4 luku

Jerusalemin piiritys ja hätä esitetään profeetan vertauskuvallisilla teoilla.

1. Ja sinä ihmislapsi, ota itsellesi tiilikivi ja aseta se eteesi ja piirrä siihen kaupunki, Jerusalem.

1. Ja sinä ihmisen lapsi, ota sinulles tiilikivi, pane se etees, ja piirusta sen päälle Jerusalemin kaupunki.

1. JA sinä ihmisen lapsi ota tijlikiwi pane se sinun etees ja pijrusta sen päälle Jerusalemin Caupungi/

2. Ja pane se piirityksiin, rakenna sitä vastaan saartovarusteet, luo sitä vastaan valli, aseta sitä vastaan sotaleirejä ja pane sitä vastaan yltympäri muurinmurtajia.

2. Ja lyö leiri sen ympärille, ja rakenna siihen aita, ja tee siihen valli, ja aseta siihen sotaväki, ja pane sota-aseet sitä vastaan joka taholta.

2. Ja lyö leiri sen ymbärille ja rakenna sijhen aita ja tee sijhen walli ja aseta sijhen sotawäki ja pane sotaaset sen ymbärille.

3. Ota sitten itsellesi rautainen leivinlevy ja aseta se rautamuuriksi itsesi ja kaupungin väliin ja suuntaa kasvosi kaupunkia kohti, niin että se tulee piirityksiin, ja piiritä sitä. Tämä on oleva merkki Israelin heimolle.

3. Mutta ota etees rautapannu, ja anna sen olla rautaisen seinän edestä sinun ja kaupungin välillä, ja aseta kasvos häntä vastaan, niinkuin piiritettävä, ja piiritä se. Se olkoon Israelin huoneelle merkiksi.

3. Mutta ota sinun etees rautapannu anna se olla rautaisen muurin edestä sinun ja Caupungin wälillä ja aseta sinun caswos händä wastan ja pijritä se: Se olcon Israelin huonelle merkixi.

4. Ja sinä pane maata vasemmalle kyljellesi ja aseta sitä painamaan Israelin heimon syntivelka. Yhtä monta päivää, kuin sinä makaat sillä, on sinun kannettava heidän syntivelkaansa.

4. Sinun pitää myös makaaman vasemmalla kyljelläs, ja Israelin huoneen pahat teot paneman sen päälle. Niin monta päivää kuin sinä makaat sen päällä, niin kauvan pitää sinun myös kantaman heidän pahoja tekojansa.

4. Sinun pitä myös macaman wasemalla kyljelläs ja Israelin huonen pahat tegot paneman sen päälle. Nijn monda päiwä cuin sinä macat sen päällä: nijn cauwan pitä sinun myös candaman heidän pahoja tecojans.

5. Ja minä panen sinulle saman luvun päiviä, kuin on heidän syntivelkansa vuosia: kolmesataa yhdeksänkymmentä päivää; niin sinun on kannettava Israelin heimon syntivelkaa.

5. Mutta minä tahdon tehdä sinulle heidän pahain tekoinsa vuosikaudet päiviksi: kolmeksisadaksi ja yhdeksäksikymmeneksi päiväksi; niin kauvan pitää sinun kantaman Israelin huoneen pahoja töitä.

5. Mutta minä tahdon tehdä sinulle heidän pahain tecoins wuosicaudet päiwixi nimittäin colmexi sadaxi ja yhdexäxi kymmenexi päiwäxi: nijn cauwan pitä sinun candaman Israelin huonen pahoja töitä.

6. Ja kun olet saanut ne päättymään, on sinun pantava maata toistamiseen, oikealle kyljellesi, ja kannettava Juudan heimon syntivelkaa neljäkymmentä päivää; päivän kutakin vuotta kohti minä olen sinulle pannut.

6. Ja kuin ne olet täyttänyt, sitte pitää sinun makaaman Juudan huoneen pahoja töitä neljäkymmentä päivää; sillä minä annan sinulle tässä myös päivän joka vuoden edestä.

6. Ja coscas ne olet täyttänyt: sijtte pitä sinun macaman sinun oikialla kyljelläs ja candaman Judan huonen pahoja töitä neljäkymmendä päiwä: Sillä minä annan sinulle täsä myös päiwän joca wuoden edest.

7. Ja suuntaa kasvosi ja paljastettu käsivartesi piiritettyä Jerusalemia kohti ja ennusta sitä vastaan.

7. Ja aseta kasvos ja paljas käsivartes ympäri piiritettyä Jerusalemia vastaan, ja ennusta häntä vastoin.

7. Ja aseta sinun caswos ja sinun paljas käsiwartes sitä ymbärinspijritettyä Jerusalemita wastan ja ennusta händä wastoin.

8. Ja katso, minä panen sinut köysiin, niin ettet voi kääntyä kyljeltä toiselle, kunnes olet saanut päättymään piirityspäiväsi.

8. Ja katso, minä panen nuorat sinun päälles, niin ettei sinun pidä saaman kääntää itsiäs yhdeltä kyljeltä toiselle, siihenasti että sinä olet lopettanut piirittämises päivät.

8. Ja cadzo minä tahdon panna sitet sinun päälles nijn ettei sinun pidä saaman käändä idzes yhdeldä kyljeldä toiselle sijhenasti että sinä olet lopettanut sinun pijrittämises päiwät.

9. Ota sinä myös itsellesi nisuja, ohria, papuja, herneitä, hirssiä ja kolmitahkoista vehnää, pane ne samaan astiaan ja tee niistä itsellesi leipää. Yhtä monta päivää, kuin makaat kyljelläsi, kolmesataa yhdeksänkymmentä päivää, on sinun syötävä sitä.

