3 luku

Kaikella on aikansa, mutta ihminen ei tunne Jumalan asettamia aikoja. Ihminen on kuolevaineen niinkuin eläinkin; iloitkoon siis ihminen eläessään teoistansa.

1. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.

1. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.

1. CAikilla on heidän aicans ja caikilla mitä taiwan alla aljetan on heidän hetkens.

2. Aika on syntyä ja aika kuolla. Aika on istuttaa ja aika repiä istutus.

2. Aika on syntyä ja aika kuolla. Aika on istuttaa ja aika repiä istutus.

2. Aica on Syndyä Cuolla Istutta Repiä ylös istutettua.

3. Aika on surmata ja aika parantaa. Aika on purkaa ja aika rakentaa.

3. Aika on surmata ja aika parantaa. Aika on purkaa ja aika rakentaa.

3. Tappa Paranda Cukista Raketa.

4. Aika on itkeä ja aika nauraa. Aika on valittaa ja aika hypellä.

4. Aika on itkeä ja aika nauraa. Aika on valittaa ja aika hypellä.

4. Itke Naura Walitta Hypätä.

5. Aika on heitellä kiviä ja aika kerätä kivet. Aika on syleillä ja aika olla syleilemättä.

5. Aika on heitellä kiviä ja aika kerätä kivet. Aika on syleillä ja aika olla syleilemättä.

5. Heitellä kiwiä coota Halata ja lacata halamast.

6. Aika on etsiä ja aika kadottaa. Aika on säilyttää ja aika viskata pois.

6. Aika on etsiä ja aika kadottaa. Aika on säilyttää ja aika viskata pois.

6. Edziä cadotta Pitä poisheittä.

7. Aika on reväistä rikki ja aika ommella yhteen. Aika on olla vaiti ja aika puhua.

7. Aika on reväistä rikki ja aika ommella yhteen. Aika on olla vaiti ja aika puhua.

7. Rewäistä paicata Wai olla puhua.

8. Aika on rakastaa ja aika vihata. Aika on sodalla ja aika rauhalla.

8. Aika on rakastaa ja aika vihata. Aika on sodalla ja aika rauhalla.

8. Racasta wihata Sotia rauha pitä.

9. Mitä hyötyä on työntekijällä siitä, mistä hän näkee vaivaa?

9. Mitä hyötyä on työntekijällä siitä, mistä hän näkee vaivaa?

9. Tehkän nijncuin hän tahto ei hän enä saa.

10. Minä olen katsonut sitä työtä, minkä Jumala on antanut ihmislapsille, heidän sillä itseään rasittaaksensa.

10. Minä olen katsonut sitä työtä, minkä Jumala on antanut ihmislapsille, heidän sillä itseään rasittaaksensa.

10. Sijtä minä näin sen waiwan jonga Jumala ihmiselle andanut oli heitä waiwataxens.

11. Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua.

11. Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua.

11. Waan hän teke caicki hywin oikialla ajalla ja anda heidän sydämens caiwata mitä mailmas tapahtu: sillä ei ihminen taida löytä sitä työtä jota Jumala teke ei alcua eikä loppua.

12. Minä tulin tietämään, ettei heillä ole muuta onnea kuin iloita ja tehdä hyvää eläessänsä.

12. Minä tulin tietämään, ettei heillä ole muuta onnea kuin iloita ja tehdä hyvää eläessänsä.

12. Sentähden ymmärsin minä ettei mitän parembata ole cuin iloita ja hywä tehdä hänen elinaicanans.

13. Mutta jokaiselle ihmiselle on sekin, että hän syö ja juo ja nauttii hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, Jumalan lahja.

13. Mutta jokaiselle ihmiselle on sekin, että hän syö ja juo ja nauttii hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, Jumalan lahja.

13. Sillä jocainen ihminen joca syö ja juo ja on hywällä mielellä työsäns se on Jumalan lahja.

14. Minä tulin tietämään, että kaikki, mitä Jumala tekee, pysyy iäti. Ei ole siihen lisäämistä eikä siitä vähentämistä. Ja Jumala on sen niin tehnyt, että häntä peljättäisiin.

14. Minä tulin tietämään, että kaikki, mitä Jumala tekee, pysyy iäti. Ei ole siihen lisäämistä eikä siitä vähentämistä. Ja Jumala on sen niin tehnyt, että häntä peljättäisiin.

14. Minä ymmärrän että caicki mitä Jumala teke se pysy en me taida sijhen lisätä eli sijtä wähetä ja Jumala teke sitä että händä peljätäisin.

