17 luku

Israelin valtakunnan perikato. Samarialaiset ja heidän seka-uskontonsa.

1. Juudan kuninkaan Aahaan kahdentenatoista hallitusvuotena tuli Hoosea, Eelan poika, Israelin kuninkaaksi Samariaan, ja hän hallitsi yhdeksän vuotta.

1. Ahaksen Juudan kuninkaan toisena vuonna toistakymmentä hallitsi Hosea Elan poika Israelin ylitse Samariassa yhdeksän ajastaikaa,

1. TOisna toistakymmendä Ahaxen Judan Cuningan wuonna hallidzi Hosea Elan poica Israelin Samarias yhdexän ajastaica.

1 In the twelfth year of Ahaz king of Judah, Hoshea the son of Elah began to reign in Samaria over Israel, (and reigned) nine years.

1. In the twelfth year of Ahaz king of Judah began Hoshea the son of Elah to reign in Samaria over Israel nine years.

1. I det tolvte Akas's, Judas Konges, Aar blev Hosea, Elas Søn, Konge i Samaria over Israel i ni Aar.

1. Uti tolfte årena Ahas, Juda Konungs, vardt Hosea, Ela son, Konung öfver Israel i Samarien, i nio år;

1. Juda kunninga Ahasi kahheteistkümnemal aastal sai Ela poeg Osea kunningaks Samarias Israeli ülle, ja olli ühheksa aastat.

1. Dvyliktaisiais Judo karaliaus Ahazo metais Izraelyje ir Samarijoje pradėjo karaliauti Elos sūnus Ozėjas ir karaliavo devynerius metus.

1. Im zwölften Jahr des Ahas, des Königs in Juda, ward König über Israel zu Samaria Hosea, der Sohn Elas, neun Jahre;

1. La douzième année d'Achaz, roi de Juda, Osée, fils d'Éla, devint roi sur Israël, à Samarie, et il régna neuf ans.

1. A LOS doce años de Acaz rey de Judá, comenzó a reinar Oséas, hijo de Ela, en Samaria sobre Israel nueve años.

1 In het twaalfde jaar van Achaz, den koning van Juda, werd Hosea, de zoon van Ela, koning over Israel te Samaria, en regeerde negen jaren.

1. Roku dwunastego Achaza, króla Judzkiego, królował Ozeasz, syn Eli, w Samaryi nad Izraelem dziewięć lat.

1. Akháznak, a Júda királyának tizenkettedik esztendejében kezdett uralkodni Hóseás, az Ela fia, Samariában Izráelen, kilencz esztendeig.

1 В двенадцатый год Ахаза, царя Иудейского, воцарился Осия, сын Илы, в Самарии над Израилем и царствовал девять лет.

1. У дванайцятому роцї Ахаза, царя Юдейського, настав Осія Ілиєнко в Самариї царем над Ізрайлем, і царював девять год.

2. Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ei kuitenkaan niinkuin ne Israelin kuninkaat, jotka olivat olleet ennen häntä.

2. Ja teki pahaa Herran edessä, mutta ei kuitenkaan niinkuin ne Israelin kuninkaat, jotka hänen edellänsä olivat.

2. Ja teki paha HERran edes mutta ei cuitengan nijncuin Israelin Cuningat jotca hänen edelläns olit.

2 And he did what was evil in the sight of Jehovah, yet not as the kings of Israel who were before him.

2. And he did that which was evil in the sight of the LORD, but not as the kings of Israel that were before him.

2. Og han gjorde det, som var ondt for Herrens Øjne, dog ikke som Israels Konger, som vare før ham.

2. Och gjorde det ondt var för Herranom, dock icke såsom de Israels Konungar, som för honom voro.

2. Ja ta teggi kurja Jehowa silma ees, ommeti mitte nenda kui Israeli kunningad, kes enne tedda ollid.

2. Jis darė pikta Viešpaties akyse, bet ne taip, kaip Izraelio karaliai, buvę prieš jį.

2. und er tat, was dem HERRN übel gefiel, doch nicht wie die Könige Israels, die vor ihm waren.

2. Il fit ce qui est mauvais aux yeux de l'Éternel; non pas toutefois comme les rois d'Israël qui avaient été avant lui.

2. E hizo lo malo en ojos de Jehová, aunque no como los reyes de Israel, que fueron ántes de él.

2 En hij deed dat kwaad was in de ogen des HEEREN; evenwel niet, als de koningen van Israel, die voor hem geweest waren.

2. I czynił złe przed oczyma Paóskiemi, wszakże nie tak jak inni królowie Izraelscy, którzy byli przed nim.

2. És gonoszul cselekedék az Úr szemei előtt; de nem annyira, mint Izráel ama királyai, a kik előtte éltek.

2 И делал он неугодное в очах Господних, но не так, как цари Израильские, которые былипрежде него.

2. І чинив невгодне в очах Господнїх, однак не так як царі Ізраїлські, що були перш його.

3. Hänen kimppuunsa hyökkäsi Salmaneser, Assurin kuningas; ja Hoosea tuli hänen palvelijakseen ja maksoi hänelle veroa.

3. Häntä vastaan soti Salmanassar Assyrian kuningas; ja Hosea tuli hänelle alamaiseksi, niin että hän antoi hänelle lahjoja.

3. Händä wastan sodei Salmanassar Assyrian Cuningas ja Hosea tuli hänelle alemmaisexi nijn että hän andoi hänelle lahjoja.

3 Shalmaneser king of Assyria came up against him. And Hoshea became his servant and brought him tribute.

3. Against him came up Shalmaneser king of Assyria; and Hoshea became his servant, and gave him presents.

3. Salmanasser, Kongen af Assyrien, drog op imod ham; og Hosea blev hans Tjener og gav ham Skænk.

3. Emot honom drog upp Salmanasser, Konungen i Assyrien och Hosea vardt honom undergifven, så att han gaf honom skänker.

3. Salmaneser Assuri kunningas tulli ülles ta wasto, ja Osea sai temma allamaks, et ta temmale piddi andid andma.

3. Asirijos karalius Šalmaneseras kariavo prieš jį, ir Ozėjas, tapęs jo tarnu, mokėjo jam duoklę.

3. Wider denselben zog herauf Salmanasser, der König von Assyrien. Und Hosea ward ihm untertan, daß er ihm Geschenke gab.

3. Salmanéser, roi des Assyriens, monta contre lui; et Osée lui fut assujetti, et il lui envoyait un tribut.

3. Contra este subió Salmanasar rey de los Asirios, y Oséas fué hecho su siervo, y pagábale presente.

3 Tegen hem toog op Salmaneser, koning van Assyrie; en Hosea werd zijn knecht, dat hij hem een geschenk gaf.

3. Przeciwko niemu wyciągnął Salmanasar, król Assyryjski; i stał się Ozeasz niewolnikiem jego, i dawał mu daó.

3. Ez ellen jött [1†] fel Salmanassár, Assiria királya, és szolgájává lett Hóseás, és adót fizetett néki.

3 Против него выступил Салманассар, царь Ассирийский, и сделался Осия подвластным ему идавал ему дань.

3. Проти його виступив Салманассар, царь Ассирийський, і зробивсь Осія підневоленим йому, й платив йому данину.

4. Mutta Assurin kuningas huomasi Hoosean olevan salahankkeissa, koska tämä lähetti sanansaattajat Soon, Egyptin kuninkaan, luo eikä suorittanut enää niinkuin ennen vuotuista veroa Assurin kuninkaalle. Niin Assurin kuningas vangitutti hänet ja piti häntä sidottuna vankilassa.

4. Mutta kuin Assyrian kuningas sai tietää Hosean tehneen liiton ja lähettäneen sanansaattajat Soon, Egyptin kuninkaan tykö, ja ettei hän lähettänyt Assyrian kuninkaalle lahjoja vuosi vuodelta; niin piiritti Assyrian kuningas hänen, ja pani hänen vankihuoneesen.

4. Mutta cosca Assyrian Cuningas sai tietä Hosean tehnexi hänen cansans lijton lähetti hän sanan Soolle Egyptin Cuningalle ja ei lähettänyt Assyrian Cuningalle lahjoja wuosi wuodelda nijn pijritti Assyrian Cuningas hänen ja pani hänen fangihuoneseen.

4 And the king of Assyria found conspiracy in Hoshea, for he had sent messengers to So King of Egypt and offered no tribute to the king of Assyria, as he had done year by year. Therefore the king of Assyria shut him up and bound him in prison.

4. And the king of Assyria found conspiracy in Hoshea: for he had sent messengers to So king of Egypt, and brought no present to the king of Assyria, as he had done year by year: therefore the king of Assyria shut him up, and bound him in prison.

4. Men Kongen af Assyrien saa et Forbund deri, at Hosea havde sendt Bud til So, Kongen af Ægypten, og ikke bragt Skat til Kongen af Assyrien Aar for Aar; da satte Kongen af Assyrien ham fast og lagde ham bunden i et Fængsel.

4. Då Konungen i Assyrien fick veta, att Hosea hade ett förbund för händer, och hade sändt båd till So, Konungen i Egypten, och icke utgifva ville årliga skänkerna Konungenom i Assyrien; belade han honom, och kastade honom i fängelse.

4. Agga kui Assuri kunningas leidis Osea sallaja kurja nou piddamast, et ta olli Käskusid läkkitand Egiptusse kunninga So jure, ja et ta ei lasknud Assuri kunningale andid wia, kui enne igga aastas: siis panni Assuri kunningas tedda kinni ja laskis tedda kinnisidduda wangi-koias.

4. Asirijos karalius pastebėjo, kad Ozėjas rengia sąmokslą, nes pasiuntė pasiuntinius pas Egipto karalių Soją ir nesumokėjo duoklės kaip ankstesniais metais. Todėl Asirijos karalius suėmė jį ir uždarė į kalėjimą.

4. Da aber der König von Assyrien inneward, daß Hosea einen Bund anrichtete und hatte Boten zu So, dem König in Ägypten, gesandt, griff er ihn und legte ihn ins Gefängnis.

4. Mais le roi des Assyriens découvrit qu'Osée conspirait; car Osée avait envoyé des députés vers So, roi d'Égypte, et n'envoyait plus au roi d'Assyrie le tribut annuel. C'est pourquoi le roi des Assyriens l'enferma, et le lia dans une prison.

4. Mas el rey de Asiria halló que Oséas hacía conjuración; porque había enviado embajadores a Sua rey de Egipto, y ya no pagaba presente al rey de Asiria como cada año: y el rey de Asiria le detuvo, y le aprisionó en la casa de la cárcel.

4 Maar de koning van Assyrie bevond een verbintenis in Hosea, dat hij tot So, den koning van Egypte, boden gezonden had, en het geschenk aan den koning van Assyrie niet als te voren van jaar tot jaar opbracht; zo besloot hem de koning van Assyrie, en bond hem in het gevangenhuis.

4. A gdy obaczył król Assyryjski, iż się Ozeasz buntował przeciw niemu, a iż wyprawił posły do Sua, króla Egipskiego, i nie posyłał dani dorocznej królowi Assyryjskiemu, obległ go król Assyryjski, a związawszy podał go do więzienia.

4. De mikor Assiria királya megtudta, hogy Hóseás pártot ütött ellene és követeket küldött Suához, Égyiptom királyához, az évenkénti adót pedig nem küldötte meg Assiria királyának: elfogatta őt Assiria királya és börtönbe vetette.

4 И заметил царь Ассирийский в Осии измену, так как он посылал послов к Сигору, царю Египетскому, и не доставлял дани царю Ассирийскомукаждый год; и взял его царь Ассирийский под стражу, и заключил его в дом темничный.

4. Як постеріг же царь Ассирийський, що Осія зрадливий, (він бо посилав посли до Сигора, царя Египецького, й не платив що року данини цареві Ассирийському), тодї пійшов проти його царь Ассирийський, та й посадив його звязаного в темницї.

5. Ja Assurin kuningas hyökkäsi koko maan kimppuun ja meni Samariaan ja piiritti sitä kolme vuotta.

5. Ja Assyrian kuningas meni kaikkeen siihen maakuntaan ylös, ja tuli Samariaan, ja piiritti sen kolmeksi ajastajaksi.

5. Ja Assyrian Cuningas meni caickeen sijhen maacundaan ylös ja tuli Samariaan ja pijritti sen colmexi ajastajaxi.

5 Then the king of Assyria came up throughout all the land and went up to Samaria and besieged it three years.

5. Then the king of Assyria came up throughout all the land, and went up to Samaria, and besieged it three years.

5. Thi Kongen af Assyrien drog op i det ganske Land og drog op til Samaria og belejrede den i tre Aar.

5. Och Konungen i Assyrien drog in i hela landet, och till Samarien, och belade det i tre år.

5. Sest Assuri kunningas tulli ülles keige se Ma läbbi, ja läks ülles Samaria ja jäi senna alla kolm aastat.

5. Asirijos karalius užėmė visą kraštą, pasiekė Samariją ir laikė ją apgulęs trejus metus.

5. Nämlich der König von Assyrien zog über das ganze Land und gen Samaria und belagerte es drei Jahre.

5. Puis le roi des Assyriens monta par tout le pays. Il monta aussi à Samarie, et l'assiégea pendant trois ans.

5. Y el rey de Asiria subió contra toda la tierra, y subió contra Samaria, y estuvo sobre ella tres años.

5 Want de koning van Assyrie toog op in het ganse land; ja, hij kwam op naar Samaria, en hij belegerde haar drie jaren.

5. I ciągnął król Assyryjski przez wszystkę ziemię, aż przyciągnął do Samaryi, pod którą leżał przez trzy lata.

5. És felméne az assiriai király az egész ország ellen, és feljövén Samaria ellen, azt három esztendeig ostromolta.

5 И пошел царь Ассирийский на всю землю, и приступил к Самарии, и держал ее в осаде три года.

5. І вирушив царь Ассирийський проти всієї землї й наступив на Самарию та й держав її в облязї три роки.

6. Hoosean yhdeksäntenä hallitusvuotena Assurin kuningas valloitti Samarian ja vei Israelin pakkosiirtolaisuuteen Assuriin ja asetti heidät asumaan Halahiin ja Haaborin, Goosanin joen, rannoille sekä Meedian kaupunkeihin.

6. Mutta yhdeksännellä Hosean ajastajalla voitti Assyrian kuningas Samarian, ja vei Israelin Assyriaan, ja pani heidät Halaan ja Haboriin, Gosan virran tykö, ja Mediläisten kaupunkeihin.

6. Mutta yhdexännellä Hosean ajastajalla woitti Assyrian Cuningas Samarian ja wei Israelin Assyriaan ja pani heidän Halaan ja Haborijn Gosan wirran tygö ja Mederein Caupungeihin.

6 In the ninth year of Hoshea, the king of Assyria took Samaria and carried Israel away to Assyria and placed them in Halak and on the Habor, the river of Gozan and in the cities of the Medes.

6. In the ninth year of Hoshea the king of Assyria took Samaria, and carried Israel away into Assyria, and placed them in Halah and in Habor by the river of Gozan, and in the cities of the Medes.

6. I Hoseas niende Aar indtog Kongen af Assyrien Samaria og førte Israel bort til Assyrien; og han lod dem bo i Hala og i Habor ved Floden Gosan og i Medernes Steder.

6. Och uti nionde årena Hosea vann Konungen i Assyrien Samarien, och förde Israel bort i Assyrien, och satte dem i Halah, och i Habor vid den älfven Gosan, och uti de Meders städer.

6. Osea ühheksamal aastal sai Assuri kunningas Samaria kätte, ja wiis Israelit wangi Assuri-male, ja panni neid ellama Ala ja Abori, mis Kosani jöe äres, ja Madai-rahwa liñnade sisse.

6. Devintaisiais Ozėjo metais Asirijos karalius paėmė Samariją ir išvedė izraelitus į Asiriją, juos apgyvendino Halache, Habore prie Gozano upės ir medų miestuose.

