13 luku

Jooahas Israelin kuninkaana. Israelin sorto ja vapautus. Jooas Israelin kuninkaana. Elisan sairaus, ennustus ja kuolema. Hänen haudassaan tapahtuu ihme. Jooas voittaa aramilaiset.

1. Juudan kuninkaan Jooaan, Ahasjan pojan, kahdentenakymmenentenä kolmantena hallitusvuotena tuli Jooahas, Jeehun poika, Israelin kuninkaaksi, ja hän hallitsi Samariassa seitsemäntoista vuotta.

1. Joaksen Ahasian pojan Juudan kuninkaan kolmantena vuotena kolmattakymmentä oli Joahas Jehun poika Israelin kuningas Samarjassa seitsemäntoistakymmentä ajastaikaa,

1. COlmandena colmattakymmendä JOaxen Ahasian pojan Judan Cuningan wuonna oli Joahas Jehun poica Israelin Cuningas Samarias seidzementoistakymmendä ajastaica.

1 In the twenty-third year of Joash the son of Ahaziah, king of Judah, Jehoahaz the son of Jehu began to reign over Israel in Samaria, (and reigned) seventeen years.

1. In the three and twentieth year of Joash the son of Ahaziah king of Judah Jehoahaz the son of Jehu began to reign over Israel in Samaria, and reigned seventeen years.

1. I det tre og tyvende Joas's, Ahasias Søns, Judas Konges, Aar blev Joahas, Jehus Søn, Konge over Israel i Samaria i sytten Aar.

1. Uti tredje och tjugonde årena Joas, Ahasia sons, Juda Konungs, vardt Joahas, Jehu son, Konung öfver Israel i Samarien, sjutton år.

1. Juda kunninga Ahasja poia Joasi kolmandal aastal kolmatkümmend sai Jeu poeg Joahas kunningaks ülle Israeli Samarias, ja olli seitseteistkümmend aastat.

1. Dvidešimt trečiaisiais Judo karaliaus Jehoašo, Ahazijo sūnaus, metais Jehuvo sūnus Jehoachazas pradėjo karaliauti Izraelyje, Samarijoje, ir karaliavo septyniolika metų.

1. Im dreiundzwanzigsten Jahr des Joas, des Sohnes Ahasjas, des Königs Juda's, ward Joahas, der Sohn Jehus, König über Israel zu Samaria siebzehn Jahre;

1. La vingt-troisième année de Joas, fils d'Achazia, roi de Juda, Joachaz, fils de Jéhu, devint roi sur Israël à Samarie, et il régna dix-sept ans.

1. EN el año veinte y tres de Joas, hijo de Ocozías, rey de Judá, comenzó a reinar Joacaz, hijo de Jehú, sobre Israel en Samaria, y reinó diez y siete años.

1 In het drie en twintigste jaar van Joas, den zoon van Ahazia, den koning van Juda, werd Joahaz, de zoon van Jehu, koning over Israel, te Samaria, en regeerde zeventien jaren.

1. Roku dwudziestego i trzeciego Joaza, syna Ochozyjasza, króla Judzkiego, królował Joachaz, syn Jehu, nad Izraelem w Samaryi siedmnaście lat.

1. Joásnak, az Akházia fiának, Júda királyának huszonharmadik esztendejében lett király Joákház, a Jéhu fia Izráelen Samariában tizenhét esztendeig.

1 В двадцать третий год Иоаса, сына Охозиина, царя Иудейского,воцарился Иоахаз, сын Ииуя, над Израилем в Самарии, и царствовал семнадцать лет,

1. У двайцять третьому роцї Йоасовому, сина Охозіїного, царя Юдейського, став Йоахаз Егуєнко, царем над Ізраїлем у Самариї й царював сїмнайцять лїт.

2. Ja hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vaelsi Jerobeamin, Nebatin pojan, synneissä, joilla tämä oli saattanut Israelin tekemään syntiä; hän ei luopunut niistä.

2. Ja teki pahaa Herran edessä, ja vaelsi Jerobeamin Nebatin pojan synneissä, joka Israelin saatti syntiä tekemään, ja ei lakannut siitä.

2. Ja teki paha HErran edes ja waelsi Jerobeamin Nebathin pojan synneis joca Israelin saatti syndiä tekemän ja ei lacannut sijtä.

2 And he did what was evil in the sight of Jehovah and followed the sins of Jeroboam the son of Nebat, with which he made Israel to sin. He did not depart from it.

2. And he did that which was evil in the sight of the LORD, and followed the sins of Jeroboam the son of Nebat, which made Israel to sin; he departed not therefrom.

2. Og han gjorde det onde for Herrens Øjne og vandrede efter Jeroboams. Nebats Søns, Synder, med hvilke han kom Israel til at synde, han veg ikke derfra.

2. Och han gjorde det ondt var för Herranom, och vandrade efter Jerobeams synder, Nebats sons, hvilken Israel kom till att synda; och öfvergaf det icke.

2. Ja ta teggi kurja Jehowa silma ees, ja käis Nebati poia Jarobeami pattode järrel, kes Israeli satis patto teggema, ei ta lahkund mitte sest ärra.

2. Jis darė pikta Viešpaties akyse ir sekė nuodėmėmis Nebato sūnaus Jeroboamo, kuris įtraukė į nuodėmę Izraelį, ir neatsitraukė nuo jų.

2. und er tat, was dem HERRN übel gefiel, und wandelte nach den Sünden Jerobeams, des Sohnes Nebats, der Israel sündigen machte, und ließ nicht davon.

2. Il fit ce qui est mauvais aux yeux de l'Éternel; car il suivit les péchés de Jéroboam, fils de Nébat, par lesquels il avait fait pécher Israël. Il ne s'en détourna point.

2. E hizo lo malo en ojos de Jehová, y siguió los pecados de Jeroboam, hijo de Nabat, el que hizo pecar a Israel, y no se apartó de ellos.

2 En hij deed dat kwaad was in de ogen des HEEREN; want hij wandelde na de zonden van Jerobeam, den zoon van Nebat, die Israel zondigen deed; hij week daarvan niet af.

2. A czynił złe przed oczyma Paóskiemi; bo naśladował grzechów Jeroboama, syna Nabatowego, który przywiódł do grzechu Izraela, i nie odchylił się od nich.

2. És gonoszul cselekedék az Úr szemei előtt, és követé Jeroboámnak, a Nébát fiának bűneit, a ki bűnbe ejté az Izráelt, és nem szakadt el azoktól.

2 и делал неугодное в очах Господних, и ходил в грехах Иеровоама, сына Наватова, который ввел Израиля в грех, и не отставал от них.

2. І чинив те, що було Господеві не до вподоби, й ходив у гріхах Еробоама Набатенка, що довів до гріха Ізраїля.

3. Niin Herran viha syttyi Israelia kohtaan, ja hän antoi heidät Hasaelin, Aramin kuninkaan, ja Benhadadin, Hasaelin pojan, käsiin koko siksi ajaksi.

3. Ja Herran viha julmistui Israelin päälle ja hän antoi heidät Hasaelin Syrian kuninkaan ja Benhadadin Hasaelin pojan käsiin, niinkauvan kuin he elivät.

3. Ja HERran wiha julmistui Israelin päälle ja andoi heidän Hasaelin Syrian Cuningan ja Benhadadin Hasaelin pojan käsijn nijncauwan cuin he elit.

3 And the anger of Jehovah was kindled against Israel and he delivered them into the hand of Hazael king of Syria and into the hand of Ben-hadad the son of Hazael, continually.

3. And the anger of the LORD was kindled against Israel, and he delivered them into the hand of Hazael king of Syria, and into the hand of Benhadad the son of Hazael, all their days.

3. Derfor optændtes Herrens Vrede over Israel, og han gav dem i Hasaels, Syriens Konges, Haand og i Benhadads, Hasaels Søns, Haand alle Dage.

3. Och Herrans vrede förgrymmade sig öfver Israel, och gaf dem under Hasaels hand, Konungens i Syrien, och i Benhadads, Hasaels sons, hand, i deras lifsdagar.

3. Ja Jehowa wihha süttis pöllema Israeli wasto, ja Ta andis neid Siria kunninga Asaeli kätte, ja Asaeli poia Peñadadi kätte keige se aia.

3. Viešpaties rūstybė užsidegė prieš Izraelį, ir Jis juos atidavė Sirijos karaliui Hazaeliui ir jo sūnui Ben Hadadui per visas jų dienas.

3. Und des HERRN Zorn ergrimmte über Israel, und er gab sie in die Hand Hasaels, des Königs von Syrien, und Benhadads, des Sohnes Hasaels, die ganze Zeit.

3. La colère de l'Éternel s'alluma donc contre Israël; et il les livra entre les mains de Hazaël, roi de Syrie, et entre les mains de Ben-Hadad, fils de Hazaël, durant tout ce temps-là.

3. Y encendióse el furor de Jehová contra Israel, y entrególos en mano de Hazael rey de Siria, y en mano de Ben-adad, hijo de Hazael, perpetuamente.

3 Daarom ontstak des HEEREN toorn tegen Israel; en Hij gaf hen in de hand van Hazael, den koning van Syrie, en in de hand van Benhadad, den zoon van Hazael, al die dagen.

3. I zapalił się gniew Paóski przeciw Izraelowi, i podał je w rękę Hazaela, króla Syryjskiego, i w rękę Benadada, syna Hazaelowego, po wszystkie dni.

3. És felgerjedt az Úr haragja Izráel ellen, és adá őket Hazáelnek, a [1†] Siria királyának kezébe, és Benhadádnak, a Hazáel fiának kezébe, az ő életének minden idejében.

3 И возгорелся гнев Господа на Израиля, и Он предавал их в руку Азаила, царя Сирийского, и в руку Венадада, сына Азаилова, во все дни.

3. І запалав гнїв Господень против Ізраїля, й віддав він їх на поталу Азаїлові, цареві Сирийському, та Бенададові Азаїленкові, по ввесь час.