9. Niin ota nyt nisuja, rukiita ja ohria, papuja, herneitä ja kauroja, ja pane ne yhteen astiaan, ja tee itselles siitä niin monta leipää kuin monta päivää on, jotka sinun kyljelläs makaaman pitää, että sinulla olis siitä syömistä kolmeksisadaksi ja yhdeksäksikymmeneksi päiväksi.

9. Nijn ota nyt sinulles nisuja rukijta ja ohria papuja herneitä ja cauroja ja pane ne caicki yhteen astiaan ja tee sinulles nijn monda leipä sijtä cuin monda päiwä on jotca sinun kyljelläs macaman pitä että sinulla olis sijtä syömist colmexi sadaxi ja yhdexäxi kymmenexi päiwäxi.

10. Ja ruoka, jota syöt, on sinun syötävä painon mukaan: kaksikymmentä sekeliä päivässä; sinun on syötävä se määräaikana.

10. Niin että sinun ruokas, jonka sinun kunakin päivänä syömän pitää, pitää painaman kaksikymmentä sikliä. Tämän sinun syömän pitää yhdestä päivästä niin toiseen.

10. Nijn että sinun ruocas jonga sinun cunakin päiwänä syömän pitä pitä painaman caxikymmendä Sicli: Tämän sinun syömän pitä yhdestä päiwästä nijn toiseen.

11. Ja vettä sinun on juotava mitan mukaan: kuudennes hiin-mittaa; sinun on juotava määräaikana.

11. Vettä pitää sinun myös juoman määrällä, kuudennen osan hinniä; ja sen sinun pitää juoman yhdestä päivästä niin toiseen.

11. Wettä pitä sinun myös juoman määrällä nimittäin cuudennen osan Hinnist ja sen sinun pitä juoman yhdestä päiwästä nijn toiseen.

12. Ja ohrakaltiaisena on sinun se syötävä, ja ihmisulostuksella on sinun se paistettava heidän silmäinsä edessä.

12. Ohraisia leipiä piää sinun syömän, jotka sinun heidän silmäinsä edessä ihmisen jäljellä kypsentämän pitää.

12. Ohraisia leipiä pitä sinun syömän jotca sinun heidän silmäins edes ihmisen jäljellä kypsendämän pitä.

13. Ja Herra sanoi: Näin tulevat israelilaiset syömään leipänsä saastaisena pakanain joukossa, jonne minä heidät karkoitan.

13. Ja Herra sanoi: ratki näin pitää Israelin lapset syömän saastaista leipäänsä pakanain seassa, kuhunka minä heitä ajava olen.

13. Ja HERra sanoi: ratki näin pitä Israelin lapset syömän heidän saastaista leipäns pacanain seas cuhunga minä heitä ajawa olen.

14. Mutta minä sanoin: Voi Herra, Herra! Katso, ei milloinkaan ole minun sieluni ollut saastutettu, minä en ole syönyt itsestään kuollutta enkä kuoliaaksi raadeltua nuoruudestani tähän asti, eikä ole mitään saastaista lihaa minun suuhuni tullut.

14. Mutta minä sanoin: voi Herra, Herra, katso, minun sieluni ei ole koskaan vielä saastutettu; sillä en ole minä ikänä, hamasta minun nuoruudestani tähän asti, mitään raatoa taikka raadeltua syönyt, ja ei saastainen liha ole koskaan suuhuni tullut.

14. Mutta minä sanoin: Woi HERra HERra cadzo minun sielun ei ole coscan wielä saastutettu: Sillä en ole minä ikänäns hamasta minun nuorudestani nijn tähän aican asti mitän raato taicka raadeldua syönyt ja ei saastainen liha ole coscan minun suuhuni tullut.

15. Niin hän sanoi minulle: Katso, minä annan sinulle eläimen lannan ihmisen jäljen sijaan; valmista leipäsi sen päällä.

15. Mutta hän sanoi minulle: katso, minä tahdon antaa sinulle karjan sontaa ihmisen jäljen edestä, jolla sinun leipäs tekemän pitää.

15. Mutta hän sanoi minulle: cadzo minä tahdon anda sinulle carjan sonda ihmisen jäljen edest jolla sinun leipäs kypsendämän pitä:

16. Ja hän sanoi minulle: Ihmislapsi, katso, minä murran leivän tuen Jerusalemilta, ja he saavat syödä leipää painon mukaan ja huolissansa sekä juoda vettä mitan mukaan ja kauhuissansa,

16. Ja hän sanoi minulle: sinä ihmisen lapsi, katso, minä tahdon otaa pois leivän aineen Jerusalemista, niin että heidän pitää leipää syömän painolla ja murheella, ja juoman vettä määrällä ja surulla.

16. Ja sanoi minulle: Sinä ihmisen lapsi cadzo minä tahdon otta pois leiwän rawinnon Jerusalemis nijn että heidän pitä leipä syömän painolla ja murhella ja juoman wettä määrällä ja surulla.

17. niin että he joutuvat leivän ja veden puutteeseen ja yhdessä nääntyvät ja riutuvat syntivelkansa tähden.

17. Että leipä ja vesi puuttuman pitää, ja yhden pitää sureman toisen kanssa, ja nääntymän pahoissa teoissansa.

Että sekä leipä ja wesi puuttuman pitä ja yhden pitä sureman toisen cansa ja näändymän heidän pahoisa tegoisans.