5 luku

Opetuksia jumalanpalveluksesta ja etenkin lupauksista. Hallitus on maalle hyväksi, vaikka sortoa onkin. Parempi kuin rikkauden tavoittelu on Jumalan lahjojen iloinen nauttiminen.

2. Älä ole kerkeä suultasi, älköönkä sydämesi kiirehtikö lausumaan sanaa Jumalan edessä, sillä Jumala on taivaassa ja sinä olet maan päällä; sentähden olkoot sanasi harvat.

2. Älä ole kerkeä suultasi, älköönkä sydämesi kiirehtikö lausumaan sanaa Jumalan edessä, sillä Jumala on taivaassa ja sinä olet maan päällä; sentähden olkoot sanasi harvat.

1. ÄLä ole ylön picainen suustas ja älä anna sydämes kijrutta puhuman Jumalan edes:

3. Sillä paljosta työstä tulee unia, ja missä on paljon sanoja, siinä on tyhmä äänessä.

3. Sillä paljosta työstä tulee unia, ja missä on paljon sanoja, siinä on tyhmä äänessä.

2. Sillä Jumala on taiwas ja sinä maan päällä ole sentähden wähän puheinen. Cusa paljo murhetta on sijnä on paljo unia ja paljosa puhesa löytän myös hulluus.

4. Kun teet lupauksen Jumalalle, niin täytä se viivyttelemättä; sillä ei ole hänellä mielisuosiota tyhmiin: täytä, mitä lupaat.

4. Kun teet lupauksen Jumalalle, niin täytä se viivyttelemättä; sillä ei ole hänellä mielisuosiota tyhmiin: täytä, mitä lupaat.

3. COscas Jumalalle lupauxen teet nijn älä wijwyttele sitä: sillä ei hän tyhmijn mielisty.

5. On parempi, ettet lupaa, kuin että lupaat etkä täytä.

5. On parempi, ettet lupaa, kuin että lupaat etkä täytä.

4. Mitäs lupat nijn pidä se on parembi ettes lupa cuin ettes täytä mitäs luwannut olet.

6. Älä anna suusi saattaa ruumistasi syynalaiseksi, äläkä sano Jumalan sanansaattajan edessä: Se oli erehdys; miksi pitäisi Jumalan vihastua sinun puheestasi ja turmella sinun kättesi työt?

6. Älä anna suusi saattaa ruumistasi syynalaiseksi, äläkä sano Jumalan sanansaattajan edessä: "Se oli erehdys"; miksi pitäisi Jumalan vihastua sinun puheestasi ja turmella sinun kättesi työt?

5. ÄLä salli suus wietellä lihas ja älä sano Engelille: se oli exymys: ettei Jumala wihastuis sinun änees ja duomidzis caickia sinun kättes töitä.

7. Sillä paljot unet ovat pelkkää turhuutta; samoin paljot puheet. Mutta pelkää sinä Jumalaa.

7. Sillä paljot unet ovat pelkkää turhuutta; samoin paljot puheet. Mutta pelkää sinä Jumalaa.

6. Cusa paljo unia on sijnä on myös turha meno ja paljo puhetta mutta pelkä sinä Jumalata.

8. Jos näet köyhää sorrettavan sekä oikeutta ja vanhurskautta poljettavan maakunnassa, niin älä sitä asiaa ihmettele; sillä ylhäistä vartioitsee vielä ylhäisempi, ja sitäkin ylhäisemmät heitä molempia.

8. Jos näet köyhää sorrettavan sekä oikeutta ja vanhurskautta poljettavan maakunnassa, niin älä sitä asiaa ihmettele; sillä ylhäistä vartioitsee vielä ylhäisempi, ja sitäkin ylhäisemmät heitä molempia.

7. JOs sinä näet köyhän wääryttä kärsiwän ja oikeuden ja wanhurscauden tulewan pois maasta älä ihmettele sitä: sillä yxi on joca on corkein wartia corkeudes ja on wielä corkiambi molembita.

9. Ja maalle on kaikessa hyödyksi, että viljellyllä maalla on kuningas.

9. Ja maalle on kaikessa hyödyksi, että viljellyllä maalla on kuningas.

8. Sen päällä on Cuningas maacunnasa että kedot kynnetäisin.

10. Joka rakastaa rahaa, ei saa rahaa kylläksensä, eikä voittoa se, joka rakastaa tavaran paljoutta. Sekin on turhuutta.

10. Joka rakastaa rahaa, ei saa rahaa kylläksensä, eikä voittoa se, joka rakastaa tavaran paljoutta. Sekin on turhuutta.

9. JOca raha racasta ei hän ikänäns rahaan suutu ja joca rickautta racasta ei hänelle pidä sijtä hyödytystä oleman ja se on myös turha:

11. Omaisuuden karttuessa karttuvat sen syöjätkin; ja mitä muuta etua siitä on haltijallensa, kuin että silmillään sen näkee?

11. Omaisuuden karttuessa karttuvat sen syöjätkin; ja mitä muuta etua siitä on haltijallensa, kuin että silmillään sen näkee?