4. Mutta Jooahas lepytti Herraa, ja Herra kuuli häntä, sillä hän näki Israelin sorron, kun Aramin kuningas sorti heitä.

4. Mutta Joahas rukoili Herran kasvoja, ja Herra kuuli häntä; sillä hän näki Israelin ahdistuksen, kuinka Syrian kuningas ahdisti heitä,

4. MUtta Joahas rucoili HERran caswoja ja HERra cuuli händä: sillä hän näki Israelin ahdistuxen cuinga Syrian Cuningas ahdisti heitä.

4 And Jehoahaz besought Jehovah and Jehovah listened to him, for he saw the oppression of Israel, how that the king of Syria oppressed them.

4. And Jehoahaz besought the LORD, and the LORD hearkened unto him: for he saw the oppression of Israel, because the king of Syria oppressed them.

4. Men Joahas bad ydmygeligt til Herren, og Herren hørte ham; thi han saa til Israels Trængsel, thi Kongen af Syrien trængte dem.

4. Men Joahas bad Herrans ansigte, och Herren hörde honom; ty han såg på Israels jämmer, som Konungen i Syrien dem gjorde.

4. Ja Joahas pallus Jehowa Palle allandlikkult, ja Jehowa wöttis tedda kuulda, sest Ta näggi Israeli hädda, et Siria kunningas neile hädda teggi.

4. Jehoachazas meldėsi, ir Viešpats jį išklausė, nes matė, kaip Izraelis vargo Sirijos priespaudoje.

4. Aber Joahas bat des HERRN Angesucht. Und der HERR erhörte ihn; denn er sah den Jammer Israels an, wie sie der König von Syrien drängte.

4. Mais Joachaz supplia l'Éternel, et l'Éternel l'exauça; car il vit l'oppression des Israélites, il vit que le roi de Syrie les opprimait.

4. Mas Joacaz oró a la faz de Jehová, y Jehová le oyó: porque miró la aflicción de Israel, que el rey de Siria los afligía.

4 Doch Joahaz bad des HEEREN aangezicht ernstelijk aan; en de HEERE verhoorde hem; want Hij zag de verdrukking van Israel, dat de koning van Syrie hen verdrukte.

4. Ale gdy się modlił Joachaz przed obliczem Paóskiem, wysłuchał go Pan; bo widział ściśnienie Izraela, że go był ucisnął król Syryjski.

4. De könyörgött Joákház az Úrnak, és meghallgatá őt az Úr; mert megtekintette az Izráel nyomorúságát, hogy mikép nyomorgatja őket Siria királya.

4 И помолился Иоахаз лицу Господню, и услышал его Господь, потомучто видел стеснение Израильтян, как теснил их царь Сирийский.

4. Та Йоахаз благав Господа, й вислухав його Господь, бо зглянувсь на тїсноту Ізраїля, як царь Сирийський тїснив його.

5. Ja Herra antoi Israelille vapauttajan, ja he pääsivät aramilaisten käsistä. Ja israelilaiset asuivat majoissansa niinkuin ennenkin.

5. Ja Herra antoi Israelille pelastajan, joka heidät johdatti ulos Syrialaisten käsistä, niin että Israelin lapset asuivat majassansa niinkuin ennenkin.

5. Ja HErra andoi Israelille pelastajan joca heidän johdatti ulos Syrialaisten käsistä nijn että Israelin lapset asuit heidän majasans nijncuin ennengin.

5 (And Jehovah gave Israel a savior, so that they went out from under the hand of the Syrians and the sons of Israel dwelt in their tents as formerly.

5. (And the LORD gave Israel a saviour, so that they went out from under the hand of the Syrians: and the children of Israel dwelt in their tents, as beforetime.

5. Og Herren gav Israel en Frelser, og de slap fri for at være under Syrernes Magt; og Israels Børn boede i deres Telte som tilforn.

5. Och Herren gaf Israel en frälsare, som dem förde utu de Syrers våld; så att Israels barn bodde uti sina hyddor, såsom tillförene.

5. Ja Jehowa andis Israelile ühhe ärrapeästja, et nemmad Siria käe alt lahti said, ja Israeli lapsed said omma maiade sees ellada kui eile ja enne.

5. Viešpats davė Izraeliui gelbėtoją, ir jie buvo išlaisvinti iš Sirijos rankos; tuomet izraelitai gyveno savo palapinėse kaip anksčiau.

5. Und der HERR gab Israel einen Heiland, der sie aus der Gewalt der Syrer führte, daß die Kinder Israel in ihren Hütten wohnten wie zuvor.

5. L'Éternel donna donc un libérateur à Israël, et ils sortirent de dessous la puissance des Syriens. Ainsi les enfants d'Israël habitèrent dans leurs tentes, comme auparavant.

5. Y dió Jehová salvador a Israel, y salieron de debajo de la mano de Siria, y habitaron los hijos de Israel en sus estancias, como ántes.

5 (Zo gaf de HEERE Israel een verlosser, dat zij van onder de hand der Syriers uitkwamen; en de kinderen Israels woonden in hun tenten, als te voren.

5. Przetoż dał Pan Izraelowi wybawiciela, a wyszli z ręki Syryjczyków, i mieszkali synowie Izraelscy w przybytkach swych, jako i przedtem.

5. És az Isten [2†] szabadítót küldött Izráelnek, a ki megmentette őket a Siriabeliek hatalmától, hogy az Izráel fiai lakhassanak az ő sátoraikban, mint azelőtt.

5 И дал Господь Израильтянам избавителя, и вышли они из-под руки Сириян, и жили сыны Израилевы в шатрах своих, как вчера и третьего дня.

5. І дав Господь Ізрайлитянам вибавителя, і визволились вони зпід верховоду Сирийцїв, і жили сини Ізрайлеві в своїх наметах, як і перше.

6. Eivät he kuitenkaan luopuneet Jerobeamin suvun synneistä, joilla hän oli saattanut Israelin tekemään syntiä, vaan he vaelsivat niissä; aserakin jäi paikoilleen Samariaan.

6. Ei he kuitenkaan luopuneet Jerobeamin huoneen synneistä, joka Israelin saatti syntiä tekemään, vaan hekin vaelsivat niissä; ja metsistö seisoi Samariassa.

6. Ei he cuitengan luopunet Jerobeamin huonen synneistä joca Israelin saatti syndiä tekemän mutta he myös waelsit nijsä ja medzistö seisoi Samarias.

6 Nevertheless they did not depart from the sins of the house of Jeroboam, with which he made Israel to sin, but walked in it. And the Asherah also remained in Samaria.)

6. Nevertheless they departed not from the sins of the house of Jeroboam, who made Israel sin, but walked therein: and there remained the grove also in Samaria.)

6. Dog vege de ikke fra Jeroboams Hus's Synder, som han kom Israel til at synde med, men man vandrede derudi, og Astartebilledet blev ogsaa staaende i Samaria.

6. Dock öfvergåfvo de icke Jerobeams hus synder, hvilken Israel kom till att synda, utan vandrade derutinnan; och den lunden i Samarien blef ståndandes.

6. Agga nemmad ei lahkund mitte ärra Jarobeami suggu pattudest, kes olli saatnud Israeli patto teggema, neis käisid nemmad, ja se iis jäi ka Samaria seisma.

6. Tačiau jie neatsitraukė nuo nuodėmių Jeroboamo namų, kuris įtraukė Izraelį į nuodėmę, ir gyveno jose, ir neišnaikino giraitės Samarijoje.

6. Doch sie ließen nicht von der Sünde des Hauses Jerobeams, der Israel sündigen machte, sondern wandelten darin. Auch blieb stehen das Ascherabild zu Samaria.

6. Toutefois, ils ne se détournèrent point des péchés de la maison de Jéroboam, qu'il avait fait commettre à Israël; mais ils y marchèrent, et même l'emblème d'Ashéra subsista à Samarie,

6. Con todo eso no se apartaron de los pecados de la casa de Jeroboam, el que hizo pecar a Israel: en ellos anduvieron, y también el bosque permaneció en Samaria.

6 Nochtans weken zij niet af van de zonden van het huis van Jerobeam, die Israel zondigen deed; maar hij wandelde daarin; en het bos bleef ook staan te Samaria.)

6. Wszakże nie odstąpili od grzechów domu Jeroboamowego, który przywiódł do grzechu Izraela, ale w nich chodzili; do tego jeszcze i gaj został w Samaryi.

6. De még sem távoztak el a Jeroboám házának bűneitől, a ki bűnbe ejté az Izráelt, hanem azokban jártak; sőt az Asera is helyén maradt Samariában;

6 Однакож не отступали от грехов дома Иеровоама, который ввел Израиля в грех; ходили в них, и дубрава стояла в Самарии.

6. Тільки не покидали гріхів Еробоамових, що довів до гріха Ізраїля; ходили в них, і дуброва зістала в Самариї.

7. Niin ei Herra jättänyt Jooahaalle väkeä enempää kuin viisikymmentä ratsumiestä, kymmenet sotavaunut ja kymmenentuhatta jalkamiestä; sillä Aramin kuningas oli hävittänyt ne ja pannut ne tomuksi, niinkuin puitaessa tulee tomua.

7. Mutta Joahaksen kansasta ei enempää jäänyt, kuin viisikymmentä hevosmiestä, ja kymmenen vaunua, ja kymmenentuhatta jalkamiestä; sillä Syrian kuningas oli heidät hukuttanut ja tehnyt niinkuin tomun, riihtä tapettaissa.

7. Sillä ettei Joahaxen Canssast enämbi jäänyt cuin wijsikymmendä hewoismiestä ja kymmenen waunua ja kymmenen tuhatta jalcamiestä: sillä Syrian Cuningas oli heidän hucuttanut ja tehnyt nijncuin tomun rihtä tapettais.

