde han: Kald ad hende; og der han kaldte ad hende, da traadte hun frem i Døren.

15. Han sade: Kalla henne. Och då han hade kallat henne, kom hon i dörrena.

15. Sepärrast olli ta öölnud: Hüa tedda; ja ta hüdis tedda, ja se naene tulli ja seisis ukse peäl.)

15. Tuomet Eliziejus liepė pakviesti ją. Atėjusi ji atsistojo tarpduryje.

15. Er sprach: Rufe sie! Und da er sie rief, trat sie in die Tür.

15. Alors il dit: Appelle-la! Et il l'appela, et elle se présenta à la porte.

15. Y él dijo: Llámala: y él la llamó: y ella se paró a la puerta.

15 Daarom had hij gezegd: Roep haar. En als hij ze geroepen had, stond zij in de deur.)

15. Przetoż rzekł: Zawołajże jej. I zawołał jej, a ona stała u drzwi.

15. És monda: Hívd ide! És a mikor oda hívta, megállott az ajtóban.

15 И сказал он: позови ее. Он позвал ее, и стала она в дверях.

15. І звелїв він: Поклич її близче. Той кликнув її, й ввійшла вона в двері.

16. Ja Elisa sanoi: Tähän aikaan tulevana vuonna on sinulla poika sylissäsi. Hän vastasi: Ei, herrani; sinä Jumalan mies, älä petä palvelijatartasi.

16. Ja hän sanoi: tähän määrättyyn aikaan vuoden perästä pitää sinun syleilemän poikaa. Hän sanoi: ei, minun herrani, sinä Jumalan mies, älä vääryttele piikas edessä!

16. Ja hän sanoi: tähän aican wuoden peräst pitä sinun syleilemän poica. Hän sanoi: ei minun Herran sinä Jumalan mies älä wääryttele sinun pijcas edes.

16 And he said, At this season, when the time comes round, you will embrace a son. And she said, No, my lord, you man of God, do not lie to your handmaid.

16. And he said, About this season, according to the time of life, thou shalt embrace a son. And she said, Nay, my lord, thou man of God, do not lie unto thine handmaid.

16. Og han sagde: Paa denne bestemte Tid, ved denne Aarets Tid skal du tage en Søn i Favn; og hun sagde: Nej min Herre, du Guds Mand! lyv ikke for din Tjenerinde!

16. Och han sade: På denna tiden, när frukten kan lefva, skall du hafva en son i famnen. Hon sade: Ack! nej, min Herre, du Guds man, ljug icke för dine tjenarinno.

16. Siis ütles Elisa: Sel seätud sellesamma aasta aial pead sa ühhe poia hakkama ümber kaela; ja ta ütles: Ei mitte mo issand, sa Jum̃ala mees, ärra walleta omma üm̃ardaja wasto.

16. Jis tarė jai: ‘‘Už metų, apie šitą laiką, tu glamonėsi sūnų!’‘ Ji sakė: ‘‘O ne, mano viešpatie, Dievo vyre, nemeluok savo tarnaitei’‘.

16. Und er sprach: Um diese Zeit über ein Jahr sollst du einen Sohn herzen. Sie sprach: Ach nicht, mein Herr, du Mann Gottes! lüge deiner Magd nicht!

16. Et il lui dit: L'année qui vient, en cette même saison, tu embrasseras un fils. Et elle répondit: Non, mon seigneur, homme de Dieu, ne mens point à ta servante!

16. Y él le dijo: A este tiempo según el tiempo de la vida, abrazarás un hijo. Y ella dijo: No señor mío, varón de Dios, no hagas burla de tu sierva.

16 En hij zeide: Op dezen gezetten tijd, omtrent dezen tijd des levens zult gij een zoon omhelzen. En zij zeide: Neen, mijn heer, gij, man Gods, lieg tegen uw dienstmaagd niet.

16. I rzekł: O tym czasie po roku będziesz piastowała syna. A ona rzekła: Nie omylajże, panie mój, mężu Boży, nie omylaj służebnicy twojej.

16. És monda Elizeus: Esztendő ilyenkorra fiút fogsz ölelni. És monda az: Ne, édes uram, Isten embere, [7†] ne mondj képtelen dolgot a te szolgálóleányodnak!

16 И сказал он: через год, в это самое время ты будешь держать на руках сына. И сказала она: нет, господин мой, человек Божий, не обманывай рабы твоей.

16. І сказав він: Через рік о сїм часї держати меш на руках синка. Вона ж каже: Ой нї, добродїю, чоловіче Божий! не обманюй служебки твоєї!

17. Mutta vaimo tuli raskaaksi ja synnytti pojan seuraavana vuonna juuri sinä aikana, jonka Elisa oli hänelle sanonut.

17. Ja vaimo tuli raskaaksi ja synnytti pojan määrättyyn aikaan vuoden perästä, niinkuin Elisa oli hänelle sanonut.

17. Ja waimo tuli rascaxi ja synnytti pojan sijhen aican wuoden peräst nijncuin Elisa oli hänelle sanonut.

17 And the woman conceived and bore a son at that season, when the time came round, as Elisha had said to her.

17. And the woman conceived, and bare a son at that season that Elisha had said unto her, according to the time of life.

17. Og Kvinden blev frugtsommelig og fødte en Søn paa den bestemte Tid, ved denne Aarets Tid, som Elisa havde sagt til hende.

17. Och qvinnan vardt hafvandes, och födde en son, på samma tiden då frukten lefva kunde, såsom Elisa hade sagt henne.

17. Ja se naene sai eñnast wasto ja töi poia ilmale sellesamma aasta seätud aial, mis Elisa ta wasto olli räkinud.

17. Moteris pastojo ir po metų pagimdė sūnų, kaip Eliziejus jai buvo sakęs.

17. Und die Frau ward schwanger und gebar einen Sohn um dieselbe Zeit über ein Jahr, wie ihr Elisa geredet hatte.

17. Or cette femme conçut, et enfanta un fils un an après, dans la même saison, comme Élisée le lui avait dit.

17. Y la mujer concibió, y parió un hijo a aquel mismo tiempo que Eliseo le había dicho, según el tiempo de la vida.

17 En de vrouw werd zwanger, en baarde een zoon op dien gezette tijd, omtrent den tijd des levens, dien Elisa tot haar gesproken had.

17. A tak poczęła niewiasta, i porodziła syna o onymże czasie po roku, jako jej był powiedział Elizeusz.

17. És teherbe esék az asszony és fiat szült abban az időben, a melyet megmondott volt Elizeus.

17 И женщина стала беременною и родила сына на другой год, в то самое время, как сказал ей Елисей.

17. І завагонїла женщина й породила о тім часї другого року сина, як заповів їй Елисей.

18. Kun poika oli kasvanut isoksi, meni hän eräänä päivänä isänsä tykö, joka oli leikkuuväen luona.

18. Ja kuin lapsi jo isoksi tuli, niin tapahtui, että hän meni ulos isänsä ja elonleikkaajain tykö.

18. JA cosca lapsi jo isoixi tuli nijn tapahdui että hän meni ulos Isäns ja elonleickaitten tygö.

18 And when the child was grown, it fell on a day that he went out to his father to the reapers.

18. And when the child was grown, it fell on a day, that he went out to his father to the reapers.

18. Og Barnet blev stort; og det skete en Dag, at det gik ud til sin Fader til Høstfolkene,

18. Då pilten vardt stor, hände sig, att han gick ut till sin fader, till skördemännerna;

18. Ja se laps kaswis ülles, ja se sündis ühhel päwal, et ta wäljaläks omma issa jure leikajatte jure.

18. Vaikas paaugo ir kartą išėjo pas tėvą prie pjovėjų.

18. Da aber das Kind groß ward, begab sich's, daß es hinaus zu seinem Vater zu den Schnittern ging

18. Et l'enfant étant devenu grand, il arriva qu'il sortit un jour pour aller vers son père, auprès des moissonneurs.

18. Y como el niño fué grande aconteció, que un día salió a su padre a los segadores.

18 Toen nu het kind groot werd, geschiedde het op een dag, dat het uitging tot zijn vader, tot de maaiers.

18. I podrosło dziecię. I stało się dnia niektórego, że wyszedłszy do ojca swego, do żeóców,

18. De mikor megnőtt a gyermek, történt, hogy egy napon kiment az ő atyjához, az aratókhoz,

18 И подрос ребенок и в один день пошел к отцу своему, к жнецам.

18. Як же хлопчик підріс, пійшов одного дня до батька свого до женцїв:

19. Ja hän valitti isällensä: Voi minun päätäni, voi minun päätäni! Tämä sanoi palvelijalle: Kanna hänet äitinsä luo.

19. Ja hän sanoi isällensä: voi-minun päätäni, minun päätäni! Ja hän sanoi palveliallensa: kanna häntä äitinsä tykö!

19. Ja hän sanoi Isällens: woi minun päätäni minun päätäni. Ja hän sanoi palweliallens: canna händä äitins tygö.

19 And he said to his father, My head, my head. And he said to his servant, Carry him to his mother.

19. And he said unto his father, My head, my head. And he said to a lad, Carry him to his mother.

19. og det sagde til sin Fader: Mit Hoved! mit Hoved! og han sagde til en Dreng: Bær ham til hans Moder!

19. Och sade till sin fader: Ack! mitt hufvud, mitt hufvud. Han sade till sin tjenare: Haf honom bort till sina moder.

19. Ja ta ütles omma issa wasto: Oh mo Pea, mo Pea! ja se ütles poisi wasto: Kañna tedda ta emma jure.

19. Jis tarė savo tėvui: ‘‘Mano galva, mano galva!’‘ Tėvas liepė tarnui parnešti jį namo pas motiną.

19. und sprach zu seinem Vater: O mein Haupt, mein Haupt! Er sprach zu seinem Knecht: Bringe ihn zu seiner Mutter!

19. Et il dit à son père: Ma tête, ma tête! Et le père dit au serviteur: Porte-le à sa mère.

19. Y dijo a su padre: Mi cabeza, mi cabeza. Y él dijo a un criado: Llévale a su madre.

19 En het zeide tot zijn vader: Mijn hoofd, mijn hoofd! Hij dan zeide tot een jongen: Draag hem tot zijn moeder.

19. Rzekło do ojca swego: Głowa moja! Głowa moja! A on rzekł słudze: Zanieś go do matki jego.

19. És monda az ő atyjának: Jaj fejem, jaj fejem! És monda az ő atyja a szolgának: Vidd el őt az anyjához.

19 И сказал отцу своему: голова моя! голова моя болит! И сказал тот слуге своему: отнеси его к матери его.

19. І кволиться батькові свойму: Голова моя, голова болить! Той же звелїв слузї: Одведи його до матусї.