6. Und im neunten Jahr Hoseas gewann der König von Assyrien Samaria und führte Israel weg nach Assyrien und setzte sie nach Halah und an den Habor, an das Wasser Gosan und in die Städte der Meder.

6. La neuvième année d'Osée, le roi des Assyriens prit Samarie; et il transporta les Israélites en Assyrie, et les fit habiter à Chalach et sur le Chabor, fleuve de Gozan, et dans les villes des Mèdes.

6. A los nueve años de Oséas tomó el rey de Asiria a Samaria, y trasportó a Israel en Asiria: y púsolos en Hala, y en Habor, junto al río de Gozán, y en las ciudades de los Medos.

6 In het negende jaar van Hosea, nam de koning van Assyrie Samaria in, en voerde Israel weg in Assyrie, en deed ze wonen in Halah, en in Habor, aan de rivier Gozan, en in de steden der Meden.

6. A roku dziewiątego Ozeasza wziął król Assyryjski Samaryję, i przeniósł Izraela do Assyryi, a osadził je w Hala i w Habor nad rzeką Gozan i w miastach Medskich.

6. És Hóseásnak kilenczedik [2†] esztendejében bevette Assiria királya Samariát, és elhurczolta az Izráelt Assiriába; és Halában és Háborban a Gózán folyó mellett, és a Médek városaiban telepítette le őket.

6 В девятый год Осии взял царь Ассирийский Самарию, и переселил Израильтян в Ассирию, и поселил их в Халахе и в Хаворе, при реке Гозан, и в городах Мидийских.

6. У девятому роцї Осії здобув царь Ассирийський Самарию та й одвів Ізрайлитян полонянами в Ассирию й поселив їх в Халасї й в Хаборі, при ріцї Гозан, та по Мидийських городах.

7. Näin tapahtui, koska israelilaiset olivat tehneet syntiä Herraa, Jumalaansa, vastaan, joka oli johdattanut heidät Egyptin maasta, pois faraon, Egyptin kuninkaan, käsistä, ja koska he olivat peljänneet muita jumalia.

7. Ja tapahtui, kuin Israelin lapset syntiä tekivät Herraa Jumalaansa vastaan, joka heidät Egyptin maalta johdattanut oli, Pharaon Egyptin kuninkaan käsistä; ja he pelkäsivät vieraita jumalia,

7. Mutta silloin cuin Israelin lapset syndiä teit HERra heidän Jumalatans wastan joca heidän Egyptin maalda johdattanut oli Pharaon Egyptin Cuningan käsist ja he pelkäisit wieraita jumalita.

7 And it was so, because the sons of Israel had sinned against Jehovah their God who brought them up out of the land of Egypt from under the hand of Pharaoh King of Egypt and had feared other gods,

7. For so it was, that the children of Israel had sinned against the LORD their God, which had brought them up out of the land of Egypt, from under the hand of Pharaoh king of Egypt, and had feared other gods,

7. Og det skete, fordi Israels Børn havde syndet imod Herren deres Gud, som havde ført dem op af Ægyptens Land, fra at være under Faraos, Kongen af Ægyptens Magt, og fordi de frygtede andre Guder;

7. Ty då Israels barn syndade emot Herran deras Gud, den dem utur Egypti land fört hade, utu Pharaos hand, Konungens i Egypten, och fruktade andra gudar;

7. Ja se sündis sepärrast, et Israeli lapsed Jehowa omma Jummala wasto patto teggid, kes neid Egiptusse maalt üllestonud Egiptusse kunninga Warao käe alt, ja kartsid teised jummalad,

7. Taip įvyko dėl to, kad izraelitai nusidėjo Viešpačiui, savo Dievui, kuris juos išvedė iš Egipto žemės ir faraono priespaudos, ir garbino svetimus dievus.

7. Denn die Kinder Israel sündigten wider den HERRN, ihren Gott, der sie aus Ägyptenland geführt hatte, aus der Hand Pharaos, des Königs von Ägypten, und fürchteten andere Götter

7. Car les enfants d'Israël avaient péché contre l'Éternel leur Dieu, qui les avait fait remonter du pays d'Égypte, de dessous la main de Pharaon, roi d'Égypte, et ils avaient adoré d'autres dieux.

7. Porque como los hijos de Israel pecasen contra Jehová su Dios, que los sacó de tierra de Egipto, de dabajo de la mano de Faraón rey de Egipto, y temiesen a dioses ajenos,

7 Want het was geschied, dat de kinderen Israels gezondigd hadden tegen den HEERE, hun God, Die hen uit Egypteland opgebracht had, van onder de hand van Farao, den koning van Egypte; en hadden andere goden gevreesd;

7. A to się stało przeto, że grzeszyli synowie Izraelscy przeciw Panu, Bogu swemu, który je wywiódł z ziemi Egipskiej, aby nie byli pod mocą Faraona, króla Egipskiego; a bali się bogów cudzych,

7. Ez pedig [3†] azért történt, mert az Izráel fiai vétkeztek az Úr ellen, az ő Istenök ellen, a ki őket kihozta Égyiptom földéből, a Faraónak, az égyiptomi királynak kezéből, és idegen isteneket tiszteltek.

7 Когда стали грешить сыны Израилевы пред ГосподомБогом своим, Который вывел их из земли Египетской, из-под руки фараона, царя Египетского, и стали чтить богов иных,

7. Бо коли сини Ізрайлеві стали грішити перед Господом, Богом своїм, що визволив їх із потали в Египецького царя Фараона та й вивів із Египту, та починали шанувати инших богів,

8. He olivat myös vaeltaneet niiden kansain säädösten mukaan, jotka Herra oli karkoittanut israelilaisten tieltä, ja tehneet sitä, mitä Israelin kuninkaatkin.

8. Ja vaelsivat pakanain tapain jälkeen, jotka Herra oli ajanut Israelin lasten edestä ulos; ja niinkuin myös Israelin kuninkaat tekivät,

8. Ja waelsit pacanoitten tapain jälken jotca HERra oli ajanut Israelin lasten edest ulos ja nijncuin myös Israelin Cuningat teit.

8 and walked in the statutes of the nations, whom Jehovah cast out from before the sons of Israel and of the kings of Israel, which they made.

8. And walked in the statutes of the heathen, whom the LORD cast out from before the children of Israel, and of the kings of Israel, which they had made.

8. og de vandrede i de Hedningers Skikke hvilke Herren havde fordrevet for Israels Børns Ansigt, og i dem, som Israels Konger havde indført;

8. Och vandrade efter Hedningarnas seder, hvilka Herren för Israels barn fördrifvit hade, och såsom Israels Konungar gjort hade;

8. Ja käisid nende pagganatte seädmiste järrel, kedda Jehowa Israeli laste eest olli ärraaianud, ja Israeli kunningatte seädmiste järrel, mis nemmad teinud.

8. Jie elgėsi pagal papročius pagonių, kuriuos Viešpats išvarė prieš izraelitams užimant kraštą, ir pagal Izraelio karalių įvestus papročius.

8. und wandelten nach der Heiden Weise, die der HERR vor den Kindern Israel vertrieben hatte, und taten wie die Könige Israels;

8. Ils avaient suivi les coutumes des nations que l'Éternel avait chassées devant les enfants d'Israël, et celles qu'avaient établies les rois d'Israël.

8. Y anduviesen en los estatutos de las gentes que Jehová había lanzado delante de los hijos de Israel, y de los reyes de Israel, que ellos hicieron;

8 En hadden gewandeld in de inzettingen der heidenen, die de HEERE voor het aangezicht der kinderen Israels verdreven had, en der koningen van Israel, die ze gemaakt hadden.

8. Chodząc w ustawach poganów, które był Pan wyrzucił przed obliczem synów Izraelskich, i w ustawach królów Izraelskich, które czynili.

8. És jártak a pogányok [4†] szerzésekben, a kiket az Úr kiűzött volt az Izráel fiai elől, és úgy cselekedtek, mint az Izráel királyai.

8 и стали поступать по обычаям народов, которых прогнал Господь от лица сынов Израилевых, и по обычаям царей Израильских, как поступали они;

8. І починали ходити в установах народів, що їх Господь виганяв зперед синів Ізрайлевих, і в установах царів Ізраїлських, що так само чинили;

9. Israelilaiset olivat tehneet Herraa, Jumalaansa, vastaan sellaista, mikä ei ole oikein: he olivat rakentaneet itsellensä uhrikukkuloita kaikkiin kaupunkeihinsa, sekä vartiotornien luo että varustettuihin kaupunkeihin.

9. Ja Israelin lapset peittelivät asiansa Herraa Jumalaansa vastaan, jotka ei hyvät olleet, ja rakensivat itsellensä korkeuksia, kaikissa kaupungeissansa, sekä linnoissa että vahvoissa kaupungeissa,

9. Ja Israelin lapset caunistit heidän asians HERra heidän Jumalatans wastan jotca ei cuitengan hywät ollet nimittäin että he rakensit heillens corkeuxia jocaidzis Caupungeis sekä linnois että wahwois Caupungeis.

9 And the sons of Israel did things secretly that were not right against Jehovah their God. And they built for them high places in all their cities, from the tower of the watchmen to the fortified city.

9. And the children of Israel did secretly those things that were not right against the LORD their God, and they built them high places in all their cities, from the tower of the watchmen to the fenced city.

9. og Israels Børn skjulte Ting, som ikke var ret for Herren deres Gud og byggede sig Høje i alle Stæder, fra Vogternes Taarn indtil hver fast Stad;

9. Och skickade sig icke tillbörliga för Herranom sinom Gud; och byggde sig höjder i alla städer, både på slott och i fasta städer;

9. Ja Israeli lapsed katsid need asjad kinni, mis ei olnud öiged, Jehowa omma Jummala wasto, ja ehhitasid endile ülles körged paigad keikide omma liñnadesse, ni hästi hoidjatte tornide jure kui tuggewatte liñnade sisse.

9. Izraelitai slapta darė tai, kas nebuvo teisinga Viešpaties, jų Dievo, akyse. Jie pasidarė aukštumas visuose savo miestuose, pradedant sargybų bokštais ir baigiant sutvirtintais miestais.

9. und die Kinder Israels schmückten ihre Sachen wider den HERRN, ihren Gott, die doch nicht gut waren, also daß sie sich Höhen bauten in allen Städten, von den Wachttürmen bis zu den festen Städten,

9. Et les enfants d'Israël firent en secret contre l'Éternel leur Dieu des choses qui ne sont pas droites; et ils se bâtirent des hauts lieux dans toutes leurs villes, depuis la tour des gardes jusqu'à la ville forte.

9. Y como los hijos de Israel cubrieron cosas no rectas contra Jehová su Dios, edificándose altos en todas sus ciudades, desde las torres de las atalayas hasta las ciudades fuertes;

9 En de kinderen Israels hadden de zaken, die niet recht zijn, tegen den HEERE, hun God, bemanteld; en hadden zich hoogten gebouwd in al hun steden, van den wachttoren af tot de vaste steden toe.

9. Obłudnie synowie Izraelscy postępowali, czyniąc co nie było rzeczą dobrą przed Panem, Bogiem swym, i pobudowali sobie wyżyny po wszystkich miastach swych, od wieży strażników aż do miasta obronnego;

9. És alattomban oly dolgokat cselekedtek az Izráel fiai, a melyek ellenére voltak az Úrnak, az ő Istenöknek, és építettek magoknak [5†] magaslatokat minden városaikban, az őrtornyoktól a kerített városokig.

9 и стали делать сыны Израилевы дела неугодные Господу Богу своему, и построили себе высоты во всех городах своих, начиная от сторожевойбашни до укрепленного города,

9. І стали чинити сини Ізрайлеві речі неправедні перед Господом, Богом їх, та строїли собі висоти по всїх своїх містах, почавши від (пастушої) вартової башти аж до утвердженого городу,

10. He olivat pystyttäneet itsellensä patsaita ja asera-karsikkoja jokaiselle korkealle kummulle ja jokaisen viheriän puun alle.

10. Ja nostivat patsaita ja metsistöitä kaikilla korkeilla vuorilla, ja kaikkein viheriäisten puiden alla.

10. Ja rakensit padzaita ja medzistöitä caikilla corkeilla wuorilla ja caikein wiherjäisten puiden alla.

10 And they set up for them pillars and Asherim {pole-images} upon every high hill and under every green tree,

10. And they set them up images and groves in every high hill, and under every green tree:

10. og de oprejste sig Støtter og Astartebilleder paa hver ophøjet Høj og under hvert grønt Træ;

10. Och uppreste stodar och lundar på alla backar, och under all grön trä;

10. Ja nem̃ad teggid endile ülles ebbausso-sambaid ja iesid igga körge mäekingo peäle ja keige haljaste pude alla.

10. Jie pasistatė atvaizdus ir pasidarė alkus kiekvienoje kalvoje ir po kiekvienu žaliuojančiu medžiu.

10. und richteten Säulen auf und Ascherabilder auf allen hohen Hügeln und unter allen grünen Bäumen,

10. Ils se dressèrent des statues et des emblèmes d'Ashéra sur toute haute colline et sous tout arbre vert,

10. Y se levantasen estatuas y bosques en todo collado alto, y debajo de todo árbol sombrío,

10 En zij hadden zich staande beelden opgericht en bossen, op allen hogen heuvel en onder alle groen geboomte.

10. A nastawiali sobie słupów, i gajów na każdym pagórku wyniosłym, pod każdem drzewem gałęzistem,

10. És emeltek magoknak faragott képeket és Aserákat minden magas halmokon és minden [6†] zöld fa alatt.

10 и поставили у себя статуи и изображения Астарт на всяком высоком холме и под всяким тенистым деревом,

10. І ставляли собі камяні стовпи та Астарти на всякому високому горбі й під усяким тїнистим деревом,

11. He olivat polttaneet uhreja kaikilla uhrikukkuloilla, niinkuin ne kansat, jotka Herra oli karkoittanut heidän tieltänsä, olivat harjoittaneet pahuutta ja vihoittaneet Herran.

11. Ja he suitsuttivat kaikissa korkeuksissa niinkuin pakanat, jotka Herra heidän edestänsä oli ajanut pois, ja tekivät myös hirmuisia töitä, joilla he vihoittivat Herran,

11. Ja he suidzutit caikis corkeuxis pacanoitten tawan jälken jotca HERra heidän edestäns oli ajanut pois. Ja teit myös hirmuisia töitä joilla he wihoitit HERran.

11 and there they burnt incense in all the high places, as the nations did whom Jehovah carried away before them. And they worked wicked things to provoke Jehovah to anger.

11. And there they burnt incense in all the high places, as did the heathen whom the LORD carried away before them; and wrought wicked things to provoke the LORD to anger:

11. og de gjorde Røgelse der paa alle Højene ligesom Hedningerne, hvilke Herren havde bortført fra deres Ansigt, og de gjorde onde Ting til at opirre Herren;

11. Och rökte der på alla höjder, lika såsom Hedningarna, hvilka Herren för dem fördrifvit hade; och bedrefvo slem stycke, dermed de förtörnade Herran;

11. Ja suitsetasid seäl keige körge paikade peäl kui need pagganad, kedda Jehowa nende eest olli ärrasaatnud, ja teggid kurjad asjad ja ärritasid Jehowat.

11. Ten jie smilkė aukštumose kaip pagonys, kuriuos Viešpats išvarė priešais juos, ir darė nedorybes, sukeldami Viešpaties pyktį.

11. und räucherten daselbst auf allen Höhen wie die Heiden, die der HERR vor ihnen weggetrieben hatte, und sie trieben böse Stücke, den HERRN zu erzürnen,

11. Et firent là des encensements, dans tous les hauts lieux, comme les nations que l'Éternel avait chassées devant eux. Ils firent des choses mauvaises, pour irriter l'Éternel,

11. Quemando allí perfumes en todos los altos a la manera de las gentes, las cuales Jehová había traspuesto delante de ellos, y haciendo cosas muy malas para provocar a ira a Jehová.

