24 luku

Nebukadnessar ahdistaa Juudaa. Joojakin Juudan kuninkaana. Ensimmäinen pakkosiirto Baabeliin. Sidkia Juudan kuninkaana.

1. Hänen aikanaan Nebukadnessar, Baabelin kuningas, lähti liikkeelle, ja Joojakim tuli hänen palvelijakseen. Kolmen vuoden kuluttua tämä jälleen kapinoi häntä vastaan.

1. Hänen aikanansa nousi Nebukadnetsar Babelin kuningas; ja Jojakim tuli hänelle alamaiseksi kolmeksi vuodeksi; mutta hän käänsi itsensä ja erkani hänestä.

1. NEbucadNezar Babelin Cuningas meni hänen aicanans ja Jojakim tuli hänelle alemmaisexi colmexi wuodexi joca käänsi idzens ja ercani hänest.

1 In his days Nebuchadnezzar king of Babylon came up and Jehoiakim became his servant three years. Then he turned and rebelled against him.

1. In his days Nebuchadnezzar king of Babylon came up, and Jehoiakim became his servant three years: then he turned and rebelled against him.

1. I hans Dage drog Nebukadnezar, Kongen af Babel, op, og Jojakim blev hans Tjener i tre Aar; derefter vendte han om og faldt fra ham.

1. Uti hans tid drog NebucadNezar upp, Konungen i Babel, och Jojakim vardt honom underdånig i tre år. Och han vände sig om, och föll ifrå honom.

1. Temma päiwil tulli Pabeli kunningas Nebukadnetsar ülles, ja Jojakim sai temmale allamaks kolm aastat: ja ta tagganes ärra ja panni temma wasto.

1. Jo dienomis atėjo Babilono karalius Nebukadnecaras. Jehojakimas buvo jo tarnu trejus metus, o po to sukilo prieš jį.

1. Zu seiner Zeit zog herauf Nebukadnezar, der König zu Babel, und Jojakim war ihm untertänig drei Jahre; und er wandte sich und ward abtrünnig von ihm.

1. De son temps, Nébucadnetsar, roi de Babylone, monta, et Jéhojakim lui fut assujetti trois ans; mais il se révolta de nouveau contre lui.

1. EN su tiempo subió Nabucodo- nosor rey de Babilonia, al cual Joacim sirvió tres años, y volvió, y se rebeló contra él.

1 In zijn dagen toog Nebukadnezar, de koning van Babel, op, en Jojakim werd zijn knecht drie jaren; daarna keerde hij zich om, en rebelleerde tegen hem.

1. Za dni jego wyciągnął Nabuchodonozor, król Babiloóski. I stał się Joakim niewolnikiem jego przez trzy lata, a potem wybił się z mocy jego.

1. Joákim idejében jött fel Nabukodonozor, Babilónia királya, és Joákim szolgája [1†] lett három esztendeig; de azután elfordult és elpártolt tőle.

1 Во дни его выступил Навуходоносор, царь Вавилонский, и сделался Иоаким подвластным ему на три года, но потом отложился от него.

1. За його часу напав Навуходонозор, царь Вавилонський, й Йоаким був його підневоленим три годи, та потім відпав од нього.

2. Ja Herra lähetti hänen kimppuunsa kaldealaisten, aramilaisten, mooabilaisten ja ammonilaisten partiojoukkoja; hän lähetti ne Juudan kimppuun sitä tuhoamaan, Herran sanan mukaan, jonka hän oli puhunut palvelijainsa, profeettain, kautta.

2. Ja Herra antoi tulla hänen päällensä sotaväen Kaldeasta, Syriasta, Moabista ja Ammonin lapsista, ja antoi ne tulla Juudeaan hukuttamaan häntä, Herran sanan jälkeen, niinkuin hän oli puhunut palveliainsa prophetain kautta.

2. Ja HERra andoi tulla hänen päällens sotawäen Chaldeast Syriast Moabist ja Ammonin lapsist ja andoi ne tulla Judean hucuttaman händä HERran sanan jälken nijncuin hän oli puhunut hänen palweliains Prophetain cautta.

2 And Jehovah sent against him bands of the Chaldeans and bands of the Syrians and bands of the Moabites and bands of the sons of Ammon and sent them against Judah to destroy it, according to the word of Jehovah, which he spoke by his servants the prophets.

2. And the LORD sent against him bands of the Chaldees, and bands of the Syrians, and bands of the Moabites, and bands of the children of Ammon, and sent them against Judah to destroy it, according to the word of the LORD, which he spake by his servants the prophets.

2. Og Herren sendte Kaldæernes Tropper og Syrernes Tropper og Moabiternes Tropper og Ammons Børns Tropper imod ham og sendte dem ind i Juda til at ødelægge det efter Herrens Ord, som han havde talt ved sine Tjenere, Profeterne.

2. Och Herren lät komma öfver honom krigsfolk, utu Chaldeen, utu Syrien, utu Moab, och ifrån Ammons barn; och lät komma dem i Juda, att de skulle förderfva honom, efter Herrans ord, det han talat hade genom sina tjenare Propheterna.

2. Ja Jehowa läkkitas ta peäle Kaldea wäehulgad ja Siria wäe-hulgad ja Moabi wäe-hulgad ja Ammoni laste wäe-hulgad, ja läkkitas neid Juda wasto, neid ärrahukkama, Jehowa sanna järrele, mis ta omma sullaste nende prohwetide läbbi olli räkinud.

2. Tuomet Viešpats siuntė chaldėjų, sirų, moabitų bei amonitų būrius prieš Judą, kad jį sunaikintų, kaip Jis buvo paskelbęs per savo tarnus pranašus.

2. Und der HERR ließ auf ihn Kriegsknechte kommen aus Chaldäa, aus Syrien, aus Moab und aus den Kindern Ammon und ließ sie nach Juda kommen, daß sie es verderbten, nach dem Wort des HERRN, das er geredet hatte durch seine Knechte, die Propheten.

2. Et l'Éternel envoya contre lui des troupes de Caldéens, des troupes de Syriens, des troupes de Moabites et des troupes d'Ammonites; il les envoya contre Juda pour le détruire, selon la parole que l'Éternel avait prononcée par les prophètes, ses serviteurs.

2. Y Jehová envió contra él ejércitos de Caldeos, y ejércitos de Siros, y ejércitos de Moabitas, y ejércitos de Ammonitas: los cuales él envió contra Judá, para que la destruyesen, conforme a la palabra de Jehová, que había hablado por sus siervos los profetas.

2 En de HEERE zond tegen hem de benden der Chaldeen, en de benden der Syriers, en de benden der Moabieten, en de benden der kinderen Ammons, en zond hen tegen Juda, om dat te verderven, naar het woord des HEEREN, dat Hij gesproken had door den dienst Zijner knechten, de profeten.

2. Przetoż posłał Pan przeciwko niemu wojska Chaldejskie, i wojsko Syryjskie, i wojska Moabskie, i wojska synów Ammonowych; i posłał je na Judę, aby go wytracili według słowa Paóskiego, które był powiedział przez sługi swe proroki.

2. És ráküldé az Úr a Káldeusok seregeit, a Siriabeliek seregeit, a Moábiták seregeit és az Ammon fiainak seregeit, és ráküldte őket Júdára, hogy elveszessék őt az Úr beszéde szerint, a melyet szólott szolgái, a [2†] próféták által.