7 For he did not leave to Jehoahaz of the people except fifty horsemen and ten chariots and ten thousand footmen, for the king of Syria destroyed them and made them like the dust in threshing.

7. Neither did he leave of the people to Jehoahaz but fifty horsemen, and ten chariots, and ten thousand footmen; for the king of Syria had destroyed them, and had made them like the dust by threshing.

7. Men Joahas beholdt ikke flere Folk tilovers end halvtredsindstyve Ryttere og ti Vogne og ti Tusinde Fodfolk; thi Kongen af Syrien havde ødelagt dem og gjort dem til Støv at træde paa.

7. Förty af Joahas folk var icke mer qvart blifvet, än femtio resenärer, tio vagnar, och tiotusend fotfolk; ty Konungen i Syrien hade slagit dem ihjäl, och gjort dem såsom tröskestoft.

7. Sest temma ei jätnud Joahasile ülle mitte ennam rahwast, kui wiiskümmend rüütlit, ja kümme söawankrit ja kümme tuhhat jallawägge: sest Siria kunningas olli neid ärrahukkanud ja neid pekstes kui pörmo teinud.

7. Sirijos karalius paliko Jehoachazui tik penkiasdešimt raitelių, dešimt kovos vežimų ir dešimt tūkstančių pėstininkų, nes jis juos sunaikino ir padarė kaip dulkes kūlimo metu.

7. Denn es war des Volks des Joahas nicht mehr übriggeblieben als fünfzig Reiter, zehn Wagen und zehntausend Mann Fußvolk. Denn der König von Syrien hatte sie umgebracht und hatte sie gemacht wie Staub beim Dreschen.

7. Bien que Dieu n'eût laissé de troupes à Joachaz que cinquante cavaliers, dix chars, et dix mille hommes de pied. En effet, le roi de Syrie les avait détruits, et rendus tels que la poussière qu'on foule aux pieds.

7. Porque no le había quedado pueblo a Joacaz, sino cincuenta hombres de a caballo, y diez carros, y diez mil hombres de a pié; que el rey de Siria los había destruido, y los había puesto como polvo para trillar.

7 Want hij had Joahaz geen volk laten overblijven dan vijftig ruiteren en tien wagenen, en tien duizend voetvolks; want de koning van Syrie had hen omgebracht, en had hen dorsende gemaakt als stof.

7. Aczkolwiek nie zostawił Joachazowi z ludu, jedno pięćdziesiąt jezdnych, i dziesięć wozów, i dziesięć tysięcy pieszych, gdyż je był wytracił król Syryjski, i w proch je pomłócił.

7. Pedig nem hagyattatott meg Joákháznak több nép, mint ötven lovag, tíz szekér és tízezer gyalogos; a többit mind megölte [3†] Siria királya, és olyanná tette, mint a cséplő pora.

7 У Иоахаза оставалось войска только пятьдесят всадников, десять колесниц и десять тысяч пеших, от того, что истребил их царь Сирийский и обратил их в прах на попрание.

7. І не остало Йоахазові більш як тільки пятьдесять кінних, десять колесниць і десять тисяч чоловіка піхоти, царь бо Сирийський вигубив їх і обернув їх у порох під ногами.

8. Mitä muuta on kerrottavaa Jooahaasta, kaikesta, mitä hän teki, ja hänen urotöistänsä, se on kirjoitettuna Israelin kuningasten aikakirjassa.

8. Mitä enempi Joahaksesta sanomista on, ja kaikista, mitä hän tehnyt on, ja hänen voimastansa: eikö se ole kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa.

8. Mitä enä Joahaxest sanomist on ja caikist mitä hän tehnyt on ja hänen woimastans cadzo se on kirjoitettu Israelin Cuningasten Aicakirjas.

8 Now the rest of the acts of Jehoahaz and all that he did and his might, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?

8. Now the rest of the acts of Jehoahaz, and all that he did, and his might, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?

8. Men det øvrige af Joahas's Handeler og alt, hvad han gjorde, og hans Vælde, ere de Ting ikke skrevne i Israels Kongers Krønikers Bog?

8. Hvad nu mer af Joahas sägandes är, och allt det han gjort hafver, och hans magt, si, det är skrifvet i Israels Konungars Chrönico.

8. Ja mis weel tulleks Joahast öölda, ja keik mis ta teinud, ja tem̃a wäggi, eks need asjad olle ülleskirjotud Israeli kunningatte asjade aia-ramatusse?

8. Visi kiti Jehoachazo darbai ir jo galia yra aprašyti Izraelio karalių metraščių knygoje.

8. Was aber mehr von Joahas zu sagen ist und alles, was er getan hat, und seine Macht, siehe, das ist geschrieben in der Chronik der Könige Israels.

8. Le reste des actions de Joachaz, tout ce qu'il fit, et ses exploits, n'est-il pas écrit au livre des Chroniques des rois d'Israël?

8. Lo demás de los hechos de Joacaz, y todo lo que hizo, y sus valentías, ¿no está escrito en el libro de las crónicas de los reyes de Israel?

8 Het overige nu der geschiedenissen van Joahaz, en al wat hij gedaan heeft, en zijn macht, zijn die niet geschreven in het boek der kronieken der koningen van Israel?

8. Ale inne sprawy Joachazowe, i wszystko, co czynił, i moc jego, azaż to nie jest napisane w kronikach o królach Izraelskich?

8. Joákház egyéb dolgai pedig és minden cselekedetei és az ő ereje, vajjon nincsenek-é megírva az Izráel királyainak krónika-könyvében?

8 Прочее об Иоахазе и обо всем, что он сделал, и о мужественных подвигахего, написано в летописи царей Израильских.

8. Инше про Йоахаза й про все, що він чинив, і про хоробрі його дїї прописано в лїтописї царів Ізраїлських.

9. Ja Jooahas meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin Samariaan. Ja hänen poikansa Jooas tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

9. Ja Joahas nukkui isäinsä kanssa, ja he hautasivat hänen Samariaan; ja hänen poikansa Joas tuli kuninkaaksi hänen siaansa.

9. Ja Joahas nuckui hänen Isäins cansa ja he hautaisit hänen Samariaan ja hänen poicans Joas tuli Cuningaxi hänen siaans.

9 And Jehoahaz slept with his fathers and they buried him in Samaria. And Joash his son reigned instead of him.

9. And Jehoahaz slept with his fathers; and they buried him in Samaria: and Joash his son reigned in his stead.

9. Og Joahas laa med sine Fædre, og de begravede ham i Samaria, og hans Søn, Joas blev Konge i hans Sted.

9. Och Joahas afsomnade med sina fäder, och man begrof honom i Samarien; och hans son Joas vardt Konung i hans stad.

9. Ja Joahas läks maggama omma wannemattega, ja nemmad matsid tedda Samaria mahha, ja ta poeg Joas sai kunningaks ta assemele.

9. Jehoachazas užmigo prie savo tėvų ir buvo palaidotas Samarijoje, o jo sūnus Jehoašas karaliavo jo vietoje.

9. Und Joahas entschlief mit seinen Vätern, und man begrub ihn zu Samaria. Und sein Sohn Joas ward König an seiner Statt.

9. Joachaz s'endormit donc avec ses pères, et on l'ensevelit à Samarie. Et Joas son fils régna à sa place.

9. Y durmió Joacaz con sus padres, y sepultáronle en Samaria: y reinó en su lugar Joas su hijo.

9 En Joahaz ontsliep met zijn vaderen, en zij begroeven hem te Samaria; en Joas, zijn zoon, regeerde in zijn plaats.

9. I zasnął Joachaz z ojcami swymi, i pochowano go w Samaryi, a królował Joaz, syn jego, miasto niego.

9. És elaluvék Joákház az ő atyáival, és eltemették őt Samariában; és az ő fia, Joás, uralkodék ő helyette.

9 И почил Иоахаз с отцами своими, и похоронили его в Самарии. И воцарился Иоас, сын его, вместо него.

9. І прилучивсь Йоахаз до своїх отцїв, і поховали його в Самариї, а син його Йоас став царем намість його.

10. Juudan kuninkaan Jooaan kolmantenakymmenentenä seitsemäntenä hallitusvuotena tuli Jooas, Jooahaan poika, Israelin kuninkaaksi, ja hän hallitsi Samariassa kuusitoista vuotta.

10. Joaksen Juudan kuninkaan seitsemäntenä vuonna neljättäkymmentä oli Joas Joahaksen poika Israelin kuningas Samariassa kuusitoistakymmentä ajastaikaa,

10. SEidzemendenä neljättäkymmendä Joaxen Judan Cuningan wuonna oli Joas Joahaxen poica Israelin Cuningas Samarias cuusitoistakymmendä ajastaica.

10 In the thirty-seventh year of Joash king of Judah, Jehoash the son of Jehoahaz began to reign over Israel in Samaria, (and reigned) sixteen years.

10. In the thirty and seventh year of Joash king of Judah began Jehoash the son of Jehoahaz to reign over Israel in Samaria, and reigned sixteen years.

10. I det syv og tredivte Joas's, Judas Konges, Aar blev Joas, Joahas's Søn, Konge over Israel i Samaria i seksten Aar.

10. Uti sjunde och tretionde årena Joas, Juda Konungs, vardt Joas, Joahas son, Konung öfver Israel i Samarien, sexton år;

10. Juda kunninga Joasi seitsmel aastal neljatkümmend sai Joahasi poeg Joas kunningaks ülle Israeli Samarias, ja olli kuusteistkümmend aastat.

10. Trisdešimt septintaisiais Judo karaliaus Jehoašo metais Jehoachazo sūnus Jehoašas pradėjo karaliauti Izraelyje, Samarijoje, ir valdė kraštą šešiolika metų.

10. Im siebenunddreißigsten Jahr des Joas, des Königs in Juda, ward Joas, der Sohn Joahas, König über Israel zu Samaria sechzehn Jahre;

10. La trente-septième année de Joas, roi de Juda, Joas, fils de Joachaz, devint roi sur Israël à Samarie, et il régna seize ans.