11 En zij hadden daar gerookt op alle hoogten, gelijk de heidenen, die de HEERE van hun aangezichten weggevoerd had; en zij hadden kwade dingen gedaan, om den HEERE tot toorn te verwekken.

11. Paląc tam kadzidła po wszystkich górach, jako narody, które wypędził Pan przed obliczem ich; i czynili rzeczy co najgorsze, pobudzając Pana ku gniewu,

11. És ott tömjéneztek minden magaslaton, mint a pogányok, a kiket az Úr kiűzött volt előlök, és gonosz dolgokat cselekedtek, a melyekkel az Urat haragra indították.

11 и стали там совершать курения на всех высотах, подобно народам, которых изгнал от них Господь, и делали худые дела,прогневляющие Господа,

11. Та почали кадити там на всїх висотах, так як народи, що їх Господь проганяв перед ними, й чинили ледачі речі, викликуючи гнїв Господень,

12. He olivat palvelleet kivijumalia, vaikka Herra oli heille sanonut: Älkää tehkö sitä.

12. Ja palvelivat epäjumalia, joista Herra heille oli sanonut: senkaltaisia ei teidän pidä tekemän!

12. Ja palwelit epäjumalita joista HERra heille oli sanonut: sencaltaisita ei teidän pidä tekemän.

12 And they served idols, of which Jehovah had said to them, You* will not do this thing.

12. For they served idols, whereof the LORD had said unto them, Ye shall not do this thing.

12. og de tjente de stygge Afguder, om hvilke Herren havde sagt til dem: I skulle ikke gøre denne Ting;

12. Och tjente afgudar, om hvilka Herren dem sagt hade: Detta skolen I icke göra.

12. Ja tenisid sitta-jummalad, kenne pärrast Jehowa neile olli öölnud: Teie ei pea sedda asja mitte teggema.

12. Jie tarnavo stabams, apie kuriuos Viešpats buvo jiems pasakęs: ‘‘Nedarykite tokių’‘.

12. und dienten den Götzen, davon der HERR zu ihnen gesagt hatte: Ihr sollt solches nicht tun;

12. Et servirent les idoles, dont l'Éternel leur avait dit: Vous ne ferez point cela.

12. Sirviendo a los ídolos, de los cuales Jehová les había dicho: Vosotros no haréis esto;

12 En zij hadden de drekgoden gediend, waarvan de HEERE tot hen gezegd had: Gij zult deze zaak niet doen.

12. A służyli brzydkim bałwanom, o którym im powiedział Pan, aby tego nie czynili.

12. És a bálványoknak szolgáltak, a kik felől az Úr azt [7†] parancsolta volt nékik: Ezt ne cselekedjétek.

12 и служили идолам, о которых говорил им Господь: „не делайте сего";

12. І служили ідолам, що про них заповідав Господь: Не чинїте сього;

13. Ja Herra oli varoittanut sekä Israelia että Juudaa kaikkien profeettainsa, kaikkien näkijäin, kautta ja sanonut: Palatkaa pahoilta teiltänne ja noudattakaa minun käskyjäni ja säädöksiäni, kaiken sen lain mukaan, jonka minä annoin teidän isillenne ja jonka minä olen teille ilmoittanut palvelijaini, profeettain, kautta.

13. Ja kuin Herra todisti Israelia ja Juudaa vastaan, kaikkein prophetain ja näkiäin kautta, ja antoi heille sanoa: palatkaat teidän vääriltä teiltänne, ja pitäkäät minun käskyni, ja säätyni, kaiken sen lain jälkeen, jonka minä teidän isillenne käskenyt olen, ja minä myös palveliaini prophetain kautta teille lähettänyt olen.

13. Ja cosca HERra todisti Israeli ja Judat wastan caickein Prophetain ja Näkiäin cautta ja andoi heille sanoa: palaitca teidän wäärildä teildän ja pitäkät minun käskyni ja oikeuteni caiken sen Lain jälken cuin minä teidän Isillen käskenyt olen ja myös minun palweliaini Prophetain cautta teille lähettänyt olen.

13 Yet Jehovah testified to Israel and to Judah, by every prophet and every seer, saying, Turn from your* evil ways and keep my commandments and my statutes, according to all the law which I commanded your* fathers and which I sent to you* by my servants the prophets.

13. Yet the LORD testified against Israel, and against Judah, by all the prophets, and by all the seers, saying, Turn ye from your evil ways, and keep my commandments and my statutes, according to all the law which I commanded your fathers, and which I sent to you by my servants the prophets.

13. og Herren lod vidne i Israel og i Juda ved alle sine Profeter, alle Seere, sigende: Vender om fra eders onde Veje og holder mine Bud, mine Skikke, efter den hele Lov, som jeg bød eders Fædre; og efter det, som jeg sendte til eder om ved mine Tjenere, Profeterne;

13. Och då Herren betygade i Israel och Juda, genom alla Propheter och Siare, och lät säga dem: Vänder om utaf edra onda vägar, och håller min bud och rätter, efter all de lag som jag edra fäder budit hafver, och jag genom mina tjenare Propheterna till eder sändt hafver.

13. Ja Jehowa laskis Israelis ja Judas keige prohwetide ja iggaühhe näggia läbbi tunnistada ja üttelda: Pöörge ümber omma kurja tede peält ja piddage mo kässud, mo seädmissed, keik sedda kässo-öppetust möda, mis ma ollen käsknud teie wannemid, ja mispärrast ma teie jure sanna läkkitanud omma sullaste nende prohwetide läbbi.

13. Viešpats įspėjo Izraelį ir Judą per savo pranašus ir regėtojus, sakydamas: ‘‘Nusisukite nuo savo piktų kelių ir laikykitės mano įsakymų bei nuostatų pagal įsakymą, kurį daviau jūsų tėvams ir siunčiau per savo tarnus pranašus’‘.

13. und wenn der HERR bezeugte in Israel und Juda durch alle Propheten und Seher und ließ ihnen sagen: Kehret um von euren bösen Wegen und haltet meine Gebote und Rechte nach allem Gesetz, das ich euren Vätern geboten habe und das ich zu euch gesandt habe durch meine Knechte, die Propheten:

13. Et l'Éternel somma Israël et Juda par chacun de ses prophètes et de ses voyants, leur disant: Revenez de vos mauvaises voies, gardez mes commandements et mes statuts, selon toute la loi que j'ai prescrite à vos pères, et que je vous ai envoyée par mes serviteurs les prophètes.

13. Entónces Jehová protestaba contra Israel, y contra Judá, por la mano de todos los profetas, y de todos los videntes, diciendo: Volvéos de vuestros caminos malos, y guardád mis mandamientos y mis ordenanzas, conforme a todas las leyes que yo mandé a vuestros padres, y que os he enviado por mano de mis siervos los profetas.

13 Als nu de HEERE tegen Israel en tegen Juda, door den dienst van alle profeten, van alle zieners, betuigd had, zeggende: Bekeert u van uw boze wegen en houdt Mijn geboden, en Mijn inzettingen, naar al de wet, die Ik uw vaderen geboden heb, en die Ik tot u door de hand van Mijn knechten, de profeten, gezonden heb;

13. I oświadczał się Pan przeciwko Izraelowi, i przeciwko Judzie, przez wszystkie proroki, i przez wszystkie widzące, mówiąc: Nawróćcie się od dróg waszych złych, a strzeżcie rozkazania mego, i wyroków moich według wszystkiego zakonu, którym rozkazał ojcom waszym, a z którymem posłał do was proroki, sługi moje.

13. És mikor bizonyságot tett az Úr Izráelben és Júdában minden prófétája és minden látnoka [8†] által, ezt mondván: Térjetek meg [9†] a ti gonosz útaitokról, és őrizzétek meg az én parancsolataimat és rendeléseimet, az egész törvény szerint, a melyet parancsoltam a ti atyáitoknak; és a melyet ti hozzátok küldöttem az én szolgáim, a próféták által:

13 тогда Господь чрез всех пророков Своих, чрез всякого прозорливца предостерегал Израиля и Иуду, говоря: возвратитесь со злых путей ваших и соблюдайте заповеди Мои, уставы Мои, по всему учению, которое Я заповедал отцам вашим и которое Я преподал вамчрез рабов Моих, пророков.

13. Тодї Господь остерегав Ізраїля й Юду через усї пророки свої, через усякого віщуна, глаголючи: Навернїтесь із ваших ледачих доріг та держіте заповідї мої й устави мої, притьма по закону, що я положив перед вашими батьками, та заповідав вам через слуг моїх, пророків.

14. Mutta he eivät kuulleet, vaan olivat niskureita niinkuin heidän isänsäkin, jotka eivät uskoneet Herraan, Jumalaansa.

14. Ja ei he totelleet; mutta olivat niskurit, niinkuin heidän esi-isänsäkin, jotka ei uskoneet Herran Jumalansa päälle,

14. Ja ei he cuullet mutta olit niscurit nijncuin heidän esiisänskin jotca ei usconet HERran heidän Jumalans päälle:

14 Notwithstanding, they would not hear, but stiffened their neck, like the neck of their fathers who did not believe in Jehovah their God.

14. Notwithstanding they would not hear, but hardened their necks, like to the neck of their fathers, that did not believe in the LORD their God.

14. men de havde ikke været lydige, men de forhærdede deres Nakke, ligesom deres Fædres Nakke, de, som ikke troede paa Herren deres Gud;

14. Men de lydde intet, utan gjorde sig hårdnackade, såsom ock deras fäder gjort hade, hvilke icke trodde på Herran deras Gud.

14. Agga nemmad ei wötnud mitte kuulda ja teggid omma kaela kangeks, nenda kui nende wannematte kael olli, kes mitte ei uskund Jehowa omma Jummala sisse.

14. Tačiau jie neklausė, bet sukietino savo sprandus, kaip ir jų tėvai, kurie netikėjo Viešpačiu, savo Dievu.

14. so gehorchen sie nicht, sondern härteten ihren Nacken gleich dem Nacken ihrer Väter, die nicht glaubten an den HERRN, ihren Gott;

14. Mais ils n'écoutèrent point, et ils roidirent leur cou, comme avaient fait leurs pères, qui n'avaient point cru à l'Éternel leur Dieu.

14. Mas ellos no obedecieron, ántes endurecieron su cerviz, como la cerviz de sus padres, los cuales no creyeron en Jehová su Dios.

14 Zo hoorden zij niet, maar zij verhardden hun nek, gelijk de nek hunner vaderen geweest was, die aan den HEERE, hun God, niet geloofd hadden.

14. Lecz nie byli posłuszni; ale zatwardzili kark swój według karku ojców swych, którzy nie wierzyli w Pana, Boga swego.

14. Akkor nem engedelmeskedtek, hanem megkeményítették az ő nyakokat atyáik makacssága [10†] szerint, a kik nem hittek az Úrban, az ő Istenökben.

14 Но они не слушали и ожесточили выю свою, как была выя отцов их, которые не веровали в Господа, Бога своего;

14. Але вони не слухали, й бували тугошийими, як їх отцї, що не довіряли Господеві, Богу свойму;

15. He hylkäsivät hänen käskynsä ja hänen liittonsa, jonka hän oli tehnyt heidän isiensä kanssa, ja todistukset, jotka hän oli heille antanut. He seurasivat turhia jumalia, ja turhanpäiväisiksi he tulivat, kun seurasivat pakanakansoja, jotka asuivat heidän ympärillänsä, vaikka Herra oli kieltänyt heitä tekemästä niinkuin ne.

15. Ja he katsoivat ylön hänen käskynsä ja hänen liittonsa, jonka hän heidän isäinsä kanssa tehnyt oli, ja heidän todistuksensa, jonka hän heidän seassansa todisti, ja vaelsivat turhissa menoissansa, ja tekivät turhia, kuin pakanatkin heidän ympärillänsä, joista Herra oli kieltänyt, ettei heidän pitäis tekemän niinkuin ne.

15. Sitälikin cadzoit he myös hänen käskyns ja lijttons ylön cuin hän heidän Isäins cansa tehnyt oli ja hänen tunnustuxens cuin hän heidän seasans tunnusti ja waelsit heidän turhis menoisans ja teit turhia cuin pacanatkin heidän ymbärilläns joita HERra heitä oli tekimäst kieldänyt.

15 And they rejected his statutes and his covenant that he made with their fathers and his testimonies which he testified to them. And they followed vanity and became vain and (went) after the nations that were all around them, concerning whom Jehovah had charged them that they should not do like them.

15. And they rejected his statutes, and his covenant that he made with their fathers, and his testimonies which he testified against them; and they followed vanity, and became vain, and went after the heathen that were round about them, concerning whom the LORD had charged them, that they should not do like them.

15. tilmed forkastede de hans Skikke og hans Pagt, som han havde gjort med deres Fædre, og hans Vidnesbyrd, som han havde vidnet for dem, og de vandrede efter Forfængelighed og bleve forfængelige, og efter Hedningerne, der vare trindt omkring dem, om hvilke Herren havde budet dem, at de ikke skulde gøre som de;

15. Dertill föraktade de hans bud, och hans förbund som han med deras fäder gjort hade, och hans vittnesbörd som han ibland dem gjort hade, och vandrade efter deras fåfängelighet, och vordo fåfängelige såsom Hedningarna, som omkring dem voro, om hvilka Herren dem budit hade, att de icke skulle göra såsom de.

15. Ja nemmad pölgsid temma seädmissed ja ta seädusse, mis ta nende wannemattega teinud, ja temma tunnistussed, mis ta nende seas laskis tunnistada, ja käisid tühja järrel, et nemmad isse tühjaks said, ja nende pagganatte järrel, kes nende ümber kaudo ollid, kenne pärrast Jehowa neid käsknud, et nemmad ei piddand teggema, kui needsammad.

15. Jie atmetė Jo nuostatus ir sandorą, kurią Jis buvo padaręs su jų tėvais, ir Jo įspėjimus, kuriais juos įspėdavo. Jie sekė tuštybe ir patys tapo tušti, nuėjo paskui aplinkines tautas, ko Viešpats buvo įsakęs nedaryti.

15. dazu verachteten sie seine Gebote und seinen Bund, den er mit ihren Vätern gemacht hatte, und seine Zeugnisse, die er unter ihnen tat, und wandelten ihrer Eitelkeit nach und wurden eitel den Heiden nach, die um sie her wohnten, von welchen ihnen der HERR geboten hatte, sie sollten nicht wie sie tun;

15. Ils méprisèrent ses statuts, et l'alliance qu'il avait traitée avec leurs pères, et les témoignages par lesquels il les avait sommés. Ils allèrent après la vanité, et devinrent vains, et après les nations qui étaient autour d'eux, bien que l'Éternel eût défendu de faire comme elles.

15. Y desecharon sus estatutos, y su concierto, que él había concertado con sus padres, y sus testimonios, que él había protestado contra ellos: y siguieron la vanidad, y fueron hechos vanos: y en pos de las gentes, que estaban al rededor de ellos, de las cuales Jehová les había mandado, que no hiciesen a la manera de ellas.

15 Daartoe verwierpen zij Zijn inzettingen, en Zijn verbond, dat Hij met hun vaderen gemaakt had, en Zijn getuigenissen, die Hij tegen hen betuigd had, en wandelden de ijdelheid na, dat zij ijdel werden, en achter de heidenen, die rondom hen waren, van dewelke de HEERE hun geboden had, dat zij niet zouden doen gelijk die.

15. I wzgardzili wyroki jego, i przymierze jego, które uczynił z ojcami ich, i oświadczenia jego, któremi się oświadczał przeciwko nim, a chodzili za próżnością, i stali się próżnymi, i naśladowali poganów, którzy byli około nich, o których im rozkazał Pan, aby nie czynili jako oni.