20. Niin palvelija otti hänet ja vei hänen äitinsä luo. Ja poika istui hänen polvillansa puolipäivään asti; sitten hän kuoli.

20. Ja hän otti hänen ja vei äitinsä tykö; ja hän istui hänen helmassansa puolipäivään asti, ja kuoli.

20. Ja hän otti hänen ja wei äitins tygö ja hän pani hänen helmaans puolipäiwän asti nijn hän cuoli.

20 And when he had taken him and brought him to his mother, he sat on her knees till noon and then died.

20. And when he had taken him, and brought him to his mother, he sat on her knees till noon, and then died.

20. Og han bar ham og bragte ham til hans Moder; og han sad paa hendes Knæ indtil om Middagen, da døde han.

20. Och han tog honom, och hade honom till hans moder. Och hon satte honom i sitt sköte allt intill middagen; då blef han död.

20. Ja ta kandis tedda ja wiis tedda temma emma jure; ja ta istus temma pölwe peäl lounast sadik, siis surri ta ärra.

20. Kai jį parnešė pas motiną, pasėdėjęs ant jos kelių iki vidudienio, jis mirė.

20. Und er nahm ihn und brachte ihn zu seiner Mutter, und sie setzte ihn auf ihren Schoß bis an den Mittag; da starb er.

20. Il le porta donc et l'amena à sa mère; et il demeura sur les genoux de sa mère jusqu'à midi, puis il mourut.

20. Y como él le tomó, y le trajo a su madre, estuvo sentado sobre sus rodillas hasta mediodía, y murióse.

20 En hij droeg hem, en bracht hem tot zijn moeder. En hij zat op haar knieen tot aan den middag toe; toen stierf hij.

20. Który wziąwszy go, zaniósł go do matki jego; i siedział na łonie jej aż do południa i umarł.

20. Ki mikor felvette őt, vivé az ő anyjához, és az az ölében tartá délig, és akkor meghalt.

20 И понес его и принес его к матери его. И он сидел на коленях у неедо полудня, и умер.

20. І взяв той хлопя та й одвів до матері. І седїло воно до самих обід на колїнах у її, й вмерло.

21. Ja äiti meni ylös ja laski hänet Jumalan miehen vuoteeseen, sulki oven, niin että poika jäi yksin, ja lähti pois.

21. Ja hän nousi ja laski hänen Jumalan miehen vuoteelle, läksi ulos ja sulki oven,

21. Ja hän nousi ja laski hänen Jumalan miehen wuotelle läxi ulos ja sulki owen.

21 And she went up and laid him on the bed of the man of God and shut (the door) upon him and went out.

21. And she went up, and laid him on the bed of the man of God, and shut the door upon him, and went out.

21. Saa gik hun op og lagde ham paa den Guds Mands Seng, og hun lukkede for ham og gik ud.

21. Och hon gick upp, och lade honom på Guds mansens säng, slöt till, och gick ut;

21. Ja ta emma läks ülles ja heitis tedda se Jummala mehhe wodi peäle mahha, ja panni ukse temma tagga lukko ja läks wälja,

21. Ji užnešė jį, paguldė į Dievo vyro lovą, užrakino duris ir išėjo.

21. Und sie ging hinauf und legte ihn aufs Bett des Mannes Gottes, schloß zu und ging hinaus

21. Alors elle monta, et le coucha sur le lit de l'homme de Dieu; et, ayant fermé la porte sur lui, elle sortit.

21. Ella entónces subió, y púsole sobre la cama del varón de Dios: y cerró la puerta sobre él, y salió:

21 En zij ging op, en leide hem op het bed van den man Gods; daarna sloot zij voor hem toe, en ging uit.

21. Tedy ona szedłszy położyła go na łóżku męża Bożego, a zamknąwszy drzwi, wyszła.

21. És felméne az asszony, és az Isten emberének [8†] ágyára tevé őt, és az ajtót bezárván kijöve onnét.

21 И пошла она, и положила его на постели человека Божия, и заперла его, и вышла,

21. І пійшла вона, положила його в Божого чоловіка на постелї, зачинила двері й пійшла;

22. Sitten hän kutsui miehensä ja sanoi: Lähetä minulle palvelija ja aasintamma, niin minä riennän Jumalan miehen tykö ja tulen heti takaisin.

22. Ja kutsui miehensä ja sanoi: lähetä minun tyköni yksi palvelioista ja yksi aaseista, sillä minä menen Jumalan miehen tykö ja palajan.

22. Ja cudzui miehens ja sanoi lähetä minun tygöni yxi palwelioista ja Asi: sillä minä menen Jumalan miehen tygö ja palajan.

22 And she called to her husband and said, I beseech you, send me one of the servants and one of the donkeys, that I may run to the man of God and come again.

22. And she called unto her husband, and said, Send me, I pray thee, one of the young men, and one of the asses, that I may run to the man of God, and come again.

22. Og hun kaldte ad sin Mand og sagde: Kære, send mig en af Drengene og en af Aseninderen, og jeg vil skynde mig hen til den Guds Mand og komme igen.

22. Och kallade sin man, och sade: Sänd mig en af tjenarena, och ena åsninno; jag vill till Guds mannen, och komma igen.

22. Ja hüdis omma mehhe ja ütles: Läkkita mulle, pallun ma, üks neist poistest ja üks neist emma-eeslidest, siis tahhan ma ruttuste se Jummala mehhe jure miñna ja jälle taggasi tulla.

22. Pašaukusi savo vyrą, ji tarė: ‘‘Atsiųsk tarną ir asilę, kad galėčiau skubiai nuvykti pas Dievo vyrą ir tuojau sugrįžti’‘.

22. und rief ihren Mann und sprach: Sende mir der Knechte einen und eine Eselin; ich will zu dem Mann Gottes, und wiederkommen.

22. Ensuite elle appela son mari, et dit: Envoie-moi, je te prie, un des serviteurs et une des ânesses; et je m'en irai jusqu'à l'homme de Dieu; puis je reviendrai.

22. Y llamando a su marido, díjole: Ruégote que envies conmigo a alguno de los criados, y una de las asnas, para que yo vaya corriendo al varón de Dios, y vuelva.

22 En zij riep om haar man, en zeide: Zend mij toch een van de jongens, en een van de ezelinnen, dat ik tot den man Gods lope, en wederkome.

22. Potem przyzwała męża swego, i rzekła: Proszę cię, poślij ze mną jednego z sług, i jednę oślicę, że pobieżę aż do męża Bożego, i wrócę się zaś.

22. És előhívatá az ő férjét és monda: Kérlek, küldj ide nékem egyet a szolgák közül és egy szamarat, hadd menjek el hamar az Isten [9†] emberéhez, és mindjárt megjövök.

22 и позвала мужа своего и сказала: пришли мне одного из слуг и одну из ослиц, я поеду к человеку Божию и возвращусь.

22. І кликнула чоловіка свого й каже: Пошли до мене которого слугу з ослицею, поїду хутко до чоловіка Божого, та зараз і вернусь.

23. Hän sanoi: Miksi menet hänen tykönsä tänä päivänä? Eihän nyt ole uusikuu eikä sapatti. Hän vastasi: Ole huoleti.

23. Ja hän sanoi: miksi sinä hänen tykönsä menet tänäpänä, sillä ei nyt ole uusi kuu taikka sabbati? Hän sanoi: rauha.

23. Ja hän sanoi: mixi sinä hänen tygöns menet: sillä ei nyt ole usicuu taicka Sabbathi? hän sanoi: rauha.

23 And he said, Why will you go to him today? It is neither new moon nor Sabbath. And she said, It will be well.

23. And he said, Wherefore wilt thou go to him to day? it is neither new moon, nor sabbath. And she said, It shall be well.

23. Og han sagde: Hvorfor vil du gaa til ham i Dag, da det ikke er Nynaane, ej heller Sabbat? og hun sagde: Lad det være godt!

23. Han sade: Hvi vill du till honom? Är dock i dag icke nymånad eller Sabbath. Hon sade: Väl.

23. Ja ta mees ütles: Miks sa tänna ta jure lähhäd? nüüd ei olle nore ku Pühha egga hingamisse pääw; ja ta ütles: Hästi keik.

23. Jis paklausė: ‘‘Kodėl tu eini pas jį šiandien? Juk nei jaunas mėnulis, nei sabatas’‘. Bet ji atsakė: ‘‘Viskas gerai’‘.

23. Er sprach: Warum willst du zu ihm? Ist doch heute nicht Neumond noch Sabbat. Sie sprach: Es ist gut.

23. Et il dit: Pourquoi vas-tu vers lui aujourd'hui? Ce n'est point la nouvelle lune, ni le sabbat. Elle répondit: Tout va bien!

23. Y él dijo: ¿Para qué has de ir a él hoy? no es nueva luna ni sábado. Y ella respondió: Paz.

23 En hij zeide: Waarom gaat gij heden tot hem? Het is geen nieuwe maan, noch sabbat. En zij zeide: Het zal wel zijn.

23. Który rzekł: Po cóż chcesz jechać do niego? Dziś nie masz nowiu miesiąca, ani sabatu. Ale ona rzekła: Daj pokój.

23. És az monda: Miért mégy ő hozzá, ma nincs sem újhold, sem szombat? Felele az: Csak hagyd rám!

23 Он сказал: зачем тебе ехать к нему? сегодня не новомесячие и не суббота. Но она сказала: хорошо.

23. Він же каже: Чого тобі до його? Хиба сьогоднї новомісяччє, чи субота? Та вона відказала: Дарма, таки пійду.

24. Ja hän satuloi aasintamman ja sanoi palvelijallensa: Aja yhä eteenpäin äläkä keskeytä minun matkaani, ennenkuin sanon sinulle.

24. Ja hän satuloitsi aasin ja sanoi palveliallensa: aja vahvasti, älä viivytä ajamasta, muutoin kuin minä sanon sinulle.

24. Ja hän satuloidzi Asin ja sanoi palweliallens: aja wahwast ja älä wijwytä minua matcalla nijncuin minä sanon sinulle.

24 Then she saddled a donkey and said to her servant, Drive and go forward. Do not restrain my riding unless I bid you.

24. Then she saddled an ass, and said to her servant, Drive, and go forward; slack not thy riding for me, except I bid thee.

24. Og hun sadlede Aseninden og sagde til sin Dreng: Led den og gaa, ophold mig ikke i at ride fort, uden jeg siger dig til.

24. Och hon sadlade åsninnona, och sade till tjenaren: Drif uppå, och låt oss icke töfva med ridandet, såsom jag säger dig.

24. Ja ta laskis emma-eesli saddulasse panna ja ütles omma poisi wasto: Aia peäle ja minne, ärra te mulle wiwitust söites, olgo siis et ma sulle ütlen.