10. El año treinta y siete de Joas rey de Judá comenzó a reinar Joas, hijo de Joacaz, sobre Israel en Samaria, y reinó diez y seis años.

10 In het zeven en dertigste jaar van Joas, den koning van Juda, werd Joas, de zoon van Joahaz, koning over Israel, te Samaria, en regeerde zestien jaren.

10. Roku trzydziestego i siódmego Joaza, króla Judzkiego, królował Joaz, syn Joachazowy, nad Izraelem w Samaryi szesnaście lat;

10. Joásnak, a Júda királyának harminczhetedik esztendejében lett a király Joás, a Joákház fia, Izráelen Samariában, tizenhat esztendeig.

10 В тридцать седьмой год Иоаса, царя Иудейского, воцарился Иоас, сын Иоахазов, над Израилем в Самарии, и царствовал шестнадцать лет,

10. У трийцять сьомому роцї Йоасовому, царя Юдейського, настав Йоас Йоахазенко царем над Ізраїлем у Самариї й царював шіснайцять год.

11. Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä: hän ei luopunut mistään Jerobeamin, Nebatin pojan, synneistä, joilla tämä oli saattanut Israelin tekemään syntiä, vaan vaelsi niissä.

11. Ja teki pahaa Herran edessä, ja ei luopunut kaikista Jerobeamin Nebatin pojan synneistä, joka Israelin saatti syntiä tekemään; vaan vaelsi niissä.

11. Ja teki paha HERran edes ja ei luopunut caikist Jerobeamin Nebathin pojan synneistä joca Israelin saatti syndiä tekemän mutta hän waelsi nijsä.

11 And he did what was evil in the sight of Jehovah. He did not depart from all the sins of Jeroboam the son of Nebat, with which he made Israel to sin, but he walked in it.

11. And he did that which was evil in the sight of the LORD; he departed not from all the sins of Jeroboam the son of Nebat, who made Israel sin: but he walked therein.

11. Og han gjorde det, som var ondt for Herrens Øjne; han veg ikke fra nogen af Jeroboams, Nebats Søns, Synder, som han kom Israel til at synde med, men han vandrede deri.

11. Och gjorde det ondt var för Herranom, och öfvergaf icke alla Jerobeams, Nebats sons, synder, den Israel kom till att synda; utan vandrade derutinnan.

11. Ja teggi kurja Jehowa silma ees, ei ta lahkund ei ühhestki Nabati poia Jarobeami pattust, kes Israeli satis patto teggema, neis ta ellas.

11. Jis darė pikta Viešpaties akyse ir neatsitraukė nuo nuodėmių Nebato sūnaus Jeroboamo, kuris įtraukė Izraelį į nuodėmę, ir vaikščiojo jose.

11. und er tat, was dem HERRN übel gefiel, und ließ nicht von allen Sünden Jerobeams, des Sohnes Nebats, der Israel sündigen machte, sondern wandelte darin.

11. Il fit ce qui est mauvais aux yeux de l'Éternel, et ne se détourna d'aucun des péchés de Jéroboam, fils de Nébat, par lesquels il avait fait pécher Israël; mais il y marcha.

11. E hizo lo malo en ojos de Jehová: no se apartó de todos los pecados de Jeroboam, hijo de Nabat, el que hizo pecar a Israel: en ellos anduvo.

11 En hij deed dat kwaad was in de ogen des HEEREN; hij week niet af van al de zonden van Jerobeam, den zoon van Nebat, die Israel zondigen deed, maar hij wandelde daarin.

11. I czynił złe przed oczyma Paóskiemi, nie uchylając się od żadnych grzechów Jeroboama, syna Nabatowego, który przywiódł do grzechu Izraela; ale w nich chodził.

11. És gonoszul cselekedék az Úr szemei előtt, és nem távozék el Jeroboámnak, a Nébát fiának semmi bűnétől, a ki az Izráelt bűnbe ejté, hanem azokban járt.

11 и делал неугодное в очах Господних; не отставал от всех греховИеровоама, сына Наватова, который ввел Израиля в грех, но ходил в них.

11. І чинив таке, що Господеві не до вподоби; не відступив від усїх гріхів Еробоама Набатенка, що до них довів Ізраїля, а ходив у них.

12. Mitä muuta on kerrottavaa Jooaasta, kaikesta, mitä hän teki, ja hänen urotöistään, kuinka hän soti Juudan kuningasta Amasjaa vastaan, se on kirjoitettuna Israelin kuningasten aikakirjassa.

12. Mitä enempi Joaksesta sanomista on, ja mitä hän tehnyt on, ja hänen voimastansa, kuinka hän Amatsian Juudan kuninkaan kanssa sotinut on: eikö se ole kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa?

12. Mitä enä Joaxest sanomist on ja mitä hän tehnyt on ja hänen woimastans cuinga hän Amazian Judan Cuningan cansa sotinut on cadzo se on kirjoitettu Israelin Cuningasten Aicakirjas.

12 Now the rest of the acts of Joash and all that he did and his might with which he fought against Amaziah king of Judah, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?

12. And the rest of the acts of Joash, and all that he did, and his might wherewith he fought against Amaziah king of Judah, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?

12. Men det øvrige af Joas's Handeler og alt, hvad han gjorde og hans Vælde, hvorledes han stred med Amazia, Judas Konge, ere de Ting ikke skrevne i Israels Kongers Krønikers Bog?

12. Hvad nu mer af Joas sägandes är, och hvad han gjort hafver, och hans magt, huru han med Amazia, Juda Konung, stridt hafver, si, det är skrifvet uti Israels Konungars Chrönico.

12. Ja mis weel tulleks Joasist öölda, ja keik mis ta teinud, ja temma wäggi, kuida ta Juda kunninga Amatsja wasto söddinud, eks need asjad olle ülleskirjotud Israeli kunningatte asjade aia-ramatusse.

12. Visi kiti Jehoašo darbai ir jo galia, kariaujant su Judo karaliumi Amaciju, yra aprašyti Izraelio karalių metraščių knygoje.

12. Was aber mehr von Joas zu sagen ist und was er getan hat und seine Macht, wie er mit Amazja, dem König Juda's, gestritten hat, siehe, das ist geschrieben in der Chronik der Könige Israels.

12. Le reste des actions de Joas, tout ce qu'il fit, et la valeur avec laquelle il combattit contre Amatsia, roi de Juda, n'est-il pas écrit au livre des Chroniques des rois d'Israël?

12. Lo demás de los hechos de Joas, y todas las cosas que hizo, y sus valentías con que trajo guerra contra Amasías rey de Judá, ¿no está escrito en el libro de las crónicas de los reyes de Israel?

12 Het overige nu der geschiedenissen van Joas, en al wat hij gedaan heeft, en zijn macht, waarmede hij gestreden heeft tegen Amazia, den koning van Juda, zijn die niet geschreven in het boek der kronieken der koningen van Israel?

12. A inne sprawy Joazowe, i wszystko co czynił, i moc jego, jako walczył przeciwko Amazyjaszowi, królowi Judzkiemu, azaż to nie jest napisane w kronikach o królach Izraelskich?

12. Joásnak [4†] egyéb dolgai pedig és valamit cselekedett és az ő erőssége, a melylyel Amásia, a Júda királya ellen harczolt, vajjon nincsenek-é megírva az Izráel királyainak krónika-könyvében?

12 Прочее об Иоасе и обо всем, что он сделал, и о мужественных подвигахего, как он воевал с Амасиею, царем Иудейским, написано в летописи царей Израильских.

12. Проче про Йоаса й про все, що він чинив, та про хоробрі його дїї, як він воював із Амазією, царем Юдейським, прописано в книзї лїтописній царів Ізраїлських.

13. Ja Jooas meni lepoon isiensä tykö, ja Jerobeam istui hänen valtaistuimellensa. Ja Jooas haudattiin Samariaan Israelin kuningasten viereen.

13. Ja Joas nukkui isäinsä kanssa, ja Jerobeam istui hänen istuimellensa. Mutta Joas haudattiin Samariaan Israelin kuningasten oheen.

13. Ja Joas nuckui hänen Isäins cansa ja Jerobeam istui hänen istuimellens. Mutta Joas haudattin Samariaan Israelin Cuningasten ohen.

13 And Joash slept with his fathers and Jeroboam sat upon his throne. And Joash was buried in Samaria with the kings of Israel.

13. And Joash slept with his fathers; and Jeroboam sat upon his throne: and Joash was buried in Samaria with the kings of Israel.

13. Og Joas laa med sine Fædre, og Jeroboam sad paa hans Trone; og Joas blev begraven i Samaria hos Israels Konger.

13. Och Joas afsomnade med sina fader; och Jerobeam satt på hans stol. Men Joas vardt begrafven i Samarien när de Israels Konungar.

13. Ja Joas läks maggama omma wannemattega, ja Jarobeam istus ta aujärje peäl, ja Joast maeti mahha Samaria Israeli kunningatte jure.

13. Jehoašas užmigo prie savo tėvų ir jo sūnus Jeroboamas atsisėdo į jo sostą. Jehoašą palaidojo Samarijoje prie Izraelio karalių.

13. Und Joas entschlief mit seinen Vätern, und Jerobeam saß auf seinem Stuhl. Joas aber ward begraben zu Samaria bei den Königen Israels.

13. Et Joas s'endormit avec ses pères, et Jéroboam s'assit sur son trône. Et Joas fut enseveli à Samarie avec les rois d'Israël.

13. Y durmió Joas con sus padres, y asentóse Jeroboam sobre su trono: y Joas fué sepultado en Samaria con los reyes de Israel.

13 En Joas ontsliep met zijn vaderen, en Jerobeam zat op zijn troon. En Joas werd begraven te Samaria, bij de koningen van Israel.

13. I zasnął Joaz z ojcami swymi, a Jeroboam usiadł na stolicy jego. I pogrzebion jest Joaz w Samaryi z królami Izraelskimi.