15. Sőt megvetették az ő rendeléseit és szövetségét, [11†] a melyet atyáikkal kötött, és az ő bizonyságtételeit, a melyekkel megintette őket, és hiábavalóságot követvén, magok is hiábavalókká lettek, és a körültök való pogányok után indultak, a kik felől pedig azt parancsolta nékik az Úr, hogy azokat ne utánozzák.

15 и презирали уставы Его, и завет Его, который Он заключил с отцами их, и откровения Его, какими Он предостерегал их, и пошли вслед суеты и осуетились, и вслед народов окрестных, о которых Господь заповедал им, чтобы не поступали так, как они,

15. І відкинули постанови його, й заповіт його, що він вчинив з отцями їх, і перестороги його, що ними остерегав їх, й пійшли за марнотами й чинили марноти, та наслїдували народи, що жили навкруги, хоч Господь забороняв їм чинити те, що вони чинили;

16. He hylkäsivät Herran, Jumalansa, kaikki käskyt ja tekivät itsellensä valettuja kuvia, kaksi vasikkaa. Ja he tekivät itsellensä myös asera-karsikkoja ja kumarsivat kaikkea taivaan joukkoa ja palvelivat Baalia.

16. Mutta he pelkäsivät kaikki Herran Jumalansa käskyt, ja tekivät heillensä kaksi valettua vasikkaa, ja tekivät metsistön, ja kumarsivat koko taivaallista sotajoukkoa, ja palvelivat Baalia,

16. Mutta he hyljäisit caicki heidän HERrans Jumalans käskyt ja teit heillens caxi walettua wasickata ja medzistöitä ja rucoilit coco taiwallista sotajoucko ja palwelit Baalia.

16 And they forsook all the commandments of Jehovah their God and made for them molten images, even two calves and made an Asherah and worshiped all the host of heaven and served Baal.

16. And they left all the commandments of the LORD their God, and made them molten images, even two calves, and made a grove, and worshipped all the host of heaven, and served Baal.

16. ja de forlode alle Herren deres Guds Bud og gjorde sig støbte Billeder, to Kalve, og de gjorde Astartebilleder og tilbade al Himmelens Hær og tjente Baal;

16. Men de öfvergåfvo all Herrans deras Guds bud, och gjorde sig två gjutna kalfvar, och lundar; och tillbådo allan himmelens här, och tjente Baal;

16. Ja jätsid keik Jehowa omma Jummala kässud mahha, ja teggid endile wallatud kuiud, kaks wassikast; ja kaswatasid iesid ja kummardasid keige taewa wäe ette ja tenisid Paalit.

16. Jie paliko visus Viešpaties, savo Dievo, įsakymus ir pasidarė nulietus veršius ir alkus, garbino dangaus kareiviją ir tarnavo Baalui.

16. aber sie verließen alle Gebote des HERRN, ihres Gottes, und machten sich zwei gegossene Kälber und Ascherabild und beteten an alles Heer des Himmels und dienten Baal{~}

16. Et, ayant abandonné tous les commandements de l'Éternel leur Dieu, ils se firent des images de fonte, deux veaux; ils firent des emblèmes d'Ashéra, ils se prosternèrent devant toute l'armée des cieux, et ils servirent Baal.

16. Y dejaron todos los mandamientos de Jehová su Dios, e hiciéronse vaciadizos dos becerros, e hicieron bosques, y adoraron a todo el ejército del cielo, y sirvieron a Baal.

16 Ja, zij verlieten al de geboden des HEEREN, huns Gods, en maakten zich gegoten beelden, twee kalveren; en maakten bossen, en bogen zich voor alle heir des hemels, en dienden Baal.

16. I opuściwszy wszystkie rozkazania Pana, Boga swego, poczynili sobie lane bałwany, mianowicie dwóch cielców; poczynili też gaje, a kłaniali się wszystkiemu wojsku niebieskiemu, i służyli Baalowi.

16. És elhagyták az Úrnak, az ő Istenöknek minden parancsolatját, és öntött képeket csináltak magoknak, két borjút és készítettek Aserát, és meghajlottak az ég minden [12†] seregei előtt, és a Baált tisztelték.

16 и оставили все заповеди Господа Бога своего, и сделали себе литые изображения двух тельцов, и устроили дубраву, и поклонялись всему воинству небесному, и служили Ваалу,

16. І відрікались усїх заповідей Господа, Бога свого, й поробили собі виливані два телцї, й строїли дуброви, та й падали ниць перед усїм (зорявим) військом небесним, і служили Баалові;

17. Ja he panivat poikansa ja tyttärensä kulkemaan tulen läpi ja tekivät taikoja ja harjoittivat noituutta. He myivät itsensä tekemään sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vihoittivat hänet.

17. Ja käyttivät poikansa ja tyttärensä tulen lävitse, ja pitivät noituuksia ja velhouksia, ja myivät itsensä tekemään sitä, mikä paha oli Herran edessä, häntä vihoittaaksensa.

17. Ja käytit heidän poicans ja tyttärens tulen läpidze ja pidit noituxia ja welhouxia ja myit idzens tekemän sitä cuin paha oli HERran edes händä wihoittaxens.

17 And they caused their sons and their daughters to pass through the fire and used divination and enchantments and sold themselves to do what was evil in the sight of Jehovah to provoke him to anger.

17. And they caused their sons and their daughters to pass through the fire, and used divination and enchantments, and sold themselves to do evil in the sight of the LORD, to provoke him to anger.

17. og de lode deres Sønner og deres Døtre gaa igennem Ilden og omgikkes med Spaadom og agtede paa Fugleskrig og solgte sig til at gøre det, som var ondt for Herrens Øjne, for at opirre ham:

17. Och läto sina söner och döttrar gå igenom eld, och foro med spådom och trolldom; och gåfvo sig till att göra det ondt var för Herranom, till att förtörna honom.

17. Ja lasksid ommad poiad ja ommad tütred tullest läbbi käia, ja prukisid önne-andmist ja laususid ussidega, ja müsid ennast ärra kurja teggema Jehowa silma ees, ja ärritasid tedda.

17. Jie leido savo sūnus bei dukteris per ugnį, žyniavo ir kerėjo, ir parsidavė daryti pikta Viešpaties akyse, sukeldami Jo pyktį.

17. und ließen ihre Söhne und Töchter durchs Feuer gehen und gingen mit Weissagen und Zaubern um und verkauften sich, zu tun, was dem HERRN übel gefiel, ihn zu erzürnen:

17. Ils firent aussi passer par le feu leurs fils et leurs filles; ils s'adonnèrent aux divinations et aux sortilèges; et ils se vendirent pour faire ce qui déplaît à l'Éternel, afin de l'irriter.

17. E hicieron pasar a sus hijos y a sus hijas por fuego, y adivinaron adivinaciones, y eran agoreros, y entregáronse a hacer lo malo en ojos de Jehová, provocándole a ira.

17 Ook deden zij hun zonen en hun dochteren door het vuur gaan, en gebruikten waarzeggerijen, en gaven op vogelgeschrei acht, en verkochten zich, om te doen dat kwaad was in de ogen des HEEREN, om Hem tot toorn te verwekken.

17. Przewodzili też syny i córki swe przez ogieó, i bawili się wieszczbami i wróżkami, i zaprzedali się, aby czynili złe przed oczyma Paóskiemi, pobudzając go do gniewu.

17. És átvitték fiaikat és [13†] leányaikat a tűzön, jövendőket mondtak és varázslást űztek, és magokat [14†] teljesen eladták a bűnnek az Úr bosszantására.

17 и проводили сыновей своих и дочерей своих чрез огонь, и гадали, иволшебствовали, и предались тому, чтобы делать неугодное в очах Господа и прогневлять Его.

17. І проводили через огонь сини свої й дочки свої, й знахорювали й ворожбитували, та оддавались тому, щоб чинити неправедність перед очима Господнїми й гнївити його.

18. Niin Herra vihastui suuresti Israeliin ja poisti heidät kasvojensa edestä, niin ettei muuta jäänyt jäljelle kuin Juudan sukukunta yksin.

18. Niin vihastui Herra suuresti Israelin päälle, ja heitti heidät pois kasvoinsa edestä, niin ettei yhtään heistä jäänyt, vaan Juudan sukukunta yksinänsä.

18. NIin wihastui HERra suurest Israelin päälle ja heitti heidän pois caswons edest nijn ettei yhtän heistä jäänyt waan Judan sucucunda yxinäns.

18 Therefore Jehovah was very angry with Israel and removed them out of his sight. There was none left but only the tribe of Judah.

18. Therefore the LORD was very angry with Israel, and removed them out of his sight: there was none left but the tribe of Judah only.

18. derfor blev Herren saare vred paa Israel og bortdrev dem fra sit Ansigt; der blev ingen tilovers uden Judas Stamme alene.

18. Så vardt Herren ganska vred på Israel, och kastade dem bort ifrå sitt ansigte; så att intet blef qvart, utan Juda slägt allena.

18. Ja Jehowa sai wägga wihhaseks Israeli wasto ja satis neid ärra omma Palle eest, ei jänud muud jälle, kui Juda sugguarro üksi.

18. Todėl Viešpats labai užsirūstino ant Izraelio ir pašalino juos iš savo akivaizdos. Nieko neliko, išskyrus Judo giminę.

18. da ward der HERR sehr zornig über Israel und tat sie von seinem Angesicht, daß nichts übrigblieb denn der Stamm Juda allein.

18. Aussi l'Éternel s'irrita fort contre les Israélites, et les rejeta de devant sa face. Il ne demeura de reste que la seule tribu de Juda.

18. Y Jehová se airó en gran manera contra Israel, y quitólos de delante de su rostro, que no quedó, sino solo la tribu de Judá.

18 Daarom vertoornde zich de HEERE zeer over Israel, dat Hij hen wegdeed van Zijn aangezicht; er bleef niets over, behalve de stam van Juda alleen.

18. Przetoż się bardzo Pan rozgniewał na Izraela, a odrzucił je od oblicza swego, nic z nich nie zostawując, oprócz samego pokolenia Judy.

18. Azért igen megharaguvék az Úr Izráelre, és elveté őt [15†] színe elől; és semmi nem maradt meg, hanem csak a Júda [16†] nemzetsége egyedül.

18 И прогневался Господь сильно на Израильтян, и отверг их от лицаСвоего. Не осталось никого, кроме одного колена Иудина.

18. І розгнївився Господь страшно на Ізрайлитян, і відкинув їх від обличчя свого. Не зісталось нїкого крім поколїння Юдиного.

19. Ei myöskään Juuda pitänyt Herran, Jumalansa, käskyjä, vaan he vaelsivat niiden säädösten mukaan, jotka Israel itse oli tehnyt.

19. Ei myös Juuda pitänyt Herran Jumalansa käskyjä, vaan he vaelsivat Israelin säädyissä, joita he tekivät;

19. (Ei myös Juda pitänyt hänen HERrans Jumalans käskyjä waan waelsit Israelin tawan jälken)

19 Also Judah did not keep the commandments of Jehovah their God, but walked in the statutes of Israel which they made.

19. Also Judah kept not the commandments of the LORD their God, but walked in the statutes of Israel which they made.

19. Heller ikke Juda holdt Herrens, deres Guds, Bud; men de vandrede efter Israels Skikke, som de havde indført.

19. Dertill höll icke heller Juda Herrans sins Guds bud, utan vandrade efter Israels seder, som de gjort hade.

19. (Issegi Juda ei piddanud mitte Jehowa omma Jummala käskusid, waid käisid Israeli seädmiste sees, mis nemmad teinud.)

19. Taip pat ir Judas nesilaikė Viešpaties, savo Dievo, įsakymų, bet elgėsi pagal Izraelyje priimtus papročius.

19. (Dazu hielten auch die von Juda nicht die Gebote des HERRN, ihres Gottes, und wandelten in den Sitten, darnach Israel getan hatte.)

19. Juda même ne garda pas les commandements de l'Éternel, son Dieu; mais ils marchèrent dans les coutumes qu'Israël avait établies.

19. Mas ni aun Judá guardó los mandamientos de Jehová su Dios, ántes anduvieron en los estatutos de Israel, los cuales hicieron.

19 Zelfs hield Juda de geboden des HEEREN, huns Gods, niet; maar zij wandelden in de inzettingen van Israel, die zij gemaakt hadden.

19. Aleć i Juda nie strzegł przykazaó Pana, Boga swego; lecz chodził w ustawach Izaelskich, których naczynili.

19. Sőt még a Júda sem őrizte meg az Úrnak, az ő Istenének [17†] parancsolatait, hanem az Izráel szerzésiben jártak, úgy cselekedvén, mint azok.

19 И Иуда также не соблюдал заповедей Господа Бога своего, и поступал по обычаям Израильтян, как поступали они.

19. Але й Юда не держав заповідей Господа, Бога свого, а ходив в обичаях Ізрайлитян, як ходили вони.

20. Niin Herra hylkäsi koko Israelin heimon, nöyryytti heitä ja antoi heidät ryöstäjien käsiin ja heitti viimein heidät pois kasvojensa edestä.

20. Sentähden hylkäsi Herra kaiken Israelin siemenen, vaivasi heitä ja antoi ryövärein käsiin, siihenasti että hän heidät kasvoinsa edestä heitti pois.

20. Sentähden hyljäis HERra caiken Israelin siemenen waiwais heitä ja andoi ryöwärein käsijn sijhenasti että hän heidän caswons edest heitti pois.

20 And Jehovah rejected all the seed of Israel and afflicted them and delivered them into the hand of spoilers, until he had cast them out of his sight.

20. And the LORD rejected all the seed of Israel, and afflicted them, and delivered them into the hand of spoilers, until he had cast them out of his sight.

20. Saa forkastede Herren al Israels Sæd og plagede dem og gav dem i Røveres Hænder, indtil han havde bortstødt dem fra sit Ansigt

20. Derföre förkastade Herren all Israels säd, och plågade dem; och gaf dem i röfvarehänder, tilldess han kastade dem ifrå sitt ansigte.

20. Ja Jehowa pölgas ärra keik Israeli suggu ja waewas neid, ja andis neid ärra risujatte kätte, sennikui ta neid om̃a Palle eest ärrawiskas.

20. Viešpats atmetė visus Izraelio palikuonis ir bausdamas atidavė juos į plėšikų rankas, kol jie buvo pašalinti iš Jo akivaizdos.

20. Darum verwarf der HERR allen Samen Israels und drängte sie und gab sie in die Hände der Räuber, bis er sie verwarf von seinem Angesicht.

20. Et l'Éternel rejeta toute la race d'Israël; il les humilia, et les livra entre les mains des spoliateurs, jusqu'à les bannir loin de sa face.

20. Y desechó Jehová toda la simiente de Israel, y afligiólos, y entrególos en manos de saqueadores, hasta echarlos de su presencia.

20 Zo verwierp de HEERE het ganse zaad van Israel, en bedrukte hen, en gaf ze in de hand der rovers, totdat Hij hen van Zijn aangezicht weggeworpen had.

20. Przetoż odrzucił Pan wszystko nasienie Izraelskie, i utrapił je, a podał je w rękę łupieżcom, aż je odrzucił od oblicza swego.

20. Elidegenült [18†] azért az Úr az egész Izráel magvától, és megsanyargatta őket, és a kóborlók kezébe adta őket, mígnem mind elvetette az ő szemei elől;

20 И отвратился Господь от всех потомков Израиля, и смирил их, и отдавал их в руки грабителям, и наконец отверг их от лица Своего.

20. Тож відвернувся Господь від усїх потомків Ізраїля, й впокоряв їх, і видавав їх хижакам на луп, аж вкінцї відкинув їх від лиця свого.

21. Sillä kun hän oli reväissyt Israelin Daavidin suvulta ja he olivat tehneet kuninkaaksi Jerobeamin, Nebatin pojan, käänsi Jerobeam Israelin pois Herrasta ja saattoi heidät tekemään suuren synnin.