24. Pabalnojusi asilę, ji sakė savo tarnui: ‘‘Varyk ir skubėk. Nesustok, kol pasakysiu’‘.

24. Und sie sattelte die Eselin und sprach zum Knecht: Treibe fort und säume nicht mit dem Reiten, wie ich dir sage!

24. Elle fit donc seller l'ânesse, et dit à son serviteur: Mène bon train; ne ralentis pas la course, que je ne te le dise.

24. E hizo enalbardar un asna, y dijo al mozo: Guia y anda, y no me hagas detener para que suba, sino cuando yo te lo dijere.

24 Toen zadelde zij de ezelin, en zeide tot haar jongen: Drijf, en ga voort; houd mij niet op voort te rijden, tenzij dan dat ik het u zegge.

24. A tak osiodławszy oślicę, rzekła do sługi swego: Poganiaj, a jedź, i nie mieszkaj dla mnie w drodze, chyba żebym ci rozkazała.

24. És megnyergelé a szamarat, és monda a szolgának: Hajtsd és siess, ne késlelj engem a menésben, hanem ha mondándom néked.

24 И оседлала ослицу и сказала слуге своему: веди и иди; не останавливайся, доколе не скажу тебе.

24. Осїдлавши ослицю, звелїла слузї: Веди й іди. Не гай мене в дорозї, докіль не скажу.

25. Niin hän lähti ja tuli Jumalan miehen tykö Karmel-vuorelle. Kun Jumalan mies näki hänet kaukaa, sanoi hän palvelijalleen Geehasille: Katso, se on suunemilainen vaimo.

25. Ja niin hän meni pois ja tuli Jumalan miehen tykö Karmelin vuorelle. Kuin Jumalan mies näki hänen tulevan, sanoi hän palveliallensa Gehatsille: katso, se on Sunemin vaimo.

25. JA nijn hän meni pois ja tuli Jumalan miehen tygö Carmelin wuorelle. Cosca Jumalan mies näki hänen tulewan sanoi hän palweliallens Gehazille: cadzo Sunemin waimo on täällä.

25 So she went and came to the man of God to Mount Carmel. And it happened, when the man of God saw her afar off, that he said to Gehazi his servant, Behold, yonder is the Shunammite.

25. So she went and came unto the man of God to mount Carmel. And it came to pass, when the man of God saw her afar off, that he said to Gehazi his servant, Behold, yonder is that Shunammite:

25. Saa drog hun bort og kom til den Guds Mand, til Karmels Bjerg; og det skete, der den Guds Mand saa hende i Afstand, da sagde han til Gihesi, sin Dreng: Se, denne sunamitiske er der.

25. Alltså drog hon åstad, och kom till Guds mannen på Carmels berg. Som nu Guds mannen såg henne komma, sade han till sin tjenare Gehasi: Si, den Sunamitiskan är der;

25. Ja ta läks ja tulli se Jummala mehhe jure Karmeli mäe peäle, ja se sündis, kui Jummala mees tedda näggi ennese kohhal, siis ütles ta omma poisi Keasi wasto: Wata, se on se Sunemi-naene.

25. Ji atėjo pas Dievo vyrą prie Karmelio kalno. Dievo vyras, pamatęs ją iš tolo, tarė savo tarnui Gehaziui: ‘‘Šunemietė čia!

25. Also zog sie hin und kam zu dem Mann Gottes auf den Berg Karmel. Als aber der Mann Gottes sie kommen sah, sprach er zu seinem Diener Gehasi: Siehe, die Sunamitin ist da!

25. Ainsi elle s'en alla, et vint vers l'homme de Dieu, à la montagne de Carmel. Et, sitôt que l'homme de Dieu l'eut vue paraître, il dit à Guéhazi, son serviteur: Voilà cette Sunamite!

25. Y partiéndose vino al varón de Dios al monte del Carmelo, y cuando el varón de Dios la vió de léjos, dijo a su criado Giezi: He allí la Sunamita.

25 Alzo toog zij heen, en kwam tot den man Gods, tot den berg Karmel. En het geschiedde, als de man Gods haar van tegenover zag, dat hij tot Gehazi, zijn jongen, zeide: Zie, daar is de Sunamietische.

25. Jechała tedy, i przyjechała do męża Bożego na górę Karmel. A gdy ją ujrzał mąż Boży z daleka, rzekł do Giezego sługi swego: Oto ona Sunamitka.

25. És elmenvén, juta az Isten emberéhez a Kármel [10†] hegyére. És mikor meglátá őt az Isten embere távolról, monda Géházinak, az ő szolgájának: Ímé a Súnemita ez!

25 И отправилась и прибыла к человеку Божию, к горе Кармил. И когдаувидел человек Божий ее издали, то сказал слуге своему Гиезию: это та Сонамитянка.

25. От і поїхала та й прибула до чоловіка Божого на Кармель-гору. Як же загледїв її чоловік Божий оддалїк, сказав слузї свойму: Та се ж Сунамійка!

26. Riennä nyt häntä vastaan ja kysy häneltä: 'Voitko sinä hyvin, voivatko miehesi ja poikasi hyvin?' Hän vastasi: Hyvin.

26. Niin juokse nyt häntä vastaan ja sano hänelle: oletkos rauhassa, ja sinun miehes ja sinun poikas? Hän vastasi: rauhassa.

26. Nijn juoxe nyt händä wastan ja kysy hänelle jos hän hänen miehens ja poicans owat rauhas? Hän wastais: rauhas.

26 I beseech you, run now to meet her and say to her, Is it well with you? Is it well with your husband? Is it well with the child? And she answered, It is well.

26. Run now, I pray thee, to meet her, and say unto her, Is it well with thee? is it well with thy husband? is it well with the child? And she answered, It is well.

26. Kære, løb hende nu i Møde og sig til hende: Gaar det dig vel gaar det din Mand vel gaar det Barnet vel? Og hun sagde: Vel.

26. Så löp nu emot henne, och fråga henne, om henne, och hennes man, och son väl går. Hon sade: Väl.

26. Et jose nüüd temma wasto ja ütle temmale: Kas sinno kässi, kas so mehhe kässi, kas so poia kässi hästi käib? ja ta ütles: Hästi keik.

26. Bėk ją pasitikti ir paklausk, kaip sekasi jai, jos vyrui ir vaikui’‘. Ji atsakė: ‘‘Gerai’‘.

26. So laufe ihr nun entgegen und frage sie, ob's ihr und ihrem Mann und Sohn wohl gehe. Sie sprach: Wohl.

26. Va, cours au-devant d'elle, et dis-lui: Tout va-t-il bien pour toi, pour ton mari, pour l'enfant? Et elle dit: Bien.

26. Yo te ruego que vayas ahora corriendo a recibirla, y díle: ¿Tienes paz, y tu marido, y tu hijo? Y ella dijo: Paz.

26 Nu loop toch haar tegemoet, en zeg tot haar: Is het wel met u? Is het wel met uw man? Is het wel met uw kind? En zij zeide: Het is wel.

26. Przetoż wynijdź przeciwko niej, a rzecz jej: A zdrowaś dobrze? zdrów i mąż twój? zdrów i syn?

26. Fuss, kérlek, eleibe, és kérdezd meg tőle, ha békességben van-é mind ő, mind az ő férje, mind az ő gyermeke? Monda az: Békességben!

26 Побеги к ней навстречу и скажи ей: „здорова ли ты? здоров ли муж твой? здоров ли ребенок?" – Она сказала: здоровы.

26. Біжи зараз їй зустріч та поспитай: Чи все гаразд у тебе? Чи все гаразд у чоловіка? Чи гаразд із хлопям? Відказала вона: Гаразд.

27. Tultuaan vuorelle Jumalan miehen tykö hän tarttui hänen jalkoihinsa. Niin Geehasi astui esiin työntääkseen hänet pois. Mutta Jumalan mies sanoi: Jätä hänet rauhaan, sillä hänen sielunsa on murheellinen, ja Herra on salannut sen minulta eikä ole ilmoittanut sitä minulle.

27. Mutta kuin hän tuli vuorelle Jumalan miehen tykö, tarttui hän hänen jalkoihinsa. Ja Gehatsi meni sysäämään häntä pois. Mutta Jumalan mies sanoi: anna hänen olla, sillä hänen sielunsa on murheellinen, ja Herra on minulta sen salannut ja ei ilmoittanut minulle.

27. Mutta cosca hän tuli wuorelle Jumalan miehen tygö tartui hän hänen jalcoins. Ja Gehazi meni sysämän händä pois. Mutta Jumalan mies sanoi: anna hänen olla: sillä hänen sieluns on murhellinen ja HERra on minulda sen salannut ja ei ilmoittanut minulle.

27 And when she came to the man of God to the hill, she caught hold of his feet. And Gehazi came near to thrust her away, but the man of God said, Let her alone, for her soul is distressed within her and Jehovah has hid it from me and has not told me.

27. And when she came to the man of God to the hill, she caught him by the feet: but Gehazi came near to thrust her away. And the man of God said, Let her alone; for her soul is vexed within her: and the LORD hath hid it from me, and hath not told me.

27. Og der hun kom til den Guds Mand paa Bjerget, holdt hun fast ved hans Fødder; da gik Gihesi frem at støde hende bort; men den Guds Mand sagde: Lad hende være, thi hendes Sjæl er beskelig bedrøvet i hende, og Herren har skjult det for mig og ikke givet mig det til Kende.

27. Men då hon uppkom till Guds mannen på berget, fick hon honom om hans fötter. Och Gehasi gick fram, och ville drifva henne bort; men Guds mannen sade: Låt blifva henne; förty hennes själ är bedröfvad; och Herren hafver mig det fördolt, och icke låtit mig det förstå.

27. Ja ta tulli Jummala mehhe jure mäe peäle ja hakkas ta jallust kinni, ja Keasi tulli tedda ärralükkama; ja se Jummala mees ütles: Seisa temmast rahho, sest ta südda on temmal kurb ja Jehowa on sedda mulle teädmatta jätnud ja ep olle mulle teäda annud.

27. Atėjusi pas Dievo vyrą, ji apkabino jo kojas. Gehazis norėjo atitraukti, bet Dievo vyras tarė: ‘‘Palik ją, ji labai nusiminusi. Viešpats nuslėpė tai nuo manęs ir nepasakė’‘.

27. Da sie aber zu dem Mann Gottes auf den Berg kam, hielt sie ihn bei seinen Füßen; Gehasi aber trat herzu, daß er sie abstieße. Aber der Mann Gottes sprach: Laß sie! denn ihre Seele ist betrübt, und der HERR hat mir's verborgen und nicht angezeigt.