2 И посылал на него Господь полчища Халдеев, и полчища Сириян, и полчища Моавитян, и полчища Аммонитян, – посылал их на Иуду, чтобы погубить егопо слову Господа, которое Он изрек чрез рабов Своих пророков.

2. І насилав Господь на нього ватаги Халдеїв і ватаги Сирийцїв, і орди Моабіїв та орди Аммонїїв, - напускав їх на Юду, щоб витратити його, по слову Господньому, що виповідав через слуги свої пророки.

3. Mutta tämä tapahtui Juudalle Herran käskystä; ja näin hän toimitti heidät pois kasvojensa edestä Manassen syntien tähden, kaiken tähden, mitä hän oli tehnyt,

3. Mutta se tapahtui Juudalle Herran sanan jälkeen, että hän heitä heittäis pois kasvoinsa edestä Manassen syntein tähden, jotka hän tehnyt oli.

3. Mutta se tapahdui Judalle HERran sanan jälken että hän heitä heittäis pois caswoins edest Manassen syndein tähden cuin hän tehnyt oli.

3 Surely at the commandment of Jehovah this came upon Judah, to remove them out of his sight, for the sins of Manasseh, according to all that he did,

3. Surely at the commandment of the LORD came this upon Judah, to remove them out of his sight, for the sins of Manasseh, according to all that he did;

3. Visselig skete det i Juda efter Herrens Ord, at han bortkastede dem fra sit Ansigt for Manasses Synders Skyld, efter alt det, som han havde gjort;

3. Men det skedde Juda alltså, efter Herrans ord, på det han skulle kasta dem ifrå sitt ansigte för Manasse synds skull, som han gjort hade;

3. Sest se sündis Jehowa su-sanna järrele Juda wasto, et ta neid omma Palle eest piddi ärrasaatma Manasse pattude pärrast, keik sedda möda, kui ta olli teinud;

3. Viešpaties įsakymu tai atsitiko Judui, kad jis būtų pašalintas iš Jo akivaizdos dėl Manaso nuodėmių.

3. Es geschah aber Juda also nach dem Wort des HERRN, daß er sie von seinem Angesicht täte um der Sünden willen Manasses, die er getan hatte;

3. Ce fut sur l'ordre seul de l'Éternel qu'il en fut ainsi de Juda, pour le rejeter de devant sa face, à cause des péchés de Manassé, et de tout ce qu'il avait fait,

3. Ciertamente esto fué contra Judá por dicho de Jehová, para quitarla de delante de su presencia, por los pecados de Manasés, conforme a todo lo que hizo.

3 Zekerlijk geschiedde dit naar het bevel des HEEREN tegen Juda, dat Hij hen van Zijn aangezicht wegdeed, om de zonden van Manasse, naar alles, wat hij gedaan had;

3. Zaiste stało się to podług słowa Paóskiego przeciwko Judzie, aby go odrzucił od oblicza swego dla grzechów Manasesowych, według wszystkiego, co był uczynił;

3. Csak az Úr beszéde szerint történt ez Júdán, hogy elvesse őt a maga orczája elől Manasse [3†] bűneiért, mind a szerint, a mint cselekedett vala;

3 По повелению Господа было это с Иудою, чтобы отвергнуть его от лица Его за грехи Манассии, за все, что он сделал;

3. По приказу Господньому склалось воно над Юдою, щоб відкинути його од лиця свого задля гріхів Манассіїних, за все, що він коїв;

4. ja myöskin viattoman veren tähden, minkä hän oli vuodattanut täyttäessään Jerusalemin viattomalla verellä; sitä ei Herra tahtonut antaa anteeksi.

4. Ja myös viattoman veren tähden, jonka hän vuodatti, ja täytti Jerusalemin viattomalla verellä: sitä ei Herra tahtonut antaa anteeksi.

4. Ja wiattoman weren tähden jonga hän wuodatti ja täytti Jerusalemin wiattomalla werellä sitä ei HERra tahtonut anda andexi.

4 and also for the innocent blood that he shed, for he filled Jerusalem with innocent blood and Jehovah would not pardon.

4. And also for the innocent blood that he shed: for he filled Jerusalem with innocent blood; which the LORD would not pardon.

4. saa og for det uskyldige Blod, som han udøste, da han fyldte Jerusalem med uskyldigt Blod; derfor vilde Herren ikke tilgive.

4. Och för det oskyldiga blods skull, som han utgöt, och gjorde Jerusalem fullt med oskyldigt blod; och derföre ville Herren icke förlåtat.

4. Ja ka se wagga were pärrast, mis ta ärrawallanud ja Jerusalemma wagga werrega täitnud, ja Jehowa ei tahtnud mitte andeks anda.

4. Taip pat Viešpats neatleido nekaltai pralieto kraujo, kuriuo šis pripildė Jeruzalę.

4. auch um des unschuldigen Blutes willen, das er vergoß und machte Jerusalem voll mit unschuldigem Blut, wollte der HERR nicht vergeben.

4. Et aussi du sang innocent qu'il avait répandu; car il avait rempli Jérusalem de sang innocent. Et l'Éternel ne voulut point pardonner.

4. Asimismo por la sangre inocente, que derramó, que hinchió a Jerusalem de sangre inocente; por tanto Jehová no quiso perdonar.

4 Als ook om het onschuldig bloed, dat hij vergoten had, zodat hij Jeruzalem met onschuldig bloed vervuld had; daarom wilde de HEERE niet vergeven.

4. I dla krwi niewinnej, którą wylewał, i napełnił Jeruzalem krwią niewinną, czego mu nie chciał Pan odpuścić.

4. És az ártatlan [4†] vérért is, a melyet kiontott, és hogy betöltötte volt Jeruzsálemet ártatlan vérrel; ezért nem akart az Úr megbocsátani néki.

4 и за кровь невинную, которую он пролил, наполнив Иерусалим кровьюневинною, Господь не захотел простить.

4. Та за кров безвинних, що проливав, так що сповнив Ерусалим безвинною кровю, - сього не схотїв Господь простити.

5. Mitä muuta on kerrottavaa Joojakimista ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa.

5. Mitä enempi Jojakimista sanomista on, ja kaikista hänen teoistansa: eikö se ole kirjoitettu Juudan kuningasten aikakirjassa?

5. Mitä enämbi Jojachimist sanomist on ja caikist hänen tegoistans cadzo se on kirjoitettu Judan Cuningasten Aicakirjas.

5 Now the rest of the acts of Jehoiakim and all that he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah?

5. Now the rest of the acts of Jehoiakim, and all that he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah?

5. Men det øvrige af Jojakims Handeler og alt, hvad han gjorde, ere de Ting ikke skrevne i Judas Kongers Krønikers Bog?

5. Hvad nu mer af Jojakim sägandes är, och allt det han gjort hafver, si, det är skrifvet uti Juda Konungars Chrönico.

5. Ja mis weel tulleks Jojakimist öölda, ja keik mis ta teined, eks need asjad olle kirjotud Juda kunningatte asjade aia-ramatusse?

5. Visi kiti Jehojakimo darbai yra surašyti Judo karalių metraščių knygoje.

5. Was aber mehr zu sagen ist von Jojakim und alles, was er getan hat, siehe, das ist geschrieben in der Chronik der Könige Juda's.

5. Le reste des actions de Jéhojakim, et tout ce qu'il fit, n'est-il pas écrit au livre des Chroniques des rois de Juda?

5. Lo demás de los hechos de Joacim, y todas las cosas que hizo, ¿no está escrito en el libro de las crónicas de los reyes de Judá?