21. Sillä Israel eroitti itsensä Davidin huoneesta, ja tekivät itsellensä Jerobeamin Nebatin pojan kuninkaaksi. Hän käänsi Israelin Herrasta pois, ja saatti heidät suuresti syntiä tekemään.

21. Sillä Israel oli eroitettu Dawidin huonest ja he teit heillens Jerobeamin Nebathin pojan Cuningaxi. Hän käänsi Israelin HERrasta pois ja saatti heidän suurest syndiä tekemän.

21 For he tore Israel from the house of David. And they made Jeroboam the son of Nebat king. And Jeroboam drove Israel from following Jehovah and made them sin a great sin.

21. For he rent Israel from the house of David; and they made Jeroboam the son of Nebat king: and Jeroboam drave Israel from following the LORD, and made them sin a great sin.

21. Thi Israel havde revet sig løs fra Davids Hus, og de gjorde Jeroboam, Nebats Søn, til Konge; og Jeroboam drog Israel bort fra Herren og kom dem til at synde en stor Synd.

21. Förty Israel vardt söndrad ifrå Davids hus, och hade gjort sig Jerobeam, Nebats son, till Konung. Han vände Israel ifrå Herranom, och gjorde det så, att de svårliga syndade.

21. Sest Israel olli ennast Taweti suggust lahti kärristanud, ja Nebati poia Jarobeami ennesele kunningaks töstnud: ja Jarobeam aias Israeli ärra Jehowa järrelt, ja satis neid sure patto teggema.

21. Jis atplėšė Izraelį nuo Dovydo namų, ir jie paskelbė savo karaliumi Nebato sūnų Jeroboamą. Jeroboamas nukreipė Izraelį nuo Viešpaties ir juos įtraukė į didelę nuodėmę.

21. Denn Israel ward gerissen vom Hause Davids; und sie machten zum König Jerobeam, den Sohn Nebats. Derselbe wandte Israel ab vom HERRN und machte, daß sie schwer sündigten.

21. Car Israël fit schisme d'avec la maison de David. Ils établirent roi Jéroboam, fils de Nébat, et Jéroboam détourna Israël de suivre l'Éternel; et il leur fit commettre un grand péché.

21. Porque cortó a Israel de la casa de David, e hiciéronse rey a Jeroboam, hijo de Nabat, y Jeroboam rempujó a Israel de en pos de Jehová, e hízolos pecar gran pecado.

21 Want Hij scheurde Israel van het huis van David af, en zij maakten Jerobeam, den zoon van Nebat, koning; en Jerobeam dreef Israel af van achter den HEERE, en hij deed ze een grote zonde zondigen.

21. Albowiem oderwał się Izrael od domu Dawidowego, a postanowili królem Jeroboama, syna Nabatowego; ale Jeroboam odwiódł Izraela od naśladowania Pana, a przywiódł je do grzeszenia grzechem wielkim.

21. Mert elszakasztotta Izráelt [19†] a Dávid házától, és királylyá tevék Jeroboámot, a Nébát fiát. És Jeroboám elcsalta az Izráelt az Úrtól, és igen nagy vétekbe ejtette őket.

21 Израильтяне отторглись от дома Давидова и воцарили Иеровоама, сына Наватова; и отклонил Иеровоам Израильтян от Господа, и вовлек их в великий грех.

21. Ізрайлитяне одорвались від дому Давидового й зробили царем Еробоама Набатенка. І довів Еробоам Ізрайлитян до відпаду від Господа й повтягав їх у тяжкі гріхи.

22. Ja israelilaiset vaelsivat kaikissa synneissä, joita Jerobeam oli tehnyt; he eivät luopuneet niistä.

22. Ja niin vaelsivat Israelin lapset kaikissa Jerobeamin synneissä, joita hän tehnyt oli, ja ei lakanneet siitä,

22. Ja nijn waelsit Israelin lapset caikis Jerobeamin synneis cuin hän tehnyt oli ja ei lacannet sijtä.

22 And the sons of Israel walked in all the sins of Jeroboam which he did. They did not depart from them

22. For the children of Israel walked in all the sins of Jeroboam which he did; they departed not from them;

22. Og Israels Børn vandrede i alle Jeroboams Synder, som han gjorde; de vege ikke derfra,

22. Alltså vandrade Israels barn uti alla Jerobeams synder, som han hade åstadkommit, och icke återvände deraf;

22. Ja Israeli lapsed käisid keige Jarobeami pattude sees, mis ta teinud, ei nemmad lahkund neist mitte ärra.

22. Izraelitai vaikščiojo visose Jeroboamo nuodėmėse ir nepaliko jų,

22. Also wandelten die Kinder Israel in allen Sünden Jerobeams, die er angerichtet hatte, und ließen nicht davon,

22. Et les enfants d'Israël marchèrent dans tous les péchés que Jéroboam avait commis. Ils ne s'en détournèrent point;

22. Y los hijos de Israel anduvieron en todos los pecados de Jeroboam, que él hizo; no se apartaron de ellos;

22 Alzo wandelden de kinderen Israels in alle zonden van Jerobeam die hij gedaan had; zij weken daarvan niet af;

22. I chodzili synowie Izraelscy we wszystkich grzechach Jeroboamowych, które on czynił, a nie odstąpili od nich,

22. És [20†] az Izráel fiai követték Jeroboám minden bűnét, a melyeket elkövetett, és nem távoztak el azoktól;

22 И поступали сыны Израилевы по всем грехам Иеровоама, какие он делал, не отставали от них,

22. І ходили Ізрайлитяне в усїх гріхах Еробоамових, які він чинив; не відступали від них,

23. Ja niin Herra viimein poisti Israelin kasvojensa edestä, niinkuin hän oli puhunut kaikkien palvelijainsa, profeettain, kautta. Ja Israel vietiin pois maastansa pakkosiirtolaisuuteen Assuriin, jossa he ovat tänäkin päivänä.

23. Siihenasti että Herra heitti Israelin kasvoinsa edestä pois, niinkuin hän ennen sanonut oli kaikkein palveliainsa prophetain kautta. Ja Israel vietiin pois omalta maaltansa Assyriaan tähän päivään asti.

23. Sijhenasti että HERra heitti Israelin caswons edest pois nijncuin hän ennen sanonut oli caickein palweliains Prophetain cautta. Ja nijn Israel oli culkiana omalda maaldans Assyrias tähän päiwän asti.

23 until Jehovah removed Israel out of his sight, as he spoke by all his servants the prophets. So Israel was carried away out of their own land to Assyria to this day.

23. Until the LORD removed Israel out of his sight, as he had said by all his servants the prophets. So was Israel carried away out of their own land to Assyria unto this day.

23. indtil Herren bortdrev Israel fra sit Ansigt, saaledes som han havde sagt ved alle sine Tjenere, Profeterne; saa blev Israel bortført fra sit Land til Assyrien indtil denne Dag.

23. Intilldess Herren kastade Israel ifrå sitt ansigte, såsom han igenom alla sina tjenare Propheterna sagt hade. Så vardt då Israel bortförd utu sitt land in uti Assyrien, allt intill denna dag.

23. Sennikui Jehowa Israeli omma Palle eest ärrasatis, nenda kui ta olli räkinud keige omma sullaste nende prohwetide läbbi ; nenda piddi Israel ommalt maalt wangi ärraminnema Assuri-male tännapäni.

23. kol Viešpats atstūmė Izraelį nuo savęs, kaip kalbėjo per savo tarnus pranašus. Taip Izraelis buvo perkeltas iš savo žemės į Asiriją, kur jie pasiliko iki šios dienos.

23. bis der HERR Israel von seinem Angesicht tat, wie er geredet hatte durch alle seine Knechte, die Propheten. Also ward Israel aus seinem Lande weggeführt nach Assyrien bis auf diesen Tag.

23. Tellement qu'à la fin l'Éternel les bannit loin de sa face, selon qu'il en avait parlé par tous ses serviteurs, les prophètes. Et Israël fut transporté de son pays en Assyrie, où il est jusqu'à ce jour.

23. Hasta tanto que Jehová quitó a Israel de delante de su rostro, como él lo había dicho por mano de todos los profetas sus siervos, e Israel fué traspuesto de su tierra en Asiria hasta hoy.

23 Totdat de HEERE Israel van Zijn aangezicht wegdeed, gelijk als Hij gesproken had door den dienst van al Zijn knechten, de profeten; alzo werd Israel weggevoerd uit zijn land naar Assyrie, tot op dezen dag.

23. A odrzucił Pan Izraela od oblicza swego, jako powiedział przez wszystkie sługi swe proroki; a tak przeniesiony jest Izrael z ziemi swej do Assyryi, aż do dnia tego.

23. Míglen elveté az Úr az ő színe elől az Izráelt, a mint megmondotta minden ő szolgái, a próféták [21†] által. Így hurczoltatott el fogságra az Izráel az ő földéből Assiriába mind e mai napig.

23 доколе Господь не отверг Израиля от лица Своего, как говорил чрез всех рабов Своих, пророков. И переселен Израиль из земли своей в Ассирию, где он и до сего дня.

23. Аж покіль Господь не відкинув Ізраїля від лиця свого, як погрожував через усїх слуг своїх, пророків. От і став перенесений Ізраїль із своєї землї в Ассирию (в неволю) аж по сей день.

24. Sen jälkeen Assurin kuningas antoi tuoda kansaa Baabelista, Kuutasta, Avvasta, Hamatista ja Sefarvaimista ja asetti heidät asumaan Samarian kaupunkeihin israelilaisten sijaan. Ja he ottivat Samarian omaksensa ja asettuivat sen kaupunkeihin.

24. Ja Assyrian kuningas antoi tulla (kansaa) Babelista ja Kutasta, ja Avvasta, ja Hematista, ja Sepharvaimista, ja asetti heidät Samarian kaupunkeihin Israelin lasten siaan, jotka omistivat Samarian, ja asuivat niissä kaupungeissa.

24. JA Assyrian Cuningas andoi tulla Canssa Babelist ja Cuthast ja Awast ja Hemathist ja Sepharwaimist ja asetti heidän Samarian Caupungeihin Israelin lasten siaan jotca omistit Samarian ja asuit nijsä Caupungeis.

24 And the king of Assyria brought men from Babylon and from Cuthah and from Avva and from Hamath and Sepharvaim and placed them in the cities of Samaria instead of the sons of Israel. And they possessed Samaria and dwelt in the cities of it.

24. And the king of Assyria brought men from Babylon, and from Cuthah, and from Ava, and from Hamath, and from Sepharvaim, and placed them in the cities of Samaria instead of the children of Israel: and they possessed Samaria, and dwelt in the cities thereof.

24. Og Kongen af Assyrien lod komme Folk af Babel og af Kut og af Ava og af Hamath og Sefarvajm og lod dem bo i Samarias Stæder, i Israels Børns Sted, og de indtoge Samaria til Ejendom og boede i dens Stæder.

24. Och Konungen af Assyrien lät komma folk af Babel, af Cutha, af Ava, af Hamath och Sepharvaim, och besatte de städer i Samarien uti Israels barnas stad; och de togo Samarien in, och bodde uti dess städer.

24. Ja Assuri kunningas laskis tulla rahwast Pabelist, ja Kutast, ja Awwast, ja Amatist ja Sewarwaimist, ja panni neid Samaria liñnade sisse ellama Israeli laste assemele, ja nemmad pärrisid Samaria ja ellasid selle liñnade sees.

24. Asirijos karalius atkėlė į Samarijos miestus izraelitų vieton žmonių iš Babilono, Kuto, Avos, Hamato ir Sefarvaimo. Jie įsikūrė Samarijoje ir gyveno jos miestuose.

24. Der König aber von Assyrien ließ kommen Leute von Babel, von Kutha, von Avva, von Hamath und Sepharvaim und setzte sie in die Städte in Samaria anstatt der Kinder Israel. Und sie nahmen Samaria ein und wohnten in desselben Städten.

24. Alors le roi des Assyriens fit venir des gens de Babylone, de Cutha, d'Avva, de Hamath et de Sépharvaïm, et les établit dans les villes de Samarie, à la place des enfants d'Israël; ils prirent possession de la Samarie, et habitèrent dans ses villes.

24. Y trajo el rey de Asiria gente de Babilonia, y de Cuta, y de Ava, y de Emat, y de Sefarvaim, y púsolos en las ciudades de Samaria en lugar de los hijos de Israel; y poseyeron a Samaria, y habitaron en sus ciudades.

24 De koning nu van Assyrie bracht volk van Babel, en van Chuta, en van Avva, en van Hamath, en Sefarvaim, en deed hen wonen in de steden van Samaria, in de plaats der kinderen Israels; en zij namen Samaria erfelijk in, en woonden in haar steden.

24. Potem przyprowadził król Assyryjski lud z Babilonu, i z Kuta, i z Awa, i z Emat, i z Sefarwaim, a osadził je w miastach Samaryi miasto synów Izraelskch; którzy posiadłszy Samaryję, mieszkali w miastach jej.

24. És más népet telepített be Assiria királya [22†] Babilóniából, Kutából, Avából, Hámátból és Sefárvaimból, és beszállítá őket Samaria városaiba az Izráel fiai helyett, a kik birtokba vették Samariát, és annak városaiban laktak.

24 И перевел царь Ассирийский людей из Вавилона, и из Куты, и из Аввы, и из Емафа, и из Сепарваима, и поселил их в городах Самарийских вместо сынов Израилевых. И ониовладели Самариею, и стали жить в городах ее.

24. І попереводив царь Ассирийський людей з Вавилону, з Кути, з Ави, з Емату й Сефарваїму та й оселив намість синів Ізрайлевих по городах Самарийських. От і посїли вони Самарийську країну та й жили по городах її.

25. Ja kun he sielläolonsa ensi aikoina eivät peljänneet Herraa, lähetti Herra heidän sekaansa leijonia, jotka tappoivat heitä.

25. Mutta kuin he niissä ensin rupesivat asumaan, ja ei peljänneet Herraa, lähetti Herra jalopeurat heidän sekaansa, jotka heidät surmasivat.

25. Mutta cosca he nijsä ensin rupeisit asuman ja ei peljännet HERra lähetti HERra Lejonit heidän secaans jotca heidän surmaisit.

25 And so it was, at the beginning of their dwelling there, that they were not afraid of Jehovah. Therefore Jehovah sent lions among them, which killed some of them.

25. And so it was at the beginning of their dwelling there, that they feared not the LORD: therefore the LORD sent lions among them, which slew some of them.

25. Og det skete, der de begyndte at bo der, at de ikke frygtede Herren; da sendte Herren Løver iblandt dem, og disse sønderreve nogle af dem.

25. Men som de då begynte att bo der, och fruktade intet Herran, sände Herren lejon ibland dem, som slogo dem ihjäl.

25. Ja se sündis, kui nemmad hakkasid seäl ellama ja ei kartnud Jehowat, et Jehowa loukoere nende sekka läkkitas, ja need tapsid neid ärra.

25. Ten apsigyvenę, jie nebijojo Viešpaties, todėl Viešpats siuntė tarp jų liūtų, kurie juos žudė.

25. Und da sie aber anhoben daselbst zu wohnen und den HERRN nicht fürchteten, sandte der HERR Löwen unter sie, die erwürgten sie.

25. Or, lorsqu'ils commencèrent d'y habiter, ils ne craignaient pas l'Éternel; et l'Éternel envoya contre eux des lions qui les tuaient.

25. Y aconteció al principio, cuando comenzaron a habitar allí, que no temiendo ellos a Jehová, Jehová envió contra ellos leones que los mataban.

25 En het geschiedde in het begin hunner woning aldaar, dat zij den HEERE niet vreesden; zo zond de HEERE leeuwen onder hen, die enigen van hen doodden.

25. A gdy tam oni mieszkać poczęli a nie bali się Pana, posłał Pan na nie lwy, którzy je zabijali.

25. És történt ott lakásuk kezdetén, hogy nem az Urat félték, és az Úr oroszlánokat bocsátott reájok, [23†] a melyek többet megöltek közülök.