27. Puis elle vint vers l'homme de Dieu sur la montagne, et embrassa ses pieds. Et Guéhazi s'approcha pour la repousser; mais l'homme de Dieu lui dit: Laisse-la, car son âme est dans l'amertume; et l'Éternel me l'a caché, et ne me l'a point déclaré.

27. Y ella vino al varón de Dios en el monte, y asió de sus piés, y llegó Giezi para quitarla: mas el varón de Dios le dijo: Déjala; porque su alma está en amargura, y Jehová me lo ha encubierto, y no me lo ha revelado.

27 Toen zij nu tot den man Gods op den berg kwam, vatte zij zijn voeten. Maar Gehazi trad toe, om haar af te stoten. Doch de man Gods zeide: Laat ze geworden; want haar ziel is in haar bitterlijk bedroefd, en de HEERE heeft het voor mij verborgen, en mij niet verkondigd.

27. A ona rzekła: Zdrowi dobrze. A gdy przyszła do męża Bożego na górę, uchwyciła się nóg jego; i przystąpił Giezy, aby ją odepchnął. Ale mąż Boży rzekł: Zaniechaj jej, boć w gorzkości jest dusza jej, a Pan zataił przedemną i nie oznajmił mi.

27. Mikor pedig az Isten emberéhez jutott a hegyre, átölelte az ő lábait; de Géházi oda ment, hogy elűzze őt, az Isten embere azonban így szólt: Hagyj békét néki, mert megkeseredett az ő szíve, és az Úr eltitkolta tőlem, és nem jelentette [11†] meg nékem.

27 Когда же пришла к человеку Божию на гору, ухватилась за ноги его. Иподошел Гиезий, чтобы отвести ее; но человек Божий сказал: оставь ее, душа у нее огорчена, а Господь скрыл от меня и не объявил мне.

27. Як знялась вона на гору до чоловіка Божого, обняла йому ноги. І приступив Гієзій, щоб одвести її. Чоловік же Божий сказав: Лиши її, бо вона тяжко сумна, а Господь потаїв се від мене й не обявив менї.

28. Hän sanoi: Pyysinkö minä poikaa herraltani? Enkö sanonut: 'Älä uskottele minulle'?

28. Hän sanoi: anoinko minä poikaa minun herraltani? Enkö minä sanonut: älä minua petä!

28. Hän sanoi: cosca minä anoin poica Herraldani engö minä sanonut ettei sinun pitänyt minua pettämän.

28 Then she said, Did I desire a son of my lord? Did I not say, do not deceive me?

28. Then she said, Did I desire a son of my lord? did I not say, Do not deceive me?

28. Og hun sagde: Begærde jeg en Søn af min Herre? sagde jeg ikke, at du skulde ikke bedrage mig?

28. Hon sade: När hafver jag bedts en son af min herra? Sade jag icke, att du icke skulle bespotta mig?

28. Ja se naene ütles: Kas ma ollen omma issanda käest ühhe poia pallunud? eks ma öölnud: Ärra petta mind mitte?

28. Ji tarė: ‘‘Argi aš tavęs, mano viešpatie, prašiau sūnaus? Argi nesakiau: ‘Neapgauk manęs’?’‘

28. Wann habe ich einen Sohn gebeten von meinem Herrn? sagte ich nicht du solltest mich nicht täuschen?

28. Alors elle dit: Avais-je demandé un fils à mon seigneur? Ne te dis-je pas: Ne fais point que je sois trompée?

28. Y ella dijo: ¿Pedí yo hijo a mi señor? ¿No dije yo, que no burlases de mi?

28 En zij zeide: Heb ik een zoon van mijn heer begeerd? Zeide ik niet: Bedrieg mij niet?

28. A ona rzekła: Azażem pana mego prosiła o syna? Izalim nie mówiła: Nie omylaj mię?

28. És monda az: Vajjon én [12†] kértem-é fiat az én uramtól? Nemde nem mondám-é néked: Ne csalj meg engemet?

28 И сказала она: просила ли я сына у господина моего? не говорила ли я:„не обманывай меня"?

28. І каже вона: Чи я ж прохала сина в мого добродїя? Чи я ж бо не казала: Не обманюй мене?

29. Silloin Elisa sanoi Geehasille: Vyötä kupeesi ja ota minun sauvani käteesi ja mene. Jos kohtaat jonkun, älä tervehdi häntä, ja jos joku tervehtii sinua, älä vastaa. Ja pane minun sauvani pojan kasvoille.

29. Ja hän sanoi Gehatsille: vyötä sinun kupees ja ota minun sauvani kätees, ja mene matkaas: jos joku sinun kohtaa, niin älä tervehdi häntä, ja jos joku sinua tervehtii, niin älä vastaa häntä: ja laske minun sauvani pojan kasvoille.

29. Ja hän sanoi Gehazille: wyötä sinun cupes ja walmista idzes ja ota minun sauwan kätees ja mene matcaas (jos jocu sinun cohta nijn älä terwetä händä ja jos jocu sinua terwettä nijn älä wasta händä) ja laske minun sauwan pojan caswoille.

29 Then he said to Gehazi, Gird up your loins and take my staff in your hand and go your way. If you meet any man, do not salute him and if any salute you, do not answer him again. And lay my staff upon the face of the child.

29. Then he said to Gehazi, Gird up thy loins, and take my staff in thine hand, and go thy way: if thou meet any man, salute him not; and if any salute thee, answer him not again: and lay my staff upon the face of the child.

29. Og han sagde til Gihesi: Bind om dine Lænder og tag min Stav i din Haand og gak: Om du møder nogen, da hils ham ikke, og om nogen hilser dig, da svar ham ikke, og læg min Stav paa Drengens Ansigt!

29. Han sade till Gehasi: Begjorda dina länder, och tag min staf i dina hand, och gack åstad; om någor möter dig, så helsa honom intet; och om någor helsar dig, så svara honom intet; och lägg min staf på piltens anlete.

29. Ja ta ütles Keasile: Panne omma wö wöle ja wötta mo sau ennese kätte ja minne; kui kegi so wasto juhtub, siis ärra terreta tedda mitte, ja kui kegi sind terretab, siis ärra wasta temmale mitte, ja panne mo sau poisikesse silma peäle.

29. Tada Eliziejus liepė Gehaziui susijuosti, pasiimti jo lazdą ir eiti: ‘‘Jei ką sutiksi, nesveikink jo, o jei kas tave sveikins, neatsakyk jam. Nuėjęs uždėk mano lazdą ant berniuko veido’‘.

29. Er sprach zu Gehasi: Gürte deine Lenden und nimm meinen Stab in deine Hand und gehe hin (so dir jemand begegnet, so grüße ihn nicht, und grüßt dich jemand, so danke ihm nicht), und lege meinen Stab auf des Knaben Antlitz.

29. Et il dit à Guéhazi: Ceins tes reins; prends mon bâton en ta main, et t'en va. Si tu rencontres quelqu'un, ne le salue point; et si quelqu'un te salue, ne lui réponds pas; ensuite tu mettras mon bâton sur le visage de l'enfant.

29. Entónces él dijo a Giezi: Ciñe tus lomos, y toma mi bordón en tu mano, y vé, y si alguno te encontrare, no le saludes, y si alguno te saludare, no le respondas. Y pondrás mi bordón sobre el rostro del niño.

29 En hij zeide tot Gehazi: Gord uw lenden, en neem mijn staf in uw hand, en ga henen; zo gij iemand vindt, groet hem niet; en zo u iemand groet, antwoord hem niet; en leg mijn staf op het aangezicht van den jongen.

29. Tedy on rzekł do Giezego: Przepasz biodra twe, a weźmij laskę moję w rękę twą, a idź; jeźli kogo spotkasz, nie pozdrawiaj go; a jeźli by cię kto pozdrowił, nie odpowiadaj mu; i połóż laskę moję na oblicze dziecięcia.

29. És monda Elizeus Géházinak: Övezd fel derekadat, és vedd kezedbe az én pálczámat, és menj el, ha valakivel találkozol, ne [13†] köszönj néki, és annak is, a ki köszön néked, ne felelj, és az én pálczámat tedd a gyermek arczára.

29 И сказал он Гиезию: опояшь чресла твои и возьми жезл мой в руку твою, и пойди; если встретишь кого, не приветствуй его, и если кто будет тебя приветствовать, не отвечай ему; и положи посох мой на лице ребенка.

29. І звелїв Гієзієві: Підпережи чересла твої, возьми палицю мою в руку та й іди. Коли зустрінеш кого, не вітай його, а коли хто вітати ме тебе, не дякуй! та й положи палицю мою на лице хлопяткові.

30. Mutta pojan äiti sanoi: Niin totta kuin Herra elää, ja niin totta kuin sinun sielusi elää: minä en jätä sinua. Ja Elisa nousi ja seurasi häntä.

30. Mutta pojan äiti sanoi: niin totta kuin Herra elää ja sinun sielus elää, en minä päästä sinua. Niin hän nousi ja seurasi häntä.

30. Mutta pojan äiti sanoi: nijn totta cuin HERra elä ja sinun sielus en minä päästä sinua. Nijn hän nousi ja seurais händä.

30 And the mother of the child said, As Jehovah lives and as your soul lives, I will not leave you. And he arose and followed her.

30. And the mother of the child said, As the LORD liveth, and as thy soul liveth, I will not leave thee. And he arose, and followed her.

30. Og Drengens Moder sagde: Saa vist, som Herren lever, og din Sjæl lever, jeg forlader dig ikke; da stod han op og gik efter hende.

30. Men piltens moder sade: Så sant som Herren lefver, och din själ, jag släpper dig icke. Då stod han upp, och följde henne.

30. Jas se poisikesse emma ütles: Ni töeste kui Jehowa ellab ja so hing ellab, ei ma jätta sind mitte mahha; siis wöttis ta kätte ja läks temma järrele.

30. Vaiko motina atsakė Eliziejui: ‘‘Kaip gyvas Viešpats ir gyva tavo siela, aš tavęs nepaliksiu’‘. Jis nuėjo kartu su ja.

30. Die Mutter des Knaben aber sprach: So wahr der HERR lebt und deine Seele, ich lasse nicht von dir! Da machte er sich auf und ging ihr nach.

30. Mais la mère de l'enfant dit: L'Éternel est vivant et ton âme est vivante! je ne te laisserai point. Et il se leva, et la suivit.

30. Entónces dijo la madre del niño: Vive Jehová, y vive tu alma, que no te dejaré.

30 Doch de moeder van den jongen zeide: Zo waarachtig als de HEERE leeft en uw ziel leeft, ik zal u niet verlaten! Hij stond dan op, en volgde haar na.