13. És elaluvék Joás [5†] az ő atyáival, és Jeroboám ült az ő királyi székibe; és eltemetteték Joás Samariában, az Izráel királyai mellé.

13 И почил Иоас с отцами своими, а Иеровоам сел на престоле его. Ипогребен Иоас в Самарии с царями Израильскими.

13. І прилучивсь Йоас до своїх батьків, а Еробоам засїв на його престолї. А поховано Йоаса в Самариї з царями Ізраїлськими.

14. Mutta kun Elisa sairasti kuolintautiansa, tuli Jooas, Israelin kuningas, hänen tykönsä. Ja kumartuneena hänen kasvojensa yli hän itki ja sanoi: Isäni, isäni! Israelin sotavaunut ja ratsumiehet!

14. Ja Elisa sairasti kuolintautiansa; ja Joas Israelin kuningas tuli hänen tykönsä ja itki hänen edessänsä, ja sanoi: minun isäni, minun isäni, Israelin vaunu ja hänen ratsasmiehensä!

14. JA Elisa sairasti cuolintautians ja Joas Israelin Cuningas tuli hänen tygöns ja itki hänen edesäns ja sanoi: minun Isän minun Isän Israelin waunu ja hänen radzasmiehens.

14 Now Elisha was fallen sick of his sickness of which he died. And Joash the King of Israel came down to him and wept over him and said, My father, my father, the chariots of Israel and the horsemen of it!

14. Now Elisha was fallen sick of his sickness whereof he died. And Joash the king of Israel came down unto him, and wept over his face, and said, O my father, my father, the chariot of Israel, and the horsemen thereof.

14. Og Elisa blev syg af sin Sygdom, af hvilken han døde; og Joas Israels Konge, kom ned til ham og græd for hans Ansigt og sagde: Min Fader, min Fader! Israels Vogne og hans Ryttere!

14. Då vardt Elisa krank, der han ock af död blef; och Joas, Israels Konung, kom ned till honom, och gret för honom, och sade: Min fader, min fader, Israels vagn, och hans resenärer.

14. Ja Elisa olli ommas töwwes haige, sesse ta ka surri; ja Israeli kunningas Joas tulli alla ta jure, ja nuttis temma ees ja ütles: Mo issa , mo issa, Israeli söawankrid ja nende rüütlid!

14. Eliziejus susirgo liga, nuo kurios vėliau jis numirė. Izraelio karalius Jehoašas atėjo pas jį, verkė prie jo ir sakė: ‘‘Mano tėve, mano tėve, Izraelio kovos vežimai ir jo raiteliai!’‘

14. Elisa aber war krank, daran er auch starb. Und Joas, der König Israels, kam zu ihm hinab und weinte vor ihm und sprach: Mein Vater, mein Vater! Wagen Israels und seine Reiter!

14. Or, comme Élisée était malade de la maladie dont il mourut, Joas, roi d'Israël, descendit et pleura sur son visage, disant: Mon père, mon père, char d'Israël et sa cavalerie!

14. Eliseo estaba enfermo de su enfermedad, de la cual murió. Y descendió a él Joas rey de Israel, y llorando delante de él, dijo: Padre mío, padre mío, carros de Israel, y su gente de a caballo.

14 Elisa nu was krank geweest van zijn krankheid, van dewelke hij stierf; en Joas, de koning van Israel, was tot hem afgekomen, en had geweend over zijn aangezicht, en gezegd: Mijn vader, mijn vader, wagen Israels en zijn ruiteren!

14. A Elizeusz wpadł w ciężką chorobę, w której też umarł. I przyszedł do niego Joaz, król Izraelski, i płakał nad nim, mówiąc: Ojcze mój, ojcze mój! wozie Izraelski, i jazdo jego.

14. És megbetegedett Elizeus olyan betegséggel, a melybe bele is halt, és lement hozzá Joás, az Izráel királya, és arczára borulván sírt és monda: Édes atyám, édes atyám! [6†] Izráel szekerei és lovagjai!

14 Елисей заболел болезнью, от которой потом и умер. И пришелк нему Иоас, царь Израильский, и плакал над ним, и говорил: отец мой! отецмой! колесница Израиля и конница его!

14. Як занедужав був Елисей, і в тій недузї мав умерти, прийшов Йоас, царь Ізраїлский, до його та й промовив: Батеньку мій, батеньку! ти колеснице й комоннику Ізрайлїв!

15. Niin Elisa sanoi hänelle: Nouda jousi ja nuolia. Ja hän nouti hänelle jousen ja nuolia.

15. Elisa sanoi hänelle: ota joutsi ja nuolet! Ja kuin hän otti joutsen ja nuolet,

15. Elisa sanoi hänelle: ota joudzi ja nuolet ja cosca hän otti joudzen ja nuolet:

15 And Elisha said to him, Take bow and arrows. And he took to him bow and arrows.

15. And Elisha said unto him, Take bow and arrows. And he took unto him bow and arrows.

15. Da sagde Elisa til ham: Tag Bue og Pile; og han tog Bue og Pile til ham.

15. Elisa sade till honom: Tag bågan och pilarna. Och då han tog bågan och pilarna,

15. Ja Elisa ütles temmale: Wötta ammo ja nolid; ja ta wöttis ennese kätte ammo ja nolid.

15. Eliziejus sakė jam: ‘‘Paimk lanką ir strėlių’‘. Jehoašas paėmė lanką ir strėlių.

15. Elisa aber sprach zu ihm: Nimm Bogen und Pfeile! Und da er den Bogen und die Pfeile nahm,

15. Et Élisée lui dit: Prends un arc et des flèches. Et il prit un arc et des flèches.

15. Y díjole Eliseo: Toma el arco y las saetas. Entónces él tomóse el arco y las saetas.

15 En Elisa zeide tot hem: Neem een boog en pijlen. En hij nam tot zich een boog en pijlen.

15. Tedy mu rzekł Elizeusz: Wemij łuk i strzały; a wziąwszy przyniósł do niego łuk i strzały.

15. És monda néki Elizeus: Végy kézívet és nyilakat. És ő kézívet és nyilakat vett kezébe.

15 И сказал ему Елисей: возьми лук и стрелы. И взял он лук и стрелы.

15. Елисей ж промовив до його: Возьми лука й стріли. І принїс він лука й стріли.

16. Sitten hän sanoi Israelin kuninkaalle: Laske kätesi jouselle. Ja kun hän oli laskenut kätensä, pani Elisa kätensä kuninkaan kätten päälle.

16. Sanoi hän Israelin kuninkaalle: jännitä joutsi kädelläs; ja hän jännitti kädellänsä. Ja Elisa laski kätensä kuninkaan kätten päälle,

16. Sanoi hän Israelin Cuningalle: jännitä joudzi kädelläs ja hän jännitti kädelläns. Ja Elisa laski kätens Cuningan käden päälle/

16 And he said to the King of Israel, Put your hand upon the bow. And he put his hand (upon it). And Elisha laid his hands upon the king's hands.

16. And he said to the king of Israel, Put thine hand upon the bow. And he put his hand upon it: and Elisha put his hands upon the king's hands.

16. Da sagde han til Israels Konge: Læg din Haand paa Buen; og han lagde sin Haand paa den, og Elisa lagde sine Hænder paa Kongens Hænder.

16. Sade han till Israels Konung: Bänd bågan med dine hand. Och han bände med sine hand. Och Elisa lade sina hand på Konungens hand;

16. Ja tem̃a ütles Israeli kunningale: Panne omma kässi ammo peäle; ja ta panni omma kät peäle, ja Elisa panni ommad käed kunninga kätte peäle.

16. Tuomet Eliziejus sakė Izraelio karaliui: ‘‘Uždėk savo ranką ant lanko’‘. Jis uždėjo ranką, o Eliziejus uždėjo savo rankas ant karaliaus rankų

16. sprach er zum König Israels: Spanne mit deiner Hand den Bogen! Und er spannte mit seiner Hand. Und Elisa legte seine Hand auf des Königs Hand

16. Et Élisée dit au roi d'Israël: Tends l'arc de ta main. Et quand il l'eut tendu, Élisée mit ses mains sur les mains du roi, et dit:

16. Y dijo Eliseo al rey de Israel: Encabalga tu mano sobre el arco. Y él encabalgó su mano sobre el arco. Entónces Eliseo puso sus manos sobre las manos del rey.

16 En hij zeide tot den koning van Israel: Leg uw hand aan den boog, en hij leide zijn hand daaraan; en Elisa leide zijn handen op des konings handen.

16. I rzekł do króla Izraelskiego: Weźmij w rękę twoję łuk; i wziął go w rękę swoję; włożył też Elizeusz ręce swe na ręce królewskie.

16. Akkor monda az Izráel királyának: Fogd meg kezeddel a kézívet. És ő megfogván azt kezével, Elizeus is rátette kezeit a király kezeire;

16 И сказал царю Израильскому: положи руку твою на лук. И положил он руку свою. И наложил Елисей руки свои на руки царя,

16. І сказав до царя Ізраїлського: Положи руку на лука. Як положив він руку свою, положив Елисей свої руки на цареву руку,

17. Ja hän sanoi: Avaa ikkuna itään päin. Ja kun tämä oli avannut sen, sanoi Elisa: Ammu. Ja hän ampui. Niin hän sanoi: Herran voitonnuoli, voitonnuoli Aramia vastaan! Sinä olet voittava aramilaiset Afekissa perinpohjin.

17. Ja sanoi: avaa akkuna, joka on itään päin; ja hän avasi sen. Ja Elisa sanoi: ammu; ja hän ampui. Hän sanoi: pelastuksen nuoli Herralta, pelastuksen nuoli Syrialaisia vastaan: ja sinun pitää lyömän Syrialaiset Aphekissa, siihenasti että he lopetetut ovat.