5 Het overige nu der geschiedenissen van Jojakim, en al wat hij gedaan heeft, is dat niet geschreven in het boek der kronieken der koningen van Juda?

5. A inne sprawy Joakimowe, i wszystko co czynił, zapisane w kronikach o królach Judzkich.

5. Joákimnak egyéb dolgai pedig és minden cselekedetei, vajjon nincsenek-é megírva a Júda [5†] királyainak krónika-könyvében?

5 Прочее об Иоакиме и обо всем, что он сделал, написано в летописи царей Иудейских.

5. Инше про Йоакима й про все, що він чинив, прописане в лїтописї царів Юдиних.

6. Ja Joojakim meni lepoon isiensä tykö. Ja hänen poikansa Joojakin tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

6. Ja Jojakim nukkui isäinsä kanssa ja hänen poikansa Jojakin tuli kuninkaaksi hänen siaansa.

6. Ja Jojachim nuckui hänen Isäins cansa ja hänen poicans Joachin tuli Cuningaxi hänen siaans.

6 So Jehoiakim slept with his fathers and Jehoiachin his son reigned instead of him.

6. So Jehoiakim slept with his fathers: and Jehoiachin his son reigned in his stead.

6. Og Jojakim laa med sine Fædre, og hans Søn Jojakin blev Konge i hans Sted.

6. Och Jojakim afsomnade med sina fäder, och hans son Jojachin vardt Konung i hans stad.

6. Ja Jojakim läks maggama omma wannemattega, ja temma poeg Jojakin sai kunningaks ta assemele.

6. Jehojakimas užmigo prie savo tėvų, ir jo sūnus Jehojachinas karaliavo jo vietoje.

6. Und Jojakim entschlief mit seinen Vätern. Und sein Sohn Jojachin ward König an seiner Statt.

6. Et Jéhojakim s'endormit avec ses pères, et Jéhojakin, son fils, devint roi à sa place.

6. Y durmió Joacim con sus padres, y reinó en su lugar Joaquín su hijo.

6 En Jojakim ontsliep met zijn vaderen; en zijn zoon Jojachin werd koning in zijn plaats.

6. A tak zasnął Joakim z ojcami swymi, a królował Joachyn, syn jego, miasto niego.

6. És elaluvék Joákim az ő atyáival, és az ő fia, Joákin [6†] uralkodék helyette,

6 И почил Иоаким с отцами своими, и воцарился Иехония, сын его, вместонего.

6. І спочив Йоаким із батьками своїми, а його син Ехонїя став царем намість його.

7. Egyptin kuningas ei enää lähtenyt maastansa, sillä Baabelin kuningas oli vallannut kaiken, mikä oli Egyptin kuninkaan omaa, Egyptin purosta aina Eufrat-virtaan saakka.

7. Ja Egyptin kuningas ei lähtenyt enään maaltansa; sillä Babelin kuningas oli häneltä ottanut kaikki pois, mitä Egyptin kuninkaan oma oli, Egyptin ojasta Phratin virtaan asti.

7. Ja Egyptin Cuningas ei lähtenyt enä hänen maaldans: sillä Babelin Cuningas oli häneldä ottanut caicki pois mitä Egyptin Cuningan oma oli Egyptin ojasta Phratin wirtan asti.

7 And the King of Egypt did not come again any more out of his land, for the king of Babylon had taken, from the brook of Egypt to the river Euphrates, all that pertained to the King of Egypt.

7. And the king of Egypt came not again any more out of his land: for the king of Babylon had taken from the river of Egypt unto the river Euphrates all that pertained to the king of Egypt.

7. Men Kongen af Ægypten blev ikke ydermere ved at drage ud af sit Land; thi Kongen af Babel havde taget fra Ægyptens Bæk indtil Floden Frat alt det, som var Kongen af Ægyptens.

7. Och Konungen i Egypten drog icke mer utu sitt land; förty Konungen i Babel hade honom borttagit allt det som Konungens i Egypten var, ifrån Egypti bäck allt intill den älfven Phrath.

7. Ja Egiptusse kunningas ei wötnud mitte ennam ommalt maalt wäljatulla: sest Pabeli kunningas olli Egiptusse jöest Wratti jöest sadik keik käest ärrawötnud, mis Egiptusse kunninga pärralt olli olnud.

7. Egipto karalius daugiau nebeišėjo iš savo šalies, nes Babilono karalius užėmė tai, kas priklausė Egipto karaliui, nuo Egipto upės iki Eufrato upės.

7. Und der König von Ägypten zog nicht mehr aus seinem Lande; denn der König zu Babel hatte ihm genommen alles, was dem König zu Ägypten gehörte vom Bach Ägyptens an bis an das Wasser Euphrat.

7. Or le roi d'Égypte ne sortit plus de son pays, parce que le roi de Babylone avait pris tout ce qui était au roi d'Égypte depuis le torrent d'Égypte jusqu'au fleuve d'Euphrate.

7. Y nunca más el rey de Egipto salió de su tierra: porque el rey de Babilonia le tomó todo lo que era suyo, desde el río de Egipto hasta el río Éufrates.

7 De koning nu van Egypte toog voortaan niet meer uit zijn land; want de koning van Babel had, van de rivier van Egypte af tot aan de rivier Frath, ingenomen al wat van den koning van Egypte was.

7. Ale nie ruszał się więcej król Egipski z ziemi swej. Bo był wziął król Babiloóski wszystko od rzeki Egipskiej aż do rzeki Eufrates, co przynależało królowi Egipskiemu.

7. És Égyiptom királya többé nem jött ki az ő földéből; mert Babilónia királya mindent elvett, a mi csak az égyiptomi királyé volt, [7†] Égyiptom folyóvizétől az Eufrátes folyóvizéig.

7 Царь Египетский не выходил более из земли своей, потому что взял царь Вавилонский все, от потока Египетского до реки Евфрата, что принадлежало царюЕгипетскому.

7. Царь же Египецький не рушав більш із землї своєї, бо царь Вавилонський забрав усе від Египецького потока та й до Евфрат-ріки, що було царя Египецького.

8. Joojakin oli kahdeksantoista vuoden vanha tullessansa kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kolme kuukautta. Hänen äitinsä oli nimeltään Nehusta, Elnatanin tytär, Jerusalemista.

8. Kahdeksantoistakymmenen vuotinen oli Jojakin tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi kolme kuukautta Jerusalemissa; hänen äitinsä nimi oli Nehusta Elnatanin tytär Jerusalemista.

8. CAhdexantoistakymmenen wuotinen oli Joachin tullesans Cuningaxi ja hallidzi colme Cuucautta Jerusalemis hänen äitins cudzuttin Nehustha Elnathanin tytär Jerusalemist.

8 Jehoiachin was eighteen years old when he began to reign and he reigned in Jerusalem three months. And his mother's name was Nehushta the daughter of Elnathan of Jerusalem.

8. Jehoiachin was eighteen years old when he began to reign, and he reigned in Jerusalem three months. And his mother's name was Nehushta, the daughter of Elnathan of Jerusalem.

8. Jojakin var atten Aar gammel, der han blev Konge, og regerede tre Maaneder i Jerusalem, og hans Moders Navn var Nehustha, Elnathans Datter fra Jerusalem.

8. Aderton åra gammal var Jojachin, då han Konung vardt, och regerade tre månader i Jerusalem; hans moder het Nehustha, Elnathans dotter af Jerusalem.