30. A matka dziecięcia onego rzekła: Jako żywy Pan, i jako żywa dusza twoja, że się ciebie nie puszczę. A tak wstawszy szedł za nią.

30. De a gyermeknek anyja monda: Él az Úr és él a te lelked, hogy el nem hagylak téged. Felkele azért és követé őt.

30 И сказала мать ребенка: жив Господь и жива душа твоя! не отстану от тебя. И он встал и пошел за нею.

30. Мати ж хлопчикова промовила: Як певно, що Бог живе, й як певно, що ти живеш, я не покину тебе! Тодї метнувсь він і пійшов слїдом за нею.

31. Mutta Geehasi oli mennyt heidän edellänsä ja pannut sauvan pojan kasvoille, mutta tämä ei ääntänyt eikä kuullut. Niin hän tuli takaisin häntä vastaan ja kertoi hänelle sanoen: Poika ei herännyt.

31. Mutta Gehatsi meni pois heidän edellänsä, ja laski sauvansa pojan kasvoille, vaan ei ollut ääntä eikä tuntoa. Niin hän palasi ja kohtasi hänen, ilmoitti hänelle ja sanoi: ei poika herännyt.

31. Mutta Gehazi meni pois heidän edelläns ja laski sauwans pojan caswoille waan ei ollut eikä ändä eikä tundo. Nijn hän palais ja cohtais hänen ilmoitti hänelle ja sanoi: ei poica herännyt.

31 And Gehazi passed on before them and laid the staff upon the face of the child, but there was neither voice, nor hearing. Therefore he returned to meet him and told him, saying, The child has not awakened.

31. And Gehazi passed on before them, and laid the staff upon the face of the child; but there was neither voice, nor hearing. Wherefore he went again to meet him, and told him, saying, The child is not awaked.

31. Og Gihesi var gaaet foran dem og lagde Staven paa Drengens Ansigt; men der var ingen Lyd og ingen Følelse; saa gik han tilbage og mødte ham og gav ham det til Kende og sagde: Drengen vaagnede ikke op.

31. Men Gehasi var allaredo gången framför dem, och lade stafven på piltens anlete; men der var hvarken röst eller sinne. Och han gick tillbaka igen emot honom, och bådade honom, och sade: Pilten är icke uppväckt.

31. Ja Keasi olli nende ele ärraläinud ja se saua selle poisikesse silma peäle pannud: agga ei olnud heält egga tähhele-pannemist; ja ta tulli taggasi ta wasto ja andis temmale teäda ja ütles: Se poisike ep olle üllesärkand.

31. Gehazis, nuėjęs pirma jų, uždėjo lazdą ant berniuko, tačiau nebuvo nei balso, nei atsakymo. Tada jis grįžo ir, kelyje susitikęs juos, pasakė jam: ‘‘Berniukas nepabudo’‘.

31. Gehasi aber ging vor ihnen hin und legte den Stab dem Knaben aufs Antlitz; da war aber keine Stimme noch Fühlen. Und er ging wiederum ihnen entgegen und zeigte ihm an und sprach: Der Knabe ist nicht aufgewacht.

31. Or Guéhazi, les ayant devancés, mit le bâton sur le visage de l'enfant; mais il n'y eut ni voix ni signe d'attention; et il revint au-devant d'Élisée, et lui fit ce rapport, en disant: L'enfant ne s'est pas réveillé.

31. Él entónces se levantó, y siguióla. Y Giezi había ido delante de ellos, y había puesto el bordón sobre el rostro del niño, mas ni tenía voz ni sentido, y así se había vuelto para encontrar a Eliseo, y declaróselo, diciendo: El mozo no despierta.

31 Gehazi nu was voor hun aangezicht doorgegaan; en hij leide den staf op het aangezicht van den jongen; doch er was geen stem, noch opmerking. Zo keerde hij weder hem tegemoet, en bracht hem boodschap, zeggende: De jongen is niet ontwaakt.

31. A Giezy uprzedził je, i położył laskę na oblicze dziecięcia; lecz nie było głosu, ani czucia. Przetoż się wrócił przeciwko niemu i oznajmił mu, mówiąc: Nie ocuciło się dziecię.

31. Géházi pedig már előttök elment volt, és a pálczát a gyermek arczára fekteté, de nem szólott és nem is eszmélt rá a gyermek. Azért visszatért eleibe, és megmondá néki, mondván: Nem támadt fel a gyermek.

31 Гиезий пошел впереди их и положил жезл на лице ребенка. Но не было ни голоса, ни ответа. И вышел навстречу ему, и донес ему, и сказал: не пробуждается ребенок.

31. Гієзій же випередив їх, та й положив палицю на лице в хлопятка. Та не було нї голосу нї слуху. І вернувся зустріч йому й з'ясував: Хлопя не прокинулось.

32. Ja kun Elisa tuli huoneeseen, niin katso, poika makasi hänen vuoteessaan kuolleena.

32. Ja kuin Elisa tuli huoneesen, katso, poika makasi kuolleena hänen vuoteellansa.

32. JA cuin Elisa tuli huoneseen cadzo poica macais cuolluna hänen wuotellans.

32 And when Elisha came into the house, behold, the child was dead and laid upon his bed.

32. And when Elisha was come into the house, behold, the child was dead, and laid upon his bed.

32. Og der Elisa kom i Huset, se, da var den døde Dreng lagt paa hans Seng.

32. Och då Elisa kom i huset, si, då låg pilten död på hans säng.

32. Ja Elisa tulli senna kotta, ja wata, se poisike olli surnud ja temma wodi peäle pandud.

32. Eliziejus, įėjęs į namus, pamatė negyvą berniuką jo lovoje.

32. Und da Elisa ins Haus kam, siehe, da lag der Knabe tot auf seinem Bett.

32. Élisée entra donc dans la maison; et voici, l'enfant était mort et couché sur son lit.

32. Y venido Eliseo a la casa, he aquí el niño que estaba tendido muerto sobre su cama.

32 En toen Elisa in het huis kwam, ziet, zo was de jongen dood, zijnde gelegd op zijn bed.

32. Tedy wszedł Elizeusz do domu, a oto dziecię umarłe leżało na łóżku jego.

32. És bement Elizeus a házba, és ímé a gyermek ott feküdt halva az ő [14†] ágyán.

32 И вошел Елисей в дом, и вот, ребенок умерший лежит на постели его.

32. Як же ввійшов Елисей в господу, знайшов хлопятко мертве - лежить у його на постелї.

33. Tultuaan sisään hän sulki oven, niin että he jäivät kahden, ja rukoili Herraa.

33. Ja hän meni sisälle ja sulki oven molempain perään; ja hän rukoili Herraa,

33. Ja hän meni sisälle ja sulki owen molembain perän ja rucoili HERra.

33 He went in therefore and shut the door upon the two of them and prayed to Jehovah.

33. He went in therefore, and shut the door upon them twain, and prayed unto the LORD.

33. Og han gik ind og lukkede Døren til for dem begge og bad til Herren.

33. Och han gick in, och slöt igen dörrena om sig båda, och bad till Herran;

33. Ja ta tulli ja panni ukse lukko nende mollematte tagga ja pallus Jehowa;

33. Jis užrakino duris paskui save ir meldėsi Viešpačiui.

33. Und er ging hinein und schloß die Tür zu für sie beide und betete zu dem HERRN

33. Et, étant entré, il ferma la porte sur eux deux, et pria l'Éternel.

33. Y entrando él, cerró la puerta sobre ámbos, y oró a Jehová.

33 Zo ging hij in, en sloot de deur voor hen beiden toe, en bad tot den HEERE.

33. A gdy tam wszedł, zamknął drzwi przed onymi obydwoma, i modlił się Panu.

33. És bement, és bezárta az ajtót magára [15†] és a gyermekre, és könyörgött az Úrnak.

33 И вошел, и запер дверь за собою, и помолился Господу.

33. І ввійшов він, засунув двері від їх, та й молився Господеві;

34. Senjälkeen hän nousi vuoteelle ja laskeutui pojan yli, pannen suunsa hänen suunsa päälle, silmänsä hänen silmiensä päälle ja kätensä hänen kättensä päälle. Ja kun hän näin kumartui hänen ylitsensä, lämpeni pojan ruumis.

34. Nousi ja laski itsensä lapsen päälle, ja pani suunsa hänen suunsa päälle, ja silmänsä hänen silmäinsä päälle, ja kätensä hänen kättensä päälle, ja niin ojensi itsensä hänen päällensä, että lapsen ruumis tuli lämpimäksi.

34. Nousi ja laski idzens lapsen päälle ja pani suuns nuorucaisen suun ja silmäns hänen silmäins päälle ja kätens hänen kättens päälle ja nijn ojensi idzens hänen päällens että lapsen ruumis tuli lämbymäxi.

34 And he went up and lay upon the child and put his mouth upon his mouth and his eyes upon his eyes and his hands upon his hands. And he stretched himself upon him and the flesh of the child grew warm.

34. And he went up, and lay upon the child, and put his mouth upon his mouth, and his eyes upon his eyes, and his hands upon his hands: and he stretched himself upon the child; and the flesh of the child waxed warm.

34. Og han steg op og lagde sig over Barnet og lagde sin Mund paa dets Mund og sine Øjne paa dets Øjne og sine Hænder paa dets Hænder og bredte sig ud over det, saa at Barnets Legeme blev varmt.

34. Och steg upp, och lade sig öfver pilten, och lade sin mun på piltens mun, och sin ögon på hans ögon, och sina händer på hans händer, och räckte sig så ut öfver honom, så att piltens kropp vardt varm.

34. Ja läks ülles ja heitis ennast se lapse peäle, ja panni omma su temma su peäle, ja om̃ad silmad temma silmade peäle, ja ommad käed temma kätte peäle, ja heitis kummuliste ta peäle, et se lapse ihho sojaks sai.

34. Po to jis atsigulė ant vaiko, uždėjo savo burną ant jo burnos, savo akis ant jo akių ir savo rankas ant jo rankų. Vaiko kūnas sušilo.

34. und stieg hinauf und legte sich auf das Kind und legte seinen Mund auf des Kindes Mund und seine Augen auf seine Augen und seine Hände auf seine Hände und breitete sich also über ihn, daß des Kindes Leib warm ward.

34. Puis il monta, et se coucha sur l'enfant, et mit sa bouche sur la bouche de l'enfant, ses yeux sur ses yeux, ses mains sur ses mains, et s'étendit sur lui; et la chair de l'enfant fut réchauffée.

34. Y subió, y echóse sobre el niño, poniendo su boca sobre la boca de él, y sus ojos sobre los ojos de él, y sus manos sobre las manos de él: y así se tendió sobre él, y la carne del mozo se calentó.