17. Ja sanoi: awa ackuna joca on itän päin ja hän awais sen. Ja Elisa sanoi: ambua ja hän ambuis. Hän sanoi pelastuxen nuoli HERralda pelastuxen nuoli Syrialaisia wastan ja sinun pitä lyömän ne Syrialaiset Aphekis sijhenasti että he tyynni hucutetan.

17 And he said, Open the window eastward. And he opened it. Then Elisha said, Shoot. And he shot. And he said, Jehovah's arrow of victory, even the arrow of victory over Syria, for you will kill* the Syrians in Aphek till you have consumed them.

17. And he said, Open the window eastward. And he opened it. Then Elisha said, Shoot. And he shot. And he said, The arrow of the LORD'S deliverance, and the arrow of deliverance from Syria: for thou shalt smite the Syrians in Aphek, till thou have consumed them.

17. Og han sagde: Luk det Vindue op imod Østen! og han lukkede det op; og Elisa sagde: Skyd! og han skød. Og han sagde: En Frelses Pil fra Herren og en Frelses Pil imod Syrerne, og du skal slaa Syrerne i Afek, indtil du gør Ende paa dem.

17. Och sade: Låt upp fenstret österut; och han lät det upp. Och Elisa sade: Skjut; och han sköt. Han sade: En salighetspil af Herranom, en salighetspil emot de Syrer; och du skall slå de Syrer i Aphek, tilldess de blifva ändade.

17. Ja ta ütles: Te se akken lahti hom̃iko pole; ja ta teggi lahti, ja Elisa ütles: Lasse; ja ta laskis, ja Elisa ütles: Üks abbi nool Jehowa käest ja üks abbi nool Siria-rahwa wasto! ja sa pead Siria-rahwast mahhalöma Aweki, senni kui sa neid ärralöppetad.

17. ir tarė: ‘‘Atidaryk langą į rytus ir šauk’‘. Jis atidarė ir šovė. Eliziejus sakė: ‘‘Tai Viešpaties išlaisvinimo strėlė, išlaisvinimo iš Sirijos strėlė. Tu nugalėsi sirus Afeke ir juos pribaigsi’‘.

17. und sprach: Tu das Fenster auf gegen Morgen! Und er tat's auf. Und Elisa sprach: Schieß! Und er schoß. Er aber sprach: Ein Pfeil des Heils vom HERRN, ein Pfeil des Heils wider die Syrer; und du wirst die Syrer schlagen zu Aphek, bis sie aufgerieben sind.

17. Ouvre la fenêtre vers l'Orient. Et il l'ouvrit. Et Élisée lui dit: Tire. Et il tira. Et Élisée dit: C'est une flèche de délivrance de la part de l'Éternel, une flèche de délivrance contre les Syriens. Tu frapperas les Syriens à Aphek, jusqu'à les détruire.

17. Y dijo: Abre la ventana de hacia el oriente. Y como él la abrió, dijo Eliseo: Tira. Y tirando él, dijo Eliseo: Saeta de salud de Jehová, y saeta de salud contra Siria: porque herirás a los Siros en Afec hasta consumirlos.

17 En hij zeide: Doe het venster open tegen het oosten. En hij deed het open. Toen zeide Elisa: Schiet. En hij schoot. En hij zeide: Het is een pijl der verlossing des HEEREN, en een pijl der verlossing tegen de Syriers; want gij zult de Syriers slaan in Afek, tot verdoens toe.

17. I rzekł: Otwórz to okno na wschód słoóca. A gdy otworzył, rzekł Elizeusz: Strzelże! i strzelił. I rzekł: Strzała zbawienia Paóskiego, a strzała wybawienia przeciw Syryjczykom; albowiem porazisz Syryjczyki w Afeku aż do szczętu.

17. És monda: Nyisd ki az ablakot napkelet felől. És mikor kinyitotta, monda Elizeus: Lőjj! És lőtt. Akkor monda: Az Úrnak győzedelmes nyíla ez, győzedelmes nyíl a Siriabeliek ellen; mert megvered a Siriabelieket Afekben a megsemmisülésig.

17 и сказал: отвори окно на восток. И он отворил. И сказал Елисей: выстрели. И он выстрелил. И сказал: эта стрелаизбавления от Господа и стрела избавления против Сирии, и ты поразишь Сириян в Афеке вконец.

17. І промовив: Відчини вікно на схід сонця. Як відчинив, повелїв Елисей: Стріляй! І стрілив. І сказав Елисей: Се стріла вибави Господньої, стріла вибави від Сирийцїв, і ти звоюєш Сирийцїв ув Афецї так, що їх у нїщо обернеш.

18. Sitten hän sanoi: Ota nuolet. Ja kun hän oli ne ottanut, sanoi hän Israelin kuninkaalle: Lyö maahan. Niin hän löi kolme kertaa ja lakkasi sitten.

18. Ja hän sanoi: ota nuolet! ja kuin hän otti ne, sanoi hän Israelin kuninkaalle: lyö maahan! ja hän löi kolmasti ja sitte lakkasi.

18. Ja hän sanoi: ota nuolet: ja cosca hän otti ne sanoi hän Israelin Cuningalle: lyö maahan ja hän löi colmast ja sijtte lackais.

18 And he said, Take the arrows. And he took them. And he said to the King of Israel, Strike upon the ground. And he killed* three times and stopped.

18. And he said, Take the arrows. And he took them. And he said unto the king of Israel, Smite upon the ground. And he smote thrice, and stayed.

18. Og han sagde: Tag Pilene; og han tog dem; og han sagde til Kongen af Israel: Slaa imod Jorden; og han slog tre Gange, og saa holdt han op.

18. Och han sade: Tag pilarna. Och då han tog dem, sade han till Israels Konung: Slå på jordena. Och han slog tre gånger, och höll upp.

18. Ja ta ütles: Wötta need noled, ja ta wöttis; siis ütles ta Israeli kunningale: Lasse senna Ma pole; ja ta laskis kolm korda ja jäi seisma.

18. Po to jis sakė: ‘‘Paimk strėles ir suduok į žemę’‘. Karalius paėmė ir tris kartus sudavė strėlėmis į žemę.

18. Und er sprach: Nimm die Pfeile! Und da er sie nahm, sprach er zum König Israels: Schlage die Erde! Und er schlug dreimal und stand still.

18. Élisée lui dit encore: Prends les flèches. Et il les prit. Et Élisée dit au roi d'Israël: Frappe contre terre. Joas frappa trois fois, puis s'arrêta.

18. Y tornóle a decir: Toma las saetas: y después que el rey de Israel las hubo tomado, díjole: Hiere la tierra. Y él hirió tres veces, y cesó.

18 Daarna zeide hij: Neem de pijlen. En hij nam ze. Toen zeide hij tot den koning van Israel: Sla tegen de aarde. En hij sloeg driemaal; daarna stond hij stil.

18. Rzekł powtóre: Weźmij strzały! i wziął. Tedy rzekł do króla Izraelskiego: Uderz w ziemię! i uderzył trzy kroć a potem przestał.

18. Monda azután: Vedd fel a nyilakat. És felvette. Ő pedig monda az Izráel királyának: Lőjj a földbe, és bele lőtt a földbe háromszor; azután abbahagyta.

18 И сказал Елисей : возьми стрелы. И он взял. И сказал царю Израильскому: бей по земле. И ударил он три раза, иостановился.

18. І повелїв дальше: Возьми стріли. Він узяв. І промовив до царя Ізраїлського: Бий ними по землї! І вдарив тричі, та й зупинивсь.

19. Mutta Jumalan mies vihastui häneen ja sanoi: Sinun olisi pitänyt lyödä viisi tai kuusi kertaa: silloin olisit voittanut aramilaiset perinpohjin. Mutta nyt olet voittava aramilaiset ainoastaan kolme kertaa.

19. Niin Jumalan mies närkästyi hänen päällensä ja sanoi: jos olisit lyönyt viidesti eli kuudesti, niin sinä olisit lyönyt Syrialaiset, siihen asti että he olisivat lopetetut; mutta nyt sinun pitää lyömän heitä kolmasti.

19. Nijn Jumalan mies närkästyi hänen päällens ja sanoi: jos sinä olisit lyönyt wijdest eli cuudest nijns olisit lyönyt Syrialaiset sijhenasti että he olisit lopetetut mutta nyt sinun pitä lyömän heitä colmast.

19 And the man of God was angry with him and said, You should have struck five or six times. Then you would have struck Syria till you had consumed it, but now you will kill* Syria but three times.

19. And the man of God was wroth with him, and said, Thou shouldest have smitten five or six times; then hadst thou smitten Syria till thou hadst consumed it: whereas now thou shalt smite Syria but thrice.

19. Da blev den Guds Mand vred paa ham og sagde: Havde du slaget fem eller seks Gange, da skulde du have slaget Syrerne, indtil du havde gjort Ende paa dem; men nu skal du slaa Syrerne tre Gange.

19. Då vardt Guds mannen vred på honom, och sade: Hade du slagit fem eller sex gånger, så skulle du hafva slagit de Syrer, tilldess du hade gjort en ända på dem; men nu skall du slå dem tre gånger.

19. Ja se Jummala mees sai wägga kurjaks ta peäle ja ütles: Sa olleksid piddand wiis ehk kuuskord laskma, siis olleksid sinna Siria-rahwast sutumaks mahhalönud; nüüd saad sa agga Siria-rahwast kolmkorda mahhalüa.

19. Dievo vyras supykęs tarė: ‘‘Reikėjo suduoti penkis ar šešis kartus, tada būtum nugalėjęs Siriją ir juos pribaigęs. O dabar tik tris kartus ją nugalėsi’‘.

19. Da ward der Mann Gottes zornig auf ihn und sprach: Hättest du fünf-oder sechsmal geschlagen, so würdest du die Syrer geschlagen haben, bis sie aufgerieben wären; nun aber wirst du sie dreimal schlagen.