15. Mitä nyt on, sitä on ollut jo ennenkin; ja mitä vasta on oleva, sitä on ollut jo ennenkin. Jumala etsii jälleen sen, mikä on mennyttä.

15. Mitä nyt on, sitä on ollut jo ennenkin; ja mitä vasta on oleva, sitä on ollut jo ennenkin. Jumala etsii jälleen sen, mikä on mennyttä.

15. Mitä Jumala teke se pysy nijn ja mitä hän tehdä tahto se tapahtu: sillä hän ajattele sitä ja täyttä sen.

16. Vielä minä näin auringon alla oikeuspaikan, ja siinä oli vääryys, ja vanhurskauden paikan, ja siinä oli vääryys.

16. Vielä minä näin auringon alla oikeuspaikan, ja siinä oli vääryys, ja vanhurskauden paikan, ja siinä oli vääryys.

16. JA minä näin wielä Auringon alla Duomarin istuimella jumalattoman menon ja oikeuden sialla wääryden.

17. Minä sanoin sydämessäni: Vanhurskaan ja väärän tuomitsee Jumala, sillä siellä on jokaisella asialla ja jokaisella teolla aikansa.

17. Minä sanoin sydämessäni: Vanhurskaan ja väärän tuomitsee Jumala, sillä siellä on jokaisella asialla ja jokaisella teolla aikansa.

17. Silloin ajattelin minä mielesäni: Jumalan täyty duomita wanhurscan ja jumalattoman: sillä caikella aiwoituxella ja caikella työllä on hänen aicans.

18. Minä sanoin sydämessäni: Ihmislasten tähden se niin on, jotta Jumala heitä koettelisi ja he tulisivat näkemään että he omassa olossaan ovat eläimiä.

18. Minä sanoin sydämessäni: Ihmislasten tähden se niin on, jotta Jumala heitä koettelisi ja he tulisivat näkemään että he omassa olossaan ovat eläimiä.

18. MInä sanoin ihmisten menosta minun sydämesäni: josa Jumala tiettäwäxi teke ja näyttä että he idzestäns owat nijncuin carja: sillä ihmisen tapahtu nijncuin carjangin.

19. Sillä ihmislasten käy niinkuin eläintenkin; sama on kumpienkin kohtalo. Niinkuin toiset kuolevat, niin toisetkin kuolevat; yhtäläinen henki on kaikilla. Ihmisillä ei ole mitään etua eläinten edellä, sillä kaikki on turhuutta.

19. Sillä ihmislasten käy niinkuin eläintenkin; sama on kumpienkin kohtalo. Niinkuin toiset kuolevat, niin toisetkin kuolevat; yhtäläinen henki on kaikilla. Ihmisillä ei ole mitään etua eläinten edellä, sillä kaikki on turhuutta.

19. Nijncuin he cuolewat nijn myös hän cuole ja nijn on caikilla yhtäläinen hengi. Ja ei ihmisellä ole mitän enämbi cuin carjallacan: sillä caicki on turha.

20. Kaikki menee samaan paikkaan. Kaikki on tomusta tullut, ja kaikki palajaa tomuun.

20. Kaikki menee samaan paikkaan. Kaikki on tomusta tullut, ja kaikki palajaa tomuun.

20. Caicki menewät yhtä sia cohden: caicki owat mullasta tehdyt ja caicki jällens muldaan joutuwat.

21. Kuka tietää ihmisen hengestä, kohoaako se ylös, ja eläimen hengestä, vajoaako se alas maahan?

21. Kuka tietää ihmisen hengestä, kohoaako se ylös, ja eläimen hengestä, vajoaako se alas maahan?

21. Cuca tietä jos ihmisen hengi mene ylöspäin eli carjan hengi mene ales maan ala? Sentähden sanon minä: ettei mitän ole parembata cuin että ihminen on iloinen hänen työsäns: sillä se on hänen osans.

22. Niin minä tulin näkemään, että ei ole mitään parempaa, kuin että ihminen iloitsee teoistansa, sillä se on hänen osansa. Sillä kuka tuo hänet takaisin näkemään iloksensa sitä, mikä tulee hänen jälkeensä?

22. Niin minä tulin näkemään, että ei ole mitään parempaa, kuin että ihminen iloitsee teoistansa, sillä se on hänen osansa. Sillä kuka tuo hänet takaisin näkemään iloksensa sitä, mikä tulee hänen jälkeensä?

22. Sillä cuca tahto saatta händä cadzoman mitä hänen jälkens tulewa on?