8. Jojakim olli kahheksateistkümmend aastat wanna, kui ta kunningaks sai, ja wallitses kolm kuud Jerusalemmas, ja ta emma nimmi olli Neusta Elnatani tüttar Jerusalemmast.

8. Pradėdamas karaliauti, Jehojachinas buvo aštuoniolikos metų ir karaliavo Jeruzalėje tris mėnesius. Jo motina buvo Nehušta, Elnatano duktė, iš Jeruzalės.

8. Achtzehn Jahre alt war Jojachin, da er König ward, und regierte drei Monate zu Jerusalem. Seine Mutter hieß Nehusta, eine Tochter Elnathans von Jerusalem.

8. Jéhojakin était âgé de dix-huit ans quand il devint roi, et il régna trois mois à Jérusalem. Sa mère, fille d'Elnathan, de Jérusalem, s'appelait Néhushta.

8. De diez y ocho años era Joaquín cuando comenzó a reinar, y reinó en Jerusalem tres meses. El nombre de su madre fué Nehusta, hija de Elnatán de Jerusalem.

8 Jojachin was achttien jaren oud, toen hij koning werd, en regeerde drie maanden te Jeruzalem; en de naam zijner moeder was Nehusta, een dochter van Elnathan, van Jeruzalem.

8. Ośmnaście lat miał Joachyn, gdy królować począł, a trzy miesiące królował w Jeruzalemie. Imię matki jego było Nehusta, córka Elnatanowa z Jeruzalemu.

8. Tizennyolcz esztendős volt Joákin, mikor királylyá lett, és három hónapig uralkodott Jeruzsálemben. Az ő anyjának neve Nékhusta, a Jeruzsálembeli Elnatán leánya.

8 Восемнадцати лет был Иехония, когда воцарился, и три месяцацарствовал в Иерусалиме; имя матери его Нехушта, дочь Елнафана, из Иерусалима.

8. Вісїмнайцять год віку було Ехонїї, як він настав царем, а три місяцї царював він у Ерусалимі. Матїр його звали Нехушта Елиатанівна, з Ерусалиму.

9. Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, aivan niinkuin hänen isänsä oli tehnyt.

9. Ja hän teki pahaa Herran edessä, niinkuin hänen isänsäkin tehnyt oli.

9. Ja hän teki paha HERran edes nijncuin hänen Isänskin tehnyt oli.

9 And he did what was evil in the sight of Jehovah, according to all that his father had done.

9. And he did that which was evil in the sight of the LORD, according to all that his father had done.

9. Og han gjorde det, som var ondt for Herrens Øjne, efter alt det, som hans Fader havde gjort.

9. Och han gjorde det ondt var för Herranom, såsom hans fader gjort hade.

9. Ja ta teggi kurja Jehowa silma ees keik sedda möda, kui ta issa teinud.

9. Jis darė pikta Viešpaties akyse, kaip ir jo tėvas.

9. Und er tat, was dem HERRN übel gefiel, wie sein Vater getan hatte.

9. Il fit ce qui est mauvais aux yeux de l'Éternel, tout comme avait fait son père.

9. E hizo lo malo en ojos de Jehová, conforme a todas las cosas que había hecho su padre.

9 En hij deed dat kwaad was in de ogen des HEEREN, naar alles, wat zijn vader gedaan had.

9. I czynił złe przed oczyma Paóskiemi, według wszystkiego, jako czynił ojciec jego.

9. És gonoszul cselekedék az Úr szemei előtt mind a szerint, a mint az ő atyja [8†] cselekedett volt.

9 И делал он неугодное в очах Господних во всем так, как делал отецего.

9. І чинив він таке, що Господеві не до вподоби, притьма як чинив отець його.

10. Siihen aikaan Baabelin kuninkaan Nebukadnessarin palvelijat tulivat Jerusalemiin, ja kaupunki saarrettiin.

10. Silloin matkustivat Nebukadnetsarin Babelin kuninkaan palveliat ylös Jerusalemiin; ja kaupunki piiritettiin.

10. SIlloin matcustit NebucadNezarin Babelin Cuningan palweliat Jerusalemijn ja CAupungi pijritettin.

10 At that time the servants of Nebuchadnezzar king of Babylon came up to Jerusalem and the city was besieged.

10. At that time the servants of Nebuchadnezzar king of Babylon came up against Jerusalem, and the city was besieged.

10. Paa den Tid droge Nebukadnezars, Babels Konges, Tjenere op til Jerusalem, og Staden blev belejret.

10. På den tiden drogo NebucadNezars Konungens tjenare i Babel upp till Jerusalem, och kringlade staden med bålverk.

10. Sel aial tullid Pabeli kunninga Nebukadnetsari sullased ülles Jerusalemma, ja se lin sai kinnipandud.

10. Tuo laiku Babilono karaliaus Nebukadnecaro tarnai užpuolė ir apgulė Jeruzalę.

10. Zu der Zeit zogen herauf die Knechte Nebukadnezars, des Königs von Babel, gen Jerusalem und kamen an die Stadt mit Bollwerk.

10. En ce temps-là, les serviteurs de Nébucadnetsar, roi de Babylone, montèrent à Jérusalem, et la ville fut assiégée.

10. En aquel tiempo subieron los siervos de Nabucodonosor rey de Babilonia contra Jerusalem, y la ciudad fué cercada.

10 Te dier tijd togen de knechten van Nebukadnezar, den koning van Babel, naar Jeruzalem; en de stad werd belegerd.

10. Czasu onego przyciągnęli słudzy Nabuchodonozora, króla Babiloóskiego, przeciwko Jeruzalemowi, i przyszło miasto w oblężenie.

10. Ebben az időben jöttek fel Nabukodonozornak, [9†] Babilónia királyának szolgái Jeruzsálem ellen, és szállották meg a várost.

10 В то время подступили рабы Навуходоносора, царя Вавилонского, к Иерусалиму, и подвергся город осаде.

10. Того часу підступили слуги Навуходонозорові, царя Вавилонського, під Ерусалим, і город опинився в облязї.

11. Ja Nebukadnessar, Baabelin kuningas, ryntäsi kaupunkiin, hänen palvelijainsa saartaessa sitä.

11. Ja Nebukadnetsar, Babelin kuningas, tuli kaupungin tykö, ja hänen palveliansa piirittivät sen.

11. Ja cosca NebucadNezar tuli palwelioittens cansa Caupungijn pijritti hän sen.

11 And Nebuchadnezzar king of Babylon came to the city while his servants were besieging it.

11. And Nebuchadnezzar king of Babylon came against the city, and his servants did besiege it.

11. Og Nebukadnezar, Kongen af Babel, kom til Staden, og hans Tjenere belejrede den.

11. Och då NebucadNezar kom till staden med sina tjenare, belade han honom.

11. Ja Pabeli kunningas Nebukadnetsar tulli se liñna wasto, kui ta sullased seäl liñna al ollid.

11. Ir Babilono karalius Nebukadnecaras atėjo prieš miestą, kai jo tarnai buvo apgulę jį.

11. Und Nebukadnezar kam zur Stadt, da seine Knechte sie belagerten.

11. Et Nébucadnetsar, roi de Babylone, vint contre la ville, lorsque ses serviteurs l'assiégeaient.

11. Y vino también Nabucodonosor rey de Babilonia contra la ciudad, y sus siervos la tenían cercada.

11 Zelfs kwam Nebukadnezar, de koning van Babel, tegen de stad, als zijn knechten die belegerden.

11. Przyciągnął też Nabuchodonozor, król Babiloóski, przeciwko miastu, gdy słudzy jego leżeli około niego.

11. Maga Nabukodonozor, Babilónia királya is feljött a város ellen, a melyet már az ő szolgái megszállottak volt.

11 И пришел Навуходоносор, царь Вавилонский, к городу, когда рабы его осаждали его.