34 En hij klom op, en leide zich neder op het kind, en leggende zijn mond op deszelfs mond, en zijn ogen op zijn ogen, en zijn handen op zijn handen, breidde zich over hem uit. En het vlees des kinds werd warm.

34. Potem wstąpiwszy na łoże, położył się na dzieciątko, przyłożywszy usta swe do ust jego, a oczy swe do oczów jego, i ręce swe do rąk jego, i rozpostarł się na niem, tak iż się zagrzało ciało dziecięce.

34. És az ágyra felhágván, a gyermekre feküdt, és az ő száját a gyermek szájára tevé, szemeit szemeire, kezeit kezeire, és ráborult, és megmelegedék a gyermek teste.

34 И поднялся и лег над ребенком, и приложил свои уста к его устам, и свои глаза к его глазам, и свои ладони к его ладоням, и простерся на нем, и согрелось тело ребенка.

34. Тодї нахилився над хлопятком, і притулив уста свої до його уст, очі свої до його оченят і руки свої до його рученят, та й пригорнувсь до його, й огрілось тїло в хлопятка.

35. Sitten hän kulki huoneessa kerran edestakaisin ja nousi ja kumartui hänen ylitsensä. Silloin poika aivasti seitsemän kertaa, ja senjälkeen poika avasi silmänsä.

35. Ja hän nousi jälleen ja kävi kerran sinne ja tänne huoneessa, nousi ja laski itsensä hänen päällensä. Niin poika aivasti seitsemän kertaa, sitte avasi poika silmänsä.

35. Ja hän nousi jällens ja käwi kerran sinne ja tänne sijnä huones nousi ja laski idzens hänen päällens. Nijn poica aiwasti seidzemen kerta sijtte awais poica silmäns.

35 Then he returned and walked in the house once to and fro and went up and stretched himself upon him. And the child sneezed seven times and the child opened his eyes.

35. Then he returned, and walked in the house to and fro; and went up, and stretched himself upon him: and the child sneezed seven times, and the child opened his eyes.

35. Og han trak sig tilbage og gik i Huset, en Gang hid og en Gang did, og steg op og bredte sig ud over ham, da gispede Drengen indtil syv Gange, og Drengen oplod sine Øjne.

35. Men han stod åter upp, och gick en gång hit och dit i huset, och steg upp, och räckte sig ut öfver honom. Då prustade pilten sju resor; sedan lät pilten ögonen upp.

35. Ja ta tulli jälle ja käis koias ükskord siñna ja ükskord tenna, ja läks ülles ja heitis kummuliste temma peäle; siis haewastas se poisike seitsekorda, pärrast teggi se poisike ommad silmad lahti.

35. Pasivaikščiojęs Eliziejus vėl išsitiesė ant vaiko. Tuomet berniukas sučiaudėjo septynis kartus ir atsimerkė.

35. Er aber stand wieder auf und ging im Haus einmal hierher und daher und stieg hinauf und breitete sich über ihn. Da schnaubte der Knabe siebenmal; darnach tat der Knabe seine Augen auf.

35. Puis il se retirait, et allait par la maison, tantôt ici, tantôt là, et remontait et s'étendait encore sur lui; enfin l'enfant éternua sept fois, et ouvrit les yeux.

35. Y volviendo paseóse por casa a una parte y a otra, y después subió, y tendióse sobre él, y el mozo estornudó siete veces, y abrió sus ojos.

35 Daarna kwam hij weder, en wandelde in het huis eens herwaarts, en eens derwaarts, en klom weder op, en breidde zich over hem uit; en de jongen niesde tot zevenmaal toe; daarna deed de jongen zijn ogen open.

35. A odwróciwszy się od niego, przechadzał się po domu tam i sam; potem wstąpił, a położył się na niem. Tedy kichało dziecię aż do siódmego razu, i otworzyło dziecię oczy swoje.

35. Azután felállott, és egyszer alá és fel járt a házban, majd újra felment és reáborult. Akkor a gyermek prüsszente vagy [16†] hétszer, és felnyitá szemeit a gyermek.

35 И встал и прошел по горнице взад и вперед; потомопять поднялся и простерся на нем. И чихнул ребенок раз семь, и открыл ребенок глаза свои.

35. І знявсь ізнов, походив по сьвітлицї сюди й туди, підойшов та й схиливсь над ним. І чхнуло хлопя сїм раз, та й розкрило оченята хлопятко.

36. Hän kutsui Geehasin ja sanoi: Kutsu se suunemilainen vaimo. Niin hän kutsui vaimon, ja tämä tuli hänen luokseen. Hän sanoi: Ota poikasi.

36. Ja hän kutsui Gehatsin ja sanoi: kutsu Sunemin vaimo. Ja kuin hän oli hänen kutsunut, tuli hän sisälle hänen tykönsä. Hän sanoi: ota poikas!

36. Ja hän cudzui Gehazin ja sanoi: cudzu Sunemin waimo. Ja cosca hän oli hänen cudzunut tuli hän sisälle hänen tygöns. Hän sanoi: ota sinun poicas.

36 And he called Gehazi and said, Call this Shunammite. So he called her. And when she came in to him, he said, Take up your son.

36. And he called Gehazi, and said, Call this Shunammite. So he called her. And when she was come in unto him, he said, Take up thy son.

36. Og han kaldte ad Gihesi og sagde: Kald ad den sunamitiske; og der han kaldte ad hende, da kom hun til ham, og han sagde: Tag din Søn!

36. Och han kallade Gehasi, och sade: Kalla Sunamitiskona. Och då han hade kallat henne, kom hon in till honom. Han sade: Tag här din son.

36. Ja ta hüdis Keasi ja ütles: Hüa se Sunemi-naene; ja ta hüdis tedda, ja ta tulli tem̃a jure; ja Elisa ütles: Wotta omma poeg ärra.

36. Pasišaukęs Gehazį, jis tarė: ‘‘Pašauk šunemietę’‘. Jai atėjus, jis sakė: ‘‘Pasiimk savo sūnų’‘.

36. Und er rief Gehasi und sprach: Rufe die Sunamitin! Und da er sie rief, kam sie hinein zu ihm. Er sprach: Da nimm hin deinen Sohn!

36. Alors Élisée appela Guéhazi, et lui dit: Appelle cette Sunamite. Et il l'appela; et elle vint vers lui, et il lui dit: Prends ton fils.

36. Entónces él llamó a Giezi, y díjole: Llama a esta Sunamita. Y él la llamó: y entrando ella, él le dijo: Toma tu hijo.

36 En hij riep Gehazi, en zeide: Roep deze Sunamietische. En hij riep ze, en zij kwam tot hem; en hij zeide: Neem uw zoon op.

36. Tedy zawołał Giezego, i rzekł: Zawołaj tej Sunamitki. I zawołał jej, i przyszła do niego, i rzekł: Weźmij syna twego,

36. Ő pedig szólítá Géházit, és monda: Hívd ide a Súnemitát. És oda hívá azt. És mikor oda ment, monda: Vedd a te fiadat.

36 И позвал он Гиезия и сказал: позови эту Сонамитянку. И тот позвал ее. Она пришла к нему, и он сказал: возьми сына твоего.

36. І кликнув тодї Гієзія й звелїв: Поклич сюди Сунамійку. І як увійшла покликана, сказав він: Возьми синка твого.

37. Ja vaimo tuli ja lankesi hänen jalkainsa juureen, kumartui maahan ja otti poikansa ja meni ulos.

37. Niin hän tuli ja lankesi hänen jalkainsa juureen, kumarsi itsensä maahan, ja otti poikansa ja meni ulos.

37. Nijn hän tuli ja langeis hänen jalcains juureen cumarsi ja otti poicans ja meni ulos.

37 Then she went in and fell at his feet and bowed herself to the ground. And she took up her son and went out.

37. Then she went in, and fell at his feet, and bowed herself to the ground, and took up her son, and went out.

37. Da kom hun og faldt ned for hans Fødder og bøjede sig ned til Jorden, og hun tog sin Søn og gik ud.

37. Då kom hon, och föll till hans fötter, och tillbad på jordena; och tog sin son, och gick ut.

37. Ja ta tulli ja heitis temma ümber jalge, ja kummardas mahha, ja wöttis omma poia ärra ja läks wälja.

37. Įėjusi ji parpuolė prie jo kojų, nusilenkė iki žemės ir, pasiėmusi sūnų, išėjo.

37. Da kam sie und fiel zu seinen Füßen und beugte sich nieder zur Erde und nahm ihren Sohn und ging hinaus.

37. Elle vint donc, et se jeta à ses pieds, et se prosterna en terre; puis elle prit son fils, et sortit.

37. Y ella entró, y echóse a sus piés, e inclinóse a tierra, y tomó su hijo, y se salió.

37 Zo kwam zij, en viel voor zijn voeten, en boog zich ter aarde, en zij nam haar zoon op, en ging uit.

37. Która wszedłszy, upadła u nóg jego, i kłaniała się aż do ziemi, a wziąwszy syna swego, wyszła.

37. Ki mikor bement, lábához esék, és leborula a földre, és az ő fiát fogván, kiméne.

37 И подошла, и упала ему в ноги, и поклонилась до земли; и взяла сына своего и пошла.

37. І приступила вона й упала йому в ноги та й уклонилась до самого долу; тодї взяла синка свого й вийшла.

38. Elisa palasi Gilgaliin, ja maassa oli nälänhätä. Ja kun profeetanoppilaat istuivat hänen edessänsä, sanoi hän palvelijallensa: Pane suuri pata liedelle ja keitä keitto profeetanoppilaille.

38. Ja Elisa palasi Gilgaliin, ja kallis aika oli maalla, ja prophetain pojat olivat hänen edessänsä. Ja hän sanoi palveliallensa: ota suuri pata ja keitä lientä prophetain pojille.

38. JA Elisa palais Gilgalijn ja callis aica oli maalla ja Prophetain pojat olit hänen edesäns. Ja hän sanoi palweliallens: ota suuri pata ja keitä liendä Prophetain pojille.

38 And Elisha came again to Gilgal. And there was a dearth in the land and the sons of the prophets were sitting before him. And he said to his servant, Set on the great pot and boil pottage for the sons of the prophets.

38. And Elisha came again to Gilgal: and there was a dearth in the land; and the sons of the prophets were sitting before him: and he said unto his servant, Set on the great pot, and seethe pottage for the sons of the prophets.

38. Og Elisa kom tilbage til Gilgal, og der var Hunger i Landet, og Profeternes Børn sade for hans Ansigt; og han sagde til sin Dreng: Sæt en stor Gryde til og kog en Ret til Profeternes Børn!

38. Då Elisa kom igen till Gilgal, vardt dyr tid i landena, och de Propheters söner bodde för honom. Och han sade till sin tjenare: Sätt fram en stor gryto, och koka ett mos för Propheternas söner.

