10 luku

Mietelmiä ja elämänohjeita eri aloilta.

1. Myrkkykärpäset saavat haisemaan ja käymään voiteentekijän voiteen. Pieni tyhmyys painaa enemmän kuin viisaus ja kunnia.

1. Myrkkykärpäset saavat haisemaan ja käymään voiteentekijän voiteen. Pieni tyhmyys painaa enemmän kuin viisaus ja kunnia.

1. NIin myös pahat kärwäiset turmelewat hywän woiten sentähden on tyhmyys toisinans parembi cuin wijsaus ja cunnia:

2. Viisaan sydän vetää oikealle, tyhmän vasemmalle.

2. Viisaan sydän vetää oikealle, tyhmän vasemmalle.

2. Sillä wijsan sydän on hänen oikialla kädelläns waan hullun sydän on hänen wasemallans.

3. Tietä käydessäkin puuttuu tyhmältä mieltä: jokaiselle hän ilmaisee olevansa tyhmä.

3. Tietä käydessäkin puuttuu tyhmältä mieltä: jokaiselle hän ilmaisee olevansa tyhmä.

3. Ja waicka hullu on tyhmä hänen aiwoituxesans nijn hän pitä cuitengin caicki muut tyhmänä.

4. Jos hallitsijassa nousee viha sinua kohtaan, niin älä jätä paikkaasi; sillä sävyisyys pidättää suurista synneistä.

4. Jos hallitsijassa nousee viha sinua kohtaan, niin älä jätä paikkaasi; sillä sävyisyys pidättää suurista synneistä.

4. Sentähden jos woimallisen miehen waatimisella on menestys sinun tahtoas wastan nijn älä hämmästy: sillä myötäandaminen asetta paljo pahutta.

5. On onnettomuus se, minkä olen nähnyt auringon alla, vallanpitäjästä lähtenyt erehdys:

5. On onnettomuus se, minkä olen nähnyt auringon alla, vallanpitäjästä lähtenyt erehdys:

5. SE on wielä paha meno jonga minä näin Auringon alla nimittäin: taitamattomuden joca on enimmäst woimallisten seasa.

6. tyhmyys asetetaan arvon korkeuksiin, ja rikkaat saavat istua alhaalla.

6. tyhmyys asetetaan arvon korkeuksiin, ja rikkaat saavat istua alhaalla.

6. Että tyhmä istu suuresa cunniasa ja rickat alembana istuwat.

7. Minä olen nähnyt palvelijat hevosten selässä ja ruhtinaat kävelemässä kuin palvelijat maassa.

7. Minä olen nähnyt palvelijat hevosten selässä ja ruhtinaat kävelemässä kuin palvelijat maassa.

7. Minä näin palweliat istuwan hewoisten päällä ja Ruhtinat käywän jalain nijncuin palweliat: mitta joca cuoppa caewa hänen pitä sijhen idze langeman.