11. І прийшов Навуходонозор, царь Вавилонський, під город, як слуги його облягали його.

12. Niin Joojakin, Juudan kuningas, antautui Baabelin kuninkaalle äitineen ja palvelijoineen, päällikköineen ja hoviherroineen. Ja Baabelin kuningas otti hänet vangiksi kahdeksantena hallitusvuotenaan.

12. Niin Jojakin Juudan kuningas meni äitinensä Babelin kuninkaan tykö, ja hänen palveliansa, ja ylimmäisensä, ja kamaripalveliansa. Ja Babelin kuningas otti hänen valtakuntansa kahdeksantena vuonna.

12. Mutta Jojachin Judan Cuningas meni äitinens Babelin Cuningan tygö ja palweliains cansa ja ylimmäistens cansa ja Camaripalwelioittens cansa. Ja Babelin Cuningas otti hänen cahdexandena hänen waldacundans wuonna.

12 And Jehoiachin the king of Judah went out to the king of Babylon, he and his mother and his servants and his princes and his officers. And the king of Babylon took him in the eighth year of his reign.

12. And Jehoiachin the king of Judah went out to the king of Babylon, he, and his mother, and his servants, and his princes, and his officers: and the king of Babylon took him in the eighth year of his reign.

12. Men Jojakin, Kongen i Juda, gik ud til Kongen af Babel, han og hans Moder og hans Tjenere og hans Fyrster og hans Hofbetjente, og Kongen af Babel tog ham fangen i sin Regerings ottende Aar.

12. Men Jojachin, Juda Konung, gick ut till Konungen af Babel med sine moder, med sina tjenare, med sina öfverstar och kamererare. Och Konungen af Babel anammade honom i lians rikes åttonde åre;

12. Ja Juda kunningas Jojakin läks wälja Pabeli kuñinga wasto, temma isse, ja ta emma, ja ta sullased, ja ta pealikkud ja ta üllemad-teenrid; ja Pabeli kunningas wöttis tedda ennesega ärra omma wallitsusse kahheksamal aastal.

12. Tada Judo karalius Jehojachinas, jo motina, tarnai, kunigaikščiai ir valdininkai išėjo pas Babilono karalių. Ir Babilono karalius suėmė jį aštuntaisiais savo valdymo metais.

12. Aber Jojachin, der König Juda's, ging heraus zum König von Babel mit seiner Mutter, mit seinen Knechten, mit seinen Obersten und Kämmerern; und der König von Babel nahm ihn gefangen im achten Jahr seines Königreiches.

12. Alors Jéhojakin, roi de Juda, sortit vers le roi de Babylone, lui, sa mère, ses serviteurs, ses officiers et ses eunuques; et le roi de Babylone le prit, la huitième année de son règne.

12. Entónces salió Joaquín rey de Judá al rey de Babilonia, él y su madre, y sus siervos, y sus príncipes, y sus eunucos. Y el rey de Babilonia le tomó en el octavo año de su reino.

12 Toen ging Jojachin, de koning van Juda, uit tot den koning van Babel, hij, en zijn moeder, en zijn knechten, en zijn vorsten, en zijn hovelingen; en de koning van Babel nam hem gevangen in het achtste jaar zijner regering.

12. Tedy wyszedł Joachyn, król Judzki, do króla Babiloóskiego, on i matka jego, i słudzy jego, i książęta jego, i dworzanie jego, i wziął go król Babiloóski roku ósmego królowania swego.

12. És kiment Joákin, a Júda királya Babilónia királyához az ő anyjával, szolgáival, hadnagyaival és udvariszolgáival együtt, de fogságra vetette őt Babilónia királya az ő uralkodásának nyolczadik esztendejében.

12 И вышел Иехония, царь Иудейский, к царю Вавилонскому, он и матьего, и слуги его, и князья его, и евнухи его, – и взял его царь Вавилонский в восьмой год своего царствования.

12. І вийшов Ехонїя, царь Юдейський, до царя Вавилонського, він і мати його й слуги його, князї його й скопцї його, - й узяв його царь Вавилонський, на восьмому роцї свого царювання;

13. Ja hän vei pois sieltä kaikki Herran temppelin ja kuninkaan linnan aarteet, ja hän rikkoi kaikki kultakalut, jotka Israelin kuningas Salomo oli teettänyt Herran temppeliin. Tapahtui, niinkuin Herra oli puhunut.

13. Ja hän otti kaiken tavaran Herran huoneesta ja kuninkaan huoneesta, ja rikkoi kaikki kultaiset astiat, jotka Salomo Israelin kuningas oli Herran templiin antanut tehdä niinkuin Herra puhunut oli,

13. Ja hän otti caiken tawaran HERran huonest ja Cuningan huonest ja rickoi caicki cullaiset astiat jotca Salomo Israelin Cuningas oli HERran Templijn andanut tehdä nijncuin HERra puhunut oli.

13 And he carried out from there all the treasures of the house of Jehovah and the treasures of the king's house and cut in pieces all the vessels of gold, which Solomon King of Israel had made in the temple of Jehovah, as Jehovah had said.

13. And he carried out thence all the treasures of the house of the LORD, and the treasures of the king's house, and cut in pieces all the vessels of gold which Solomon king of Israel had made in the temple of the LORD, as the LORD had said.

13. Og han udførte derfra alle Skattene i Herrens Hus og Skattene i Kongens Hus og afbrød alt det Guldtøj, som Salomo, Israels Konge, havde ladet gøre i Herrens Tempel, som Herren havde talt.

13. Och tog ut dädan alla håfvor uti Herrans hus, och i Konungshuset; och slog sönder all gyldene kärile, som Salomo, Israels Konung, gjort hade uti Herrans tempel, såsom Herren sagt hade;

13. Ja laskis seält ärrawia keik Jehowa koia warrandussed ja kunninga koia warrandussed, ja raius katki keik kuld-riistad, mis Israeli kunningas Salomon olli teinud Jehowa templis, nenda kui Jehowa olli räkinud.

13. Jis išgabeno visus Viešpaties namų ir karaliaus namų turtus ir sukapojo visus auksinius daiktus, kuriuos Izraelio karalius Saliamonas buvo padaręs Viešpaties šventykloje, kaip Viešpats buvo sakęs.

13. Und er nahm von dort heraus alle Schätze im Hause des HERRN und im Hause des Königs und zerschlug alle goldenen Gefäße, die Salomo, der König Israels, gemacht hatte im Tempel des HERRN, wie denn der HERR geredet hatte.

13. Et il tira de là tous les trésors de la maison de l'Éternel et les trésors de la maison royale; et il mit en pièces tous les ustensiles d'or que Salomon, roi d'Israël, avait faits pour le temple de l'Éternel, comme l'Éternel en avait parlé.

13. Y sacó de allá todos los tesoros de la casa de Jehová, y los tesoros de la casa real, y quebró en piezas todos los vasos de oro que había hecho Salomón rey de Israel en la casa de Jehová, como Jehová había dicho.

13 En hij bracht van daar uit al de schatten van het huis des HEEREN, en de schatten van het huis des konings; en hij hieuw alle gouden vaten af, die Salomo, de koning van Israel, in den tempel des HEEREN gemaakt had, gelijk als de HEERE gesproken had.