25 И как в начале жительства своего там они не чтили Господа, то Господь посылал на них львов, которые умерщвляли их.

25. Та позаяк вони в перві часи, як почали там жити, не шанували Господа, то наслав на них Господь леви, а ті роздирали їх.

26. Se ilmoitettiin Assurin kuninkaalle näin: Kansat, jotka sinä veit pakkosiirtolaisuuteen ja asetit asumaan Samarian kaupunkeihin, eivät tiedä, millä tavalla sen maan Jumalaa on palveltava. Sentähden hän on lähettänyt leijonia heidän sekaansa, ja katso, ne surmaavat heitä, koska he eivät tiedä, millä tavalla sen maan Jumalaa on palveltava.

26. Ja he puhuivat Assyrian kuninkaalle, sanoen: pakanat, jotka sinä tänne annoit tulla ja panit Samarian kaupunkeihin asumaan, ei tiedä mitään maakunnan Jumalan säädyistä: sentähden lähetti hän jalopeurat heidän sekaansa, ja katso, ne surmaavat heidät, sentähden ettei he mitään tiedä maakunnan Jumalan säädyistä.

26. Ja he annoit sanoa Assyrian Cuningalle: pacanat cuins tänne annoit tulla ja panit Samarian Caupungeihin asuman ei tiedä mitän maacun~an Jumalan säädyist sentähden lähetti hän Lejonit heidän secaans ja cadzo he surmawat heidän sentähden ettei he mitän tiedä maacunnan Jumalan säädyist.

26 Therefore they spoke to the king of Assyria, saying, The nations which you have carried away and placed in the cities of Samaria do not know the law of the god of the land. Therefore he has sent lions among them, and behold, they kill them, because they do not know the law of the god of the land.

26. Wherefore they spake to the king of Assyria, saying, The nations which thou hast removed, and placed in the cities of Samaria, know not the manner of the God of the land: therefore he hath sent lions among them, and, behold, they slay them, because they know not the manner of the God of the land.

26. Derfor sagde de til Kongen af Assyrien: De Hedninger, som du lod forflytte og bo i Samarias Stæder, kende ikke, hvad der er ret imod Landets Gud; derfor sendte han Løver iblandt dem, og se, disse sønderreve dem, fordi de; ikke kende, hvad der er ret imod Landets Gud.

26. Och de läto säga Konungenom i Assyrien: De Hedningar, som du hafver låtit komma hit, och besatt med de städer i Samarien, veta intet af landsens Guds seder; derföre hafver han sändt lejon ibland dem, och si, de dräpa dem, efter de icke veta utaf landsens Guds seder.

26. Ja Assuri kunningale räkiti ja ööldi: Need pagganad, mis sa ärrawinud ja pannud ellama Samaria liñnade sisse, ei tea mitte se Ma Jummala wisi, ja ta on nende sekka läkkitanud loukoere, ja wata, need surmawad neid ärra, sest et nemmad ei tea selle Ma Jummala wisi.

26. Asirijos karaliui buvo pranešta: ‘‘Tautos, kurias atkėlei į Samarijos miestus, nežino apie to krašto Dievą, todėl Jis siuntė liūtų, kurie žudo juos, kadangi jie nežino tos šalies Dievo’‘.

26. Und sie ließen dem König von Assyrien sagen: Die Heiden, die du hast hergebracht und die Städte Samarias damit besetzt, wissen nichts von der Weise Gottes im Lande; darum hat der HERR Löwen unter sie gesandt, und siehe, dieselben töten sie, weil sie nicht wissen um die Weise Gottes im Lande.

26. Et on dit au roi des Assyriens: Les nations que tu as transportées et établies dans les villes de la Samarie ne connaissent pas la manière de servir le dieu du pays, et il a envoyé des lions qui les tuent, parce qu'elles ne connaissent pas la manière de servir le dieu du pays.

26. Entónces ellos dijeron al rey de Asiria: Las gentes que tú traspasaste, y pusiste en las ciudades de Samaria, no saben la costumbre del Dios de aquella tierra, y él ha echado leones en ellos, y, he aquí, los matan, porque no saben la costumbre del Dios de la tierra.

26 Daarom spraken zij tot den koning van Assyrie, zeggende: De volken, die gij vervoerd hebt, en hebt doen wonen in de steden van Samaria, weten de wijze des Gods van het land niet; daarom heeft Hij leeuwen onder hen gezonden, en ziet, zij doden hen, dewijl zij niet weten de wijze des Gods van het land.

26. I powiedziano to królowi Assyryjskiemu, mówiąc: Narodowie, któreś przeniósł i osadził w miastach Samaryi, nie wiedzą obyczaju Boga onej ziemi; przetoż posłał na nie lwy, a oto je zabijają, dla tego, iż nie wiedzą obyczaju Boga onej ziemi.

26. Mondának azért Assiria királyának: A pogányok, a kiket ide hoztál és Samaria városaiba telepítettél, nem tudják e föld Istene tiszteletének módját, azért oroszlánokat bocsátott az rájok, a melyek megölik őket, mert nem tudják e föld Istene tiszteletének módját.

26 И донесли царю Ассирийскому, и сказали: народы, которых ты переселил и поселил в городах Самарийских, не знают закона Бога той земли, и за то Он посылает на них львов, и вот они умерщвляют их, потому что они не знают закона Бога той земли.

26. І дано знати цареві Ассирийському й сказано: Ті поселяне, що повиводив єси та й оселив по городах Самарийських, не знають закону тамошнього Бога, тим він наслав леви на них, а сї гублять їх, бо вони не знають хвали Бога тієї землї.

27. Silloin Assurin kuningas käski sanoen: Viekää sinne joku niistä papeista, jotka toitte sieltä pakkosiirtolaisuuteen; joku heistä menköön sinne ja asukoon siellä ja opettakoon heille, millä tavalla sen maan Jumalaa on palveltava.

27. Mutta Assyrian kuningas käski ja sanoi: viekäät sinne yksi papeista, jotka te sieltä vieneet olette pois; ja he menkäät sinne, ja asukaat siellä: että hän opettais heille maan Jumalan tavat.

27. MUtta Assyrian Cuningas käski ja sanoi: wiekät sinne yxi Papeista cuin te sieldä wienet oletta pois ne mengän sinne ja asucan siellä ja opettacan heille maan Jumalan tawat.

27 Then the king of Assyria commanded, saying, Carry there one of the priests whom you* brought from there and let them go and dwell there. And let him teach them the law of the god of the land.

27. Then the king of Assyria commanded, saying, Carry thither one of the priests whom ye brought from thence; and let them go and dwell there, and let him teach them the manner of the God of the land.

27. Da bød Kongen af Assyrien og sagde: Fører en af de Præster derhen, som I bortførte derfra, og lader ham drage hen og bo der, at han kan lære dem, hvad der er ret imod Landets Gud.

27. Konungen i Assyrien böd, och sade: Förer dit en af Presterna, som dädan bortförde äro; han fare dit, och bo der; och han läre dem landsens Guds seder.

27. Ja Assuri kunningas käskis ja ütles: Wige senna ühhe neist preestridest, kedda teie seält ollete ärratonud, ja meie rahwas mingo ja ellago seäl, ja temma öppetago neid se Ma Jummala wisi.

27. Asirijos karalius įsakė: ‘‘Nusiųskite ten vieną jų kunigą, kurį atvedėte iš ten, kad jis nuvykęs ten apsigyventų ir juos pamokytų apie to krašto Dievą’‘.

27. Der König von Assyrien gebot und sprach: Bringet dahin der Priester einen, die von dort sind weggeführt, und ziehet hin und wohnet daselbst, und er lehre sie die Weise Gottes im Lande.

27. Alors le roi des Assyriens donna cet ordre: Faites-y aller quelqu'un des sacrificateurs que vous avez amenés captifs; qu'il y aille, qu'il y demeure, et qu'il enseigne la manière de servir le dieu du pays.

27. Y el rey de Asiria mandó, diciendo: Llevád allí a alguno de los sacerdotes que trajisteis de allá, y vayan, y habiten allá, y enséñenles la costumbre del Dios de la tierra.

27 Toen gebood de koning van Assyrie, zeggende: Brengt een der priesteren daarheen, die gijlieden van daar weggevoerd hebt, dat zij henentrekken, en wonen aldaar; en dat hij hun lere de wijze des Gods van het land.

27. Tedy rozkazał król Assyryjski, mówiąc: Zawiedźcie tam jednego z kapłanów, któreście stamtąd przywiedli, aby poszedłszy mieszkał tam, i nauczał ich obyczaju Boga onej ziemi.

27. Parancsola azért Assiria királya, mondván: Vigyetek oda egyet a papok közül, a kiket onnét elhoztatok, a ki menjen el és lakjék ott, és tanítsa meg őket ama föld Istene tiszteletének módjára.

27 И повелел царь Ассирийский, и сказал: отправьте туда одного из священников, которых вы выселили оттуда; пусть пойдет и живет там, и он научит их закону Бога той земли.

27. І повелїв царь Ассирийський так: Відправте туди одного зміж сьвященників, що ви їх звідти повиводили; нехай пійде й живе там, та навчить їх закону тамошнього Бога.

28. Ja niin eräs niistä papeista, jotka he olivat vieneet Samariasta pakkosiirtolaisuuteen, tuli ja asettui Beeteliin; ja hän opetti heille, kuinka heidän oli peljättävä Herraa.

28. Niin tuli yksi papeista, joka viety oli Samariasta pois, ja asui Betelissä; ja hän opetti heitä, kuinka heidän piti pelkäämän Herraa.

28. Nijn tuli yxi Papeista joca wiety oli Samariast pois ja asui BethElis ja opetti heille cuinga heidän piti pelkämän HERra.

28 So one of the priests whom they had carried away from Samaria came and dwelt in Bethel and taught them how they should fear Jehovah.

28. Then one of the priests whom they had carried away from Samaria came and dwelt in Bethel, and taught them how they should fear the LORD.

28. Saa kom af Præsterne, som de havde bortført fra Samaria, og boede i Bethel og lærte dem, hvorledes de skulde frygte Herren.

28. Så kom en af Presterna, som af Samarien bortförde voro, och satte sig i BethEl, och lärde dem, huru de skulle frukta Herran.

28. Ja neist preestridest, kedda nemmad Samariast ärrawinud, tulli üks ja jäi Peteli ellama, ja öppetas neid, kuida nemmad Jehowat piddid kartma.

28. Vienas kunigas iš tų, kurie buvo išvesti iš Samarijos, sugrįžęs apsigyveno Betelyje ir mokė juos, kaip reikia bijoti Viešpaties.

28. Da kam der Priester einer, die von Samaria weggeführt waren, und wohnte zu Beth-El und lehrte sie, wie sie den HERRN fürchten sollten.

28. Ainsi l'un des sacrificateurs qu'on avait transportés de Samarie, vint et habita à Béthel; et il leur enseigna comment ils devaient craindre l'Éternel.

28. Y vino uno de los sacerdotes que habían trasportado de Samaria, y habitó en Betel, y enseñóles como habían de temer a Jehová.

28 Zo kwam een uit de priesteren, die zij van Samaria weggevoerd hadden, en woonde te Beth-el; en hij leerde hun, hoe zij den HEERE vrezen zouden.

28. Przyszedł tedy jeden z kapłanów, których było wzięto z Samryi, i mieszkał w Betel, a nauczał ich, jako się mieli bać Pana.

28. És elméne egy a papok közül, a kiket Samariából elvittek volt, és [24†] lakék Béthelben, és megtanította őket, hogy mikép tiszteljék az Urat.

28 И пришел один из священников, которых выселили из Самарии, и жил в Вефиле, и учил их, как чтить Господа.

28. І прийшов один ізміж сьвященників, що вони одвели з Самариї, та й осївсь у Бетелї, й вчив їх, як їм хвалити Господа.

29. Mutta kukin kansa teki itselleen omat jumalansa, ja he panivat ne samarialaisten rakentamiin uhrikukkula-temppeleihin, kukin kansa niissä kaupungeissa, joissa se asui.

29. Mutta jokainen kansa teki itsellensä erinomaiset jumalat, ja panivat ne korkeusten huoneisiin, jotka Samarialaiset tehneet olivat: jokainen kansasta omassa kaupungissansa, jossa he asuivat.

29. Mutta joca Canssa teki idzellens erinomaisen jumalan ja panit ne nijhin corkeuden huoneisin jotca Samarialaiset tehnet olit jocainen Canssast omas Caupungisans josa he asuit.

29 However every nation made gods of their own and put them in the houses of the high places which the Samaritans had made, every nation in their cities in which they dwelt.

29. Howbeit every nation made gods of their own, and put them in the houses of the high places which the Samaritans had made, every nation in their cities wherein they dwelt.

29. Men hvert Folk gjorde sig sin Gud, og de satte dem i Husene paa de Høje, som Samaritanerne. gjorde, hvert Folk i sine Stæder, hvori de boede.

29. Men hvart och ett folk gjorde sig sin gud, och satte dem uti de höjders hus, som de Samariter gjorde, hvart och ett folk uti sina städer, der de bodde.

29. Ja igga rahwas teggi ommad jummalad ja pannid neid seisma körge paikade kotta, mis Samaria-rahwas teinud, igga rahwas omma liñnades, kus sees nemmad ellasid.

29. Tačiau kiekviena tauta pasidarė savo dievus ir pasistatė juos samariečių aukštumų namuose, kiekviena tauta tame mieste, kur ji gyveno.

29. Aber ein jegliches Volk machte seinen Gott und taten sie in die Häuser auf den Höhen, die die Samariter gemacht hatten, ein jegliches Volk in ihren Städten, darin sie wohnten.

29. Mais chaque nation se fit ses dieux, et les mit dans les maisons des hauts lieux que les Samaritains avaient faits; chaque nation les mit dans les villes où elle habitait.

29. Mas cada nación se hizo sus dioses, y pusiéronlos en los templos de los altos que habían hecho los de Samaria; cada nación en su ciudad donde habitaba.

29 Maar elk volk maakte zijn goden; en zij stelden ze in de huizen der hoogten, die de Samaritanen gemaakt hadden, elk volk in hun steden, waarin zij woonachtig waren.

29. Wszakże naczynili sobie każdy naród bogów swych, i postawili je w domu wyżyn, które byli pobudowali Samaryjczycy, każdy naród w miastach swych, w których mieszkali,

29. De azért mindenik nép külön isteneket csinált magának, és behelyezték azokat a magaslatok házaiba, a melyeket a Samaritánusok építettek, mindenik nemzetség a maga városában, a melyben lakott.

29 Притом сделал каждый народ и своих богов и поставил в капищах высот, какие устроили Самаряне, – каждый народ в своих городах, где живут они.

29. Та попри те поробив собі кожний народ власного бога, та й поуставляли в божницях по висотах, що їх построїли були Самарийцї, кожен народ по своїх городах, де вони осїлись:

30. Baabelin miehet tekivät itselleen Sukkot-Benotin, Kuutin miehet tekivät Neergalin, Hamatin miehet Asiman,

30. Mutta Babelin miehet tekivät SukkotBenotin; Kutan miehet tekivät Nergalin; Hematin miehet tekivät Asiman;

30. Mutta ne Babelist teit SuchotBenothin ne Chutist teit Nergelin ne Hemathist teit Asiman.

30 And the men of Babylon made Succoth-benoth and the men of Cuth made Nergal and the men of Hamath made Ashima,

30. And the men of Babylon made Succothbenoth, and the men of Cuth made Nergal, and the men of Hamath made Ashima,

30. Thi de Mænd af Babel havde gjort Sukoth-Benoth, og de Mænd af Kut havde gjort Nergal, og de Mænd af Hamath havde gjort Asima,

30. De af Babel gjorde SuccothBenoth; de af Cuth gjorde Nergal; de af Hamath gjorde Asima;

30. Ja Pabeli mehhed teggid Sukkotbenoti, ja Kuti mehhed teggid Nergali, ja Amati mehhed teggid Asima,

30. Babiloniečiai garbino Sukot Benotą, Kuto žmonės­Nergalą, Hamato žmonės­Ašimą,

30. Die von Babel machten Sukkoth-Benoth; die von Chut machten Nergal; die von Hamath machten Asima;

30. Les gens de Babylone firent Succoth-Bénoth; les gens de Cuth firent Nergal; les gens de Hamath firent Ashima;

30. Los de Babilonia hicieron a Soccot-benot, y los de Cuta hicieron a Nergel, y los de Emat hicieron a Asima.

30 Want de lieden van Babel maakten Sukkoth Benoth, en de lieden van Chut maakten Nergal, en de lieden van Hamath maakten Asima,

30. Albowiem mężowie Babiloóscy uczynili Sukkotbenot, a mężowie Kutscy uczynili Nergiel, a mężowie Ematscy uczynili Asyma.