38. Ja Elisa tulli taggasi Kilgali, ja nälg olli seäl maal, ja prohwetide lapsed istusid temma ees, ja ta ütles om̃a poisile: Panne se suur pot tullele ja keda leent prohwetide lastele.

38. Eliziejus sugrįžo į Gilgalą. Badas buvo krašte. Pranašų sūnums sėdint prie jo, jis liepė savo tarnui užkaisti didelį puodą ir išvirti visiems viralo.

38. Da aber Elisa wieder gen Gilgal kam, ward Teuerung im Lande, und die Kinder der Propheten wohnten vor ihm. Und er sprach zu seinem Diener: Setze zu einen großen Topf und koche ein Gemüse für die Kinder der Propheten!

38. Et Élisée revint à Guilgal. Or il y avait une famine au pays; et les fils des prophètes étaient assis devant lui. Et il dit à son serviteur: Mets le grand pot, et cuis du potage pour les fils des prophètes.

38. Y volvióse Eliseo a Gálgala. Y hubo grande hambre en la tierra. Entónces los hijos de los profetas estaban con él: y dijo a su criado: Pon una grande olla, y haz potaje para los hijos de los profetas.

38 Als nu Elisa weder te Gilgal kwam, zo was er honger in dat land, en de zonen der profeten zaten voor zijn aangezicht; en hij zeide tot zijn jongen: Zet den groten pot aan, en zied moes voor de zonen der profeten.

38. Potem wrócił się Elizeusz do Galgal, a głód był w onej ziemi, i synowie proroccy mieszkali przy nim. Tedy rzekł do sługi swego: Przystaw garniec wielki, a uwarz kaszę synom prorockim.

38. Azután visszament Elizeus Gilgálba. Éhség vala pedig akkor az országban, és a próféták fiai ő vele laknak [17†] vala. És monda az ő szolgájának: Tedd fel a nagy fazekat, és főzz valami főzeléket a próféták fiainak.

38 Елисей же возвратился в Галгал. И был голод в земле той, и сыны пророков сидели пред ним. И сказал он слуге своему: поставь большой котел и свари похлебку для сынов пророческих.

38. Елисей же пійшов знов у Галгал. А була тодї голоднеча в тій землї; ученики пророцькі седїли перед ним. І звелїв він слузї свойму: Постав найбільшого казана та й звари юшку синам пророцьким.

39. Niin muuan heistä meni kedolle poimimaan yrttejä ja löysi villin köynnöskasvin ja poimi siitä villikurkkuja viittansa täyden. Tultuaan hän leikkeli ne keittopataan, sillä he eivät tunteneet niitä.

39. Niin yksi läksi kedolle hakemaan ruohoja, ja löysi metsäviikunapuun, ja haki siitä kolokinteja vaatteensa täyden. Ja kuin hän tuli, leikkasi hän sen liemipataan; sillä ei he tunteneet sitä.

39. Nijn yxi läxi kedolle hakeman ruohoja ja hän löysi williwijnapuun ja haki sijtä Colochintejä waattens täyden. Ja cuin hän tuli leickais hän sen liemipataan: sillä ei he tundenet sitä.

39 And one went out into the field to gather herbs and found a wild vine and gathered wild gourds from it, his lap full and came and shred them into the pot of pottage, for they did not know them.

39. And one went out into the field to gather herbs, and found a wild vine, and gathered thereof wild gourds his lap full, and came and shred them into the pot of pottage: for they knew them not.

39. Da gik en ud paa Marken at sanke Urter og fandt en vild Ranke og samlede deraf sit Klæde fuldt af vilde Græskar, og der han kom, da skar han dem i Gryden til en Ret; thi de kendte dem ikke.

39. Så gick en ut på markena till att hemta krydde; och han fann en kurbitsstjelk, och hemte deraf vildkurbits sitt kläde fullt. Och då han kom, skar han det i grytona till moset; förty de kände det icke.

39. Ja üks läks wäljale rohto noppima, ja leidis ühhe mets-winapu ja noppis seält peält marjo omma kue täis, ja tulli ja leikas neid löhki leme potti sisse, sest nemmad ei tunnud neid.

39. Vienas iš jų išėjo į lauką pasirinkti daržovių; jis rado laukinį augalą, nuo kurio prisirinko laukinių moliūgų pilną apsiaustą. Parėjęs juos supjaustė į viralo puodą, nes jų nepažino.

39. Da ging einer aufs Feld, daß er Kraut läse, und fand wilde Ranken und las davon Koloquinten sein Kleid voll; und da er kam, schnitt er's in den Topf zum Gemüse, denn sie kannten es nicht.

39. Mais quelqu'un sortit aux champs pour cueillir des herbes; et il trouva de la vigne sauvage, et cueillit des coloquintes sauvages, plein sa robe; puis étant venu, il les mit par pièces dans le pot où était le potage; car on ne savait ce que c'était.

39. Y salió uno al campo a coger yerbas: y halló una parra montés, y cogió de ella uvas monteses su ropa llena: y volvió, y cortólas en la olla del potaje: porque no sabían lo que era.

39 Toen ging er een uit in het veld, om moeskruiden te lezen, en hij vond een wilden wijnstok, en las daarvan, zijn kleed vol wilde kolokwinten, en kwam, en sneed ze in den moespot; want zij kenden ze niet.

39. Przetoż wyszedł jeden na pole, aby zbierał zioła, i znalazł macicę polną, a nazbierał z niej owoców polnych pełen płaszcz swój, a przyszedłszy nakrajał ich w garniec kaszy; bo tego nie znali.

39. Kiméne azért egy a mezőre, hogy paréjt szedjen. És holmi vad indákra találván, tele szedé az ő ruháját azokról sártökkel, és mikor hazament, belevagdalta a fazékba főzeléknek; de nem tudta, hogy mi az?

39 И вышел один из них в поле собирать овощи, и нашел дикое вьющееся растение, и набрал с него диких плодов полную одежду свою; и пришел и накрошил их в котел с похлебкою, так как они не знали их .

39. І пійшов один у поле, щоб назбірати зела, й знайшов дику вючу ростину, нарвав із неї овощів повну одежину, й прийшов та й накришив їх в котел з юшкою, бо вони незнали їх.

40. Ja he kaatoivat miesten syödä, mutta kun nämä maistoivat keittoa, huusivat he ja sanoivat: Jumalan mies, padassa on kuolema! Eivätkä he voineet syödä.

40. Ja kuin he sen antoivat miesten eteen syödä, söivät he liemestä ja huusivat, sanoen: Jumalan mies, kuolema on padassa! Sillä ei he saaneet syödä.

40. Ja cosca he annoit miesten eteen syödä söit he liemestä ja huusit sanoden: Jumalan mies cuolema on padas.

40 So they poured out for the men to eat. And it happened, as they were eating of the pottage, that they cried out and said, O man of God, there is death in the pot. And they could not eat of it.

40. So they poured out for the men to eat. And it came to pass, as they were eating of the pottage, that they cried out, and said, O thou man of God, there is death in the pot. And they could not eat thereof.

40. Og de øste det op for Mændene til at æde; og det skete, der de aade af den Ret, da raabte de og sagde: Døden er i Gryden, du Guds Mand! og de kunde ikke æde deraf.

40. Och då de gåfvo det upp för männerna till att äta, och de åto af moset, ropade de, och sade: O! Guds man, döden i grytone; ty de kunde icke ätat.

40. Ja nemmad wallasid wälja meestele süa, ja se sündis, kui nemmad sest lemest söid, et nemmad kissendasid ja ütlesid: Oh Jummala mees, surm pottis! ja nemmad ei woind mitte süa.

40. Vyrai, paragavę įpilto viralo, šaukė: ‘‘Mirtis puode, Dievo vyre!’‘ Jie negalėjo valgyti.

40. Und da sie es ausschütteten für die Männer, zu essen, und sie von dem Gemüse aßen, schrieen sie und sprachen: O Mann Gottes, der Tod im Topf! denn sie konnten es nicht essen.

40. Et on en versa à ces gens pour manger; mais sitôt qu'ils eurent mangé de ce potage, ils s'écrièrent: Homme de Dieu, la mort est dans ce pot! Et ils n'en purent manger.

40. Y echó de comer a los varones: y fué que comiendo ellos de aquel guisado, dieron voces, diciendo: Varón de Dios, la muerte en la olla. Y no lo pudieron comer.

40 Daarna schepten zij voor de mannen op om te eten; en het geschiedde, als zij aten van dat moes, dat zij riepen en zeiden: Man Gods, de dood is in den pot! En zij konden het niet eten.

40. I wylali mężom onym, aby jedli. A gdy jedli onę kaszę zawołali, i rzekli: Śmierć w garncu, mężu Boży! I nie mogli jeść.

40. Mikor azután feladták a férfiaknak, hogy egyenek, és ők enni kezdének a főzelékből, felkiáltának és mondának: Halál van a fazékban, Isten embere! És nem bírták megenni.

40 И налили им есть. Но как скоро они стали есть похлебку, то подняли крик и говорили: смерть в котле, человек Божий! И не могли есть.

40. І налили їм їсти; та скоро вони покушали юшки, закричали, кажучи: Смерть у казанї, чоловіче Божий! і не змогли їсти.

41. Silloin hän sanoi: Tuokaa jauhoja. Ja hän heitti ne pataan. Sitten hän sanoi: Kaatakaa väen syödä. Eikä padassa ollut mitään vahingollista.

41. Ja hän sanoi: tuokaat tänne jauhoja, ja hän heitti pataan ja sanoi: antakaat kansalle syödä, ja ei ollut mitään vahinkoa padassa.

41. Sillä ei he saanet syödä sitä. Hän sanoi: tuocat tänne jauhoja ja hän heitti pataan ja sanoi: andacat Canssalle syödä ja ei ollut mitän wahingota padas.

41 But he said, Then bring meal. And he cast it into the pot and he said, Pour out for the people, that they may eat. And there was no harm in the pot.

41. But he said, Then bring meal. And he cast it into the pot; and he said, Pour out for the people, that they may eat. And there was no harm in the pot.

41. Da sagde han: Tager Mel hid! og han kastede det i Gryden og sagde: Øs op for Folket, at de maa æde; da var der intet ondt i Gryden.

41. Han sade: Hafver hit mjöl; och han kastade det i grytona, och sade: Gif upp för folket, att de måga äta. Så var det intet bittert i grytone.

41. Ja temma ütles: Toge siis jahho, ja ta wiskas pottisse ja ütles: Walla wälja rahwa ette, et nemmad söwad; siis ei olnud middagi kurja pottis.