13. I wyniósł stamtąd wszystkie skarby domu Paóskiego, i skarby domu królewskiego, i potłukł wszystkie naczynia złote, które był sprawił Salomon, król Izraelski, w kościele Paóskim, jako był powiedział Pan.

13. És elvitte onnét az Úr házának minden kincsét és a király házának kincsét, és összevagdalt minden arany edényt, a melyet Salamon, az Izráel királya csináltatott volt az Úr templomában, a mint az Úr [10†] megmondotta volt.

13 И вывез он оттуда все сокровища дома Господня и сокровища царского дома; и изломал, как изрек Господь, все золотые сосуды, которые Соломон, царь Израилев, сделал в храме Господнем;

13. І повивозив усї скарби з храму Господнього й скарби з царської палати; та й порозбивав увесь посуд золотий, що поробив Соломон, царь Ізраїлський, у храму Господньому, по слову Господньему;

14. Ja hän vei pakkosiirtolaisuuteen koko Jerusalemin, kaikki päälliköt ja kaikki sotaurhot, kymmenentuhatta pakkosiirtolaista, ja kaikki sepät ja lukkosepät; ei jäänyt jäljelle muita kuin maakansan köyhät.

14. Ja vei koko Jerusalemin, kaikki ylimmäiset, kaikki voimalliset sotamiehet, kymmenentuhatta vankia, ja kaikki puusepät ja rautasepät pois, niin ettei yhtäkään jäänyt, vaan köyhimmät kansasta maalle;

14. Ja wei coco Jerusalemin caicki ylimmäiset caicki woimalliset kymmenen tuhatta fangia ja caicki puusepät ja caicki rautasepät pois ja ei yhtäkän jättänyt waan köyhimmän Canssan maalle.

14 And he carried away all Jerusalem and all the rulers and all the mighty men of valor, even ten thousand captives and all the craftsmen and the blacksmiths. None remained except the poorest sort of the people of the land.

14. And he carried away all Jerusalem, and all the princes, and all the mighty men of valour, even ten thousand captives, and all the craftsmen and smiths: none remained, save the poorest sort of the people of the land.

14. Og han bortførte hele Jerusalem, baade alle Øversterne og alle de vældige til Strid, ti Tusinde fangne, og alle Tømmermændene og Smedene, der blev ikke uden det ringeste Folk i Landet tilbage.

14. Och förde bort hela Jerusalem, alla öfverstar, alla väldiga, tiotusend fångar, och alla timbermän, och alla smeder, och lät intet qvart blifva, utan det ringesta folket i landena;

14. Ja ta wiis ärra keik Jerusalem̃a rahwast, ja keik würstid ja keik wäggewad wahwad mehhed, küm̃etuhhat wangi, ja keik puseppad ja raudseppad; ei jänud muud jälle kui alwad Ma rahwas.

14. Jis išvedė į nelaisvę visą Jeruzalę, visus kunigaikščius ir visus narsius karius, iš viso dešimt tūkstančių belaisvių, taip pat visus amatininkus bei kalvius. Nieko neliko, išskyrus vargingiausius krašto žmones.

14. Und führte weg das ganze Jerusalem, alle Obersten, alle Gewaltigen, zehntausend Gefangene, und alle Zimmerleute und alle Schmiede und ließ nichts übrig denn geringes Volk des Landes.

14. Et il déporta tout Jérusalem, tous les chefs et tous les vaillants hommes de guerre, au nombre de dix mille captifs, avec les charpentiers et les serruriers. Il ne demeura personne de reste, que le pauvre peuple du pays.

14. Y llevó cautivos a toda Jerusalem, a todos los príncipes, y a todos los hombres valientes, diez mil cautivos: asimismo a todos los oficiales, y cerrajeros, que no quedó nadie, sino fué la pobreza del pueblo de la tierra.

14 En hij voerde gans Jeruzalem weg, mitsgaders al de vorsten, en alle strijdbare helden, tien duizend gevangen, en alle timmerlieden en smeden; niemand werd overgelaten, dan het arme volk des lands.

14. I przeniósł wszystko Jeruzalem, i wszystkich książąt, i wszystek lud rycerski, więźniów dziesięć tysięcy, i wszystkich cieśli, i kowali, a nie został tam nikt, oprócz ubogiego ludu onej ziemi.

14. És elhurczolta az egész Jeruzsálemet, összes fejedelmeit és minden vitézeit, tízezer foglyot, az összes mesterembereket és lakatosokat, úgy hogy a föld szegény népén kivül senki sem maradt ott.

14 и выселил весь Иерусалим, и всех князей, и все храброе войско, – десять тысяч было переселенных, – и всех плотников и кузнецов; никого не осталось, кроме бедного народа земли.

14. І вивів увесь Ерусалим у полон, усїх князїв, і все хоробре військо - десять тисяч, до того всї теслї й слюсарі: нїкого не зосталось опріч убогих людей землї.

15. Hän siirsi Joojakinin vankina Baabeliin; samoin hän vei kuninkaan äidin, kuninkaan puolisot ja hänen hoviherransa sekä muut maan mahtavat pakkosiirtolaisina Jerusalemista Baabeliin,

15. Ja vei Jojakinin ja kuninkaan äidin, kuninkaan emännät ja hänen kamaripalveliansa pois Babeliin. Ja ne voimalliset maalta vei hän myös Jerusalemista vankina Babeliin.

15. Ja wei Jojachinin ja Cuningan äitin Cuningan emännät ja hänen Camaripalwelians pois Babelijn. Ja ne woimalliset maalda wei hän myös Jerusalemist fangina Babelijn.

15 And he carried away Jehoiachin to Babylon. And the king's mother and the king's wives and his officers and the chief men of the land, he carried into captivity from Jerusalem to Babylon.

15. And he carried away Jehoiachin to Babylon, and the king's mother, and the king's wives, and his officers, and the mighty of the land, those carried he into captivity from Jerusalem to Babylon.

15. Og han bortførte Jojakin til Babel, og Kongens Moder og Kongens Hustruer, og hans Hofbetjente og de mægtige i Landet lod han gaa fangne fra Jerusalem til Babel;

15. Och förde bort Jojachin till Babel, Konungens moder, Konungens hustrur, och hans kamererare; desslikes de myndiga i landena förde han ock fångna bort ifrå Jerusalem till Babel;

15. Ta wiis ka Jojakini ärra Pabeli, ja kunninga emma, ja kunninga naesed, ja ta üllemad-teenrid ja selle Ma sured issandad wiis ta wangi Jerusalemmast Pabeli.

15. Jehojachiną, karaliaus motiną, jo žmonas, jo valdininkus ir krašto galinguosius jis išvedė iš Jeruzalės į nelaisvę Babilone.

15. Und er führte weg Jojachin gen Babel, die Mutter des Königs, die Weiber des Königs und seine Kämmerer; dazu die Mächtigen im Lande führte er auch gefangen von Jerusalem gen Babel,

15. Ainsi il transporta Jéhojakin à Babylone, et la mère du roi, et les femmes du roi, et ses eunuques; et il emmena en captivité, de Jérusalem à Babylone, tous les puissants du pays,

15. Asimismo trasportó a Joaquín a Babilonia, y a la madre del rey, y a las mujeres del rey, y a sus eunucos, y a los poderosos de la tierra, los llevó cautivos de Jerusalem en Babilonia.