19. Et l'homme de Dieu s'irrita contre lui, et dit: Il fallait frapper cinq ou six fois; alors tu eusses frappé les Syriens jusqu'à les détruire! Maintenant tu frapperas les Syriens trois fois.

19. Entónces el varón de Dios enojado con él, le dijo: A herir cinco o seis veces, herirías a Siria hasta no quedar ninguno; empero ahora tres veces herirás a Siria.

19 Toen werd de man Gods zeer toornig op hem, en zeide: Gij zoudt vijf maal of zesmaal geslagen hebben; dan zoudt gij de Syriers tot verdoens toe geslagen hebben; doch nu zult gij de Syriers driemaal slaan.

19. Przetoż rozgniewał się naó mąż Boży, i rzekł: Miałeś uderzyć pięć albo sześć kroć, bobyś był poraził Syryjczyki aż do szczętu: a teraz tylko po trzy kroć porazisz Syryjczyki.

19. Akkor megharaguvék reá az Isten embere, és monda: Ötször vagy hatszor kellett volna lőnöd, akkor megverted volna a Siriabelieket a megsemmisülésig; de így már csak háromszor vered meg a Siriabelieket.

19 И разгневался на него человек Божий, и сказал: надобно было бы битьпять или шесть раз, тогда ты побил бы Сириян совершенно, а теперь только три раза поразишь Сириян.

19. І розсердивсь на його чоловік Божий і сказав: Тобі б ударити було пять або шість раз, тодї б ти побив Сирийцїв цїлковито, а тепер побєш їх тільки тричі.

20. Sitten Elisa kuoli, ja hänet haudattiin. Ja mooabilaisten partiojoukkoja tuli maahan vuosi vuodelta.

20. Kuin Elisa oli kuollut, ja he olivat hänen haudanneet, tuli Moabilaisten sotajoukko maakuntaan sinä vuonna.

20. COsca Elisa oli cuollut ja he olit hänen haudannet tuli Moabiterein sotajoucko maalle sinä wuonna.

20 And Elisha died and they buried him. Now the bands of the Moabites invaded the land at the coming in of the year.

20. And Elisha died, and they buried him. And the bands of the Moabites invaded the land at the coming in of the year.

20. Og Elisa døde, og de begravede ham; og Moabs Tropper kom i Landet først paa Aaret.

20. Då nu Elisa var död, och man hade begrafvit honom, föllo de Moabiters krigsfolk in uti landet på samma året.

20. Ja Elisa surri ärra, ja nemmad matsid tedda mahha; ja Moabi hulgad tullid siñna male, kui se aasta hakkas.

20. Eliziejus mirė ir buvo palaidotas. Tais metais Moabo būriai įsiveržė į Izraelį.

20. Da aber Elisa gestorben war und man ihn begraben hatte, fielen die Kriegsleute der Moabiter ins Land desselben Jahres.

20. Et Élisée mourut, et on l'ensevelit. Et, l'année suivante, des bandes de Moabites entrèrent dans le pays.

20. Y murió Eliseo, y sepultáronle. Entrado el año vinieron ejércitos de Moabitas en la tierra.

20 Daarna stierf Elisa, en zij begroeven hem. De benden nu der Moabieten kwamen in het land met het ingaan des jaars.

20. Potem umarł Elizeusz, i pogrzebiono go. A kupy swawolne Moabskie wtargnęły do ziemi roku drugiego.

20. Azután meghalt Elizeus, és eltemették. A moábita [7†] portyázó csapatok pedig az országba törtek a következő esztendőben.

20 И умер Елисей, и похоронили его. И полчища Моавитян пришли в землю в следующем году.

20. І вмер Елисей, і поховано його. Другого року прийшли в землю ватаги Моабійські.

21. Ja kerran, kun he haudatessaan erästä miestä näkivät partiojoukon, heittivät he miehen Elisan hautaan ja menivät matkoihinsa. Kun mies kosketti Elisan luita, virkosi hän ja nousi jaloilleen.

21. Ja tapahtui, että he hautasivat yhtä miestä, ja kuin he saivat nähdä sotajoukon, heittivät he miehen Elisan hautaan; ja kuin hän sinne tuli ja sattui Elisan luihin, tuli hän eläväksi ja nousi jaloillensa.

21. Ja se tapahtui että he hautaisit yhtä miestä ja cosca he sait nähdä sotajoucon heitit he miehen Elisan hautaan ja cosca hän sinne tuli ja sattui Elisan luihin tuli hän eläwäxi ja nousi jalgoillens.

21 And it happened, as they were burying a man, that, behold, they spied a band and they cast the man into the sepulcher of Elisha. And as soon as the man touched the bones of Elisha, he revived and stood up on his feet.

21. And it came to pass, as they were burying a man, that, behold, they spied a band of men; and they cast the man into the sepulchre of Elisha: and when the man was let down, and touched the bones of Elisha, he revived, and stood up on his feet.

21. Og det skete, at de begravede en Mand, og se, da de saa Troppen, da kastede de Manden i Elisas Grav; og der Manden kom ned og rørte ved Elisas Ben, da blev han levende og stod op paa sine Fødder.

21. Och det begaf sig, att de begrofvo en man; och som de fingo se krigsfolket, kastade de mannen uti Elisa graf; och då han kom vid Elisa ben, vardt han lefvandes, och stod upp på sina fötter.

21. Ja se sündis, kui nemmad ollid ühhe mehhe mahhamatmas, wata, siis näggid nemmad ühhe wäe hulga ja heitsid sedda meest Elisa hauda, kui se surnud mees senna sai ja Elisa luisse putus, siis sai ta ellusse ja tousis ülles omma jalge peäle.

21. Kartą, laidojant vyrą, žmonės pamatė karių būrį ir įmetė tą vyrą į Eliziejaus kapą. Kai tas vyras kape palietė Eliziejaus kaulus, atgijo ir atsistojo.

21. Und es begab sich, daß man einen Mann begrub; da sie aber die Kriegsleute sahen, warfen sie den Mann in Elisas Grab. Und da er hinabkam und die Gebeine Elisas berührte, ward er lebendig und trat auf seine Füße.

21. Et voici, des gens qui enterraient un homme virent une de ces bandes, et jetèrent l'homme dans le tombeau d' Élisée. Et cet homme, étant allé toucher les os d'Élisée, revint à la vie, et se leva sur ses pieds.

21. Y aconteció que queriendo unos sepultar un hombre, súbitamente vieron al ejército, y arrojaron al hombre en el sepulcro de Eliseo: y fué, y tocó el muerto los huesos de Eliseo, y revivió, y levantóse sobre sus piés.

21 En het geschiedde, als zij een man begroeven, dat zij, ziet, een bende zagen; zo wierpen zij den man in het graf van Elisa; en toen de man daarin kwam, en het gebeente van Elisa aanroerde, werd hij levend, en rees op zijn voeten.

21. I stało się, gdy chowano jednego człowieka, tedy ujrzawszy swawolną kupę, rzucili onego człowieka w grób Elizeuszowy, który gdy był wrzucony, a dotknął się kości Elizeuszowych, ożył i wstał na nogi swoje.

21. És történt, hogy egy embert temettek, és mikor meglátták a csapatokat, gyorsan odatették azt az embert az Elizeus sírjába; de a mint odajutott és hozzáért az Elizeus tetemeihez, megelevenedett és lábaira állott.

21 И было, что, когда погребали одного человека, то, увидев это полчище, погребавшие бросили того человека в гроб Елисеев; и он при падении своем коснулся костей Елисея, и ожил, и встал на ноги свои.

21. І сталося, що ховали одного чоловіка, та як побачили ватагу, вкинули чоловіка в Елисеїн гріб, а він, падаючи торкнувся об костї Елисеїні, й ожив та й знявсь на ноги.

22. Hasael, Aramin kuningas, sorti Israelia, niin kauan kuin Jooahas eli.

22. Ja Hasael Syrian kuningas ahdisti Israelia, niinkauvan kuin Joahas eli.

22. Nijn ahdisti Hasael Syrian Cuningas Israeli nijncauwan cuin Joahas eli.

22 And Hazael king of Syria oppressed Israel all the days of Jehoahaz.

22. But Hazael king of Syria oppressed Israel all the days of Jehoahaz.

22. Og Hasael, Kongen af Syrien, havde trængt Israel alle Joahas's Dage.

22. Alltså tvingade nu Hasael, Konungen i Syrien, Israel, så länge Joahas lefde.

22. Ja Siria kunningas Asael teggi Israelile hädda keige Joahasi ello aia.

22. Sirijos karalius Hazaelis spaudė Izraelį per visas Jehoachazo dienas.

22. Also zwang nun Hasael, der König von Syrien, Israel, solange Joahas lebte.

22. Or Hazaël, roi de Syrie, avait opprimé les Israélites pendant toute la vie de Joachaz.

22. Así que Hazael rey de Siria afligió a Israel todo el tiempo de Joacaz.

22 Hazael nu, de koning van Syrie, verdrukte Israel, al de dagen van Joahaz.

22. A Hazael, król Syryjski, trapił lud Izraelski po wszystkie dni Joachazowe.

22. Hazáel pedig, Siria királya nyomorgatá [8†] az Izráelt Joákház minden napjaiban.

22 Азаил, царь Сирийский, теснил Израильтян во все дни Иоахаза.

22. Азаїл же, царь Сирийський, тїснив Ізраїля поки було й віку Йоахазового.

23. Mutta Herra oli heille laupias, armahti heitä ja kääntyi heidän puoleensa liiton tähden, jonka hän oli tehnyt Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa. Sillä hän ei tahtonut tuhota heitä, eikä hän ollut vielä heittänyt heitä pois kasvojensa edestä.

23. Mutta Herra teki armon heidän kanssansa, ja armahti heidän päällensä, ja käänsi itsensä heidän puoleensa, liittonsa tähden Abrahamin, Isaakin ja Jakobin kanssa, ja ei tahtonut kadottaa heitä, eikä heittänyt heitä pois kasvoinsa edestä tähän asti.