30. A Babilonból való férfiak csinálták a Sukkót-Benótot, a Kutból való férfiak csinálták a Nérgelt, és a Hámátból való férfiak az Asimát csinálták;

30 Вавилоняне сделали Суккот-Беноф, Кутийцы сделали Нергала, Емафяне сделали Ашиму,

30. Вавилонцї зробили Суккот-Бенота, а Кутяне зробили Нергала; Ематяне зробили Ашиму,

31. avvalaiset tekivät Nibhaan ja Tartakin, sefarvaimilaiset polttivat poikiansa tulessa Adrammelekille ja Annammelekille, Sefarvaimin jumalille.

31. Ja Avvilaiset tekivät Nibhan ja Tartakin; Sepharvaimilaiset polttivat poikansa Adramelekille ja Anamelekille Sepharvaimin epäjumalille.

31. Ne Awast teit Nibehan ja Tharthak ne Sepharwaimist poldit heidän poicans Adramelechin ja Anamelechin heidän epäjumalains edes Sepharwaimis.

31 and the Avites made Nibhaz and Tartak. And the Sepharvites burnt their sons in the fire to Adrammelech and Anammelech, the gods of Sepharvaim.

31. And the Avites made Nibhaz and Tartak, and the Sepharvites burnt their children in fire to Adrammelech and Anammelech, the gods of Sepharvaim.

31. og de af Ava havde gjort Nibhas og Tharthak, og de af Sefarvajm opbrændte deres Sønner i Ilden for Adramelek og Anamelek, Sefarvajms Guder.

31. De af Ava gjorde Nibhas och Thartak; de af Sepharvaim brände upp sina söner Adrammelech och Anammelech, Sepharvaims gudom.

31. Ja Awwi-rahwas teggid Nibbasi ja Tartaki, ja Sewarwid pölletasid ommad lapsed ärra tullega Adrammelekile ja Anammelekile Sewarwaimi jummalattele.

31. aviečiai­Nibhazą ir Tartaką, o Sefarvaimo žmonės degindavo savo vaikus Sefarvaimo dievams Adramelechui ir Anamelechui.

31. die von Avva machten Nibehas und Tharthak; die von Sepharvaim verbrannten ihre Söhne dem Adrammelech und Anammelech, den Göttern derer von Sepharvaim.

31. Les Avviens firent Nibchaz et Tharthac; et les Sépharviens brûlaient au feu leurs enfants en l'honneur d'Adrammélec et d'Anammélec, dieux de Sépharvaïm.

31. Los Heveos hicieron a Nebahaz, y a Tartac. Y los de Sefarvaim quemaban sus hijos con fuego a Adramelec y a Anamelec dioses de Sefarvaim.

31 En de Avieten maakten Nibhaz en Tartak, en de Sefarvieten verbrandden hun zonen voor Adramelech en Anamelech, de goden van Sefarvaim, met vuur.

31. A Hewejczycy uczynili Nebahaz, i Tartak; a Sefarwaiczycy palili syny swe w ogniu Adramelechowi, i Anamelechowi, bogom Sefarwaimskim.

31. A Háveusok pedig a Nibeházt és a Tartákot csinálták, míg a Sefárvaimbeliek tűzzel égették meg az ő magzatjaikat [25†] az Adraméleknek és Anaméleknek, a Sefárvaimbeliek isteneinek.

31 Аввийцы сделали Нивхаза и Тартака, а Сепарваимцы сожигали сыновей своих в огне Адрамелеху и Анамелеху, богам Сепарваимским.

31. А Аввії зробили Нибхаза й Тартака, Сефарваїмцї ж палили дїтей своїх ув огнї Адрамелехові та Анамелехові, богам Сефарваїмським.

32. Mutta he pelkäsivät myöskin Herraa. Ja he asettivat itsellensä uhrikukkula-pappeja omasta keskuudestaan, ja nämä uhrasivat heidän puolestaan uhrikukkula-temppeleissä.

32. Mutta he pelkäsivät Herraa, ja tekivät itsellensä pappeja korkeuksille alhaisimman kansan seasta seassansa , jotka uhrasivat heidän korkeuttensa huoneissa.

32. Mutta että he pelkäisit myös HERra teit he heille pappeja corkeudelle nijstä halwimmista heidän seasans jotca uhraisit heidän corkeustens huoneis.

32 So they were afraid of Jehovah and made for them priests of the high places from among themselves, who sacrificed for them in the houses of the high places.

32. So they feared the LORD, and made unto themselves of the lowest of them priests of the high places, which sacrificed for them in the houses of the high places.

32. De frygtede ogsaa Herren og gjorde sig i Flæng Præster paa Højene og gjorde Offer for dem i Husene paa Højene.

32. Och efter de ock fruktade Herran, gjorde de honom Prester på höjderna utaf de ringesta ibland dem, och satte dem i höjdernas hus.

32. Nemmad kartsid ka Jehowat, ja teggid endile körge paikade preestrid omma alwa rahwa seast, kes nende eest piddid ohwerdama körge paikade koias.

32. Tačiau jie bijojo ir Viešpaties. Aukštumų kunigais jie paskyrė prasčiausius iš savųjų, kurie aukodavo už juos aukštumų namuose.

32. Und weil sie den HERRN auch fürchteten, machten sie sich Priester auf den Höhen aus allem Volk unter ihnen; die opferten für sie in den Häusern auf den Höhen.

32. Ils adoraient aussi l'Éternel. Mais ils établirent pour sacrificateurs des hauts lieux, des gens pris d'entre eux tous, qui sacrifiaient pour eux dans les maisons des hauts lieux.

32. Y temían a Jehová, e hicieron de ellos sacerdotes de los altos, que les sacrificaban en los templos de los altos.

32 Ook vreesden zij den HEERE, en maakten zich van hun geringsten priesteren der hoogten, dewelke voor hen dienst deden in de huizen der hoogten.

32. A tak bali się Pana, naczyniwszy sobie z pośrodku siebie kapłanów na wyżynach, którzy im usługiwali w domach wyżyn.

32. De miután az Urat is tisztelték, a magaslatokra papokat állítottak a maguk tömegéből, a kik ő érettök áldoztak a magaslatok házaiban.

32 Между тем чтили и Господа, и сделали у себя священников высот из среды своей, и онислужили у них в капищах высот.

32. Разом же з тим почитали вони й Господа. І приставляли кого небудь із серед себе жерцями на висотах, а сї служили службу в божницях по висотах.

33. He pelkäsivät tosin Herraa, mutta palvelivat myös omia jumaliansa samalla tavalla kuin ne kansat, joiden keskuudesta heidät oli tuotu.

33. He pelkäsivät Herraa ja palvelivat myös epäjumaliansa pakanain tavan jälkeen, kusta he tulleet olivat.

33. Ja cuin he näin pelkäisit HERra ja he palwelit myös epäjumalita jocainen Canssa tawans jälken custa he tullet olit.

33 They were afraid of Jehovah and served their own gods, after the manner of the nations from among whom they had been carried away.

33. They feared the LORD, and served their own gods, after the manner of the nations whom they carried away from thence.

33. De frygtede Herren, og de tjente deres Guder efter de Hedningers Vis, som de vare bortførte fra.

33. Alltså fruktade de Herran, och tjente likväl af gudomen, efter hvars folkens sed, dädan de förde voro.

33. Nemmad kartsid Jehowat ja tenisid ommad jummalad pagganatte wisi järrele, kust nemmad neid ollid ärrawinud.

33. Jie bijojo Viešpaties ir tarnavo savo dievams, kaip buvo pratę savame krašte.

33. Also fürchteten sie den HERRN und dienten auch den Göttern nach eines jeglichen Volkes Weise, von wo sie hergebracht waren.

33. Ainsi ils craignaient l'Éternel, et ils servaient en même temps leurs dieux, à la manière des nations d'où on les avait transportés.

33. Y temían a Jehová, y honraban también a sus dioses, según la costumbre de las gentes, que habían hecho traspasar de allí.

33 Zij vreesden den HEERE, en dienden ook hun goden, naar de wijze der volken, van dewelke zij die weggevoerd hadden.

33. A choć się Pana bali, wszakże przecię bogom swoim służyli według zwyczajów onych narodów, skąd byli przeniesieni.

33. Így tisztelték az Urat és szolgálták az ő isteneiket is, ama népek szokása szerint, a kik közül elhozták volt őket.

33 Господа они чтили, и богам своим они служили по обычаю народов, из которых выселили их.

33. Господа вони почитали, та й богам своїм служили звичаєм народів, ізміж яких виведено їх.

34. Ja vielä tänäkin päivänä he tekevät vanhan tapansa mukaan: he eivät pelkää Herraa eivätkä tee saamiensa säädösten ja oikeuksien mukaan, eivät sen lain ja niiden käskyjen mukaan, jotka Herra on antanut Jaakobin pojille, hänen, jolle hän antoi nimen Israel.

34. Ja hamaan tähän päivään asti tekivät he tätä vanhan tavan jälkeen, niin ettei he pelkää Herraa, eikä myös pidä tapaansa ja oikeuttansa, lain ja käskyn jälkeen, jonka Herra käski Jakobin lapsille, jolle hän antoi Israelin nimen.

34. Ja haman tähän päiwän asti tekewät he tätä wanhan tawan jälken nijn ettei he eikä pelkä HERra eikä myös pidä heidän tapans ja oikeuttans lain ja käskyn jälken cuin HERra käski Jacobin lapsille jolle hän andoi IsraElin nimen.

34 To this day they do after the former manner. They do not fear Jehovah, neither do they after their statutes, or after their ordinances, or after the law or after the commandment which Jehovah commanded the sons of Jacob, whom he named Israel,

34. Unto this day they do after the former manners: they fear not the LORD, neither do they after their statutes, or after their ordinances, or after the law and commandment which the LORD commanded the children of Jacob, whom he named Israel;

34. De gøre efter den første Vis, indtil denne Dag; de frygte ikke Herren, ej heller gøre de efter deres Skikke og efter deres Befalinger og efter Loven og efter Budet, som Herren bød Jakobs Børn, hvis Navn han kaldte Israel;

34. Och intill denna dag göra de efter det gamla sättet, att de hvarken frukta Herran, eller göra hans seder och rätter, efter de lag och bud, som Herren Jacobs barn budit hafver, hvilkom han det namnet Israel gaf.

34. Tännapäwani tewad nemmad endiste wiside järrele, nemmad ei karda Jehowat egga nemmad te omma seädmiste ja omma wisi järrele, ei se kässo-öppetusse egga kässo järrele, mis Jehowa olli käsknud Jakobi lapsed , kellele ta panni se nimme Israel.

34. Iki šios dienos jie laikosi savo senų įpročių. Jie nebijo Viešpaties ir nevykdo Jo nuostatų ir potvarkių, įstatymų ir įsakymų, kuriuos Viešpats davė sūnums Jokūbo, kurį Jis pavadino Izraeliu.

34. Und bis auf diesen Tag tun sie nach der alten Weise, daß sie weder den HERRN fürchten noch ihre Rechte und Sitten tun nach dem Gesetz und Gebot, das der HERR geboten hat den Kindern Jakobs, welchem er den Namen Israel gab.

34. Et ils suivent jusqu'à ce jour leurs premières coutumes; ils ne craignent pas l'Éternel; ils ne font ni selon leurs ordonnances et leurs coutumes, ni selon la loi et le commandement que l'Éternel Dieu donna aux enfants de Jacob, qu'il avait nommé Israël.

34. Hasta hoy hacen como primero, que ni temen a Jehová, ni guardan sus estatutos, ni sus ordenanzas, ni hacen según la ley y los mandamientos, que mandó Jehová a los hijos de Jacob, al cual puso por nombre Israel:

34 Tot op dezen dag toe doen die naar de eerste wijzen; zij vrezen den HEERE niet, en zij doen niet naar hun inzettingen, en naar hun rechten, en naar de wet, en naar het gebod, dat de HEERE geboden heeft aan de kinderen van Jakob, dien Hij den naam Israel gaf.

34. Ci aż do dnia tego sprawują się według zwyczajów starych, nie boją się Pana, ani czynią według wyroków jego, i według ustaw jego, i według zakonu, i według rozkazania, które przykazał Pan synom Jakóbowym, którego przezwał Izraelem.

34. És mind e mai napig az ő régi szokásuk szerint cselekesznek; nem tisztelik igazán az Urat, és nem cselekesznek az ő rendeléseik és szokásuk szerint, sem pedig ama törvény és parancsolat szerint, a melyet az Úr parancsolt a Jákób fiainak, a kiknek az [26†] Izráel nevet adta.

34 До сего дня поступают они по прежним своим обычаям: не боятся Господа и не поступают по уставам и по обрядам, и по закону и по заповедям, которые заповедал Господь сынам Иакова, которому дал Он имя Израиля.

34. Аж по сей день чинять вони давнїм звичаєм: не бояться Господа й не чинять по установам і по обрядам, та по закону й заповідям, що завітував Господь синам Якова, того, що йому дав імя Ізраїль,

35. Herra teki liiton näiden kanssa ja käski heitä sanoen: Älkää peljätkö muita jumalia, älkää kumartako ja palvelko niitä älkääkä uhratko niille,

35. Ja Herra oli tehnyt heidän kanssansa liiton, ja käskenyt heitä, sanoen: älkäät peljätkö muita jumalia ja älkäät heitä kumartako, älkäät heitä palvelko ja älkäät heille uhratko;

35. Ja HERra teki heidän cansans lijton ja käski heitä sanoden: älkät peljätkö muita jumalita ja älkät heitä cumartaco älkät heitä palwelco älkät heille uhratco.

35 with whom Jehovah had made a covenant and charged them, saying, You* will not fear other gods, nor bow yourselves to them, nor serve them, nor sacrifice to them.

35. With whom the LORD had made a covenant, and charged them, saying, Ye shall not fear other gods, nor bow yourselves to them, nor serve them, nor sacrifice to them:

35. og Herren gjorde en Pagt med dem og bød dem sigende: I skulle ikke frygte andre Guder og ikke tilbede dem og ikke tjene dem og ikke ofre til dem

35. Och gjorde Herren ett förbund med dem, och böd dem, och sade: Frukter inga andra gudar, och tillbeder dem icke, och tjener dem icke, och offrer dem icke;

35. Sest Jehowa olli nendega seädusse teinud, ja neid käsknud ja üttelnud: Teie ei pea mitte teisi jummalaid kartma, egga nende ette kummardama, egga neid tenima egga neile ohwerdama:

35. Viešpats padarė su jais sandorą ir jiems įsakė: ‘‘Nebijokite kitų dievų, nesilenkite prieš juos, netarnaukite ir neaukokite jiems.

35. Und er machte einen Bund mit ihnen und gebot ihnen und sprach: Fürchtet keine andern Götter und betet sie nicht an und dienet ihnen nicht und opfert ihnen nicht;

35. Car l'Éternel traita alliance avec eux, et leur donna ce commandement: Vous ne craindrez point d'autres dieux; vous ne vous prosternerez point devant eux; vous ne les servirez point, et vous ne leur sacrifierez point.