8. Joka kuopan kaivaa, se siihen putoaa; joka muuria purkaa, sitä puree käärme.

8. Joka kuopan kaivaa, se siihen putoaa; joka muuria purkaa, sitä puree käärme.

8. Ja joca repi aita maahan händä pitä madon pistämän joca kiwiä wierittä hänellä on sijtä waiwa.

9. Joka kiviä louhii, se niihin loukkaantuu; joka puita halkoo, se joutuu siinä vaaraan.

9. Joka kiviä louhii, se niihin loukkaantuu; joka puita halkoo, se joutuu siinä vaaraan.

9. Joca puita halcaise hän tule sijtä haawoitetuxi.

10. Jos rauta on tylsynyt eikä teränsuuta tahkota, täytyy ponnistaa voimia; mutta hyödyllinen kuntoonpano on viisautta.

10. Jos rauta on tylsynyt eikä teränsuuta tahkota, täytyy ponnistaa voimia; mutta hyödyllinen kuntoonpano on viisautta.

10. Cosca rauta tylsäxi tule ja ei pysty nijn täyty lujemmin ruweta: nijn myös wijsaus ahkerutta noudatta.

11. Jos käärme puree silloin, kun sitä ei ole lumottu, ei lumoojalla ole hyötyä taidostaan.

11. Jos käärme puree silloin, kun sitä ei ole lumottu, ei lumoojalla ole hyötyä taidostaan.

11. EI lackari parembi ole cuin kärme joca lumojat pistä.

12. Sanat viisaan suusta saavat suosiota, mutta tyhmän nielevät hänen omat huulensa.

12. Sanat viisaan suusta saavat suosiota, mutta tyhmän nielevät hänen omat huulensa.

12. Vijsan suun sanat owat otolliset waan tyhmän huulet nielewät hänen.

13. Hänen suunsa sanain alku on tyhmyyttä, ja hänen puheensa loppu pahaa mielettömyyttä.

13. Hänen suunsa sanain alku on tyhmyyttä, ja hänen puheensa loppu pahaa mielettömyyttä.

13. Hänen puhens alcu on tyhmyys ja loppu on wahingolinen hulluus.

14. Tyhmä puhuu paljon; mutta ihminen ei tiedä, mitä tuleva on. Ja kuka ilmaisee hänelle, mitä hänen jälkeensä tulee?

14. Tyhmä puhuu paljon; mutta ihminen ei tiedä, mitä tuleva on. Ja kuka ilmaisee hänelle, mitä hänen jälkeensä tulee?

14. Tyhmällä on paljo puhetta: sillä ei ihminen tiedä mitä ollut on.

15. Oma vaivannäkö väsyttää tyhmän, joka ei osaa kaupunkiinkaan kulkea.

15. Oma vaivannäkö väsyttää tyhmän, joka ei osaa kaupunkiinkaan kulkea.

15. Ja cuca tahto hänelle sanoa mitä tulewa on? Tyhmäin työt tulewat työläxi ettei tietä Caupungijn mennä.

16. Voi sinua, maa, jolla on kuninkaana poikanen ja jonka ruhtinaat jo aamulla aterioita pitävät!

16. Voi sinua, maa, jolla on kuninkaana poikanen ja jonka ruhtinaat jo aamulla aterioita pitävät!

16. WOi sinuas maacunda jonga Cuningas lapsi on ja jonga Ruhtinat warahin syöwät.

17. Onnellinen sinä, maa, jolla on jalosukuinen kuningas ja jonka ruhtinaat pitävät aterioita oikeaan aikaan, miehekkäästi eikä juopotellen!

17. Onnellinen sinä, maa, jolla on jalosukuinen kuningas ja jonka ruhtinaat pitävät aterioita oikeaan aikaan, miehekkäästi eikä juopotellen!

17. Hywä on sinulle maacunda jonga Cuningas wapa on ja jonga Ruhtinat oikialla ajalla syöwät wahwistuxexi ja ei hecumaxi.

18. Missä laiskuus on, siinä vuoliaiset vaipuvat; ja missä kädet velttoina riippuvat, tippuu huoneeseen vettä.

18. Missä laiskuus on, siinä vuoliaiset vaipuvat; ja missä kädet velttoina riippuvat, tippuu huoneeseen vettä.

18. ( Sillä laiscuden tähden malat maahan putowat ja joutilain kätten tähden tule huone wuotaman )

19. Hauskuudeksi ateria laitetaan, ja viini ilahuttaa elämän; mutta raha kaiken hankkii.

19. Hauskuudeksi ateria laitetaan, ja viini ilahuttaa elämän; mutta raha kaiken hankkii.

19. Sijtä seura että he nauroxi walmistawat leipäns ja wijnans eläwitä iloittaman: Ja raha caicki toimitta.

20. Älä ajatuksissasikaan kiroile kuningasta, äläkä makuukammiossasikaan kiroile rikasta, sillä taivaan linnut kuljettavat sinun äänesi ja siivelliset ilmaisevat sinun sanasi.

20. Älä ajatuksissasikaan kiroile kuningasta, äläkä makuukammiossasikaan kiroile rikasta, sillä taivaan linnut kuljettavat sinun äänesi ja siivelliset ilmaisevat sinun sanasi.

20. Älä kiroile Cuningasta sydämesäs ja älä kiroile ricasta macaus Cammiosas: sillä linnut taiwan alla wiewät sinun änes ja joilla sijwet owat ilmoittawat sinun sanas.