15 Zo voerde hij Jojachin weg naar Babel, mitsgaders des konings moeder, en des konings vrouwen, en zijn hovelingen; daartoe de machtigen des lands bracht hij gevankelijk van Jeruzalem naar Babel;

15. Przeniósł i Joachyna do Babilonu, i matkę królewską, i żony królewskie, i dworzan jego, i rycerski lud onej ziemi zawiódł w niewolę z Jeruzalemu do Babilonu.

15. És elhurczolta [11†] Joákint is Babilóniába, és a király anyját, és a király feleségeit és udvariszolgáit, és az ország erős vitézeit fogságba hurczolta Jeruzsálemből Babilóniába;

15 И переселил он Иехонию в Вавилон; и мать царя, и жен царя, и евнухов его, и сильных земли отвел на поселение из Иерусалима в Вавилон.

15. І одвів він Ехонїю в Вавилон, і матїр цареву й жінок царевих і скопцїв його, й знатнїх землї позаймав у полонь з Ерусалиму в Вавилон.

16. niin myös kaikki sotilaat, luvultaan seitsemäntuhatta, sepät ja lukkosepät, luvultaan tuhat, kaikki sotaan harjaantuneita urhoja. Ne Baabelin kuningas vei pakkosiirtolaisina Baabeliin.

16. Ja kaikki väkevät miehet, seitsemäntuhatta, ja tuhannen puuseppää ja rautaseppää, kaikki väkevät sotamiehet; ja Babelin kuningas vei heidät vankina Babeliin.

16. Ja seidzemen tuhatta parasta Canssasta ja tuhannen puuseppä ja rautaseppä caicki wäkewät sotamiehet. Ja Babelin Cuningas wei heidän fangina Babelijn.

16 And all the men of might, even seven thousand and the craftsmen and the blacksmiths a thousand, all of them strong and able for war, even them the king of Babylon brought captive to Babylon.

16. And all the men of might, even seven thousand, and craftsmen and smiths a thousand, all that were strong and apt for war, even them the king of Babylon brought captive to Babylon.

16. og alle stridbare Mænd, syv Tusinde, Tømmermænd og Smede, tusinde, alle vældige, som kunde føre Krig, dem førte Kongen af Babel ogsaa fangne til Babel.

16. Och hvad bästa folket var, sjutusend, och de timbermän och smeder, tusende, alle starke krigsmän. Och Konungen af Babel förde dem till Babel.

16. Ja wahwo mehhi keik olli seitsetuhhat, ja puseppi ja raudseppi tuhhat; keik need ollid wäggewad mehhed, kes sötta kölbasid, ja Pabeli kunningas wiis neid wangi Pabeli.

16. Visus karius, iš viso septynis tūkstančius, taip pat amatininkus ir kalvius, iš viso tūkstantį, ir visus vyrus, tinkančius kariuomenei, Babilono karalius išsivedė belaisviais į Babiloną.

16. und was der besten Leute waren, siebentausend, und Zimmerleute und Schmiede, tausend, alles starke Kriegsmänner; und der König von Babel brachte sie gen Babel.

16. Tous les hommes vaillants, au nombre de sept mille, et les charpentiers et les serruriers au nombre de mille, tous hommes vaillants et propres à la guerre; le roi de Babylone les emmena captifs à Babylone.

16. A todos los hombres de guerra que fueron siete mil, y a los oficiales y cerrajeros que fueron mil, y a todos los valientes que hacían la guerra, llevó cautivos el rey de Babilonia.

16 En alle kloeke mannen tot zeven duizend, en timmerlieden en smeden tot een duizend, en alle helden, die ten oorlog geoefend waren; dezen bracht de koning van Babel gevankelijk naar Babel.

16. Wszystkich też mężów walecznych siedm tysięcy, i cieśli, także i kowali tysiąc, i wszystkich godnych ku bojowi, tych zawiódł w niewolę król Babiloóski do Babilonu.

16. És az összes előkelő férfiakat, hétezeret, és a mesterembereket és a lakatosokat, ezeret, és az összes erős, harczra termett férfiakat fogva vitte Babilóniába Babilónia királya.

16 И все войско числом семь тысяч, и художников и строителей тысячу, всех храбрых, ходящих на войну, отвел царь Вавилонский на поселение в Вавилон.

16. До того й усїх спосібних до зброї сїм тисяч, і ремісників тисячу, - всїх мужів сильних і хоробрих позаймав царь Вавилонський в неволю у Вавилон.

17. Mutta Baabelin kuningas asetti hänen setänsä Mattanjan kuninkaaksi hänen sijaansa ja muutti hänen nimensä Sidkiaksi.

17. Ja Babelin kuningas asetti Mattanian hänen setänsä kuninkaaksi hänen siaansa ja muutti hänen nimensä Zidkiaksi.

17. Ja Babelin Cuningas asetti Mathanian hänen setäns Cuningaxi hänen siaans ja muutti hänen nimens ja cudzui hänen Zidechia.

17 And the king of Babylon made Mattaniah, (Jehoiachin's) father's brother, king is his stead and changed his name to Zedekiah.

17. And the king of Babylon made Mattaniah his father's brother king in his stead, and changed his name to Zedekiah.

17. Og Kongen af Babel gjorde Mathania, hans Farbroder, til Konge i hans Sted, og han omvendte hans Navn til Zedekias.

17. Och Konungen af Babel gjorde Matthania, hans faderbroder, till Konung i hans stad, och förvände hans namn Zedekia.

17. Ja Pabeli kunningas töstis Matanja ta issa wenna temma assemele kunningaks ja pañi temmale teise nimme Sidkia.

17. Judo karaliumi jis paskyrė Jehojachino dėdę Mataniją ir jo vardą pakeitė Zedekiju.

17. Und der König von Babel machte Matthanja, Jojachins Oheim, zum König an seiner Statt und wandelte seinen Namen in Zedekia.

17. Et le roi de Babylone établit pour roi, à la place de Jéhojakin, Matthania, son oncle, et il changea son nom en celui de Sédécias.

17. Y el rey de Babilonia puso por rey a Matanías su tio en su lugar, y mudóle el nombre, y llámole Sedecías.

17 En de koning van Babel maakte Mattanja, deszelfs oom, koning in plaats van hem, en veranderde zijn naam in Zedekia.

17. A królem postanowił król Babiloóski króla Matanijasza, stryja jego, miasto niego, i odmienił mu imię, a nazwał go Sedekijasz.

17. És Babilónia királya Mattaniát, nagybátyját, tette ő helyette királylyá, és nevét [12†] Sédékiásra változtatta.

17 И воцарил царь Вавилонский Матфанию, дядю Иехонии , вместо него, и переменил имя его на Седекию.

17. І зробив царь Вавилонський дядька його Матанїю намість його царем, та й перемінив імя його на Седекію.

18. Sidkia oli kahdenkymmenen yhden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Hamutal, Jeremian tytär, Libnasta.

18. Yhden vuoden vanha kolmattakymmentä oli Zidkia tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi yksitoistakymmentä vuotta Jerusalemissa. Hänen äitinsä nimi oli Hamutal, Jeremian tytär Libnasta.

18. YHden wuoden wanha colmattakymmendä oli Zidechia tullesans Cuningaxi ja hallidzi yxitoistakymmendä wuotta Jerusalemis. Hänen äitins cudzuttin Hamital Jeremian tytär Libnast.

18 Zedekiah was twenty-one years old when he began to reign and he reigned eleven years in Jerusalem. And his mother's name was Hamutal the daughter of Jeremiah of Libnah.