10. Sillä cusa paljo rickautta on sijnä on myös paljon syöpiä mitästä hyödytystä sijs hänen sijtä on? mutta että hän ainoastans sen näke silmilläns.

12. Työntekijän uni on makea, söipä hän vähän tai paljon; mutta rikkaan ei hänen yltäkylläisyytensä salli nukkua.

12. Työntekijän uni on makea, söipä hän vähän tai paljon; mutta rikkaan ei hänen yltäkylläisyytensä salli nukkua.

11. Joca työtä teke hänelle on uni makia joco hän wähä eli paljo syönyt on waan rickan ylönpaldisus ei salli hänen maata.

13. On raskas onnettomuus, jonka minä näin auringon alla: rikkaus, joka on säilytetty onnettomuudeksi haltijallensa.

13. On raskas onnettomuus, jonka minä näin auringon alla: rikkaus, joka on säilytetty onnettomuudeksi haltijallensa.

12. Se on paha waiwa jonga minä näin Auringon alla nimittäin että rickaudet tallella pannan hänelle wahingoxi jonga se oma on:

14. Se rikkaus katoaa onnettoman tapauksen kautta; ja jos hänelle on syntynyt poika, ei sen käsiin jää mitään.

14. Se rikkaus katoaa onnettoman tapauksen kautta; ja jos hänelle on syntynyt poika, ei sen käsiin jää mitään.

13. Sillä rickat huckuwat suures wiheljäisydes ja jos hän on sijttänyt pojan nijn ei sen käsijn jää mitän.

15. Niinkuin hän tuli äitinsä kohdusta, niin on hänen alastonna jälleen mentävä pois, samoin kuin tulikin; eikä hän vaivannäöstänsä saa mitään, minkä veisi täältä kädessänsä.

15. Niinkuin hän tuli äitinsä kohdusta, niin on hänen alastonna jälleen mentävä pois, samoin kuin tulikin; eikä hän vaivannäöstänsä saa mitään, minkä veisi täältä kädessänsä.

14. Nijncuin hän on alastoina tullut äitins cohdusta nijn hän jällens mene pois cuin hän tullutkin on ja ei ota mitän cansans caikesta hänen työstäns joca hänen käsisäns on cosca hän mene pois.

16. Raskas onnettomuus tämäkin on: aivan niinkuin hän tuli, on hänen mentävä; ja mitä hyötyä hänellä sitten on siitä, että on vaivaa nähnyt tuulen hyväksi?

16. Raskas onnettomuus tämäkin on: aivan niinkuin hän tuli, on hänen mentävä; ja mitä hyötyä hänellä sitten on siitä, että on vaivaa nähnyt tuulen hyväksi?

15. Se on paha waiwa että hän nijn tästä lähte nijncuin hän tullut on mitä se händä autta että hän tuulen työtä on tehnyt?

17. Myös kuluttaa hän kaikki päivänsä pimeydessä; ja surua on hänellä paljon, kärsimystä ja mielikarvautta.

17. Myös kuluttaa hän kaikki päivänsä pimeydessä; ja surua on hänellä paljon, kärsimystä ja mielikarvautta.

16. Caiken elinaicans on hän pimeydes syönyt suuresa murhesa sairaudesa ja surusa.

18. Katso, minkä minä olen tullut näkemään, on hyvää ja kaunista syödä ja juoda ja nauttia hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, jolla ihminen itseänsä vaivaa auringon alla lyhyinä elämänsä päivinä, jotka Jumala on hänelle antanut; sillä se on hänen osansa.

18. Katso, minkä minä olen tullut näkemään, on hyvää ja kaunista syödä ja juoda ja nauttia hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, jolla ihminen itseänsä vaivaa auringon alla lyhyinä elämänsä päivinä, jotka Jumala on hänelle antanut; sillä se on hänen osansa.

17. Nijn minä pidän sen parhana että ihminen syö ja juo ja on hywällä mielellä caikesa hänen työsäns cuin hänellä Auringon alla on hänen elinaicanans ja Jumala hänelle anda: sillä se on hänen osans.

19. Sekin on Jumalan lahja, jos Jumala kenelle ihmiselle antaa rikkautta ja tavaraa ja sallii hänen syödä siitä ja saada osansa ja iloita vaivannäkönsä ohessa.

19. Sekin on Jumalan lahja, jos Jumala kenelle ihmiselle antaa rikkautta ja tavaraa ja sallii hänen syödä siitä ja saada osansa ja iloita vaivannäkönsä ohessa.

18. Ja jolle ihmiselle Jumala anda rickautta tawarata ja woima että hän sijtä söis ja jois hänen osaxens ja olis iloinen hänen työsäns se on Jumalan lahja:

20. Sillä hän ei tule niin paljon ajatelleeksi elämänsä päiviä, kun Jumala suostuu hänen sydämensä iloon.

20. Sillä hän ei tule niin paljon ajatelleeksi elämänsä päiviä, kun Jumala suostuu hänen sydämensä iloon.

19. Sillä ei hän paljo ajattele tätä wiheljäistä elämätä että Jumala on iloittanut hänen sydämens.