41. Eliziejus liepė atnešti miltų. Supylęs juos į puodą, jis tarė: ‘‘Pilkite žmonėms, kad jie valgytų’‘. Puode nebuvo nieko kenksmingo.

41. Er aber sprach: Bringt Mehl her! Und er tat's in den Topf und sprach: Schütte es dem Volk vor, daß sie essen! Da war nichts Böses in dem Topf.

41. Alors il dit: Eh bien, apportez de la farine. Et il la jeta dans le pot; puis il dit: Verse à ces gens, et qu'ils mangent. Et il n'y avait plus rien de mauvais dans le pot.

41. El entónces dijo: Traed harina. Y esparcióla en la olla, y dijo: Echa de comer al pueblo. Y no hubo más mal en la olla.

41 Maar hij zeide: Brengt dan meel; en hij wierp het in den pot; en hij zeide: Schep voor het volk op, dat zij eten. Toen was er niets kwaads in den pot.

41. I rzekł: Przynieście sami mąki; a wsypawszy ją w garniec rzekł: Nalej ludowi. I jedli, i nie było nic więcej złego w garncu.

41. Ő pedig monda: Hozzatok lisztet. És beleveté [18†] azt a fazékba, és monda: Add fel immár a népnek, hadd egyenek. És nem volt már semmi rossz a fazékban.

41 И сказал он: подайте муки. И всыпал ее в котел и сказал Гиезию : наливай людям, пусть едят. И не стало ничего вредного в котле.

41. Він же сказав: Принесїть лишень борошна сюди. І всипав муку в казан та й звелїв: Наливай людям, нехай їдять. І не було вже нїчого шкідного в кітлї.

42. Ja eräs mies tuli Baal-Saalisasta ja toi Jumalan miehelle uutisleipää, kaksikymmentä ohraleipää ja tuleentumatonta viljaa repussansa. Silloin Elisa sanoi: Anna väelle syödä.

42. Ja yksi mies tuli Baalsalisasta ja kantoi Jumalan miehelle uutisleipiä, kaksikymmentä ohraista leipää ja uutisjyviä vaatteissansa. Mutta hän sanoi: anna kansalle, että he söisivät.

42. JA yxi mies tuli BaalSalisast ja candoi Jumalan miehelle utisleipä nimittäin caxikymmendä ohraista leipä ja utisjywiä hänen waatteisans. Mutta hän sanoi: anna Canssalle: ja he söit.

42 And a man came from Baal-shalishah and brought the man of God bread of the first-fruits, twenty loaves of barley and fresh ears of grain in his sack. And he said, Give to the people that they may eat.

42. And there came a man from Baalshalisha, and brought the man of God bread of the firstfruits, twenty loaves of barley, and full ears of corn in the husk thereof. And he said, Give unto the people, that they may eat.

42. Og en Mand kom fra Baal-Salisa og bragte den Guds Mand Førstegrødes Brød, tyve Bygbrød, og nyt Korn i sin Pose, og han sagde: Giv Folket, at de maa æde.

42. Och en man kom ifrå BaalSalisa, och bar Guds mannenom förstlingsbröd, nämliga tjugu bjuggbröd, och ny säd i sin kjortel. Men han sade: Gif det folkena, att de äta.

42. Ja üks mees tulli Paalsalisast ja töi selle Jummala mehhele essimessest uudsest wiljast kakskümmend odra leiba ja torest wilja temma kega hopis; ja Elisa ütles: Anna rahwa kätte, et nemmad söwad.

42. Vienas vyras atėjo iš Baal Šališos ir atnešė Dievo vyrui pirmavaisių: dvidešimt miežinių kepalų ir šviežių varpų maiše. Eliziejus liepė savo tarnui duoti žmonėms valgyti,

42. Es kam aber ein Mann von Baal-Salisa und brachte dem Mann Gottes Erstlingsbrot, nämlich zwanzig Gerstenbrote, und neues Getreide in seinem Kleid. Er aber sprach: Gib's dem Volk, daß sie essen!

42. Alors vint un homme de Baal-Shalisha, qui apportait à l'homme de Dieu du pain des prémices, vingt pains d'orge, et du blé de primeur dans sa besace. Et Élisée dit: Donnes-en à ces gens, et qu'ils mangent.

42. Ítem, un varón vino de Baal-salisa, el cual trajo al varón de Dios, panes de primicias, veinte panes de cebada, y espigas de trigo nuevo en su espiga. Y él dijo: Dá al pueblo, y coman.

42 En er kwam een man van Baal-salisa, en bracht den man Gods broden der eerstelingen, twintig gerstebroden, en groene aren in haar hulzen; en hij zeide: Geef aan het volk, dat zij eten.

42. Wtem mąż przyszedł z Baalsalisa, a przyniósł mężowi Bożemu chleby, z pierwocin zbóż, dwadzieścia chlebów jęczmiennych, i kłosów pełnych świeżych nie wykruszonych, i rzekł: Daj ludowi, aby jedli.

42. Jöve pedig egy férfi Baál Sálisából, és hoz vala az Isten emberének első zsengék kenyereit, húsz árpakenyeret, és megzsendült gabonafejeket az ő ruhájában; de ő monda: Add a népnek, hadd egyenek.

42 Пришел некто из Ваал-Шалиши, и принес человеку Божию хлебный начаток – двадцать ячменных хлебцев и сырые зерна в шелухе. И сказал Елисей: отдай людям, пусть едят.

42. Прийшов чоловік із Баал Салиси та й принїс чоловікові Божому первоплід хлїба - двайцять ячмінних боханцїв і стовченого зерна в саквах. І звелїв Елисей: Дай людям, нехай їдять.

43. Mutta hänen palvelijansa sanoi: Kuinka minä voin tarjota siitä sadalle miehelle? Hän sanoi: Anna väelle syödä; sillä näin sanoo Herra: He syövät, ja jää tähteeksikin.

43. Hänen palveliansa sanoi: mitä minä siitä annan sadalle miehelle? Hän sanoi: anna kansalle syödä; sillä näin sanoo Herra: he syövät ja vielä sittenkin jää.

43. Hänen palwelians sanoi: mitä minä sijtä annan sadalle miehelle? Hän sanoi: anna Canssalle syödä: sillä nijn sano HERra: he syöwät ja wielä sijttekin jää.

43 And his servant said, What, should I set this before a hundred men? But he said, Give to the people that they may eat, for Jehovah says thus, They will eat and will leave of it.

43. And his servitor said, What, should I set this before an hundred men? He said again, Give the people, that they may eat: for thus saith the LORD, They shall eat, and shall leave thereof.

43. Og hans Tjener sagde: Hvad! skal jeg sætte dette frem for hundrede Mænd? og han sagde: Giv Folket det, at de maa æde; thi saa sagde Herren: Man skal æde, og der skal levnes.

43. Hans tjenare sade: Hvad kan det slå framför hundrade män? Han sade: Gif det folkena, att de måga äta; förty så säger Herren: De skola äta, och skall ändå öfverblifva.

43. Ja temma tener ütles: Mis ma sedda pean andma saa mehhele? agga temma ütles: Anna rahwale, et nemmad söwad; sest nenda ütleb Jehowa: Sest saab süa ja jääb weel ülle.

43. bet jis atsakė: ‘‘Ar tuo maistu galiu pamaitinti šimtą vyrų?’‘ Eliziejus pakartojo: ‘‘Duok žmonėms valgyti, nes Viešpats sako: ‘Jie valgys ir dar paliks’ ‘‘.

43. Sein Diener sprach: Wie soll ich hundert Mann von dem geben? Er sprach: Gib dem Volk, daß sie essen! Denn so spricht der HERR: Man wird essen, und es wird übrigbleiben.

43. Et son serviteur dit: Comment en donnerais-je à cent hommes? Mais Élisée répondit: Donne-le à ces gens et qu'ils mangent. Car ainsi a dit l'Éternel: On en mangera, et on en aura de reste.

43. Y respondió el que le servía: ¿Cómo pondré esto delante de cien varones? Y él torno a decir: Dá al pueblo, y coman: porque Jehová dijo así: Comerán, y sobrará.

43 Doch zijn dienaar zeide: Wat zou ik dat aan honderd mannen voorzetten? En hij zeide: Geef aan het volk, dat zij eten; want alzo zegt de HEERE: Men zal eten en overhouden.

43. Ale odpowiedział sługa jego: Cóż to mam dać przed sto mężów? I rzekł: Daj ludowi, aby jedli; albowiem tak mówi Pan: Będą jedli, i zbędzie.

43. Felele az ő szolgája: Minek adjam ezt száz embernek? Ő pedig monda ismét: Add a népnek, hadd egyenek, mert ezt mondja az Úr: Esznek [19†] és még marad is.

43 И сказал слуга его: что тут я дам ста человекам? И сказал он: отдай людям, пусть едят, ибо так говорит Господь: „насытятся, и останется".

43. Слуга ж його відказав: Що тут класти перед сотнею чоловіка? Він же каже: Дай людям, нехай їдять, так бо говорить Господь: Їсти муть, та ще й зостанеться.

44. Ja hän tarjosi heille; ja he söivät, ja jäi tähteeksikin, Herran sanan mukaan.

44. Ja hän pani ne heidän eteensä, ja he söivät; ja vielä oli liiaksi Herran sanan jälkeen.

44. Ja hän pani ne heidän eteens he söit ja wielä oli lijaxi HERran sanan jälken.

44 So he set it before them and they ate and left of it according to the word of Jehovah.

44. So he set it before them, and they did eat, and left thereof, according to the word of the LORD.

44. Og han satte det frem for dem, og de aade og levnede efter Herrens Ord.

44. Och han lade det fram för dem, så att de åto; och blef ändå öfver, efter Herrans ord.

44. Ja ta panni nende ette, ja nemmad söid ja jätsid ülle, Jehowa sanna järrele.

44. Jis padavė jiems maistą; jie valgė ir dar liko pagal Viešpaties žodį.

44. Und er legte es ihnen vor, daß sie aßen; und es blieb noch übrig nach dem Wort des HERRN.

44. Ainsi il le mit devant eux, et ils mangèrent, et ils en laissèrent de reste, selon la parole de l'Éternel.

44. Entónces él lo puso delante de ellos: y comieron, y sobróles conforme a la palabra de Jehová.

44 Zo zette hij het hun voor, en zij aten, en zij hielden over, naar het woord des HEEREN.

44. A tak położył przed nie; i jedli, a zbyło według słowa Paóskiego.

44. És ő eleikbe adá, és evének, és még maradt is belőle, az Úrnak [20†] beszéde szerint.

44 Он подал им, и они насытились, и еще осталось, по слову Господню.

44. І положив перед ними, й їли вони, ще й зісталось, по слову Господньому.