35. Con los cuales Jehová había hecho concierto, y les mandó, diciendo: No temeréis a otros dioses, ni los adoraréis, ni les serviréis, ni les sacrificaréis.

35 Nochtans had de HEERE een verbond met hen gemaakt, en had hun geboden, zeggende: Gij zult geen andere goden vrezen, noch u voor hen nederbuigen, noch hen dienen, noch hun offerande doen.

35. Uczynił też był Pan z nimi przymierze, i rozkazał im, mówiąc: Nie bójcie się bogów cudzych, i nie kłaniajcie się im, ani im służcie, ani im ofiarujcie;

35. És a kikkel az Úr szövetséget kötött, és megparancsolta nékik, mondván: Ne tiszteljetek idegen isteneket, és ne imádjátok őket, és ne szolgáljatok és ne áldozzatok nékik;

35 Заключил Господь с ними завет и заповедал им, говоря: не чтите богов иных, и не поклоняйтесь им, и не служите им, и не приносите жертв им,

35. Та що з ними вчинив був умову й повелїв їм: Не почитайте нїяких инших богів, і не покланяйтесь їм, і не служіть їм і не жертвуйте їм,

36. vaan Herraa, joka johdatti teidät Egyptin maasta suurella voimalla ja ojennetulla käsivarrella, häntä te peljätkää, häntä kumartakaa ja hänelle uhratkaa.

36. Mutta Herraa, joka teidät Egyptin maalta toi ulos, suurella voimalla ja ojennetulla käsivarrella, häntä peljätkäät, häntä rukoilkaat, ja hänelle uhratkaat;

36. Mutta HERra joca teidän Egyptin maalda suurella woimalla toi ulos ja ojetulla käsiwarrella händä peljätkä händä rucoelca hänelle uhratca.

36 But Jehovah, who brought you* up out of the land of Egypt with great power and with an outstretched arm, him you* will fear and to him you* will bow yourselves and to him you* will sacrifice.

36. But the LORD, who brought you up out of the land of Egypt with great power and a stretched out arm, him shall ye fear, and him shall ye worship, and to him shall ye do sacrifice.

36. Men Herren, som førte eder op af Ægyptens Land med stor Kraft og med en udrakt Arm, ham skulle I frygte, og ham skulle I tilbede og ofre til.

36. Utan Herranom, som eder utur Egypti land fört hafver, med stora magt och uträcktom arm, honom frukter, honom tillbeder, och offrer honom;

36. Waid Jehowat, kes teid Egiptusse maalt on ärratonud sure wäega ja wäljasirrutud käewarrega, tedda peate teie kartma, ja tedda kummardama ja temmale ohwerdama.

36. Bet bijokite Viešpaties, kuris jus išvedė iš Egipto šalies savo galinga jėga ir ištiesta ranka; Jį garbinkite ir Jam aukokite.

36. sondern den HERRN, der euch aus Ägyptenland geführt hat mit großer Kraft und ausgerecktem Arm, den fürchtet, den betet an, und dem opfert;

36. Mais vous craindrez l'Éternel qui vous a fait monter hors du pays d'Égypte par une grande force et à bras étendu. C'est devant lui que vous vous prosternerez; c'est à lui que vous sacrifierez.

36. Mas a Jehová, que os sacó de tierra de Egipto con potencia grande, y brazo extendido, a este temeréis, a este adoraréis, a este sacrificaréis.

36 Maar den HEERE, Die u uit Egypteland met grote kracht en met een uitgestrekten arm opgevoerd heeft, Dien zult gij vrezen, en voor Hem zult gij u buigen, en Hem zult gij offerande doen;

36. Ale Pana, który was wywiódł z ziemi Egipskiej mocą wielką i ramieniem wyciągnionem, tego się bójcie, i jemu się kłaniajcie, i jemu ofiarujcie;

36. Hanem csak az Urat tiszteljétek, őt imádjátok és néki áldozzatok, a ki titeket kihozott az Égyiptom földéből nagy [27†] erővel és kinyújtott karral.

36 но Господа, Который вывел вас из земли Египетской силою великою и мышцею простертою, – Его чтите и Ему поклоняйтесь, и Ему приноситежертвы,

36. А Господа, що вас вивів із землї Египецької великою потугою й простягнутою рукою, - того почитайте, тому покланяйтесь і тому жертвуйте,

37. Ja niitä säädöksiä ja oikeuksia, sitä lakia ja niitä käskyjä, jotka hän on teille kirjoittanut, te alati tarkoin noudattakaa, mutta älkää peljätkö muita jumalia.

37. Ja pitäkäät ne tavat, oikeudet, laki ja käskyt, jotka hän teille kirjoittanut on, että te kaikkena elinaikananne teette sen jälkeen: ja älkäät peljätkö muita jumalia.

37. Ja pitäkät ne tawat oikeudet lait ja käskyt cuin hän teille kirjoitta andanut on että te aina caikis paicois teette sen jälken ja älkät peljätkö muita jumalita.

37 And the statutes and the ordinances and the law and the commandment, which he wrote for you*, you* will observe to do forever. And you* will not fear other gods.

37. And the statutes, and the ordinances, and the law, and the commandment, which he wrote for you, ye shall observe to do for evermore; and ye shall not fear other gods.

37. Og I skulle holde de Skikke og Befalinger og Loven og Budet, som han lod skrive for eder at gøre derefter alle Dage; men skulle ikke frygte andre Guder.

37. Och håller de seder, rätter, lag och bud, som han eder hafver skrifva låtit; att I alltid gören derefter, och icke frukten andra gudar;

37. Ja need seädmissed, ja kohtoseädussed, ja kässo-öppetust ja käsko, mis ta teile kirjasse pannud, peate teie piddama, ja teggema keige ello aia, ja teisi jummalaid ei pea teie mitte kartma.

37. Nuostatus ir potvarkius, įstatymus ir įsakymus, kuriuos jums surašiau, saugokite ir vykdykite per amžius, ir nebijokite kitų dievų.

37. und die Sitten, Rechte Gesetze und Gebote, die er euch hat aufschreiben lassen, die haltet, daß ihr darnach tut allewege und nicht andere Götter fürchtet;

37. Les statuts, les ordonnances, la loi et les commandements qu'il a écrits pour vous, vous prendrez garde à les pratiquer toujours; et vous ne craindrez pas d'autres dieux.

37. Los estatutos, y derechos, y ley, y mandamientos que os dió por escrito, guardaréis, haciéndolos todos los dias, y no temeréis dioses ajenos.

37 En de inzettingen, en de rechten, en de wet, en het gebod, die Hij u geschreven heeft, zult gij waarnemen te doen te allen dag; en gij zult andere goden niet vrezen.

37. Także ustaw, i sądów, i zakonu, i przykazaó, które wam napisał, strzeżcie, czyniąc je po wszystkie dni, a nie bójcie się bogów cudzych.

37. És őrizzétek meg az ő rendeléseit, ítéleteit, törvényét és parancsolatját, a melyeket megírt néktek, azokat cselekedvén minden időben, és idegen isteneket ne tiszteljetek;

37 и уставы, и учреждения, и закон, и заповеди, которые Он написал вам, старайтесь исполнять во все дни, и не чтите богов иных;

37. І встанови й правоту, закон і заповідї, що він написав вам, повнїте по всї днї, а инших богів не почитайте;

38. Liittoa, jonka minä tein teidän kanssanne, älkää unhottako. Älkääkä peljätkö muita jumalia,

38. Ja älkäät unhottako sitä liittoa, jonka minä tein teidän kanssanne: ettette pelkäisi muita jumalia;

38. Ja älkät unhottaco sitä lijtto cuin hän teidän cansan teki ettet te pelkäis muita jumalita.

38 And the covenant that I have made with you*. You* will not forget. Neither will you* fear other gods,

38. And the covenant that I have made with you ye shall not forget; neither shall ye fear other gods.

38. Og I skulle ikke forglemme den Pagt som jeg gjorde med eder, og ikke frygte andre Guder.

38. Och förgäter icke det förbund, som han med eder gjort hafver, att I icke frukten andra gudar;

38. Ja ärge unnustage sedda seädust, mis ma teiega ollen teinud, ja ärge kartke teisi jum̃alaid,

38. Nepamirškite sandoros, kurią padariau su jumis, ir nebijokite kitų dievų.

38. und des Bundes, den er mit euch gemacht hat, vergesset nicht daß ihr nicht andre Götter fürchtet;

38. Vous n'oublierez donc pas l'alliance que j'ai traitée avec vous; vous ne craindrez pas d'autres dieux;

38. Y no olvidaréis el concierto que hice con vosotros, ni temeréis dioses ajenos;

38 En het verbond, dat Ik met u gemaakt heb, zult gij niet vergeten; en gij zult andere goden niet vrezen.

38. Więc przymierza, którem czynił z wami, nie zapominajcie, ani się bójcie bogów cudzych.

38. És el ne felejtkezzetek a kötésről, a melyet veletek tettem, és ne tiszteljetek idegen isteneket;

38 и завета, который Я заключил с вами, не забывайте, и не чтите богов иных,

38. І завіту, що я вчинив із вами, не забувайте, й не почитайте инших богів,

39. vaan peljätkää ainoastaan Herraa, teidän Jumalaanne, niin hän pelastaa teidät kaikkien vihollistenne käsistä.

39. Mutta peljätkäät Herraa teidän Jumalaanne: ja hän auttaa teitä kaikkein teidän vihamiestenne käsistä.

39. Mutta peljätkä HERra teidän Jumalatan hän teitä autta teidän wihamiesten käsist.

39 but you* will fear Jehovah your* God and he will deliver you* out of the hand of all your* enemies.

39. But the LORD your God ye shall fear; and he shall deliver you out of the hand of all your enemies.

39. Men I skulle frygte Herren eders Gud, og han skal fri eder fra alle eders Fjenders Haand.

39. Utan frukter Herran edar Gud; han varder eder hjelpandes ifrån alla edra fiendar.

39. Waid Jehowa omma Jummalat peate teie kartma, ja tem̃a woib teid keige teie waenlaste käest ärrapeästa.

39. Viešpaties, savo Dievo, bijokite, ir Jis išgelbės jus iš visų jūsų priešų’‘.

39. sondern fürchtet den HERRN, euren Gott, der wird euch erretten von allen euren Feinden.

39. Mais c'est l'Éternel votre Dieu que vous craindrez, et il vous délivrera de la main de vos ennemis.

39. Sino a Jehová vuestros Dios teméd, y él os librará de mano de todos vuestros enemigos.

39 Maar den HEERE, uw God, zult gij vrezen; en Hij zal u redden uit de hand van al uw vijanden.

39. Ale Pana, Boga waszego, się bójcie, a on was wybawi z ręki wszystkich nieprzyjaciół waszych;

39. Hanem az Urat tiszteljétek, a ti Isteneteket, és ő megszabadít titeket minden ellenségetek kezéből.

39 только Господа Бога вашего чтите, и Он избавит вас от руки всех врагов ваших.

39. А Господа, Бога вашого, почитайте, а він визволить вас із потали у всїх ворогів ваших.

40. Mutta he eivät totelleet, vaan tekivät vanhan tapansa mukaan.

40. Mutta ei he totelleet sitä, vaan tekivät vanhan tapansa jälkeen.

40. Mutta ei he totellet sitä waan teit wanhan tawans jälken.

40 However they did not listen, but they did after their former manner.

40. Howbeit they did not hearken, but they did after their former manner.

40. Dog, de hørte ikke; men de gjorde efter deres første Vis.

40. Men desse lydde icke, utan gjorde efter sin förra sed.

40. Agga nemmad ei wötnud kuulda, waid nemmad teggid omma endise wisi järrele.

40. Tačiau jie neklausė, bet elgėsi pagal savo įpročius.

40. Aber diese gehorchten nicht, sondern taten nach ihrer vorigen Weise.

40. Mais ils n'écoutèrent point, et ils firent selon leurs premières coutumes.

40. Mas ellos no oyeron: ántes hicieron según su costumbre antigua.

40 Doch zij hoorden niet, maar zij deden naar hun eerste wijze.

40. Lecz nie usłuchali, ale owszem według obyczaju swego dawnego czynili.

40. De ezek [28†] nem engedelmeskedtek, hanem előbbi szokásaik szerint cselekedtek.

40 Но они не послушали, а поступали по прежним своим обычаям.

40. Вони ж не слухали, а чинили по давнїх звичаях своїх.

41. Niin nämä kansat pelkäsivät Herraa, mutta palvelivat samalla omia jumalankuviansa. Myöskin heidän lapsensa ja heidän lastensa lapset tekevät vielä tänä päivänä samoin, kuin heidän isänsä ovat tehneet.

41. Ja näin nämät pakanat pelkäsivät Herraa, ja palvelivat myös epäjumaliansa; niin myös tekivät heidän lapsensa ja lastensa lapset, kuin heidän isänsäkin tehneet olivat, hamaan tähän päivään asti.

41. Ja näin nämät pacanat pelkäisit HERra ja palwelit myös heidän jumalitans. Nijn myös teit heidän lapsens ja lastens lapset cuin heidän Isänskin tehnet olit haman tähän päiwän asti.

41 So these nations were afraid of Jehovah and served their graven images, their sons likewise and their son's sons, as did their fathers, so do they to this day.

41. So these nations feared the LORD, and served their graven images, both their children, and their children's children: as did their fathers, so do they unto this day.

41. Saa frygtede disse Hedninger Herren og tjente deres Billeder; ogsaa deres Børn og deres Børnebørn, efter som deres Fædre gjorde, saa gøre de indtil denne Dag.

41. Alltså fruktade desse Hedningarna Herran, och tjente likväl sina gudar. Sammalunda gjorde ock deras barn och barnabarn, såsom deras fäder gjort hade, allt intill denna dag.

41. Nenda kartsid ka needsinnatsed pagganad Jehowat, ja tenisid ommad nikkerdud kuiud, ka nende lapsed ja nende laste lapsed, otsekui nende wannemad teinud, nenda tewad nemmad tänna päwani.

41. Tos tautos bijojo Viešpaties, bet tarnavo ir savo drožtiems atvaizdams. Taip darė jų vaikai ir vaikų vaikai, taip jie tebedaro iki šios dienos.

41. Also fürchteten die Heiden den HERRN und dienten auch ihren Götzen. Also taten auch ihre Kinder und Kindeskinder, wie ihre Väter getan haben, bis auf diesen Tag.

41. Ainsi ces nations craignaient l'Éternel, et servaient en même temps leurs idoles. Or leurs enfants, et les enfants de leurs enfants, font jusqu'à ce jour comme leurs pères ont fait.

41. Así temieron a Jehová aquellas gentes, y juntamente sirvieron a sus ídolos: y asimismo sus hijos y sus nietos, como hicieron sus padres, así hacen hasta hoy.

41 Maar deze volken vreesden den HEERE, en dienden hun gesneden beelden; ook doen hun kinderen en hun kindskinderen, gelijk als hun vaders gedaan hebben, tot op dezen dag.

41. A tak narodowie oni bali się Pana, wszakże przecię rytym bałwanom swoim służyli; a synowie ich, i synowie synów ich, według wszystkiego, co czynili ojcowie ich, tak i oni czynią, aż po dziś dzieó.

41. Így tisztelték ezek a pogányok az Urat és szolgálták az ő bálványaikat, és így [29†] cselekedtek az ő fiaik és unokáik is, a mint az ő eleik cselekedtek, mind e mai napig.

41 Народы сии чтили Господа, но и истуканам своим служили. Да и дети их и дети детей их до сего дня поступают так же, как поступали отцы их.

41. Народи сї почитали Господа, та служили й вирізуваним бовванам своїм. Та й дїти їх і внуки їх чинять так, як їх батьки чинили, аж по сей день.