18. Zedekiah was twenty and one years old when he began to reign, and he reigned eleven years in Jerusalem. And his mother's name was Hamutal, the daughter of Jeremiah of Libnah.

18. Zedekias var et og tyve Aar gammel, der han blev Konge, og regerede elleve Aar i Jerusalem, og hans Moders Navn var Hamutal, Jeremias's Datter fra Libna.

18. Ett och tjugu år gammal var Zedekia, då han vardt Konung, och regerade ellofva år i Jerusalem; hans moder het Hamital, Jeremia dotter af Libna.

18. Sidkia olli ühhe aasta kolmatkümmend wanna, kui ta kunningaks sai, ja wallitses üksteistkümmend aastat Jerusalemmas; ja ta emma nimmi olli Amutal Irmeja tüttar Libnast.

18. Zedekijas buvo dvidešimt vienerių metų, kai tapo karaliumi. Jis karaliavo Jeruzalėje vienuolika metų. Jo motina buvo Hamutalė, Jeremijo duktė, iš Libnos.

18. Einundzwanzig Jahre alt war Zedekia, da er König ward, und regierte elf Jahre zu Jerusalem. Seine Mutter hieß Hamutal, eine Tochter Jeremia's von Libna.

18. Sédécias était âgé de vingt et un ans quand il commença à régner, et il régna onze ans à Jérusalem. Sa mère s'appelait Hamutal, fille de Jérémie, de Libna.

18. De veinte y un año era Sedecías, cuando comenzó a reinar, y reinó en Jerusalem once años, el nombre de su madre fue Amital, hija de Jeremías de Lebna.

18 Zedekia was een en twintig jaren oud, als hij koning werd, en hij regeerde elf jaren te Jeruzalem; en de naam zijner moeder was Hamutal, een dochter van Jeremia, van Libna.

18. Dwadzieścia i jeden lat miał Sedekijasz, gdy królować począł, a jedenaście lat królował w Jeruzalemie; a imię matki jego było Chamutal, córka Jermijaszowa z Lebny.

18. Huszonegy esztendős volt Sédékiás, mikor uralkodni kezdett, és tizenegy esztendeig uralkodott Jeruzsálemben; az ő anyjának neve Hamutál, a Libnából való Jeremiás leánya.

18 Двадцати одного года был Седекия, когда воцарился, и одиннадцатьлет царствовал в Иерусалиме; имя матери его Хамуталь, дочь Иеремии,из Ливны.

18. Двайцять і один рік віку було Седекії, як зроблено його царем, а одинайцять год царював він у Ерусалимі. Матїр його звалась Хамуталь Ереміївна, з Либни.

19. Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, aivan samoin kuin Joojakim oli tehnyt.

19. Ja hän teki pahaa Herran edessä, niinkuin Jojakin myös tehnyt oli.

19. Ja hän teki paha HERran edes nijncuin Jojachim myös tehnyt oli.

19 And he did what was evil in the sight of Jehovah, according to all that Jehoiakim had done.

19. And he did that which was evil in the sight of the LORD, according to all that Jehoiakim had done.

19. Og han gjorde det, som var ondt for Herrens Øjne, efter alt det, som Jojakim havde gjort.

19. Och han gjorde det ondt var för Herranom, såsom Jojakim gjort hade.

19. Ja ta teggi kurja Jehowa silma ees keik sedda möda, kui Jojakim teinud.

19. Jis darė pikta Viešpaties akyse, kaip ir Jehojakimas.

19. Und er tat, was dem HERRN übel gefiel, wie Jojakim getan hatte.

19. Il fit ce qui est mauvais aux yeux de l'Éternel, tout comme avait fait Jéhojakim.

19. E hizo lo malo en ojos de Jehová, conforme a todo lo que había hecho Joacim.

19 En hij deed dat kwaad was in de ogen des HEEREN, naar alles, wat Jojakim gedaan had.

19. I czynił złe przed oczyma paóskiemi według wszystkiego, jako czynił Joakim.

19. És gonoszul cselekedék az Úr szemei előtt mind a szerint, a mint Joákim cselekedett [13†] volt;

19 И делал он неугодное в очах Господних во всем так, как делал Иоаким.

19. І чинив він неправедність в очах Господнїх, притьмя як чинив Йоаким.

20. Sillä Herran vihan tähden kävi näin Jerusalemille ja Juudalle, kunnes hän vihdoin heitti heidät pois kasvojensa edestä.

20. Sillä se tapahtui niin Jerusalemin ja Juudan kanssa Herran vihasta, siihen asti että hän heitti heidät pois kasvoinsa edestä. Ja Zidkia erkani Babelin kuninkaasta.

20. Sillä se tapahdui nijn Jerusalemin ja Judan cansa HERran wihasta sijhenasti että hän heitti heidän pois caswons edest. Ja Zidechia ercani Babelin Cuningast.

20 For it happened in Jerusalem and Judah through the anger of Jehovah, until he had cast them out from his presence. And Zedekiah rebelled against the king of Babylon.

20. For through the anger of the LORD it came to pass in Jerusalem and Judah, until he had cast them out from his presence, that Zedekiah rebelled against the king of Babylon.

20. Men det gik efter Herrens Vrede i Jerusalem og Juda, indtil han forkastede dem fra sit Ansigt; og Zedekins faldt fra Kongen af Babel.

20. Ty det skedde alltså med Jerusalem och Juda utaf Herrans vrede, tilldess han kastade dem bort ifrå sitt ansigte. Och Zedekia vardt affällig ifrå Konungenom i Babel.

20. Sest se sündis nenda Jerusalem̃aga ja Judaga Jehowa wihha pärrast, senni kui ta neid omma Palle eest ärraheitis; ja Sidkia panni Pabeli kunninga wasto.

20. Dėl Viešpaties rūstybės taip atsitiko Jeruzalei ir Judui, kad galiausiai Jis pašalino juos iš savo akių. Ir Zedekijas sukilo prieš Babilono karalių.

20. Denn es geschah also mit Jerusalem und Juda aus dem Zorn des HERRN, bis daß er sie von seinem Angesicht würfe. Und Zedekia ward abtrünnig vom König zu Babel.

20. Car, à cause de la colère de l'Éternel, il en arriva ainsi à Jérusalem et à Juda, jusqu'à ce qu'il les rejetât de devant sa face. Or Sédécias se révolta contre le roi de Babylone.

20. Porque la ira de Jehová era contra Jerusalem y Judá; hasta que los echó de delante de su presencia. Y Sedecías se rebeló contra el rey de Babilonia.

20 Want het geschiedde, om den toorn des HEEREN tegen Jeruzalem en tegen Juda, totdat Hij hen van Zijn aangezicht weggeworpen had. En Zedekia rebelleerde tegen den koning van Babel.

20. Albowiem się to stało dla rozgniewania Paóskiego przeciwko Jeruzalemowi i Judzie, aż je odrzucił od twarzy swojej. Wtem zasię odstąpił Sedekijasz od króla Babiloóskiego.

20. Mert az Úr haragja miatt történt ez így Jeruzsálemmel és [14†] Júdával, míg csak el nem vetette őket az ő orczája elől. Sédékiás azonban elpártolt Babilónia királyától.

20 Гнев Господень был над Иерусалимом и над Иудою до того, что Он отверг их от лицаСвоего. И отложился Седекия от царя Вавилонского.

20. Гнїв Господень був над Ерусалимом та над Юдою такий, що він відкинув їх від обличчя свого. І одпав Седекія од царя Вавилонського.