23. Mutta HERra teki armon heidän cansans ja armahti heidän päällens ja käänsi idzens heidän puoleens hänen lijttons tähden Abrahamin Isaachin ja Jacobin cansa ja ei tahtonut cadotta heitä eikä heittänyt heitä pois hänen caswons edest tähän asti

23 But Jehovah was gracious to them and had compassion on them and had respect to them, because of his covenant with Abraham, Isaac and Jacob and would not destroy them, neither did he cast them from his presence as yet.

23. And the LORD was gracious unto them, and had compassion on them, and had respect unto them, because of his covenant with Abraham, Isaac, and Jacob, and would not destroy them, neither cast he them from his presence as yet.

23. Men Herren var dem naadig og forbarmede sig over dem og vendte sig til dem for sin Pagts Skyld med Abraham, Isak og Jakob og vilde ikke ødelægge dem og bortkastede dem endnu ikke fra sit Ansigt.

23. Men Herren gjorde nåd med dem, och förbarmade sig öfver dem, och vände sig till dem för sitt förbunds skull med Abraham, Isaac och Jacob, och ville, icke förderfva dem; och förkastade dem icke heller ifrå sitt ansigte allt härtill.

23. Agga Jehowa heitis nende peäle armo ja hallastas nende peäle ja pöris nende pole omma seädusse pärrast, mis Abraami, Isaaki ja Jakobiga tehtud, ja ei tahtnud neid mitte ärrarikkuda egga neid ärrawissata omma Palle eest siit sadik.

23. Tačiau Viešpats buvo jiems maloningas, jų gailėjosi ir pažvelgė į juos dėl savo sandoros su Abraomu, Izaoku ir Jokūbu. Jis nenorėjo jų sunaikinti ir iki šiol jų neatmetė nuo savęs.

23. Aber der HERR tat ihnen Gnade und erbarmte sich ihrer und wandte sich zu ihnen um seines Bundes willen mit Abraham, Isaak und Jakob und wollte sie nicht verderben, verwarf sie auch nicht von seinem Angesicht bis auf diese Stunde.

23. Mais l'Éternel leur fit grâce, il eut compassion d'eux, et il se retourna vers eux à cause de son alliance avec Abraham, Isaac et Jacob. Il ne voulut point les exterminer; et, jusqu'à maintenant, il ne les a pas rejetés de devant sa face.

23. Mas Jehová tuvo misericordia de ellos, y compadecióse de ellos, y mirólos por amor de su concierto con Abraham, Isaac, y Jacob: y no quiso destruirlos, ni echarlos de delante de sí hasta ahora.

23 Doch de HEERE was hun genadig, en ontfermde Zich hunner, en wendde Zich tot hen, om Zijns verbonds wil met Abraham, Izak en Jakob; en Hij wilde hen niet verderven, en heeft hen niet verworpen van Zijn aangezicht, tot nu toe.

23. Ale ulitowawszy się ich Pan, zmiłował się nad nimi, i nawrócił się ku nim dla przymierza swego z Abrahamem, z Izaakiem, i z Jakóbem; i nie chciał ich wytracić, ani ich odrzucił od oblicza swego, aż do tego czasu.

23. De megkegyelmezett az Úr nékik, és megkönyörült rajtok, és hozzájok tért az ő szövetségéért, [9†] a melyet kötött volt Ábrahámmal, Izsákkal és Jákóbbal, és nem akarta őket elveszíteni, sem el nem vetette őket az ő orczája elől mind ez ideig.

23 Но Господь умилосердился над ними, и помиловал их, и обратился к ним ради завета Своего с Авраамом, Исааком и Иаковом, и не хотел истребить их, и не отверг их от лица Своего доныне.

23. Однакже Господь змилосердивсь над ними й обернувся до них задля завіту свого з Авраамом, Ісааком та Яковом, і не хотїв їх вигубити й не відкинув їх і досї від обличчя свого.

24. Ja Hasael, Aramin kuningas, kuoli, ja hänen poikansa Benhadad tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

24. Ja Hasael Syrian kuningas kuoli, ja hänen poikansa Benhadad tuli kuninkaaksi hänen siaan.

24. JA Hasael Syrian Cuningas cuoli ja hänen poicans Benhadad tuli Cuningaxi hänen siaans.

24 And Hazael king of Syria died and Ben-hadad his son reigned instead of him.

24. So Hazael king of Syria died; and Benhadad his son reigned in his stead.

24. Og Hasael, Kongen af Syrien, døde, og hans Søn Benhadad blev Konge i hans Sted.

24. Och Hasael, Konungen i Syrien, blef död; och hans son Benhadad vardt Konung i hans stad.

24. Ja Siria kunningas Asael surri ärra, ja ta poeg Pennadad sai kunningaks ta assemele.

24. Sirijos karalius Hazaelis mirė, ir jo sūnus Ben Hadadas pradėjo karaliauti jo vietoje.

24. Und Hasael, der König von Syrien, starb, und sein Sohn Benhadad ward König an seiner Statt.

24. Alors Hazaël, roi de Syrie, mourut, et Ben-Hadad, son fils, régna à sa place.

24. Y murió Hazael rey de Siria, y reinó en su lugar Ben-adad su hijo.

24 En Hazael, de koning van Syrie, stierf, en zijn zoon Benhadad werd koning in zijn plaats.

24. I umarł Hazael, król Syryjski, a królował Benadad, syn jego, miasto niego.

24. És meghalt Hazáel, Siria királya, és az ő fia, Benhadád lett helyette a király.

24 И умер Азаил, царь Сирийский, и воцарился Венадад, сын его, вместо него.

24. І вмер Азаїл, царь Сирийський, а намість його став царем син його Бенадад.

25. Ja Jooas, Jooahaan poika, otti Benhadadilta, Hasaelin pojalta, takaisin ne kaupungit, jotka tämä oli asevoimalla ottanut hänen isältänsä Jooahaalta. Kolme kertaa Jooas voitti hänet ja otti takaisin Israelin kaupungit.

25. Ja Joas Joahaksen poika palasi ja otti ne kaupungit Benhadadilta Hasaelin pojalta jälleen, jotka hän hänen isältänsä Joahakselta sodalla ottanut oli. Joas löi kolmasti häntä, ja sai Israelin kaupungit jälleen.

25. Ja Joas palais ja otti ne Caupungit Benhadadilda jällens Hasaelin pojalda jotca hän hänen Isäldäns Joahaxelda sodalla ottanut oli. Joas löi colmast händä ja sai Israelin Caupungit jällens.

25 And Jehoash the son of Jehoahaz again took out of the hand of Ben-hadad the son of Hazael the cities, which he had taken out of the hand of Jehoahaz his father by war. Three times Joash killed* him and recovered the cities of Israel.

25. And Jehoash the son of Jehoahaz took again out of the hand of Benhadad the son of Hazael the cities, which he had taken out of the hand of Jehoahaz his father by war. Three times did Joash beat him, and recovered the cities of Israel.

25. Og Joas, Joahas's Søn, tog de Stæder igen fra Benhadads, Hasaels Søns, Haand, som han havde taget fra Joahas's, hans Faders, Haand i Krigen; tre Gange slog Joas ham og fik Israels Stæder igen.

25. Men Joas vände om, och tog de städer igen utu Benhadads, Hasaels sons, hand, som han utu hans faders Joahas hand med strid tagit hade. Tre gånger slog Joas honom, och fick Israels städer igen.

25. Ja Joahasi poeg Joas wöttis Asaeli poia Pennadadi käest need liñnad jälle ärra, mis ta temma issa Joahasi käest söaga olli ärrawötnud; kolmkorda löi Joas tedda mahha ja satis Israeli liñnad taggasi.

25. Jehoachazo sūnus Jehoašas atsiėmė iš Hazaelio sūnaus Ben Hadado miestus, kuriuos jis buvo karu paėmęs iš jo tėvo Jehoachazo. Tris kartus Jehoašas jį nugalėjo ir atgavo Izraelio miestus.

25. Joas aber nahm wieder die Städte aus der Hand Benhadads, des Sohnes Hasaels, die er aus der Hand seines Vaters Joahas genommen hatte im Streit. Dreimal schlug ihn Joas und brachte die Städte Israels wieder.

25. Et Joas, fils de Joachaz, reprit des mains de Ben-Hadad, fils de Hazaël, les villes que celui-ci avait conquises sur Joachaz, son père. Joas le battit par trois fois, et recouvra les villes d'Israël.

25. Y volvió Joas, hijo de Joacaz, y tomó de mano de Ben-adad, hijo de Hazael, las ciudades que él había tomado de mano de Joacaz su padre en guerra: porque tres veces le hirió Joas, y restituyó las ciudades a Israel.

25 Joas nu, de zoon van Joahaz, nam de steden weder in, uit de hand van Benhadad, den zoon van Hazael, die hij uit de hand van Joahaz, zijn vader, met krijg genomen had; Joas sloeg hem driemaal, en bracht de steden aan Israel weder.

25. Przetoż znowu Joaz, syn Joachazowy, odebrał miasta z ręki Benadada, syna Hazaelowego, które był wziął z rąk Joachaza, ojca jego, przez wojnę; bo po trzy kroć poraził go Joaz, i przywrócił miasta Izraelowi.

25. És visszavevé Joás, a Joákház fia Benhadádnak, a Hazáel fiának kezéből a városokat, a melyeket erővel elvett volt [10†] Joákháznak, az ő atyjának kezéből. Háromszor veré meg őt Joás, és visszaszerezte Izráel városait.

25 И взял назад Иоас, сын Иоахаза, из руки Венадада, сына Азаила, города, которые он взял войною из руки отца его Иоахаза. Три раза разбил его Иоас и возвратил города Израилевы.

25. Тодї Йоас Йоахазенко повідоймав городи в Бенадада Азаїленка, що він позавойовував був у його батька Йоахаза. Тричі побив його Йоас та й вернув городи Ізрайлеві.